Mikrokirja: Yhteiskehittely hyvinvoinniksi (käsikirjoitusluonnos ) Toini Harra - Elisa Mäkinen - Salla Sipari.
|
|
- Eeva-Kaarina Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikrokirja: Yhteiskehittely hyvinvoinniksi (käsikirjoitusluonnos ) Toini Harra - Elisa Mäkinen - Salla Sipari Erilaiset yhdessä Tämän päivän monimutkaisten ongelmien ratkominen ja tuntemattomaan tulevaisuuteen suuntautuvat keksinnöt vaativat onnistuakseen laajaa, monen toimijan yhdessä luomaa, laajaa näkökulmaa ja kokonaisuuksien rakentamista. Asiat kiteytyvät tutkivan asenteen ja yhteisen pohdinnan kautta. Yhteiskehittelyn tarkoituksena on aktiivinen kehittäminen siten, että yhdessä luodut ratkaisut ja uudet oivallukset ovat aiempaa parempia ja niiden hyödyt näkyvät välittömästi käytännössä. (Kuvio 1) Kuvio 1. Erikseen vai yhdessä? Uudistavalle kehittämiselle on tyypillistä tiedon siirtäminen ja uusintaminen. Siinä korostuu yksittäisten toimijoiden erityisasiantuntijuus sekä kehittämistulosten tuottamis- ja juurrutusprosessien erillisyys. (Kuvio 1.) Mikrokirjan sisältö rakentuu kolmesta pääteemasta: erilaiset yhdessä, yhdessä toimiminen ja hyvinvointia yhdessä. Kirjan sisältö perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky -yksikön yhteiskehittelyprosessin tuotoksiin. Erilaiset yhdessä osuudessa tutkaillaan, millä ehdoilla erilaiset toimijat voivat toimia yhdessä. Tässä osuudessa kohteenamme ovat toimijoiden arvot, toimintaympäristöt ja muutostarve. Yhdessä toimimisen osuudessa pohditaan millaisilla menetelmillä ja keinoilla voidaan edistää yhdessä tekemistä, millaisia rooleja ja prosesseja siinä tarvitaan ja miten sitä arvioidaan. Hyvinvointia yhdessä osuudessa etsitään, mitä hyötyä ja lisäarvoa yhteiskehittelystä on hyvinvoinnin edistämisessä. (Kuvio 2.) Metropolia PL 4000 Bulevardi 31 Ammattikorkeakoulu Metropolia Helsinki Puhelin Y-tunnus:
2 Kuvio 2. Sisältö. Talouden kiristyminen ja organisaatioiden kilpailu pakottaa työelämän etsimään uusia tapoja toimia luvun työelämän muutoshaasteet ovat niin monimuotoisia, ettei yksi ihminen pysty vastaamaan niihin tarpeisiin. Tarvitaan yhteiseen päämäärään suuntautunutta toimintaa, joka aktivoi toimijat tarkastelemaan toiminnan nykyvaihetta ja tulevaisuutta sekä etsimään aiempaa parempia ratkaisuja. Yhteiskehittelyssä muutos tehdään yhdessä. (Kuvio 3.)
3 Kuvio 3. Esimerkki osallistujien näkemyksistä yhteiskehittelyn lähtötilanteesta omassa työssään. Yhteiskehittely ja yhteistoiminta ei välttämättä ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista kaikissa tilanteissa ja kaikkien kanssa. Yhteistoiminta ja yhteiskehittely ovat lähestymistapoja, joiden avulla kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden osallistua tekemiseen tasa-arvoisena kansalaisena riippumatta esimerkiksi siitä, missä roolissa tai asemassa työskentelee tai perustuuko osallistujan ajattelu tutkittuun tietoon vai käytännön kokemukseen. Yhteiskehittelyn tarkoituksena on vastata toimintaympäristön konkreettisiin muutostarpeisiin. Muutostarve ja kehittämisen päämäärä määritellään yhdessä, mikä edellyttää onnistuakseen realistinen näkymää toimintaympäristöstä. Yhteiskehittelyssä se rakennetaan yhdessä näkyväksi. Yhdessä toimimisen mieli on siinä, että eri toimijoilla on erilaisia näkemyksiä. Erilaisia näkemyksiä tarvitaan monialaisten, laajojen ja realististen näkökulmien luomiseksi. Yhdessä toimiminen edellyttää jokaiselta osallistujalta sitoutumista, luottamusta, toisen kunnioittamista, kriittistä asioiden tarkastelua, sallivaa ja kaikkien toimijoiden osallistumisen mahdollistavaa vuorovaikutusta. Yhteistoiminta edellyttää yhteistä ennakointia, vastavuoroisuutta ja hyvän tahtomista toiselle. Yhteistoiminnan onnistuminen edellyttää käytännöllistä järkeä ja oikeudenmukaisuutta. Käytännöllinen toiminta on aina alttiina sattumanvaraisuudelle ja siksi siinä voi tapahtua ennakoimattomia muutoksia, virheitä ja epäonnistumisia. Niissä tilanteissa tarvitaan joustavuutta ja armollisuutta. Yhdessä toimiminen Mahdollisuus tuoda omat ajatukset esille Päätökset tehdään yhdessä Erilaisten vastausten salliminen Yhteiskehittely prosessina Yhteiskehittelyn menetelmät mahdollistavat monimutkaisten asioiden käsittelyn, joihin ei ole olemassa oikeaa tai väärää ratkaisua. Yhteiskehittelyllä ei haeta kompromissia tai konsensusta vaan moniäänisyyttä ja jaettua ymmärrystä. Yhteiskehittely antaa tilaa argumentoinnille, kriittisyydelle ja analyyttiselle pohdinnalle. Yhteiskehittelyn menetelmät tuovat näkyväksi asioiden samankaltaisuuksia ja eroja, keskinäisiä suhteita, hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisuuksia ja esteitä. Yhteiskehittelyssä toteutuva vuorovaikutus on ajatuksia eteenpäin vievää ja rikastuttavaa. (Kuvio 4).
4 Kuvio 4. Yhteiskehittelyn ilmapiiri on hyvä fiilis Yhteiskehittelyprosessi edellyttää ideoiden lisäksi toimeenpanokykyä. Lähtökohtien, reunaehtojen ja strategioiden yhteinen käsittely mahdollistaa prosessin realistisen etenemisen. Yhteiskehittelyn menetelmävalintoja ohjaavat yhdessä muodostettu päämäärä sekä täsmentyneet tavoitteet. Vaiheittain rakentuvassa prosessissa edellisen vaiheen tuotokset vaikuttavat myös seuraavan vaiheen menetelmäratkaisuihin. Myös yhteiskehittelyn menetelmät voivat kehittyä sovellusten myötä. Esimerkiksi Learning cafe -menetelmä sai uudistuneen muodon Uutishuoneena. Jo pelkkä menetelmän nimi sekä uutisankkurin ja toimittajan roolit ohjasivat osallistujia etsimään kehitettävistä asioista niiden uutisarvoa. Uutistoimittajat muodostivat kolme toimituskuntaa, jotka keskustelivat kolmesta aiheesta: yhteiskehittelyyn liittyvät ennakoitavat tekijät, onnistumisen kokemukset ja menetelmien sovellutusten kuvaukset. Toimituskunnat laativat itse kiteyttämisen ja keskeisten asioiden priorisoinnin kriteerit ja laativat niiden avulla uutisen omasta aiheestaan.(kuvio 5.)
5 Kuvio 5. Esimerkki yhteiskehittelymenetelmän edelleen kehittämisestä; Uutishuone. Toimijoiden kokemustieto ja yhdessä tuotettu uusi tieto vievät kohti päämäärää. Kokemustieto sisältää teoreettisen ymmärryksen ja tieteellisten tutkimusten tulosten soveltamisen käytännössä. Siten rakentuu ymmärrys tiedon hyödyllisyydestä ja käyttökelpoisuudesta erilaisissa tilanteissa. Yhteiskehittelyn paikka voi olla konkreettisen yhteisen tilan lisäksi tai sijasta erilaisissa verkostoissa ja teknisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Yhteiskehittelyprosessissa tuloksellisuus ilmenee kaikkien osapuolien hyötymisenä win-win periaatteella. Parhaimmillaan syntyy synergiaetua, jonka avulla säästetään aikaa ja rahaa. Toisaalta tähän liittyy myös ristiriita: yhteiskehittely vaatii aikaa ja sitä kautta myös rahaa. Yhteisvastuu yhteiskehittelyssä Yhteisvastuu tarkoittaa kokonaisvaltaista vastuun ottamista asioista. Siihen kuuluu sitoutuminen ja sopiminen. Yhteiskehittelyssä toimijoille ei jaeta ns. omia ruutuja, jotka hoidetaan. Kaikki toimijat kantavat vastuuta yhteisestä prosessista. Toimijoiden roolit määrittyvät yhteiskehittelyssä käytettävien menetelmien ja keinojen kautta tilannekohtaisesti.
6 Rooleja ei jaeta ammattikunnan, organisaation tai aseman kautta. Tasa-arvo on keskinäisen kanssakäymisen perusta. Toisen kunnioittava kohtaaminen vertaisena kehittäjänä rakentaa dialogia. Yhteiskehittely vaatii vetäjän tai vetäjät (tai koordinaattori, fasilitaattori, valmentaja). Yhteiskehittelyn prosessin punaisen langan käsissä pitäminen eli prosessin loogisen etenemisen varmistamisesta on huolehdittava. Myös yhteiskehittelyn menetelmien ja keinojen käyttö vaatii konkreettisia valmisteluja. Tällaisia ovat mm. paikkojen järjestäminen ryhmätyöskentelymuotoa tukevaksi eli ryhmittäytyminen ja asettuminen tilaan. Yhteiskehittelytilanteissa vetäjän on huolehdittava selkeästä aloituksesta ja asiaan orientoitumisesta sekä aikataulutuksesta. Vetäjällä on vastuu siitä, että yhteiskehittelyn tulokset kootaan napakasti kaikkien nähtäväksi ja dokumentoitavaksi. Esimerkki tällaisesta on powerpoint dialle tehty orientaatiokuvio (kuvio 6). Kuvio 6. Esimerkki yhteiskehittelyssä syntyneestä orientaatiokuviosta. Orientaatiokuvio on jäsennetty ja jaettu ymmärrys yhdessä työstetystä ja kehitetystä aiheesta. Kuvio 4 on rakentunut siten, että yhteiskehittelyn vetäjä on kirjannut osallistujien keskustelun kulun aiheesta: mitä on yhteiskehittely. Tämä jälkeen vetäjä on tiivistänyt ja jäsentänyt ydinkohdat kuvioksi. Osallistujien kollektiivinen tehtävä on hyväksyä sekä edelleen kehitellä kuviota. Kuvio ohjaa jatkossa yhteistä ajattelua viitekehyksenä toimien. Arviointi Yhteiskehittely on vaativaa, mutta antoisaa. Arvioikaa yhteiskehittelyn onnistumisen tekijöitä alla olevan testin avulla (taulukko 1):
7 Taulukko 1. Yhteiskehittelyn arviointi Yhteiskehittelyn arviointi Kyllä Osittain Ei Tulokset ovat olleet heti havaittavissa. Saavutettiin aiempaa parempi ratkaisu. Ilmapiiri oli voimaannuttava. Ilmapiiri loi onnistumisen kokemuksia. Vuorovaikutus oli tasavertaista ja kunnioittavaa. Vuorovaikutus oli dialogista. Yhteiset lähtökohdat määriteltiin Yhteinen päämäärä luotiin Menetelmiä käytettiin luovasti Menetelmät valittiin päämääräsuuntautuneesti Menetelmät valittiin edellisen vaiheen mukaan Tuloksena oli uusia konsepteja, malleja, työvälineitä, tai työtapoja Yhteiskehittely on jatkuvaa Toiminta oli yhteisvastuullista Toimijoiden roolit määrittyivät menetelmän mukaan Paikat (tilat, verkko ja verkostot) tukivat yhteiskehittelyä Ennakkovalmistelut olivat onnistuneet Yhteiskehittely vedettiin tarkoituksenmukaisesti Yhteiskehittely tuotti uutta tietoa Osaaminen syveni / laajeni yhteiskehittelyprosessin aikana Yhteiskehittely vahvisti yhteisöllistä oppimista Luovuus ja innovointi vahvistuivat yhteiskehittelyprosessin aikana Jaettu ymmärrys tavoitteista ja käsitteistä vahvistui Osallistujien kokemukset hyödynnettiin Piilossa olevat asiat saatiin näkyviksi Olennaiset asiat tulivat näkyviksi Asiat priorisoituivat Kaikki osapuolet hyötyivät Yhteiskehittelyprosessi toi lisäarvoa toimijoille Testiä voidaan käyttää monella tavalla, esimerkiksi 1. Nykytilan arviointiin, 2. Ohjaamaan yhteiskehittelyn suuntaa. 3. Kehittämistoiminnan seurantaan. Hyvinvointia yhdessä Uusi käytäntö rakentuu yhteiskehittelyprosessissa uuden tiedon tuottamisen, uusien toimintatapojen kehittämisen ja oivaltavan oppimisen systeemisenä kokonaisuutena. Prosessi synnyttää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä hyvinvointia. Hyvinvointia voidaan kuvata kokemusja kehitysikkunoiden avulla. (Kuvio 7.)
8 Kuvio 7. Hyvinvoinnin rakentuminen yhteiskehittelyprosessissa Yksilöllinen hyvinvointi perustuu ihmisen kokemusmaailmaan Yhteiskehittelyssä keskeisiä, osallistujien esille tuomia kokemuksia ovat oman osaamisen syveneminen ja laajeneminen, yksilön ideoiden ja ajatusten esille tuominen ja niiden käyttö. Yksin tekeminen koetaan kuormittavaksi, yhdessä tekemisessä sen sijaan saadaan tukea ja vahvistusta toisilta. Tällä on koettua hyvinvointia lisäävä vaikutus. (Kuvio 8)
9 Kuvio 8. Hyvinvoinnin kokemusikkuna Yhteisöllinen hyvinvointi perustuu yhdessä toimimiseen ja kehittämiseen Yhteiskehittelyprosessista osallistujat ovat tuoneet esille, että sille ominaista on yhteisöllinen oppiminen ja kollektiivisen viisauden rakentuminen. Kumppanuus ja toisten auttaminen ovat olennaista. Keskeisintä on yhteisesti jaettu ymmärrys kehittymistoiminnan visioista, tavoitteista, menetelmistä sekä yhdessä rakentuvat käsitteet. Näiden avulla rakentuu jaettua ymmärrystä käytännön kehittämisestä ja kehittämiseen. Samalla syntyy toimivia kokonaisuuksia. Kaikki edellä kuvatut asiat liittyvät myös työhyvinvointia tukevan työn kehittämiseen. Näin toteutuva työhyvinvoinnin kehittäminen on osoittautunut myös kestäväksi hyvinvoinnin aikaansaamiseksi.
Yhteiskehittelyllä hyvinvointia
Yhteiskehittelyllä hyvinvointia Sisällys Saatteeksi... 3 Yhteiskehittely vastaa monimutkaisiin tarpeisiin... 4 Yhteiskehittelyn prosessiperiaatteet... Win win-periaate... 6 Yhteiskehittelyn käyttö ja leviäminen...
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotYhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön
Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä seminaari 21.1.2010 Elisa Mäkinen Yliopettaja, FT Hyvinvointi ja toimintakyky Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista
LisätiedotAini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi
Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja
LisätiedotYhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta
Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta Yhteiskehittämö -seminaari 25.3.2019 Katja Sankalahti 2.4.2019 1 LUO LUOTTAMUSTA suojele lasta Mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä Lasketut
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Virittäytyminen aiheeseen Mieti ja kirjaa itsellesi lyhyesti joku konkreettinen kokemus läheisen ohjauksesta Palaamme tähän
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotMONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1
MONIAMMATILLISUUS Humap May 15, 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 MONIAMMATILLISET VERKOSTOKUMPPANIMME TAVOITTEET Yhteiselle kartalla Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyn tavoitteina on 1) Lisätä toimijoiden
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotVoimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?
Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid
LisätiedotDialogisuus ja vuorovaikutus oppisopimustoimijan työvälineenä
Dialogisuus ja vuorovaikutus oppisopimustoimijan työvälineenä I osa 7.4.2015 Hämeenlinnan Verkatehdas Humap / Vesa Purokuru ja Anneli Tuura Välitehtävänä sovimme 1) Omat kokeilut Tehtävälista seuraavassa
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotRiittääkö seutukuntien vetovoima?
Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotKAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN!
KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN! Yhteiskehittäminen on jatkuvaa oppimista yhdessä Keski-Suomen Tulevaisuusfoorumi 17.5.2018 Vilma Mutka Katso ympärillesi! 1. High five! 2. Mikä innostaa sua nyt? 2 Vilma Mutka
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotHensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske
Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotIltapäivän työpajatyöskentely
Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän
LisätiedotYhteistoiminnan syntyminen vaati selkeää ja suunnitelmallista työstämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteistoiminnanpolku Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja RAY:n rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 tiivistettiin yhdistysten, kuntatoimijoiden, seurakuntien, oppilaitosten
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotVapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli
Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotJyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä
Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotOsaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät
Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotVasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti
Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotVaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä
Hyvinvointia työstä Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä Yhteistyöseminaari 31.1.2017 Promo@Work-hanke Merja Turpeinen, FT, erikoistutkija,työterveyslaitos Työterveyslaitos,
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotTeknologinen muutos verkkojakso
Teknologinen muutos verkkojakso 25.8. - 26.9.2003. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotYHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen
YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
Lisätiedot