välineitä työja yksilövalmennukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "välineitä työja yksilövalmennukseen"

Transkriptio

1 välineitä työja yksilövalmennukseen

2 Toimittaneet: Karoliina Koskinen Marja Hautaluoma Työryhmä: Karoliina Koskinen Anssi Rautiainen Mervi Sirviö Kustantaja: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella Painopaikka: Domus Offset, Tampere Taitto: Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry / Mediapaja ISBN: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 2009

3 Sisällysluettelo: Johdanto 2 Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? 4 1. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen Oppimistyylit Havaintokanavat eli aistit oppimisen tukena Neljä tapaa oppia Oppimisen vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet Matemaattiset vaikeudet ja lukivaikeudet Erilaista keskittymistä ja tarkkaavaisuutta Sosiaalista sokeutta Valmennusmetodit työpajalla Yhteistyö valmennuksessa MOOD-valmennustyylit Motivoiva valmennus Osallistuva valmennus Ohjaava valmennus Delegoiva valmennus 63 Valmennustarpeen havainnointi ja seuranta 4. Valmennustarpeen havainnointi 65 Havainnoinnin merkitys työpajalla Havainnointi puheeksiottamisen tukena Välineitä valmennustarpeen havainnointiin Vinkkejä valmennukseen Toimintatapoja työpajatyöskentelyn tueksi Valmennustarpeen seuranta 123 Mistä tukea havainnoinnin jälkeen? 128 Hyödyllisiä linkkejä 130 Lähteet 132

4 Johdanto Työpajakentällä työskentelevät yksilö- ja työvalmentajat ovat havainneet, että yhä useampi työpajalle tuleva henkilö saattaa olla ns. erilainen oppija. Nämä erilaiset oppijat tarvitsevat enemmän ja intensiivisemmin valmentajien tukea sekä ohjausta, jotta heidän kanssaan päästään työpajajakson aikana positiivisiin tuloksiin. Erilaisen oppijuuden ja oppimisen vaikeuksien tunnistaminen ja huomioiminen vaativat erityistä tietoa ja taitoa. Tähän tarpeeseen vastaamaan käynnistettiin Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Erilaiset oppijat työpajoilla hanke keväällä Hanke on kolmivuotinen ja kuuluu RAY:n Oppimisvaikeusohjelmaan. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Työvalmennussäätiö Tekevä ja Silta-Valmennusyhdistys ry. Erilaiset oppijat työpajoilla hankkeen yhtenä tavoitteena on helpottaa neurologisista ongelmista aiheutuvien tarkkaavaisuushäiriöiden tunnistamista työpajoilla. Hankkeessa kehitettiin havainnointimenetelmä kohderyhmää ajatellen. Menetelmässä havainnoidaan valmennustarvetta, ei niinkään valmentautujan erilaisia tapoja oppia, toimia tai muita ominaisuuksia. Työpajojen tehtävä ei ole tehdä diagnoosia valmentautujan oppimisen vaikeuksista, vaan havainnoida hänen suoriutumistaan päivittäisistä työtehtävistä ja arjenhallinnasta. Oli valmentautujalla sitten oppimisen vaikeuksia, ADHD tai aspergerin oireyhtymä, valmentajan tehtävä on havainnoida, miettiä oikeaa valmennusmenetelmää ja tukea valmentautujaa työtoiminnoissa sekä arjenhallinnan suunnittelussa. Tämä opas painottuu keskittymisen ja tarkkaavaisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja lukivaikeuksien havainnointiin. Oppaan rakenne pohjautuu Erilaiset oppijat työpajoilla hankkeen koulutussisältöön. 2 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

5 Oppaan alkuun on koottu teoriaa erilaisesta oppijuudesta, oppimisen vaikeuksista ja työ- ja yksilövalmennuksesta. Loppuosiossa keskitytään valmennustarpeiden havainnointiin ja toimintatapoihin työpajatyöskentelyssä. Valmennustarpeen havainnoinnin taustalla ovat valmennustyylit, joita myös oppaassa avataan. Teoriaosa on pyritty rakentamaan mahdollisimman käytännön läheiseksi. Sekä kappaleiden että kirjan loppuun on koottu käytetyt lähteet sekä hyödyllisiä linkkejä, joista lukija voi halutessaan syventää teoriatietämystään eri aiheista. Valmennustarpeen havainnointi ei yksin riitä, vaan pitää osata myös vastata havaittuun valmennustarpeeseen. Siksi tässä oppaassa kerrotaan oppimistyyleistä, oppimisen vaikeuksista ja avataan valmennuksen käsitteitä. Loppuun on kerätty erilaisia vinkkejä ja toimintatapoja, joita voi hyödyntää valmennustyössä. Oppaan molemmat osiot aloitetaan asiantuntija-artikkeleilla. Ensimmäisessä artikkelissa pohditaan erilaisen oppijan määrittelyä ja jälkimmäisessä korostetaan havainnoinnin ja arvioinnin merkitystä. Me kaikki olemme erilaisia oppijoita. Se on pyritty huomioimaan myös kirjan ulkoasussa. Paperi ei ole valkoinen, jonka kontrasti mustaan tekstiin voisi vaikeuttaa lukemista. Lisäksi aukeamien oikean puoleisella sivulla on teksti ja vasemmalla sivulla on tekstiin liittyvä kuva, ajatuskartta tai tiivistelmä tekstistä. Jo pelkästään silmäilemällä saa oppaan sisällöstä selvää. Kuvien ja tiivistelmien on myös tarkoitus palauttaa mieleen luetun tekstin pääkohdat. Oppaan loppuosioon on varattu tilaa myös omille muistiinpanoille, joten opasta voi käyttää työkirjana. Lähdeviittaukset on koottu lukujen päätteeksi, jotta ne eivät häiritse tekstin lukemista. Toivomme tämän oppaan olevan hyödyksi työ- ja yksilövalmentajille sekä muille ohjaus- ja valmennustyötä tekeville ammattilaisille.. Johdanto 3

6 Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? Seija Haapasalo, Kuntoutussäätiö Nykyään on tullut tavaksi korvata oppimisvaikeus -termi käsitteellä erilainen oppija. Käsitteen lienee markkinoinut Suomessa yleiseen tietoisuuteen Erilaisten oppijoiden liitto, joka käytti sitä synonyyminä oppimisvaikeuksille. Taustalla on ollut oppimisen monimuotoisuuteen liittyvä näkemys siitä, että kaikki opimme eri tavoilla näkemällä, kuulemalla tai tekemällä, yksityiskohdittain tai kokonaisvaltaisesti. Ajatusmalliin liittyvät läheisesti vaatimukset yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden toteutumisesta yhteiskunnan eri sektoreilla. Tukitoimia tulisi olla saatavilla niitä tarvittaessa ilman diagnooseja, lausuntoja tai vaikeuden tarkempaa määrittelyä. Eräissä oppilaitoksissa erilaisen oppijuuden käsitteellä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalis-kulttuurisia esteitä oppimisessaan tai opinnoissaan. Käsite viittaa huomattavan paljon laajempaan ja epämääräisempään ryppääseen oppimisen esteitä kuin vain oppimisvaikeuksiin. Erilaisilla oppimisen esteillä voidaan viitata fyysisiin vammoihin, mielenterveyden ongelmiin, maahanmuuttajuuteen, motivaatio-ongelmiin jne. Esimerkit kertovat siitä, että erilainen oppijuus määritellään eri tavalla puhujasta riippuen. Puhuttaessa erilaisesta oppijuudesta käsite oppimisvaikeus hämärtyy ja tietyllä tavalla mitätöityy. Diagnooseja ja erityispalveluita ei tarvita, jos meidän kaikkien erilainen oppijuus on normaalia. Tämä voi johtaa helposti siihen, että monet oppimisvaikeudet jäävät tunnistamatta eivätkä henkilöt saa tarvitsemaansa tukea, koska tuen ja erityisjärjestelyjen saamiseen tarvitaan yhä edelleen useissa yhteyksissä todistus oppimisvaikeuden olemassaolosta. Oppimisvaikeus -käsite on myös laaja yläkäsite, johon sisältyvät erilaisista syistä johtuvat oppimisen vaikeudet. Vaikeuksien takana 4 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

7 voi olla yhtä lailla kehitysvammaisuuden, aivovaurioiden, mielenterveyden ongelmien, uupumisen, keskittymisvaikeuksien, alhaisen koulutuksen tai puutteellisen kielitaidon mukanaan tuomia ongelmia. Oppimisen erityisvaikeudet puolestaan viittaavat kehityksellisiin eli synnynnäisiin erityisvaikeuksiin. Tällaisia erityisiä oppimisen vaikeuksia ovat mm. lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli ns. lukivaikeus (vierasperäiseltä nimeltään dysleksia), matematiikan vaikeus, hahmottamisen vaikeus ja motorisen koordinaation vaikeus. Oppimisvaikeuksista puhuttaessa luvut vaihtelevat suuresti sen mukaan, millaisista ja kuinka vaikea-asteista ongelmista puhutaan. Puhuttaessa %:n esiintyvyydestä, viitataan edellä mainittuihin kaikenkirjaviin vaikeuksiin mukaan lukien lievät ongelmat. Esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden diagnoosin kriteerit ovat kuitenkin huomattavasti tiukemmat ja tällaisia selkeitä lukivaikeuksia on noin 5 prosentilla. Diagnoosin merkityksestä on paljon keskusteltu ja siitä vallitsee eriäviä mielipiteitä. Jotkut pitävät diagnoosia leimaavana. Toisaalta, jos vaikeuksia ilmenee, niiden diagnosoimatta jättäminen ei vaikeuksia poista, mutta vaikeuttaa usein tuen saamista. Sen sijaan lukivaikeuksia omaavien kokemusten mukaan tutkiminen selkeyttää ongelmien luonnetta ja rajaa niiden laajuutta. Monet lapsuudestaan saakka leimautuneet helpottuvat kuullessaan olevansa normaaleja, fiksuja ja omaavansa vahvuusalueita rajattujen lukiongelmien lisäksi. Lukidiagnoosia tai -todistusta tarvitaan mm. pyydettäessä erityispalveluita, -järjestelyitä, kuntoutusta. Esimerkiksi Näkövammaisten kirjastosta Celiasta saa oikeuden lainata äänikirjoja vain todistuksella. Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? 5

8 Taulukko: Erilainen oppijuus Yksilöllisyys Temperamentti Yksilöllinen tapa oppia (oman oppimistyylin mukaisesti) Motivaatio Aiemmat kokemukset Oppimisen vaikeudet Oppimistyylit Näkemällä Kuulemalla Tekemällä Osallistuva kokeilija Konkreettinen kokija Pohdiskeleva havainnoija Looginen ajattelija Valmennusmenetelmät Motivoiva valmennus Osallistuva valmennus Ohjaava valmennus Delegoiva valmennus Käytännöt Havainnointi Itsearviointi Toimintatavat Yhteistyö 6 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

9 1. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen Me olemme kaikki erilaisia. Olemme ulkonäöltämme ja ajatuksiltamme erilaisia, ja meillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Meillä jokaisella on takanamme erilaisia kokemuksia elämässämme. Moni haluaa olla erilainen ja monet halutaan luokitella erilaiseksi. Erilaisuus on tyypillisen vastakohta. Onko olemassa tyypillistä oppijuutta? Oppimiseen vaikuttavat aiemmat myönteiset ja kielteiset kokemukset, oppimistyylit, oma vireystila, oppimisympäristö, henkilökemiat ja moni muu asia. Kaikki ovat siis erilaisia oppijoita. Kun jokin selkeästi hankaloittaa oppimista, voidaan puhua oppimisen vaikeuksista. Liisa Keltinkangas-Järvinen puhuu ihmisten yksilöllisyydestä ja erilaisuudesta synnynnäisen temperamentin kautta. Temperamentti koostuu joukosta taipumuksia, joilla ei ole tekemistä älykkyyden tai kykyjen kanssa. Taipumukset kertovat oppimistyylistä, tavasta sisäistää asioita ja henkilön suhtautumisesta opetukseen tai toisiin ihmisiin. Temperamentti on yksilöllinen tapa toimia ja reagoida asioihin. Toiset tarttuvat uuteen asiaan nopeasti, toiset haluavat ensin pohtia ja maistella asiaa ennen tehtävään ryhtymistä. Temperamentti on taipumus tai valmius toimia tietyllä tavalla, mutta ei selitä miten ihminen osoittaa kärsimättömyytensä tai huonotuulisuutensa. Temperamentti siis määrää, miten herkästi ihminen reagoi, muttei sitä, millaisen toimintamallin hän valitsee. Barbara Prashing korostaa ihmisten erilaisia oppimis- ja työskentelytyylejä. Ihmisen tiedostaessa oman tapansa oppia ja työskennellä, saavutetaan enemmän myönteisiä tuloksia. Kielteinen asenne oppimista kohtaan on yleistä niillä, joilla on oppimisvaikeuksia. Näiden ihmisten omaa oppimistapaa ja tyyliä ei ole osattu ottaa huomioon ja siksi oppiminen ei ole ollut palkitsevaa. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 7

10 8 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

11 Työpajoilla on totuttu erilaisuuteen. Työpajalla valmentajat ovat työskennelleet monenlaisten nuorten ja aikuisten parissa, ja valmentajilla on paljon kokemusta erilaisista oppijoista sekä erilaista tavoista opettaa ja valmentaa. Valmennuksessa käytetyt menetelmät ja opetustyylit ovat hioutuneet omaksi valmennustavakseen, joita jokainen valmentaja käyttää omaan persoonaansa sopivalla tavalla. Valmentajat ovat myös hyvin erilaisia temperamentiltaan ja persoonaltaan. Työtä tehdään omien kokemusten ja persoonan avulla, eikä valmennustyön tekemiseen ole yhtä oikeaa tapaa. Toisten valmentajien työote on rauhallinen ja yhteen asiaan kerrallaan keskittyvä. Toiset valmentajat taas haluavat olla monessa asiassa mukana; he ovat työtavoiltaan ja valmennustyyleiltään aktiivisempia ja ulospäin suuntautuneempia. Valmentajan on syytä tietää, miten erilaiset ominaisuudet ja oppimisen vaikeudet vaikuttavat käyttäytymiseen. Tietoisuuden lisääminen erilaisten ominaisuuksien, piirteiden, oppimistyylien ja lahjakkuuksien vaikutuksesta oppimis- ja toimintakykyyn tukee valmentamista ja valmentautujan kanssa tehtävää jatkopolun suunnittelua. Valmentautuja on aina oma persoonansa vahvuuksineen ja puutteineen.. Lähteet: Keltinkangas-Järvinen Liisa (2006). Temperamentti ja koulumenestys. WSOY Prashing Barbara (1996). Eläköön erilaisuus oppimisen vallankumous käytännössä. ATENA KUSTANNUS Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 9

12 Oppimistyylit Persoonallinen tapamme käsitellä ja omaksua tietoa Tyylit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan voi olla useita vahvoja alueita Uuden oppimisessa on tärkeää löytää oma vahvin tapa / tavat omaksua asioita Oppimistyylejä Näkemällä Kuulemalla Tekemällä Osallistuva kokeilija Konkreettinen kokija Pohdiskeleva havainnoija Looginen ajattelija 10 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

13 1.1 Oppimistyylit Me ihmiset eroamme toisistamme oppijoina. Saatamme myös oppia eri tavalla eri työ- ja oppimistilanteissa. Jokaisella on oma tapansa vastaanottaa ja käsitellä tietoa erilaisissa tilanteissa. Tätä kutsutaan oppimistyyliksi. Oppimistyylit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan henkilöllä voi olla useita vahvoja alueita. Hänellä voi myös olla yksi vahvasti hallitseva oppimistyyli. Ihmiset oppivat parhaiten silloin, kun he voivat hankkia tietoa vahvimmalla oppimistyylillään, ja hyödyntää sen jälkeen toiseksi vahvinta oppimistyyliään. Oppimiseen vaikuttavat myös ympäristö ja tila missä opitaan, ihmisen sosiaalisuus, yleinen asenne ja asenne opittavaa asiaa kohtaan sekä fyysiset tarpeet. Kun yksilö tuntee oman oppimistyylinsä, oppiminen helpottuu. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen helpottaa hyväksymään itsensä ja oman tapansa oppia. Tutussa oppimistyylissä pitäytymisellä on kuitenkin vaaransa; aina ei ole mahdollista käyttää omaa vahvuusaluettaan. Siksi onkin tärkeää harjoitella erilaisia oppimisstrategioita ja tapoja. Lisäksi voi etukäteen harjoitella myös omaa suhtautumistaan ja miettiä ratkaisuja tilanteisiin, joissa oppimisympäristö ei tue omaa oppimistyyliä. Oppimistyyliteorioita on monia ja internetistä löytää monia erilaisia testejä, joilla voi kartoittaa omaa oppimistyyliä. Oppaan lopussa on listattuna eri mahdollisuuksia testata oppimistyyliä. Työpajallakin valmentautujan tehokasta oppimista edesauttaa hänelle luontaisten oppimistyylien tunnistaminen. Kun valmentautuja tuntee luonnollisen oppimistapansa ja -taipumuksensa käsitellä tietoa, voidaan hänen vahvuuksia käyttää hyväksi työn oppimisessa. Työpajajakson alussa valmentautujan ja valmentajan on hyvä yhdessä pohtia valmentautujan omaa oppimista ja oppimistyyliä sekä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Työpajalla uutta työtehtävää opeteltaessa ja oppimista vaativissa asioissa on eduksi käyttää valmentautujalle vahvinta oppimistyyliä.. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 11

14 Visuaalinen oppija valmennuksessa Näytä työtehtävä ja siihen liittyvät vaiheet yksityiskohdistakokonaisuuden hahmottamiseen Käytä valmennuksen apuvälineinä kuvia, työohjetta, kaavoja ja valmentautujan muistiinpanoja Ohjaa valmentautuja luomaan mielikuvia työhön liittyvistä vaiheista Auditiivinen oppija valmennuksessa Käytä elävää ääntä ja kerro asiat mahdollisimman perusteellisesti Etene loogisesti vaiheesta toiseen Anna aikaa ohjaamiseen Anna mahdollisuus kysyä, toistaa ja pohtia asioita kahdestaan tai muiden valmentautujien kanssa Kiinnitä huomiota mm. ääniin (joskus tukevat), tuolin mukavuuteen, mahdollisuuteen liikkua Kinesteettinen oppija valmennuksessa Anna työohjeet ja perehdytys työnteon aikana toiminnallisuus Kirjaa työohjeet Käytä ilmeitä ja eleitä Kiinnitä huomiota tuolin mukavuuteen ja mahdollisuuteen liikkua 12 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

15 1.1.1 Havaintokanavat eli aistit oppimisen tukena Aistit eli havaintokanavat ovat tärkeitä oppimisen kannalta, ja useimmilla onkin hallitsevana jokin eri aisteihin perustuvista oppimistyyleistä. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla, auditiivisesti suuntautuneella oppijalla korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys kun taas kinesteettinen oppija oppii parhaiten kokemusten kautta, jolloin hän voi itse liikkua mukana tai kokeilla opittavaa asiaa. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii lukemalla, näkemällä ja katselemalla. Hänelle tärkeitä ovat tekstit, kuvat, värit ja asioiden ulkonäkö samoin kuin kokonaisuuksien hahmottaminen. Visuaalinen oppija tekee mielellään muistiinpanoja ja käsittelee asioita mielikuvina. Näköaistin ja näkemisen merkitys korostuu. Visuaalinen oppija oppii paremmin, kun hän hahmottaa asiasta kokonaiskuvan. Pelkästään yksityiskohtien kertominen tai näyttäminen vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista. Työohjetta saadessa visuaalisesti suuntautunut toivoo, että hänelle näytettäisiin konkreettinen esimerkki, kuinka työ tulee tehdä. Lisäksi työohjeen hahmottamista helpottavat todelliset tai havainnollistavat kuvat sekä kirjallinen työohje. Tarkkaavaisuus suuntautuu usein esiteltävän työohjeen seuraamiseen, kuviin ja hyvin tehtyihin työohjeisiin tai muuhun havaintomateriaaliin. Visuaalisen oppijan kannattaa käyttää apuna erilaisia muistiinpanoja ja merkintöjä, käsitekarttoja (mindmap) ja kuvia sekä luoda mielikuvia työohjeesta muistin tueksi. Visuaalinen oppija hyötyy jaettavista kirjallisista ja kuvallisista työohjeista, koska hänellä on hyvä kuvamuisti. Auditiivisesti suuntautuneella henkilöllä korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys. Hän kiinnittää huomiota ympärillä kuuluviin ääniin ja keskusteluihin. Hän nauttii vuoro-puhelusta ja selittämisestä. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 13

16 14 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

17 Auditiivisesti suuntautuneelle on tärkeää, että puhutaan elävästi ja selitetään ohjeistettavat asiat perusteellisesti. Valmennustilanteessa auditiivisen oppijan kannattaa välttää työohjeiden suoraa kopioimista. Sen sijaan hänen kannattaa keskittyä kuuntelemaan ja tekemään omat muistiinpanonsa. Myös kyseleminen, käsiteltävän asian ääneen toistaminen, kertominen ja pohtiminen sekä muiden kanssa keskusteleminen auttavat oppimisessa. Auditiivinen oppija tarvitsee aikaa puhuakseen ja kuulostellakseen asioita ja työohjeita mielessään. Siksi valmennuksen looginen eteneminen helpottaa oppimista. Joillakin rytmi tai äänet saattavat helpottaa keskittymistä ja oppimista, toisilla taas ylimääräiset äänet häiritsevät. Kinesteettinen oppija oppii parhaiten tunnustellen ja kokemusten kautta, kun hän voi itse tehdä, liikkua mukana tai testata ja kokea. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai työväline tuntuu. Työtehtävää suoritettaessa työympäristön pitäisi tuntua miellyttävältä. Työtehtävän oppiminen luontuu parhaiten kehonliikkeiden avulla, käsillä tekemällä ja muutoin oppimistilanteeseen osallistumalla. Kinesteettinen oppija hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Hän kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten valmentaja kertoo asian ja tukeutuu työn oppimistilanteessa syntyneisiin kokemuksiin opitun muistiin palauttamisessa; hän muistaa miltä jokin asia tuntui ja millainen tunnelma siihen liittyi. Kinesteettinen oppija hyötyy siitä, että teoreettinen työohje nivotaan käytäntöön. Kinesteettisen oppijan kannattaa hyödyntää havaintoesityksiä ja välttää istumasta paikoillaan uutta asiaa opiskellessaan. Liikkuminen edistää keskeisten asioiden mieleen painamista. Esimerkiksi käveleminen uusia asioita opeteltaessa auttaa kinesteettisen oppijan oppimista.. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 15

18 Aktiivinen osallistuja osallistuva kokeilija Ennakkoluuloton, kykenee ottamaan riskejä, seurallinen, pitää ryhmätyöskentelystä, kykenee tekemään monta asiaa samaan aikaan, lyhytjänteinen Anna haastavia tehtäviä, käytä visuaalisia apukeinoja, toiminnan pitää olla nopeatempoista ja aktiivista Käytännöllinen toteuttaja konkreettinen kokija Halu kokeilla asioita käytännössä, oppii tekemällä, nopea ja kärsimätön, nauttii päätöksenteosta ja ongelmanratkaisuista, pyrkii edistämään toimivuutta Anna mahdollisuus soveltaa käytäntöön ja työssäoppimiseen, opettaa toisia ja seurata toisten työtä Looginen ajattelija abstrakti käsitteellistäjä Yhdistää tiedon teoriaksi, analysoi ja tekee johtopäätöksiä, arvostaa järkiperäisyyttä, on joustamaton ja jyrkkä Kerro malleja, käsitteitä ja teorioita, anna haasteellisia tehtäviä ja mahdollisuus kysellä tehtävää tehdessä, anna tarkoin rajattuja tehtäviä sekä päämääriä ja suunnitelmia Harkitseva tarkkailija pohdiskeleva havainnoija Syrjäänvetäytyvä, tarkastelee asioita eri näkökulmista, perusteellinen, osaa kuunnella, suvaitseva ja omaa hyvän havainnointikyvyn Anna seurata asioita sivusta, runsaasti pohdinta-aikaa, mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään 16 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

19 1.1.2 Neljä tapaa oppia Aistien lisäksi kaikilla on oma tapansa oppia tekemisen ja kokemusten kautta. Professori David A. Kolb on kehittänyt kokemuksellisen oppimisen teorian, joka jakaa oppimistyylit neljään eri tapaan oppia: osallistuva kokeilija, konkreettinen kokija, looginen ajattelija ja pohdiskeleva havainnoija. Osallistuva kokeilija innostuu helposti ja haluaa kokeilla käytännössä kuinka uudet ideat ja ajatukset toimivat. Hän on ennakkoluuloton ja kykenee ottamaan riskejä. Ryhmätyöskentely on hänelle mieluisaa ja hän kykenee tekemään monta asiaa samanaikaisesti. Osallistuva kokeilija tulee kuitenkin kärsimättömäksi, jos asiat eivät etene tai niiden käsittelyssä menee pitkään. Osallistuva kokeilija pitää haastavista tehtävistä ja visuaalisista apukeinoista. Toiminnan pitää olla nopeatempoista ja aktiivista. Konkreettinen kokija oppii parhaiten menemällä mukaan uusiin tilanteisiin. Hän on aktiivinen, avoin ja helposti lähestyttävä. Konkreettinen kokija nauttii päätöksenteosta ja ongelmanratkaisuista. Ratkaisut voivat kuitenkin jäädä pintapuolisiksi, koska hänellä ei välttämättä ole pitkäjänteisyyttä pohdiskeluun. Konkreettiselle kokijalle annetaan mahdollisuus soveltaa tietoa käytäntöön, työssäoppimiseen, opettaa toisia ja seurata toisten työtä. Looginen ajattelija yhdistää tiedon teoriaksi ja tarkastelee asioita huolellisesti kohta kohdalta. Hän pyrkii muodostamaan yksityiskohdista kokonaisuuksia ja arvostaa järkiperäisyyttä. Looginen ajattelija ei perusta ajatteluaan olettamuksiin eikä henkilökohtaisiin kokemuksiin. Hän tarvitsee paljon aikaa kokemukselliseen oppimiseen. Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 17

20 18 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

21 Loogiselle ajattelijalle annetaan mahdollisuus kysellä tekemisen ohessa, kerrotaan malleja, käsitteitä ja teorioita. Hän pitää myös tarkoin rajatuista tehtävistä Pohdiskeleva havainnoija keskustelee mielellään muiden kanssa ja kuuntelee toisten ajatuksia. Hän tarkkailee asioita eri näkökulmista ja haluaa perehtyä asiaan ennen kuin tekee johtopäätöksiä. Pohdiskelevalla havainnoitsijalla tieto jää usein teoriaksi eikä hän ole kovin taitava oppimaan kokeilemalla. Pohdiskelevalle havainnoijalle annetaan mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään, seurata asioita sivusta ja runsaasti pohdinta-aikaa.. Lähteet: Laine A., Ruishalme O., Salervo-Siven T., Välimäki P. (2005). Opi ja ohjaa. WSOY Lehtoranta P, Leivo H & Haapasalo S (2006). Miten ohjaat työssäoppijoita. Kuntoutussäätiö (www.kuntoutussaatio.fi/terttu-projekti) Prashing Barbara (1996). Eläköön erilaisuus oppimisen vallankumous käytännössä. ATENA KUSTANNUS Erilaisuudesta erilaiseen oppijuuteen 19

22 Oppimisen vaikeudet Oppimisvaikeudet»»»»»»»»»»»»»» Lukeminen Kirjoittaminen Laskeminen Kielellinen kehitys Tarkkaavaisuus Motorinen koordinaatio Hahmottamisen vaikeudet ADD, ADHD Asperger Muut neurologiset sairaudet 20 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

23 2. Oppimisen vaikeudet Arvioidaan, että noin % väestöstä eli noin miljoona suomalaista omaa eritasoisia oppimisen vaikeuksia. Voimme siis päätellä, että vähintään joka neljännellä työpajan valmentautujalla on jonkin asteinen oppimisen vaikeus. Todellisuudessa tämä määrä voi olla paljon suurempi, koska työpajoille suuntautuu runsaasti kouluttamattomia nuoria ja aikuisia sekä koulu- ja opiskeluaikoinaan oppimisen vaikeuksia kokeneita henkilöitä. Erityisistä oppimisen vaikeuksista puhutaan silloin, kun suoritustaso on heikko jollakin rajallisella alueella henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä suoritustason taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity peruskoulutuksen puutteella. Erityisiin oppimisen vaikeuksiin luokitellaan mm. lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, hahmottamisen vaikeudet, erilaiset tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet, matemaattinen oppimisvaikeus sekä lyhytaikaisen eli työmuistin kapeus. Oppimisvaikeuden syynä, aiheuttajana tai tekijänä voivat olla myös keskittymiskyvyn- ja tarkkaavaisuuden vaikeudet. Pulmat esiintyvät tavallisesti useamman vaikeuden päällekkäisyytenä. On kuitenkin muistettava, että jokaisen erilaisen oppijan pulmat ovat yksilöllisiä. Voi olla, että esimerkiksi lukivaikeus ilmenee vain kirjoittamisen puolella. Joillakin lukivaikeuteen liittyvät matematiikan vaikeudet toisilla taas ei. Oppimisen vaikeudet eivät tarkoita älyllistä vajavuutta tai tyhmyyttä, vaan poikkeavaa tapaa oppia. Kyse ei ole siitä, ettei henkilö voisi oppia tai että hän oppisi huonommin, oppiminen vain tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Oppimisvaikeuksia omaava oppii samat asiat kuin muutkin, jos asiat opetetaan hänelle sopivalla tavalla. Oppimisen vaikeudet 21

24 OmIA MUISTIINPANOJA: 22 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

25 Tietoisuus oppimisen vaikeuksista on tärkeää henkilölle itselleen, mutta myös häntä ohjaaville ja muille hänen kanssaan työskenteleville. Oppimisvaikeuksia omaava voi kouluttautua ja ennen kaikkea työskennellä aivan kuten muutkin. Työpajalla kannattaakin etsiä erilaisen oppijan vahvuuksia, jotka voivat olla apuna mahdollisten vaikeuksien voittamisessa.. Oppimisen vaikeudet 23

26 24 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

27 2.1 Hahmottamisen vaikeudet Nämä vaikeudet näkyvät asioiden, tekstien, paikkojen tai esineiden hahmottamisessa. Hahmottamisen vaikeudet hankaloittavat lukemista ja matemaattisten taitojen hallintaa työssä ja opinnoissa. Vaikeudet aiheuttavat erilaisia pulmia, jotka työpajavalmennuksessa tulee ottaa huomioon. Hahmottamisen vaikeudet ilmenevät mm. työmuistin heikkoutena sekä suullisten ohjeiden ymmärtämisen ja ajanhallinnan vaikeuksina. Myös työtehtävien suunnittelu sekä koneiden ja laitteiden toimintojen hallitseminen ohjeistuksesta huolimatta voi olla hankalaa. Hahmottamisen vaikeudet aiheuttavat erilaisia ongelmia mm. seuraavilla osa-alueilla: Visuaalinen eli nähdyn hahmottamisvaikeus hankaloittaa etäisyyksien ja esineiden sijainnin arviointia. Esimerkiksi suuntien hahmottaminen saattaa olla vaikeaa, oikea ja vasen sekoittua. Ajan hahmottaminen on hankalaa, mikä näkyy aikataulujen suunnittelussa ja noudattamisessa. Silmän ja käden yhteistyössä voi olla vaikeuksia, jotka vaikuttavat kirjoittamiseen ja sorminäppäryyteen. Nähdyn hahmottamisvaikeus ilmenee usein myös laitteiden ja työkalujen käytössä. Auditiivisella eli kuuloaistiin perustuvan hahmottamisvaikeuden seurauksena kuullun ymmärtäminen on vaikeaa. Hankaluutta tuottaa ymmärtää esim. nopeaa ja vaikeita sanoja sisältävää puhetta eikä suullisten ohjeiden mieleen painaminen ei ole helppoa. Kinesteettisellä alueella eli tunto- ja kosketusaistin hahmottamisen alueella yli- tai alireagoidaan tunto- ja kosketusaistimuk-siin. Esimerkiksi kosketus ja liika läheisyys saatetaan kokea epämiellyttäväksi. Myös tilan tai etäisyyden hahmottaminen voi olla vaikeaa.. Oppimisen vaikeudet 25

28 Matemaattiset oppimisvaikeudet Numerot saattavat vaihtaa paikkaa Mittayksiköiden käyttö hankalaa Suunnan ja ajan hahmottamisen vaikeuksia Aikataulujen tekeminen hankalaa Rahankäytön- ja taloudenpidon vaikeuksia Pelkkä matemaattinen vaikeus on harvinaista esiintyy usein lukivaikeuden yhteydessä. Matemaattiset oppimisvaikeudet ja valmennus Havainnollista laskemista piirtämällä ja näyttämällä asioita käytännön esimerkein Ryhmittele numerosarjat osiin Kannusta opettelemaan erilaisia muistisääntöjä Ota laskemiseen esimerkkejä valmentautujaa kiinnostavista aihealueista Kertaa ja toista Muista kannustava palaute 26 Karoliina Koskinen & Marja Hautaluoma: Valmennuksessa erilainen oppija

29 2.2 Matemaattiset vaikeudet ja lukivaikeudet Matemaattisia oppimisvaikeuksia ilmenee noin viidellä prosentilla väestöstä. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska matemaattiset oppimisvaikeudet ilmenevät aina yksilöllisesti eikä niitä useinkaan diagnosoida. Puhdas matemaattinen oppimisvaikeus on harvinaista; se esiintyy usein muiden hahmottamisen tai lukemisen vaikeuksien yhteydessä. Lukivaikeuksista kärsivistä miltei puolet kokee vaikeuksia myös matematiikan alueella. Tämä johtuu lähinnä siitä, että heillä on vaikeuksia annettujen tehtävien lukemisessa ja ymmärtämisessä sekä pitkien tehtävänantojen ja ohjeiden muistamisessa. Matemaattinen oppimisvaikeus ilmenee esim. käytettäessä mittayksiköitä, lukujen oikeinkirjoituksessa sekä avaruudellisessa hahmottamisessa. Numeroita saattaa puuttua tai ne voivat vaihtaa paikkaa. Matemaattisten tehtävien ulkopuolella vaikeus näkyy lähinnä hankaluutena käsittää suuntaa ja aikaa sekä muistaa ja ymmärtää pitkiä sanallisia ohjeita. Aikataulujen laatimisessa ja arjenhallinnassa saattaa ilmetä pulmia. Matemaattinen oppimisvaikeus voi ilmetä myös ongelmina rahankäytössä ja taloudenpidossa. On tärkeää, että valmentautuja tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Ne kannattaa käydä läpi yhdessä niin työ- kuin yksilövalmentajankin kanssa. Tiedon käsittely helpottuu kun laskemiseen liittyviä työtehtäviä pilkotaan. Valmentaja voi osaltaan auttaa valmentautujaa antamalla mahdollisimman paljon käytännön esimerkkejä. Havainnollistaminen esimerkiksi paperille piirrettyjen kuvioiden muodossa auttaa useimpia valmentautujia. Työkoneiden ääressä olevat kuvat auttavat ymmärtämään ja hahmottamaan mittasuhteita tai käytettäviä mittayksiköitä. Yksilövalmennuksessa voidaan tukea rahankäytön suunnittelua laatimalla yhdessä valmentautujan kanssa taloudenpitosuunnitelmia. Oppimisen vaikeudet 27

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Erityisohjauksen kehittäminen. Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus

Erityisohjauksen kehittäminen. Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus Erityisohjauksen kehittäminen Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus Tavoitteena Tehdä erityisohjauksen palvelut näkyviksi, helposti tavoitettaviksi ja tavanomaisiksi Saada prosessi määräysten mukaiseksi,

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Erilainen oppija työelämässä- ongelmasta mahdollisuudeksi?

Erilainen oppija työelämässä- ongelmasta mahdollisuudeksi? Erilainen oppija työelämässä- ongelmasta mahdollisuudeksi? Pirjo työterveyshuollon ylilääkäri pirjo.anttila@kesko.fi Taustaa / Esittäytyminen Työterveyshuollon ylilääkäri Kesko- konsernissa Helsingin Lukineuvolahankkeessa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni

Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni Teksti ja kuvat Tytti Aarnio Katoavatko kirjaimet? Heittävätkö numerot häränpyllyä? Onko sinun vaikeaa ymmärtää rahan arvoa? Jos kuulostaa tutulta, saatat olla

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA opinpesa_punainen_03.indd 1 SISÄLTÖ 1 OPPIMINEN ON MUUTOSTA sivut 1 3 1.1 Oppiminen on tunteita ja asenteita sivu 1 1.2 Oppiminen on muistia ja motivaatiota sivu

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

OPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI

OPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI OPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI - tukea rikosseuraamusalan asiakkaille Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea! KANSION ON TUOTTANUT KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN OPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI -HANKE (2007-2010)

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010)

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) Seija Haapasalo Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Opi oppimaan hanke

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Oppimistaitokansio-portaali

Oppimistaitokansio-portaali Oppimistaitokansio-portaali insinööriopiskelijan oppimistaitoja edistämässä 4.10.2012 Jori Leskelä yliopettaja TAMK/TAOKK FT, TkL 1 Oppimistaitokansio-portaali insinööriopiskelijan oppimistaitoja edistämässä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Opiskelun ja oppimisen tuen tukikortisto opiskelijalle

Opiskelun ja oppimisen tuen tukikortisto opiskelijalle Opiskelun ja oppimisen tuen tukikortisto opiskelijalle Erityisopetuksen perusteet 01 Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 Kielelliset vaikeudet 03 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

MeredithBelbin. Tiimiroolit Sel. Ry:n opintopäivillä 28-29.3.2008. Katariina Ylärautio-Vaittinen. (Vesa-Matti Lintunen)

MeredithBelbin. Tiimiroolit Sel. Ry:n opintopäivillä 28-29.3.2008. Katariina Ylärautio-Vaittinen. (Vesa-Matti Lintunen) MeredithBelbin Tiimiroolit Sel. Ry:n opintopäivillä 28-29.3.2008 Katariina Ylärautio-Vaittinen (Vesa-Matti Lintunen) Belbininroolit Keksijä Tiedustelija Kokooja Takoja Arvioija Diplomaatti Tekijä Viimeistelijä

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot