MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT HENKILÖSTÖSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2015"

Transkriptio

1 MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT MAANMITTAUSLAITOS 2009

2 Terve!..olen itse ollut aika monen toimitusinsinöörin kanssa tekemisissä, ja on todella sanottava, että Teillä Maanmittauslaitoksessa on eteenpäin katsova, yhteistyöhaluinen, motivoitunut ja dynaaminen henkilökunta, jonka kanssa on erittäin mukava ja helppo tehdä töitä. Ja noin käy, kun ilmapiiri on kunnossa ja Teillä taitaa olla. Pääjohtajan saama sähköpostiviesti MML:n 375 juhlien jälkeen

3 Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Maritta Yläranta, Pekka Halme, Ulla Lanu, Tuula Manninen, Tuula Natunen, Johanna Ojasti, Martti Pietikäinen, Erkki Räsänen, Jurkka Tuokko Julkaisun nimi MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT, Julkaisija Maanmittauslaitos Toimeksiantaja ja päivämäärä Maanmittauslaitos, Keskushallinto, 2009 Kustantaja Julkaisusarjan nimi ja numero MAANMITTAUSLAITOS Julkaisuvuosi Sivumäärä ISBN ISSN Kieli Hinta Suomi Jakaja Maanmittauslaitos, Keskushallinto Avainsanat Henkilöstöstrategia, johtaminen, osaaminen Tiivistelmä Henkilöstöstrategia on yhteenveto Maanmittauslaitoksen arvojen, erityisesti Henkilöstö voi hyvin - arvon toteuttamisesta vuosina Esitetään strategia-alueet, niillä toteutettavat toimenpiteet sekä mittarit, millä näissä onnistumista mitataan. Tiivistelmä on kuvana asiakirjan TIIVISTELMÄ - osassa. Käsitelty ja hyväksytty Maanmittauslaitoksen johtoryhmässä sekä YTneuvottelukunnassa

4 TIIVISTELMÄ Huolehdimme Suomen kiinteistöjärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Olemme myös mukana näiden alojen eurooppalaisessa ja globaalissa kehittämisyhteistyössä. Toimintaamme ja kaikkea tekemistämme ohjaavat toisiinsa linkittyvät arvot: Työ on hallinnassa Henkilöstö voi hyvin Talous on kunnossa Asiakas on tyytyväinen Henkilöstöstrategia on yhteenveto siitä, miten arvoja - erityisesti Henkilöstö voi hyvin - arvoa toteutetaan vuosina

5

6

7 Seuraavat asiat ovat keskeisesti esillä: Laitoksessa systematisoidaan, miten eteneminen vaativampiin tehtäviin työssä oppimisena tapahtuu. Luodaan oppimispolku, jonka suorittamisen jälkeen työntekijä sertifioituu vaativampien tehtävien suorittajaksi. Oppimiskokonaisuus voi sisältää työssä oppimisen lisäksi laitoksen tai ulkopuolisen järjestäjän kursseja, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen tutkintoja tai erillisiä opintojaksoja. Mentorointi on systemaattinen ja tavoitteellinen osaamisen jakamisen muoto. Hyvien kokemusten ansiosta käytäntö säilyy jatkossakin tärkeänä osaamisen varmistamisen muotona. Laitoksessa on kokeiltu työaikapankkia noin kahden vuoden ajan. Kokemukset siitä ovat olleet erittäin myönteisiä. Tavoitteena on aikaansaada koko laitokseen yksi yhtenäinen joustava työaikakäytäntö. Teknologian kehityksen myötä ajasta ja paikasta riippumaton toimintatapa on nousemassa uudeksi työn tekemisen malliksi. Se istuu erityisen hyvin myös sukupolvi Y :n arvomaailmaan.

8 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖMME NYT Yhteenveto Määrä ja rakenne Osaaminen Hyvinvointi Palkitsemisen kokonaisuus Aineellisen palkitsemisen muodot Aineettoman palkitsemisen muodot TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTOSTRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Palvelujen kysyntä ja laatu Yhteistyö ja työnjako viranomaisten välillä Teknologian kehitys Kansainvälistyminen Taloudelliset edellytykset Yhteenveto ja johtopäätökset HENKILÖSTÖMME MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön koulutusrakenne HENKILÖSTÖMME OSAAMINEN JA TYÖURA Jokaisen Maanmittauslaitoksessa työskentelevän osaamisvaatimukset Vaihtoehtoisia työuria Työurana moniosaaja Muita työuria Pienetkin askeleet tärkeitä HYVÄ TYÖYHTEISÖ JA HALUTTU TYÖPAIKKA Hyvän työyhteisön tunnusmerkit Houkutteleva työnantaja MITEN TODETAAN, ETTÄ HENKILÖSTÖ VOI HYVIN LIITTEET... 19

9 1(23) 1 JOHDANTO Tuotamme tietoa maasta yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeita varten. Huolehdimme maamme kiinteistötietojärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä, kiinteistöjen kirjaamistehtävistä ja yleisistä kartastotöistä. Kokoamme ja tuotamme kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevia tietoja ja palveluita. Edistämme paikkatietojen yhteiskäyttöä. Teemme siis tärkeää, laajasti vaikuttavaa perustyötä. Toimintamme jaksottuu vuositavoitteiksi. Pidemmän jakson tavoitteemme perustuvat maa- ja metsätalousministeriön linjauksiin. Tavoitteet vahvistetaan vuosittain tarkentuvassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS). Tämä henkilöstöstrategia-asiakirja perustuu vuosiksi laadittuun TTS:aan. Henkilöstöstrategia on suunnitelma. Se kuvaa, miten MML:n toiminnan tavoitteet muuntuvat arjen käytännöiksi henkilöstön kautta. Se tuotettiin ryhmässä, johon kuuluivat: yli-insinööri Pekka Halme, henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lanu, maanmittausjohtaja Tuula Manninen, pääluottamusmies Tuula Natunen (JUKO ry), henkilöstökoordinaattori Johanna Ojasti, luottamusmies Martti Pietikäinen (MATE ry), maanmittausjohtaja Erkki Räsänen, yli-insinööri Jurkka Tuokko ja henkilöstöjohtaja Maritta Yläranta. Maanmittauslaitos on muutosvirrassa. Maailmanlaajuiset isot muutosvoimat, kuten talouden suhdanteet vaikuttavat myös meillä vaikkakin viiveellä. Oma isäntämme, valtion keskushallinto, vaatii meiltä jatkuvaa toiminnan tehostamista. Tuottavuutta tulee lisätä vuosi vuodelta. Henkilöstömme ikääntyy ja paljon kokemuksen tuomaa osaamista siirtyy joka vuosi eläkkeelle. Meidän täytyy pystyä muuttamaan nuorten myytinomaisia mielikuvia maanmittausalasta ja houkuttelemaan nuoria alalle. Toimintamme kansainvälisyys kasvaa. Meidän on hyvä päästä vaikuttamaan alan kansainväliseen kehitykseen. Kansainvälisissä verkostoissa myös opimme ja saamme tietoja kehityksestä oman päätöksenteon tueksi. Menestymme tulevaisuudessakin, kun uudistumme jatkuvasti. Uudistuminen tarkoittaa muutosuhkien kääntämistä vahvuuksiksi. Keinoina ovat osaaminen, vuorovaikutus ja yhteen hiileen puhaltaminen. Tiimeissä on paljon osaamista. Otetaan kaikki voimavarat hyötykäyttöön. Työntekijä Sinä olet avainhenkilö. Sinun osaamisesi, ahkeruutesi ja kehittymishalukkuutesi tuottavat tuloksia asiakkaidemme parhaaksi. Yhdessä muiden työntekijöiden tulosten kanssa niistä muodostuu kokonaisuus, joka antaa Maanmittauslaitokselle olemassaolon oikeutuksen. Esimies - Sinä olet avainasemassa muutoksesta puhumisessa ja henkilöstön ohjaamisessa muutoksen suuntaan. Tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelut ovat virallinen ohjaamisen paikka, mutta muutoksesta täytyy puhua myös tavallisessa arjessa. Kun työntekijä on edennyt oikeaan suuntaan, asiakas antaa palautetta hyvästä työstä ja on myös henkilökohtaisen palautteenannon aika.

10 2(23) 2 HENKILÖSTÖMME NYT 2.1 Yhteenveto Asiakirja on käsitelty Maanmittauslaitoksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja johtoryhmässä Tämä asiakirja käsitellään toimintayksiköiden johtotiimeissä ja esimiesten johdolla kaikissa tiimeissä. Keskusteluissa pohditaan, mitä sen sanoma tarkoittaa toimintayksikössä, prosessissa ja tiimissä. Tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa on keskeisellä sijalla keskustelu muutoksen vaikutuksesta osaamistarpeisiin sekä sopiminen osaamisen kehittämistoimenpiteistä. Henkilöstötunnuslukuina seurataan mm. henkilöstön määrää, keskiikää, eläkkeelle siirtymisikää, eläkepoistumaa, työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaoloja. Niiden kehitys ja nykytila ilmenevät alla olevasta yhteenvedosta. (Lisätietoja: Maanmittauslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2008 ja Maanmittauslaitoksen vuosiraportti vuodelta 2008). 2.2 Määrä ja rakenne Tunnusluku Mittayksikkö Henkilöstömäärä htv Henkilöstön keski-ikä vuosi 47,6 48,2 49,1 49,4 50,1 Eläkepoistuma % 2,4 2,5 2,3 2,2 2,6 Eläkkeelle siirtymisikä v 57,7 60,5 61,4 61,2 62,1 Työtyytyväisyysindeksi piste 3,7 3,7 3,7 3,8 3,8 Sairauspoissaolot tpv/hlö 8,5 9,2 10,3 10,0 10,5 Vuonna 2008 henkilöstön määrä oli 1791 htv. Vuodesta 2004 se on supistunut 48 htv eli 2,7 %. Pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 94,6 % henkilöstöstä. Heistä 91 % oli kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaeläkkeellä oli 119 työntekijää. Pääosa henkilöstöstä on virkasuhteessa. Tehtäviin, joissa ei tehdä valituskelpoisia ratkaisuja, henkilöstö rekrytoidaan työsuhteeseen. Työsuhteisia oli vuoden lopussa noin kuudesosa henkilöstöstä. Henkilöstön vuosipoistuma on ollut keskimäärin 60 henkilöä. Avoimia toimia oli vuonna 2008 yhteensä 51, joihin saatiin yhteensä 898 hakemusta. Avointa tehtävää kohti tuli keskimäärin 17,7 hakemusta, maanmittausinsinööritehtäviin keskimäärin 6,3 hakemusta. Henkilöstön keski-ikä oli 50,1 v. Sen vuosittainen nousuvauhti on ollut viime vuosina keskimäärin 0,6 v. Koko henkilöstöstä 19 % on alle 40- vuotiaita. Nuorten työntekijöiden suhteellinen osuus nousi edellisestä vuodesta 0,5 prosenttiyksikköä. Eläkeikään (laskennallinen 64 v) tulee vuosina vuosittain keskimäärin 57 työntekijää. Lisäksi johtamistehtävistä siirtyy eläkkeelle keskimäärin 3 johtajaa vuosittain. Naisten lukumäärä henkilöstöstä on 52 %, miesten 48 %.

11 3(23) 2.3 Osaaminen Henkilöstö työskentelee johtamis- ja esimies-, asiantuntija-, tuotantosekä tukiprosessitehtävissä. Johtamis- ja esimiestehtävissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on 6,7 %. Vastaavasti muiden ryhmien osuudet ovat: asiantuntijatehtävät 37,0 %, tuotantotehtävät 40,6 % ja tukiprosessitehtävät 15,7 %. Pysyväisluonteisesta henkilöstöstä 19 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Alimman korkea-asteen tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on 34 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 38 %. Koulutusaste Lkm ( ) Perusaste 161 Keskiaste 656 Alin korkea-aste 375 Alempi korkeakouluaste 205 Ylempi korkeakouluaste 316 Tutkijakoulutus 7 Yhteensä (pysyväisluonteiset) 1720 Tutkintonimikkeittäin tilanne oli seuraava (pysyväisluonteinen henkilöstö): Maanmittausalan perustutkinto 676 Muu perustutkinto 167 Maanmittausinsinööri (AMK) 377 Muu ammattikorkeatutkinto tai vastaava 143 Maanmittausinsinööri (DI) 284 Muu ylempi korkeakoulututkinto 48 Yhteensä 1695 Henkilöstön osaamista kehitetään jatko- ja täydennyskoulutuksella. Uusia tutkintoja suoritetaan vuositasolla noin 20. Vuonna työntekijää suoritti uuden tutkinnon ja yhteensä 98 työntekijää oli jatkotutkintoon tähtäävässä koulutusputkessa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) tai vastaavan suorittaneita esimiehiä on 58, ja 46 esimiestä on parhaillaan JET- koulutuksessa. Jatko- ja täydennyskoulutukseen käytettiin keskimäärin 6,3 työpäivää. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 2,0 milj.. Lisäksi osaamista kehitettiin työkiertomenettelyllä. Osaamista katoaa strategiakaudella eläkkeelle siirtymisen takia erityisesti toimitusvalmistelu-, kartoitus- ja maanmittausinsinööri (AMK) tehtävistä seuraavasti:

12 4(23) Toimiluokka Eläkepoistuma % toimiluokkien (lkm) henkilöstöstä , , , ,2 Osaamisen taso on viime vuosien tuloksellisuuden perusteella arvioituna nyt tasapainossa tulostavoitteiden kanssa. Vuosina 2007 ja 2008 lähes kaikki toimintayksiköt ovat ylittäneet tulostavoitteensa ja saavuttaneet tulospalkkion. Osaamisen varmistamiseksi myös tulevia vuosia varten sovelletaan erilaisia menettelyjä. Tärkein niistä on vuosittainen tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelu, jossa tuloksellisuuden lisäksi asetetaan tavoitteita osaamisen kehittämiselle. Osaamisen kehittäminen voidaan myös ajoittaa useammalle vuodelle erillisessä kehittymissuunnitelmassa. Tavoitteena on tarjota omalle henkilöstölle urakehitystä, kun uusien työntekijöiden rekrytointi on ajankohtaista. Seniorien osaamista siirretään nuoremmille mentorointiohjelmalla. Vuosittain 20 työntekijää osallistuu ohjelmaan. Yhteensä 81 työntekijää on tähän mennessä osallistunut ohjelmaan mentorina tai aktorina. Maanmittausalaa tehdään tunnetuksi nuorten keskuudessa osallistumalla opetustyöhön alan oppilaitoksissa, esittelemällä maanmittausta oppilaitoksissa ja lukioissa, TET- toiminnalla sekä tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Harjoittelijoita on vuosittain noin 100. Vuonna 2008 heitä oli 123. Laitostasolla työskentelee oppilaitosten, työnantajien ja ammattijärjestöjen yhteinen IMAGO- ryhmä maanmittausalan tunnettuuden lisäämiseksi. 2.4 Hyvinvointi Henkilöstötutkimusten perusteella työ laitoksessa on erittäin motivoivaa. Erityisen myönteisesti koetaan yhteistyö tiimeissä. Tiimi- ja porukkasopimukset ovat tuoneet selkeyttä pelisääntöihin ja tavoitteisiin. Hyvin toimivat asiat keskittyvät johtamiseen ja esimiestyöhön (avoimuus, tunnustus, nopea päätöksenteko), työtovereiden väliseen vuorovaikutukseen (auttaminen, osaamisen jakaminen), toimitiloihin ja työkaluihin, turvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Työaikapankki koetaan erittäin myönteiseksi. Työtyytyväisyys on korkealla tasolla (3,8) verrattuna valtiontyöpaikkojen keskimääräiseen työtyytyväisyyteen (3,3). Eniten kehitettävää henkilöstön mielestä on ammatillisissa kehittymismahdollisuuksissa. Tehtävien vaihtamista toivotaan nykyistä enemmän. Kehitettävää on myös esimiehen kannustavuudessa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa. Työmäärä todetaan suureksi, mutta koetaan, että siitä on selviydytty hyvin. Sairauspoissaolot ovat kohtalaisen korkealla tasolla (10,5 tpv/htv) verrattuna valtion keskimääräiseen lukuun (9,0 tpv/htv). Eniten työterveys-

13 5(23) 2.5 Palkitsemisen kokonaisuus Aineellisen palkitsemisen muodot Kuukausipalkka huollon käyntejä ja sairaslomia aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Noin viidesosa henkilöstöstä osallistuu vuosittain ns. ikäkausitarkastukseen. Työkykyindeksi oli raporttien perusteella erinomainen tai hyvä 87,4 %:lla tutkituista. Työuupumisindeksin perusteella 90,3 %:lla tutkituista ei ollut työuupumusta. Loppuosalla tutkituista oli lievää tai kohtalaista työuupumusta. Tapaturmien takia menetettiin sairaspäivinä 238 työpäivää. Suunta on ollut aleneva vuoteen 2005 verrattuna. Työkyvyttömyyseläkkeelle on vuosittain siirtynyt 8-11 työntekijää. Määrä on 0,5 % henkilöstöstä. Liikuntaan, urheiluun ja kulttuuriin tarjotaan mahdollisuuksia omien urheilu- ja kulttuuritapahtumien muodossa. Lisäksi tuetaan omaehtoisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Vuonna 2008 käytettiin työhyvinvointi- ja kulttuuritapahtumien, vuosijuhlien ja maanmittauspäivien järjestämiseen sekä niihin osallistumiseen yhteensä Laitoksen palkitsemisen kokonaisuus sisältää laajan valikoiman sekä aineellisia että aineettomia osatekijöitä. Tavoitteena on sekä kannustaa että palkita, ja toimia hyvän työnantajan tavoin. Laitos haluaa sitouttaa osaavat työntekijänsä, ja olla houkutteleva työnantaja rekrytointitilanteissa. Tärkein aineellisen palkitsemisen muoto on tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva kuukausipalkka. Palkkausjärjestelmien periaatteiden mukaisesti ensin mainitulla tavoitellaan osaamisen kehittämistä ja pyrkimystä vaativampiin tehtäviin, jälkimmäisellä kannustetaan hyviin suorituksiin. Laitoksen ja henkilöstöjärjestöjen kesken on sovittu tehtävän vaativuuden mukaisen palkanosan kehittämisestä. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi, urakehitykseen kannustavampi ja ulkoisesti vertailukelpoisempi järjestelmä. Henkilökohtaisen suorituksen mukaisen palkanosan kivijalkana on tavoitteen asettelu. Uudistettu lomakkeisto integroi henkilökohtaiset tuloksellisuuden, osaamisen ja toimintatavan tavoitteet tiimin, toimintayksikön ja laitoksen tavoitteisiin. Tavoitteen asettelu on jatkuva - sekä esimiehen että työntekijän kehittämiskohde. Mitä täsmällisemmin tavoitteet on asetettu, sitä helpompaa on suoriutumisen arviointi vuoden kuluttua. Lähivuosien erityisenä tavoitteenasettelun kohteena on moniosaaminen. Luonteva siirtymien sivusuunnassa tehtävästä toiseen varmistaa toimintayksikön tuloksellisuutta ja vahvistaa työntekijän työmarkkinakelpoisuutta laitoksessa.

14 6(23) Tulospalkkio Laitos on pioneeri tulospalkkion soveltamisessa valtiotyönantajien joukossa. Tulospalkkioina on henkilöstölle jaettu 2000 luvulla vuosittain 0,5 1,5 milj. euroa (0,7 2,2 % palkkasummasta). Toimintayksikön tulostavoitteiden ylittäminen laukaisee tulospalkkion, jos toimintayksiköllä on rahoitus sen jakamiseen. Kaikille toimintayksikön työntekijöille jaettava tulospalkkio kannustaa yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Menettelyä on myös arvosteltu - se palkitsee myös vähemmän aikaansaaneita työntekijöitä. Vastalääkkeenä on sovellettu tulospalkkion jakamista puoliksi koko henkilöstön ja hyvin menestyneiden tiimien kesken. Tällöin tiimeillä on selkeät tulossopimukset, joiden toteutumiseen palkkio perustuu. Henkilöstöedut Laitoksella on henkilöstöetuja, joita usein ei mielletä palkitsemiseen kuuluviksi. Näitä ovat työterveyshuolto, työpaikkaruokailun tuki, laitostasoiset virkistys- ja harrastusmahdollisuudet, henkilökuntaraha ja alennus karttaostoksissa. Osaamisen ylläpito ja kehittäminen on yksi tärkeimmistä henkilöstöetujen muodoista. Kehittämisen keinovalikoima on laaja mukaan lukien työssä oppimisen, työkierron, mentoroinnin, kurssit, koulutusohjelmat ja opintovapaat tutkintojen suorittamisen Aineettoman palkitsemisen muodot Tähän ryhmään kuuluvat palvelusuhteen pysyvyys, joustavat työajan järjestelyt, osallistumis-mahdollisuudet ja myönteinen palaute. Laitoksen muutostilanteissa palvelussuhteen pysyvyyden turvaamiseksi sovelletaan tukivalikoimaa, johon kuuluu mm. korvaavan työn etsintä laitoksesta tai muiden työnantajien palveluksesta ja kouluttautumisen tuki. Laitoksessa on kokeiltu työaikapankkia noin kahden vuoden ajan. Kokemukset siitä ovat olleet erittäin myönteisiä. Tavoitteena on aikaansaada koko laitokseen yksi yhtenäinen joustava työaikakäytäntö. Osallistumismahdollisuudet toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ovat moninkertaistuneet tiimitoimintamallin käyttöönoton jälkeen. Tiimitoimintaa kehitetään edelleen yksikkökohtaisiin suunnitelmiin perustuen. Laitos- ja yksikkötasoisella yhteistoiminnalla hoidetaan säädöksiin perustuvaa osallistumista. Henkilökohtaisella tasolla tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelut ovat yksi osallistumisen kanava. Laitoksessa on vuosittain menossa noin 30 laitostasoista projektia ja useita yksikkötasoisia projekteja. Projektin jäsenet osallistuvat laitos- tai yksikkötasoiseen kehittämiseen.

15 7(23) Asiakkailta suoraan tai asiakaspalautejärjestelmien kautta saatu myönteinen palaute on tärkeä aineeton palkinto ja kannuste jaksamiseen. Työntekijä toivoo myönteistä palautetta esimieheltä edes kerran vuodessa tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Kiitoksen antaminen hyvästä työstä aina, kun siihen on aihetta on jatkuva kehittämisen kohde. Myös työtoverin antama myönteinen palaute on tärkeää. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTOSTRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1 Palvelujen kysyntä ja laatu 3.2 Yhteistyö ja työnjako viranomaisten välillä Laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu toimintaympäristömme muutostrendeihin. Ne liittyvät palvelujen kysyntään ja laatuun, yhteistyöhön ja työnjakoon viranomaisten välillä, teknologian kehitykseen, kansainvälistymiseen ja taloudellisiin edellytyksiin. Kaikkien muutostrendien taustalla vaikuttaa tuottavuusvaatimusten kasvu. Tuottavuusvaatimusta on perusteltu supistuvalla työllisen työvoiman määrällä ja sen seurauksena valtion palvelukseen rekrytoitavissa olevan työvoiman vähenemisellä. Sähköisen asioinnin laajentamisen uskotaan mahdollistavan kansalaisille laadukkaan palvelun entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Maanmittaustoimitusten kysyntä seuraa yleisiä taloudellisia suhdanteita. Maanmittaustoimitusten kysynnän arvioidaan vähitellen nousevan vuoden 2009 alhaisesta tasosta. Kysyntä kehittyy kuitenkin eri tavoin maan eri osissa. Tarve tilusjärjestelyihin kasvaa. Infrastruktuurihankkeiden suunnitteluvaihe edellyttää kiinteistövaikutusten arviointia. Asiakkaat vaativat nopeaa, laadukasta ja hinnaltaan edullista palvelua. Lainhuuto-, kiinnitys- ja muiden kirjaamisasioiden käsittelyä kehitetään yhdessä muiden kiinteistöasioiden kanssa. Tällä hetkellä annetaan teknisesti yksinkertaisia palveluita erityispalveluna tiskiltä, mutta ne siirtyvät itsepalveluiksi verkkoon. Maastotiedoilta edellytetään tasalaatuista sijaintitarkkuutta sekä ajantasaisuutta erityisesti liikenneyhteyksien, osoitteiden ja rakennusten osalta. Koko maan kattavan nykyistä tarkemman maanpinnan korkeustiedon tarve korostuu. Maastotietokannan jatkuva ajantasaistus laajenee rakennusten osalta valtakunnalliseksi vuonna Laserkeilaukseen perustuva valtakunnallinen korkeusmalli valmistuu Osa rutiininomaisista tehtävistä saadaan valmiiksi tai vähenee (mm. kiinteistörekisterikartan perusparannus, korkeuskäyrien käsittely, karttajulkaisujen valmistelu). Kartantuotannossa uudistamistarve kohdistuu erityisesti uusittujen koordinaattijärjestelmien käyttöönottoon. Koordinaattijärjestelmät on hallittava perusteellisesti, sillä neuvontatarve kasvaa. Laitoksella kiinteistö-, maasto- ja maankäyttöpäätöstietojen tietovarastojen hallinnoijana, tuottajajana ja asiantuntijana on merkittävä rooli paikkatietojen yhteiskäytön mahdollistajana. Yhteistyö edellyttää luokitusten yhtenäistämistä ja standardointia. Myös INSPIRE direktiivi edellyttää

16 8(23) 3.3 Teknologian kehitys yleisiä puitteita viranomaisten hallitsemien paikkatietoaineistojen saatavuudelle ja käytölle. Maastotietotuotannon painopiste siirtyykin omana työnä tehtävästä massakäsittelystä yhteistyöverkoston tiedonkeruutoimintojen laajamittaiseen hyödyntämiseen ja laadunvalvontaan. Tietojärjestelmien ja toimintatapojen uudistamiseen sekä kansainvälisten standardien käyttöönottoon tarvitaan substanssiasiantuntijoita vaatimusten määrittelyyn ja toteutukseen. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirryttyä laitokselle kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä uudistetaan. Rakennettavat uudet asiointijärjestelmät mahdollistavat sähköisen kiinteistönvaihdannan ja sähköiset panttikirjat. Kirjaamisasioiden käsittely uusilla järjestelmillä sitoo nykyistä vähemmän henkilöstöä vaikka käsiteltävien asioiden määrä kasvaa. Asiakaspalvelijoita tarvitaan kuitenkin, koska hankalat asiat edellyttävät viranomaisneuvontaa MMM on laatinut laitokselle vuonna 2005 kiinteistörekisterin perusparannussuunnitelman, jonka mukaiset tehtävät työllistävät laitostasolla nykyisen henkilöstön, vaikka maanmittaustoimistotasolla on suuria eroja. Jos tavoite saavutetaan suunnitelman mukaisesti, perusparannustyöt vähenevät jyrkästi vuodenvaihteessa 2015/2016. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tallennus ja määräalojen rekisteröinti työllistävät nyt noin 30 henkilöä. Parhaillaan valmistellaan siirtymistä kaupanvahvistajan ilmoituksen tekemiseen verkon välityksellä. Uuden menettelyn käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2010 helmikuussa. Jos tämä onnistuu, maanmittaustoimistojen suorittama tallennustyö vähenee, mutta erilaisia täydennys- ja tarkastustehtäviä jää edelleen. Yhteistyö aluekehitys- ja aluehallintoviranomaisten kanssa korostuu ratkaistaessa alueellisia maankäyttöön liittyviä ongelmia niin maaseudun nopean rakennemuutoksen kuin hankekohtaisten järjestelyjen toteutuksessa. Tilusjärjestelyt lisääntyvät erityisesti metsien (yhteismetsät ja metsien järjestelyt) sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta johtuvat kiinteistövaikutusten arvioinnin selvitystyöt ja hanketilusjärjestelyt. Tällä hetkellä tilusjärjestelyihin käytetään yhteensä 72 htv, joista 9 htv toteutetaan asiakasrahoitteisesti. Valtion IT toimintaa ohjataan konserniperiaatteella. Valtionhallinnon tietojärjestelmiä, tietosisältöä, IT- infrastruktuuria, tekniikoita ja menetelmiä yhtenäistetään. Taloushallinnon tietojärjestelmät, IT- infran palvelut sekä perusrekisterien tietopalvelut siirtyvät yhteisiin palvelukeskuksiin. Kansalaiset odottavat hallinnon kattavia verkkopalveluita, joita kehitetään laitoksessa sekä valtion IT- palvelukeskuksissa. Tietovarastojen laajeneva hyödyntäminen ja yhdistelymahdollisuudet edellyttävät tietosuojanäkökohtien entistä syvempää huomioon ottamista. Tällä hetkellä tietosuoja-asioita käsitellään usein jälkikäteen. Tie-

17 9(23) 3.4 Kansainvälistyminen 3.5 Taloudelliset edellytykset tosuoja-asiat ovat hajallaan ja yhden henkilön varassa. Tietosuojaosaamista tarvitaan yhä enemmän myös sovelluskehittämisessä. Teknologian kehitys vaikuttaa myös maastotöiden vähenemiseen. Laitoksen kansainvälisen toiminnan strategian mukaan pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön rinnalla on tärkeintä Euroopan Unionin ja koko Euroopan alueen kattava yhteistyö. Vuonna 2008 kansainväliseen toimintaan käytettiin yhteensä 7 henkilötyövuotta. Se koostui noin 80 henkilön osallistumisesta toimintaan, joista 32 käytti siihen yli 10 työpäivää. Laitoksen kansainvälinen yhteistyö kattaa pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön lisäksi työskentelyä useissa eurooppalaisissa työryhmissä, hankkeissa ja intressiryhmissä. Eurooppalaisen referenssiaineiston luominen ja EU:n paikkatietojen yhdenmukaistamistavoitteet vaikuttavat laitoksen toimintaan. EU:n ja jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijaintitietojen kysyntä kasvaa. INSPIRE-, EULIS-, GMES-, ejustice ja Mortage Credit in the EU hankkeet vaikuttavat suoraan toimintaamme. Kansainvälinen toiminta perustuu vahvaan substanssiosaamiseen. Yhteistyöhön osallistetaan alan parhaat osaajamme. Laitoksen toiminta jakaantuu maksulliseen palvelutoimintaan ja budjettirahoitteiseen toimintaan. Maksullisen toiminnan tehokkuus ja maksujen ajantasaisuus takaavat, että kustannukset voidaan kattaa. Budjettirahoituksen tasoon vaikuttavat yhteiskunnan tilaukset ja tuottavuusohjelman vaatimukset. Tuottavuusohjelman toteuttaminen merkitsee tehtävien toteuttamista vähenevillä henkilöstöresursseilla ja prosessien virtaviivaistamista teknologiaa hyödyntäen. Kun kaikkia eläkkeelle siirtymisen tai muun poistuman takia vapautuvia toimia ei täytetä, organisoidaan tehtäviä uusiksi kokonaisuuksiksi. Muiden kuin ydintoimintojen ulkoistaminen (mm. taloushallinto- ja ITpalvelut) tuottavat pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä. Näitä tehtäviä tekevän henkilöstön määrä vähenee. Tärkeäksi osaamisalueeksi nousevat hankintataidot, kuten tilausosaaminen ja sopimushallinta. Controller-osaamisen tarve kasvaa, ja tehtävät monipuolistuvat.

18 10(23) 3.6 Yhteenveto ja johtopäätökset Muutosten vaikutukset tehtäväryhmittäin ilmenevät seuraavasta yhteenvedosta: Tehtäväryhmä Tehtävien määrä vähenee Tehtävien määrä kasvaa tai osaamisvaatimus muuttuu Maastotietokanta X 1 X 2 Kartantuotanto X 3 Kiinteistörekisteri X 4 Kauppahintarekisteri X 5 Kirjaamisasiat X 6 Tilusjärjestelyt X 7 Tietojärjestelmät ja toimintatavat X 8 Taloushallinto ja sen tietojärjestelmät X 9 IT -infran palvelut X 9 Perusrekisterien tietopalvelut X 9 Perustoimitukset X 10 Arviointitoimitukset X 11 Taloushallinto ja sen tietojärjestelmät X12 X12 Tietosuoja Kansainvälinen toiminta Hankintatoimi X X X13 1. kiinteistörekisterikartan perusparannus, korkeuskäyrien käsittely, karttajulkaisun valmistelu 2. rakennukset 3. neuvonta 4. perusparannus 5. tallennus 6. sähköisten järjestelmien vaikutus 7. riippuu budjettirahoituksen saatavuudesta 8. substanssin asiantuntijoita 9. siirtyvät yhteisiin palvelukeskuksiin 10. prosessi yhden henkilön tekemänä korostuu 11. maanteiden rajaamistoimitukset 12. moniosaamisen tarve kasvaa 13. tilausosaaminen ja sopimushallinta Hoidamme tehtävämme lähivuosina nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Osa tukitoiminnoista siirtyy laitoksen ulkopuolisiin palvelukeskuksiin. Palveluiden, järjestelmien, laitteiden, ym. hankintoihin liittyvän juridiikkaosaamisen tarve kasvaa. Osasta ydintoimintaa tulee tukitoimintaa. Järjestelmien kehittämiseen tarvitaan lisää maanmittausalan, järjestelmien ja tietosuojan syväosaajia. Syväosaajat ovat osa alan eurooppalaista kehittäjäverkostoa.

19 11(23) 4 HENKILÖSTÖMME MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstösuunnitelma Valtioneuvoston kehyspäätöksen ( ) sekä maa- ja metsätalousministeriön antamien kehysten mukaan Maanmittauslaitoksen henkilöstökehys on vuonna 2015 enintään 1788 henkilötyövuotta. Muutos vuoden 2010 kehykseen (1976) on 188 henkilötyövuotta. Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilöstösuunnitelma ja luonnollista poistumaa koskeva arvio on seuraava: Henkilöstösuunnitelma (htv) Suun Arvio 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS Muutos Budjettirahoitteinen toiminta Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi Kirjaamisasiat (budj) ARTO budjettirahoitteinen Tilusjärjestelyprosessi Maasto- ja rajatietotuotannon prosessi Kehittäminen, tuotannon tuki ja muu budjettirahoitteinen toiminta Budjettirahoitteinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta 0 Varsinaiset toimitukset Kirjaamisasiat (julk) Muut julkisoik. suoritteet Julkisoikeudellinen tuotanto yhteensä Tietopalvelu ja tilaustuotanto Kiinteistötietojärjestelmä Muut yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä Tukipalvelut, Mml:n yleishallinto ja yksikön yhteiskustannukset 0 TOIMINTA YHTEENSÄ Ulkopuolinen rahoitus Toimintamenot KEHYS Kehyksen arvioitu ylitys ikävuoden saavuttaa (lkm) Yht. 399 Arvioitu muu poistuma (htv) Yht. 63 Vuoden 2011 henkilötyövuosikehyksen vähennys on yhteensä 71 henkilötyövuotta ja vuoden 2015 yhteensä 55 henkilötyövuotta. Työuraa on mahdollista jatkaa 68:een ikävuoteen saakka, eikä 64 vuotiaiden lukumäärä välttämättä vastaa eläkkeelle siirtyjien määrää. Vähennyksistä huolimatta myös uutta henkilöstöä rekrytoidaan toiminnan turvaamiseksi.

20 12(23) 4.2 Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusrakenne on toimintayksiköiden TTS- suunnitelmien mukaan eläkkeelle siirtyvä osaamispoistuma ja rekrytointitarve huomioon ottaen vuoden 2014 alussa pysyväisluontoisen henkilöstön osalta seuraava (lisätty tiedot kirjaamishenkilöstön määrästä ja eläkepoistumasta): Kirjaamisasioiden Henkilöstömäärä (lkm) Erotus henkilöstö Henkilöstömäärä Tutkinto Henkilöstömäärä (lkm) lukien yht. (lkm) 2014 alussa Muutos- % Maanmittausalan perustutkinto ,6 Muu perustutkinto ,7 Maanmittausinsinööri (AMK) ,2 Muu ammattikorkeakoulu-tutkinto tai ,2 vastaava Maanmittausinsinööri (DI) ,6 Muu ylempi korkeakoulututkinto ,2 Yhteensä ,7 Vuoden 2010 alusta lukien Maanmittauslaitoksessa työskentelee 198 kirjaamissihteeriä ja 18 kirjaamisasioihin erikoistunutta lakimiestä. Näistä 12 toimii maanmittaustoimistoissa kirjaamisprosessista vastaavina esimiehinä, prosessipäälliköinä. Kirjaamissihteereistä 33 saavuttaa 64 vuoden iän vuoteen 2014 mennessä. Toimintayksiköiden TTS- suunnitelmien mukaan lukumääräisesti eniten supistuvat maanmittausalan perustutkintoa edellyttävät tehtävät. Suhteellisesti eniten supistuvat muuta kuin maanmittausalan ammattikorkeakoulututkintoa ja maanmittausalan perustutkintoa edellyttävät tehtävät. 5 HENKILÖSTÖMME OSAAMINEN JA TYÖURA 5.1 Jokaisen Maanmittauslaitoksessa työskentelevän osaamisvaatimukset Maanmittauslaitoksessa työskentelevät hallitsevat tietyt perusosaamiset ja valmiudet. Sosiaalisia taitoja tarvitaan kaikissa laitoksen työtehtävissä, ja ne arvioidaan rekrytointitilanteessa. Muut alla luetellut yleiset osaamiset hankitaan palvelussuhteen alettua perehdytysvaiheessa. Kaikkia laitoksessa työskenteleviä koskevat seuraavat yleiset osaamisvaatimukset: Maanmittauslaitoksen toiminta: Jokainen tuntee laitoksen ja oman toimintayksikkönsä vision, mission ja arvot, tuloksellisuuden (tulosprisman) osa-alueet ja tulosmittarit, sekä vuosikellon mukaiset vastaavat yksikkötason prosessit (mm. vuosiraportointi, TTS, vuosisuunnittelu).

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi. Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013

Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi. Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013 Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013 17.9.2013 Kamarikollegion ohjeita 19.6.1633 Maanmittareiden tulee vuosittain,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta Henkilökierto Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta VM:n saatesanoja henkilökierto-oppaassa Valtiotyönantaja haluaa liikkuvuuteen kannustaessaan kehittää henkilöstön osaamista ja urasuunnittelua Henkilökierto

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis- LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Henkilöstövisio 2025

Henkilöstövisio 2025 Henkilöstövisio 2025 Kajaani on uudistumiskykyinen osaamis- ja palveluyhteisö, joka vahvistaa vuorovaikutteisella ja kestävällä tavalla tuottavuutta ja hyvinvointia. En usko, että kukaan meistä tekee 10

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot