Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa"

Transkriptio

1 Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista Helsinki Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering och Analys Pekka Lith Tiedustelut: Pekka Lith, puh ,

2 2 Alkusanat Kiinteistöpalvelut ovat osa laajempaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria, jonka kohdealueen, eli talonrakentamisen, maa- ja vesirakennelmien ja muun rakennetun ympäristön osuus Suomen kansallisvarallisuudesta nousee 75 prosenttiin. Klusterin toimialat ovat Suomessa nyt mielenkiintoisessa tilanteessa luvun jälkipuolella koettu taantuma ja lyhyen nousukauden jälkeen rakennustuotanto oli jälleen laskussa ja myös kiinteistömarkkinoilla näkymät eivät ole hyviä. Alan kasvuodotuksia heikentävät erityisesti maamme kansantalouden rakenteelliset ongelmat. Kiinteistöpalvelujen ja niiden tuottamisen suhteen Suomessa on ollut 25 viime vuoden aikana monia kehitystrendejä, joka ovat merkinneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluja tuottaville yrityksille. Kasvun taustalla on kiinteistöjä käyttävien yritysten ja julkisyhteisöjen oman ylläpitohenkilöstön eläköityminen, kaluston vanheneminen ja tarve keskittyä ydintoimintoihin. Markkinoiden orgaanista kasvua on yhä odotettavissa kuntapuolella. Valtio-organisaatiot ja useimmat yksityiset jalostus- ja palvelualat ovat jo ulkoistaneet kiinteistöjensä ylläpitopalvelut luvulla merkitystään kasvattaneita uudentyyppisiä palveluja ovat kiinteistö- ja toimitilajohtamiseen liittyvät osaamisintensiiviset palvelut. Niistä toivotaan kasvualustaa kiinteistöpalveluja tuottaville yrityksille, jos kiinteistöjen käyttäjät alkavat ulkoistaa laajalti palvelujohtamistaan oman organisaationsa ulkopuolelle. Kiinteistöjen ylläpidon järjestämisen ohella toimitiloihin liittyvät käyttäjäpalvelut ovat kasvattaneet merkitystään. Keskeisiä käyttäjäpalveluja ovat catering-palvelut ja turvallisuuspalvelut, joista etenkin turvallisuuspalvelujen kysyntä on kovassa kasvussa. Selvityksen tarkoitus Käsillä oleva raportti on tilastollinen päivitys keväällä 2012 valmistuneelle toimiala- ja suhdanneraportille, jonka pohjana on alun perin vuonna 2006 valmistunut Kiinteistöpalvelut ry:n ja Invest in Finlandin teettämä selvitys. Raportin tarkoituksena on tuottaa ajantasaista ja kattavaa tietoa kiinteistöalan kansantaloudellisesta asemasta, kiinteistöpalvelujen markkinoista, työllisyyden rakenteesta, alan yritystoiminnasta sekä yritysten taloudellisesta asemasta. Yritystoiminnan kannalta erityisen mielenkiinnon kohteena ovat julkisyhteisöjen potentiaaliset markkinat ja julkiset hankinnat, joiden toimivuudessa on yritysten mielestä paljon kehittämisen varaa. Raportti toimii elinkeinopoliittisena pohjapaperina ja perusfaktapakettina, kun laaditaan kiinteistöalaa koskevia toimenpide-ehdotuksia. Raportista saadaan tilastollista materiaalia, jota voidaan hyödyntää myös esiteltäessä Suomen markkinoita ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille. Päivitetyn raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith 1 ). Kiinteistötyönantajat ry:n yhteyshenkilönä on toiminut toimitusjohtaja Pia Gramén. Kiinteistötyönantajat ry on Suomessa kiinteistöalan työmarkkinajärjestö ja kiinteistöpalveluyritysten toimialajärjestö lukien Lith Consulting Group. 2 ( asti Kiinteistöpalvelut ry).

3 3 Sisältö sivu Alkusanat 2 1 Toimialan määrittely ja markkinat Kiinteistö- ja rakentamisala kansantaloudessa Alan markkinoiden nykytila Rakentamismarkkinat Kiinteistömarkkinat 13 2 Kiinteistöpalvelujen markkinat Kiinteistöpalvelujen käsitteet ja luokitukset Kiinteistöjen ylläpito- ja johtamispalvelujen markkinat Käyttäjäpalvelujen markkinat Yleistä käyttäjäpalveluista Catering-palvelut Turvallisuuspalvelut Kiinteistönpidon ammattien työllisyys 42 3 Kiinteistöalan yritystoiminta ja yritysrakenne Toimipaikkojen määrä, henkilöstö ja liikevaihto Kiinteistöalojen yritysprofiili Ulkomaiset yritykset ja kansainvälistyminen 61 4 Yritystoiminta alueittain Toimipaikat maakunnittain Yritystoiminnan alueellinen vilkkaus 67 5 Kasvuyrittäjyys Kasvuyrittäjyys kansantaloudessa Kasvuyritykset kiinteistöalalla 72 6 Kiinteistöalan yritysten taloudellinen asema Liikevaihdon kehitys Kannattavuus, tuottavuus ja vakavaraisuus 77 7 Julkisyhteisöjen kiinteistöpalvelut Markkinoiden koko Julkisten kiinteistöjen ylläpitokustannukset Kiinteistöjen ylläpidon ostopalvelut Kunnat ja kuntayhtymät Jätehuollon järjestäminen kunnissa Kiinteistöjen ylläpitopalvelut valtio-organisaatiossa Hankintasäännösten alaiset palvelut Hankintamarkkinoiden toimivuus Uudet toimintatavat: Hankintojen innovatiivisuus Erityisteema: Kotitalousvähennyksen uudistus Verovähennysjärjestelmän taustaa Verovähennyksen määrä Verovähennysjärjestelmän uudistaminen 104 Yhteenveto 106 Lähteet 117 Liite 1: Hankintapelisäännöt 119 Liite 2: Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 124 Liite 3: Kiinteistöala toimialaluokituksessa (Nace 2008) 127 Liite 4: Palvelumuotoilu 129

4 4 Yhteenveto Kiinteistö- ja rakentamisalan kansantaloudellinen asema 76 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta (775 mrd. euroa) perustuu rakennettuun ympäristöön, kuten talorakennuksiin ja maa- ja vesirakennelmiin. Rakennetun ympäristön taustalla on kiinteistö- ja rakentamisala, jonka tärkeitä tukitoimintoja ovat rakennustarvikkeiden tuotanto ja kauppa, kuljetukset, koulutus ja tutkimus, rahoitus ja vakuutus sekä viranomaistoiminnot. Kiinteistö- ja rakentamisalan välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat arviolta henkilöä, mikä muodostaa yli viidenneksen kansantalouden kokonaistyöllisyydestä. Kuvio 1 Kiinteistö- ja rakentamisala alatoimialoittain (Lähde: VTT). Kiinteistöala: Kiinteistöomistus Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus Kiinteistö- ja asuntokauppa sekä vuokraus Muut palvelut Rauta- ja LVISkauppa Puutavaran kauppa Kuljetus Koulutus ja tutkimus Viranomaiset Rahoitus ja vakuutus Rakentamisala: Suunnittelu Rakennuttaminen Rakennustoiminta Rakennustuoteteollisuus Talotekniikka Kalusto- ja muut palvelut Merkittävä osa rakennetusta ympäristöstä koostuu talorakennuksista. Vuonna 2012 Suomessa oli 1,475 miljoonaa talorakennusta, joiden kerrosala nousi 450 miljoonaan neliömetriin. Siten jokaista suomalaista kohden laskettuna rakennettua kerrosalaa on 83 neliömetriä. Jos pääasiassa yksityisten henkilöiden (kotitalouksien) omistamia pienasuintaloja 3 ei oteta huomioon, oli asuinkerrostalojen ja muiden talorakennusten kerrosala 260 miljoonaa neliömetriä. Pienasuintaloja ovat muun muassa omakotitalot, rivija paritalot sekä vapaa-ajan rakennukset. Rakennuskanta on melko nuorta, sillä lähes 50 prosenttia siitä on rakennettu vuoden 1980 jälkeen ja miltei kolmannes vuoden 1990 jälkeen. Omistajatyypeittäin katsottuna 45 prosenttia rakennustemme kerrosalasta on asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden hallussa, jos omakotitaloja ja rivi- ja paritaloja ei oteta huomioon. Yksityiset yritykset ja rahoituslaitokset omistavat kerrosalasta neljänneksen. Julkisyhteisöjen ja niiden omistamien liikelaitosten ja yritysten hallinnassa on lähes viidennes kerrosalasta, josta pääosa kuntien ja kuntayhtymien hallinnassa. 3 Pienasuintalot eivät ole tämän selvityksen painopistealuetta, koska niissä kiinteistöjen ylläpitopalvelut hoidetaan pääasiassa omatoimisesti.

5 5 Kuvio 2 Talorakennusten kerrosalan kehitys Suomessa , miljoonaa nelimetriä (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus). Rakentaminen väheni lähes kolme prosenttia vuonna 2013, mikä johtuu uudisrakentamisen laskusta. Ilman korjausrakentamisen tasaista 2-3 prosentin kasvua rakentaminen olisi supistunut paljon enemmän. Ennakkotietojen mukaan kasvua ei ole odotettavissa myöskään vuonna Asuntotuotanto on pienentynyt, vaikka markkinoilla on piilevää vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää ja matala korkotaso. Eniten taloudellinen taantuma on heikentänyt kuitenkin liike- ja toimistotilojen sekä tuotannollisten teollisuusrakennusten uudisrakentamista. Uudet ratahankkeet ovat ylläpitäneet kuitenkin liikennerakentamista varsinkin pääkaupunkiseudulla. Julkista palvelurakentamista ovat ylläpitäneet puolestaan kotimainen ja ulkomailta suuntautunut muuttoliike ja väestönkasvu sekä väestön ikärakenteessa tapahtuneet muutokset, jotka ovat lisänneet sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten rakentamista ja peruskorjausta. Uudeksi kiinnostuksen kohteeksi ovat muodostuneet erityisesti vanhusten ja erityisryhmien palvelutalot eli hoivakiinteistöt, joiden tarve lisääntyy voimakkaasti ja rakentaminen vaatii osaamista. Silti epävarmuus kiinteistömarkkinoilla on lisääntynyt, sillä Suomen yleinen talouskehitys on ollut huonoa. Julkisessa taloudenpidossa on nojauduttu siihen, että velkaantuminen on välivaihe ja ongelmat hoituvat kivuttomasti talouskasvulla, kun kansainväliset suhdanteet paranevat ja taustalla vellova eurokriisi saadaan hallintaan. Bkt supistuu kuitenkin vuonna 2013 toista vuotta peräkkäin eikä lähivuosille ole odotettavissa merkittävää kasvua ellei maamme talouden rakenteita kyetä uudistamaan uskottavalla tavalla. Mallia on tarjolla naapurimaastamme Ruotsista. Heikon yleisen taloudellisen kehityksen tuloksena kiinteistökauppojen määrä asettuu vuonna 2013 jopa pohjanoteerausvuoden 2009 alapuolelle, jolloin kauppojen arvo oli 1,8 miljardia euroa. Kiinteistökauppojen arvoa alentaa niiden pieni keskimääräinen koko, joka on noin 50 prosenttia vuoden 2007 takaisesta tasosta. Sijoittajien vähentynyt mielenkiinto on kohdistunut lähinnä vähäriskiksi koettuihin Helsingin ydinkeskustan kiinteistöihin eli prime-kohteisiin, joskin myös Helsingin keskustassa sijoittajien tuottovaatimukset ovat madaltuneet takavuosista.

6 6 Mielenkiintoista kiinteistömarkkinoilla on 2000-luvun nousukaudella hankittujen, korkeasti lainoitettujen kiinteistöjen ja kiinteistösalkkujen kohtalo. KTI:n markkinakatsauksen mukaan kiinteistösijoittajat ja rahoittajat ovat olleet hyvin kärsivällisiä tähän asti, minkä taustalla on ollut usko suhdannetilanteen kääntymisestä nousuun. Ongelmia ei voida kuitenkaan lykätä loputtomasti eteenpäin, ja jossain vaiheessa sijoittajat ja rahoittajat ovat valmiita kohtaamaan todellisuuden ja kärsimään tappiollisista sijoituksista mahdollisesti realisoituvat rahalliset menetykset. Yleinen taloudellinen epävarmuus jäytää erityisesti toimistomarkkinoita ja tyhjän toimistotilan määrä on jatkanut kasvuaan. Liiketilamarkkinoilla haasteita kasvattavat kuluttajien heikentynyt luottamus talouden kehitykseen ja yksityisen kulutuksen kasvun hiipuminen. Lisäksi tilannetta mutkistaa vähittäiskaupassa käynnistynyt rakennemuutos nettikaupan kasvun myötä. Liike- ja toimistotilojen suuren painoarvon vuoksi kiinteistösijoitusten kokonaistuotto on pudonnut keskimäärin kuuteen prosenttiin, mikä on jo alhaisempi kuin osakesijoitusten tuotto. Kiinteistöpalvelujen markkinat Asuinkerrostalojen ja muiden talonrakennusten ylläpidon laskennalliset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2012 Suomessa arviolta runsaat 13,2 miljardia euroa, jos pienasuinrakennuksia (omakotitalot, pari- ja rivitalot) ei oteta huomioon. Tästä summasta varsinaiset kiinteistön hoidon ja ylläpidon palvelut muodostavat arviolta noin 65 prosenttia ja lämpö-, sähkö- ja vesihuollon jakeluyhtiöille maksetut korvaukset käyttöaineista noin 35 prosenttia. Käyttöaineiden merkitys korostuu etenkin tuotannollisissa teollisuusrakennuksissa. Kiinteistöjen laskennallisten puhdistus- ja siivouspalvelujen arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Summa ei ole yhtä kuin Suomen siivouskustannukset, sillä kiinteistöjen siivous ei sisällä rakentamiseen liittyvää rakennussiivousta, kotisiivousta, liikennevälineiden siivousta ja muuta erikoissiivousta. Kaupallisen siivouksen osuus kiinteistöjen siivouskustannuksista on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien lukuun ottamatta kuntayhteisöjen kiinteistöjen siivousta. Kaupallisen siivouksen osuus kiinteistöjen siivouskustannuksista on arviolta 40 prosenttia. Laskennalliset kiinteistöhuollon, teknisten palvelujen sekä ulkotilojen hoidon kustannukset ovat yhteensä noin 7,1 miljardia euroa, jos pienasuintalojen ylläpidon kustannuksia ei lasketa mukaan. Summasta palvelutyön arvioidut kustannukset olivat 2,4 miljardia euroa ilman lämpö-, sähkö- ja vesihuollon käyttöaineita (4,7 mrd. euroa). Kiinteistöhoidolla ja teknisillä palveluilla tarkoitetaan kiinteistöjen yleishoitoa, erityislaitehuoltoa sekä lämpö-, sähkö- ja vesihuoltoa. Niiden kustannukset korostuvat erityisesti tuotannollisissa teollisuusrakennuksissa. Operatiivisen kiinteistöjohtamisen palvelujen arvo, jota on mitattu tässä raportissa kiinteistöjen hallinnoinnin ja isännöinnin laskennallisilla kustannuksilla, oli arviolta noin miljardia euroa, mikä on arviolta 11 prosenttiin varsinaisten kiinteistöpalvelujen arvosta (8,56 mrd. euroa) ilman lämpö-, sähkö- ja vesihuollon käyttöaineita ja pienasuintalojen palveluja. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna kiinteistöjohtamisen (isännöinnin) arvo on suurinta asuinkerrostaloissa, minkä taustalla on mm. asunto-osakeyhtiölain muutosten myötä tulleet uudet tehtävät. Muissa rakennustyypeissä kiinteistöjohtamisen merkitys on pienempää.

7 7 Asuinkerrostalojen ja muiden talorakennusten rakennus- ja laitetekniset korjauskustannukset ja ulkoalueiden kunnossapidon kustannukset olivat noin 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2012, kun pienasuintalojen omistajien osin omatoimisia korjaustöitä ei oteta huomioon. 4 Korjaustöiden merkitys on kasvanut rakennuskannan kasvun ja sen vanhenemisen seurauksena. Kiinteistöjen korjaustyöt ovat asuinkerrostaloissa merkittävin kiinteistöpalvelu. Ne hoidetaan kiinteistöissä pääosin ulkopuolisilla palveluntuottajilla, jotka voivat olla päätoimialaltaan rakennusyrityksiä. Kuvio 3 Kiinteistöjen ylläpidon laskennalliset kustannukset vuonna 2012 ilman pienasuintaloja, miljoonaa euroa 5 (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Toimitila- ja käyttäjäpalvelut Laveasti määriteltynä kiinteistöpalveluihin luetaan myös toimitila- ja käyttäjäpalvelut. Käyttäjäpalveluilla tarkoitetaan toimitilojen käyttäjille suunnattuja tukipalveluja. Esimerkkejä tärkeistä käyttäjäpalveluista ovat catering-palvelut sekä vartiointi- ja turvapalvelut. Muita käyttäjäpalveluja ovat esimerkiksi vahtimestari-, aulaemäntä-, postitusja puhelinvaihdepalvelut. Käyttäjäpalvelujen markkinoista ei euromääräisiä tietoja, koska niiden kysyntää ei voida arvioida laskennallisesti rakennuksen tai kiinteistön ominaisuuksista kuten ylläpitopalvelujen osalta on voitu tehdä. Markkinoilla tapahtuneet muutokset ja käyttäjäpalveluihin suuntautunut kysynnän kasvu on merkinnyt sitä, että toisaalta osa suurista ja keskisuuristakin kiinteistöpalvelujen tuottajista on laajentanut toimintaansa käyttäjäpalveluihin ja toisaalta jotkut rakennusliikkeet ja käyttäjäpalvelujen perinteiset tuottajat muun muassa catering-alalla ovat laajentaneet toimintaansa kiinteistöjen ylläpitopalvelujen puolelle. Näin markkinoille on muodostunut kokonaispalvelujen tarjoajia, joilla on hyvin laaja palveluvalikoima. Osa niistä käyttää toiminnassaan alihankkijoita. 4 Korjaustöiden arvosta rakennustekniset korjaustyöt olivat laskennallisesti 53 prosenttia, laitetekniset korjaustyöt 38 prosenttia ja ulkoalueiden kunnossapitotyöt yhdeksän prosenttia. 5 Kuviossa 3 muut kiinteistöpalvelut koostuvat esimerkiksi turvapalveluista.

8 8 Esimerkiksi vartiointi- ja turvapalveluissa (tol 80 6 ) toimipaikkojen liikevaihto asettuu jo 0,6 miljardiin euroon. Summa ei kuvaa koko yksityisen turvallisuusalan toiminnan liikevaihtoa, joka nousee Suomessa noin 1,89 miljardiin euroon. Alan tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien kysyntä on noussut nopeasti 1990-luvulta lukien, sillä kysyntä on pääosin riippumatonta lyhyen aikavälin suhdannevaihteluista. Suhdannevaihteluja ovat tasanneet asiakastoimialojen uudet turvallisuustarpeet ja asennettujen turvallisuusjärjestelmien ylläpito- ja huoltotyöt. Rakennetun ympäristön laajentuminen ja sen seurauksena lisääntynyt talonrakennusten ja muiden rakennelmien korjaus- ja kunnossapitorakentaminen ovat taanneet, että turvallisuusalan tuotteilla, palveluilla ja järjestelmillä on ollut koko ajan kysyntää. Tätä osoittaa se, että turvallisuusalan yritysten mediaaniliikevaihto kasvoi keskimäärin runsaat kolme prosenttia vuonna Alan nopeasta teknistymisestä huolimatta merkittävä osa liikevaihdosta kertyy sähköisissä turvajärjestelmissä palvelutyöstä, mikä tuottaa enemmän arvonlisäystä kuin laitekauppa. Kuvio 4 Vartiointi- ja turvapalvelualan (tol 80) yritystoimipaikkojen henkilöstön ja reaalisen liikevaihdon kehitys (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Julkisyhteisöjen kiinteistöpalvelut Julkisyhteisöjen kiinteistöpalvelut muodostavat yksityisille palveluntuottajille potentiaalisen markkina-alueen. Pääasiallisena syynä on, että varsinkin kuntien kiinteistöpalvelujen ulkoistaminen on edennyt hitaasti verrattuna esimerkiksi valtion laitoksiin ja virastoihin yksityisen alan ulkoistamiskehityksestä puhumattakaan. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien suoraan omistamien julkisten rakennusten laskennalliset ylläpidon kustannukset olivat yhteensä 2,21 miljardia euroa vuonna 2012, kun asuinrakennuksia ja julkisomisteisten yhtiöiden kiinteistöjä ei oteta lukuun. Julkisyhteisöjen osuus on noin 17 prosenttia kaikkien kiinteistöjen laskennallisista ylläpidon kustannuksista (ml. pienasuintalot). Ylläpidon kustannuksista siivous oli noin Viittaus EU:n virallisen toimialaluokituksen toimialaan 80 (www.tilastokeskus.fi).

9 9 miljoonaa euroa vuonna Kiinteistöhuolto, tekniset palvelut ja ulkoalueiden hoito muodostivat miljoonaa euroa, josta varsinaisen palvelutyön arvo oli 330 miljoonaa euroa ilman LVIS-alan käyttöaineita. Julkisten rakennusten korjaustöiden kustannukset olivat arviolta 410 miljoonaa euroa. Isännöinnin ja hallinnon palvelujen osuus oli noin 110 miljoonaa euroa ilman asuinrakennuksia. Kuntien kiinteistöpalveluissa siivouksella on suuri merkitys. Tämä on tulosta siitä, että toimitilojen puhtaanapidon tärkeys korostuu erityisesti sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon rakennuksissa, sosiaalihuollon palvelurakennuksissa sekä kouluissa ja muissa opetusrakennuksissa. Lisäksi näiden rakennustyyppien osuus kuntayhteisöjen kiinteistöjen kerrosalasta on muutoinkin melko suuri. Erilaisesta palvelutuotanto- ja kiinteistörakenteesta johtuen eri kiinteistöpalvelujen painopistealue voi kuitenkin vaihdella eri kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvio 5 Kuntien julkisten rakennusten laskennalliset ylläpidon kustannukset vuonna 2012 ilman asuinrakennuksia, miljoonaa euroa (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Kasvavat julkisten hankintojen markkinat Kiinteistöjen ylläpitopalvelujen julkisten hankintojen arvosta ei ole olemassa tarkkoja tilastotietoja. Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen pohjalta tehtyjen arvioiden mukaan kunta-alan yksityiset ostopalvelut olivat runsaat 800 miljoonaa euroa vuonna 2012, jos liikelaitosten palveluostot lasketaan mukaan. Summaa lisäävät valtioorganisaatioiden ostot. Hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvien hankintojen arvo oli julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAn hankintatilastojen mukaan kuitenkin vain 380 miljoonaa euroa vuonna Yrityskyselyjen mukaan julkisten hankintojen määrä lisääntyy lähivuosina erityisesti kuntayhteisöissä. Myös Kiinteistötyönantajat ry:n keväällä 2013 kuntavaikuttajille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kiinteistöpalvelujen kokonaisulkoistus tai alue- ja palvelukokonaisuuksina suoritetta- 7 Hankintasäännösten alaisten hankintojen määrä alentavat mm. erityisalojen korkeat kansalliset kynnysarvot.

10 10 va ulkoistus olisi paras tapa järjestää kunnan kiinteistöpalvelut. 8 Runsaat 60 prosenttia totesi, että pääasiallisena vaihtoehtona olisi kunnan oma palvelutuotanto, jota täydennetään yksittäisillä pienillä ostopalveluilla. Uutta ajattelua osoittaa julkisen ja yksityisen alan kumppanuudesta kehitetty toimintatapamalli, jota kutsutaan elinkaarivastuumalliksi. Siinä julkinen tilaaja, kuten kunta tai valtio hankkii yksityiseltä toimittajalta kokonaispalvelun, joka käsittää tilojen ja muun rakenteen tuottamisen ja toimitilapalvelujen tarjoamisen. Mallin hyvinä puolina ovat kannustinvaikutukset, jotka voivat näkyä mm. rakentamisajan lyhentymisenä ja tilojen toimintavarmuuden parantumisena. Kokemuksia elinkaarivastuumallilla toteutetuista hankkeista on ollut kuitenkin toistaiseksi melko vähän. Kiinteistöpalvelujen ulkoistamiseen suhtaudutaan myönteisemmin suurissa yli asukkaan kunnissa kuin pienemmissä kunnissa. Siten kuntaliitokset ja käynnissä oleva keskimääräisen kuntakoon kasvattaminen suosii kiinteistöpalveluja koskevan tuotannon avaamista kilpailulle. Oman lukunsa muodostaa kuntien vastuulla oleva kiinteistöjen jätehuolto, jossa kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätehuolto on yleistymässä Suomen kunnissa. Tosin elinkeinoelämän järjestöt ovat puoltaneet sopimusperusteista jätteenkuljetusta, koska se tukee paikallista yrittäjyyttä Yrityskyselyjen mukaan julkisten hankintamarkkinoiden toimivuudessa on kuitenkin paljon parantamista, mikä koskee tarjouspyyntöjen sisällöllistä tasoa, hinnan ja laadullista kilpailutekijöiden välistä suhdetta, ehdokkaiden ja tarjoajien yleistä arviointia sekä hankintayksiköiden osaamista. Asiaa voidaan kohentaa käyttämällä kilpailullista neuvottelumenettelyä. Samalla voidaan lisätä innovatiivisuutta julkisissa hankinnoissa. Yksi tapa lisätä uusien toimintatapojen virtaa julkiseen toimintaa olisi palvelualoiteoikeuden käyttöönotto vapaaehtoiselta pohjalta. Suomessa on kiinnitetty ylipäätään liian vähän huomiota siihen, että julkisen alan organisaatiot (valtio, kunnat ja kuntayhtymät liikelaitoksineen) voivat omilla toimillaan vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen ilman, että tarvitaan suoria yritystoiminnan rahoitustukia tai muita kannusteita. Julkisyhteisöt ovat suuria potentiaalisia asiakkaita myös monille kiinteistöjen ylläpito- ja käyttäjäpalveluja tuottaville yrityksille. Alan liiketoiminta ei eroa ratkaisevasti muista toimialoista siinä, että vahvat kotimarkkinat antavat pohjaa kasvaa yrityksenä. Jos uusia toimintamalleja ja teknologiaa soveltava kiinteistöpalvelualan yritys voittaa julkisessa hankintakilpailussa, yritys voi saada uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia ja pystyy lisäämään investointejaan. 9 Julkisten hankintojen ongelmina ovat pienten hankintayksiköiden rajalliset voimavarat ja ammattiosaamisen puute kuntapuolella sekä se, että uusien palvelu- ja teknologiainnovaatioiden saaminen julkiseen palvelutuotantoon saatikka yritystoiminnan edistäminen eivät ole kuuluneet hankintapolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. 8 Kyselytutkimuksen suoritti Aula Research Oy ja siihen vastasi 806 kunnanvaltuutettua ja virkamiestä 75 suurimmasta kunnasta ja kasvukeskuksesta (ks. Aula Research Oy: Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista, 19/05/2013). 9 Tämä voi pienentää edelleen yrityksen riskipääoman tarvetta, sillä riskipääoman puute on nähty yhdeksi yritystoiminnan kasvun esteeksi.

11 11 Kotitalousvähennysjärjestelmä ja sen uudistaminen Myönnetty kotitalousvähennys oli 302 miljoonaa euroa ja veroverovähennyksen saajia oli henkilö vuonna Edellisestä vuodesta verovähennys supistui 37 prosenttia. Verovähennyksen saajat vähenivät puolestaan kymmenellä prosenttia, mikä oli ensimmäinen kertaa verovähennysjärjestelmän 2000-luvun historiassa. Supistukset olivat seurausta vuonna 2012 tapahtuneista kotitalousvähennyksen ehtojen heikennyksistä, jotka koskivat verovähennyksen vuotuista enimmäismäärää ja maksetusta työkorvauksesta myönnettävää vähennysosuutta. Kotitalousvähennyksen alaisten palvelujen tuottajista ei ole olemassa tuoreita tilastotietoja, mutta asiasta laaditun erityisselvityksen mukaan palveluja tuotti noin yritystä vuonna Niistä arviolta toimi kiinteistöpalvelualoilla. Kotitalousvähennyksen alaisen palvelumyynnin kokonaislaskutus oli kiinteistöpalvelualalla vajaat 80 miljoonaa euroa, josta työsuoritusten osuus oli 63 prosenttia. Kotitalousvähennyksen alaisen palvelumyynnin merkitys kasvaa yrityskoon pienentyessä. Suurinta se oli alle kolme henkilöä työllistävissä yrityksissä. Kotitalousvähennysjärjestelmää uudistamalla ja siirtämällä verovähennyksen painopisteen kotitalous-, hoito- ja hoivatöihin lisätään ennaltaehkäiseviä arjessa selviytymisen palveluja lapsiperheille ja vanhuskotitalouksille. Tämä voitaisiin toteuttaa nostamalla vähennyskelpoisen työn osuutta kotitalous-, hoito- ja hoivatöissä nykyisestä 45 prosentista lähemmäksi palvelujen oikeaa työkustannusosuutta. Parannukset voisi rahoittaa leikkaamalla remonttitöiden verovähennystä tai rajaamalla vähennysoikeus verovelvollisten vakituisessa asunnossa tehtäviin töihin. 10 Suomessa voisi selvittää siirtymistä Ruotsin eleganttiin laskutusjärjestelmään, jossa palveluntuottaja hakee ja saa verovähennyksen ostajan puolesta verohallinnolta. Järjestelmässä tiedot liikkuisivat palveluntuottajan, verohallinnon ja palvelun käyttäjän välillä pääosin sähköisiä tietoverkkoja pitkin. Laskutusmalli yksinkertaistaisi järjestelmää ostajan kannalta, millä on merkitystä, kun kasvava osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä on ikääntyviä kansalaisia. Järjestelmää voisi edelleen yksinkertaistaa luopumalla palvelunostajan 100 euron omavastuuosuudesta. Laskutusmalli voisi olla työnsuorittajalle nykyjärjestelmää selkeämpi ja kannustavampi, jos hallinnollinen työ jää vähäiseksi ja asiakasvirta kasvaisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut. Viranomaisille laskutusmalli tarjoaisi mahdollisuuden järjestelmän massavalvontana tapahtuvaan etukäteisseurantaan, sillä nykyjärjestelmään sisältyy paljon erilaisia väärinkäytösmahdollisuuksia. 11 Tiedot kotitalousvähennyksestä monipuolistuisivat samalla, kun palvelunostajista ja -tuottajista voitaisiin tuottaa aiempaa tarkempia ja ajantasaisempia tilastoja eri käyttäjien tarpeisiin. 10 Rajauksella verovähennys voidaan suunnata paremmin niille väestöryhmille, joilla on eniten ulkopuolisen avun tarvetta, ja missä verotuen myönteiset yhteiskunnalliset ulkoisvaikutukset ovat suurimmat. Keskittämällä verovähennysoikeus vakituiseen asuntoon vähennetään merkittävästä ulkomailla tehtävistä töistä aiheutuvaa verovähennystä. 11 Uuteen laskutusjärjestelmään voisi liittää mahdollisuus kuitata maksettua verovähennystä vasten palveluntuottajan erääntyneitä verovelkoja, kuten Ruotsissa on tehty.

12 12 Yksityinen tarjonta Kiinteistöalan yritystoimipaikat työllistivät työntekijää vuonna Liikevaihtoa toimiala tuotti 9,3 miljardia euroa. Lähes 80 prosenttia työntekijöistä toimii kiinteistöpalveluja tuottavilla toimialoilla, mutta melkein kaksi kolmasosaa liikevaihdosta kertyy muusta kiinteistötoiminnasta. 12 Kiinteistöpalvelualoilla tarkoitetaan tässä yrityksiä, jotka toimivat isännöinnin, kiinteistön hoidon sekä siivouksen toimialoilla. 13 Muu kiinteistötoiminta koostuu kiinteistövälityksestä, kiinteistöjen rakennuttamisesta ja kaupasta sekä asuntojen ja kiinteistöjen vuokrauksesta. 14 Yrityksiä kiinteistöalalla oli vuonna Niistä toimi kiinteistöpalveluja tuottavilla toimialoilla ja muussa kiinteistötoiminnassa. 15 Alan yritysten määrä on kasvanut vauhdilla viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Selityksenä on toimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen yksityisellä ja julkisella puolella, uusien palvelutuotteiden esiinmarssi ja lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Esimerkki lainsäädäntöteitse kasvaneesta alasta on kotitalousvähennykseen perustuva kodinhoito ja kotisiivous, johon on perustettu runsaasti pieniä siivousyrityksiä. Yli 90 prosenttia kiinteistöalojen yrityksistä työllistää alle viisi työntekijää. Monissa yrityksissä ei ole lainkaan ulkopuolisia työntekijöitä, vaan henkilöstö koostuu yrittäjistä ja heidän perheenjäsenistään. Pienten yritysten suuresta määrästä huolimatta kiinteistöpalvelujen tuotanto on keskittynyt harvalukuisten suurten konsernien käsiin. Kiinteistöpalveluissa johtavia yrityksiä ovat ISS Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy, RTK-Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Coor Service Management Oy ja N-Clean Oy. Keskittymisilmiö korostuu yhtä selvästi myös catering-alalla ja turvallisuuspalveluissa. Taulukko 2 Yritykset henkilöstön kokoluokittain koko kiinteistöalalla (pl. kiinteistöjen rakennuttaminen, ml. maisemahoito) 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Henkilöstön kokoluokka, työntekijää Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Osuus henkilöstöstä, % Osuus liikevaihdosta, % Alle ,4 20,4 44, ,1 8,3 7, ,0 8,2 5, ,1 10,4 9, ,3 9,6 7, ,1 43,1 25,4 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Leimaa antavaa yksityisen yritystoiminnan kehitykselle on suurten kiinteistöpalvelualan yritysten kasvu yritysostojen ja fuusioiden kautta ja muuttuminen ylläpitopalvelujen 12 Luvut sisältävät vain kiinteistöalan erikoistuneissa määrätyillä toimialoilla (tol 68, 81, 411) toimivien yritysten liiketoiminnan, eivätkä ne sisällä aivan kaikkea kiinteistöalan kaupallista toimintaa, kuten ylläpito- ja käyttäjäpalveluja, joita tuotetaan rakennusalan yrityksissä ja mm. käyttäjäpalveluihin erikoistuneissa yrityksissä kuten catering-alalla ja vartiointi- ja turvallisuuspalvelussa. 13 Ks. Liite 3: Kiinteistöala toimialaluokituksessa (Nace 2008). 14 Ks. Liite 3: Kiinteistöala toimialaluokituksessa (Nace 2008). 15 Muussa kiinteistötoiminnassa yritysten määrän kasvu on ollut osittain tilastollista, mikä johtuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietopohjan laajenemisesta kiinteistöjen käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonveroverovelvollisiin yksiköihin.

13 13 tuottajista kokonaispalvelujen tuottajiksi, kun toiminta on laajentunut rakennuttamiseen, käyttäjätoimintoihin ja asiantuntijapalveluihin. Myös käyttäjäpalvelujen tuottajat (esim. catering-yritykset) ja perinteiset rakennusliikkeet ovat hakeneet uutta kasvujalustaa kiinteistöjen ylläpitopalveluista. Rakennusliikkeiden kannalta katsoen kiinteistöjen ylläpitopalvelut tasaavat rakennusalan suuria suhdannevaihteluja. Arviolta 2,5 prosenttia kiinteistöalojen yrityksistä kuuluu kansantalouden menestyksen kannalta tärkeisiin kasvuyrityksiin. Osuus on hieman vähemmän kuin yrityskentässä keskimäärin. Tosin kasvuyritysten osuus yrityskannasta nousee keskiarvoa suuremmaksi kiinteistöpalveluja tuottavissa yrityksissä, joiden joukossa enemmän kasvuyrityksiä kuin muussa kiinteistötoiminnassa. Jos tarkastelu rajataan mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin, on kasvuyrityksiä kuitenkin enemmän muussa kiinteistötoiminnassa kuin varsinaisissa kiinteistöpalveluissa (Taulukko 3). Taulukko 3 Kasvuyritysten määrä ja osuus yrityskannasta toimialoittain pl. alkutuotanto sekä rahoitus- ja vakuutusala (Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yli 10 % kasvaneet, lkm Osuus yrityskannasta 2011, % Yli 30 % kasvaneet, lkm Kauppa , ,54 Rakentaminen , ,72 Ammatillinen ja tekninen toiminta 994 3, ,64 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 800 2, ,52 - Kiinteistöala (tol:t 68 ja 81) 583 2, ,42 Sosiaali- ja terveyspalvelut 662 3, ,51 Kuljetus 631 2, ,41 Teollisuus 599 2, ,49 Koulutus ja henkilöpalvelut 557 2, ,2 Informaatio ja viestintä 400 4, ,26 Majoitus- ja ravitsemisala 310 2, ,39 Yhteensä , ,54 Osuus yrityskannasta 2011, % Kasvuyritysten vastapoolina voidaan pitää sivutoimista yrittäjyyttä. Sivutoimisella yrittäjyydellä tarkoitetaan yritystoimintaa, jossa henkilö ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Kiinteistöpalveluissa toimi arviolta sivutoimista yritystä vuonna Sivutoimisista yrityksistä noin 53 prosenttia sisältyi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n vuositilastoihin eli edellä mainittuu yritykseen. Loppuosa yrityksistä (47 %) oli jäänyt vuositilastojen ulkopuolelle niiden pienen vuotuisen liikevaihdon takia. Sivutoiminen yrittäjyys voi olla hyödyllistä kansantaloudessa. Pienillä paikkakunnilla ja taajamissa, missä asiakkaita ei ole riittävästi erikoispalvelujen päätoimiseen tarjontaan, sivutoimiset yrittäjät täydentävät palvelutarjontaa. Esimerkkinä voidaan mainita viikonloppuisin kotivähennyksen alaista siivoustöitä tarjoavat pienyritykset. Sivutoiminen yrittäjyys voi sopia hyvin eri henkilöiden elämäntilanteeseen. Esimerkkinä voidaan mainita eläkeläiset, kotiäidit tai opiskelijat, joille sivutoiminen yrittäjyys voi tarjota tarpeellisia lisätuloja tai vaihtelua elämään.

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2010-11 Helsinki 07.01.2012 Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering

Lisätiedot

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2014-2015 Rapport om fastighetsbranschens företagsverksamhet,

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat

Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat 5. kesäkuuta 2006 Sisältö Johdanto 3 Kiinteistö- ja rakennusalan kansantaloudellinen asema 4 Kiinteistöpalvelujen markkinat

Lisätiedot

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Raportti kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2016-2017 Helsinki 17.04.2017 Pekka Lith Lith Consulting Group Tiedustelut Pekka Lith,

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne

sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne Asumisen sisältävien yksityisten sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne - tuoreet tutkimustulokset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM Hämeenlinna 19.9.2012 TEM raportteja 24/2012 Pekka Lith

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelut Suomessa - yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat

Kiinteistöpalvelut Suomessa - yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering och Analys Pekka Lith Pekka Lith Kiinteistöpalvelut Suomessa - yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat Tutkimuksia ja raportteja 1/2006

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa

Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit EKHHL 20a juubeli foorum 20.11. 2015, Tallinnas Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry (Soome Kinnisvaraliidu) Harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland

Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2015-2016 Rapport om fastighetsbranschens företagsverksamhet,

Lisätiedot