Osallistava strategiaprosessi kunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistava strategiaprosessi kunnassa"

Transkriptio

1 Osallistava strategiaprosessi kunnassa Suvi Einola & Marko Kohtamäki 1

2 2

3 Sisällys Tiivistelmä... 5 Johdanto... 7 Strateginen ajattelu... 9 Strategia käytäntönä Osallistaminen yhteistä ymmärrystä ja oppimista mahdollistamassa Strategia yhteisen ajattelun kehittämisenä Strategiatyökaluista Asiakasarvoajattelu osana strategiatyötä...24 Strategiakartta osana strategiatyötä Strategiaprosessi Vaasan kaupungissa Strategiaprosessin kuvaus Kyvykkyysajattelu osana Vaasan kaupunkistrategiaa Asiakasarvoajattelu osana Vaasan kaupunkistrategiaa Strategiakartta osana Vaasan kaupunkistrategiaa Tavoitteiden, mittareiden ja strategisten toimenpiteiden määrittely osana Vaasan kaupunkistrategiaa Strategiavuosikello määrittelemään strategiatyöskentelyä Vaasassa Johtamisjärjestelmä reaaliaikaisen strategian tukena...47 Tuloksena kunnan osallistava strategiaprosessi...50 Entä mikä ei mennyt kuten Strömsössä...54 Lopuksi

4 Osallistava strategiaprosessi kunnassa Suvi Einola & Marko Kohtamäki 4

5 TIIVISTELMÄ Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti digitalisaation ja globalisaation myötä. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta kunnan alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä, palveluja ja hyvinvointia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmaksi haasteeksi nousee kunnan palveluiden tehokas järjestäminen. Lisäksi, kuntien on kyettävä yhä nopeampaan reagointiin ja johdettavampaan toimintaan. Tässä mielessä tehokas strategian toimeenpano ja johtamisjärjestelmän olemassaolo korostuvat. Perinteinen strategisen suunnittelun teoria tarjoaa heikosti ratkaisuja tai ohjenuoria kuntien tai muiden organisaatioiden nopeaksi kehittymiseksi. Perinteinen strategisen suunnittelun kirjallisuus näkee strategian pitkän aikavälin suunnitteluna ja ohjelmointina, joka lähtee toimijoiden rationaalisuuden oletuksesta. Perinteistä strategista suunnittelua on voimakkaasti haastettu strategiatut- kijoiden piirissä. Moderni strategiatutkimus hyväksyy toimijoiden vääjäämättömän irrationaalisuuden lähtien liikkeelle strategian toteutettavuuden ajatuksesta. Strategia ei ole työkaluja, paksuja suunnitelmia tai pölyttyviä paperikasoja, vaan sitä mitä organisaatio tekee. Strategia on jatkuvaa reagointia, oppimista ja toimintaa, joka pyrkii johdonmukaisesti rakentamaan organisaatiolle kilpailuetua uudistumisen ja resurssien yhdistelemisen kautta (Mintzberg & Lampel, 1999). Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa ketteryyden, nopean reagoinnin ja osallistumisen on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistava strategiatyöskentely tukee henkilöstön sitoutumista, mikä puolestaan edesauttaa strategioiden toimeenpanoa. Tämä hanke keskittyy julkisen sektorin strategiatutkimukseen valottamalla osallistavaa strategiatyötä käytännössä. Hankkeen tulokset 1) määrittelevät osallistavan strategiatyön kuntaorganisaatiossa, 2) tarkastelevat empiirisesti osallistavan strategiatyön keinoja ja työkaluja kuntaor- Kaikessa pitäs pyrkii siihen, että joko sä oot maailman paras tai Euroopan paras tai Suomen paras ja kaikki muut voi unohtaa. (valtuutettu 1, kesäkuu 2013) 5

6 ganisaatiossa sekä 3) kuvaavat miten strategiatyökaluja, -menetelmiä ja -prosessia voidaan eri toimijoita osallistaen yhtenäistää siten, että se mahdollistaa monialaisen, moniportaisen ja ennakko-oletukseltaan kankean kuntaorganisaation nopeamman kehittymisen. Kuntaorganisaation strategiaprosessin työkalujen teoreettinen viitekehys koostuu ydinkyvykkyys-ajattelusta, sinisen meren strategiasta, tasapainotetusta tuloskortista sekä näistä johdetuista käytännöllisistä työkaluista. Hanke on toteutettu Vaasan kaupungissa vuosina toimintatutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen aikana Vaasan kaupungissa toteutettiin lähes sata strategiatyöpajaa kaupunkiorganisaation eri tasoilla samanaikaisesti keräten tietoa strategiaprosessista tutkimusnäkökulmasta. Strategiatyöpajoihin on osallistunut satoja ihmisiä kaupunginvaltuuston ja johtoryhmän tasolta aina palveluyksikkötasolle saakka. 6

7 Johdanto Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti modernin informaatioteknologian ansiosta. (Eisenhardt & Martin, 2000; Mintzberg & Lampel, 1999). Digitalisaation ja globalisaation aiheuttama kilpailu luo merkittävän haasteen kuntakentän uudistumiselle. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä ja hyvinvointia. Yritykset tuovat työpaikkoja, yhteisöverotuottoja sekä työpaikkojen kautta kunnallisverotuottoja. Kuntien kyky vastata muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin mittautuu kunnan vetovoimaisuudella. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmiksi haasteiksi nousevat kunnan palveluiden tehokas järjestäminen ja osaavan henkilökunnan rekrytointi. Kunnan menestyminen kuntien välisessä kilpailussa, työnantajamarkkinoilla ja palveluiden tuottajana vaatii vahvaa strategista ajattelua ja tehokasta johtamista. Kunnan kyky vastata muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin mittautuu kunnan vetovoimaisuudella. Reagointikyky, adaptiivisuus ja oppiminen ovat kuntaorganisaation tulevaisuuden strategiatyön keskiössä. Strategiaa ja strategista johtamista on tutkittu vuosikymmeniä (mm. Ansoff, 1980; Mintzberg, 1987; Porter, 1986a, 1986b, 1988) tutkimuksen painottuessa pääosin yrityssektorille. Strategian ja strategiatutkimuksen tarpeellisuudesta julkisella sektorilla on esitetty myös kriittisiä mielipiteitä ja yrityksissä tehdyn tutkimuksen piiristä nousevan strategia-ajattelun on nähty jopa uhkaavan julkiselle sektorille tyypillisiä demokratian ja yhdenvertaisuuden periaatteita (Andrews, Boyne, Law, & Walker, 2007; Hodgkinson, 2012; Poister, 2010). Kuitenkin johtavat strategiakoulukunnat näkevät strategisen ajattelun kehittämisen tärkeänä, jopa elinehtona kuntien ja valtioiden kilpaillessa menestyvistä yrityksistä ja osaavasta työvoimasta (Boyne & Walker, 2010; Brown, 2010; Porter, 1990). Siinä missä strategiatutkimuksen valtavirta on keskittynyt strategiseen suunnitteluun ja strategiaprosessiin pääosin yrityskontekstissa (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006), on Strategy-As-Practice (jatkossa tässä tutkimuksessa S-A-P) tutkimus herättänyt yhä enemmän huomiota tapauspohjaisen, laadullisen, mikrosuuntautuneen, käytännöllisen ja dynaamisen lähestymistapansa vuoksi (Jarzabkowski & Sillince, 2007; Jarzabkowski, 2004; Johnson, Melin, & Whittington, 2003). Kun perinteinen strategiakirjallisuus on korostanut strategisen analyysin roolia, vähemmälle huomiolle on jäänyt mukautuva, ketterä, dynaaminen, jatkuva ja osallistava strategia, jollaiselle kuntaorganisaatioissa olisi tilausta (Boyne & Walker, 2010; Bryson, 2010; Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006). Viimeaikaisessa tutkimuksessa osallistumisen nähdään olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä (Kohtamäki, Kraus, Mäkelä, & Rönkkö, 2012). Osallistavalla strategiatyöskentelyllä pyritään paitsi rikastamaan näkökulmia ja lisäämään innovaatioita myös 7

8 mahdollistamaan organisaation yhteisen ymmärryksen rakentumista. Kuntasektorille osallistava strategiatyöskentely ei ole laajemmin jalkautunut, vaan strategioita rakennetaan edelleen usein johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden tasolla, vaikka keskijohdon roolin strategioiden jalkautuksessa on tunnustettu olevan kriittisen merkityksekäs (mm. Floyd & Wooldridge, 1992). Julkisella sektorilla on tarve strategiatutkimukselle (Boyne & Walker, 2010), joka huomioi kompleksiset tulkinnat kompleksisessa todellisuudessa (Lado, Boyd, Wright, & Kroll, 2006) unohtamatta organisaatioiden käytännöllistä tarvetta yksinkertaisille ohjeille ja säännöille (Eisenhardt & Sull, 2001). Julkinen sektori tarvitsee strategiatutkimusta, joissa huomioidaan sen erityiset haasteet, jotka koostuvat yhdistelmästä kompleksisia poliittisia ja ohjelmallisia haasteita erittäin politisoituneessa institutionaalisessa ympäristössä, jota johdetaan hyvin sääntösidotuissa hallinnollisissa järjestelmissä (Brown, 2010). Tämä kirja pyrkii tarjoamaan lähestymistavan kuntien osallistavalle strategiatyölle, joka korostaa reagointikykyä, adaptiivisuutta ja strategista oppimista käytännössä. Hyödynnämme strategiatyössä ainoastaan muutamia relevantteja työkaluja korostaen ohjatun strategisen keskustelun merkitystä osana strategiatyötä. Työkalut on valittu siten, että ne tukevat ja täydentävät toisiaan tuottaen kokoelman hyvää strategista keskustelua, ja päätyen olennaisiin tavoitteisiin, mittareihin, ja strategisiin toimenpiteisiin, joilla asetetut ja mitattavissa olevat tavoitteet kyetään saavuttamaan. Strategiatyökalujen tehtävänä on tukea strategista ajattelua ja keskustelua. 8

9 Strateginen ajattelu Perinteinen suunnittelukoulukuntaan liitetty strategiatutkimus on kuvannut strategiatutkimusta ja strategiatyötä suunnittelun ja ohjelmoinnin kaltaiseksi toiminnaksi. Perinteinen strategianäkemys on nähnyt strategian siihen erikoistuneiden suunnittelijoiden asiaksi, joukoksi työkaluja, joilla valmistellaan strategisia päätöksiä. Strategia on nähty pitkän tähtäimen suunnitelmana, jota lähdetään strategisten päätöksien jälkeen toteuttamaan. Analyysi, valinta ja toteuttaminen on eriytetty toisistaan selkeästi. Ansoff on nähty koulukunnan kehittäjäksi ja keskeiseksi edustajaksi. Seuraavassa kuviossa esiteltävä malli on suora lainaus Igor Ansoffin 60-luvulla julkaistusta kirjasta, joka mielestämme hyvin heijastelee suunnittelukoulukunnan näkemystä strategiasta. Seuraava kuvio esittää kärjistetyllä tavalla suunnittelukoulukunnan näkemyksen strategiasta, ja onkin muistettava, että suunnittelukoulukunta on aikanaan myös merkittävästi kehittänyt strategiateoriaa eteenpäin. Aika vain jättää joistakin toimintatavoista ja malleista. Strategia on sitä, mitä organisaatio tekee. 9

10 Tässä hankkeessa strategiatyö nähdään jatkuvana prosessina, jossa strategiaa luodaan ja muokataan jatkuvasti uudelleen. S-A-P koulukunnan näkemyksen mukaan strategiatyön keskiössä on organisaation strateginen oppiminen, omaksumiskyvykkyys ja organisaation mukautuminen (Salkeld, 2013; Sirén, Kohtamäki, & Kuckertz, 2012; Zahra & George, 2002). Strategiatyö nähdään työskentelynä, jossa strategian laatiminen ja toteuttaminen ovat jossain määrin rinnakkaisia prosesseja, ennemminkin kuin lineaarisesti etenevä pitkän tähtäimen suunnitelma (Mintzberg & Lampel, 1999). Emergentin strategia-ajatuksen mukaisesti strategia on sitä, mitä organisaatio tekee ja strategeja voidaan löytää eri organisaatiotasoilta (Mintzberg & Lampel 1999). Viimeaikainen strategiakirjallisuus korostaa organisaation keskijohdon roolia strategian toteuttamisessa. Toteuttaakseen tehokkaasti, keskijohdon on ymmärrettävä strategian merkitys heidän oman työn kannalta. Osallistuminen strategian laadintaan voi parhaimmillaan lisätä keskijohdon ymmärrystä merkittävästi ja siten mahdollistaa strategian tehokasta toteuttamista. Tentative objectives Master list Philosophy of objectives Internal trigger Review trigger External appraisal triggel Current forecast Stop 5 Diversification decision Stop 1 Total gap Objectives rank Synergystucture desicion Strategic budget Strategic plan Administrative stategy Finance stategy Product-market strategy objectives Make Kuvio 1. Esimerkki suunnittelukoulukunnan strategianäkemyksestä 60-luvulta.(Ansoff, 1965) 10

11 Stop 2 Stop 3 Revised objectives Strengths and weaknesses Revised forecast Diversification cap Expansion gap Expansion resources Diversific resources Revised objectives Revised gap Industry potential Available resources Economic rank Entry rank Stop 4 Acceptable list Rejected list Economic potential Compet. env t Industry list Master list Economic criteria Entry criteria Synergy rank Efficient list Compet. profiles Preliminary list Synergy criteria yes Expected synergy rank list Y Consolidated rank list Y no Expected synergy rank list N Post-diversific structure list Consolidated rank list N or buy synergy Competitive advantage Scope and growth vector Growth vector and group synergy feasibility Critical mass and entry size Scope alternatives Rank of porfolios Make or buy synergy Competitive advantage Growth vector 11

12 Kaiken kaikkiaan moderni strategiakirjallisuus näkee strategian jatkuvana reagointina, sopeutumisena ja korostaa tarvetta osallistaa organisaation jäseniä strategiatyöhön, sillä strategian onnistunut toteutus on riippuvainen strategisesta päätöksestä osallistua (Floyd & Wooldridge, 1992), sitoutua (Dooley, Fryxell, & Judge, 2000) oppia (Miller, Wilson, & Hickson, 2004), ja toimia tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006: 701). Strategia on jatkuvaa reagointia ja sopeutumista: Osallista, sitouta, opi ja toimi päämäärätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi Takaisinkytkentä Aiottu strategia 10% Tarkoitettu strategia Toteutunut strategia Toteutumaton strategia 90% Emergentti strategia Kuvio 2. Strategia Mintzbergin (1994) mukaisesti emergenttinä prosessina. 12

13 13

14 Strategia käytäntönä S-A-P on kiinnostunut strategian muotoutumiseen johtavasta toiminnasta sekä tavoista, joilla strategiaa ja erilaisia strategiamalleja rakennetaan. S-A-P näkee strategiakäytännöt keinoina, joille organisointi rakentuu ennemminkin kuin paikallaan pysyvinä konsepteina tai objekteina, joiden parissa organisaatio työskentelee (Jarzabkowski & Spee 2009, 82). Käytännöt pitävät sisällään lukuisia rutiineja, keskusteluja, käsitteitä ja tekniikoita, joiden avulla strategiatyö tulee mahdolliseksi (Jarzabkowski & Spee 2009). Käytännöt nähdään dynaamisina ja muuttuvina strategiatyön todellista tilaa heijastavina kokonaisuuksina. S-A-P tutkimuksen mukaan strategiatyöskentelyssä ei ole kysymys vain - tai edes enimmäkseen - työkaluista, vaan sen sijaan käytännöistä, joiden avulla organisaatiossa luodaan yhteistä näkemystä strategisista aktiviteeteista, jotka johtavat kilpailuetuun. Organisaation strategiatyöllä pyritään rakentamaan organisaation yhteistä tapaa ajatella kehittämällä strategista identiteettiä ja yhteistä ymmärrystä (Narayanan, Zane, & Kemmerer, 2011). Tämän näkökulman kanssa linjassa on ajatus, jossa strategiatyö ei rajoitu vain johtoportaaseen, vaan osallistaminen on keskeinen tapa rakentaa organisaation sisällä yhteinen käsitys strategiasta. Toisin kuin staattisessa suunnittelukoulukunnassa (Igor Ansoff, 1980), strategian katsotaan tässä olevan emergenttiä, dynaamista ja mukautuvaa strategista oppimista (Mintzberg & Lampel, 1999), joka koskee koko organisaatiota. Strategiatyössä ei ole kyse työkaluista, vaan käytännöistä, joiden avulla organisaatiossa luodaan tulevaisuuden suuntaa. 14

15 Huomionarvoista on, että S-A-P tutkimukset eivät kohdistu yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta keskijohtoa alemmas organisaation hierarkiassa, vaikka kyseinen tutkimushaara tarjoaakin siihen hyvät mahdollisuudet (Jarzabkowski, Balogun, & Seidl, 2007). Myös kuntasektorin aiemmassa strategiatutkimuksessa keskijohdon, esimiesten ja henkilöstön näkökulma on ollut vähäistä ja kuntien strategioita rakennetaan edelleen usein lähinnä johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden tasolla. Strategian jalkauttaminen on edelleen usein nähty operationaalisena yksityiskohtana, eikä jalkauttamisen merkityksellisyyttä kilpailukyvyn parantamisessa ole riittävästi korostettu (Hutzschenreuter & Kleindienst, 2006), vaikka keskijohdon roolin on nähty olevan avainasemassa (Floyd & Wooldridge, 1992). Keskijohdon merkitystä on korostettu paitsi strategian toteuttamisessa, myös sen muotoilussa. Keskijohdolla on usein näkyvyys sekä operatiiviseen toimintaan, että markkinoihin ja ylimpään johtoon. Keskijohdon rooli on strategian toteutumisen kannalta kriittisen tärkeä: Osallistuminen luo sitoutumista, mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen ja strategian toteuttamisen. Osallistaminen nähdään keskeiseksi kysymykseksi sekä strategiatutkimuksessa että käytännön strategiatyössä (Mantere & Vaara, 2008). Organisaation kehittyminen ja yhteisen ymmärryksen rakentuminen mahdollistuu henkilöstöä osallistamalla. Vaikka osallistamisen laajuudesta käydäänkin jatkuvaa keskustelua, nähdään vähäisen osallistumisen johtavan heikkoihin strategioihin (Wooldridge & Floyd, 1990) ja hankaluuksiin strategian täytäntöönpanossa (Mintzberg, 1994). Laajemman osallistumisen merkitys strategiatyön tutkimuksessa ja kehittämisessä on tunnistettu ja arvioitu kriittisen merkityksekkääksi. 15

16 Osallistaminen yhteistä ymmärrystä ja oppimista mahdollistamassa Todellisuus, jossa yhteistä ymmärrystä luodaan, vaatii rakenteita, joita organisaatiot ytimessään tarjoavat (Berger & Luckman, 1966). Yhteisen strategisen ymmärryksen luominen rakentuu sekä yksilö- että organisaatiotasolla sosiaalisen maailman tulkinnoissa, jotka syntyvät dialogisen keskusteluyhteyden ja jatkuvien yhteisten keskusteluiden kautta (Gephart, 1993; Gioia & Chittipeddi, 1991). Organisaation yhteisen ymmärryksen rakentuminen (sensemaking) mahdollistaa paitsi yhteisen kielen syntymisen, myös ajattelun kehittymisen, ja sitä kautta organisaation oppimisen. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen määritellään toimintojen ja tulkintojen prosessiksi, joiden avulla organisaatio pyrkii ymmärtämään ympäröivää maailmaa (Weick, 1995). Organisaation johto rakentaa organisaation toimintaa ja strategiaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen prosessien kautta jatkuvassa vuorovaikutuksessa organisaation muiden tasojen kanssa (Giddens, 1984). Yhteisen ymmärryksen rakentumisen prosessi voidaankin nähdä generaattorina jatkuvalle ja emergentille organisaation kehittämiselle (Tsoukas & Chia, 2002). Organisaation johto rakentaa dialogisen keskusteluyhteyden kautta organisaation toimintaa ja strategiaa vuorovaikutuksessa organisaation muiden tasojen kanssa. Strategioiden sisäistäminen edellyttää aitoa sitoutumista. Sitoutumista voidaan kehittää yhteisen ymmärryksen lisäämisen kautta, jota osallistavalla strategiatyöllä pyritään fasilitoimaan; ihmisten tulisi kyetä toimimaan yhdessä luottaen toisiinsa, täydentäen toistensa taitoja ja kompensoiden toistensa rajoituksia. (Senge, 1990). 16

17 17

18 Strategia yhteisen ajattelun kehittämisenä Organisaation strateginen oppiminen pitää sisällään oppivan organisaation ydinajatuksia. Uuden tiedon ja uusien kyvykkyyksien etsiminen (eksploraatio) ja organisaation olemassa olevan tietopohjan ja kyvykkyyksien hyödyntäminen (eksploitaatio) juontuvat sekä oppivan organisaation että strategian tutkimuksen viitekehyksestä. Sekä strategisella suunnittelulla että jatkuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus strategiseen oppimiseen, joka edistää organisaatioiden tuloksellisuutta. Strategiatyön rakenteisiin tulisi pyrkiä luomaan mahdollisuuksia tiedon ja kyvykkyyksien jakamiseen sekä yhteisen todellisuuden luomiseen (Sirén et al., 2012). Osallistavan strategiatyön nähdään toimivan organisaation ketteryyden mahdollistajana. Koska julkisorganisaation kyky oppia ja mukautua jatkuvaan muutokseen määrittää organisaation menestymistä tulevaisuudessa, on kuntakentän kyettävä ketteryyden lisäämiseen kuntien strategiatyössä. Strategisen ketteryyden lisääminen - kyky ennakoida, kokeilla, tarttua tilaisuuksiin ja muuttaa toimintaa - on keskiössä strategiatyötä kehitettäessä: organisaatiot epäonnistuvat, ei niinkään väärien asioiden tekemisestä johtuen, kuin ennemminkin siksi, että jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään (Doz & Kosonen, 2010). Johtoryhmä luo merkitystä, muovaa muutosta ja fasilitoi muutoksen toimeenpanoa rakentamalla toiminnan ohjenuorat koko organisaatiolle. Luo rakenteisiin mahdollisuuksia tiedon ja kyvykkyyksien jakamiseen. 18

19 Johtoryhmän rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa rakentuu muutoksen muovaajan, arkkitehdin ja fasilitaattorin rooleista (Gioia & Chittipeddi, 1991). Ylimmän johdon toiminta on keskeisessä roolissa arvioitaessa organisaation muutosprosessin tehokkuutta. Johtoryhmän toiminnan tulee yhtä aikaa olla symbolista ja aineellista, pitäen sisällään vastavuoroisesti ajattelun ja toiminnan. Johtoryhmän toiminnan tulisi saada organisaatiossa aikaan ymmärtämisen ja vaikuttamisen jatkuvat syklit (Gioia & Chittipeddi, 1991). Organisaatioympäristöjen kompleksisuuden ja dynaamisuuden myötä johtoryhmän rooliksi informaatiopaljoudessa on muotoutunut merkityksellisten tulkintojen luominen ja tarjoaminen (Thomas, Clark, & Gioia, 1993). Johtoryhmän tulkinnat vaikuttavat suoraan organisaation toimintavaihtoehtoihin ja tuloksiin, joten niiden nähdään olevan avainasemassa organisaation menestymisen ja jopa henkiinjäämisen kannalta (Dutton & Duncan, 1987). Keskijohdon avainrooli organisaation kehittämisessä toteutuu viestin vastaanottajana ja hyödyntäjänä. Keskijohdon tulkinnat johdon muutossuunnitelmista sekä näiden tulkintojen vaikutukset toimintaan, ajattelutapaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa, ovat avainasemassa organisaatiota kehitettäessä (Balogun & Johnson, 2004; Julia Balogun & Johnson, 2005; Gioia & Chittipeddi, 1991). Keskijohdon rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa koostuu Rouleaun ja Balogunin (2011) mukaan kahdesta toisiinsa linkittyvästä diskursiivisesta toiminnosta; keskustelun luomisesta ja tilanteen kuvailusta. Noiden toimintojen Rouleau ja Balogun kuvaavat olevan kriittisen merkityksekkäitä organisaation yhteisen ymmärryksen luomisessa. Keskijohdolla tulee olla kyky luoda ja jakaa viestiä, joka on yhtä aikaa merkityksekäs ja sitouttava suhteessa toimintaan (Rouleau & Balogun, 2011). Keskijohdon strateginen rooli organisaation yhteisen ymmärryksen luomisen mediaattorina toteutuu paitsi vertikaalisesti, myös horisontaalisesti sekä oman organisaation sisällä, että organisaatioiden välillä (Balogun, 2005). Keskijohdolla on avainrooli toiminnan kehittämisessä. Keskijohdon tulee kyetä vastaanottamaan ja hyödyntämään ylimmän johdon viestiä ja sitouttamaan organisaatiota yhteiseen toimintaan. 19

20 20 Vaikka osallistamisella on olennainen rooli onnistuneessa strategiatyössä (Collier, Fishwick, & Floyd, 2004), ei se yksistään riitä johtamaan organisaatiota kohti nopeampaa kehittymistä (Jarzabkowski & Balogun, 2009). Työntekijöiden näennäinen osallistaminen päinvastoin vaikuttaa kielteisesti tuhlaten aikaa, moraalia ja resursseja (Bruhn, Zajac, & Al-Kazemi, 2001). Aito osallistaminen luo paremman käsityksen tarvittavista muutoksista (Stensaker, Falkenberg, & Gronhaug, 2008) ja lisää kollektiivista sitoutumista, mikä mahdollistaa tehokkaan strategisen toiminnan (Ashmos, Duchon, McDaniel, & Huonker, 2002; Liedtka, 2000). Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että henkilöstön osallistaminen strategiatyöhön vähentää muutoksen tiellä olevia esteitä luomalla psykologisen omistajuuden, mahdollistamalla kriittisen tiedon jakamista ja kannustamalla työntekijöitä palautteenantoon muutoksen toteuttamisen aikana (Fernandez & Rainey, 2006).

21 Strategiatyökaluista Kyvykkyysajattelu osana strategiatyötä Organisaation kyvykkyyskeskustelu rakentuu resurssiperustaisen teorian varaan. Resurssiperustaisen teorian mukaan organisaatiot kilpailevat arvokkaiden, harvinaisten, vaikeasti kopioitavien ja vaikeasti korvattavien resurssien yhdistelmillä. Resursseihin luetaan niin aineelliset kuin aineettomat, inhimilliset, teknologiset, koneet, laitteet, työkalut, markkinoinnilliset resurssit (Barney, 1991). Tämän jaottelun yhteydessä on syytä alleviivata osaamisen merkitystä nykypäivän organisaatioille ja todettava, että strategisessa ajattelussa osaaminen liittyy organisaation strategiaan resurssiperustaisen teorian kautta. Resursseja voidaan hyödyntää prosessien, toimintatapojen ja aktiviteettien kautta. Aktiviteetit, toimintatavat ja prosessit ovat rutiineja, jotka mahdollistavat resurssien tehokkaan hyödyntämisen (Long & Vickers-Koch, 1995; Vesalainen & Hakala, 2014). Tutkijat näkevät, että siinä missä kilpailuetu harvoin syntyy minkään yksittäisen resurssin kautta, se voi syntyä resurssien ja prosessien yhdistelmänä. Kun resurssien ja prosessien muodostama kokonaisuus tuottaa asiakkaalle tai palvelun käyttäjälle merkittävää arvoa, ilman että yhdistelmä on selvästi havaittavissa, kopioitavissa tai korvattavissa, on todennä- Kilpailuetu syntyy resurssien, toimintatapojen, rutiinien ja järjestelmien erityislaatuisista yhdistelmistä. 21

22 Dynaamiset, organisaation uudistumiseen liittyvät kyvykkyydet Oppimiskyky ja uudistuminen Resurssien järjestely Ydinkyvykkyydet resurssien, osaamisten ja prosessien kombinaationa Lyhyt läpimenoaika Kyky räätälöidä tehokkaasti Kustannustehokkaat prosessit Prosessit resursseja ja osaamista hyödyntävinä toimintoina Johtamisjärjestelmät IT-järjestelmät Organisaatiokulttuuri Resurssit ja osaaminen Inhimilliset resurssit Liikemerkki Koneet, laitteet, työkalut Patentit Kuvio 3. Resurssien, prosessien, kyvykkyyksien ja dynaamisten kyvykkyyksien hierarkia köistä, että organisaatio nauttii jonkinlaista etua kilpaileviin organisaatioihin verrattuna. Prosessien toimivuuteen on kyvykkyyskirjallisuudessa liitetty kolme ominaisuutta, jotka voivat vahvistaa funktioiden rajat ylittävien prosessien toimintaa, ja mahdollistaa organisaation kilpailuedun syntyminen. Ominaisuuksia on kuvattu funktioiden, toimintojen ja resurssien väliseksi liimaksi, joka liittää toimintoja yhteen tavalla, joka mahdollista asiakasarvon tuottamisen. Tällaista toimintojen välistä liimaa voidaan tarkastella siis kolmen ominaisuuden näkökulmasta: 1) organisaation johtamisjärjestelmät, 2) tietojärjestelmät ja 3) organisaatiokulttuuri. Voidaan ajatella, että toiminnot saadaan toimimaan yhteen osana tehokasta asiakasarvoa tuottavaa prosessia kokonaisoptimaalisilla johtamisjärjestelmiin liittyvillä ratkaisuilla, toiminnanohjausjärjestelmillä, sekä organisaatiokulttuurilla. Näiden merkitystä korostetaan kyvykkyyskirjallisuudessa. Siinä missä liike-elämässä kilpailuetua voidaan mitata yrityksen tuottamalla sijoitetun pääoman tuotolla verrattuna kilpailijoihin keskimäärin, tai toimialan keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon, on kuntasektorilla kilpailuedun tunnistaminen vaikeampaa. Julkisella sektorilla voitaneen mitata esimerkiksi kuntaorganisaation tai seudun vetovoimaisuutta, kuntaorganisaation tuottavuutta, väestön kasvua, yritysverotuottojen suuruutta, työllisyysastetta tai keskimääräistä onnellisuutta vasten muita kuntia. 22

23 Strategiakirjallisuus korostaa myös organisaation kykyä uudistua ja järjestellä resursseja puhuen dynaamisesta kyvykkyydestä. Dynaaminen kyvykkyys liitetään usein organisaation uudistumiskykyyn, eli kykyyn kehittyä ja kehittää organisaation kilpailuetua kilpailijoita tehokkaammin (Teece, Pisano, & Shuen, 1997). Monet tutkijat ovat ymmärrettävästi sitä mieltä, että nimenomaan uudistumiskyky selittää organisaatioiden kilpailuetua ja selviytymistä pitkällä aikavälillä. Uudistumiskykyyn liitetään usein organisaatio-oppimisen (Crossan & Berdrow, 2003), strategisen oppimisen (Sirén et al., 2012) ja omaksumiskyvykkyyden (Zahra & George, 2002) käsitteet. Ajatellaan siten, että nopeasti oppivat organisaatiot kykenevät näkemään ja hyödyntämään esimerkiksi kasvumahdollisuuksia, sillä oppimiskykyiset näkevät ja ymmärtävät mahdollisuudet kyeten myös tarttumaan niihin tuotteistamalla uusia palveluita ja tuotteita, joilla asiakkaita voidaan houkutella. Kunnan tapauksessa mahdollisuuksilla voitaisiin tarkoittaa esimerkiksi kykyä tunnistaa ja toteuttaa sellaisia tapoja, joilla voidaan houkutella alueen klusteriin liittyviä yrityksiä alueelle siten vahvistaen alueen työllisyyttä ja veropohjaa. Viereinen kuvio 3 esittää resurssien, prosessien, kyvykkyyksien ja dynaamisten kyvykkyyksien hierarkian kuvaten tiivistäen muutamia esimerkkejä. 23

24 Asiakasarvoajattelu osana strategiatyötä Asiakasarvoajattelu on tullut osaksi julkisorganisaatioiden toimintaa. KELA, verohallinto, TE-toimisto ja kunnat kiinnittävät enenevissä määrin huomiota asiakkaaseen ja asiakasarvon tuottamiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kokemus korostuu yhtenä keskeisistä julkisen palvelun mittareista, ja julkisia palveluita vertaillaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin. Näin ollen asiakasarvoajattelu on tuotava osaksi strategista ajattelua myös julkisella sektorilla, sillä asiakasarvo tarjoaa keskeinen keinon houkuttelevuuden lisäämiseksi. Asiakasarvoajattelun roolia tulee kasvattaa kuntaorganisaation strategiatyössä. Keskeisten asiakkaiden määrittely ja heille tuotettavan arvon merkitys ohjaa organisaation strategiatyötä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakasarvo perustuu kokemukseen ja on usein palveluun liittyvien komponenttien yhdistelmä. Asiakaskokemukseen vaikuttavat monenlaiset komponentit, ja kokemus syntyy asiakkaan ja palvelevan organisaation välisessä suhteessa. Koska asiakasarvoajattelu halutaan liittää tiiviiksi osaksi organisaation yhteistä strategiakeskustelua, organisaatio tarvitsee työkalun, jolla keskustelua voidaan käydä. Tätä tehtävää palvelee sinisen meren strategiasta tuttu arvokäyrä, jolla määritellään organisaation asiakasarvolupauksen komponentit ja lupausten pitäminen vasten kilpailijoita tai tavoitteita. Oheinen kuvio 4 kuvaa arvokäyrän esimerkin muodossa. Arvokäyrä sopii erittäin hyvin asiakasarvolupauksen komponenttien määrittelyyn mahdollistaen arvolupauksen uudelleenmäärittelyn Ei-asiakkaiden tavoittamiseksi. Sinisen meren strategiassa korostettiin arvolupauksen määrittelyä siten, että organisaatio kykeni määrittelemään ja tavoittelemaan niitä asiakkaita, jotka eivät vielä käytä kyseistä tuotetta tai palvelua, eli ovat palvelun tai tuotteen Ei-asiakkaita. Lähestymistavan mukaan, organisaatioiden tulisi tuotteille tai palveluille tyypillisten asiakassegmenttien sijaan tavoitella Ei-asiakkaita, joita kilpailijat eivät vielä ole tavoittaneet. Arvolupauksen määritteleminen Ei-asiakkaiden näkökulmasta voi olla tehokas tapa luoda uusia markkinoita ja kasvattaa liiketoimintaa. 24

25 Dubai vs. Shanghai 10 Dubai Shanghai Yritysverotuksen taso tietyillä alueilla Tuontiin ja vientiin liittyvät velvollisuudet Kotimarkkinan koko Kielimuuri Liiketoiminnan perustamisen kompleksisuus Sääntöjen läpinäkyvyys Logistiikan tehokkuus Voittojen kotiuttamisen mahdollisuus 100% ulkomainen omistus mahdollinen Kansainvälisesti hyväksytty oikeusjärjestelmä Kuvio 4. Arvokäyrä (Kim & Mauborgne, 2009) 25

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI -virtaa hyvään elämään Vaasan kaupungin strategia 2015 Kv 10.11.2014 NÄILLE PERUSTAMME Hyvinvointi Vaasalainen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla

Lisätiedot

Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa. TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola

Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa. TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola Esimiestyön kehittäminen Vaasan kaupungissa TALVITYHYT- SEMINAARI 2015 Suvi Einola we should be seeing managers as leaders, and leadership as management practiced well -Mintzberg, 2009 Highway to? Yhdessä,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen.

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Autamme asiakkaitamme uudistumisen kolmessa näkökulmassa: 1) ennakointityö

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 OPINTOPOLKU 2014 LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN! Mukana jo 467 ihmistä! LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN!

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Hyvinvointistrategia miksi ja miten se kannattaa tehdä? Mikko Häikiö Kehittämispäällikkö 17.8.2010

Hyvinvointistrategia miksi ja miten se kannattaa tehdä? Mikko Häikiö Kehittämispäällikkö 17.8.2010 Hyvinvointistrategia miksi ja miten se kannattaa tehdä? Mikko Häikiö Kehittämispäällikkö 17.8.2010 Suunnitelmallisuudella pyritään hallitsemaan muutosta ja hallinnan tavoitteena tulisi olla tietoinen muutos

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot