MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT HENKILÖSTÖSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2015"

Transkriptio

1 MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT MAANMITTAUSLAITOS 2009

2 Terve!..olen itse ollut aika monen toimitusinsinöörin kanssa tekemisissä, ja on todella sanottava, että Teillä Maanmittauslaitoksessa on eteenpäin katsova, yhteistyöhaluinen, motivoitunut ja dynaaminen henkilökunta, jonka kanssa on erittäin mukava ja helppo tehdä töitä. Ja noin käy, kun ilmapiiri on kunnossa ja Teillä taitaa olla. Pääjohtajan saama sähköpostiviesti MML:n 375 juhlien jälkeen

3 Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Maritta Yläranta, Pekka Halme, Ulla Lanu, Tuula Manninen, Tuula Natunen, Johanna Ojasti, Martti Pietikäinen, Erkki Räsänen, Jurkka Tuokko Julkaisun nimi MAANMITTAUSLAITOKSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT, Julkaisija Maanmittauslaitos Toimeksiantaja ja päivämäärä Maanmittauslaitos, Keskushallinto, 2009 Kustantaja Julkaisusarjan nimi ja numero MAANMITTAUSLAITOS Julkaisuvuosi Sivumäärä ISBN ISSN Kieli Hinta Suomi Jakaja Maanmittauslaitos, Keskushallinto Avainsanat Henkilöstöstrategia, johtaminen, osaaminen Tiivistelmä Henkilöstöstrategia on yhteenveto Maanmittauslaitoksen arvojen, erityisesti Henkilöstö voi hyvin - arvon toteuttamisesta vuosina Esitetään strategia-alueet, niillä toteutettavat toimenpiteet sekä mittarit, millä näissä onnistumista mitataan. Tiivistelmä on kuvana asiakirjan TIIVISTELMÄ - osassa. Käsitelty ja hyväksytty Maanmittauslaitoksen johtoryhmässä sekä YTneuvottelukunnassa

4 TIIVISTELMÄ Huolehdimme Suomen kiinteistöjärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Olemme myös mukana näiden alojen eurooppalaisessa ja globaalissa kehittämisyhteistyössä. Toimintaamme ja kaikkea tekemistämme ohjaavat toisiinsa linkittyvät arvot: Työ on hallinnassa Henkilöstö voi hyvin Talous on kunnossa Asiakas on tyytyväinen Henkilöstöstrategia on yhteenveto siitä, miten arvoja - erityisesti Henkilöstö voi hyvin - arvoa toteutetaan vuosina

5

6

7 Seuraavat asiat ovat keskeisesti esillä: Laitoksessa systematisoidaan, miten eteneminen vaativampiin tehtäviin työssä oppimisena tapahtuu. Luodaan oppimispolku, jonka suorittamisen jälkeen työntekijä sertifioituu vaativampien tehtävien suorittajaksi. Oppimiskokonaisuus voi sisältää työssä oppimisen lisäksi laitoksen tai ulkopuolisen järjestäjän kursseja, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen tutkintoja tai erillisiä opintojaksoja. Mentorointi on systemaattinen ja tavoitteellinen osaamisen jakamisen muoto. Hyvien kokemusten ansiosta käytäntö säilyy jatkossakin tärkeänä osaamisen varmistamisen muotona. Laitoksessa on kokeiltu työaikapankkia noin kahden vuoden ajan. Kokemukset siitä ovat olleet erittäin myönteisiä. Tavoitteena on aikaansaada koko laitokseen yksi yhtenäinen joustava työaikakäytäntö. Teknologian kehityksen myötä ajasta ja paikasta riippumaton toimintatapa on nousemassa uudeksi työn tekemisen malliksi. Se istuu erityisen hyvin myös sukupolvi Y :n arvomaailmaan.

8 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖMME NYT Yhteenveto Määrä ja rakenne Osaaminen Hyvinvointi Palkitsemisen kokonaisuus Aineellisen palkitsemisen muodot Aineettoman palkitsemisen muodot TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTOSTRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Palvelujen kysyntä ja laatu Yhteistyö ja työnjako viranomaisten välillä Teknologian kehitys Kansainvälistyminen Taloudelliset edellytykset Yhteenveto ja johtopäätökset HENKILÖSTÖMME MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön koulutusrakenne HENKILÖSTÖMME OSAAMINEN JA TYÖURA Jokaisen Maanmittauslaitoksessa työskentelevän osaamisvaatimukset Vaihtoehtoisia työuria Työurana moniosaaja Muita työuria Pienetkin askeleet tärkeitä HYVÄ TYÖYHTEISÖ JA HALUTTU TYÖPAIKKA Hyvän työyhteisön tunnusmerkit Houkutteleva työnantaja MITEN TODETAAN, ETTÄ HENKILÖSTÖ VOI HYVIN LIITTEET... 19

9 1(23) 1 JOHDANTO Tuotamme tietoa maasta yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeita varten. Huolehdimme maamme kiinteistötietojärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä, kiinteistöjen kirjaamistehtävistä ja yleisistä kartastotöistä. Kokoamme ja tuotamme kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevia tietoja ja palveluita. Edistämme paikkatietojen yhteiskäyttöä. Teemme siis tärkeää, laajasti vaikuttavaa perustyötä. Toimintamme jaksottuu vuositavoitteiksi. Pidemmän jakson tavoitteemme perustuvat maa- ja metsätalousministeriön linjauksiin. Tavoitteet vahvistetaan vuosittain tarkentuvassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS). Tämä henkilöstöstrategia-asiakirja perustuu vuosiksi laadittuun TTS:aan. Henkilöstöstrategia on suunnitelma. Se kuvaa, miten MML:n toiminnan tavoitteet muuntuvat arjen käytännöiksi henkilöstön kautta. Se tuotettiin ryhmässä, johon kuuluivat: yli-insinööri Pekka Halme, henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lanu, maanmittausjohtaja Tuula Manninen, pääluottamusmies Tuula Natunen (JUKO ry), henkilöstökoordinaattori Johanna Ojasti, luottamusmies Martti Pietikäinen (MATE ry), maanmittausjohtaja Erkki Räsänen, yli-insinööri Jurkka Tuokko ja henkilöstöjohtaja Maritta Yläranta. Maanmittauslaitos on muutosvirrassa. Maailmanlaajuiset isot muutosvoimat, kuten talouden suhdanteet vaikuttavat myös meillä vaikkakin viiveellä. Oma isäntämme, valtion keskushallinto, vaatii meiltä jatkuvaa toiminnan tehostamista. Tuottavuutta tulee lisätä vuosi vuodelta. Henkilöstömme ikääntyy ja paljon kokemuksen tuomaa osaamista siirtyy joka vuosi eläkkeelle. Meidän täytyy pystyä muuttamaan nuorten myytinomaisia mielikuvia maanmittausalasta ja houkuttelemaan nuoria alalle. Toimintamme kansainvälisyys kasvaa. Meidän on hyvä päästä vaikuttamaan alan kansainväliseen kehitykseen. Kansainvälisissä verkostoissa myös opimme ja saamme tietoja kehityksestä oman päätöksenteon tueksi. Menestymme tulevaisuudessakin, kun uudistumme jatkuvasti. Uudistuminen tarkoittaa muutosuhkien kääntämistä vahvuuksiksi. Keinoina ovat osaaminen, vuorovaikutus ja yhteen hiileen puhaltaminen. Tiimeissä on paljon osaamista. Otetaan kaikki voimavarat hyötykäyttöön. Työntekijä Sinä olet avainhenkilö. Sinun osaamisesi, ahkeruutesi ja kehittymishalukkuutesi tuottavat tuloksia asiakkaidemme parhaaksi. Yhdessä muiden työntekijöiden tulosten kanssa niistä muodostuu kokonaisuus, joka antaa Maanmittauslaitokselle olemassaolon oikeutuksen. Esimies - Sinä olet avainasemassa muutoksesta puhumisessa ja henkilöstön ohjaamisessa muutoksen suuntaan. Tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelut ovat virallinen ohjaamisen paikka, mutta muutoksesta täytyy puhua myös tavallisessa arjessa. Kun työntekijä on edennyt oikeaan suuntaan, asiakas antaa palautetta hyvästä työstä ja on myös henkilökohtaisen palautteenannon aika.

10 2(23) 2 HENKILÖSTÖMME NYT 2.1 Yhteenveto Asiakirja on käsitelty Maanmittauslaitoksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja johtoryhmässä Tämä asiakirja käsitellään toimintayksiköiden johtotiimeissä ja esimiesten johdolla kaikissa tiimeissä. Keskusteluissa pohditaan, mitä sen sanoma tarkoittaa toimintayksikössä, prosessissa ja tiimissä. Tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa on keskeisellä sijalla keskustelu muutoksen vaikutuksesta osaamistarpeisiin sekä sopiminen osaamisen kehittämistoimenpiteistä. Henkilöstötunnuslukuina seurataan mm. henkilöstön määrää, keskiikää, eläkkeelle siirtymisikää, eläkepoistumaa, työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaoloja. Niiden kehitys ja nykytila ilmenevät alla olevasta yhteenvedosta. (Lisätietoja: Maanmittauslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2008 ja Maanmittauslaitoksen vuosiraportti vuodelta 2008). 2.2 Määrä ja rakenne Tunnusluku Mittayksikkö Henkilöstömäärä htv Henkilöstön keski-ikä vuosi 47,6 48,2 49,1 49,4 50,1 Eläkepoistuma % 2,4 2,5 2,3 2,2 2,6 Eläkkeelle siirtymisikä v 57,7 60,5 61,4 61,2 62,1 Työtyytyväisyysindeksi piste 3,7 3,7 3,7 3,8 3,8 Sairauspoissaolot tpv/hlö 8,5 9,2 10,3 10,0 10,5 Vuonna 2008 henkilöstön määrä oli 1791 htv. Vuodesta 2004 se on supistunut 48 htv eli 2,7 %. Pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 94,6 % henkilöstöstä. Heistä 91 % oli kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaeläkkeellä oli 119 työntekijää. Pääosa henkilöstöstä on virkasuhteessa. Tehtäviin, joissa ei tehdä valituskelpoisia ratkaisuja, henkilöstö rekrytoidaan työsuhteeseen. Työsuhteisia oli vuoden lopussa noin kuudesosa henkilöstöstä. Henkilöstön vuosipoistuma on ollut keskimäärin 60 henkilöä. Avoimia toimia oli vuonna 2008 yhteensä 51, joihin saatiin yhteensä 898 hakemusta. Avointa tehtävää kohti tuli keskimäärin 17,7 hakemusta, maanmittausinsinööritehtäviin keskimäärin 6,3 hakemusta. Henkilöstön keski-ikä oli 50,1 v. Sen vuosittainen nousuvauhti on ollut viime vuosina keskimäärin 0,6 v. Koko henkilöstöstä 19 % on alle 40- vuotiaita. Nuorten työntekijöiden suhteellinen osuus nousi edellisestä vuodesta 0,5 prosenttiyksikköä. Eläkeikään (laskennallinen 64 v) tulee vuosina vuosittain keskimäärin 57 työntekijää. Lisäksi johtamistehtävistä siirtyy eläkkeelle keskimäärin 3 johtajaa vuosittain. Naisten lukumäärä henkilöstöstä on 52 %, miesten 48 %.

11 3(23) 2.3 Osaaminen Henkilöstö työskentelee johtamis- ja esimies-, asiantuntija-, tuotantosekä tukiprosessitehtävissä. Johtamis- ja esimiestehtävissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on 6,7 %. Vastaavasti muiden ryhmien osuudet ovat: asiantuntijatehtävät 37,0 %, tuotantotehtävät 40,6 % ja tukiprosessitehtävät 15,7 %. Pysyväisluonteisesta henkilöstöstä 19 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Alimman korkea-asteen tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on 34 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 38 %. Koulutusaste Lkm ( ) Perusaste 161 Keskiaste 656 Alin korkea-aste 375 Alempi korkeakouluaste 205 Ylempi korkeakouluaste 316 Tutkijakoulutus 7 Yhteensä (pysyväisluonteiset) 1720 Tutkintonimikkeittäin tilanne oli seuraava (pysyväisluonteinen henkilöstö): Maanmittausalan perustutkinto 676 Muu perustutkinto 167 Maanmittausinsinööri (AMK) 377 Muu ammattikorkeatutkinto tai vastaava 143 Maanmittausinsinööri (DI) 284 Muu ylempi korkeakoulututkinto 48 Yhteensä 1695 Henkilöstön osaamista kehitetään jatko- ja täydennyskoulutuksella. Uusia tutkintoja suoritetaan vuositasolla noin 20. Vuonna työntekijää suoritti uuden tutkinnon ja yhteensä 98 työntekijää oli jatkotutkintoon tähtäävässä koulutusputkessa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) tai vastaavan suorittaneita esimiehiä on 58, ja 46 esimiestä on parhaillaan JET- koulutuksessa. Jatko- ja täydennyskoulutukseen käytettiin keskimäärin 6,3 työpäivää. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 2,0 milj.. Lisäksi osaamista kehitettiin työkiertomenettelyllä. Osaamista katoaa strategiakaudella eläkkeelle siirtymisen takia erityisesti toimitusvalmistelu-, kartoitus- ja maanmittausinsinööri (AMK) tehtävistä seuraavasti:

12 4(23) Toimiluokka Eläkepoistuma % toimiluokkien (lkm) henkilöstöstä , , , ,2 Osaamisen taso on viime vuosien tuloksellisuuden perusteella arvioituna nyt tasapainossa tulostavoitteiden kanssa. Vuosina 2007 ja 2008 lähes kaikki toimintayksiköt ovat ylittäneet tulostavoitteensa ja saavuttaneet tulospalkkion. Osaamisen varmistamiseksi myös tulevia vuosia varten sovelletaan erilaisia menettelyjä. Tärkein niistä on vuosittainen tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelu, jossa tuloksellisuuden lisäksi asetetaan tavoitteita osaamisen kehittämiselle. Osaamisen kehittäminen voidaan myös ajoittaa useammalle vuodelle erillisessä kehittymissuunnitelmassa. Tavoitteena on tarjota omalle henkilöstölle urakehitystä, kun uusien työntekijöiden rekrytointi on ajankohtaista. Seniorien osaamista siirretään nuoremmille mentorointiohjelmalla. Vuosittain 20 työntekijää osallistuu ohjelmaan. Yhteensä 81 työntekijää on tähän mennessä osallistunut ohjelmaan mentorina tai aktorina. Maanmittausalaa tehdään tunnetuksi nuorten keskuudessa osallistumalla opetustyöhön alan oppilaitoksissa, esittelemällä maanmittausta oppilaitoksissa ja lukioissa, TET- toiminnalla sekä tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Harjoittelijoita on vuosittain noin 100. Vuonna 2008 heitä oli 123. Laitostasolla työskentelee oppilaitosten, työnantajien ja ammattijärjestöjen yhteinen IMAGO- ryhmä maanmittausalan tunnettuuden lisäämiseksi. 2.4 Hyvinvointi Henkilöstötutkimusten perusteella työ laitoksessa on erittäin motivoivaa. Erityisen myönteisesti koetaan yhteistyö tiimeissä. Tiimi- ja porukkasopimukset ovat tuoneet selkeyttä pelisääntöihin ja tavoitteisiin. Hyvin toimivat asiat keskittyvät johtamiseen ja esimiestyöhön (avoimuus, tunnustus, nopea päätöksenteko), työtovereiden väliseen vuorovaikutukseen (auttaminen, osaamisen jakaminen), toimitiloihin ja työkaluihin, turvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Työaikapankki koetaan erittäin myönteiseksi. Työtyytyväisyys on korkealla tasolla (3,8) verrattuna valtiontyöpaikkojen keskimääräiseen työtyytyväisyyteen (3,3). Eniten kehitettävää henkilöstön mielestä on ammatillisissa kehittymismahdollisuuksissa. Tehtävien vaihtamista toivotaan nykyistä enemmän. Kehitettävää on myös esimiehen kannustavuudessa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa. Työmäärä todetaan suureksi, mutta koetaan, että siitä on selviydytty hyvin. Sairauspoissaolot ovat kohtalaisen korkealla tasolla (10,5 tpv/htv) verrattuna valtion keskimääräiseen lukuun (9,0 tpv/htv). Eniten työterveys-

13 5(23) 2.5 Palkitsemisen kokonaisuus Aineellisen palkitsemisen muodot Kuukausipalkka huollon käyntejä ja sairaslomia aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Noin viidesosa henkilöstöstä osallistuu vuosittain ns. ikäkausitarkastukseen. Työkykyindeksi oli raporttien perusteella erinomainen tai hyvä 87,4 %:lla tutkituista. Työuupumisindeksin perusteella 90,3 %:lla tutkituista ei ollut työuupumusta. Loppuosalla tutkituista oli lievää tai kohtalaista työuupumusta. Tapaturmien takia menetettiin sairaspäivinä 238 työpäivää. Suunta on ollut aleneva vuoteen 2005 verrattuna. Työkyvyttömyyseläkkeelle on vuosittain siirtynyt 8-11 työntekijää. Määrä on 0,5 % henkilöstöstä. Liikuntaan, urheiluun ja kulttuuriin tarjotaan mahdollisuuksia omien urheilu- ja kulttuuritapahtumien muodossa. Lisäksi tuetaan omaehtoisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Vuonna 2008 käytettiin työhyvinvointi- ja kulttuuritapahtumien, vuosijuhlien ja maanmittauspäivien järjestämiseen sekä niihin osallistumiseen yhteensä Laitoksen palkitsemisen kokonaisuus sisältää laajan valikoiman sekä aineellisia että aineettomia osatekijöitä. Tavoitteena on sekä kannustaa että palkita, ja toimia hyvän työnantajan tavoin. Laitos haluaa sitouttaa osaavat työntekijänsä, ja olla houkutteleva työnantaja rekrytointitilanteissa. Tärkein aineellisen palkitsemisen muoto on tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva kuukausipalkka. Palkkausjärjestelmien periaatteiden mukaisesti ensin mainitulla tavoitellaan osaamisen kehittämistä ja pyrkimystä vaativampiin tehtäviin, jälkimmäisellä kannustetaan hyviin suorituksiin. Laitoksen ja henkilöstöjärjestöjen kesken on sovittu tehtävän vaativuuden mukaisen palkanosan kehittämisestä. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi, urakehitykseen kannustavampi ja ulkoisesti vertailukelpoisempi järjestelmä. Henkilökohtaisen suorituksen mukaisen palkanosan kivijalkana on tavoitteen asettelu. Uudistettu lomakkeisto integroi henkilökohtaiset tuloksellisuuden, osaamisen ja toimintatavan tavoitteet tiimin, toimintayksikön ja laitoksen tavoitteisiin. Tavoitteen asettelu on jatkuva - sekä esimiehen että työntekijän kehittämiskohde. Mitä täsmällisemmin tavoitteet on asetettu, sitä helpompaa on suoriutumisen arviointi vuoden kuluttua. Lähivuosien erityisenä tavoitteenasettelun kohteena on moniosaaminen. Luonteva siirtymien sivusuunnassa tehtävästä toiseen varmistaa toimintayksikön tuloksellisuutta ja vahvistaa työntekijän työmarkkinakelpoisuutta laitoksessa.

14 6(23) Tulospalkkio Laitos on pioneeri tulospalkkion soveltamisessa valtiotyönantajien joukossa. Tulospalkkioina on henkilöstölle jaettu 2000 luvulla vuosittain 0,5 1,5 milj. euroa (0,7 2,2 % palkkasummasta). Toimintayksikön tulostavoitteiden ylittäminen laukaisee tulospalkkion, jos toimintayksiköllä on rahoitus sen jakamiseen. Kaikille toimintayksikön työntekijöille jaettava tulospalkkio kannustaa yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Menettelyä on myös arvosteltu - se palkitsee myös vähemmän aikaansaaneita työntekijöitä. Vastalääkkeenä on sovellettu tulospalkkion jakamista puoliksi koko henkilöstön ja hyvin menestyneiden tiimien kesken. Tällöin tiimeillä on selkeät tulossopimukset, joiden toteutumiseen palkkio perustuu. Henkilöstöedut Laitoksella on henkilöstöetuja, joita usein ei mielletä palkitsemiseen kuuluviksi. Näitä ovat työterveyshuolto, työpaikkaruokailun tuki, laitostasoiset virkistys- ja harrastusmahdollisuudet, henkilökuntaraha ja alennus karttaostoksissa. Osaamisen ylläpito ja kehittäminen on yksi tärkeimmistä henkilöstöetujen muodoista. Kehittämisen keinovalikoima on laaja mukaan lukien työssä oppimisen, työkierron, mentoroinnin, kurssit, koulutusohjelmat ja opintovapaat tutkintojen suorittamisen Aineettoman palkitsemisen muodot Tähän ryhmään kuuluvat palvelusuhteen pysyvyys, joustavat työajan järjestelyt, osallistumis-mahdollisuudet ja myönteinen palaute. Laitoksen muutostilanteissa palvelussuhteen pysyvyyden turvaamiseksi sovelletaan tukivalikoimaa, johon kuuluu mm. korvaavan työn etsintä laitoksesta tai muiden työnantajien palveluksesta ja kouluttautumisen tuki. Laitoksessa on kokeiltu työaikapankkia noin kahden vuoden ajan. Kokemukset siitä ovat olleet erittäin myönteisiä. Tavoitteena on aikaansaada koko laitokseen yksi yhtenäinen joustava työaikakäytäntö. Osallistumismahdollisuudet toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ovat moninkertaistuneet tiimitoimintamallin käyttöönoton jälkeen. Tiimitoimintaa kehitetään edelleen yksikkökohtaisiin suunnitelmiin perustuen. Laitos- ja yksikkötasoisella yhteistoiminnalla hoidetaan säädöksiin perustuvaa osallistumista. Henkilökohtaisella tasolla tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelut ovat yksi osallistumisen kanava. Laitoksessa on vuosittain menossa noin 30 laitostasoista projektia ja useita yksikkötasoisia projekteja. Projektin jäsenet osallistuvat laitos- tai yksikkötasoiseen kehittämiseen.

15 7(23) Asiakkailta suoraan tai asiakaspalautejärjestelmien kautta saatu myönteinen palaute on tärkeä aineeton palkinto ja kannuste jaksamiseen. Työntekijä toivoo myönteistä palautetta esimieheltä edes kerran vuodessa tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Kiitoksen antaminen hyvästä työstä aina, kun siihen on aihetta on jatkuva kehittämisen kohde. Myös työtoverin antama myönteinen palaute on tärkeää. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTOSTRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1 Palvelujen kysyntä ja laatu 3.2 Yhteistyö ja työnjako viranomaisten välillä Laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu toimintaympäristömme muutostrendeihin. Ne liittyvät palvelujen kysyntään ja laatuun, yhteistyöhön ja työnjakoon viranomaisten välillä, teknologian kehitykseen, kansainvälistymiseen ja taloudellisiin edellytyksiin. Kaikkien muutostrendien taustalla vaikuttaa tuottavuusvaatimusten kasvu. Tuottavuusvaatimusta on perusteltu supistuvalla työllisen työvoiman määrällä ja sen seurauksena valtion palvelukseen rekrytoitavissa olevan työvoiman vähenemisellä. Sähköisen asioinnin laajentamisen uskotaan mahdollistavan kansalaisille laadukkaan palvelun entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Maanmittaustoimitusten kysyntä seuraa yleisiä taloudellisia suhdanteita. Maanmittaustoimitusten kysynnän arvioidaan vähitellen nousevan vuoden 2009 alhaisesta tasosta. Kysyntä kehittyy kuitenkin eri tavoin maan eri osissa. Tarve tilusjärjestelyihin kasvaa. Infrastruktuurihankkeiden suunnitteluvaihe edellyttää kiinteistövaikutusten arviointia. Asiakkaat vaativat nopeaa, laadukasta ja hinnaltaan edullista palvelua. Lainhuuto-, kiinnitys- ja muiden kirjaamisasioiden käsittelyä kehitetään yhdessä muiden kiinteistöasioiden kanssa. Tällä hetkellä annetaan teknisesti yksinkertaisia palveluita erityispalveluna tiskiltä, mutta ne siirtyvät itsepalveluiksi verkkoon. Maastotiedoilta edellytetään tasalaatuista sijaintitarkkuutta sekä ajantasaisuutta erityisesti liikenneyhteyksien, osoitteiden ja rakennusten osalta. Koko maan kattavan nykyistä tarkemman maanpinnan korkeustiedon tarve korostuu. Maastotietokannan jatkuva ajantasaistus laajenee rakennusten osalta valtakunnalliseksi vuonna Laserkeilaukseen perustuva valtakunnallinen korkeusmalli valmistuu Osa rutiininomaisista tehtävistä saadaan valmiiksi tai vähenee (mm. kiinteistörekisterikartan perusparannus, korkeuskäyrien käsittely, karttajulkaisujen valmistelu). Kartantuotannossa uudistamistarve kohdistuu erityisesti uusittujen koordinaattijärjestelmien käyttöönottoon. Koordinaattijärjestelmät on hallittava perusteellisesti, sillä neuvontatarve kasvaa. Laitoksella kiinteistö-, maasto- ja maankäyttöpäätöstietojen tietovarastojen hallinnoijana, tuottajajana ja asiantuntijana on merkittävä rooli paikkatietojen yhteiskäytön mahdollistajana. Yhteistyö edellyttää luokitusten yhtenäistämistä ja standardointia. Myös INSPIRE direktiivi edellyttää

16 8(23) 3.3 Teknologian kehitys yleisiä puitteita viranomaisten hallitsemien paikkatietoaineistojen saatavuudelle ja käytölle. Maastotietotuotannon painopiste siirtyykin omana työnä tehtävästä massakäsittelystä yhteistyöverkoston tiedonkeruutoimintojen laajamittaiseen hyödyntämiseen ja laadunvalvontaan. Tietojärjestelmien ja toimintatapojen uudistamiseen sekä kansainvälisten standardien käyttöönottoon tarvitaan substanssiasiantuntijoita vaatimusten määrittelyyn ja toteutukseen. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirryttyä laitokselle kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä uudistetaan. Rakennettavat uudet asiointijärjestelmät mahdollistavat sähköisen kiinteistönvaihdannan ja sähköiset panttikirjat. Kirjaamisasioiden käsittely uusilla järjestelmillä sitoo nykyistä vähemmän henkilöstöä vaikka käsiteltävien asioiden määrä kasvaa. Asiakaspalvelijoita tarvitaan kuitenkin, koska hankalat asiat edellyttävät viranomaisneuvontaa MMM on laatinut laitokselle vuonna 2005 kiinteistörekisterin perusparannussuunnitelman, jonka mukaiset tehtävät työllistävät laitostasolla nykyisen henkilöstön, vaikka maanmittaustoimistotasolla on suuria eroja. Jos tavoite saavutetaan suunnitelman mukaisesti, perusparannustyöt vähenevät jyrkästi vuodenvaihteessa 2015/2016. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tallennus ja määräalojen rekisteröinti työllistävät nyt noin 30 henkilöä. Parhaillaan valmistellaan siirtymistä kaupanvahvistajan ilmoituksen tekemiseen verkon välityksellä. Uuden menettelyn käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2010 helmikuussa. Jos tämä onnistuu, maanmittaustoimistojen suorittama tallennustyö vähenee, mutta erilaisia täydennys- ja tarkastustehtäviä jää edelleen. Yhteistyö aluekehitys- ja aluehallintoviranomaisten kanssa korostuu ratkaistaessa alueellisia maankäyttöön liittyviä ongelmia niin maaseudun nopean rakennemuutoksen kuin hankekohtaisten järjestelyjen toteutuksessa. Tilusjärjestelyt lisääntyvät erityisesti metsien (yhteismetsät ja metsien järjestelyt) sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta johtuvat kiinteistövaikutusten arvioinnin selvitystyöt ja hanketilusjärjestelyt. Tällä hetkellä tilusjärjestelyihin käytetään yhteensä 72 htv, joista 9 htv toteutetaan asiakasrahoitteisesti. Valtion IT toimintaa ohjataan konserniperiaatteella. Valtionhallinnon tietojärjestelmiä, tietosisältöä, IT- infrastruktuuria, tekniikoita ja menetelmiä yhtenäistetään. Taloushallinnon tietojärjestelmät, IT- infran palvelut sekä perusrekisterien tietopalvelut siirtyvät yhteisiin palvelukeskuksiin. Kansalaiset odottavat hallinnon kattavia verkkopalveluita, joita kehitetään laitoksessa sekä valtion IT- palvelukeskuksissa. Tietovarastojen laajeneva hyödyntäminen ja yhdistelymahdollisuudet edellyttävät tietosuojanäkökohtien entistä syvempää huomioon ottamista. Tällä hetkellä tietosuoja-asioita käsitellään usein jälkikäteen. Tie-

17 9(23) 3.4 Kansainvälistyminen 3.5 Taloudelliset edellytykset tosuoja-asiat ovat hajallaan ja yhden henkilön varassa. Tietosuojaosaamista tarvitaan yhä enemmän myös sovelluskehittämisessä. Teknologian kehitys vaikuttaa myös maastotöiden vähenemiseen. Laitoksen kansainvälisen toiminnan strategian mukaan pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön rinnalla on tärkeintä Euroopan Unionin ja koko Euroopan alueen kattava yhteistyö. Vuonna 2008 kansainväliseen toimintaan käytettiin yhteensä 7 henkilötyövuotta. Se koostui noin 80 henkilön osallistumisesta toimintaan, joista 32 käytti siihen yli 10 työpäivää. Laitoksen kansainvälinen yhteistyö kattaa pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön lisäksi työskentelyä useissa eurooppalaisissa työryhmissä, hankkeissa ja intressiryhmissä. Eurooppalaisen referenssiaineiston luominen ja EU:n paikkatietojen yhdenmukaistamistavoitteet vaikuttavat laitoksen toimintaan. EU:n ja jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijaintitietojen kysyntä kasvaa. INSPIRE-, EULIS-, GMES-, ejustice ja Mortage Credit in the EU hankkeet vaikuttavat suoraan toimintaamme. Kansainvälinen toiminta perustuu vahvaan substanssiosaamiseen. Yhteistyöhön osallistetaan alan parhaat osaajamme. Laitoksen toiminta jakaantuu maksulliseen palvelutoimintaan ja budjettirahoitteiseen toimintaan. Maksullisen toiminnan tehokkuus ja maksujen ajantasaisuus takaavat, että kustannukset voidaan kattaa. Budjettirahoituksen tasoon vaikuttavat yhteiskunnan tilaukset ja tuottavuusohjelman vaatimukset. Tuottavuusohjelman toteuttaminen merkitsee tehtävien toteuttamista vähenevillä henkilöstöresursseilla ja prosessien virtaviivaistamista teknologiaa hyödyntäen. Kun kaikkia eläkkeelle siirtymisen tai muun poistuman takia vapautuvia toimia ei täytetä, organisoidaan tehtäviä uusiksi kokonaisuuksiksi. Muiden kuin ydintoimintojen ulkoistaminen (mm. taloushallinto- ja ITpalvelut) tuottavat pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä. Näitä tehtäviä tekevän henkilöstön määrä vähenee. Tärkeäksi osaamisalueeksi nousevat hankintataidot, kuten tilausosaaminen ja sopimushallinta. Controller-osaamisen tarve kasvaa, ja tehtävät monipuolistuvat.

18 10(23) 3.6 Yhteenveto ja johtopäätökset Muutosten vaikutukset tehtäväryhmittäin ilmenevät seuraavasta yhteenvedosta: Tehtäväryhmä Tehtävien määrä vähenee Tehtävien määrä kasvaa tai osaamisvaatimus muuttuu Maastotietokanta X 1 X 2 Kartantuotanto X 3 Kiinteistörekisteri X 4 Kauppahintarekisteri X 5 Kirjaamisasiat X 6 Tilusjärjestelyt X 7 Tietojärjestelmät ja toimintatavat X 8 Taloushallinto ja sen tietojärjestelmät X 9 IT -infran palvelut X 9 Perusrekisterien tietopalvelut X 9 Perustoimitukset X 10 Arviointitoimitukset X 11 Taloushallinto ja sen tietojärjestelmät X12 X12 Tietosuoja Kansainvälinen toiminta Hankintatoimi X X X13 1. kiinteistörekisterikartan perusparannus, korkeuskäyrien käsittely, karttajulkaisun valmistelu 2. rakennukset 3. neuvonta 4. perusparannus 5. tallennus 6. sähköisten järjestelmien vaikutus 7. riippuu budjettirahoituksen saatavuudesta 8. substanssin asiantuntijoita 9. siirtyvät yhteisiin palvelukeskuksiin 10. prosessi yhden henkilön tekemänä korostuu 11. maanteiden rajaamistoimitukset 12. moniosaamisen tarve kasvaa 13. tilausosaaminen ja sopimushallinta Hoidamme tehtävämme lähivuosina nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Osa tukitoiminnoista siirtyy laitoksen ulkopuolisiin palvelukeskuksiin. Palveluiden, järjestelmien, laitteiden, ym. hankintoihin liittyvän juridiikkaosaamisen tarve kasvaa. Osasta ydintoimintaa tulee tukitoimintaa. Järjestelmien kehittämiseen tarvitaan lisää maanmittausalan, järjestelmien ja tietosuojan syväosaajia. Syväosaajat ovat osa alan eurooppalaista kehittäjäverkostoa.

19 11(23) 4 HENKILÖSTÖMME MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstösuunnitelma Valtioneuvoston kehyspäätöksen ( ) sekä maa- ja metsätalousministeriön antamien kehysten mukaan Maanmittauslaitoksen henkilöstökehys on vuonna 2015 enintään 1788 henkilötyövuotta. Muutos vuoden 2010 kehykseen (1976) on 188 henkilötyövuotta. Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilöstösuunnitelma ja luonnollista poistumaa koskeva arvio on seuraava: Henkilöstösuunnitelma (htv) Suun Arvio 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS Muutos Budjettirahoitteinen toiminta Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi Kirjaamisasiat (budj) ARTO budjettirahoitteinen Tilusjärjestelyprosessi Maasto- ja rajatietotuotannon prosessi Kehittäminen, tuotannon tuki ja muu budjettirahoitteinen toiminta Budjettirahoitteinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta 0 Varsinaiset toimitukset Kirjaamisasiat (julk) Muut julkisoik. suoritteet Julkisoikeudellinen tuotanto yhteensä Tietopalvelu ja tilaustuotanto Kiinteistötietojärjestelmä Muut yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä Tukipalvelut, Mml:n yleishallinto ja yksikön yhteiskustannukset 0 TOIMINTA YHTEENSÄ Ulkopuolinen rahoitus Toimintamenot KEHYS Kehyksen arvioitu ylitys ikävuoden saavuttaa (lkm) Yht. 399 Arvioitu muu poistuma (htv) Yht. 63 Vuoden 2011 henkilötyövuosikehyksen vähennys on yhteensä 71 henkilötyövuotta ja vuoden 2015 yhteensä 55 henkilötyövuotta. Työuraa on mahdollista jatkaa 68:een ikävuoteen saakka, eikä 64 vuotiaiden lukumäärä välttämättä vastaa eläkkeelle siirtyjien määrää. Vähennyksistä huolimatta myös uutta henkilöstöä rekrytoidaan toiminnan turvaamiseksi.

20 12(23) 4.2 Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusrakenne on toimintayksiköiden TTS- suunnitelmien mukaan eläkkeelle siirtyvä osaamispoistuma ja rekrytointitarve huomioon ottaen vuoden 2014 alussa pysyväisluontoisen henkilöstön osalta seuraava (lisätty tiedot kirjaamishenkilöstön määrästä ja eläkepoistumasta): Kirjaamisasioiden Henkilöstömäärä (lkm) Erotus henkilöstö Henkilöstömäärä Tutkinto Henkilöstömäärä (lkm) lukien yht. (lkm) 2014 alussa Muutos- % Maanmittausalan perustutkinto ,6 Muu perustutkinto ,7 Maanmittausinsinööri (AMK) ,2 Muu ammattikorkeakoulu-tutkinto tai ,2 vastaava Maanmittausinsinööri (DI) ,6 Muu ylempi korkeakoulututkinto ,2 Yhteensä ,7 Vuoden 2010 alusta lukien Maanmittauslaitoksessa työskentelee 198 kirjaamissihteeriä ja 18 kirjaamisasioihin erikoistunutta lakimiestä. Näistä 12 toimii maanmittaustoimistoissa kirjaamisprosessista vastaavina esimiehinä, prosessipäälliköinä. Kirjaamissihteereistä 33 saavuttaa 64 vuoden iän vuoteen 2014 mennessä. Toimintayksiköiden TTS- suunnitelmien mukaan lukumääräisesti eniten supistuvat maanmittausalan perustutkintoa edellyttävät tehtävät. Suhteellisesti eniten supistuvat muuta kuin maanmittausalan ammattikorkeakoulututkintoa ja maanmittausalan perustutkintoa edellyttävät tehtävät. 5 HENKILÖSTÖMME OSAAMINEN JA TYÖURA 5.1 Jokaisen Maanmittauslaitoksessa työskentelevän osaamisvaatimukset Maanmittauslaitoksessa työskentelevät hallitsevat tietyt perusosaamiset ja valmiudet. Sosiaalisia taitoja tarvitaan kaikissa laitoksen työtehtävissä, ja ne arvioidaan rekrytointitilanteessa. Muut alla luetellut yleiset osaamiset hankitaan palvelussuhteen alettua perehdytysvaiheessa. Kaikkia laitoksessa työskenteleviä koskevat seuraavat yleiset osaamisvaatimukset: Maanmittauslaitoksen toiminta: Jokainen tuntee laitoksen ja oman toimintayksikkönsä vision, mission ja arvot, tuloksellisuuden (tulosprisman) osa-alueet ja tulosmittarit, sekä vuosikellon mukaiset vastaavat yksikkötason prosessit (mm. vuosiraportointi, TTS, vuosisuunnittelu).

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös 2010 1 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi. Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013

Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi. Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013 Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013 17.9.2013 Kamarikollegion ohjeita 19.6.1633 Maanmittareiden tulee vuosittain,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma HR-palvelut Henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Korppoo Henkilöstönkehittäjä Kati Ovaska 22.3.2012 Puheenvuoromme

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot