Kaukana keskuksista: paikallisuuden ja syrjäisyyden uudelleenajattelua

Transkriptio

1 Kaukana keskuksista: paikallisuuden ja syrjäisyyden uudelleenajattelua Kohtuus vaarassa Kansalaisseminaari Koli Laura Assmuth, professori Itä-Suomen yliopisto

2 Taustaa: tutkijan polkuja Tutkinut erilaisia eurooppalaisia syrjäseutuja neljässä maassa Etnografian keinoin: pitkäaikainen ja/tai toistuva oleskelu kentällä (tutkimuskohteessa), ihmisten kanssa juttelu, katselu, kuuntelu, osallistuminen tapahtumiin ja tapahtumattomuuteen, haastattelut, muistiinpanot Tutun ja itsestäänselvän kyseenalaistaminen: kulttuurien vertailu, oman kulttuurin katsominen vieraan kautta

3 Taustaa: eräs tutkimushanke Rural futures: ethnographies of transformation from Finland, Estonia, Ukraine and Russia Erilaiset maaseudut: etnografioita muutoksesta Suomessa, Virossa, Ukrainassa ja Venäjällä Suomen Akatemian rahoittama hanke , maaseutututkimus Tutkijat Assmuth, Hakkarainen, Pääkkönen, Tuisku, Uusitalo Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, etnologia, sosiologia

4 Vertailua EU:n itäisen ulkorajan yli Tutkimme ja vertailimme valtioiden reuna-alueilla sijaitsevien pienten maaseutupaikkakuntien (kylien) muutosprosesseja neljässä maassa. Vertailu perustui projektin tutkijoiden etnografiseen kenttätyöhön kuudessa erilaisessa kontekstissa: Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa, Kaakkois-Virossa, Lounais-Ukrainassa, Luoteis-Venäjällä ja Venäjän pohjoisosissa (Nenetsian piirikunta). Kenttätyökohteemme Suomessa olivat Lieksan Koli (Assmuth ja Uusitalo) sekä Sallan Ahvenselkä ja Hautajärvi (Uusitalo ja Tuisku).

5

6 Tutkimuskysymykset Paikallisuuden ja syrjäisyyden merkitykset? Kuinka syrjäisillä maaseutualueilla elävät ihmiset reagoivat ja vastaavat muutoksiin joita jälkisosialismi ja/tai Euroopan Unionin jäsenyys ovat heidän elämässään aiheuttaneet? Valtion ja monikansallisten toimijoiden läsnäolon ja intervention kääntöpuolena on ihmisten oma toimijuus. Mikä on paikallisen kulttuurin, perinteiden ja kylän historian osa tässä? Millaisia suuntaviivoja paikallinen identiteetti ja elämäntapa tarjoavat elämiselle reuna-alueella?

7 Kaukana keskuksista Kaikki tutkimuskohteemme ovat maantieteellisesti perifeerisiä (syrjäisiä) suhteessa kansallisiin keskuksiinsa. Periferian (syrjäseudun) ominaisuudet määritellään aina suhteessa keskukseen, ja määrittävistä ominaisuuksista tulee yleensä negatiivisia: mitä syrjäseudulta puuttuu? (Knudsen 1992.) 7

8 Kaukana keskuksista, jatkuu Paikalliset käsitykset syrjäisyydestä ja etäisyydestä ovat paljon moninaisempia: Tehän te raukat ootte nii kaukana Kolist siel Helsingis Oman elämänsä keskus, maailman napa (A-L Siikala 1997) Epäluulot, henkinen etäisyys: Helsingin, Brysselin, Moskovan herrat Syrjäisyys positiivisena määreenä: elämänlaatu, rauha ja hiljaisuus, luonto, itsenäisyys, individualismi Voiko syrjäisyyttä tuotteistaa? Eksoottisuus, tila, raja Sallan matkailumotto: Salla: in the middle of nowhere

9 Syrjäisyys on katsojan (tutkijan!) silmissä Tulimme takaisin hieman suorempaa reittiä, emme lähteneet Kemijärveltä Sallaan vievää tietä, vaan poikkesimme vasemmalle sellaiselle tielle, joka tulee suorempaan tänne Ahvenselälle. Matkalla oli muutamia taloja, jotkut autioita, joissain vielä asukkaita. Tie tuntui jatkuvan suoraan ja suoraan, välillä oli 9 kilometriä pitkä suora, eihän sitä tietysti havainnut, koska maisema oli mäkistä. Pahkakumpu, joka on sallalainen kylä, saman tien varrella kuin Ahvenselkä, nähtiin tullessa. Entinen kyläkeskus, jossa oli aikanaan ollut jopa kolme kauppaa, nyt tyhjillään. Talo siellä, toinen täällä. Ahvenselän koulu, tyhjä, muutama vuokralainen siinä taitaa nykyisin asua. Ahvenselän keskustassa oli muutama asuttu talo, ja jokunen vuosi sitten lopettanut kyläkauppa. Sitten kaarrettiin tähän Miettisen pihaan. (Kenttätyömuistiinpanot Eeva Uusitalo ) Ennen tänne [Ahvenselkään] tuloa mietin mielessäni, kuinka ihmiset voivat asua näin kaukana kaikesta. Enää en ihmettele. Mielen muutokseen ei mennyt kuin yksi päivä. Ympäristö on todella kaunis, maisemat ikkunoista upeat. Ja talot on rakennettu hyville paikoille, kuitenkin, sellaisille josta on hyvät näkymät. Tällaisia ennakkoluuloja täällä purkautuu. Nyt täytyy ottaa tirsat. (Kenttätyömuistiinpanot/Eeva Uusitalo )

10 Tutkijan ja tutkittavien ennakkoasenteet Eteläläinen : voinko ymmärtää pohjoista, syrjäistä, voinko päästä sisään? - skeptisyys tutkimusta kohtaan (tutkimus edustaa Etelää, keskuksia) - Lappi vs. Itä-Suomi Entä pitääkö olla pohjoissuomalainen / lappilainen voidakseen tutkia Sallaa, tai päästäkseen sisään paikkaan ( ). Aina olen ollut ehdottomasti sitä mieltä, että kysymys ei ole siitä, koska totuutta ei kuitenkaan saada kiinni, en suinkaan ole muuttamassa näkemystäni No en, mutta tämä asia täytyy miettiä. (Kenttätyömuistiinpanot/Eeva Uusitalo ) Epäily vs. luottamus: keitä olemme, mistä tulemme, mitkä ovat motiivimme - luottamus syntyy paluista kentälle

11 Syrjäseudun hyvinvoinnin ulottuvuudet Olemme soveltaneet kyläkohteisiimme sosiologi Erik Allardtin klassista kehikkoa hyvinvoinnin ja onnellisuuden eri ulottuvuuksista Att ha, att älska, att vara ( Having, loving, being ) (1973, 1975) suomeksi tylsästi Hyvinvoinnin ulottuvuudet Allardtin mukaan yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi ( onni ) koostuu kolmesta toisiinsa limittyvästä ulottuvuudesta: materiaalisesta (att ha; omata, omistaa), sosiaalisesta (att älska; rakastaa) ja persoonallis-kulttuurisesta (att vara; olla, elää). Omistaminen tarkoittaa perustarpeita kuten asunto, ruoka ja kohtuullinen elintaso ; rakastaminen tarkoittaa läheisiä, tukevia ja vastavuoroisia sosiaalisia suhteita; ja oleminen tarkoittaa henkilökohtaista tyytyväisyyttä ja mahdollisuutta kehittyä ihmisenä. Kts. Uusitalo, Eeva and Assmuth, Laura 2013: Having, Loving, Being in the Periphery.

12 Kuoleva kylä vs. katse tulevaisuuteen Allardtin kehikko auttaa ymmärtämään tutkimuskyliemme välisiä eroja: Materiaalisesti hyvinvoivaa kylää saatetaan kuvata kyläksi vailla toivoa kun taas selkeästi köyhemmän kylän asukkaat voivat olla optimistisia tulevaisuutensa ja kylänsä tulevaisuuden suhteen. Rakastamisen ja olemisen ulottuvuudet ovat tässä olennaisia: erilaisia mahdollisuuksia tuntea ja kokea itsensä merkityksellisenä ja oppia uutta, niin yhteisön jäsenenä kuin yksilönä.

13 Kotikyläni 10 vuoden kuluttua : lasten näkökulmia syrjässä elämiseen Poika, 14 v., Salla (kirkonkylältä) Tyttö, 11 v., Nenetsia (yli 2000 asukkaan kylästä) Salla näyttää 10 vuoden kuluttua siltä että siellä ei ole paljon ihmisiä. Siellä on kauniit metsät ja kauniita vaaroja, tuntureita sekä erilaisia eläimiä. Kauppoja ei enää paljoa ole. Useampi on mennyt konkurssiin. Siellä asuu eläkeläisiä, metsätyömiehiä, perheitä ja kaikenlaisia ihmisiä. Siellä on erilaisia työpaikkoja. Esimerkiksi raja työllistää

14 Eräs kylä, erityinen kylä: Koli, Lieksa Elämä ja elanto kansallismaisemassa Turismi, palvelut, metsä- ja maatalous Syrjäisyys ja luonto resursseina 14

15 Paikallinen identiteetti Eeva: Koetko sinä asuvasi syrjässä, syrjäisellä maaseudulla? Mies, 67 v.: No en oikeestaan, mutta meidän identiteetti on, me ollaan kolilaisia, me ei olla lieksalaisia. Me ollaan ensinnäkin kaukana liikenteellisesti tosta emäkunnasta, ja meidän niinku asiointisuuntautuminen on ihan jonnekin muualle. Ja sitten tämä on niin tunnettu paikka. Jos meiltä kysytään jossakin tuolla Timbuktussa, mistä sin oot kotosin niin mie sanon Kolilta. Tutkija Eeva Uusitalon tekemästä haastattelusta, kursivointi E.U.

16 Kolilaisuus: luonto ja maisema No, päivän työntouhussa se välillä melkeen ku unohtuu, tarkoitan siis tuota maisemaa. Sit vaan jollain hetkellä satun katsahtaa ympärilleni ja oikeen niinku hätkähdän et miten uskomattoman kaunista tääl on. Ja tulee ihan sellanen onnen tunne. Onni et saa elää tääl, onni et kaikki tää on miu omal kynnyksel. Ihan kirjaimellisesti. En mie tiedä muista mut miulle se on nii. Ja ku turistit sit näkee sen saman ja ihailee sitä ni mie oon niinku ylpee siit maisemasta, iha ku mie omistaisin sen! [nauraa] Se on vähä hassua. Miehän en oo alunperin täältä mut ku yli 15 vuot oon tääl eläny ni voin sannoo et kyl tää maisema ja luonto tääl on miulle tosi rakas. (Nainen, 50 v.) Tutkija Laura Assmuthin tekemästä haastattelusta; kursivoinnit L.A.

17 Kenen ehdoilla matkailua? Sit osu silmiin Karjalaisessa eilen tommonen provosoiva juttu, entinen maaherra Esa Timonen löi lyttyyn Kolin nykyisen tilan sanoen, et tämä olis pitäny kehittää semmoseks ku Lapin matkailukeskukset on nykyään, et tää nykynen turismi tääl on pelkkää puuhastelua, pelkkää puuhastelua, et tääl olis pitäny kehittää tätä turismia eikä perustaa tänne kansallispuistoa. Ja hän esitti tän kansallispuiston tulon lähes ulkopuolisten tahojen, kulttuuri-ihmisten ja taiteilijoiden ja luonnonsuojelijoiden juttuna, näin hän tais sanoo. Mikä kuulosti aivan mielettömältä, tästä muun muassa myös Kirsi oli pahottanu mielensä et niinku muka vaan ulkopuoliset olis täällä halunnu ja ajanu kansallispuistoa! (Kenttätyömuistiinpanot/Laura Assmuth )

18 Kolin tulevaisuus: pelkkää matkailua? Ja Maija sano et hän ymmärtää hyvin, vaikka itse on turismin kanssa tekemisissä, niitä jotka eivät ole, et se saattaa niinku ärsyttää ja rasittaa et aina tavallaan ajatellaan ensisijaisesti matkailua ja matkailijoita. Ja tuntuu että kaikki muut jotka täällä on, esimerkiksi maanviljelijät ja muissa ammateissa toimivat, ei turismin kanssa tekemisissä olevat ihmiset kokevat että ihan kuin tämä kylä eläisi vaan sen turismin takia. No tavallaan sehän onkin niin että jos täällä tulevaisuutta on niin tämmöisessä paikassa se nimenomaan on sen turismin, mutta tietynlaisen turismin kautta. (Kenttätyömuistiinpanot/Laura Assmuth )

19 Ollaanko tulossa matkailukohteeseen vai kylään?

20 Luonto voimavarana Miulle tää maisema on arvokas kahesta syystä. Ensinnäkin esteettisesti. Se antaa miulle paljon iloa ja mielenrauhaa. Ootko kuullu sellaisen sanonnan: vie huolesi metsään ja jätä ne sinne? No, miulle se oikeesti toimii just nii. Metsä antaa miulle energiaa. Mut ei unohdeta et tää maisema antaa miulle myös leivän. Eikä vaan miulle vaan monille ihmisille Kolilla. Ellei olis Kolin mainetta nii ei meiän bisnes sujuis yhtä hyvin. Kun kansallispuisto on ihan tuos vieres nii tänne tulee just sen sorttisii turisteja ku me halutaan, se on yksinkertasesti nii. Ja oltaishan me hulluja jos ei huolehdittais täst luonnosta meiän ympärillä ku se luonto kerran antaa meille leivän. Ja voin leivän päälle. (Nainen, 45 v.) Tutkija Laura Assmuthin tekemästä haastattelusta, kursivoinnit L.A.

21 Paikallisuus voimavarana Aivan tavalliset syrjäisten alueiden ihmiset ovat tulleet tietoisiksi oman kulttuurinsa, paikkansa, maisemansa ja ympäristönsä erityisestä arvosta. Ovat myös ymmärtäneet että paikalliset perinteet, kielet, maisemat, elinkeinot jne. voivat olla voimavaroja. Olen havainnoinut tällaisia prosesseja Italian Sardiniassa, Viron Saarenmaalla ja Setumaalla, Latvian koillisosassa - ja Pohjois-Karjalassa. Glokalisaatio: maailma sekä yhdenmukaistuu että erilaistuu

22 Paikallisuus voimavarana Me ollaan koitettu miettii mikä olis arvokasta ja uniikkia just täällä. Siis Pohjois-Karjalassa. Tietenkään me ei myydä Kiinassa tehtyy tavaraa. Mut se on vasta ensimmäinen askel. Mie koitan myös löytää paikallista tavaraa. Täällä Kolilla tehtyä tai tältä alueelta. Käyn tuottajien luona, sanotaan nyt vaikka langan tai puuielujen tai minkä tahansa käsityötuotteen, ja tarjoon heille yhteistyötä. Ja jollen löydä sopivaa ni sit mie teen ite. Mie kumminkin tykkään käsitöistä, ne vaan luontuu miulle. Melkein kaikki naiset tääl kutoo ja neuloo, he vois samantien myydä tavaroitaan paljon enemmän. -- Ihmisten pitäis enemmän arvostaa omaa tekemistään, omia tietojaan ja taitojaan. Ne on sataprosenttisesti paikallisia. Made in North Karelia [nauraa.) (Nainen, 40 v.)

23 Kolista / Kolilla käydään erilaisia kamppailuja, ja se otetaan haltuun erilaisten kamppailujen hengessä. Tässä luonnonsuojelijat pitivät seminaariaan alhaalla kylällä samaan aikaan kuin talouselämän ja politiikan eliitti Koli Summittiaan ylhäällä Ylä-Kolilla.

24 Hyvinvointia syrjässä: edellytyksiä Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys Luovuus Avoimuus (uteliaisuus) Uudet vaikutteet, uudet ihmiset ja tavat Omat voimavarat, oma identiteetti Yhteisöllisyys, yhteishenki JA Erilaisuuden sieto Erilaiset yksilöt, ryhmät, intressit ja mielipiteet/näkemykset

25 Hyvinvoinnin ulottuvuuksia: perhe, suku, yhteisö, luonto Salla. Kuva T. Tuisku Lounais-Ukraina. Kuva E. Pääkkönen 25