TYÖTTÖMÄN TIISTAI. Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTTÖMÄN TIISTAI. Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista"

Transkriptio

1 TYÖTTÖMÄN TIISTAI Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista Mari Miettinen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK), diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Miettinen, Mari Työttömän tiistai. Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista. 61s., 5 liitettä. Kieli: Suomi. Pieksämäki, syksy Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus Tämä opinnäytetyö käsittelee Jyväskylän seurakunnan Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektin kulkua ja siitä tehtyä projektiraporttia. Opinnäytetyöni on siis muodoltaan projektiraportti. Työn tavoitteena oli tuottaa Jyväskylän seurakunnalle koottu raportti Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektin vaiheista. Projektiraportissa viitekehyksenä toimivat keskeiset käsitteet, jotka muodostivat projektista esiin nousseille aiheille teoriaa ja auttavat käsittelemään niitä. Projektin kulkua ja onnistumista on kuvattu vaihe vaiheelta. Projektista on koottu myös SWOT-analyysi, jonka avulla voi nopeasti tarkastella projektin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. Projektista ei ole tehty yhteenvetoa projektiin osallistuneiden henkilöiden kanssa vaan olen itse kokonaisuudessaan koostanut sen. Eräs projektiraportin lopputuloksista on, että sen avulla saatettiin projekti loppuun ja sen avulla esitellään projektin kulku kokonaisuudessaan myös Jyväskylän seurakunnan muille työntekijöille. Projektiraportin aineiston olen kerännyt olemalla mukana projektissa, haastattelemalla projektissa mukana olleita ihmisiä ja saamalla heiltä aiheeseen liittyvää tietoa ja materiaalia. Niiden pohjalta olen koonnut projektiraporttimuotoisen opinnäytetyön, jota hyödyntävät Jyväskylän seurakunta ja mahdollisesti myös muut seurakunnat. Työ etenee teoriaosuudessa esiteltyjen käsitteiden jälkeen vaihe vaiheelta eteenpäin, jotta lukijan on helpompi seurata raportin etenemistä. Seurakunta toteutti Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektin kirjoituskilpailuna, jossa ihmiset saivat kirjoittaa kokemuksiaan nälästä, köyhyydestä ja leipäjonoista. Kilpailuun sai osallistua myös lähettämällä kuvan tai piirroksen. Kirjoituksista, kuvista/piirustuksista koottiin kirja nimeltä Työttömän tiistai, jota painettiin 800 kappaletta. Kirjaan päässeet kirjoitukset, kuvat/piirrokset palkittiin rahapalkkiolla. Projektista syntyneellä kirjalla haluttiin saada kansalaisia ja virkamiehiä pohtimaan köyhyyttä ja köyhyydessä eläviä ihmisiä. Projektilla haluttiin vaikuttaa päättäjiin. Jyväskylän seurakunta halusi näyttää, että välittää kaikista ihmisistä ja haluaa saada niiden ihmisten äänen kuuluviin, joiden ääni jää usein muiden varjoon. Projektista seurasi yliopistolle luentosarja ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Draama ryhmä Toivo esitti useaan kertaan aiheesta näytelmän. Monelle kilpailuun osallistuneelle projekti on antanut elämään uutta sisältöä ja onnistumisen tunnetta. Asiasanat: projektiraportti, diakonia, seurakuntatoiminta, köyhyys, nälkä, syrjäytyminen.

3 ABSTRACT Miettinen, Mari. The Unemployed s Tuesday. A project report for Jyväskylä City Parish of Poverty- Hunger-Exclusion-Today project. 61p., 5 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Social services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to write a project report to the parish of Jyväskylä of a project called Poverty-Hunger-Exclusion-Today. This thesis is in project format. The frame of this study was provided with different concepts which can help in comprehending the issues dealt in the church project. The project is described stage by stage and also a SWOT-analysis was made. The SWOT-analyses helps in viewing the strengths, weaknesses, opportunities and threaths of the projects. There was no roundup made of the project with the church workers. One outcome of this study is that is helps to finish the project and provides material to introduce the case to other members of the parish. The data of the project report was collected by participating to the project, interviewing people involved in the project and receiving material from church members involved in the project. By using all this data mentioned I have assembled the thesis. This study will be used by the parish of Jyväskylä and possible also other parishes. This report first introduces some concepts as a theory and then moves on step by step in order to make it easier for reader to follow. The parish of Jyväskylä implemented the project Poverty-Hynger-Exclusion-Today by arranging a writing contest. People could write their experiences for example of hunger and poverty. It was also possible to participate by sending a photo or a drawing. All of these materials were gathered to a book called The Unemployd s Tuesday. Eight hundred prints were taken from the book. All the materials that made to the book were given a pecuniary reward. The aim of the book was to get citizens and officials to think over poverty and people living in it. One aim of the project was to make an effect upon decision makers. The parish of Jyväskylä wanted to also show that it cares for its people and wants to get their voice heard. The project brought along a lecture series to the University of Jyväskylä and also the parish s drama group Toivo made a play about the project. Additionally, several people who participated to the project gained a new meaning to their life and a feeling of a success. Keywords: project report, social work of the church, poverty, hunger, exclusion, food supply.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ TYÖN KESKEISET KÄSITTEET MITÄ DIAKONIALLA TARKOITETAAN? KÖYHYYS EI OLE ILO KENELLÄKÄÄN NÄLÄN KOKEMINEN JA RUOKAPANKIT MITÄ SYRJÄYTYMINEN VOI OLLA? PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT AIHEVALINTA JA RAJAUKSET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET PROJEKTIN TOTEUTUSSTRATEGIA PROJEKTIN KULKU TYÖRYHMÄN VALITSEMINEN ILMOITUSTEN LAATIMINEN KIRJOITUKSET JA KUVAT KIRJAA VARTEN JULKAISTUJEN TEOSTEN PALKITSEMINEN KIRJAN ULKOASU, PAINOS SEKÄ JULKAISU PALAUTE PROJEKTISTA JA PROJEKTIN TUOMAA JATKOA TIETOON TULLEET PALAUTTEET PROJEKTISTA NOUSSEET UUDET IDEAT SWOT-ANALYYSI PROJEKTISTA VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHKATEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET...40

5 8 PROJEKTIN LOPPUTULOS RAPORTOINNIN ETIIKASTA POHDINTA...45 LÄHTEET...49 LIITTEET...54 LIITE 1: KAKSI ERILAISTA ILMOITUSMALLIA, JOITA ERI LEHDISSÄ KILPAILUSTA OLI..54 LIITE 2: ILMOITUS, JOSSA ON KÄYTETTY ARKIPÄIVÄN KUVIA KOROSTAMAAN TEKSTIÄ JA HERÄTTÄMÄÄN IHMISTEN HUOMIOTA...55 LIITE 3: ARVOSTELUSSA MUKANA OLLUT ARTIKKELI KIRJASTA TYÖTTÖMÄN TIISTAI LIITE 4: KUTSU TYÖTTÖMÄN TIISTAI KIRJAN ESITTELYYN LIITE 5: SWOT-ANALYYSI KÖYHYYS-NÄLKÄ-SYRJÄYTYMINEN PROJEKTISTA...61

6 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyön idea on syntynyt seurakuntaharjoitteluni aikana keväällä Jyväskylän kaupunkiseurakunnalla oli varattuna rahaa diakoniatyön kehittämishankkeisiin. Diakoniatiimeissä kehittämisalueiksi nousi muun muassa mielenterveystyö, vanhustyö ja maahanmuuttajatyö. Erilaisia mahdollisuuksia oli esillä, mutta tiimi halusi lähteä mukaan yhdessä Jyväskylän seurakunnan työntekijöiden kanssa suunniteltuun Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektiin. Ajateltiin, että raha tulisi käyttää vähävaraisten ja syrjäytyneiden elämän tilanteen parantamiseen ja sen tilanteen julkituomiseen. Tarkoituksena oli saada ihmiset toimimaan. Diakoniatyöntekijät halusivat myös saada aikaan keskustelua ja herättää kaupungin päättäjissä ja johtoportaassa ajatuksia siitä, mitä asioille voitaisiin tehdä. Kiinnostuin aiheesta välittömästi kun kuulin siitä. Aihe olisi sellainen, josta ei ole aiemmin tehty projektiraporttia opinnäytetyönä ja se oli myös projektina uusi Jyväskylän seurakunnalle. Tämäntyyppistä projektia ei ole Jyväskylässä ennen tehty, ja myös sen takia oli mielenkiintoista olla mukana siinä. Aihe on minusta mielenkiintoinen; se on työelämälähtöinen ja uskon siitä olevan apua ammatilliseen kehittymiseeni. Minun roolini on ollut olla alussa projektin kehittämisessä mukana, kerätä tietoa ja haastatella projektissa mukana olleita sekä koota projektiraportti tyylinen yhteenveto aiheesta seurakunnalle. Tekemästäni projektiraportista voi olla hyötyä myös muille seurakunnille tai projektia suunnitteleville henkilöille. Projektin tehtävänä oli tuottaa jotain konkreettista ja näkyvää. Projektia lähdettiin toteuttamaan kirjoituskilpailuna, sekä piirros/maalaus- ja valokuvakilpailuna. Kirjoituskilpailussa parhaat (25 kpl) tuotokset koottiin kirjaksi, joita on myyty diakoniatyön hyväksi. Jokainen julkaistu kirjoitus sekä yksi muu kirjoitus, jota ei pystytty kirjoittajan henkilöllisyyden paljastumisen takia julkaisemaan, palkittiin sadalla eurolla. Kilpailua varten perustettiin arvostelulautakunta. Piirros/maalaus- ja valokuvakilpailussa tulleita tuotoksia käytettiin kirjan kuvitukseen. Kirjaan päässeet teokset palkittiin myös sadalla eurolla. Kirjaa on painettu kahteen otteeseen, yhteensä 800 kappaletta, ja lähes kaikki kirjat ovat menneet.

7 7 Muuta projektista poikinutta konkreettista hyötyä oli muun muassa, että Jyväskylän yliopistolla järjestetty Studio generalia luentosarjan yhtenä aiheena oli projektin pohjalta noussut aihe syrjäytyminen. Siellä seurakunnan ylläpitämä Draamaryhmä Toivo esitti näytelmän Harri Romarin käsikirjoittamasta projektiin liittyvästä aiheesta. Käsikirjoitus muokattiin ja esitettiin. Jyväskylän seurakunta ei ole aikaisemmin tehnyt tämäntyyppistä projektia, mutta projektiin liittyviä aiheita on kuitenkin tutkittu paljon. Syrjäytymistä on tutkittu nuorten, vanhusten ja monesta muusta näkökulmasta. Heleena Lehtonen on esimerkiksi toimittanut tutkimuksen nimeltä Sytykkeitä syrjäytymisen ehkäisemiseen vuonna Helena Kasurinen ja Mika Laurikari (toim.) ovat julkaisseet tutkimuksen nimeltä Chancesopinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuonna Köyhyyttä on myös tutkittu paljon. Vuonna 2008 Elina Korhonen on muun muassa tutkinut aihetta työllä Terve talous hyvinvoiva väestö talouskasvun perusteena. Lauri Vuorenkoski, Mauno Konttinen ja Minna Sinkkonen (toim.) ovat laatineet kirjoitelman Signaaleja: Stakesin tulevaisuusraportti Tuija Karttunen on vuonna 2004 tutkinut nälkä aihetta pro gradussaan Nälkävuosien paluu? Näkökulmia Suomalaisen nykyyhteiskunnan nälkä ongelmaan. Elämänlaatua on jonkin verran myös tutkittu muun muassa vanhuuden ja vammaisuuden näkökulmasta. Marja Tenhiälä on muun muassa vuonna 2008 pro gradu -tutkielmassaan tutkinut eläkeläisten elämänlaatua heidän itsensä kokemana. Aihepiiriäni koskettavaa aineistoa löytyy siis runsaasti jo aikaisemmilta vuosilta. Oma näkökulmani näiden aihepiirien tutkimiseen on kuitenkin uudenlainen; se kumpuaa kristillisen avun tarjoamisesta ja etsii avun tarvitsevien näkökulmia. Olen pyrkinyt valitsemaan johdonmukaisen etenemisen työhöni, jonka tarkoituksena oli kuvata vaihe vaiheelta projektin etenemistä. Näin lukijan on helpompi lukea ja ymmärtää projektiraportti muotoisen työni etenemistä. Aluksi esittelen toiminnallista opinnäytetyötä ja sitä, miten olen sen rakenteen pohjalta laatinut tämän projektiraportin. Tämän jälkeen käsittelen projektini kannalta keskeisiä käsitteitä, jotka muodostavat tämän projektiraportin viitekehyksen. Viitekehyksellä tarkoitetaan tutkijan toimenpiteitä ennen varsinaista aineiston keruuta ja sen jälkeen tutkittava ilmiö on sijoitettava johonkin teo-

8 8 riasuuntaukseen, on määriteltävä keskeiset käsitteet ja asetettava hypoteesi, mikäli se on mielekästä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 130.) Sen jälkeen tarkastelen projektin lähtökohtia ja etenemistä. Luvussa kuusi tarkastellaan projektista saatua palautetta, jonka jälkeen käsitellään projektin myötä syntyneitä jatkohankkeita. Tämän jälkeen analysoin SWOT-analyysia käyttäen projektia, sen onnistuneisuutta ja mahdollisia kehityskohteita. SWOT-analyysin avulla lukija saa nopeasti selkeän kuvan projektin mahdollisuuksista, vahvuuksista, heikkouksista ja uhkatekijöistä. Luvussa kahdeksan tarkastelen projektin lopputulosta. Luvussa yhdeksän käsittelen niitä eettisiä ajatuksia, joita projektin aikana sekä sitä kirjoittaessa nousi esiin. Viimeisessä luvussa on omaa pohdintaa projektista.

9 9 2 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ Toiminnallinen opinnäytetyö on ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle vaihtoehto. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista ynnä muuta tai se voi olla myös jonkin tapahtuman toteutus. Minulla se on ollut köyhyys-nälkä-syrjäytyminen projektin alussa mukana oleminen ja projektiraportin tekeminen seurakunnalle. Toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina jokin konkreettinen tuote. (Vilkka & Airaksinen 2003.) Tässä projektissa konkreettinen lopputulos oli kirjoitus-, kuva- ja piirroskilpailun tuloksista koottu Työttömän tiistai kirja. Lisäksi toteutettiin draamaryhmä Toivon toimesta näytelmä ja herätettiin keskustelua syrjäytymisestä Jyväskylän yliopistolla Studio generalia- luentosarjan yhdellä aihekerralla. Minun tehtäviäni on ollut seurakuntaharjoitteluni aikana osallistua projektin suunnitteluun ja kokouksiin. Tehtävänäni olisi ollut myös tarvittaessa käydä haastattelemassa henkilöitä kirjoituskilpailua varten, mikäli sellaiseen olisi ollut tarvetta. Haastattelemalla olisin voinut kirjoittaa ylös haastateltavan tarinan köyhyydestä, joka olisi voitu lähettää kirjoituskilpailuun, mutta sellaiseen ei kukaan halunnut osallistua. Olin mukana myös silloin, kun kirjoituksia ja kuvia/piirroksia arvioitiin ja valikoitiin. Koko prosessin ajan sain projektissa mukana olleilta kuten esimerkiksi pappi Harri Romarilta aiheeseen liittyviä papereita ja tietoja. Kaija Luoma kävi kanssani myös sähköpostikeskustelua koko projektin keston ajan ja hänen kansaan kävin myös henkilökohtaisia keskusteluja aiheesta useamman kerran. Haastattelin myös Jyväskylän seurakunnan tiedotustoimistossa työskentelevää Kaarina Heiskasta, kirjoitusten puhtaaksi kirjoittajaa ja projektissa mukana ollutta Minna Sohlmania ja draamaryhmän vetäjää sekä kirjoituskilpailuun osallistunutta Päivi Ala-Mutkaa. Projektin päättymisen jälkeen alkoi minun suurin työni eli teorian ja muun materiaalin kasaaminen projektiraportin muotoon. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opinnäytteen merkityksestä, työprosessista ja tuloksista julkisia. Raportin halutaan välittävän tietoa toimeksiantajalle, alan muille asiantuntijoille, toisille opiskelijoille, oppilaitoksille ja tietysti muille kiinnostuneille. Rapor-

10 10 tin kirjoittaminen vaatii prosessoinnin kykyä tuottaa alkuideasta viimeistelty tuotos, mutta se myös kehittää tekijänsä kriittistä ajattelua, laajan asiakokonaisuuden hallintaa ja palautteen vastaanottamisen taitoa. Työn tavoitteiden ja tarkoituksen mukaan määrittyvät raportin lopullinen tarkkuus ja painotus. Raporttiin vaikuttaa työmenetelmät ja millaisia ohjeita toimeksiantaja on antanut. (Herno, Likitalo, Puhakka, Rissanen & Tšokkinen 2000, 21.) Valitessani opinnäytetyön aiheen en varsinaisesti tiennyt, missä muodossa se tulisi kirjoittaa. Ohjaava opettajani neuvoi minua tekemään työstä projektiraportin. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt projektiraporttia, joten ajatus tuntui aluksi vaikealta. Lainasin kirjoja aiheesta, jossa määritellään raportin teko ja sen jälkeen asia alkoi selkiintyä minulle. Projektissa mukana olo oli tavallaan helpompaa, kuin projektiraportin teko, koska tiimissä on aina helpompi keskustella ja päättää asioista. Tässä projektissa oli selkeät vetäjät ja tiimi, joka päätti asioista ja näin ollen projekti toimi ja siinä oli helppo olla mukana. Projekteissa tulee olla selkeät pelisäännöt niin silloin työnteko on helpompaa. Projektiraportin tekeminen vaati minulta itseltä enemmän vastuuta ja päätösten tekoa. Jouduin itse pohtimaan, miten työni rakennan ja mistä osista sen kokoan. Tietysti minua auttamassa oli opinnäytetyöohjaaja ja Kaija Luoma, joka auttoi minua keräämään tietoa ja kertoi työyhteisön tavoitteita. Projektiraportissa helpotti se, että minulla oli hyvät muistiinpanot eri vaiheista ja sain tiimiltä aina tietoa, jota tarvitsin. Haasteelliseksi tämän teki se, että olin vuoden äitiyslomalla jolloin opinnäytetyöni oli jäissä, joten ajan myötä projekti ei kuitenkaan ollut niin lähellä ja hyvässä muistissa, kuin mitä se olisi voinut olla. Olisi varmasti ollut helpompaa ja myös kaikki tiimin jäsenet olisivat muistaneet asioita tarkemmin, jos olisin pystynyt tekemään opinnäytetyötäni reaaliajassa. Opinnäytetyötä olisi ollut kannattavaa kirjoittaa myös aina vaiheittain, niin sekin olisi helpottanut lopputulosta. Oppimistuloksena tiedän, että tulevaisuudessa aion tehdä raportoinnin yhtäjaksoisesti alusta loppuun, jolloin helpotan omaa työtäni. Jatkossa valitsen myös erilaisen työmenetelmän, jotta oppisin taas uusia asioita.

11 11 3 TYÖN KESKEISET KÄSITTEET 3.1. Mitä diakonialla tarkoitetaan? Diakonian juuret ovat Uudessa testamentissa ja alkuseurakunnassa, vaikka niitä ei voida paikantaa mihinkään yhteen kertomukseen tai Raamatun kohtaan. Diakoniasta puhuttaessa usein viitataan rakkauden kaksoiskäskyyn, Jeesuksen vertaukseen laupiaasta samarialaisesta tai Apostolien tekojen kertomukseen diakonien asettamisesta. Kuitenkin koko Jeesuksen toiminta parantajana, köyhien ja syrjittyjen ystävänä, sekä Jumalan valtakunnan julistajana, Herran palvelijana ja niin edelleen ovat suuntaviivoja diakonialle. Diakonia on kuulunut seurakunnan elämään niin oleellisina, ettei sitä oltu aluksi määritelty erikseen. (Veikkola 2002, ) Diakonia on kehittynyt ajan myötä ja piispa Erkki Kansanaho (Koskenvesa 2002, 56) on paljon puhunut diakonian kehityksestä luvulla. Ensin on syntynyt yhdistys- ja laitosdiakonia, sitten tuli seurakuntadiakonia ja kolmanneksi diakoniaseurakunta. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua. Sen lähtökohtana on Jeesuksen esimerkki ja hänen opetuksensa. Jeesus itse kohtasi sairaita, köyhiä, apua tarvitsevia, syrjäytyneitä ynnä muita ja kuunteli heitä, paransi heitä rotuun, uskontoon ynnä muuhun katsomatta. Diakonian tehtävänä on auttaa ihmisiä hädässä ja lievittää heidän tuskaansa. Tavoitteen on eheyttää ihmistä, sekä auttaa pääsemään vaikeuksien yli. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.) Myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on kirkkolaissaan (82 ) määritellyt diakonia työn seuraavasti: Seurakunnan diakoniatyön tarkoituksena on kristillisestä rakkaudesta johtuva hengellisen ja aineellisen ja ruumiillisen avun antaminen hädänalaisille, ja sen tulee erityisesti kohdistua niihin, joiden hätä on suurin ja joita ei muualla tavoin auteta (Grönlund & Hiilamo 2007, 11). Joskus diakoniaa määrittäessä joudutaan miettimään, mikä on diakonista ja miten se eroaa esimerkiksi muusta auttamisesta. Yksi määre tälle on pyyteettömyys, eli auttaja ei pyydä maksua tai hyödy millään lailla auttamisesta. Toinen asia on kokonaisvaltaisuus.

12 12 Diakonia kohtaa ihmisen henkis-sielullis-ruumiillisena kokonaisuutena ja sosiaalisissa ulottuvuuksissaan. Sielunhoidollisuus on myös yksi diakonian erityispiirre. Ihmisen henkistä ja hengellistä puolta halutaan tukea kristillisen perinteen pohjalta. Diakonian olemukseen kuuluu myös elimellinen yhteys jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluksessa diakonia jäsentyy seurakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Uhri on myös yksi diakonian tunnunmerkki. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että tuntomerkkinä ei pidetä tekijän nöyryyttä ja uhria, vaan sitä, että lähimmäinen tulee kohdatuksi ja mahdollisuuksien mukaan autetuksi siinä hädässä, mikä hänellä on. (Veikkola 2002, ) Diakoniatoiminta on kristillisestä uskosta ja rakkaudesta lähtevää palvelua. Jokainen seurakunnan jäsen toteuttaa tätä toimiessaan lähimmäisen parhaaksi. Diakoni on heikkojen ja marginaaliin pudonneiden puolustaja, joka välittää tietoa siitä, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Diakonille on oma paikkansa jumalanpalveluselämässä, erityisesti ehtoollisen vietossa. Diakoni on siis eräänlainen yhteyshenkilö, linkki ja sanansaattaja. (Laulaja 2002, 72). Diakoninen elämä kuuluu koko seurakunnalle ja kaikki sen työntekijät kohtaavat työssään apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Diakoniaa tehdään diakoniaja yhteiskuntatyön lisäksi erityisesti mm. lapsi-, nuoriso-, ja perhetyössä. (Jääskeläinen 2002, 192.) Diakoniatoiminta tekee myös yhteistyötä kuntien kanssa. Suomessa seurakuntadiakonian suuntaa ovat diakonissalaitokset etsineet jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen sisar on lähetetty seurakunnan palvelukseen jo vuonna 1879, mutta varsinaisen sysäyksen tälle antoi Kuopion hiippakunnan diakoniasäännön hyväksyminen vuonna Näin Sortavalan diakonissalaitos ja muutamaa vuotta myöhemmin Oulun diakonissalaitos ryhtyivät kouluttamaan diakonissoja seurakuntiin. (Veikkola 2002, 110.) Otto Aarnisalo on seurakuntadiakonian uranuurtaja, ja hänen johtaman sisälähetys- ja diakonialinjan tavoitteena oli saada kirkkolakiin määräykset diakoniasta ja diakoniatyöntekijöistä. Vuoden 1913 kirkolliskokouksessa diakonian edistämistä koskema maininta liitettiin kirkkoherran virkavelvollisuuksiin. Vuoden 1943 kirkolliskokouksessa kirkkolakiin liitettiin tarkemmat määräykset diakoniasta ja velvoitettiin jokainen seurakunta perustamaan diakonian virka. Mustakallion mukaan silloin vain pienet seurakun-

13 13 nat voitaisiin vapauttaa tuomiokapitulin päätöksellä. (Veikkola 2002, 110.) Kirkkojärjestyksessä sanotaan, että sekä seurakunnan, että sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa (KJ 4:3). Nykyään seurakunnassa tulee olla vähintään yksi diakonianviranhaltija (KJ 6:9). Seurakunta harkitsee viranhaltioiden määrän jäsenmääränsä, rakenteensa ja resurssien mukaisesti. (Honkkila 2002, ) Diakonin virkoja kirkossa on toista tuhatta ja sen lisäksi diakoniatyöhön osallistuvat jossakin määrin myös papit ja lehtorit, sekä nuoriso- ja lapsityön ohjaajat. Diakoniaan suuntautuneita erityisvirkoja ovat muun muassa kehitysvammatyöntekijät, kuurojenpapit, sekä vankilapapit ja -diakonit. Kristilliseen palvelutyöhön läheisesti liittyvät myös perheneuvojat ja sairaalasielunhoitajat. Eriarvoisuuden maailma tarvitsee diakoniaa, hädässä olevan ihmisten auttamista. Maailma tarvitsee diakoniaa, joka uskaltaa tuoda hädän syyt esille ja vaatia kokemuksensa pohjalta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta kärsimystä voitaisiin vähentää. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, i.a.) Diakonian viran tehtävät ovat karitatiivisia eli hoito, huolenpito, sosiaalinen diakonia, katekeettisia eli kasvatus, opetus ja liturgisia tehtäviä eli jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen liittyvä palvelu (Lappalainen 2002, 130). Diakoniaa toteutetaan monessa eri muodossa. Yksilöllisesti diakoniatyötä toteutetaan esimerkiksi kotikäynneillä, sielunhoidolla, taloudellisella avustamisella, vastaanottotyöllä, tukiasuntojen hankkimisella, päihde- ja huumeongelmaisten tukemisella ja myös vankien ja vankilasta vapautuvien auttamisella. Ryhmämuotoista diakoniaa toteutetaan esimerkiksi erilaisten diakoniapiirien avulla, kylätoimikunnilla, vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten, riippuvuuksista kärsivien ynnä muiden tukiryhminä ja piireinä, kriisiryhminä, sururyhminä ja muun muassa retkinä ja leireinä. Diakoniatyössä halutaan myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja luomakunnan eheyttä, sekä toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Myös kansainvälistä vastuuta diakonia kantaa muun muassa kirkon ulkomaanavun ja lähetystyön puitteissa. Näin voidaan auttaa erityisesti köyhissä maissa olevia lähimmäisiämme ja edistää kansainvälistä solidaarisuutta. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.)

14 14 Diakonian rooli on tarjota apua siellä, missä vaan voidaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Diakoniatyötä on myös se, että puhutaan yhteiskunnassa niiden puolesta, joiden oma ääni jää täysin kuulumattomiin. Köyhät, syrjäytyneet, työttömät, lapset ja vanhukset ovat niitä hiljaisia ryhmiä, joiden puolesta tulee diakonian toimijoiden korottaa äänensä. Vanhan testamentin profeettakirjoista löytyvät vahvat perusteet, joissa vaaditaan puolustamaan köyhiä, leskiä, orpoja ja muukalaisia. Matteuksen evankeliumissa kohdassa 25:40 Jeesus sanoo: Kaiken, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Pokki 2002, i.a.) Myös vapaaehtoiset ovat tärkeässä roolissa diakoniatyötä tehtäessä. Esimerkiksi seurakunnan lähimmäispalvelussa vapaaehtoiset ovat kuuntelijoita, ulkoiluttajia, lukijoina, omaishoitoapuna, tukihenkilönä, apuna kauppa- ja, pankki- ja virastoasioissa, velkaneuvojina, potilasystävinä, saattohoitajina, palvelevan puhelimen päivystäjinä ja niin edelleen. Yli tuhatta ihmistä tekee tälläkin hetkellä vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Monissa seurakunnissa on perustettu Mummon kammarin tyylisiä (Jyväskylässä lähimmäisen kammari) esikuvan mukaisia vapaaehtoistyön keskuksia, jotka usein toimivat yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Palvelevassa puhelimessa esimerkiksi päivystäjiä on noin 2500, joista 2/3 on vapaaehtoisia. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, i.a.) 3.2 Köyhyys ei ole ilo kenelläkään Turha rutista mistään itsetunnosta tai ylpeydestä, niistä on köyhän laittauduttava pikimmiten eroon. Ote kirjoituksesta Köyhyys ei oo ilo kellään Työttömän tiistai -kirjasta (Luoma, Romar & Sohlman 2007, 30). Suomessa ei ole virallista köyhyysmääritelmää, mutta erilaisissa tilastoissa käytetään nykyisin melko vakiintuneita menetelmiä. Suhteellisesti (tulo)köyhäksi määritellään henkilö, jonka kotitalouteen kuuluvassa yksikössä kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat vuositulot jäävät 50 tai 60 prosenttiin kaikkien kotitalouksien mediaa-

15 15 nitulosta. Kulutusyksikköjä käytetään sen takia, jotta erikokoisten kotitalouksien tulot saataisiin vertailukelpoisiksi. Lasten kulutustarpeet ovat pienemmät kuin aikuisten, yksi lehti riittää useammalle, kuin yhdelle henkilölle ja niin edelleen. Kotitalouteen kuuluviksi katsotaan yleisemmin kaikki, jotka asuvat yhdessä ja käyttävät yhteisiä taloudellisia voimavaroja. Köyhyys on kuitenkin paljon moniulotteisempi asia, kuin pelkkä tulojen mittaus erilaisin tilastoin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005.) Köyhyysmittarit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suoraan puutteellisia elinoloja mittaaviin suoriin köyhyysmittareihin ja puutteellisia taloudellisia resursseja mittaaviin epäsuoriin mittareihin, sekä ihmisten subjektiivisia käsityksiä omasta taloudesta mittaaviin subjektiivisiin köyhyysmittareihin. Eurostatin köyhyysraja on 60 % väestön mediaanituloista ja se tarkoitti Suomessa vuonna 2004, että alle 825 euron nettotulo kuukaudessa yksinasuvalla lasketaan köyhyysrajaksi. Jokainen perheen seuraava aikuinen nosti rajaa 400 euroa ja jokainen lapsi noin 250 euroa kuukaudessa. Suomessa laskennallinen köyhyysraja on siis noin 800 euroa kuukaudessa ja minimiturva on noin 550 euroa kuukaudessa. (Raivio 2007, 33.) Heikkilä kertoo Dialogi lehdessä (Raivio 2007, 32), että köyhyyden poistaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Heikkilän mukaan työ on asian ydin ja perustulo tai kansalaispalkka voisi vähentää köyhyyttä. Ihmisarvo, peruskansalaisuus ja arvokkuus eivät olisi silloin niin voimakkaasti sidoksissa työn tekemiseen kuin nyt. Aikaisemmin köyhyys uhkasi eläkeläisiä, pitkäaikaisesti sairaita ja työttömiä. Tällä hetkellä riskiryhmät ovat työelämästä vasten tahtoaan syrjässä olevat pitkäaikaistyöttömät, lapsiperheet ja uutena ryhmänä vähimmäiseläketurvan varassa olevat. Opiskeluajan köyhyyttä ei Heikkilän mukaan pidetä poliittisesti ongelmana. Suomessa ei koeta varsinaista absoluuttista köyhyyttä. Suomessa on kuitenkin eri syvyistä köyhyyttä ja sellaista pienituloisuutta, joka uhkaa perustarpeiden tyydyttämistä. Suomessa köyhyysrajan alapuolelle jäävistä kotitalouksista vajaa puolet on työttömiä, opiskelijoita tai muita, jotka eivät ainakaan nyt toimi ammatissa. Vajaa neljännes on eläkeläisiä ja reilu neljännes on kotitalouksia, joiden perheenpää käy töissä ainakin osan aikaa. Työssäkäyvistä suurin köyhyysriski on yksinäisyrittäjillä ja maanviljelijöillä.

16 16 Suomessa Eurostatin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää 11 % väestöstä (tilastokeskuksen mukaan 12 %), kun taas nykyisissä EU-maissa luku on 16 % väestöstä. (Raivio 2007, 35.) Köyhyys ei liity pelkästään rahaan, vaikka köyhyyttä mitataankin usein suhteessa taloudelliseen tilanteeseen. Voidaan kuitenkin myös ajatella, että ihminen on köyhä jos häneltä puuttuvat mahdollisuudet oman elämän hallintaan. Nämä seikat voivat olla luonteeltaan taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja yksilöllisiä. Taloudellinen köyhyys johtaa yleensä siihen, että ihminen ei kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan. Sosiaalinen köyhyys johtaa elämän perusedellytysten, kuten koulutuksen tai terveydenhoidon puutteeseen. Mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon saattaa myös heikentyä. Köyhyys on myös sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja paikkaan. Köyhyyttä mitattaessa on myös otettava huomioon aineelliset tosiasiat, yksilön tapa kokea asemansa, muiden ihmisten käsitykset yksilön tilanteesta, sekä aika ja paikka. Köyhyys merkitsee huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää, puhtaan veden puutetta, surkeita asunto-oloja, koulutuksen ja terveydenhuollon puutetta, syrjäytyneisyyttä, turvattomuutta ja mm. olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin. (Ihmisoikeudet i.a.) Grönlund ja Juntunen (2007, ) ovat tutkineet diakonien työtä hyvinvointijärjestelmämme aukkojen tunnistajana ja paikkaajana. Tämän tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet muun muassa, kuinka taloudellinen auttaminen nähtiin samalla niin aineellisen, hengellisen, kuin henkisen työn elementtinä ja erittäin tärkeänä osana hyvinvointivaltiomme tuki- ja palvelujärjestelmän aukkojen täyttäjänä. Näin voidaan sanoa, että taloudellisesta auttamisesta on tullut myös olennainen osa diakonityötä. Taloudellinen hätä näkyi myös projektissa mukana olleiden ihmisten arjessa kirjoituksissa, joita kilpailuun saatiin. Vaarnanen (2001, ) kertoo diakonian vuosikirjassa, miten ihmisille tulee tilanteita jolloin rahat ei riitä. Velkasitoumusten päälle kaatuminen, äkillinen työttömyys tai vaikkapa pesukoneen hajoaminen saattavat tuoda äkillistä taloudellista hätää. Köyhyyttä ei Vaarnasen mukaan ole pelkkä rahan puute vaan myös mahdollisuuksien puute. Mahdollisuuksien köyhyys ei aina ole tahdonvaltainen asia ja siitä ylipääsemiseksi tarvitaan

17 17 henkisiä voimavaroja itseltään ja läheisiltään. Köyhät eivät tule loppumaan ja kaikki ihmiset ei tule autetuksi. Sosiaalitoimen ja diakonian välinen yhteistyö on työntekijätasolla ollut hedelmällistä. Voimavarat on koottu yhdessä esimerkiksi leiritoiminnan muodossa sekä kotikäynneillä. Vaarnasen mukaan muun sosiaaliturvan tulisi olla ensisijaista ja kunnallinen taloudellinen tuki viimesijaista, eikä diakonian taloudellinen apu saisi olla kumpaakaan näistä. Diakoniatyön tulisi jatkaa siitä mihin kunnallinen tuki päättyy. Hän uskoo diakonialla olevan mahdollisuutensa ohjauksen ja neuvonnan kautta auttaa ihmisiä löytämään arvoja muustakin, kuin materiaalisesta elämänsisällöstä. (Vaarnanen 2001, ) Kirkon kriminaalipiirissä oli 1980-luvun jälkipuoliskolla herännyt kiinnostus saksalaisia velkajärjestelymalleja kohtaan ja heidän malli siirrettiin Suomeen. Syksyllä 1990 perustettiin Takuu-Säätiö, joka oli vuoden 1991 Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena erityiskohteena. Samana vuonna useat kotitaloudet olivat todella suurissa vaikeuksissa. Yhteisvastuukeräys koski kaikkia seurakuntia ja diakonia työntekijät joutuivat selostamaan, miksi kirkko halusi maksaa joidenkin velkoja. Takuu-Säätiö oli tarkoitettu auttamaan vain laitostaustaisia heidän velkaongelmissaan. Takuu-Säätiöllä ei ollut koulutettua työvoimaa ja kun tieto levisi, alkoi ihmisten valtava soittaminen Yhteisvastuukeräyksen toimistoon. Diakoniatyöntekijät alkoivat auttaa ihmisiä ja pikakoulutuksen jälkeen he auttoivat velkaneuvonnassa, kunnes muutaman vuoden päästä yhteiskunta sai järjestetyksi pysyvimpiä järjestelyjä asioiden hoitamiseen. Diakoniatyöntekijät pystyivät nopeasti alkamaan auttamaan ihmisiä, mikä oli hienoa. (Malkavaara 2002, ) Raamatussa sanotaan (5. Moos.15:11), että köyhiä tulee maassanne olemaan aina, siksi minä käsken teitä osoittamaan anteliaisuutta osattomille ja varattomille maanmiehillenne. Veijola (2002, 20 24) kirjoittaa artikkelissaan köyhyydestä ja sen syistä. Raamatussa puhutaan paljon köyhyydestä ja siitä kuinka Jumala on pysyvästi köyhien puolella. Yksi nykyajan köyhyyden syy on ylivelkaantuminen, mutta ilmiönä se on ikivanha. Raamatussa ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi edustavat sapattivuotta, vapaavuotta ja riemuvuotta koskevat säädökset. Sapattivuonna kansan köyhät saisivat syödä sadon, vapaavuonna maalle annetaan lepo ja silloin saisi levätä myös lainat ja sen ottaja.

18 18 Myös riemuvuotta koskevat säädökset liittyvät velkoihin ja sen anteeksiantamiseen. Raamatussa myös puhutaan, kuinka muukalaisia, sairaita, vanhuksia ynnä muita tulisi auttaa, niin kuin myös tänä päivänä yhteiskunnassamme (Veijola 2002, 25 30). Köyhyys palasi suomalaiseen keskusteluun 1990-luvun alussa kun laman tuoma taloudellinen ahdinko alkoi näkyä loputtoman pitkinä ruokajonoina. Jälleen oli mietittävä, miten helpotetaan kaikkien köyhimpien ja kurjimpien elämää. Köyhyyspolitiikasta puhuttaessa, puhutaan niistä linjauksista, joissa mainitaan köyhyyden vähentäminen tavoitteeksi ja määritellään toimenpiteitä köyhien elämäntilanteiden kohottamiseksi sekä ne toimenpiteet jotka on suunnattu väestön pienituloisimmalle osalle heidän köyhyyden vähentämiseksi. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on ollut maa, jossa köyhyys on ollut vähäistä ja jossa hyvinvointivaltiollisilla toimenpiteillä on ollut suuri merkitys. (Saari 2005, ) Yeungin mukaan (Saari 2005, 95) 1990-luvulla kirkko profiloitui selvemmin, kuin koskaan köyhien auttajaksi. Laman seurauksena diakonityössä alkoi vahvemmin näkyä taloudellinen avustaminen. Lama toi samalla Suomeen keskustelun nälästä. (Saari 2005, ) 3.3 Nälän kokeminen ja ruokapankit Miltä ruuan haku tuntuu? Miltä sen pitäisi tuntua? Hyvä vaan kun saa syödäkseen. Erään kirjoittajan mietteitä kirjasta Työttömän tiistai. (Luoma, Romar & Sohlman 2007, 72). Joka kuudennella ihmisellä maailmassa ei ole riittävästi ruokaa. Suurin osa näistä noin 850 miljoonasta ihmisestä asuu Etelä-Aasiassa tai Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta myös teollisuusmaissa elää noin 9 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä. (FAO hunger report, 2004.) Nälästä kärsivät ihmiset ovat alttiita erilaisille sairauksille, eivätkä he jaksa tehdä täyspäiväisesti töitä tai käydä koulua. Laajamittainen nälkä uhkaa kokonaisten valtioiden kansantaloutta. Se aiheuttaa levottomuutta ja synnyttää epätoivoa. Nälänhätä vaikuttaa epäsuoranaisesti rikollisuuden, väkivallan ja terrorin kautta kansalliseen

19 19 ja kansainväliseen turvallisuuteen. (Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkon ulkomaanapu, 2000.) Myös 2000-luvun Suomessa leipäjonot ovat arkipäivää. Suomessa talous on kasvanut ja elintaso korkealla, mutta nälkää ja sen olemassaolosta kertovat leipäjonot, kirkon diakoniatyön asiakasmäärien kasvu ja työttömien ruokapaikat. Suomessa 1990-luvulla ollutta lamaa voidaan pitää nykypäivän nälkäongelman taustalla, sekä pitkäaikaistyöttömyyttä ja ylivelkaantumista. Nälän näkeminen on yksi konkreettinen osoitus köyhyydestä, joka kuormittaa useita perheitä. Perinteiset köyhyysmittarit eivät kerro aivan kaikkea, vaan käytännössä ihmisten akuutit köyhyysongelmat valuvat ruoka- ja leipäjonoihin. Suomessa nälkäongelmaan ovat puuttuneet enemmän kirkon diakoniatyö, Pelastusarmeijan ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijat. Suomen sosiaaliturva ja julkinen katse ei ulotu ja riitä kaikkeen ja tarvitaan muita apukonsteja. (Karttunen 2005.) Ruokapankit ovat seurakuntien vastaus kasvaneeseen köyhyyteen (Malkavaara 2000, 11). Ruokapankki perustuu seurakunnan perustehtävään eli evankeliumin julistamiseen ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseen. Suomessa 1990-luvulla olleen laman seurauksena ruoka-avun antamisesta on tullut voimakkaimmin kasvava diakoniatyön avustusmuoto. Ruokapankkeja on perustettu, jotta pystyttäisiin suoranaisesta nälästä kärsiviä ihmisiä. Tampereella vuonna 1995 on avattu ensimmäinen ruokapankki, 1996 niitä on ollut 11 ja Yhteisvastuukeräyksen käynnistämän ruokapankkiprojektin aikana niiden määrä on kasvanut noin 65 ruokapankkiin. (Jyväskylän katulähetys i.a.) Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi pääkohteeksi vuonna 1997 valittiin seurakuntien ruokapankkitoiminnan tukeminen. Rahaa projektiin saatiin yli kolme ja puoli miljoonaa vanhaa Suomen markkaa, ja projektin piti kestää kolme vuotta. Sen jälkeen ruokapankki toiminta on jatkunut paikallisina. Osa ruokapankkiprojektin toimintaa on ollut EU-elintarviketuen koordinointi. Seurakunnan puolesta projektin toimisto on hoitanut kaikki EU-elintarvikeapuun liittyvät asiat eli käytännössä hakemusten käsittelyasiat, ruokalähetysten kuljetukset, seurakunnan neuvonta, yhteydenpito maa- ja metsätalousministeriöön, sekä elintarvikeapua antaviin järjestöihin. Ruokapankki toiminta on toiminut läheisessä yhteistyössä eri tahojen, kuten eduskunnan, maa- ja metsätalousminis-

20 20 teriön, Stakesin, kirkkohallituksen, Kuntaliiton ja valtakunnallisten keskusjärjestöjen kanssa. (Jääskeläinen ) Ruokapankkien tarkoitus on diakonian periaatteiden mukaan välittää maksutonta ruokaapua tilapäisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Ruokapankkitoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, joita ovat esimerkiksi se, että ruokapankista voi saada elintarvikkeita ilmaiseksi silloin, kun muita mahdollisuuksia ruoan hankkimiselle ei ole. Apu on myös tarkoitettu välitöntä aineellista apua tarvitseville, ruokapankin avun saanti edellyttää kontaktia diakonia- tai sosiaalityöntekijään, joka selvittää avun tarpeen. Ruokapankin apu on vain väliaikaista ja se vain täydentää muun sosiaalihuollon tukea. Toiminta on myös luottamuksellista, joka tarkoittaa sitä, ettei henkilöllisyys tule, kuin nimettyjen työntekijöiden tietoon. Ruokapankin tavoitteena on aineellisen tuen lisäksi tukea asiakkaita omatoimisuuteen, vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen. Ruokapankki pyrkii estämään, ettei ruoka-apua myydä, vaan se käytetään itse. Väärinkäyttäneiltä henkilöiltä voidaan evätä apu tilapäisesti tai kokonaan. (Jääskeläinen 2000, ) Ruokapankit ovat jatkaneet toimintaansa, vaikka projekti on päättynyt. Toimeentulotasoon ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia, ylivelkaantuneiden tilannetta ei ole onnistuttu ratkaisemaan, asumisen kalleus, toimeentulo-ongelmat, päihde- ja huumeongelmien vakava lisääntyminen merkitsevät sitä, että jatkossakin tullaan tarvitsemaan ruokapankkeja. (Lemmetyinen 2000, 202.) Jyväskylässä jokapäiväinen leipä 2-projekti aloitti toimintansa kesäkuussa 2007 ja on jatkoa Ruokapankin 3-vuotiselle Jokapäiväinen Leipä-projektille. Projekti kestää kesäkuuhun 2012 saakka ja siinä rahoituksessa mukana ovat Keski-Suomen TE-keskuksen ja Jyväskylän Katulähetyksen lisäksi Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän Kaupunkiseurakunta, Jyväskylän Maaseurakunta, sekä muutamat muut seurakunnat, yhteisöt ja yksityiset lahjoittajat. (Jyväskylän katulähetys i.a.) Tavoitteena on jatkaa samoilla linjoilla, kuin aikaisemminkin eli tavoitteena on tarjota vaikeasti työllistyville henkilöille, kuten pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille, maa-

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros HELPPO KOTIRUOKA Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Maailmantalous sukeltaa, työttömyys kasvaa ja ihmisillä on jatkuvasti vähemmän käytettävissä olevaa rahaa. Suomessa on liki miljoona köyhää

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO

KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika Keskiviikko 20.4. klo 17.00 18.35 (Kahvitarjoilu klo 16.45) Paikka

Lisätiedot