Osallistava strategiaprosessi kunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistava strategiaprosessi kunnassa"

Transkriptio

1 Osallistava strategiaprosessi kunnassa Suvi Einola & Marko Kohtamäki 1

2 2

3 Sisällys Tiivistelmä... 5 Johdanto... 7 Strateginen ajattelu... 9 Strategia käytäntönä Osallistaminen yhteistä ymmärrystä ja oppimista mahdollistamassa Strategia yhteisen ajattelun kehittämisenä Strategiatyökaluista Asiakasarvoajattelu osana strategiatyötä...24 Strategiakartta osana strategiatyötä Strategiaprosessi Vaasan kaupungissa Strategiaprosessin kuvaus Kyvykkyysajattelu osana Vaasan kaupunkistrategiaa Asiakasarvoajattelu osana Vaasan kaupunkistrategiaa Strategiakartta osana Vaasan kaupunkistrategiaa Tavoitteiden, mittareiden ja strategisten toimenpiteiden määrittely osana Vaasan kaupunkistrategiaa Strategiavuosikello määrittelemään strategiatyöskentelyä Vaasassa Johtamisjärjestelmä reaaliaikaisen strategian tukena...47 Tuloksena kunnan osallistava strategiaprosessi...50 Entä mikä ei mennyt kuten Strömsössä...54 Lopuksi

4 Osallistava strategiaprosessi kunnassa Suvi Einola & Marko Kohtamäki 4

5 TIIVISTELMÄ Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti digitalisaation ja globalisaation myötä. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta kunnan alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä, palveluja ja hyvinvointia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmaksi haasteeksi nousee kunnan palveluiden tehokas järjestäminen. Lisäksi, kuntien on kyettävä yhä nopeampaan reagointiin ja johdettavampaan toimintaan. Tässä mielessä tehokas strategian toimeenpano ja johtamisjärjestelmän olemassaolo korostuvat. Perinteinen strategisen suunnittelun teoria tarjoaa heikosti ratkaisuja tai ohjenuoria kuntien tai muiden organisaatioiden nopeaksi kehittymiseksi. Perinteinen strategisen suunnittelun kirjallisuus näkee strategian pitkän aikavälin suunnitteluna ja ohjelmointina, joka lähtee toimijoiden rationaalisuuden oletuksesta. Perinteistä strategista suunnittelua on voimakkaasti haastettu strategiatut- kijoiden piirissä. Moderni strategiatutkimus hyväksyy toimijoiden vääjäämättömän irrationaalisuuden lähtien liikkeelle strategian toteutettavuuden ajatuksesta. Strategia ei ole työkaluja, paksuja suunnitelmia tai pölyttyviä paperikasoja, vaan sitä mitä organisaatio tekee. Strategia on jatkuvaa reagointia, oppimista ja toimintaa, joka pyrkii johdonmukaisesti rakentamaan organisaatiolle kilpailuetua uudistumisen ja resurssien yhdistelemisen kautta (Mintzberg & Lampel, 1999). Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa ketteryyden, nopean reagoinnin ja osallistumisen on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistava strategiatyöskentely tukee henkilöstön sitoutumista, mikä puolestaan edesauttaa strategioiden toimeenpanoa. Tämä hanke keskittyy julkisen sektorin strategiatutkimukseen valottamalla osallistavaa strategiatyötä käytännössä. Hankkeen tulokset 1) määrittelevät osallistavan strategiatyön kuntaorganisaatiossa, 2) tarkastelevat empiirisesti osallistavan strategiatyön keinoja ja työkaluja kuntaor- Kaikessa pitäs pyrkii siihen, että joko sä oot maailman paras tai Euroopan paras tai Suomen paras ja kaikki muut voi unohtaa. (valtuutettu 1, kesäkuu 2013) 5

6 ganisaatiossa sekä 3) kuvaavat miten strategiatyökaluja, -menetelmiä ja -prosessia voidaan eri toimijoita osallistaen yhtenäistää siten, että se mahdollistaa monialaisen, moniportaisen ja ennakko-oletukseltaan kankean kuntaorganisaation nopeamman kehittymisen. Kuntaorganisaation strategiaprosessin työkalujen teoreettinen viitekehys koostuu ydinkyvykkyys-ajattelusta, sinisen meren strategiasta, tasapainotetusta tuloskortista sekä näistä johdetuista käytännöllisistä työkaluista. Hanke on toteutettu Vaasan kaupungissa vuosina toimintatutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen aikana Vaasan kaupungissa toteutettiin lähes sata strategiatyöpajaa kaupunkiorganisaation eri tasoilla samanaikaisesti keräten tietoa strategiaprosessista tutkimusnäkökulmasta. Strategiatyöpajoihin on osallistunut satoja ihmisiä kaupunginvaltuuston ja johtoryhmän tasolta aina palveluyksikkötasolle saakka. 6

7 Johdanto Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti modernin informaatioteknologian ansiosta. (Eisenhardt & Martin, 2000; Mintzberg & Lampel, 1999). Digitalisaation ja globalisaation aiheuttama kilpailu luo merkittävän haasteen kuntakentän uudistumiselle. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä ja hyvinvointia. Yritykset tuovat työpaikkoja, yhteisöverotuottoja sekä työpaikkojen kautta kunnallisverotuottoja. Kuntien kyky vastata muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin mittautuu kunnan vetovoimaisuudella. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmiksi haasteiksi nousevat kunnan palveluiden tehokas järjestäminen ja osaavan henkilökunnan rekrytointi. Kunnan menestyminen kuntien välisessä kilpailussa, työnantajamarkkinoilla ja palveluiden tuottajana vaatii vahvaa strategista ajattelua ja tehokasta johtamista. Kunnan kyky vastata muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin mittautuu kunnan vetovoimaisuudella. Reagointikyky, adaptiivisuus ja oppiminen ovat kuntaorganisaation tulevaisuuden strategiatyön keskiössä. Strategiaa ja strategista johtamista on tutkittu vuosikymmeniä (mm. Ansoff, 1980; Mintzberg, 1987; Porter, 1986a, 1986b, 1988) tutkimuksen painottuessa pääosin yrityssektorille. Strategian ja strategiatutkimuksen tarpeellisuudesta julkisella sektorilla on esitetty myös kriittisiä mielipiteitä ja yrityksissä tehdyn tutkimuksen piiristä nousevan strategia-ajattelun on nähty jopa uhkaavan julkiselle sektorille tyypillisiä demokratian ja yhdenvertaisuuden periaatteita (Andrews, Boyne, Law, & Walker, 2007; Hodgkinson, 2012; Poister, 2010). Kuitenkin johtavat strategiakoulukunnat näkevät strategisen ajattelun kehittämisen tärkeänä, jopa elinehtona kuntien ja valtioiden kilpaillessa menestyvistä yrityksistä ja osaavasta työvoimasta (Boyne & Walker, 2010; Brown, 2010; Porter, 1990). Siinä missä strategiatutkimuksen valtavirta on keskittynyt strategiseen suunnitteluun ja strategiaprosessiin pääosin yrityskontekstissa (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006), on Strategy-As-Practice (jatkossa tässä tutkimuksessa S-A-P) tutkimus herättänyt yhä enemmän huomiota tapauspohjaisen, laadullisen, mikrosuuntautuneen, käytännöllisen ja dynaamisen lähestymistapansa vuoksi (Jarzabkowski & Sillince, 2007; Jarzabkowski, 2004; Johnson, Melin, & Whittington, 2003). Kun perinteinen strategiakirjallisuus on korostanut strategisen analyysin roolia, vähemmälle huomiolle on jäänyt mukautuva, ketterä, dynaaminen, jatkuva ja osallistava strategia, jollaiselle kuntaorganisaatioissa olisi tilausta (Boyne & Walker, 2010; Bryson, 2010; Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006). Viimeaikaisessa tutkimuksessa osallistumisen nähdään olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä (Kohtamäki, Kraus, Mäkelä, & Rönkkö, 2012). Osallistavalla strategiatyöskentelyllä pyritään paitsi rikastamaan näkökulmia ja lisäämään innovaatioita myös 7

8 mahdollistamaan organisaation yhteisen ymmärryksen rakentumista. Kuntasektorille osallistava strategiatyöskentely ei ole laajemmin jalkautunut, vaan strategioita rakennetaan edelleen usein johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden tasolla, vaikka keskijohdon roolin strategioiden jalkautuksessa on tunnustettu olevan kriittisen merkityksekäs (mm. Floyd & Wooldridge, 1992). Julkisella sektorilla on tarve strategiatutkimukselle (Boyne & Walker, 2010), joka huomioi kompleksiset tulkinnat kompleksisessa todellisuudessa (Lado, Boyd, Wright, & Kroll, 2006) unohtamatta organisaatioiden käytännöllistä tarvetta yksinkertaisille ohjeille ja säännöille (Eisenhardt & Sull, 2001). Julkinen sektori tarvitsee strategiatutkimusta, joissa huomioidaan sen erityiset haasteet, jotka koostuvat yhdistelmästä kompleksisia poliittisia ja ohjelmallisia haasteita erittäin politisoituneessa institutionaalisessa ympäristössä, jota johdetaan hyvin sääntösidotuissa hallinnollisissa järjestelmissä (Brown, 2010). Tämä kirja pyrkii tarjoamaan lähestymistavan kuntien osallistavalle strategiatyölle, joka korostaa reagointikykyä, adaptiivisuutta ja strategista oppimista käytännössä. Hyödynnämme strategiatyössä ainoastaan muutamia relevantteja työkaluja korostaen ohjatun strategisen keskustelun merkitystä osana strategiatyötä. Työkalut on valittu siten, että ne tukevat ja täydentävät toisiaan tuottaen kokoelman hyvää strategista keskustelua, ja päätyen olennaisiin tavoitteisiin, mittareihin, ja strategisiin toimenpiteisiin, joilla asetetut ja mitattavissa olevat tavoitteet kyetään saavuttamaan. Strategiatyökalujen tehtävänä on tukea strategista ajattelua ja keskustelua. 8

9 Strateginen ajattelu Perinteinen suunnittelukoulukuntaan liitetty strategiatutkimus on kuvannut strategiatutkimusta ja strategiatyötä suunnittelun ja ohjelmoinnin kaltaiseksi toiminnaksi. Perinteinen strategianäkemys on nähnyt strategian siihen erikoistuneiden suunnittelijoiden asiaksi, joukoksi työkaluja, joilla valmistellaan strategisia päätöksiä. Strategia on nähty pitkän tähtäimen suunnitelmana, jota lähdetään strategisten päätöksien jälkeen toteuttamaan. Analyysi, valinta ja toteuttaminen on eriytetty toisistaan selkeästi. Ansoff on nähty koulukunnan kehittäjäksi ja keskeiseksi edustajaksi. Seuraavassa kuviossa esiteltävä malli on suora lainaus Igor Ansoffin 60-luvulla julkaistusta kirjasta, joka mielestämme hyvin heijastelee suunnittelukoulukunnan näkemystä strategiasta. Seuraava kuvio esittää kärjistetyllä tavalla suunnittelukoulukunnan näkemyksen strategiasta, ja onkin muistettava, että suunnittelukoulukunta on aikanaan myös merkittävästi kehittänyt strategiateoriaa eteenpäin. Aika vain jättää joistakin toimintatavoista ja malleista. Strategia on sitä, mitä organisaatio tekee. 9

10 Tässä hankkeessa strategiatyö nähdään jatkuvana prosessina, jossa strategiaa luodaan ja muokataan jatkuvasti uudelleen. S-A-P koulukunnan näkemyksen mukaan strategiatyön keskiössä on organisaation strateginen oppiminen, omaksumiskyvykkyys ja organisaation mukautuminen (Salkeld, 2013; Sirén, Kohtamäki, & Kuckertz, 2012; Zahra & George, 2002). Strategiatyö nähdään työskentelynä, jossa strategian laatiminen ja toteuttaminen ovat jossain määrin rinnakkaisia prosesseja, ennemminkin kuin lineaarisesti etenevä pitkän tähtäimen suunnitelma (Mintzberg & Lampel, 1999). Emergentin strategia-ajatuksen mukaisesti strategia on sitä, mitä organisaatio tekee ja strategeja voidaan löytää eri organisaatiotasoilta (Mintzberg & Lampel 1999). Viimeaikainen strategiakirjallisuus korostaa organisaation keskijohdon roolia strategian toteuttamisessa. Toteuttaakseen tehokkaasti, keskijohdon on ymmärrettävä strategian merkitys heidän oman työn kannalta. Osallistuminen strategian laadintaan voi parhaimmillaan lisätä keskijohdon ymmärrystä merkittävästi ja siten mahdollistaa strategian tehokasta toteuttamista. Tentative objectives Master list Philosophy of objectives Internal trigger Review trigger External appraisal triggel Current forecast Stop 5 Diversification decision Stop 1 Total gap Objectives rank Synergystucture desicion Strategic budget Strategic plan Administrative stategy Finance stategy Product-market strategy objectives Make Kuvio 1. Esimerkki suunnittelukoulukunnan strategianäkemyksestä 60-luvulta.(Ansoff, 1965) 10

11 Stop 2 Stop 3 Revised objectives Strengths and weaknesses Revised forecast Diversification cap Expansion gap Expansion resources Diversific resources Revised objectives Revised gap Industry potential Available resources Economic rank Entry rank Stop 4 Acceptable list Rejected list Economic potential Compet. env t Industry list Master list Economic criteria Entry criteria Synergy rank Efficient list Compet. profiles Preliminary list Synergy criteria yes Expected synergy rank list Y Consolidated rank list Y no Expected synergy rank list N Post-diversific structure list Consolidated rank list N or buy synergy Competitive advantage Scope and growth vector Growth vector and group synergy feasibility Critical mass and entry size Scope alternatives Rank of porfolios Make or buy synergy Competitive advantage Growth vector 11

12 Kaiken kaikkiaan moderni strategiakirjallisuus näkee strategian jatkuvana reagointina, sopeutumisena ja korostaa tarvetta osallistaa organisaation jäseniä strategiatyöhön, sillä strategian onnistunut toteutus on riippuvainen strategisesta päätöksestä osallistua (Floyd & Wooldridge, 1992), sitoutua (Dooley, Fryxell, & Judge, 2000) oppia (Miller, Wilson, & Hickson, 2004), ja toimia tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006: 701). Strategia on jatkuvaa reagointia ja sopeutumista: Osallista, sitouta, opi ja toimi päämäärätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi Takaisinkytkentä Aiottu strategia 10% Tarkoitettu strategia Toteutunut strategia Toteutumaton strategia 90% Emergentti strategia Kuvio 2. Strategia Mintzbergin (1994) mukaisesti emergenttinä prosessina. 12

13 13

14 Strategia käytäntönä S-A-P on kiinnostunut strategian muotoutumiseen johtavasta toiminnasta sekä tavoista, joilla strategiaa ja erilaisia strategiamalleja rakennetaan. S-A-P näkee strategiakäytännöt keinoina, joille organisointi rakentuu ennemminkin kuin paikallaan pysyvinä konsepteina tai objekteina, joiden parissa organisaatio työskentelee (Jarzabkowski & Spee 2009, 82). Käytännöt pitävät sisällään lukuisia rutiineja, keskusteluja, käsitteitä ja tekniikoita, joiden avulla strategiatyö tulee mahdolliseksi (Jarzabkowski & Spee 2009). Käytännöt nähdään dynaamisina ja muuttuvina strategiatyön todellista tilaa heijastavina kokonaisuuksina. S-A-P tutkimuksen mukaan strategiatyöskentelyssä ei ole kysymys vain - tai edes enimmäkseen - työkaluista, vaan sen sijaan käytännöistä, joiden avulla organisaatiossa luodaan yhteistä näkemystä strategisista aktiviteeteista, jotka johtavat kilpailuetuun. Organisaation strategiatyöllä pyritään rakentamaan organisaation yhteistä tapaa ajatella kehittämällä strategista identiteettiä ja yhteistä ymmärrystä (Narayanan, Zane, & Kemmerer, 2011). Tämän näkökulman kanssa linjassa on ajatus, jossa strategiatyö ei rajoitu vain johtoportaaseen, vaan osallistaminen on keskeinen tapa rakentaa organisaation sisällä yhteinen käsitys strategiasta. Toisin kuin staattisessa suunnittelukoulukunnassa (Igor Ansoff, 1980), strategian katsotaan tässä olevan emergenttiä, dynaamista ja mukautuvaa strategista oppimista (Mintzberg & Lampel, 1999), joka koskee koko organisaatiota. Strategiatyössä ei ole kyse työkaluista, vaan käytännöistä, joiden avulla organisaatiossa luodaan tulevaisuuden suuntaa. 14

15 Huomionarvoista on, että S-A-P tutkimukset eivät kohdistu yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta keskijohtoa alemmas organisaation hierarkiassa, vaikka kyseinen tutkimushaara tarjoaakin siihen hyvät mahdollisuudet (Jarzabkowski, Balogun, & Seidl, 2007). Myös kuntasektorin aiemmassa strategiatutkimuksessa keskijohdon, esimiesten ja henkilöstön näkökulma on ollut vähäistä ja kuntien strategioita rakennetaan edelleen usein lähinnä johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden tasolla. Strategian jalkauttaminen on edelleen usein nähty operationaalisena yksityiskohtana, eikä jalkauttamisen merkityksellisyyttä kilpailukyvyn parantamisessa ole riittävästi korostettu (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006), vaikka keskijohdon roolin on nähty olevan avainasemassa (Floyd & Wooldridge, 1992). Keskijohdon merkitystä on korostettu paitsi strategian toteuttamisessa, myös sen muotoilussa. Keskijohdolla on usein näkyvyys sekä operatiiviseen toimintaan, että markkinoihin ja ylimpään johtoon. Keskijohdon rooli on strategian toteutumisen kannalta kriittisen tärkeä: Osallistuminen luo sitoutumista, mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen ja strategian toteuttamisen. Osallistaminen nähdään keskeiseksi kysymykseksi sekä strategiatutkimuksessa että käytännön strategiatyössä (Mantere & Vaara, 2008). Organisaation kehittyminen ja yhteisen ymmärryksen rakentuminen mahdollistuu henkilöstöä osallistamalla. Vaikka osallistamisen laajuudesta käydäänkin jatkuvaa keskustelua, nähdään vähäisen osallistumisen johtavan heikkoihin strategioihin (Wooldridge & Floyd, 1990) ja hankaluuksiin strategian täytäntöönpanossa (Mintzberg, 1994). Laajemman osallistumisen merkitys strategiatyön tutkimuksessa ja kehittämisessä on tunnistettu ja arvioitu kriittisen merkityksekkääksi. 15

16 Osallistaminen yhteistä ymmärrystä ja oppimista mahdollistamassa Todellisuus, jossa yhteistä ymmärrystä luodaan, vaatii rakenteita, joita organisaatiot ytimessään tarjoavat (Berger & Luckman, 1966). Yhteisen strategisen ymmärryksen luominen rakentuu sekä yksilö- että organisaatiotasolla sosiaalisen maailman tulkinnoissa, jotka syntyvät dialogisen keskusteluyhteyden ja jatkuvien yhteisten keskusteluiden kautta (Gephart, 1993; Gioia & Chittipeddi, 1991). Organisaation yhteisen ymmärryksen rakentuminen (sensemaking) mahdollistaa paitsi yhteisen kielen syntymisen, myös ajattelun kehittymisen, ja sitä kautta organisaation oppimisen. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen määritellään toimintojen ja tulkintojen prosessiksi, joiden avulla organisaatio pyrkii ymmärtämään ympäröivää maailmaa (Weick, 1995). Organisaation johto rakentaa organisaation toimintaa ja strategiaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen prosessien kautta jatkuvassa vuorovaikutuksessa organisaation muiden tasojen kanssa (Giddens, 1984). Yhteisen ymmärryksen rakentumisen prosessi voidaankin nähdä generaattorina jatkuvalle ja emergentille organisaation kehittämiselle (Tsoukas & Chia, 2002). Organisaation johto rakentaa dialogisen keskusteluyhteyden kautta organisaation toimintaa ja strategiaa vuorovaikutuksessa organisaation muiden tasojen kanssa. Strategioiden sisäistäminen edellyttää aitoa sitoutumista. Sitoutumista voidaan kehittää yhteisen ymmärryksen lisäämisen kautta, jota osallistavalla strategiatyöllä pyritään fasilitoimaan; ihmisten tulisi kyetä toimimaan yhdessä luottaen toisiinsa, täydentäen toistensa taitoja ja kompensoiden toistensa rajoituksia. (Senge, 1990). 16

17 17

18 Strategia yhteisen ajattelun kehittämisenä Organisaation strateginen oppiminen pitää sisällään oppivan organisaation ydinajatuksia. Uuden tiedon ja uusien kyvykkyyksien etsiminen (eksploraatio) ja organisaation olemassa olevan tietopohjan ja kyvykkyyksien hyödyntäminen (eksploitaatio) juontuvat sekä oppivan organisaation että strategian tutkimuksen viitekehyksestä. Sekä strategisella suunnittelulla että jatkuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus strategiseen oppimiseen, joka edistää organisaatioiden tuloksellisuutta. Strategiatyön rakenteisiin tulisi pyrkiä luomaan mahdollisuuksia tiedon ja kyvykkyyksien jakamiseen sekä yhteisen todellisuuden luomiseen (Sirén et al., 2012). Osallistavan strategiatyön nähdään toimivan organisaation ketteryyden mahdollistajana. Koska julkisorganisaation kyky oppia ja mukautua jatkuvaan muutokseen määrittää organisaation menestymistä tulevaisuudessa, on kuntakentän kyettävä ketteryyden lisäämiseen kuntien strategiatyössä. Strategisen ketteryyden lisääminen - kyky ennakoida, kokeilla, tarttua tilaisuuksiin ja muuttaa toimintaa - on keskiössä strategiatyötä kehitettäessä: organisaatiot epäonnistuvat, ei niinkään väärien asioiden tekemisestä johtuen, kuin ennemminkin siksi, että jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään (Doz & Kosonen, 2010). Johtoryhmä luo merkitystä, muovaa muutosta ja fasilitoi muutoksen toimeenpanoa rakentamalla toiminnan ohjenuorat koko organisaatiolle. Luo rakenteisiin mahdollisuuksia tiedon ja kyvykkyyksien jakamiseen. 18

19 Johtoryhmän rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa rakentuu muutoksen muovaajan, arkkitehdin ja fasilitaattorin rooleista (Gioia & Chittipeddi, 1991). Ylimmän johdon toiminta on keskeisessä roolissa arvioitaessa organisaation muutosprosessin tehokkuutta. Johtoryhmän toiminnan tulee yhtä aikaa olla symbolista ja aineellista, pitäen sisällään vastavuoroisesti ajattelun ja toiminnan. Johtoryhmän toiminnan tulisi saada organisaatiossa aikaan ymmärtämisen ja vaikuttamisen jatkuvat syklit (Gioia & Chittipeddi, 1991). Organisaatioympäristöjen kompleksisuuden ja dynaamisuuden myötä johtoryhmän rooliksi informaatiopaljoudessa on muotoutunut merkityksellisten tulkintojen luominen ja tarjoaminen (Thomas, Clark, & Gioia, 1993). Johtoryhmän tulkinnat vaikuttavat suoraan organisaation toimintavaihtoehtoihin ja tuloksiin, joten niiden nähdään olevan avainasemassa organisaation menestymisen ja jopa henkiinjäämisen kannalta (Dutton & Duncan, 1987). Keskijohdon avainrooli organisaation kehittämisessä toteutuu viestin vastaanottajana ja hyödyntäjänä. Keskijohdon tulkinnat johdon muutossuunnitelmista sekä näiden tulkintojen vaikutukset toimintaan, ajattelutapaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa, ovat avainasemassa organisaatiota kehitettäessä (Balogun & Johnson, 2004; Julia Balogun & Johnson, 2005; Gioia & Chittipeddi, 1991). Keskijohdon rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa koostuu Rouleaun ja Balogunin (2011) mukaan kahdesta toisiinsa linkittyvästä diskursiivisesta toiminnosta; keskustelun luomisesta ja tilanteen kuvailusta. Noiden toimintojen Rouleau ja Balogun kuvaavat olevan kriittisen merkityksekkäitä organisaation yhteisen ymmärryksen luomisessa. Keskijohdolla tulee olla kyky luoda ja jakaa viestiä, joka on yhtä aikaa merkityksekäs ja sitouttava suhteessa toimintaan (Rouleau & Balogun, 2011). Keskijohdon strateginen rooli organisaation yhteisen ymmärryksen luomisen mediaattorina toteutuu paitsi vertikaalisesti, myös horisontaalisesti sekä oman organisaation sisällä, että organisaatioiden välillä (Balogun, 2005). Keskijohdolla on avainrooli toiminnan kehittämisessä. Keskijohdon tulee kyetä vastaanottamaan ja hyödyntämään ylimmän johdon viestiä ja sitouttamaan organisaatiota yhteiseen toimintaan. 19

20 20 Vaikka osallistamisella on olennainen rooli onnistuneessa strategiatyössä (Collier, Fishwick, & Floyd, 2004), ei se yksistään riitä johtamaan organisaatiota kohti nopeampaa kehittymistä (Jarzabkowski & Balogun, 2009). Työntekijöiden näennäinen osallistaminen päinvastoin vaikuttaa kielteisesti tuhlaten aikaa, moraalia ja resursseja (Bruhn, Zajac, & Al-Kazemi, 2001). Aito osallistaminen luo paremman käsityksen tarvittavista muutoksista (Stensaker, Falkenberg, & Gronhaug, 2008) ja lisää kollektiivista sitoutumista, mikä mahdollistaa tehokkaan strategisen toiminnan (Ashmos, Duchon, McDaniel, & Huonker, 2002; Liedtka, 2000). Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että henkilöstön osallistaminen strategiatyöhön vähentää muutoksen tiellä olevia esteitä luomalla psykologisen omistajuuden, mahdollistamalla kriittisen tiedon jakamista ja kannustamalla työntekijöitä palautteenantoon muutoksen toteuttamisen aikana (Fernandez & Rainey, 2006).

21 Strategiatyökaluista Kyvykkyysajattelu osana strategiatyötä Organisaation kyvykkyyskeskustelu rakentuu resurssiperustaisen teorian varaan. Resurssiperustaisen teorian mukaan organisaatiot kilpailevat arvokkaiden, harvinaisten, vaikeasti kopioitavien ja vaikeasti korvattavien resurssien yhdistelmillä. Resursseihin luetaan niin aineelliset kuin aineettomat, inhimilliset, teknologiset, koneet, laitteet, työkalut, markkinoinnilliset resurssit (Barney, 1991). Tämän jaottelun yhteydessä on syytä alleviivata osaamisen merkitystä nykypäivän organisaatioille ja todettava, että strategisessa ajattelussa osaaminen liittyy organisaation strategiaan resurssiperustaisen teorian kautta. Resursseja voidaan hyödyntää prosessien, toimintatapojen ja aktiviteettien kautta. Aktiviteetit, toimintatavat ja prosessit ovat rutiineja, jotka mahdollistavat resurssien tehokkaan hyödyntämisen (Long & Vickers-Koch, 1995; Vesalainen & Hakala, 2014). Tutkijat näkevät, että siinä missä kilpailuetu harvoin syntyy minkään yksittäisen resurssin kautta, se voi syntyä resurssien ja prosessien yhdistelmänä. Kun resurssien ja prosessien muodostama kokonaisuus tuottaa asiakkaalle tai palvelun käyttäjälle merkittävää arvoa, ilman että yhdistelmä on selvästi havaittavissa, kopioitavissa tai korvattavissa, on todennä- Kilpailuetu syntyy resurssien, toimintatapojen, rutiinien ja järjestelmien erityislaatuisista yhdistelmistä. 21

22 Dynaamiset, organisaation uudistumiseen liittyvät kyvykkyydet Oppimiskyky ja uudistuminen Resurssien järjestely Ydinkyvykkyydet resurssien, osaamisten ja prosessien kombinaationa Lyhyt läpimenoaika Kyky räätälöidä tehokkaasti Kustannustehokkaat prosessit Prosessit resursseja ja osaamista hyödyntävinä toimintoina Johtamisjärjestelmät IT-järjestelmät Organisaatiokulttuuri Resurssit ja osaaminen Inhimilliset resurssit Liikemerkki Koneet, laitteet, työkalut Patentit Kuvio 3. Resurssien, prosessien, kyvykkyyksien ja dynaamisten kyvykkyyksien hierarkia köistä, että organisaatio nauttii jonkinlaista etua kilpaileviin organisaatioihin verrattuna. Prosessien toimivuuteen on kyvykkyyskirjallisuudessa liitetty kolme ominaisuutta, jotka voivat vahvistaa funktioiden rajat ylittävien prosessien toimintaa, ja mahdollistaa organisaation kilpailuedun syntyminen. Ominaisuuksia on kuvattu funktioiden, toimintojen ja resurssien väliseksi liimaksi, joka liittää toimintoja yhteen tavalla, joka mahdollista asiakasarvon tuottamisen. Tällaista toimintojen välistä liimaa voidaan tarkastella siis kolmen ominaisuuden näkökulmasta: 1) organisaation johtamisjärjestelmät, 2) tietojärjestelmät ja 3) organisaatiokulttuuri. Voidaan ajatella, että toiminnot saadaan toimimaan yhteen osana tehokasta asiakasarvoa tuottavaa prosessia kokonaisoptimaalisilla johtamisjärjestelmiin liittyvillä ratkaisuilla, toiminnanohjausjärjestelmillä, sekä organisaatiokulttuurilla. Näiden merkitystä korostetaan kyvykkyyskirjallisuudessa. Siinä missä liike-elämässä kilpailuetua voidaan mitata yrityksen tuottamalla sijoitetun pääoman tuotolla verrattuna kilpailijoihin keskimäärin, tai toimialan keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon, on kuntasektorilla kilpailuedun tunnistaminen vaikeampaa. Julkisella sektorilla voitaneen mitata esimerkiksi kuntaorganisaation tai seudun vetovoimaisuutta, kuntaorganisaation tuottavuutta, väestön kasvua, yritysverotuottojen suuruutta, työllisyysastetta tai keskimääräistä onnellisuutta vasten muita kuntia. 22

23 Strategiakirjallisuus korostaa myös organisaation kykyä uudistua ja järjestellä resursseja puhuen dynaamisesta kyvykkyydestä. Dynaaminen kyvykkyys liitetään usein organisaation uudistumiskykyyn, eli kykyyn kehittyä ja kehittää organisaation kilpailuetua kilpailijoita tehokkaammin (Teece, Pisano, & Shuen, 1997). Monet tutkijat ovat ymmärrettävästi sitä mieltä, että nimenomaan uudistumiskyky selittää organisaatioiden kilpailuetua ja selviytymistä pitkällä aikavälillä. Uudistumiskykyyn liitetään usein organisaatio-oppimisen (Crossan & Berdrow, 2003), strategisen oppimisen (Sirén et al., 2012) ja omaksumiskyvykkyyden (Zahra & George, 2002) käsitteet. Ajatellaan siten, että nopeasti oppivat organisaatiot kykenevät näkemään ja hyödyntämään esimerkiksi kasvumahdollisuuksia, sillä oppimiskykyiset näkevät ja ymmärtävät mahdollisuudet kyeten myös tarttumaan niihin tuotteistamalla uusia palveluita ja tuotteita, joilla asiakkaita voidaan houkutella. Kunnan tapauksessa mahdollisuuksilla voitaisiin tarkoittaa esimerkiksi kykyä tunnistaa ja toteuttaa sellaisia tapoja, joilla voidaan houkutella alueen klusteriin liittyviä yrityksiä alueelle siten vahvistaen alueen työllisyyttä ja veropohjaa. Viereinen kuvio 3 esittää resurssien, prosessien, kyvykkyyksien ja dynaamisten kyvykkyyksien hierarkian kuvaten tiivistäen muutamia esimerkkejä. 23

24 Asiakasarvoajattelu osana strategiatyötä Asiakasarvoajattelu on tullut osaksi julkisorganisaatioiden toimintaa. KELA, verohallinto, TE-toimisto ja kunnat kiinnittävät enenevissä määrin huomiota asiakkaaseen ja asiakasarvon tuottamiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kokemus korostuu yhtenä keskeisistä julkisen palvelun mittareista, ja julkisia palveluita vertaillaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin. Näin ollen asiakasarvoajattelu on tuotava osaksi strategista ajattelua myös julkisella sektorilla, sillä asiakasarvo tarjoaa keskeinen keinon houkuttelevuuden lisäämiseksi. Asiakasarvoajattelun roolia tulee kasvattaa kuntaorganisaation strategiatyössä. Keskeisten asiakkaiden määrittely ja heille tuotettavan arvon merkitys ohjaa organisaation strategiatyötä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakasarvo perustuu kokemukseen ja on usein palveluun liittyvien komponenttien yhdistelmä. Asiakaskokemukseen vaikuttavat monenlaiset komponentit, ja kokemus syntyy asiakkaan ja palvelevan organisaation välisessä suhteessa. Koska asiakasarvoajattelu halutaan liittää tiiviiksi osaksi organisaation yhteistä strategiakeskustelua, organisaatio tarvitsee työkalun, jolla keskustelua voidaan käydä. Tätä tehtävää palvelee sinisen meren strategiasta tuttu arvokäyrä, jolla määritellään organisaation asiakasarvolupauksen komponentit ja lupausten pitäminen vasten kilpailijoita tai tavoitteita. Oheinen kuvio 4 kuvaa arvokäyrän esimerkin muodossa. Arvokäyrä sopii erittäin hyvin asiakasarvolupauksen komponenttien määrittelyyn mahdollistaen arvolupauksen uudelleenmäärittelyn Ei-asiakkaiden tavoittamiseksi. Sinisen meren strategiassa korostettiin arvolupauksen määrittelyä siten, että organisaatio kykeni määrittelemään ja tavoittelemaan niitä asiakkaita, jotka eivät vielä käytä kyseistä tuotetta tai palvelua, eli ovat palvelun tai tuotteen Ei-asiakkaita. Lähestymistavan mukaan, organisaatioiden tulisi tuotteille tai palveluille tyypillisten asiakassegmenttien sijaan tavoitella Ei-asiakkaita, joita kilpailijat eivät vielä ole tavoittaneet. Arvolupauksen määritteleminen Ei-asiakkaiden näkökulmasta voi olla tehokas tapa luoda uusia markkinoita ja kasvattaa liiketoimintaa. 24

25 Dubai vs. Shanghai 10 Dubai Shanghai Yritysverotuksen taso tietyillä alueilla Tuontiin ja vientiin liittyvät velvollisuudet Kotimarkkinan koko Kielimuuri Liiketoiminnan perustamisen kompleksisuus Sääntöjen läpinäkyvyys Logistiikan tehokkuus Voittojen kotiuttamisen mahdollisuus 100% ulkomainen omistus mahdollinen Kansainvälisesti hyväksytty oikeusjärjestelmä Kuvio 4. Arvokäyrä (Kim & Mauborgne, 2009) 25

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI -virtaa hyvään elämään Vaasan kaupungin strategia 2015 Kv 10.11.2014 NÄILLE PERUSTAMME Hyvinvointi Vaasalainen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla

Lisätiedot

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI -virtaa hyvään elämään Vaasan kaupungin strategia 2016-2017 Kv 11.5.2015 NÄILLE PERUSTAMME Hyvinvointi Vaasalainen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla

Lisätiedot

Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa. TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola

Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa. TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola we should be seeing managers as leaders, and leadership as management practiced well -Mintzberg, 2009 Highway to? Yhdessä,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen

MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari 16.6.2017 Arto Hiltunen Kirjaprojektit Millainen on hyvä strategia? 1. Mikä on strategia? 2. Kilpailuetu ja mistä se syntyy 3. Strategian

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen.

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Autamme asiakkaitamme uudistumisen kolmessa näkökulmassa: 1) ennakointityö

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot