Vaikuttavuuden ytimessä. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttavuuden ytimessä. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä"

Transkriptio

1 astories1/14 Pekka Pohjakallio, 925 Design: Luovuutta ei pidä rajoittaa Punavuoren kulmille Hanne Paila, Rastor: Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan Leila Kostiainen, STTK:n pääsihteeri: Koulutus on parasta muutosturvaa Vaikuttavuuden ytimessä Michaela von Wendt, Lundia: Opittua tulee toistaa ja pitää yllä

2 Pääkirjoitus Hanne Paila Miten yhdistetään koulutuksen työelämälähtöisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus? Rastories 01/2014 Julkaisija Rastor Päätoimittaja Hanne Paila puh Toimitus Markkinointitoimisto GOLD 2 Millaisia odotuksia työelämällä on laadukkaalle ja vaikuttavalle koulutukselle, kuka sitä tulevaisuudessa tuottaa ja kuka sen maksaa? Vaikuttavuustutkimuksessa koulutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnalla tavoiteltavaa positiivista koulutuksen onnistumista ja asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Erityisesti talou dellisesti haastavina aikoina yritykset ja organisaatiot harkitsevat tarkkaan, kannattaako koulutukseen investoida aikaa ja resursseja. Koulutuksen odotetaan tuottavan nopealla aikajänteellä muutoksia sekä yksilön osaamisessa että koko organisaation toiminnassa ja tuloksissa. Asiakkaat arvostavat koulutuksen räätälöintiä yrityksen tarpeita vastaavaksi, sekä sisällöiltään että toteutustavoiltaan. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, tarpeiden kartoittamista, yhteistä suunnittelua sekä selkeästi määriteltyjen, läpinäkyvien ja yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden asettamista. Myöhemmin vaikuttavuutta mitataan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (ROE Return on Expectations). Tavoitteet voivat olla asiakkaasta riippuen hyvin erilaisia; toisella tavoitteena voi olla johtajana kehittyminen henkilökohtaisen mentoroinnin kautta, toisella asiakasmäärän kasvu 2 % vuodessa. Kaikki tämä vaatii myös luottamusta osapuolten välillä. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutossykli on nopeaa. Väestö ikääntyy ja Valtioneuvoston tiedotteessa ( ) todettiin, että Suomen talouden tila on osoittautunut ennakoitua heikommaksi. Tuottavuuspaineet edellyt tävät, että ammatillinen koulutus tuottaa työelämän tarvitsemaa osaamista entistä joustavammin, laadukkaammin ja pienemmillä kustannuksilla. Vaatimustaso on korkea ja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ammatillisella aikuiskoulutuksella on elintärkeä rooli sen kautta pidennetään yksilöiden työuria ja varmistetaan osaava työvoima nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ammatillisella aikuiskoulutuksella on elintärkeä rooli Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus ja järjestäjäverkon tiivistäminen tulevat muuttamaan ammatillisen koulu tuksen tarjontaa merkittävästi. Niukkenevien resurssien edessä koulutuksen järjestäjien täytyy pystyä osoittamaan toimintansa laadukkuus ja koulutustensa hyödyt ja vaikuttavuus myös julkiselle rahoittajalle. Kriteerejä määritetään parasta aikaa. Toivottavasti näihin kriteereihin vastattaessa vain suuri ei ole kaunista. Jos ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäminen keskittyy jatkossa vain suurille, alueellisille koulutuksen järjestäjille, työnantajien valinnanmahdollisuudet pienenevät ja työelämän ääni tulee kuulluksi yhä harvemmin. Ulkoasu Milli Hirvonen Toimituspäällikkö Minna Korpimies Painopaikka Wellprint Oy Espoo 2014 Osoitelähde Rastor Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri Rekisteriseloste: Lisätilaukset, palautteet Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Rastorin toimipaikat Helsinki Sturenkatu Helsinki Oulu Lentokatu Oulunsalo Kuopio Microkatu Kuopio Turku Eerikinkatu 17 C Turku OMISTAUTUNUT SINULLE

3 Sisältö 06 Työelämää uudistamassa Pekka Pohjakallio haluaa muuttaa suomalaista työelämää. Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan 10 Hyvä tsemppi päällä! Lundia on vahvistanut henkilöstönsä myyntiosaamista Rastorin koulutuksilla. 13 Kolumni Veli-Matti Lamppu Koulutusrakenteiden ja rahoituksen uudistuessa yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen tulee jatkossakin olla yhteiskunnan intressinä. 14 Rahoitusjärjestelmä uudistuu Rakennepoliittinen ohjelma aiheuttaa haasteita elinkeinoelämän oppilaitoksille. 16 Tuhat ja yksi tutkintotilaisuutta Näyttötutkintomestarin tuhat työelämän kohokohtaa. 18 Jaana vs. Jouko Rastor räätälöi Lähi - Tapiolalle myynnin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuskokonaisuuden. 21 Kolumni Leila Kostiainen Jos rakennemuutos johtaa siihen, että maassa on vain suuria, kuntien omistamia ammatillisia oppilaitoksia, menetetään koulutusjärjestelmästämme dynaamisuutta. 22 Työkalupakki 3

4 Aluksi Pohjois-Savossa kehitetään liiketoimintaa yhteistuumin Rastor Kuopio Pohjois-Savossa puhalletaan yhteen hiileen maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhdistävänä tekijänä toimii Rastorin ja Kasvun Roihun yhteinen, yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon tähtäävä Broker-ohjelma. Maakunnan kilpailukyvyn kohentaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaaminen edellyttää organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja avoimuutta. Tämä on huomattu Pohjois-Savossa, jossa Rastorin ja Kasvun Roihun jär jestämään yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon tähtäävään Broker-ohjelmaan on lähtenyt mukaan mittava joukko taustatoimijoita ja yritys kehittäjä. Kasvuyrittäjyyden huipputoimijat ovat antaneet merkittävän panoksen koulutuskokonaisuuden suunnitteluun, ja niin yrityselämä kuin oppilaitoksetkin ovat laajana rintamana mukana sekä hankkeen osallistujina että sparraajina. Broker-ohjelma toimii samalla eräänlaisena tuotekehitysalustana: ohjelmassa saatuja oppeja, työkaluja ja verkostokumppanien osaamista sovelletaan jokaisen osallistujan omiin yritysneuvontacaseihin. Yritykset osallistuvat myös ammattisparraajien ohjaamiin Broker-myllyihin ohjelman aikana. Yritystoiminnan kasvamisessa ja kehittämisessä yritysneuvojat ovat avainasemassa. On ollut ilahduttavaa huomata, miten suuri joukko puolestapuhujia hankkeelle on saatu. Koulutuskokonaisuuden suunnitteluun osallistui laaja joukko kasvuyrittäjyyden huipputoimijoita ja koulutukseen osallistuu opiskelijoita myös alueen yhteistyöoppilaitoksista, kertoo Janne Haukipuro Rastorilta. Rastor Oulu Opiskelun iloa Vaconilla Kuva: Jari Perkiömäki Rastor kouluttaa parhaillaan Vaconin henkilöstöä. 20 vaconilaista suorittaa jouluun 2014 mennessä tekniikan erikoisammattitutkinnon. Vaconilla perehdyttäjänä työskentelevä Marjo Huhtala on tyytyväinen koulutuksen tähänastiseen antiin: Esimieheni Heidi Hannus tiedusteli kiinnostustani lähteä koulutukseen mukaan. Mielestäni koulutus ei mene koskaan hukkaan ja lähdinkin innokkaana porukkaan kun tällainen mahdollisuus annettiin, Huhtala kertoo. Koulutus on ollut todella mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Vaikka tehtävät ovat tuntuneet välillä haastavilta, eikä aika ole töissä riittänyt niiden tekemiseen, on ollut tosi hyvä fiilis kun on saanut tehtävän palautettua ja saanut siitä hyvän arvosanan. Aika paljon olen työstänyt tehtäviä kotona, hän luonnehtii. Koulutuksista on aina saa nut jotakin, mitä olen pystynyt hyödyntämään omassa työssä. Esimiesten rooli tärkeä Merkittävä osa tekniikan erikoisammattitutkintoon liittyvästä opiskelusta suoritetaan työssä oppien. Opiskelijoiden esimiehet ovatkin merkittävässä roolissa koko koulutusprosessin ajan. Koulutukseen osallistuvan esimies toimii opiskelijan omana työnohjaa jana, mutta myös toisten opiskelijoiden arvioijana. Myös Huhtalan esimies Heidi Hannus on tyytyväinen yhteistyön tuloksiin. Opiskelijat ovat olleet innostuneita ja oma-aloitteisia. Pidän tärkeänä, että Yhdessä tekemisen voimaa: Marjo Huhtala ja Heidi Hannus ovat olleet tyytyväisiä TEAT-koulutuksen antiin. jokainen haluaa kehittää omaa osaamistaan. Tämä on hieno mahdollisuus vaconilaisille kehittyä omassa työssään ja näin myös motivoida itseään jatkoa varten, Hannus sanoo. TEAT eli Tekniikan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu työnjohto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille, jotka haluavat vahvistaa omaa ammatillista osaamistaan ja parantaa esimiesvalmiuksiaan. 4

5 Rastor vahvistaa toimintaansa Pirkanmaan alueella Rastor vahvistaa toimintaansa Pirkanmaan alueella. Tampereen uusi toimipiste on kartoittanut alueen yritysten koulutustarpeita tammikuun alusta lähtien. Vastaamme uudella toimipis teellämme alueen kasvanee seen kysyntään. Vastaanotto yrityksissä on ollut erinomainen ja olemme käynnis tämässä Tampereella sekä uusia ammat titutkintoja että lyhyempiä valmennuksia ja avoimia koulutuspäiviä, asiakkuuspäällikkö Marko Lukkari kertoo. Työteknikoksi on voinut opiskella Tampereella jo yli 10 vuoden ajan. Tämän vuoden aikana käynnistyvät lisäksi myynnin ammattitutkinto wellness-alalle sekä varastoalan erikoisammattitutkinto. Avoimia koulutuspäiviä järjestetään johtamisen ja esimiestyön alueelta. Wellness on vahva teema Tampereen yksikön koulutustarjonnassa jatkossakin. Vuonna 2015 alueella käynnistetään wellness-alalle tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Lukkari näkee terveyden ja hyvinvoinnin vahvana tulevaisuuden alana: Suurilla ikäluokilla on varaa ja halua panostaa hyvinvointiinsa. Hyvinvointiyrittäjillä on kuitenkin usein kehitettävää omien palveluiden konseptoinnissa, markkinoinnissa ja hinnoittelussa. Tähän kehittymiseen osallistumme mielellämme. Työnjohto-osaamista kehittämällä tuloksia ja tehokkuutta yrityksen toimintaan Yritysten tarve saada osaavia työnjohtajia näkyy Rastorin työteknikkokoulutuksen kysynnässä. Hakeutu mismäärät ovat pysyneet vuodesta toiseen erittäin hyvällä tasolla, mutta tänä keväänä kysyntää on ollut edel listä vuottakin enemmän. Työnjohtotasoisen henkilöstön osaamisvaatimukset ovat korkeat ja työssä menestyminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Toisaalta tulevina vuosina suuri osa pitkään yritysten työnjohtotehtävissä toimivia siirtyy eläkkeelle ja tulevat työnjohtajat halutaan kouluttaa tehtäviinsä hyvissä ajoin. Koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistäminen takaavat tehokkaan ja käytännönläheisen väylän esimiestehtäviin siirtymiselle ja siinä kehittymiselle. Työteknikon koulutusohjelma ja samalla suoritettava tekniikan erikoisammattitutkinto on jo kymmeniä vuosia ollut suosituin työnjohtajien koulutusväylä. Koulutuksen kautta opiskelijat kehittävät sekä esimies- että teknistä osaamistaan. Noin 20 tarjolla olevan ammattiainelinjan valinnan kautta suunnataan koulutusta omalle alalle, esimerkkeinä rakennus-, LVI-, koneja metallitekniikka sekä kunnossapitotekniikka. Rastorin työteknikkokoulutus on suunnattu työssä käyville aikuisille, nykyisille ja tuleville työnjohtajille. Koulutus sopii hyvin myös nokkamiehille ja tiiminvetäjille, koska toimiva tiimi tarvitsee aina osaavan vetäjän. 5

6 Hot Topic Teksti: Minna Korpimies Kuvat: Lassi Kaaria 925 Design haluaa ravistella työelämän käytäntöjä 6

7 Pekka Pohjakallio, 925 Design Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse 7

8 Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää luovuutta ja rohkeaa ajattelua Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio haluavat muuttaa suomalaista työelämää. Muutoksen avaimia kartoitettiin ensin World Design Capital -vuoden ohjelmaan kuuluneessa Redesigning 925 -hankkeessa. Nyt Tuominen ja Pohjakallio pyörittävät paremman työelämän muotoilutoimisto 925 Designia. Tavoitteena on ravistella työelämän käytäntöjä ja luoda kestävää kilpailukykyä. Mutta miten se tehdään? 8

9 Ovatko suomalaiset valmiita työelämän vallankumoukselle? Kyllä ja ei. Varsin moni tuntuu olevan kanssamme samaa mieltä ja voisimme myydä puhekeikkoja kalenterin täyteen. Pelkkä nyökyttely ei kuitenkaan saa muutosta aikaan. Yhä useamman tulisi uskaltaa myös tarttua toimeen ja lähteä ennakkoluulottomasti kyseenalaistamaan vallitsevia tekemisen tapoja omassa yrityksessään. Viime kädessä kysymys on varsin yksinkertaisista asioista. Johtamisoppaiden lukemista tärkeämpää olisi jalostaa olemassa oleva tieto teoiksi, priorisoida oikeita asioita ja kehittää tekemisen tapoja rohkeasti. Onko suomalainen työelämä muuttumassa? On, totta kai. Muutos vaatii kuitenkin rohkeutta ja ajatustapojen ravistelua. Tänä päivänä luovuus on ikään kuin varattu Punavuoren kulmille. Trendikkäät nuoret softafirmat kuten Futurice, Rovio ja Supercell tekevät kyllä rohkeita uudistuksia ja ovat runsaasti esillä. Se ei kuitenkaan ole heidän yksinoikeutensa. Ei pitäisi halvaantua ajatukseen siitä, että edustaa vaikkapa isoa pankkia tai keskisuurta konepajaa, sillä menestystarinoita voi synnyttää toimialalla kuin toimialalla. Mikä on suurin ongelma suomalaisessa työelämässä? Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse. Lukujen täytyy toki olla kunnossa, mutta niitä käytetään liian usein rohkean ajattelun tappajana. Jos puuttuu kanttia tehdä jotain uutta ja hienoa, päätöstä on helppo perustella taulukkolaskentaohjelman rivien avulla. Toinen haasteemme on visionäärisen ajattelun puute. Suomessa ihmiset leimataan helposti epäonnistujiksi, mikäli joku idea ei kanna. Yrittäjyys sisältää kuitenkin jo sananakin ajatuksen tsemppaamisesta. Unelmia kohti tulisi mennä rohkeasti. Jos visiot eivät toteudu, on aika lähteä yhtä rohkeasti uutta kohti. Miten Suomen kilpailukyky taataan jatkossa? Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää paitsi tuottavuuden kasvua myös luovuutta ja rohkeaa ajattelua. Suomi on kaupunginosan kokoinen maa, joten ainoa tapa pärjätä on tehdä jopa suorittavia asioita muita luovemmin. Referenssit pitäisi myös hakea rohkeasti maailman huipulta. Vertailua ei ole mitään syytä rajoittaa ainoastaan Suomen markkinaan ja kilpailijoihin. Työpaikoilla tulee myös huolehtia, että paletti on kokonaisuudessaan tasapainossa. Siitä, että ihmiset ovat energisiä, ei ole paljon iloa jos ajattelu on velttoa. Toisaalta hyvät prosessitkaan eivät auta, jos henkilöstö on täysin finaalissa. Minkälaisiin käytäntöihin työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota? Tietotyössä tulisi keskittyä ajan mittaamisen sijaan aikaansaamisen mittaamiseen. Lisäksi ajattelutyötä ja kykyä itsensä johtamiseen pitäisi kehittää systemaattisesti. Tavoitteenasetantaan ja priorisointiin panostetaan työpaikoilla keskimäärin aivan liian vähän. Tavoitteet ilmaistaan usein vuositasolla ja miettimättä, minkälaiseen käyttäytymiseen ne ohjaavat. Tämän seurauksena ihmiset ovat usein epätietoisia siitä, mitä heiltä odotetaan, tai keskittyvät vääriin asioihin tiettyihin mittareihin yltääkseen. Miten johtoryhmä voi edistää parempaa työelämää? Se, mihin johtoryhmä käyttää aikaansa, antaa vahvan viestin siitä, mikä on tärkeää. Tulisi myös pohtia, mihin johtoryhmän kokouksissa keskitytään. Kokoukset etenevät usein samalla kaavalla, vaikka moni esityslistan asioista olisi kuitattavissa nopeastikin. Tuloksekkaampaa olisikin valita kokouskohtaisesti, mihin sillä kerralla paneudutaan. Yhdessä tapaamisessa se voi olla vaikkapa tuotekehitys, toisessa henkilökunnan kouluttaminen ja kolmannessa talous. Mihin suuntaan toivot Suomen työelämän menevän? Toivon, että ihmiset oppivat hahmottamaan paremmin sen, mikä on oleellista ja ottavat myös itse vastuuta asioiden muuttamisesta. Haluaisin myös nähdä organisaatioiden muuttuvan yhä läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi. Parhaissa organisaatioissa yhteisö tukee toisiaan aidosti ja puuttuu myös vaikeisiin asioihin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä toivon, että excel on kymmenen vuoden kuluttua vain työkalu muiden joukossa. Pekka Pohjakallio oli mukana Rastorin Menestyvä ja hyvinvoiva työyhteisö -seminaarissa syksyllä Seminaarisarja saa jatkoa tänä vuonna. 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto, joka ajaa työelämän vallankumousta tarjoamalla konsultointipalveluita työyhteisöille sekä pyörittä mällä mediakanavia, jotka tuovat uusia ideoita ja inspiraatiota jokaisen työntekijän saataville. Se, mihin johtoryhmä käyttää aikaansa, antaa vahvan viestin siitä, mikä on tärkeää 9

10 10 Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan

11 Hyvä tsemppi päällä! Teksti: Anna Väre Kuvat: Lassi Kaaria Sisustusbrändi Lundia on vahvistanut henkilöstönsä myyntiosaamista Rastorin koulutuksilla. Johtajana Michaela von Wendt kannustaa ja nostaa esiin tiiminsä onnistumisia. 11

12 veluyritykseksi, joka nähdään kaiken kokoisten asiakkaiden sisustus tarpeiden ratkaisijana. Järjestän pari kertaa vuodessa koulu tuspäiviä koko henkilöstöllemme. Liikkeemme ovat auki seitsemän päivää viikossa, joten työntekijöiden yhteen saaminen on usein hieman haasteellista. Organisaation kehittämiseksi on kuitenkin tärkeää, että myynti ja logistiikka keskustelevat sujuvasti keskenään ja ihmiset ymmärtävät toistensa tekemistä. Aloittaessaan Lundian toimitusjohtajana vuonna 2011, Michaela von Wendt huomasi uuden henkilöstönsä tarvitsevan pikaisesti myyntikoulutusta. Von Wendt otti yhteyttä Rastoriin, joka suunnitteli Lundian henkilöstölle myyntiaiheisen workshopin hänen toiveidensa mukaisesti. Koulutus yllätti minut positiivisesti. Vaikka kyse oli vain yksipäiväisestä koulutuksesta, Rastor ei tarjonnut meille valmista pakettiratkaisua vaan räätälöi ohjelman tarpeidemme ja organisaatiomme koon pohjalta. Lisäksi he näkivät vaivaa etsiäkseen workshopiimme vähittäiskaupan alaan paneutuneen kouluttajan, von Wendt kertoo. Onnistuneen kick offin jälkeen Lundian ja Rastorin yhteistyö on jatkunut säännöllisesti näihin päiviin saakka. Koulutuksen tulee olla jatkuvaa, sillä tuloksia ei saada yhdessä yössä. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä, muuten ihmiset palaavat pian takaisin vanhoihin toimintamalleihin, sanoo Loistava Liideri äänestyksen voittanut von Wendt. Henkilöstö innostui opiskelemaan Johtamisessa von Wendt uskoo kannustukseen ja esimerkin voimaan. Johtajan tehtävänä on luoda omasta tiimistään niin hyvä kuin mahdollista. Siksi von Wendt ehdotti henkilöstölleen Rastorin järjestämän kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon tai myynnin ammattitutkinnon suorittamista. Vapaaehtoiseen koulutukseen lähti yli 80 prosenttia henkilöstöstä. Olin tosi iloinen, että niin moni innostui koulutuksesta. Vaikka isot muutokset tapahtuvat hitaasti, koulutus on motivoinut esimiehiä ja myyjillä on nyt hyvä tsemppi päällä. Nykyään von Wendt järjestää säännöllisesti erilaisia koulutuspäiviä ja -tilaisuuksia. Hänen tavoitteenaan on luotsata Lundiaa asiantuntijan roolista asiakaspal- Yhteisiä ja omia tavoitteita Rastorin roolia von Wendt pitää merkittävänä erityisesti organisaationmuutosten jalkauttamisessa. Keskustelua on helpottanut oma yhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen historian ja arvomaailman. Hän kuuntelee, vie keskustelua eteenpäin ja esittää lopuksi valmiin ehdotuksen koulutuksen ohjelmasta. Hyvä ehdotus säästää aina myös oma aikaani. Koulutusten jälkeen von Wendt laittaa henkilöstönsä ratkomaan opittua oikeiden asiakascasejen kautta. Myös myynnin ja asiakaspalvelun tavoitteista puhutaan avoimesti ja Top 3 -tavoitteita listataan niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin. Tavoitteiden toteutumista seurataan palavereissa ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Niissä von Wendt keskittyy nostamaan esille onnistumisia. Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan. Valmista ei tule koskaan Viime vuosien ajan von Wendt on kes kittynyt johtamisessaan erityisesti kuluttajille suunnatun myynnin kehittämiseen. Seuraavana hän tahtoo prepata yritysmyynnin toimenpiteitä. Männystä valmistetut, helposti muunneltavat Lundian huonekalut herättävät eniten kysyntää Tanskassa, Saksassa ja Japanissa. Suomessa Lundiaa työllistävät erityisesti kunnat ja suuremmat yritykset. Myynti on aina myyntiä ja tärkeintä siinä on kuunnella asiakasta, edusti hän sitten kotitaloutta tai yritystä. Yleensä kyse on juuri henkilökemioiden kohtaamisesta. Siksi myyjän tulee osata kysyä oikeat kysymykset ja tehdä pieniä tekoja, joiden myötä asiakas kokee saaneensa hieman enemmän, von Wendt sanoo. 12

13 Kuva: Sini Pennanen Kolumni Veli-Matti Lamppu johtaja Suomen Yrittäjät Muutoksen tuulia ammatilllisessa koulutuksessa M yrskytuulet lähestyvät ammatillista koulutusta. Nyt on vielä suhteellisen tyyntä, mutta kaikki ennusteet povaavat suurinta ammatillisen koulutuksen rakenteiden ravistelua vuosiin. Myrskyä on jo jonkin aikaa ennustanut valtiontalouden ilmapuntarin jatkuva laskeminen. Esimerkiksi viime vuoden lopulla osana nk. rakennepoliittista ohjelmaa hallitus teki päätöksen, että toisen asteen koulutuksen valtionosuuksia leikataan vuoteen 2017 mennessä noin 250 miljoonalla eurolla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt rakennepoliittisen ohjelman kirjaus, jossa todetaan, että opetus- ja kultuuriministeriön toimesta ei tulevaisuudessa enää rahoiteta ei-tutkintotavoitteista koulutusta. Tämä päätös sisältää suuren riskin siihen, että ammatillinen koulutus keskittyy tutkintojen tehtailuun ja viime vuosina vahvasti edennyt pk-sektorin yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen eli TYKE-tehtävä hiipuu. Valtion koulutuspanosten pieneneminen vaikeuttaa erityisesti pienyritysten mahdollisuutta saada yhteiskunnan tukemia koulutuspalveluita. Tämä on uhka yritysten kilpailukyvylle. Useat, erityisesti markkinaehtoisesti toimivat, koulutusorganisaatiot ovat jo kohdanneet muutoksen tuulet yritysten vähentyneen kovan rahan koulutuskysynnän johdosta. Viimeistään nyt kaikkien koulutuksen järjestäjien on aika ryhtyä varmistamaan, että omat rakenteet ovat kunnossa. Myös koulutuksen järjestäjien yhteistyö on välttämätöntä, jottei syntyisi korjaamatonta vahinkoa. Koulutusjärjestelmätasolla on jo reagoitu muutostarpeisiin. Tutkintojen rakenteellisen uudistamisen eli TUTKE 2:n tavoitteena on ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden vahvistaminen. Tutkinnot rakentuvat entistä enemmän työelämän tarpeista lähtevistä tutkinnon osista. Tutkintoon voi ottaa omaan ja työpaikan osaamistarpeeseen vastaavia valinnaisia osia. Tulevassa rahoitusjärjestelmässä koulutuksen tuloksellisuutta mitataan muun muassa tutkinnon osien suorittamismäärän avulla. Myös siirtymistä eri koulutuksen toteuttamismuodosta toiseen helpotetaan. Nämä uudistukset edellyttävät koko näyttötutkintojärjestelmän päivittämistä. Yritysläheinen ammatillinen aikuiskoulutus ei saa jäädä nuorten koulutuksen jalkoihin Ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistamista vauhditetaan. Niin kuntataustaiset kuin yksityisetkin koulutuksenjärjestäjät joutuvat pohtimaan kykyään toimia itsenäisesti. Yhdistymisiä ja liittoutumia on odotettavissa. Yritysläheinen, ammatillinen aikuiskoulutus ei saa jäädä nuorten koulutuksen jalkoihin. Viime kädessä OKM myöntää järjestämisluvat eli määrittelee mitkä oppilaitokset voivat saada valtionavustusta koulutukseen myös tulevaisuudessa. Rastor Oy on vahva työelämälähtöinen koulutus- ja valmennusyritys, joka saa merkittävän osan tuloistaan markkinaehtoisesti, kysyntälähtöisiä palveluja tuottamalla. Koulutusrakenteiden ja rahoituksen uudistuessa yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen tulee jatkossakin olla yhteiskunnan intressinä. Julkisten ja yksityisten koulutuksen järjestäjien tasavertainen kilpailu koulutusmarkkinoilla varmistaa työelämän mahdollisuuden saada laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä osaamispalveluita. 13

14 Elinkeinoelämä menettämässä merkittävän osan koulutuksestaan? Teksti: Hanne Paila Kuva: Lassi Kaaria Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat työelämän kehittäjiä ja osaamisen uudistajia. Rahoitusjärjestelmän muuttuessa ja järjestäjäverkon uudistuessa moni toimija tulee kohtaamaan haasteita. Keskeiseksi kysymykseksi työelämän ja työnantajien kannalta nousee se, pystytäänkö jatkossa varmistamaan laadukkaan ja työelämälähtöisen koulutuksen tarjonta ja uhkaako tutkintokeskeisempi toimintamalli ketterää kilpailukyvyn kehittämistä. Rastor on valtakunnallinen erikoisoppilaitos ja kuuluu yli 30 oppilaitoksen muodostamaan elinkeinoelämän oppilaitosten verkostoon. Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat aikoinaan synty neet työ- ja elinkeinoelämän tarpeista sellaista koulutusta ei ole ollut tarjolla, jota työelämässä on tarvittu. ELOn oppi laitosten toiminnassa tiivis sidos työelämään on ollut aina olemassa. Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen perustuu pitkäaikaiseen ja syvälliseen yhdessä tekemiseen työorganisaatioiden kanssa sekä työelämän käytäntöjen ja pelisääntöjen osaamiseen. Rastorin toiminnan tavoitteena on varmistaa se, että työelämässä toimivilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan tehokkaasti ja joustavasti. Räätälöidyt koulutukset ja laadukas tutkinnon suorittamisprosessi takaavat sen, että yksilö saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivan koulutusratkaisun ja yrityksillä on käytössään parhaalla mahdollisella osaamisella varustettu henkilöstö. Ajantasainen osaaminen on osa työhyvinvointia. Tätä kautta lisätään työn tuottavuutta, pidennetään työuria sekä lisätään yksilön kilpailu kykyä muuttuvilla työmarkkinoilla. Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat luoneet tiiviin, koko Suomen kattavan yhteistyöverkoston. Oppilaitokset toimivat myös kiinteässä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöverkostojen avulla voidaan luoda poikkitieteellisiä oppimisympäristöjä, jotka edistävät toimialojen kehittymistä ja innovaatioita. Uudet ideat syntyvät rajapinnoilla. Maantieteellisen kattavuuden lisäksi ELO on sekä opiskelijamäärällä että toimialakattavuudella mitattuna merkittävä toimija aikuiskoulutuksen kentällä. Uudistuksilla laatua ja tehokkuutta? Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan päättänyt uudistaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää vuoden 2015 alusta lähtien. Tavoitteena on luoda selkeä ja yhtenäinen rahoitusjärjestelmä, joka tukee koko ikäluokan kouluttamista, aikuisväestön koulutustarpeita, koulutuksen läpäisyn parantamista, aikaisemmin opitun tunnustamista eikä kannusta tarpeettoman koulutuksen järjestämiseen. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen ja tutkinnon osien sekä opintoprosessin laadun ja tehokkuuden perusteella. Rahoitusuudistuksen tuloksena oppiajat lyhenevät, kun maksuperusteena ovat suoritteet ja tulokset. Aikataulu muutokselle on todella tiukka: haasteeksi nousee ennen kaikkea tutkintojen ja valmistavan koulutuksen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen sekä tarjonnan monipuolisuudesta huolehtiminen pitkällä tähtäimellä. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti uudistetaan samanaikaisesti myös koulutuksen järjestäjien verkkoa tiivistämällä sitä olennaisesti. Ammatillisen koulutuksen puolella siirrytään samankaltaiseen tulosneuvottelujärjestelmään kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Sekä rahoitusuudistus että järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen näyttävät suosivan suuria, alueellisia ja monialaisia koulutuksenjärjestäjiä. Keskeiseksi kysymykseksi työelämän ja työnantajien kannalta nousee se, pysyykö koulutuksen tarjonta mukana tässä vauhdissa? Miten käy pienempien alojen erikoistuneen koulutustarjonnan ja miten ylipäätään voidaan varmistua työelämän tarvitseman koulutuksen keskeytyksettömästä tarjonnasta tässä murroksessa? Toisen asteen kehittämistoimilla pyritään saamaan aikaan 260 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä. Rahoitus määräytyy jatkossa laskennallisen perustein eikä ole korvamerkitty tiettyyn käyttötarkoitukseen. Vaarana voi silloin olla se, että rahat ohjautuvat koulu- 14

15 Kuva: Lassi Kaaria Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan, sanoo Hanne Paila tuksen järjestäjän kautta pääsääntöisesti nuorisokoulutukseen ja aikuiskoulutuksen asema joutuu uhatuksi. Muutosten myötä painopiste siirtyy osaamisen kehittämisen tukemisesta virallisiin tutkintoihin. Tutkintojen lisäksi elinkeinoelämän oppilaitokset järjestävät kuitenkin laajasti toimialan ja alueen kannalta elintärkeää koulutusta. Tutkinnon omaisten, ns. työelämän tutkintojen avulla varmistetaan toimialan ja yritysten tarvitseman osaamisen tuottaminen, ja juuri näihin koulutuksiin säästöt kohdistuisivat. Kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta huolenaiheena on se, keskittyvätkö tulevaisuudessa kaikki koulutuksen järjestäjät tuottamaan maksimimäärän tutkintoja, jolloin tarvittavan osaamisen kehittäminen jää lapsipuolen asemaan. tutkintoja tai tutkinnon osia. Osaamisen kehittämistä suunnitellaan suhteessa aikaisempaan osaamiseen katsotaan yhdessä mitä osataan jo nyt ja koulutetaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Oppiminen kytkeytyy työhön, opittua sovelletaan suoraan omaan työhön ja koko organisaatio oppii ja tuottavuus lisääntyy. Näin koulutus on tehokasta myös kustannusten osalta kaikille osapuolille. kautta. Koulutusprosessien läpivientikyky, tehokkuus ja tuloksellisuus ovat keskeisinä toiminnan peruspilareina jo nyt. Kaikki Elinkeinoelämän oppilaitokset on rakennettu niin, että ne kooltaan ja organisoitumiseltaan tukevat tavoitetta joustavasta ja työelämän muutoksiin ja Haasteeksi nousee tutkintojen ja valmistavan koulutuksen laadun ylläpitäminen sekä tarjonnan monipuolisuudesta huolehtiminen pitkällä tähtäimellä Työelämää kehittämässä Rastor on koko noin 70-vuotisen historiansa ajan kehittänyt yritysten ja organisaatioiden toimintaa ja rakentanut toiminta mallinsa yhteensopivaksi yritysten toimintamallien kanssa. Osaamisen kehittämisen tarpeet ja koulutusohjelmien sisällöt johtuvat tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja yritysten kehittämisen kohteista. Opiskelijat ovat työelämässä toimivia aikuisia ja tavoitteena on sekä kehittää yksilön ja yrityksen toimintaa sekä lisätä pätevyyttä suoritta malla Rastorin osaamisverkostoon kuuluvat sekä oman henkilöstön asiantuntijat että ne oman alansa huippuasiantuntijat, jotka toimivat Rastorin sopimuskouluttajina. Heillä on vahva käytännön työkokemus, ammattiosaamista sekä pedagogisia taitoja. Sen lisäksi he ovat ajan hermolla toimialan kehityksestä ja työnteon tavoista. Koulutusten laatua seurataan jatkuvasti mm. ohjausryhmä työskentelyn avulla ja koulutusten vaikuttavuutta mitataan yksikön osaamisen kehittymisen ja työorganisaatiossa näkyvien tulosten tarpeisiin vastaavasta koulutuksen järjestämisestä. Vaarana on, että mikäli vakiintuneet työelämäsuhteet omaavien elinkeinoelämän oppilaitosten toimintaedellytykset katoavat, elinkeinoelämällä ei ole enää tarpeeksi mahdollisuuksia ja valinnanvaraa saada haluamaansa koulutusta. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan, sillä positiivisen kilpailun kautta ylläpidetään myös laatua eikä yksikään järjestäjä voi jättää kehittämättä toimintaansa. 15

16 Tuhat ja yksi Ruukin tehtaan viestintäpäällikön Karoliina Krookin tutkintotilaisuus oli tehtaan varjossa syntyneen Veijo Kyllösen tuhannes tutkinnon arviointi. Syystäkin suu on messingillä. Oulun Rastorilta vuodenvaihteessa vapaaherraksi siirtyneen kouluttajan ja näyttötutkintomestari Veijo Kyllösen työura alkoi jo alaikäisenä 1970-luvulla kesätöissä Ruotsissa. Ja Ruotsiin Kyllönen palasi moneen kertaan sen jälkeenkin. Siitä eteenpäin matka on ollut vähintään mielenkiintoinen: urheiluseurahommia, paikallisradioita, mainostoimistotyötä ja yrittäjyyttäkin. 16

17 tutkintotilaisuutta Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen I Kuva: Markku Ruottinen E nsimmäinen työpaikkani oli lukiolaispoikana Ruotsissa paperitehtaalla. Halusin sinne kesätöihin, mutta koska en ollut vielä täysi-ikäinen, piti käyttää vähän vilppiä töihin päästäkseen. Niinpä työnjohtaja toivotti tervetulleeksi aamuvuoroon kello kuudeksi. Sen jälkeen olin useana kesänä Ruotsissa samoissa hommissa. Opin kielen siinä sivussa, joten toinen kotimainen taipuu hyvin, Veijo Kyllönen naureskelee. Luistinseurasta paikallisradioon Kemin lukiosta kirjoitettuaan Kyllönen aloitti Oulun Luistinseuran nuorisosihteerinä ja ennen pitkää huomasi olevansa jo seuran toiminnanjohtaja. Luistinseuran vuodet olivat opettavaisia ja mielenkiintoisia, niitä hän muistelee mielellään. Luistimetkin pysyvät jalassa, vaikkeivät välttämättä jäällä kuten hän itse vitsailee. Kehuja keski-ikäisille naisille Veijo Kyllönen on arvioinut ylivoimaisesti eniten johtamisen erikoisammattitutkintoja. Jostain syystä enemmistö tutkinnon suorittajista on naisia ja vieläpä keski-ikäisiä naisia. Heille hän nostaa hattua, he paneutuvat asiaan paljon tunnollisemmin kuin miehet. Kyllä ero on selkeä, naiset ottavat tutkinnon suorittamisen tosissaan, tekevät asiat huolellisemmin ja heillä on valtava halu kehittyä. Erityiskiitokset osoitan kuntasektorin keski-ikäisille naisille, jotka jaksavat panostaa raskaan työn lisäksi vielä itsensä kehittämiseen. Heiltä olen myös itse oppinut eniten, Kyllönen kiittelee. Paras palkkio työstä on tullut, kun on nähnyt aidon kehittymisen johtajana, yrittäjänä tai esimiehenä Työ oli monipuolista, siihen liittyi liiketoiminnan kehittämistä, matkustelua, sponsorihommia ja kaikenlaista muuta aktiviteettia. Sen jälkeen jatkoin Jääpalloliiton toimitusjohtajaksi Helsinkiin. Sieltä palasin takaisin pohjoiseen, Kemiin, Radio Ankkuriin. Näyttötutkintomaailma imaisi mukaansa 2000-luvun alussa, jolloin hän suoritti näyttötutkintomestarin koulutusohjelman ja pätevöityi arvioimaan työelämän tutkintoja. Tutuksi tulivat muun muassa yrittäjän, johtamisen, myynnin, tekniikan ja kaupan esimiehen tutkinnot. Hän ehti olla mukana yhteensä 1001 tutkintotilaisuudessa. Paras palkkio työstä on tullut, kun on nähnyt aidon kehittymisen johtajana, yrittäjänä tai esimiehenä. Olen aina korostanut tutkinnon suorittajille sitä, että tärkeintä on teidän oma edistymisenne, kehittymisenne ja halu lisätä osaamistanne. Tutkinto tulee siinä rinnalla; tätä ei tehdä pelkän tutkinnon takia, vaan itsensä kehittämisen takia, mutta tekeminen on otettava tosissaan. On hienoa huomata vaikkapa yrittäjän tutkintoa arvioidessa, miten liiketoiminta on lähtenyt nousuun matkan varrella. On tehty oikeita asioita ja ne ovat naksahtaneet kohilleen. Enimmäkseen tutkintotilaisuudet kaikki ovat olleet highlighteja tai niin näyttötutkintomestari ainakin haluaa ne kokea. Yksi tilaisuus häntä itseään on hykerryttänyt kuitenkin eniten. Sain laittaa Kemin lukion rehtorin käytävään odottelemaan. Mutta kiistän, että sillä olisi ollut mitään yhteyttä entisiin kouluaikoihini, Kyllönen virnistää. Ja mitä seuraavaksi? Pino kirjoja ainakin odottaa lukijaansa. Työelämä ei taida kuitenkaan irrottaa lopullisesti otettaan, vaikka elämää on senkin jälkeen. Parasta tällä hetkellä on tekemisen vapaus, herätyskello ei soi ja pakota heti aamusta liikkeelle. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, minkä tehtaan varjossa se seuraava tutkinto tulee vastaan, Kyllönen heittää arvoituksellisesti. 17

18 Jaana Jouko Räätälöityä myyntikoulutusta Rastorin Turun yksikkö räätälöi LähiTapiolalle myynnin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuskokonaisuuden. Tutkinto-ohjaajana toiminut Jaana Sundqvist ja koulutukseen osallistunut myyntipäällikkö Jouko Tuomisto kertoivat kokemuksistaan. Kuvat: Mari Lehto Kuka? Jaana Sundqvist Palvelupäällikkö Rastor Oy, Turku Olen työskennellyt Rastorilla vuodesta 2007 lähtien. Tällä hetkellä toimin Turun yksikössä tutkinto-ohjaajana, näyttö tutkintomestarina ja Rastorin koulutusten ja valmennusten myyjänä. Toimin tässä LähiTapiolalle räätälöidyssä myynnin ammattitutkinnon ryhmässä tutkinto-ohjaajana. 18

19 Kuka? Jouko Tuomisto Myyntipäällikkö, maatilat, LähiTapiola, Varsinais-Suomen alueyhtiö Olen työskennellyt myyntitehtävissä koko urani ajan. Vuodesta 1986 alkaen olen työskennellyt vakuutusten myynti- ja korvaustehtävissä Lähivakuutus- ja LähiTapiola-ryhmissä. Sitä ennen työskentelin muun muassa maatalouskaupan parissa. Miten luonnehtisit tämän myynnin ammattitutkinnon vaikuttavuutta omasta näkökulmastasi? Jaana Näyttötutkinnon suorittaminen on loistava tapa oman osaamisen sertifiointiin. Yrityskohtaisissa koulutuksissa on se hyvä puoli, että ne voidaan räätälöidä sekä yksilö- että organisaatiotasolla; näin voidaan kehittää sekä yksilöä että hänen organisaatiotaan samanaikaisesti. Jouko Pitkään samalla alalla ja samoissa tehtävissä olleena sain uusia, tuoreita näkökulmia päivittäiseen tekemiseen. Mikä oli tässä koulutuksessa antoisinta? Sain mielestäni luotua ohjattaviini avoimen ja vuorovaikutteisen suhteen. Erityisen iloinen olen siitä, että sain todistaa opiskelijoiden oppimisprosessia, joka näkyi toiminnan ja asenteiden muutoksina. Lähikoulutuspäivät, joissa sai muun muassa kuulla, miten toiset vakuuttajat tekevät päivittäistä työtään. Kumpi oli tärkeämpää matka vai päämäärä? Molemmat ovat tärkeitä kun puhutaan pitkäkestoisista koulutuksista. Tutkintoa suoritetaan johdonmukaisena prosessina, jonka pää - määrä on tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistus. Päämäärään ei pääse ilman matkaa. Matka päämäärään ei voi päästä ilman mielenkiintoista matkaa. Mitä opit ohjattavilta/ ohjaajilta? Kun ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde on avoin ja luottamuksellinen, niin kuin tässä ryh mässä, pystyn paremmin tunnistamaan ohjattavan henkilökohtaisen ohjauksen tarpeen. Mielestäni myynnistä ei niinkään opita vaan siitä saadaan uusia ajatuksia. Kouluttajilta sain uusia ideoita asiakaskohtaamiseen ja asiakkuuden hoitoon sekä työni tekemiseen niin, että jaksan paremmin. Kollegoilta oppii aina onnistumisten ja epäonnistumisten kautta; tämä on ehkä suurin anti heiltä. 19

20 Tekisitkö nyt jotain toisin jos, mitä? Jaana Tavoitteenani oli, että jokainen opiskelija suorittaisi tutkinnon. Se toteutui, joten olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Jouko En mitään. Mitkä ovat mielestäsi hyvän myyjän tärkeimmät ominaisuudet? Hyvä myyjä tuntee tuotteensa ja kuuntelee mitä asiakas tarvitsee. Hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja on ennen kaikkea vilpittömästi oma itsensä. On kaksi ominaisuutta: ole oma itsesi ja ole aktiivinen. Kaikki muu on turhaa. Motiivisi työelämässä mikä ajaa sinua eteenpäin? Minulla on korkea suoritusmotivaatio, pidän haasteellisista tehtävistä ja minulle on tärkeää, että pystyn toiminnallani vaikuttamaan lopputulokseen. Tutkinto-ohjaajana minua motivoi se, että saan mahdollisimman monen opiskelijan maaliin, eli suorittamaan tutkinnon. Työ itsessään ja tyytyväiset asiakkaat ajavat eteenpäin. Kuka on tärkein esikuvasi työelämässä (tai muutoin)? Minua motivoivat ihmiset, jotka nauttivat omasta työstään, ovat innostuneita ja osaavat tehdä luovia ratkaisuja. Kaksi fiktiivistä hahmoa, Tuntemattoman Sotilaan luutnantti Koskela ja kersantti Hietanen. Heidän tekemisissään korostuu rehellisyys ja oman esimerkin näyttäminen alaisille. Heillä on myös aina pieni pilke silmäkulmassa. Mikä antaa sinulle voimaa arjessa jaksamiseen? Se, että työ- ja vapaa-aikani ovat balanssissa. Perhe ja liikunta, nimenomaan tässä järjestyksessä. Anna vinkki hyvään työelämään! Olen vakuuttunut siitä, että suomalaista työelämää kehitetään vahvistamalla avoimuuden kulttuuria. Jaetaan käytäntöjä ja tehdään yhteistyötä. Ota rennosti ja ole oma itsesi! 20

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Sinussa on kasvun mahdollisuus Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Oppia tositarkoituksella Aikuisille Koulutukset Ammatilliset tutkinnot Sertifikaatit ja ammattipätevyydet Joustava Käytännönläheinen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot