PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN"

Transkriptio

1 PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN TAINA PELTONEN Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto OULU 2002 Abstract and summary in English

2

3 TAINA PELTONEN PIENTEN KOULUJEN ESIOPETUKSEN KEHITTÄMINEN - ENTISAJAN ALAKOULUSTA ESIKOULUUN Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikössä Martti Helan salissa (Seminaarinkatu 2, Kajaani) 25. tammikuuta 2003 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2002

4 Copyright 2002 University of Oulu, 2002 Työn ohjaaja Professori Juhani Suortti Esitarkastajat Professori Päivi Atjonen Professori Kari Niinistö ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT Acta Univ. Oul. E 60, 2002 ISBN ISSN X (URL: OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2002

5 Peltonen, Taina, Development of Pre-education in Small Schools - from Old Times Primary School to Preschool Faculty of Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN University of Oulu, Finland; Kajaani Department of Teacher Education, University of Oulu, P.O.Box 51, FIN Kajaani, Finland Oulu, Finland 2002 Abstract This dissertation reports the arrangement of pre-school education to children in small schools. There are experiences about pre-school education from over thirty years, but the time for extensive arrangement of pre-school education is only beginning with the year In the theoretical part 1 I study the historical formation of small schools, their school politics and pedagogy, and how the arrangement of pre-school education is associated with them. Furthermore, there is cultural analysis by comparing the working of Finnish women, the arrangement of day care and the equality of women with the rest of Europe, also the school success tests of children. I study the quality of arrangement of pre-school education with the help of a model made of teaching quality elements by Helakorpi (1993). In the empiric part 2 I analyse opinions of administrative authorities, parents, teachers and children. This research was carried out in four phases during years and I got back 2271 questionnaires. The meaning of factor analysis was to outline the phenomenon and give support to the interpretation of my own theoretical knowledge and practical work. There is similarity between arranging pre-school teaching and elementary education in the19th century to children in the country, who have been in a worse situation than those living in urban areas. Above all, parents appreciate free transport to school as a form of regional equality. In pedagogy, we should be aware of our identity: it's a big country with a small population. That is why multi-age teaching and the learning of children at different ages should be studied and developed more generally. In questionnaires, the answers of different groups varied only slightly. Administrators, parents and teachers emphasised the teaching of manners, while children together with their parents laid stress on the importance of play and atmosphere. Playing outdoors and having a good environment were appreciated, but international relations and information technology were not seen as important elements in pre-school education. The task of education is to raise children into humanity. We should see pre-school age as a significant period of life. It deserves proper attention that we already give to the education of teachers and the development of our day care system. International tests on children's basic skills have given results that support our approach. Finland should by no means copy other European countries in developing pre-school and elementary education. We face the challenge of exploiting all the expertise there is in day care, pre-school education, social administration and school administration, also involving local decision making. Teachers need further education, especially on children with special needs, more practice of interaction skills, and co-operation with parents. School administration should give resources and time for this co-operation. In further studies we could develop co-operation of homes and school with the help of an activity analysis. The using of an evaluation model in municipality case studies, interviews of the different groups and follow-up studies after the establishment of pre-school education give many interesting possibilities for further studies. Keywords: pre-education, development, preschool, history, TQM-model, village schools

6

7 Peltonen, Taina, Pienten koulujen esiopetuksen kehittäminen - entisajan alakoulusta esikouluun Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto, Finland; Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto, Finland 2002 Oulu, Finland Tiivistelmä Väitöskirjani tehtävänä on selvittää pienten koulujen esiopetuksen järjestämistä. Esiopetusta on järjestetty Suomessakin jo yli kolmekymmentä vuotta, mutta laaja esiopetuksen järjestämisen aika kuusivuotiaille on vasta aluillaan vuoden 2001 alusta. Teoreettisessa osassa 1 tarkastelen pienten koulujen historiallista kehittymistä, koulutuspolitiikkaa, pedagogiaa ja esiopetuksen järjestämistä osana koko koululaitosta. Vertailen Suomen naisten työssäkäyntiä, päivähoidon järjestämistä ja naisten tasa-arvoa muuhun Eurooppaan, samoin lasten koulumenestystuloksia. Esiopetuksen järjestämisen laatua tarkastelen Helakorven (1993) esittämästä opetuksen laatuelementtimallista kootun mallin avulla. Empiirisessä osassa 2 analysoin hallinnon edustajien, vanhempien, opettajien ja lasten käsityksiä esiopetuksesta. Toteutin tutkimuksen kyselylomakkeilla neljässä vaiheessa vuosina ja sain yhteensä 2271 palautuskirjettä. Faktorianalyysien tehtävänä oli jäsentää ilmiötä ja antaa tukea teoreettisen tiedon ja oman praktisen työkokemuksen pohjalta laaditulle tulkinnalle. Esiopetuksen järjestämisessä on samankaltaisuutta 1800-luvulla maaseudun lapsille järjestetyn alkuopetuksen kanssa: maaseudun lapset ovat olleet opetuksen saamisessa huonommassa asemassa kuin taajamien lapset. Syrjäseudun esioppilaille tulisi antaa kuljetusetu erityispalveluna erityisesti vanhempien mielestä. Suomen pitäisi tiedostaa selkeästi oman identiteettinsä perustekijät eli suuri maa ja pieni väestö. Siksi yhdysluokkaopetusta ja eri-ikäisten lasten oppimista yhdessä pitäisi yleensäkin tutkia ja kehittää enemmän. Esiopetukseen suhtautumisessa eri ryhmien vastaukset eroavat vain vähän toisistaan. Hallinnon edustajat, vanhemmat ja opettajat korostavat käytöstapojen ja tapakasvatuksen tärkeyttä. Lapset korostavat ulkoleikkiä ja yleensä leikkiä sekä ilmapiirin merkitystä samoin kuin vanhemmat. Kansainvälisyyden ja tieto- ja viestintätekniikan opetusta ei nähdä tärkeiksi alueiksi esiopetuksessa. Koulutuksen tehtävä on ihmisyyteen kasvattaminen. Esiopetusikää pitäisi vaalia omana ikäkautenaan. Suomessa onkin satsattu opettajien koulutukseen ja päivähoidon kehittämiseen, ei lapsen varhaiseen koulunaloitukseen. Oppilaiden myöhemmät koulumenestystulokset tukevat Suomen linjan säilyttämistä, eivät muiden Euroopan maiden matkimista. Hallinnollisesti esiopetuksen johtamisen keskeinen haaste on päiväkodin johtajien sekä koulutoimen ja perusturvan esiopettajien asiantuntemuksen laajempi hyödyntäminen sekä paikallisuuden huomioon ottaminen. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta erityisesti erityispedagogiikassa, vuorovaikutustaitojen harjoittamisessa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyöhön tulisikin saada resursseja ja aikaa hallinnolta. Jatkotutkimusvaiheessa voisi puolestaan toimintatutkimuksen avulla kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Arviointimallin käyttö tapauskohtaisissa kuntatutkimuksissa, eri ryhmien edustajien haastattelut ja seurantatutkimus esiopetuksen järjestämisen vakiintumisen jälkeen tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Asiasanat: esikoulu; historia, esiopetus; kehittäminen, kyläkoulut, TQM-malli,

8

9 Esipuhe Tutkijana olen pitkän tien kulkija, olenhan tehnyt suurimman osan tutkimustyöstäni työn ohella ja jo pitkään työelämässä toimineena. Kun minulta on kysytty, miksi teen tutkimustyötä, olen useimmiten vastannut lyhyesti, että huvikseni. Onhan tutkimuksen ja tutkijan suhde toiminut hyvin niinä monina tunteina, jolloin kokonaan unohdin ajan kulun. Maisterin papereita tavoitellessani olin päättänyt kuluttaa tutkimiseen vain arki-iltoja ja niitä seuranneita yön tunteja, mutta edetessäni en pystynyt enkä halunnut enää pysyä päätöksessäni. Myös viikonloput lukuun ottamatta jouluja, juhannuksia ja pääsiäisiä vierivät tämän enemmänkin elämäntavan kuin työn tai pelkän harrastuksen parissa. Toki olen joustanut perheen ehdoilla mutta nyt lasten kasvettua käytin yhä enemmän aikaa tähän tutkimustyöhöni. Tutkimuksessani katson eettiseksi velvollisuudekseni levittää ja avartaa tietoa pienten koulujen opetuksesta mutta ennen kaikkea puhua sen sivukylän lapsen puolesta, joka aloittaa koulunkäynnin olenhan itsekin aiemmin ollut tällainen tyttö. Yritän myös herättää ihmiset huomaamaan pienten koulujen arvon ja haja-asutusalueiden ihmisten arvon. Näitä arvoja ei Suomesta saisi hävittää; kaikkea ei voi mitata rahassa, kuten nyt kunnissa tehdään. Uskon, että pieniin ihmisiin ja yksiköihin satsaus maksaa itsensä takaisin monin kerroin henkisinä arvoina ja pitkällä aikavälillä taloudellisesti, koska se vähentää pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä johtuvia menoja. Tutkimukseni eri vaiheissa olen saanut apua monilta ihmisiltä. Työni ohjaajana (kuten jo lisensiaatintyöni) on toiminut professori Juhani Suortti. Häntä kiitän ennakkoluulottomasta ja joustavasta suhtautumisesta. Hänen ohjauksensa on ollut suurten linjojen katsomista ja näkemysten avartamista, minulle sopivaa. Kiitän häntä myös siitä henkisestä tuesta, jota olen saanut silloin, kun olen sitä eniten tarvinnut. Kannustus on ollut täsmäkannustusta oikeina aikoina ja oikeissa paikoissa. Kiitän myös työni esitarkastajina toimineita professoreita Päivi Atjosta ja Kari Niinistöä heidän esittämästään kritiikistä ja parannusehdotuksista, joiden kautta olen taas saanut uutta näkökulmaa työhöni viimeistelyvaiheen aikana. Kiitän myös Kajaanin tohtorikoulun professori Esko Kalaojaa ja professori Pertti V. J. Yli-Luomaa neuvoista. Kaikkia tutkimukseen osallistuneita lapsia, vanhempia, opettajia ja hallinnon edustajia kiitän korvaamattomasta avusta; ilman teitä tutkimukseni ei olisi toteutunut. Opiskelujeni eri vaiheissa kohtaamiani jatko-opiskeluryhmälaisiä kiitän yhteisistä keskusteluhetkistä ja

10 yhteisestä ajasta. Kunnallisalan kehittämissäätiötä kiitän saamastani huomattavasta taloudellisesta tuesta, jota ilman näin mittavan empiirisen aineiston hankkiminen ei olisi toteutunut. Osittainen virkavapaan pitäminen joudutti ja helpotti työni valmistumista. Paitsi taloudellisesti, myös henkisesti tuki antoi minulle intoa ja uskoa tutkimusaiheeseeni. Lehtori Leenamaija Rantosta kiitän kieliasun tarkastamisesta ja lehtori Marjatta Ryania ruotsinkielisen tekstin tarkastamisesta, lehtori Kirsti Takkunen saa puolestaan kiitoksen englanninkielisten tekstien tarkastamisesta ja kääntämisestä. Hyvä ystäväni Paula Purhonen ansaitsee kiitokset myötäelämisestä täydennys- ja jatko-opintojeni kaikissa vaiheissa. Perheelleni olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä sitä, mitä intohimoisesti olen halunnut. Perheen huoltotöiden taso ehkä heikkeni hieman elämäntapani vuoksi, mutta yhdessä olemme selvinneet. Omistan väitöskirjani kaikille pientä koulua käyneille ja käyville ihmisille (jollainen itsekin mieheni Eskon lailla olen ollut), ennen kaikkea kuitenkin lapsillemme Iinalle, Esalle ja Erkalle, joille kaikille valitsimme ensimmäiseksi kouluksi ja samalla esiopetuspaikaksi pienen koulun. Kärsämäellä marraskuussa 2002 Taina Peltonen

11 Luettelo kuvioista Kuvio 1. Luokkien 1 6 oppilaiden osuus 7 12-vuotiaista kaupungeissa ja maaseudulla prosentteina luvuilla Kuvio 2. Maaseudun eri koulumuodoissa alkuopetusta saaneiden oppilaiden määrä.. 34 Kuvio 3. Kunnallisten alakoulujen koulumuodoittaiset määrät maaseudulla Kuvio 4. Kouluyksikön koko varsinaisessa kansakoulussa ja peruskoulun ala-asteella maaseudulla ja kaupungeissa (oppilaiden määrä/koulujen määrä) Kuvio 5. Pienten alle 50 oppilaan koulujen lukumäärä ja peruskoulujen yhteismäärä vuosina Kuvio 6. Arviointi koulutoimessa Kuvio 7. Hierarkkinen instituutio ja ylösalainen instituutio kasvatuksessa Kuvio 8. Opetuksen laadun elementit Kuvio 9. Esiopetuksen laatuelementit Kuvio 10. Esiopetukseen liittyvät käsitteet suhteessa lapsen ikään Kuvio 11. Tutkimusaineiston keruuvaiheet ja otosvastausten määrät Kuvio 12. Perusopetusta (E-6-luokat) antavien koulujen lukumäärät ja esiopetuksen luokkaryhmittelyt lukuvuonna Kuvio 13. Pienten koulujen yhteistyötahot kunnittain (esiopetuskuntia 220) Kuvio 14. Esiopetukseen suhtautumisen summamuuttujien arvot prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 15. Fyysisten puitteiden ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 16. Hallintosuhteiden ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 17. Sisältöalueiden ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta, (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429) Kuvio 18. Käytöstapojen ja tapakulttuurin ulottuvuudet prosentteina hallinnon edustajilta (n=74), opettajilta (n=48) ja vanhemmilta (n=429)

12 Kuvio 19. Lasten (n=744) mielipiteet väittämään Vanhempani olivat kiinnostuneita esikouluasioistani. (Pylväiden selitteissä vaihtoehdot 1 5 on esitetty samoin kuin kyselylomakkeessa; vain vaihtoehdot 5 ja 1 on selitetty sanoin.) Kuvio 20. Lasten (n=741) mielipiteet väittämään Ope kertoi esikouluasioitani vanhemmilleni. (Pylväiden selitteissä vaihtoehdot 1 5 on esitetty samoin kuin kyselylomakkeessa; vain vaihtoehdot 5 ja 1 on selitetty sanoin.) Kuvio 21. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen fyysisiin puitteisiin Kuvio 22. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen sisältöalueisiin Kuvio 23. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen yhtenäisyyteen ja tasa-arvoon Kuvio 24. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen hallintoon Kuvio 25. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen pedagogiikkaan Kuvio 26. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen ilmapiiriin Kuvio 27. Opettajien (n=105), hallinnon edustajien (n=151) ja vanhempien (n=265) suhtautuminen terveydenhoitoon

13 Luettelo taulukoista Taulukko 1. Koulujen lukumäärän kehityksestä lukuvuodesta lukuvuoteen Taulukko 2. Koko maan ylä- ja alakansakoulujen, jatkoluokkien ja kaupunkien kansakoulujen luokkien lukumäärän kehitys lukuvuodesta lukuvuoteen Taulukko 3a. Kuntien ja koulujen määrä, joilla on esiopetuslupa voimassa lukuvuonna Taulukko 3b. Kuntien voimassa olevat esiopetusluvat lukuvuosina Taulukko 4. European School Systems Eurooppalainen koulusysteemi: opetuksen alkamisikä ja oppivelvollisuuden kesto Taulukko 5. Esiopetukseen osallistuvien lasten määrä ja eri järjestäjätahot tammikuussa vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön keräämien tietojen pohjalta. 99 Taulukko 6. Esiopetuksen järjestäminen lääneittäin koulutoimen, sosiaalitoimen ja seurakunnan järjestämänä alkuvuoden 1999 selvitysten mukaan Taulukko 7. Esiopetuksen järjestäjäkuntien lukumäärät sekä hallinnon edustajien arviot prosentteina esiopetusta saavista lukuvuonna koko maasta ja lääneittäin Taulukko 8. Perusopetusta antavien (E-6-luokat) koulujen lukumäärät koko maasta ja Taulukko 9. lääneittäin Pienten koulujen esiopetus ja luokkaryhmittelyjen lukumäärät sekä isojen koulujen erillisryhmien lukumäärät koko maasta ja lääneittäin Taulukko 10. Pienten koulujen avustajaresurssi kunnissa lääneittäin Taulukko 11. Tärkeät asiat esiopetuksen järjestämisessä pienten koulujen lapsille hallinnon edustajien mielestä Taulukko 12. Lasten mielipiteet väittämään Kuljin taksilla tai linja-autolla esikouluun Taulukko 13. Lasten (n=742) kulkemistapa esiopetuspaikkoihin Taulukko 14. Lasten matkat esiopetuksen saamispaikkoihin Taulukko 15. Lasten painottamat asiat esiopetuksessa Taulukko 16. Vanhempien (n=427) vastauksien lukumäärä avoimiin kysymyksiin.. 159

14 Taulukko 17. Vanhempien (n=429) painottamat asiat esiopetuksessa hallinnonaloittain avoimissa vastauksissa Taulukko 18. Opettajien ammatit hallinnonaloittain, 3. vaihe Taulukko 19. Opettajien painottamat asiat esiopetuksessa avoimissa vastauksissa Taulukko 20. Opettajien toiveet täydennyskoulutuksen sisällöstä Taulukko 21. Tiedon välitys lapsesta koulusta kotiin vanhempien ja opettajien mielestä Liitetaulukko 1. Prosentuaaliset osuudet kaikista koulutusmenoista ja opiskelijamääristä esiopetuksessa ja ala-asteella (1991) (Liite 1) Liitetaulukko 2. Opetusministeriön kunnille myöntämät esiopetusluvat ( ), luvan kesto ja oppilasmäärät (Liite 2) Liitetaulukko 3. Vastaajien kunta, hallinnonala ja lukumäärä 2., 3. ja 4. kyselyn vaiheesta, 3. vaiheesta myös koulu ja päiväkoti, 4. vaiheesta koulu (Liite 13) Liitetaulukko 4. Hallinnon edustajien vastaajien ammatit (n = 151, kuntia 119), 4. vaihe (Liite 13) Liitetaulukko 5. Vastanneiden opettajien ammatit (n = 105), 4.vaihe (Liite 13) Liitetaulukko 6. Lasten esiopetuspaikat, 4. vaihe (Liite 13) Liitetaulukko 7. Hallinnon edustajien asenneavaruuden ulottuvuudet (2. vaihe). Seitsemän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 14) Liitetaulukko 8. Hallinnon edustajien asenneavaruuden ulottuvuudet (2. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 14) Liitetaulukko 9. Vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 16) Liitetaulukko 10. Päiväkodissa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu, 48 muuttujaa (Liite 17) Liitetaulukko 11. Pienessä koulussa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu, 48 muuttujaa (Liite 17) Liitetaulukko 12. Seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Kahdeksan faktorin varimax-ratkaisu (Liite 17) Liitetaulukko 13. Kuusamossa esiopetusta saaneiden lasten vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 17) Liitetaulukko 14. Lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 18) Liitetaulukko 15. Päiväkodissa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Kolmen faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 16. Pienessä koulussa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 17. Seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet. (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19)

15 Liitetaulukko 18. Kuusamossa esiopetusta saaneiden lasten asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 19. Tyttöjen asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 20. Poikien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Neljän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 19) Liitetaulukko 21. Opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 20) Liitetaulukko 22. Sosiaalitoimen opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 21) Liitetaulukko 23. Koulutoimen opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet (3. vaihe). Yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 21) Liitetaulukko 24. Yhteisten muuttujien hallinnon edustajien asenneavaruuden ulottuvuudet, yhdeksän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 22) Liitetaulukko 25. Yhteisten muuttujien vanhempien asenneavaruuden ulottuvuudet, seitsemän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 23) Liitetaulukko 26. Yhteisten muuttujien lasten asenneavaruuden ulottuvuudet, kolmen faktorin varimax-ratkaisu (Liite 24) Liitetaulukko 27. Yhteisten muuttujien opettajien asenneavaruuden ulottuvuudet, seitsemän faktorin varimax-ratkaisu (Liite 25) Liitetaulukko 28. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Fyysiset puitteet arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 29. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Hallintosuhteet arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 30. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Sisältöalueet arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 31. Yhteisten muuttujien summamuuttujan Käytöstavat ja tapakulttuuri arvot eri ryhmissä (Liite 26) Liitetaulukko 32. Tyttöjen ja poikien painottamat asiat esiopetuksessa avoimissa vastauksissa (Liite 27) Liitetaulukko 33. Summamuuttujan Esiopetuksen fyysiset puitteet arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 34. Summamuuttujan Sisältöalueet arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 35. Summamuuttujan Esiopetuksen yhtenäisyys ja tasa-arvo arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 36. Summamuuttujan Hallinto arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 37. Summamuuttujan Pedagogiikka arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 38. Summamuuttujan Ilmapiiri arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 39. Summamuuttujan Terveydenhoito arvot eri ryhmissä, 4. vaihe (Liite 28) Liitetaulukko 40. Taustatietoja esiopetuskunnista ja esiopetuksen järjestämisestä kunnissa lukuvuonna yhteenvetona (Liite 30)

16 Liitetaulukko 41. Esiopetuksen järjestämisryhmät ja opettajat ammattiryhmittäin lukuvuonna (Liite 30) Liitetaulukko 42. Opettajat ammattiryhmittäin erillisluokissa lukuvuonna (Liite 30) Liitetaulukko 43. Hallinnon kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 44. Lasten kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 45. Vanhempien kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 46. Opettajien kyselyn väittämien t-testiarvoja (Liite 31) Liitetaulukko 47. Lasten (n=717) esikoulumatkan pituus kilometreinä, oppilaslukumäärinä ja prosentteina (Liite 32) Lisäksi tutkijalla liitetaulukkot Liitetaulukko 48. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat hallinnon edustajien kyselyssä (2. vaihe) kaikilta hallinnon edustajilta (n=74) sekä erikseen sivistystoimen hallinnon edustajilta (n=6), koulutoimen hallinnon edustajilta (n=27), sosiaalitoimen (n=24) sekä seurakunnan hallinnon edustajilta (n=15) (Liite 33). Liitetaulukko 49. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) hallinnon edustajien kyselyssä (2. vaihe) kaikilta hallinnon edustajilta (n = 74) sekä erikseen sivistystoimen hallinnon edustajilta (n = 6), koulutoimen hallinnon edustajilta (n = 27), perusturvan (n= 24) sekä seurakunnan hallinnon edustajilta (n = 15) (Liite 33). Liitetaulukko 50. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) opettajien kyselyssä (3. vaihe) kaikille opettajille (n=48) sekä erikseen koulutoimen opettajille (n=24), sosiaalitoimen opettajille (n=19) sekä seurakunnan ohjaajille (n=3) ja Kuusamon (esiopetus järjestetty yhteistyönä koulu- ja sosiaalihallinnon kesken) opettajilta (n=8) (Liite 34). Liitetaulukko 51. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) opettajien kyselyssä (3. vaihe) kaikilta opettajilta (n=48) sekä erikseen koulutoimen opettajilta (n=24), perusturvan opettajilta (n=19) sekä seurakunnan ohjaajilta (n=3) ja Kuusamon opettajilta (n=8) (Liite 34). Liitetaulukko 52. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) vanhempien kyselyssä (3. vaihe) kaikille vanhemmille (n=429) sekä erikseen vanhemmille, joiden lapsi on saanut esiopetusta koulutoimessa (n=176), vanhemmille, joiden lapsi on saanut esiopetusta sosiaalitoimessa (n=84) sekä vanhemmille, joiden lapsi on saanut esiopetusta seurakunnan kerhossa (n=136) sekä Kuusamon vanhemmille (n=82) (Liite 35).

17 Liitetaulukko 53. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) vanhempien kyselyssä (3. vaihe) kaikilta vanhemmilta (n=429) sekä erikseen koulutoimen vanhemmilta (n=176), perusturvan vanhemmilta (n=84) sekä seurakunnan vanhemmilta (n=135) ja Kuusamon (esiopetus järjestetty yhteistyönä koulu- ja sosiaalihallinnon kesken) vanhemmilta (n=82) (Liite 35). Liitetaulukko 54. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) oppilaiden kyselyssä (3. vaihe) kaikille oppilaille (n=747) sekä erikseen pienessä koulussa esiopetusta saaneille oppilaille (n=307), päiväkodissa esiopetusta saaneille oppilaille (n=157), seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneille oppilaille (n=254), Kuusamon (koulu- ja sosiaalitoimen yhteisesti järjestämää esiopetusta saaneille) oppilaille (n=135) sekä tytöille (n=355) ja pojille (n=388) (Liite 36). Liitetaulukko 55. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) oppilaiden kyselyssä (3. vaihe) kaikilta oppilailta (n=747) sekä erikseen koulussa esiopetusta saaneilta oppilailta (n=307), päiväkodissa esiopetusta saaneilta oppilailta (n=157) sekä seurakunnan kerhossa esiopetusta saaneilta oppilailta (n=254) ja Kuusamon koulu- ja sosiaalitoimen yhteisesti järjestämää esiopetusta saaneilta oppilailta (n=135) sekä tytöiltä (n=355) ja pojilta (n=388) (Liite 36). Liitetaulukko 56. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä) hallinnon edustajille (n=74), opettajille (n=48), vanhemmille (n=429) ja joissakin väittämissä myös lapsille (n=747) (Liite 37). Liitetaulukko 57. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) hallinnon edustajilla (n=74), opettajilla (n=48), vanhemmilla (n=429) ja joissakin väittämissä myös lapsilla (n=747) (Liite 37). Liitetaulukko 58. Muuttujien keskiarvot ja hajonnat opettajakyselyssä (4. vaihe) kaikilta opettajilta (n=105), perusturvan (n=50) ja koulutoimen opettajilta (n=51), kaikilta hallinnon edustajilta (n=151), perusturvan (n=46) ja koulutoimen hallinnon edustajilta (n=99), kaikilta vanhemmilta (n=265), perusturvassa (n=98) ja koulutoimessa esiopetusta saaneiden lasten vanhemmilta (n=149) (Liite 38). Liitetaulukko 59. Muuttujien prosentit eri ääripäitä edustavalla asteikolla (eri mieltä 1 5 samaa mieltä tai erittäin huono 1 5 erittäin hyvä) opettajilta (n=105), hallinnon edustajilta (n=151) ja vanhemmilta (n=265), 4. vaihe (Liite 38).

18

19 Sisällys Abstract Tiivistelmä Esipuhe Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1 Johdanto OSA Peruskoulutus maaseudulla Koulun tehtävä ja merkitys Kyläkoulut Suomessa Historiallinen kehitys Koulujen lakkauttaminen Hallinto koulutoimessa Keskushallinnosta paikallistason hallintoon koulujen toiminnassa Koulutuksellinen tasa-arvo Koulutuksen rahoituksen ja päätöksenteon vertailu muihin maihin Pienet koulut oppimisympäristöinä meillä ja muualla Opetuksen laatu ja arviointi Keskeisiä käsitteitä ja arviointia yleisesti koulutoimessa ja perusturvan päivähoidossa Esiopetuksen arviointia Esiopetuksen laadun arviointi tässä tutkimuksessa Oppimistulosten vertailu eri maista Esiopetuksen järjestäminen Taustaa esiopetuksen järjestämiseen Suomessa Naisten työssäkäynti ja lasten päivähoito Suomessa Naisten tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä Esiopetusta 1960-luvulta vuoden 2000 taitteeseen Käsitteiden määrittelyä Esiopetuksen järjestämisen lainsäädännöllinen muuttuminen

20 4.2.3 Esiopetuksen järjestämistä ohjanneet koulutusmietinnöt ja keskeisimmät opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmien saamaa kritiikkiä Esiopetus Suomessa ja muualla Euroopassa Esiopetuksen yleisimmät järjestämistavat Suomessa Esiopetus koulutoimessa Esiopetus sosiaali- ja terveystoimen järjestämänä Esiopetus seurakunnan järjestämänä Esiopetuksen järjestäminen lääneittäin eri hallinnonalojen alaisuudessa OSA Tutkimustehtävät ja -ongelmat Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusongelmat Toteutus Mittari ja muuttujat Kohdejoukon hankinta ja tutkimusaineiston keruuvaiheet Tutkimusstrategian ja tiedonhankintatavan perustelua Luotettavuusarviointia Tulokset Esiopetuksen järjestämistilanne Suomen kunnissa lukuvuonna Käsityksiä esiopetuksesta Hallinnon edustajien mielipiteet: sivistys- ja koulutoimi, perusturva, seurakunta, muut Lasten mielipiteet Lasten käsitysten vertailua koulutoimen, sosiaalitoimen ja seurakunnan esiopetuksesta Vanhempien mielipiteet Vanhempien käsitysten vertailua koulu- ja sosiaalitoimen sekä seurakunnan esiopetuksesta Opettajien ja ohjaajien mielipiteet Opettajien käsitysten vertailua koulu- ja sosiaalitoimen sekä seurakunnan esiopetuksesta Opettajien täydennyskoulutus Yhteenvetoa mielipiteistä Eri ryhmien yhteisten muuttujien tarkastelua Kodin ja koulun yhteistyö Esiopetuksen painotusalueet Esiopetuksen kehittäminen Suuntaviivoja esiopetuksen järjestämiseen luvun kansanopetuksen ja 1900-luvun esiopetuksen vertailua maaseudulla Koulun tehtävä Hallinto ja puitteet esiopetukseen Lapsuuden olosuhteet Suomessa Esiopetuksen laadun elementit

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot