välineitä työja yksilövalmennukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "välineitä työja yksilövalmennukseen"

Transkriptio

1 välineitä työja yksilövalmennukseen

2 Toimittaneet: Karoliina Koskinen Marja Hautaluoma Työryhmä: Karoliina Koskinen Anssi Rautiainen Mervi Sirviö Kustantaja: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella Painopaikka: Domus Offset, Tampere Taitto: Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry / Mediapaja ISBN: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 2009

3 Sisällysluettelo: Johdanto 2 Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? 4 1. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen Oppimistyylit Havaintokanavat eli aistit oppimisen tukena Neljä tapaa oppia Oppimisen vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet Matemaattiset vaikeudet ja lukivaikeudet Erilaista keskittymistä ja tarkkaavaisuutta Sosiaalista sokeutta Valmennusmetodit työpajalla Yhteistyö valmennuksessa MOOD-valmennustyylit Motivoiva valmennus Osallistuva valmennus Ohjaava valmennus Delegoiva valmennus 63 Valmennustarpeen havainnointi ja seuranta 4. Valmennustarpeen havainnointi 65 Havainnoinnin merkitys työpajalla Havainnointi puheeksiottamisen tukena Välineitä valmennustarpeen havainnointiin Vinkkejä valmennukseen Toimintatapoja työpajatyöskentelyn tueksi Valmennustarpeen seuranta 123 Mistä tukea havainnoinnin jälkeen? 128 Hyödyllisiä linkkejä 130 Lähteet 132

4 Johdanto Työpajakentällä työskentelevät yksilö- ja työvalmentajat ovat havainneet, että yhä useampi työpajalle tuleva henkilö saattaa olla ns. erilainen oppija. Nämä erilaiset oppijat tarvitsevat enemmän ja intensiivisemmin valmentajien tukea sekä ohjausta, jotta heidän kanssaan päästään työpajajakson aikana positiivisiin tuloksiin. Erilaisen oppijuuden ja oppimisen vaikeuksien tunnistaminen ja huomioiminen vaativat erityistä tietoa ja taitoa. Tähän tarpeeseen vastaamaan käynnistettiin Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Erilaiset oppijat työpajoilla hanke keväällä Hanke on kolmivuotinen ja kuuluu RAY:n Oppimisvaikeusohjelmaan. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Työvalmennussäätiö Tekevä ja Silta-Valmennusyhdistys ry. Erilaiset oppijat työpajoilla hankkeen yhtenä tavoitteena on helpottaa neurologisista ongelmista aiheutuvien tarkkaavaisuushäiriöiden tunnistamista työpajoilla. Hankkeessa kehitettiin havainnointimenetelmä kohderyhmää ajatellen. Menetelmässä havainnoidaan valmennustarvetta, ei niinkään valmentautujan erilaisia tapoja oppia, toimia tai muita ominaisuuksia. Työpajojen tehtävä ei ole tehdä diagnoosia valmentautujan oppimisen vaikeuksista, vaan havainnoida hänen suoriutumistaan päivittäisistä työtehtävistä ja arjenhallinnasta. Oli valmentautujalla sitten oppimisen vaikeuksia, ADHD tai aspergerin oireyhtymä, valmentajan tehtävä on havainnoida, miettiä oikeaa valmennusmenetelmää ja tukea valmentautujaa työtoiminnoissa sekä arjenhallinnan suunnittelussa. Tämä opas painottuu keskittymisen ja tarkkaavaisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja lukivaikeuksien havainnointiin. Oppaan rakenne pohjautuu Erilaiset oppijat työpajoilla hankkeen koulutussisältöön. 2 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

5 Oppaan alkuun on koottu teoriaa erilaisesta oppijuudesta, oppimisen vaikeuksista ja työ- ja yksilövalmennuksesta. Loppuosiossa keskitytään valmennustarpeiden havainnointiin ja toimintatapoihin työpajatyöskentelyssä. Valmennustarpeen havainnoinnin taustalla ovat valmennustyylit, joita myös oppaassa avataan. Teoriaosa on pyritty rakentamaan mahdollisimman käytännön läheiseksi. Sekä kappaleiden että kirjan loppuun on koottu käytetyt lähteet sekä hyödyllisiä linkkejä, joista lukija voi halutessaan syventää teoriatietämystään eri aiheista. Valmennustarpeen havainnointi ei yksin riitä, vaan pitää osata myös vastata havaittuun valmennustarpeeseen. Siksi tässä oppaassa kerrotaan oppimistyyleistä, oppimisen vaikeuksista ja avataan valmennuksen käsitteitä. Loppuun on kerätty erilaisia vinkkejä ja toimintatapoja, joita voi hyödyntää valmennustyössä. Oppaan molemmat osiot aloitetaan asiantuntija-artikkeleilla. Ensimmäisessä artikkelissa pohditaan erilaisen oppijan määrittelyä ja jälkimmäisessä korostetaan havainnoinnin ja arvioinnin merkitystä. Me kaikki olemme erilaisia oppijoita. Se on pyritty huomioimaan myös kirjan ulkoasussa. Paperi ei ole valkoinen, jonka kontrasti mustaan tekstiin voisi vaikeuttaa lukemista. Lisäksi aukeamien oikean puoleisella sivulla on teksti ja vasemmalla sivulla on tekstiin liittyvä kuva, ajatuskartta tai tiivistelmä tekstistä. Jo pelkästään silmäilemällä saa oppaan sisällöstä selvää. Kuvien ja tiivistelmien on myös tarkoitus palauttaa mieleen luetun tekstin pääkohdat. Oppaan loppuosioon on varattu tilaa myös omille muistiinpanoille, joten opasta voi käyttää työkirjana. Lähdeviittaukset on koottu lukujen päätteeksi, jotta ne eivät häiritse tekstin lukemista. Toivomme tämän oppaan olevan hyödyksi työ- ja yksilövalmentajille sekä muille ohjaus- ja valmennustyötä tekeville ammattilaisille.. Johdanto 3

6 Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? Seija Haapasalo, Kuntoutussäätiö Nykyään on tullut tavaksi korvata oppimisvaikeus -termi käsitteellä erilainen oppija. Käsitteen lienee markkinoinut Suomessa yleiseen tietoisuuteen Erilaisten oppijoiden liitto, joka käytti sitä synonyyminä oppimisvaikeuksille. Taustalla on ollut oppimisen monimuotoisuuteen liittyvä näkemys siitä, että kaikki opimme eri tavoilla näkemällä, kuulemalla tai tekemällä, yksityiskohdittain tai kokonaisvaltaisesti. Ajatusmalliin liittyvät läheisesti vaatimukset yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden toteutumisesta yhteiskunnan eri sektoreilla. Tukitoimia tulisi olla saatavilla niitä tarvittaessa ilman diagnooseja, lausuntoja tai vaikeuden tarkempaa määrittelyä. Eräissä oppilaitoksissa erilaisen oppijuuden käsitteellä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalis-kulttuurisia esteitä oppimisessaan tai opinnoissaan. Käsite viittaa huomattavan paljon laajempaan ja epämääräisempään ryppääseen oppimisen esteitä kuin vain oppimisvaikeuksiin. Erilaisilla oppimisen esteillä voidaan viitata fyysisiin vammoihin, mielenterveyden ongelmiin, maahanmuuttajuuteen, motivaatio-ongelmiin jne. Esimerkit kertovat siitä, että erilainen oppijuus määritellään eri tavalla puhujasta riippuen. Puhuttaessa erilaisesta oppijuudesta käsite oppimisvaikeus hämärtyy ja tietyllä tavalla mitätöityy. Diagnooseja ja erityispalveluita ei tarvita, jos meidän kaikkien erilainen oppijuus on normaalia. Tämä voi johtaa helposti siihen, että monet oppimisvaikeudet jäävät tunnistamatta eivätkä henkilöt saa tarvitsemaansa tukea, koska tuen ja erityisjärjestelyjen saamiseen tarvitaan yhä edelleen useissa yhteyksissä todistus oppimisvaikeuden olemassaolosta. Oppimisvaikeus -käsite on myös laaja yläkäsite, johon sisältyvät erilaisista syistä johtuvat oppimisen vaikeudet. Vaikeuksien takana 4 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

7 voi olla yhtä lailla kehitysvammaisuuden, aivovaurioiden, mielenterveyden ongelmien, uupumisen, keskittymisvaikeuksien, alhaisen koulutuksen tai puutteellisen kielitaidon mukanaan tuomia ongelmia. Oppimisen erityisvaikeudet puolestaan viittaavat kehityksellisiin eli synnynnäisiin erityisvaikeuksiin. Tällaisia erityisiä oppimisen vaikeuksia ovat mm. lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli ns. lukivaikeus (vierasperäiseltä nimeltään dysleksia), matematiikan vaikeus, hahmottamisen vaikeus ja motorisen koordinaation vaikeus. Oppimisvaikeuksista puhuttaessa luvut vaihtelevat suuresti sen mukaan, millaisista ja kuinka vaikea-asteista ongelmista puhutaan. Puhuttaessa %:n esiintyvyydestä, viitataan edellä mainittuihin kaikenkirjaviin vaikeuksiin mukaan lukien lievät ongelmat. Esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden diagnoosin kriteerit ovat kuitenkin huomattavasti tiukemmat ja tällaisia selkeitä lukivaikeuksia on noin 5 prosentilla. Diagnoosin merkityksestä on paljon keskusteltu ja siitä vallitsee eriäviä mielipiteitä. Jotkut pitävät diagnoosia leimaavana. Toisaalta, jos vaikeuksia ilmenee, niiden diagnosoimatta jättäminen ei vaikeuksia poista, mutta vaikeuttaa usein tuen saamista. Sen sijaan lukivaikeuksia omaavien kokemusten mukaan tutkiminen selkeyttää ongelmien luonnetta ja rajaa niiden laajuutta. Monet lapsuudestaan saakka leimautuneet helpottuvat kuullessaan olevansa normaaleja, fiksuja ja omaavansa vahvuusalueita rajattujen lukiongelmien lisäksi. Lukidiagnoosia tai -todistusta tarvitaan mm. pyydettäessä erityispalveluita, -järjestelyitä, kuntoutusta. Esimerkiksi Näkövammaisten kirjastosta Celiasta saa oikeuden lainata äänikirjoja vain todistuksella. Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? 5

8 Taulukko: Erilainen oppijuus Yksilöllisyys Temperamentti Yksilöllinen tapa oppia (oman oppimistyylin mukaisesti) Motivaatio Aiemmat kokemukset Oppimisen vaikeudet Oppimistyylit Näkemällä Kuulemalla Tekemällä Osallistuva kokeilija Konkreettinen kokija Pohdiskeleva havainnoija Looginen ajattelija Valmennusmenetelmät Motivoiva valmennus Osallistuva valmennus Ohjaava valmennus Delegoiva valmennus Käytännöt Havainnointi Itsearviointi Toimintatavat Yhteistyö 6 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

9 1. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen Me olemme kaikki erilaisia. Olemme ulkonäöltämme ja ajatuksiltamme erilaisia, ja meillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Meillä jokaisella on takanamme erilaisia kokemuksia elämässämme. Moni haluaa olla erilainen ja monet halutaan luokitella erilaiseksi. Erilaisuus on tyypillisen vastakohta. Onko olemassa tyypillistä oppijuutta? Oppimiseen vaikuttavat aiemmat myönteiset ja kielteiset kokemukset, oppimistyylit, oma vireystila, oppimisympäristö, henkilökemiat ja moni muu asia. Kaikki ovat siis erilaisia oppijoita. Kun jokin selkeästi hankaloittaa oppimista, voidaan puhua oppimisen vaikeuksista. Liisa Keltinkangas-Järvinen puhuu ihmisten yksilöllisyydestä ja erilaisuudesta synnynnäisen temperamentin kautta. Temperamentti koostuu joukosta taipumuksia, joilla ei ole tekemistä älykkyyden tai kykyjen kanssa. Taipumukset kertovat oppimistyylistä, tavasta sisäistää asioita ja henkilön suhtautumisesta opetukseen tai toisiin ihmisiin. Temperamentti on yksilöllinen tapa toimia ja reagoida asioihin. Toiset tarttuvat uuteen asiaan nopeasti, toiset haluavat ensin pohtia ja maistella asiaa ennen tehtävään ryhtymistä. Temperamentti on taipumus tai valmius toimia tietyllä tavalla, mutta ei selitä miten ihminen osoittaa kärsimättömyytensä tai huonotuulisuutensa. Temperamentti siis määrää, miten herkästi ihminen reagoi, muttei sitä, millaisen toimintamallin hän valitsee. Barbara Prashing korostaa ihmisten erilaisia oppimis- ja työskentelytyylejä. Ihmisen tiedostaessa oman tapansa oppia ja työskennellä, saavutetaan enemmän myönteisiä tuloksia. Kielteinen asenne oppimista kohtaan on yleistä niillä, joilla on oppimisvaikeuksia. Näiden ihmisten omaa oppimistapaa ja tyyliä ei ole osattu ottaa huomioon ja siksi oppiminen ei ole ollut palkitsevaa. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 7

10 8 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

11 Työpajoilla on totuttu erilaisuuteen. Työpajalla valmentajat ovat työskennelleet monenlaisten nuorten ja aikuisten parissa, ja valmentajilla on paljon kokemusta erilaisista oppijoista sekä erilaista tavoista opettaa ja valmentaa. Valmennuksessa käytetyt menetelmät ja opetustyylit ovat hioutuneet omaksi valmennustavakseen, joita jokainen valmentaja käyttää omaan persoonaansa sopivalla tavalla. Valmentajat ovat myös hyvin erilaisia temperamentiltaan ja persoonaltaan. Työtä tehdään omien kokemusten ja persoonan avulla, eikä valmennustyön tekemiseen ole yhtä oikeaa tapaa. Toisten valmentajien työote on rauhallinen ja yhteen asiaan kerrallaan keskittyvä. Toiset valmentajat taas haluavat olla monessa asiassa mukana; he ovat työtavoiltaan ja valmennustyyleiltään aktiivisempia ja ulospäin suuntautuneempia. Valmentajan on syytä tietää, miten erilaiset ominaisuudet ja oppimisen vaikeudet vaikuttavat käyttäytymiseen. Tietoisuuden lisääminen erilaisten ominaisuuksien, piirteiden, oppimistyylien ja lahjakkuuksien vaikutuksesta oppimis- ja toimintakykyyn tukee valmentamista ja valmentautujan kanssa tehtävää jatkopolun suunnittelua. Valmentautuja on aina oma persoonansa vahvuuksineen ja puutteineen.. Lähteet: Keltinkangas-Järvinen Liisa (2006). Temperamentti ja koulumenestys. WSOY Prashing Barbara (1996). Eläköön erilaisuus oppimisen vallankumous käytännössä. ATENA KUSTANNUS Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 9

12 Oppimistyylit Persoonallinen tapamme käsitellä ja omaksua tietoa Tyylit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan voi olla useita vahvoja alueita Uuden oppimisessa on tärkeää löytää oma vahvin tapa / tavat omaksua asioita Oppimistyylejä Näkemällä Kuulemalla Tekemällä Osallistuva kokeilija Konkreettinen kokija Pohdiskeleva havainnoija Looginen ajattelija 10 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

13 1.1 Oppimistyylit Me ihmiset eroamme toisistamme oppijoina. Saatamme myös oppia eri tavalla eri työ- ja oppimistilanteissa. Jokaisella on oma tapansa vastaanottaa ja käsitellä tietoa erilaisissa tilanteissa. Tätä kutsutaan oppimistyyliksi. Oppimistyylit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan henkilöllä voi olla useita vahvoja alueita. Hänellä voi myös olla yksi vahvasti hallitseva oppimistyyli. Ihmiset oppivat parhaiten silloin, kun he voivat hankkia tietoa vahvimmalla oppimistyylillään, ja hyödyntää sen jälkeen toiseksi vahvinta oppimistyyliään. Oppimiseen vaikuttavat myös ympäristö ja tila missä opitaan, ihmisen sosiaalisuus, yleinen asenne ja asenne opittavaa asiaa kohtaan sekä fyysiset tarpeet. Kun yksilö tuntee oman oppimistyylinsä, oppiminen helpottuu. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen helpottaa hyväksymään itsensä ja oman tapansa oppia. Tutussa oppimistyylissä pitäytymisellä on kuitenkin vaaransa; aina ei ole mahdollista käyttää omaa vahvuusaluettaan. Siksi onkin tärkeää harjoitella erilaisia oppimisstrategioita ja tapoja. Lisäksi voi etukäteen harjoitella myös omaa suhtautumistaan ja miettiä ratkaisuja tilanteisiin, joissa oppimisympäristö ei tue omaa oppimistyyliä. Oppimistyyliteorioita on monia ja internetistä löytää monia erilaisia testejä, joilla voi kartoittaa omaa oppimistyyliä. Oppaan lopussa on listattuna eri mahdollisuuksia testata oppimistyyliä. Työpajallakin valmentautujan tehokasta oppimista edesauttaa hänelle luontaisten oppimistyylien tunnistaminen. Kun valmentautuja tuntee luonnollisen oppimistapansa ja -taipumuksensa käsitellä tietoa, voidaan hänen vahvuuksia käyttää hyväksi työn oppimisessa. Työpajajakson alussa valmentautujan ja valmentajan on hyvä yhdessä pohtia valmentautujan omaa oppimista ja oppimistyyliä sekä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Työpajalla uutta työtehtävää opeteltaessa ja oppimista vaativissa asioissa on eduksi käyttää valmentautujalle vahvinta oppimistyyliä.. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 11

14 Visuaalinen oppija valmennuksessa Näytä työtehtävä ja siihen liittyvät vaiheet yksityiskohdistakokonaisuuden hahmottamiseen Käytä valmennuksen apuvälineinä kuvia, työohjetta, kaavoja ja valmentautujan muistiinpanoja Ohjaa valmentautuja luomaan mielikuvia työhön liittyvistä vaiheista Auditiivinen oppija valmennuksessa Käytä elävää ääntä ja kerro asiat mahdollisimman perusteellisesti Etene loogisesti vaiheesta toiseen Anna aikaa ohjaamiseen Anna mahdollisuus kysyä, toistaa ja pohtia asioita kahdestaan tai muiden valmentautujien kanssa Kiinnitä huomiota mm. ääniin (joskus tukevat), tuolin mukavuuteen, mahdollisuuteen liikkua Kinesteettinen oppija valmennuksessa Anna työohjeet ja perehdytys työnteon aikana toiminnallisuus Kirjaa työohjeet Käytä ilmeitä ja eleitä Kiinnitä huomiota tuolin mukavuuteen ja mahdollisuuteen liikkua 12 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

15 1.1.1 Havaintokanavat eli aistit oppimisen tukena Aistit eli havaintokanavat ovat tärkeitä oppimisen kannalta, ja useimmilla onkin hallitsevana jokin eri aisteihin perustuvista oppimistyyleistä. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla, auditiivisesti suuntautuneella oppijalla korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys kun taas kinesteettinen oppija oppii parhaiten kokemusten kautta, jolloin hän voi itse liikkua mukana tai kokeilla opittavaa asiaa. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii lukemalla, näkemällä ja katselemalla. Hänelle tärkeitä ovat tekstit, kuvat, värit ja asioiden ulkonäkö samoin kuin kokonaisuuksien hahmottaminen. Visuaalinen oppija tekee mielellään muistiinpanoja ja käsittelee asioita mielikuvina. Näköaistin ja näkemisen merkitys korostuu. Visuaalinen oppija oppii paremmin, kun hän hahmottaa asiasta kokonaiskuvan. Pelkästään yksityiskohtien kertominen tai näyttäminen vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista. Työohjetta saadessa visuaalisesti suuntautunut toivoo, että hänelle näytettäisiin konkreettinen esimerkki, kuinka työ tulee tehdä. Lisäksi työohjeen hahmottamista helpottavat todelliset tai havainnollistavat kuvat sekä kirjallinen työohje. Tarkkaavaisuus suuntautuu usein esiteltävän työohjeen seuraamiseen, kuviin ja hyvin tehtyihin työohjeisiin tai muuhun havaintomateriaaliin. Visuaalisen oppijan kannattaa käyttää apuna erilaisia muistiinpanoja ja merkintöjä, käsitekarttoja (mindmap) ja kuvia sekä luoda mielikuvia työohjeesta muistin tueksi. Visuaalinen oppija hyötyy jaettavista kirjallisista ja kuvallisista työohjeista, koska hänellä on hyvä kuvamuisti. Auditiivisesti suuntautuneella henkilöllä korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys. Hän kiinnittää huomiota ympärillä kuuluviin ääniin ja keskusteluihin. Hän nauttii vuoro-puhelusta ja selittämisestä. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 13

16 14 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

17 Auditiivisesti suuntautuneelle on tärkeää, että puhutaan elävästi ja selitetään ohjeistettavat asiat perusteellisesti. Valmennustilanteessa auditiivisen oppijan kannattaa välttää työohjeiden suoraa kopioimista. Sen sijaan hänen kannattaa keskittyä kuuntelemaan ja tekemään omat muistiinpanonsa. Myös kyseleminen, käsiteltävän asian ääneen toistaminen, kertominen ja pohtiminen sekä muiden kanssa keskusteleminen auttavat oppimisessa. Auditiivinen oppija tarvitsee aikaa puhuakseen ja kuulostellakseen asioita ja työohjeita mielessään. Siksi valmennuksen looginen eteneminen helpottaa oppimista. Joillakin rytmi tai äänet saattavat helpottaa keskittymistä ja oppimista, toisilla taas ylimääräiset äänet häiritsevät. Kinesteettinen oppija oppii parhaiten tunnustellen ja kokemusten kautta, kun hän voi itse tehdä, liikkua mukana tai testata ja kokea. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai työväline tuntuu. Työtehtävää suoritettaessa työympäristön pitäisi tuntua miellyttävältä. Työtehtävän oppiminen luontuu parhaiten kehonliikkeiden avulla, käsillä tekemällä ja muutoin oppimistilanteeseen osallistumalla. Kinesteettinen oppija hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Hän kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten valmentaja kertoo asian ja tukeutuu työn oppimistilanteessa syntyneisiin kokemuksiin opitun muistiin palauttamisessa; hän muistaa miltä jokin asia tuntui ja millainen tunnelma siihen liittyi. Kinesteettinen oppija hyötyy siitä, että teoreettinen työohje nivotaan käytäntöön. Kinesteettisen oppijan kannattaa hyödyntää havaintoesityksiä ja välttää istumasta paikoillaan uutta asiaa opiskellessaan. Liikkuminen edistää keskeisten asioiden mieleen painamista. Esimerkiksi käveleminen uusia asioita opeteltaessa auttaa kinesteettisen oppijan oppimista.. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 15

18 Aktiivinen osallistuja osallistuva kokeilija Ennakkoluuloton, kykenee ottamaan riskejä, seurallinen, pitää ryhmätyöskentelystä, kykenee tekemään monta asiaa samaan aikaan, lyhytjänteinen Anna haastavia tehtäviä, käytä visuaalisia apukeinoja, toiminnan pitää olla nopeatempoista ja aktiivista Käytännöllinen toteuttaja konkreettinen kokija Halu kokeilla asioita käytännössä, oppii tekemällä, nopea ja kärsimätön, nauttii päätöksenteosta ja ongelmanratkaisuista, pyrkii edistämään toimivuutta Anna mahdollisuus soveltaa käytäntöön ja työssäoppimiseen, opettaa toisia ja seurata toisten työtä Looginen ajattelija abstrakti käsitteellistäjä Yhdistää tiedon teoriaksi, analysoi ja tekee johtopäätöksiä, arvostaa järkiperäisyyttä, on joustamaton ja jyrkkä Kerro malleja, käsitteitä ja teorioita, anna haasteellisia tehtäviä ja mahdollisuus kysellä tehtävää tehdessä, anna tarkoin rajattuja tehtäviä sekä päämääriä ja suunnitelmia Harkitseva tarkkailija pohdiskeleva havainnoija Syrjäänvetäytyvä, tarkastelee asioita eri näkökulmista, perusteellinen, osaa kuunnella, suvaitseva ja omaa hyvän havainnointikyvyn Anna seurata asioita sivusta, runsaasti pohdinta-aikaa, mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään 16 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

19 1.1.2 Neljä tapaa oppia Aistien lisäksi kaikilla on oma tapansa oppia tekemisen ja kokemusten kautta. Professori David A. Kolb on kehittänyt kokemuksellisen oppimisen teorian, joka jakaa oppimistyylit neljään eri tapaan oppia: osallistuva kokeilija, konkreettinen kokija, looginen ajattelija ja pohdiskeleva havainnoija. Osallistuva kokeilija innostuu helposti ja haluaa kokeilla käytännössä kuinka uudet ideat ja ajatukset toimivat. Hän on ennakkoluuloton ja kykenee ottamaan riskejä. Ryhmätyöskentely on hänelle mieluisaa ja hän kykenee tekemään monta asiaa samanaikaisesti. Osallistuva kokeilija tulee kuitenkin kärsimättömäksi, jos asiat eivät etene tai niiden käsittelyssä menee pitkään. Osallistuva kokeilija pitää haastavista tehtävistä ja visuaalisista apukeinoista. Toiminnan pitää olla nopeatempoista ja aktiivista. Konkreettinen kokija oppii parhaiten menemällä mukaan uusiin tilanteisiin. Hän on aktiivinen, avoin ja helposti lähestyttävä. Konkreettinen kokija nauttii päätöksenteosta ja ongelmanratkaisuista. Ratkaisut voivat kuitenkin jäädä pintapuolisiksi, koska hänellä ei välttämättä ole pitkäjänteisyyttä pohdiskeluun. Konkreettiselle kokijalle annetaan mahdollisuus soveltaa tietoa käytäntöön, työssäoppimiseen, opettaa toisia ja seurata toisten työtä. Looginen ajattelija yhdistää tiedon teoriaksi ja tarkastelee asioita huolellisesti kohta kohdalta. Hän pyrkii muodostamaan yksityiskohdista kokonaisuuksia ja arvostaa järkiperäisyyttä. Looginen ajattelija ei perusta ajatteluaan olettamuksiin eikä henkilökohtaisiin kokemuksiin. Hän tarvitsee paljon aikaa kokemukselliseen oppimiseen. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 17

20 18 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

21 Loogiselle ajattelijalle annetaan mahdollisuus kysellä tekemisen ohessa, kerrotaan malleja, käsitteitä ja teorioita. Hän pitää myös tarkoin rajatuista tehtävistä Pohdiskeleva havainnoija keskustelee mielellään muiden kanssa ja kuuntelee toisten ajatuksia. Hän tarkkailee asioita eri näkökulmista ja haluaa perehtyä asiaan ennen kuin tekee johtopäätöksiä. Pohdiskelevalla havainnoitsijalla tieto jää usein teoriaksi eikä hän ole kovin taitava oppimaan kokeilemalla. Pohdiskelevalle havainnoijalle annetaan mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään, seurata asioita sivusta ja runsaasti pohdinta-aikaa.. Lähteet: Laine A., Ruishalme O., Salervo-Siven T., Välimäki P. (2005). Opi ja ohjaa. WSOY Lehtoranta P, Leivo H & Haapasalo S (2006). Miten ohjaat työssäoppijoita. Kuntoutussäätiö (www.kuntoutussaatio.fi/terttu-projekti) Prashing Barbara (1996). Eläköön erilaisuus oppimisen vallankumous käytännössä. ATENA KUSTANNUS Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 19

22 Oppimisen vaikeudet Oppimisvaikeudet»»»»»»»»»»»»»» Lukeminen Kirjoittaminen Laskeminen Kielellinen kehitys Tarkkaavaisuus Motorinen koordinaatio Hahmottamisen vaikeudet ADD, ADHD Asperger Muut neurologiset sairaudet 20 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

23 2. Oppimisen vaikeudet Arvioidaan, että noin % väestöstä eli noin miljoona suomalaista omaa eritasoisia oppimisen vaikeuksia. Voimme siis päätellä, että vähintään joka neljännellä työpajan valmentautujalla on jonkin asteinen oppimisen vaikeus. Todellisuudessa tämä määrä voi olla paljon suurempi, koska työpajoille suuntautuu runsaasti kouluttamattomia nuoria ja aikuisia sekä koulu- ja opiskeluaikoinaan oppimisen vaikeuksia kokeneita henkilöitä. Erityisistä oppimisen vaikeuksista puhutaan silloin, kun suoritustaso on heikko jollakin rajallisella alueella henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä suoritustason taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity peruskoulutuksen puutteella. Erityisiin oppimisen vaikeuksiin luokitellaan mm. lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, hahmottamisen vaikeudet, erilaiset tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet, matemaattinen oppimisvaikeus sekä lyhytaikaisen eli työmuistin kapeus. Oppimisvaikeuden syynä, aiheuttajana tai tekijänä voivat olla myös keskittymiskyvyn- ja tarkkaavaisuuden vaikeudet. Pulmat esiintyvät tavallisesti useamman vaikeuden päällekkäisyytenä. On kuitenkin muistettava, että jokaisen erilaisen oppijan pulmat ovat yksilöllisiä. Voi olla, että esimerkiksi lukivaikeus ilmenee vain kirjoittamisen puolella. Joillakin lukivaikeuteen liittyvät matematiikan vaikeudet toisilla taas ei. Oppimisen vaikeudet eivät tarkoita älyllistä vajavuutta tai tyhmyyttä, vaan poikkeavaa tapaa oppia. Kyse ei ole siitä, ettei henkilö voisi oppia tai että hän oppisi huonommin, oppiminen vain tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Oppimisvaikeuksia omaava oppii samat asiat kuin muutkin, jos asiat opetetaan hänelle sopivalla tavalla. Oppimisen vaikeudet 21

24 OmIA MUISTIINPANOJA: 22 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

25 Tietoisuus oppimisen vaikeuksista on tärkeää henkilölle itselleen, mutta myös häntä ohjaaville ja muille hänen kanssaan työskenteleville. Oppimisvaikeuksia omaava voi kouluttautua ja ennen kaikkea työskennellä aivan kuten muutkin. Työpajalla kannattaakin etsiä erilaisen oppijan vahvuuksia, jotka voivat olla apuna mahdollisten vaikeuksien voittamisessa.. Oppimisen vaikeudet 23

26 24 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

27 2.1 Hahmottamisen vaikeudet Nämä vaikeudet näkyvät asioiden, tekstien, paikkojen tai esineiden hahmottamisessa. Hahmottamisen vaikeudet hankaloittavat lukemista ja matemaattisten taitojen hallintaa työssä ja opinnoissa. Vaikeudet aiheuttavat erilaisia pulmia, jotka työpajavalmennuksessa tulee ottaa huomioon. Hahmottamisen vaikeudet ilmenevät mm. työmuistin heikkoutena sekä suullisten ohjeiden ymmärtämisen ja ajanhallinnan vaikeuksina. Myös työtehtävien suunnittelu sekä koneiden ja laitteiden toimintojen hallitseminen ohjeistuksesta huolimatta voi olla hankalaa. Hahmottamisen vaikeudet aiheuttavat erilaisia ongelmia mm. seuraavilla osa-alueilla: Visuaalinen eli nähdyn hahmottamisvaikeus hankaloittaa etäisyyksien ja esineiden sijainnin arviointia. Esimerkiksi suuntien hahmottaminen saattaa olla vaikeaa, oikea ja vasen sekoittua. Ajan hahmottaminen on hankalaa, mikä näkyy aikataulujen suunnittelussa ja noudattamisessa. Silmän ja käden yhteistyössä voi olla vaikeuksia, jotka vaikuttavat kirjoittamiseen ja sorminäppäryyteen. Nähdyn hahmottamisvaikeus ilmenee usein myös laitteiden ja työkalujen käytössä. Auditiivisella eli kuuloaistiin perustuvan hahmottamisvaikeuden seurauksena kuullun ymmärtäminen on vaikeaa. Hankaluutta tuottaa ymmärtää esim. nopeaa ja vaikeita sanoja sisältävää puhetta eikä suullisten ohjeiden mieleen painaminen ei ole helppoa. Kinesteettisellä alueella eli tunto- ja kosketusaistin hahmottamisen alueella yli- tai alireagoidaan tunto- ja kosketusaistimuk-siin. Esimerkiksi kosketus ja liika läheisyys saatetaan kokea epämiellyttäväksi. Myös tilan tai etäisyyden hahmottaminen voi olla vaikeaa.. Oppimisen vaikeudet 25

28 Matemaattiset oppimisvaikeudet Numerot saattavat vaihtaa paikkaa Mittayksiköiden käyttö hankalaa Suunnan ja ajan hahmottamisen vaikeuksia Aikataulujen tekeminen hankalaa Rahankäytön- ja taloudenpidon vaikeuksia Pelkkä matemaattinen vaikeus on harvinaista esiintyy usein lukivaikeuden yhteydessä. Matemaattiset oppimisvaikeudet ja valmennus Havainnollista laskemista piirtämällä ja näyttämällä asioita käytännön esimerkein Ryhmittele numerosarjat osiin Kannusta opettelemaan erilaisia muistisääntöjä Ota laskemiseen esimerkkejä valmentautujaa kiinnostavista aihealueista Kertaa ja toista Muista kannustava palaute 26 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

29 2.2 Matemaattiset vaikeudet ja lukivaikeudet Matemaattisia oppimisvaikeuksia ilmenee noin viidellä prosentilla väestöstä. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska matemaattiset oppimisvaikeudet ilmenevät aina yksilöllisesti eikä niitä useinkaan diagnosoida. Puhdas matemaattinen oppimisvaikeus on harvinaista; se esiintyy usein muiden hahmottamisen tai lukemisen vaikeuksien yhteydessä. Lukivaikeuksista kärsivistä miltei puolet kokee vaikeuksia myös matematiikan alueella. Tämä johtuu lähinnä siitä, että heillä on vaikeuksia annettujen tehtävien lukemisessa ja ymmärtämisessä sekä pitkien tehtävänantojen ja ohjeiden muistamisessa. Matemaattinen oppimisvaikeus ilmenee esim. käytettäessä mittayksiköitä, lukujen oikeinkirjoituksessa sekä avaruudellisessa hahmottamisessa. Numeroita saattaa puuttua tai ne voivat vaihtaa paikkaa. Matemaattisten tehtävien ulkopuolella vaikeus näkyy lähinnä hankaluutena käsittää suuntaa ja aikaa sekä muistaa ja ymmärtää pitkiä sanallisia ohjeita. Aikataulujen laatimisessa ja arjenhallinnassa saattaa ilmetä pulmia. Matemaattinen oppimisvaikeus voi ilmetä myös ongelmina rahankäytössä ja taloudenpidossa. On tärkeää, että valmentautuja tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Ne kannattaa käydä läpi yhdessä niin työ- kuin yksilövalmentajankin kanssa. Tiedon käsittely helpottuu kun laskemiseen liittyviä työtehtäviä pilkotaan. Valmentaja voi osaltaan auttaa valmentautujaa antamalla mahdollisimman paljon käytännön esimerkkejä. Havainnollistaminen esimerkiksi paperille piirrettyjen kuvioiden muodossa auttaa useimpia valmentautujia. Työkoneiden ääressä olevat kuvat auttavat ymmärtämään ja hahmottamaan mittasuhteita tai käytettäviä mittayksiköitä. Yksilövalmennuksessa voidaan tukea rahankäytön suunnittelua laatimalla yhdessä valmentautujan kanssa taloudenpitosuunnitelmia. Oppimisen vaikeudet 27

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA opinpesa_punainen_03.indd 1 SISÄLTÖ 1 OPPIMINEN ON MUUTOSTA sivut 1 3 1.1 Oppiminen on tunteita ja asenteita sivu 1 1.2 Oppiminen on muistia ja motivaatiota sivu

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä Lukivaikeus -selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä 1 Veijo Turpeinen Lukivaikeuden ilmeneminen Tyypillistä on vaikeudet lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Samalla esiintyy toistuvasti tietyntyyppisiä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot