Vaikuttavuuden ytimessä. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttavuuden ytimessä. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä"

Transkriptio

1 astories1/14 Pekka Pohjakallio, 925 Design: Luovuutta ei pidä rajoittaa Punavuoren kulmille Hanne Paila, Rastor: Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan Leila Kostiainen, STTK:n pääsihteeri: Koulutus on parasta muutosturvaa Vaikuttavuuden ytimessä Michaela von Wendt, Lundia: Opittua tulee toistaa ja pitää yllä

2 Pääkirjoitus Hanne Paila Miten yhdistetään koulutuksen työelämälähtöisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus? Rastories 01/2014 Julkaisija Rastor Päätoimittaja Hanne Paila puh Toimitus Markkinointitoimisto GOLD 2 Millaisia odotuksia työelämällä on laadukkaalle ja vaikuttavalle koulutukselle, kuka sitä tulevaisuudessa tuottaa ja kuka sen maksaa? Vaikuttavuustutkimuksessa koulutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnalla tavoiteltavaa positiivista koulutuksen onnistumista ja asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Erityisesti talou dellisesti haastavina aikoina yritykset ja organisaatiot harkitsevat tarkkaan, kannattaako koulutukseen investoida aikaa ja resursseja. Koulutuksen odotetaan tuottavan nopealla aikajänteellä muutoksia sekä yksilön osaamisessa että koko organisaation toiminnassa ja tuloksissa. Asiakkaat arvostavat koulutuksen räätälöintiä yrityksen tarpeita vastaavaksi, sekä sisällöiltään että toteutustavoiltaan. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, tarpeiden kartoittamista, yhteistä suunnittelua sekä selkeästi määriteltyjen, läpinäkyvien ja yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden asettamista. Myöhemmin vaikuttavuutta mitataan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (ROE Return on Expectations). Tavoitteet voivat olla asiakkaasta riippuen hyvin erilaisia; toisella tavoitteena voi olla johtajana kehittyminen henkilökohtaisen mentoroinnin kautta, toisella asiakasmäärän kasvu 2 % vuodessa. Kaikki tämä vaatii myös luottamusta osapuolten välillä. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutossykli on nopeaa. Väestö ikääntyy ja Valtioneuvoston tiedotteessa ( ) todettiin, että Suomen talouden tila on osoittautunut ennakoitua heikommaksi. Tuottavuuspaineet edellyt tävät, että ammatillinen koulutus tuottaa työelämän tarvitsemaa osaamista entistä joustavammin, laadukkaammin ja pienemmillä kustannuksilla. Vaatimustaso on korkea ja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ammatillisella aikuiskoulutuksella on elintärkeä rooli sen kautta pidennetään yksilöiden työuria ja varmistetaan osaava työvoima nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ammatillisella aikuiskoulutuksella on elintärkeä rooli Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus ja järjestäjäverkon tiivistäminen tulevat muuttamaan ammatillisen koulu tuksen tarjontaa merkittävästi. Niukkenevien resurssien edessä koulutuksen järjestäjien täytyy pystyä osoittamaan toimintansa laadukkuus ja koulutustensa hyödyt ja vaikuttavuus myös julkiselle rahoittajalle. Kriteerejä määritetään parasta aikaa. Toivottavasti näihin kriteereihin vastattaessa vain suuri ei ole kaunista. Jos ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäminen keskittyy jatkossa vain suurille, alueellisille koulutuksen järjestäjille, työnantajien valinnanmahdollisuudet pienenevät ja työelämän ääni tulee kuulluksi yhä harvemmin. Ulkoasu Milli Hirvonen Toimituspäällikkö Minna Korpimies Painopaikka Wellprint Oy Espoo 2014 Osoitelähde Rastor Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri Rekisteriseloste: Lisätilaukset, palautteet Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Rastorin toimipaikat Helsinki Sturenkatu Helsinki Oulu Lentokatu Oulunsalo Kuopio Microkatu Kuopio Turku Eerikinkatu 17 C Turku OMISTAUTUNUT SINULLE

3 Sisältö 06 Työelämää uudistamassa Pekka Pohjakallio haluaa muuttaa suomalaista työelämää. Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan 10 Hyvä tsemppi päällä! Lundia on vahvistanut henkilöstönsä myyntiosaamista Rastorin koulutuksilla. 13 Kolumni Veli-Matti Lamppu Koulutusrakenteiden ja rahoituksen uudistuessa yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen tulee jatkossakin olla yhteiskunnan intressinä. 14 Rahoitusjärjestelmä uudistuu Rakennepoliittinen ohjelma aiheuttaa haasteita elinkeinoelämän oppilaitoksille. 16 Tuhat ja yksi tutkintotilaisuutta Näyttötutkintomestarin tuhat työelämän kohokohtaa. 18 Jaana vs. Jouko Rastor räätälöi Lähi - Tapiolalle myynnin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuskokonaisuuden. 21 Kolumni Leila Kostiainen Jos rakennemuutos johtaa siihen, että maassa on vain suuria, kuntien omistamia ammatillisia oppilaitoksia, menetetään koulutusjärjestelmästämme dynaamisuutta. 22 Työkalupakki 3

4 Aluksi Pohjois-Savossa kehitetään liiketoimintaa yhteistuumin Rastor Kuopio Pohjois-Savossa puhalletaan yhteen hiileen maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhdistävänä tekijänä toimii Rastorin ja Kasvun Roihun yhteinen, yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon tähtäävä Broker-ohjelma. Maakunnan kilpailukyvyn kohentaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaaminen edellyttää organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja avoimuutta. Tämä on huomattu Pohjois-Savossa, jossa Rastorin ja Kasvun Roihun jär jestämään yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon tähtäävään Broker-ohjelmaan on lähtenyt mukaan mittava joukko taustatoimijoita ja yritys kehittäjä. Kasvuyrittäjyyden huipputoimijat ovat antaneet merkittävän panoksen koulutuskokonaisuuden suunnitteluun, ja niin yrityselämä kuin oppilaitoksetkin ovat laajana rintamana mukana sekä hankkeen osallistujina että sparraajina. Broker-ohjelma toimii samalla eräänlaisena tuotekehitysalustana: ohjelmassa saatuja oppeja, työkaluja ja verkostokumppanien osaamista sovelletaan jokaisen osallistujan omiin yritysneuvontacaseihin. Yritykset osallistuvat myös ammattisparraajien ohjaamiin Broker-myllyihin ohjelman aikana. Yritystoiminnan kasvamisessa ja kehittämisessä yritysneuvojat ovat avainasemassa. On ollut ilahduttavaa huomata, miten suuri joukko puolestapuhujia hankkeelle on saatu. Koulutuskokonaisuuden suunnitteluun osallistui laaja joukko kasvuyrittäjyyden huipputoimijoita ja koulutukseen osallistuu opiskelijoita myös alueen yhteistyöoppilaitoksista, kertoo Janne Haukipuro Rastorilta. Rastor Oulu Opiskelun iloa Vaconilla Kuva: Jari Perkiömäki Rastor kouluttaa parhaillaan Vaconin henkilöstöä. 20 vaconilaista suorittaa jouluun 2014 mennessä tekniikan erikoisammattitutkinnon. Vaconilla perehdyttäjänä työskentelevä Marjo Huhtala on tyytyväinen koulutuksen tähänastiseen antiin: Esimieheni Heidi Hannus tiedusteli kiinnostustani lähteä koulutukseen mukaan. Mielestäni koulutus ei mene koskaan hukkaan ja lähdinkin innokkaana porukkaan kun tällainen mahdollisuus annettiin, Huhtala kertoo. Koulutus on ollut todella mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Vaikka tehtävät ovat tuntuneet välillä haastavilta, eikä aika ole töissä riittänyt niiden tekemiseen, on ollut tosi hyvä fiilis kun on saanut tehtävän palautettua ja saanut siitä hyvän arvosanan. Aika paljon olen työstänyt tehtäviä kotona, hän luonnehtii. Koulutuksista on aina saa nut jotakin, mitä olen pystynyt hyödyntämään omassa työssä. Esimiesten rooli tärkeä Merkittävä osa tekniikan erikoisammattitutkintoon liittyvästä opiskelusta suoritetaan työssä oppien. Opiskelijoiden esimiehet ovatkin merkittävässä roolissa koko koulutusprosessin ajan. Koulutukseen osallistuvan esimies toimii opiskelijan omana työnohjaa jana, mutta myös toisten opiskelijoiden arvioijana. Myös Huhtalan esimies Heidi Hannus on tyytyväinen yhteistyön tuloksiin. Opiskelijat ovat olleet innostuneita ja oma-aloitteisia. Pidän tärkeänä, että Yhdessä tekemisen voimaa: Marjo Huhtala ja Heidi Hannus ovat olleet tyytyväisiä TEAT-koulutuksen antiin. jokainen haluaa kehittää omaa osaamistaan. Tämä on hieno mahdollisuus vaconilaisille kehittyä omassa työssään ja näin myös motivoida itseään jatkoa varten, Hannus sanoo. TEAT eli Tekniikan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu työnjohto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille, jotka haluavat vahvistaa omaa ammatillista osaamistaan ja parantaa esimiesvalmiuksiaan. 4

5 Rastor vahvistaa toimintaansa Pirkanmaan alueella Rastor vahvistaa toimintaansa Pirkanmaan alueella. Tampereen uusi toimipiste on kartoittanut alueen yritysten koulutustarpeita tammikuun alusta lähtien. Vastaamme uudella toimipis teellämme alueen kasvanee seen kysyntään. Vastaanotto yrityksissä on ollut erinomainen ja olemme käynnis tämässä Tampereella sekä uusia ammat titutkintoja että lyhyempiä valmennuksia ja avoimia koulutuspäiviä, asiakkuuspäällikkö Marko Lukkari kertoo. Työteknikoksi on voinut opiskella Tampereella jo yli 10 vuoden ajan. Tämän vuoden aikana käynnistyvät lisäksi myynnin ammattitutkinto wellness-alalle sekä varastoalan erikoisammattitutkinto. Avoimia koulutuspäiviä järjestetään johtamisen ja esimiestyön alueelta. Wellness on vahva teema Tampereen yksikön koulutustarjonnassa jatkossakin. Vuonna 2015 alueella käynnistetään wellness-alalle tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Lukkari näkee terveyden ja hyvinvoinnin vahvana tulevaisuuden alana: Suurilla ikäluokilla on varaa ja halua panostaa hyvinvointiinsa. Hyvinvointiyrittäjillä on kuitenkin usein kehitettävää omien palveluiden konseptoinnissa, markkinoinnissa ja hinnoittelussa. Tähän kehittymiseen osallistumme mielellämme. Työnjohto-osaamista kehittämällä tuloksia ja tehokkuutta yrityksen toimintaan Yritysten tarve saada osaavia työnjohtajia näkyy Rastorin työteknikkokoulutuksen kysynnässä. Hakeutu mismäärät ovat pysyneet vuodesta toiseen erittäin hyvällä tasolla, mutta tänä keväänä kysyntää on ollut edel listä vuottakin enemmän. Työnjohtotasoisen henkilöstön osaamisvaatimukset ovat korkeat ja työssä menestyminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Toisaalta tulevina vuosina suuri osa pitkään yritysten työnjohtotehtävissä toimivia siirtyy eläkkeelle ja tulevat työnjohtajat halutaan kouluttaa tehtäviinsä hyvissä ajoin. Koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistäminen takaavat tehokkaan ja käytännönläheisen väylän esimiestehtäviin siirtymiselle ja siinä kehittymiselle. Työteknikon koulutusohjelma ja samalla suoritettava tekniikan erikoisammattitutkinto on jo kymmeniä vuosia ollut suosituin työnjohtajien koulutusväylä. Koulutuksen kautta opiskelijat kehittävät sekä esimies- että teknistä osaamistaan. Noin 20 tarjolla olevan ammattiainelinjan valinnan kautta suunnataan koulutusta omalle alalle, esimerkkeinä rakennus-, LVI-, koneja metallitekniikka sekä kunnossapitotekniikka. Rastorin työteknikkokoulutus on suunnattu työssä käyville aikuisille, nykyisille ja tuleville työnjohtajille. Koulutus sopii hyvin myös nokkamiehille ja tiiminvetäjille, koska toimiva tiimi tarvitsee aina osaavan vetäjän. 5

6 Hot Topic Teksti: Minna Korpimies Kuvat: Lassi Kaaria 925 Design haluaa ravistella työelämän käytäntöjä 6

7 Pekka Pohjakallio, 925 Design Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse 7

8 Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää luovuutta ja rohkeaa ajattelua Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio haluavat muuttaa suomalaista työelämää. Muutoksen avaimia kartoitettiin ensin World Design Capital -vuoden ohjelmaan kuuluneessa Redesigning 925 -hankkeessa. Nyt Tuominen ja Pohjakallio pyörittävät paremman työelämän muotoilutoimisto 925 Designia. Tavoitteena on ravistella työelämän käytäntöjä ja luoda kestävää kilpailukykyä. Mutta miten se tehdään? 8

9 Ovatko suomalaiset valmiita työelämän vallankumoukselle? Kyllä ja ei. Varsin moni tuntuu olevan kanssamme samaa mieltä ja voisimme myydä puhekeikkoja kalenterin täyteen. Pelkkä nyökyttely ei kuitenkaan saa muutosta aikaan. Yhä useamman tulisi uskaltaa myös tarttua toimeen ja lähteä ennakkoluulottomasti kyseenalaistamaan vallitsevia tekemisen tapoja omassa yrityksessään. Viime kädessä kysymys on varsin yksinkertaisista asioista. Johtamisoppaiden lukemista tärkeämpää olisi jalostaa olemassa oleva tieto teoiksi, priorisoida oikeita asioita ja kehittää tekemisen tapoja rohkeasti. Onko suomalainen työelämä muuttumassa? On, totta kai. Muutos vaatii kuitenkin rohkeutta ja ajatustapojen ravistelua. Tänä päivänä luovuus on ikään kuin varattu Punavuoren kulmille. Trendikkäät nuoret softafirmat kuten Futurice, Rovio ja Supercell tekevät kyllä rohkeita uudistuksia ja ovat runsaasti esillä. Se ei kuitenkaan ole heidän yksinoikeutensa. Ei pitäisi halvaantua ajatukseen siitä, että edustaa vaikkapa isoa pankkia tai keskisuurta konepajaa, sillä menestystarinoita voi synnyttää toimialalla kuin toimialalla. Mikä on suurin ongelma suomalaisessa työelämässä? Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse. Lukujen täytyy toki olla kunnossa, mutta niitä käytetään liian usein rohkean ajattelun tappajana. Jos puuttuu kanttia tehdä jotain uutta ja hienoa, päätöstä on helppo perustella taulukkolaskentaohjelman rivien avulla. Toinen haasteemme on visionäärisen ajattelun puute. Suomessa ihmiset leimataan helposti epäonnistujiksi, mikäli joku idea ei kanna. Yrittäjyys sisältää kuitenkin jo sananakin ajatuksen tsemppaamisesta. Unelmia kohti tulisi mennä rohkeasti. Jos visiot eivät toteudu, on aika lähteä yhtä rohkeasti uutta kohti. Miten Suomen kilpailukyky taataan jatkossa? Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää paitsi tuottavuuden kasvua myös luovuutta ja rohkeaa ajattelua. Suomi on kaupunginosan kokoinen maa, joten ainoa tapa pärjätä on tehdä jopa suorittavia asioita muita luovemmin. Referenssit pitäisi myös hakea rohkeasti maailman huipulta. Vertailua ei ole mitään syytä rajoittaa ainoastaan Suomen markkinaan ja kilpailijoihin. Työpaikoilla tulee myös huolehtia, että paletti on kokonaisuudessaan tasapainossa. Siitä, että ihmiset ovat energisiä, ei ole paljon iloa jos ajattelu on velttoa. Toisaalta hyvät prosessitkaan eivät auta, jos henkilöstö on täysin finaalissa. Minkälaisiin käytäntöihin työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota? Tietotyössä tulisi keskittyä ajan mittaamisen sijaan aikaansaamisen mittaamiseen. Lisäksi ajattelutyötä ja kykyä itsensä johtamiseen pitäisi kehittää systemaattisesti. Tavoitteenasetantaan ja priorisointiin panostetaan työpaikoilla keskimäärin aivan liian vähän. Tavoitteet ilmaistaan usein vuositasolla ja miettimättä, minkälaiseen käyttäytymiseen ne ohjaavat. Tämän seurauksena ihmiset ovat usein epätietoisia siitä, mitä heiltä odotetaan, tai keskittyvät vääriin asioihin tiettyihin mittareihin yltääkseen. Miten johtoryhmä voi edistää parempaa työelämää? Se, mihin johtoryhmä käyttää aikaansa, antaa vahvan viestin siitä, mikä on tärkeää. Tulisi myös pohtia, mihin johtoryhmän kokouksissa keskitytään. Kokoukset etenevät usein samalla kaavalla, vaikka moni esityslistan asioista olisi kuitattavissa nopeastikin. Tuloksekkaampaa olisikin valita kokouskohtaisesti, mihin sillä kerralla paneudutaan. Yhdessä tapaamisessa se voi olla vaikkapa tuotekehitys, toisessa henkilökunnan kouluttaminen ja kolmannessa talous. Mihin suuntaan toivot Suomen työelämän menevän? Toivon, että ihmiset oppivat hahmottamaan paremmin sen, mikä on oleellista ja ottavat myös itse vastuuta asioiden muuttamisesta. Haluaisin myös nähdä organisaatioiden muuttuvan yhä läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi. Parhaissa organisaatioissa yhteisö tukee toisiaan aidosti ja puuttuu myös vaikeisiin asioihin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä toivon, että excel on kymmenen vuoden kuluttua vain työkalu muiden joukossa. Pekka Pohjakallio oli mukana Rastorin Menestyvä ja hyvinvoiva työyhteisö -seminaarissa syksyllä Seminaarisarja saa jatkoa tänä vuonna. 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto, joka ajaa työelämän vallankumousta tarjoamalla konsultointipalveluita työyhteisöille sekä pyörittä mällä mediakanavia, jotka tuovat uusia ideoita ja inspiraatiota jokaisen työntekijän saataville. Se, mihin johtoryhmä käyttää aikaansa, antaa vahvan viestin siitä, mikä on tärkeää 9

10 10 Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan

11 Hyvä tsemppi päällä! Teksti: Anna Väre Kuvat: Lassi Kaaria Sisustusbrändi Lundia on vahvistanut henkilöstönsä myyntiosaamista Rastorin koulutuksilla. Johtajana Michaela von Wendt kannustaa ja nostaa esiin tiiminsä onnistumisia. 11

12 veluyritykseksi, joka nähdään kaiken kokoisten asiakkaiden sisustus tarpeiden ratkaisijana. Järjestän pari kertaa vuodessa koulu tuspäiviä koko henkilöstöllemme. Liikkeemme ovat auki seitsemän päivää viikossa, joten työntekijöiden yhteen saaminen on usein hieman haasteellista. Organisaation kehittämiseksi on kuitenkin tärkeää, että myynti ja logistiikka keskustelevat sujuvasti keskenään ja ihmiset ymmärtävät toistensa tekemistä. Aloittaessaan Lundian toimitusjohtajana vuonna 2011, Michaela von Wendt huomasi uuden henkilöstönsä tarvitsevan pikaisesti myyntikoulutusta. Von Wendt otti yhteyttä Rastoriin, joka suunnitteli Lundian henkilöstölle myyntiaiheisen workshopin hänen toiveidensa mukaisesti. Koulutus yllätti minut positiivisesti. Vaikka kyse oli vain yksipäiväisestä koulutuksesta, Rastor ei tarjonnut meille valmista pakettiratkaisua vaan räätälöi ohjelman tarpeidemme ja organisaatiomme koon pohjalta. Lisäksi he näkivät vaivaa etsiäkseen workshopiimme vähittäiskaupan alaan paneutuneen kouluttajan, von Wendt kertoo. Onnistuneen kick offin jälkeen Lundian ja Rastorin yhteistyö on jatkunut säännöllisesti näihin päiviin saakka. Koulutuksen tulee olla jatkuvaa, sillä tuloksia ei saada yhdessä yössä. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä, muuten ihmiset palaavat pian takaisin vanhoihin toimintamalleihin, sanoo Loistava Liideri äänestyksen voittanut von Wendt. Henkilöstö innostui opiskelemaan Johtamisessa von Wendt uskoo kannustukseen ja esimerkin voimaan. Johtajan tehtävänä on luoda omasta tiimistään niin hyvä kuin mahdollista. Siksi von Wendt ehdotti henkilöstölleen Rastorin järjestämän kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon tai myynnin ammattitutkinnon suorittamista. Vapaaehtoiseen koulutukseen lähti yli 80 prosenttia henkilöstöstä. Olin tosi iloinen, että niin moni innostui koulutuksesta. Vaikka isot muutokset tapahtuvat hitaasti, koulutus on motivoinut esimiehiä ja myyjillä on nyt hyvä tsemppi päällä. Nykyään von Wendt järjestää säännöllisesti erilaisia koulutuspäiviä ja -tilaisuuksia. Hänen tavoitteenaan on luotsata Lundiaa asiantuntijan roolista asiakaspal- Yhteisiä ja omia tavoitteita Rastorin roolia von Wendt pitää merkittävänä erityisesti organisaationmuutosten jalkauttamisessa. Keskustelua on helpottanut oma yhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen historian ja arvomaailman. Hän kuuntelee, vie keskustelua eteenpäin ja esittää lopuksi valmiin ehdotuksen koulutuksen ohjelmasta. Hyvä ehdotus säästää aina myös oma aikaani. Koulutusten jälkeen von Wendt laittaa henkilöstönsä ratkomaan opittua oikeiden asiakascasejen kautta. Myös myynnin ja asiakaspalvelun tavoitteista puhutaan avoimesti ja Top 3 -tavoitteita listataan niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin. Tavoitteiden toteutumista seurataan palavereissa ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Niissä von Wendt keskittyy nostamaan esille onnistumisia. Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan. Valmista ei tule koskaan Viime vuosien ajan von Wendt on kes kittynyt johtamisessaan erityisesti kuluttajille suunnatun myynnin kehittämiseen. Seuraavana hän tahtoo prepata yritysmyynnin toimenpiteitä. Männystä valmistetut, helposti muunneltavat Lundian huonekalut herättävät eniten kysyntää Tanskassa, Saksassa ja Japanissa. Suomessa Lundiaa työllistävät erityisesti kunnat ja suuremmat yritykset. Myynti on aina myyntiä ja tärkeintä siinä on kuunnella asiakasta, edusti hän sitten kotitaloutta tai yritystä. Yleensä kyse on juuri henkilökemioiden kohtaamisesta. Siksi myyjän tulee osata kysyä oikeat kysymykset ja tehdä pieniä tekoja, joiden myötä asiakas kokee saaneensa hieman enemmän, von Wendt sanoo. 12

13 Kuva: Sini Pennanen Kolumni Veli-Matti Lamppu johtaja Suomen Yrittäjät Muutoksen tuulia ammatilllisessa koulutuksessa M yrskytuulet lähestyvät ammatillista koulutusta. Nyt on vielä suhteellisen tyyntä, mutta kaikki ennusteet povaavat suurinta ammatillisen koulutuksen rakenteiden ravistelua vuosiin. Myrskyä on jo jonkin aikaa ennustanut valtiontalouden ilmapuntarin jatkuva laskeminen. Esimerkiksi viime vuoden lopulla osana nk. rakennepoliittista ohjelmaa hallitus teki päätöksen, että toisen asteen koulutuksen valtionosuuksia leikataan vuoteen 2017 mennessä noin 250 miljoonalla eurolla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt rakennepoliittisen ohjelman kirjaus, jossa todetaan, että opetus- ja kultuuriministeriön toimesta ei tulevaisuudessa enää rahoiteta ei-tutkintotavoitteista koulutusta. Tämä päätös sisältää suuren riskin siihen, että ammatillinen koulutus keskittyy tutkintojen tehtailuun ja viime vuosina vahvasti edennyt pk-sektorin yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen eli TYKE-tehtävä hiipuu. Valtion koulutuspanosten pieneneminen vaikeuttaa erityisesti pienyritysten mahdollisuutta saada yhteiskunnan tukemia koulutuspalveluita. Tämä on uhka yritysten kilpailukyvylle. Useat, erityisesti markkinaehtoisesti toimivat, koulutusorganisaatiot ovat jo kohdanneet muutoksen tuulet yritysten vähentyneen kovan rahan koulutuskysynnän johdosta. Viimeistään nyt kaikkien koulutuksen järjestäjien on aika ryhtyä varmistamaan, että omat rakenteet ovat kunnossa. Myös koulutuksen järjestäjien yhteistyö on välttämätöntä, jottei syntyisi korjaamatonta vahinkoa. Koulutusjärjestelmätasolla on jo reagoitu muutostarpeisiin. Tutkintojen rakenteellisen uudistamisen eli TUTKE 2:n tavoitteena on ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden vahvistaminen. Tutkinnot rakentuvat entistä enemmän työelämän tarpeista lähtevistä tutkinnon osista. Tutkintoon voi ottaa omaan ja työpaikan osaamistarpeeseen vastaavia valinnaisia osia. Tulevassa rahoitusjärjestelmässä koulutuksen tuloksellisuutta mitataan muun muassa tutkinnon osien suorittamismäärän avulla. Myös siirtymistä eri koulutuksen toteuttamismuodosta toiseen helpotetaan. Nämä uudistukset edellyttävät koko näyttötutkintojärjestelmän päivittämistä. Yritysläheinen ammatillinen aikuiskoulutus ei saa jäädä nuorten koulutuksen jalkoihin Ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistamista vauhditetaan. Niin kuntataustaiset kuin yksityisetkin koulutuksenjärjestäjät joutuvat pohtimaan kykyään toimia itsenäisesti. Yhdistymisiä ja liittoutumia on odotettavissa. Yritysläheinen, ammatillinen aikuiskoulutus ei saa jäädä nuorten koulutuksen jalkoihin. Viime kädessä OKM myöntää järjestämisluvat eli määrittelee mitkä oppilaitokset voivat saada valtionavustusta koulutukseen myös tulevaisuudessa. Rastor Oy on vahva työelämälähtöinen koulutus- ja valmennusyritys, joka saa merkittävän osan tuloistaan markkinaehtoisesti, kysyntälähtöisiä palveluja tuottamalla. Koulutusrakenteiden ja rahoituksen uudistuessa yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen tulee jatkossakin olla yhteiskunnan intressinä. Julkisten ja yksityisten koulutuksen järjestäjien tasavertainen kilpailu koulutusmarkkinoilla varmistaa työelämän mahdollisuuden saada laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä osaamispalveluita. 13

14 Elinkeinoelämä menettämässä merkittävän osan koulutuksestaan? Teksti: Hanne Paila Kuva: Lassi Kaaria Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat työelämän kehittäjiä ja osaamisen uudistajia. Rahoitusjärjestelmän muuttuessa ja järjestäjäverkon uudistuessa moni toimija tulee kohtaamaan haasteita. Keskeiseksi kysymykseksi työelämän ja työnantajien kannalta nousee se, pystytäänkö jatkossa varmistamaan laadukkaan ja työelämälähtöisen koulutuksen tarjonta ja uhkaako tutkintokeskeisempi toimintamalli ketterää kilpailukyvyn kehittämistä. Rastor on valtakunnallinen erikoisoppilaitos ja kuuluu yli 30 oppilaitoksen muodostamaan elinkeinoelämän oppilaitosten verkostoon. Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat aikoinaan synty neet työ- ja elinkeinoelämän tarpeista sellaista koulutusta ei ole ollut tarjolla, jota työelämässä on tarvittu. ELOn oppi laitosten toiminnassa tiivis sidos työelämään on ollut aina olemassa. Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen perustuu pitkäaikaiseen ja syvälliseen yhdessä tekemiseen työorganisaatioiden kanssa sekä työelämän käytäntöjen ja pelisääntöjen osaamiseen. Rastorin toiminnan tavoitteena on varmistaa se, että työelämässä toimivilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan tehokkaasti ja joustavasti. Räätälöidyt koulutukset ja laadukas tutkinnon suorittamisprosessi takaavat sen, että yksilö saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivan koulutusratkaisun ja yrityksillä on käytössään parhaalla mahdollisella osaamisella varustettu henkilöstö. Ajantasainen osaaminen on osa työhyvinvointia. Tätä kautta lisätään työn tuottavuutta, pidennetään työuria sekä lisätään yksilön kilpailu kykyä muuttuvilla työmarkkinoilla. Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat luoneet tiiviin, koko Suomen kattavan yhteistyöverkoston. Oppilaitokset toimivat myös kiinteässä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöverkostojen avulla voidaan luoda poikkitieteellisiä oppimisympäristöjä, jotka edistävät toimialojen kehittymistä ja innovaatioita. Uudet ideat syntyvät rajapinnoilla. Maantieteellisen kattavuuden lisäksi ELO on sekä opiskelijamäärällä että toimialakattavuudella mitattuna merkittävä toimija aikuiskoulutuksen kentällä. Uudistuksilla laatua ja tehokkuutta? Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan päättänyt uudistaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää vuoden 2015 alusta lähtien. Tavoitteena on luoda selkeä ja yhtenäinen rahoitusjärjestelmä, joka tukee koko ikäluokan kouluttamista, aikuisväestön koulutustarpeita, koulutuksen läpäisyn parantamista, aikaisemmin opitun tunnustamista eikä kannusta tarpeettoman koulutuksen järjestämiseen. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen ja tutkinnon osien sekä opintoprosessin laadun ja tehokkuuden perusteella. Rahoitusuudistuksen tuloksena oppiajat lyhenevät, kun maksuperusteena ovat suoritteet ja tulokset. Aikataulu muutokselle on todella tiukka: haasteeksi nousee ennen kaikkea tutkintojen ja valmistavan koulutuksen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen sekä tarjonnan monipuolisuudesta huolehtiminen pitkällä tähtäimellä. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti uudistetaan samanaikaisesti myös koulutuksen järjestäjien verkkoa tiivistämällä sitä olennaisesti. Ammatillisen koulutuksen puolella siirrytään samankaltaiseen tulosneuvottelujärjestelmään kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Sekä rahoitusuudistus että järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen näyttävät suosivan suuria, alueellisia ja monialaisia koulutuksenjärjestäjiä. Keskeiseksi kysymykseksi työelämän ja työnantajien kannalta nousee se, pysyykö koulutuksen tarjonta mukana tässä vauhdissa? Miten käy pienempien alojen erikoistuneen koulutustarjonnan ja miten ylipäätään voidaan varmistua työelämän tarvitseman koulutuksen keskeytyksettömästä tarjonnasta tässä murroksessa? Toisen asteen kehittämistoimilla pyritään saamaan aikaan 260 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä. Rahoitus määräytyy jatkossa laskennallisen perustein eikä ole korvamerkitty tiettyyn käyttötarkoitukseen. Vaarana voi silloin olla se, että rahat ohjautuvat koulu- 14

15 Kuva: Lassi Kaaria Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan, sanoo Hanne Paila tuksen järjestäjän kautta pääsääntöisesti nuorisokoulutukseen ja aikuiskoulutuksen asema joutuu uhatuksi. Muutosten myötä painopiste siirtyy osaamisen kehittämisen tukemisesta virallisiin tutkintoihin. Tutkintojen lisäksi elinkeinoelämän oppilaitokset järjestävät kuitenkin laajasti toimialan ja alueen kannalta elintärkeää koulutusta. Tutkinnon omaisten, ns. työelämän tutkintojen avulla varmistetaan toimialan ja yritysten tarvitseman osaamisen tuottaminen, ja juuri näihin koulutuksiin säästöt kohdistuisivat. Kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta huolenaiheena on se, keskittyvätkö tulevaisuudessa kaikki koulutuksen järjestäjät tuottamaan maksimimäärän tutkintoja, jolloin tarvittavan osaamisen kehittäminen jää lapsipuolen asemaan. tutkintoja tai tutkinnon osia. Osaamisen kehittämistä suunnitellaan suhteessa aikaisempaan osaamiseen katsotaan yhdessä mitä osataan jo nyt ja koulutetaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Oppiminen kytkeytyy työhön, opittua sovelletaan suoraan omaan työhön ja koko organisaatio oppii ja tuottavuus lisääntyy. Näin koulutus on tehokasta myös kustannusten osalta kaikille osapuolille. kautta. Koulutusprosessien läpivientikyky, tehokkuus ja tuloksellisuus ovat keskeisinä toiminnan peruspilareina jo nyt. Kaikki Elinkeinoelämän oppilaitokset on rakennettu niin, että ne kooltaan ja organisoitumiseltaan tukevat tavoitetta joustavasta ja työelämän muutoksiin ja Haasteeksi nousee tutkintojen ja valmistavan koulutuksen laadun ylläpitäminen sekä tarjonnan monipuolisuudesta huolehtiminen pitkällä tähtäimellä Työelämää kehittämässä Rastor on koko noin 70-vuotisen historiansa ajan kehittänyt yritysten ja organisaatioiden toimintaa ja rakentanut toiminta mallinsa yhteensopivaksi yritysten toimintamallien kanssa. Osaamisen kehittämisen tarpeet ja koulutusohjelmien sisällöt johtuvat tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja yritysten kehittämisen kohteista. Opiskelijat ovat työelämässä toimivia aikuisia ja tavoitteena on sekä kehittää yksilön ja yrityksen toimintaa sekä lisätä pätevyyttä suoritta malla Rastorin osaamisverkostoon kuuluvat sekä oman henkilöstön asiantuntijat että ne oman alansa huippuasiantuntijat, jotka toimivat Rastorin sopimuskouluttajina. Heillä on vahva käytännön työkokemus, ammattiosaamista sekä pedagogisia taitoja. Sen lisäksi he ovat ajan hermolla toimialan kehityksestä ja työnteon tavoista. Koulutusten laatua seurataan jatkuvasti mm. ohjausryhmä työskentelyn avulla ja koulutusten vaikuttavuutta mitataan yksikön osaamisen kehittymisen ja työorganisaatiossa näkyvien tulosten tarpeisiin vastaavasta koulutuksen järjestämisestä. Vaarana on, että mikäli vakiintuneet työelämäsuhteet omaavien elinkeinoelämän oppilaitosten toimintaedellytykset katoavat, elinkeinoelämällä ei ole enää tarpeeksi mahdollisuuksia ja valinnanvaraa saada haluamaansa koulutusta. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan, sillä positiivisen kilpailun kautta ylläpidetään myös laatua eikä yksikään järjestäjä voi jättää kehittämättä toimintaansa. 15

16 Tuhat ja yksi Ruukin tehtaan viestintäpäällikön Karoliina Krookin tutkintotilaisuus oli tehtaan varjossa syntyneen Veijo Kyllösen tuhannes tutkinnon arviointi. Syystäkin suu on messingillä. Oulun Rastorilta vuodenvaihteessa vapaaherraksi siirtyneen kouluttajan ja näyttötutkintomestari Veijo Kyllösen työura alkoi jo alaikäisenä 1970-luvulla kesätöissä Ruotsissa. Ja Ruotsiin Kyllönen palasi moneen kertaan sen jälkeenkin. Siitä eteenpäin matka on ollut vähintään mielenkiintoinen: urheiluseurahommia, paikallisradioita, mainostoimistotyötä ja yrittäjyyttäkin. 16

17 tutkintotilaisuutta Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen I Kuva: Markku Ruottinen E nsimmäinen työpaikkani oli lukiolaispoikana Ruotsissa paperitehtaalla. Halusin sinne kesätöihin, mutta koska en ollut vielä täysi-ikäinen, piti käyttää vähän vilppiä töihin päästäkseen. Niinpä työnjohtaja toivotti tervetulleeksi aamuvuoroon kello kuudeksi. Sen jälkeen olin useana kesänä Ruotsissa samoissa hommissa. Opin kielen siinä sivussa, joten toinen kotimainen taipuu hyvin, Veijo Kyllönen naureskelee. Luistinseurasta paikallisradioon Kemin lukiosta kirjoitettuaan Kyllönen aloitti Oulun Luistinseuran nuorisosihteerinä ja ennen pitkää huomasi olevansa jo seuran toiminnanjohtaja. Luistinseuran vuodet olivat opettavaisia ja mielenkiintoisia, niitä hän muistelee mielellään. Luistimetkin pysyvät jalassa, vaikkeivät välttämättä jäällä kuten hän itse vitsailee. Kehuja keski-ikäisille naisille Veijo Kyllönen on arvioinut ylivoimaisesti eniten johtamisen erikoisammattitutkintoja. Jostain syystä enemmistö tutkinnon suorittajista on naisia ja vieläpä keski-ikäisiä naisia. Heille hän nostaa hattua, he paneutuvat asiaan paljon tunnollisemmin kuin miehet. Kyllä ero on selkeä, naiset ottavat tutkinnon suorittamisen tosissaan, tekevät asiat huolellisemmin ja heillä on valtava halu kehittyä. Erityiskiitokset osoitan kuntasektorin keski-ikäisille naisille, jotka jaksavat panostaa raskaan työn lisäksi vielä itsensä kehittämiseen. Heiltä olen myös itse oppinut eniten, Kyllönen kiittelee. Paras palkkio työstä on tullut, kun on nähnyt aidon kehittymisen johtajana, yrittäjänä tai esimiehenä Työ oli monipuolista, siihen liittyi liiketoiminnan kehittämistä, matkustelua, sponsorihommia ja kaikenlaista muuta aktiviteettia. Sen jälkeen jatkoin Jääpalloliiton toimitusjohtajaksi Helsinkiin. Sieltä palasin takaisin pohjoiseen, Kemiin, Radio Ankkuriin. Näyttötutkintomaailma imaisi mukaansa 2000-luvun alussa, jolloin hän suoritti näyttötutkintomestarin koulutusohjelman ja pätevöityi arvioimaan työelämän tutkintoja. Tutuksi tulivat muun muassa yrittäjän, johtamisen, myynnin, tekniikan ja kaupan esimiehen tutkinnot. Hän ehti olla mukana yhteensä 1001 tutkintotilaisuudessa. Paras palkkio työstä on tullut, kun on nähnyt aidon kehittymisen johtajana, yrittäjänä tai esimiehenä. Olen aina korostanut tutkinnon suorittajille sitä, että tärkeintä on teidän oma edistymisenne, kehittymisenne ja halu lisätä osaamistanne. Tutkinto tulee siinä rinnalla; tätä ei tehdä pelkän tutkinnon takia, vaan itsensä kehittämisen takia, mutta tekeminen on otettava tosissaan. On hienoa huomata vaikkapa yrittäjän tutkintoa arvioidessa, miten liiketoiminta on lähtenyt nousuun matkan varrella. On tehty oikeita asioita ja ne ovat naksahtaneet kohilleen. Enimmäkseen tutkintotilaisuudet kaikki ovat olleet highlighteja tai niin näyttötutkintomestari ainakin haluaa ne kokea. Yksi tilaisuus häntä itseään on hykerryttänyt kuitenkin eniten. Sain laittaa Kemin lukion rehtorin käytävään odottelemaan. Mutta kiistän, että sillä olisi ollut mitään yhteyttä entisiin kouluaikoihini, Kyllönen virnistää. Ja mitä seuraavaksi? Pino kirjoja ainakin odottaa lukijaansa. Työelämä ei taida kuitenkaan irrottaa lopullisesti otettaan, vaikka elämää on senkin jälkeen. Parasta tällä hetkellä on tekemisen vapaus, herätyskello ei soi ja pakota heti aamusta liikkeelle. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, minkä tehtaan varjossa se seuraava tutkinto tulee vastaan, Kyllönen heittää arvoituksellisesti. 17

18 Jaana Jouko Räätälöityä myyntikoulutusta Rastorin Turun yksikkö räätälöi LähiTapiolalle myynnin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuskokonaisuuden. Tutkinto-ohjaajana toiminut Jaana Sundqvist ja koulutukseen osallistunut myyntipäällikkö Jouko Tuomisto kertoivat kokemuksistaan. Kuvat: Mari Lehto Kuka? Jaana Sundqvist Palvelupäällikkö Rastor Oy, Turku Olen työskennellyt Rastorilla vuodesta 2007 lähtien. Tällä hetkellä toimin Turun yksikössä tutkinto-ohjaajana, näyttö tutkintomestarina ja Rastorin koulutusten ja valmennusten myyjänä. Toimin tässä LähiTapiolalle räätälöidyssä myynnin ammattitutkinnon ryhmässä tutkinto-ohjaajana. 18

19 Kuka? Jouko Tuomisto Myyntipäällikkö, maatilat, LähiTapiola, Varsinais-Suomen alueyhtiö Olen työskennellyt myyntitehtävissä koko urani ajan. Vuodesta 1986 alkaen olen työskennellyt vakuutusten myynti- ja korvaustehtävissä Lähivakuutus- ja LähiTapiola-ryhmissä. Sitä ennen työskentelin muun muassa maatalouskaupan parissa. Miten luonnehtisit tämän myynnin ammattitutkinnon vaikuttavuutta omasta näkökulmastasi? Jaana Näyttötutkinnon suorittaminen on loistava tapa oman osaamisen sertifiointiin. Yrityskohtaisissa koulutuksissa on se hyvä puoli, että ne voidaan räätälöidä sekä yksilö- että organisaatiotasolla; näin voidaan kehittää sekä yksilöä että hänen organisaatiotaan samanaikaisesti. Jouko Pitkään samalla alalla ja samoissa tehtävissä olleena sain uusia, tuoreita näkökulmia päivittäiseen tekemiseen. Mikä oli tässä koulutuksessa antoisinta? Sain mielestäni luotua ohjattaviini avoimen ja vuorovaikutteisen suhteen. Erityisen iloinen olen siitä, että sain todistaa opiskelijoiden oppimisprosessia, joka näkyi toiminnan ja asenteiden muutoksina. Lähikoulutuspäivät, joissa sai muun muassa kuulla, miten toiset vakuuttajat tekevät päivittäistä työtään. Kumpi oli tärkeämpää matka vai päämäärä? Molemmat ovat tärkeitä kun puhutaan pitkäkestoisista koulutuksista. Tutkintoa suoritetaan johdonmukaisena prosessina, jonka pää - määrä on tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistus. Päämäärään ei pääse ilman matkaa. Matka päämäärään ei voi päästä ilman mielenkiintoista matkaa. Mitä opit ohjattavilta/ ohjaajilta? Kun ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde on avoin ja luottamuksellinen, niin kuin tässä ryh mässä, pystyn paremmin tunnistamaan ohjattavan henkilökohtaisen ohjauksen tarpeen. Mielestäni myynnistä ei niinkään opita vaan siitä saadaan uusia ajatuksia. Kouluttajilta sain uusia ideoita asiakaskohtaamiseen ja asiakkuuden hoitoon sekä työni tekemiseen niin, että jaksan paremmin. Kollegoilta oppii aina onnistumisten ja epäonnistumisten kautta; tämä on ehkä suurin anti heiltä. 19

20 Tekisitkö nyt jotain toisin jos, mitä? Jaana Tavoitteenani oli, että jokainen opiskelija suorittaisi tutkinnon. Se toteutui, joten olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Jouko En mitään. Mitkä ovat mielestäsi hyvän myyjän tärkeimmät ominaisuudet? Hyvä myyjä tuntee tuotteensa ja kuuntelee mitä asiakas tarvitsee. Hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja on ennen kaikkea vilpittömästi oma itsensä. On kaksi ominaisuutta: ole oma itsesi ja ole aktiivinen. Kaikki muu on turhaa. Motiivisi työelämässä mikä ajaa sinua eteenpäin? Minulla on korkea suoritusmotivaatio, pidän haasteellisista tehtävistä ja minulle on tärkeää, että pystyn toiminnallani vaikuttamaan lopputulokseen. Tutkinto-ohjaajana minua motivoi se, että saan mahdollisimman monen opiskelijan maaliin, eli suorittamaan tutkinnon. Työ itsessään ja tyytyväiset asiakkaat ajavat eteenpäin. Kuka on tärkein esikuvasi työelämässä (tai muutoin)? Minua motivoivat ihmiset, jotka nauttivat omasta työstään, ovat innostuneita ja osaavat tehdä luovia ratkaisuja. Kaksi fiktiivistä hahmoa, Tuntemattoman Sotilaan luutnantti Koskela ja kersantti Hietanen. Heidän tekemisissään korostuu rehellisyys ja oman esimerkin näyttäminen alaisille. Heillä on myös aina pieni pilke silmäkulmassa. Mikä antaa sinulle voimaa arjessa jaksamiseen? Se, että työ- ja vapaa-aikani ovat balanssissa. Perhe ja liikunta, nimenomaan tässä järjestyksessä. Anna vinkki hyvään työelämään! Olen vakuuttunut siitä, että suomalaista työelämää kehitetään vahvistamalla avoimuuden kulttuuria. Jaetaan käytäntöjä ja tehdään yhteistyötä. Ota rennosti ja ole oma itsesi! 20

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia Yli-insinööri Timo Repo Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö:

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9. Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot