barrikadeilla Räppäri-isä yhä Spotify mullistaa musiikkiteollisuuden? Komissio vauhdittaa nettikauppaa Legendaarinen Tavastia 40 v.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "barrikadeilla Räppäri-isä yhä Spotify mullistaa musiikkiteollisuuden? Komissio vauhdittaa nettikauppaa Legendaarinen Tavastia 40 v."

Transkriptio

1 Spotify mullistaa musiikkiteollisuuden? Komissio vauhdittaa nettikauppaa Legendaarinen Tavastia 40 v. TEOSTON ASIAKASLEHTI Räppäri-isä yhä barrikadeilla

2 Pääkirjoitus Aloitetaan alusta Itse sain ensimmäisen kosketukseni Teostoon 90-luvun alussa. Tämä tapahtui suunnilleen samoihin aikoihin, kun bändimme sai yhden mielenkiintoisimmista keikkatarjouksistaan. Meidät kutsuttiin Helsinkiin keikalle legendaariseen Lepakkoon. Aloittelevalle ylivieskalaisbändille tarjous oli varsin houkutteleva. Siitäkin huolimatta, että keikkapalkkioksi luvattiin korillinen limsaa. Harkitsimme vakavasti pistokeikkaa pääkaupunkiin, kunnes eräs bändimme laskutaitoisemmista valaisi meitä muita, että vaikka veisimmekin tyhjät pullot kauppaan, ei summalla ostettava bensamäärä riittäisi kattamaan kilometrin edestakaista matkaa. Se ei riittäisi edes naapurikuntaan. Sitä paitsi saisimme limsakorin vasta Helsingissä. Tekijänoikeudet ovat kivijalka, jonka päälle luovaa Suomea voidaan rakentaa. Tästä huolimatta harkitsimme tarjousta vielä hetken. Ja kaikki, jotka ovat tehneet musiikkia, tietävät miksi. Halu oman musiikin tekemiseen, esilletuomiseen ja esittämiseen on niin vahva, että raha harvoin nousee ensimmäisenä mieleen. Tätä tunnetta ei kuitenkaan saa käyttää väärin. Se ei saa tarkoittaa sitä, että musiikintekijöihin suhtaudutaan kuin kirkassilmäisiin vapaaehtoistyöntekijöihin, jotka haluavat pyyteettömästi vain tuoda musiikkinsa kaikille julki, ja vetäytyä sen jälkeen retriittiinsä tekemään lisää yhteistä hyvää. Tässä kuvaan astuikin Teosto. Sama matemaattisesti suuntautunut soittajamme oli nimittäin laskenut, että jos tulevan omakustanne-ep:mme yhtäkään kappaletta soitettaisiin silloisessa Radio Mafiassa, saisimme korvauksia enemmän kuin keskivertokeikasta. Saati sitten limsan voimalla tehdystä kilometrin taipaleesta. Ajatus oli huikea! Teoston perustehtävänä on mahdollistaa ammattimaisen suomalaisen musiikintekijän menestyminen. Teoston rooli suomalaisen musiikin mahdollistajana nousee entistäkin tärkeämmäksi, kun tarkastellaan sitä, millaista Suomea erilaisissa tulevaisuusselonteoissa hahmotellaan. Kaikissa esiin ja etunenään nostetaan luova luokka ja innovoiva Suomi. Savupiiput voivat kadota, mutta aivot jäävät. Tällöin olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tekijöiden toimintaympäristö olisi sellainen, joka myös tukisi luovuutta ja luovaa työtä. Tekijänoikeudet ovat tässä asiassa aivan keskiössä; ne ovat se kivijalka, jonka päälle luovaa Suomea voidaan rakentaa. Teoston hallitusohjelmatavoitteissa on listattu joukko terveisiä sekä nykyisille että tuleville päättäjille. Niiden avulla voitaisiin muun muassa oikaista verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan, parantaa tekijöiden sosiaaliturvaa, torpata piratismia ja luoda mahdollisuudet luovan toimialan nousulle. Jos nämä tavoitteet toteutuvat, ne hyödyttävät koko suomalaista yhteiskuntaa kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin muodossa. Jos ne puolestaan jäävät toteutumatta, musiikkiin intohimoisesti suhtautuvat tekijät, kuten tässäkin lehdessä työstään kertova Paleface saattavat jäädä tulevaisuudessa pakosta marginaaliin. Tämä olisi valtava menetys, ei pelkästään tekijöille vaan myös musiikkia kuunteleville suomalaisille. Tilastojen mukaan suomalaiset kuuntelevat suomalaista musiikkia; yli puolet Suomessa myydystä ja kulutetusta musiikista on kotimaista. Tässä piilee oman kulttuurimme ja kotimarkkinoidemme vahvuus. Toivottavasti tämä trendi pysyy ja vahvistuu. Musiikkialalla jatkuvaa tosin tuntuu tällä hetkellä olevan vain muutos. Yksi suurista mullistajista on ollut Spotify, jonka vaikutuksia avataan sivuilla Kuten kulunut sanonta kuuluu: elämme mielenkiintoisia aikoja, joten pysykää mukana matkassa! 2 teostory

3 4 nico backström shutterstock / topi saari mika kirsi 4/10 Tässä numerossa 28 Paleface haluaa ravistella ihmiset hereille. EU:n komission tavoitteena ovat toimivat ja lailliset verkkomarkkinat. Teosto listasi ohjelmatavoitteensa evästykseksi kevään vaaleissa valittaville päättäjille. 40 vuotta täyttänyt Tavastia on uskonut liikeideaansa. Joko Spotifysta on musiikin tekijöiden tulonlähteeksi? Musiikkiviennissä toimiville naisille oma toimenpideohjelma. Teosto tilitti ensimmäistä kertaa musiikin tekijöille korvaukset kirjastojen musiikkilainauksista. Juha Henrikssonin Toiset meistä kartoittaa Rauno Lehtisen uraa ja säveltäjäntyötä. Miten saat korvauksen musiikkisi esittämisestä? jakke nikkarinen kannen kuva: maarit kytöharju TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Toimitus Tomi Korhonen (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Ulkoasu Neutron Design Paino Forssa Print ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 Salonkikelpoinen suunpieksäjä 4 teostory

5 Paleface sai ensimmäisen lapsensa marraskuun alussa, ja räppärin ajankäyttö muuttui saman tien. Mies kokee nyt olevansa ulkopuolisten silmissä aiempaa ammattimaisempi muusikko: Ihmisten suhtautuminen muuttuu. Syyskuussa julkaistu suomenkielinen albumi Helsinki-Shangri-La kohautti kulttuurielämää ja keikkayleisöä. Kohun jälkeen Paleface sai ensimmäisenä hiphop-artistina kutsun Linnan juhliin. teksti jani mikkonen kuvat maarit kytöharju, niko backström Marraskuun lopussa Palefacen oli aika sovittaa päälleen klassista frakkia trendikkään hupparin sijaan. Mies oli saanut ensi kertaa kutsun Linnan juhliin. Presidentinlinnassa on käynyt viime vuosina paljon menestyneitä rockmuusikoita, mutta räppärinä Paleface eli Karri Miettinen on niissä kinkereissä ensimmäinen. Aiemmin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa on käynyt tosin viittomakielinen hiphop-artisti Signmark. Paleface on kutsusta hieman pöllämystynyt mainitaanhan tasavallan presidentin Tarja Halosen nimi miehen Talonomistaja-hitissä kohdassa, jossa luetellaan suomalaisen yhteiskunnan epäkohtia. Suunpieksäjä oli sitä paitsi jo aiemmin päättänyt osallistua itsenäisyyspäivänä Heikki Hurstin vähävaraisten joulujuhlaan. Pitäiskö nyt mennä Hurstin bileisiin frakissa ja Linnaan hupparissa?, Paleface nauraa. Vähävaraisten joulujuhla tuntuu olevan hänen asteikossaan vähintään yhtä merkittävä tilaisuus kuin Linnan juhlat. Presidentinlinna on vain yksi uusi asia muiden joukossa tänä syksynä Palefacen elämässä. Mies julkaisi syyskuussa ensimmäisen suomenkielisen albuminsa, mutta ennen kaikkea hän sai marraskuun alussa esikoisensa. Ajankäyttö ja työeetos muuttuivat heti. Yötä päivää studiossa viihtyvästä räppäristä tuli muiden silmissä ammattimuusikko. Ihminen muuttuu ammattimuusikoksi vasta kun hänellä on perhe. Tai ainakin ihmisten suhtautuminen muuttuu. Ensin kynytetään viimeiseen asti, mutta sitten todetaan, että sillähän on lapsi, sille pitää maksaa tästä, räppäri nauraa. Tähän mennessä lapsi ei ole vaikuttanut biisien aiheisiin. Mies lopetti alkoholin juomisen ja jatkuvan klubeilla käynnin jo pari vuotta sitten ja levy valmistui kesällä. Helsinki-Shangri-La -albumin biiseihin vaikutti eniten Palefacen reissu Afrikkaan viime keväänä. Mies vietti puolitoista kuukautta stipendiaattina Villa Karon suomalais-afrikkalaisessa kulttuurikeskuksessa Beninissä ja hahmotti sieltä käsin, mitä hänen täytyisi seuraavaksi räpätä suomen kielellä. Esimerkiksi länsimaista elämänmenoa ihmettelevät Sammuva soihtu ja Saapuu elokuun yö -kappaleet syntyivät nopeasti kotiinpaluun jälkeen. Mulle tuli siellä voimakkaampi halu tehdä poliittinen teostory

6 Mulle tuli voimakkaampi halu tehdä poliittinen statement tällä levyllä. statement tällä levyllä. Mulla oli esimerkiksi Hyvinvointivaltio-demobiisi, jota soitin lähinnä jatkoilla. Beninissä hän näki kehitysavun yhteiskuntaa polarisoivat ja epäoikeudenmukaisuutta edistävät vaikutukset afrikkalaiset päättäjät yrittävät tuoda eurooppalaista elämäntapaa kotimaihinsa, ja samalla Eurooppaa ravistelee talouskriisi. Sikäläiset kurjuudessa elävät ihmiset olivat joviaalimpia ja kärsivällisempiä kuin eurooppalaiset. Mä näin sieltä käsin eurooppalaisen hyvinvoinnin passivoivat vaikutukset. Tuloksena on yhteiskunnan tilasta täysin piittaamaton kuluttaja. Paleface halusi tarttua yhteiskunnan epäkohtiin hivenen populistisesti. Hyvinvointivaltio-biisistä tuli uuden levyn nimibiisi Helsinki- Shangri-La, jonka Paleface laulaa albumin aluksi akustisen kitaran säestyksellä. Ankarasti oikeistopolitiikkaa ja uusliberalismia kritisoiva biisi määrittelee levyn teeman hätkähdyttävän suoraan: Maamme maahanmuuttopolitiikka kusee omaan nilkaan / Jos Timo Soinin traumat takaa äänestyksen vilkkaan / Hura-huh-hah-hei! Oikeistopopulistit Halme, Hallaaho, Jörg Heider, Ku Klux Klan. Suomenkielisissä sanoituksissa monet kuulevat Palefacen yhteiskuntakritiikin ensi kertaa, vaikka mies on tehnyt vastaavanlaista, analyyttistä mutta toisaalta iskevää rytmimusiikkia jo 2000-luvun alussa debyyttialbumillaan The Pale Ontologist. Jos kaksi vuotta sitten Teosto-palkinnon voittanut Asa on tehnyt aikalaiskritiikistään runoutta ja "luomuräppiä", Paleface tasapainoilee sanomansa ja iskevien riimien välillä. Kyllä mä olen kuitenkin viihdyttäjä, mun pitää rokata se yleisö. Mua onkin kiinnostaneet ne tyypit, jotka ovat verhonneet taitavimmin poliittiset manifestit hienoihin popmelodioihin niinku John Lennon. Tai jotka rokkaa livenä niinku Public Enemyn Chuck D mutta puhuu vakavista asioista." Poliittisten manifestien ja iskevien biisien välimaastossa Paleface tasapainoili tuottaja Joel Attilan kanssa. Attila tunnetaan äänittäjänä ja muun muassa basistina Palefacen debyyttilevyllä, mutta Helsinki-Shangri-Lalla hän nousi merkittävään tuottajan rooliin. Biisintekotapoja on hiphopissa Palefacen mukaan karkeasti ottaen neljä. Yksi tapa tehdä biisi on lähteä "biitistä" eli kompista, bassolinjasta ja muusta instrumentaaliosuudesta. Riisto Räppääjä -biisin biitti oli niin tehokas, että tämän hetken hiphopskeneä pohtiva kappale syntyi sen päälle ja nousi radiohitiksi. Biletysbiisi Syntyny rellestää syntyi toisin päin Paleface räppäsi klikin päälle ja rakensi biitin tuottaja Attilan kanssa jälkeenpäin. Tällä metodilla kappaleitaan teki luvuilla jenkkiryhmä The Jungle Brothers. Yksi tapa on kirjoittaa papereille säkeistö ja kokeilla sitä eri yhteyksissä. Räppäreillä on usein "reserviverssuja", joita voidaan kokeilla esimerkiksi spontaaneissa freestyle-sessioissa klubeissa. Hurjimman kuuloinen tapa työstää räppibiisiä on improvisoida valmiin biitin päälle tekstiä pala kerrallaan. Amerikkalaisista hiphop-tähdistä esimerkiksi Jay-Z ja Lil Wayne suosivat tätä tyyliä ja pääsevät metodilla nopeasti spontaanin kuuloiseen mutta punnittuun lopputulokseen. Tällä tyylillä tehtiin Helsinki-Shangri-Lalla Sammuva soihtu -kappaletta. Biisillä vieraileva MC Taakibörsta -legenda Davo pamahti studioon, pyysi biitin soimaan ja alkoi sylkeä riimejään ilman muistiinpanoja. Pieniä katkelmia äänitettiin peräjälkeen uudestaan ja uudestaan, ja lopputulos oli kokonainen säkeistö. "Davohan on inhimillinen pyörremyrsky. Se ei kirjoita mitään, se nimenomaan tekee Jay-Z:n metodilla musiikkia", Paleface hymyilee. Suomenkielisen levyn julkaisun jälkeen Palefacesta tehtiin lehdistössä kuplettiperinteen jatkaja, ja Helsinki-Shangri-Lata verrattiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa Mikko Alatalon 70-luvun kantaaottavaan Siirtomaasuomen laulut -trilogiaan. Levy sai hyvät arvostelut ja aiheutti keskustelua nettiblogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Moni hiphopia vierastava mutta innokas musiikinkuuntelija löysi Palefacen ensi kertaa. "Mikko Alatalo -vertaus oli hienoinen ylilyönti. Alatalohan on tehnyt hienoa, kokeilevaa ja raflaavaakin musaa aikanaan. Nostan hattua hänelle. Mutta tuossa visiossa mä pelastaisin keskustapuolueen kymmenen vuoden päästä. Sitä ei tule tapahtumaan." Steen1 ja Pikku G pyrkivät aikanaan politiikkaan, ja Palefaceakin on kyselty puolueiden vaalilistoille jo pitkään. Tänä syksynä kosiskelu on lisääntynyt. Mies aikoo kuitenkin jatkaa taiteilijana ja Radio Helsingin toimittaja-dj:nä. "Jos mä joskus lähden vaikuttamaan jonnekin, voisin hyvin olla mukana järjestötoiminnassa. Politiikkaan meno on epätodennäköistä, se on kompromissikilpailu." Toisaalta Paleface uskoo, että Perussuomalaisten kannatuksen kasvu tiivistää muiden puolueiden rivejä, ja uusia ehdokkaita ilmoittautuu kisaan mukaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. "Toivon mukaan mun levykin herättelee ihmisiä, että nyt on pakko lähteä tonne tekemään jotain." 6 teostory

7 Suomenkielisissä sanoituksissa monet kuulevat Palefacen yhteiskuntakritiikin ensimmäistä kertaa, vaikka mies on tehnyt vastaavanlaista musiikkia jo debyyttialbumillaan. teostory

8 Euroopan unioni Euroopan unionin komissio on laatinut oman digitaalistrategian. Se sisältää useita toimenpide-ehdotuksia eurooppalaisten digitaalisten yhteismarkkinoiden vauhdittamiseksi. teksti heikki jokinen kuva jakke nikkarinen digitaalista 8 teostory

9 shutterstock / topi saari tavoittelee Eurooppaa o edellisen komission piti antaa laajakaistatiedonanto", EU:n komission tietoyhteiskunta- ja mediapääosaston varapääjohtaja Antti Peltomäki kertoo toukokuussa 2010 annetun digitaalistrategian taustasta. "Puheenjohtaja Barroso kysyi puhuessaan Euroopan parlamentille jo ennen nykyistä toimikauttaan, miten Eurooppa löytää uuden kasvun uran nykyisen laman jälkeen. Eräs vastaus on digitaalinen tuotanto." EU:n digitaalistrategian ydinkysymys on sisällön ja verkkoinvestointien suhde. Tekijäpuolella komission tiedonannon on kritisoitu keskittyvän liiaksi teknisiin kysymyksiin ja liian vähän sisältöjen tuotannon turvaamiseen sekä kehittämiseen. Komissiossa tekniikan ja sisällön suhde nähdään toisiaan vahvistavana kehänä. "Mitä enemmän infrastruktuuri sallii, sitä enemmän ja parempia sisältöpalveluja on tarjolla ja sitä halukkaampia kuluttajat ovat niistä maksamaan. Tämä puolestaan on edellytys sille, että teleoperaattorit ovat valmiita investoimaan nopeampiin yhteyksiin." "Strategian juoni kiteytyy siihen, minkälainen online-elämä ja -markkina on, miten se poikkeaa offlinestä? Analysoimme mitkä seikat jarruttavat tätä kehää. Yksi sellainen on sähköisten sisämarkkinoiden tilanne." Oleellista on, jarruttaako vai helpottaako lainsäätäjä kehitystä, Peltomäki sanoo. "Monet sähköiset markkinat ovat nyt kansallisia. Sen, joka haluaa ostaa tai myydä, täytyy yhden maan sijasta operoida 27 maassa. Sisämarkkinat eivät ole vielä kovin kehittyneitä." Antti Peltomäki muistuttaa professori Mario Montin komission puheenjohtaja Barrosolle toukokuussa luovuttamasta sisämarkkinaraportista. "Hän korosti, että online-sisämarkkinoiden puolella on vielä työtä, jotta voi puhua yksistä markkinoista." Monti on entinen EU-komission jäsen, jota Peltomäki luonnehtii "identiteetiltään italialaiseksi ja sydämeltään eurooppalaiseksi". teostory

10 Keskeistä on verkkokaupan luotettavuus Digitaalistrategiaa varten komissio eritteli seitsemän ongelmaaluetta ja ratkaisuehdotuksia niihin. "Internetin ja ict-alan kehitys on ollut nopeaa. Tärkeä kysymys on, mistä löytyvät yhteiset standardit ja toiminnan ehdot. Todellisuudessa internet-yhteisö tuottaa de facto -standardeja, joita emme ole virallisesti tunnustaneet." Sähköisen kaupanteon ja pankkitoiminnan luotettavuus on komissiolle tärkeä asia; se uskaltavatko ihmiset ostaa ja maksaa verkon kautta. "Internet on kuitenkin ollut yllättävän vakaa ilman perinteisiä standardejakin, mutta ihmisten on silti voitava luottaa siihen yhtä paljon kuin maksaessaan ja tilatessaan offline." Pitääkö julkisen vallan tulla apuun, Peltomäki kysyy. "Sisältö- ja tekijänoikeusasiat ovat tekniikan lisäksi iso asia, mutta yritämme nähdä koko kehän. Haluamme varmistaa sen, että kaikilla eurooppalaisilla on taidot ja mahdollisuus hoitaa asiansa online. Euroopassa julkisen vallan osuus taloudesta verrattuna yksityiseen on iso, siksi sen mukanaolo on luonnollista." MIKÄ ON EUROOPAN DIGITAALISTRATEGIA? Euroopan unionin komission toukokuussa 2010 annettu digitaalistrategia on ensimmäinen komission Europa hankkeeseen liittyvistä tiedonannoista. Se esitti monia tavoitteita, joilla hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa (tvt) EU:n alueella. Komissio arvioi, että suurin osa 15:n viime vuoden kasvusta on seurausta uuden tekniikan käytöstä ja se on väline nykylamasta selviytymiseen. Digitaalistrategia määrittelee seitsemän keskeistä alaa, joilla tarvitaan toimia muutaman seuraavan vuoden kuluessa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen tvt-tuotteiden ja -palvelujen yhteentoimivuuden edellytysten parantaminen internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen nykyistä nopeampien internet-yhteyksien tarjonnan varmistaminen tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen tvt:n hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen, terveydenhuoltokulujen kasvun ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Keinoina komissio esitti muun muassa musiikin latauksen liiketoiminnan edistämistä yksinkertaistamalla tekijänoikeuksien selvittämistä, hallintaa ja lisensiointia. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta tekijänoikeuksien yhteishallinnan direktiiviä. Verkkomaksujen sujuvuutta pyritään edistämään, kaupankäynnin turvaa parantamaan, nopeita internet-yhteyksiä suosimaan, alan tutkimusta vauhditetaan ja taataan Europeana-digitaalikirjaston rahoitus. Sisällön suhteen komission tavoite on, että tekijänoikeuksien haltijat pystyvät saamaan tuotteensa markkinoille mahdollisimman esteettä ja kuluttaja pystyy niitä hankkimaan. Tekijänoikeuslait ovat pitkälti kansallisia, ja siksi komissio katsoo toimintansa olevan tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi. "Esimerkiksi mietimme pitääkö satelliitti- ja kaapelidirektiivi avata uudelleen, koska on demand -jakelu jäi aikanaan sen ulkopuolelle." Toimivat markkinat vähentävät piratismia EU:n digitaalistrategiassa komissio sitoutui tekemään esityksen piratismin torjunnasta viimeistään vuonna "Kollegamme sisämarkkinaosastolla ovat halukkaita tulemaan nopeammin ulos. Kyse ei ole kuitenkaan ajankohdasta, vaan siitä, että on toimiva esitys. Tekijänoikeusjärjestöille tämä on varmasti asia, joka tulisi hoitaa alta pois. Kun sisällön siirtää verkkoon, on taattava, ettei se häviä laittomaan jakeluun." Kansallisia lakeja on useita ja internet-asioihin löytyy aina vahvoja näkemyksiä, Antti Peltomäki muistuttaa. Markkinat ovat kuitenkin Euroopassa kilpaillummat kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on usein sitouduttava yhteen palveluntarjoajaan. Eurooppalainen ratkaisu on yrittää pitää kaikki mukana, ei vain tarjota huippupalveluja niille, jotka ovat valmiita maksamaan. "Piratismin torjunnassa voivat malleina olla, että palveluntarjoajan sivusto suljetaan tai se, että löydetään laittomasti Kun sisällön siirtää verkkoon, on taattava, ettei se häviä laittomaan jakeluun. lataavat ja heidän pääsynsä verkkoon estetään. Tätä pohtiessa pitää kysyä, mitkä ovat netin käyttäjän oikeudet nykytilanteessa, jossa internet alkaa olla kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen kanava." On etsittävä eurooppalaisia ratkaisuja, Peltomäki sanoo. "Oma vapaapalokunta joka valtiossa voi olla haitaksi, sotkea yleistä internet-käyttäytymistä." Komissiolla ei ole valmista esitystä piratismin torjunnasta, se yrittää löytää yhteisymmärryksen eri näkökantojen kesken. "Meillä on myös nuori ikäluokka, joka on tottunut siihen, että internet on vapauden symboli." Komissio näkee tärkeäksi, että verkossa olisi mahdollisimman yksinkertaiset ja toimivat lailliset markkinat. Mutta voiko ilmaista tarjontaa vastaan taistella? "Tietty yhteiskuntamoraali on olemassa. Kun laiton ja laillinen ovat rinnakkain, kaikki eivät mene yli siitä, missä aita on matalin. Käytännössä laittomien latausten helppous ja 10 teostory

11 Antti Peltomäki Oikeustieteen kandidaatti, syntynyt 1956 Työskennellyt Kansallisen Kokoomuksen kansainvälisten asiain päällikkönä, Eftan vierailevana asiantuntijana, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan sihteerinä sekä oikeusministeriön neuvottelevana virkamiehenä alanaan EU-koordinaatio Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä alivaltiosihteerinä, valtiosihteerinä ja päällikkönä vuosina EU-komission Suomen edustuston päällikkö EU-komission tietoyhteiskuntaja mediaosaston varapääjohtaja vuodesta Vastuualueina muun muassa sähköisen viestinnän ja av-mediapalveluiden lainsäädäntöhankkeet sekä yleinen poliittinen koordinaatio. SIVISTYSVALIOKUNTA OTTI KANTAA Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi lausuntonsa EU:n digitaalistrategiasta lokakuussa. Se korosti, että komission tavoitteiden taustalla oleva vertailu Yhdysvaltoihin yhtenäismarkkinoiden toimimisesta ei ole onnistunut. Eurooppa ei ole laaja yhtenäinen kulttuurialue kuten Yhdysvallat, valiokunta lausui, vaan monia kansallisia kulttuureja yhdistävä alue. Siksi kulttuurituotteiden markkinat ovat kieli- ja kulttuurisidonnaisempia kuin markkinat keskimäärin. Tekijänoikeuskysymyksissä valiokunta oli selkeä: "Valiokunta korostaa, että vahva tekijänoikeussuoja on edellytys sille, että viestintäyritykset voivat tarjota laadukkaita ja monipuolisia sisältötuotteita ja -palveluja kansalaisille sekä työtä sisältöjen tekijöille, jatkojalostajille ja jakelijoille. Investoinnit palveluiden kehittämiseen, markkinointiin ja jakeluun ovat mahdollisia vain, jos tekijänoikeudet turvataan." Valiokunta piti orpojen teosten hyödyntämiseksi esitettyjä ratkaisuehdotuksia osin tarvetta vastaamattomina. Näihin pulmiin on harkittava kansallisia ratkaisuja. Komission suunnitelmat EUtason tekijänoikeusjärjestöjä säätelevästä direktiivistä eivät valiokuntaa ihastuttaneet, sillä se piti suomalaista käytäntöä toimivana. "Valiokunta korostaa, että tekijänoikeuden tulee jatkossakin olla yksilöllinen oikeus ja digitaalisessa ympäristössä tulee oikeudenhaltijan suoran lisensioinnin olla perusperiaate. Valiokunta korostaa vakiintuneena kantanaan Suomen nykyisen tyyppisen sopimuslisenssijärjestelmän toimivuutta ja suhtautuu kriittisesti tekijänoikeuksien kollektiivihallinnointia koskevaan yhteisöoikeudelliseen sääntelyyn." Edelleen valiokunta suhtautui kriittisesti mietinnän alla olevan alkuperämaaperiaatteen käyttöönottoon sisältöjen verkkolevityksessä. Periaate tarkoittaisi sitä, että verkkokaupassa vallitsisi vain sen maan laki ja käytäntö, jossa palvelin sijaitsee. "Saadun selvityksen mukaan tämä voi johtaa pahimmillaan kilpailutilannetta vääristävään halvimman maavaihtoehdon valintaan internet-palvelimelle. Palveluntarjoaja hakeutuisi sen jäsenvaltion alueelle, joka suojaisi heikoimmin oikeudenhaltijoita." "Alkuperämaaperiaate voi johtaa myös keskittymiskehitykseen, jonka tuloksena lisensiointipalveluita lopulta hoidetaan vain suurissa jäsenvaltioissa. Tästä seuraisi pienten jäsenvaltioiden kansallisten tekijänoikeuspalveluiden näivettyminen ja yhtälailla oikeudenhaltijoiden kuin aineistojen käyttäjien palvelutason heikkeneminen." Piratismia valiokunta piti "Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden eräänä suurimpana kehittymisen esteenä". Se kannusti Euroopan unionia ponnekkaampiin toimiin piratismin suitsimiseksi. teostory

12 Tavoitteena ovat yksinkertaiset ja toimivat lailliset markkinat. laillisen tarjonnan puutteet ovat rapauttaneet moraalia, ainakin joissakin ryhmissä." Direktiivi tekijänoikeusjärjestöistä pohdinnassa Tietoyhteiskunnasta ja mediasta vastaava komissaari Neelie Kroes ilmoitti puheessaan Avignonissa marraskuussa, että komissio antaa pian lakiesityksen tekijänoikeusjärjestöistä. Kroes kuvasi nykytilaa toimimattomaksi "sarjaksi kulttuurisia Berliinin muureja". Esityksen sisältö on auki, eikä Antti Peltomäki pysty vielä ennakoimaan komission kantoja. Yleisellä tasolla Peltomäki kuitenkin sanoo, että digitaalistrategian pohjalta direktiiviesityksessä puututaan erityisesti tekijänoikeushallintoon ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyyden pulmat liittyvät lähinnä käytön hinnoitteluun. "Millainen olisi eurooppalainen portaali, jonka kautta asiat voisi hoitaa? Kuinka kilpailullinen se olisi ja kuinka paljon tuettaisiin tekijänoikeusjärjestöjen kansallista tontinjakoa?" Nykyiset ajatukset koskevat lähinnä musiikkibisnestä, mutta komissiossa pohditaan, kaivataanko jatkoaskeliakin. Antti Peltomäki pitää tätä kysymystä yhtenä strategian laajakantoisimmista hankkeista. "Etsimme oikeaa balanssia eri intressien välillä. Kilpailullisuuden näkökulmasta isojen ostajien intressi olisi voida kilpailuttaa teosten myyjiä." Brysselissä asuva Peltomäki hankkisi mielellään suomalaistakin musiikkia, mutta esimerkiksi Itunesista ei voi ostaa musiikkia rajojen yli. "Toivon, että olisi jokin kanava lisensioida musiikkia eri maissa. Eri malleja on löydettävissä ja yksi kriteeri olisi se, että kauppaan syntyy lisävolyymiä, joka kasvattaa kaikkien kakkua." Orvot teokset käyttöön Osa komission tulevaa säädöspakettia on orpoteoksia koskeva direktiivi sekä toiminta loppuunmyytyjen teosten saamisesta käyttöön. Orvoilla teoksilla tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia kuvia, tekstejä tai äänitteitä, joiden tekijää ei tiedetä. "Näillä teoksilla ei ole kaupallista arvoa, mutta tekijänoikeudet ovat jonkun hallussa, ja niiden selvittäminen on kallista. Meitä kiinnostavat asian dynaamiset vaikutukset." Google Book Search herätti eurooppalaiset, Peltomäki sanoo. "Europeana-verkkosivustoa on rakennettu julkisin varoin kuin Iisakin kirkkoa. Samalla Google tarjoutuu tekemään sen ilmaiseksi." Europeana.eu on Euroopan arkistojen ja kirjastojen aineistoa digitalisoiva ja verkkoon vievä hanke, jota tukevat sekä EU että jäsenvaltiot. Suomenkielisen version mukaan sivuilla on nyt neljä miljoonaa dokumenttia, ranskankielisten sivujen mukaan kuusi miljoonaa. Lakiesitys orpoteoksista on tekeillä komissiossa, mutta senkin sisällöstä on vielä liian aikaista puhua. "Nyt pohditaan koskeeko esitys vain kirjallisia teoksia vai kaikkia sisältöjä sekä sitä, salliiko se sekä ei-kaupallisen että kaupallisen käyttötarkoituksen. Jos direktiivissä ei voi ratkaista kaikkia pulmia, tehdään varmuuden vuoksi pieniä korjauksia, jotta sisällöt saadaan online-maailmaan." Suomessa esitys ei ole saanut jakamatonta kannatusta, sillä meillä kuten muissakin Pohjoismaissa ja Unkarissa on toimiva ja joustava sopimuslisenssijärjestelmä, joka on ratkaissut massakäytön osalta orpojen teosten pulmat. Tekijän- Ydinkysymys on sisällön ja verkkoinvestointien suhde. oikeusjärjestölle voidaan antaa lain perusteella oikeus myöntää käyttölupia teoksiin, joiden tekijää ei tunneta. Tällöin käyttäjät asioivat vain yhdellä luukulla ja taloudellinen sekä juridinen vastuu siirtyy järjestölle, joka hoitaa korvaukset. "Sopimuslisenssi voisi olla yksi malli, mutta lähtökohta voisi olla vastavuoroinen tunnustaminen." Se tarkoittaa, että yhdessä maassa laillisesti markkinoille saatettu teos olisi samoilla ehdoilla laillisesti käytössä muuallakin unionissa. Tätä alkuperämaan periaatetta on Suomessa kritisoitu. Vaarana on nähty oikeudenhaltijoita heikoimmin suojaavien maiden valikoituminen verkkojakelun kotipaikaksi. Suomen kaltaisten pienten maiden online-kauppa saattaisi pitkälti 12 teostory

13 siirtyä isoista EU-maista toimivien suuryhtiöiden haltuun. Kotimaiset tekijänoikeuspalvelut kärsisivät ja kaikkien palvelutaso heikkenisi. Hyvitysmaksu ei mukana strategiassa Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on ajankohtainen aihe Suomessa, koska maksun taso romahtaa tänä vuonna. Suomalaiset asiasta vastaavat poliitikot viittaavat usein Euroopan unioniin, jolta he odottavat asiassa toimia ennen kuin kotimaassa ryhdytään mihinkään. Digitaalistrategiaan hyvitysmaksu ei sisälly lainkaan. "Se on sensitiivinen kysymys. Jos teollisuus saisi päättää, sitä ei olisi ollenkaan. Komission vähimmäisvaade on, että hyvitysmaksu ei estä sisämarkkinoiden toteutumista." Peltomäki sanoo, että vähimmäisharmonisointi voisi olla tavoite, mutta komission tulevia toimia hän ei osaa tässä vaiheessa sanoa. "Mutta kun hyväksytään minimi ja kaikille vapaat kädet päättää, tuloksena on sisämarkkinoiden kannalta sekametelisoppa", Antti Peltomäki kuvaa nykytilannetta. MUSIIKIN KAUPPA ON JO KÄYNNISTYNYT RAJOJEN YLI Teosto pitää komission digitaalistrategiaan sisältyvää lähtöoletusta musiikin verkkomarkkinoiden kansainvälisestä toimimattomuudesta vanhentuneena. Lausunnossaan asiasta syyskuussa eduskunnan sivistysvaliokunnalle se totesi, että eurooppalaisten musiikin tekijänoikeusjärjestöjen välisiä oikeuksien hallinnoinnin yhteistyösopimuksia uudistettiin hiljan. "Toisessa jäsenvaltiossa toimiva järjestö voi nyt tietyin edellytyksin lisensioida esimerkiksi Teoston edustamien suomalaisten musiikin tekijöiden online-oikeuksia omaa maataan laajempaankin käyttöön, jopa koko unionin alueelle. Vastaavat muutokset on tehty kaikkien Teostoa vastaavien eurooppalaisten järjestöjen keskinäisiin sopimusjärjestelyihin. Alueelliset tai Euroopan-laajuiset käyttöluvat eivät siis enää välttämättä edellytä sopimista jokaisessa kohdemaassa toimivan hallinnointijärjestön kanssa." Teosto muistutti, että Eurooppaan on jo syntynyt laaja ja monimuotoinen online-musiikkipalvelutarjonta. "Esimerkiksi suomalaisille kuluttajille on tarjolla kymmeniä musiikin verkkokauppoja ja tilauspalveluita. Oikeuksien saatavuus ei ole ollut este uusien palveluiden syntymiselle." Tekijänoikeusjärjestöillä on käynnissä useita hankkeita rajat ylittävän lisensioinnin kehittämiseksi sujuvammaksi. "Koko EU:n tasolla tekijänoikeusjärjestöt kehittelevät Pan European Portal -ratkaisua, jonka tavoitteena on oikeuksien saatavuus mahdollisimman kattavasti yhdestä virtuaalisesta verkkopalvelusta. Pohjoismaiden ja Baltian järjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä Nordisk Copyright Bureaun (NCB) puitteissa. Onlinepalveluntarjoaja voi saada NCB Hub -lisensiointimallin kautta laajat oikeudet sisältävän käyttöluvan, joka kattaa kaikki kahdeksan maata. Komissio on pitänyt NCB Hubia hyvänä esimerkkinä toimivasta alueellisesta rajat ylittävästä verkkolisensiointiyhteistyöstä." Musiikin tekijänoikeuksien rajat ylittävä lisensiointi toimii eikä muodosta estettä markkinoiden kehittymiselle, Teosto korosti. "Rajat ylittävien oikeuksien lisensioinnin vauhdittaminen ei edellytä lisäsääntelyä vaan markkinoiden toimintavapautta. Muutoinkin on selvää, ettei online-markkinoiden uusia liiketoimintamalleja kehity komission käskystä vaan markkinoiden vapaan toiminnan tuloksena. Todellisen esteen rajat ylittävälle verkkokaupalle muodostavat digitaalistrategiassa kuvatut sähköiseen maksamiseen, tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät ongelmat." MUUTTUVA TEKIJYYS Siinä missä ennen menestyneiden taiteilijoiden toimintatavat olivat vapaat ja alkoholi virtasi, vaatii menestys tänä päivänä kurinalaisuutta ja verkostoitumista. Krapula ei enää ole luomisen edellytys ja huono käytös johtaa töiden loppumiseen. Rock kapinoi nyt vanhempien sukupolven edustamaa järjetöntä kulutusta ja yhteiskunnan kovuutta vastaan. Vain amatöörit ja lahjattomat luulevat enää, että menestys mitataan Seitsemän Päivää -lehden palstamillimetrien mukaan. Tämän päivän ammattimainen musiikin tekeminen on jotain ihan muuta. Tämän päivän oikeat musiikin tekijät ovat yhä useammin absolutisteja ja kasvissyöjiä ja kantavat huolta ihmisarvosta, sosiaalisista eroista ja maapallon tilasta. Säveltäjä istuu usein työhuoneessaan kahdeksasta neljään joka arkipäivä. Rock kapinoi nyt vanhempien sukupolven edustamaa järjetöntä kulutusta ja yhteiskunnan kovuutta vastaan. Tämän päivän ammattilaiset tavoittelevat taiteellisen kunnianhimonsa ja yleisen hyvinvoinnin lisäämistä jokainen omien kykyjensä ja taipumustensa mukaan. Menestyksen saavuttaminen ei ole itseisarvo vaan mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin. Teknisesti säveltäjän täytyy tänä päivänä osata tuottaa pään sisällä syntyvä teoksensa soitinnusohjelmalla kuunneltavaan muotoon. Kaikki säveltäjät eivät edes tunne nuotteja saati kirjoita teoksiaan nuottipaperille. Populaarimmat teokset syntyvät edelleen usein kitaralla ja pianolla mutta ammattimainen tekijä ei kuvittele lähettävänsä itse laulamiaan nauruversioita demoina levy-yhtiöihin. Hyvät tekstit täytyy tehdä suoraan esittäjän suuhun ja imagoon sopiviksi ja demojen oletetaan olevan valmiin äänitteen luokkaa sävellaji suunnitellun esittäjän mukaisesti valittuna. Ulkomaisille levy-yhtiöille tarkoitetut demot tulee lähettää kansainvälisesti tunnetun kustantajan tai managerin toimesta, jos haluaa, että kuori edes avataan. On siis välttämätöntä, että menestyvän säveltäjän ja sanoittajan tulee olla ensiluokkaisesti verkostoitunut voidakseen keskittyä siihen mistä koko toimiala saa alkunsa ainutlaatuisen luovan teoksen synnyttämiseen. Tekijän on osattava jakaa kumppaneidensa kesken paitsi kunnia myös ansiot. Joillekin parhaat kumppanit löytyvät teknisesti lahjakkaista äänittäjäinsinööreistä, toisille ylivertaisista tekstinikkareista, kustannuspäälliköistä tai tuottajavelhoista. Varmaa on vain se, ettei kukaan pärjää yksin. Ammattimaisen suomalaisen tekijän menestyminen vaatii ammattitaitoa, kurinalaisuutta ja hyvää verkostoa. Mikä Teoston roolin tulisi olla tässä? Lähetä palautetta Satu Mättö Johtaja, Teoston oikeudenomistajapalvelut teostory

14 Eduskuntavaalit lähestyvät ja kisa siitä, kuka Suomea johtaa seuraavat neljä vuotta kiristyy. Kampanjoinnin keskellä lyödään myös lukkoon niitä toimintalinjoja, joiden pohjalta Suomea viedään eteenpäin. Teosto on listannut omat ohjelmatavoitteensa evästykseksi tuleville päättäjille. teksti martti kivistö Teoston edunvalvonnan perinteisenä painopisteenä on ollut huolehtiminen siitä, että tekijänoikeuslainsäädäntö suojaa musiikin tekijöiden oikeuksia, tukee heidän elinkeinotoimintaansa ja muodostaa vahvan perustan suomalaiselle kulttuurille ja luovalle taloudelle luvulla tämä ei kuitenkaan enää riitä. Teoston tehtävänä on varmistaa myös se, että tekijöiden ääni kuuluu silloin, kun tietoyhääni Tekijöiden kuuluviin 14 teostory

15 teiskuntaa kehitetään, innovoinnin ja luovan talouden kannusteita mietitään tai taiteilijoiden verotusta linjataan. Samalla kun EU:n sisämarkkinat yhdentyvät, on elinvoimainen kulttuuri muodostumassa yhä tärkeämmäksi kansalliseksi voimavaraksi. Teosto pitää tärkeänä myös vaikuttamista EU:n politiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun kulttuurisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Päivittäisessä toiminnassaan Teosto tarjoaa kaikille musiikkia ja kulttuurituotteita tuottaville ja käyttäville toimialoille mahdollisimman kattavat ja helppokäyttöiset tekijänoikeusratkaisut. Musiikin tekijöiden luova työ ja Teoston tekijänoikeuspalvelut edistävät omalta osaltaan suomalaisen luovan alan ja koko kansantalouden menestystä. Samalla kulttuurin ja kulttuurituotteiden laaja saatavuus vaikuttaa suotuisasti ihmisten hyvinvointiin ja luo kulttuuriin monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta. Uskomme vakaasti, että oheen listaamiemme, musiikin tekijöille tärkeiden teemojen ja tavoitteiden kautta koko suomalainen yhteiskunta hyötyy kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin muodossa. LUOVA TOIMIALA INNOVOINNIN KÄRKEEN Teosto esittää: Tuetaan tekijän sopimusvapautta ja hänen oikeuttaan määrätä teoksen käytöstä kaikissa tilanteissa ja vahvistetaan tekijän neuvotteluasemaa tarvittaessa lainsäädännöllä. Luovien alojen ja luovien tekijöiden innovaatiopotentiaali otetaan käyttöön laajaalaisesti ja ennakkoluulottomasti. Tuetaan tavoitetta voimakkaasti esimerkiksi kehitysohjelmien, tutkimushankkeiden ja pilottiprojektien avulla. jeancliclac/pixmac der/pixmac foxy a/pixmac LUOVAN YRITTÄMISEN KANNUSTEET SAATAVA KUNTOON Teosto esittää: Lisätään luovan työn yhtiöittämisen mahdollisuuksia muuttamalla verolainsäädäntöä niin, että tekijänoikeusjärjestön tilittämät korvaukset voidaan tulouttaa suoraan tekijän yhtiölle. Lisätään luovalle alalle suunnattua räätälöityä yrittäjyyskoulutusta. Parannetaan tekijöiden sosiaaliturvaa siten, että tekijänoikeustulo kartuttaa sosiaalietuuksia samalla tavoin kuin palkkatulo. INTERNETISTÄ LUOVAN TALOUDEN KOTIMARKKINA Teosto esittää: Säädetään lailla teleoperaattorien velvollisuudesta toimittaa varoitusviestejä internetpiratismista epäillyille sekä epäiltyjen oikeudenloukkausten rekisteröinnistä ja varoitusten laiminlyönnin riittävistä seuraamuksista. Vahvistetaan teosten tekijöiden oikeutta määrätä teostensa käytöstä ja muuntelusta sosiaalisen median palveluissa. KULTTUURIN KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSIÄ PITÄÄ PARANTAA Teosto esittää: Perustetaan valtioneuvoston alainen kulttuuri- ja taideneuvosto kokoamaan kulttuuripolitiikan näkemyksiä ja koordinoimaan sen suuntaa. Lisää tavoitteistamme voit lukea Teoston verkkkosivuilta teostory

16 Seminaarissa kuultiin välipaloina Verneri Pohjolan trumpettisooloja. ENITEN LIPPUTULOJA KERÄNNEET TAPAHTUMAT U2 Helsinki (Olympiastadion) 2. Ruisrock Turku 3. Sonisphere Pori (Kirjurinluoto) 4. Pori Jazz 5. AC/DC Tampere (Ratina) 6. Provinssirock Seinäjoki 7. Lady Gaga Helsinki (Hartwall-Areena) 8. Ilosaarirock Joensuu 9. Flow Festival Helsinki (Suvilahti) 10. Green Day Helsinki (Kyläsaari) Elämyksiä elävästä musiikista Teoston tämänvuotisessa syysseminaarissa 10. marraskuuta keskusteltiin elävästä musiikista ja sen ajankohtaisista ilmiöistä. Hotelli Presidentissä Helsingissä järjestetty seminaari kokosi paikalle 250 osallistujaa. teksti marja-leena karjula kuvat jakke nikkarinen 16 teostory

17 Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä esitteli elävän musiikin kenttää Teoston uusimpien tilastojen valossa. Tapahtumanjärjestäjien Teostolle ilmoittamien tietojen mukaan vuosia jatkunut konserttien ja festivaalien lipputulojen kasvu on kääntynyt hienoiseen laskuun. Ennakkotilastojen mukaan Suomessa järjestettävistä isoista konserteista ja festivaaleista kertyy kuluvana vuonna Teostolle maksettavia esityskorvauksia arviolta noin neljä prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Tuottojen laskuun vaikuttavat muutamien tapahtumanjärjestäjien maksuvaikeudet. Rock-klubeilla, tanssipaikoilla ja muilla pienemmillä elävän musiikin esityspaikoilla menee sen sijaan ainakin toistaiseksi hyvin ja niiden Teostolle maksamat esityskorvaukset ovat kasvaneet edellisvuodesta noin 11 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan konsertit, festivaalit ja muut elävän musiikin tapahtumat tuottavat Teostolle ennusteen mukaan tänä vuonna esityskorvauksia noin 5,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 2 prosenttiyksikön kasvua vuodesta Tutkimuspäällikkö, akatemiatutkija Mika Pantzar puhui rytmiliiketoiminnan tulevaisuudesta ja markkinoiden siirtymisestä yrityskeskeisestä markkinoinnista kuluttajakeskeiseen. Pantzar oli tutkinut esimerkiksi työikäisten ja eläkeläisten liikkumista ja liikkumisen ajankohtia. Voisiko ihmisten päivittäisiä liikkeitä seuraamalla päättää, missä ja milloin kannattaa järjestää vaikkapa konsertteja kullekin kohderyhmälle, hän kysyi. Tutkimuspäällikkö Timo Cantellin aiheena olivat elämykset. Sallivuus on lisääntymässä ja suunta kulkee snobistisesta poissulkemisesta kohti kaikkiruokaista hyväksyntää. Kulttuurin kuluttajan pitää hallita nykyisin sekä korkea että matala sosiaalisesti pärjätäkseen, Cantell sanoi. Taito vastaanottaa monimuotoista informaatiota tekee ihmisistä kaiken kaikkiaan viisaampia. Kulttuuritapahtumien järjestäjiä odottaakin valoisa tulevaisuus: Koulutustason myötä avautuvat mahdollisuudet laventaa kävijäkuntaa. Tanssitaiteilija Jorma Uotinen korosti puheenvuorossaan taiteen merkitystä itsetuntemuksen kehittäjänä ja uusien näkökulmien avaajana. Hyvä taide herättää ajatuksia, velloo ja vaivaa, Uotinen sanoi. Taiteilija tarvitsee Uotisen mielestä sekä herkkyyttä että sivistystä. Tanssiteoksiinsa Uotinen on valinnut musiikin sävellyksen emotionaalisen koskettavuuden perusteella. Musiikin laji voi olla mikä tahansa. Tärkeintä on vaikutuksen syvyys. Tšaikovskin Pateettinen sinfonia on ollut Uotiselle yksi koskettavimmista. Musiikin harrastaminen antaa henkisiä valmiuksia kaikille elämänaloille. Nykyisin kaikkialle tunkevan tuottavuuden vaatimuksen myötä helposti tunnistettava ja keskinkertainen pääsee kuitenkin helposti esille. Festivaalit ovat huono bisnes Seminaarin päättäneessä paneelissa olivat mukana toiminnanjohtaja Suvi Kallio (Flowfestivaali), toimitusjohtaja Juhani Merimaa (Tavastia-klubi), toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen (Ilosaarirock) ja hallintojohtaja Sari Rusanen (Kuhmon Kamarimusiikki). Paneelin vetäjä, Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla esitteli paneelin aluksi muutamia lukuja festivaalien taloudesta. Festivaalit ovat edelleenkin erittäin huono bisnes, Amberla totesi. Kuntien, valtion ja yhteistyökumppaneiden osuus festivaalien rahoituksesta on vain 30 prosenttia. Lipputuloilla ja muulla omalla myynnillä katetaan loput. Palkkoihin festivaalit käyttävät keskimäärin 10 prosenttia kuluistaan, ja festivaaleja tuotetaan suureksi osaksi talkoovoimin. Voiko tämä jatkua ikuisesti? Amberla kysyi. Panelistien edustamat festivaalit ovat kuitenkin toistaiseksi pärjänneet. Suurena haasteena on silti, miten kilpailla maailman artisteista lipunhintoja korottamatta. Festivaalit ovat paljolti pääkaupunkiseudulta tulevan yleisön varassa ja kävijöille tulee lipunoston lisäksi kuluja myös matkoista ja majoituksesta. Siksi lipunhintojen korotuksiin ei ole varaa. Laadukas festivaali ja hyvä sisältö vetää kuitenkin yleisöä, todettiin useammasta suusta. Mika Pantzar Jorma Uotinen Festivaalien haasteena on houkutella maailmanluokan artisteja lipunhintoja korottamatta. teostory

18 TAVASTIALLA TEHDÄÄN ROCK- HISTORIAA Suomen maineikkain rockklubi Tavastia täytti lokakuussa 40 vuotta. Harva rakennus on todistanut elävänä niin progen, punkin, discon, suomirockin, grungen kuin kotimaisen vientimetallinkin nousun. teksti markus laakso Tavastialla on tarunhohtoinen maine. Klubille tähtäävät kaikki kotimaiset bändit, joita keikkailu vähänkin kiinnostaa. Ja kun sinne pääsee vihdoin esiintymään, se on bändille kuin pykälää korkeammalle tasolle siirtymisen riitti, kuten Perttu Lepän Pitkä kuuma kesä -elokuvassakin (1999) tähdennetään. Seuraava tavoite tai tietyntasoisen tähteyden mittari on Tavastian loppuunmyyminen. Tavastialla ovat soittaneet paitsi kaikki merkittävimmät suomalaisbändit, myös aimo katras ulkomaisia tähtiä aina Tom Waitsista The Black Crowesiin, Type O Negativesta Fabulous Thunderbirdsiin ja Ramonesista Alice in Chainsiin. Vaikka kyseessä on rockklubi, se ei kaihda mitään kevyen musiikin tyylisuuntaa. Rakennuksellakin on värikäs historia. Se pystytettiin Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan toimitaloksi silloiselle Kampinkadulle, nykyiselle Urho Kekkosen kadulle vuonna Hämäläisten talon juhlasalia, Hämistä, vuokrattiin pitkään ulkopuolisille viihdekäyttöön, mutta taloudellinen tulos veteli kuitenkin pahasti miinuksella. Toinen maailmansota osoittautui yllättäen sen pelastajaksi: voimakas inflaatio häivytti lainat. Hämis oli suosittu tanssipaikka ja 1960-luvuilla, kunnes keskioluen myynnin vapautuminen romahdutti kävijämäärät vuonna Samaan aikaan ensimmäiset rock 'n' roll -sukupolven nuoret, joita eivät lavatanssit kiinnostaneet, janosivat oman alakulttuurinsa elämyksiä. Hämiksen oli siis uudistuttava. Paikka ristittiin tuoreiden anniskelulupien siivittämänä Tavastia-klubiksi lokakuussa Muuttuminen tanssipaikasta rockpyhätöksi alkoi tapahtua asteittain: keskiviikkoisin soi rock, torstaisin jazz ja viikonloppuisin järjestettiin diskoiltoja. Hämis muuttui klubiksi myös siinä mielessä, että se oli avoin kaikille, eikä ainoastaan opiskelijoille. "Tulin Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1966", Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa kertoo. "Siihen aikaan opiskelijat pakotettiin osakuntiin tai ainakin valtaosa liittyi niihin, kuten minäkin. Suuret ikäluokat mullistivat ensin peruskoulun, sitten bailauksen ja viimeiseksi tän bisneksen. Perinteinen tanssipaikka muuttui anniskelupaikaksi ja musiik- 18 teostory

19 Historiaa vuodelta 1982: ylhäällä Hanoi Rocks, alhaalla vasemmalla Hassisen Kone ja oikealla Piirpauke. (Kuvat Jari Flinck) kityyli vaihtui pikkuhiljaa sen myötä. Mua tietysti kiinnosti se toiminta." Aktiivisesti Hämäläis-Osakunnan toiminnassa vaikuttanut Merimaa liittyi Tavastian hallitukseen vuonna Hänet nimitettiin klubin toimitusjohtajaksi vuonna 1980, ja hän on toiminut paikan yrittäjänä vuodesta 1991, yhtiökumppaninaan Pekka Görman. Tavastian perusliikeideaa on yritetty muuttaa vain kerran katastrofaalisin seurauksin. Tavastia profiloitui Merimaan johdolla 1980-luvulla yhä enemmän keikkapaikaksi ja rockklubiksi, koko ajan maineikkaammaksi sellaiseksi. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa paikan tuottavuutta haluttiin kuitenkin tehostaa, joten Hämäläis-Osakunta pestasi uuden toimitusjohtajan ja päätti vähentää livemusiikin osuutta. Tämän seurauksena ravintolayhtiö ja Tavastia ajautuivat konkurssiin maaliskuussa Ovet eivät pysyneet kuitenkaan pitkään lukittuina, sillä Merimaan ja Görmanin perustama Helsingin Rock & Roll Oy otti pian klubin hallintaansa. Eppu Normaali sai kunnian korkata klubin uuden, yhä vallitsevan aikakauden kahdella peräkkäisellä keikalla 9. ja Livemusiikille oli tilausta. Seuraava kuukausi oli miltei loppuunmyyty, ja tarjontakin oli sen mukainen: Ismo Alanko, Havana Black, Kolmas Nainen, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Kingston Wall... Tavastia on ollut yksi uranuurtaja, joka on uskonut liikeideaansa. Mutta mikä Tavastiassa viehättää vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen? "Siihen on montakin syytä", Merimaa sanoo. "Tavastia on akustisesti hyvä tila rockmusiikille ja sijainti on hyvä, lähellä keskustaa. Rockmusiikin vaikutusalue on laajentunut, ja yhä useammat ovat kiinnostuneita elävästä musiikista. Tavastia on ollut yksi uranuurtaja, joka on uskonut liikeideaansa." "Eihän elävän musiikin kanssa toimiminen ole koskaan helppoa bisnestä, eikä myöskään kannattavinta. Yökerhoja on edullisempaa pyörittää diskoina. Toisaalta, varsinkin suuremmissa kaupungeissa on kysyntää tällaisille elävän musiikin paikoille. Se tietysti vaatii enemmän työtä, perehtymistä ja läsnäoloa. Täytyy myös tuoda esiin uusia ja yllättäviäkin asioita, jotta klubi säilyisi kiinnostavana." Tavastia herätti vuosi sitten henkiin perinteikkäät lauantaidiskonsa livemusiikkitarjonnan rinnalle, mikä on osoittautunut menestyksekkääksi ideaksi. Kävijöitä riittää ja tunnelma on katossa. "Lauantaidiskoon oli oikeastaan kaksi syytä. Ensinnäkin keikkojen aloitusaikoja on toivottu voimakkaasti aikaisemmiksi. Jos keikat päättyvät jo kello 23, mitä tehdään loppuiltana, kun luvat on kuitenkin neljään saakka? Samana iltana voi olla useampiakin tilaisuuksia, ja yleisö on löytänyt hyvin teostory

20 vesa moilanen/lehtikuva myös sen jatkotoiminnan. Osa jää ja osa vaihtuu", Merimaa selventää. Yksi klubin vahvuuksista onkin aina ollut tarjonnan monipuolisuus. Tavastia ei ole vain yhden lajityypin tai tapahtumamallin paikka, vaan se uskaltaa ottaa riskejä. Tai sen täytyy uskaltaa ottaa niitä. "Luulen, että tämän kokoisen klubin ei ole viisasta keskittyä vain yhteen genreen. Meille on ollut tärkeää, että kynnys on matala erilaiselle musiikille. Meillä ei ole genrealleviivaavia elementtejä, joten ei voi sanoa, että Tavastia on hevibaari tai punkluola." "Bändien buukkauskriteerimme eivät ole kovin tieteellisiä. Pyrimme tietysti siihen, että yhtye soittaa keikan silloin, kun Markkinat muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja Meidänkin pitää tietysti muuttua. huomio ja kiinnostus sitä kohtaan ovat suurimmillaan. Emme voi säveltää, sovittaa tai sanoittaa, vaan meidän tehtävänämme on saattaa artisti ja fanit yhteen. Ja tehdä kohtaamisesta mahdollisimman nautinnollista. Täytyy olla siis mahdollisimman hyvät puitteet, soundit ja palvelu, eli onnistunut kokonaisuus. Kaikki etenee sitä kautta, että tulee hyviä keikkoja ja riittävästi yleisöä, joka on valmis palaamaan jatkossakin meille", Merimaa summaa. Tavastia onkin onnistunut luomaan pysyviä suhteita niin asiakkaisiin kuin artisteihinkin. Sieltä ovat ponkaisseet pinnalle esimerkiksi Don Huonot, HIM, Hanoi Rocks ja Kingston Wall. HIM pitää nyt ensimmäistä kertaa taukoa vuonna 1998 alkaneesta Tavastian-uudenvuodenkeikkaperinteestään. Hanoi Rocks aloitti ja lopetti uransa Tavastialla. Ennen kuin bändi siirtyi lopullisesti historiaan toissa keväänä, se soitti Tavastialla kahdeksan loppuunmyytyä keikkaa kuudessa päivässä. Viimeinen tapahtuma ikuistettiin Buried Alive -dvd:lle, joka ampaisi listaykköseksi. Ja kun Michael Monroe äänitti myöhemmin livelevyn uuden soolobändinsä kanssa, se tallennettiin luonnollisesti samaisella klubilla. Mistä tällainen kuuliaisuus juontaa juurensa? "Hanoi Rocksilla on ollut aika paljon keikkoja Tavastialla, ei siinä varmaan sen syvällisempää syytä ole. Voi siinä olla myös tämä pitkä yhteinen historia, jota on haluttu jatkaa. Kummaltakin puolelta", Merimaa sanoo. Tavastian 40-vuotissyntymäpäiviä vietettiin kutsuvierastilaisuudessa 19. lokakuuta. Samalla lanseerattiin myös vuotuiseksi perinteeksi tarkoitettu, euron suuruinen Tavastia-palkinto. Ensimmäisen palkinnon pokkasivat Villa Nah, Lighthouse Project ja Kumpulan bändikerho. Mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Ihmisten musiikinkulutustottumukset elävät murrosaikaa, mutta tarvitseeko Tavastian muuttua? Ja onko muutos riski, kuten 1990-luvun alku todisti? "Markkinat muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja meidänkin pitää tietysti muuttua. Mutta jos ajatellaan fokustamme, joka on elämysten tarjoaminen yleisölle elävän musiikin parissa, se on pysyvä ilmiö. Uusimme koko ajan ääni- ja valolaitteistoa ja pyrimme pitämään palvelun ajan tasalla. Eli muutokset, joita teemme, eivät haittaa musiikkielämyksen nauttimista, vaan tukevat sitä. Menestymisen eteen täytyy tehdä töitä. Kukaan ei tule Tavastialle sen takia, että siellä oli hyvä meininki 1970-luvulla, vaan siksi, että siellä on hyvä meininki nyt ja tulevaisuudessa." Tavastialla soi nykyään myös lastenmusiikki. 20 teostory

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE 1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE Helsinki 22. toukokuuta 2015 YHTEENVETO Musiikki-ala

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Musiikin streaming-palvelut. Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto

Musiikin streaming-palvelut. Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto Musiikin streaming-palvelut Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto 2 3 Digitaalinen vallankumous: median kulutustottumukset muuttuvat, bisnesmallit seuraavat perässä Nousussa 1. Av-streaming-palvelut:

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ajanvarauspalvelu. T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus Einopekka Laurikainen Joonas Laurikainen

Ajanvarauspalvelu. T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus Einopekka Laurikainen Joonas Laurikainen Ajanvarauspalvelu T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus Einopekka Laurikainen Joonas Laurikainen Idea Ajanvarauspalvelumme ideana on yhdistää kaikki kunnan palvelut yhteen sivustoon, jolloin palvelujen

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015

Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015 Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015 Lausuntoyhteenveto Lausuntopyyntö neuvottelukunnalle 8.3.2015 DL 26.3., lisäaikaa

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selvityksistä E 158/2009 vp ja E 1/2010 vp

Lausunto valtioneuvoston selvityksistä E 158/2009 vp ja E 1/2010 vp Helsinki 9.3.2010 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selvityksistä E 158/2009 vp ja E 1/2010 vp Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto E-kirjelmistä, jotka

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Vihreä kirja audiovisuaalisten teosten verkkolevityksestä KOM(2011) 427 lopullinen

Vihreä kirja audiovisuaalisten teosten verkkolevityksestä KOM(2011) 427 lopullinen European Commission Internal Market markt-d1@ec.europa.eu 15.11.2011 Asia: Vihreä kirja audiovisuaalisten teosten verkkolevityksestä KOM(2011) 427 lopullinen Kopiosto kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja?

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Jäsenyritysten arkea

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot