PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN"

Transkriptio

1 PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN TAINA PELTONEN Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto OULU 2002 Abstract and summary in English

2

3 TAINA PELTONEN PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikössä Martti Helan salissa (Seminaarinkatu 2, Kajaani) 25. tammikuuta 2003 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2002

4 Copyright 2002 University of Oulu, 2002 Työn ohjaaja Professori Juhani Suortti Esitarkastajat Professori Päivi Atjonen Professori Kari Niinistö ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT Acta Univ. Oul. E 60, 2002 ISBN ISSN X (URL: OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2002

5 Peltonen, Taina, Development of Pre-education in Small Schools - from Old Times Primary School to Preschool Faculty of Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN University of Oulu, Finland; Kajaani Department of Teacher Education, University of Oulu, P.O.Box 51, FIN Kajaani, Finland Oulu, Finland 2002 Abstract This dissertation reports the arrangement of pre-school education to children in small schools. There are experiences about pre-school education from over thirty years, but the time for extensive arrangement of pre-school education is only beginning with the year In the theoretical part 1 I study the historical formation of small schools, their school politics and pedagogy, and how the arrangement of pre-school education is associated with them. Furthermore, there is cultural analysis by comparing the working of Finnish women, the arrangement of day care and the equality of women with the rest of Europe, also the school success tests of children. I study the quality of arrangement of pre-school education with the help of a model made of teaching quality elements by Helakorpi (1993). In the empiric part 2 I analyse opinions of administrative authorities, parents, teachers and children. This research was carried out in four phases during years and I got back 2271 questionnaires. The meaning of factor analysis was to outline the phenomenon and give support to the interpretation of my own theoretical knowledge and practical work. There is similarity between arranging pre-school teaching and elementary education in the19th century to children in the country, who have been in a worse situation than those living in urban areas. Above all, parents appreciate free transport to school as a form of regional equality. In pedagogy, we should be aware of our identity: it's a big country with a small population. That is why multi-age teaching and the learning of children at different ages should be studied and developed more generally. In questionnaires, the answers of different groups varied only slightly. Administrators, parents and teachers emphasised the teaching of manners, while children together with their parents laid stress on the importance of play and atmosphere. Playing outdoors and having a good environment were appreciated, but international relations and information technology were not seen as important elements in pre-school education. The task of education is to raise children into humanity. We should see pre-school age as a significant period of life. It deserves proper attention that we already give to the education of teachers and the development of our day care system. International tests on children's basic skills have given results that support our approach. Finland should by no means copy other European countries in developing pre-school and elementary education. We face the challenge of exploiting all the expertise there is in day care, pre-school education, social administration and school administration, also involving local decision making. Teachers need further education, especially on children with special needs, more practice of interaction skills, and co-operation with parents. School administration should give resources and time for this co-operation. In further studies we could develop co-operation of homes and school with the help of an activity analysis. The using of an evaluation model in municipality case studies, interviews of the different groups and follow-up studies after the establishment of pre-school education give many interesting possibilities for further studies. Keywords: pre-education, development, preschool, history, TQM-model, village schools

6

7 Peltonen, Taina, Pienten koulujen esiopetuksen kehittäminen - entisajan alakoulusta esikouluun Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto, Finland; Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto, Finland 2002 Oulu, Finland Tiivistelmä Väitöskirjani tehtävänä on selvittää pienten koulujen esiopetuksen järjestämistä. Esiopetusta on järjestetty Suomessakin jo yli kolmekymmentä vuotta, mutta laaja esiopetuksen järjestämisen aika kuusivuotiaille on vasta aluillaan vuoden 2001 alusta. Teoreettisessa osassa 1 tarkastelen pienten koulujen historiallista kehittymistä, koulutuspolitiikkaa, pedagogiaa ja esiopetuksen järjestämistä osana koko koululaitosta. Vertailen Suomen naisten työssäkäyntiä, päivähoidon järjestämistä ja naisten tasa-arvoa muuhun Eurooppaan, samoin lasten koulumenestystuloksia. Esiopetuksen järjestämisen laatua tarkastelen Helakorven (1993) esittämästä opetuksen laatuelementtimallista kootun mallin avulla. Empiirisessä osassa 2 analysoin hallinnon edustajien, vanhempien, opettajien ja lasten käsityksiä esiopetuksesta. Toteutin tutkimuksen kyselylomakkeilla neljässä vaiheessa vuosina ja sain yhteensä 2271 palautuskirjettä. Faktorianalyysien tehtävänä oli jäsentää ilmiötä ja antaa tukea teoreettisen tiedon ja oman praktisen työkokemuksen pohjalta laaditulle tulkinnalle. Esiopetuksen järjestämisessä on samankaltaisuutta 1800-luvulla maaseudun lapsille järjestetyn alkuopetuksen kanssa: maaseudun lapset ovat olleet opetuksen saamisessa huonommassa asemassa kuin taajamien lapset. Syrjäseudun esioppilaille tulisi antaa kuljetusetu erityispalveluna erityisesti vanhempien mielestä. Suomen pitäisi tiedostaa selkeästi oman identiteettinsä perustekijät eli suuri maa ja pieni väestö. Siksi yhdysluokkaopetusta ja eri-ikäisten lasten oppimista yhdessä pitäisi yleensäkin tutkia ja kehittää enemmän. Esiopetukseen suhtautumisessa eri ryhmien vastaukset eroavat vain vähän toisistaan. Hallinnon edustajat, vanhemmat ja opettajat korostavat käytöstapojen ja tapakasvatuksen tärkeyttä. Lapset korostavat ulkoleikkiä ja yleensä leikkiä sekä ilmapiirin merkitystä samoin kuin vanhemmat. Kansainvälisyyden ja tieto- ja viestintätekniikan opetusta ei nähdä tärkeiksi alueiksi esiopetuksessa. Koulutuksen tehtävä on ihmisyyteen kasvattaminen. Esiopetusikää pitäisi vaalia omana ikäkautenaan. Suomessa onkin satsattu opettajien koulutukseen ja päivähoidon kehittämiseen, ei lapsen varhaiseen koulunaloitukseen. Oppilaiden myöhemmät koulumenestystulokset tukevat Suomen linjan säilyttämistä, eivät muiden Euroopan maiden matkimista. Hallinnollisesti esiopetuksen johtamisen keskeinen haaste on päiväkodin johtajien sekä koulutoimen ja perusturvan esiopettajien asiantuntemuksen laajempi hyödyntäminen sekä paikallisuuden huomioon ottaminen. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta erityisesti erityispedagogiikassa, vuorovaikutustaitojen harjoittamisessa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyöhön tulisikin saada resursseja ja aikaa hallinnolta. Jatkotutkimusvaiheessa voisi puolestaan toimintatutkimuksen avulla kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Arviointimallin käyttö tapauskohtaisissa kuntatutkimuksissa, eri ryhmien edustajien haastattelut ja seurantatutkimus esiopetuksen järjestämisen vakiintumisen jälkeen tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Asiasanat: esikoulu; historia, esiopetus; kehittäminen, kyläkoulut, TQM-malli,

8

9 Esipuhe Tutkijana olen pitkän tien kulkija, olenhan tehnyt suurimman osan tutkimustyöstäni työn ohella ja jo pitkään työelämässä toimineena. Kun minulta on kysytty, miksi teen tutkimustyötä, olen useimmiten vastannut lyhyesti, että huvikseni. Onhan tutkimuksen ja tutkijan suhde toiminut hyvin niinä monina tunteina, jolloin kokonaan unohdin ajan kulun. Maisterin papereita tavoitellessani olin päättänyt kuluttaa tutkimiseen vain arki-iltoja ja niitä seuranneita yön tunteja, mutta edetessäni en pystynyt enkä halunnut enää pysyä päätöksessäni. Myös viikonloput lukuun ottamatta jouluja, juhannuksia ja pääsiäisiä vierivät tämän enemmänkin elämäntavan kuin työn tai pelkän harrastuksen parissa. Toki olen joustanut perheen ehdoilla mutta nyt lasten kasvettua käytin yhä enemmän aikaa tähän tutkimustyöhöni. Tutkimuksessani katson eettiseksi velvollisuudekseni levittää ja avartaa tietoa pienten koulujen opetuksesta mutta ennen kaikkea puhua sen sivukylän lapsen puolesta, joka aloittaa koulunkäynnin olenhan itsekin aiemmin ollut tällainen tyttö. Yritän myös herättää ihmiset huomaamaan pienten koulujen arvon ja haja-asutusalueiden ihmisten arvon. Näitä arvoja ei Suomesta saisi hävittää; kaikkea ei voi mitata rahassa, kuten nyt kunnissa tehdään. Uskon, että pieniin ihmisiin ja yksiköihin satsaus maksaa itsensä takaisin monin kerroin henkisinä arvoina ja pitkällä aikavälillä taloudellisesti, koska se vähentää pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä johtuvia menoja. Tutkimukseni eri vaiheissa olen saanut apua monilta ihmisiltä. Työni ohjaajana (kuten jo lisensiaatintyöni) on toiminut professori Juhani Suortti. Häntä kiitän ennakkoluulottomasta ja joustavasta suhtautumisesta. Hänen ohjauksensa on ollut suurten linjojen katsomista ja näkemysten avartamista, minulle sopivaa. Kiitän häntä myös siitä henkisestä tuesta, jota olen saanut silloin, kun olen sitä eniten tarvinnut. Kannustus on ollut täsmäkannustusta oikeina aikoina ja oikeissa paikoissa. Kiitän myös työni esitarkastajina toimineita professoreita Päivi Atjosta ja Kari Niinistöä heidän esittämästään kritiikistä ja parannusehdotuksista, joiden kautta olen taas saanut uutta näkökulmaa työhöni viimeistelyvaiheen aikana. Kiitän myös Kajaanin tohtorikoulun professori Esko Kalaojaa ja professori Pertti V. J. Yli-Luomaa neuvoista. Kaikkia tutkimukseen osallistuneita lapsia, vanhempia, opettajia ja hallinnon edustajia kiitän korvaamattomasta avusta; ilman teitä tutkimukseni ei olisi toteutunut. Opiskelujeni eri vaiheissa kohtaamiani jatko-opiskeluryhmälaisiä kiitän yhteisistä keskusteluhetkistä ja

10 yhteisestä ajasta. Kunnallisalan kehittämissäätiötä kiitän saamastani huomattavasta taloudellisesta tuesta, jota ilman näin mittavan empiirisen aineiston hankkiminen ei olisi toteutunut. Osittainen virkavapaan pitäminen joudutti ja helpotti työni valmistumista. Paitsi taloudellisesti, myös henkisesti tuki antoi minulle intoa ja uskoa tutkimusaiheeseeni. Lehtori Leenamaija Rantosta kiitän kieliasun tarkastamisesta ja lehtori Marjatta Ryania ruotsinkielisen tekstin tarkastamisesta, lehtori Kirsti Takkunen saa puolestaan kiitoksen englanninkielisten tekstien tarkastamisesta ja kääntämisestä. Hyvä ystäväni Paula Purhonen ansaitsee kiitokset myötäelämisestä täydennys- ja jatko-opintojeni kaikissa vaiheissa. Perheelleni olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä sitä, mitä intohimoisesti olen halunnut. Perheen huoltotöiden taso ehkä heikkeni hieman elämäntapani vuoksi, mutta yhdessä olemme selvinneet. Omistan väitöskirjani kaikille pientä koulua käyneille ja käyville ihmisille (jollainen itsekin mieheni Eskon lailla olen ollut), ennen kaikkea kuitenkin lapsillemme Iinalle, Esalle ja Erkalle, joille kaikille valitsimme ensimmäiseksi kouluksi ja samalla esiopetuspaikaksi pienen koulun. Kärsämäellä marraskuussa 2002 Taina Peltonen

11 Luettelo kuvioista Kuvio 1. Luokkien 1 6 oppilaiden osuus 7 12-vuotiaista kaupungeissa ja maaseudulla prosentteina luvuilla Kuvio 2. Maaseudun eri koulumuodoissa alkuopetusta saaneiden oppilaiden määrä.. 34 Kuvio 3. Kunnallisten alakoulujen koulumuodoittaiset määrät maaseudulla Kuvio 4. Kouluyksikön koko varsinaisessa kansakoulussa ja peruskoulun ala-asteella maaseudulla ja kaupungeissa (oppilaiden määrä/koulujen määrä) Kuvio 5. Pienten alle 50 oppilaan koulujen lukumäärä ja peruskoulujen yhteismäärä vuosina Kuvio 6. Arviointi koulutoimessa Kuvio 7. Hierarkkinen instituutio ja ylösalainen instituutio kasvatuksessa Kuvio 8. Opetuksen laadun elementit Kuvio 9. Esiopetuksen laatuelementit Kuvio 10. Esiopetukseen liittyvät käsitteet suhteessa lapsen ikään Kuvio 11. Tutkimusaineiston keruuvaiheet ja otosvastausten määrät Kuvio 12. Perusopetusta (E-6-luokat) antavien koulujen lukumäärät ja esiopetuksen luokkaryhmittelyt lukuvuonna Kuvio 13. Pienten koulujen yhteistyötahot kunnittain (esiopetuskuntia 220) Kuvio 14. Esiopetukseen suhtautumisen summamuuttujien arvot prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 15. Fyysisten puitteiden ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 16. Hallintosuhteiden ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 17. Sisältöalueiden ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta, (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 18. Käytöstapojen ja tapakulttuurin ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429)

12 Kuvio 19. Lasten (n=744) mielipiteet väittämään Vanhempani olivat kiinnostuneita esikouluasioistani. (Pylväiden selitteissä vaihtoehdot 1 5 on esitetty samoin kuin kyselylomakkeessa; vain vaihtoehdot 5 ja 1 on selitetty sanoin.) Kuvio 20. Lasten (n=741) mielipiteet väittämään Ope kertoi esikouluasioitani vanhemmilleni. (Pylväiden selitteissä vaihtoehdot 1 5 on esitetty samoin kuin kyselylomakkeessa; vain vaihtoehdot 5 ja 1 on selitetty sanoin.) Kuvio 21. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen fyysisiin puitteisiin Kuvio 22. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen sisältöalueisiin Kuvio 23. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen yhtenäisyyteen ja tasa-arvoon Kuvio 24. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen hallintoon Kuvio 25. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen pedagogiikkaan Kuvio 26. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen ilmapiiriin Kuvio 27. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen terveydenhoitoon

13 Luettelo taulukoista Taulukko 1. Koulujen lukumäärän kehityksestä lukuvuodesta lukuvuoteen Taulukko 2. Koko maan ylä- ja alakansakoulujen, jatkoluokkien ja kaupunkien kansakoulujen luokkien lukumäärän kehitys lukuvuodesta lukuvuoteen Taulukko 3a. Kuntien ja koulujen määrä, joilla on esiopetuslupa voimassa lukuvuonna Taulukko 3b. Kuntien voimassa olevat esiopetusluvat lukuvuosina Taulukko 4. European School Systems Eurooppalainen koulusysteemi: opetuksen alkamisikä ja oppivelvollisuuden kesto Taulukko 5. Esiopetukseen osallistuvien lasten määrä ja eri järjestäjätahot tammikuussa vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön keräämien tietojen pohjalta. 99 Taulukko 6. Esiopetuksen järjestäminen lääneittäin koulutoimen, sosiaalitoimen ja seurakunnan järjestämänä alkuvuoden 1999 selvitysten mukaan Taulukko 7. Esiopetuksen järjestäjäkuntien lukumäärät sekä hallinnon edustajien arviot prosentteina esiopetusta saavista lukuvuonna koko maasta ja lääneittäin Taulukko 8. Perusopetusta antavien (E-6-luokat) koulujen lukumäärät koko maasta ja Taulukko 9. lääneittäin Pienten koulujen esiopetus ja luokkaryhmittelyjen lukumäärät sekä isojen koulujen erillisryhmien lukumäärät koko maasta ja lääneittäin Taulukko 10. Pienten koulujen avustajaresurssi kunnissa lääneittäin Taulukko 11. Tärkeät asiat esiopetuksen järjestämisessä pienten koulujen lapsille hallinnon edustajien mielestä Taulukko 12. Lasten mielipiteet väittämään Kuljin taksilla tai linja-autolla esikouluun Taulukko 13. Lasten (n=742) kulkemistapa esiopetuspaikkoihin Taulukko 14. Lasten matkat esiopetuksen saamispaikkoihin Taulukko 15. Lasten painottamat asiat esiopetuksessa Taulukko 16. Vanhempien (n=427) vastauksien lukumäärä avoimiin kysymyksiin.. 159

14 Taulukko 17. Vanhempien (n=429) painottamat asiat esiopetuksessa hallinnonaloittain avoimissa vastauksissa Taulukko 18. Opettajien ammatit hallinnonaloittain, 3. vaihe Taulukko 19. Opettajien painottamat asiat esiopetuksessa avoimissa vastauksissa Taulukko 20. Opettajien toiveet täydennyskoulutuksen sisällöstä Taulukko 21. Tiedon välitys lapsesta koulusta kotiin vanhempien ja opettajien mielestä Liitetaulukko 1. Prosentuaaliset osuudet kaikista koulutusmenoista ja opiskelijamääristä esiopetuksessa ja ala-asteella (1991) (Liite 1) Liitetaulukko 2. Opetusministeriön kunnille myöntämät esiopetusluvat ( ), luvan kesto ja oppilasmäärät (Liite 2) Liitetaulukko 3. Vastaajien kunta, hallinnonala ja lukumäärä 2., 3. ja 4. kyselyn vaiheesta, 3. vaiheesta myös koulu ja päiväkoti, 4. vaiheesta koulu (Liite 13) Liitetaulukko 4. Hallinnon edustajien vastaajien ammatit (n = 151, kuntia 119), 4. vaihe (Liite 13) Liitetaulukko 5. Vastanneiden opettajien ammatit (n = 105), 4.vaihe (Liite 13) Liitetaulukko 6. Lasten esiopetuspaikat, 4. vaihe (Liite 13) Liitetaulukko 7. Hallinnon edustajien asenneavaruuden ulottuvuudet (2. vaihe). Seitsemän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 14) Liitetaulukko 8. Hallinnon edustajien asenneavaruuden ulottuvuudet (2. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 14) Liitetaulukko 9. Vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 16) Liitetaulukko 10. Päiväkodissa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu, 48 muuttujaa (Liite 17) Liitetaulukko 11. Pienessä koulussa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu, 48 muuttujaa (Liite 17) Liitetaulukko 12. Seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Kahdeksan faktorin varimax-ratkaisu (Liite 17) Liitetaulukko 13. Kuusamossa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 17) Liitetaulukko 14. Lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 18) Liitetaulukko 15. Päiväkodissa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Kolmen faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 16. Pienessä koulussa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 17. Seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet. (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19)

15 Liitetaulukko 18. Kuusamossa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 19. Tyttöjen asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 20. Poikien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 21. Opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 20) Liitetaulukko 22. Sosiaalitoimen opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 21) Liitetaulukko 23. Koulutoimen opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 21) Liitetaulukko 24. Yhteisten muuttujien hallinnon edustajien asenneavaruuden ulottuvuudet, yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 22) Liitetaulukko 25. Yhteisten muuttujien vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet, seitsemän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 23) Liitetaulukko 26. Yhteisten muuttujien lasten asenneavaruuden ulottuvuudet, kolmen faktorin varimax-ratkaisu (Liite 24) Liitetaulukko 27. Yhteisten muuttujien opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet, seitsemän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 25) Liitetaulukko 28. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Fyysiset puitteet arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 29. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Hallintosuhteet arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 30. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Sisältöalueet arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 31. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Käytöstavat ja tapakulttuuri arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 32. Tyttöjen ja poikien painottamat asiat esiopetuksessa avoimissa vastauksissa (Liite 27) Liitetaulukko 33. Summamuuttujan Esiopetuksen fyysiset puitteet arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 34. Summamuuttujan Sisältöalueet arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 35. Summamuuttujan Esiopetuksen yhtenäisyys ja tasa-arvo arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 36. Summamuuttujan Hallinto arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 37. Summamuuttujan Pedagogiikka arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 38. Summamuuttujan Ilmapiiri arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 39. Summamuuttujan Terveydenhoito arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 40. Taustatietoja esiopetuskunnista ja esiopetuksen järjestämisestä kunnissa lukuvuonna yhteenvetona (Liite 30)

16 Liitetaulukko 41. Esiopetuksen järjestämisryhmät ja opettajat ammattiryhmittäin lukuvuonna (Liite 30) Liitetaulukko 42. Opettajat ammattiryhmittäin erillisluokissa lukuvuonna (Liite 30) Liitetaulukko 43. Hallinnon kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 44. Lasten kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 45. Vanhempien kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 46. Opettajien kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 47. Lasten (n=717) esikoulumatkan pituus kilometreinä, oppilaslukumäärinä ja prosentteina (Liite 32) Lisäksi tutkijalla liitetaulukkot Liitetaulukko 48. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat hallinnon edustajien kyselyssä (2. vaihe) kaikilta hallinnon edustajilta (n=74) sekä erikseen sivistystoimen hallinnon edustajilta (n=6), koulutoimen hallinnon edustajilta (n=27), sosiaalitoimen (n=24) sekä seurakunnan hallinnon edustajilta (n=15) (Liite 33). Liitetaulukko 49. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) hallinnon edustajien kyselyssä (2. vaihe) kaikilta hallinnon edustajilta (n = 74) sekä erikseen sivistystoimen hallinnon edustajilta (n = 6), koulutoimen hallinnon edustajilta (n = 27), perusturvan (n= 24) sekä seurakunnan hallinnon edustajilta (n = 15) (Liite 33). Liitetaulukko 50. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) opettajien kyselyssä (3. vaihe) kaikille opettajille (n=48) sekä erikseen koulutoimen opettajille (n=24), sosiaalitoimen opettajille (n=19) sekä seurakunnan ohjaajille (n=3) ja Kuusamon (esiopetus järjestetty yhteistyönä koulu- ja sosiaalihallinnon kesken) opettajilta (n=8) (Liite 34). Liitetaulukko 51. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) opettajien kyselyssä (3. vaihe) kaikilta opettajilta (n=48) sekä erikseen koulutoimen opettajilta (n=24), perusturvan opettajilta (n=19) sekä seurakunnan ohjaajilta (n=3) ja Kuusamon opettajilta (n=8) (Liite 34). Liitetaulukko 52. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) vanhempien kyselyssä (3. vaihe) kaikille vanhemmille (n=429) sekä erikseen vanhemmille, joiden lapsi on saanut esiopetusta koulutoimessa (n=176), vanhemmille, joiden lapsi on saanut esiopetusta sosiaalitoimessa (n=84) sekä vanhemmille, joiden lapsi on saanut esiopetusta seurakunnan kerhossa (n=136) sekä Kuusamon vanhemmille (n=82) (Liite 35).

17 Liitetaulukko 53. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) vanhempien kyselyssä (3. vaihe) kaikilta vanhemmilta (n=429) sekä erikseen koulutoimen vanhemmilta (n=176), perusturvan vanhemmilta (n=84) sekä seurakunnan vanhemmilta (n=135) ja Kuusamon (esiopetus järjestetty yhteistyönä koulu- ja sosiaalihallinnon kesken) vanhemmilta (n=82) (Liite 35). Liitetaulukko 54. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) oppilaiden kyselyssä (3. vaihe) kaikille oppilaille (n=747) sekä erikseen pienessä koulussa esiopetusta saaneille oppilaille (n=307), päiväkodissa esiopetusta saaneille oppilaille (n=157), seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneille oppilaille (n=254), Kuusamon (koulu- ja sosiaalitoimen yhteisesti järjestämää esiopetusta saaneille) oppilaille (n=135) sekä tytöille (n=355) ja pojille (n=388) (Liite 36). Liitetaulukko 55. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) oppilaiden kyselyssä (3. vaihe) kaikilta oppilailta (n=747) sekä erikseen koulussa esiopetusta saaneilta oppilailta (n=307), päiväkodissa esiopetusta saaneilta oppilailta (n=157) sekä seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneilta oppilailta (n=254) ja Kuusamon koulu- ja sosiaalitoimen yhteisesti järjestämää esiopetusta saaneilta oppilailta (n=135) sekä tytöiltä (n=355) ja pojilta (n=388) (Liite 36). Liitetaulukko 56. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) hallinnon edustajille (n=74), opettajille (n=48), vanhemmille (n=429) ja joissakin väittämissä myös lapsille (n=747) (Liite 37). Liitetaulukko 57. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) hallinnon edustajilla (n=74), opettajilla (n=48), vanhemmilla (n=429) ja joissakin väittämissä myös lapsilla (n=747) (Liite 37). Liitetaulukko 58. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat opettajakyselyssä (4. vaihe) kaikilta opettajilta (n=105), perusturvan (n=50) ja koulutoimen opettajilta (n=51), kaikilta hallinnon edustajilta (n=151), perusturvan (n=46) ja koulutoimen hallinnon edustajilta (n=99), kaikilta vanhemmilta (n=265), perusturvassa (n=98) ja koulutoimessa esiopetusta saaneiden lasten vanhemmilta (n=149) (Liite 38). Liitetaulukko 59. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) opettajilta (n=105), hallinnon edustajilta (n=151) ja vanhemmilta (n=265), 4. vaihe (Liite 38).

18

19 Sisällys Abstract Tiivistelmä Esipuhe Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1 Johdanto OSA Peruskoulutus maaseudulla Koulun tehtävä ja merkitys Kyläkoulut Suomessa Historiallinen kehitys Koulujen lakkauttaminen Hallinto koulutoimessa Keskushallinnosta paikallistason hallintoon koulujen toiminnassa Koulutuksellinen tasa-arvo Koulutuksen rahoituksen ja päätöksenteon vertailu muihin maihin Pienet koulut oppimisympäristöinä meillä ja muualla Opetuksen laatu ja arviointi Keskeisiä käsitteitä ja arviointia yleisesti koulutoimessa ja perusturvan päivähoidossa Esiopetuksen arviointia Esiopetuksen laadun arviointi tässä tutkimuksessa Oppimistulosten vertailu eri maista Esiopetuksen järjestäminen Taustaa esiopetuksen järjestämiseen Suomessa Naisten työssäkäynti ja lasten päivähoito Suomessa Naisten tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä Esiopetusta 1960-luvulta vuoden 2000 taitteeseen Käsitteiden määrittelyä Esiopetuksen järjestämisen lainsäädännöllinen muuttuminen

20 4.2.3 Esiopetuksen järjestämistä ohjanneet koulutusmietinnöt ja keskeisimmät opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmien saamaa kritiikkiä Esiopetus Suomessa ja muualla Euroopassa Esiopetuksen yleisimmät järjestämistavat Suomessa Esiopetus koulutoimessa Esiopetus sosiaali- ja terveystoimen järjestämänä Esiopetus seurakunnan järjestämänä Esiopetuksen järjestäminen lääneittäin eri hallinnonalojen alaisuudessa OSA Tutkimustehtävät ja -ongelmat Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusongelmat Toteutus Mittari ja muuttujat Kohdejoukon hankinta ja tutkimusaineiston keruuvaiheet Tutkimusstrategian ja tiedonhankintatavan perustelua Luotettavuusarviointia Tulokset Esiopetuksen järjestämistilanne Suomen kunnissa lukuvuonna Käsityksiä esiopetuksesta Hallinnon edustajien mielipiteet: sivistys- ja koulutoimi, perusturva, seurakunta, muut Lasten mielipiteet Lasten käsitysten vertailua koulutoimen, sosiaalitoimen ja seurakunnan esiopetuksesta Vanhempien mielipiteet Vanhempien käsitysten vertailua koulu- ja sosiaalitoimen sekä seurakunnan esiopetuksesta Opettajien ja ohjaajien mielipiteet Opettajien käsitysten vertailua koulu- ja sosiaalitoimen sekä seurakunnan esiopetuksesta Opettajien täydennyskoulutus Yhteenvetoa mielipiteistä Eri ryhmien yhteisten muuttujien tarkastelua Kodin ja koulun yhteistyö Esiopetuksen painotusalueet Esiopetuksen kehittäminen Suuntaviivoja esiopetuksen järjestämiseen luvun kansanopetuksen ja 1900-luvun esiopetuksen vertailua maaseudulla Koulun tehtävä Hallinto ja puitteet esiopetukseen Lapsuuden olosuhteet Suomessa Esiopetuksen laadun elementit

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä Rovaniemi 16.9.2006 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla MITÄ YHTENÄISYYS VOI OLLA? Koulujärjestelmän yhtenäisyys, ehyt oppimisen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Esikoulun siirtymä. Ylivieska

Esikoulun siirtymä. Ylivieska Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Matti Kuorelahti, KT Erityispedagogiikan lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto Sisältö Koulukulttuuri

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot