OOLANNIN SOTA HAMINASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OOLANNIN SOTA HAMINASSA"

Transkriptio

1 1

2 2 Vuosikertomus 2004 OOLANNIN SOTA HAMINASSA Elokuussa 2004 Hamina juhlisti Oolannin sodan 150 vuotta sitten alkanutta tarinaa kertomalla sen uudelleen viihteellisin keinoin. Tervasaaressa nähtiinkin laivoja, tykkejä ja komeita univormuja. Taistelujen päättymistä juhlittiin niin englantilaisin kuin venäläisinkin voimin - sulassa sovussa. OOLANNIN SOTA luvulla Venäjä pyrki aktiivisesti laajentamaan imperiumiaan Turkin suuntaan. Euroopassa Venäjän laajentuminen nähtiin kuitenkin uhkana. Niinpä kun Venäjän keisari Nikolai I ehdotti vuonna 1853 Englannin lähettiläs Nicholas Seymourille Turkin jakoa, Englanti päätti pitää Turkin puolia. Nikolai I oli kuitenkin niin varma pyrkimyksissään, että tarvitsi vain muodollisen syyn sodan aloittamiseksi Turkkia vastaan. Tällainen syy löytyi roomalaiskatolisten ja kreikkalaiskatolisten riidasta Betlehemissä. Venäjä vaati kreikkalaiskatolisten aseman parantamista ja marssitti joukkonsa Bessarabiaan. Ranskan Napoleon III oli puolestaan paikalla huolehtimassa roomalaiskatolisten eduista. Kun venäläisjoukot eivät Turkin vaatimuksista poistuneet sen maaperältä, julisti Turkki sodan lokakuussa Venäjä teki oman sodanjulistuksensa Turkille marraskuussa samana vuonna. Turkilla oli mukana liittoutumassaan Ranska ja Englanti, jotka molemmat pelkäsivät Venäjän kasvavaa mahtia. Myöhemmin liittoutumaan tuli mukaan Sardinia. Venäjä oli yksin vastapuolella. Suomeen Itämaisena sotana ja Krimin sotanakin tunnettu Oolannin sota levisi jo maaliskuussa 1854, kun englantilais- ja ranskalaislaivastot valtasivat Itämeren. Huhtikuussa Venäjä julisti sodan myös Englantia ja Ranskaa vastaan. Koko Suomen rannikko joutui vihollisjoukon hävityksen kohteeksi: laivoja poltettiin ja satamakaupunkeja pommitettiin. Ahvenanmaan Bomarsundin linnoitus miehitettiin ja tuhottiin. Kesäkuun 15. päivä 1855 englantilaisalukset saapuivat Haminaan

3 Haminan Energia Oy 3 Haminan Energia Oy Haminan Energia myy sähköä, maakaasua, kaukolämpöä, laajakaistaliittymiä ja kokonaisenergiapalveluja pääasiassa Haminan seudulla sekä vastaa myymiensä tuotteiden verkkopalveluista. Talous Vuoden 2004 liikevaihto oli 18,9 M. Liikevaihto aleni edelliseen vuoteen verrattuna 5,3 prosenttia. Liikevaihdon laskusta huolimatta yhtiön taloudellinen ja toiminnallinen tulos toteutui merkittävästi suunniteltua paremmin. Kilpailukykyisen hinnoittelun seurauksena sähkön myynnin liikevaihto kasvoi ja yhtiö kasvatti myyntiään verkkoalueen ulkopuolella. Maakaasun myynnin ja siirron liikevaihdot laskivat muutaman suuren asiakkaan käytön vähentymisen seurauksena. Muun liiketoiminnan liikevaihto laski alentuneesta lämmöntarpeesta johtuen. Tilikauden voitto kasvoi vuodesta ,5 M, ollen 0,7 M. Organisaatiomme Henkilöstön määrä, keskimäärin 27 henkilöä, pysyi edellisvuoteen nähden ennallaan. Halu nykyaikaistaa ja tehostaa toimintoja käynnisti alkuvuodesta 2004 projektin ostolaskujen sähköisen käsittelyjärjestelmän luomiseksi. Ostolaskujen sähköinen käsittely yhtiössämme alkoi syyskuussa Asiakkaamme Asiakkaitamme ovat pääasiassa Haminan alueen yritykset ja kotitaloudet. Oman talousalueemme ulkopuolisia asiakkaita on ainoastaan sähkön myynnissä. Haluamme jatkossakin keskittyä palvelemaan oman talousalueemme asiakkaita tarjoamalla heille hinnoiltaan kilpailukykyisiä tuotteita ja tasokasta, paikallista asiakaspalvelua. Omistajamme Haminan kaupunki omistaa Haminan Energian koko osakekannan. Sisällysluettelo Haminan Energia Oy 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Haastavat markkinat 10 Palveleva energiatalo 14 Energiakauppa 16 Verkostoliiketoiminta ja tuotanto 18 Tiedonsiirtoverkot 20 Hallinto ja henkilöstö 22 Tilinpäätös 26 Hallituksen toimintakertomus 27 Yhteystiedot 44

4 4 Toimitusjohtajan katsaus

5 Toimitusjohtajan katsaus 5 Kulunut vuosi todisti sen, että sähkön hinnan ohjaus tapahtuu maamme ulkopuolelta. Pohjoismainen sähköpörssi erilaisine vesivuosineen ohjaa sähkön hintatasoa sellaisella voimalla, että vielä vuosi sitten kannattavina pidetyt voimalaitosinvestoinnit eivät tämän päivän hintatasossa näytä enää järkeviltä. Energiamarkkinoita ei enää ohjata Suomesta Perinteisesti tärkeimpien raaka-aineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, hinnanmuodostus on tapahtunut aina Suomen ulkopuolella. Tähän olemme jo ehtineet tottuneet. Kulunut vuosi todisti myös sen, että sähkön hinnan ohjaus on siirtynyt maamme ulkopuolelle. Pohjoismainen sähköpörssi erilaisine vesivuosineen ohjaa sähkön hintatasoa sellaisella voimalla, että vielä vuosi sitten kannattavina pidetyt voimalaitosinvestoinnit eivät tämän päivän hintatasossa näytä enää järkeviltä. On hämmästyttävää, että sähköntuotantoon erikoistuneet yhtiötkin lähtevät arvioimaan omien voimalaitosinvestointiensa järkevyyttä vain yhden vuoden pituisen, ulkopuolisen ohjauksen perusteella. Halutaanko päätäntävalta sähkön hinnanmuodostuksesta antaa pois omista käsistämme? Voimalaitosinvestointeja tulee suunnitella ja tarkastella pitkällä tähtäimellä, eikä niitä ratkaista vain yhden vuoden sateisuuden perusteella. Onneksi TVO ja PVO tuntevat vastuunsa ja Suomen viides ydinvoimala on rakentumassa hyvällä vauhdilla. Nyt tulisi aloittaa keskustelu kuudennen voimalan rakentamisesta. En ole niinkään huolestunut tästä raakaaineiden ja sähkön hinnanmuodostumisen ohjauksesta Suomen ulkopuolelta vaan tavasta, jolla alan viranomaissääntelyn ohjaus annetaan sanella muualta. Tai ehkä liian sinisilmäisesti halutaan ottaa noudatettavaksi kaikki ulkopuolelta lähinnä EU:sta tuleva ilman, että tutkittaisiin, onko ohjaus järkevää ja etenkin, miten sitä tulisi Suomen kannalta soveltaa. On ollut järkyttävää huomata, ettei esimerkiksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakia ohjaavien direktiivien kansallisessa lainsäädännössä haluttu ottaa käyttöön Suomelle tarjottuja poikkeussäännöksiä vaan direktiivit haluttiin ottaa käyttöön ehkä vähän ankaramminkin kuin muualla Euroopassa. Sama mallioppilaan aseman tavoittelu on tullut ilmi päästökauppalainsäädännössä. Viranomaiset haluavat viedä direktiivin käyttöön ilman vähäistäkään arvostelun riskiä. Vaikutelmani on, että viranomaiset haluavat olla mieluummin tarkkoja lain kirjaimen noudattajia kuin kokonaisuuden ja lainasäädännön tavoitteiden tulkitsijoita. Kuka kantaa vastuun alan toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvystä kun toimialan ohjaus halutaan ottaa Suomen ulkopuolelta? Omistajuus ja rakennemuutos Toimintavuoden ehkä merkittävin omistajapoliittinen keskustelu heräsi Espoossa, jossa EON Finlandin, Fortumin ja Espoon kaupungin välillä on selvitelty EON Finlandin lopullista omistajuutta. Keskustelu kuvaa hyvin rakennemuutoksen ohjaavia tekijöitä. Kunta omistajana haluaisi pitää ohjausvallan alueen energiaasioissa itsellään, mutta joutuu taloudellisen tilanteen ohjaamana antamaan omistusta ja päätäntävaltaa ulkopuolisille tahoille, jotka toimivat liiketaloudellisin periaattein voittoa tavoitellen. Yritysten rakenteiden ja tavoitteiden muuttuessa kunta voi joutua hyvin vaikeaan tilanteeseen kumppanien tehdessä puhtaasti liiketaloudellisia ratkaisuja. Yhden lopputuloksen ilmaisi loppuvuonna tehty tutkimus suurimpien kaupunkien sähkön hinnoista, joka totesi ne kaupungit kallemmiksi, joiden sähkölaitostoiminta oli myyty. OOLANNIN SOTA klo Kesäkuisena päivänä Haminan lahteen ilmestyi pelätty näky: kaksi englantilaista fregattia ja tykkivene. Pian saapuikin jo pormestari Johan Christian Hornborgille kutsu tulla neuvottelemaan englantilaisten kanssa Vuohisaareen.

6 6 Toimitusjohtajan katsaus LANGATTOMIEN RATKAISUJEN KEHITTYMINEN TURVAA LIIKETOIMINNAN EDELLYTYKSET KIRISTYVÄSTÄ KILPAILUSTA HUOLIMATTA. Alan järjestökenttä vahvistui ja tiivistyi Toimintavuoden aikana toteutettiin merkittävä energia-alan järjestökentän yhdistämishanke. Jo vuosia vireillä ollut hanke yhdistää energiaalan edunvalvonta- ja työmarkkinatoiminnot yhteiseen etujärjestöön onnistuttiin viemään loppuun ja uusi liitto Energiateollisuus ry on aloittanut toimintansa. Uuteen liittoon liittyivät lähinnä teollisuutta ja suuria sähköyhtiöitä edustanut Finergy ry, sähkönjakelualaa ja pieniä yhtiöitä edustanut SENER ry, kunnallisten energiayritysten työnantajayhdistys ENERTA ry sekä kaukolämpöalaa edustanut Suomen Kaukolämpöyhdistys ry. Uuden järjestön avulla ala parantaa merkittävästi edunvalvontaa viranomaisten ja EU:n suuntaan. Hintatasot vaihtelivat voimakkaasti Markkinahinnat vaihtelivat voimakkaasti kertomusvuonna. Poikkeuksellinen tilanne koettiin sähkömarkkinoilla, jossa kalleimman pörssisähkön jakso ajoittui kesäkaudelle. Loppuvuoden runsaat sateet täyttivät Pohjoismaiset vesivarastot ja sähkön hinta lähti voimakkaaseen laskuun. Esimerkkinä voimakkaasta vaihtelusta on vuoden 2002 lopun pörssihinta, n. 100 /MWh ja vuoden 2004 lopun hinta, n. 25 /MWh. Öljyn hinnassa koettiin myös voimakas hintapiikki raakaöljyn noustessa yli 50 dollarin tason. Vaihtelu on voimakas muistaen, että raakaöljyn noteeraus vuonna 2001 oli 16 dollaria. Laajakaista liiketoiminta-alueella hintakilpailu kiristyi huomattavasti hintatason laskiessa n. 30 %. Hintojen lasku alentaa luonnollisesti liiketoiminnan kannattavuutta. Tekninen kehitys on alueella kuitenkin nopeaa, josta hyvinä esimerkkeinä ovat VoIP-puhelimet ja WLAN-verkkoa käyttävät matkapuhelimet. Langattomien ratkaisujen kehittyminen turvaa liiketoiminnan edellytykset kiristyvästä kilpailusta huolimatta. OOLANNIN SOTA klo Neuvotteluiden epäonnistuttua kaupunkiin ammutut varoituslaukaukset herättivät haminalaisissa kauhua. Kaupunkilaisten ihmetykseksi englantilaiset kuitenkin seilasivat pois.

7 Toimitusjohtajan katsaus 7 Energiankäyttö Suomessa Sähkön hankinta Suomessa 2004 Vuoden 2004 keskimääräistä lämpimämmät säät heijastuivat Suomessa kaukolämmön ja maakaasun käytön laskuna. Sen sijaan sähkön käyttö erityisesti teollisuudessa lisääntyi. Maakaasu Suomessa käytettiin maakaasua vuonna 2004 yhteensä ,9 GWh. Käyttö oli runsaat kolme prosenttia pienempi kuin vuonna Käyttöä vähensivät vuoden keskimääräistä hieman lämpimämpi sää sekä maltillisena pysynyt sähkön hinta, joka vähensi merkittävästi maakaasun käyttöä lauhdesähkön tuotantoon vuoteen 2003 verrattuna. Huippupäivä oli 11.2., jolloin maakaasua kului vuorokauden aikana 193,2 GWh. Maakaasun tuonti Suomeen vuonna 2004 oli yhteensä 4,61 miljardia kuutiometriä. Vuoden 2004 loppuun mennessä oli maakaasua tuotu Suomeen kaikkiaan 69,7 miljardia kuutiometriä. Vuoden 2005 kulutuksen arvioidaan säilyvän samalla tasolla kuin vuonna Sähkö Sähkön käyttö kasvoi viime vuonna vajaat kaksi prosenttia, likimain saman verran kuin vuonna Kasvu johtui lähes kokonaan teollisuuden kasvaneesta sähkön tarpeesta. Koti- ja maatalouksien sähkön käyttö supistui lämpimämpien säiden vuoksi. Tänä vuonna sähkön käyttö kasvaa arvioiden mukaan hieman enemmän kuin viime vuonna. Pohjoismaiden sähkömarkkinoita kesästä 2002 leimannut tavanomaista kuivempi kausi päättyi syksyllä. Vuodenvaihteeseen mennessä alueen vesivoimavarastot saavuttivat pitkän ajan normaalitason. Tämän vuoden puolella Suomeen on virrannut jälleen runsaasti sähköä lännestä. Viimeiset kaksi vuotta sähkökauppa länteen oli ollut Suomelle selvästi vientivoittoista. Sähkön käyttö kasvoi lähes kaksi prosenttia Suomi käytti sähköä viime vuonna 86,8 terawattituntia (TWh, miljardia kilowattituntia). Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,8 prosenttia eli 1,6 TWh. Lämpötila- ja kalenterikorjattu kasvu oli 1,7 prosenttia. Kasvu on samalla tasolla kuin edellisvuonna. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna 32, ydinvoima runsaat 25, vesivoima 17 sekä hiili- ja muu tavanomainen lauhdutusvoima runsaat 20 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,1 prosenttia. Sähkön nettotuonti kattoi 5,6 prosenttia sähkön käytöstä. 20 % 17 % 6 % 25 % 32 % CHP Ydinvoima Hiili- ja muu lauhdutusvoima Vesivoima Tuonti Vesivoiman tuotanto kasvoi 56 prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto supistui lämpimien säiden vuoksi puoli prosenttia. Runsaat sateet lisäsivät vesivoiman tuotantoa 56 prosenttia, mikä johti lauhdutustuotannon supistumiseen lähes viidenneksellä. Tuulivoiman tuotanto kasvoi uusien laitosten myötä viime vuonna neljänneksen. Kasvu jatkuu tänä vuonna. Edellisvuoden tapaan sähköä tuotiin Suomeen viime vuonna Venäjältä likimain tuontiyhteyden enimmäiskapasiteetin mukaisesti ja vietiin runsaasti länteen. Tämän vuoden alussa läntisessä sähkökaupassa on palauduttu perinteiseen tilanteeseen, jossa sähköä tuodaan runsaasti Suomeen myös lännestä.

8 8 Toimitusjohtajan katsaus TEOLLISUUDEN SÄHKÖN TARVE KASVOI VIIME VUONNA 3,8 PROSENTTIA Hiilidioksidipäästöt vähenivät yli kolme miljoonaa tonnia Sähköä tuotettiin viime vuonna edelleen runsaasti hiilellä. Vesivoiman kasvun vuoksi hiilen käyttö väheni merkittävästi. Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta, turpeesta ja öljystä olivat 21,5 miljoonaa tonnia. Vähennystä edellisvuoteen tuli noin 13 prosenttia yli kolme miljoonaa tonnia. Jos Suomen, Ruotsin ja Norjan vesitilanne pysyy runsaana, sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät tänä vuonna merkittävästi. Sähkön käyttö: yli puolet teollisuuteen, kolmannes kotitalouksiin ja palveluihin Viime vuonna teollisuus ja rakentaminen käyttivät sähköstä 54,1 prosenttia, koti- ja maataloudet 24,5 prosenttia sekä palvelut ja julkinen kulutus yhteensä 17,6 prosenttia. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni viime vuonna sähköstä 3,8 prosenttia. Teollisuuden sähkön tarve kasvoi viime vuonna 3,8 prosenttia; kasvu johtuu teollisuuden lisääntyneestä tuotannosta. Leutojen säiden vuoksi koti- ja maatalousasiakkaiden sähkön käyttö kasvoi vain 0,2 prosenttia. Palvelut ja julkinen kulutus tarvitsivat sähköä 0,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Siirto- ja jakeluhäviöt pienenivät 4,3 prosenttia. Kaikkiin käyttäjäryhmiin sisältyvä sähkölämmitys on noin kymmenen prosenttia sähkön käytöstä. Sähkölämmitykseen liitettiin arviolta noin uutta asuntoa. Sähkölämmityksessä oli vuodenvaihteessa noin asuntoa, joissa asuu noin 1,6 miljoonaa suomalaista. Kaukolämpö Kaukolämmön myynti laski edellisvuodesta Kaukolämpöä myytiin viime vuonna 29,5 TWh. Myynti pieneni edellisvuoteen verrattuna 3,3 prosentilla. Myynnin lasku johtui keskimääräistä lämpimämmistä säistä. Myynnin rahallinen arvo oli 1,15 miljardia euroa. Yleisesti ottaen vuoden myynti jäi neljä prosenttia vertailukauden keskiarvosta. Ainoastaan tammi- ja marraskuussa oli hieman normaalia kylmempää. Kaikki muut kuukaudet olivat normaalia lämpimämpiä. Syyskuussa oli reilut kaksi astetta ja joulukuussa lähes kolme astetta tavallista lämpimämpää. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin 635 miljoonalla eurolla. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on yli 90 prosenttia. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. OOLANNIN SOTA klo Pelko palasi kaupunkilaisiin hieman yli kuukauden odottelun jälkeen, kun englantilaisalukset jälleen ilmaantuivat Haminan lahteen. Sotaan valmistautunut Hamina sotilaineen odotti laukausten vaihdon alkavan hetkenä minä hyvänsä. Englantilaiset eivät liikahtaneetkaan. Haminalaiset alkoivat tuskastua. Kolme neljäsosaa kaukolämmöstä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,6 TWh. Määrä oli 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 76 prosenttia kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Pelkästään kaukolämpöä tuotettiin 24 prosenttia. Yhteistuotannossa saatiin sähköä 15 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli noin yhden prosentin verran. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy

9 Toimitusjohtajan katsaus 9 kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että ne tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Maakaasu edelleen tärkein yhteistuotannon polttoaine Maakaasulla tuotettiin 39 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 25 prosenttia. Sen käyttö pieneni kahdella prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus oli noin viidennes. Käyttö säilyi edellisvuoden tasolla. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus oli 11 prosenttia. Kasvua oli yhden prosenttiyksikön verran. Öljyllä tuotettiin noin viisi prosenttia kaukolämmöstä. Kaukolämmön hinta Kaukolämmön verollinen keskihinta, johon sisältyvät energia- ja teho- tai perusmaksut, oli 3,9 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 3,4 prosentilla edellisestä vuodesta. Noin 30 prosenttia kaukolämmön hinnasta on veroja. Yleisesti ottaen kaukolämmitysjärjestelmän koko vaikuttaa hintatasoon eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi laitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus sekä laitoksen hoito ja omistajan tuottovaatimukset. Talous Vuosi 2004 oli yhtiön 11. tilikausi. Toimintahistoriassa vuosi oli 103. ja maakaasunjakelun osalta 22. Vuoden 2004 liikevaihto oli 18,9 M. Liikevaihto aleni edelliseen vuoteen verrattuna 5,3 prosenttia. Liikevaihto jakaantui sähkön myyntiin 4,8 M (+ 3,5%), sähkönsiirtoon 2,9 M (+0,2%), maakaasun myyntiin 4,9 M (- 16,0%), maakaasun siirtoon 3,1 M (-3,3%) ja muuhun toimintaan 3,2 M (-6,1%). Investoinnit vuonna 2004 olivat 4,5 M. Pääosa investoinneista kohdistui satama-alueen energianjakelun kehittämiseen sekä leasing-vuokrattujen verkkojen lunastukseen. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät vuodelle 2005 ovat erittäin hyvät. Haminan talousalue on tällä hetkellä voimakkaassa kasvuvaiheessa sataman alueen kehityksen jatkuessa ja Haminan kaavoituksellisten kysymysten selkiinnyttyä. Kiitän henkilökuntaa, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita haasteellisesta ja onnistuneesta vuodesta. Timo Toikka toimitusjohtaja

10 10 Haastavat markkinat

11 Haastavat markkinat 11 Mennyt vuosi toi tullessaan sähköverkkotoiminnan valvonnan uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on ollut, että energiamarkkinavirasto vahvistaa etukäteen verkkopalveluiden hinnoittelua ja ehtoja koskevat suuntaviivat. Tapahtui energiamarkkinoilla Päästökauppa Mennyt vuosi energiamarkkinoilla oli poikkeuksellinen. Öljyn hinta nousi ennätyksellisen korkeaksi, minkä vaikutuksia lievensi euroon nähden poikkeuksellisen halpa dollarin kurssi. Kesäkuukaudet olivat kuluneena vuonna sähkömarkkinoilla kalleimmat. Sähkön hinta on laskenut syksyn myötä ennätyshalpoihin lukemiin ja julkista keskustelua ovat hallinneet hintakilpailun mukanaan tuomat, jopa epäterveet julkiset argumentit. Julkisuudessa on unohdettu tai jätetty huomiotta ne hinnan korotukset, jotka monet sähkön myyjät toteuttivat vuodenvaihteen aikoihin; on helppoa ja jopa harhaanjohtavaa käydä julkisuudessa keskustelua hinnanmuutosprosenteista sen sijaan, että keskusteltaisiin absoluuttisista muutoksista. Energian käyttö Suomessa jäi alhaisemmalle tasolle kuin edellisenä vuonna ja leuto vuosi osaltaan vaikutti hintatasoon alentavasti. Maakaasun käyttö Suomessa jäi pienemmäksi edellisvuoteen verrattuna leudon sään ja toisaalta alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi. Huoltovarmuuskeskus velvoitti Haminan Energia Oy:n varastoimaan maakaasuspesifistä kulutusta varten korvaavaa polttoainetta mahdollista kriisiä varten. Varastointivelvoite kasvaa tulevana vuonna neljäänkymmeneen miljoonaan kilowattituntiin. Päästökauppalainsäädäntö astui voimaan ja päästöoikeudet alan toimijoille jaettiin menneen syksyn aikana. Merkillepantavaa asiassa on, että Venäjä liittyi Kioton sopimukseen, mutta Aasian maista ainoastaan Japani on mukana sopimuksessa ja Yhdysvallat puolestaan ilmoitti kantanaan, että sen kansantalous ei kestä sopimukseen liittymistä. Alkujako aiheutti jonkin verran keskustelua ennakkoon, mutta loppujen lopuksi päästöluvat ja oikeudet myönnettiin ja päästökauppa on lähtenyt verkalleen käyntiin. Hiilidioksiditonnin hinta vakiintui alkuvuodesta 2005 tasolle 7 tonnilta. Ensimmäiselle jaksolle kaikki päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat saivat päästöoikeudet ilmaiseksi ja kaiketi riittävästi, koska sähkökaupan suojaushinnoissa tuleville vuosille päästökaupalla ei ole ollut havaittavissa merkittävää vaikutusta. Seuraavalla, vuonna 2008 alkavalla jaksolla, ilmaisia päästöoikeuksia on jaossa vähemmän. Toiminnanharjoittajan lainsäädäntö velvoittaa huolehtimaan päästöselvityksen todentamisesta sekä siitä, että kunkin kalenterivuoden päästöistä on laadittu selvitys ja siitä annettu todentajan lausunto toimitetaan päästökauppaviranomaiselle seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Päästökaupan todentajan tulee olla päästökauppalain mukai- sesti hyväksytty Suomessa tai muualla Euroopan talousalueella. Todentamisen kohteena ovat tarkkailujärjestelmän luotettavuus, uskottavuus ja tarkkuus sekä ilmoitetut päästöluvut ja -tiedot. Todentajan tulee laatia päästöselvityksestä lausunto, jossa todetaan, onko päästöselvitys tyydyttävä, onko päästöselvitys laadittu lain mukaisesti ja että kokonaispäästöjä ei ole ilmoitettu oleellisesti väärin. Nähtäväksi jää laajeneeko Kioton sopimukseen kuuluvien maiden määrä ennen nykyisen sopimuksen loppumista vuonna Kohtuullinen tuotto ja kasvavat kustannukset Mennyt vuosi toi tullessaan sähköverkkotoiminnan valvonnan uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on ollut, että energiamarkkinavirasto vahvistaa etukäteen verkkopalveluiden hinnoittelua ja ehtoja koskevat suuntaviivat. Tavoitteena oli, että uuteen valvontamalliin siirryttäisiin sähkömarkkinalain tultua voimaan vuoden 2005 alussa. Energiamarkkinavirasto antoi kesäkuussa 2004 sähkönjakeluverkkotoiminnan kohtuullisen hinnoittelun arvioinnin suuntaviivat vuosille Hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa ensimmäisel-

12 12 Haastavat markkinat ENERGIANJA- KELUALALLE TULISI TAATA VALVONNASTA HUOLIMATTA MAHDOLLISUUS RIITTÄVIIN JA OIKEA-AIKAISIIN VERKOSTOIN- VESTOINTEIHIN. OOLANNIN SOTA klo Kaupunkia järisyttävä, korvia vihlova pamahdus herätti koko Haminan. Kaupunkilaiset kerääntyivät valleille katselemaan englantilaisaluksia, joiden aikeista ei ollut epäselvyyttä. lä jaksolla sovellettavat suuntaviivat ottavat kantaa verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteisiin ja kohtuulliseen tuottoprosenttiin, verkkotoiminnan tuloslaskelman ja taseen oikaisuperiaatteisiin sekä asettavat verkkotoiminnalle tehostamistavoitteen. Maakaasuverkkotoimintaan oli tarkoitus tulla vastaava valvontamalli, mutta sen voimaantuloa siirrettiin vuodella eteenpäin. Energiamarkkinavirasto tulee jatkossa valvomaan myös verkonhaltijan siirto- ja liittämispalveluiden ehtoja. Verkonhaltijoiden tulee lähettää verkkopalvelu- ja liittymisehtoja koskeva vahvistuspyyntö energiamarkkinavirastolle vuoden 2005 maaliskuun alkuun mennessä. Energiamarkkinavirasto tarkistaa ehtojen sisällön ja vahvistaa päätöksellään ehtojen lainmukaisuuden. Lisäksi energiamarkkinavirasto tulee etukäteispäätöksellään vahvistamaan menetelmät verkkoon liittämisestä perittävien maksujen periaatteiksi. Sähkömarkkinalain muutoksen myötä energiamarkkinavirastolle on esitetty toimivaltaa antaa määräyksiä verkonhaltijan julkaisemista tunnusluvuista. Tällä hetkellä verkonhaltijoiden tulee julkaista kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä määrättyjä sähköverkkotoiminnan hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja. Uudet määräykset sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista tulevat alkuvuodesta Samassa yhteydessä tullaan tarkistamaan tarpeet uudistaa energiamarkkinaviraston asettamat, maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevat määräykset. Syksyllä energiamarkkinavirasto toimitti kauppa- ja teollisuusministeriölle aloitteen kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevan päätöksen kumoamiseksi ja uuden asetuksen säätämiseksi. Energiamarkkinaviraston näkemyksen mukaan asetuksen uudistamistarve johtuu lainsäädäntöuudistuksesta ja käytännön valvontatyössä esiin tulleista puutteista nykyisessä eriyttämiskäytännössä. Lienee syytä olettaa, että vastaavat puutteet ja muutostarpeet ovat olemassa myös maakaasuliiketoiminnan eriyttämisessä. Sähkömarkkinavirastona aikanaan aloittaneen pienen ja tehokkaan viranomaisyksikön tavoitteena oli valvoa, että sähkömarkkinoiden toimijat kohtelevat kuluttajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi käyttämättä hyväkseen ja väärin monopoliasemaansa verkkoliiketoiminnassaan. Tarkasteltaessa energiamarkkinaviraston toimia ja sitä tehtäväkenttää, jonka se on itselleen ottanut, voidaan todeta toiminnan laajentuneen huomattavasti alkuperäisestä. Onko se kuitenkaan tarkoituksenmukaista? Ei liene kohtuutonta olettaa, että kaukolämpöliiketoiminta ja vedenjakelu ovat vielä valtaamattomia neitseellisiä toimialoja, missä työsarka odottaa ottajaansa. Työmäärän kasvaessa on organisaation kasvettava vastaavasti, ja toiminnan ylläpitämisen kustannukset kasvavat. Valvontamaksut kattavat varmasti kulut tulevaisuudessakin. Toisaalta toimialan omat kustannukset kasvavat myös kaiken valvonnan tarvitseman tiedonkeruun ja raportoinnin myötä. Tehokkuus valvonnan kohteena olevissa yrityksissä epäilemättä kasvaa, ainakin laskennallisesti. Voidaan toki syystä kysyä, että kasvaako tehokkuus ja pienenevätkö kustannukset kansantalouden näkövinkkelistä. Onko tämä kaikki valvonta ja sen vaatima organisaatio asiakkaan ja kuluttajan etu, sillä kuluttajahan loppukädessä maksaa kaikki aiheutuneet kustannukset. Tarkasteltaessa menneen talven uutisia Etelä-Ruotsista, Yhdysvalloista, Englannista tai parin vuoden takaisia uutisia Ranskasta ei voi olla ajattelematta, että olemmeko menossa Suomessa samaan suuntaan. Kuluttajat ovat päiväkausia, pahimmillaan viikkoja ilman sähköä. Ei ole ammattitaitoista työvoimaa, ei ole varaosia ja verkosto on niin vanhaa, että sen korjaaminen nykyaikaisilla varaosilla ei onnistu. Täytyykö Suomeenkin tulevaisuudessa tuoda työvoimaa ulkomailta korjaamaan mahdollisia myrskytuhoja? Energianjakelualalle tulisi taata valvonnasta huolimatta mahdollisuus riittäviin ja oikea-aikaisiin verkostoinvestointeihin. Valvovan viranomaisen tulisi miettiä, mikä on se kohtuullisen tuoton määrä ja millä tuottotasolla taataan riittävä käyttövarmuuden ylläpito. On tunnustettava se tosiasia, että joskus verkoston ylläpidon ja uudisrakentamisen kustannukset on kuitenkin maksettava.

13 Haastavat markkinat 13 Yhteistuotanto Viidennen ydinvoimalan päätöstä tehtäessä kuulimme paljon poliittista sitoutumista bio- ja kotimaisiin polttoaineisiin. Kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämistä pidettiin tärkeänä ja ympäristövaikutuksia korostettiin kasvihuonepäästöjen nimissä. Tutkimukselle ja kehitystyölle vaadittiin lisää panostusta. Kaasutustekniikassa onkin saavutettu hyviä tuloksia ja kevään kuluessa valmistunee Kokemäelle bioenergiaa hyödyntävä kaasutustekniikkaan perustuva yhteistuotantolaitos, jossa kaasumoottoreilla tuotetaan sähköä ja lämpöä puusta kaasutusmenetelmällä valmistetusta tuotekaasusta. Uusien tekniikoiden kehittämisessä TEKES:llä on merkittävä rooli hankkeiden rahoittajana ja TEKES onkin mukana useissa hajautetun tuotannon hankkeissa. Pienimuotoisella hajautetulla energiantuotannolla on edelleen paljon kannattavia ja energiansäästöön johtavia sovellutuskohteita vaikka sähkömarkkinoiden hintakehitys onkin siirtänyt hankkeita tulevaisuuteen ja päästökaupan vaikutus energian hinnoissa ei ainakaan toistaiseksi näy. Samanaikaisesti hajautetun tuotannon kannattavuutta heikennetään verotuksellisilla ratkaisuilla. Aiemmin pienen, kohteeseen sijoitetun sähköntuotantolaitoksen sähkön tuotanto oli vapaa sekä polttoaine- että sähköverosta tuotantokohteessa kulutetun sähkön osalta. Sähkövero maksettiin ainoastaan siltä osalta sähköstä, joka siirrettiin jakeluverkkoon. Lainsäädäntö muuttui vuonna 2003, minkä seurauksena kaikki tuotettu sähkö on verollista, mikäli tuotantolaitoksen mitoitus on sellainen, että sähkön siirtoa jakeluverkkoon tapahtuu. Lain tulkinta on ollut yllätys myös kauppa- ja teollisuusministeriölle. Toisaalta panostetaan paljon pienten talokohtaisten polttokennoratkaisujen kehittämiseksi myös valtion ( TEKES ) tuella ja nykyinen ratkaisu periä polttoaineveroa myös sähkön osalta siinäkin tilanteessa, että sähkötuotantoa ei siirretä jakeluverkkoon viittaakin enemmän viranomaisen haluun välttää polttoaineveron palautusongelma siinä tilanteessa, että pienet talokohtaiset ratkaisut tulevat käyttöön. Toimintajärjestelmä Järjestelmällisen ja tehokkaan toiminnan vaatimus muuttuvissa olosuhteissa kasvaa entisestään viranomaisen laajenevan ja monipuolistuvan valvonnan vuoksi. Tarve toimintojen systemaattiseen hoitoon ja toiminnasta syntyvien tietojen raportointiin kasvaa. Hyvä ja toimiva toimintajärjestelmä mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja pienentää virhemahdollisuuksia. Toimintajärjestelmä luo aikataulun olennaisten asioiden käsittelemiseksi toiminnan ohjauksessa ja varmistaa operatiivisen toiminnan laadun. Avoin ja itsekriittinen suhtautuminen omaan toimintaan sekä positiivinen suhtautuminen asiakkailta saamaamme palautteeseen ohjaa toimintojamme paremmiksi. Haluamme olla asiakkaidemme hyvä yhteistyökumppani ja palvelun tuottaja. Haluan kiittää koko yhtiön henkilökuntaa kuluneesta vuodesta, joka jälleen onnistui tavoitteidemme mukaisesti. Samoin haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja

14 14 Palveleva energiatalo Monipuolisena energia-alan yrityksenä Haminan Energian kilpailukyky rakentuu laajan tuote- ja palveluntarjonnan, sitä tukevan osaavan myynti- ja asiakaspalvelun sekä vahvan ja yhtenäisen yrityskuvan ympärille. Myynti- ja asiakaspalvelu palvelee kaikkia Haminan Energian asiakkaita, joita on noin pääasiassa Haminan ja lähikuntien yrityksissä ja kotitalouksissa. Myynti- ja asiakaspalvelu neuvoo asiakkaita Haminan Energian tuotteisiin ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä, vastaa laskutusasioista ja asiakkaiden palvelujen muutosten hallinnasta sekä tuotteidemme myynnistä. Vuosi 2004 sisälsi myynti- ja asiakaspalvelussa toiminnan kehittämistä, asiakaskontaktien kanavointia sekä monipuolista ja laadukasta palvelua. Haminan Energia selvitti syksyllä 2004 asiakkaidensa arvostuksia ja tyytyväisyyttä palvelusta, tuotteista ja yhteistyöstä. Tulokset ohjaavat yhtiön toiminnan kehittämistä asiakkaiden toivomaan suuntaan. Tutkimukseen osallistui asiakkaita kaikista Haminan Energian asiakasryhmistä aina maakaasu- ja sähkölämmittäjästä Haminetti-käyttäjään asti. Vastaajista lähes 95 % oli tyytyväisiä viimeisen vuoden aikana saamaansa palveluun. Erityisen tyytyväisiä oltiin asiakasystävällisyyteemme, toimintavarmuuteen sekä kykyymme ratkaista

15 Palveleva energiatalo 15 asiakkaan ongelma nopeasti ja joustavasti. Toisaalta, hinnantarkistukset ylöspäin näkyivät kommenteissa. Lisää tiedottamista kaivattiin erityisesti hinnoittelun osalta. Panostamme tähän vuoden 2005 aikana tarjoamalla asiakkaillemme entistä runsaampaa ja konkreettisempaa tietoa energian hinnoista asiakaslehtemme ja Internetsivujemme välityksellä. Haminan Energian asiakaslehti, Ilopilkku, ilmestyi toimintavuonna 2004 neljä kertaa tavoittaen jokaisen Haminan Energian asiakkaan. Tämä vuosikerta oli ensimmäinen paikallisesti toimitettu kokonaisuus. Palaute asiakkailtamme on ollut myönteistä ja vastaanotto positiivinen. Vuonna 2005 kehitämme lehteämme asiakastyytyväisyystutkimuksesta saamiemme tulosten mukaisesti jatkamalla yhtiön toiminnasta ja tuotteista tiedottamista ja paikallisista asioista kertomista. Panostaminen Internetiin ja sen avulla asiakkaiden ulottuville tarjottaviin sähköisiin lisäpalveluihin aloitettiin vuonna 2004 uudistamalla yhtiön sivustot ja rakentamalla sivuillemme uutena ominaisuutena mm. sähkön hintalaskuri. Sähköisiä palveluita laajennetaan vuoden 2005 aikana tarjoamalla mm. sähkö-, maakaasuja kaukolämpöliittyjillemme runsaampaa tietoa liittymän tilaukseen ja rakentamiseen liittyen sekä siihen tarvittavaa dokumentointia sähköisessä muodossa. Kaikille asiakkaillemme tulee myös mahdollisuus ilmoittaa mittarilukemansa käyttöpaikkanumeronsa perusteella. Myynti- ja asiakaspalvelu teki vuonna 2004 työtä yhtenäisen ja vahvan yrityskuvan muodostamiseksi. Markkinoinnin osalta vuoden keskeisimpiin tapahtumiin kuului alkuvuoden 2004 aikana onnistuneesti toteutettu koko yhtiön sekä Haminetin ulkoisen ilmeen uudistus. Nämä muutokset näkyvät aina Internetistä asiakaslehteen asti. Muutoksilla on haluttu luoda yhtenäinen, moderni ilme koko yhtiölle ja nostaa Haminetti-Internet-liittymien markkinointi tuotteen luonteen vaatimalle tasolle. Sähkön myynnissä asiakasmäärämme on pysynyt vakaana riippumatta muutoksista toimialalla. Uusia asiakkaita saimme vuoden 2004 aikana pääosin oman verkkoalueemme ulkopuolisista lähikunnista. Haminan Energian sähkön myyntihinta pysyi koko vuoden 2004 reilusti maan keskiarvon alapuolella. Erityisen tärkeää on jatkuva panostus toimivaan asiakaspalveluun sehän viime kädessä ratkaisee asiakkaidemme tyytyväisyyden. Siksi asiakaspalaute on avainasemassa palvelumme kehittämisessä. Sekä positiivinen palaute että rakentava kritiikki ovat tervetulleita! UUDISTUNUT ASIAKASLEH- TEMME, ILOPILK- KU, TOIMITETTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA KOKO- NAAN PAIKALLI- SESTI. Riikka Kujala myyntipäällikkö OOLANNIN SOTA klo Sotarumpu pamahti kumeasti fregatista. Sota oli alkanut. Haminaan lensi ihmeellisiä, sihisten lentäviä ja räjähtäviä Gongreven raketteja, vaurioittaen rakennuksia ja linnoitusta. Paniikki alkoi leviämään kaupungissa.

16 16 Energiakauppa Vuonna 2004 kuukausikohtaiset lämpötilat vastasivat ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa, ja näin ollen vuodesta muodostui hyvä vertailukohta erilaisille normaalivuoteen perustuville, kulutusta ennustaville malleille. Normaali vuosi? Vuotuinen keskilämpötila poikkeaa melko harvoin yli asteella pitkän ajan keskiarvosta, mutta vuoden sisällä kuukausikohtaiset lämpötilat voivat silti vaihdella selvästi vastaavista pitkän ajan keskiarvoista. Esimerkiksi energianjakelun kannalta on selvä ero siinä, poikkeaako lämpötila normaalista tammi- vai heinäkuussa. Vuonna 2004 myös kuukausikohtaiset lämpötilat vastasivat pitkän ajan keskiarvoja, ja näin ollen vuodesta muodostui hyvä vertailukohta erilaisille normaalivuoteen perustuville, kulutusta ennustaville malleille. Sateita saatiin lopulta myös oikeisiin paikkoihin Sateiden osalta vuosi oli kaikkea muuta kuin normaali; miltei jatkuvat sateet piiskasivat Etelä-Suomea koko vuoden. Tämä herätti luonnollisesti ajatuksia laskevasta sähköenergian hinnasta; olivathan sähköyhtiöt perustelleet hinnankorotuksiaan juuri vähillä sateilla ja suoranaisella kuivuudella. Valitettavasti sateet tulivat lähes koko vuoden sähköntuotannon kannalta väärään paikkaan. Vasta aivan vuoden lopulla runsaita sateita alkoi tulla myös vesivoiman tuotannon kannalta keskeisiin paikkoihin, Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin.

17 Energiakauppa 17 Sähkön hinta kääntyi loppuvuodesta selvään laskuun. Alkuvuoden hinta oli pysytellyt melko korkeana, tosin alle edellisvuoden tason. Päästökaupan odotettiin nostavan sähkön hintaa pohjoismaisessa sähköpörssissä, eikä normalisoituva tilanne vesivarastoissa riittänyt laskemaan suojaussopimusten hintaa. Loppuvuodesta saadut, selvästi normaalia runsaammat sateet käänsivät hinnat viimein laskuun. Samanaikaisesti myös päästöoikeuksien hinnat lähtivät laskuun. Alkuvuoden 2005 tilanteen perusteella näyttää siltä, että päästöoikeuksia on jaettu sähköntuottajille vähintään riittävästi vallitseviin olosuhteisiin nähden. Haminan Energia toimitti sähköenergiaa asiakkailleen enemmän kuin koskaan ennen. Sähköenergian hankinta oli kokonaisuudessaan 171 GWh. Oman verkon alueella sähköä käytettiin yhteensä 163 GWh. Kiina-ilmiö nosti maakaasun hintaa Maakaasun tukkuhinta nousi joitakin prosentteja myös vuonna Hintaa nosti öljyn ja hiilen maailmanmarkkinahintojen kohoaminen sekä erityisesti näiden raaka-aineiden merikuljetusten kallistuminen Kiinan voimakkaasti kasvaneen kysynnän johdosta. Nousupaineita helpotti huomattavasti yhteisvaluutta euron vahvuus US-dollaria vastaan. Haminan Energia oli aktiivinen toimija maakaasun jälkimarkkinoilla; lähes neljännes Kaasupörssin vaihdosta tuli HE:n kaupoista. Maakaasun jälkimarkkinakauppa oli edelleen hyvin vähäistä valtakunnallisesti; koko vaihto oli alle prosentin maakaasun kokonaiskäytöstä. Asiakkaille toimitetun maakaasun määrä, n. 32,0 milj. kuutiota oli n. 7 % vähemmän kuin vuonna Hiipunut volyymi aiheutui pitkälti joidenkin yksittäisten suurehkojen asiakkaiden kulutusmuutoksista. Vuonna 2005 odotamme maakaasun käytön alueella kuitenkin palaavan totutulle kasvu-uralle. Energian hintaan vaikuttaa lähitulevaisuudessa useita elementtejä Pohjoismaisessa sähköpörssissä noteerattavan sähköenergian hinnan riippuvuus veden määrästä on jälleen osoittautunut hyvin voimakkaaksi. Tästä riippuvuudesta tuskin päästään täysin eroon koskaan, vaikkakin vesivoiman osuus koko järjestelmän sähköntuotannosta tulee jatkossa pienenemään. Toinen hintatasoa vakauttava tekijä on pohjoismaisen sähköjärjestelmän voimakas integroituminen osaksi eurooppalaista sähkömarkkinaa; tällä hetkellä on vireillä useita hankkeita, joilla lisätään ja vahvistetaan siirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan. Vaikka päästökaupan ensimmäinen jakso ei ainakaan vielä ole nostanut sähkön hintaa, toisen kaupankäyntijakson alkaminen vuonna 2008 tekee sen varmasti. Silloin on jaettavana pelkkää niukkuutta, mikäli Kioton pöytäkirjaan kirjatut tavoitteet halutaan saavuttaa. Maakaasun tukkuhinnoittelu muuttuu vuoden 2006 alussa. Muutokset tulevat suurelta osin olemaan rakenteellisia; itse maakaasun hintatasoon ei tällä muutoksella odoteta olevan vaikutusta. Maakaasun hintariippuvuus öljyn hinnasta lisääntynee uudessa hinnoittelujärjestelmässä. Öljyn ja kivihiilen hinnankehitys perustuu maailmanmarkkinoilla vain ja ainoastaan kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. Onneksemme maakaasun hinnassa on tasapainottavana tekijänä myös elementtejä, jotka eivät ole riippuvaisia globaaleista tekijöistä. Maakaasun toimitusvarmuutta kasvavalle kysynnälle turvattiin helmikuussa 2005, kun Gasum ja Gazprom allekirjoittivat sopimuksen venäläisen maakaasun tuonnin jatkamisesta Suomeen vuoden 2025 loppuun. Kimmo Tyni, energiakaupan johtaja OOLANNIN SOTA klo Haminan kaupunki kuhisi kuin muurahaispesä. Kaupunkilaisia ja sotilaita juoksi pitkin poikin, raahaten ammuksia ja elintarvikkeita sekä auttaen haavoittuneita ja kodeistaan evakuoituja kaupunkilaisia. Ammukset lentelivät puolin ja toisin linnoitusta. Juoksupoika Loviisa Wulff yritti peittää korvansa meteliltä, mutta turhaan. Pommituksen pauke siivitti nuoren tytön askeleita linnoitukselle ja takaisin.

18 18 Verkostoliiketoiminta ja tuotanto Verkostoliiketoiminnan vuosi 2004 oli kiivasta rakentamisen aikaa. Investoinnit verkkoihin olivat suurimmat sitten huippuvuoden Vilkkaan vuoden taustalla oli Haminan, sataman ja lähiympäristön nopea kehitys ja kasvu. Toimintavuosi 2004 Satamassa sähkö- ja kaasuverkkoa laajennettiin ja vahvistettiin Hailikarin ja Kanasenmäen alueella. Osittain tehdyt työt liittyivät tänä vuonna käynnistyvään, uuden Satamantien rakentamiseen, jonka toteutumisen varmistuminen käynnisti tien takia siirrettyjen töiden suunnittelun ja tekemisen. Maakaasuputkea rakennettiin vuoden aikana yli seitsemän kilometriä. Suurin yksittäinen hanke oli rengassyötön rakentaminen Haminan keskustan kiertävästä 8 barg:n putkesta Ruotsinkylään. Putki- ja paineenalennusasema varmistavat osaltaan sekä kaupungin että Virolahden kaasunjakelua. Virolahden Vaalimaalla rakennettiin kaasun jakeluverkko uudelle liike- ja teollisuusalueelle. Pappilan etusaareen rakennettiin kaasuputki lyhyellä varoitusajalla kaavoituksen ja uuden rakentamisen ohjaamana. Hanke kaasuputken rakentamisesta Naturaalueen poikki oli hyvä esimerkki rakentamisen luonteen muuttumisesta. Työn vaatimien lupien haku ja erilaisten selvitysten teko vei huomatta-

19 Verkostoliiketoiminta ja tuotanto 19 vasti kauemmin kuin itse rakentaminen ja se oli myös merkittävä kustannuksia lisäävä tekijä. Hamina Tattoo -kesä toi oman mausteensa rakentamiseen; katukuvan tuli olla kunnossa juhlan ajan. Keskustan alueen katujen laaja yhtäaikainen saneeraaminen herätti keskustelua myös paikallisten lehtien palstoilla. Työt onnistuivat kuitenkin kovasta kiireestä huolimatta hyvin. Hyvässä yhteistyössä kaupungin, Kymen Puhelin Oy:n sekä Sonera Carrier Networks Oy:n kanssa tehty rakentaminen varmistaa toivottavasti sen, ettei uusittuja katuja tarvitse kovin pian avata uudestaan. Muita merkittäviä töitä vuoden aikana olivat Jamilahdenkadun saneeraus, Pienteollisuuskadun sähkö- ja kaasutyöt sekä uusien liittymien runsas rakentaminen. Siirtoliiketoiminnan kannalta vuosi 2004 oli haastava ja kokonaisuudessaan liiketoiminnan tulos jäi jonkin verran tavoitteesta. Maakaasun jakelu supistui yli 7 %, mikä johtui lähes yksinomaan teollisuuden pienentyneestä käytöstä. Sähkössä siirretty sähkömäärä kasvoi n. 1,4 %. Tuotannon puolella sähkön markkinahinnan lasku näkyi 30 % pienempänä sähköntuotantona edelliseen vuoteen verrattuna ja myös lämmön myyntivolyymit pienenivät. Haminetti-liiketoiminnassa liittymien volyymitavoitteet ylitettiin selvästi, mutta koventunut kilpailu laski hintoja loppuvuodesta. Verkostojen käyttövarmuus pysyi vuonna 2004 hyvällä tasolla. Sähköverkon vikaperäinen keskeytysaika oli n. 17 min. (13 min. vuonna 2003). Maakaasuverkossa oli muutamia käyttöhäiriöitä suurimpien uusien verkonosien liitännän yhteydessä. Kehitys Rakennuttamisen toimintatapojen kehitys oli viime vuoden päätavoitteita. Tavoite yhdistettynä yhteen kiivaimmista rakennusvuosista oli haastava. Suunnitelmien laadun parantamisella, urakoiden harkitulla pilkkomisella ja muilla toiminnan muutoksilla saavutettiin urakoinnissa merkittävää kustannustason laskua. Verkkotietojärjestelmän käytön lisääminen ja tiedon laadun parantaminen on työllistänyt myös paljon. Tehty työ tulee jatkossa helpottamaan pitkän tähtäimen suunnittelua ja investointien priorisointia. Energiatoimituksen varmistaminen poikkeustilanteessakin vaatii energiayhtiön järjestelmiltä paljon. Yhteiskunta on koko ajan enemmän riippuvainen jatkuvasta energian toimituksesta. Yhteyksien on toimittava silloinkin, kun GSMliikenne on ruuhkautunut ja sähköt ovat poikki. Haminan Energia Oy otti viime vuonna käyttöön VIRVE:n eli viranomaisverkon hälytys- ja viankorjauksen yhteydenpitojärjestelmän, kun verkkoon liittyminen tuli mahdolliseksi myös energiayhtiöille. Haminan Energia Oy:n oman, vanhentuneen radiopuhelinjärjestelmän korvannut VIRVE on osoittautunut luotettavaksi ja kustannustehokkaaksi hälytysjärjestelmäksi jo ensimmäisenä käyttövuotenaan. Vuosi 2005 Kuluvana vuonna panostetaan oman toiminnan tehostamiseen menettelytapoja ja toimintajärjestelmää kehittämällä. Nopeasti muuttuva ja lisääntyvä lainsäädäntö, valvonnan lisääntyminen, työturvallisuus- ja ympäristömääräysten tiukentuminen yhdessä ohuen organisaation kanssa vaativat työntekijöiltä ja järjestelmiltä yhä enemmän. Oikein rakennettu ja toimiva toimintajärjestelmä on tehokas tapa hallita kasvavat vaatimukset. Rakentamisen osalta pääpaino on kuluvana vuonna uuden Satamantien yhteyteen rakennettavissa verkoissa. Muita merkittäviä kohteita tulee olemaan Huutokallionkadun saneeraus ja Ruukin uusi asema-alue. Tero Tulokas liiketoimintajohtaja Kpl Rakennetut liittymät Kaukolämpö Maakaasu Sähkö 2004 VERKKOTIETO- JÄRJESTELMÄN KÄYTÖN LISÄÄ- MINEN JA TIE- DON LAADUN PARANTAMIEN ON TYÖLLISTÄ- NYT PALJON. OOLANNIN SOTA klo Yhtäkkinen, valtava räsähdys ja riemuitsevien sotilaiden huudot herättivät linnoituksella taistelua katselevien kaupunkilaisten mielenkiinnon. Syykin oli selvä; suomalaistykki oli ampunut nappiosuman englantilaisaluksen kylkeen, jossa nyt ammotti suuri reikä. Englantilaiset olivat vähintäänkin hämillään tapahtuneesta. Osuman saanut alus alkoi uhkaavasti kallistumaan, mikä sai lisää liikettä englantilaissotilaiden jalkoihin. Pauke taukosi, ja haminalaiset pääsivät todistamaan uskomatonta käännettä; englantilaiset vetäytyivät!

20 20 Tiedonsiirtoverkot Haminetti-liiketoiminnan osalta vuoden 2004 voisi tiivistää lyhyesti toteamalla palveluiden ja tuotteiden kehittyneen huimalla vauhdilla ja samaan aikaan tuotteiden hintojen laskeneen radikaalisti. Vuotta 2004 kuvaa myös Internet-liittymien raju kasvu. Haminetin asiakasmäärä kolminkertaistui vuoden aikana. Kiinteistöliittymiä asennettiin noin yksi viikossa. Tällä hetkellä Haminassa on jo 61 kiinteistössä käytössä Haminetin kiinteistöliittymä. Kulunut vuosi toi myös ensimmäiset mobiilit tilapäiskäyttäjät Haminetti-verkkoon. Mobiilit tilapäiskäyttäjät ovat tyypillisesti paikkakunnalla työn puitteissa vierailevia henkilöitä, joilla on käytettävissä WLAN-ominaisuuksilla varustettu kannettava tietokone tai PDA-laite. Näillä täysin uudenlaisilla asiakkailla asiakkuus perustuu uuteen, Haminetti-verkkoon asennettuun autentikointitekniikkaan, joka mahdollistaa lyhytaikaisten, tilapäisten käyttöoikeuksien joustavan ja automaattisen hallinnan. Verkko ja tekniikka Langatonta tiedonsiirtoverkkoa laajennettiin vastaamaan kasvanutta kysyntää uusille verkkoalueille Neuvottomaan ja Myllykylään. Lisäksi parannettiin verkon kuuluvuutta uusilla tukiasemilla Koppelontiellä, Takkaniemessä ja Tompurinmäellä. Tukiasemien väliseen langatto-

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2018 Kymenlaakson Sähkö -konsernin sähkön myynti oli katsauskaudella 734 miljoonaa kilowattituntia ja jakelualueella käytettiin sähköä 883 miljoonaa kilowattituntia. Myynti kasvoi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu lokakuuta 2003

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu lokakuuta 2003 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2003 23. lokakuuta 2003 Fortumin tammi-syyskuu 2003 Vahva tuloskehitys jatkuu Huomattava parannus jatkuvissa liiketoiminnoissa Kassavirta pysyi edelleen hyvänä. Markkina-asema

Lisätiedot

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Dnro 1346/01/2005 Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun maakaasumarkkinalain

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2004- Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2004- aikana neljä huutokauppaa. Huutokaupoissa ja katsauskauden aikana tapahtuneessa

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5. Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot