KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti 1 2015"

Transkriptio

1 KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti LUKEMISTA OPETTAJILLE Valokuvaaja ei ole koskaan valmis s. 4 Kempeleen Kirkonkylän yhtenä iskoulussa rakennetaan uutta toimintakulttuuria s. 10 Tieto- ja viestintätekniikka osaksi opetusta s. 6

2 Pääkirjoitus KUVAJAINEN Levoton maailma ei käy nykylapsia kateeksi Kun seuraa tämän päivän valtavaa uutisvirtaa, joka jyrää eteenpäin korostaen kovaa kilpailua, vastakkainasettelua, levottomuuksia ja ihmisten ja ympäristön pahoinvointia, herää kysymys, miten ja missä vaiheessa pienet lapset tulevat mukaan tähän myllytykseen. Onko esimerkiksi hyväksi omaksua omaan arvomaailmaansa television pudotuspeliohjelmat, joita pidetään suosittuina perheohjelmina. Ensimmäinen taisi olla nimeltään Heikoin Lenkki, jossa opetettiin tuntemaan vahingoniloa heikoimmilleen. Puistattavaa ajatella, että 6 8-vuotiaille opetettaisiin tällaista toisten tylyttämistä. Onneksi lapsilla on suojautumiskeinonsa. Yksinkertaiset, vanhanaikaiset leikit kiinnostavat edelleen, urheilu, liikunta, musiikki ja muut hyvät harrastukset pitävät pienen pään kunnossa ja antavat aikaa kehittää ja vahvistaa itseään tähän vähän raadolliseen maailmaan. Lasten täytyy antaa olla lapsia, aikuisten asiat tulevat sitten aikanaan. Hyvää alkanutta lukukautta kaikille, toivottavasti maailman kriisit pysyvät hallinnassa. Heikki Seppälä hallituksen puheenjohtaja, päätoimittaja JULKAISIJA KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh PÄÄTOIMITTAJA Heikki Seppälä TOIMITUSNEUVOSTO Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA kuvassa takarivissä vasemmalta Mikko Bergström, Pekka Pohjanheimo ja Tiina Riihijärvi. Edessä vasemmallalta Harri Hannula ja Markku Heinonen. TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria KIRJAPAINO Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen SEURAAVA LEHTI ilmestyy elokuussa KUVAJAINEN

3 Kehitämme palveluita asiakkaiden toiveiden mukaisesti Seppälän Koulukuvat on toteuttanut viimeisen puolen vuoden aikana useita asiakaspalveluun liittyviä uudistuksia. Syyslukukauden 2014 alkaessa avasimme uudistuneen nettikauppamme. Vaikka syksy on kouluku-vausten kiireisintä sesonkia, saivat asiakkaamme tunnukset nettikauppaan suunnitelmiemme mukaisesti keskimäärin viidessä päivässä kuvausten jälkeen. Tavoitteena on ollut asioinnin helppous netissä. Perheillä on mahdollisuus valita kaikessa rauhassa kaikista kuvatuotteistamme juuri ne mieluisimmat ja koteihin toimitamme perheen yksilöllisiä toiveita vastaavan kuvapaketin. Tämä on vähentänyt huomattavasti kuvapalautusten määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Olemme myös uuden tuotannonohjausjärjestelmän ansiosta kyenneet nopeuttamaan toimituksia keskimäärin viikolla. Hymyilevä, totinen, veikeä, unelmoiva, rento. Kuvattavilla on lukuisia ilmeitä. Olemmekin kuvaustilanteissa panostaneet erilaisten ilmeiden kuvaamiseen, jotta jokainen kuvattava löytäisi nettikaupasta itseä eniten miellyttävät ja onnistuneimmat ilmeet. Puhelimitse ja sähköpostitse neuvoja antava uusi iloinen asiakaspalvelutiimimme aloitti toimintansa viime syksynä. Tiimin jäsenet vastaavat asiakkaiden puheluihin näin kevätkaudella arkisin kahdeksasta neljään. Syksyisin asiakaspalveluajat ovat huomattavasti pidemmät. Sähköpostikyselyihin pyrimme vastaamaan vuorokauden sisällä viestin vastaanottamisesta. Suomen Asiakastieto Oy:n tuoreen luottolukituksen mukaan KuvaSeppälä-yhtiöiden luottoluokitus on parhaalla mahdollisella AAA-tasolla. Luokitus kertoo, että yrityksen taloudelliset tunnusluvut ovat keskimääräistä paremmat, omistustausta on hyvä ja toiminnassa on riittävä volyymi. Asiakkaillemme tämä merkitsee turvallista kumppanuutta kanssamme. Se tarkoittaa myös, että meillä on riittävät resurssit toimintamme kehittämiseen. Jatkossa teemme säännöllisesti perheille suuntautuvia asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden avulla jatkamme palveluiden, nettikaupan ja tuotteiden kehittämistä. Samuli Seppälä toimitusjohtaja KUVAJAINEN 3

4 Kuva: Studio Mitja Kortepuro Valokuvaaja ei ole koskaan valmis Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkö Krister Löfroth. Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkö Krister Löfroth voi liittää nimeensä lukuisia valokuvausalan tutkintoja ja arvonimiä kuvaavia kirjainlyhenteitä, kuten VuMu, SVLM, VEAT ja VAT. Näiden lisäksi hän sai kesällä 2014 eurooppalaisten ammattivalokuvaajien järjestö FEP:n (Federation of European Photographers) myöntämän QEP-arvonimen. Siitä huolimatta Löfroth sanoo, ettei valokuvaaja koskaan ole valmis. 4 KUVAJAINEN

5 Krister Löfroth ei lakkaa toistamasta, että muotokuvassa tärkeintä on mallin ilme ja olemus. Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkönä hän kouluttaa uudet koulukuvaajat ja testaa uuden tekniikan soveltuvuutta koulukuvauksiin. Hän on myös vastaus siihen, millä osaamisella, ammattitaidolla ja kokemuksella Seppälän Koulukuvien laatu syntyy. Ammatillisesti kunnianhimoisena valokuvaajana hän haluaa jatkuvasti kehittää itseään. Minua viehättää valokuvaamisessa se, että kun oppii yhden asian, tulee samalla tietoiseksi kahdesta muusta asiasta, joista pitäisi oppia enemmän. Jos kuvaaja säilyttää oikean asenteen kehittymiseensä, oppimista riittää iän kaiken, Löfroth sanoo. Löfrothin valokuvaajan uran ensi askeleet otettiin, kun hän 13-vuotiaana pääsi viikon mittaiseen työharjoitteluun kokkolalaiseen Foto-Björndahlin valokuvausliikkeeseen. Lukioajoista lähtien olin siellä kaikki lauantait ja kesät töissä. Taisinpa joskus lintsata koulustakin, että pääsin töihin. Enimmäkseen myin kameroita ja opin tuntemaan laitemaailmaa. Osasin jopa hinnaston ulkoa, Löfroth muistelee. Työn ohessa hän kirjoitti ylioppilaaksi, valmistui yo-merkonomiksi ja kävi armeijan. Armeijan jälkeen kokeilin vähän muitakin töitä, mutta koko ajan oli tunne, että kuvaaminen on minun juttuni. Kun marraskuussa 1993 pääsin KuvaSeppälään töihin, alkoi ammatillinen kehitykseni valokuvaajana. Suoritin valokuvaajan ammattitutkinnon ja valokuvaajan erikoisammattitutkinnon. Vuosituhannen vaihteessa minut valittiin vuoden muotokuvaajaksi ja minulle myönnettiin Suomen Valokuvaajien liiton mestarin arvonimi. Ja koko ajan työnantaja kannusti minua pyrkimyksissäni. Löfroth kiittää Heikki Seppälää, joka on ollut kyllin avarakatseinen palkatakseen jonkun kehittämään koulukuvayrityksen laatua. Jos haluaa tällä alalla kehittää laatua, pitää olla koko ajan aktiivinen, opiskella, kuvata ja Hyvä kuva ei ole tyly, kaiken selittävä vastaus, vaan kaunis kysymys. kilpailla. Aktiivisuuden puutteesta Löfrothia ei voi moittia. Hän on istunut muun muassa Suomen Valokuvaajain Liiton hallituksessa ja Visuaaliviestinnän Instituutin hallituksessa, opettanut tulevia kuvaajia ja toimii parhaillaan kuvallisen ilmaisun tutkintotoimikunnan puheenjohtajana. Näyttely ja QEP-arvonimi Vuonna 2013 Löfroth sai kutsun järjestää ilmailuaiheinen muotokuvanäyttely Helsinki-Vantaan lentoaseman Photo Gallery -näyttelytilaan. Syntyi huikea muotokuvasarja Naiset lentävät Anti-Gravity Women. Samoilla kuvilla Löfroth haki ja sai eurooppalaisten ammattivalokuvaajien järjestö FEP:n myöntämän QEP-arvonimen (Qualified European Photographer). Näyttely on esillä lentoasemalla huhtikuuhun Fokus muotokuvissa Krister Löfrothin fokus on tällä hetkellä muotokuvissa, mikä sopii hyvin koulukuvia tuottavan yrityksen kuvauspäällikölle. Mutta miksi juuri muotokuvissa? Muotokuvissa tärkeintä on mallin ilme ja olemus. Se on loputtoman kiehtovaa. Kun onnistut luomaan kuvattavan kanssa vaikka vain tuhannesosasekunnin ajaksi erityisen tunnelman ja kuvaaman sen, siitä tulee ikuinen. Olet pystynyt taltioimaan tarinan, jota kuvan katsoja kykenee jatkamaan. Hyvä kuva ei ole tyly, kaiken selittävä vastaus, vaan kaunis kysymys, Löfroth painottaa. Menestyäkseen muotokuvaajalla pitää olla aitoa kiinnostusta ihmisiä ja inhimillisyyttä kohtaan ja tilanteessa olemisen kyky. Valokuvaus on digitalisoitumisen myötä kokenut valtavan muutoksen. Krister Löfroth sanoo, että on olemassa kuitenkin jotain, joka ei ole muuttunut, ei muutu koskaan. Valon näkeminen ja valon muotoileva ominaisuus eivät muutu koskaan. Työn kulku, työskentelytavat ja työkalut ovat muuttuneet, mutta pitää muistaa, että välineillä on vain välineellinen arvo. Valo ja sen ominaisuudet pysyvät. Oikealla asenteella kuvaajalla on tästä koko ajan uutta oppimista, vaikka cv:tä ei enää olikaan tarve täydentää. Krister Löfrothin omaa cv:tä ei ehkä tarvitse enää täydentää. Ammattitaitoa ja osaamista on. Ammatillisella aallonharjalla hän varmasti tulee pysymäänkin, vaikkei tulevista haasteista paljon puhukaan. Sen verran hän kuitenkin suostuu paljastamaan, että suunnitelmissa on hakea vuonna 2016 Master QEP -arvonimeä. Se edellyttää luovuutta, uusia kuvia ja paljon uuden oppimista. Valokuva-alan lyhenteitä VuMu = Vuoden Muotokuvaaja SVLM = Suomen Valokuvaajain liiton mestari VEAT = Valokuvaajan erikoistutkinto VAT = Valokuvaajan ammattitutkinto QEP = Eurooppalaisten ammattivalokuvaajien järjestö FEP (Federation of European Photographers) myöntämä arvonimi (Qualified European Photographer) KUVAJAINEN 5

6 Tieto- ja viestintätekniikka osaksi opetusta Tieto- ja viestintätekniikka on tullut osaksi tämän päivän opetusta. Nyt mietitään, miten turvata varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestäminen. Samalla OAJ:ssä kannetaan huolta opetushenkilöstön osaamisen ajantasaisuudesta ja kehittämisestä. Tietoteknisten laitteiden tulosta kouluihin on puhuttu yhtä kauan kuin tietokoneita on ollut. Nyt puhe on konkretisoitumassa. Ensimmäiset tietokoneella tehtävät ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä Siirtymäaika päättyy keväällä 2019, jolloin kaikki ylioppilaskokeen osat suoritetaan sähköisesti. OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo, että monissa oppilaitoksissa tietotekniikan hyödyntäminen on ollut arkipäivää jo pitkään. On kouluja ja kuntia, jotka ovat edelläkävijöitä tietotekniikan hyödyntämisessä. Näissä sähköiset välineet ovat olleet käytössä jo vuosia. Toisaalta on myös kuntia, joissa asian eteen ei ole tehty toistaiseksi juuri mitään. Nyt tuo askel on kaikkialla otettava, Salo toteaa. Hyvänä esimerkkinä Salo mainitsee Vantaan, joka syksyllä 2014 hankki yli tablettia esiopetuksen, perusopetuksen, lukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian käyttöön. Jokainen lapsi, koululainen ja opiskelija on oikeutettu saamaan laadukasta koulutusta ja kehittämään osaamistaan asuinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta, sanoo OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo. Kyse on arvovalinnoista Tieto- ja viestintätekniikasta puhuttaessa kunnilla on kaksi tärkeää asiaa ratkaistavanaan. Ensinnäkin tietoteknisiä laitteita tulee olla kouluissa riittävästi. Opettajille on heti hankittava digitaaliset työvälineet ja sen jälkeen myös 6 KUVAJAINEN

7 oppilaille. Toiseksi on varmistettava, että kaikilla opettajilla on tarvittavat taidot käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisena välineenä opetuksessa, Salo painottaa. Monille talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille laiteinvestoinnit ja panostus opettajien koulutukseen voivat osoittautua lähes mahdottomaksi toteuttaa. Kyse on arvovalinnoista. On tärkeää, että koulutus nähdään yhteiskunnassa investointina eikä kulueränä. Asiaa pitää tarkastella pitkällä aikavälillä ja päätökset on tehtävä sen mukaisesti. Opettajat suhtautuvat myönteisesti tietotekniikkaan Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia opettajista pitää tietotekniikan käyttöä opetuksessa ja oppimisessa hyvänä ja tavoiteltavana asiana. Opetusmateriaalikustantaja Sanoma Pron teettämä tutkimus jakoi opettajat kolmeen eri profiiliin sen mukaan, miten he suhtautuvat sähköisiin sisältöihin. Kymmenestä opettajasta neljä oli innokasta, viisi arkailevaa ja vain yksi suhtautui tekniikkaan jarruttavasti. Arkailijatkin näkivät hyödyt, mutta kokivat omat tekniset valmiutensa heikoiksi. Jarruttajista en juuri huolestuisi, koska heitä on tilastollisesti tarkasteltuna tässä tutkimuksessa poikkeuksellisen vähän. Opettajat ovat kehittämishenkisiä ja heidän työssään opetuksen kehittäminen on läsnä koko ajan ; Salo sanoo. Hän uskoo, että kunnilla olisi mahdollisuuksia antaa opettajille tarvittavaa tietoteknistä koulutusta. Laadukasta koulutusta olisi saatavilla. Meillä on hyviä esimerkkejä hyvin hoidetuista koulutuksista, sanoo itse 12 vuotta luokanopettajana työskennellyt Salo. Koulutuspalveluiden yhdenvertainen järjestäminen tärkeää Tietotekniikka on nykyään näkyvästi läsnä ihmisten arjessa. On syntynyt käsitys, että kaikki perheet kuuluvat sen piiriin. Eivät kuulu. Siksi varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestäminen on tärkeää. Jokainen lapsi, koululainen ja opiskelija on oikeutettu saamaan laadukasta koulutusta ja kehittämään osaamistaan asuinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jos tämä hukataan, taannutaan Suomessa aikaan ennen peruskoulua, Salo toteaa. Samalla hän haluaa oikaista myös yleisen käsityksen nykynuorten tietoteknisistä taidoista. Ajatellaan, että lapset ja nuoret ovat diginatiiveja, jotka osaavat hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa suvereenisti. Sikäli tämä pitää paikkansa, että kouluissa ei juurikaan tarvitse opettaa, miten konetta käytetään. Sen sijaan tiedon hallintaa ja kriittistä medianlukutaitoa on opiskeltava ja opetettava. Opetussuunnitelmaan onkin otettu mukaan uutena asiana monilukutaito, joka korostaa juuri näitä taitoja. Oppilaan tulee pystyä hyödyntämään erilaisia viestejä ja myös itse tuottamaan niitä, Salo sanoo. Tekniikka ei mahdollista ryhmäkoon kasvattamista Julkisuudessa on väläytelty viime aikoina arvioita, joiden mukaan tietoja viestintätekniikan tulo kouluihin mahdollistaa suuremmat ryhmäkoot. Oman näkemyksensä keskusteluun heittävät suurten ikäluokkien edustajat, jotka hanakasti muistelevat omia kouluaikojaan ja jopa yli neljänkymmenen oppilaan luokkia. Silloinkin opittiin ja kaikki olivat kiltisti. Tällaisille puheille perusopetuksen erikoisasiantuntija hymähtää. Aika oli silloin erilainen ja niin olivat opetus- ja kasvatusmenetelmätkin. Silloin ei kiinnitetty huomiota yksittäisen oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kaikki luokassa tekivät samaa asiaa samaan aikaan. Osa oppi, osa ei ja ne jotka eivät oppineet, eivät sitten oppineet. Olivat kuitenkin hiljaa, kurissa ja nuhteessa. Nykytavoitteena on huomioida jokainen oppilas ja hänen yksilölliset tarpeensa sekä edellytyksensä. Yhdenkään oppilaan ei anneta pudota pelistä. Tällä on saavutettu meillä loistavia tuloksia. Tietotekniikka voi olla hyvänä välineenä yksilölliseen etenemiseen, mutta yksilöllinen ohjaus vaatii aina osaavan opettajan ja aikaa. Tämä edellyttää pieniä ryhmäkokoja. PELASTA KUKKO PELASTA KOULUTUS OAJ on kirjannut tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle teemalla Pelasta kukko pelasta koulutus. OAJ:n kampanjan keulakuvaksi on valittu sympaattinen, vanhanaikaiseen kainalosauvaan nojaava ja kampanjavideoilla hieman onnahteleva Aapiskukko, jonka viesti on mitä vakavin. Kukkoon ja OAJ:n vaalitavoitteisiin voi tutustua osoitteessa KUVAJAINEN 7

8 ETSIMESSÄ-sarja esittelee Seppälän Koulukuvien kuvaajia. Seppälän Koulukuvat ulottaa palvelunsa koko maahan Seppälän Koulukuvien myyntipäällikkö Harri Hannula Pohjois- ja Itä- Suomen alueen paikallisine valokuvaajineen muodostaa palvelutiimin, jolle on tärkeää, että kuvaukset sujuvat yhtä laadukkaasti ja joustavasti niin kasvukeskuksien suurissa kouluissa kuin maan etäisimpien haja-asutusalueiden pienimmissäkin kyläkouluissa. Harri Hannula tuli Seppälän Koulukuvien palvelukseen kaksikymmentä vuotta sitten aluksi koulukuvaajaksi. Reilu kymmenen vuotta sitten hän siirtyi kameran takaa myyntityöhön, joka käsittää yhteydenpidon koulu- ja päiväkotikuvauksista päättäviin tahoihin ensisijaisesti rehtoreihin ja päiväkotien johtajiin, mutta myös vanhempainyhdistyksiin ja oppilaskuntiin. Vaikka yhteydenpito asiakkaisiin nykypäivänä on puhelimitse ja sähköpostitse helppoa, pitää Hannula henkilökohtaisia tapaamisia edelleen erittäin tärkeinä. Valokuvaaminen on ihmisten välistä kasvokkain tapahtuvaa toimintaa. Siksi on luontevaa, että kuvaamiseen liittyvistä 8 KUVAJAINEN asioistakin voidaan tarvittaessa sopia kasvotusten, Harri Hannula sanoo. Kilometrejä Hannulan autoon työmatkoista kertyy vuodessa nelisenkymmentätuhatta, eikä asiakaskäynneiltä aina ehdi yöksi kotiin, mutta Hannula ei valita. Työaika on kaiken kaikkiaan venyvä käsite. Tässä työssä toimitaan asiakkaan ehdolla. Rehtorien lisäksi nykyään yhä useammissa tapauksissa myös vanhempainyhdistyksen jäsenet haluavat tavata koulukuvayrityksen edustajan ja olla päättämässä, kuka koulussa kuvaa. Nämä tapaamiset ovat pääsääntöisesti iltaisin, Harri Hannula sanoo. Palvelu kattaa koko maan Hannula sanoo nähneensä työssään, miten Suomi on vähitellen jakautumassa alueisiin, joiden asukkaat nauttivat kaikista palveluista ja toisaalla alueisiin, joissa palveluja on niukalti jos lainkaan. Siihen on syynsä, eikä siitä sen enempää, mutta olen iloinen, että Seppälän Koulukuvat ulottaa palvelunsa kattamaan koko maan. Tässä suhteessa kaikki lapset Suomessa ovat tasa-arvoisia, Hannula sanoo. Hän toteaa, että jos kuvauspaikkakunnalta lähimpään valokuvaamoon on satojen kilometrien matka, kuvauspäivään voidaan sisällyttää myös tietyin edellytyksin paikallisten asukkaiden passi- ja perhekuvien ottaminen, vaikka tämän tyyppiset kuvaukset eivät koulukuvauksiin normaalisti kuulukaan. Koulukuvaukset ovat aina odotettuja, vaihtelua koulun arkeen tuovia tapahtumia ja kuvaajien vastaanotto on sen Kuvassa Oulun Toripoliisi-patsaan seurassa vasemmalta Markku Heinonen, Mikko Bergström ja Tiina Riihijärvi. K ja Kimmo Pallari Rovaniemeltä.

9 Seppälän Koulukuvat ulottaa palvelunsa kattamaan koko maan. Tässä suhteessa kaikki lapset Suomessa ovat tasa-arvoisia. Seppälän Koulukuvien myyntipäällikkö Harri Hannula. mukaisesti ystävällistä. Harri Hannula sanoo huomanneensa, että mitä pohjoisemmassa ja pienemmässä koulussa kuvaajat työskentelevät sitä odotetumpia kuvauspäivät ovat. Koulukuvaaja on heti Joulupukista seuraavaksi odotetuin vieras. Jos koulussa käy vain harvoin vieraita, jokainen kävijä on tärkeä ja huomioidaan. Ryhmäkuva edelleen suosituin Ryhmäkuva, jota aiemmat sukupolvet sanovat luokkakuvaksi, on edelleen suosituin ja tilatuin kuvatuote. Sen rinnalle ovat nousseet muotokuvat, jotka kehystettyinä ovat löytäneet tiensä osaksi suomalaiskotien sisustusta ja joista tehtyjä pieniä tarrakuvia näkee päivittäistavarakauppojen kassajonoissa lähes jokaisen aikuisen lompakossa. Kuvatuotteista jääkaappimagneetti on tullut jäädäkseen, mutta myös erilaisille lahjatuotteille on kysyntää. Vanhemmat viimekädessä päättävät aina, mitä tilataan vai tilataanko mitään. Nettikauppa on tehnyt asioinnista ja kuvapakettien valinnasta helppoa. Tämä on siinäkin mielessä hyvin asiakaslähtöistä toimintaa, Harri Hannula sanoo. Seppälän Koulukuvien myyntipäällikkö Harri Hannula sekä valokuvaajat Pekka Pohjanheimo, uvasta puuttuu paikallisen tiimin kuvaajat Kia-Frega Tyynismaa Oulusta, Kaisa Tampio Kajaanista Kaikki Pohjois- ja Itä-Suomen Seppälän koulukuvaajat ovat paikallisia kuvaajia. Heistä osa työskentelee jatkuvassa työsuhteessa Seppälän Koulukuviin, osa työn luonteen mukaisesti kuvaussesongin ajan osa-aikaisina työntekijöinä jonkin muun työn tai oman yritystoiminnan ohella. Yhteistä kaikille kuvaajille on, että heidät on testattu alalle ja lasten kanssa työskentelyyn soveltuviksi ja he ovat saaneet työnantajaltaan alalle vaadittavan koulutuksen. Koulukuvaajan pitää osata työskennellä kaiken ikäisten lasten ja nuorten kanssa. Meidän Pohjois- ja Itä-Suomen kuvaajamme ovat todella taitavia ja omalle työlleen omistautuneita. He osaavat luoda ilmapiirin, jossa otetaan parhaat koulukuvat, Harri Hannula vakuuttaa. KUVAJAINEN 9

10 Kempeleen Kirkonkylän yhtenä rakennetaan uutta Kempeleen kunnassa on käytössä Hyvän kasvun strategia. Viimeisen neljän vuoden aikana strategiaa on toteutettu ja se on muuttunut käytännön ohjelmaksi, jossa lapsille ja nuorille on luotu yhtenäistä kasvun, kehittymisen ja oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle, johon lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut kiinteästi liittyvät. Kirkonkylän yhtenäiskoulussa ohjelmaan ollaan tyytyväisiä. Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulun rehtori Eero Siika-aho (vas.), Kempeleen nuorisotyön vastaava Sanna Tauriainen ja verkostorehtori Jukka Ojala muodostavat tehokkaan työryhmän. Kuvasta poissaolevat esikoulupäiväkodin johtaja Sirkku Mustonen, apulaisrehtorit Anu Veteläinen ja Janne Törmänen kuuluvat tiiviisti yhteiseen johtoryhmään. 10 KUVAJAINEN

11 iskoulussa toimintakulttuuria Kempeleen Kirkonkylän koulukeskukseen kuuluvat entisistä ala- ja yläasteesta muodostettu lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu sekä samalla kampuksella sijaitseva lukio, esikoulupäiväkoti ja lähikirjasto. Tärkeä kumppani yhtenäiskoululle on nuorisotoimi, jonka toiminnasta vastaavalla Sanna Tauriaisella on työtilat yhtenäiskoulussa. Kempeleen kunnan nuorisotoimi koostuu neljästä palasta: nuorisotyöstä, erityisnuorisotyöstä, etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta. Tulevana vuotena keskitytään koulunuorisotyön ja osallisuuden kehittämiseen. Olemme rakentamassa koulun, nuorisotyön, vapaa-ajan toiminnan sekä kolmannen sektorin kanssa toimintakeskusta, jonka vahvuutena on jaettu asiantuntijuus, sanoo verkostorehtori Jukka Ojala. Kehitämme uutta toimintakulttuuria. Koska taloudelliset resurssit eivät kasva, mietimme, miten voimme paremmin tehdä töitä lasten ja nuorten parissa. Olemme tyytyväisiä Hyvän kasvun ohjelmaamme. Myös Sanna Tauriainen sanoo olevansa järjestelyyn tyytyväinen. Olemme lähellä nuoria ja se mahdollistaa konkreettisesti työn nuorten parissa. Nuoret voivat käyttää koulun tiloja omiin tarpeisiinsa iltaisin. Myös kulttuuritoimi ja kansalaisopistotoiminta ovat mukana toimintakeskuksessa. Vaikka nuorisotoimen hallinto on sijoitettu Kirkonkylän yhtenäiskouluun, ei Kempeleen noin tuhannen oppilaan Ylikylän yhtenäiskoulukaan jää mistään paitsi. Sielläkin on nuorisotyöntekijä, joka tekee koulussa tehtävää nuorisotyötä, Sanna Tauriainen sanoo. Kirkonkylän yhtenäiskoulun toimintakeskuksessa yhteistyö näyttää olevan eri toimijoiden välillä saumatonta. Täällä on ihmisiä, joilla on voimakas, yhteinen toiminnan kehittämishalu. Jos joku keksii jotakin, se on kaikkien yhteistä omaisuutta, jonka avulla pyrimme tekemään asioita yhdessä paremmin, sanoo koulun rehtori Eero Siika-aho. Yhteistyöstä yhteiseen työhön Tauriainen, Ojala ja Siika-aho muodostavat kolmikon, joka näyttää olevan työstään ja nimenomaan koulun ja nuorisotyön yhteistyöstä peittelemättömän innoissaan. Kolmikon puheesta huomaa, että yhteinen hyvän kasvun strategia on saatu toimimaan ja yhteisymmärrys kasvatuksen keinoista ja tavoitteista on yhteinen. Ei, ei, korjaa Eero Siika-aho. Me emme sano, että kasvatamme, vaan kasvamme yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Innostus oman työn kehittämiseen on joka tapauksessa niin silmiinpistävää, että se vaatii selityksen. Mistä se kumpuaa? Meillä on Kempeleen kunnan tuki. Se on tärkeä asia. Kunta on antanut meille paljon vapautta kehittää omaa toimintaamme ja meitä kohtaan ollaan varsin kannustavia. Olemme yhdessä laatineet kriittisistä menestystekijöistä yhteisen tahtotilan, sanoo Siika-aho. Olemme pyrkineet virkamiesten, oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteistyöstä yhteiseen työhön. Meille yhdessä tehty matka on tärkeä. Kodin ja koulun yhteinen tehtävä Kirkonkylän koulu pyrkii tekemään yhteistyötä myös huoltajien kanssa. Yhteiset tapahtumat ja tapaamiset kiinnostavat pienten lasten vanhempia, mutta isompien lasten vanhempien kanssa asia ei ole aivan yhtä hyvin. Tämä lienee yleinen suuntaus kaikkialla. Nuorilla kasvuympäristö muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi. Tämän takia yhteydenpidon isossa koulussa myös vanhempiin tulisi olla tiivistä. Yksi haasteistamme on miten saada vanhemmat saadaan lähemmäksi koulun toimintaa, Jukka Ojala pohtii. Toisaalta hän näkee toimintakeskuksen suuren koon myös vahvuutena. Meillä on paljon työntekijöitä, ja isona yksikkönä meillä on myös valtavasti ammattitaitoa ja mahdollisuus tukea oppilaita monin tavoin. Pidämme esimerkiksi huolta, että kaikki pääsevät jatko-opintoihin. Tässä kymppiluokka näyttelee tärkeää roolia. Lisäksi etsivä nuorisotyö ohjaa niitä, joiden opinnot ovat vaarassa jäädä kesken. Kun kunta on eteenpäin katsova ja pyrkivä, kuten Kempele, eri hankkeiden kautta syntyy toimijaverkosto, joka pystyy tukemaan monin tavoin nuoren uraa ja etenemistä. Meille on tärkeää luoda uskoa ja toivoa tulevaisuuteen ja pitää huolta, että kukaan ei jää yksin. Kannustamme nuoria. Epäonnistumisia ei tarvitse pelätä. Uusia mahdollisuuksia on aina olemassa. KUVAJAINEN 11

12 Canelipuun kunnostamassa koulurakennuksessa opiskelee 165 syrjäisen Ateswartalan kylän lasta. Unelmasta tuli totta syntyi Canelipuu Monilla ihmisillä on halu auttaa maailman köyhiä lapsia. Mutta miten sen voi tehdä niin, että apu varmasti menee perille täysimääräisenä. Yhden vastauksen tähän kysymykseen antaa Canelipuu ry. Opettaja Rajkumar Mondal työssään Ateswartalan koulussa. Canelipuu ry on vuonna 2009 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö. Se sai alkunsa kolmen ystävyksen Katja Harapaisen, Anni Rantasen ja Mrityunjay Matun Mondal pitkäaikaisesta yhteisestä unelmasta. He halusivat perustaa yhdistyksen, joka toteuttaisi merkityksellistä ja konkreettista kehitystyötä ja parantaisi 12 KUVAJAINEN

13 köyhien lasten elinoloja. Reppureissuillaan yhdistyksen perustajat tutustuivat Intiaan, josta avustuskohteeksi valikoitui Länsi-Bengalin osavaltiossa Sundarbansin alueella sijaitseva pieni Ateswartalan maalaiskylä. Suuret hyväntekeväisyys- ja kehitysyhteistyöyhdistykset toimivat usein ainakin osittain palkatun työvoiman turvin. Tämä tarkoittaa, että osa avustuksina yhdistyksille annettavista varoista kuluu väistämättä palkkojen ja toiminnasta syntyvien hallintokulujen peittämiseen. Canelipuussa on toisin. Saamamme lahjoitukset ohjataan sataprosenttisesti avustettaville. Yhdistyksen perustajajäsenet maksavat henkilökohtaisesti itse kaikki yhdistyksen juoksevat kulut kuten pankkikulut. Raul Brückner hoitaa internetsivujen ylläpidon ja jokainen yhdistyksen jäsen maksaa omat vierailunsa Intiassa, kertoo Canelipuu ry:n hallituksen jäsen, Herttoniemenrannan ala-asteen luokanopettaja Sara Alkula. Canelipuulla on tällä hetkellä yksi avustuskohde, Ateswartalan kylän koulu Amader eskul, jonka tyhjillään seisoneen, ränsistyneen koulurakennuksen yhdistys korjasi käyttökuntoiseksi. Tämän jälkeen yhdistys organisoi ala-asteen peruskoulun toiminnan ja kylän lapset pääsivät aloittamaan koulutaipaleensa. Tällä hetkellä koulussa on 165 oppilasta ja seitsemän opettajaa. Vuonna 2013 koulu tunnustettiin valtion taholta kaikin puolin laadukkaaksi. Näin ollen koulun oppilaat saavat ala-asteen virallisen päättötodistuksen, mikä mahdollistaa jatko-opiskelun. Vuonna 2014 aloitettiin kouluruokailu. Kaikki toiminta pyörii Canelipuun avustusten varassa, kertoo Sara Alkula. Lahjoittajamme ovat aina tervetulleita katsomaan, miten lahjoitusvaroja käytetään. Mrityunjay Matun Mondal ja vaatimatonta. Sähkö syrjäiseen kylään saatiin vasta viime vuonna, Sara Alkula kertoo. Hän on itse vieraillut pariin otteeseen Ateswartalan kylässä ja sen koulussa viimeksi vuonna 2013 ja aikoo matkustaa avustuskohteeseen jälleen heti, kun se on mahdollista. Intiassa Canelipuun toimintaa koordinoi Mrityunjay Matun Mondal, joka vastaa koulun toiminnasta ja hankinnoista, kuten koulutarvikkeista ja -puvuista. Matun on myös lupautunut oppaaksi niille Canelipuun lahjoittajille, jotka haluavat vierailla Ateswartalan koulussa. Lahjoittajamme ovat aina tervetulleita katsomaan, miten lahjoitusvaroja käytetään, Matun sanoo. Omassa työssään Herttoniemenrannan luokanopettajana Sara Alkula kertoo hyödyntäneensä kontaktia intia- Herttoniemenrannan ala-asteen luokanopettaja Sara Alkula on yksi Canelipuu ry:n hallituksen jäsenistä. laiskouluun. Olemme tehneet erilaisia projekteja, kuten valmistaneet käsityötunneilla käsinukkeja ja lähettäneet ne kaavoineen ja englannin tunneilla oppilaiden tekemien tarinoiden kera Intiaan. Siltä on sitten lähetetty vastavuoroisesti intialaislasten tekemiä käsinukkeja meille. Kaikki oppilaat ovat olleet erittäin innoissaan projektista. Tässä toteutuu kansainvälisyyskasvatus konkreettisessa muodossa. Kyläläiset mukana koulun toiminnassa Toimiva koulu on omalta osaltaan tuonut Ateswartalan maalaiskylään hyvinvointia. Esimerkiksi kaikki kouluruokailun raaka-aineet ostetaan kylän maanviljelijöiltä lähiruokana. Kyläläiset ovat myös mukana koulun toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Koululaisten vanhempia kuullaan kuukausittain järjestettävissä vanhempainilloissa, joihin osallistuu jopa sata vanhempaa. Kylä ei ole köyhistä köyhin. Ei siellä nälkään kuolla, mutta muuten kaikki on kovin vähäistä Sara Alkula ja Annikka Peltomäki saivat lämpimän vastaanoton vieraillessaan Ateswartalan koulussa. KUVAJAINEN 13

14 Liiketoiminnan kannattavuus syntyy tällä toimialalla pitkälti oman tekemisen ja hyvien verkostojen kautta, niin kuin monissa perheyrityksissä, sanoo yksityisen päiväkotiketjun johtaja Hannu Rantanen. Lastentalo Mukulax on yksityinen päiväkotiketju Päivähoidon palveluseteli on vakinaistettu osaksi turkulaista päivähoitoa. Lastentalo Mukulaxin johtaja Hannu Rantasen mukaan palveluseteli tarjoaa vanhemmille valinnanvapauden ja yrittäjälle työrauhan. Yksityinen päiväkoti ei välttämättä ole sen kalliimpi kuin kunnallinenkaan, ei ainakaan Turussa, missä palveluseteli on vakiintunut osaksi päivähoitoa. Noin puolet yksityisistä päiväkodeista noudattaa kunnallisia taksoja. Yksi niistä on Lastentalo Mukulax. Taloudelliset syyt eivät siten sanele sitä, mihin päiväkotiin vanhemmat lapsensa haluavat. Vanhemmille päivähoito maksaa Lastentalo Mukulaxissa 14 KUVAJAINEN

15 Palveluseteli on antanut meille työrauhan ja voimme keskittää nyt kaikki voimavaramme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. saman verran kuin kunnallinen hoito tuloista riippuen. Tästä poikkeuksena ovat kielisuihkuryhmät, joissa hoito maksaa 20 euroa yli kunnallisen maksun. Seteli on tulosidonnainen eli perheen tulot vaikuttavat setelin arvoon samalla tavalla kuin kunnallisessakin päivähoidossa. Meiltä haetaan hoitopaikkaa jättämällä hakemus nettisivuillemme. Samaan aikaan tehdään kaupungille palvelusetelihakemus, jolloin vanhemmat voivat hakea samalla kertaa palveluseteliä niin yksityiseen päiväkotiin kuin kunnalliseenkin päivähoitoon. Kun hoitopaikka löytyy meiltä, setelipäätös tulee suoraan päiväkotiin, jonka avulla päiväkoti pystyy laskuttamaan kaupungilta erotuksen, joka syntyy kattohinnan ja hoitomaksun välille, kertoo Lastentalo Mukulaxin johtaja Hannu Rantanen. Palveluseteli on antanut meille työrauhan ja voimme keskittää nyt kaikki voimavaramme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Mielikuvat yksityisistä ja kunnallisista päiväkodeista vaihtelevat. Varmaa kuitenkin on, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat Suomessa hyvissä ja ammattitaitoisissa käsissä molemmilla sektoreilla. Sekin on selvää, että päiväkoti ei yritystoimintana ole mikään kultakaivos. Mukulaxin palveluksessa on 45 työntekijää, joten kyseessä on keskisuuri työnantaja. Hannu Rantasella on selkeä käsitys siitä, miten viiden päiväkodin yrityksen talous pidetään tasapainossa. Liiketoiminnan kannattavuus syntyy tällä toimialalla pitkälti oman tekemisen ja hyvien verkostojen kautta, niin kuin monissa perheyrityksissä. Meillä ei esimerkiksi ole kiinteistönhuoltoa. Toimimme neljässä toimipaikassa vuokralaisina, jolloin vuokranantaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta. Kähärin päiväkoti toimii omistamissamme tiloissa ja täällä huolehdimme kiinteistöstä itse. Meillä on myös oma valmistuskeittiö, joka palvelee kaikkia viittä Mukulaxin päiväkotia. Ja kuten muissakin perheyrityksissä itse tekemällä ja valjastamalla perheenjäsenetkin töihin, syntyy kustannustehokkuutta. Esimerkiksi äitini on ommellut verhoja ja tyttäreni tulee avuksi, kun kausiflunssa kaataa henkilökuntaa, Hannu Rantanen kertoo. Oma valmistuskeittiö ylpeydenaiheena Oma valmistuskeittiö on Mukulaxin toiminnan yksi keskeinen voimavara. Panostamme ruuan hyvään laatuun. Keittiön toiminnasta vastaa loistava emäntämme, joka ymmärtää luomuja lähiruuan merkityksen ja voi ottaa huomioon myös erityisruokavaliot kuten kasvisruokavalion, Rantanen kehaisee. Muita tärkeitä Mukulaxin toiminnan kulmakiviä ovat pienryhmät, leikki ja projektit. Esimerkiksi 21 lapsen yli 3-vuotiaiden ryhmä jaetaan kolmeen pienryhmään, joita jokaista ohjaa koulutettu hoitaja. Toiminta jakaantuu näin oman aikuisen kanssa olemiseen. Se rauhoittaa ja tekee yhdessäolosta vuorovaikutteisemman, Hannu Rantanen kertoo. Meillä myös leikki on koko ajan läsnä. Se ei aina ole niin itsestään selvää kuin voisi luulla. Myös koko vuoden kestävät projektit innostavine aiheineen ja kehyskertomuksineen ovat mukana toiminnassamme motivoimassa lapsia oppimaan, toimimaan ja osallistumaan. Lapsia ei valikoida Joskus kuulee väitettävän, että yksityiset päiväkodit valitsevat asiakkaansa. Hannu Rantaselta ajatus saa täystyrmäyksen. Meillä ei lapsia valikoida, vaan hoitoon haetaan ja päästään normaalin hakumenettelyn mukaisesti. Meillä on hoidossa myös erityislapsia, kuten kunnallisissakin päiväkodeissa. On olemassa tietysti erilaisia yksityisiä päiväkoteja, mutta niinhän se on kunnallisellakin puolella. Kaikki toimintatapojen vastakkainasettelu on turhaa. Sen Rantanen toki myöntää, että työnantajana yksityinen sektori on vetovoimainen. Meillä ei ole ollut ongelmia saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Tiedän, että kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin. Puskaradio on paras mainos Mutta millä perusteella vanhemmat sitten valitsevat joko kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon. Hannu Rantasen mukaan aivan muilla kriteereillä kuin sen mukaan, vastaako päiväkodin toiminnasta julkinen vai yksityinen taho. Yksityinen toiminta on dokumentoitua ja toisaalta viranomaisten taholta niin valvottua, että joskus tuntuu, että vähempikin riittäisi. Me olemme toimineet pitkään, meihin luotetaan ja meillä on hyvä maine. Se varmasti on yksi ratkaiseva tekijä. Kaikkein ratkaisevinta näyttää Rantasen mukaan kuitenkin päiväkodin valinnassa olevan hoitopaikan sijainti. Harva vanhempi haluaa päiväkodin sijaitsevan eri puolella kaupunkia kuin missä perhe asuu. Meille paras mainos on aina ollut puskaradio. Teemme asiat korkealla moraalilla ja pyrimme tekemään kaiken tuplasti paremmin. Tarvittaessa emme pelkää sitäkään, että joku vanhempi pahoittaa mielensä, jos asioista on puhuttava suoraan. Jos olemme vaikkapa huolissamme lapsen kehityksestä, sanomme sen heti, jotta lapsi saa mahdollisimman pian apua ja tukea. Lapsen etu on aina tärkein. KUVAJAINEN 15

16 Seppälän Koulukuvien Educa-messujoukkue. Takarivissä vasemmalta Mari Valio, Harri Hannula, Jari Lintala ja Jenni Toivanen. Eturivissä vasemmalta Dan Andersson, Antti Hynninen, Mari-Elina Lemmetty-Romu ja Tuuli Okkonen. Kuva: Krister Löfroth. Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa järjestetty opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Educa 2015 oli jälleen yleisömenestys. Seppälän Koulukuvien osastolla kävijöillä oli edellisvuosien tapaan mahdollisuus otattaa itsestään valokuva ja osallistua arvontaan. Arvonnan palkintona oli monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu Lenovo IdeaTab A tabletti. Palkinnon voitti Anca Sarau-Vuorinen Turusta. Onnea voittajalle. Valtakunnallinen palvelunumeromme Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot