Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv

Transkriptio

1

2 (80) Sisällysluettelo Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Keskeisimmät toiminnan muutokset... 5 Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla... 6 Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Talousarvion yleisperustelut ja tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Konserniyhtiöt Toiminnalliset tavoitteet ja taloussuunnitelmat Hankkeet Ulkoinen muu myynti Kuntayhtymähallinto ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Toiminta- ja taloussuunnitelman liiteosa Henkilöstö toimintayksiköittäin vv Varahenkilöstö- ja muut virkapohjaan kuulumattomat vakanssit Määräaikaiset, uudelleensijoitusta varten perustetut vakanssit... 80

3 (80) Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Mikäli Stubbin hallituksen hallitusohjelma ja eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä toteutuvat, sairaanhoitopiirin toiminta tulee lakkaamaan tai ainakin olennaisesti muuttumaan vuoden 2017 alusta lukien. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskussairaalan ja muiden sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden toiminta loppuisi, vaan sairaanhoitopiirin velvollisuutena on suunnitella niiden toimintaa myös vuoden 2016 jälkeiseen aikaan eteläpohjalaisten palvelutason turvaamiseksi. Sote-uudistuksella tavoitellaan toisaalta sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon ja toisaalta perustason ja erikoistason integraatiota. Oikein toteutettuna uudistus johtaa potilaan kannalta laadullisesti parempaan ja yhteiskunnan kannalta kustannusvaikuttavampaan palvelujärjestelmään. Kun uuden järjestelmän perusteita luodaan niin toiminnallisista kuin rakenteellisista lähtökohdista vuosien 2015 ja 2016 aikana, on sairaanhoitopiirinkin syytä antaa sen henkilökunnalla oleva asiantuntemus uudistustyön käyttöön. Parempi on olla proaktiivisesti vaikuttamassa muutoksen onnistuneeseen toteuttamiseen kuin asettua vastahankaan jarruttamaan väistämätöntä ja tarpeellista kehittämistyötä, johon uusi laki avaa mahdollisuuden. Sote-uudistus saattaa johtaa aiempaa tiukempaan kilpailuun eri tuottajayksiköiden välillä. Kun rahoittaminen keskittyy Sote-alueiden kuntayhtymille, Etelä- Pohjanmaankin tuotantovastuullisten yksiköiden on kyettävä vakuuttamaan rahoittaja niin tuotantonsa laadusta kuin taloudellisuudesta. Tämän vuoksi on entistä määrätietoisemmin hiottava palveluketjuja sellaisiksi, että niissä ei ole voimavarojen epätarkoituksenmukaista käyttöä. Toisaalta on uskallettava huolehtia siitä, että toimintapuitteet ovat riittävässä kunnossa. Tämä edellyttää myös investointeja. Sairaanhoitopiiri on parhaillaan puolessa välissä seitsenvuotista kantasairaalan peruskorjaus- ja muutoshankettaan. Tähän kohteeseen liittyy myös suunnitelmakaudelle suunniteltu F-rakennusosan laajennus. Vielä päätöksiä odottava hanke on psykiatrian uusien toimintatilojen rakentaminen. Suurten rakennushankkeiden ohella myös laitekantaa ja tietojärjestelmiä on uudistettava pitkäjänteisesti. Koko tulevalla Väli-Suomen Sote-alueella on menossa varsin laajat rakennusinvestoinnit. On myös epäilty, että rakentaminen on osa varautumista keskussairaaloiden keskinäiseen kilpailuun Sote-alueella. Perussyy investointeihin ovat vanhentuneet sairaalarakennukset ja hoitomenetelmien voimakas muuttuminen. Mutta mm. osaavan henkilökunnan rekrytoinnin kannalta on tärkeätä, että Etelä-Pohjanmaalla tarjotaan vähintään yhtä hyvät työskentelyolosuhteet kuin muissa keskussairaaloissa. Sairaanhoitopiirin taloudellinen toimintaympäristö on suunnitelmakaudella vaikea: kansantalouden vähäinen tai olematon kasvu on johtanut julkisen talouden rakenteelliseen alijäämään. Kestävyysvajeen kattamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat pikemmin heikentäneet kuin parantaneet kuntien taloustilannetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien karsiminen ei ole tuottanut taloudellisesti merkittäviä tuloksia. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on erityisen vaikea yleisen alhaisen tulotason vuoksi. Erikoissairaanhoidon kulutason kasvulle ei lähivuosina ole minkäänlaista tilaa huolimatta siitä, että esimerkiksi päivystysasetus aiheuttaa lisämenoja, vaan kaikki liikkumavara on syytä kohdistaa perustason ja lähipalveluiden vahvistamiseen. Tässä onnistuminen on myös yksi niistä perusajatuksista, joiden pohjalta palvelujärjestelmää lähdettiin uudistamaan.

4 (80) Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta ja yhteistoiminta-alueilta on pyydetty perussopimuksen 16 :n mukaisesti lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Alla on mainittuna lausunnoista esille nousevat keskeiset teemat sekä sulkeissa jäsenkunnat ja yhteistoimintaalueet joiden lausunnot kyseistä teemaa koskettavat muodossa tai toisessa. 1) Kuntien taloudellisen tilanteen huomioiminen erikoissairaanhoidon suunnittelussa (Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä) Sairaanhoitopiiri on valmistellut talousarvionsa %-kasvulla vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Samalla sairaanhoitopiiri huolehtii palvelulupauksestaan tarjota potilailleen laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa arvojensa (ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus) mukaisesti. 2) Pidättyväinen suhtautuminen uudisrakentamiseen ennen valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen selkeytymistä (Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Jalasjärvi, Kuortane, Lappajärvi, Soini, Vimpeli, Ähtäri, JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä) Sairaanhoitopiiri arvioi investointitarpeita huolellisesti. Keskussairaalassa tulee kuitenkin tehdä tärkeitä peruskorjaus- ja muutostöitä. Valtuusto on hyväksynyt L1-tasoisen suunnitteluluvan F-lisäosalle, jonka pohjalta haetaan syysvaltuustossa 2014 lupaa toteutussuunnittelulle ja rakentamiselle. F-osaan saadaan esim. patologian laboratoriolle tarpeelliset työ- ja potilasturvallisuuden takaavat uudet tilat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ei sinällään vaikuta näihin toiminnallisista tarpeista johtuviin investointeihin. 3) Huomion kiinnittäminen oikeaan työnjakoon ja päällekkäisyyksien poistamiseen erikoissairaanhoidon ja perustason kesken (Alavus, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Lapua, Seinäjoki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä) Oikeaan hoidonporrastukseen ja prosessien hyvään toimimiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Hoitoketjujen kehittämiseen on saatu lisäresurssia ja tätä työtä vahvistetaan entisestään suunnitelmakauden aikana. 4) Ensihoidon toteuttaminen kustannustehokkaasti (Alavus, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Lapua, Seinäjoki, Ähtäri) Sairaanhoitopiiri kehittää ensihoitotoimintaa huomioiden toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot. Tampereen yliopiston johdolla on käynnissä ensihoidon arviointitutkimus, joka valmistuessaan lisää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta.

5 (80) Keskeisimmät toiminnan muutokset Vuoden 2015 toiminta Päivystysasetuksen myötä Päivystyskeskuksessa käynnistyy ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja osan terveyskeskusten virka-ajan ulkopuolinen päivystystoiminta siirtyy sinne Yöpäivystykset hoidetaan sairaanhoitopiirin omana toimintana Päivystysosastolla aletaan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti hoitamaan taas gastrokirurgisia potilaita Ähtärin sairaalan sisätautien poliklinikan toiminta siirtyy Seinäjoen keskussairaalaan Ähtärin sairaalassa leikataan kolmena päivänä viikossa ja vuodeosasto on auki maanantaista torstai-aamuun Päivystysasetuksen myötä Ähtärin sairaalan erikoislääkäripäivystys aloittaa uutena päivystyspisteenä 23h-heräämö valmistuu Hoitologistiikan toimintamalli otetaan käyttöön Uusi tartuntautilaki lisää sairaanhoitopiirin velvoitteita infektioiden torjunnassa Ruokapalvelun ja Kahvilatoiminnan toimintayksiköt yhdistyvät Vuosien 2016 ja 2017 toiminta Valtuusto tekee tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain edellyttämät päätökset toiminnan ja hallinnon muuttamiseksi. Sairaanhoitopiirin toteuttama erikoissairaanhoito Ähtärin sairaalassa siirtyy Seinäjoen keskussairaalaan kesäsulkuun 2016 mennessä F-rakennusosan mahdollinen laajennus toteutetaan

6 (80) Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla Väestö Etelä-Pohjanmaalla 2013 sekä väestöennuste Ennusteessa ei ole huomioitu muuttoliikettä Etelä-Pohjanmaan shp Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Muutos v:sta ,1 % 0,9 % 2,9 % 4,0 % Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste ikäryhmittäin v sekä ennuste 2020 ja

7 (80) Sairastavuustilastoja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta Eteläpohjalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu) 2012 Koko maa = 100 Kauhava Etelä-Pohjanmaa = 107,4 109,3 Evijärvi 120,2 Lappajärvi 106,2 Vimpeli 111,2 Alavus ja Töysä yhdistyneet Isokyrö , kartassa yhtenä 107,2 Lapua Alajärvi 105,6 119,2 kuntana Soini Kuortane 126,5 Ilmajoki Seinäjoki 108 Kurikka 98,2 97,7 109,9 Alavus Ähtäri Teuva 117,2 111,8 103,8 Jalasjärvi 117 Karijoki Kauhajoki 106,1 117,3 Suurin sairastavuus, suurin käyttö Isojoki 117,5 2. suurin sairastavuus tai käyttö 3. suurin sairastavuus tai käyttö 4. suurin sairastavuus tai käyttö Pienin sairastavuus tai pienin käyttö Eteläpohjalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö / 1000 asukasta (oma toiminta ja ostopalvelut) 2013 Teuva 346 Karijoki 353 Isojoki 337 Kurikka 349 Isokyrö 374 Kauhajoki 348 Ilmajoki 320 Jalasjärvi 349 Kauhava 343 Seinäjoki 328 Lapua 332 Evijärvi 364 Lappajärvi 346 Vimpeli 333 Kuortane 308 Alavus 322 Alajärvi 349 Soini 377 Ähtäri 369 Hoidetut henkilöt / 1000 asukasta Etelä-Pohjanmaa = 335 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. ( Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö pitää sisällään kaikki sairaanhoitopiirin tuottamat tai ostopalvelujen muodossa välittämät palvelut. Keskeisten kansantautien esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla (indeksi, koko maa = 100), järjestys vuoden 2013 mukaan) Keskeisten kansantautien esiintyvyyden kehitys Etelä-Pohjanmaalla 103 Diabetes 123,4 202 Nivelreuma 121,2 Etelä-Pohjanmaa 118,2 112 Psykoosit 113,1 205 Verenpainetauti 111,8 206 Sepelvaltimotauti 109,6 203 Astma vuosi 2013 vuosi 2012 vuosi 2011

8 (80) Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Sairaanhoitopiiri yhteensä Tot TA Suunnitelma Sairaanhoitopiiri yhteensä: Kokonaistuotanto: Hoitopäivät Hoitojaksot Laskutettu toiminta: Avohoitokäynnit DRG-hoitojaksot DRG:n ulkopuoliset hoitopäivät TK-yöpäivystyskäynnit TK-prick tai muu TK-myynti Kuntoutuskoti- / asuntola hpv Ensihoito: Ensihoito+kuljetus Ensihoito+ei kuljetusta Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava käynnit Minivaltava paketit Minivaltava hoitopäivät Lääk.kunt. hoitopäivät Lääk.kunt. käynnit Hengityshalvauspot. hpv Sisäinen palvelutuotanto: Laboratoriotutkimukset Patologian tutkimukset Radiologian tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Anestesiat Leikkaukset Päiv.pkl. DRG-jaks.sis.päiv.käynnit 1) Tehostettu valvonta hpv Ravintohuolto, suoritteet Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit 2) ) Päivystyspoliklinikalta osastohoidon paketteihin siirtyneet käynnit 2) Asukaslukupohjaiseen maksuun sisältyvät käynnit

9 (80) 160 Sairaanhoitopiiri yhteensä Toiminnan muutokset vv sekä TA 2014 ja suunnitelma Leikkaukset (leik.sali) Kl.AVO&½avoin hoito Hoitojaksot Vakanssit Sairaansijat Hoitopäivät Sairaansijat ja henkilöstö Erikoisala: Kirurgia Urologia Vatsataudit Ortopedia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Korva-,nenä- ja kurkkutaudit Operatiivinen ta yhteensä Sisätaudit Neurologia Kuntoutus Keuhkosairaudet Konservatiivinen ta yhteensä Lasten- ja nuorisopsykiatria Psykiatria Psykiatrinen ta yhteensä Päivystyskeskuksen ta yhteensä Sairaansijat yhteensä Tarkkailuosasto Sairaansijat ja hoitopaikat Tehostettu valvonta Sydänvalvonta yksikkö Henkilöstö: TA 1.1.

10 (80) Henkilökunta Yleisen taloudellinen tilanteen heikentymisen vuoksi lähivuodet tulevat olemaan kunta-alalla haasteellisia, mistä johtuen henkilöstökustannuksia ei ole varaa kasvattaa. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkoittaa mm. toimintojen uudelleen järjestelyjä, työnjakojen kehittämistä, henkilöstöresurssien laajempaa koordinointia ja henkilöstön yhteiskäyttöä yksiköiden välillä, systemaattisen työkierron toteuttamista sekä prosessien kehittämistä. Muutosten läpivienti edellyttää muun muassa, että henkilöstö otetaan entistä paremmin mukaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen, huomiota kiinnitetään voimavaralähtöiseen ja ratkaisuja hakevaan toimintatapaan ja työssä jatkamista ja työhön paluuta tuetaan mukauttamalla työtä työntekijän voimavaroihin. Tavoitteena on tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman lähtökohtana on, että uusia vakansseja tai kustannuksia lisääviä vakanssimuutoksia ei tehdä, ellei muutoksella voida vastaavasti vähentää vastaavaa määrää esim. ostopalveluja. Jokaisen avautuvan vakanssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttäminen tarpeellista vai voidaanko tehtävät hoitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen henkilöstön määrää vähennetään. Sote-uudistus vaikuttaa osaltaan myös sairaanhoitopiirin henkilöstöpolitiikkaan suunnitelmakaudella Varahenkilöstön rakennetta kehitetään toiminta-alueiden tarvetta vastaavaksi. Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nostetaan, ja alle 13 päivää kestävien sijaisuuksien käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Sairaanhoitopiirissä on yhdeksän uudelleensijoitusta varten perustettua määräaikaista vakanssia. Henkilöstön eläköitymisen ennuste vuosille Ammattiryhmä Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Tutk. ja hoitohenkilöt akat Tutk.ja hoitoa avustavat Huoltohenkilöt Hall.ja taloushenkilöt Yhteensä Lähde: Kuntien eläkevakuutus

11 (80) Laatu- ja potilasturvallisuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistetään Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti laatujärjestelmän asteittainen rakentaminen. Terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti laatu ja potilasturvallisuus ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Keskeistä on henkilöstön osallistuminen laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Sairaanhoitopiirin sisäinen auditointi etenee hoitoprosesseihin ja ketjuihin. Omavalvontatoimenpiteinä jatketaan käsihygienian ja potilaan tunnistamisen seurantatoimenpiteitä. Johdon katselmuksissa käsitellään Hyvä hallinto ja johtaminen -ohjeen sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman edellyttämät asiat. Riskienhallinta- ja turvallisuussuunnittelu otetaan käyttöön toiminta-alueilla ja -yksiköissä. Strateginen riskienhallinta on osa johdon suunnittelu-, päätöksenteko- ja johtamisprosessia. Operatiivisessa toiminnassa riskienhallinta käsittää prosessien toimivuuden, henkilöstön ja järjestelmien toimivuuden ja niiden puutteiden aiheuttamat turvallisuusriskit. Hoitoketjujen ja -prosessien mallintaminen pääprosessien osalta toteutetaan vuoden 2015 aikana. Alueellisissa prosesseissa yhteistyö toteutetaan Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa. Sairaalainfektioiden ehkäisy -hanke käynnistettiin syksyllä 2013 ja se jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka. Hanke sisältää myös sairaalainfektioiden rekisteröinnin luotettavuuden parantamisen. Hankkeeseen liittyy ohjeiden päivittäminen, käsihygienian sekä aseptisen toiminnan omavalvonnan tehostaminen ja auditointi. HaiPro-ilmoitusten pohjalta määritetään vuosittain keskeiset kehittämiskohteet. Vuositeemana 2015 on infektioiden torjunta. Lääkehoidossa kehitetään potilaan tunnistamista ja annetun lääkehoidon kuittaamista sähköisillä järjestelmillä. Sairaanhoitopiirin alueella on käytössä yhteinen HaiPro-järjestelmä, jolloin voidaan kartoittaa myös yhteisiä potilasturvallisuuden kehittämiskohteita. HaiPro-käsittelijäkoulutus järjestetään uusille käsittelijöille. Tavoitteena on ilmoitusten perusteella löytää virheet ja laatia niihin korjaavat toimenpiteet. Tays-erva -alueen potilasvahinkotyöryhmän linjausten mukaisesti suunnitellaan asiantuntijaryhmien koulutusta vakavien potilasvahinkojen selvittämiseksi. Alueellinen yhteistyö laadun ja potilasturvallisuuden parantamisessa etenee yhdessä valittujen teemojen puitteissa. Alueen potilasturvallisuusvastaavat kokoontuvat säännöllisesti. Yhteisenä tavoitteena on hoito-, kuntoutus- ja palveluketjujen laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen.

12 (80) Sairaanhoitopiirin laatutavoitteet vuosille Potilaan hoito oikea hoito, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen potilaan hoidossa potilaan osallistuminen ja voimaannuttaminen Mittari: Hoidon saatavuus, odotusajat hoitoonpääsyssä ja läpimenoaika Sisäisten lähetteiden seurantajärjestelmä Potilasturvallisuus laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman käyttöönotto potilasturvallisuuskyselyn tulosten hyödyntäminen käytössä olevien mittareiden tehokkaampi käyttö sairaala-infektioiden vähentäminen Mittari: HaiPro ilmoitusten käsittelyprosessin tehostaminen, Koko organisaatiotason kehittämistoimenpiteitä vähintään 3/ vuosi SAI infektiotilastojen tehostettu seuranta Hoidon ja tutkimusmenetelmien vaikuttavuus Prosessit Osaamisen johtaminen ja vahvistaminen vaikuttavuusmittareiden luominen, seuranta ja raportointi Mittari: 15D-vaikuttavuusmittari lonkka-, polvi- ja olkapääleikatuilla potilailla Selkäpotilaan hoitoprosessin vaikuttavuus alueellisten hoitoketjujen ja -prosessien mallintaminen pääprosessien yhtenäistäminen ja prosessien auditointi prosessi-innovaatiot lean-ajattelun otetaan käyttöön hoitoketjuissa ja - prosesseissa sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Mittari: Sähköinen sairaskertomusprosessin auditointi, arkistotilausten määrä Mallinnettujen alueellisten hoitoketjujen määrä, auditoinnit perehdytyksen kehittäminen työssä oppimisen ja työnkierron kehittäminen esimiestyöhön ja johtamiseen panostaminen Mittari: Sähköisen yleisperehdytyksen käyttöönotto, perehdytyksen toteutuminen uusilla työntekijöillä Hrm perehdytysten kirjaukset ESVA-koulutukseen osallistuneet, PD- ja MBA-koulutukset

13 (80) Sairaanhoitopiirin strategian näkökulmia kuvaavat mittarit Sairaanhoitopiirin strategia ohjaa toimintaa. Strategiassa määritellään toiminnan missio, visio ja arvot sekä strategiakauden kriittiset menestystekijät ja näihin liittyvät tavoitteet. Strategiasta ja sitä konkretisoivista toimintaohjelmista on kehitetty toimintavuoden aikana mittaristoa kuvaamaan erilaisia syy-seuraussuhteita asiakkaiden, henkilöstön, talouden ja prosessien näkökulmista. Mittariston kehittämisen tavoitteena on kuvata toiminnan kannalta merkittäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi potilasturvallisuutta, toiminnan laatua, toiminnan hallintaa ja talouden hallinnan onnistumista. Mittaristo rakennetaan sairaanhoitopiirin johdon tietojärjestelmään (Exreport). Esimerkkejä strategian näkökulmia kuvaavista mittareista Asiakasnäkökulma Mittari: Palvelulupaus potilaille/asiakkaille Tavoite: Annetuista palautteista vähintään 85 % saavuttaa erinomaisen tason (arvosana 4-5) Henkilöstönäkökulma Mittari: Sairauslomapäivät Tavoite: Lyhytaikaiset sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna Prosessinäkökulma Mittari: Hoidon tarpeen arvioinnin alkaminen Tavoite: Kiireettömät lähetteet arvioidaan 100 %:sti kolmen viikon kuluessa Mittari: Kiireetön hoitoon pääsy Tavoite: Erikoissairaanhoitoon pääsee hoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa 100 % :sti ja lasten- ja nuorisopsykiatriassa 100 %:sti kolmessa kuukaudessa Mittari: HaiPro-ilmoitusten käsittely Tavoite: Potilaiden tekemät ilmoitukset on käsitelty kahden viikon kuluessa Talousnäkökulma Mittari: Tilikauden tulos Tavoite: Määrärahojen käyttö max 100 % Yllä mainitut tavoitteet ja mittarit koskevat koko sairaanhoitopiiriä, kuitenkin niin että hoidon tarpeen arvioinnin alkaminen ja kiireetön hoitoon pääsy eivät koske kuntayhtymähallintoa, hallintopalveluita eikä tukipalveluita. Näiden lisäksi toimintaalueilla on omia yksityiskohtaisempia tavoitteitaan ja mittareita.

14 (80) Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Vuonna 2015 yhteensä 2688,9

15 (80) Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Vuoden 2015 talousarvio vahvistetaan sitovana sekä vuosien 2016 ja 2017 talousarviot ohjeellisina. Talousarviovuosi 2015 on lähtökohdiltaan kuluvan vuoden kaltainen. Suurimmat toiminnalliset muutokset tapahtuvat päivystystoiminnassa ja Ähtärin sairaalassa. Vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelmissa on huomioitu suurimmat tiedossa olevat muutokset talousarvion valmistelun aikaisten päätösten mukaisina ilman normaalia inflaatiovaikutusta. Vuosien 2016 ja 2017 luvut kuvaavat siten reaalimuutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan toiminta-alueittain. Valtuustoon nähden sitova taso on toiminta-aluekohtaiset toimintatavoitteet sekä toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteissummat sekä rahoitustuottojen ja kulujen yhteissummat. Hankkeiden osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat hankkeen omarahoitusosuus ja tilikauden tulos. Toiminta-alue ulkoinen muu myynti sisältää apteekin, varaston atk:n ulkoisen myynnin. Ulkoinen muu myynti toiminta-alueen osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat tilikauden tulos. Hallitus päättää toiminta-aluekohtaiset tavoitteet sisältävästä käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Hallitukseen nähden sitova taso on sairaanhoitopiirin sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat sekä toiminta-aluekohtaisten sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat. Toiminta-aluejohtaja päättää käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioon sisältynyt alustava toimintayksikköjen käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimintayksikköjohtaja voi edelleen jakaa oman toimintayksikkönsä määrärahan vastuuyksiköilleen. Käytännössä jako on jo olemassa, koska taloussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle vastuuyksikkötasolta. Investointien osalta valtuustoon nähden sitova taso on investointiosan menojen ja tulojen yhteissummat. Hallitus voi määrittää yksittäisen hankkeen määrärahan itseensä nähden sitovaksi hyväksyessään talousarviovuoden rakentamisohjelman tai yksittäisen projektisuunnitelman. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat vuonna 2015 yhteensä 0,4 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja 3,7 % verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Sairaanhoitopiirissä on käytössä asukasluvun mukaan perittävä erityisvelvoite- ja poikkeuksellisen suurten hoitokustannusten tasausmaksu, jolla on tarkoitus kerätä n. 13,9 milj. euroa. Kalliin hoidon tasausrajaan ei tehdä muutoksia. Lisäksi erityisvelvoitemaksulla rahoitetaan sairaanhoitopiirin osuus hankkeista, potilasvakuutus, potilasasiamiestoiminta, perusterveydenhuollon yksikkö, terveyden edistäminen ja muu kaikkiin sairaanhoitopiirin asukkaisiin kohdistuva sairaanhoitopiirin toiminta. Erityisvelvoitemaksun suuruudeksi tulee 69,97 euroa / asukas, kun kuluvana vuonna summa on ollut 57,14 euroa /asukas. Erityisvelvoitemaksun kasvu tulee pääosin suurten hoitokustannusten tasausmaksun sekä potilasvakuutusmaksun kasvusta.

16 (80) Erityisvelvoitemaksut asukasluvun ( ) mukaan Asukasluku Erityisvelvoitemaksu ( euroa ) KUNTA v v v Alajärvi , , ,65 Alavus , , ,57 Evijärvi , , ,68 Ilmajoki , , ,86 Isojoki , , ,83 Isokyrö , , ,51 Jalasjärvi , , ,26 Karijoki , , ,07 Kauhajoki , , ,82 Kauhava , , ,64 Kuortane , , ,03 Kurikka , , ,80 Lappajärvi , , ,84 Lapua , , ,50 Seinäjoki , , ,45 Soini , , ,88 Teuva , , ,10 Vimpeli , , ,69 Ähtäri , , ,82 Jäsenkunnat yht , , ,00 / asukas 69,97 69,26 69,26 Erityisvelvoitemaksu peritään asukasluvun mukaan Vuoden 2015 talousarviossa erityisvelvoitemaksu kattaa seuraavat tehtävät: Käyttötarkoitus Euroa Kalliin hoidon tasaus Hankkeet Potilasvakuutus Potilaille ilmaiset tartuntatautilääkkeet Myrkytystietokeskuksen maksu Laboratorioiden laaduntarkkailu Potilasasiamiestoiminta Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen Suomen Kuntaliitto palvelumaksu eresepti ja KanTA arkisto Sähköinen asiointi Hyvis

17 (80) Talousarvion yleisperustelut ja tuloslaskelma Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on ollut yleinen taloudellinen tilanne ja kuntapuolen taloudellisiin paineisiin vastaaminen. Sairaanhoitopiirin talouden osalta oman toiminnan menot ovat hyvin hallinnassa, mutta erikoissairaanhoidon ostopalveluissa vuoden 2014 toteutuma poikkeaa merkittävästi suunnitellusta. Talousarviossa 2015 erikoissairaanhoidon ostopalveluja on edelleen korjattu realistisemmalle tasolle. Toiminnalliset muutokset on sopeutettu raamin sisälle. Talousarvioon lisätyt uudet vakanssit on rahoitettu toiminnallisin muutoksin tai ostopalveluja vähentämällä. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ennakoidaan edelleen jatkuvan, jolloin pitkäaikaisten investointien rahoittaminen kokonaisuudessa talousarviolainalla lisää lähivuosien korkoriskiä olennaisesti. Korkoriskiltä tullaan tarvittaessa suojautumaan eri toimenpitein. Vuonna 2015 nostettavien uusien lainojen korot ja peruspääoman korko on laskettu 1,0 % mukaan. Vanha laina on laskettu 0,5 %:n mukaan ja syksyllä 2013 nostettu koko laina-ajan kiinteäkorkoinen laina on laskettu 2,7 %:n mukaan. Vuosien 2016 ja 2017 rahoituskustannukset on laskettu samoilla tiedoilla. Rahoituskustannusten nousu aiheutuu kasvaneesta lainakannasta. Ensihoidon laskutus toteutetaan edelleen asukaslukuperusteisesti vuonna Rahoitus-, investointi- ja tuloslaskelmaosien yhteydessä on esitetty lyhyet perustelut. Tuloslaskelmaosa on laadittu siten, että vuosi 2015 on 2 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämällä voidaan kattaa aikaisemmin otettujen lainojen lyhennyksiä ja vahvistaa tasetta. Vuoden 2013 tilinpäätös oli alijäämäinen ja taseen kertynyt alijäämä on nyt 3,2 milj. euroa. Vuonna 2014 tuloksen ennakoidaan olevan 1 milj. euroa ylijäämäinen suunniteltua pienemmän kuntalaskutuksen johdosta. Vuosille 2016 ja 2017 suunnitelmaan ei ole sisällytetty mitään merkittäviä toiminnallisia tai taloudellisia muutoksia lukuun ottamatta rahoituskustannuksia ja hankkeiden rahoitusosuuksien muutosta. Jatkovuosille on suunniteltu 2 milj. euron ylijäämä. Suunnitelmakaudella investoidaan voimakkaasti, joka kasvattaa suunnitelmapoistoja. Rakentamisen ja peruskorjaamisen investoinnit rahoitetaan lainalla, joka kasvattaa rahoituskuluja selvästi suunnitelmakauden lopulla. Talousarvio 2015 on valmisteltu yhtenä kokonaisuutena ja tuloslaskelma on seuraavalla sivulla. Lisäksi esitetään lisätietona erittelyt sairaanhoitopiirin omasta toiminnasta eli toiminta-alueet 1-8, hankkeista sekä ulkoisesta muusta myynnistä, johon sisältyy apteekin, varaston ja atk:n myynnit. Talousarvion 2015 toimintamenojen kasvu on 0,0 % verrattuna TA 2014 ja 1,5 % verrattuna tilinpäätökseen 2013.

18 (80) Tuloslaskelma TALSU RAPORTTI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TP % TA % TA/TP TA/TA Tili Nimi TOT BUD Alkuperäinen Ero % Ero % TA 2016 TA 2017 TOIMINTATUOTOT ,1% 0,2% Myyntituotot ,5% 0,3% Jäsenkuntien myyntituotot ,7% 0,4% Muut myyntituotot ,0% -0,4% Maksutuotot ,5% -2,6% Tuet ja avustukset ,2% -1,4% Muut toimintatuotot ,3% -3,2% SISÄISET TUOTOT ,7% -3,5% TOIMINTAKULUT ,5% 0,0% Henkilöstökulut ,4% -1,5% Palvelujen ostot ,4% 6,0% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5% -2,8% Avustukset ,5% 45,0% Muut toimintakulut ,2% 7,1% SISÄISET KULUT ,7% -3,5% TOIMINTAKATE ,2% 4,2% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,2% -4,9% Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,2% 4,9% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,2% 2,7% Suunnitelman mukaiset poistot ,6% 2,7% Kertaluonteiset poistot ,0% 0 0 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT ,0% 0 0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,8% 6,4% VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,0% -100,0% 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0,0%

19 (80) Sairaanhoitopiirin oma toiminta eli toiminta-alueet 1-8 TP % TA % TALSU RAPORTTI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA/TP TA/TA Tili Nimi TOT BUD Alkuperäinen Ero % Ero % TA 2016 TA 2017 TOIMINTATUOTOT ,1% -0,0% Myyntituotot ,3% 0,1% Jäsenkuntien myyntituotot ,8% 0,4% Muut myyntituotot ,5% -2,6% Maksutuotot ,5% -2,6% Tuet ja avustukset ,6% 0,6% Muut toimintatuotot ,3% -3,2% SISÄISET TUOTOT ,7% -3,5% TOIMINTAKULUT ,4% -0,2% Henkilöstökulut ,4% -1,7% Palvelujen ostot ,8% 5,0% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8% -3,0% Avustukset ,7% 45,0% Muut toimintakulut ,7% 7,2% SISÄISET KULUT ,7% -3,5% TOIMINTAKATE ,1% 4,2% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,2% -4,9% Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,3% 4,9% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,2% 2,7% Suunnitelman mukaiset poistot ,6% 2,7% Kertaluonteiset poistot ,0% 0 0 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT ,0% 0 0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,9% 6,4% VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,0% -100,0% 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,8% 0,0%

20 (80) Hankkeet TALSU RAPORTTI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TP % TA % TA/TP TA/TA Tili Nimi TOT BUD Alkuperäinen Ero % Ero % TA 2016 TA 2017 TOIMINTATUOTOT ,9% 5,4% Myyntituotot ,7% 32,4% Jäsenkuntien myyntituotot ,7% 32,4% Muut myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ,1% -5,0% 0 0 Muut toimintatuotot SISÄISET TUOTOT ,0% TOIMINTAKULUT ,1% 5,4% Henkilöstökulut ,5% 99,2% Palvelujen ostot ,2% -41,8% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4% -43,7% 0 0 Avustukset ,0% 0 0 Muut toimintakulut ,7% -80,0% SISÄISET KULUT ,0% TOIMINTAKATE ,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0