Tammikuu vsk

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tammikuu 2014 92.vsk"

Transkriptio

1 Tammikuu vsk

2 MUUSIKON LIKSALISTA Liksalista sisältää työehtosopimuksissa sovitut vähimmäispalkat. Koko työehtosopimustekstiin kannattaa tutustua osoitteessa PALKKASAATAVIA? Oikeus palkkaturvaan vanhenee 3 kk:ssa työsuhteen päättymisestä. Muista ilmoittaa liittoon palkka saa tavista hyvissä ajoin ennen tä män ajan kulumista. SUNNUNTAITYÖTÄ? Työaikalain mukaisesti sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIN AVUSTAJAT Esitys - 3,5 tuntiin saakka ennen klo ,49 - ylittävä alkava 1/2 t ennen klo ,84 - sama klo jälkeen 29,28 - näyttämöllä yleisön nähtävissä lisämaksu/näytäntö 34,36 - osallistuminen näytelmän toimintaan, esiintyminen näyttämöpuvussa ja/tai naamioituneena, lisämaksu ensimmäisestä näytöksestä 34,36 - lisämaksu seuraavilta näytöksiltä 24,84 - kenraaliharjoituksesta maksetaan kuten esityksestä - prima vista -korotus 100 % Orkesteriharjoitus - harjoitus 3t saakka ennen klo ,27 - ylittävä alkava 1/2 t ennen klo ,96 - sama klo jälkeen 24,84 Harjoituspianisti - harjoitus 3 t saakka 88,27 - ylittävä alkava 1/2 t ennen klo ,96 - sama klo jälkeen 24,84 Nauhoitus - 3 t saakka 100,89 - ylittävä alkava tunti 33,63 Käyttökorvaus - korotus harjoituskäytöstä 100 % - esityksistä kustakin nauh.palkkiosta 30 % 11.- nauh.palkkiosta 15 % - sivusoitin 19,96 - erityissoittimet korotus 25 % - konserttimestarikorotus 30 % - äänenjohtajakorotus 25 % Soittimien kuljetus - auton käyttökust.max 15,42 - autonkuljetuspalkkio 5,45 Matkustusajan korvaus (max 6 h) 17,05/h Lomakorvaus 13,5 % KANSALLISOOPPERAN KUORON AVUSTAJAT saakka Esitys - 3,5 tuntiin saakka 133,21 - ylittävä alkava 1/2 tuntia 22,55 Harjoitus - 4 tuntiin saakka 74,69 - ylittävä alkava 1/2 tuntia 12,81 Lomakorvaus 13,5 % KAUPUNGINORKESTERIN AVUSTAJAT saakka Esitys - 3 tuntiin saakka 131,11 - ylittävä alkava1/2t 21,85 - lyhyen esit. uusinta 65,56 Harjoitus - 3 tuntiin saakka 87,40 -ylittävä alkava 1/2t 14,55 Äänenjohtajakorotus 25 % Sivusoitinkorotus 15 % Lomakorvaus 9 % Levytys - sovittava erikseen Radiointi 68,23 Televisiointi 102,34 sis. nettilähetyksen (streaming) RSO:N AVUSTAJAT saakka Radio Harjoitus (radio-olos.) - 3 tuntiin saakka 112,47 - ylittävä alkava ½ t 18,76 Tallentamistyö (radio-olos.) - 3 tuntiin saakka 115,75 - ylittävä alkava ½ t 19,30 TV Julkinen esiintyminen, harjoitusja tallentamistyö - 3 tuntiin saakka 154,96 - ylittävä alkava ½ t 25,82 Äänenjohtajakorotus 25 % Sivusoitinkorotus 50 % Matkatuntikorvaus 19,76 Soittimen kuljetus - auton käyttökust.max 23,25 - autonkuljetuspalkkio 6,10 Lomakorvaus 10 % YLE:N (MTV:N) KEIKAT alkaen LISÄPALKKIOT Solistiset tehtävät (sis. laulusolistit) Radiotyö, vähintään 314,42 TV-työ 315,65 Täyslukuisen sektion johtaminen/ vaativaksi työksi etukäteen sovittu 25 % Radiotyö, kuuteen tuntiin asti 296,61 - Ylittävä ½ t 22,03 - TV-työ, kuuteen tuntiin asti 356,82 - Ylittävä ½ t 25,69 Kapellimestari orkesterissa tai yhtyeessä tai esityksestä vastaava muusikko % - Radiotyö kuuteen tuntiin asti 355,93 474,57 - Ylittävä ½ t 26,44 35,26 - Televisiotyö kuuteen tuntiin asti 285,46 - Ylittävä ½ t 20,55 Etukäteen harjoiteltavasta tehtävästä, vähintään - Radiotyö 237,28 - Televisiotyö 238,21 Sivusoitin (myös taustalaulu tai vastaava laulutehtävä euroa/soitin/työpäivä) - Radiotyö 24,51 - TV-työ 24,61 Matkatuntikorvaus/t 8 t asti/vrk 19,73 Soittimen kuljetus - Enimmäiskorvaus 23,25 - Oman auton kuljetuspalkkio 6,05 Tapahtumataltioinnit (festivaalit yms., järjestäjä muu kuin YLE, eikä taltioinnista ole sovittu muulla työehtosopimuksella 175,00 - Uusintajakso 30 vrk 20 % - Lunastus 80 % Internetjakelu kopiointimahdollisuudella (on demand download) 2 % Lomakorvaus 10 % TILAPÄISET TEATTERIMUUSIKOT saakka Esitys - 3,5 tuntiin saakka 131,71 - ylittävä alkava ½ t 19,51 (myös pää- ja valmistavat harjoitukset) - prima vista -korotus 30 % Esitys näyttämöpuvussa/naamioituna - 3,5 tuntiin saakka 138,00 - ylittävä alkava ½ t 21,00 (myös pää- ja valmistavat harjoitukset) - prima vista -korotus 30 % Orkesteriharjoitus - 3,5 tuntiin saakka 82,13 - ylittävä alkava ½ t 12,58 Korrepetiittorikorotus 50 % Harjoituspianisti - enintään 2 t harjoitus 50,26 Nauhoitus - 3 tuntiin saakka 88,19 - ylittävä alkava tunti 29,37 Sivusoitinkorvaus - 2. soitin 15,49 - jokainen seuraava sivusoitin 3,81 Käyttökorvaus - korotus harjoituskäytöstä 100 % - esityksistä kustakin nauh. palkkiosta 30 % 11.- nauh. palkkiosta 17 % Soittimen kuljetus - autonkuljetuspalkkio 6,76 Lomakorvaus 13,5% MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSTEN ENIMMÄISMÄÄRÄT VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN MUKAAN 2014 (Huom. Valtiolla ja kunnalla omat korvausperusteet.) - kokopäiväraha 10 t 39,00 - osapäiväraha 6 t 18,00 - ateriakorvaus 9,75 - yömatkaraha 12,00 kilometrikorvaukset: - auto 0,43 - perävaunu 0,07 - yli 80 kg tai kooltaan suuret esineet 0,03 - lisämatkustaja 0,03 RAVINTOLAMUUSIKOT alkaen Orkesterin jäsen - päiväpalkka 121,61 - lauantaisin ja aattoina 144,42 Orkesterin yhdysmies - päiväpalkka 129,98 - lauantaisin ja aattoina 152,79 Tuntipalkkaa ei yleensä saa maksaa. - Ohjelmanumeron säestyksestä sovittava erikseen - ylim. roudaus alkava 1/2 t 6,10 Matkakustannukset korvataan mat kasta esiintymispaikalle, pa luu mat kasta vain, jos jää työt tömäksi. -Vuosilomakorvaus 13,5 % Palkkaa ei voi maksaa kustannusten korvauksina. Ellei muusikolla ole ruoka- ja asuntoetua, maksetaan päiväraha palkan päälle. NUOTINKIRJOITUS saakka 1. Pohjamaksu toimeksiannolta - 25 ensimmäiseltä sivulta 21,94 - Lisäpalkkio kultakin seuraavalta alkavalta 10 sivulta 3,26 2. Soitinmusiikki 2.1. Orkesteriäänet sekä kitara, jossa on rytmi- ja sointumerkit, piano, jossa on melodia, bassokulku ja sointumerkit ja vastaavat moniääniset soittimet/sivu 6,97 - Lisäpalkk. transp. 3,17 - Lisäpalkk. kahden äänen kirjoitt. samalle äänilehdelle 1, Orkesteripiano, harppu, urut, urkuharmoni, celesta, cembalo, kitara, harmonikka ja vastaavat moniääniset soittimet/sivu 8,15 - Lisäpalkk. transp. 7, Piano ja sooloääni tai piano ja yhdellä tekstirivillä varustettu lauluääni/sivu 8,37 - Lisäpalkk. transp. 7, Soolopiano, soolourut ym.useampiääniset sooloäänet/sivu 16,07 - Lisäpalkk. transp. 10, Partituuri/äänirivi 0,58 - Orkesteriäänistä kokoamalla 100 % korotettuna 3. Kuoromusiikki - Kuoropartituuri, yksinkertaisin tekstirivein/sivu 7,19 - Lisäpalkk. transp. 5,27 4. Tekstin kirjoittaminen - Partituurin tekstirivi tai valmiit nuotit / rivi 0,58 - lisäpalkkio muut kuin kotim.kielet 0,16 5. Tuntityöt - Jousitustyöt ja vastaavat tunnilta 16,09 - Vaativat tarkistus- ja korjaustyöt tunnilta 19,73 ÄÄNILEVY saakka - tuntipalkka 33,81 - stemma 18,78 - minimi 159,85 (työkertakohtainen vähimmäispalkka) - vaativa tehtävä tuntipalkka 42,27 - vaativa stemma 23,47 - solistisesta teht. sovittava erikseen - kapellimestarikorotus 50 % - miksaus tunnilta 34,90 - sivusoitin 21,40 - soittimen kuljetus 19,80 - matkatuntikorvaus 18,92 Lomakorvaus 13,5 % HUOM. Palkka studiotyöstä määräytyy tuntipalkan ja stemmakorvauksen yhteissummana. Mikäli summa on pienempi kuin työkertakohtainen vähimmäispalkka 159,85 euroa, maksetaan muusikolle palkkana em. minimi (+ lomakorvaus). MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET KUNNALLISISSA ORKESTEREISSA 2014 kokopäiväraha 12 t 39,00 osapäiväraha 8 t tai 18,00 6 t, jos >3 t klo ateriakorvaus 9,75 yömatkaraha12 t, 4 t ,00 Kilometrikorvaus auto alle 5000 km 0,43 yli 5000 km 0,39 perävaunu 0,07 yli 80 kg tai suurikokoiset laitteet 0,03 lisämatkustajat à 0,03 2 Muusikko 1/2014 > sopimukset-ja-tariffit

3 muusikkojen ammatillinen julkaisu Julkaisija Suomen Muusikkojen Liitto ry Päätoimittaja Jouni Nieminen Toimituksen sihteeri Kaisu Junno-Sollo Taitto Kimmo Tähtinen Toimittaja Pekka Nissilä Toimitus Pieni Roobertinkatu 16, Helsinki Fax (09) Kannessa: Kansitaidetta Kuva: Kimmo Tähtinen Kirjapaino Forssa Print Esko Aaltosenkatu 2, Forssa Puh (03) , Fax (03) ISSN SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITTO RY Pieni Roobertinkatu 16, 5 krs Helsinki Puh. (09) , Fax (09) Toimistoaika: LEIKATAAN Valtakunnassa ei ole kaikki hyvin, nyt leikataan. Kaikesta mihin saksilla pystyy. Leikkaaminen on isänmaallista ja sen vastustelu rinnastuu lähinnä rintamakarkuruuteen. Kun raha ei näytä riittävän kaikkeen, leikataan kaikesta suhteellisesti yhtä paljon, niin kaikki valittavat suhteellisesti yhtä vähän. Kun näin toimitaan, ei päättäjänkään tarvitse tehdä liian vaikeita valintoja. Tasaleikkaus on ratkaisu, joka näyttää perustelevan itse itsensä. Terveysmenot ovat mittaluokassaan ihan eri maailmasta kuin vaikkapa kulttuuriin satsattavat eurot. Vähäiseltä vaikuttava säätö terveyspuolen etuuksissa tai niiden perusteissa voi vastata rahassa kokonaista kulttuurisektoria. Vaikka kulttuurilla on selviä terveysvaikutuksia, ei kulttuuria tehdä tai kuluteta niiden vuoksi. Sillä on oma itseisarvonsa, jota ei voi eikä pidä verrata terveyspalvelujen arvoon. Terveydenhuolto pyrkii edistämään elämistä terveenä, mutta kulttuuri on sen elämän sisältöä. Se on myös osa identiteettiämme, ei pelkästään kansallista, vaan ihan henkilökohtaista. Alueelliset kulttuuripalvelut ja -arvot ovat tärkeä kilpailutekijä asuinpaikan valinnassa ja siihen kiinnittymisessä. Jo maakuntalaulujen paatos kumpusi inhimillisestä perustarpeesta: elämän juuri täällä juuri nyt pitää olla merkityksellistä ja ainutlaatuista. Voi olla, että tulisi halvemmaksi kustantaa koko pienen kaupungin X musiikki- ja teatteriharrastajien matkat pääkaupunkiin lippuineen päivineen, kuin ylläpitää omaa orkesteria tai teatteria. Mutta jossain kohdassa joku alkaisi miettiä, miksi me oikeastaan asutaan täällä, kun elämyksiä pitää mennä kokemaan muualle. Puheenjohtaja Ahti Vänttinen Sopimuspäällikkö Miika Tarhio Lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen... (vanhempainvapaalla) Talouspäällikkö Jouni Nieminen Toimistonhoitaja Kaisu Junno-Sollo Toimistosihteeri Sirpa Seppänen Tiedottaja Sanni Kahilainen Studio- ja teatterimuusikkojen luottamusmies sekä ravintolamuusikkojen pääluottamusmies Juho Viljanen Työttömyyskassa Nomit Kutomotie 18 B, Helsinki Telefax (09) Puhelinpäivystys:... (09) ma ti klo , ke , to-pe klo Kassanjohtaja Aija Ståhlberg Etuuspäällikkö Kimmo Honkanen...(09) Kassanhoitaja Kirsi Kilpiö Toimistosihteeri Päivikki Vilppula Etuuskäsittelijät ovat: Christel Flander, Jonna Malila, Marianne Malila, Riitta Pesonen, Merja Voutilainen Muusikko 1/2014 3

4 KERTAALLEEN ÄÄNITETTYÄ MUSIIKKIA Jouni Nieminen Jäljitelmä-äänitteet muistetaan meillä lukulaisena huvittavanakin ilmiönä. Alan näkökulmasta tämä aikansa ilmiö tarjosi omanlaisensa työmaan studiomuusikoille ja laulajille. Kertakorvauksella toimineet laulajat eivät yleensä päässeet hyötymään näiden äänitteiden myyntimenestyksestä. Lauluntekijöille se puolestaan saattoi tuoda yllättävän lisätulon. Turku oli yksi cover-tuotantomme tukikohtia. KIMMO TÄHTINEN/PINTORESCO 4 Muusikko 1/2014

5 Varmimpia todisteita poplaulun ikivihreydestä on se, että sitä versioidaan vielä kymmenien vuosien kuluttua keikoilla ja äänitteilläkin. Klassikkoja suuresta tarjonnasta nousee harvakseltaan vaikka joidenkin laulujen suosio hetken sellaiselta näyttäisikin. Nopeaankin rahastukseen taipuvaisessa musiikkibisneksessä ei aina jäädä odottamaan sävelteosten kypsymistä ikivihreiksi, vaan uudelleentulkintoja on tehty myös tuoreeltaan. Kun rock n roll piti saada 1950-luvulla myytyä laajemmalle kuluttajakunnalle, tehtiin mustasta musiikista helpommin lähestyttäviä versioita. Tuolloin majoryhtiöt teettivät valkoisilla laulajilla nopeaan tahtiin omat versionsa indieyhtiöiden julkaisemista alkuperäislevytyksistä. Ajan suosituimpia laulajia oli Pat Boone, jota ei merkittävistä myyntiluvuistaan huolimatta ole koskaan korotettu rockin suurmiesten joukkoon. Pikemminkin hän on ollut malliesimerkki hengettömistä jäljitelmistä ja rock-uskottavuuden puutteesta. Nopeita uudelleentulkintoja äänilevyille tehtiin myös pienemmässä mittakaavassa. USA:n markkinoille kehittyi omat halpatuotantoyhtiönsä, jotka versioivat päivän hittejä myytäväksi edulliseen hintaan ep-muodossa. Tässä käytännössä myös äänitteen jakelutie eriytyi ja musiikin myyntiin löytyi uusia pisteitä. Käyttöön vakiintui termi drugstore records ja äänitteiden myyntiverkosto laajeni erilaisiin sekatavarapuoteihin uuden yleisön ulottuville. U S A : l a i n e n t a v a r a t a l o k e t j u Woolworth s oli alan ensimmäisiä merkittäviä toimijoita. Yhtiö toimi myös Britanniassa, mitä kautta ilmiö eteni Eurooppaan. Yhtiön oma brittiläinen levymerkki Embassy aloitti single- ja ep-levyjen jäljitelmäversioiden myynnin 1950-luvulla, mutta ei jatkanut oma julkaisutoimintaa enää LP-kaudella. Yhtiön tavaratalot tulivat kuitenkin olemaan merkittävä jäljitelmälevyjen myyntipiste ilmiön kultakausina. Nopeat jäljitelmä-äänitteet omaksuttiin nopeasti Britanniassa, missä ilmiö todennäköisesti saavutti myös laajimmat kaupalliset menestyksensä myyntilistan kärkisijoja myöten. Siellä alan kulttuuria lienee myös dokumentoitu eniten. Vaikka autenttisuuteen panostava ja fanittamaan taipuvainen musiikkilehdistö ohitti ilmiön aikanaan korkeintaan ironialla, näki alan kaupallinen julkaisu siinä raportoinnin aihetta ja oppimisen paikan alan isoillekin toimijoille. Billboard-lehti raportoi marraskuussa 1973 Ison-Britannian räkkikaupasta ja jäljitelmä-äänitteistä analyyttiseen tapaansa sortumatta taiteellisiin seikkoihin. Epäilemättä jo alan pioneereilla USA:ssa oli selkeä näkemys asiakkaistaan, mutta tässä artikkelissa osuttiin asian ytimeen. Brittiläisen tutkimuksen mukaan kolmasosa kuluttajista oli aidosti kiinnostunut musiikista ja hakeutui siksi aktiivisesti levykauppoihin. Toinen kolmasosa osti levyn satunnaisesti ja kuluttajien viimeinen kolmannes ei ostanut äänitteitä lainkaan. Äänitealan tuli kasvaakseen tavoittaa nämä jälkimmäiset ryhmät ja siksi tarvittiin uusia jakelupisteitä uusia ostajia ajatellen. Britannian kokoisella markkinaalueella jo helpoimmin tavoitettava osa kakkosryhmän kuluttajista tarkoitti satojatuhansia potentiaalisia asiakkaita, joista kenties aikanaan kasvaisi varsinaisia musiikinkuluttajia. Ostajien herättelyä sarjatuotannolla Ison-Britannian markkinoiden halpasarjassa toimi luvuilla useita kilpailevia levy-yhtiöitä. Maineikkain näistä oli USA:lainen alan pioneeri Pickwick, jonka halpis-label Hallmarkin julkaisema Top of the Pops -sarja asetti standardit tasokkaalle jäljitelmätuotannolle. Tasokkuus tässä yhteydessä tulee suhteuttaa tuotantojen budjettiin ja käytettävissä olleeseen studioaikaan. Sarjassa julkaistiin yli 90 levyä vuosina Sarjan nimi oli lainattu BBC:n maineikkaasta musiikkiohjelmasta. Nimeä ei oltu rekisteröity, eikä BBC lähtenyt muutenkaan riitauttamaan asiaa. Ennestään tutulla nimellä on nähty olleen merkittävä vaikutus tavoiteltaessa vähemmän päivän trendeistä kiinnostuneita kuluttajia. Kansissa toistuva teema vähäpukeisine mallityttöineen ei sekään karkottanut miehistä ostajakuntaa. Kiivaimpana aikana näitä levyjä puskettiin ulos kuuden viikon välein. Varsinainen tuotanto oli nopeaa. Kun tuotantotiimi oli valinnut tuoreista julkaisuista 12 jo todistettua hittiä tai sellaiseksi lähitulevaisuudessa arveltua, hankittiin alkuperäisäänitteet. Näistä poimittiin sovitukset ja tekstit, koska nuotteja ei yleensä ollut vielä myynnissä. Nimettömiksi jääneet solistit ja taustamuusikot harjoitutettiin hyvin, jolloin tuotannon muutamat studiopäivät saatettiin käyttää tehokkaasti hyväksi. Levy oli kaupoissa jo parin viikon kuluttua. Uusi, aiemmin levyjen ostamista karttanut kuluttajakunta löydettiinkin varsin tehokkaasti. Äänitteiden jakelu oli kattavaa ja hinnoittelu suosi heräteostoksen syntymistä. Brittiläinen ääniteteollisuus teki muutaman kuukauden myönnytyksen vuonna1971 ja halpasarjojen äänitteet tulivat myyntilistakelpoisiksi. Tuona ajanjaksona kaksi sarjan levyä ylsi myyntilistan kärkeen. Asiassa nähtiin omat pr-haittansa, ja levyteollisuus palautti pian listakelpoisuuteen entiset säännöt. Syyskuun 2000 Mojo-lehdessä levysarjan pääsolisti ja laulutuottaja Tony Rivers muistelee aikaa ja tuotantoja. Mukana on myös mainio listaus sarjan flopeista ja huippusuorituksista. Parhaiksi suoritteiksi niin tässä kuin muissakin yhteyksissä on mainittu versiot Queenin Bohemian Rhapsodysta sekä David Bowien Life on Marsista. Kate Bushin ja Jimi Hendrixin versiointia puolestaan kehotettiin välttämään. Etenkin jos Woodoo Chilen revittämiseen on käytössä vain Telecaster medium-kielillä. Kaikki nämä ja paljon muuta on kuultavissa Spotifyssä esittäjänimellä Top of the Poppers. Cover-tuotantojen kiintoisimpia kysymyksiä oli usein tuntemattomiksi jääneiden laulajien henkilöllisyys sekä se, kehittyikö näistä myöhemmin isojakin tähtiä. Top of the Popsin mieslaulajien uran huippukohtia lienevät olleet kiertueet Cliff Richardsin kanssa. Muiden yhtiöiden jäljitelmä-äänitteiltä hakivat studiokokemusta muun muassa Elton John sekä Uriah Heepin David Byron. Päivän hitit suomalaisittain Myös Suomen nousevilla äänitemarkkinoilla päivän hiteistä tehtiin useampia äänityksiä luvuilla. Suositusta käännöskappaleesta saattoi lyhyen ajan sisään tulla viisikin ostajista ja mediahuomiosta kilpailevaa äänitystä. Tällöin saattoi jäädä epäselväksi mikä oli alkuperäisesitys, jos sillä edes oli tapauksissa suurtakaan merkitystä. Muusikkojen liiton paikallisosaston Viihdemuusikot ry:n vuoden 1960 Muusikko 1/2014 5

6 Äärimmäinen huoltoasemakasetti. JP-Musiikilta saattoi tilata coverkokoelman omiin tarkoituksiin stailatulla kansitaiteella. toimintakertomuksessa ilmiötä tervehdittiin ilolla, koska se toi runsaasti työtilaisuuksia studioissa yhdistyksen jäsenille. Yksi esimerkki on laulu Delfiinipoika, josta vuoden 1957 aikana tekivät oman versionsa Rytmi, Westerlund ja Scandia-yhtiöt. Näistä Rytmi laulatti laulun kahdellakin eri solistilla. Erityisesti Olavi Virta oli tunnettu siitä, että hän teki mielellään oman tulkintansa toisen laulajan lanseeraamasta teoksesta. Virta lauloi mainitun Delfiinipojan Levytukun julkaisemalle singlelle vielä seuraavana vuonna. Laulajan maineen ja monien kokoelmien vuoksi se lieneekin esityksistä parhaiten tunnettu. LP-aikakaudelle siirryttäessä yhtiöt jättivät toistensa singlejulkaisut enimmälti rauhaan, eikä versiointia enää harjoitettu entisessä määrin. Äänitetuotanto oli kovassa kasvussa muutenkin ja studiomuusikoille riitti mukavasti töitä. Kasetin tultua tutuksi, jakelupisteiden määrä räjähti meilläkin ja se antoi tilaa uudelle yritteliäisyydelle. Markkinoille tuli uusi kuluttajakunta autosoittimineen ja matkalla maittoi vähemmänkin autenttinen tuotanto. Cover-tehtailun kulta-aikaa Nopeiden cover-kokoelmien ensimmäisiä tuottajia Suomessa oli Jukka Kuoppamäen perustama Satsangayhtiö. Yhtiö aloitti cover-tuotannot vuonna 1974 levyllä Metsämökin tonttu. Kyseisen vuoden Syksyn Sävel -voittajakappaleen tulkitsee levyllä lahtelainen Amulet. Kokoelman muut esiintyjät ovat Rexi & Napoleon sekä Kuoppamäen oma taustabändi Castanja. Kiintoisaa levyssä on se, että se koostuu kokonaan kotimaisista rock-biiseistä, jotka myöhemmässä suomalaisessa käytännössä tulivat muodostamaan vain marginaalisen osan cover-äänitetuotannosta. Seuraavana vuonna Satsanga aloitti kokoelmasarjan Mitä Suomi Soittaa, jossa kuullaan jäljitelmääänityksiä ajankohdan suurimmista hiteistä, painottuen iskelmään. Sarjaa tehtiin 14 osaa vuosina Tamperelainen Rocket Records on erikoistunut uudelleenjulkaisuihin lukujen kotimaisesta äänitemateriaalista. Tätä nykyä yhtiö omistaa Bisnes oli julkaisijalle käsittämättömän hyvä. kauan kadoksissa olleet oikeudet Satsanga-yhtiön mastereihin, joten uudelleenjulkaisuja alkuperäislevyistä sekä cover-tuotannosta on luvassa. Rocketin Juha Rantala kertoo aktiivisimman cover-tehtailun alkaneen muiden yhtiöiden toimesta vasta vuosikymmenen loppupuolella. Vuosina toimineen JP- Musiikin julkaisuvauhti oli päätä huimaava. Rocket Records julkaisi vuonna 2012 JP-Musiikin tuottamista huoltoasemakaseteista kolme kokoelmaboksia, jotka sisältävät yhteensä lähes 300 esitystä. Silti moni yhtiön tuottama jäljitelmähittikokoelma piti jättää vielä kokoelmasarjan ulkopuolelle. Huima julkaisuvauhti kieli siitä, että kysyntääkin tälle valtavirran valoista sivuun jääneelle tuotannolle löytyi. Virallinen Ääni- ja Kuvatallennetuottajien luetteloima äänitetuotanto juhli kolmeatoista kultalevyä vuonna 1979, joista kaksi menestyneintä on tähän mennessä ylittänyt 70 tuhannen kappaleen myynnin. Tähänkin nähden jäljitelmien myyntiluvut olivat omana aikanaan omassa sarjassaan, kertoo Rantala. JP-Musiikin lippulaiva oli Disco City -sarja, jonka myyntiluvut ylsivät menestyneimmän kokoelman kohdalla vuonna 1979 yli sataan tuhanteen kappaleeseen. Bisnes oli siis julkaisijalle käsittämättömän hyvä, kun vielä huomioidaan että levyt tuotettiin edullisesti ja artistirojaltit kuitattiin usein pieninä kertakorvauksina. Luvut ovat erityisen kovia kun vertaa siihen, että Top of the Pops-sarjan parhaiten menestyneet levyt möivät 300 tuhatta kappaletta Ison-Britannian markkinoilla. Jari Muikun väitöskirjan Musiikkia kaikkiruokaisille mukaan JP- Musiikin myynnin tilastointi ÄKT:ssä alkoi vuonna 1984 ja sen kappalemääräinen markkinaosuus oli reilu viisi prosenttia vuosina Noilla myyntiluvuilla voidaan olettaa, että musiikintekijät eivät suhtautuneet alan kulttuuriin välinpitämättömästi. Edellä mainitulla Disco City -sarjan kolmoslevyllä Kari Kuuvan versioima Koko hela maailma löytyy alkuperäisversiona tekijänsä Hectorin levyltä Linnut Linnut (Ponsi 1979). Tämä levy ei ole IFPI:n tilastojen mukaan vielä ylittänyt julkaisuaikansa kultalevyrajaa ( kpl). Toisin kuin kertakorvauksilla esiintyneet artistit, hyötyivät tekijät halpakokoelmien myyntiluvuista normaaliin tapaan, suhteellisesti normaalimyyntiä paremminkin. Mekanisointikorvauksien minimit tekivät sen, että tekijöiden prosenttiosuus oli halvimman hintaluokan levyissä suurempi kuin normaali noin 9 prosenttia äänitteen tukkuhinnasta. Monessa tapauksessa yksittäisen biisin suurimmat myyntiluvut ja mekanisointitulot tulivatkin huoltoasemamyynneistä. Jäljitelmäversiot olivat tyypillisesti pienten yhtiöiden kilpailukeino löytää omaa markkinarakoaan. Mielenkiintoisen poikkeuksen tästä muodosti 70-luvun kotimainen markkinajohtaja Fazer, joka julkaisi Manhattan-levymerkkinsä kokoelmilla niin kakkosversioita omasta tuotannostaan kuin uudelleentulkintoja muiden yhtiöiden hiteistä. Ensin mainittua linjaa edusti kokoelmasarja Listoilla, jonka ensimmäiseltä levyltä löytyy esimerkiksi Paula Koivuniemen Jokainen päivä on liikaa vuodelta Päivi Paunun alkuperäisesitys edelliseltä vuodelta on sekin Fazerin tuotantoa. Molemmissa käytettiin samoja taustoja. Manhattan julkaisi parina vuonna myös kokoelman syksyn säveliä, johon omien osallistujabiisien lisäksi tehtiin muutamia versioita muiden yhtiöiden loppukilpailukappaleista. Vuoden 1976 kokoelmalla Hectoria tulkitsee Timo Tervo sekä Freemania ja Jussi Raittista Vesa Enne. 6 Muusikko 1/2014

7 Unionilla on jo jono Bingotoiminnalla ja erinäisillä muilla bisneksillä menestynyt Rauno Lepistö perusti Turkuun ammattilaistason äänitysstudion nimeltään Studio 55 vuonna Kun studioaikaa jäi myymättä, aloitti Lepistö oman äänitetuotannon. Leppari Oy:n julkaisut Fifty-Fifty- ja Selecta-merkeillä olivat kaksijakoisia. Toisaalta julkaistiin kunnianhimoista alkuperäistuotantoa, esimerkkinä Anneli Saariston ensialbumi Aina aika rakkauden. Taiteellisesti hiljaisempana hetkenä ryhdyttiin julkaisemaan jäljitelmä-äänitteitä huoltoasemien kysyntää tyydyttämään. Muusikkojen liiton hallituksen jäsen Pasi Lyysaari muistelee tehneensä ensimmäiset studiokeikkansa Lepparin tuotantojen parissa. Studio 55:ssä äänittäjänä toiminut, myöhemmin Bogart Co:stakin tunnettu rumpali Johnny Gustafsson kutsui minut soittamaan bassoa Gloria Gaynorin tunnetuksi tekemän I Will Survive -biisin huoltoasemakasettiversiolle, joskus ihan luvun vaihteessa. En kyllä tiedä julkaistiinko tuota koskaan. Tyypillisesti teimme huoltiskassuille pohjia, joita luultavasti kierrätettiin myös joidenkin unholaan jääneiden artistien levyillä. Ajan nimekkäätkin artistit lauloivat näillä omilla nimillään. Eräitä näistä biiseistä laulettiin hatusta tempaistulla taiteilijanimellä, kuten Kapteeni Kaartinen. Covereita tehtiin sekä maailmanhiteistä että kotimaisista biiseistä. Mystisen Kapteeni Kaartisen takaa paljastuu Kyösti Laihi, jonka myöhemmistä vaiheista voidaan mainita Suomen edustaminen Euroviisuissa 1988 Boulevard-yhtyeessä. Laihi kertoo laulaneensa Kaartisena kymmenkunta Suomirock-kappaletta Paul Oxleystä Tuomari Nurmioon. Miehen cv:stä löytyy myös kansainvälisempiä taiteilijanimiä. Kasarihitissä Tonight I Celebrate my Love for You oli valmiit ulkomaiset taustat ja täkäläisinä esittäjinä Richard Kyle ja Barbara Strong. Molemmat olivat itse laulamiani. Studiolta ei löytynyt siihen hätään kimulilaulajaa, niin tarjosin sen aikaista helisevän hurmaavaa falsettia ja kasetille meni! Laihi muistaa sessioissa vallinneen jatkuvan luovan kiireen. Muistaakseni Mäen Vekke, joka oli äänittäjänä, saattoi tokaista Kyl se nyt ihan hyvä on ja Perttelin Unionilla on jo jono! Lyysaari puolestaan kertoo, että tuotantoja harjoiteltaessa kiire ja kavala maailma olivat kaukana. Studiomuusikon näkökulmasta keikassa ei ollut mitään valitettavaa. Studion alkuajat olivat aikamoista Äärimmäistä kierrätystä. Huoltoasemakasetit paketoitu vielä kerran cd-boxiksi. pioneeri- ja kokeiluaikaa. Tekniikkaa ajettiin sisään. Äänittäjät niin kuin osin soittajatkin olivat kokemattomia ja aikaa tuhraantui. Studioaika saattoi alkaa vaikka kymmeneltä aamulla, rumpusaundeja hierottiin tuntitolkulla, mutta koko komppi oli kuitenkin kutsuttuna paikalla, käytännössä kahvia juomassa. Tuntilistat vietiin kuitenkin Lepistön pöydälle ja liksa tuli vaihtelevin maksutavoin Lepistön kulloisestakin likviditeetistä riippuen, mielestäni aina kuitenkin reilusti. Studioliksat maksettiin vähintään tariffien mukaan, olimme kyllä hyvin tariffitietoisia, perusliksat ja tuplaukset huomioitiin. Studiomuusikko ei aina tiedä mitä ja mihin käyttöön tänään tehdään. Joskus tieto lisää tuskaa ja voi vaikuttaa motivaatioonkin. Lyysaaren mukaan kohderyhmäajattelu oli silti mielessä myös studiotyöskentelyssä. Huoltoasemakasettipohjat tehtiin samalla tavalla kuin muutkin, mahdollisesti osana muita sessioita. Voi olla, että rima ei ollut kaikkein korkeimmalla jos tiedettiin, että nyt tehdään vähän niin kuin kertakäyttötavaraa. Biisien miksauksissa yritettiin huomioida tulevaa käyttötarkoitusta niin, että miksauksia käytiin kuuntelemassa auton kasettisoittimista. Kasettipohjista tehtiin myös lp-versioita. Nämä autosoitinmiksaukset eivät kuulostaneet kovinkaan tanakoilta levyversioina. Autosoitinmiksaukset eivät kuulostaneet kovinkaan tanakoilta levyversioina. Kasetti markkinoille parissa päivässä Matti Puurtinen tuli Leppari Oy:n palvelukseen kuukausipalkkaiseksi kapellimestariksi vuonna 1979 Turun Kaupunginteatterista. Hänen toimenkuvaansa kuului tuotannoista huolehtiminen yhtiön koko laajalla sektorilla. Sain peruspalkan, jonka päälle tuli lisä tehdyistä sovituksista. Coveräänityksiä tehtäessä ne vaativat tiettyä kekseliäisyyttä, koska näitä tehtäessä käytössä ei ollut alkuperäisen kokoista bändiä. Nuotteja ei myöskään yleensä ollut saatavilla, joten sovitukset ja tekstit kopioitiin suoraan levyiltä. Tietty imitaation henki jatkui myös taiteilijavalinnoissa. Laulajiksi haettiin kavereita, joilla oli mahdollisimman samantyyppinen ääni kuin alkuperäisesittäjällä. Vaikka budjetit verrattuna alkuperäisäänitteisiin olivat huomattavasti pienempiä, eivät nämäkään tuotannot aina olleet riisuttuja, vaan levyillä käytettiin puhaltimia ja satunnaisesti vaikkapa jousikvartettia. Muusikko 1/2014 7

8 Kasetti oli sesonkituote, jossa satsattiin nopeaan kiertoon. Puurtisen mukaan toiminta oli parhaimmillaan huippunopeaa. Kasetti saattoi olla markkinoilla muutaman päivän kuluttua äänityksen aloituksesta. Tämä vaati luonnollisesti huippukuntoa jokaiselta sessioon osallistuneelta. Kiireisimmässä tapauksessa miksaus tehtiin yhden yön aikana. Master toimitettiin seuraavana päivänä Kasettilinjaan, josta sai ensimmäisen painoksen hyllyihin toimitettavaksi jo saman päivän aikana. Hitaimmaksi lenkiksi osoittautuivat usein laulajat. Solistit eivät aina olleet kunnolla valmistautuneita. Kaikilla ei ollut juurikaan studiokokemusta ja biisit piti omaksua melko nopeastikin. Näitä jouduttiin joskus laulattamaan fraasi kerrallaan. Tuonaikaisella analogijärjestelmällä se oli hidasta touhua. Erityisen hyvänä uudelleentulkintana Puurtinen muistaa Anneli Saariston version Marionin Interviisu-voittajasta Hyvästi yö. Muusta cover-tuotannosta poiketen Puurtinen kertoo Saariston version saaneen radiosoittoakin. Kasetin tie soittimeen Ari Kotaviita aloitti uransa musiikkialalla roudarina ja miksaajana 70-luvun loppupuolella. Meriiteistä löytyy muun muassa Danny Show vuosina Leppari Oy:n palvelukseen Kotaviita siirtyi vuonna 1981 armeijan jälkeen. Aluksi hän toimi tuotannossa tehden sekalaisia levy-yhtiön hommia ja DJ-keikkoja, kunnes maantie kutsui miestä jälleen, tällä kerralla myyntityöhön. Lepparin alkuperäistuotanto löysi levykauppoihin pääasiassa silloisen Levypisteen jakelemana. Pienemmät myyntipisteet hoidettiin omalla jakelulla sekä käyttämällä pienempiä yksityisiä edustusliikkeitä. Tämä oli myös cover-äänitteen tyypillinen reitti kuluttajaa kohti. Olin Lepparin ainoa oma myyntimies ja alueeni oli kolmio Helsinki Turku Tampere. Muun Suomen hoiti kymmenkunta itsenäistä edustajaa. Kun kymmenelle kaverille antoi parituhatta kasettia kullekin, oli ne jaettu maakuntiin muutamassa päivässä. Kun seuraavaa kierrosta uuden tuotannon kanssa tehtiin muutaman viikon kuluttua, oli tavara suurimmaksi osaksi kadonnut tiskeiltä. Kasetti oli ehdottomasti sesonkituote, jossa satsattiin nopeaan kiertoon. Kesähittejä ei enää syksyllä pidetty esillä, vaan loppuerä dumpattiin kuluttajille edullisesti. Huoltoasemat olivat luonnollisesti kasettien suurin myyntikanava, mutta merkittävä osa myytiin myös villien halpahallien kautta. Kyseessä oli mitä suurimmassa määrin tyrkkytuote, joka sijoitettiin omassa telineessään näkyvälle paikalle myyntitiskille. Kansitaiteessa satsattiin ulkomaisten esikuvien mukaan vähäpukeisiin tyttöihin. Myös sanamuodot valittiin taiten ja kuluttajaa ei lähestytty negaation kautta. Kansiteksteissä äänitysten lähteeksi mainittiin aina cover-versioita, kertoo Kotaviita. Koskaan ei sanottu ei alkuperäisäänityksiä. Pieni ero merkitsi paljon kun tehtiin heräteostosta. Myöhemmin Kotaviita ryhtyi itsenäiseksi edustajaksi, jolloin jakelussa oli muitakin alan pienyrittäjiä sekä kaikki mitä PEC-Musiikkitukun kautta oli tilattavissa. Muista turkulaisista alan yrittäjistä hän muistaa Turun Kasettituotannon, jonka erityishalpa ammattiautoilijoille suunnattu kasettisarja Taxi by Night oli yksi kovimpia myyntimenestyksiä lajissaan. Cover-tuotannon ja siihen elimellisesti liittyvän pienjakelun hiipumiseen vaikuttivat Kotaviidan mukaan monet seikat. Huoltamo- ja halpahalliketjut siirtyivät pikkuhiljaa konseptinmukaiseen toimintaan, jolloin villit ostajat vähenivät. Ketjuohjaus suosi valtakunnallisia jakelijoita. Konseptin mukaan tiskille ei yksinkertaisesti enää sopinut kasettitelinettä. Lopullisen niitin kasettikulttuurille löi lopulta 90-luvun alun lama sekä formaatin vaihto cd:hen nopeassa tahdissa. Kotaviita muistelee Ensio Musicin tehneen vielä yhden coverkokoelman cd-aikakaudella, mutta menekki oli enää muutama tuhat eli ei juurikaan mitään entisiin huippulukuihin verrattuna. Tällöin oli nähtävissä, että yksi aikakausi oli loppumassa. Tänä päivänä Kotaviita jatkaa edelleen työtään äänitejakelun tehtävissä. Monien yrityskauppojen ja fuusioiden jälkeen työnantajana on yksi Suomen suurimmista viihde- ja vapaa-ajantuotteiden tukku- ja jakeluyhtiöistä Easyzone Oy. Hintadifferointia kuluttajan hyväksi tapahtuu edelleen, nykyisin tosin alkuperäisesitysten muodossa. Viidellä eurolla myytävä Warnerin 20 Suosikkia -sarja on paketti, jota Kotaviita ylistää lähes kulttuuriteoksi. Näiden tuotteiden uudelleenjulkaisu on todella hieno ele Warnerilta ja noita tuotteita on ilo myydä ja tarjota lopullisille kuluttajille. Uskon että tuo sarja elää niin kauan kuin tässä maassa cd-levyjä myydään. Nähtäväksi jää, saanko nähdä tämänkin aikakauden päätöksen. 8 Muusikko 1/2014

9 Elinkeinoelämän keskusliitto päästi vuodenvaihteessa ilmoille muutaman työmarkkinoille tarkoitetun sähikäisen. EK vaatii työntekijöiden työeläketurvan heikentämistä, työvoiman tuonnin lisäämistä, työtaisteluoikeuden rajaamista ja työajan pidentämistä kalenterimuutosten avulla. Kysymys ei ole neuvottelualoitteesta vaan poliitikoille suunnatusta propagandasta. Järjestöt sopivat jo syksyllä kattavasti pitkäaikaisesta erittäin maltillisesta palkkaratkaisusta. Lisäksi sovittiin, että muutamista muista asioista pyritään sopimaan erikseen. Osa niistä on nyt EK:n toimesta nostettu raflaavasti julkisuuteen. Työntekijäpuolen ei EK:n toiminnasta pidä provosoitua. Päinvastoin nyt on syytä toimia tarkkaan harkiten ja Verojen korotus osuu raskaimmin keskituloisiin palkansaajiin, joita nyt jo verotetaan riittävästi. EMERITUS PUHISEE Sähäkkä avaus tiedossa olevat tosiasiat huomioon ottaen. Ne tulevat kaikille vastaan nyt tai myöhemmin. Suomen yhteiskuntarakenteen perusedellytykset eivät tällä hetkellä ole vakaassa tasapainossa. Suuri vinouttava tekijä on teollisuuden tuotannon ja siihen osallistuvien työntekijöiden määrän vähentyminen, joka on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Pelkästään kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana suurimmat teollisuusyritykset ovat irtisanoneet lähes henkilöä. Epäedullista kehitystä on pahentanut tuotannon omistuksen siirtyminen pois Suomesta. Kaikki tämä yhdessä heikentää Suomen kansantalouden perustaa. Nyt sanotaan, että myös palvelusektori supistuu. Julkisen sektorin toimintoja on jo supistettu ja joudutaan supistamaan lisää, jos avoimella sektorilla ei päästä kasvuun. Valtio on velkaantunut jo yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan. Velkaantumisen katkaisemiseksi menoja on leikattu ja veroja on korotettu. Mutta vielä pitäisi leikata kolme miljardia, ellei veroja koroteta. Verojen korotus osuu raskaimmin keskituloisiin palkansaajiin, joita nyt jo verotetaan riittävästi. Ikävä tosiasia on, että työllisten osuus väestöstä ei ole kehittynyt toivotusti. Väestön kasvun seurauksena työllisten osuus kaikista on vähentynyt. Se vaikeuttaa yhteiskunnan kykyä suoriutua kansalaisille annetuista lupauksista. Myönteistä on, että julkinen valta on Suomessa kyennyt pitämään talouden peruselementit kansainvälisiä rahoittajia tyydyttävässä tilassa. Suomi ja suomalaiset saavat lainaa edullisesti, ainakin toistaiseksi. Tällaisissa olosuhteissa työmarkkinajärjestöt nyt jatkavat työeläketurvaa ja muita työelämän yleisiä ehtoja koskevia neuvotteluja. Jos työantajien vaatimukset esimerkiksi työeläketurvan ja työvoiman tuonnin osalta menestyisivät, jako työelämässä hyväosaisiin ja huonoosaisiin korostuisi entisestään. On selvää, että huononnukset eläketurvassa heikentävät esimerkiksi virkamiesten asemaa Raimo Vikström vähemmän kuin tilapäistä työtä tekevän siivoojan tai myyjän. Työvoiman tuonnillakin tarkoitetaan varmaan lähinnä työntekijöiden tuontia pienipalkkaisiin tehtäviin. Ensi vuonna pidettävät eduskuntavaalit vaikuttavat jo tapahtumiin työmarkkinoilla. Elinkeinoelämä haluaa poliitikkojen kiinnostuvan esillä olevista asioista. Monet niistä ovatkin kolmikantaisia. Osapuolten lisäksi valtiolla on selkeä rooli. Se on monesti aikaisemmin ollut rahoittajan tai rahoituksen hankkijan rooli. Sellaiseen ei nyt taida olla mahdollisuutta. Vaan miten lienee, löysien lupausten antajia on poliitikkojen piirissä ollut aina. Toivottavaa onkin, että työmarkkinaosapuolet keskenään löytävät ratkaisun asioihin joihin sitä välttämättä tarvitaan. Se takaisi varmasti parhaat tulokset. Muusikko 1/2014 9

10 MIKSI LIITTO EI TEE MITÄÄN? Irrallisia huomioita vaikuttamisen keinoista ja karusta todellisuudesta ammattiyhdistysnäkökulmasta. Patrik Stenström, liiton varapuheenjohtaja Ammattiyhdistyksiä on helppo kritisoida kyseenalaisista päätöksistä, mutta muistamisen arvoinen seikka on, että kukin Muusikkojen liitonkin jäsen edustaa liittoa ja osallistuu linjausten tekemiseen omilla yksilöllisillä valinnoillaan. Alan todellisuus on monilta osin karu, mutta vaikuttamisen keinot ovat monet. Vaikka musiikki soi kaikkialla, siitä ollaan yhä haluttomampia maksamaan. Tämä ei koske vain tallennepiratismia, vaan myös eläviä Se, mistä kaikesta oma kiinnostukseni muusikoiden asioiden edistämiseen koostuu, vaatisi oman kirjan, mutta pohja on valettu jo aivan pikkulapsena: Naapurin täti kysyi onko isällä joku ammatti vai soittaako hän vain. Ymmärsin, että muusikkous ammattina voi olla monille outo asia. Sittemmin on ollut kiinnostavaa hahmottaa sitä rajankäyntiä, missä niin sanottu intohimo- tai kutsumusammatti kohtaa työehtosopimusten pykälät: Taiteilijan sielu on vapaa ja joustava, virkamiehen tarkka ja vastentahtoinen taidemaailman fantasiamaailma versus arkinen aherrus. Maailmanlaajuisesti ajatellen asiat ovat meillä aika hyvin. Säädökset ja korkea elintaso pakottavat olosuhteet vähintäänkin kohtuullisiksi ja Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa sopimuksista pidetään pääsääntöisesti kiinni. Yksinvaltainenkaan johtaja ei voi mielivaltaisesti potkia ihmisiä pellolle pärstäkertoimen tai yksittäisen kiksin perusteella. Aina kuitenkin löytyy parannettavaa ja pikkutulipaloja on jatkuvasti sammuteltava. Maailma muuttuu ja on yritettävä oivaltaa mitä muutoksia vastustaa, ja mihin yrittää mennä mukaan niin kauan kun voi olla mukana neuvottelemassa. Pitkälti julkisella tuella pyörivä orkesterikenttämme on kuitenkin ehkä vakavampien kriisien edessä kuin kertaakaan aiemmin olemassaolonsa aikana. Rahan puutteen lisäksi tyksiä. Tilaisuuksissa, mainoksissa ja elokuvissa olisi kiva olla musiikkia, mutta asia nähdään promootiolasien läpi: Ei voida kauheesti maksaa, mut tää voi kato poikia Kun isolla rahalla ja vaivalla tehty tallenne leviää ilman korvauksia, runsas näkyvyys nähdään monien mielestä vain positiivisena asiana. Onko taideteoksen mahdollisimman runsas levinneisyys aina tarkoituksena? Ilmainen jakelu voi tuoda hetkellistä etua harvoille, mutta koko alan etua se ei edistä. Täytyy muistaa, että moni pitkälti tekijänoikeuksilla itsensä elättävä säveltäjä ja sovittaja ei välttämättä koskaan itse päädy esiintyjänä levylle, lavoille ja lehtien kansiin. Kunnallisissa orkestereissa on totuttu pitämään tariffeista kiinni, mutta niin sanotulla vapaalla kentällä asia voi olla toisin. Kun ennen keikkaa käy ilmi, että paikalla onkin televisioryhmä, korvauksen saaminen voi parhaimmillaankin olla työn ja tuskan takana. Joskus tallennekorvaus vain sisällytetään sopimusteknisenä manööverinä jo sovittuun kokonaispalkkioon ja kauppareissulla jauheliha ei vaihdukaan kokolihaksi. Jos vakituista työtä ei ole, moni on pakon edessä valmis joustamaan taksoissa huonompikin keikka voi olla hyvä keikka. Etenkin hankalan tyypin maine voi olla kohtalokas. Siksi kuukausipalkkaisten, julkista tukea saavien orkesterien muusikoiden pitäisi kantaa erityinen vastuu siitä, että taksoja ei poljetmyös poliittinen ilmapiiri on muuttunut 1990-luvun lama päästi orkesterit vielä helpolla. Pysyäksemme paikoillaan, on juostava yhä kovempaa. Liittoutuminen Mikä on Muusikkojen liitto? Onko se muutaman henkilön toimisto Helsingissä, vai yli 3300 muusikon yhteisö jokainen liittoon kuuluva? Vaikka moni puhuu kauniisti yhteisvastuusta ja pehmeistä arvoista, yhä enemmän kaikkea arvioidaan välittömän oman hyödyn näkökulmasta. Kun maksan liittoon 50 euroa kuussa, minun pitäisi hyötyä siitä tätä enemmän -tyyppinen ajattelu on valloillaan koko yhteiskunnassa. Investointi yhteiseen hyvään on monille vieras ajatus. Kun työväenliike 1900-luvulla osallistui työelämän ehtojen säätämiseen, jopa poliittisten järjestelmien kaatamiseen, omien asioiden parantamisen lisäksi ihanteena oli turvata myös heikompien asemaa. Yhteiskunta joka unohtaa heikommat ja vähäosaiset, on vaarallinen ja epävakaa. Hyvin työllistyneitä menestyjiä tarvitaan nimenomaan kantamaan vastuuta. Musiikin murtosointuja 10 Muusikko 1/2014

11 taisi. Kuukausipalkkaa nauttivalle voi tuntua yhdentekevältä saako keikasta ihan prikulleen sopimusten mukaisen korvauksen, mutta hänelle joka elää tyystin näillä töillä, hintojen polkeminen on kohtalokasta. Jos muusikot suostuvat erilaisissa festivaaliorkestereissa tekemään tallenteita talkoohengellä, se lapioi vaarallisesti maata kunnallisten orkesterien tallennesopimuksien alta. Miksi yhteiskunta enää satsaisi varoja näihin sopimuksiin, jos samat muusikot suostuvatkin tekemään levyjä ilmaiseksi niissä ympyröissä, joissa jo keikkaliksatkin saattavat olla enempi harrastuspohjaisia? On siis hyvä muistaa, että jokainen liittoon kuuluva muusikko edustaa liittoa ja sen linjauksia ja on turha syyttää yksin toimistoa huonoista taksoista. Neuvotteluissa on vaikea uskottavasti väittää, että kenttä ei näihin taksoihin enää suostu, jos käytäntö on jo osoittanut työnantajille jotakin aivan muuta. Palkat, aina jossain paremmat Monasti koetaan, että muilla on kohtuuttomia etuja, mutta itsellä on kaikki asiat huonosti. Halutaan isompaa palkkaa ja tekijänoikeuskorvauksia, levyt ja tietokoneohjelmat haetaan vertaisverkosta. Lähes orjapalkalla Kaukoidässä valmistettu älypuhelin ostetaan maltalaisesta nettikaupasta ja samalla kauhistellaan kotimaisen teollisuuden ja talouden romahdusta. On syytä olla varsin itsekriittinen kun liiton toimintaa analysoidaan. On varmasti totta, että palkkojen kehityksen suhteen ei olla onnistuttu kovinkaan hyvin. Suomessa on maailmanlaajuisestikin tarkastellen edustava määrä kunnallisesti ylläpidettyjä orkestereita, yhtyeitä ja oppilaitoksia. Orkesterien mittava laajeneminen ja ammattimaistuminen 1970-luvulta lähtien tarjosi runsaasti työllistymismahdollisuuksia ja on varmasti osaksi syönyt palkankorotusmahdollisuuksia. Orkesterien kunnallisessa rahoituksessa on sekä hyvä että huono puoli. Hyvää on ainakin tähän asti ollut jonkinlainen turvallisuus ja ennustettavuus rahoituksen suhteen, huonoa on se, että kunnallisessa järjestelmässä on lähemmäs puoli miljoonaa palkansaajaa. Kaikki etujen parannusyritykset tyssäävät siihen, että samoja etuja olisi sitten vaatimassa kaikki muutkin. 50 euron korotus näyttää kunnallisessa laskukoneessa yli 20:tä miljoonaa. Lakkoase ei taida tälläkään hetkellä olla kovinkaan monen mielestä relevantti keino. En tiedä kuinka moni pitäisi lopulta esimerkiksi klarinetinsoitosta kieltäytymistä niin merkittävänä yhteiskunnallisena uhkana että rahahanat avautuisivat. Jotta liitto voisi tällaista edes harkita, pitäisi tulla erittäin voimakasta ja laajaa lakkotahtoa kentältä. Vertailu vaikeaa Eri maiden välisiä palkkoja arvioitaessa, pitäisi aina tuntea koko maan infrastruktuuri sosiaaliturvineen, terveys- ja koulutusmenoineen. Vaikka palkka olisikin kaksinkertainen, lasten koulumaksut sekä yksityiset terveysvakuutukset voivat helposti syödä erotuksen, eläketurvan järjestelyistä puhumattakaan. En väitä että palkkavertailu on turhaa, pelkkään bruttosummaan ei kuitenkaan kannata liikaa tuijottaa, jos ei ole tiedossa mitä sen jälkeen tapahtuu. Reilun puolen miljoonan asukkaan Helsingissä on kolme täysikokoista orkesteria, naapurikunnassa Espoossa hieman pienempi sellainen ja ylläpitääpä vielä Vantaakin sinfoniaorkesterikokoista viihdeorkesteria. Ihan kuolemankielissä ei siis klassisen musiikkitarjonnan suhteen vielä eletä. Pelkästään Töölönlahden rannalla käy joka viikko helposti ihmistä kuuntelemassa klassisen orkesterin soittoa. Ei kovin huono saavutus tällä maantieteellisellä sijainnilla ja väestömäärällä. Aina on puhuttu, kuinka mahtavasti asiat ovat kulttuurin kehtomailla, Saksassa, Hollannissa ja vaikkapa USA:ssa. Nyt puheet ovat hiljentyneet, kun nimenomaan näissä maissa on käynnissä vakavat orkesterien pienennykset ja jopa totaaliset alasajot. Tendenssi on maailmanlaajuinen ja rakenteiden muuttuminen on tosiasia. Paikallinen vaikuttaminen Paikalliseen sopimiseen tarvitaan pitkäjännitteisyyttä, luottamusta ja rakentavaa yhteistyötä. Jos jossakin asiassa hirttäydytään todella kireälle, voi olla, että se saadaan läpi, mutta jatkossa aivan kaikki muu sopiminen muuttuu mahdottomaksi. Joku voi ajatella, että paras luottamusmies tai valtuuskunnan puheenjohtaja on se teräväsanaisin se, joka käy sanomassa suorat sanat. Näin ajattelin joskus itsekin, ennen kuin jouduin miettimään sitä, mitä sanon ja miten toimin sitten kun olen sanonut ne suorat sanat. Kenelle sanon, kun kukaan ei enää halua kuulla? Uskon itse siihen, että paras tulos saavutetaan sillä, että kehut annetaan julkisesti ja kritiikki kahden kesken tai pienessä porukassa. Jos työnantajan edustaja joutuu julkisesti kovasti puolustelemaan jotakin asiaa, on päätöksen pyörtäminen ja uudelleenarviointi paljon vaikeampaa. Usein kun joku keissi saavuttaa käytäväkeskustelut, orkesterin puheenjohtaja ja luottamusmies ovat ehkä yrittäneet hoitaa asiaa jo viikkoja. Neuvotellen, sovitellen ja ehdotellen. Ei ole heiltä kovin korrektia haukkua käytävillä neuvottelukumppania kusipääksi samalla kun siltaa yritetään rakentaa. Asioita ei edistetä piiruakaan vaahtoamalla keskenään. Ainoa pitkällä aikavälillä saavutettu hyvä tulos rakentuu luottamukselle siihen, että työnantaja tietää että neuvottelukumppani ei yritä vedättää, vaan hän voi luottaa saamaansa viestiin. Paukkuja on säästettävä todellisiin ongelmiin. Muusikkoina tiedämme miten Pekalle kävi kun susi lopulta tuli. Tiedämme, että isotkin maailmanpoliittiset kiistat on saatu ratkaistua, jos neuvottelevilla henkilöillä keskinäinen kemia toimii. Työnantajan edustajasta pahaa puhuminen käytävillä omien irtopisteiden keräämiseksi ei kuulu kokonaisvaltaisen luottamuksen rakentamiseen. Julkinen vaikuttaminen Toivoin joskus, että Muusikkojen liitto näkyisi enemmän julkisuudessa. Haaveilin kirjoituksista, joissa muusikkoutta ammattina selitettäisiin kansantajuisesti ja ylipäänsä kulttuurin ja sivistyksen merkitystä ihmiskunnalle perusteltaisiin. Joskus on tullut toivottua myös poliittisten päätösten arvostelua. Liiton edustajat tapaavat viikoittain poliittisia päättäjiä aina eduskuntaa ja hallitusta myöten. Ei ole kovin rakentavaa samaan aikaan ampua heitä julkisuudessa yleisönosasto-kalashnikovilla kertoen arvioita heidän mahdollisesta sivistystasostaan. Mielestäni etenkin ne poliittiset ryhmät, jotka suhtautuvat kulttuuriin ja sen tukemiseen penseimmin, KIMMO TÄHTINEN Muusikko 1/

12 pitäisi saada ymmärtämään mistä kulttuurissa ja henkisissä arvoissa, humanismissa on kyse. Se ei onnistu kiukuttelemalla. Kansallisoopperan työhön ovat tutustuneet sekä eduskuntaryhmät että ympäryskuntien valtuustot. Olen erittäin iloisena pannut merkille sen, että lähes kaikki jotka ovat nähneet mitä talon pyörittäminen käytännössä tarkoittaa, ovat olleet vaikuttuneita ja jopa yllättyneitä. On tajuttu, että suurin osa on raakaa työtä korkealta ja kovaa laulaminen shamppanjalasien kilistessä ei ole sitä näyttämöntakaista arkea. Tämä näkökulma on mielestäni ensisijaisen tärkeä, mitä tulee tulevaisuuden hengissä pysymiseen: Turha ja osin vääristynyt korkeakulttuuri-hilse olisi saatava ainakin sopivassa määrin harjattua hartioilta. Siihen kuuluu mielestäni myös se, että julkisuudessa ei ihan joka lausunnosta pillastuttaisi. Kulttuuriministerin lööppeihin päätyvät irtolauseet eivät välttämättä ihan aina ole linjassa konkreettisten tekojen kanssa, vaan ovat osin median luomaa vastakkaisasettelua lehtimyynnin kasvattamiseksi. Yksilö vs. yhteisö Yksilön ja yhteisön edut ajautuvat joskus ristiriitaan. Oikeastaan mikään maailmassa tehtävä ratkaisu ei ole täydellinen, vaan useimmiten kompromissi, jossa joku joutuu poliittisten arvosilmälasien läpi tarkastelemaan, keiden etu koetaan sillä hetkellä tärkeimmäksi. Tästä tulee mieleen esimerkiksi keikkamuusikoiden matkustamiskorvauksen siirtäminen itse keikkapalkkaan muutamia vuosia sitten. Suurin osa keikkapalkalla työskentelevistä työskentelee joko kotipaikkakunnallaan tai lähistöllä, ja pienempi osa käy esimerkiksi Helsingistä Oulussa keikalla. Näin ollen, uudistuksesta hyötyi selvästi suurempi joukko, kuin haitan kokeneita oli. Tällainen on aina silti kipeä ja syvällistä pohdintaa vaativa päätös, jonkun on punnittava kokonaisuutta irti yksilöistä, tehtävä päätös ja kannettava vastuu. Tällainen asetelma saattaa joskus olla syynä sille, että jutturingeissä liikkuu tarinoita siitä, miten liitto taas meni huonontamaan sitä ja tätä etua. Unohdetaan ehkä vain tarinasta se toinen puoli. Etenkään 10 vuoden kuluttua ei kukaan muista mitä kaupankäynnissä voitettiin. Oikeustapaukset Aiempaan lapsenuskooni kuului käsitys, että asiat määrätään laissa ja kiistatilanteissa avataan vain kirja ja luetaan mitä laki sanoo. Lakimiehen koulutus sitten vaan nopeuttaa oikean pykälän löytämistä. Kovasti yksinkertaistaen, asiat hoidetaan lakimiespingiksen merkeissä. Lakimiehet pallottelevat asiaa edestakaisin kummatkin yrittävät löytää vastapuolen argumentteja heikentävät ja omia vahvistavat näkökulmat ja pykälät. Kun tässä prosessissa ollaan lopussa, katsotaan, mitä kummatkin ovat saaneet aikaiseksi. Toinen voi myöntää tappionsa, mutta jos asia halutaan selvittää niin sanotusti saunan takana, sitä voidaan lähteä ajamaan oikeusistuimiin, ulkopuolisen ratkaisun saamiseksi. Oikeudessa on aina riskinsä. Jos sieltä lähdetään hakemaan ratkaisua heppoisella tapauksella, siitä voi tulla huono ennakkoratkaisu joka vaikeuttaa tulevaisuudessa ehkä vahvempienkin tapausten mahdollisuuksia. Oikeuden ratkaisua kannattaa monesti hakea vain silloin kun on erittäin varma menestyksestä. Koiran perään ei kannata huutaa kun se ei missään nimessä tule luokse. Kun työehtosopimuksia on alettu kirjata, niihin on pikkuhiljaa lisäilty uusia elementtejä, täsmennyksiä ja ehtoja. Itse työehtosopimusten lisäksi myös työlainsäädäntö elää jatkuvasti ja saattaapa käydä niin, että laissa sanamuodot ajan saatossa muuttuvat ja alkavat lyödä korville jotakin työehtosopimuksen kohtaa joka vielä sovittaessa oli järkeenkäypä ja ymmärrettävä. Itse työehtosopimuksen tekstin pienimpiinkään muutoksiin ei yleensä ole aikaa neuvottelujen aikana ja molempia osapuolia sitoo myös pelko siitä, mihin kaikkeen tämä muutos voi tulevaisuudessa johtaa. Turvallisempaa on jatkaa vanhoilla teksteillä. Tästä syystä varmasti jokaisessa TESissä on joitain hyvinkin tulkinnanvaraisia pykäliä, jotka perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen ja vakiintuneeseen käytäntöön. Pykälää sovelletaan niin, kuin sitä sovittaessa on tarkoitettu, vaikka lukemalla sitä kuin piru raamattua, voisi toisinkin tulkita. Usein näiden sopimusten kanssa pystytään elämään, mutta aina kun työnantajan edustajat vaihtuvat, voi luottamusmiehen ja liiton lakimiesten otsilla karpaloitua hikipisaroita. Viisas työnantaja ei yritä keksiä sopimuksesta ansoja, vaan pyrkii saamaan muutoksia aikaan reilusti neuvottelemalla. Joskus kuitenkin kiusaus käy liian suureksi, tästä hyvänä esimerkkinä käy Kansallisooppera, joka on useasti halunnut tulkita sovellettuja käytäntöjä uudella tavalla. Joskus se on johtanut ikäviin seurauksiin työtuomioistuimessa. On käynyt niinkin että siellä huomataan sopimuksessa jälleen jotakin sellaista, jota sekä työntekijät että työnantaja eivät ole tulleet edes ajatelleeksi. Nokkeluus voi viedä ojasta allikkoon, puolin ja toisin. Mitä liitto tarvitsee? Koska ammattiyhdistystoimintakaan harvoin on kulkua voitosta voittoon, edustajat tarvitsevat painetta ja kriittistä arviointia. Sitä onkin usein tarjolla aika mukavasti. Kun arvostellaan, on syytä rehellisyyden nimissä samalla miettiä, olisiko asia voinut realistisesti tulla hoidetuksi toisella tavalla paremmin, vai onko tilanne vain yksinkertaisesti umpikujassa, tapissa. Totuus löytyy harvoin kummastakaan ääripäästä. Kritiikki estää pysähtymästä paikoilleen, mutta jatkuva toiminnan vähättely ei välttämättä johda edustajien suurentuneeseen motivaatioon. Myös rakentavia, perusteltuja ja realistiselta pohjalta harkittuja ideoita ja ajatuksia tarvitaan. Monesti omassa yksimielisessä porukassa kaikki argumentit ovat totta ja keskustelussa pärjää heppoisemmallakin aivoriihellä. Kun vastassa onkin vastakkaiset argumentit, tilanteeseen ei voi enää mennä aivan takki auki. Silloin on hyvä, että omalla puolella kaikki ajatusrakenteet jauhetaan porukassa uudestaan ja uudestaan, jotta relevantit hiilet kirkastuvat timanteiksi. Liitto tarvitsee jokaisen jäsenensä panoksen, aivan ruohonjuuritasolta lähtien. Yleensä edustustehtäviin ei tunkua ole ja on sanomattakin selvää että vanhat ja huonot poistuvat heti kun uudet tuoreet aktiivit astuvat remmiin kantamaan vastuuta. Liittomme ei tarvitse tietoa siitä, millaista muusikon työ oli 1970-luvulla se tarvitsee ajatuksia siitä, millaista muusikon työ voi olla Suomessa 2020-luvulla. 12 Muusikko 1/2014

13 AZO Suunta Taidelaitos suunnittelee pitkäjänteisesti toimintaansa. Jos ruorissa ollaan ajan ja tulevien aikojen tasalla, täytellään kalenteria jo vuosienkin päässä, kun erilaiset juhlapäivät ovat tiedossa. Varsinkin näin nettiaikana. On ansojakin, jos nettiin yksin luottaa. Monen orkesterin kapellimestarina toiminut Paavo Rautio täyttäisi maaliskuun 23. kokonaiset yhdeksänkymmentä vuotta. Mutta vasta aivan hiljattain on hänestä tullut Wikipediaan lyhyt maininta (nuoresta toimittajakaimasta on vaikka mitä tekstiä), ja Helsingin Sanomien muistokirjoitus hänestä löytyy nykyään googlaamalla. Jos Jyväskylän, Oulun, Turun ja Tampereen musiikkielämän kehittäjää halutaan näissä kaupungeissa muistaa, on tiedon syytä olla ollut saatavilla historiikeista, joita ei netissä näe. Ehkäpä joku voisi tuon Wikipedian artikkelin laajentaa täysimittaiseksi 90-vuotispäivän kunniaksi. Kirjastoja siinä saa kyllä vähän koluta. Paikalliset ihmiset hoksaavat nämä asiat. Siilinjärvi on ylpeä säveltäjä Ahti Sonnisesta, joka täyttäisi heinäkuussa sata vuotta. Mutta osaavatko siilinjärveläiset olla isoihin taidelaitoksiin ajoissa yhteydessä? Huomataanko juhla-asiat liian myöhään, kun kausiohjelmat on jo tehty lähes valmiiksi? Paineita siis Kuopioonkin... Suunnittelulla pitää olla selvä suunta vuosien päähän, koska halutaan varmistua vieraiden aikatauluista ja saatavuudesta solisteiksi ja kapellimestareiksi. Oopperataloissa tämä on erityisen hankala logistinen palapeli, koska erityisesti laulajien ja ohjaajien kalenterit ovat täynnä inhimillisesti katsoen epäinhimillisen pitkälle. Ja samaan aikaan on johdon luotava oma pitkäjänteinen linjansa, joka on kohta lyhytjänteisen lehdistön tiukassa syynissä ja kvartaalitalouden armoilla......jossa piilee yksi tähtäimellisen suunnittelun hankaluus. Vuosien päähän pitäisi nähdä ja tehdä, mutta rahoitus heilahtelee tolkutta. Eikä voi sitäkään aavistaa, mikä milloinkin myy. Yhden emmentalratkaisun voisivat fiksut suunnittelijat tehdä. Jättäisivät laitoksen kausiohjelmaan herkullisia reikiä, kuin vahvaan juustoon ikään. Kun yhteiskunta ympärillä kuitenkin elää hektisesti muuttuen, on ohjelmistossa hyvä olla reagointivaraa tähän päivään ja sen ilmiöihin. Ajan henkeä täytyy saada juuri nyt kiinni takinliepeestä. Se karkaa ja muuntautuu äkkiä. TIEDOTTAJA MUUSIKKOJEN LIITOLLE Freelancemuusikot ry:n liittokokousesityksessä toivottiin, että liitolle palkattaisiin tiedotus- ja viestintävastaava. Liiton hallitus otti esityksen vakavasti ja ryhtyi viipymättä rekrytointitoimiin. Asiaankuuluvien haku- ja haastattelukierrosten jälkeen uuteen toimeen valittiin Sanni Kahilainen, (HuK, musiikkitiede, Helsingin Yliopisto). Ennen pestiään Muusikkojen liitossa Sanni on työskennellyt muun muassa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osastolla sekä muutamilla festivaaleilla. Työt Muusikkojen liitossa alkoivat tammikuun alkupuolella, ja aluksi on edessä perehtyminen liiton toiminnan perusasioihin. Toimenkuvaan kuuluu jatkossa Muusikko-lehden parissa työskentelyä, mutta myös liiton tiedotustoiminnan kokonaisuuden kehittämistä. Jatkossa yhä tärkeämpi osa liiton viestinnästä tapahtuu sähköisesti, mikä merkitsee soveltuvin osin myös sosiaalisen median käyttöä. Koska tiedottajan tehtävä on Muusikkojen liitossa uusi, pyritään tehtävänkuvan kehittämiseen ja toiminnan resursointiin panostamaan. Tekemistä riittää, mutta painotuksia ja aikatauluja kannattaa miettiä tarkkaan. On mielenkiintoista päästä perehtymään liiton toimintaan ja pohtimaan sitä, miten tiedotusta jatkossa hoidetaan. Pyrkimys on kehittää sitä mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi, joten otan mielelläni liiton jäseniltä vastaan toiveita ja ideoita tiedotukseen liittyen! Yhteystiedot: puh KIMMO TÄHTINEN Sanni Kahilainen Muusikko 1/

14 STUDIOSSA VILLE JUURIKKALA Jimmy Westerlundin päämääränä on auttaa suomalaisia artisteja ja musiikintekijöitä maailmalle. MYSTISET TUOTTAJAT PUHALTAVAT ELÄMÄÄ MUSIIKKIIN Antti Seppä Kolme kovaa kotimaista rock- ja pop-tuottajaa avaa salaisuuden verhoa usein hieman mystisenäkin pidetyn ammattikuntansa arkeen. Musiikkibisneksen tulojen uusjako on saanut tekijämiehetkin määrittelemään panoksensa tarkemmin. Monen menestyvän artistin taustalla puurtaa huipputuottaja, jonka työpanos on merkittävä osa menestystarinaa. Musiikin kuluttajille nämä mystiset hahmot jäävät usein tuntemattomiksi, mutta ammattilaisten keskuudessa heidät tunnetaan ja arvostetaan korkealle. Aikamme musiikkibisneksen myllerryksessä myös taiteellisen tuottajan toimenkuva on saanut uusia piirteitä. Kuinka suuri osa myyntiin tulevasta musiikista on tekijän käsialaa, ja kuinka suuri on tuottajalle kuuluva kiitos? Mitä kaikkea ammattituottajalta vaaditaan? Mitä tuottajat ylipäätään tekevät ja kuinka he kokevat toimenkuvansa? Kolme kovaa kotimaista Hiili Hiilesmaa, Jonas Olsson ja Jimmy Westerlund suostuivat raottamaan verhoa tuottajuuden tuolle puolen. Hiilesmaa tuli tunnetuksi HIMyhtyeen äänittäjänä, tuottajana ja miksaajana. Takana on 25 vuotta ammattiuraa eikä mies juuri esittelyä kaipaa hänen työstämiään kiekkoja on myyty maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa kappaletta. Hiilesmaan Yellow House Studio sijaitsee Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Jonas Olsson, tuo Kokkolan Phil Spector, on toiminut ammattilaisena yli kymmenen vuotta. Viime vuonna hän työsti muun muassa Robinin uutukaisen ja takana on töitä lukuisien artistien ja tuottajien, kuten Absoluuttisen Nollapisteen sekä Desmond Childin kanssa. Tällä hetkellä Jonas Olsson työskentelee tiiviissä yhteistyössä yhdysvaltalaisen tuottaja/ lauluntekijän GoodWillin ja suomalaisen MGI:n kanssa. Olssonin managementina toimii New Yorkilainen Perfection Shows. Miehen tukikohtana Helsingissä on Sonic Pump -studio ja Kokkolassa Victory Audio. Suomen Lapväärtistä maailmalle ponnistanut Jimmy Westerlund pyörittää uutta LA Hub -studiotaan Los Angelesissa Sunset Boulevardilla ja on tuottanut esimerkiksi Sturm Und Drangin koko tuotannon. Yhtyeen viimeisin singlehitti Molly The Murderer (Warner Music, 2011) oli yksi Suomen soitetuimpia kappaleita julkaisuvuotenaan. Westerlundin, Joel Maddenin ja Heikki Liimataisen uusin tuotos, Aleksi Kunnarin levyttämä City Of Sin (Sony Europe, 2013) soi jenkkiläisen, maailman suurimman elektromusiikkia julkaisevan Ultra Musicin 2014 kokoelmalla. Mainittakoon vielä futiksen 2010 MM-skabaan tehty tunnuskipale Game On albumilta Listen Up (Sony Music, 2010). Levy oli kaksi viikkoa esimerkiksi Billboardin listan piikkipaikalla. Kappaleen levytti Pitbull, TKZee ja Dario G. Olkapää, isähahmo ja taikuri Tuottajan rooli vaihtelee eri tuotannoissa merkittävästi. Joskus tuottaja on artistin olkapää, johon purkaa huoliaan. Toisinaan toimitaan sillan rakentajana levy-yhtiön, artistin ja yleisön välillä. Musiikista ja artistista tulisi saada kaivettua esiin se olennainen, joka kiinnostaa ja myy. Tähän vaaditaan artistilta rohkeutta ja itseluottamusta, jonka hyvä tuottaja saa taiottua esiin. Tuottajan tehtävä on saada musiikki ja teksti kuulostamaan tärkeältä. Tämä pitää sisällään sen, että tärkeät asiat tuodaan esiin ja vähemmän tärkeät jätetään taka-alalle. Musiikissa on etuosa ja takaosa. Laulusuoritus melodioineen ja sanoineen on yleensä etuosa. Pitää saada käännettyä musiikki sellaiseen kulmaan, että merkitykselliset asiat ovat kuulijalle helposti lähestyttäviä, Olsson toteaa. Westerlund korostaa tuottajasuhteen sosiaalista merkitystä. Tuottaja on isähahmo, joka kiteyttää tuotokseen eri toimijoiden tarpeet. Tuottaja tutkii ideat ja tavoitteet, joihin niillä pyritään. Artistilla on aina oma näkemyksensä ja tilaajalla taas omansa. Hyvää suhdetta artistin kanssa voi verrata rakastumiseen. Siinä pallotellaan ideoita ja ihastutaan toisten tekemiseen ajetaan kahta sataa autolla seinään ja katsotaan, minne palaset lentää, hän kuvailee. Tuottajan rooli murroksessa Vielä 80-luvulla tuottaja oli se, joka ymmärsi bisneksen, mutta myös musiikkia, kuten Asko Kallonen tai ruotsalainen levymoguli, poliitikko ja liikemies Bert Karlsson. Tämä lienee tuottajan perinteinen ja oikea rooli. Nykyisin tuottajana saattaa hääriä kuka tahansa luova 14 Muusikko 1/2014

15 Aiemmin oli tärkeää miettiä, mitä tehdään kun on 24 raitaa käytössä. Nykyään on tärkeää miettiä, mitä ei tehdä kun on 124 raitaa käytössä. ihminen, biisin kirjoittaja, joka ymmärtää kappaleen sisällön sekä rakenteen, ja kuinka se kaikki laitetaan yhteen. Jokainen biisinikkari kotistudiossaan osaa tämän omalla tavallaan, mutta ostetulta tuottajalta odotetaan enemmän. On toki olemassa kasvava joukko Chisun kaltaisia artisteja, jotka suoriutuvat tuottajan tehtävästä, mutta heilläkin on yleensä prosessin loppumetreillä ammattituottaja valamassa viimeisen uskon suoritukseen. Tuottajan panos vaikuttaa olevan myös genresidonnaista; konemusiikissa se on huipussaan, kun taas taitava rockbändi kaipaa heiltä usein vähemmän tai ainakin hyvin erilaista panosta. Paljonkohan maassamme mahtaa sitten majailla itsensä pelkästään tuottajina elättäviä tyyppejä ja onko arvostus nousu- vai laskusuhdanteessa? Pelkällä tuottamisella eläviä ei varmaan juurikaan enää ole. Tavallaan en edes näe itseäni tuottajana. Levy-yhtiön rooli on tärkeä, koska sen myötä tulee useampia näkemyksiä mukaan tekemiseen. On hyvä, että musiikillisen tuottajan lisäksi on myös tilaaja, joka haluaa tietyn tuotteen tietyille markkinoille. Tilaaja on usein nähnyt potentiaalin artistissa, mutta ei tiedä kuinka sen saisi realisoitua. On helpompaa olla tuottaja, kun tietää, mitä tilaaja haluaa. Artisti ei ikinä halua samaa, kuin myyjä. Levy-yhtiöiden katoaminen on heikkous, joka tekee musiikin huonommaksi, Westerlund pohtii. Hiili naureskelee, ettei hänellä itsellään ole vielä virallista pätevyyttä ammattiin. Olen pärjännyt valetuottajana jo 21 vuotta. Uskoisin, että meitä on suunnilleen saman verran kuin geohydrologeja. Artistit äänittävät ja julkaisevat levyjä nykyään paljon itse, joten joskus on kannettava vastuuta niihin molempiin liittyvistä asioista. Eli sikäli arvostus on noussut. Nykyään kotiäänittäjilläkin on rajattomasti raitoja käytössä. Aiemmin oli tärkeää miettiä, mitä tehdään kun on 24 raitaa käytössä. Nykyään on tärkeää miettiä, mitä ei tehdä kun on 124 raitaa käytössä. Olssonin laskujen mukaan pelkästään tuottamisella eläviä on Suomessa alle kymmenen. Jos mukaan lasketaan tuottamisen ohessa biisejä kirjoittavat ja keikkailevat tuottajat, päästään noin kolmeenkymmeneen tekijään. Itse olen yhden sukupolven tekijä. En ole tehnyt 80- tai 90-luvun Suomessa mitään ammattimaisesti. Suuret murrokset tapahtuivat ennen ammattiurani alkua. Näkisin, että tuottajien arvostus on nousussa siksi, että tuottajasta on tullut muutakin, kuin pelkkä Hallittu kaaos on Jonas Olssonin arkea. sovittajahahmo. Nykyisin tuottajat myös säveltävät kappaleita työstettäville levyille, Olsson näkee. Kaluston halpeneminen ja digitalisoituminen on demokratisoinut musiikin tekemisen. Harrastepohjalta tuotantoja tekevien hahmojen määrä on kasvanut vauhdilla. Huipputuottajatkin saattavat näinä päivinä löytää itsensä äänittämästä levyä jonkun makuuhuoneessa tarvittavan kaluston on hyvä mahtua autoon. Usein äänitteestä on vaikea kuulla, onko kyseessä ison rahan tuotanto vai onko joku onnistunut operoimaan sen olohuoneessaan. Herää kysymys, onko musiikin äänittämisen mahdollistuminen lähes jokaiselle syönyt ammattilaisten leipää ja onko se vaikuttanut julkaistavan musiikin tasoon. Hiili ja Westerlund kertovat työmääränsä pysyneen ennallaan. Uskon että monet tallentavat musiikkiaan innolla, ennemmin kuin ajattelevat ryhtyvänsä varsinaisesti tuottajiksi. Työmääräni on pysynyt vakiona, mutta työstettävien levyjen määrä on kasvanut. Usein sovitaan jotkut osakokonaisuudet, joissa olen mukana. Vaikkapa esituotanto ja miksaus, Hiili tuumaa. Westerlund kertoo toimivansa tunnepohjalta ja epäpraktisesti. Saan levyn tehtyä vaikka makuuhuoneessa. Toisaalta isossa studiossa työskenteleminenkin on hauskaa ja siinä on omat etunsa. Työmääräni on pysynyt ennallaan viimeiset seitsemän vuotta. Parasta jälkeä syntyy, kun jokaisella vastuualueella on oma tekijänsä. Olsson muistuttaa myös, että kaikki voivat oppia toisiltaan ensimmäistä biisiään tekevä ja tuhansia biisejä tehnyt taitaja. Tuottajan mukaan on vaarallista ajatella, että vain jollekin tietylle eliittiryhmälle kuuluu tietyt tehtävät. Kilpavarustelua ja vanhan arvostusta Etenkin aloittelevien musiikin tuottajien ja kotiäänittäjien keskuudessa laitteiden merkitys vaikuttaa olevan korostuneessa roolissa tekemisen tuiskeessa. Kilpavarustelu etuasteiden, mikrofonien, kajareiden ja varsinkin plugareiden ja kaiken maailman softan haalimisessa tuntuu olevan usein suoritusta ja sisältöä tärkeämpää. Softaa haalitaan netistä kiihkon vallassa, muttei sitä malteta opetella käyttämään. Pikkustudiot houkuttelevat laitelistoilla bändejä pyydyksiinsä. Onhan luonnollisesti helpompaa hakea tukea konkreettisista asioista, kuten soittimista, kuin abstraktista musiikista, josta on kuultavissa vain parhaillaan soiva hetki. Näytöltä voi toki tuijottaa äänimatoja ja mittareita, mutta kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa. Riski siihen, että laitteita tai ohjelmia käytetäänkin vahingossa huonontamaan lopputulosta on kasvanut. Konkareista yksikään ei pidä laitevarustelua itseisarvona. Musiikin taso on laskenut ja isoja studioita menee konkurssiin. Itse en ole ikinä uskonut laitteisiin. En usko, että pitää olla joku tietty mikki tai laitekokonaisuus, että voi saada hyvää jälkeä aikaan, Westerlund sanoo. Hiilen mielestä uusien ja vanhojen laitteiden yhdistelmät muodostavat vivahteikkaimmat värähtelyt. Hän toteaa vanhojen laitteiden, kuten mikkien olevan arvossaan. ULLA NIKULA Muusikko 1/

16 Budjetin niukkuuskin saattaa kääntyä hyväksi asiaksi, kun kaikki vähän ylisuorittaa. Jos tahtoo pysyä mukana laitekehityksessä, on päivitettävä varsinkin softaa jatkuvasti. Musiikin sisältöön laitteiden uutuus ei vaikuta, hän toteaa. Pitää olla kartalla laitteista, mutta tärkeintä on että kamat sopii itselle. Musiikkituotannon ammattilaiset ovat hyvin konservatiivista väkeä. Uudet työkalut siirtyy hitaasti käyttöön. Tiedetään kyllä, mitä laiterintamalla tapahtuu, mutta halutaan pitäytyä vanhassa toimivassa konseptissa, Olsson kertoo. Ajan haasteet Musiikin tyylilajien pirstaloituminen yhä tiukempiin alagenreihin, levymyynnin lasku ja alan yleinen taloudellinen harhailu tekijänoikeuksien ja jokamiehenoikeuksien rajamailla on selvästikin saanut huippuammattilaiset määrittelemään tarkemmin panoksensa. Tyypillistä tuotantoa ei vaikuta olevan enää olemassa ja se, mikä kiinnostaa ostavaa kansaa tänään, unohtuu luultavimmin jo huomenna. Musiikkia tehdään ja kulutetaan kuitenkin enemmän kuin koskaan. Kukaan ei vain vaikuta hyötyvän siitä taloudellisesti. Ei ainakaan tekijät. Ja kun tekijöillä ei ole varaa panostaa tuotantoon, seuraa siitä auttamatta laadullinen tason lasku. Kukaan ei vaikuta tietävän, mitä asialle tulisi tehdä ja katseet kääntyvät kohti tuottajia. Huipputuote tulisi saada aikaan minimaalisella budjetilla. Tulisi olla trendikäs ajassa, jossa ei ole trendejä ja jos olisikin, niitä seuraamalla olisi jo auttamattomasti askeleen jäljessä. Tuottajat joutuvat venymään usein päällekkäisiin projekteihin eikä asiakas ole koskaan oikeassa. Olsson näkee hyviäkin puolia samanaikaisissa projekteissa. Teen yleensä neljästä kuuteen albumia vuodessa. Toivottava määrä olisi kolme tai neljä. Joskus se, että tekee useita asioita samanaikaisesti voi olla hyväkin juttu. Hallittu kaaottisuus kuuluu ainakin minulla tähän työhön ja se pitää mielenkiinnon yllä. Useimmiten olen mukana esituotannosta masterointiin saakka, hän avaa. Tuotantoja on kuin lomamatkoja. Ruotsinristeilystä avaruusmatkoihin ja viidakkosafareihin. Pidän melko nopeasti etenevästä sessiosta. Silloin spontaanisuus ja hetki tallentuvat parhaiten. Mikäli on isoja tuotantoja, on hyvä tehdä jotakin niiden välissä. Aivot tarvitsevat muitakin virikkeitä, kuin pelkkää musiikin työstöä. Toimin erilaisten ihmisten kanssa eri paikoissa tehden erilaista musiikkia, Uusien ja vanhojen laitteiden yhdistelmä saa Hiilen värähtelemään. joten vaihtelu on suurta. Jännittävin lopputulos syntyy usein, kun on hyvä tiimi, jossa eri jäsenet hoitavat omia osa-alueitaan. On hienoa yllättyä muiden tiimin jäsenten tuomista hyvistä ideoista. Teen tuotantoja usein myös alusta loppuun ja tuohon jatkoksi voi vielä lisätä levyn julkaisun, olen julkaissut oman levymerkin kautta jo muutaman levyn, Hiili valottaa. Inspiraationa musiikki Tuottajan on siis oltava luova visionääri ja vahva tuki artistille sekä diplomaatti tilaajalle tilanteessa, jossa aikaa ja rahaa on rajoitetusti, tunteet ovat suuria ja kompromisseja on tehtävä. On hallittava monialaisia kokonaisuuksia liiketoiminnan ja taiteen rajamaastossa sekä ymmärrettävä hyvin eri näkökulmista musiikkia lähestyviä tahoja. Ennen kaikkea on ymmärrettävä, mikä on artistille parhaaksi uran kokonaisuuden kannalta jonkunhan sekin on ymmärrettävä. Ymmärtämisen lisäksi tämä kaikki tulee saada myös tapahtumaan ja toimimaan käytännössä. Mitkä seikat sitten ohjaavat tai rajoittavat tuottajan työtä eniten ja mistä ihmeestä magiaa ja fiilistä riittää loputtomasti? Toimin parhaiten, kun ideoita ja näkemyksiä on paljon. Jos ideoita on vähän tai ei ollenkaan, tulee siitä sellainen olo, ettei projekti kiinnosta ketään. Budjetin niukkuuskin saattaa kääntyä hyväksi asiaksi, kun kaikki vähän ylisuorittaa. Toisistaan poikkeavat, erilaiset tuotannot ovat mieluisimpia oli ne sitten mitä tahansa. Viime vuoden jälkeen tuntuu, että haluan tehdä rocklevyjä, Olsson toteaa. Westerlundin mukaan inspiraation on tultava itse musiikista. En osaa tehdä musiikkia minkään syyn, kuten rahan vuoksi. Pitää vain olla tarpeeksi hullu tehdäkseen musaa. Jotkut artistit ovat tiukkoja näkemyksissään. Joskus tulee levyyhtiöltä seitsemän kuukauden työn jälkeen kysymys, miksei kaikki levyn biisit kuulosta tältä, kuten tämä yksi hyvä biisi. Siinä sitten yrittää sanoa, että kun artistilla on näitä muitakin biisejä, hän nauraa. Luotan enenevässä määrin intuitioon ja annan sen ohjata itseäni. Liiallinen musiikillisten ideoiden läpivalaisu ja puhkianalysointi on pois magiasta. Vääränlainen rutinoituminen jarruttaa menoa, sitä pitää koettaa vältellä. Joskus tapahtuu yliluonnollisia asioita. Kaikki tietävät mitä tapahtuu, mutta kukaan ei puhu mitään ja lopputulos kuulostaa tuoreelta. On hienoa, jos voi antaa kunnolla aikaa sessiolle, eikä aseteta liian tarkkoja tavoitteita. Prosessi ja ihmiset palkitsee. Innostun helposti, mutta en osaa hehkuttaa liiemmin, jos levy keikkuu listoilla. Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä tätä työtä, Hiili päättää. Näitä herrasmiehiä kuunnellessa tulee se seikka ainakin selväksi, että töitä tehdään jatkuvasti kovalla tempolla mitään säästelemättä. Paljon on tehty ja paljon on tulossa. Olisipa mahtavaa nähdä tällainen partio yhteistyössä notkeilla säärillä yhteisen tuotannon äärillä. MIKKO PAANANEN 16 Muusikko 1/2014

17 KEIKKAMUUSIKON SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT VUONNA 2014 Jouni Nieminen Sekä työnantajan että työntekijän sosiaalivakuutusmaksut nousivat vuodenvaihteessa. Nousua tuli työnantajan sosiaaliturvamaksuun sekä eläkevakuutusmaksuihin. Pieni kompensaatio tuli työttömyysvakuutusmaksujen alenemisesta. Yhteisvaikutus on se, että työnantajan sosiaalipaketin kustannus nousee noin 0,45 prosenttiyksikköä. Monen työsuhteisen keikkamuusikon palkka lasketaan käänteisellä menetelmällä, jolloin keikan hinta ja siihen liittyvät kulut heijastuvat omalla painollaan palkkapussiin. Myös jokavuotiset vakuutusmaksujen tarkistukset tuovat laskentaan oman lisänsä. Käänteisessä laskennassahan työnantajakulujen muutos heijastuu työntekijän ansioon. Yleensä vakuutusmaksut ovat olleet noususuhdanteessa. Käänteinen laskentatapa on ollut aika ajoin verottajan hampaissa, etenkin silloin kun matkakustannusten korvaukset ovat olleet huomattavan suuret bruttopalkkaan nähden. Verottaja on antanut aiheesta eräitä tulkintaohjeita. Palkanmaksutositteista tulisi ainakin ilmetä, että on sovittu verollisesta palkasta ja sen päälle tulevista kustannusten korvauksista. Käänteinen laskenta on normaali käytäntö silloin, kun muusikon palkka on aidosti riippuvainen keikan myyntihinnasta ja sen kuluista. Tällöin yhtyeen suosion nousu näkyy suoraan palkkapussissa. Joskus käytännön soveltamista tarjotaan artistien taustamuusikoille siten, että sovitaan kiinteä bruttobrutto, johon pitää sopia muusikon matkakulutkin. Tätä käytäntöä ei suositella, sillä näissä tapauksissa muusikon palkoissa on yleensä joustovaraa vain alaspäin. Selkeämpää on sopia aito bruttopalkka ja sen päälle matkakulut. Tänä vuonna sosiaalikulupaketin kallistuminen aiheuttaa tällä palkanlaskentatavalla muusikolle lähes 0,4 prosentin palkanalennuksen jollei bruttobruttoon ole neuvoteltu lisää. TyEL-vakuutus TyEL-vakuutusprosentti on sama kaikenkokoisille työnantajille ja on 24,2 prosenttia bruttopalkoista. Työnantajan osuus kokonaiseläkemaksusta on 18,65 ja työntekijän 5,55 prosenttiyksikköä silloin, kun työntekijä on iältään vuotta vuotiaiden työntekijöiden osalta työnantajan osuus on 17,15 ja työntekijän 7,05 prosenttiyksikköä. Eläkemaksua ei suoriteta alle 18-, eikä yli 67-vuotiaiden työntekijöiden osalta. Heidän palkoistaan ei myöskään tule periä työntekijän omaa maksuosuutta. Tilapäinen työnantaja (palkat alle / 6 kk) maksaa tänä vuonna kokonaismaksua saman 24,2 prosenttia kun sopimustyönantajakin. Eläkevakuutuksen maksuprosentti ei ole yksiselitteinen muun muassa siksi, että maksujen lopullisessa määräytymisessä käytetään maksujen korkouttamista kesä heinäkuun vaihteen tilanteeseen. Näin ollen pitkin vuotta palkkoja (ja eläkemaksuja) maksava yritys joko saa korkohyvitystä tai maksaa korkoa sen mukaan, miten palkkasumman maksu painottuu vuoden ajalle. Eräät toimistot ovat käyttäneet laskennassaan oleellisesti nimellisprosenttia korkeampaa eläkemaksuprosenttia vedoten alan aktiviteettien painottumiseen syyskaudelle. Siltikin, vaikka yrityksen koko palkkasumma maksettaisiin joulukuussa ja eläkemaksu tilitettäisiin seuraavan vuoden tammikuussa, nousisi yrityksen maksuprosentti noin 0,6 prosenttiyksikköä (perustekorko alkuvuonna 2014 on 4,50 %). Muut maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu nousee 2,14 prosenttiin vuonna 2014 (16 67-vuotiaat työntekijät). Työttömyysvakuutusmaksut ovat hieman laskeneet, ja työnantajan maksuosuus on 0,75 prosenttia alle euron palkkasummissa. Tuon rajan ylittävissä palkkasummissa työnantajamaksu on 2,95 prosenttia. Työntekijän maksuosuus on 0,5 prosenttia palkasta. Työttömyysvakuutusmaksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 64-vuotiaista työntekijöistä. Tapaturmavakuutusmaksun taso vaihtelee hieman työnantajan valitseman vakuutusyhtiön mukaan ja olennaisesti työntekijän ammatin mukaan. Yhteenvedossa esitetty luku 0,5 prosenttia on kahden isoimman vakuuttajan maksujen keskiarvo muusikkoammatissa. Ryhmähenkivakuutusmaksu on kaikissa ammateissa 0,067 prosenttia vuonna 2014 (Yhteenvedossa 0,07 %). Yhteenveto sivukuluista vuonna 2014 (prosenttia bruttopalkasta, vuotias työntekijä) Työnantajan maksettavat TyEL 18,65 % sotu 2,14 % työttömyysvakuutus 0,75 % ( :n palkkasummaan saakka, sen ylittävältä osalta 2,95 %) tapaturmavakuutus 0,5 % ryhmähenkivakuutus 0,07 % yhteensä n. 22,11 % (+ 2,20 %-yksikköä ylittävältä osalta) Työntekijän maksettavat TyEL 5,55 % työttömyysvakuutus 0,5 % yhteensä 6,05 % Sosiaalikulupaketin vähentäminen Työnantajan suoria sosiaalikuluja ( sosiaalikulupaketti ) voidaan käyttää sellaisinaan myös käänteisessä palkanlaskennassa. Käänteinen laskenta tarkoittaa ohjelmatoimistojen käyttämää menetelmää, jossa toimisto ottaa keikan myyntihinnasta oman sovitun provisionsa. Tästä jäävällä rahamäärällä katetaan ensin esiintymisen suoranaisia kuluja (mm. matkakulut, päivärahat, äänentoisto), ja niiden jälkeisestä jäännöserästä vähennetään työnantajan sosiaalikulut. Käänteisessä palkanlaskennassa voidaan käyttää jakajamenetelmää, jolloin sosiaalikulupaketti erotetaan jäännöserästä jakamalla se luvulla 1 + (ta:n sos.kuluprosentti/100). Jakolaskun jälkeen jäljelle jää muusikon bruttopalkka. Edellä mainittujen työnantajakulujen mukaan vuotiailla jakaja on tänä vuonna 1,2211. Vastaava jakaja vuotiailla on 1,2061. Heidän bruttopalkkansa käänteisessä laskennassa on näin ollen suurempi. Palkansaajan oma eläkevakuutusmaksu on heillä vastaavasti korkeampi. Esimerkkilaskelma kolmihenkisen bändin tapauksessa esiintymisen hinta ohjelmatoimiston provisio (15 %) 150 kulut (matkakulut, päivärahat ym.) 250 jäännöserä (sis. työnantajan sosiaalikulut) 600 jäännöserä henkeä kohti 200 jaetaan luvulla 1,2211 (muusikko vuotias) bruttopalkka henkeä kohti (sis. lomakorvauksen) 163,79 Laskelmassa on pidätetty työnantajan sosiaalikuluja henkeä kohti 36,21 euroa ( ,79). Tarkastuslaskelma: työnantajan suorat sivukulut (22,11 %) 164,42 eurosta = 36,21. Bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätys ja työntekijän omat sosiaalikulut. Nettopalkan lisäksi maksetaan ylempänä kaavassa pidätetyt päivärahat ja mahdolliset kilometrikorvaukset. Lomakorvauksen osuuden tulee käydä ilmi palkkalaskelmasta. Riippumatta palkanlaskentamallista työnantajan tulee pitää huoli siitä, että työehtosopimuksia noudatetaan. Käänteinen palkanlaskenta ei tarkoita sitä, että palkat voitaisiin maksaa kokonaan kulukorvauksina. Muusikko 1/

18 TIETOA TIIVIISSÄ PAKETISSA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA LIITON OIKEUSAVUSTA Miika Tarhio Sopimuspäällikkö Lottaliina Pokkinen Lakiasiainpäällikkö (vanhempainvapaalla) Tällä palstalla liiton lakimiehet vastaavat lyhyesti mutta ymmärrettävästi heille esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen otsikolla kysymyspalsta. Liityin kuukausi sitten liittoon ja tarvitsisin lakimiesapua palkkasaatavan perimiseen, mahdollisesti jopa oikeusteitse. Onko tässä jotain rajoituksia? On. Liitolla on hallituksen vahvistamat oikeusapusäännöt, joissa on määritelty tarkemmin ne ehdot, joilla liiton jäsen voi saada oikeusapua. Oikeusapu tarkoittaa liiton taloudellista tukea oikeudenkäynnissä tai hallintomenettelyssä eli siis käytännössä liiton kustantamaa oikeudenkäyntiä. Oikeusavun myöntää liiton hallitus ja siinä on sellainen kynnys, että jäsenenä on pitänyt olla kuusi kuukautta ennen oikeusavun myöntämistä. Joka tapauksessa jäsenmaksujen on oltava suoritettuna tuolta ajalta. Normaalisti et siis saisi oikeusapua, mutta jos tapauksesi on yleiseltä muusikkokannalta merkittävä, hallitus voi päättää toisinkin ja myöntää oikeusavun saatavasi perimiseen oikeudenkäynnissä. Näin voisi käydä, jos esimerkiksi? palkkasaatavaasi liittyy jokin sellainen merkittävä tulkintakysymys, johon olisi tärkeää saada oikeuden kannanotto. Hallituksella on valta myös rajoittaa oikeusapua esimerkiksi niin, että liitto maksaa vain oman asianajajasi kulut, jolloin häviötapauksessa joutuisit maksamaan itse vastapuolen kulut. Liiton lakimiehet avustavat tietysti toimistotyönä normaaliin tapaan kaikkia jäseniä, joten omassa tapauksessasi liiton lakimies pyrkii tietysti ensiksi vapaaehtoiseen maksuun. Osallistuin kaverin levyntekoon suullisella sopimuksella, jossa lähinnä sovittiin vain välttämättömistä asioista ja rojalteista. Levy julkaistiin, mutta mitään rojalteja ei ole kuulunut pariin vuoteen. Mitä tässä voisi tehdä ja voiko suullisella sopimuksella hakea oikeusapua? Liiton oikeusapusääntöjen mukaan oikeusapua ei myönnetä riita-asiassa, jossa erimielisyys perustuu suulliseen sopimukseen, jonka olemassaolon tueksi ei ole esitettävissä riittävää näyttöä. Tämä on tavallaan itsestään selvää, koska jos ei ole näyttöä, ei ole juttuakaan. Riittävä näyttö tarkoittaa tässä sitä, että on olemassa oikeudessa kelvolliset todisteet eli suullisen sopimuksen tapauksessa lähinnä ulkopuoliset henkilötodistajat kertomassa siitä, että kättä lyötiin päälle ja rojaltiksi sovittiin se kymmenen. Jos asioista sovittiin puhelimessa, ei oikeusapua rojaltisaatavan perimiseksi kannata ottaa puheeksi. Konstit eivät välttämättä lopu kuitenkaan tähän. Jos kaverisi olisi niin harkitsematon, että kiistäisi levytyssopimuksen olemassaolon tai tietyn rojaltiprosentin olemassaolon, voidaan rojaltien sijaan ehkä sitten hakea yleissitovan studiotyöehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja, jotka kattavat ainakin heikosti myyneen äänitteen rojaltit kohtuullisen pitkälle. Työpalkkasaatavien toteen näyttämisessä taas riittää sen todistaminen, että työ on tehty ja siihen työhön on olemassa yleissitova TES, jota siis kaikkien ja kaikessa studiotyössä on noudatettava vähimmäisehtoina. Tällaiseen juttuun oikeusapua voitaisiin ehkä myöntää semminkin kun tiedetään, että lähes kaikki keikkatyösopimukset ovat suullisia. Ongelmaksi tässä saattaa tulla se, että keikkatyösuhteissa palkkasaatavat vanhenevat kahdessa vuodessa työn päättymisestä, joten ei kannata odotella. Olen tehnyt muusikonhommien ohessa satunnaisesti taksirengin töitä. Minulla ja isännällä näyttää nyt olevan suurehko erimielisyys taksikuskin palkan muodostumisesta. En ole AKT:n jäsen. Voinko saada Muusikkojen liitosta lakimiesapua tässä työriidassani? Saat asian selvittämiseen liiton lakimiehen apua tavanomaisena jäsenneuvontana ja edunvalvontana, mutta mikäli asia ei selviä vapaaehtoista tietä, juttu pitäisi viedä oikeuteen ja siinä voi tulla mutkia matkaan. Liiton oikeusapu ei ole automaattista, vaan jokainen juttu harkitaan ja päätetään liiton hallituksessa. Liiton oikeusapusääntöjen mukaan lähtökohta ja kohtalaisen vakiintunut käytäntö on se, että oikeusapua myönnetään pääsääntöisesti liiton toimialaan eli muusikon ammattiin ja työhön liittyvissä työriidoissa ja tekijänoikeusjutuissa. Vastaavasti jäsenmaksua maksetaan vain muusikon tuloista. Oikeusapuehdot eivät sinänsä kuitenkaan estä sitä, etteikö oikeusapua voitaisi myöntää myös muilla aloilla työskenteleville liiton jäsenenä oleville muusikoille. Yleensähän vakitöihin muulle alalle siirtyville muusikoille suositellaan, että he liittyisivät kyseisen alan liittoon, jos haluavat varmistaa oikeusavun riitatilanteissa. Tilapäiset vierailut muilla aloilla eivät yleensä anna aihetta liiton vaihtamiseen oikeusavun saamiseksi ja myös näissä tapauksissa tapauskohtaiselle harkinnalle on oltava tilaa jäsenen etujen ajamiseksi. 18 Muusikko 1/2014

19 Olen aina ollut hyvin kiinnostunut sanoista, merkityksistä ja kielestä. Ilman niitä ei abstrakti ajattelu ole mahdollista, ja niiden myötä maailmanpiirimme myös laajenee juuri niin suureksi kuin haluamme. Ja tietysti myös päinvastainen on mahdollista ja kätevää: orwellilainen uuskieli on paras keino hallita ja kahlita mielenliikkeitä ja ajatuksia. Jos kielessä ei ole sanaa vapauden käsitteelle, ei sitä kyseisen kielen kulttuureissa myöskään osata kaivata. Sanoilla on merkityksensä, sisältönsä ja tarkoituksensa. Ne ovat sidoksissa kulttuuriin, aikaan, ympäröivään yhteiskuntaan ja normistoon. Semantiikka eli merkkien ja sisältöjen tutkimus on sekin hyvin mielenkiintoinen alue, vaikkapa vain tällaiselle diletantille. Kotoinen esimerkki: ankaruutta ja tiukkuutta merkitsevä sana tuima tarkoittaa maamme länsirannikolla liian suolaista ja itäpuolella taas päinvastoin vähäsuolaista. Kiellettyjen sanojen lista vaihtuu asenteittemme ja arvotustemme myötä: tuskinpa Mikko Alatalo tänä vuonna julkaisisi levyä, jossa laulaa Sitä ollaan niin neekeriä, neekeriä? Kuitenkin ilmestyessään joskus reilu kolmisenkymmentä vuotta sitten teksti käsitettiin yleisellä tasolla hauskaksi pilaksi, jossa yhdistyi Kojon negroidi laulutyyli sekä suositun Mennään bussilla -teeveesarjan konduktöörihahmon tekemä suomenkielinen mainos, jossa mainostettiin lontoonrakeita. Tarkastellaanpa seuraavaksi sanaa taide. Sen etymologia on yksiselitteisen selvä: on kyse taidosta jonkin asian tekemisen suhteen. Taiteilija on ihminen, joka taitaa asiansa erinomaisesti. Monasti taitaminen ja taiteentekeminen sekoitetaan kapeasti vain osaamiseen ja kykenemiseen. Ajatellaan, että taiteilijan pääasiallinen viesti maailmalle on keinojen hallitsemisessa ja suoriutumisessa. Kun katselemme Da Vincin veistosta tai Michelangelon maalausta, tai kun kuuntelemme Bachin passioita tai Chopinin preludeita, meidän on helppo ymmärtää, että moisten Substanssi taideteosten tekeminen vaatii suurta osaamista ja pitkää harjoittelua. Näin ollen on helppo antautua näiden teosten lumoukselle onhan tekijä itsekin aivan ilmiselvästi panostanut taiteeseensa järisyttävän paljon. Mutta silti nuo harmoniset muodot eivät ole syntyneet vain kivistävän puurtamisen, vaan myös ja vasiten hurmoksellisten näkyjen tuloksena. Ennen valokuvien tuomaa hetkellisen todellisuuden tallentamista maalauksien tärkeä tehtävä oli näkyvän todellisuuden kopiointi, aivan kuin ennen mekaanisen äänentallennuksen ja -monistamisen syntyä musiikin tehtävä oli selkeästi enemmän arkkitehtoninen ja sosiaalinen. Taiteessa piti näkyä sekä luterilainen hiki että jumalinen kunnia. Kaikki oli kovin konkreettista, taide oli nimenomaan taitoa, tyhmänkin oli helppoa erottaa tosi taiteilija pikku näpertelijästä. Mielenkiintoisella tavalla myös sanat taiteilija ja taikuri kuulostavat hiukan samalta. Taitaminen on lähellä taikomista. Silti vanhastaan taiteilija lienee lähempänä jumalallista inspiraatiota, kun taas taikuri saanee magiansa välineet itseltänsä pelsepuupilta. Musiikin puolella jotkut virtuoottiset taiteilijat ovat aikalaisten mukaan tehneet itsekin sopimuksia pääpirun kanssa: Robert Johnson tietenkin ja eurooppalaisemmalla puolella Niccolò Paganini. Hintansa on siis taidoillakin, myös filosofisesti. Taideopetuksen maallistumisen ja taiteilijoiden yhteiskunnallistumisen myötä on ollut tarpeellista löytää selkeämpiä mittatikkuja taiteellisuuden mittaamiseen. Yhä enemmän tuntuu olevan tuo taitamisen puoli se merkityksellisempi ja tärkeämpi osaamisalue kuin merkitys, viesti ja sisältö. Nykyiset taiteilijat joka alalla ja ehkä musiikissa erityisesti ovat entistä selkeämmin keinonhallitsijoita kuin viestintuojia. Don t know what I want, but I know how to get it näin nasevasti tämän asian artikuloi John Lydon aka Johnny Rotten. Tarvitaanko siis enää substanssia, onko viestillä väliä, onko riittävää pelata sisällöttömän muodon kanssa, onko läpinäkyvyys tarpeen myös taiteen kokemisessa ja esittämisessä? Onko nykymaailman jamppatuominen tyytyväinen saadessaan kaiken valmiina, hyvin muokattuna ja siistissä paketissa, ilman hankalia tulkintavaihtoehtoja tai jopa ristikkäisiä näkemyksiä, jotka saattavat aiheuttaa täysin erilaisia johtopäätöksiä teoksen luonteesta? Ehkä taide on menossa pelien suuntaan: kokijalla (pelaajalla) on valittavanaan vaihtoehtoisia tulkintoja, mutta ne ovat kaikki jo sisällytettyjä pelin rakenteeseen; kausaliteetti rulettaa ja determinismi määrää. Vapaus: Aristoteles aikoinaan sanoi, ettei Jumala voi ajatella muuta kuin itseään, sillä jos Jumala ajattelisi esimerkiksi neliötä, olisi Hän riippuvainen neliön olemassaolosta. Tahdon vapauden, mutta haluanko olla vapaa jostakin vai olla vapaa tekemään jotakin, siinäpä pulma. Tahdon siis näennäisen vapauden. Nämä mietteet ovat M. A. Nummisen loistavalta In Memoriam -äänitteeltä. Jotenkin ne tuntuvat sopivan tähän hetkeen, tähän pohdintaan taiteen ja viestien sisällöstä. Johdatuksena siihen, että nimenomaan ajatus ja henkisyys on taiteellisen viestin tärkein osa. Katsoin joululomalla televisiosta ohjelman performanssitaiteilija Marina Abramovićista. Tuo väkevästi elämässään ja taiteessaan läsnä oleva nainen muistutti minua voimallisesti siitä, että taiteella ja esiintymisellä on sisältö, substanssi, viesti, merkitys. Yhtäkkiä maailman taitavimmat instrumentinhallitsijat ja etevimmät esiintyjät hienoine tekniikoineen eivät enää tuntuneet niin tärkeiltä. MoMA:n retrospektiivisen näyttelyn vaikuttavin teos oli kenties The Artist Is Present. Siinä Marina Abramovic istui tuolilla neljän kuukauden ajan kahdeksan tuntia päivässä tekemättä mitään muuta kuin katseli vastapäätä istuutuvia näyttelyvieraita silmiin. Pitkästä aikaa jokin minussa liikahti. Elämällä ja taiteella on taas sisältö. Muusikko 1/

20 Lontoon residenssin loppuvuosi 2014 AHTI VÄNTTINEN Muusikkojen liiton Lontoon residenssin osalta arvottiin syyskuussa vain vuoden 2014 ensimmäinen vuosipuolisko. Haku toiselle puoliskolle (viikot 27 52) käynnistyy heti tämän lehden ilmestyttyä. HAKUOHJEET: Etusijalla ovat edelleen ne jäsenet, jotka eivät ole aiemmin vierailleet kummassakaan residenssissä. Konkreettinen vientihanke tai vastaava työskentely kohdemaassa parantaa mahdollisuuksia residenssiviikon saamiseen. Myös useamman kuin yhden jäsenen vierailu samalla kertaa parantaa osumatarkkuutta. Tällöin työryhmän, jossa kaikki ovat liiton jäseniä, ei tarvitse lähettää kuin yksi hakemus. Samaa käytäntöä suositellaan pariskunnille, joissa molemmat ovat liiton jäseniä. Hakemuksia residenssiin aletaan ottaa vastaan sähköpostitse heti tämän lehden ilmestyttyä. Haku päättyy perjantaina 7. helmikuuta 2014 klo 09:00. Tämän jälkeen suoritetaan arvonta: ensimmäisenä nostetun arpalipun omistaja saa ykköseksi asettamansa viikon ja kukin seuraava henkilö ensimmäiseksi asettamansa vapaan viikon. Hakuviestissä kannattaakin ilmoittaa mahdollisimman monta itselleen sopivaa viikkoa. Aiemmista hakuprosesseista on opittu se, että arvonnassa on helpointa menestyä loma-aikojen ulkopuolella. Tietyillä lomaviikoilla on ollut parikymmenkertaiset hakijamäärät vuoden hiljaisimpiin viikkoihin verrattuna. Ensimmäinen haettava viikko on viikko 27 ( ). Jäsenistö voi käyttää huoneistoa esimerkiksi harjoitteluun tai muuhun työskentelyyn ja vaikkapa promootiotarkoituksiin. Koska residenssi on ensisijaisesti työskentelyyn käytettävä, mukaan ei voi ottaa vieraita, omia perheenjäseniä lukuun ottamatta. Residenssiin ei voi tuoda lemmikkieläimiä. Residenssin varustukseen kuuluu muun muassa silent -flyygeli, jota voi soittaa myös kuulokkeita käyttäen, sekä pari akustista kitaraa ja basso. Varsinaisia bänditreenejä ei residenssissä voi pitää, mutta jousikvartetti tai muu akustinen kokoonpano voi pitää harjoituksia sopivina vuorokaudenaikoina kohtuullisella äänenvoimakkuudella. Tarkempia tietoja ja valokuvia huoneistosta löytyy liiton nettisivuilta osoitteesta > jäsenedut ja palvelut > taiteilijaresidenssit. HAKU ALKAA HETI Hakijan tulee olla Muusikkojen liiton jäsen ja jäsenyyden tulee olla kestänyt hakuajankohtaan mennessä vähintään kuusi kuukautta, tämä koskee myös mukaan lähteviä Muusikkojen liiton jäseniä, jäsenmaksujen tulee olla kunnossa hakuajankohtana sekä matkustusajankohtana, jos hakijalla on maksurästejä hakuajankohtana, ei hakemus etene arvontaan, vuokra-ajan yksikkö on viikko maanantaista (klo 15) maanantaihin (klo 12), joten esim. neljän päivän tosiasiallisesta käytöstä on maksettava koko viikon vuokra, laskutus tapahtuu parin viikon kuluessa arvonnasta ja maksuaikaa on 2 viikkoa; maksulla tehdään varaus sitovaksi, kukin viikko myönnetään sen arvonnassa saaneelle, jäsen voi saada yhden viikon mittaisen vuokrajakson, hakemukset vain sähköpostitse osoitteeseen otsikkoon kirjoitetaan Lontoon residenssi 2014, viestissä on ilmoitettava residenssiin majoittuvien henkilöiden nimet ja kunkin kohdalla se, onko kyse liiton jäsenestä vai perheenjäsenestä; samalla ilmoitetaan, onko hakija vieraillut liiton residensseissä aiemmin, hakijoita neuvotaan listaamaan hakemukseensa useampia mahdollisia viikkoja toivotuimmuusjärjestyksessä; jos ensimmäinen haluttu viikko ei ole enää vapaana, myönnetään hakijalle seuraava mahdollinen vapaa viikko, ilmoita haluamasi viikot viikon järjestysnumerolla (viikot 27 52), ei päivämäärinä, viikkovuokra on 380 euroa sisältäen yhden liinavaatekerran (vuodevaatteet ja pyyhe) ja siivouksen kerran viikossa maanantaisin klo välillä, sekä 35 euroa kultakin seuraavalta henkilöltä sisältäen yhden liinavaatekerran kullekin ilmoitetulle henkilölle (esim. 4 hengelle viikko maksaisi = 485 ). 20 Muusikko 1/2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 Tällä työehtosopimuksella määrätään työehdot Suomen Kansallisoopperan orkesterissa avustajina toimiville

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

3 Järjestyssääntö Muusikon on työaikana noudatettava yhtiön antamia järjestyssääntöjä

3 Järjestyssääntö Muusikon on työaikana noudatettava yhtiön antamia järjestyssääntöjä 1.5.2010 1 Palkkiot 1.10.2011 alkaen Sopijapuolet Yleisradio Oy ja Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 Sopimuksen soveltamisala 2 Työsopimus Tällä sopimuksella määrätään tilapäisissä tehtävissä olevien Radion

Lisätiedot

T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013

T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAORKESTERIN JÄSENIÄ KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 Palkat vuonna 2013 SOPIJAPUOLET Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, jäljempänä kannatusyhdistys, ja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä Keikkailua ja käytäntöä á la Marjo Leppä Freelancer - Vahva ydinosaaminen : onnistuneen toiminnan piirteet - Kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin - Kyky kommunikoida

Lisätiedot

1.1.2014 1(11) Yleisradio Oy, jäljempänä yhtiö ja Suomen Muusikkojen Liitto ry

1.1.2014 1(11) Yleisradio Oy, jäljempänä yhtiö ja Suomen Muusikkojen Liitto ry 1.1.2014 1(11) Sopijapuolet Yleisradio Oy, jäljempänä yhtiö ja Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimus koskee ammattimaisten tai ammattitasolla olevien muusikkojen ja laulajien

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

4 Palkkiot yhtye- ja orkesterityöstä, laulusolistin tehtävistä sekä laulamisesta taustakuorossa

4 Palkkiot yhtye- ja orkesterityöstä, laulusolistin tehtävistä sekä laulamisesta taustakuorossa 1.5.2010 1(14) Palkkiot 1.11.2012 alkaen Sopijapuolet Yleisradio Oy, jäljempänä yhtiö ja Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimus koskee ammattimaisten tai ammattitasolla olevien

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

LIITE 2 YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4.

LIITE 2 YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4. 1.4.2011 alkaen 1(7) YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4.2011 ALKAEN I OHJAAJAT Ohjaajan palkkio määräytyy ohjelman

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

1980-luvun kultaiset vuodet

1980-luvun kultaiset vuodet M&T PRODUCTION Turkulaiset laulajaveljekset Matti ja Teppo Ruohonen perustivat vuonna 1974 oman levyyhtiön M&T Production. Teppo Ruohonen on nimennyt kaksi erityistä syytä oman levy-yhtiön perustamiseen.

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Näy$elijöiden TES kiertueolosuhteissa. Tekijä Lahdessa 24.10.2011 / Elina Mäntylä

Näy$elijöiden TES kiertueolosuhteissa. Tekijä Lahdessa 24.10.2011 / Elina Mäntylä Näy$elijöiden TES kiertueolosuhteissa Tekijä Lahdessa 24.10.2011 / Elina Mäntylä Näy$elijälii$o lyhyes@: n. 1800 ammadnäy$elijää itsenäinen ammad- ja kul$uurialan lii$o jäsenet työskentelevät tea$ereissa,

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009

Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö olisi

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Liigan taulut ja attribuutit

Liigan taulut ja attribuutit HARJOITUS 3. Tehtävä 1. Laadi harjoitusmielessä kaksi käsitekaaviota, (juniori. Nappula tms.)liiga ja äänitearkisto. Levyarkisto: Tietokannassa tulee olla perustiedot äänitteistä (CD, vinyyli, kasetti),

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Yleisradion. digisopimus 14.6.2007

Yleisradion. digisopimus 14.6.2007 1 Yleisradion digisopimus 14.6.2007 2 SOPIMUS 14.6.2007 1. Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Yleisradion ja allekirjoittajajärjestöjen välillä solmitun Yhtyneet-sopimuksen piirissä tehtyyn suojattuun

Lisätiedot