SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja
|
|
- Helinä Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja 1 Jatkan edellisessä Viesti-lehdessä aloittamaani pohdiskelua liittää yhteen Tampere ja ympäristökunnat. Käytännössä se tarkoittaisi Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian Pirkkalan, Vesilahden, Ylöjärven ja mahdollisesti Oriveden yhteen sulauttamista yhdeksi kuntakokonaisuudeksi. Miksi puhun Suomessa yleisesti ja Tampereen seudulla erityisesti kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen puolesta? Perusteita on useita: Kirjoitan tätä artikkelia hetkellä, jolloin tulevan hallituksen ohjelmaa ei ole vielä julkistettu. Arvelen, että siinä kuntien valtionosuuksia tullaan leikkaamaan. Palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavat rahat yksinkertaisesti loppuvat kunnilta tai kuntalaisten maksurasitus nousee yli sietorajan. Suur-Tampereella pärjättäisiin niin konsernihallinnossa kuin palvelutuotantoalueilla yhdellä hallintokokonaisuudella. Tässä on merkittävä säästömahdollisuus edellyttäen, että syntyvä mahdollisuus hyödynnetään. Kun hallinto muodostetaan peruspalveluiden tuottamisen kannalta riittävän ison kunnan varaan, se laskee taatusti kustannuksia. Jotta tuottavuutta voidaan parantaa, lakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta viiden vuoden työsuhdeturvineen on rukattava tältä osin uuteen kuosiin. Avainasemassa kuntien palveluvalikossa ovat rahallisesti ja merkitykseltään sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien yhdistymisen on voinut nyt välttää liittymällä sosiaali- ja terveyskeskuskuntayhtymään, jonka väestöpohjana on vähintään asukasta. Kunnan konkurssiin menoa on näin menetellen voinut viivyttää erilaisilla kuntayhtymävirityksillä päällekkäisine hallintoineen. Kuntayhtymille suoritetut rahat ovat kuitenkin pois kunnan muista palveluista. Tätä ratkaisumallia on perusteltu kuntien itsehallinnolla. Pienten ja köyhien kuntien itsehallinto on viimeisten vuosien aikana kuitenkin kutistunut oman toiminnan pakkosopeuttamiseksi. Itsehallinnon puolustamisessa on enää kyse lähinnä omien virka- ja luottamustehtävien säilyttämisestä. En tiedä, nielläänkö tätä väitettä esimerkiksi reilun neljän tuhannen asukkaan Vesilahdella. Positiivista integraatiota on horisontissa. Tällä hetkellä neuvotellaan Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisestä. Oriveden kunnan perustehtävistä ollaan siirtämässä merkittävää osaa Tampereelle ja hyvä niin. Saman kehityksen soisi jatkuvan myös muiden ympäristökuntien osalta. Tosin Pirkkala on jo merkittävä Tampereen yhteistyökumppani sote-palveluissa ja se ostaa palveluita mm. Hatanpäältä. Erikoissairaanhoidon tulevissa uudelleen järjestelyissä suunniteltaneen erikoissairaanhoidon siirtämistä entistä isompien kuntien harteille. Tampereen seudun kuntaliitos tukisi myös tätä ajatusta. Käytännössä Suur-Tampereen neuvotteluasema erikoissairaanhoidon palveluiden hankinnassa olisi aivan omaa luokkaansa. Isolla kunnalla on isot volyymit palveluiden hankinnassa. Silloin myös osaaminen hankinnoissa ja kilpailutuksissa kasvaa. Keskittämisen johdosta isoista ostoista muodostuu päivittäisrutiinia. Jatkuu >>>>>>
3 2 Tampereen seudun kunnat tekevät toki hankintayhteistyötä mm. tietotekniikan osalta, mutta yhteistyöaluetta pitäisi laajentaa monelle muulle lohkolle, esimerkiksi logistiikkaan. Koska tällaiseen seudulliseen yhteistyöhön ei näköjään päästä nykyisellä kuntarakenteella, on tämä vahva argumentti muodostaa koko työssäkäyntialueen kattava Suur-Tampere lainsäädännöllisin keinoin. Talouden pidon ja rahoituksen suhteen Suur-Tampereella on selvät edut puolellaan. Sillä on aivan toisenlaiset taloudelliset puskurit ja riskien hallintakyky kuin nykyisellä pirstaloituneella kuntarakenteella. Kansainväliset suhdanteet ja kriisit eivät heilauttele isoa kuusikkoa sillä tapaa kuin tuuli yksittäistä puuta. Euroopan ongelmat ja takausvastuut myös tulevaisuudessa lisäävät palveluleikkausten ja veron korotusten kierteen uhkaa. Tällöin yhdessä meillä olisi enemmän vaihtoehtoja kuin erikseen. Vielä yksi tärkeä asia. Nimikysymys. Syntyperäisenä tamperelaisena minua kylmii ajatus Tampere nimen vaihtamisesta johonkin toiseen. Kun Tampereen seudun kuntaliitoksesta neuvotellaan, tarkoittaa se kuitenkin myös kompromissien tekoa. Tässä asiassa tamperelaisten tulee antaa periksi, uuden suurkunnan nimen tulee olla Nokia. Kännykkäjätin kompuroinnista huolimatta. Nokia on maailmalla valmis ja kaikkien tuntema brändi. Tampere olkoon Nokian isoin kaupunkikeskittymä. Ei nimiasia tamperelaisuutta eikä mustaa makkaraa mihinkään kadota! VIERASKYNÄ: Markkina-ajattelu ei ole hyväksi palveluille Julkaistu Helsingin Sanomissa Julkisten palveluiden ulkoistaminen lisää kansalaisten eriarvoisuutta eikä lopulta tule yhtään halvemmaksi. Pasi Ahola, Pentti Arajärvi Yksi suomalaisen poliittisen keskustelun perustavimmista mielipide-eroista koskee julkisen sektorin, erityisesti julkisen palvelutuotannon, tulevaisuutta. Varsin paljon tilaa on saanut suuntaus, jonka mukaan on tärkeintä tai jopa välttämätöntä siirtää julkiset palvelut markkinoiden huolehdittaviksi. Väitettä on perusteltu tehokkuudella ja julkisen talouden kestävyysvajeella. Ei ole mitään syytä, miksi julkinen sektori ei voisi tuottaa palveluja vähintään yhtä tehokkaasti kuin yksityinen. Toki julkishallinnossa päätösten ja muutosten läpivienti on usein hitaampaa kuin markkinatoiminnassa. Tätä viivettä kutsutaan demokratiaksi ja oikeusturvaksi. Julkisen palvelun tehokkuus on myös ja ennen muuta kaikista huolehtimista, tasa-arvoa palvelujen saatavuudessa sekä tarvittaessa pitkäaikaisia ja pysyviä hoitosuhteita. On paikallaan kysyä, mikä on palvelutuotannon tavoite. Jos päämääränä on lähinnä tukea elinkeinon harjoittamista eikä mitään muuta, ulkoistamisvimma on varmastikin aiheellinen. Jos taas tavoitteena on lisätä hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen. Vaikka palvelut toimisivat markkinatalouden ehdoilla, niihin käytettävissä olevat julkiset varat eivät kasva eurollakaan. Markkinavetoisuuden ajatus perustuu siihen, että julkisen vallan suhteellinen osuus palvelujen kustannuksista pienenee ja palvelujen käyttäjälle siirretään suurempi taakka maksuosuudesta.
4 3 Lopulta tarjolla on markkinaehtoisesti tuotettuja palveluja maksukykyisille ja tasoltaan kehnoja julkisia palveluja niille, jotka eivät kykene maksamaan käyttämistään palveluista lisähintaa. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että tällainen järjestelmä on veronmaksajalle kalliimpi ja tuottaa heikompia tuloksia. Julkinen sektori on vastuussa kaikista, mutta yksityinen voi usein valikoida. Epäonnistumiset tuppaavat jäämään julkisen sektorin huoleksi. Tulisiko julkisen vallan pitää yllä sairaaloissa kriisivalmiutta ja yksityistää kiireetön hoito? Se tulisi kalliiksi, koska järjestelmät eivät tue toisiaan. Miten hinnoitellaan ehkäisevät toimet, kuten lapsen pitäminen sylissä? Vai annetaanko asioiden hoitua sekä inhimillisesti että euromääräisesti kalliimmin lastensuojeluna ja laitoshoitona? Huomiota tulisi myös kiinnittää yksityistämisen oheiskustannuksiin. Kilpailuttaminen ja sen vaatima lisävalvonta maksavat, tuottajayrityksen omistaja tahtoo ehkä voittoa, ja lisäkustannuksia koituu palvelujen pilkkomisestakin. Kriisivalmius, ehkäisevä toiminta ja ympärivuorokautiset palvelut eivät taivu liiketoiminnaksi, mutta niitä tarvitaan. Nykyinen politiikka ja julkisten resurssien leikkaaminen johtavat ylipäätään heikompiin mahdollisuuksiin tuottaa palveluja. Palvelujen antaminen markkinoiden hoidettavaksi ei pelasta julkista taloutta kestävyysvajeelta eikä miltään muultakaan. Merkitystä ei ole vain sillä, kuinka vauras kansakunta on tai kuinka paljon se käyttää vaurauttaan esimerkiksi hyvinvointipalveluihin. Tärkeää on ennen kaikkea se, miten varat käytetään. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion on väitetty käyvän kuolinkamppailuaan ainakin jo 1970-luvulta saakka, mutta täkäläinen malli tuottaa edelleen paitsi talouskasvua myös tuloksia hyvinvoinnin saralla. Muista maista saadut kokemukset eivät tue markkinapuheita. Kaikissa vauraissa länsimaissa sosiaali- ja terveysmenoihin käytetään noin 25 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2008 Suomen luku oli 26,3 prosenttia, joka on alle EU:n keskiarvon. Euromääräisesti se pyörii kuitenkin noin viidessäkymmenessä miljardissa. Pääsy tämän potin osingoille olisi jo sinänsä ymmärrettävä motiivi julkisen palvelutuotannon alasajoon. Hämmästyttävän vähällä keskustelulla on sivuutettu se, että yksityistämiselle voi olla raadollisempiakin tarkoitusperiä kuin tehokas verovarojen käyttö ja hyvinvoinnin lisääminen. Markkinapuhetta seuraavan asiakasajattelun kehittyminen on julkisten palvelujen yhteydessä syytä pysäyttää. Tällainen ajattelu perustuu siihen, että palvelun käyttäjä on asiakas, joka saapuu paikalle, ottaa palvelun vastaan, maksaa siitä ja lähtee pois. Ajatuskulku on hyvinvointivaltiolle täysin vieras: se sivuuttaa kokonaan demokratian ja yhteisvastuun sekä jättää oikeusturvan, rahoitusvastuun ja laadunvalvonnan yksilölle. Näiden yksityistämiselle on vaikea keksiä järjellisiä perusteita. Palvelutuotannon tehokkuudessa, vaikuttavuudessa ja laadukkuudessa ei ole tavoitteina mitään väärää. Markkinasokeus ei silti ole mitenkään hyväksyttävä syy niihin pyrkimiseksi. Julkisilla palveluilla, kuten koulutuksella, terveydenhoidolla ja sosiaalipalveluilla, tavoitellaan yksilön hyvinvointia, vapautta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Voiton tavoittelu on alisteinen tai jopa vieras näille päämäärille, ei toisin päin. Julkinen valta on toistaiseksi osoittautunut tulosten tuottamisessa leveäharteisimmaksi vastuunkantajaksi. Kirjoittajat ovat olleet toimittamassa Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemaa teosta: "Yhteiset vai ostetut? Sosiaalipalvelut hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottajina".
5 4 EUROOPAN TALOUSKRIISIN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN JA TAMPEREEN RAHOITUKSEEN Janne Salonen, Tampereen kaupungin konsernipankin rahoituspäällikkö Kuluvan vuoden alkupuoliskolla on näytelty globaalin talouskriisin toista näytöstä. Näyttämöksi on tällä kertaa valikoitunut Eurooppa. Montako näytöstä vielä nähdään tai mikä on loppuhuipennus jää meille kaikille vielä arvoitukseksi. Tässä vaiheessa varmaa on ainoastaan pitkä kesto, ikävät juonen käänteet ja kaikkien pakollinen osallistuminen. Miten sitten tässä oikeastaan kävi näin. Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen pankkikriisin jäljet on saatu lähes korjattua, mutta talouden yleinen tila on säilynyt sielläkin edelleen vaisuna. Romahdus johti Euroopassa talouden yleiseen pysähdykseen. Kiitos Kiinan kasvavan kulutuksen tällä kertaa vientivetoiset maat selviytyivät säikähdyksellä. Samalla Eurooppa kuitenkin jakautui kahteen ryhmään, selviytyjiin ja selviytymisestä taisteleviin. Kukaan ei ole kuitenkaan turvassa ja maat voivat löytää itsensä rajan väärältä puolelta nopeastikin. Syitä tähän on ollut monia. Kreikassa ja Portugalissa lähinnä julkisen talouden leväperäinen hoito ja velaksi eläminen, Irlannissa ja Espanjassa taas nopean talouskasvun huumassa tehdyt yliampuvat kasvutavoitteet ja lainarahan melkeinpä holtiton käyttö kiinteistöjen rakentamisessa. Tilannetta näissä maissa ei helpota se, että vientiteollisuutta ei ole tai sen osuus BKT:stä on pieni ja tätä kautta myös lainojen hoitokyky on vaatimaton. Juuri näiden lainojen järjestely ja tapa miten se tehdään ratkaisee osaksi miten asiat tulevat kehittymään. Valtaosa sijoituksia valtiovelkakirjoihin tehneistä on pankkeja, eläkevakuutusyhtiöitä tai muita institutionaalisia sijoittajia. Eli tahoja joiden kanssa toimimme joka päivä nyt tai viimeistään silloin kun toivomme jonkun maksavan eläkkeemme. Näitä sijoituksia turvaamaan on suunniteltu Euroopan vakausmekanismia ja sen nykyisiä olomuotoja. Velallisia tämä järjestely ei kuitenkaan lämmitä tässä vaiheessa vielä mitenkään. Ovatko sijoitukset sitten olleet viisaita, se on toisen tarinan paikka. Se mitä näillä toimenpiteillä halutaan on turvata on eurooppalaisen ja melkeinpä myös kansainvälisen pankkijärjestelmän ja rahoitusmarkkinoiden olemassaolo. Eli se mikä oli kaatua amerikkalaisten pankkien mukana vain muutama vuosi sitten. Pankkeja kaatui ja ihmiset menettivät säästönsä ja eläkkeensä. Jäljelle jääneet pankit istuivat omien rahakasojensa päällä ja huolehtivat ettei kukaan pääse siihen koskemaan. Rahoituskriisi oli valmis ja rahaa ei sitä tarvitseville ollut tarjolla. Myöskin kunnille tarjottiin finanssikriisin aikana lämmintä kättä ja vanhojen lainojen marginaalien korotuksia. Onneksi meillä on kuitenkin Kuntarahoitus ja heillä varainhankinta kunnossa. Muutoin monen kunnan kohtaloksi olisi voinut koitua likviditeettikriisi eräiden yhtiöiden tapaan. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa; Jos lainanantajat eivät saa omiaan takaisin alkaa uusi pankkien pudotuspeli. Eurooppalaisten pankkien taseet pullistelevat ongelmamaiden lainoja ja vastuut jakautuvat hämähäkin verkon lailla vielä laajemmalle. Suomessa ja pohjoismaissa pankit ovat tällä hetkellä kohtuullisen vakaalla pohjalla. Jos tilanne muuttuisi edellisen finanssikriisin kaltaiseksi jälki olisi todennäköisesti vähintään yhtä pahaa. Tampereelle ja kuntataloudelle yleensäkin tämä tarkoittaisi raskaita aikoja. Talouden lamaantuminen nostaisi työttömyyden jälleen korkealle tasolle. Seurauksena niin palkka- kuin yhteisöverotulojen kertymä putoaisi nopeasti kun taas sosiaalipuolen ja työllisyyden hoidon menot nousisivat vähintään yhtä nopeasti.
6 5 Rahan hintamarkkinoilla ei välttämättä nousisi korkealle, mutta pankkien vaatima riskilisä saattaisi vaikuttaa hintaan loppukäyttäjille. Tähän on osittain jo varauduttukin Tampereella pitkillä korkosuojilla. Merkittävämpi riski on kuitenkin rahan saatavuuden tyrehtyminen. Tämä vaikeuttasi kuntien perustoiminnan rahoittamista minkä seurauksena toiminta pahimmillaan jouduttaisiin ajamaan alas. Julkisten investointien jäädyttäminen jättäisi tämän työkalun pois työttömyyden hoitamisesta. Tilanteen pitkittyessä negatiivinen kierre syvenisi. Parhaimmassa asemassa ovat ne kunnat joissa velkaantumista ei ole käytetty syömiseen. Tulevaisuudessa julkisen puolen rahoituksen hankinta markkinoilta tuskin helpottuu. Veronkantooikeus ei enää riitä takuuksi lainojen takaisinmaksusta, kiitos Kreikan. Paras AAA-luokan reittaus ei olisi enää automaatio ja mahdollisesti Suomessakin joudutaisiin ainakin isoimmissa kaupungeissa hakeman ulkopuolista mielipidettä taloudenpidosta rahoittajien vakuuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi kuitenkin lisää työtä. Tähän asti Kuntarahoitus on tehnyt tätä työtä kuntien puolesta. Toivottavasti myös jatkossa pankkien uusista vakavaraisuus vaatimuksista huolimatta. Tampere ei ole nostanut uutta lainaa puolentoista vuoteen, vaan on rahoittanut toimintansa tytäryhtiöiden kassoista konsernitilin kautta, mutta velkaantumista sekin on. Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa ja velkaantuminen kaupunkikonsernin ulkopuolelle on siis toistaiseksi pysähtynyt. Kasvava kaupunki tarvitsee kuitenkin rahalähteitä investointien tekemiseen. Ulkoisiin uhkakuviin ja nykyisiin nopeastikin tapahtuviin muutoksiin maailmalla on kuitenkin varauduttava entistä tehokkaammin. Hyvässä kunnossa säilyvä julkinen sektori tulee saamaan lainaa kohtuudella tulevaisuudessakin, huonoille ehdot heikkenevät ja saatavuus rajoittuu MITÄ KAUPUNKI TAVOITTELEE YHTEISKUNNALLISELLA YRITYKSELLÄ? Outi Teittinen Kesän 2010 kynnyksellä Tampereen kaupunki julkisti apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla laaditun Koukkuniemen kehittämissuunnitelman, joka sisältää linjauksia sekä alueen että palveluasumisen kehittämiseksi. Koukkuniemi on yksi kaupungin tulevista osaamis- ja palvelukeskittymistä, josta löytyy senioriasumista sekä tuettua ja tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Hoiva on pääosin ympärivuorokautista ja hoidettavat alueen laaja-alaista osaamista tarvitsevia ikäihmisiä. Aluetta avataan vähitellen yksityisille palveluntuottajille, mutta kokonaisvastuu alueen toiminnoista säilyy jatkossakin Tampereen kaupungilla. Koukkuniemen kehittämissuunnitelmassa esitettiin, että kaupunki luo Koukkuniemen alueella tuotettavien asumispalveluiden hankinnassa erilaisia palveluiden hankintatapoja ja mahdollistaa uudella tavalla organisoituvien toimijoiden ja yritysmallien syntymisen. Yhteiskunnallinen yritys on yksi keino luoda uudenlaista yrittäjyyttä hoivapalveluihin. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa käsitteenä nuori ja epäselväkin. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan perusperiaate on kuitenkin selvillä: yritys ei tavoittele toiminnassaan mahdollisimman suurta voittoa, vaan yhteiskunnallista hyvää ja investoi suurimman osan voitostaan esimerkiksi toiminnan laadun parantamiseen tai määrittelemäänsä yhteiskunnalliseen hyvään. Toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa ja toiminnan päätavoitteita ovat asiakaslähtöisyys ja hyvän tuottaminen. Täysin uudesta toimintatavasta ei siis ole kyse. Jatkuu >>>>>>
7 6 Viime syksynä käynnistynyt Tampereen kaupungin ja Sitran yhteinen hanke Koukkuniemi 2020 Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä toimii eräänlaisena jatkohankkeena Koukkuniemen kehittämissuunnitelmalle. Hankkeen yhtenä ja toistaiseksi näkyvimpänä tavoitteena on selvittää yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ja perustaa yritys yhteistyössä Koukkuniemen henkilöstön kanssa. Koukkuniemi hankkeessa panostetaan myös kaupungin oman toiminnan kehittämiseen. Teemoja ovat mm. johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen sekä vaikuttavuus hankinnoissa. Hankkeen tarkoituksena on tukea muutosta laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen - ajatuksen taustalla keskeisimpänä vaikuttimena on henkilöstön voimaantuminen ja tilan antaminen henkilöstön ideoille ja innovaatiokyvylle. Kaupunki ei perusta yhteiskunnallista yritystä, sen perustamiseen tarvitaan motivoituneita ja innostuneita ihmisiä. Vielä emme tiedä löytyykö heitä, mutta uskomme niin. Positiivisia merkkejä on ilmassa. Tavoitteena on, että yritys olisi kokonaisuudessaan henkilökunnan omistama ja tuottaisi ryhmäkotimuotoista asumispalvelua peruskorjatussa Jukolassa. Yrityksessä työntekijät voivat tehdä yrityksestään sellaisen, jonka he katsovat parhaiten palvelevan asiakkaitaan ja jonka työilmapiiri ja työolot ovat itselle mieluisat. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Tampereen kaupunki toteuttaa yhteiskunnallisen yrityksen ensimmäisen sopimuskauden hankintalain mukaisena tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen aikana luodaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli, kehitetään tuotettava palvelu sekä mahdollisesti testataan myös aluemallin mukaista tukipalvelukonseptia. Koska kyse on tutkimus- ja kehittämishankkeesta, yhteiskunnalliseen yritykseen lähtevälle kaupungin henkilökunnalle voidaan myöntää ensimmäiseksi sopimuskaudeksi työlomaa. Lähtökohtana on, että yritykseen mukaan lähtevät sitoutuvat yritykseen kolmeksi vuodeksi, ja jos haluavat, voivat sen jälkeen palata kaupungin palvelukseen. Muut yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen liittyvät ajatukset koskevat hoivamarkkinoita ja niiden toimivuutta sekä palveluinnovaatioita. Hoivapalveluissa on entistä suurempi työvoimapula ja siksi etsitään uusia malleja, joilla parannetaan henkilökunnan viihtymistä työssään ja hakeutumista alalle. Kaupunki haluaa edistää monituottajamallin periaatetta Koukkuniemessä. Se tarkoittaa, että osa palveluista on jatkossakin omaa tuotantoa, osa yksityistä ja osa kolmannen sektorin tuottamaa. Toimivat markkinat ovat myös asiakkaan etu. Palveluinnovaatiot syntyvät kun henkilökunnan ajatuksille annetaan tilaa. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä kannustaa kaupungin omaa tuotantoa.
8 LIIKENNELAITOKSEN JOHTOKUNTATYÖSKENTELYSTÄ Johanna Hirvimies 7 Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen johtokunta kokoontuu puheenjohtaja Petri Siuron (vihr) johdolla kerran kuukaudessa. Johtokunnan kokoukset ovat hyvin saman sisältöisiä. Esittelijänä kokouksissa toimii toimitusjohtaja Pekka Pirhonen. Kokouksessa käsitellään vakioasioina viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä kuukausikatsaus ja toimitusjohtajan katsaus. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ovat toimitusjohtaja ja kalustopäällikön pöytäkirjoja, koskevat lähinnä tehtyjä työsopimuksia ja uusia hankintoja. Kuukausikatsaus kertoo liikelaitoksen talouden tilanteesta ja toimitusjohtajan katsaus toiminnan tilanteesta. Johtokunnan kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi myös liikenne- ja kalustopäällikkö. Isona miinuksena olen kokenut ettei kaupungin hallituksen edustaja, Harri Airaksinen (kok) ole osallistunut yhteenkään kokoukseen kuluneen vuoden aikana. Johtokunta on hyväksynyt kuluneen vuoden aikana myös virkamiestyönä tehdyt sisäisen valvonnan suunnitelman, riskienhallinta suunnitelman ja tasa-arvo suunnitelman. Eräs tärkeä päätös tänä vuonna on ollut uuden toimitusjohtajan valinta. Matti Rainio jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle ja hänen tilalleen johtokunta valitsi yksimielisesti Pekka Pirhosen. Keskustelu johtokunnan kokouksissa on vilkasta ja sitä käydään rakentavassa hengessä. Mahdollinen osittainen liikkeenluovutus on aiheuttanut paljon keskustelua ja tuonut epävarmuutta tulevaisuuden suunnitteluun. Vuonna 2010 tehtiin organisointitavan selvitys ohjausryhmän toimesta ja sinä päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin ja toimenpidesuosituksiin jotka ohjaavat myös johtokunnan työtä. Toisaalta asiat ovat sellaisia joihin johtokunta ei voi juurikaan vaikuttaa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toimintaa jatketaan liikelaitoksena sopeuttaen toiminta tilaajan kilpailutustahtiin siten, että vuonna 2012 käynnistettävän yhden tai useamman kilpailutuksen yhteydessä tehdään kaluston ja henkilöstön liikkeenluovutus mikäli se katsotaan kaupungin kannalta markkinatilanne huomioiden tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi. Mikäli kilpailuttamisella ei saavuteta tyydyttäviä tarjouksia, joukkoliikenteen tuottaa TKL, jonka osuus kaupungin sisäisestä joukkoliikenteestä on mahdollisten kilpailutusten jälkeen vähintään 70 liikenteessä olevaa autoa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toimintaa kehitetään edelleen siten, että sen tuottamien palvelujen laatu ja hinta saatetaan liikelaitoksen strateginen rooli huomioiden markkinoilla toimivien yritysten hintatasoa vastaavalle tasolle. Joukkoliikenteen tilaaja voi vuosina kilpailuttaa nykymallilla pienempiä kohteita mikäli se on kaupungin kannalta kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaista. Vuoteen 2012 mennessä TKL:n tulee uusia kuljettajien kanssa solmittu talokohtainen sopimus. Uuden sopimuksen tulee parantaa TKL:n kilpailukykyä. Työhyvinvointiin ja ympäristöön tulee kiinnittää edelleen huomiota, jotta esimerkiksi varsin korkea sairaspoissaolojen määrä laskisi. Konserninohjaus luo tiukat suuntaviivat ja antaa toimintaohjeet asioihin, joten johtokunnan päätösvalta jää melko pieneksi tällä tuotantoalueella. Asetetut tavoitteet ja vaatimukset ovat melkoisia, annetut resurssit taasen vähäiset. Viime vuosien aikana TKL:n taloudellinen tilanne on ollut tiukka, mutta silti annetut säästötavoitteet on saavutettu toimintoja tehostamalla ja uudelleen organisoimalla.
9 8 TOVERISEURAN KOKOUKSET SYKSY 2011 KUUKAUSIKOKOUKSET: klo Politiikan viikon tilaisuus Werstaan auditoriossa Alustajina Suomen ja Eu:n suhteista ovat fil.tri, kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen ja Evan valtuuskunnan johtaja, Aamulehden entinen päätoimittaja Matti Apunen klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Aiheena: Sdp ja nuoret. Alustajana Tasyn puheenjohtaja Pekka Suhonen klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Alustajana talousarviontipäällikkö Jukka Männikkö aiheenaan Tampereen kaupungin talousarvionäkymät vuodelle klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Puolustuspoliittinen ilta, alustajana kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET: klo kabinetti Pikku-Miina klo kabinetti Pikku-Miina klo kabinetti Pikku-Miina Loppuvuoden 2011 Kunnallisjärjestön edustajiston kokousten päivämäärät: Edustajiston ylimääräinen kokous Edustajiston varsinainen kokous
Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotKUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.
KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön
LisätiedotJulkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa
Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,
Lisätiedot#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström
#innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotTKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 9 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 26.10.2016, klo 08:00-09:37 Paikka TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, 33800 Tampere Käsitellyt asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotKKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotJulkiset innovatiiviset hankinnat
Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda
LisätiedotUudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään
LisätiedotPALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ
PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus
Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta
LisätiedotPalveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?
Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,
LisätiedotAsiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta
Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,
LisätiedotKolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin
Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat
LisätiedotTOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA
TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA 180413 versio Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotTKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 25 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
Tampere Pöytäkirja 4/2016 1 (12) Aika 14.12.2016, klo 08:05-09:45 Paikka TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, 33800 Tampere Käsitellyt asiat 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat
Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotTampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.
Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotSosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa
20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä
LisätiedotKuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys. Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy
Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Kommentteja kentältä HYVIS-hankkeesta: Kerrankin tapahtuu jotain konkreettista. Hankkeen henkilöstö on aidosti
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotHankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro
Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotKauppalehti kuntatalouden tulkkina. Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012
Kauppalehti kuntatalouden tulkkina Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012 Kunnissa ratkaistaan Suomen julkisen talouden kohtalo Kuntataloudessa pyörivät suuret rahavirrat Kuntakonserneissa on nettovarallisuutta
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
Lisätiedot18 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
Tampere Pöytäkirja 3/2017 1 (8) Aika 26.04.2017, klo 08:01-09:40 Paikka TKL:n kokoushuone Käsitellyt asiat 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 17 Pöytäkirjan tarkastus 18 Tampereen Kaupunkiliikenne
LisätiedotKuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS
Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:
LisätiedotNäkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen
Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotPalveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011
Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotEväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015
Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian
LisätiedotOSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu
OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
Lisätiedot11 Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
Tampere Pöytäkirja 2/2017 1 (10) Aika 22.03.2017, klo 08:00-08:56 Paikka TKL:n kokoushuone Käsitellyt asiat 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 10 Pöytäkirjan tarkastus 11 Tampereen Kaupunkiliikenne
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotMiten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta
Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
Lisätiedot24 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
Tampere Pöytäkirja 4/2017 1 (8) Aika 24.05.2017, klo 08:03-08:39 Paikka TKL:n kokoushuone Käsitellyt asiat 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 23 Pöytäkirjan tarkastus 24 Tampereen Kaupunkiliikenne
LisätiedotTavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta
Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen
LisätiedotRahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista
Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotMEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat
MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotTulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa
Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotSote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotKuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa
Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu
LisätiedotOsuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia
Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan
Lisätiedot