Osallistava strategiaprosessi kunnassa
|
|
- Aila Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osallistava strategiaprosessi kunnassa Suvi Einola & Marko Kohtamäki 1
2 2
3 Sisällys Tiivistelmä... 5 Johdanto... 7 Strateginen ajattelu... 9 Strategia käytäntönä Osallistaminen yhteistä ymmärrystä ja oppimista mahdollistamassa Strategia yhteisen ajattelun kehittämisenä Strategiatyökaluista Asiakasarvoajattelu osana strategiatyötä...24 Strategiakartta osana strategiatyötä Strategiaprosessi Vaasan kaupungissa Strategiaprosessin kuvaus Kyvykkyysajattelu osana Vaasan kaupunkistrategiaa Asiakasarvoajattelu osana Vaasan kaupunkistrategiaa Strategiakartta osana Vaasan kaupunkistrategiaa Tavoitteiden, mittareiden ja strategisten toimenpiteiden määrittely osana Vaasan kaupunkistrategiaa Strategiavuosikello määrittelemään strategiatyöskentelyä Vaasassa Johtamisjärjestelmä reaaliaikaisen strategian tukena...47 Tuloksena kunnan osallistava strategiaprosessi...50 Entä mikä ei mennyt kuten Strömsössä...54 Lopuksi
4 Osallistava strategiaprosessi kunnassa Suvi Einola & Marko Kohtamäki 4
5 TIIVISTELMÄ Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti digitalisaation ja globalisaation myötä. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta kunnan alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä, palveluja ja hyvinvointia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmaksi haasteeksi nousee kunnan palveluiden tehokas järjestäminen. Lisäksi, kuntien on kyettävä yhä nopeampaan reagointiin ja johdettavampaan toimintaan. Tässä mielessä tehokas strategian toimeenpano ja johtamisjärjestelmän olemassaolo korostuvat. Perinteinen strategisen suunnittelun teoria tarjoaa heikosti ratkaisuja tai ohjenuoria kuntien tai muiden organisaatioiden nopeaksi kehittymiseksi. Perinteinen strategisen suunnittelun kirjallisuus näkee strategian pitkän aikavälin suunnitteluna ja ohjelmointina, joka lähtee toimijoiden rationaalisuuden oletuksesta. Perinteistä strategista suunnittelua on voimakkaasti haastettu strategiatut- kijoiden piirissä. Moderni strategiatutkimus hyväksyy toimijoiden vääjäämättömän irrationaalisuuden lähtien liikkeelle strategian toteutettavuuden ajatuksesta. Strategia ei ole työkaluja, paksuja suunnitelmia tai pölyttyviä paperikasoja, vaan sitä mitä organisaatio tekee. Strategia on jatkuvaa reagointia, oppimista ja toimintaa, joka pyrkii johdonmukaisesti rakentamaan organisaatiolle kilpailuetua uudistumisen ja resurssien yhdistelemisen kautta (Mintzberg & Lampel, 1999). Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa ketteryyden, nopean reagoinnin ja osallistumisen on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistava strategiatyöskentely tukee henkilöstön sitoutumista, mikä puolestaan edesauttaa strategioiden toimeenpanoa. Tämä hanke keskittyy julkisen sektorin strategiatutkimukseen valottamalla osallistavaa strategiatyötä käytännössä. Hankkeen tulokset 1) määrittelevät osallistavan strategiatyön kuntaorganisaatiossa, 2) tarkastelevat empiirisesti osallistavan strategiatyön keinoja ja työkaluja kuntaor- Kaikessa pitäs pyrkii siihen, että joko sä oot maailman paras tai Euroopan paras tai Suomen paras ja kaikki muut voi unohtaa. (valtuutettu 1, kesäkuu 2013) 5
6 ganisaatiossa sekä 3) kuvaavat miten strategiatyökaluja, -menetelmiä ja -prosessia voidaan eri toimijoita osallistaen yhtenäistää siten, että se mahdollistaa monialaisen, moniportaisen ja ennakko-oletukseltaan kankean kuntaorganisaation nopeamman kehittymisen. Kuntaorganisaation strategiaprosessin työkalujen teoreettinen viitekehys koostuu ydinkyvykkyys-ajattelusta, sinisen meren strategiasta, tasapainotetusta tuloskortista sekä näistä johdetuista käytännöllisistä työkaluista. Hanke on toteutettu Vaasan kaupungissa vuosina toimintatutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen aikana Vaasan kaupungissa toteutettiin lähes sata strategiatyöpajaa kaupunkiorganisaation eri tasoilla samanaikaisesti keräten tietoa strategiaprosessista tutkimusnäkökulmasta. Strategiatyöpajoihin on osallistunut satoja ihmisiä kaupunginvaltuuston ja johtoryhmän tasolta aina palveluyksikkötasolle saakka. 6
7 Johdanto Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti modernin informaatioteknologian ansiosta. (Eisenhardt & Martin, 2000; Mintzberg & Lampel, 1999). Digitalisaation ja globalisaation aiheuttama kilpailu luo merkittävän haasteen kuntakentän uudistumiselle. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä ja hyvinvointia. Yritykset tuovat työpaikkoja, yhteisöverotuottoja sekä työpaikkojen kautta kunnallisverotuottoja. Kuntien kyky vastata muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin mittautuu kunnan vetovoimaisuudella. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmiksi haasteiksi nousevat kunnan palveluiden tehokas järjestäminen ja osaavan henkilökunnan rekrytointi. Kunnan menestyminen kuntien välisessä kilpailussa, työnantajamarkkinoilla ja palveluiden tuottajana vaatii vahvaa strategista ajattelua ja tehokasta johtamista. Kunnan kyky vastata muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin mittautuu kunnan vetovoimaisuudella. Reagointikyky, adaptiivisuus ja oppiminen ovat kuntaorganisaation tulevaisuuden strategiatyön keskiössä. Strategiaa ja strategista johtamista on tutkittu vuosikymmeniä (mm. Ansoff, 1980; Mintzberg, 1987; Porter, 1986a, 1986b, 1988) tutkimuksen painottuessa pääosin yrityssektorille. Strategian ja strategiatutkimuksen tarpeellisuudesta julkisella sektorilla on esitetty myös kriittisiä mielipiteitä ja yrityksissä tehdyn tutkimuksen piiristä nousevan strategia-ajattelun on nähty jopa uhkaavan julkiselle sektorille tyypillisiä demokratian ja yhdenvertaisuuden periaatteita (Andrews, Boyne, Law, & Walker, 2007; Hodgkinson, 2012; Poister, 2010). Kuitenkin johtavat strategiakoulukunnat näkevät strategisen ajattelun kehittämisen tärkeänä, jopa elinehtona kuntien ja valtioiden kilpaillessa menestyvistä yrityksistä ja osaavasta työvoimasta (Boyne & Walker, 2010; Brown, 2010; Porter, 1990). Siinä missä strategiatutkimuksen valtavirta on keskittynyt strategiseen suunnitteluun ja strategiaprosessiin pääosin yrityskontekstissa (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006), on Strategy-As-Practice (jatkossa tässä tutkimuksessa S-A-P) tutkimus herättänyt yhä enemmän huomiota tapauspohjaisen, laadullisen, mikrosuuntautuneen, käytännöllisen ja dynaamisen lähestymistapansa vuoksi (Jarzabkowski & Sillince, 2007; Jarzabkowski, 2004; Johnson, Melin, & Whittington, 2003). Kun perinteinen strategiakirjallisuus on korostanut strategisen analyysin roolia, vähemmälle huomiolle on jäänyt mukautuva, ketterä, dynaaminen, jatkuva ja osallistava strategia, jollaiselle kuntaorganisaatioissa olisi tilausta (Boyne & Walker, 2010; Bryson, 2010; Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006). Viimeaikaisessa tutkimuksessa osallistumisen nähdään olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä (Kohtamäki, Kraus, Mäkelä, & Rönkkö, 2012). Osallistavalla strategiatyöskentelyllä pyritään paitsi rikastamaan näkökulmia ja lisäämään innovaatioita myös 7
8 mahdollistamaan organisaation yhteisen ymmärryksen rakentumista. Kuntasektorille osallistava strategiatyöskentely ei ole laajemmin jalkautunut, vaan strategioita rakennetaan edelleen usein johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden tasolla, vaikka keskijohdon roolin strategioiden jalkautuksessa on tunnustettu olevan kriittisen merkityksekäs (mm. Floyd & Wooldridge, 1992). Julkisella sektorilla on tarve strategiatutkimukselle (Boyne & Walker, 2010), joka huomioi kompleksiset tulkinnat kompleksisessa todellisuudessa (Lado, Boyd, Wright, & Kroll, 2006) unohtamatta organisaatioiden käytännöllistä tarvetta yksinkertaisille ohjeille ja säännöille (Eisenhardt & Sull, 2001). Julkinen sektori tarvitsee strategiatutkimusta, joissa huomioidaan sen erityiset haasteet, jotka koostuvat yhdistelmästä kompleksisia poliittisia ja ohjelmallisia haasteita erittäin politisoituneessa institutionaalisessa ympäristössä, jota johdetaan hyvin sääntösidotuissa hallinnollisissa järjestelmissä (Brown, 2010). Tämä kirja pyrkii tarjoamaan lähestymistavan kuntien osallistavalle strategiatyölle, joka korostaa reagointikykyä, adaptiivisuutta ja strategista oppimista käytännössä. Hyödynnämme strategiatyössä ainoastaan muutamia relevantteja työkaluja korostaen ohjatun strategisen keskustelun merkitystä osana strategiatyötä. Työkalut on valittu siten, että ne tukevat ja täydentävät toisiaan tuottaen kokoelman hyvää strategista keskustelua, ja päätyen olennaisiin tavoitteisiin, mittareihin, ja strategisiin toimenpiteisiin, joilla asetetut ja mitattavissa olevat tavoitteet kyetään saavuttamaan. Strategiatyökalujen tehtävänä on tukea strategista ajattelua ja keskustelua. 8
9 Strateginen ajattelu Perinteinen suunnittelukoulukuntaan liitetty strategiatutkimus on kuvannut strategiatutkimusta ja strategiatyötä suunnittelun ja ohjelmoinnin kaltaiseksi toiminnaksi. Perinteinen strategianäkemys on nähnyt strategian siihen erikoistuneiden suunnittelijoiden asiaksi, joukoksi työkaluja, joilla valmistellaan strategisia päätöksiä. Strategia on nähty pitkän tähtäimen suunnitelmana, jota lähdetään strategisten päätöksien jälkeen toteuttamaan. Analyysi, valinta ja toteuttaminen on eriytetty toisistaan selkeästi. Ansoff on nähty koulukunnan kehittäjäksi ja keskeiseksi edustajaksi. Seuraavassa kuviossa esiteltävä malli on suora lainaus Igor Ansoffin 60-luvulla julkaistusta kirjasta, joka mielestämme hyvin heijastelee suunnittelukoulukunnan näkemystä strategiasta. Seuraava kuvio esittää kärjistetyllä tavalla suunnittelukoulukunnan näkemyksen strategiasta, ja onkin muistettava, että suunnittelukoulukunta on aikanaan myös merkittävästi kehittänyt strategiateoriaa eteenpäin. Aika vain jättää joistakin toimintatavoista ja malleista. Strategia on sitä, mitä organisaatio tekee. 9
10 Tässä hankkeessa strategiatyö nähdään jatkuvana prosessina, jossa strategiaa luodaan ja muokataan jatkuvasti uudelleen. S-A-P koulukunnan näkemyksen mukaan strategiatyön keskiössä on organisaation strateginen oppiminen, omaksumiskyvykkyys ja organisaation mukautuminen (Salkeld, 2013; Sirén, Kohtamäki, & Kuckertz, 2012; Zahra & George, 2002). Strategiatyö nähdään työskentelynä, jossa strategian laatiminen ja toteuttaminen ovat jossain määrin rinnakkaisia prosesseja, ennemminkin kuin lineaarisesti etenevä pitkän tähtäimen suunnitelma (Mintzberg & Lampel, 1999). Emergentin strategia-ajatuksen mukaisesti strategia on sitä, mitä organisaatio tekee ja strategeja voidaan löytää eri organisaatiotasoilta (Mintzberg & Lampel 1999). Viimeaikainen strategiakirjallisuus korostaa organisaation keskijohdon roolia strategian toteuttamisessa. Toteuttaakseen tehokkaasti, keskijohdon on ymmärrettävä strategian merkitys heidän oman työn kannalta. Osallistuminen strategian laadintaan voi parhaimmillaan lisätä keskijohdon ymmärrystä merkittävästi ja siten mahdollistaa strategian tehokasta toteuttamista. Tentative objectives Master list Philosophy of objectives Internal trigger Review trigger External appraisal triggel Current forecast Stop 5 Diversification decision Stop 1 Total gap Objectives rank Synergystucture desicion Strategic budget Strategic plan Administrative stategy Finance stategy Product-market strategy objectives Make Kuvio 1. Esimerkki suunnittelukoulukunnan strategianäkemyksestä 60-luvulta.(Ansoff, 1965) 10
11 Stop 2 Stop 3 Revised objectives Strengths and weaknesses Revised forecast Diversification cap Expansion gap Expansion resources Diversific resources Revised objectives Revised gap Industry potential Available resources Economic rank Entry rank Stop 4 Acceptable list Rejected list Economic potential Compet. env t Industry list Master list Economic criteria Entry criteria Synergy rank Efficient list Compet. profiles Preliminary list Synergy criteria yes Expected synergy rank list Y Consolidated rank list Y no Expected synergy rank list N Post-diversific structure list Consolidated rank list N or buy synergy Competitive advantage Scope and growth vector Growth vector and group synergy feasibility Critical mass and entry size Scope alternatives Rank of porfolios Make or buy synergy Competitive advantage Growth vector 11
12 Kaiken kaikkiaan moderni strategiakirjallisuus näkee strategian jatkuvana reagointina, sopeutumisena ja korostaa tarvetta osallistaa organisaation jäseniä strategiatyöhön, sillä strategian onnistunut toteutus on riippuvainen strategisesta päätöksestä osallistua (Floyd & Wooldridge, 1992), sitoutua (Dooley, Fryxell, & Judge, 2000) oppia (Miller, Wilson, & Hickson, 2004), ja toimia tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006: 701). Strategia on jatkuvaa reagointia ja sopeutumista: Osallista, sitouta, opi ja toimi päämäärätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi Takaisinkytkentä Aiottu strategia 10% Tarkoitettu strategia Toteutunut strategia Toteutumaton strategia 90% Emergentti strategia Kuvio 2. Strategia Mintzbergin (1994) mukaisesti emergenttinä prosessina. 12
13 13
14 Strategia käytäntönä S-A-P on kiinnostunut strategian muotoutumiseen johtavasta toiminnasta sekä tavoista, joilla strategiaa ja erilaisia strategiamalleja rakennetaan. S-A-P näkee strategiakäytännöt keinoina, joille organisointi rakentuu ennemminkin kuin paikallaan pysyvinä konsepteina tai objekteina, joiden parissa organisaatio työskentelee (Jarzabkowski & Spee 2009, 82). Käytännöt pitävät sisällään lukuisia rutiineja, keskusteluja, käsitteitä ja tekniikoita, joiden avulla strategiatyö tulee mahdolliseksi (Jarzabkowski & Spee 2009). Käytännöt nähdään dynaamisina ja muuttuvina strategiatyön todellista tilaa heijastavina kokonaisuuksina. S-A-P tutkimuksen mukaan strategiatyöskentelyssä ei ole kysymys vain - tai edes enimmäkseen - työkaluista, vaan sen sijaan käytännöistä, joiden avulla organisaatiossa luodaan yhteistä näkemystä strategisista aktiviteeteista, jotka johtavat kilpailuetuun. Organisaation strategiatyöllä pyritään rakentamaan organisaation yhteistä tapaa ajatella kehittämällä strategista identiteettiä ja yhteistä ymmärrystä (Narayanan, Zane, & Kemmerer, 2011). Tämän näkökulman kanssa linjassa on ajatus, jossa strategiatyö ei rajoitu vain johtoportaaseen, vaan osallistaminen on keskeinen tapa rakentaa organisaation sisällä yhteinen käsitys strategiasta. Toisin kuin staattisessa suunnittelukoulukunnassa (Igor Ansoff, 1980), strategian katsotaan tässä olevan emergenttiä, dynaamista ja mukautuvaa strategista oppimista (Mintzberg & Lampel, 1999), joka koskee koko organisaatiota. Strategiatyössä ei ole kyse työkaluista, vaan käytännöistä, joiden avulla organisaatiossa luodaan tulevaisuuden suuntaa. 14
15 Huomionarvoista on, että S-A-P tutkimukset eivät kohdistu yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta keskijohtoa alemmas organisaation hierarkiassa, vaikka kyseinen tutkimushaara tarjoaakin siihen hyvät mahdollisuudet (Jarzabkowski, Balogun, & Seidl, 2007). Myös kuntasektorin aiemmassa strategiatutkimuksessa keskijohdon, esimiesten ja henkilöstön näkökulma on ollut vähäistä ja kuntien strategioita rakennetaan edelleen usein lähinnä johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden tasolla. Strategian jalkauttaminen on edelleen usein nähty operationaalisena yksityiskohtana, eikä jalkauttamisen merkityksellisyyttä kilpailukyvyn parantamisessa ole riittävästi korostettu (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006), vaikka keskijohdon roolin on nähty olevan avainasemassa (Floyd & Wooldridge, 1992). Keskijohdon merkitystä on korostettu paitsi strategian toteuttamisessa, myös sen muotoilussa. Keskijohdolla on usein näkyvyys sekä operatiiviseen toimintaan, että markkinoihin ja ylimpään johtoon. Keskijohdon rooli on strategian toteutumisen kannalta kriittisen tärkeä: Osallistuminen luo sitoutumista, mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen ja strategian toteuttamisen. Osallistaminen nähdään keskeiseksi kysymykseksi sekä strategiatutkimuksessa että käytännön strategiatyössä (Mantere & Vaara, 2008). Organisaation kehittyminen ja yhteisen ymmärryksen rakentuminen mahdollistuu henkilöstöä osallistamalla. Vaikka osallistamisen laajuudesta käydäänkin jatkuvaa keskustelua, nähdään vähäisen osallistumisen johtavan heikkoihin strategioihin (Wooldridge & Floyd, 1990) ja hankaluuksiin strategian täytäntöönpanossa (Mintzberg, 1994). Laajemman osallistumisen merkitys strategiatyön tutkimuksessa ja kehittämisessä on tunnistettu ja arvioitu kriittisen merkityksekkääksi. 15
16 Osallistaminen yhteistä ymmärrystä ja oppimista mahdollistamassa Todellisuus, jossa yhteistä ymmärrystä luodaan, vaatii rakenteita, joita organisaatiot ytimessään tarjoavat (Berger & Luckman, 1966). Yhteisen strategisen ymmärryksen luominen rakentuu sekä yksilö- että organisaatiotasolla sosiaalisen maailman tulkinnoissa, jotka syntyvät dialogisen keskusteluyhteyden ja jatkuvien yhteisten keskusteluiden kautta (Gephart, 1993; Gioia & Chittipeddi, 1991). Organisaation yhteisen ymmärryksen rakentuminen (sensemaking) mahdollistaa paitsi yhteisen kielen syntymisen, myös ajattelun kehittymisen, ja sitä kautta organisaation oppimisen. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen määritellään toimintojen ja tulkintojen prosessiksi, joiden avulla organisaatio pyrkii ymmärtämään ympäröivää maailmaa (Weick, 1995). Organisaation johto rakentaa organisaation toimintaa ja strategiaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen prosessien kautta jatkuvassa vuorovaikutuksessa organisaation muiden tasojen kanssa (Giddens, 1984). Yhteisen ymmärryksen rakentumisen prosessi voidaankin nähdä generaattorina jatkuvalle ja emergentille organisaation kehittämiselle (Tsoukas & Chia, 2002). Organisaation johto rakentaa dialogisen keskusteluyhteyden kautta organisaation toimintaa ja strategiaa vuorovaikutuksessa organisaation muiden tasojen kanssa. Strategioiden sisäistäminen edellyttää aitoa sitoutumista. Sitoutumista voidaan kehittää yhteisen ymmärryksen lisäämisen kautta, jota osallistavalla strategiatyöllä pyritään fasilitoimaan; ihmisten tulisi kyetä toimimaan yhdessä luottaen toisiinsa, täydentäen toistensa taitoja ja kompensoiden toistensa rajoituksia. (Senge, 1990). 16
17 17
18 Strategia yhteisen ajattelun kehittämisenä Organisaation strateginen oppiminen pitää sisällään oppivan organisaation ydinajatuksia. Uuden tiedon ja uusien kyvykkyyksien etsiminen (eksploraatio) ja organisaation olemassa olevan tietopohjan ja kyvykkyyksien hyödyntäminen (eksploitaatio) juontuvat sekä oppivan organisaation että strategian tutkimuksen viitekehyksestä. Sekä strategisella suunnittelulla että jatkuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus strategiseen oppimiseen, joka edistää organisaatioiden tuloksellisuutta. Strategiatyön rakenteisiin tulisi pyrkiä luomaan mahdollisuuksia tiedon ja kyvykkyyksien jakamiseen sekä yhteisen todellisuuden luomiseen (Sirén et al., 2012). Osallistavan strategiatyön nähdään toimivan organisaation ketteryyden mahdollistajana. Koska julkisorganisaation kyky oppia ja mukautua jatkuvaan muutokseen määrittää organisaation menestymistä tulevaisuudessa, on kuntakentän kyettävä ketteryyden lisäämiseen kuntien strategiatyössä. Strategisen ketteryyden lisääminen - kyky ennakoida, kokeilla, tarttua tilaisuuksiin ja muuttaa toimintaa - on keskiössä strategiatyötä kehitettäessä: organisaatiot epäonnistuvat, ei niinkään väärien asioiden tekemisestä johtuen, kuin ennemminkin siksi, että jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään (Doz & Kosonen, 2010). Johtoryhmä luo merkitystä, muovaa muutosta ja fasilitoi muutoksen toimeenpanoa rakentamalla toiminnan ohjenuorat koko organisaatiolle. Luo rakenteisiin mahdollisuuksia tiedon ja kyvykkyyksien jakamiseen. 18
19 Johtoryhmän rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa rakentuu muutoksen muovaajan, arkkitehdin ja fasilitaattorin rooleista (Gioia & Chittipeddi, 1991). Ylimmän johdon toiminta on keskeisessä roolissa arvioitaessa organisaation muutosprosessin tehokkuutta. Johtoryhmän toiminnan tulee yhtä aikaa olla symbolista ja aineellista, pitäen sisällään vastavuoroisesti ajattelun ja toiminnan. Johtoryhmän toiminnan tulisi saada organisaatiossa aikaan ymmärtämisen ja vaikuttamisen jatkuvat syklit (Gioia & Chittipeddi, 1991). Organisaatioympäristöjen kompleksisuuden ja dynaamisuuden myötä johtoryhmän rooliksi informaatiopaljoudessa on muotoutunut merkityksellisten tulkintojen luominen ja tarjoaminen (Thomas, Clark, & Gioia, 1993). Johtoryhmän tulkinnat vaikuttavat suoraan organisaation toimintavaihtoehtoihin ja tuloksiin, joten niiden nähdään olevan avainasemassa organisaation menestymisen ja jopa henkiinjäämisen kannalta (Dutton & Duncan, 1987). Keskijohdon avainrooli organisaation kehittämisessä toteutuu viestin vastaanottajana ja hyödyntäjänä. Keskijohdon tulkinnat johdon muutossuunnitelmista sekä näiden tulkintojen vaikutukset toimintaan, ajattelutapaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa, ovat avainasemassa organisaatiota kehitettäessä (Balogun & Johnson, 2004; Julia Balogun & Johnson, 2005; Gioia & Chittipeddi, 1991). Keskijohdon rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa koostuu Rouleaun ja Balogunin (2011) mukaan kahdesta toisiinsa linkittyvästä diskursiivisesta toiminnosta; keskustelun luomisesta ja tilanteen kuvailusta. Noiden toimintojen Rouleau ja Balogun kuvaavat olevan kriittisen merkityksekkäitä organisaation yhteisen ymmärryksen luomisessa. Keskijohdolla tulee olla kyky luoda ja jakaa viestiä, joka on yhtä aikaa merkityksekäs ja sitouttava suhteessa toimintaan (Rouleau & Balogun, 2011). Keskijohdon strateginen rooli organisaation yhteisen ymmärryksen luomisen mediaattorina toteutuu paitsi vertikaalisesti, myös horisontaalisesti sekä oman organisaation sisällä, että organisaatioiden välillä (Balogun, 2005). Keskijohdolla on avainrooli toiminnan kehittämisessä. Keskijohdon tulee kyetä vastaanottamaan ja hyödyntämään ylimmän johdon viestiä ja sitouttamaan organisaatiota yhteiseen toimintaan. 19
20 20 Vaikka osallistamisella on olennainen rooli onnistuneessa strategiatyössä (Collier, Fishwick, & Floyd, 2004), ei se yksistään riitä johtamaan organisaatiota kohti nopeampaa kehittymistä (Jarzabkowski & Balogun, 2009). Työntekijöiden näennäinen osallistaminen päinvastoin vaikuttaa kielteisesti tuhlaten aikaa, moraalia ja resursseja (Bruhn, Zajac, & Al-Kazemi, 2001). Aito osallistaminen luo paremman käsityksen tarvittavista muutoksista (Stensaker, Falkenberg, & Gronhaug, 2008) ja lisää kollektiivista sitoutumista, mikä mahdollistaa tehokkaan strategisen toiminnan (Ashmos, Duchon, McDaniel, & Huonker, 2002; Liedtka, 2000). Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että henkilöstön osallistaminen strategiatyöhön vähentää muutoksen tiellä olevia esteitä luomalla psykologisen omistajuuden, mahdollistamalla kriittisen tiedon jakamista ja kannustamalla työntekijöitä palautteenantoon muutoksen toteuttamisen aikana (Fernandez & Rainey, 2006).
21 Strategiatyökaluista Kyvykkyysajattelu osana strategiatyötä Organisaation kyvykkyyskeskustelu rakentuu resurssiperustaisen teorian varaan. Resurssiperustaisen teorian mukaan organisaatiot kilpailevat arvokkaiden, harvinaisten, vaikeasti kopioitavien ja vaikeasti korvattavien resurssien yhdistelmillä. Resursseihin luetaan niin aineelliset kuin aineettomat, inhimilliset, teknologiset, koneet, laitteet, työkalut, markkinoinnilliset resurssit (Barney, 1991). Tämän jaottelun yhteydessä on syytä alleviivata osaamisen merkitystä nykypäivän organisaatioille ja todettava, että strategisessa ajattelussa osaaminen liittyy organisaation strategiaan resurssiperustaisen teorian kautta. Resursseja voidaan hyödyntää prosessien, toimintatapojen ja aktiviteettien kautta. Aktiviteetit, toimintatavat ja prosessit ovat rutiineja, jotka mahdollistavat resurssien tehokkaan hyödyntämisen (Long & Vickers-Koch, 1995; Vesalainen & Hakala, 2014). Tutkijat näkevät, että siinä missä kilpailuetu harvoin syntyy minkään yksittäisen resurssin kautta, se voi syntyä resurssien ja prosessien yhdistelmänä. Kun resurssien ja prosessien muodostama kokonaisuus tuottaa asiakkaalle tai palvelun käyttäjälle merkittävää arvoa, ilman että yhdistelmä on selvästi havaittavissa, kopioitavissa tai korvattavissa, on todennä- Kilpailuetu syntyy resurssien, toimintatapojen, rutiinien ja järjestelmien erityislaatuisista yhdistelmistä. 21
22 Dynaamiset, organisaation uudistumiseen liittyvät kyvykkyydet Oppimiskyky ja uudistuminen Resurssien järjestely Ydinkyvykkyydet resurssien, osaamisten ja prosessien kombinaationa Lyhyt läpimenoaika Kyky räätälöidä tehokkaasti Kustannustehokkaat prosessit Prosessit resursseja ja osaamista hyödyntävinä toimintoina Johtamisjärjestelmät IT-järjestelmät Organisaatiokulttuuri Resurssit ja osaaminen Inhimilliset resurssit Liikemerkki Koneet, laitteet, työkalut Patentit Kuvio 3. Resurssien, prosessien, kyvykkyyksien ja dynaamisten kyvykkyyksien hierarkia köistä, että organisaatio nauttii jonkinlaista etua kilpaileviin organisaatioihin verrattuna. Prosessien toimivuuteen on kyvykkyyskirjallisuudessa liitetty kolme ominaisuutta, jotka voivat vahvistaa funktioiden rajat ylittävien prosessien toimintaa, ja mahdollistaa organisaation kilpailuedun syntyminen. Ominaisuuksia on kuvattu funktioiden, toimintojen ja resurssien väliseksi liimaksi, joka liittää toimintoja yhteen tavalla, joka mahdollista asiakasarvon tuottamisen. Tällaista toimintojen välistä liimaa voidaan tarkastella siis kolmen ominaisuuden näkökulmasta: 1) organisaation johtamisjärjestelmät, 2) tietojärjestelmät ja 3) organisaatiokulttuuri. Voidaan ajatella, että toiminnot saadaan toimimaan yhteen osana tehokasta asiakasarvoa tuottavaa prosessia kokonaisoptimaalisilla johtamisjärjestelmiin liittyvillä ratkaisuilla, toiminnanohjausjärjestelmillä, sekä organisaatiokulttuurilla. Näiden merkitystä korostetaan kyvykkyyskirjallisuudessa. Siinä missä liike-elämässä kilpailuetua voidaan mitata yrityksen tuottamalla sijoitetun pääoman tuotolla verrattuna kilpailijoihin keskimäärin, tai toimialan keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon, on kuntasektorilla kilpailuedun tunnistaminen vaikeampaa. Julkisella sektorilla voitaneen mitata esimerkiksi kuntaorganisaation tai seudun vetovoimaisuutta, kuntaorganisaation tuottavuutta, väestön kasvua, yritysverotuottojen suuruutta, työllisyysastetta tai keskimääräistä onnellisuutta vasten muita kuntia. 22
23 Strategiakirjallisuus korostaa myös organisaation kykyä uudistua ja järjestellä resursseja puhuen dynaamisesta kyvykkyydestä. Dynaaminen kyvykkyys liitetään usein organisaation uudistumiskykyyn, eli kykyyn kehittyä ja kehittää organisaation kilpailuetua kilpailijoita tehokkaammin (Teece, Pisano, & Shuen, 1997). Monet tutkijat ovat ymmärrettävästi sitä mieltä, että nimenomaan uudistumiskyky selittää organisaatioiden kilpailuetua ja selviytymistä pitkällä aikavälillä. Uudistumiskykyyn liitetään usein organisaatio-oppimisen (Crossan & Berdrow, 2003), strategisen oppimisen (Sirén et al., 2012) ja omaksumiskyvykkyyden (Zahra & George, 2002) käsitteet. Ajatellaan siten, että nopeasti oppivat organisaatiot kykenevät näkemään ja hyödyntämään esimerkiksi kasvumahdollisuuksia, sillä oppimiskykyiset näkevät ja ymmärtävät mahdollisuudet kyeten myös tarttumaan niihin tuotteistamalla uusia palveluita ja tuotteita, joilla asiakkaita voidaan houkutella. Kunnan tapauksessa mahdollisuuksilla voitaisiin tarkoittaa esimerkiksi kykyä tunnistaa ja toteuttaa sellaisia tapoja, joilla voidaan houkutella alueen klusteriin liittyviä yrityksiä alueelle siten vahvistaen alueen työllisyyttä ja veropohjaa. Viereinen kuvio 3 esittää resurssien, prosessien, kyvykkyyksien ja dynaamisten kyvykkyyksien hierarkian kuvaten tiivistäen muutamia esimerkkejä. 23
24 Asiakasarvoajattelu osana strategiatyötä Asiakasarvoajattelu on tullut osaksi julkisorganisaatioiden toimintaa. KELA, verohallinto, TE-toimisto ja kunnat kiinnittävät enenevissä määrin huomiota asiakkaaseen ja asiakasarvon tuottamiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kokemus korostuu yhtenä keskeisistä julkisen palvelun mittareista, ja julkisia palveluita vertaillaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin. Näin ollen asiakasarvoajattelu on tuotava osaksi strategista ajattelua myös julkisella sektorilla, sillä asiakasarvo tarjoaa keskeinen keinon houkuttelevuuden lisäämiseksi. Asiakasarvoajattelun roolia tulee kasvattaa kuntaorganisaation strategiatyössä. Keskeisten asiakkaiden määrittely ja heille tuotettavan arvon merkitys ohjaa organisaation strategiatyötä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakasarvo perustuu kokemukseen ja on usein palveluun liittyvien komponenttien yhdistelmä. Asiakaskokemukseen vaikuttavat monenlaiset komponentit, ja kokemus syntyy asiakkaan ja palvelevan organisaation välisessä suhteessa. Koska asiakasarvoajattelu halutaan liittää tiiviiksi osaksi organisaation yhteistä strategiakeskustelua, organisaatio tarvitsee työkalun, jolla keskustelua voidaan käydä. Tätä tehtävää palvelee sinisen meren strategiasta tuttu arvokäyrä, jolla määritellään organisaation asiakasarvolupauksen komponentit ja lupausten pitäminen vasten kilpailijoita tai tavoitteita. Oheinen kuvio 4 kuvaa arvokäyrän esimerkin muodossa. Arvokäyrä sopii erittäin hyvin asiakasarvolupauksen komponenttien määrittelyyn mahdollistaen arvolupauksen uudelleenmäärittelyn Ei-asiakkaiden tavoittamiseksi. Sinisen meren strategiassa korostettiin arvolupauksen määrittelyä siten, että organisaatio kykeni määrittelemään ja tavoittelemaan niitä asiakkaita, jotka eivät vielä käytä kyseistä tuotetta tai palvelua, eli ovat palvelun tai tuotteen Ei-asiakkaita. Lähestymistavan mukaan, organisaatioiden tulisi tuotteille tai palveluille tyypillisten asiakassegmenttien sijaan tavoitella Ei-asiakkaita, joita kilpailijat eivät vielä ole tavoittaneet. Arvolupauksen määritteleminen Ei-asiakkaiden näkökulmasta voi olla tehokas tapa luoda uusia markkinoita ja kasvattaa liiketoimintaa. 24
25 Dubai vs. Shanghai 10 Dubai Shanghai Yritysverotuksen taso tietyillä alueilla Tuontiin ja vientiin liittyvät velvollisuudet Kotimarkkinan koko Kielimuuri Liiketoiminnan perustamisen kompleksisuus Sääntöjen läpinäkyvyys Logistiikan tehokkuus Voittojen kotiuttamisen mahdollisuus 100% ulkomainen omistus mahdollinen Kansainvälisesti hyväksytty oikeusjärjestelmä Kuvio 4. Arvokäyrä (Kim & Mauborgne, 2009) 25
POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI
POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI -virtaa hyvään elämään Vaasan kaupungin strategia 2015 Kv 10.11.2014 NÄILLE PERUSTAMME Hyvinvointi Vaasalainen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla
LisätiedotPOHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI
POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI -virtaa hyvään elämään Vaasan kaupungin strategia 2016-2017 Kv 11.5.2015 NÄILLE PERUSTAMME Hyvinvointi Vaasalainen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla
LisätiedotEsimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa. TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola
Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola we should be seeing managers as leaders, and leadership as management practiced well -Mintzberg, 2009 Highway to? Yhdessä,
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSTRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.
STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotTYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA
TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotStrateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010
Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa
LisätiedotKiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 2/2
Kiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 2/2 Strateginen näkökulma ja kyvykkyyksien arviointimenetelmä Matti Majuri Pori 5.3.2019 Kyvykkyyksien kehittäminen MILLAISET ORGANISAATIOT ONNISTUVAT KYVYKKYYKSIEN
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotPalkitseminen osaamisen johtamisen tukena
Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMiten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?
Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotStrateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.
Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Opetus- ja kulttuuriministeriö KOTA-seminaari 27.8.2019 Pääarkkitehti Ari Lehtiö,
LisätiedotARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi
ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen
MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari 16.6.2017 Arto Hiltunen Kirjaprojektit Millainen on hyvä strategia? 1. Mikä on strategia? 2. Kilpailuetu ja mistä se syntyy 3. Strategian
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotTampereen uuden strategian valmistelutilanne
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotKOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja
KOTKA2025 -työsuunnitelma Terhi Lindholm, kehitysjohtaja 13.2.2018 Kotkan kaupunkistrategian tavoitteet Hyväksytty kaupunginhallituksessa 110917 visio vuoteen 2025, varsinainen strategiakausi 2019-2022
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotAJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!
S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotAvoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet
Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet
LisätiedotKetterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT
Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotHenkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen
Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen Valtuustoseminaari 13.6.2019 Nina Gros Henkilöstöjohtaja Esityksen sisältö Aineistot 1. Henkilöstökokemus 2. Lähiesimiestyön tila 3. Johdon näkemys
LisätiedotValovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026
Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta ja tapa toimia. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja korkea osaaminen
LisätiedotSeuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.
Seuratoiminnan Tulevaisuus Miten meidän urheiluseuramme menestyy muuttuvassa maailmassa? 1 Kokoa tiimi omasta seurasta. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. 2
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotArviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki
Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä 13.6.2018 Jaana Ilomäki Ideoidaan yhdessä! Learning cafe tai toiselta nimeltään oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Se on keskusteluun, tiedon
LisätiedotTampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?
Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja
LisätiedotMatkaopas parhaaseen asukaskokemukseen
Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotTYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen
TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA Maakuntafoorum 19.9.2018 Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Varautumisen linjaukset helmikuu 2017 sote- ja maakuntauudistukseen Muutoksen kohteena Vantaalla noin 3 500
LisätiedotInnovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti
Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotStaran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen
Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon
LisätiedotTyöhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä
Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotParasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.
Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden
Lisätiedot