SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja"

Transkriptio

1

2 SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja 1 Jatkan edellisessä Viesti-lehdessä aloittamaani pohdiskelua liittää yhteen Tampere ja ympäristökunnat. Käytännössä se tarkoittaisi Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian Pirkkalan, Vesilahden, Ylöjärven ja mahdollisesti Oriveden yhteen sulauttamista yhdeksi kuntakokonaisuudeksi. Miksi puhun Suomessa yleisesti ja Tampereen seudulla erityisesti kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen puolesta? Perusteita on useita: Kirjoitan tätä artikkelia hetkellä, jolloin tulevan hallituksen ohjelmaa ei ole vielä julkistettu. Arvelen, että siinä kuntien valtionosuuksia tullaan leikkaamaan. Palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavat rahat yksinkertaisesti loppuvat kunnilta tai kuntalaisten maksurasitus nousee yli sietorajan. Suur-Tampereella pärjättäisiin niin konsernihallinnossa kuin palvelutuotantoalueilla yhdellä hallintokokonaisuudella. Tässä on merkittävä säästömahdollisuus edellyttäen, että syntyvä mahdollisuus hyödynnetään. Kun hallinto muodostetaan peruspalveluiden tuottamisen kannalta riittävän ison kunnan varaan, se laskee taatusti kustannuksia. Jotta tuottavuutta voidaan parantaa, lakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta viiden vuoden työsuhdeturvineen on rukattava tältä osin uuteen kuosiin. Avainasemassa kuntien palveluvalikossa ovat rahallisesti ja merkitykseltään sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien yhdistymisen on voinut nyt välttää liittymällä sosiaali- ja terveyskeskuskuntayhtymään, jonka väestöpohjana on vähintään asukasta. Kunnan konkurssiin menoa on näin menetellen voinut viivyttää erilaisilla kuntayhtymävirityksillä päällekkäisine hallintoineen. Kuntayhtymille suoritetut rahat ovat kuitenkin pois kunnan muista palveluista. Tätä ratkaisumallia on perusteltu kuntien itsehallinnolla. Pienten ja köyhien kuntien itsehallinto on viimeisten vuosien aikana kuitenkin kutistunut oman toiminnan pakkosopeuttamiseksi. Itsehallinnon puolustamisessa on enää kyse lähinnä omien virka- ja luottamustehtävien säilyttämisestä. En tiedä, nielläänkö tätä väitettä esimerkiksi reilun neljän tuhannen asukkaan Vesilahdella. Positiivista integraatiota on horisontissa. Tällä hetkellä neuvotellaan Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisestä. Oriveden kunnan perustehtävistä ollaan siirtämässä merkittävää osaa Tampereelle ja hyvä niin. Saman kehityksen soisi jatkuvan myös muiden ympäristökuntien osalta. Tosin Pirkkala on jo merkittävä Tampereen yhteistyökumppani sote-palveluissa ja se ostaa palveluita mm. Hatanpäältä. Erikoissairaanhoidon tulevissa uudelleen järjestelyissä suunniteltaneen erikoissairaanhoidon siirtämistä entistä isompien kuntien harteille. Tampereen seudun kuntaliitos tukisi myös tätä ajatusta. Käytännössä Suur-Tampereen neuvotteluasema erikoissairaanhoidon palveluiden hankinnassa olisi aivan omaa luokkaansa. Isolla kunnalla on isot volyymit palveluiden hankinnassa. Silloin myös osaaminen hankinnoissa ja kilpailutuksissa kasvaa. Keskittämisen johdosta isoista ostoista muodostuu päivittäisrutiinia. Jatkuu >>>>>>

3 2 Tampereen seudun kunnat tekevät toki hankintayhteistyötä mm. tietotekniikan osalta, mutta yhteistyöaluetta pitäisi laajentaa monelle muulle lohkolle, esimerkiksi logistiikkaan. Koska tällaiseen seudulliseen yhteistyöhön ei näköjään päästä nykyisellä kuntarakenteella, on tämä vahva argumentti muodostaa koko työssäkäyntialueen kattava Suur-Tampere lainsäädännöllisin keinoin. Talouden pidon ja rahoituksen suhteen Suur-Tampereella on selvät edut puolellaan. Sillä on aivan toisenlaiset taloudelliset puskurit ja riskien hallintakyky kuin nykyisellä pirstaloituneella kuntarakenteella. Kansainväliset suhdanteet ja kriisit eivät heilauttele isoa kuusikkoa sillä tapaa kuin tuuli yksittäistä puuta. Euroopan ongelmat ja takausvastuut myös tulevaisuudessa lisäävät palveluleikkausten ja veron korotusten kierteen uhkaa. Tällöin yhdessä meillä olisi enemmän vaihtoehtoja kuin erikseen. Vielä yksi tärkeä asia. Nimikysymys. Syntyperäisenä tamperelaisena minua kylmii ajatus Tampere nimen vaihtamisesta johonkin toiseen. Kun Tampereen seudun kuntaliitoksesta neuvotellaan, tarkoittaa se kuitenkin myös kompromissien tekoa. Tässä asiassa tamperelaisten tulee antaa periksi, uuden suurkunnan nimen tulee olla Nokia. Kännykkäjätin kompuroinnista huolimatta. Nokia on maailmalla valmis ja kaikkien tuntema brändi. Tampere olkoon Nokian isoin kaupunkikeskittymä. Ei nimiasia tamperelaisuutta eikä mustaa makkaraa mihinkään kadota! VIERASKYNÄ: Markkina-ajattelu ei ole hyväksi palveluille Julkaistu Helsingin Sanomissa Julkisten palveluiden ulkoistaminen lisää kansalaisten eriarvoisuutta eikä lopulta tule yhtään halvemmaksi. Pasi Ahola, Pentti Arajärvi Yksi suomalaisen poliittisen keskustelun perustavimmista mielipide-eroista koskee julkisen sektorin, erityisesti julkisen palvelutuotannon, tulevaisuutta. Varsin paljon tilaa on saanut suuntaus, jonka mukaan on tärkeintä tai jopa välttämätöntä siirtää julkiset palvelut markkinoiden huolehdittaviksi. Väitettä on perusteltu tehokkuudella ja julkisen talouden kestävyysvajeella. Ei ole mitään syytä, miksi julkinen sektori ei voisi tuottaa palveluja vähintään yhtä tehokkaasti kuin yksityinen. Toki julkishallinnossa päätösten ja muutosten läpivienti on usein hitaampaa kuin markkinatoiminnassa. Tätä viivettä kutsutaan demokratiaksi ja oikeusturvaksi. Julkisen palvelun tehokkuus on myös ja ennen muuta kaikista huolehtimista, tasa-arvoa palvelujen saatavuudessa sekä tarvittaessa pitkäaikaisia ja pysyviä hoitosuhteita. On paikallaan kysyä, mikä on palvelutuotannon tavoite. Jos päämääränä on lähinnä tukea elinkeinon harjoittamista eikä mitään muuta, ulkoistamisvimma on varmastikin aiheellinen. Jos taas tavoitteena on lisätä hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen. Vaikka palvelut toimisivat markkinatalouden ehdoilla, niihin käytettävissä olevat julkiset varat eivät kasva eurollakaan. Markkinavetoisuuden ajatus perustuu siihen, että julkisen vallan suhteellinen osuus palvelujen kustannuksista pienenee ja palvelujen käyttäjälle siirretään suurempi taakka maksuosuudesta.

4 3 Lopulta tarjolla on markkinaehtoisesti tuotettuja palveluja maksukykyisille ja tasoltaan kehnoja julkisia palveluja niille, jotka eivät kykene maksamaan käyttämistään palveluista lisähintaa. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että tällainen järjestelmä on veronmaksajalle kalliimpi ja tuottaa heikompia tuloksia. Julkinen sektori on vastuussa kaikista, mutta yksityinen voi usein valikoida. Epäonnistumiset tuppaavat jäämään julkisen sektorin huoleksi. Tulisiko julkisen vallan pitää yllä sairaaloissa kriisivalmiutta ja yksityistää kiireetön hoito? Se tulisi kalliiksi, koska järjestelmät eivät tue toisiaan. Miten hinnoitellaan ehkäisevät toimet, kuten lapsen pitäminen sylissä? Vai annetaanko asioiden hoitua sekä inhimillisesti että euromääräisesti kalliimmin lastensuojeluna ja laitoshoitona? Huomiota tulisi myös kiinnittää yksityistämisen oheiskustannuksiin. Kilpailuttaminen ja sen vaatima lisävalvonta maksavat, tuottajayrityksen omistaja tahtoo ehkä voittoa, ja lisäkustannuksia koituu palvelujen pilkkomisestakin. Kriisivalmius, ehkäisevä toiminta ja ympärivuorokautiset palvelut eivät taivu liiketoiminnaksi, mutta niitä tarvitaan. Nykyinen politiikka ja julkisten resurssien leikkaaminen johtavat ylipäätään heikompiin mahdollisuuksiin tuottaa palveluja. Palvelujen antaminen markkinoiden hoidettavaksi ei pelasta julkista taloutta kestävyysvajeelta eikä miltään muultakaan. Merkitystä ei ole vain sillä, kuinka vauras kansakunta on tai kuinka paljon se käyttää vaurauttaan esimerkiksi hyvinvointipalveluihin. Tärkeää on ennen kaikkea se, miten varat käytetään. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion on väitetty käyvän kuolinkamppailuaan ainakin jo 1970-luvulta saakka, mutta täkäläinen malli tuottaa edelleen paitsi talouskasvua myös tuloksia hyvinvoinnin saralla. Muista maista saadut kokemukset eivät tue markkinapuheita. Kaikissa vauraissa länsimaissa sosiaali- ja terveysmenoihin käytetään noin 25 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2008 Suomen luku oli 26,3 prosenttia, joka on alle EU:n keskiarvon. Euromääräisesti se pyörii kuitenkin noin viidessäkymmenessä miljardissa. Pääsy tämän potin osingoille olisi jo sinänsä ymmärrettävä motiivi julkisen palvelutuotannon alasajoon. Hämmästyttävän vähällä keskustelulla on sivuutettu se, että yksityistämiselle voi olla raadollisempiakin tarkoitusperiä kuin tehokas verovarojen käyttö ja hyvinvoinnin lisääminen. Markkinapuhetta seuraavan asiakasajattelun kehittyminen on julkisten palvelujen yhteydessä syytä pysäyttää. Tällainen ajattelu perustuu siihen, että palvelun käyttäjä on asiakas, joka saapuu paikalle, ottaa palvelun vastaan, maksaa siitä ja lähtee pois. Ajatuskulku on hyvinvointivaltiolle täysin vieras: se sivuuttaa kokonaan demokratian ja yhteisvastuun sekä jättää oikeusturvan, rahoitusvastuun ja laadunvalvonnan yksilölle. Näiden yksityistämiselle on vaikea keksiä järjellisiä perusteita. Palvelutuotannon tehokkuudessa, vaikuttavuudessa ja laadukkuudessa ei ole tavoitteina mitään väärää. Markkinasokeus ei silti ole mitenkään hyväksyttävä syy niihin pyrkimiseksi. Julkisilla palveluilla, kuten koulutuksella, terveydenhoidolla ja sosiaalipalveluilla, tavoitellaan yksilön hyvinvointia, vapautta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Voiton tavoittelu on alisteinen tai jopa vieras näille päämäärille, ei toisin päin. Julkinen valta on toistaiseksi osoittautunut tulosten tuottamisessa leveäharteisimmaksi vastuunkantajaksi. Kirjoittajat ovat olleet toimittamassa Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemaa teosta: "Yhteiset vai ostetut? Sosiaalipalvelut hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottajina".

5 4 EUROOPAN TALOUSKRIISIN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN JA TAMPEREEN RAHOITUKSEEN Janne Salonen, Tampereen kaupungin konsernipankin rahoituspäällikkö Kuluvan vuoden alkupuoliskolla on näytelty globaalin talouskriisin toista näytöstä. Näyttämöksi on tällä kertaa valikoitunut Eurooppa. Montako näytöstä vielä nähdään tai mikä on loppuhuipennus jää meille kaikille vielä arvoitukseksi. Tässä vaiheessa varmaa on ainoastaan pitkä kesto, ikävät juonen käänteet ja kaikkien pakollinen osallistuminen. Miten sitten tässä oikeastaan kävi näin. Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen pankkikriisin jäljet on saatu lähes korjattua, mutta talouden yleinen tila on säilynyt sielläkin edelleen vaisuna. Romahdus johti Euroopassa talouden yleiseen pysähdykseen. Kiitos Kiinan kasvavan kulutuksen tällä kertaa vientivetoiset maat selviytyivät säikähdyksellä. Samalla Eurooppa kuitenkin jakautui kahteen ryhmään, selviytyjiin ja selviytymisestä taisteleviin. Kukaan ei ole kuitenkaan turvassa ja maat voivat löytää itsensä rajan väärältä puolelta nopeastikin. Syitä tähän on ollut monia. Kreikassa ja Portugalissa lähinnä julkisen talouden leväperäinen hoito ja velaksi eläminen, Irlannissa ja Espanjassa taas nopean talouskasvun huumassa tehdyt yliampuvat kasvutavoitteet ja lainarahan melkeinpä holtiton käyttö kiinteistöjen rakentamisessa. Tilannetta näissä maissa ei helpota se, että vientiteollisuutta ei ole tai sen osuus BKT:stä on pieni ja tätä kautta myös lainojen hoitokyky on vaatimaton. Juuri näiden lainojen järjestely ja tapa miten se tehdään ratkaisee osaksi miten asiat tulevat kehittymään. Valtaosa sijoituksia valtiovelkakirjoihin tehneistä on pankkeja, eläkevakuutusyhtiöitä tai muita institutionaalisia sijoittajia. Eli tahoja joiden kanssa toimimme joka päivä nyt tai viimeistään silloin kun toivomme jonkun maksavan eläkkeemme. Näitä sijoituksia turvaamaan on suunniteltu Euroopan vakausmekanismia ja sen nykyisiä olomuotoja. Velallisia tämä järjestely ei kuitenkaan lämmitä tässä vaiheessa vielä mitenkään. Ovatko sijoitukset sitten olleet viisaita, se on toisen tarinan paikka. Se mitä näillä toimenpiteillä halutaan on turvata on eurooppalaisen ja melkeinpä myös kansainvälisen pankkijärjestelmän ja rahoitusmarkkinoiden olemassaolo. Eli se mikä oli kaatua amerikkalaisten pankkien mukana vain muutama vuosi sitten. Pankkeja kaatui ja ihmiset menettivät säästönsä ja eläkkeensä. Jäljelle jääneet pankit istuivat omien rahakasojensa päällä ja huolehtivat ettei kukaan pääse siihen koskemaan. Rahoituskriisi oli valmis ja rahaa ei sitä tarvitseville ollut tarjolla. Myöskin kunnille tarjottiin finanssikriisin aikana lämmintä kättä ja vanhojen lainojen marginaalien korotuksia. Onneksi meillä on kuitenkin Kuntarahoitus ja heillä varainhankinta kunnossa. Muutoin monen kunnan kohtaloksi olisi voinut koitua likviditeettikriisi eräiden yhtiöiden tapaan. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa; Jos lainanantajat eivät saa omiaan takaisin alkaa uusi pankkien pudotuspeli. Eurooppalaisten pankkien taseet pullistelevat ongelmamaiden lainoja ja vastuut jakautuvat hämähäkin verkon lailla vielä laajemmalle. Suomessa ja pohjoismaissa pankit ovat tällä hetkellä kohtuullisen vakaalla pohjalla. Jos tilanne muuttuisi edellisen finanssikriisin kaltaiseksi jälki olisi todennäköisesti vähintään yhtä pahaa. Tampereelle ja kuntataloudelle yleensäkin tämä tarkoittaisi raskaita aikoja. Talouden lamaantuminen nostaisi työttömyyden jälleen korkealle tasolle. Seurauksena niin palkka- kuin yhteisöverotulojen kertymä putoaisi nopeasti kun taas sosiaalipuolen ja työllisyyden hoidon menot nousisivat vähintään yhtä nopeasti.

6 5 Rahan hintamarkkinoilla ei välttämättä nousisi korkealle, mutta pankkien vaatima riskilisä saattaisi vaikuttaa hintaan loppukäyttäjille. Tähän on osittain jo varauduttukin Tampereella pitkillä korkosuojilla. Merkittävämpi riski on kuitenkin rahan saatavuuden tyrehtyminen. Tämä vaikeuttasi kuntien perustoiminnan rahoittamista minkä seurauksena toiminta pahimmillaan jouduttaisiin ajamaan alas. Julkisten investointien jäädyttäminen jättäisi tämän työkalun pois työttömyyden hoitamisesta. Tilanteen pitkittyessä negatiivinen kierre syvenisi. Parhaimmassa asemassa ovat ne kunnat joissa velkaantumista ei ole käytetty syömiseen. Tulevaisuudessa julkisen puolen rahoituksen hankinta markkinoilta tuskin helpottuu. Veronkantooikeus ei enää riitä takuuksi lainojen takaisinmaksusta, kiitos Kreikan. Paras AAA-luokan reittaus ei olisi enää automaatio ja mahdollisesti Suomessakin joudutaisiin ainakin isoimmissa kaupungeissa hakeman ulkopuolista mielipidettä taloudenpidosta rahoittajien vakuuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi kuitenkin lisää työtä. Tähän asti Kuntarahoitus on tehnyt tätä työtä kuntien puolesta. Toivottavasti myös jatkossa pankkien uusista vakavaraisuus vaatimuksista huolimatta. Tampere ei ole nostanut uutta lainaa puolentoista vuoteen, vaan on rahoittanut toimintansa tytäryhtiöiden kassoista konsernitilin kautta, mutta velkaantumista sekin on. Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa ja velkaantuminen kaupunkikonsernin ulkopuolelle on siis toistaiseksi pysähtynyt. Kasvava kaupunki tarvitsee kuitenkin rahalähteitä investointien tekemiseen. Ulkoisiin uhkakuviin ja nykyisiin nopeastikin tapahtuviin muutoksiin maailmalla on kuitenkin varauduttava entistä tehokkaammin. Hyvässä kunnossa säilyvä julkinen sektori tulee saamaan lainaa kohtuudella tulevaisuudessakin, huonoille ehdot heikkenevät ja saatavuus rajoittuu MITÄ KAUPUNKI TAVOITTELEE YHTEISKUNNALLISELLA YRITYKSELLÄ? Outi Teittinen Kesän 2010 kynnyksellä Tampereen kaupunki julkisti apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla laaditun Koukkuniemen kehittämissuunnitelman, joka sisältää linjauksia sekä alueen että palveluasumisen kehittämiseksi. Koukkuniemi on yksi kaupungin tulevista osaamis- ja palvelukeskittymistä, josta löytyy senioriasumista sekä tuettua ja tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Hoiva on pääosin ympärivuorokautista ja hoidettavat alueen laaja-alaista osaamista tarvitsevia ikäihmisiä. Aluetta avataan vähitellen yksityisille palveluntuottajille, mutta kokonaisvastuu alueen toiminnoista säilyy jatkossakin Tampereen kaupungilla. Koukkuniemen kehittämissuunnitelmassa esitettiin, että kaupunki luo Koukkuniemen alueella tuotettavien asumispalveluiden hankinnassa erilaisia palveluiden hankintatapoja ja mahdollistaa uudella tavalla organisoituvien toimijoiden ja yritysmallien syntymisen. Yhteiskunnallinen yritys on yksi keino luoda uudenlaista yrittäjyyttä hoivapalveluihin. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa käsitteenä nuori ja epäselväkin. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan perusperiaate on kuitenkin selvillä: yritys ei tavoittele toiminnassaan mahdollisimman suurta voittoa, vaan yhteiskunnallista hyvää ja investoi suurimman osan voitostaan esimerkiksi toiminnan laadun parantamiseen tai määrittelemäänsä yhteiskunnalliseen hyvään. Toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa ja toiminnan päätavoitteita ovat asiakaslähtöisyys ja hyvän tuottaminen. Täysin uudesta toimintatavasta ei siis ole kyse. Jatkuu >>>>>>

7 6 Viime syksynä käynnistynyt Tampereen kaupungin ja Sitran yhteinen hanke Koukkuniemi 2020 Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä toimii eräänlaisena jatkohankkeena Koukkuniemen kehittämissuunnitelmalle. Hankkeen yhtenä ja toistaiseksi näkyvimpänä tavoitteena on selvittää yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ja perustaa yritys yhteistyössä Koukkuniemen henkilöstön kanssa. Koukkuniemi hankkeessa panostetaan myös kaupungin oman toiminnan kehittämiseen. Teemoja ovat mm. johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen sekä vaikuttavuus hankinnoissa. Hankkeen tarkoituksena on tukea muutosta laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen - ajatuksen taustalla keskeisimpänä vaikuttimena on henkilöstön voimaantuminen ja tilan antaminen henkilöstön ideoille ja innovaatiokyvylle. Kaupunki ei perusta yhteiskunnallista yritystä, sen perustamiseen tarvitaan motivoituneita ja innostuneita ihmisiä. Vielä emme tiedä löytyykö heitä, mutta uskomme niin. Positiivisia merkkejä on ilmassa. Tavoitteena on, että yritys olisi kokonaisuudessaan henkilökunnan omistama ja tuottaisi ryhmäkotimuotoista asumispalvelua peruskorjatussa Jukolassa. Yrityksessä työntekijät voivat tehdä yrityksestään sellaisen, jonka he katsovat parhaiten palvelevan asiakkaitaan ja jonka työilmapiiri ja työolot ovat itselle mieluisat. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Tampereen kaupunki toteuttaa yhteiskunnallisen yrityksen ensimmäisen sopimuskauden hankintalain mukaisena tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen aikana luodaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli, kehitetään tuotettava palvelu sekä mahdollisesti testataan myös aluemallin mukaista tukipalvelukonseptia. Koska kyse on tutkimus- ja kehittämishankkeesta, yhteiskunnalliseen yritykseen lähtevälle kaupungin henkilökunnalle voidaan myöntää ensimmäiseksi sopimuskaudeksi työlomaa. Lähtökohtana on, että yritykseen mukaan lähtevät sitoutuvat yritykseen kolmeksi vuodeksi, ja jos haluavat, voivat sen jälkeen palata kaupungin palvelukseen. Muut yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen liittyvät ajatukset koskevat hoivamarkkinoita ja niiden toimivuutta sekä palveluinnovaatioita. Hoivapalveluissa on entistä suurempi työvoimapula ja siksi etsitään uusia malleja, joilla parannetaan henkilökunnan viihtymistä työssään ja hakeutumista alalle. Kaupunki haluaa edistää monituottajamallin periaatetta Koukkuniemessä. Se tarkoittaa, että osa palveluista on jatkossakin omaa tuotantoa, osa yksityistä ja osa kolmannen sektorin tuottamaa. Toimivat markkinat ovat myös asiakkaan etu. Palveluinnovaatiot syntyvät kun henkilökunnan ajatuksille annetaan tilaa. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä kannustaa kaupungin omaa tuotantoa.

8 LIIKENNELAITOKSEN JOHTOKUNTATYÖSKENTELYSTÄ Johanna Hirvimies 7 Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen johtokunta kokoontuu puheenjohtaja Petri Siuron (vihr) johdolla kerran kuukaudessa. Johtokunnan kokoukset ovat hyvin saman sisältöisiä. Esittelijänä kokouksissa toimii toimitusjohtaja Pekka Pirhonen. Kokouksessa käsitellään vakioasioina viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä kuukausikatsaus ja toimitusjohtajan katsaus. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ovat toimitusjohtaja ja kalustopäällikön pöytäkirjoja, koskevat lähinnä tehtyjä työsopimuksia ja uusia hankintoja. Kuukausikatsaus kertoo liikelaitoksen talouden tilanteesta ja toimitusjohtajan katsaus toiminnan tilanteesta. Johtokunnan kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi myös liikenne- ja kalustopäällikkö. Isona miinuksena olen kokenut ettei kaupungin hallituksen edustaja, Harri Airaksinen (kok) ole osallistunut yhteenkään kokoukseen kuluneen vuoden aikana. Johtokunta on hyväksynyt kuluneen vuoden aikana myös virkamiestyönä tehdyt sisäisen valvonnan suunnitelman, riskienhallinta suunnitelman ja tasa-arvo suunnitelman. Eräs tärkeä päätös tänä vuonna on ollut uuden toimitusjohtajan valinta. Matti Rainio jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle ja hänen tilalleen johtokunta valitsi yksimielisesti Pekka Pirhosen. Keskustelu johtokunnan kokouksissa on vilkasta ja sitä käydään rakentavassa hengessä. Mahdollinen osittainen liikkeenluovutus on aiheuttanut paljon keskustelua ja tuonut epävarmuutta tulevaisuuden suunnitteluun. Vuonna 2010 tehtiin organisointitavan selvitys ohjausryhmän toimesta ja sinä päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin ja toimenpidesuosituksiin jotka ohjaavat myös johtokunnan työtä. Toisaalta asiat ovat sellaisia joihin johtokunta ei voi juurikaan vaikuttaa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toimintaa jatketaan liikelaitoksena sopeuttaen toiminta tilaajan kilpailutustahtiin siten, että vuonna 2012 käynnistettävän yhden tai useamman kilpailutuksen yhteydessä tehdään kaluston ja henkilöstön liikkeenluovutus mikäli se katsotaan kaupungin kannalta markkinatilanne huomioiden tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi. Mikäli kilpailuttamisella ei saavuteta tyydyttäviä tarjouksia, joukkoliikenteen tuottaa TKL, jonka osuus kaupungin sisäisestä joukkoliikenteestä on mahdollisten kilpailutusten jälkeen vähintään 70 liikenteessä olevaa autoa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toimintaa kehitetään edelleen siten, että sen tuottamien palvelujen laatu ja hinta saatetaan liikelaitoksen strateginen rooli huomioiden markkinoilla toimivien yritysten hintatasoa vastaavalle tasolle. Joukkoliikenteen tilaaja voi vuosina kilpailuttaa nykymallilla pienempiä kohteita mikäli se on kaupungin kannalta kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaista. Vuoteen 2012 mennessä TKL:n tulee uusia kuljettajien kanssa solmittu talokohtainen sopimus. Uuden sopimuksen tulee parantaa TKL:n kilpailukykyä. Työhyvinvointiin ja ympäristöön tulee kiinnittää edelleen huomiota, jotta esimerkiksi varsin korkea sairaspoissaolojen määrä laskisi. Konserninohjaus luo tiukat suuntaviivat ja antaa toimintaohjeet asioihin, joten johtokunnan päätösvalta jää melko pieneksi tällä tuotantoalueella. Asetetut tavoitteet ja vaatimukset ovat melkoisia, annetut resurssit taasen vähäiset. Viime vuosien aikana TKL:n taloudellinen tilanne on ollut tiukka, mutta silti annetut säästötavoitteet on saavutettu toimintoja tehostamalla ja uudelleen organisoimalla.

9 8 TOVERISEURAN KOKOUKSET SYKSY 2011 KUUKAUSIKOKOUKSET: klo Politiikan viikon tilaisuus Werstaan auditoriossa Alustajina Suomen ja Eu:n suhteista ovat fil.tri, kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen ja Evan valtuuskunnan johtaja, Aamulehden entinen päätoimittaja Matti Apunen klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Aiheena: Sdp ja nuoret. Alustajana Tasyn puheenjohtaja Pekka Suhonen klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Alustajana talousarviontipäällikkö Jukka Männikkö aiheenaan Tampereen kaupungin talousarvionäkymät vuodelle klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Puolustuspoliittinen ilta, alustajana kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET: klo kabinetti Pikku-Miina klo kabinetti Pikku-Miina klo kabinetti Pikku-Miina Loppuvuoden 2011 Kunnallisjärjestön edustajiston kokousten päivämäärät: Edustajiston ylimääräinen kokous Edustajiston varsinainen kokous

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys. Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy

Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys. Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Kommentteja kentältä HYVIS-hankkeesta: Kerrankin tapahtuu jotain konkreettista. Hankkeen henkilöstö on aidosti

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalveluiden tuottaminen. Kari Hakari johtaja, HT tilaajaryhmä

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalveluiden tuottaminen. Kari Hakari johtaja, HT tilaajaryhmä Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalveluiden tuottaminen Kari Hakari johtaja, HT tilaajaryhmä Yhteiskunnallinen yritys Toiminnassa yhdistyy yrittäjyys, yhteiskunnallinen tarkoitus ja asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kauppalehti kuntatalouden tulkkina. Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012

Kauppalehti kuntatalouden tulkkina. Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012 Kauppalehti kuntatalouden tulkkina Kyösti Jurvelin Syyskuu 2012 Kunnissa ratkaistaan Suomen julkisen talouden kohtalo Kuntataloudessa pyörivät suuret rahavirrat Kuntakonserneissa on nettovarallisuutta

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Miten temppu käytännössä tehdään: case Koukkuniemi

Miten temppu käytännössä tehdään: case Koukkuniemi Miten temppu käytännössä tehdään: case Koukkuniemi Kumppanuudella tuloksiin Hyvinvointialan kehittämispäivät Jyväskylä 20.09.2011 Kehitysjohtaja Kari Hakari Tampereen kaupunki Koukkuniemi 2020 Koukkuniemi

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 82 22.09.2015. 82 Asianro 4322/05.17.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 82 22.09.2015. 82 Asianro 4322/05.17.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 82 Asianro 4322/05.17.00/2014 Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen hankinnan valmistelu 1.1.2017 alkaen Erityisryhmien asumispalvelu

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot