ohjelman Tiedotuslehti 2 l 2009

Transkriptio

1 ohjelman Tiedotuslehti 2 l tampere esiin hyvässä valossa Yrittäjäkoulutukset menevät kuin kuumille kiville Demolassa ympärilläni on briljantteja Luova Tampere 1

2 Annikaisa Knuutila Hannele Räikkönen Tampereen kaupunkiseudun EU-yhteysjohtaja Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta Miten Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä globalisaation kiihtyessä ja taloustilanteen taantuessa? Euroopan unioni uskoo, että vastaukset löytyvät panostamalla huippututkimukseen ja korkeatasoiseen koulutukseen, mutta myös luovuuteen ja innovaatioihin. Esko Ahon johtaman korkeantason asiantuntijaryhmän laatima raportti Creating an innovating Europe painotti tammikuussa 2006, kuinka tärkeää on luoda Eurooppaan innovaatioystävälliset markkinat sekä uusia keinoja innovaatio- sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan ennen kuin on liian myöhäistä. Tämän raportin pohjalta Euroopan komissio on tehnyt useita innovaatioprosessia tukevia aloitteita. Se muun muassa esittää, että innovoinnin pitäisi olla yksi yhteiskunnan peruspilareista. Vuosi 2009 on EU:n luovuuden ja innovaatioiden teemavuosi (European Year of Creativity and Innovation, EYCI). Vuoden iskulauseet imagine, create, innovate haastavat Euroopan uudenlaiseen ajattelutapaan, jossa painotetaan ympäristön merkitystä luovuuden innoittajana ja innovaatioiden luomisessa. Tampereella ollaan askelen edellä muuta Eurooppaa luovuuden, innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämisessä. Seutumme on vetovoimainen kasvukeskus, mutta myös rohkea ja ennakkoluuloton edelläkävijä. Erinomainen esimerkki ennakkoluulottomuudesta on vuosituhannen alun etampere-ohjelma, joka aloitti aivan uuden aikakauden. Viisivuotisen ohjelman tavoitteena oli nostaa Tampere maailman johtavaksi tietoyhteiskunnan tutkijaksi, kehittäjäksi ja soveltajaksi vahvistamalla osaamista, synnyttämällä uutta liiketoimintaa ja luomalla uusia palveluita kansalaisille. Tämän uraauurtavan työn hedelmistä ammentaa vuonna 2006 aloitettu menestyksekäs Luova Tampere -ohjelma. Tampereella on myös useita hyviä käytäntöjä, joista Euroopassa voitaisiin ottaa mallia. Hyvä esimerkki on avoin innovaatioympäristö Demola, joka yhdistää erinomaisesti luovan potentiaalin ja konkreettiset innovaatiohankkeet. Demola samoin kuin Luova Tampere yleensä kokoaa nimenomaan ne työkalut, joista Euroopassa puhutaan ja joita tarvitaan, jotta luovuus ja innovaatiot saadaan yhdistymään yrittäjyyteen, työpaikkoihin ja vetovoimaisuuteen. Kun Tampereen kaupunkiseudun EU-toimisto viettää 10-vuotisjuhliaan tammikuussa Brysselissä, on ilo esitellä tamperelaista luovuutta, Demolaa ja Luovaa Tamperetta kansainväliselle yleisölle. VALOA design Elämykset euroiksi yhteistyöllä, kiteyttää tavoitteensa tuore Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategia. Pirkanmaalle valmistui tänä syksynä Suomen ensimmäinen elinkeinolähtöinen elämystalouden toimialastrategia. Sen tavoitteena on nostaa matkailun, kulttuurin, urheilun ja virkistyksen klusteri uudeksi vientituotteeksi. Kyse on jo nyt mittavasta toimialasta. Klusterin liikevaihto vuonna 2008 oli 1,3 miljardia euroa, ja sen taloudellinen kokonaisvaikutus Pirkanmaalla kipuaa vuosittain lähes kahteen miljardiin euroon. Vuosiksi laadittu strategia ennustaa, että matkailun volyymi sekä elämystuotannon kysyntä lähtevät rajuun kasvuun globaalin talouskasvun alkaessa. Tuoreen selvityksen mukaan Tampere sopisi valon kaupungiksi. Täällä syttyivät ensimmäiset Suomen ja Pohjoismaiden sähkövalot, ja kaupunki on saavuttanut valaistushankkeillaan viime vuosina mainetta. Esimerkiksi valoa designin suunnittelema Naistenlahden voimalan julkisivuvalaistus sai arvostetun kansainvälisen Edison Award -palkinnon pari vuotta sitten. 2 Luova Tampere

3 Elämystaloudessa ainekset uudeksi vientivaltiksi Yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä elämystaloudessa on saavutettavuus. Pirkanmaan sijainti on poikkeuksellisen hyvä, mutta se haastaa myös miettimään, miten varsinkin mikro- ja pienyritykset hyötyvät kävijävirrasta. Ne tarvitsevat erityistä tukea liiketoimintansa kehittämiseen ja palvelujen tuotteistamiseen, painotti strategiahankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Antti Eskelinen. Hän esitteli strategiaa Pirkanmaan kulttuurin toimenpideseminaarissa lokakuun alussa. Strategiassa kiirehditään elämystalouden liiketoimintaympäristön kehittämistä ja varsinkin Tampere-brändin kirkastamista, jotta alueen yhteismarkkinointiin saataisiin lisää tehoa. Strategia esittää myös alueellisen matkailuportaalin luomista. Saavutettavuutta parantavista infrahankkeista merkittävimpiä ovat Tampere-Pirkkala-lentoaseman kehittäminen sekä nopea rautatieyhteys Pietariin. Pietarin seutu on jo nyt Pirkanmaan matkailulle ja kulttuuriviennille tärkeä alue. Teatteria ja terveysmatkailua Millä Tampere ja Pirkanmaa sitten erottuvat edukseen kotimaassa ja ulkomailla? Strategia nimeää seudun vahvuuksiksi Tampereen teatteritarjonnan, Pirkanmaan festivaalit, perhematkailun sekä kokous-, kongressi ja messumatkailun. Etäisyydet luontoerämaahan ovat lyhyet ja vesistöjä on runsaasti. Odotuksia ladataan myös Tampereelle kehittyvään hyvinvointimatkailuun. Elämysstrategian kokoamiseen osallistunut Luova Tampere -ohjelma toi esille valon ja valaisemisen mahdollisuudet brändin rakentamisessa. Strategia listaa tukun konkreettisia tavoitteita kolmelle seuraavalle vuodelle: Kaikista suoralennoilla saapuvista matkustajista 60 prosenttia jää Tampereelle, ja heistä 75 prosenttia viipyy seudulla vähintään neljä yötä. Teatterien täyttöaste nostetaan 80 prosenttiin. Ratinan stadionilla järjestetään vuosittain vähintään neljä yli osallistujan tapahtumaa, ja Pirkanmaalle hankitaan vähintään yhden kansainvälisesti merkittävän urheilutapahtuman järjestämisoikeudet vuosittain. Elämysstrategian rahoittivat Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan liitto. Tampere esiin hyvässä valossa Valo tarjoaa huikeita mahdollisuuksia kaupungin vetovoiman ja imagon kehittämiselle. Uuden rakentaminen ei ole aina tarpeen. Joskus riittää, että tuomme hyvässä valossa esille, mitä meillä jo on, sanoo suunnittelujohtaja Roope Siiroinen VALOA design Oy:stä. VALOA design on saanut juuri valmiiksi Valovoimainen Tampere -selvityksen, jossa kaupunkivalaistusta tarkastellaan infrastruktuurin, alan koulutuksen ja tapahtumatuotannon näkökulmasta. Luova Tampere -ohjelmassa tehty selvitys istuu Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategian linjaukseen, jonka mukaan Tampere voisi käyttää pimeän vuodenajan hyödykseen valaisemalla ydinkeskustansa poikkeuksellisen näyttävästi. Selvityksen tavoitteena ei ollut pelkästään kaupungin kaunistaminen, vaan myös kestävä kehitys. On tosiasia, ettei nykyisin enää säästetä energiaa merkittävästi tekniikalla vaan käyttötavoilla eli lisäämällä tai vähentämällä valaistusta eri tarpeiden ja vuorokautisten liikennevirtojen mukaan, Siiroinen sanoo. Selvityksen mukaan esteettisesti eheä ja energiatehokas kaupunkivalaistus edellyttää hallittua kokonaissuunnittelua. Esimerkiksi katu- ja julkisivuvalaistusta ja jouluvaloja ei olisi enää erikseen, vaan kaupunki valaistaisiin yhtenäisesti vuoden kiertoon sopivalla tavalla. Kokonaissuunnittelun ansiosta myös kustannukset voitaisiin jakaa eri intressiryhmien kesken. Selvityksessä Tampereesta ehdotetaan valaistuksen kansainvälistä koulutuskaupunkia. Valaistusala on harpponut eteenpäin, mutta näyttämövalaistusta laajempaa alan koulutusta ei ole tarjolla missään. Tampereella olisi kaikki tarvittavat elementit: arkkitehtuurin, sähkötekniikan ja valaistustaiteen koulutusta sekä käyttäytymistieteitä. Vain yhdistävä koulutusohjelma puuttuu, Siiroinen perustelee. Miksi muuten lähes kaikki matkailun tapahtumat ja hankkeet keskitetään kesäsesonkiin, joka on lyhyt ja kilpailtu? Valotapahtumat talvihämärissä toisivat matkailuun uutta tehoa, selvityksessä uskotaan. Luova Tampere 3

4 Rantarakentamisen arkkitehtuuri oli erityisteemana tämänvuotisella Arkkitehtuuriviikolla Tampereella syyskuussa. Esillä olivat niin Hampurin HafenCity kuin Ranta-Tampellankin hanke. Seminaareissa käsityksiään uudesta arkkitehtuurista ja kaupunkirakentamisesta valottivat muun muassa arkkitehdit Charles Renfro USA:sta, Michel Rojkind Meksikosta ja Andrew Griffin Tanskasta. Kansainvälisillä vierailla on huimia toteutuksia ja visioita, mutta ilahduttavasti myös Suomella oli näyttää uutta, kun Samuli Woolston ALA Arkkitehdeistä esitteli ajatuksia ja ideoita, miltä Hanasaaren hiilivoimalan tontilla Helsingissä voisi tulevaisuudessa näyttää. Vintagea Ojakadulla, Keskustorilla catwalk Ikkunanäyttelyjä ja design-suunnistusta, suomalaisia huippumallistoja Keskustorin muotinäytöksessä sekä kaikkea vintagesta nykytrendeihin myyntipöydillä Ojakadun myyjäisissä. Tätä kaikkea oli Tampereen ensimmäinen design-viikko syyskuussa. Design-viikon näyttävimpiä tapahtumia oli Guerrilla Lighting -valaistustempaus viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Tampereen ammattikorkeakoulun valaistussuunnittelun opiskelijat valaisivat hetken ajaksi kannettavilla käsivalaisimilla neljä tunnettua tamperelaista julkisivua. Tämän lehden kansikuvassa uudessa valossa näyttäytyy Näsinpuiston laululava. Annikaisa Knuutila Päivi Eskelinen Tarpeellista, ehdottomasti Mältinrannan taidekeskus pullisteli kävijöitä Luovan Tampereen uudessa esiintyvien ryhmien ja tapahtumien markkinointitilaisuudessa syyskuussa. Runsaat kymmenen kulttuurituottajaa esitteli ohjelmatarjontaansa noin sadalle tamperelaisyritysten ja -yhteisöjen edustajalle. Kulttuurituottajien palaute tilaisuudesta oli myönteistä, ja sille toivottiin ehdottomasti jatkoa. Markkinointi kasvokkain tuotti lupaavia kontakteja, mutta kauppoja oli hieman hankala hieroa väentungoksen takia, joten tilaisuuden porrastusta useammalle tunnille toivottiin. Samoin toivottiin lisää tuottajien osaamista esittelevää ohjelmaa. Markkinointitapahtuman kävijät otti vastaan Tuliteatteri Flamman tulta iskevä ukko. Sparrausryhmät täynnä Yrityskehityspalvelu LUKE on järjestänyt tänä syksynä myyntisparrausta kahdelle ryhmälle, jotka täyttyivät ennätysvauhtia. Kouluttaja, muusikko Jussi Syrenin johdolla on käyty läpi jokaisen osallistuvan yrityksen kaupallista potentiaalia ja etsitty tuotteelle tai palvelulle oikeat markkinointi- ja myyntitavat sekä tavoiteltavat asiakasryhmät. Sparrauksen seurantatapaamisessa arvioidaan toimien tuloksellisuutta ja ratkotaan mahdollisia markkinoinnin ongelmia. Dima Tsvetkov 4 Luova Tampere Festivaalit tiivistävät yhteistyötään Pirkanmaan festivaalit ovat aloittaneet osana Luova Tampere -ohjelmaa kehityshankkeen, jossa parannetaan festivaalien kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta sekä jaetaan festivaalityön hyviä käytäntöjä. Festivaalit ovat tehneet yhteistyötä jo muutamia vuosia, mutta nyt rivejä tiivistetään tuntuvasti. Perusteilla on muun muassa yhteinen kalusto- ja työntekijäpankki sekä tiimejä, joissa käsitellään järjestäjän säännöksiä ja parannetaan tapahtumien esteettömyyttä, turvallisuutta ja ympäristöasioita, luettelee hankkeen koordinaattori Susanna Markkola. Festivaaleille kootaan arviointiryhmiä, jotka tarkastelevat tapahtuman sisältöjä ammattilaisen silmin. Festivaalimatkailun tuotteistamista lisätään, samoin yhteistyötä matkailun toimijoiden kanssa. Festivaaleille osallistuu alansa

5 Yrittäjäkoulutukset menevät kuin kuumille kiville Tampereella alkaa joulukuussa jo kolmas luovien alojen yrittäjän ammattitutkintoon johtava valmennusohjelma. Alalla näyttää olevan erityistä tarvetta ohjattuun kehittämiseen, sillä yritykset ovat pieniä, yleensä yhden hengen mikroyrityksiä. Valmennuksessa yrittäjät saavat tukea työhönsä ja mahdollisuuden rakentaa verkostoja, koulutustarkastaja Erja Luttinen Pirkanmaan oppisopimuskeskuksesta sanoo. Yrittäjävalmennukset toteutetaan yhteistyössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Niihin osallistuu parhaillaan yhteensä 40 opiskelijaa, ja ensimmäiset luovat yrittäjät valmistuvat maaliskuussa Joulukuussa alkavaan ohjelmaan otetaan 20 uutta opiskelijaa. Puolentoista vuoden valmennukseen kuuluu 12 päivää lähiopetusta. Annikaisa Knuutila Peruskysymys valmennuksessa kuuluu, miten tuotteistan osaamiseni siten, että siitä tulee kannattavaa bisnestä. Opiskelijat rakentavat oman liiketoimintasuunnitelman ja valitsevat yrityksensä kehittämiskohteen. Tuotteistamisen lisäksi koulutuksessa käsitellään myyntiä ja markkinointia. Tosi hyödyllisinä opiskelijat ovat pitäneet myös yritystalouteen perehtymistä, Luttinen kertoo. Ideasta huipputuotteeksi Luovien alojen yrittäjäkoulutusten uutuus on helmikuussa 2010 alkava tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, jossa paneudutaan tuotteistamisprosessiin ja tarvittaviin työkaluihin. Puolitoistavuotisessa koulutuksessa on 19 päivää lähiopetusta. Tavoitteena on tutkia käytännössä, miten Minulta koulut jäivät aikanaan, koska hinku tehdä sirkusta oli niin kova. Olin opetellut firman pyörittämistä kantapään kautta, ja tiedoissani oli parantamisen varaa, kertoo Jakobin sirkustuotanto Oy:n toimitusjohtaja Petteri Jakobsson. Hän aloitti yrittäjävalmennuksessa viime keväänä. Petterin yrityksen ydinbisnestä on omien sirkusesitysten ja -kiertueiden tuotanto sekä alan ohjelmapalvelut yrityksille. Kiva kehittää itseään, kun voi tehdä sen työn ohessa ja oman yrityksen hyödyksi. luovan yrityksen tarpeet on otettu huomioon valmennuksessa hyvin, olipa kyse liiketoimintasuunnitelman tekemisestä tai taloushallinnon excel-työkaluista. Vaikka taiteilija olisi kuinka hyvä tahansa, hän ei osaa useinkaan tuotteistaa ja myydä osaamistaan. Tässä valmennusryhmän jäsenet ovat sparranneet ja tukeneet toisiaan, hän kertoo. ideasta rakennetaan tuote ja miten se muutetaan lopulta kassavirraksi. Kehitettävä tuote voi olla myös palvelukonsepti tai tekninen ratkaisu. Kumppanimme on jyväskyläläinen Tiimiakatemia, joka soveltaa koulutuksessa kehittämäänsä yhteisöllisen oppimisen Partusmenetelmää. Se sisältää paljon keskusteluja, joten uskon sen sopivan hyvin luovien alojen ihmisille, Luttinen sanoo. Myös Tampereen ammattikorkeakoulun ProAkatemian asiantuntemusta käytetään. Luovan yrittäjän ammattitutkintoon ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon johtavat valmennukset ovat valtion tukemaa koulutusta, joten osallistujan maksettavaksi jää vain 50,50 euron tutkintomaksu. Kysy yrittäjävalmennuksen vapaista paikoista sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta Erja Luttiselta, Pirkanmaan oppisopimuskeskus, p Merkitse muistiin! Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon infot Hotelli Victoriassa, Itsenäisyydenkatu 1 ke klo , to klo 8 9, ke klo , to klo 8 9. huippuja ympäri maailmaa. Heidän osaamisensa hyödyntämistä suunnitellaan. Mahdollisuuksia on monia, Markkola toteaa. Hankkeen lisäksi festivaalit ovat perustaneet Pirkanmaan Festivaalit ry:n, joka on 27 paikallisen kulttuurifestivaalin kattojärjestö. Vuonna 2008 yhdistyksen festivaaleille osallistui runsaat kävijää, ja lipputuloja kertyi 1,9 mil joonaa euroa. Yritysluotseja tulossa kouluihin Tampereen koulujen ja yritysten välille suunnitellaan uudenlaista yhteistyötä Luotsit-hankkeessa. Kouluille etsitään yrittäjiä ja yritystoiminnassa mukana olevia henkilöitä opettajien yrittäjyyskasvatuksen tueksi. Oppilaat saavat luotseilta tosielämän tietoa yrittäjyydestä ja aineksia ammatinvalintaan. Hanke aloitetaan ensi vuoden alussa muutamassa pilottikoulussa. Luotseiksi lupautuneiden kanssa tehdään yksilöllinen sopimus yhteistyön sisällöstä ja kestosta ja heidät esitellään Tampereen perusopetuksen oppilaanohjauksen Toponet-sivuilla. Tavoitteena on luoda Toponettiin pysyvä yrittäjiä ja yrittäjyyttä esittelevä sivusto. Luotsit-malli on peräisin Flanderista Hollannista, jossa yrittäjät käyvät kouluilla kertomassa tarinoita omasta urastaan. Tampere on osa Flanderin koordinoimaa maailmanlaajuista Districts of Creativity -verkostoa. Luova Tampere 5

6 Demola l Luovan Tampereen, TE-keskuksen ja yritysten rahoittama Syksystä 2008 syksyyn 2009: l 157 opiskelijaa kuudesta korkeakoulusta l kolmannes opiskelijoista ulkomaalaisia l yhteensä 30 projektia, joista 26 valmistunut; yritykset lunastaneet 25 projektin tulokset. Syksyllä 2009: l syys lokakuussa aloitettu 11 uutta projektia, muutama vanha jatkuu. Demolassa ympärilläni on Annikaisa Knuutila briljantteja Innovaatioympäristö Demola on toiminut nyt vuoden verran, ja projektipäällikkö Ville Kairamon mukaan odotukset ovat täyttyneet: määrällisten tulosten lisäksi laadulliset tulokset ovat erittäin hyvät, ja ihmisten innostuneisuus tempaa mukaansa ympärilläkin olevat. Heti ensimmäisistä projekteista alkaen opiskelijoiden suuri innostus ja aktiivinen ote itse tekemiseen ovat yllättäneet positiivisesti. Opiskelijat ovat kiittäneet erityisesti tiimeille annettavaa vapautta ja vastuuta sekä Demolan tekemisen tapaa ja asennetta: kääritään hihat ja ruvetaan hommiin, Kairamo sanoo. Demolan toimintamallia ja toimitilaa on koko ajan kehitetty yhteistyökumppanien sekä yhteisön jäsenten kehitysideoiden ja palautteen perusteella. Tilojen toimivuus, vuorovaikutuksen helppous, ilmapiirin rentous ja puolueettomuus sekä yhteisöllisyys saavat opiskelijoilta kiitosta. Demolassa voimana ei ole kateus vaan kilvoittelu toisten tekeminen innostaa ja kunkin omaa tekemistä kannustetaan. Tiimien jäsenistä 89 prosenttia suosittelee ehdottomasti Demolaprojektiin osallistumista muille opiskelijoille ja 56 prosenttia koki projektin tukeneen opintojaan erittäin hyvin, Ville Kairamo kertoo ja lisää, että erityisesti yksi opiskelijapalaute on jäänyt mieleen: Siinä opiskelija kertoi, että Demolassa ympärilläni on briljantteja. Tuloksilla on kysyntää Yritykset ovat olleet ideoidensa jalostumiseen tyytyväisiä, koska lähes kaikkien projektien tulokset on lunastettu. Projektien teemat ovat liittyneet niin teknologian, liiketoiminnan, palveluiden kuin sosiaalisten innovaatioidenkin kehittämiseen. Tuotoksina on syntynyt demoja ja konsepteja, esimerkiksi ajatuksen voimalla ohjattavasta pelikäyttöliittymästä sekä luonto- ja hyvinvointimatkailun kehittämiskeskuksesta. Demolan innovaattoreita on myös työllistynyt hyvin yhteistyöyrityksiin, lisäksi tällä hetkellä tiimien suunnitelmissa on jo kolmen yrityksen perustaminen. Projektien lisäksi Demolan yhteisöön ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen osallistuu aktiivisesti merkittävä joukko yritysten ja korkeakoulujen edustajia sekä kansallisia vaikuttajia. Demola pokkasikin viime keväänä liikenne- ja viestintäministeriön Tietoyhteiskunnan vuoden osallistaja -palkinnon. Demolan ovesta käyvät tiuhaan tahtiin niin yritysten ideat kuin oppilaitosten innovaattoritkin. On hienoa, että lamasta huolimatta yritykset teettävät kehitysprojekteja, eivätkä vain odottele parempia aikoja. Kun syntyy innovaatioita, ihmisille luodaan työtä uudella tavalla, projektipäällikkö Ville Kairamo sanoo. Tampere mukana Creativity World Forumissa Luovien alueiden kansainvälinen Districts of Creativity -yhteistyöverkosto pitää tänä syksynä vuosittaisen päätapahtumansa Creativity World Forumin Saksassa. Seminaareihin ja tilaisuuksiin Stuttgartissa odotetaan noin 1 200:aa osallistujaa ympäri maailmaa. Tampereen luovan talouden kehityksestä tapahtumassa kertovat Lasse Paananen Luova Tampere -ohjelmasta ja erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopistosta. Stuttgartissa joulukuuta järjestettävässä konferenssissa pääpuhujia ovat kirjailija, ohjaaja Doris Dörrie, Boschin johtaja Franz Fehrenbach sekä johtaja Esko Aho Nokiasta. Districts of Creativity -verkoston jäseniä ovat Flanders (Belgia), Baden- Württemberg, Rhône-Alpes ja Nord Pas de Calais (Ranska), Lombardia (Italia), Katalonia (Espanja), Skotlanti (UK), Oklahoma (USA), Quebec (Kanada), Karnataka (Intia), Shanghai ja Qingdao (Kiina) sekä Tampere. 6 Luova Tampere

7 Päivi Eskelinen Iron Sky -elokuvan kuvaukset alkuun keväällä Tamperelaisen tuotantoyhtiö Energian Iron Sky -elokuvan rahoitus on kunnossa. Yli viiden miljoonan euron budjetista on saatu kasaan jo 80 prosenttia. Elokuva perustuu tamperelaisen Finlandia-palkitun Johanna Sinisalon tieteisfantasiaan kuuhun paenneista natseista, jotka palaavat maahan vuonna Saksalaiset päänäyttelijät on valittu, ja kuvaukset Saksassa alkavat todennäköisesti maaliskuussa Tampereella suunnitellaan parhaillaan elokuvan visuaalista maailmaa ja tehdään 3D-mallinnusta, tuottaja Samuli Torssonen kertoo. Elokuva syntyy Energian, Jadesoturielokuvasta tunnetun Blind Spot Picturesin ja saksalaisen tuotantoyhtiön yhteistyönä. Tuotannossa hyödynnetään laajalti myös internetiä. Luova Tampere -ohjelman rahoituksella perustetussa wreckamovie.com-verkkopalvelussa tuhannet ihmiset ympäri maailmaa osallistuvat elokuvan juonen käänteiden ideoimiseen ja kehittävät myös uusia tuotantoja, lyhyitä ja pitkiä elokuvia. Tampereella kuvattiin äskettäin muun muassa Star Wreckin fanielokuvaa, jossa näyttelevät henkilöt ovat alustan käyttäjiä maailmalta. Iron Skyn taustatutkimuksissa yhteisöllinen alusta on osoittanut näppäryytensä. Juuri nyt sivustolla ideoidaan, miten New Yorkin ilma puolustus toimisi, Torssonen kertoo. Prospero hyvässä vedossa Kuuden eurooppalaisen teatterikaupungin viisivuotinen Prospero-hanke etenee suunnitellusti. Prosperon ohjaajavieras Tampereen Teatterikesässä 2010 on palkittu ja arvostettu Alvis Hermanis. Tamperelaisten suosikki on mukana Teatterikesässä jo viidettä kertaa, nyt italialaisen näyttelijäryhmänsä kanssa. Esityksen tuottaa Emilia Romagna Teatro Modenasta Italiasta. Teatterikoulujen yhteistyö jatkuu marraskuussa Bretagnen Rennesissä. Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitos Näty vie Mettre en scene -festivaaleille päivitetyn Reviisorinsa. Koulujen tapaamiseen tulee opettajia ja opiskelijoita Suomen lisäksi Ranskasta, Belgiasta ja Italiasta. Tampereella järjestetään syksyllä 2010 Prosperoon kuuluva kansainvälinen tutkijasymposium. Tapaaminen on osittain yleisölle avoin. Käsissä Tampereen burberrya, Reinot, joista Mikko Närhi on toimittanut kirjankin. Tuhannen arvostetuimman brändin tuoreessa listauksessa Reinot ponkaisivat suoraan sijalle 54 edellisvuosien listojen ulkopuolelta, hän kertoo tyytyväisenä. Yhteistyö on luovaa Median moniottelija, markkinointimies, kulttuurin konsultti, järjestöaktiivi... Mikko Närhillä on monta rautaa tulessa, ja yhteisenä nimittäjänä kaikelle on Tampere. Hän oli Hervannan Sanomien päätoimittaja yli 10 vuotta ja kirjoitti Hervannasta kaksi kirjaa. Tampereen kaupungin keskustan kehitysjohtajana hän toi runouden kaupungin kaduille. Nykyisin hän kehittää viestintäyrittäjänä Finlaysonin aluetta ja virittää yritysten markkinointia, muun muassa Reino ja Aino -brändiä. Viimeistelyä odottaa seitsemäs, Tamperetta käsittelevä kirja. Olen kai pehmeä ihminen. Minut saa helposti innostumaan ja lähtemään mukaan, hän naurahtaa. Varsinkin yhdessä tekemisen mahdollisuus vetoaa Närhiin. Kun liikkeelle lähdetään laajalla rintamalla, löytyy myös luovuutta. Yhteisöllisyys on myös eheyttävää, terapeuttistakin, hän sanoo ja viittaa Päivä Tampereella tapahtumaan, joka esitettiin Finlaysonilla huhtikuussa Närhi tuotti tapahtuman ja osallistui siihen punaisten joukkojen päällikön Verner Lehtimäen roolissa. Hyvä näytelmä näyttää asiat uudesta kulmasta Vuonna 1969 Mikko Närhi näki Tampereen Pop-teatterin Hair-musikaalin. Se teki äänekoskelaisnuorukaiseen lähtemättömän vaikutuksen ja sytytti hingun Tampereelle. Muutamaa vuotta myöhemmin hän jo kulutti yliopiston luentosalien penkkejä nuorisotyön opiskelijana. Närhi kehuu Tampereen kulttuuritarjontaa ja vannoo edelleen teatterin nimeen. Hyvä näytelmä panee tarkistamaan omia toimintatapoja ja ajattelemaan asioi ta uusiksi. Katson myös elokuvia ja luen paljon, sillä ajattelu ja liikkuminen ovat keinojani pitää yllä luovuutta. Liikkumisella en tarkoita fyysistä liikuntaa paitsi hiihtoa, joka on hyvinkin luovaa toimintaa vaan kulkemista ajassa eli historian tutkimista, hän kertoo. Uutta virtaa saadaan uusista asukkaista Mikko Närhi kuuluu Luovan Tampereen työryhmään, joka arvioi kaupunkikuvaa kehittäviä ohjelmahankkeita. Mikä olisi kehittämisessä ykkösasia juuri nyt? Tampere tarvitsee lisää uusia asukkaita. Uudet ihmiset tuovat mukanaan liikettä, elämää ja tuoreita ajatuksia. Tampere tarvitsee uusia, luovia toimialoja, joiden idättämiseen Luova Tampere on sopiva ympäristö. Sanotaan, että uusi toimiala syntyy kun entinen kuolee, mutta mikään ei estä meitä olemasta askelen verran edellä, joten lisää satsauksia vain myös it-alalle ja ympäristö- ja terveysteknologiaan! Luova Tampere 7

8 Luova Tampere Luova Tampere on Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma, joka toteutetaan vuosina Ohjelmassa on kolme teema-aluetta: Luovat toimialat Innovaatiot ja yrittäjyys Vetovoimainen kaupunki Luova tampere -ohjelman tavoitteena on kehittää luovia toimialoja, edistää innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä sekä kasvattaa Tampereen vetovoimaisuutta. Luova Tampere on avoin yhteistyöohjelma. Etsimme jatkuvasti uusia hanke-ehdotuksia. Jos Sinulla on mielessäsi hyvä idea, joka voisi edistää ohjelman tavoitteita, ota yhteyttä! Luova Tampere -ohjelma Ideone Oy Juhlatalonkatu Tampere luovatampere@luovatampere.fi Luovaa syksyä Seminaari kulttuurin ja liike-elämän yhteistyöstä, Tampere-talo Sillanrakentajat-hankkeen ja AKO-verkoston seminaari Tampereella LUOTU-päivät: yritystreffit luovien alojen, hyvinvointialan ja ICT-alan yrityksille, Musiikkiteatteri Palatsi asti ilmoittautuminen Sarjakuva-Finlandia-kilpailuun Luova Tampere -ohjelman tiedotuslehti 2/2009 Päätoimittaja Ohjelmajohjaja Lasse Paananen Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila & Tammisto Oy Paino EsaPrint Tampere, marraskuu 2009 Kansi Guerrilla lighting -valotempaus, kuva Riikka Kunnari Ohjelmajohtaja Lasse Paananen lasse.paananen@luovatampere.fi Koordinaattori Liina Kangas liina.kangas@luovatampere.fi Projektiassistentti Noora Anttila noora.anttila@luovatampere.fi Liity sähköpostilistalle! Saat kerran kuukaudessa tietoa ajankohtaista tapahtumista. Mukana valtakunnallisesti Luova Tampere osallistuu opetusministeriön valtakunnalliseen Luova Suomi -hankkeeseen ja on mukana seuraavissa yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen yhteishankkeissa: l ART360, l Art Hub l DiMeKe, l Sillanrakentajat, l VAKA l YLÖS, kansainvälisesti Tänä syksynä kehitetään innovointityökaluja luoville ja muillekin yrityksille sekä levitetään elämystalouden tapoja kehittää liiketoimintaa EU:n Leonardo-hankkeissa Creative Tools ja Experience Based Business Development in Conventional SMEs. Luova Tampere on mukana molemmissa. Luova Tampere -ohjelma synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa.