VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2010 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2010 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

2 FVCA FVCA Sisällysluettelo / Table of Contents Esipuhe Suomen pääomasijoitusyhdistys ry pähkinänkuoressa Hallitus Lakityöryhmä - Lakityöryhmän puheenjohtaja Jyrki Tähtinen: Regulaatio tulee oletko valmis? Tutkimustyöryhmä - Tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Henri Grundstén: Tutkimus osana yhdistyksen toimintaa Seurantatyöryhmä - Seurantatyöryhmän puheenjohtaja Kari Rytkönen: Avoimuus ja läpinäkyvyys pääomasijoitusmarkkinoilla Mitä on pääomasijoittaminen? Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma pääomarahastosijoittajana Porfolioyhtiön tarina: Mehiläinen Oy Porfolioyhtiön tarina: Hybrid Graphics Oy Preface Finnish Venture Capital Association In a Nutshell Board of Directors Legal Committee - Chairman of the Legal Committee Jyrki Tähtinen: Regulation is coming are you ready? Research Committee - Chairman of the Research Committee Henri Grundstén: Research as an Integral Part of the FVCA s Activities Monitoring Group - Chairman of the Monitoring Group Kari Rytkönen: Openness and Transparency in the Private Equity Field Toimittanut Annina Myllyaho Ulkoasu Mainostoimisto Synergia Oy What is Venture Capital/Private Equity? Varma Mutual Pension Insurance Company as a Private Equity Investor Story of a Portfolio Company: Mehiläinen Ltd Story of a Portfolio Company: Hybrid Graphics Ltd Tilastotietoja toimialasta 2009 Statistics about the Private Equity Industry 2009 Suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden vuosi 2009 Private Equity Activity of Finnish Private Equity Firms in 2009 Suomalaisten portfolioyhtiöiden vuosi 2009 Private Equity Activity Towards Finnish Portfolio Companies in 2009 Metodologia ja määritelmät Methodology and definitions Varsinaiset jäsenet Directory of Full Members Liitännäisjäsenet Directory of Associate Members Kansalliset yhdistykset National Associations Sanasto Glossary Henkilöhaku Index of Persons 2 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

3 FVCA FVCA CHANGE ESIPUHE Kasvun ja muutoksen toimiala OP PORTUNITY Eurooppa tarvitsee kipeästi kasvua ja joutuu läpikäymään monien toimialojen isoja rakennemuutoksia. Pääomasijoittajat ovat omistajia, joiden ammattitaito liittyy omistamiseen juuri muutoksen ja kasvun vaiheessa. Osaavat pääomasijoittajat ovat viime vuosina kehittäneet taitojaan transaktioiden tekemisen ja yleisen hallitustyöskentelyn lisäksi syvälliseen operatiivisen toiminnan, yritysten kulttuurin sekä arvojen vahvistamiseen. Parhaimmillaan pääomasijoittajat luovat uutta innovatiivisista yrityksistä ja toisaalta muokkaavat vanhoista uusia elinvoimaisia yrityksiä. Rahoitusmarkkinan kriisistä alkanut talouden epävarmuus on heijastunut selvästi myös pääomasijoittamiseen. Toimialan volyymit uuden pääoman keräämisen ja tehtyjen sijoitusten osalta ovat pudonneet radikaalisti. Monen pääomasijoittajan toiminnan fokus on viime aikoina ollut oman portfolion kehittämisessä, vaikeuksien ratkaisemisessa, mutta myös mahdollisuuksien hyödyntämisessä esimerkiksi toimialojen konsolidoituessa. Keväällä 2010 alkanut optimistinen kehitys irtautumismarkkinalla hidastui Kreikasta alkaneen euroalueen kriisin seurauksena. Ala on, tilastojenkin valossa, valmis vastaamaan haasteisiin ja tekemään myös hyviä tuottoja asiakkailleen. Erityisesti yritysjärjestelyihin keskittyneillä pääomasijoittajilla on käytettävissään edelleen merkittävästi pääomaa uusiin sijoituksiin. On kuitenkin huomattava, että varsinkin aikaisen vaiheen pääomasijoittajat tarvitsisivat valtion erityistoimia ruokkiakseen entistä tehokkaammin yrityksien ja kansantalouden kasvua. Toimialalla on myös käynnissä tietynlainen polarisoituminen. Hyviä tuottoja sijoittajille tehneet toimijat jatkavat entistä vahvempina ja heikommin menestyneet poistuvat. Toisaalta tämä ilmiö on tyypillinen kaikille toimialoille tietyssä kehitysvaiheessa. Pääomasijoittamisen lainsäädännöllistä ympäristöä ollaan muokkaamassa kaikkialla maailmassa. Euroopassa alaa koskevan direktiivin valmistelu on ollut valitettavan paljon poliittisesti värittynyttä. Direktiivin lopullinen muoto onkin tätä kirjoitettaessa edelleen avoin, vaikka prosessiin on käytetty valtavasti voimavaroja. Maltillisempi ja ammattimaisempi ote direktiivien valmisteluun EU:ssa johtaisi varmasti parempaan lopputulokseen. Toivottavasti eurooppalaisilla olisi viisautta nähdä yli lyhyen tähtäimen poliittisen pisteiden keruun. Pääomasijoitusyhdistyksen eräänä tärkeänä tehtävänä on muistuttaa siitä raadollisesta tosiasiasta, että ilman kasvua ja muutosta Eurooppa kuihtuu. Siksi tarpeettomat lainsäädölliset esteet tulee jättää tekemättä. Suomen pääomasijoitusyhdistys täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kahtena vuosikymmenenä toimiala on noussut tuntemattomuudesta keskeiseksi omistamisen muodoksi. Tässä vuosikirjassa esitellään yhdistyksen toimintaa sekä suomalaiset pääomasijoittajat ja tukiorganisaatiot. Toivon, että vuosikirja antaa lukijalleen kattavan kuvan toimialan nykytilanteesta ja kansantaloudellisesta merkityksestä sekä auttaa lukijaa löytämään oikean yhteistyökumppanin omaan tilanteeseensa. Heikki Westerlund Puheenjohtaja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 4 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

4 FVCA FVCA SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY PÄHKINÄNKUORESSA YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA, Finnish Venture Capital Association) perustettiin toukokuussa 1990 ja perustajajäseniä oli yhteensä 17. Perustamisestaan lähtien ovat sekä yhdistys että koko Suomen pääomasijoitussektori kasvaneet merkittävästi. Samalla pääomasijoitustoimiala on kehittynyt tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kasvun moottoriksi Suomessa. ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Lisäksi FVCA tuottaa ja jalostaa tilastoja sekä julkaisuja toimialasta. FVCA parantaa pääomasijoittamisen toimintaympäristöä myös mm. osallistumalla lainsäädännöllisen ja operationaalisen toimintaympäristön luomiseen ja kehittämiseen suotuisaksi niin yrittäjille kuin pääomarahastosijoittajillekin. ADVA VANC NCE SUPP PPOR T UNIQ IQUE INFL FLUE NCE STRE RENG NGTH THEN FVCA on itsenäinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on pääomasijoitustoimialan kehittäminen sekä yhdistyksen jäsenten etujen ajaminen Suomessa. Yhdistyksen keskeisin tavoite on kehittää suuren yleisön luottamusta pääomasijoittamiseen ja parantaa sen tunnettuutta sijoitusluokkana ja osana vakiintuneita rahoitusmarkkinoita. FVCA edistää pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä valvomalla ja kehittämällä toimialan yleistä etua sekä etiikkaa vuorovaikutuksessa valtiovallan ja muiden instituutioiden kanssa, parantamalla alan käytäntöjä ja toimimalla yhteistyössä muiden kansallisten FVCA määrittää toimialalle suosituksia ja toimintamalleja. Yhdistyksen jäsenet noudattavat toiminnassaan yhdistyksen laatimia eettisiä sääntöjä (Code of Conduct). Lisäksi FVCA:n jäsenenä toimivia hallinnointiyhtiöitä koskevat Avoimuusja läpinäkyvyyssuositukset. FVCA mahdollistaa ainutlaatuisen kontaktiverkoston Suomen pääomasijoitustoimialalla luomalla foorumin kokemusten ja mielipiteiden vaihtamiselle jäsenten ja sidosryhmien kesken. Yhdistys on European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) jäsen. 6 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

5 FVCA FVCA YHDISTYKSEN JÄSENET Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä, joilla on pääomasijoitustoimintaa harjoittava toimipiste Suomessa ja jotka toiminnassaan noudattavat erillisen Code of Conduct -normiston periaatteita ja Avoimuus- ja läpinäkyvyyssuosituksia. Varsinaisten jäsenten lisäksi yhdistys hyväksyy liitännäisjäsenikseen yhteisöjä, joilla on mahdollisuus ja halu vaikuttaa pääomasijoitustoiminnan kehittymiseen Suomessa. Varsinaisia jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä 40 ja liitännäisjäseniä 59. YHDISTYKSEN HENKILÖSTÖ JA TOIMIELIMET Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n toimintaa johtaa pääsihteeri Krista Rantasaari ( asti Annina Myllyaho). Yhdistyksen analyytikkona toimii Hanna Koski. FVCA:n toimintaa valvoo yhdistyksen hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimii Heikki Westerlund (CapMan Oyj). Yhdistyksellä on lakityöryhmä, tutkimustyöryhmä ja uutena toimintona läpinäkyvyys- ja avoimuussuosituksien seurantatyöryhmä. Muita työryhmiä yhdistyksen hallitus perustaa tarvittaessa. TEAM SPIRIT Krista Rantasaari hanna koski YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAT: Matts Andersson maaliskuu 1990 maaliskuu 1992 Lauri Ratia maaliskuu 1992 marraskuu 1993 Erkki Kariola marraskuu 1993 helmikuu 1995 Jorma Terentjeff helmikuu 1995 marraskuu 1995 Arto Naukkarinen marraskuu 1995 maaliskuu 1998 Juha Marjosola maaliskuu 1998 helmikuu 2000 Anu Nokso-Koivisto helmikuu 2000 helmikuu 2002 Risto Jalonen helmikuu 2002 maaliskuu 2004 Kari Rytkönen maaliskuu 2004 maaliskuu 2006 Matti Turunen maaliskuu 2006 maaliskuu 2007 Heikki Westerlund maaliskuu FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

6 FVCA FVCA Hallitus PUHEENJOHTAJA Heikki Westerlund CapMan Oyj Tel.: HALLITUKSEN SIHTEERI Krista Rantasaari Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: krista.rantasaari@fvca.fi ( asti Annina Myllyaho) JÄSEN Juuso Kivinen Sponsor Capital Oy JÄSEN Tel Henri Grundstén juuso.kivinen@sponsor.fi Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: henri.grundsten@teollisuussijoitus.fi JÄSEN Juha Peltola Vaaka Partners Oy Tel.: juha.peltola@vaakapartners.fi JÄSEN Artturi Tarjanne Nexit Ventures Oy Tel.: artturi.tarjanne@nexitvnetures.cometures.com 10 FVCA YEARBOOK 2010 JÄSEN Kari Rytkönen MB Rahastot Oy Tel.: kari.rytkonen@mb.fi JÄSEN Jari Mieskonen Conor Venture Partners Oy Tel.: jari.mieskonen@conor.vc JÄSEN Visa Virtanen Midinvest Management Oy Tel.: visa.virtanen@midinvest.fi FVCA YEARBOOK

7 FVCA FVCA Lakityöryhmä PUHEENJOHTAJA Jyrki Tähtinen Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy Tel.: jyrki.tahtinen@borenius.com JÄSENET Mika Alanko Roschier Asianajotoimisto Oy Tel.: mika.alanko@roschier.com Kari Itälahti Profita Management Oy Tel.: kari.italahti@profitagroup.fi Jorma Jaalivaara Sitra Tel.: jorma.jaalivaara@sitra.fi Riitta Jääskeläinen Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: riitta.jaaskelainen@teollisuussijoitus.fi Ulla Niemelä Pohjola Private Equity Funds Oy Tel.: ulla.niemela@pohjola.fi 12 FVCA YEARBOOK 2010 LAKITYÖRYHMÄN SIHTEERI Krista Rantasaari Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: krista.rantasaari@fvca.fi ( asti Annina Myllyaho) Jyrki Orpana Amanda Capital Oyj Tel.: jyrki.orpana@amandacapital.fi Mikko Reinikainen PricewaterhouseCoopers Oy Tel.: mikko.reinikainen@fi.pwc.com Heidi Sulin CapMan Oyj Tel.: heidi.sulin@capman.com Risto Yli-Tainio Nexit Ventures Oy Tel.: risto.yli-tainio@nexitventures.com Sten Olsson Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Tel.: sten.olsson@hannessnellman.com JYRKI TÄHTINEN FVCA:n lakityöryhmän puheenjohtaja Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy: REGULAATIO TULEE OLETKO VALMIS? Viime aikoina on julkistettu useita tutkimuksia finanssikriisin syistä. Yhteistä kaikille näille tutkimuksille näyttää olevan se, että pääomasijoittamisella ei ole havaittu olevan yhteyttä kriisin taustalla olevaan ns. systeemiseen riskiin. Tästä huolimatta pääsijoitustoimiala on otettu mukaan sääntelyn kohteeksi useissa finanssikriisin jälkimainingeissa synnytetyissä sääntelyhankkeissa. Niin Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen kuin European Private Equity & Venture Capital Associationin edustajat ovat käyttäneet merkittävän määrän aikaa EU:ssa valmisteilla olevan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (AIFMD) ( direktiivi ) sisältämien epäkohtien poistamiseksi. Direktiivi soveltuu kaikkeen kollektiiviseen sijoitustoimintaan paitsi sijoitusrahastoihin (UCITS). Pyrkimys säädellä samalla kertaa sekä hedge-rahastoja että pääomarahastoja, syyllisten etsintä finanssikriisiin ja tietyissä maissa koettu epäluottamus pääomasijoittajiin merkittävien kansallisten yhtiöiden omistajina ovat johtamassa sääntelyyn, joka näyttää olevan monelta osin huonosti yhteensopiva pääomasijoitustoimialan nykykäytäntöjen ja liiketoimintamallien kanssa. Tätä kirjoittaessa (kesäkuu 2010) direktiivin käsittely on siirtynyt ns. kolmikantaneuvotteluihin parlamentin, ministerineuvoston ja komission välillä. On mahdollista, että direktiivi valmistuu vuoden 2010 aikana ja että se tulisi näin ollen saatettavaksi kansallisesti voimaan vuoden 2012 loppupuolella. Vaikka sääntely ei ole saavuttanut vielä aivan lopullista muotoaan (ja mahdollisesti osa nykyehdotuksen ongelmista voisi vielä poistuakin), on perusteltua tarkastella mitä muutoksia direktiivi tuo toimialalle ja itse kunkin pohtia miten näihin muutoksiin voisi parhaiten omassa toiminnassaan varautua. TOIMILUPA Direktiivin soveltamisalasta neuvotellaan yhä osana kolmikantaneuvotteluita. Parlamentin version mukaisesti direktiivi koskee tietyin rajoituksin kaikkia pääomarahastoja. Ministerineuvoston versiossa direktiivi ei koskisi alle 100 MEUR hallinnoivia eikä alle 500 MEUR hallinnoivia hallinnointiyhtiöitä, jos rahastot eivät käyttäisi velkavipua eikä sijoittaja voisi lunastuttaa osuuttaan rahastolla viiden ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi ministerineuvoston versiossa edellä mainittuja rajoja pienemmätkin hallinnointiyhtiöt voisivat vapaaehtoisesti hakeutua direktiivin sääntelyn piiriin (opt in). Direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluvan hallinnointiyhtiön olisi haettava rekisteröintimaansa valvontaviranomaiselta toimilupaa. Toimilupaselvitykseen olisi FVCA YEARBOOK

8 FVCA FVCA liitettävä tiedot mm. yhtiön toimivasta johdosta ja yhtiön omistajista, organisaatiorakenteesta, sijoitusstrategioista ja hallinnoitavien rahastojen säännöistä. Hallinnointiyhtiön johtohenkilöiden tulisi olla hyvämaineisia ja riittävän kokeneita suhteessa aiottuun toimintaan (ns. fit and proper -arviointi). Ministerineuvoston versiossa hallinnointiyhtiöön kohdistuisi myös pääomavaatimus ( euroa + 0,02 x MEUR, max 10 MEUR). Useat markkinaosapuolet ovat perustellusti todenneet direktiivin toimilupa- ja muiden vaatimusten (esim. jatkuva raportointi sijoittajille ja valvontaviranomaiselle, arvonmäärityksen eriyttäminen ja intressikonfliktien hallinta) nostavan merkittävästi pääomarahastojen hallinnointikustannuksia. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöiden ja niihin sijoittavien tahojen on siten perusteltua sekä olemassa olevien rahastojen että nyt vireillä olevien rahastohankkeiden osalta sopia miten nämä kustannukset allokoidaan. Mikäli pienempiä hallinnointiyhtiöitä ei ministerineuvoston mallin mukaisesti saada jätettyä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, joutuvat useat pienemmät pelurit harkitsemaan liiketoimintamallinsa kestävyyttä uudessa ympäristössä. Toisaalta regulaation piiriin hakeutuminen saattaa tuoda (pienemmille) pelureille myös uusia mahdollisuuksia. Voi olla että tulevaisuudessa jotkut sijoittajat ovat valmiimpia sijoittamaan juuri säänneltyjen hallinnointiyhtiöiden rahastoihin. Lisäksi toimiluvan saanti ja mahdollisuus hallinnointiyhtiön EU-kotimaassa hyväksytyn rahastoesitteen perusteella myydä rahastoa koko EU:n alueella ammattimaisille sijoittajille saattavat vähentää rajat ylittävän varainkeruun kustannuksia verrattuna nykyiseen malliin, jossa hyödynnetään kunkin maan osin toisistaan poikkeavia private placement säännöksiä. VARAINKERUU voi vain hartaasti toivoa, että nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvät suomalaisiin pääomarahastoihin ulkomailta tehtävien sijoitusten jäljellä olevien ongelmakohtien poistamiseen tähtäävät ehdotukset pantaisiin pikaisesti täytäntöön Sääntelyn piirissä olevan hallinnointiyhtiön on toimitettava kunkin rahastonsa ehdot ja sijoittajille direktiivin perusteella annettavat tiedot valvontaviranomaiselle etukäteen. Parlamentin ja ministerineuvoston direktiiviehdotukset poikkeavat toisistaan sen osalta, kuinka suuri mahdollisuus valvontaviranomaisella on puuttua sille toimitettuun materiaaliin ennen varainkeruuluvan myöntämistä. Joka tapauksessa on selvää, että toimialan nykyinen toimintamalli, jossa rahaston ehtoja voidaan varainkeruuprosessin eri vaiheissa aina final closingiin saakka muuttaa joustavasti sijoittajilta saadun palautteen perusteella, on katoamassa. Direktiivin sääntely johtaa siihen, että pääomarahastojen varainkeruu muistuttaa strukturoitujen finanssituotteiden markkinointia, jossa ehdot ovat pitkälti etukäteen valvontaviranomaisella hyväksytetty ennen varsinaista varainkeruuprosessia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että varainkeruu ilman yksityiskohtaista private placement memorandumia, joka täyttää direktiivin tiedonantovelvoitteet, ei ole käytännössä mahdollista. Nyt vireillä olevissa varainkeruuprosesseissa on siten perusteltua jo varautua tuleviin direktiivin tiedoksiantovaatimuksiin sijoittajille ja valvontaviranomaiselle. RAHASTOSTRUKTUURIT Vaikkakin parlamentin ja ministerineuvoston direktiiviä koskevien ehdotusten kolmansia maita koskevassa sääntelyssä on eroja, näyttää nyt ilmeiseltä, että EU:n ulkopuolelle perustettujen rahastojen markkinointia EU:n alueella tullaan merkittävästi rajoittamaan tulevaisuudessa. Uusia rahastohankkeita suunniteltaessa EU:n alueelle rekisteröidyt rahastot nousevat siten aiempaa merkittäväksi vaihtoehdoksi. Tältä osin voi vain hartaasti toivoa, että nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvät suomalaisiin pääomarahastoihin ulkomailta tehtävien sijoitusten jäljellä olevien ongelmakohtien poistamiseen tähtäävät ehdotukset pantaisiin pikaisesti täytäntöön. Suomen ohella muina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen mm. Luxemburg-rakenteet, joiden hallinnointikustannukset ovat kuitenkin usein olleet suomalaisesta rahastonäkökulmasta liian korkeita, sekä uutena pelaajana EU:hun kuuluva Malta. 14 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

9 FVCA FVCA Tutkimustyöryhmä HENRI GRUNDSTÉN FVCA:n tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Suomen Teollisuussijoitus Oy: PUHEENJOHTAJA Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: henri.grundsten@teollisuussijoitus.fi JÄSENET Artturi Tarjanne Nexit Ventures Oy Tel:: artturi.tarjanne@nexitvnetures.com Jussi Paronen CapMan Oyj Tel.: jussi.paronen@capman.com Päivi Sarkkinen Midinvest Management Oy Tel.: paivi.sarkkinen@midinvest.fi 16 FVCA YEARBOOK 2010 TUTKIMUSTYÖRYHMÄN SIHTEERI Hanna Koski Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: hanna.koski@fvca.fi Ulla Nykky Ernst & Young Oy Tel.: ulla.nykky@fi.ey.com Manu Mäkelä Conor Venture Partners Oy Tel.: manu.makela@conor.vc Krista Rantasaari Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: krista.rantasaari@fvca.fi ( asti Annina Myllyaho) TUTKIMUS OSANA YHDISTYKSEN TOIMINTAA Suomen pääomasijoitusyhdistys on aktiivinen tutkija. Yhdistyksen tutkimustyö on perinteisesti keskittynyt toimialatutkimukseen, jonka tavoitteena on tuottaa vuosittain luotettavaa tietoa toimialamme keskeisistä kuvaajista kuten uusista sijoituksista, niiden jakautumisesta toimialoittain ja kehitysvaiheittain sekä irtautumisista. Toimialatutkimuksen rinnalle toiseksi tärkeäksi tutkimuskohteeksi on kohonnut vaikuttavuustutkimus, jolla pyritään selvittämään ja analysoimaan jäsentemme toiminnan vaikutusta kansantalouteen. Vaikuttavuustutkimus on vahvasti myös muiden eurooppalaisten sisaryhdistystemme agendalla, mm. Ruotsin pääomasijoitusyhdistys julkaisi oman tutkimuksensa tämän vuoden alussa ja vastaavasti Englannin Toimialatutkimuksen rinnalle toiseksi tärkeäksi tutkimuskohteeksi on kohonnut vaikuttavuustutkimus, jolla pyritään selvittämään ja analysoimaan jäsentemme toiminnan vaikutusta kansantalouteen yhdistys vuonna Myös Euroopan pääomasijoitusyhdistys (EVCA) toteuttaa aktiivisesti vaikuttavuustutkimusta. Lisäksi parhaillaan on käynnissä EU:n rahoittama VICO-projekti, jossa selvitetään taloudellisen panoksen lisäksi pääomasijoittajien merkitystä yritysten osaamis- ja resurssipuutteiden täydentämisessä. Tutkimusta toteuttaa yhdeksän yliopistoa seitsemästä eri maasta. Suomen pääomasijoitusyhdistys on toteuttanut kaksi vaikuttavuustutkimusta vuosina 2007 ja Vaikuttavuustutkimusten keskeisin viesti on osoittaa pääomasijoitustoiminnan positiivinen vaikutus elinkeinoelämän kehittymiseen: yritysten kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen. Vuonna 2009 valmistuneessa tutkimuksessamme, jonka toteutti Lasse Männistö pro gradu työnään Helsingin kauppakorkeakoululle, osoitettiin pääomasijoituksen saaneiden yritysten liikevaihdon kasvavan keskimäärin kolme kertaa enemmän kuin verrokkiyritysten ja vastaavasti työpaikkojen kuusi kertaa enemmän. Tutkimuksen verrokkiyrityksinä käytettiin yksittäin valittuja, mahdollisimman tarkasti tutkimuksen kohdeyrityksiä vastaavia yrityksiä, mikä lisää tulosten luotettavuutta merkittävästi. Toimialatutkimuksemme on kokenut uudistumisen viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana. Aikaisemmin keräsimme tiedot jäseniltämme itse käyttäen sitä varten suunniteltua tietojärjestelmää. Kaksi vuotta sitten siirryimme EVCA:n FVCA YEARBOOK

10 FVCA FVCA hallinnoimaan PEREP-järjestelmään, jota suurin osa eurooppalaisista yhdistyksistä jo käyttää. Keskitetyn järjestelmän etuina ovat mm. paremmat kehitys- ja ylläpitoresurssit sekä rajojen yli tapahtuvan sijoitustoiminnan tilastointi. Toisaalta omien erityistoiveidemme huomioon ottaminen on huomattavasti haastavampaa. Tärkeän kanavan PEREP:iin meille tarjoaa Aaltoyliopiston professori Markku Maula, joka on jäsenenä PEREP:n hallinnointikomiteassa. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen hallitus perusti vuonna 2009 erillisen tutkimustyöryhmän, jonka tehtävänä on yhdistyksemme tutkimustoiminnan koordinointi ja kehittäminen, tutkimustoimintaan Yhdistyksen tutkimustoiminnan ensisijaisena tavoitteena on palvella toimialamme kehittymistä ja edunvalvontaa liittyvä viestintä sekä jäsenistöä palvelevien koulutustilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen. Työryhmän ensimmäisiä hankkeita ovat olleet vuoden 2009 lopulla järjestetty seminaari IPEV Guidelines arvonmääritysohjeistuksesta sekä PEREP-järjestelmään liittyvän kehitysehdotukset. Tulevan toiminnan tavoitteita ovat mm. tutkimusyhteistyön lisääminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa erityisesti vaikuttavuustutkimuksen ja tuottoraportoinnin alueilla sekä toimialatutkimuksen ja siihen liittyvän raportoinnin kehittäminen. Yhdistyksen tutkimustoiminnan ensisijaisena tavoitteena on palvella toimialamme kehittymistä ja edunvalvontaa. Tutkimustoiminnan tuottaman tiedon avulla taustoitamme ja perustelemme yhdistyksen aloitteita ja lausuntoja, olivatpa ne sitten lainsäädäntöön, verotukseen tai yritysten yleiseen toimintaympäristöön liittyviä. Tutkimusten luotettavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että käytössä ovat tarkat ja luotettavat lähtötiedot. Siksi toivommekin myönteistä suhtautumista yhdistyksen ja sen yhteistyökumppanien tietopyyntöihin sekä varsinkin PEREP-tietojen rapotointiin neljännesvuosittain. Tarkka ja kattava raportointi on keskeinen edellytys edunvalvontaa tukevalle tiedolle ja viestinnälle. Seurantatyöryhmä (Avoimuus- ja läpinäkyvyyssuositukset) PUHEENJOHTAJA Kari Rytkönen MB Rahastot Oy Tel.: kari.rytkonen@mb.fi JÄSENET Ulla Nykky Ernst & Young Oy Tel.: ulla.nykky@fi.ey.com KARI RYTKÖNEN FVCA:n seurantatyöryhmän puheenjohtaja MB Rahastot Oy: AVOIMUUS JA LÄPINÄKYVYYS PÄÄOMASIJOITUSMARKKINOILLA Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nousseet iskunsanoiksi puhuttaessa rahoituksen ja sijoittamisen markkinoista yleensä. Yhden näkemyksen mukaan läpinäkyvyyden puute johtuu sääntelyn puutteesta. Tuoreet sääntelyhankkeet ovat tähdänneet läpinäkyvyyden lisäämiseen koskien finanssituotteita ja niihin liittyviä rakenteita, joita on pidetty salamyhkäisinä ja sitä kautta epäilyttävinä. SEURANTATYÖRYHMÄN SIHTEERI Krista Rantasaari Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: krista.rantasaari@fvca.fi ( asti Annina Myllyaho) Ulla Niemelä Pohjola Private Equity Funds Oy Tel.: ulla.niemela@pohjola.fi Toisaalta voidaan sanoa, että merkittävä osa rahoitusjärjestelmään viime aikoina heilutelleista kriiseistä on lähtöisin perinteisesti tarkkaan säännellyltä pankkisektorilta. Pankkien taseissa piileviä vastuita ei ole päästy arvioimaan avoimesti ja tämä on ollut omiaan lisäämään pankkien epäluuloa toisiaan kohtaan ja siten uuden finanssikriisin riskiä. Pääomasijoitussektori on saanut osansa läpinäkyvyyden puutetta koskevasta 18 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

11 FVCA FVCA kritiikistä. On jopa väitetty, että osa alalla toimijoista on käsittänyt toiminnan englanninkielisen nimen Private Equity osan private väärin ja sekoittanut sen käsitteeseen secret, salainen. Tosin pääomasijoittajia paljon enemmän kritiikkiä on kohdistunut kansainvälisiin vipurahastoihin, hedge-fundeihin. Ensisijaisesti hedge-fundeja silmällä pitäen finanssikriisin jälkitunnelmissa lanseeratussa AIFM-direktiiviehdotuksessa, joka tulee koskemaan myös pääomarahastoja, asetetaankin rahastoja hallinnoiville yhtiöille yleisöä ja viranomaistahoa koskevia julkisuusvelvoitteita. Vaikka pääomasijoittajien kautta kanavoituu muun muassa eläkevaroja yritystoiminnan riskirahoitukseen, kohdeyrityksiä ei pidä pyrkiä tiedonsaannin kannalta rinnastamaan julkisesti noteerattuihin yrityksiin Mm. Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa pääomasijoitusalan etujärjestöt ovat jo aiemmin aktiivisesti luoneet omat suosituksensa alalla noudatettavista avoimuusperiaatteista. Näissä suosituksissa, jotka sinänsä poikkeavat laajuudeltaan hieman toisistaan, avoimuutta on lähestytty pääomasijoittamisen kannalta olennaisten intressitahojen näkökulmien erittelystä käsin. Samalla on pidetty silmällä sitä, mikä on otettava huomioon pääomasijoittamisen keskeisen ytimen, kohdeyritysten liiketoiminnan menestyksellisen kehittämisen kannalta tärkeää. Olennainen ero esimerkiksi pankkien ja hedge-rahastojen läpinäkyvyyskysymyksiin on siinä, että pääomarahastojen sijoituksissa ei ole kysymys mutkikkaista finanssi-instrumenteista vaan pohjimmiltaan varsin suoraviivaisesta osakkeiden omistamisesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä lainoituksesta. Pääomasijoitustoimialan omasta näkökulmasta institutionaaliset sijoittajat ovat avoimuuden kannalta keskeisin intressitaho. Pääomarahastojen sijoittajaraportoinnissa on jo kymmenen vuotta noudatettu EVCA:n suosituksia, joita on jatkuvasti kehitetty toimialan sijoitusvolyymien ja toimijoiden lukumäärän kasvaessa sekä sijoitustyylien monipuolistuessa. Näihin suosituksiin viitataan lähes poikkeuksetta sovittaessa rahastojen raportointikäytännöistä rahastoa kerättäessä. Sijoittajilla on muutenkin kyky ajaa haluamansa tiedonsaantioikeudet pääomarahastojen sopimuksiin. Heidän suunnaltaan ei olekaan esitetty avoimuuden puutetta koskevaa kritiikkiä pääomasijoitustoimialaa kohtaan. Suurimpienkin suomalaisten pääomasijoittajien taloudellinen vaikutusvalta on kansantalouden tasolla arvioituna pieni verrattuna esimerkiksi pankkeihin tai eläkelaitoksiin. Yksittäisen yrityksen ja sen työntekijöiden sekä asiakkaiden kannalta pääomasijoittaja on kuitenkin merkittävä taloudellisen vallan käyttäjä. Tällöin syntyy perusteltu odotus, että pääomasijoittaja ja sen taustaryhmittymät voidaan identifioida. Pääomasijoittajien omassakin intressissä on antaa esimerkiksi verkkosivuillaan tiedot toiminnasta vastaavista managereista samoin kuin siitä, millaisia sijoittajia yhtiön hallinnoimissa pääomarahastoissa on. Myös rahastojen sijoitusstrategia ja kohdeyritykset kuvataan yleensä jo markkinoinnillisista syistä. Läpinäkyvyyden nimissä on vaadittu myös yksityiskohtaisten tietojen antamisvelvoitetta esimerkiksi pääomasijoittajan strategisista aikeista kohdeyrityksessä ja kohdeyrityksen taloudellisesta kehityksestä. Meillä niin kuin muissakin Pohjoismaissa yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö tukee varsin hyvin tiedon saantia yksityisten yhtiöiden omistuksesta ja taloudellisesta tilanteesta. Samoin yhteistoimintalaki antaa työntekijöille hyvät tiedonsaantimahdollisuudet merkittävissä muutostilanteissa. Vaikka pääomasijoittajien kautta kanavoituu muun muassa eläkevaroja yritystoiminnan riskirahoitukseen, kohdeyrityksiä ei pidä pyrkiä tiedonsaannin kannalta rinnastamaan julkisesti noteerattuihin yrityksiin. Pörssissä noteerattujen yritysten laaja tiedonantovelvollisuus palvelee laajaa yleisöä nimenomaan mahdollisina suorina sijoittajina. Pääomarahastojen tapauksessa sijoittajat ovat ulkoistaneet tiedonhankinnan pääomarahaston hallinnointiyhtiölle, joka raportoi kohdeyrityksen kehityksestä suoraan sijoittajille. Reilu tiedottaminen ja avoimuus perusasioista edistää niin yksittäisten pääomasijoittajien kuin koko toimialan mainetta ja toimintamahdollisuuksia Vaatimukset lainsäädännön velvoitteet ylittävästä julkisesta tiedonantovelvollisuudesta johtavat helposti pääomasijoittajien rahoittamien kohdeyritysten syrjimiseen. Tyypillisesti pääomasijoitusten kohdeyritys on voimakkaassa kasvu- tai muutosvaiheessa. Yksityiskohtainen tieto strategioista ja taloudellisesta kehityksestä on tällöin kilpailun kannalta erityisen sensitiivistä. Ei ole esitetty vakuuttavia perusteluja sille, että pääomasijoittajan kohdeyrityksellä pitäisi pääomasijoittajan kautta olla laajempi tietojen julkistamisvelvoite kuin muilla yksityisesti omistetuilla yrityksillä. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee pääomasijoitusalalla arvioida relevanttien osapuolten todellisten ja perusteltujen tiedonsaanti-intressien näkökulmasta. Reilu tiedottaminen ja avoimuus perusasioista edistää niin yksittäisten pääomasijoittajien kuin koko toimialan mainetta ja toimintamahdollisuuksia. Kuitenkin on muistettava, että myös yrityssalaisuuksien suojalla on legitiimit perusteet eikä niitä tule lähteä murtamaan siksi, että yrityksen omistajana on pääomarahasto. 20 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

12 FVCA FVCA MITÄ ON PÄÄOMASIJOITTAMINEN? 22 FVCA YEARBOOK 2010 INNO NOVA VATE GOAL EXPE PERT RTIS ISE Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Sijoituksista irtaudutaan tyypillisesti 3-7 vuoden sisällä. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä - rahoituksen lisäksi - strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinointiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Lisäksi kohdeyrityksen käytettävissä on pääomasijoittajan kotimainen ja kansainvälinen yhteysverkko. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjotun lisäarvon myötä edistää yrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. Tuotto eli arvonnousu realisoidaan myymällä yritys esimerkiksi teolliselle toimijalle tai listaamalla yritys pörssiin. Pääomasijoitus voi olla tarpeen, jos tarkoituksena on yrityksen perustaminen, toiminnan kasvattaminen, yrityskaupan rahoittaminen, yrityksen tervehdyttäminen tai liiketoiminnan merkittävä muuttaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Eri kasvuvaiheiden yritykset, aina perustettavasta yrityksestä vakiintuneisiin saakka ja yritykset eri toimialoilla huipputeknologiasta perusteollisuuteen voivat hyötyä pääomasijoituksesta. Sijoittajat määrittelevät kohdeyrityksen Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä - rahoituksen lisäksi - strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinointiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen kehitysvaiheet seuraavasti: siemenvaihe, käynnistysvaihe, myöhempi venture, kasvuvaihe, jälkirahoitus, tervehdyttäminen ja toimivan johdon yritysosto / ulkopuolisen ryhmän yritysosto. Pääomasijoitus on keskipitkän tähtäimen rahoitusta ja pääomasijoitukset tehdään oman pääomanehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut lainat sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit voivat tulla kysymykseen. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat yleensä 0,1 ja 5 miljoonan euron välillä, mutta sijoitukset voivat olla huomattavasti suurempiakin. Yleensä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia hallinnoimistaan pääomarahastoista. On myös sellaisia sijoittajia, jotka FVCA YEARBOOK

13 FVCA FVCA tekevät pääomasijoituksia omasta taseestaan taikka emoyhtiön varoista. Pääomarahastoihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta kuten vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä, pankeilta ja julkiselta sektorilta. Rahastot perustetaan määräaikaisiksi ja ne ovat pääasiassa kommandiittiyhtiömuotoisia. Pääomasijoitustoimialan ekosysteemi voidaan esittää kuvion 1 osoittamalla tavalla. Ensimmäinen vaihe käsittää varojenkeruun (fundraising), jolloin pääomasijoittajan perustamaan pääomarahastoon kerätään varat sijoittamista varten. Tyypillisimpänä sijoittajatahona toimivat institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkeja muut vakuutusyhtiöt. Varojen keräämisen jälkeen ryhtyvät pääomasijoittajat etsimään kehityskelpoisia sijoituskohteita, joihin pääomarahastoihin kerättyä 1. PÄÄOMA 2. SIJOITTAJAT TUOTTO 24 FVCA YEARBOOK 2010 Tyypillisimpänä sijoittajatahona toimivat institutionaaliset sijoittajat KUVIO 1: PÄÄOMASIJOITUSTOIMINNAN EKOSYSTEEMI PÄÄOMA- RAHASTO (pääomasijoittajan hallinnoima) YRITYS- KEHITYS PÄÄOMA sijoitusvarallisuutta sijoitetaan. Pääoman ohella osallistuvat pääomasijoittajat aktiivisesti kohdeyrityksen kehittämiseen muun muassa hallitustyöskentelyn muodossa. Pääoman ja aktiivisen kehittämistyön vastapainoksi luovuttavat yrittäjät yleensä osan yrityksensä osakekannasta pääomasijoittajan hallinnoimien rahastojen omistukseen. Kohdeyrityksiä kehittämällä ja siten omistuksensa arvoa kasvattamalla tekevät pääomasijoittajat tuottonsa, joka realisoituu vasta irtautumisen yhteydessä. Tällöin myös pääoma ja saavutettu tuotto palautetaan rahaston sijoittajille. Sijoittajien saaman tuoton ohella tekevät pääomasijoittajat tärkeätä työtä myös kansantaloudelle. Kohdeyritysten aktiivinen kehittämistyö näkyy välillisesti verotulojen kasvussa ja työllisyyden kohenemisessa, kehittäen siis koko yhteiskuntaa. YRITYKSEN OSAKKUUS KASVU- YRITYKSET YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS / MERKITTÄVYYS (KANSAN- TALOUDEN KASVU) YHTEIS- KUNTA PÄÄOMARAHASTOSIJOITTAJA: KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja se keräsi vakuutusmaksumaksutuloa v ,4 mrd. Varma vastaa henkilön lakisääteisestä työeläketurvasta, maksoi eläkkeitä 3,6 mrd ja eläkepäätöksiä tehtiin kpl viime vuonna. Varma on Suomen suurin sijoittaja ja sen sijoitusomaisuuden arvo on n. 30,5 mrd. Työntekijöitä Varmalla on 610 ja toiminta on keskittynyt Helsingissä sijaitsevaan keskukseen. Ensimmäiset pääomarahastositoumuksensa Varma on tehnyt v ja tähän päivään mennessä sijoitussitoumuksia on tehty yli 3 mrd :n edestä pääomaja infrastruktuurirahastoihin. Varman tavoitteena on saada pääomasijoitussalkulle pitkällä aikavälillä selvästi listattua osakemarkkinaa parempi tuotto. Pääomasijoitusten osuus yhtiön koko sijoitusomaisuudesta on n. 6,7 % ja tähän omaisuusluokkaan luettavien sijoitusten määrä on n. 2 mrd. Keskeinen osa Varman pääomasijoitusstrategiaa on jo pitkään ollut tehdä rinnakkaissijoituksia pääomarahastojen kanssa tilanteissa, joissa rahastolle ei ole mahdollista tai järkevää ottaa koko sijoitusta itselleen ja rinnakkaissijoittaja on haluttu rahaston omasta sijoittajakunnasta. Pääomarahastoille vuosi 2009 on ollut erityisen haastava ja kokemukset uudenlaisista tilanteista tulevat suurella todennäköisyydellä näkymään myös edessä olevissa rahastojen varojen keräyksissä sekä sopimusrakenteissa. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöiden ja sijoittajien välisten intressien yhteneväisyyttä on koeteltu monin tavoin eikä kaikkia konflikteja ole voitu aina välttää. Yleisesti ottaen suomalainen pääomarahastokenttä on hoitanut tehtävänsä hyvin ja tuottoluvut ovat olleet kilpailukykyisiä. Aikaisen vaiheen yhtiöihin sijoittavat rahastot ovat joutuneet erityisen haastavaan tilanteeseen ja sijoittajat ovat olleet haluttomia tukemaan uusia rahastoja. Tämä kehityssuunta on jo nyt vaarantanut uusien liiketoimintojen ja talouden kehityksen perusteita. Viime aikoina koetuista vaikeuksista huolimatta pääomasijoitustoiminnalla tulee olemaan tärkeä rooli kriittisen pääoman lähteenä kasvu- ja muutostilanteissa oleville yrityksille ja jo käytännössä toimivuutensa osoittanut toimintamuoto tulee edelleen kehittymään ja osoittamaan kehityskykyisyytensä myös tulevaisuudessa. Lisätietoja: Risto Autio, pääomasijoitusjohtaja, Keskinäinen työeläkeyhtiö Varma Puh risto.autio@varma.fi FVCA YEARBOOK

14 FVCA FVCA PORTFOLIOYHTIÖN TARINA: MEHILÄINEN OY YRITYS TÄNÄÄN Mehiläinen Oy kuuluu Ambeakonserniin, joka on Pohjoismaiden suurin yksityinen terveys- ja sosiaalipalveluyritys. Suomessa toimiva Mehiläinen tarjoaa monipuoliset terveys- ja sosiaalipalvelut. Terveyspalveluihin kuuluu yleis- ja erikoislääkäri-, työterveys-, laboratorio-, sekä kuvantamis- ja sairaalapalvelut. Sosiaalipalvelut kattavat ikääntyvän väestön hoivapalvelut, mielenterveyskuntoutus-, lastensuojelu- ja kotihoitopalvelut. Kotitaloudet, työnantajat sekä kunnat ja kuntayhtymät muodostavat Mehiläisen suurimmat asiakasryhmät. Vakuutusyhtiöt ovat myös isoja asiakkaita. Avainluvut vuonna 2009: liikevaihto 167 miljoonaa euroa liikevoitto (EBITA) 30,7 miljoonaa euroa henkilöstön määrä 1640 henkilöä (FTE) ja 1950 ammatinharjoittajalääkäriä Mehiläinen toimii valtakunnallisesti noin 80 paikkakunnalla, suurimpina alueinaan pääkaupunkiseutu ja yliopistokaupungit. HISTORIA Mehiläinen Oy perustettiin vuonna 1909 ja oli alun perin Mehiläisessä työskentelevien lääkäreiden omistuksessa. Mehiläinen on käynyt läpi monia vaiheita värikkään historiansa aikana; se on esimerkiksi selviytynyt sekä taantumista että sodista. Alun perin toiminta keskittyi yhteen yksikköön Helsingissä luvulla Mehiläinen päätti laajentaa jalansijaansa pääkaupunkiseudulla ostamalla lääkäriaseman, jolla oli kolme toimipistettä Helsingissä ja Vantaalla. Yritysostoa ja muita kehityshankkeita rahoitettiin velkarahoituksella ja yritys kärsi pahasti 1990-luvun alkuvuosien talouslaman aikana, jolloin palveluvolyymi supistui ja korot nousivat. Vaikka Mehiläinen onnistui selviytymään näistä vaikeista vuosista, yrityksen voimavarat kehittää toimintaansa osoittautuivat pian rajallisiksi. PÄÄOMASIJOITTAJIEN PANOS Mehiläinen Oy oli johtava brändi terveydenhuoltopalveluiden tuottajana Suomessa, mutta yritys kohtasi suuria rahoitushaasteita heikon taseensa vuoksi. Mehiläinen tarjosi hyvän alustan hajanaisen yksityisen terveydenhuoltoja hoivapalvelualan kehittämiseksi. Pääomasijoittajat sijoittivat yritykseen vuonna Uuden pääoman avulla yrityksen tase vahvistettiin ja tervehdytettiin tulevaisuuden kasvua varten. Uuden omistusrakenteen ensimmäisen vuoden aikana suurin osa johtajista vaihtui, isot hankkeet pantiin alulle johtamis- ja IT -järjestelmien rakentamisessa ja kehitysresursseja valtakunnallisen palveluverkoston rakentamiseen vahvistettiin. Kasvustrategian ensimmäisessä vaiheessa ( ) yritysostot olivat etusijalla, kun taas vuosina ja siitä eteenpäin keskityttiin toiminnalliseen integrointiin, sisäisen tehokkuuden parantamiseen ja luomaan mahdollisuuksia orgaanisen kasvun nopeuttamiseksi. LOPPUTULOS Pääomasijoittajien sitoutuminen yhtiön pitkäjänteiseen kehitykseen on kantanut hedelmää aivan näihin päiviin saakka Mehiläinen-konserni kehittyi paikallisesta toimijasta Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveyspalveluyritykseksi, jolla on toimintaa maan kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Vuosina liikevaihto ja liikevoitto (EBITA) nousivat 117 % ja 210 %. Pääomasijoittajat toivat asiantuntemusta ja ammattimaisempaa otetta moniin toiminta-alueisiin, jotka edelleen ovat yhtiön toiminnan kannalta arvokkaita. Pääomasijoittajien sitoutuminen yhtiön pitkäjänteiseen kehitykseen on kantanut hedelmää aivan näihin päiviin saakka. Hyvä strategiasuunnittelu, kurinalainen ja systemaattinen toimintatapa sekä sitoutuminen strategian toteuttamiseen johtivat parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Yhteistyö pääomasijoittajien kanssa on sujunut erittäin hyvin. Omistajilla ja johdolla on ollut samat prioriteetit ja yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan yhtiötä halutaan kehittää. Toiminnan kulmakivi on ollut lisätä osakkeenomistajan arvoa parantamalla asiakastyytyväisyyttä, johtamisosaamista ja henkilökunnan työhyvinvointia. Työ on tuottanut tulosta sekä toiminnallisessa että rahallisessa mielessä. Mehiläisellä on toimialan korkein asiakastyytyväisyys isoimmissa asiakasryhmissään, vuosittain edelleen paraneva henkilöstön työtyytyväisyys ja samaan aikaan liikevaihtoa on kasvatettu 3,4-kertaiseksi ja liikevoittoa (EBITA) 7,9-kertaiseksi toimialan parhailla tunnusluvuilla. Lisätietoja: Teemu Annala Liiketoimintajohtaja, kuntapalvelut Mehiläinen Oy Puh teemu.annala@mehilainen.fi 26 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

15 FVCA FVCA PORTFOLIOYHTIÖN TARINA: HYBRID GRAPHICS OY YRITYS TÄNÄÄN Hybrid Graphics on kansainvälisen NVIDIA Corporationin tytäryhtiö. Monikansallinen NVIDIA Corporation on erikoistunut työasemien, henkilökohtaisten tietokoneiden ja mobiililaitteiden grafiikkasiru- ja sirusarjojen kehittämiseen. NVIDIA Corporationin pääkonttori sijaitsee Santa Clarassa, Kaliforniassa ja Hybrid Graphics, nykynimeltään NVIDIA Helsinki Ltd., toimii konsernin toimipisteenä Helsingissä. NVIDIA Helsingin toimisto on lähinnä tutkimus- ja kehitystoimintaan keskittynyt ja työllistää reilut 30 henkilöä. NVIDIA Corporationin tegra-siruun perustuvan mobiililiiketoiminnan pääasialliset asiakkaat ovat älypuhelinten sekä tablet- ja netbook-tietokoneiden valmistajat. HISTORIA 28 FVCA YEARBOOK 2010 Joukko tietokonegrafiikka-asiantuntijoita perusti Hybrid Graphicsin vuonna Yritys keskittyi alkuaikoinaan 3Dnäkyvyysoptimointi- ja rasterointiohjelmointityökaluihin, joita suunniteltiin PC-ympäristöön, ja tuotteet markkinoitiin ja myytiin ulkopuolisten jakelukanavien kautta. Merkittävä osa yrityksen tuloista tuli 3D-grafiikkamallinnus- ja kuvankäsittelytyöstä. Palveluiden asiakkaita olivat suomalaiset mainostoimistot ja elokuvayhtiöt. Vuonna 2001 lanseeratun uuden strategian mukaan Hybridin grafiikkalisensointiliiketoiminnan pääpaino siirtyi PC-sovelluksista sisäänrakennettuihin mobiilisovelluksiin. Siihen aikaan yrityksellä oli vielä kaksi muutakin liiketoiminta-aluetta ja nopeasti kävi selville, että keskittyminen ainoastaan mobiililaitteiden 3D-grafiikkaan oli paras tie eteenpäin. Geeniteknologiaan liittyvät ohjelmat yhtiöitettiin Ailab Solutions Ltd -nimiseksi yritykseksi vuonna Vaikka uusi yritys varmisti itselleen ensimmäisen rahoituskierroksen, ei aika ollut oikea toiselle kierrokselle ja yritys meni lopulta konkurssiin. Mainostoimistopalvelut yhtiöitettiin vuonna 2004 toimivan johdon ostaessa toiminnan ja perustaessa Fake Graphics Oy:n. Fake Graphicsista onkin tullut alansa arvostetumpia yrityksiä Suomessa. PÄÄOMASIJOITTAJIEN PANOS Hybrid Graphics varmisti itselleen ensimmäisen pääomasijoituksen vuonna Sijoittajien jatkoinvestoinnit ja heidän uskonsa yrityksen tulevaisuuteen olivat kriittisiä, kun Hybrid vaihtoi strategista suuntaansa vuosina Lisää pääomaa ja kansainvälistä liikejohdollista osaamista tarvittiin uuden strategian toteutumiseksi. Yritys oli hyvässä asemassa uuden rahoituskierroksen hankinnassa, koska potentiaaliset sijoittajat ymmärsivät mitä sen maailmanluokan 3D grafiikkaosaaminen sekä johtoryhmän ja henkilökunnan tavallisesta poikkeava tietotaito pääasiassa PC alueella pystyisi saamaan aikaan. Sijoittajat näkivät myös, että tulevaisuuden isoilla värinäytöillä varustetut älypuhelimet tulisivat tuomaan erinomaista kasvupotentiaalia yritykselle. Hybrid Graphics sai toisen pääomasijoituskierroksen vuoden 2002 lopussa. Toisen kierroksen sijoittaja teki yritykseen jatkosijoituksen vuonna 2003 ja osti sittemmin kaikki yrityksen markkinoilla olevat osakkeet, tullen ainoaksi sijoittajaksi noin 50 %:n omistusosuudella. LOPPUTULOS Hybrid oli saavuttanut vankan aseman vuoden 2005 alkuun mennessä. Mobiililaitteiden 3D-grafiikka -segmentti Pääomasijoittajilla oli tärkeä rooli Hybridin kehityksessä ja sen tuotteiden kaupallistamisessa kasvoi nopeasti, ja Hybridistä oli tullut selkeä alan markkinajohtaja. Itse asiassa, Hybrid oli ainoa toimittaja, joka pystyi tarjoamaan täydellisen grafiikkaohjelmistopaketin laitevalmistajille. Ensimmäiset neuvottelut potentiaalisten amerikkalaisten, aasialaisten ja eurooppalaisten ostajien kanssa käytiin kesällä Monen vaiheen jälkeen Hybridillä oli kolme ostajakandidaattia tammikuussa Ostotarjousten saavuttua neuvottelut jatkuivat kahden osapuolen kanssa 3GSM konferenssissa Barcelonassa. Useiden kiireisten kuukausien jälkeen kaupat viimeisteltiin NVIDIA:n kanssa ja yritysosto julkaistiin virallisesti maaliskuussa Pääomasijoittajilla oli tärkeä rooli Hybridin kehityksessä ja sen tuotteiden kaupallistamisessa. Heidän kokemuksensa yrittäjyydestä, strategisesta ajattelusta sekä laajat kansainväliset kontaktit tarjosivat Hybridille vahvan käytännön tuen. Pääomasijoitukset myös vahvistivat Hybridin luotettavuutta ja toivat lisäkapasiteettia kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen. Lisätietoja: Mikael Honkavaara SR Director NVIDIA CORPORATION Puh FVCA YEARBOOK

16 FVCA FVCA EXIT FOREWORD Promoting growth and change GROW OWTH Europe needs growth and many areas of business can expect to face some major restructuring. Private equity investors represent a valuable resource at times like these, as their expertise is closely related to both business transformation and growth. In recent years, these investors have extended their more traditional skills in areas such as M&A and board work to a deeper involvement in enhancing business operations, corporate culture, and corporate values. Private equity investors have shown that they have the potential to leverage the dynamism of innovative companies and to help transform old-established businesses into modern corporates. The economic uncertainty triggered by the crisis in the financial markets has had a clear impact on private equity investment. Fundraising and investment levels have dropped radically. The focus of many private equity investors has shifted to portfolio development, problem-solving, and exploring opportunities in areas such as industry consolidation. The positive development that got under way in the exit market in the spring 2010 has slowed as a result of the Euro zone crisis following the problems affecting the Greek economy. History shows that the private equity investment sector is ready to take on new challenges and generate good returns for its customers. Private equity investors specialising in M&A and buyout activities continue to have substantial capital at their disposal for new investments. It should be noted all the same, however, that early-stage investors in particular need governments to play their own part in promoting greater corporate and overall economic growth. A certain degree of polarisation is also beginning to make itself. Players with an established track record of generating good returns for investors are going from strength to strength, while less successful ones are falling by the wayside a pattern of development that is typical of many sectors as they evolve. The legislative environment in which private equity investors operate is going through a period of change worldwide. Drafting work on a new directive governing the field in Europe has become quite politically coloured, unfortunately, and the final form of the directive still remains open, despite the massive resources that have been deployed. A more considered and professional approach to drafting directives within the EU would undoubtedly lead to better results, here and elsewhere. We can only hope that Europeans will ultimately be able to see beyond scoring short-term political points. One of our tasks at the FVCA is to remind everyone of the hard fact that Europe will lose its momentum without growth and change. All the more reason, therefore, not to create unnecessary legal barriers to positive development. This year marks the twentieth anniversary of the birth of the Finnish Venture Capital Association. Within the space of a couple of decades, private equity investment in Finland has gone from virtually nothing to become a key force in corporate investment. This Yearbook profiles the FVCA s activities and the private equity investors and other organisations active in the field in Finland, and I hope that it will give you a comprehensive overview of the current situation and the role of private equity investment in the Finnish economy, and help you find the partner best suited to your needs. Heikki Westerlund Chairman Finnish Venture Capital Association 30 FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

17 FVCA FVCA THE PURPOSE AND OBJECTIVES OF THE ASSOCIATION FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION IN A NUTSHELL 32 FVCA YEARBOOK 2010 COMB MBINE The Finnish Venture Capital Association (FVCA) was founded in May 1990 with 17 founding members. Since its establishment, the association has grown considerably along with the development of the Finnish private equity industry. Private equity has become an important engine for the growth of national economy. FVCA is an independent, non-profit association developing the private equity and venture capital industry in Finland as well as promoting the interests of its members. The main objective of the FVCA is to enhance public confidence in venture capital and private equity, and also to increase awareness of venture capital and private equity as a part of established financial markets. The FVCA aims to improve the conditions for venture capital/private equity activity in Finland by overseeing and developing the general interests and business-ethics of the industry together with governmental and other institutions as well as by assisting in improving professional practices and co-operating with other national and international associations. FVCA also generates and processes statistics and publications regarding the industry. The FVCA also improves the business environment by, among other things, contributing to the creation and development of appropriate legal and operational environments for investors as well as entrepreneurs. Furthermore, the FVCA defines best practices and operational principles for the industry, while requiring members to comply with the FVCA Code of Conduct. In addition, if management company is a member of FVCA it has to comply with the Recommendations of Openness and Transparency in Private Equity Industry. The association also creates a unique network of contacts within the Finnish private equity and venture capital industry by providing a forum for exchange of views and experiences among its members and interest groups. The FVCA is a member of the European Private Equity and Venture Capital Association (EVCA). FVCA YEARBOOK

18 FVCA FVCA FVCA MEMBERS OF THE FVCA Full members of the FVCA are organizations engaged in private equity investing in Finland. A full member must have an office engaged in private equity investing in Finland and must adhere to a separate Code of Conduct and Recommendations of Openness and Transparency in their activities. In addition to full members, associate membership can be granted to organizations which are in a position and urge to influence the development of the private equity and venture capital industry in Finland. At the moment the association has 40 full members and 59 associate members. FVCA S STAFF AND ORGANS The operations of FVCA are conducted by Deputy Secretary General Krista Rantasaari (Annina Myllyaho until the 1st of September 2010). The analyst of the association is Hanna Koski. Operations are supervised by the board of directors, which is currently chaired by Heikki Westerlund (CapMan Plc). At the moment the FVCA has three committees, specializing in legal, research and monitoring issues, and the board may form further committees if needed. INSPIRIT Krista Rantasaari hanna koski CHAIRMEN IN FVCA Matts Andersson May 1990 March 1992 Lauri Ratia March 1992 November 1993 Erkki Kariola November 1993 February 1995 Jorma Terentjeff February 1995 November 1995 Arto Naukkarinen November 1995 March 1998 Juha Marjosola March 1998 February 2000 Anu Nokso-Koivisto February 2000 February 2002 Risto Jalonen February 2002 March 2004 Kari Rytkönen March 2004 March 2006 Matti Turunen March 2006 March 2008 Heikki Westerlund March FVCA YEARBOOK 2010 FVCA YEARBOOK

19 FVCA FVCA Board of Directors CHAIRMAN OF THE BOARD Heikki Westerlund CapMan Plc Tel.: SECRETARY OF THE BOARD Krista Rantasaari Finnish Venture Capital Association Tel.: krista.rantasaari@fvca.fi (Annina Myllyaho until the 1st of September 2010) MEMBER Juuso Kivinen Sponsor Capital Ltd MEMBER Tel Henri Grundstén juuso.kivinen@sponsor.fi Finnish Industry Investment Ltd Tel.: henri.grundsten@teollisuussijoitus.fi MEMBER Juha Peltola Vaaka Partners Ltd Tel.: juha.peltola@vaakapartners.fi MEMBER Artturi Tarjanne Nexit Ventures Ltd Tel.: artturi.tarjanne@nexitvnetures.cometures.com 36 FVCA YEARBOOK 2010 MEMBER Kari Rytkönen MB Funds Ltd Tel.: kari.rytkonen@mb.fi MEMBER Jari Mieskonen Conor Venture Partners Ltd Tel.: jari.mieskonen@conor.vc MEMBER Visa Virtanen Midinvest Management Ltd Tel.: visa.virtanen@midinvest.fi FVCA YEARBOOK

20 FVCA FVCA Legal Committee JYRKI TÄHTINEN, Chairman of the Legal Committee, Attorneys-at-Law Borenius & Kemppinen Ltd: CHAIRMAN Jyrki Tähtinen Attorneys-at-Law Borenius & Kemppinen Ltd Tel.: jyrki.tahtinen@borenius.com COMMITTEE MEMBERS Mika Alanko Roschier Attorneys Ltd Tel.: mika.alanko@roschier.com Kari Itälahti Profita Management Ltd Tel.: kari.italahti@profitagroup.fi Jorma Jaalivaara Sitra, the Finnish Innovation Fund Tel.: jorma.jaalivaara@sitra.fi Riitta Jääskeläinen Finnish Industry Investment Ltd Tel.: riitta.jaaskelainen@teollisuussijoitus.fi Ulla Niemelä Pohjola Private Equity Funds Ltd Tel.: ulla.niemela@pohjola.fi 38 FVCA YEARBOOK 2010 SECRETARY OF THE LEGAL COMMITTEE Krista Rantasaari Finnish Venture Capital Association Tel.: krista.rantasaari@fvca.fi (Annina Myllyaho until the 1st of September 2010) Jyrki Orpana Amanda Capital Plc Tel.: jyrki.orpana@amandacapital.fi Mikko Reinikainen PricewaterhouseCoopers Ltd Tel.: mikko.reinikainen@fi.pwc.com Heidi Sulin CapMan Plc Tel.: heidi.sulin@capman.com Risto Yli-Tainio Nexit Ventures Ltd Tel.: risto.yli-tainio@nexitventures.com Sten Olsson Attorneys-at-Law Hannes Snellman Ltd Tel.: sten.olsson@hannessnellman.com REGULATION IS COMING ARE YOU READY? Several surveys on the reasons of the financial crisis have been published lately. What is common to all these surveys is that private equity seems to have no connection to the so-called systemic risk behind the crisis. In spite of this, the private equity sector has been marked as an object in several new regulatory projects in the aftermath of the financial crisis. Both the representatives of the Finnish Venture Capital Association and the European Private Equity & Venture Capital Association have used a significant amount of time in order to remedy defects in the Directive on Alternative Investment Fund Managers which is currently being drafted in the EU (AIFMD) (the Directive ). The Directive applies to all collective investment activities, save for UCITS funds. Regulating hedge funds and private equity funds in the same directive, seeking for actors guilty of the financial crisis and the distrust in private equity investors as owners of major companies experienced in certain countries is leading to regulation which seems to be incompatible with the current practises and operation models of the private equity sector in many ways. When writing this (in June 2010), the preparation of the Directive has been reached the so-called trialogue negotiations between the European Parliament, the Council and the Commission. It is possible that the Directive will be completed by the end of 2010 and, thus, it would have to be implemented at the national level by the end of Though the Directive has not reached its final form yet (and possibly some of the problems of the current proposal may still be removed), it is reasonable to consider what changes the Directive will have on the sector and for each player to contemplate how its business could best be adapted to these changes. AUTHORISATION What will be regulated under the Directive is still under discussion as a part of the trialogue. According to the version of the Parliament, the Directive would regulate all private equity funds with some restrictions. In the Council s version the Directive would not regulate management companies whose funds under management are under MEUR 100 or MEUR 500, if the funds do not use leverage and investors cannot have their share redeemed during the first five years. Furthermore, in the Council s version management companies falling below the threshold could voluntarily opt in to be regulated under the Directive. The management companies that would be regulated under the Directive would need to apply for an authorisation from the supervisory authority of their country of registration. Information concerning i.e. the operative manage- FVCA YEARBOOK