SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja"

Transkriptio

1

2 SUUR-TAMPERE AJATUSTA EI SAA UNOHTAA Esa Kanerva, puheenjohtaja 1 Jatkan edellisessä Viesti-lehdessä aloittamaani pohdiskelua liittää yhteen Tampere ja ympäristökunnat. Käytännössä se tarkoittaisi Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian Pirkkalan, Vesilahden, Ylöjärven ja mahdollisesti Oriveden yhteen sulauttamista yhdeksi kuntakokonaisuudeksi. Miksi puhun Suomessa yleisesti ja Tampereen seudulla erityisesti kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen puolesta? Perusteita on useita: Kirjoitan tätä artikkelia hetkellä, jolloin tulevan hallituksen ohjelmaa ei ole vielä julkistettu. Arvelen, että siinä kuntien valtionosuuksia tullaan leikkaamaan. Palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavat rahat yksinkertaisesti loppuvat kunnilta tai kuntalaisten maksurasitus nousee yli sietorajan. Suur-Tampereella pärjättäisiin niin konsernihallinnossa kuin palvelutuotantoalueilla yhdellä hallintokokonaisuudella. Tässä on merkittävä säästömahdollisuus edellyttäen, että syntyvä mahdollisuus hyödynnetään. Kun hallinto muodostetaan peruspalveluiden tuottamisen kannalta riittävän ison kunnan varaan, se laskee taatusti kustannuksia. Jotta tuottavuutta voidaan parantaa, lakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta viiden vuoden työsuhdeturvineen on rukattava tältä osin uuteen kuosiin. Avainasemassa kuntien palveluvalikossa ovat rahallisesti ja merkitykseltään sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien yhdistymisen on voinut nyt välttää liittymällä sosiaali- ja terveyskeskuskuntayhtymään, jonka väestöpohjana on vähintään asukasta. Kunnan konkurssiin menoa on näin menetellen voinut viivyttää erilaisilla kuntayhtymävirityksillä päällekkäisine hallintoineen. Kuntayhtymille suoritetut rahat ovat kuitenkin pois kunnan muista palveluista. Tätä ratkaisumallia on perusteltu kuntien itsehallinnolla. Pienten ja köyhien kuntien itsehallinto on viimeisten vuosien aikana kuitenkin kutistunut oman toiminnan pakkosopeuttamiseksi. Itsehallinnon puolustamisessa on enää kyse lähinnä omien virka- ja luottamustehtävien säilyttämisestä. En tiedä, nielläänkö tätä väitettä esimerkiksi reilun neljän tuhannen asukkaan Vesilahdella. Positiivista integraatiota on horisontissa. Tällä hetkellä neuvotellaan Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisestä. Oriveden kunnan perustehtävistä ollaan siirtämässä merkittävää osaa Tampereelle ja hyvä niin. Saman kehityksen soisi jatkuvan myös muiden ympäristökuntien osalta. Tosin Pirkkala on jo merkittävä Tampereen yhteistyökumppani sote-palveluissa ja se ostaa palveluita mm. Hatanpäältä. Erikoissairaanhoidon tulevissa uudelleen järjestelyissä suunniteltaneen erikoissairaanhoidon siirtämistä entistä isompien kuntien harteille. Tampereen seudun kuntaliitos tukisi myös tätä ajatusta. Käytännössä Suur-Tampereen neuvotteluasema erikoissairaanhoidon palveluiden hankinnassa olisi aivan omaa luokkaansa. Isolla kunnalla on isot volyymit palveluiden hankinnassa. Silloin myös osaaminen hankinnoissa ja kilpailutuksissa kasvaa. Keskittämisen johdosta isoista ostoista muodostuu päivittäisrutiinia. Jatkuu >>>>>>

3 2 Tampereen seudun kunnat tekevät toki hankintayhteistyötä mm. tietotekniikan osalta, mutta yhteistyöaluetta pitäisi laajentaa monelle muulle lohkolle, esimerkiksi logistiikkaan. Koska tällaiseen seudulliseen yhteistyöhön ei näköjään päästä nykyisellä kuntarakenteella, on tämä vahva argumentti muodostaa koko työssäkäyntialueen kattava Suur-Tampere lainsäädännöllisin keinoin. Talouden pidon ja rahoituksen suhteen Suur-Tampereella on selvät edut puolellaan. Sillä on aivan toisenlaiset taloudelliset puskurit ja riskien hallintakyky kuin nykyisellä pirstaloituneella kuntarakenteella. Kansainväliset suhdanteet ja kriisit eivät heilauttele isoa kuusikkoa sillä tapaa kuin tuuli yksittäistä puuta. Euroopan ongelmat ja takausvastuut myös tulevaisuudessa lisäävät palveluleikkausten ja veron korotusten kierteen uhkaa. Tällöin yhdessä meillä olisi enemmän vaihtoehtoja kuin erikseen. Vielä yksi tärkeä asia. Nimikysymys. Syntyperäisenä tamperelaisena minua kylmii ajatus Tampere nimen vaihtamisesta johonkin toiseen. Kun Tampereen seudun kuntaliitoksesta neuvotellaan, tarkoittaa se kuitenkin myös kompromissien tekoa. Tässä asiassa tamperelaisten tulee antaa periksi, uuden suurkunnan nimen tulee olla Nokia. Kännykkäjätin kompuroinnista huolimatta. Nokia on maailmalla valmis ja kaikkien tuntema brändi. Tampere olkoon Nokian isoin kaupunkikeskittymä. Ei nimiasia tamperelaisuutta eikä mustaa makkaraa mihinkään kadota! VIERASKYNÄ: Markkina-ajattelu ei ole hyväksi palveluille Julkaistu Helsingin Sanomissa Julkisten palveluiden ulkoistaminen lisää kansalaisten eriarvoisuutta eikä lopulta tule yhtään halvemmaksi. Pasi Ahola, Pentti Arajärvi Yksi suomalaisen poliittisen keskustelun perustavimmista mielipide-eroista koskee julkisen sektorin, erityisesti julkisen palvelutuotannon, tulevaisuutta. Varsin paljon tilaa on saanut suuntaus, jonka mukaan on tärkeintä tai jopa välttämätöntä siirtää julkiset palvelut markkinoiden huolehdittaviksi. Väitettä on perusteltu tehokkuudella ja julkisen talouden kestävyysvajeella. Ei ole mitään syytä, miksi julkinen sektori ei voisi tuottaa palveluja vähintään yhtä tehokkaasti kuin yksityinen. Toki julkishallinnossa päätösten ja muutosten läpivienti on usein hitaampaa kuin markkinatoiminnassa. Tätä viivettä kutsutaan demokratiaksi ja oikeusturvaksi. Julkisen palvelun tehokkuus on myös ja ennen muuta kaikista huolehtimista, tasa-arvoa palvelujen saatavuudessa sekä tarvittaessa pitkäaikaisia ja pysyviä hoitosuhteita. On paikallaan kysyä, mikä on palvelutuotannon tavoite. Jos päämääränä on lähinnä tukea elinkeinon harjoittamista eikä mitään muuta, ulkoistamisvimma on varmastikin aiheellinen. Jos taas tavoitteena on lisätä hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen. Vaikka palvelut toimisivat markkinatalouden ehdoilla, niihin käytettävissä olevat julkiset varat eivät kasva eurollakaan. Markkinavetoisuuden ajatus perustuu siihen, että julkisen vallan suhteellinen osuus palvelujen kustannuksista pienenee ja palvelujen käyttäjälle siirretään suurempi taakka maksuosuudesta.

4 3 Lopulta tarjolla on markkinaehtoisesti tuotettuja palveluja maksukykyisille ja tasoltaan kehnoja julkisia palveluja niille, jotka eivät kykene maksamaan käyttämistään palveluista lisähintaa. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että tällainen järjestelmä on veronmaksajalle kalliimpi ja tuottaa heikompia tuloksia. Julkinen sektori on vastuussa kaikista, mutta yksityinen voi usein valikoida. Epäonnistumiset tuppaavat jäämään julkisen sektorin huoleksi. Tulisiko julkisen vallan pitää yllä sairaaloissa kriisivalmiutta ja yksityistää kiireetön hoito? Se tulisi kalliiksi, koska järjestelmät eivät tue toisiaan. Miten hinnoitellaan ehkäisevät toimet, kuten lapsen pitäminen sylissä? Vai annetaanko asioiden hoitua sekä inhimillisesti että euromääräisesti kalliimmin lastensuojeluna ja laitoshoitona? Huomiota tulisi myös kiinnittää yksityistämisen oheiskustannuksiin. Kilpailuttaminen ja sen vaatima lisävalvonta maksavat, tuottajayrityksen omistaja tahtoo ehkä voittoa, ja lisäkustannuksia koituu palvelujen pilkkomisestakin. Kriisivalmius, ehkäisevä toiminta ja ympärivuorokautiset palvelut eivät taivu liiketoiminnaksi, mutta niitä tarvitaan. Nykyinen politiikka ja julkisten resurssien leikkaaminen johtavat ylipäätään heikompiin mahdollisuuksiin tuottaa palveluja. Palvelujen antaminen markkinoiden hoidettavaksi ei pelasta julkista taloutta kestävyysvajeelta eikä miltään muultakaan. Merkitystä ei ole vain sillä, kuinka vauras kansakunta on tai kuinka paljon se käyttää vaurauttaan esimerkiksi hyvinvointipalveluihin. Tärkeää on ennen kaikkea se, miten varat käytetään. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion on väitetty käyvän kuolinkamppailuaan ainakin jo 1970-luvulta saakka, mutta täkäläinen malli tuottaa edelleen paitsi talouskasvua myös tuloksia hyvinvoinnin saralla. Muista maista saadut kokemukset eivät tue markkinapuheita. Kaikissa vauraissa länsimaissa sosiaali- ja terveysmenoihin käytetään noin 25 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2008 Suomen luku oli 26,3 prosenttia, joka on alle EU:n keskiarvon. Euromääräisesti se pyörii kuitenkin noin viidessäkymmenessä miljardissa. Pääsy tämän potin osingoille olisi jo sinänsä ymmärrettävä motiivi julkisen palvelutuotannon alasajoon. Hämmästyttävän vähällä keskustelulla on sivuutettu se, että yksityistämiselle voi olla raadollisempiakin tarkoitusperiä kuin tehokas verovarojen käyttö ja hyvinvoinnin lisääminen. Markkinapuhetta seuraavan asiakasajattelun kehittyminen on julkisten palvelujen yhteydessä syytä pysäyttää. Tällainen ajattelu perustuu siihen, että palvelun käyttäjä on asiakas, joka saapuu paikalle, ottaa palvelun vastaan, maksaa siitä ja lähtee pois. Ajatuskulku on hyvinvointivaltiolle täysin vieras: se sivuuttaa kokonaan demokratian ja yhteisvastuun sekä jättää oikeusturvan, rahoitusvastuun ja laadunvalvonnan yksilölle. Näiden yksityistämiselle on vaikea keksiä järjellisiä perusteita. Palvelutuotannon tehokkuudessa, vaikuttavuudessa ja laadukkuudessa ei ole tavoitteina mitään väärää. Markkinasokeus ei silti ole mitenkään hyväksyttävä syy niihin pyrkimiseksi. Julkisilla palveluilla, kuten koulutuksella, terveydenhoidolla ja sosiaalipalveluilla, tavoitellaan yksilön hyvinvointia, vapautta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Voiton tavoittelu on alisteinen tai jopa vieras näille päämäärille, ei toisin päin. Julkinen valta on toistaiseksi osoittautunut tulosten tuottamisessa leveäharteisimmaksi vastuunkantajaksi. Kirjoittajat ovat olleet toimittamassa Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemaa teosta: "Yhteiset vai ostetut? Sosiaalipalvelut hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottajina".

5 4 EUROOPAN TALOUSKRIISIN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN JA TAMPEREEN RAHOITUKSEEN Janne Salonen, Tampereen kaupungin konsernipankin rahoituspäällikkö Kuluvan vuoden alkupuoliskolla on näytelty globaalin talouskriisin toista näytöstä. Näyttämöksi on tällä kertaa valikoitunut Eurooppa. Montako näytöstä vielä nähdään tai mikä on loppuhuipennus jää meille kaikille vielä arvoitukseksi. Tässä vaiheessa varmaa on ainoastaan pitkä kesto, ikävät juonen käänteet ja kaikkien pakollinen osallistuminen. Miten sitten tässä oikeastaan kävi näin. Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen pankkikriisin jäljet on saatu lähes korjattua, mutta talouden yleinen tila on säilynyt sielläkin edelleen vaisuna. Romahdus johti Euroopassa talouden yleiseen pysähdykseen. Kiitos Kiinan kasvavan kulutuksen tällä kertaa vientivetoiset maat selviytyivät säikähdyksellä. Samalla Eurooppa kuitenkin jakautui kahteen ryhmään, selviytyjiin ja selviytymisestä taisteleviin. Kukaan ei ole kuitenkaan turvassa ja maat voivat löytää itsensä rajan väärältä puolelta nopeastikin. Syitä tähän on ollut monia. Kreikassa ja Portugalissa lähinnä julkisen talouden leväperäinen hoito ja velaksi eläminen, Irlannissa ja Espanjassa taas nopean talouskasvun huumassa tehdyt yliampuvat kasvutavoitteet ja lainarahan melkeinpä holtiton käyttö kiinteistöjen rakentamisessa. Tilannetta näissä maissa ei helpota se, että vientiteollisuutta ei ole tai sen osuus BKT:stä on pieni ja tätä kautta myös lainojen hoitokyky on vaatimaton. Juuri näiden lainojen järjestely ja tapa miten se tehdään ratkaisee osaksi miten asiat tulevat kehittymään. Valtaosa sijoituksia valtiovelkakirjoihin tehneistä on pankkeja, eläkevakuutusyhtiöitä tai muita institutionaalisia sijoittajia. Eli tahoja joiden kanssa toimimme joka päivä nyt tai viimeistään silloin kun toivomme jonkun maksavan eläkkeemme. Näitä sijoituksia turvaamaan on suunniteltu Euroopan vakausmekanismia ja sen nykyisiä olomuotoja. Velallisia tämä järjestely ei kuitenkaan lämmitä tässä vaiheessa vielä mitenkään. Ovatko sijoitukset sitten olleet viisaita, se on toisen tarinan paikka. Se mitä näillä toimenpiteillä halutaan on turvata on eurooppalaisen ja melkeinpä myös kansainvälisen pankkijärjestelmän ja rahoitusmarkkinoiden olemassaolo. Eli se mikä oli kaatua amerikkalaisten pankkien mukana vain muutama vuosi sitten. Pankkeja kaatui ja ihmiset menettivät säästönsä ja eläkkeensä. Jäljelle jääneet pankit istuivat omien rahakasojensa päällä ja huolehtivat ettei kukaan pääse siihen koskemaan. Rahoituskriisi oli valmis ja rahaa ei sitä tarvitseville ollut tarjolla. Myöskin kunnille tarjottiin finanssikriisin aikana lämmintä kättä ja vanhojen lainojen marginaalien korotuksia. Onneksi meillä on kuitenkin Kuntarahoitus ja heillä varainhankinta kunnossa. Muutoin monen kunnan kohtaloksi olisi voinut koitua likviditeettikriisi eräiden yhtiöiden tapaan. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa; Jos lainanantajat eivät saa omiaan takaisin alkaa uusi pankkien pudotuspeli. Eurooppalaisten pankkien taseet pullistelevat ongelmamaiden lainoja ja vastuut jakautuvat hämähäkin verkon lailla vielä laajemmalle. Suomessa ja pohjoismaissa pankit ovat tällä hetkellä kohtuullisen vakaalla pohjalla. Jos tilanne muuttuisi edellisen finanssikriisin kaltaiseksi jälki olisi todennäköisesti vähintään yhtä pahaa. Tampereelle ja kuntataloudelle yleensäkin tämä tarkoittaisi raskaita aikoja. Talouden lamaantuminen nostaisi työttömyyden jälleen korkealle tasolle. Seurauksena niin palkka- kuin yhteisöverotulojen kertymä putoaisi nopeasti kun taas sosiaalipuolen ja työllisyyden hoidon menot nousisivat vähintään yhtä nopeasti.

6 5 Rahan hintamarkkinoilla ei välttämättä nousisi korkealle, mutta pankkien vaatima riskilisä saattaisi vaikuttaa hintaan loppukäyttäjille. Tähän on osittain jo varauduttukin Tampereella pitkillä korkosuojilla. Merkittävämpi riski on kuitenkin rahan saatavuuden tyrehtyminen. Tämä vaikeuttasi kuntien perustoiminnan rahoittamista minkä seurauksena toiminta pahimmillaan jouduttaisiin ajamaan alas. Julkisten investointien jäädyttäminen jättäisi tämän työkalun pois työttömyyden hoitamisesta. Tilanteen pitkittyessä negatiivinen kierre syvenisi. Parhaimmassa asemassa ovat ne kunnat joissa velkaantumista ei ole käytetty syömiseen. Tulevaisuudessa julkisen puolen rahoituksen hankinta markkinoilta tuskin helpottuu. Veronkantooikeus ei enää riitä takuuksi lainojen takaisinmaksusta, kiitos Kreikan. Paras AAA-luokan reittaus ei olisi enää automaatio ja mahdollisesti Suomessakin joudutaisiin ainakin isoimmissa kaupungeissa hakeman ulkopuolista mielipidettä taloudenpidosta rahoittajien vakuuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi kuitenkin lisää työtä. Tähän asti Kuntarahoitus on tehnyt tätä työtä kuntien puolesta. Toivottavasti myös jatkossa pankkien uusista vakavaraisuus vaatimuksista huolimatta. Tampere ei ole nostanut uutta lainaa puolentoista vuoteen, vaan on rahoittanut toimintansa tytäryhtiöiden kassoista konsernitilin kautta, mutta velkaantumista sekin on. Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa ja velkaantuminen kaupunkikonsernin ulkopuolelle on siis toistaiseksi pysähtynyt. Kasvava kaupunki tarvitsee kuitenkin rahalähteitä investointien tekemiseen. Ulkoisiin uhkakuviin ja nykyisiin nopeastikin tapahtuviin muutoksiin maailmalla on kuitenkin varauduttava entistä tehokkaammin. Hyvässä kunnossa säilyvä julkinen sektori tulee saamaan lainaa kohtuudella tulevaisuudessakin, huonoille ehdot heikkenevät ja saatavuus rajoittuu MITÄ KAUPUNKI TAVOITTELEE YHTEISKUNNALLISELLA YRITYKSELLÄ? Outi Teittinen Kesän 2010 kynnyksellä Tampereen kaupunki julkisti apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla laaditun Koukkuniemen kehittämissuunnitelman, joka sisältää linjauksia sekä alueen että palveluasumisen kehittämiseksi. Koukkuniemi on yksi kaupungin tulevista osaamis- ja palvelukeskittymistä, josta löytyy senioriasumista sekä tuettua ja tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Hoiva on pääosin ympärivuorokautista ja hoidettavat alueen laaja-alaista osaamista tarvitsevia ikäihmisiä. Aluetta avataan vähitellen yksityisille palveluntuottajille, mutta kokonaisvastuu alueen toiminnoista säilyy jatkossakin Tampereen kaupungilla. Koukkuniemen kehittämissuunnitelmassa esitettiin, että kaupunki luo Koukkuniemen alueella tuotettavien asumispalveluiden hankinnassa erilaisia palveluiden hankintatapoja ja mahdollistaa uudella tavalla organisoituvien toimijoiden ja yritysmallien syntymisen. Yhteiskunnallinen yritys on yksi keino luoda uudenlaista yrittäjyyttä hoivapalveluihin. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa käsitteenä nuori ja epäselväkin. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan perusperiaate on kuitenkin selvillä: yritys ei tavoittele toiminnassaan mahdollisimman suurta voittoa, vaan yhteiskunnallista hyvää ja investoi suurimman osan voitostaan esimerkiksi toiminnan laadun parantamiseen tai määrittelemäänsä yhteiskunnalliseen hyvään. Toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa ja toiminnan päätavoitteita ovat asiakaslähtöisyys ja hyvän tuottaminen. Täysin uudesta toimintatavasta ei siis ole kyse. Jatkuu >>>>>>

7 6 Viime syksynä käynnistynyt Tampereen kaupungin ja Sitran yhteinen hanke Koukkuniemi 2020 Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä toimii eräänlaisena jatkohankkeena Koukkuniemen kehittämissuunnitelmalle. Hankkeen yhtenä ja toistaiseksi näkyvimpänä tavoitteena on selvittää yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ja perustaa yritys yhteistyössä Koukkuniemen henkilöstön kanssa. Koukkuniemi hankkeessa panostetaan myös kaupungin oman toiminnan kehittämiseen. Teemoja ovat mm. johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen sekä vaikuttavuus hankinnoissa. Hankkeen tarkoituksena on tukea muutosta laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen - ajatuksen taustalla keskeisimpänä vaikuttimena on henkilöstön voimaantuminen ja tilan antaminen henkilöstön ideoille ja innovaatiokyvylle. Kaupunki ei perusta yhteiskunnallista yritystä, sen perustamiseen tarvitaan motivoituneita ja innostuneita ihmisiä. Vielä emme tiedä löytyykö heitä, mutta uskomme niin. Positiivisia merkkejä on ilmassa. Tavoitteena on, että yritys olisi kokonaisuudessaan henkilökunnan omistama ja tuottaisi ryhmäkotimuotoista asumispalvelua peruskorjatussa Jukolassa. Yrityksessä työntekijät voivat tehdä yrityksestään sellaisen, jonka he katsovat parhaiten palvelevan asiakkaitaan ja jonka työilmapiiri ja työolot ovat itselle mieluisat. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Tampereen kaupunki toteuttaa yhteiskunnallisen yrityksen ensimmäisen sopimuskauden hankintalain mukaisena tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen aikana luodaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli, kehitetään tuotettava palvelu sekä mahdollisesti testataan myös aluemallin mukaista tukipalvelukonseptia. Koska kyse on tutkimus- ja kehittämishankkeesta, yhteiskunnalliseen yritykseen lähtevälle kaupungin henkilökunnalle voidaan myöntää ensimmäiseksi sopimuskaudeksi työlomaa. Lähtökohtana on, että yritykseen mukaan lähtevät sitoutuvat yritykseen kolmeksi vuodeksi, ja jos haluavat, voivat sen jälkeen palata kaupungin palvelukseen. Muut yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen liittyvät ajatukset koskevat hoivamarkkinoita ja niiden toimivuutta sekä palveluinnovaatioita. Hoivapalveluissa on entistä suurempi työvoimapula ja siksi etsitään uusia malleja, joilla parannetaan henkilökunnan viihtymistä työssään ja hakeutumista alalle. Kaupunki haluaa edistää monituottajamallin periaatetta Koukkuniemessä. Se tarkoittaa, että osa palveluista on jatkossakin omaa tuotantoa, osa yksityistä ja osa kolmannen sektorin tuottamaa. Toimivat markkinat ovat myös asiakkaan etu. Palveluinnovaatiot syntyvät kun henkilökunnan ajatuksille annetaan tilaa. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä kannustaa kaupungin omaa tuotantoa.

8 LIIKENNELAITOKSEN JOHTOKUNTATYÖSKENTELYSTÄ Johanna Hirvimies 7 Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen johtokunta kokoontuu puheenjohtaja Petri Siuron (vihr) johdolla kerran kuukaudessa. Johtokunnan kokoukset ovat hyvin saman sisältöisiä. Esittelijänä kokouksissa toimii toimitusjohtaja Pekka Pirhonen. Kokouksessa käsitellään vakioasioina viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä kuukausikatsaus ja toimitusjohtajan katsaus. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ovat toimitusjohtaja ja kalustopäällikön pöytäkirjoja, koskevat lähinnä tehtyjä työsopimuksia ja uusia hankintoja. Kuukausikatsaus kertoo liikelaitoksen talouden tilanteesta ja toimitusjohtajan katsaus toiminnan tilanteesta. Johtokunnan kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi myös liikenne- ja kalustopäällikkö. Isona miinuksena olen kokenut ettei kaupungin hallituksen edustaja, Harri Airaksinen (kok) ole osallistunut yhteenkään kokoukseen kuluneen vuoden aikana. Johtokunta on hyväksynyt kuluneen vuoden aikana myös virkamiestyönä tehdyt sisäisen valvonnan suunnitelman, riskienhallinta suunnitelman ja tasa-arvo suunnitelman. Eräs tärkeä päätös tänä vuonna on ollut uuden toimitusjohtajan valinta. Matti Rainio jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle ja hänen tilalleen johtokunta valitsi yksimielisesti Pekka Pirhosen. Keskustelu johtokunnan kokouksissa on vilkasta ja sitä käydään rakentavassa hengessä. Mahdollinen osittainen liikkeenluovutus on aiheuttanut paljon keskustelua ja tuonut epävarmuutta tulevaisuuden suunnitteluun. Vuonna 2010 tehtiin organisointitavan selvitys ohjausryhmän toimesta ja sinä päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin ja toimenpidesuosituksiin jotka ohjaavat myös johtokunnan työtä. Toisaalta asiat ovat sellaisia joihin johtokunta ei voi juurikaan vaikuttaa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toimintaa jatketaan liikelaitoksena sopeuttaen toiminta tilaajan kilpailutustahtiin siten, että vuonna 2012 käynnistettävän yhden tai useamman kilpailutuksen yhteydessä tehdään kaluston ja henkilöstön liikkeenluovutus mikäli se katsotaan kaupungin kannalta markkinatilanne huomioiden tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi. Mikäli kilpailuttamisella ei saavuteta tyydyttäviä tarjouksia, joukkoliikenteen tuottaa TKL, jonka osuus kaupungin sisäisestä joukkoliikenteestä on mahdollisten kilpailutusten jälkeen vähintään 70 liikenteessä olevaa autoa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toimintaa kehitetään edelleen siten, että sen tuottamien palvelujen laatu ja hinta saatetaan liikelaitoksen strateginen rooli huomioiden markkinoilla toimivien yritysten hintatasoa vastaavalle tasolle. Joukkoliikenteen tilaaja voi vuosina kilpailuttaa nykymallilla pienempiä kohteita mikäli se on kaupungin kannalta kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaista. Vuoteen 2012 mennessä TKL:n tulee uusia kuljettajien kanssa solmittu talokohtainen sopimus. Uuden sopimuksen tulee parantaa TKL:n kilpailukykyä. Työhyvinvointiin ja ympäristöön tulee kiinnittää edelleen huomiota, jotta esimerkiksi varsin korkea sairaspoissaolojen määrä laskisi. Konserninohjaus luo tiukat suuntaviivat ja antaa toimintaohjeet asioihin, joten johtokunnan päätösvalta jää melko pieneksi tällä tuotantoalueella. Asetetut tavoitteet ja vaatimukset ovat melkoisia, annetut resurssit taasen vähäiset. Viime vuosien aikana TKL:n taloudellinen tilanne on ollut tiukka, mutta silti annetut säästötavoitteet on saavutettu toimintoja tehostamalla ja uudelleen organisoimalla.

9 8 TOVERISEURAN KOKOUKSET SYKSY 2011 KUUKAUSIKOKOUKSET: klo Politiikan viikon tilaisuus Werstaan auditoriossa Alustajina Suomen ja Eu:n suhteista ovat fil.tri, kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen ja Evan valtuuskunnan johtaja, Aamulehden entinen päätoimittaja Matti Apunen klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Aiheena: Sdp ja nuoret. Alustajana Tasyn puheenjohtaja Pekka Suhonen klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Alustajana talousarviontipäällikkö Jukka Männikkö aiheenaan Tampereen kaupungin talousarvionäkymät vuodelle klo Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Puolustuspoliittinen ilta, alustajana kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET: klo kabinetti Pikku-Miina klo kabinetti Pikku-Miina klo kabinetti Pikku-Miina Loppuvuoden 2011 Kunnallisjärjestön edustajiston kokousten päivämäärät: Edustajiston ylimääräinen kokous Edustajiston varsinainen kokous

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 9 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat

TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 9 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 26.10.2016, klo 08:00-09:37 Paikka TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, 33800 Tampere Käsitellyt asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 25 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat

TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 25 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 4/2016 1 (12) Aika 14.12.2016, klo 08:05-09:45 Paikka TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, 33800 Tampere Käsitellyt asiat 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille 22.9. 2016 TEM Ohjelma 12:30 12:40 Tilaisuuden avaus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12:40 13:00

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi 14.1.2015 Vain muutos on pysyvää Julkisen talouden kestävyysvaje ja talouden kehittymisen heikot näkymät ovat pakottaneet voimakkaisiin sopeuttamistoimiin

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot