KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti 1 2015"

Transkriptio

1 KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti LUKEMISTA OPETTAJILLE Valokuvaaja ei ole koskaan valmis s. 4 Kempeleen Kirkonkylän yhtenä iskoulussa rakennetaan uutta toimintakulttuuria s. 10 Tieto- ja viestintätekniikka osaksi opetusta s. 6

2 Pääkirjoitus KUVAJAINEN Levoton maailma ei käy nykylapsia kateeksi Kun seuraa tämän päivän valtavaa uutisvirtaa, joka jyrää eteenpäin korostaen kovaa kilpailua, vastakkainasettelua, levottomuuksia ja ihmisten ja ympäristön pahoinvointia, herää kysymys, miten ja missä vaiheessa pienet lapset tulevat mukaan tähän myllytykseen. Onko esimerkiksi hyväksi omaksua omaan arvomaailmaansa television pudotuspeliohjelmat, joita pidetään suosittuina perheohjelmina. Ensimmäinen taisi olla nimeltään Heikoin Lenkki, jossa opetettiin tuntemaan vahingoniloa heikoimmilleen. Puistattavaa ajatella, että 6 8-vuotiaille opetettaisiin tällaista toisten tylyttämistä. Onneksi lapsilla on suojautumiskeinonsa. Yksinkertaiset, vanhanaikaiset leikit kiinnostavat edelleen, urheilu, liikunta, musiikki ja muut hyvät harrastukset pitävät pienen pään kunnossa ja antavat aikaa kehittää ja vahvistaa itseään tähän vähän raadolliseen maailmaan. Lasten täytyy antaa olla lapsia, aikuisten asiat tulevat sitten aikanaan. Hyvää alkanutta lukukautta kaikille, toivottavasti maailman kriisit pysyvät hallinnassa. Heikki Seppälä hallituksen puheenjohtaja, päätoimittaja JULKAISIJA KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh PÄÄTOIMITTAJA Heikki Seppälä TOIMITUSNEUVOSTO Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA kuvassa takarivissä vasemmalta Mikko Bergström, Pekka Pohjanheimo ja Tiina Riihijärvi. Edessä vasemmallalta Harri Hannula ja Markku Heinonen. TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria KIRJAPAINO Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen SEURAAVA LEHTI ilmestyy elokuussa KUVAJAINEN

3 Kehitämme palveluita asiakkaiden toiveiden mukaisesti Seppälän Koulukuvat on toteuttanut viimeisen puolen vuoden aikana useita asiakaspalveluun liittyviä uudistuksia. Syyslukukauden 2014 alkaessa avasimme uudistuneen nettikauppamme. Vaikka syksy on kouluku-vausten kiireisintä sesonkia, saivat asiakkaamme tunnukset nettikauppaan suunnitelmiemme mukaisesti keskimäärin viidessä päivässä kuvausten jälkeen. Tavoitteena on ollut asioinnin helppous netissä. Perheillä on mahdollisuus valita kaikessa rauhassa kaikista kuvatuotteistamme juuri ne mieluisimmat ja koteihin toimitamme perheen yksilöllisiä toiveita vastaavan kuvapaketin. Tämä on vähentänyt huomattavasti kuvapalautusten määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Olemme myös uuden tuotannonohjausjärjestelmän ansiosta kyenneet nopeuttamaan toimituksia keskimäärin viikolla. Hymyilevä, totinen, veikeä, unelmoiva, rento. Kuvattavilla on lukuisia ilmeitä. Olemmekin kuvaustilanteissa panostaneet erilaisten ilmeiden kuvaamiseen, jotta jokainen kuvattava löytäisi nettikaupasta itseä eniten miellyttävät ja onnistuneimmat ilmeet. Puhelimitse ja sähköpostitse neuvoja antava uusi iloinen asiakaspalvelutiimimme aloitti toimintansa viime syksynä. Tiimin jäsenet vastaavat asiakkaiden puheluihin näin kevätkaudella arkisin kahdeksasta neljään. Syksyisin asiakaspalveluajat ovat huomattavasti pidemmät. Sähköpostikyselyihin pyrimme vastaamaan vuorokauden sisällä viestin vastaanottamisesta. Suomen Asiakastieto Oy:n tuoreen luottolukituksen mukaan KuvaSeppälä-yhtiöiden luottoluokitus on parhaalla mahdollisella AAA-tasolla. Luokitus kertoo, että yrityksen taloudelliset tunnusluvut ovat keskimääräistä paremmat, omistustausta on hyvä ja toiminnassa on riittävä volyymi. Asiakkaillemme tämä merkitsee turvallista kumppanuutta kanssamme. Se tarkoittaa myös, että meillä on riittävät resurssit toimintamme kehittämiseen. Jatkossa teemme säännöllisesti perheille suuntautuvia asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden avulla jatkamme palveluiden, nettikaupan ja tuotteiden kehittämistä. Samuli Seppälä toimitusjohtaja KUVAJAINEN 3

4 Kuva: Studio Mitja Kortepuro Valokuvaaja ei ole koskaan valmis Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkö Krister Löfroth. Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkö Krister Löfroth voi liittää nimeensä lukuisia valokuvausalan tutkintoja ja arvonimiä kuvaavia kirjainlyhenteitä, kuten VuMu, SVLM, VEAT ja VAT. Näiden lisäksi hän sai kesällä 2014 eurooppalaisten ammattivalokuvaajien järjestö FEP:n (Federation of European Photographers) myöntämän QEP-arvonimen. Siitä huolimatta Löfroth sanoo, ettei valokuvaaja koskaan ole valmis. 4 KUVAJAINEN

5 Krister Löfroth ei lakkaa toistamasta, että muotokuvassa tärkeintä on mallin ilme ja olemus. Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkönä hän kouluttaa uudet koulukuvaajat ja testaa uuden tekniikan soveltuvuutta koulukuvauksiin. Hän on myös vastaus siihen, millä osaamisella, ammattitaidolla ja kokemuksella Seppälän Koulukuvien laatu syntyy. Ammatillisesti kunnianhimoisena valokuvaajana hän haluaa jatkuvasti kehittää itseään. Minua viehättää valokuvaamisessa se, että kun oppii yhden asian, tulee samalla tietoiseksi kahdesta muusta asiasta, joista pitäisi oppia enemmän. Jos kuvaaja säilyttää oikean asenteen kehittymiseensä, oppimista riittää iän kaiken, Löfroth sanoo. Löfrothin valokuvaajan uran ensi askeleet otettiin, kun hän 13-vuotiaana pääsi viikon mittaiseen työharjoitteluun kokkolalaiseen Foto-Björndahlin valokuvausliikkeeseen. Lukioajoista lähtien olin siellä kaikki lauantait ja kesät töissä. Taisinpa joskus lintsata koulustakin, että pääsin töihin. Enimmäkseen myin kameroita ja opin tuntemaan laitemaailmaa. Osasin jopa hinnaston ulkoa, Löfroth muistelee. Työn ohessa hän kirjoitti ylioppilaaksi, valmistui yo-merkonomiksi ja kävi armeijan. Armeijan jälkeen kokeilin vähän muitakin töitä, mutta koko ajan oli tunne, että kuvaaminen on minun juttuni. Kun marraskuussa 1993 pääsin KuvaSeppälään töihin, alkoi ammatillinen kehitykseni valokuvaajana. Suoritin valokuvaajan ammattitutkinnon ja valokuvaajan erikoisammattitutkinnon. Vuosituhannen vaihteessa minut valittiin vuoden muotokuvaajaksi ja minulle myönnettiin Suomen Valokuvaajien liiton mestarin arvonimi. Ja koko ajan työnantaja kannusti minua pyrkimyksissäni. Löfroth kiittää Heikki Seppälää, joka on ollut kyllin avarakatseinen palkatakseen jonkun kehittämään koulukuvayrityksen laatua. Jos haluaa tällä alalla kehittää laatua, pitää olla koko ajan aktiivinen, opiskella, kuvata ja Hyvä kuva ei ole tyly, kaiken selittävä vastaus, vaan kaunis kysymys. kilpailla. Aktiivisuuden puutteesta Löfrothia ei voi moittia. Hän on istunut muun muassa Suomen Valokuvaajain Liiton hallituksessa ja Visuaaliviestinnän Instituutin hallituksessa, opettanut tulevia kuvaajia ja toimii parhaillaan kuvallisen ilmaisun tutkintotoimikunnan puheenjohtajana. Näyttely ja QEP-arvonimi Vuonna 2013 Löfroth sai kutsun järjestää ilmailuaiheinen muotokuvanäyttely Helsinki-Vantaan lentoaseman Photo Gallery -näyttelytilaan. Syntyi huikea muotokuvasarja Naiset lentävät Anti-Gravity Women. Samoilla kuvilla Löfroth haki ja sai eurooppalaisten ammattivalokuvaajien järjestö FEP:n myöntämän QEP-arvonimen (Qualified European Photographer). Näyttely on esillä lentoasemalla huhtikuuhun Fokus muotokuvissa Krister Löfrothin fokus on tällä hetkellä muotokuvissa, mikä sopii hyvin koulukuvia tuottavan yrityksen kuvauspäällikölle. Mutta miksi juuri muotokuvissa? Muotokuvissa tärkeintä on mallin ilme ja olemus. Se on loputtoman kiehtovaa. Kun onnistut luomaan kuvattavan kanssa vaikka vain tuhannesosasekunnin ajaksi erityisen tunnelman ja kuvaaman sen, siitä tulee ikuinen. Olet pystynyt taltioimaan tarinan, jota kuvan katsoja kykenee jatkamaan. Hyvä kuva ei ole tyly, kaiken selittävä vastaus, vaan kaunis kysymys, Löfroth painottaa. Menestyäkseen muotokuvaajalla pitää olla aitoa kiinnostusta ihmisiä ja inhimillisyyttä kohtaan ja tilanteessa olemisen kyky. Valokuvaus on digitalisoitumisen myötä kokenut valtavan muutoksen. Krister Löfroth sanoo, että on olemassa kuitenkin jotain, joka ei ole muuttunut, ei muutu koskaan. Valon näkeminen ja valon muotoileva ominaisuus eivät muutu koskaan. Työn kulku, työskentelytavat ja työkalut ovat muuttuneet, mutta pitää muistaa, että välineillä on vain välineellinen arvo. Valo ja sen ominaisuudet pysyvät. Oikealla asenteella kuvaajalla on tästä koko ajan uutta oppimista, vaikka cv:tä ei enää olikaan tarve täydentää. Krister Löfrothin omaa cv:tä ei ehkä tarvitse enää täydentää. Ammattitaitoa ja osaamista on. Ammatillisella aallonharjalla hän varmasti tulee pysymäänkin, vaikkei tulevista haasteista paljon puhukaan. Sen verran hän kuitenkin suostuu paljastamaan, että suunnitelmissa on hakea vuonna 2016 Master QEP -arvonimeä. Se edellyttää luovuutta, uusia kuvia ja paljon uuden oppimista. Valokuva-alan lyhenteitä VuMu = Vuoden Muotokuvaaja SVLM = Suomen Valokuvaajain liiton mestari VEAT = Valokuvaajan erikoistutkinto VAT = Valokuvaajan ammattitutkinto QEP = Eurooppalaisten ammattivalokuvaajien järjestö FEP (Federation of European Photographers) myöntämä arvonimi (Qualified European Photographer) KUVAJAINEN 5

6 Tieto- ja viestintätekniikka osaksi opetusta Tieto- ja viestintätekniikka on tullut osaksi tämän päivän opetusta. Nyt mietitään, miten turvata varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestäminen. Samalla OAJ:ssä kannetaan huolta opetushenkilöstön osaamisen ajantasaisuudesta ja kehittämisestä. Tietoteknisten laitteiden tulosta kouluihin on puhuttu yhtä kauan kuin tietokoneita on ollut. Nyt puhe on konkretisoitumassa. Ensimmäiset tietokoneella tehtävät ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä Siirtymäaika päättyy keväällä 2019, jolloin kaikki ylioppilaskokeen osat suoritetaan sähköisesti. OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo, että monissa oppilaitoksissa tietotekniikan hyödyntäminen on ollut arkipäivää jo pitkään. On kouluja ja kuntia, jotka ovat edelläkävijöitä tietotekniikan hyödyntämisessä. Näissä sähköiset välineet ovat olleet käytössä jo vuosia. Toisaalta on myös kuntia, joissa asian eteen ei ole tehty toistaiseksi juuri mitään. Nyt tuo askel on kaikkialla otettava, Salo toteaa. Hyvänä esimerkkinä Salo mainitsee Vantaan, joka syksyllä 2014 hankki yli tablettia esiopetuksen, perusopetuksen, lukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian käyttöön. Jokainen lapsi, koululainen ja opiskelija on oikeutettu saamaan laadukasta koulutusta ja kehittämään osaamistaan asuinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta, sanoo OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo. Kyse on arvovalinnoista Tieto- ja viestintätekniikasta puhuttaessa kunnilla on kaksi tärkeää asiaa ratkaistavanaan. Ensinnäkin tietoteknisiä laitteita tulee olla kouluissa riittävästi. Opettajille on heti hankittava digitaaliset työvälineet ja sen jälkeen myös 6 KUVAJAINEN

7 oppilaille. Toiseksi on varmistettava, että kaikilla opettajilla on tarvittavat taidot käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisena välineenä opetuksessa, Salo painottaa. Monille talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille laiteinvestoinnit ja panostus opettajien koulutukseen voivat osoittautua lähes mahdottomaksi toteuttaa. Kyse on arvovalinnoista. On tärkeää, että koulutus nähdään yhteiskunnassa investointina eikä kulueränä. Asiaa pitää tarkastella pitkällä aikavälillä ja päätökset on tehtävä sen mukaisesti. Opettajat suhtautuvat myönteisesti tietotekniikkaan Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia opettajista pitää tietotekniikan käyttöä opetuksessa ja oppimisessa hyvänä ja tavoiteltavana asiana. Opetusmateriaalikustantaja Sanoma Pron teettämä tutkimus jakoi opettajat kolmeen eri profiiliin sen mukaan, miten he suhtautuvat sähköisiin sisältöihin. Kymmenestä opettajasta neljä oli innokasta, viisi arkailevaa ja vain yksi suhtautui tekniikkaan jarruttavasti. Arkailijatkin näkivät hyödyt, mutta kokivat omat tekniset valmiutensa heikoiksi. Jarruttajista en juuri huolestuisi, koska heitä on tilastollisesti tarkasteltuna tässä tutkimuksessa poikkeuksellisen vähän. Opettajat ovat kehittämishenkisiä ja heidän työssään opetuksen kehittäminen on läsnä koko ajan ; Salo sanoo. Hän uskoo, että kunnilla olisi mahdollisuuksia antaa opettajille tarvittavaa tietoteknistä koulutusta. Laadukasta koulutusta olisi saatavilla. Meillä on hyviä esimerkkejä hyvin hoidetuista koulutuksista, sanoo itse 12 vuotta luokanopettajana työskennellyt Salo. Koulutuspalveluiden yhdenvertainen järjestäminen tärkeää Tietotekniikka on nykyään näkyvästi läsnä ihmisten arjessa. On syntynyt käsitys, että kaikki perheet kuuluvat sen piiriin. Eivät kuulu. Siksi varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestäminen on tärkeää. Jokainen lapsi, koululainen ja opiskelija on oikeutettu saamaan laadukasta koulutusta ja kehittämään osaamistaan asuinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jos tämä hukataan, taannutaan Suomessa aikaan ennen peruskoulua, Salo toteaa. Samalla hän haluaa oikaista myös yleisen käsityksen nykynuorten tietoteknisistä taidoista. Ajatellaan, että lapset ja nuoret ovat diginatiiveja, jotka osaavat hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa suvereenisti. Sikäli tämä pitää paikkansa, että kouluissa ei juurikaan tarvitse opettaa, miten konetta käytetään. Sen sijaan tiedon hallintaa ja kriittistä medianlukutaitoa on opiskeltava ja opetettava. Opetussuunnitelmaan onkin otettu mukaan uutena asiana monilukutaito, joka korostaa juuri näitä taitoja. Oppilaan tulee pystyä hyödyntämään erilaisia viestejä ja myös itse tuottamaan niitä, Salo sanoo. Tekniikka ei mahdollista ryhmäkoon kasvattamista Julkisuudessa on väläytelty viime aikoina arvioita, joiden mukaan tietoja viestintätekniikan tulo kouluihin mahdollistaa suuremmat ryhmäkoot. Oman näkemyksensä keskusteluun heittävät suurten ikäluokkien edustajat, jotka hanakasti muistelevat omia kouluaikojaan ja jopa yli neljänkymmenen oppilaan luokkia. Silloinkin opittiin ja kaikki olivat kiltisti. Tällaisille puheille perusopetuksen erikoisasiantuntija hymähtää. Aika oli silloin erilainen ja niin olivat opetus- ja kasvatusmenetelmätkin. Silloin ei kiinnitetty huomiota yksittäisen oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kaikki luokassa tekivät samaa asiaa samaan aikaan. Osa oppi, osa ei ja ne jotka eivät oppineet, eivät sitten oppineet. Olivat kuitenkin hiljaa, kurissa ja nuhteessa. Nykytavoitteena on huomioida jokainen oppilas ja hänen yksilölliset tarpeensa sekä edellytyksensä. Yhdenkään oppilaan ei anneta pudota pelistä. Tällä on saavutettu meillä loistavia tuloksia. Tietotekniikka voi olla hyvänä välineenä yksilölliseen etenemiseen, mutta yksilöllinen ohjaus vaatii aina osaavan opettajan ja aikaa. Tämä edellyttää pieniä ryhmäkokoja. PELASTA KUKKO PELASTA KOULUTUS OAJ on kirjannut tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle teemalla Pelasta kukko pelasta koulutus. OAJ:n kampanjan keulakuvaksi on valittu sympaattinen, vanhanaikaiseen kainalosauvaan nojaava ja kampanjavideoilla hieman onnahteleva Aapiskukko, jonka viesti on mitä vakavin. Kukkoon ja OAJ:n vaalitavoitteisiin voi tutustua osoitteessa KUVAJAINEN 7

8 ETSIMESSÄ-sarja esittelee Seppälän Koulukuvien kuvaajia. Seppälän Koulukuvat ulottaa palvelunsa koko maahan Seppälän Koulukuvien myyntipäällikkö Harri Hannula Pohjois- ja Itä- Suomen alueen paikallisine valokuvaajineen muodostaa palvelutiimin, jolle on tärkeää, että kuvaukset sujuvat yhtä laadukkaasti ja joustavasti niin kasvukeskuksien suurissa kouluissa kuin maan etäisimpien haja-asutusalueiden pienimmissäkin kyläkouluissa. Harri Hannula tuli Seppälän Koulukuvien palvelukseen kaksikymmentä vuotta sitten aluksi koulukuvaajaksi. Reilu kymmenen vuotta sitten hän siirtyi kameran takaa myyntityöhön, joka käsittää yhteydenpidon koulu- ja päiväkotikuvauksista päättäviin tahoihin ensisijaisesti rehtoreihin ja päiväkotien johtajiin, mutta myös vanhempainyhdistyksiin ja oppilaskuntiin. Vaikka yhteydenpito asiakkaisiin nykypäivänä on puhelimitse ja sähköpostitse helppoa, pitää Hannula henkilökohtaisia tapaamisia edelleen erittäin tärkeinä. Valokuvaaminen on ihmisten välistä kasvokkain tapahtuvaa toimintaa. Siksi on luontevaa, että kuvaamiseen liittyvistä 8 KUVAJAINEN asioistakin voidaan tarvittaessa sopia kasvotusten, Harri Hannula sanoo. Kilometrejä Hannulan autoon työmatkoista kertyy vuodessa nelisenkymmentätuhatta, eikä asiakaskäynneiltä aina ehdi yöksi kotiin, mutta Hannula ei valita. Työaika on kaiken kaikkiaan venyvä käsite. Tässä työssä toimitaan asiakkaan ehdolla. Rehtorien lisäksi nykyään yhä useammissa tapauksissa myös vanhempainyhdistyksen jäsenet haluavat tavata koulukuvayrityksen edustajan ja olla päättämässä, kuka koulussa kuvaa. Nämä tapaamiset ovat pääsääntöisesti iltaisin, Harri Hannula sanoo. Palvelu kattaa koko maan Hannula sanoo nähneensä työssään, miten Suomi on vähitellen jakautumassa alueisiin, joiden asukkaat nauttivat kaikista palveluista ja toisaalla alueisiin, joissa palveluja on niukalti jos lainkaan. Siihen on syynsä, eikä siitä sen enempää, mutta olen iloinen, että Seppälän Koulukuvat ulottaa palvelunsa kattamaan koko maan. Tässä suhteessa kaikki lapset Suomessa ovat tasa-arvoisia, Hannula sanoo. Hän toteaa, että jos kuvauspaikkakunnalta lähimpään valokuvaamoon on satojen kilometrien matka, kuvauspäivään voidaan sisällyttää myös tietyin edellytyksin paikallisten asukkaiden passi- ja perhekuvien ottaminen, vaikka tämän tyyppiset kuvaukset eivät koulukuvauksiin normaalisti kuulukaan. Koulukuvaukset ovat aina odotettuja, vaihtelua koulun arkeen tuovia tapahtumia ja kuvaajien vastaanotto on sen Kuvassa Oulun Toripoliisi-patsaan seurassa vasemmalta Markku Heinonen, Mikko Bergström ja Tiina Riihijärvi. K ja Kimmo Pallari Rovaniemeltä.

9 Seppälän Koulukuvat ulottaa palvelunsa kattamaan koko maan. Tässä suhteessa kaikki lapset Suomessa ovat tasa-arvoisia. Seppälän Koulukuvien myyntipäällikkö Harri Hannula. mukaisesti ystävällistä. Harri Hannula sanoo huomanneensa, että mitä pohjoisemmassa ja pienemmässä koulussa kuvaajat työskentelevät sitä odotetumpia kuvauspäivät ovat. Koulukuvaaja on heti Joulupukista seuraavaksi odotetuin vieras. Jos koulussa käy vain harvoin vieraita, jokainen kävijä on tärkeä ja huomioidaan. Ryhmäkuva edelleen suosituin Ryhmäkuva, jota aiemmat sukupolvet sanovat luokkakuvaksi, on edelleen suosituin ja tilatuin kuvatuote. Sen rinnalle ovat nousseet muotokuvat, jotka kehystettyinä ovat löytäneet tiensä osaksi suomalaiskotien sisustusta ja joista tehtyjä pieniä tarrakuvia näkee päivittäistavarakauppojen kassajonoissa lähes jokaisen aikuisen lompakossa. Kuvatuotteista jääkaappimagneetti on tullut jäädäkseen, mutta myös erilaisille lahjatuotteille on kysyntää. Vanhemmat viimekädessä päättävät aina, mitä tilataan vai tilataanko mitään. Nettikauppa on tehnyt asioinnista ja kuvapakettien valinnasta helppoa. Tämä on siinäkin mielessä hyvin asiakaslähtöistä toimintaa, Harri Hannula sanoo. Seppälän Koulukuvien myyntipäällikkö Harri Hannula sekä valokuvaajat Pekka Pohjanheimo, uvasta puuttuu paikallisen tiimin kuvaajat Kia-Frega Tyynismaa Oulusta, Kaisa Tampio Kajaanista Kaikki Pohjois- ja Itä-Suomen Seppälän koulukuvaajat ovat paikallisia kuvaajia. Heistä osa työskentelee jatkuvassa työsuhteessa Seppälän Koulukuviin, osa työn luonteen mukaisesti kuvaussesongin ajan osa-aikaisina työntekijöinä jonkin muun työn tai oman yritystoiminnan ohella. Yhteistä kaikille kuvaajille on, että heidät on testattu alalle ja lasten kanssa työskentelyyn soveltuviksi ja he ovat saaneet työnantajaltaan alalle vaadittavan koulutuksen. Koulukuvaajan pitää osata työskennellä kaiken ikäisten lasten ja nuorten kanssa. Meidän Pohjois- ja Itä-Suomen kuvaajamme ovat todella taitavia ja omalle työlleen omistautuneita. He osaavat luoda ilmapiirin, jossa otetaan parhaat koulukuvat, Harri Hannula vakuuttaa. KUVAJAINEN 9

10 Kempeleen Kirkonkylän yhtenä rakennetaan uutta Kempeleen kunnassa on käytössä Hyvän kasvun strategia. Viimeisen neljän vuoden aikana strategiaa on toteutettu ja se on muuttunut käytännön ohjelmaksi, jossa lapsille ja nuorille on luotu yhtenäistä kasvun, kehittymisen ja oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle, johon lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut kiinteästi liittyvät. Kirkonkylän yhtenäiskoulussa ohjelmaan ollaan tyytyväisiä. Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulun rehtori Eero Siika-aho (vas.), Kempeleen nuorisotyön vastaava Sanna Tauriainen ja verkostorehtori Jukka Ojala muodostavat tehokkaan työryhmän. Kuvasta poissaolevat esikoulupäiväkodin johtaja Sirkku Mustonen, apulaisrehtorit Anu Veteläinen ja Janne Törmänen kuuluvat tiiviisti yhteiseen johtoryhmään. 10 KUVAJAINEN

11 iskoulussa toimintakulttuuria Kempeleen Kirkonkylän koulukeskukseen kuuluvat entisistä ala- ja yläasteesta muodostettu lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu sekä samalla kampuksella sijaitseva lukio, esikoulupäiväkoti ja lähikirjasto. Tärkeä kumppani yhtenäiskoululle on nuorisotoimi, jonka toiminnasta vastaavalla Sanna Tauriaisella on työtilat yhtenäiskoulussa. Kempeleen kunnan nuorisotoimi koostuu neljästä palasta: nuorisotyöstä, erityisnuorisotyöstä, etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta. Tulevana vuotena keskitytään koulunuorisotyön ja osallisuuden kehittämiseen. Olemme rakentamassa koulun, nuorisotyön, vapaa-ajan toiminnan sekä kolmannen sektorin kanssa toimintakeskusta, jonka vahvuutena on jaettu asiantuntijuus, sanoo verkostorehtori Jukka Ojala. Kehitämme uutta toimintakulttuuria. Koska taloudelliset resurssit eivät kasva, mietimme, miten voimme paremmin tehdä töitä lasten ja nuorten parissa. Olemme tyytyväisiä Hyvän kasvun ohjelmaamme. Myös Sanna Tauriainen sanoo olevansa järjestelyyn tyytyväinen. Olemme lähellä nuoria ja se mahdollistaa konkreettisesti työn nuorten parissa. Nuoret voivat käyttää koulun tiloja omiin tarpeisiinsa iltaisin. Myös kulttuuritoimi ja kansalaisopistotoiminta ovat mukana toimintakeskuksessa. Vaikka nuorisotoimen hallinto on sijoitettu Kirkonkylän yhtenäiskouluun, ei Kempeleen noin tuhannen oppilaan Ylikylän yhtenäiskoulukaan jää mistään paitsi. Sielläkin on nuorisotyöntekijä, joka tekee koulussa tehtävää nuorisotyötä, Sanna Tauriainen sanoo. Kirkonkylän yhtenäiskoulun toimintakeskuksessa yhteistyö näyttää olevan eri toimijoiden välillä saumatonta. Täällä on ihmisiä, joilla on voimakas, yhteinen toiminnan kehittämishalu. Jos joku keksii jotakin, se on kaikkien yhteistä omaisuutta, jonka avulla pyrimme tekemään asioita yhdessä paremmin, sanoo koulun rehtori Eero Siika-aho. Yhteistyöstä yhteiseen työhön Tauriainen, Ojala ja Siika-aho muodostavat kolmikon, joka näyttää olevan työstään ja nimenomaan koulun ja nuorisotyön yhteistyöstä peittelemättömän innoissaan. Kolmikon puheesta huomaa, että yhteinen hyvän kasvun strategia on saatu toimimaan ja yhteisymmärrys kasvatuksen keinoista ja tavoitteista on yhteinen. Ei, ei, korjaa Eero Siika-aho. Me emme sano, että kasvatamme, vaan kasvamme yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Innostus oman työn kehittämiseen on joka tapauksessa niin silmiinpistävää, että se vaatii selityksen. Mistä se kumpuaa? Meillä on Kempeleen kunnan tuki. Se on tärkeä asia. Kunta on antanut meille paljon vapautta kehittää omaa toimintaamme ja meitä kohtaan ollaan varsin kannustavia. Olemme yhdessä laatineet kriittisistä menestystekijöistä yhteisen tahtotilan, sanoo Siika-aho. Olemme pyrkineet virkamiesten, oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteistyöstä yhteiseen työhön. Meille yhdessä tehty matka on tärkeä. Kodin ja koulun yhteinen tehtävä Kirkonkylän koulu pyrkii tekemään yhteistyötä myös huoltajien kanssa. Yhteiset tapahtumat ja tapaamiset kiinnostavat pienten lasten vanhempia, mutta isompien lasten vanhempien kanssa asia ei ole aivan yhtä hyvin. Tämä lienee yleinen suuntaus kaikkialla. Nuorilla kasvuympäristö muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi. Tämän takia yhteydenpidon isossa koulussa myös vanhempiin tulisi olla tiivistä. Yksi haasteistamme on miten saada vanhemmat saadaan lähemmäksi koulun toimintaa, Jukka Ojala pohtii. Toisaalta hän näkee toimintakeskuksen suuren koon myös vahvuutena. Meillä on paljon työntekijöitä, ja isona yksikkönä meillä on myös valtavasti ammattitaitoa ja mahdollisuus tukea oppilaita monin tavoin. Pidämme esimerkiksi huolta, että kaikki pääsevät jatko-opintoihin. Tässä kymppiluokka näyttelee tärkeää roolia. Lisäksi etsivä nuorisotyö ohjaa niitä, joiden opinnot ovat vaarassa jäädä kesken. Kun kunta on eteenpäin katsova ja pyrkivä, kuten Kempele, eri hankkeiden kautta syntyy toimijaverkosto, joka pystyy tukemaan monin tavoin nuoren uraa ja etenemistä. Meille on tärkeää luoda uskoa ja toivoa tulevaisuuteen ja pitää huolta, että kukaan ei jää yksin. Kannustamme nuoria. Epäonnistumisia ei tarvitse pelätä. Uusia mahdollisuuksia on aina olemassa. KUVAJAINEN 11

12 Canelipuun kunnostamassa koulurakennuksessa opiskelee 165 syrjäisen Ateswartalan kylän lasta. Unelmasta tuli totta syntyi Canelipuu Monilla ihmisillä on halu auttaa maailman köyhiä lapsia. Mutta miten sen voi tehdä niin, että apu varmasti menee perille täysimääräisenä. Yhden vastauksen tähän kysymykseen antaa Canelipuu ry. Opettaja Rajkumar Mondal työssään Ateswartalan koulussa. Canelipuu ry on vuonna 2009 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö. Se sai alkunsa kolmen ystävyksen Katja Harapaisen, Anni Rantasen ja Mrityunjay Matun Mondal pitkäaikaisesta yhteisestä unelmasta. He halusivat perustaa yhdistyksen, joka toteuttaisi merkityksellistä ja konkreettista kehitystyötä ja parantaisi 12 KUVAJAINEN

13 köyhien lasten elinoloja. Reppureissuillaan yhdistyksen perustajat tutustuivat Intiaan, josta avustuskohteeksi valikoitui Länsi-Bengalin osavaltiossa Sundarbansin alueella sijaitseva pieni Ateswartalan maalaiskylä. Suuret hyväntekeväisyys- ja kehitysyhteistyöyhdistykset toimivat usein ainakin osittain palkatun työvoiman turvin. Tämä tarkoittaa, että osa avustuksina yhdistyksille annettavista varoista kuluu väistämättä palkkojen ja toiminnasta syntyvien hallintokulujen peittämiseen. Canelipuussa on toisin. Saamamme lahjoitukset ohjataan sataprosenttisesti avustettaville. Yhdistyksen perustajajäsenet maksavat henkilökohtaisesti itse kaikki yhdistyksen juoksevat kulut kuten pankkikulut. Raul Brückner hoitaa internetsivujen ylläpidon ja jokainen yhdistyksen jäsen maksaa omat vierailunsa Intiassa, kertoo Canelipuu ry:n hallituksen jäsen, Herttoniemenrannan ala-asteen luokanopettaja Sara Alkula. Canelipuulla on tällä hetkellä yksi avustuskohde, Ateswartalan kylän koulu Amader eskul, jonka tyhjillään seisoneen, ränsistyneen koulurakennuksen yhdistys korjasi käyttökuntoiseksi. Tämän jälkeen yhdistys organisoi ala-asteen peruskoulun toiminnan ja kylän lapset pääsivät aloittamaan koulutaipaleensa. Tällä hetkellä koulussa on 165 oppilasta ja seitsemän opettajaa. Vuonna 2013 koulu tunnustettiin valtion taholta kaikin puolin laadukkaaksi. Näin ollen koulun oppilaat saavat ala-asteen virallisen päättötodistuksen, mikä mahdollistaa jatko-opiskelun. Vuonna 2014 aloitettiin kouluruokailu. Kaikki toiminta pyörii Canelipuun avustusten varassa, kertoo Sara Alkula. Lahjoittajamme ovat aina tervetulleita katsomaan, miten lahjoitusvaroja käytetään. Mrityunjay Matun Mondal ja vaatimatonta. Sähkö syrjäiseen kylään saatiin vasta viime vuonna, Sara Alkula kertoo. Hän on itse vieraillut pariin otteeseen Ateswartalan kylässä ja sen koulussa viimeksi vuonna 2013 ja aikoo matkustaa avustuskohteeseen jälleen heti, kun se on mahdollista. Intiassa Canelipuun toimintaa koordinoi Mrityunjay Matun Mondal, joka vastaa koulun toiminnasta ja hankinnoista, kuten koulutarvikkeista ja -puvuista. Matun on myös lupautunut oppaaksi niille Canelipuun lahjoittajille, jotka haluavat vierailla Ateswartalan koulussa. Lahjoittajamme ovat aina tervetulleita katsomaan, miten lahjoitusvaroja käytetään, Matun sanoo. Omassa työssään Herttoniemenrannan luokanopettajana Sara Alkula kertoo hyödyntäneensä kontaktia intia- Herttoniemenrannan ala-asteen luokanopettaja Sara Alkula on yksi Canelipuu ry:n hallituksen jäsenistä. laiskouluun. Olemme tehneet erilaisia projekteja, kuten valmistaneet käsityötunneilla käsinukkeja ja lähettäneet ne kaavoineen ja englannin tunneilla oppilaiden tekemien tarinoiden kera Intiaan. Siltä on sitten lähetetty vastavuoroisesti intialaislasten tekemiä käsinukkeja meille. Kaikki oppilaat ovat olleet erittäin innoissaan projektista. Tässä toteutuu kansainvälisyyskasvatus konkreettisessa muodossa. Kyläläiset mukana koulun toiminnassa Toimiva koulu on omalta osaltaan tuonut Ateswartalan maalaiskylään hyvinvointia. Esimerkiksi kaikki kouluruokailun raaka-aineet ostetaan kylän maanviljelijöiltä lähiruokana. Kyläläiset ovat myös mukana koulun toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Koululaisten vanhempia kuullaan kuukausittain järjestettävissä vanhempainilloissa, joihin osallistuu jopa sata vanhempaa. Kylä ei ole köyhistä köyhin. Ei siellä nälkään kuolla, mutta muuten kaikki on kovin vähäistä Sara Alkula ja Annikka Peltomäki saivat lämpimän vastaanoton vieraillessaan Ateswartalan koulussa. KUVAJAINEN 13

14 Liiketoiminnan kannattavuus syntyy tällä toimialalla pitkälti oman tekemisen ja hyvien verkostojen kautta, niin kuin monissa perheyrityksissä, sanoo yksityisen päiväkotiketjun johtaja Hannu Rantanen. Lastentalo Mukulax on yksityinen päiväkotiketju Päivähoidon palveluseteli on vakinaistettu osaksi turkulaista päivähoitoa. Lastentalo Mukulaxin johtaja Hannu Rantasen mukaan palveluseteli tarjoaa vanhemmille valinnanvapauden ja yrittäjälle työrauhan. Yksityinen päiväkoti ei välttämättä ole sen kalliimpi kuin kunnallinenkaan, ei ainakaan Turussa, missä palveluseteli on vakiintunut osaksi päivähoitoa. Noin puolet yksityisistä päiväkodeista noudattaa kunnallisia taksoja. Yksi niistä on Lastentalo Mukulax. Taloudelliset syyt eivät siten sanele sitä, mihin päiväkotiin vanhemmat lapsensa haluavat. Vanhemmille päivähoito maksaa Lastentalo Mukulaxissa 14 KUVAJAINEN

15 Palveluseteli on antanut meille työrauhan ja voimme keskittää nyt kaikki voimavaramme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. saman verran kuin kunnallinen hoito tuloista riippuen. Tästä poikkeuksena ovat kielisuihkuryhmät, joissa hoito maksaa 20 euroa yli kunnallisen maksun. Seteli on tulosidonnainen eli perheen tulot vaikuttavat setelin arvoon samalla tavalla kuin kunnallisessakin päivähoidossa. Meiltä haetaan hoitopaikkaa jättämällä hakemus nettisivuillemme. Samaan aikaan tehdään kaupungille palvelusetelihakemus, jolloin vanhemmat voivat hakea samalla kertaa palveluseteliä niin yksityiseen päiväkotiin kuin kunnalliseenkin päivähoitoon. Kun hoitopaikka löytyy meiltä, setelipäätös tulee suoraan päiväkotiin, jonka avulla päiväkoti pystyy laskuttamaan kaupungilta erotuksen, joka syntyy kattohinnan ja hoitomaksun välille, kertoo Lastentalo Mukulaxin johtaja Hannu Rantanen. Palveluseteli on antanut meille työrauhan ja voimme keskittää nyt kaikki voimavaramme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Mielikuvat yksityisistä ja kunnallisista päiväkodeista vaihtelevat. Varmaa kuitenkin on, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat Suomessa hyvissä ja ammattitaitoisissa käsissä molemmilla sektoreilla. Sekin on selvää, että päiväkoti ei yritystoimintana ole mikään kultakaivos. Mukulaxin palveluksessa on 45 työntekijää, joten kyseessä on keskisuuri työnantaja. Hannu Rantasella on selkeä käsitys siitä, miten viiden päiväkodin yrityksen talous pidetään tasapainossa. Liiketoiminnan kannattavuus syntyy tällä toimialalla pitkälti oman tekemisen ja hyvien verkostojen kautta, niin kuin monissa perheyrityksissä. Meillä ei esimerkiksi ole kiinteistönhuoltoa. Toimimme neljässä toimipaikassa vuokralaisina, jolloin vuokranantaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta. Kähärin päiväkoti toimii omistamissamme tiloissa ja täällä huolehdimme kiinteistöstä itse. Meillä on myös oma valmistuskeittiö, joka palvelee kaikkia viittä Mukulaxin päiväkotia. Ja kuten muissakin perheyrityksissä itse tekemällä ja valjastamalla perheenjäsenetkin töihin, syntyy kustannustehokkuutta. Esimerkiksi äitini on ommellut verhoja ja tyttäreni tulee avuksi, kun kausiflunssa kaataa henkilökuntaa, Hannu Rantanen kertoo. Oma valmistuskeittiö ylpeydenaiheena Oma valmistuskeittiö on Mukulaxin toiminnan yksi keskeinen voimavara. Panostamme ruuan hyvään laatuun. Keittiön toiminnasta vastaa loistava emäntämme, joka ymmärtää luomuja lähiruuan merkityksen ja voi ottaa huomioon myös erityisruokavaliot kuten kasvisruokavalion, Rantanen kehaisee. Muita tärkeitä Mukulaxin toiminnan kulmakiviä ovat pienryhmät, leikki ja projektit. Esimerkiksi 21 lapsen yli 3-vuotiaiden ryhmä jaetaan kolmeen pienryhmään, joita jokaista ohjaa koulutettu hoitaja. Toiminta jakaantuu näin oman aikuisen kanssa olemiseen. Se rauhoittaa ja tekee yhdessäolosta vuorovaikutteisemman, Hannu Rantanen kertoo. Meillä myös leikki on koko ajan läsnä. Se ei aina ole niin itsestään selvää kuin voisi luulla. Myös koko vuoden kestävät projektit innostavine aiheineen ja kehyskertomuksineen ovat mukana toiminnassamme motivoimassa lapsia oppimaan, toimimaan ja osallistumaan. Lapsia ei valikoida Joskus kuulee väitettävän, että yksityiset päiväkodit valitsevat asiakkaansa. Hannu Rantaselta ajatus saa täystyrmäyksen. Meillä ei lapsia valikoida, vaan hoitoon haetaan ja päästään normaalin hakumenettelyn mukaisesti. Meillä on hoidossa myös erityislapsia, kuten kunnallisissakin päiväkodeissa. On olemassa tietysti erilaisia yksityisiä päiväkoteja, mutta niinhän se on kunnallisellakin puolella. Kaikki toimintatapojen vastakkainasettelu on turhaa. Sen Rantanen toki myöntää, että työnantajana yksityinen sektori on vetovoimainen. Meillä ei ole ollut ongelmia saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Tiedän, että kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin. Puskaradio on paras mainos Mutta millä perusteella vanhemmat sitten valitsevat joko kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon. Hannu Rantasen mukaan aivan muilla kriteereillä kuin sen mukaan, vastaako päiväkodin toiminnasta julkinen vai yksityinen taho. Yksityinen toiminta on dokumentoitua ja toisaalta viranomaisten taholta niin valvottua, että joskus tuntuu, että vähempikin riittäisi. Me olemme toimineet pitkään, meihin luotetaan ja meillä on hyvä maine. Se varmasti on yksi ratkaiseva tekijä. Kaikkein ratkaisevinta näyttää Rantasen mukaan kuitenkin päiväkodin valinnassa olevan hoitopaikan sijainti. Harva vanhempi haluaa päiväkodin sijaitsevan eri puolella kaupunkia kuin missä perhe asuu. Meille paras mainos on aina ollut puskaradio. Teemme asiat korkealla moraalilla ja pyrimme tekemään kaiken tuplasti paremmin. Tarvittaessa emme pelkää sitäkään, että joku vanhempi pahoittaa mielensä, jos asioista on puhuttava suoraan. Jos olemme vaikkapa huolissamme lapsen kehityksestä, sanomme sen heti, jotta lapsi saa mahdollisimman pian apua ja tukea. Lapsen etu on aina tärkein. KUVAJAINEN 15

16 Seppälän Koulukuvien Educa-messujoukkue. Takarivissä vasemmalta Mari Valio, Harri Hannula, Jari Lintala ja Jenni Toivanen. Eturivissä vasemmalta Dan Andersson, Antti Hynninen, Mari-Elina Lemmetty-Romu ja Tuuli Okkonen. Kuva: Krister Löfroth. Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa järjestetty opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Educa 2015 oli jälleen yleisömenestys. Seppälän Koulukuvien osastolla kävijöillä oli edellisvuosien tapaan mahdollisuus otattaa itsestään valokuva ja osallistua arvontaan. Arvonnan palkintona oli monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu Lenovo IdeaTab A tabletti. Palkinnon voitti Anca Sarau-Vuorinen Turusta. Onnea voittajalle. Valtakunnallinen palvelunumeromme Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Varhaiskasvatus: Johtajuuden haasteet uudistuvassa varhaiskasvatuksessa Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2013 Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos,

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot