TYÖTTÖMÄN TIISTAI. Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTTÖMÄN TIISTAI. Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista"

Transkriptio

1 TYÖTTÖMÄN TIISTAI Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista Mari Miettinen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK), diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Miettinen, Mari Työttömän tiistai. Projektiraportti Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Köyhyys-Nälkä- Syrjäytyminen projektista. 61s., 5 liitettä. Kieli: Suomi. Pieksämäki, syksy Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus Tämä opinnäytetyö käsittelee Jyväskylän seurakunnan Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektin kulkua ja siitä tehtyä projektiraporttia. Opinnäytetyöni on siis muodoltaan projektiraportti. Työn tavoitteena oli tuottaa Jyväskylän seurakunnalle koottu raportti Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektin vaiheista. Projektiraportissa viitekehyksenä toimivat keskeiset käsitteet, jotka muodostivat projektista esiin nousseille aiheille teoriaa ja auttavat käsittelemään niitä. Projektin kulkua ja onnistumista on kuvattu vaihe vaiheelta. Projektista on koottu myös SWOT-analyysi, jonka avulla voi nopeasti tarkastella projektin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. Projektista ei ole tehty yhteenvetoa projektiin osallistuneiden henkilöiden kanssa vaan olen itse kokonaisuudessaan koostanut sen. Eräs projektiraportin lopputuloksista on, että sen avulla saatettiin projekti loppuun ja sen avulla esitellään projektin kulku kokonaisuudessaan myös Jyväskylän seurakunnan muille työntekijöille. Projektiraportin aineiston olen kerännyt olemalla mukana projektissa, haastattelemalla projektissa mukana olleita ihmisiä ja saamalla heiltä aiheeseen liittyvää tietoa ja materiaalia. Niiden pohjalta olen koonnut projektiraporttimuotoisen opinnäytetyön, jota hyödyntävät Jyväskylän seurakunta ja mahdollisesti myös muut seurakunnat. Työ etenee teoriaosuudessa esiteltyjen käsitteiden jälkeen vaihe vaiheelta eteenpäin, jotta lukijan on helpompi seurata raportin etenemistä. Seurakunta toteutti Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektin kirjoituskilpailuna, jossa ihmiset saivat kirjoittaa kokemuksiaan nälästä, köyhyydestä ja leipäjonoista. Kilpailuun sai osallistua myös lähettämällä kuvan tai piirroksen. Kirjoituksista, kuvista/piirustuksista koottiin kirja nimeltä Työttömän tiistai, jota painettiin 800 kappaletta. Kirjaan päässeet kirjoitukset, kuvat/piirrokset palkittiin rahapalkkiolla. Projektista syntyneellä kirjalla haluttiin saada kansalaisia ja virkamiehiä pohtimaan köyhyyttä ja köyhyydessä eläviä ihmisiä. Projektilla haluttiin vaikuttaa päättäjiin. Jyväskylän seurakunta halusi näyttää, että välittää kaikista ihmisistä ja haluaa saada niiden ihmisten äänen kuuluviin, joiden ääni jää usein muiden varjoon. Projektista seurasi yliopistolle luentosarja ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Draama ryhmä Toivo esitti useaan kertaan aiheesta näytelmän. Monelle kilpailuun osallistuneelle projekti on antanut elämään uutta sisältöä ja onnistumisen tunnetta. Asiasanat: projektiraportti, diakonia, seurakuntatoiminta, köyhyys, nälkä, syrjäytyminen.

3 ABSTRACT Miettinen, Mari. The Unemployed s Tuesday. A project report for Jyväskylä City Parish of Poverty- Hunger-Exclusion-Today project. 61p., 5 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Social services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to write a project report to the parish of Jyväskylä of a project called Poverty-Hunger-Exclusion-Today. This thesis is in project format. The frame of this study was provided with different concepts which can help in comprehending the issues dealt in the church project. The project is described stage by stage and also a SWOT-analysis was made. The SWOT-analyses helps in viewing the strengths, weaknesses, opportunities and threaths of the projects. There was no roundup made of the project with the church workers. One outcome of this study is that is helps to finish the project and provides material to introduce the case to other members of the parish. The data of the project report was collected by participating to the project, interviewing people involved in the project and receiving material from church members involved in the project. By using all this data mentioned I have assembled the thesis. This study will be used by the parish of Jyväskylä and possible also other parishes. This report first introduces some concepts as a theory and then moves on step by step in order to make it easier for reader to follow. The parish of Jyväskylä implemented the project Poverty-Hynger-Exclusion-Today by arranging a writing contest. People could write their experiences for example of hunger and poverty. It was also possible to participate by sending a photo or a drawing. All of these materials were gathered to a book called The Unemployd s Tuesday. Eight hundred prints were taken from the book. All the materials that made to the book were given a pecuniary reward. The aim of the book was to get citizens and officials to think over poverty and people living in it. One aim of the project was to make an effect upon decision makers. The parish of Jyväskylä wanted to also show that it cares for its people and wants to get their voice heard. The project brought along a lecture series to the University of Jyväskylä and also the parish s drama group Toivo made a play about the project. Additionally, several people who participated to the project gained a new meaning to their life and a feeling of a success. Keywords: project report, social work of the church, poverty, hunger, exclusion, food supply.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ TYÖN KESKEISET KÄSITTEET MITÄ DIAKONIALLA TARKOITETAAN? KÖYHYYS EI OLE ILO KENELLÄKÄÄN NÄLÄN KOKEMINEN JA RUOKAPANKIT MITÄ SYRJÄYTYMINEN VOI OLLA? PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT AIHEVALINTA JA RAJAUKSET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET PROJEKTIN TOTEUTUSSTRATEGIA PROJEKTIN KULKU TYÖRYHMÄN VALITSEMINEN ILMOITUSTEN LAATIMINEN KIRJOITUKSET JA KUVAT KIRJAA VARTEN JULKAISTUJEN TEOSTEN PALKITSEMINEN KIRJAN ULKOASU, PAINOS SEKÄ JULKAISU PALAUTE PROJEKTISTA JA PROJEKTIN TUOMAA JATKOA TIETOON TULLEET PALAUTTEET PROJEKTISTA NOUSSEET UUDET IDEAT SWOT-ANALYYSI PROJEKTISTA VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHKATEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET...40

5 8 PROJEKTIN LOPPUTULOS RAPORTOINNIN ETIIKASTA POHDINTA...45 LÄHTEET...49 LIITTEET...54 LIITE 1: KAKSI ERILAISTA ILMOITUSMALLIA, JOITA ERI LEHDISSÄ KILPAILUSTA OLI..54 LIITE 2: ILMOITUS, JOSSA ON KÄYTETTY ARKIPÄIVÄN KUVIA KOROSTAMAAN TEKSTIÄ JA HERÄTTÄMÄÄN IHMISTEN HUOMIOTA...55 LIITE 3: ARVOSTELUSSA MUKANA OLLUT ARTIKKELI KIRJASTA TYÖTTÖMÄN TIISTAI LIITE 4: KUTSU TYÖTTÖMÄN TIISTAI KIRJAN ESITTELYYN LIITE 5: SWOT-ANALYYSI KÖYHYYS-NÄLKÄ-SYRJÄYTYMINEN PROJEKTISTA...61

6 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyön idea on syntynyt seurakuntaharjoitteluni aikana keväällä Jyväskylän kaupunkiseurakunnalla oli varattuna rahaa diakoniatyön kehittämishankkeisiin. Diakoniatiimeissä kehittämisalueiksi nousi muun muassa mielenterveystyö, vanhustyö ja maahanmuuttajatyö. Erilaisia mahdollisuuksia oli esillä, mutta tiimi halusi lähteä mukaan yhdessä Jyväskylän seurakunnan työntekijöiden kanssa suunniteltuun Köyhyys-Nälkä-Syrjäytyminen projektiin. Ajateltiin, että raha tulisi käyttää vähävaraisten ja syrjäytyneiden elämän tilanteen parantamiseen ja sen tilanteen julkituomiseen. Tarkoituksena oli saada ihmiset toimimaan. Diakoniatyöntekijät halusivat myös saada aikaan keskustelua ja herättää kaupungin päättäjissä ja johtoportaassa ajatuksia siitä, mitä asioille voitaisiin tehdä. Kiinnostuin aiheesta välittömästi kun kuulin siitä. Aihe olisi sellainen, josta ei ole aiemmin tehty projektiraporttia opinnäytetyönä ja se oli myös projektina uusi Jyväskylän seurakunnalle. Tämäntyyppistä projektia ei ole Jyväskylässä ennen tehty, ja myös sen takia oli mielenkiintoista olla mukana siinä. Aihe on minusta mielenkiintoinen; se on työelämälähtöinen ja uskon siitä olevan apua ammatilliseen kehittymiseeni. Minun roolini on ollut olla alussa projektin kehittämisessä mukana, kerätä tietoa ja haastatella projektissa mukana olleita sekä koota projektiraportti tyylinen yhteenveto aiheesta seurakunnalle. Tekemästäni projektiraportista voi olla hyötyä myös muille seurakunnille tai projektia suunnitteleville henkilöille. Projektin tehtävänä oli tuottaa jotain konkreettista ja näkyvää. Projektia lähdettiin toteuttamaan kirjoituskilpailuna, sekä piirros/maalaus- ja valokuvakilpailuna. Kirjoituskilpailussa parhaat (25 kpl) tuotokset koottiin kirjaksi, joita on myyty diakoniatyön hyväksi. Jokainen julkaistu kirjoitus sekä yksi muu kirjoitus, jota ei pystytty kirjoittajan henkilöllisyyden paljastumisen takia julkaisemaan, palkittiin sadalla eurolla. Kilpailua varten perustettiin arvostelulautakunta. Piirros/maalaus- ja valokuvakilpailussa tulleita tuotoksia käytettiin kirjan kuvitukseen. Kirjaan päässeet teokset palkittiin myös sadalla eurolla. Kirjaa on painettu kahteen otteeseen, yhteensä 800 kappaletta, ja lähes kaikki kirjat ovat menneet.

7 7 Muuta projektista poikinutta konkreettista hyötyä oli muun muassa, että Jyväskylän yliopistolla järjestetty Studio generalia luentosarjan yhtenä aiheena oli projektin pohjalta noussut aihe syrjäytyminen. Siellä seurakunnan ylläpitämä Draamaryhmä Toivo esitti näytelmän Harri Romarin käsikirjoittamasta projektiin liittyvästä aiheesta. Käsikirjoitus muokattiin ja esitettiin. Jyväskylän seurakunta ei ole aikaisemmin tehnyt tämäntyyppistä projektia, mutta projektiin liittyviä aiheita on kuitenkin tutkittu paljon. Syrjäytymistä on tutkittu nuorten, vanhusten ja monesta muusta näkökulmasta. Heleena Lehtonen on esimerkiksi toimittanut tutkimuksen nimeltä Sytykkeitä syrjäytymisen ehkäisemiseen vuonna Helena Kasurinen ja Mika Laurikari (toim.) ovat julkaisseet tutkimuksen nimeltä Chancesopinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuonna Köyhyyttä on myös tutkittu paljon. Vuonna 2008 Elina Korhonen on muun muassa tutkinut aihetta työllä Terve talous hyvinvoiva väestö talouskasvun perusteena. Lauri Vuorenkoski, Mauno Konttinen ja Minna Sinkkonen (toim.) ovat laatineet kirjoitelman Signaaleja: Stakesin tulevaisuusraportti Tuija Karttunen on vuonna 2004 tutkinut nälkä aihetta pro gradussaan Nälkävuosien paluu? Näkökulmia Suomalaisen nykyyhteiskunnan nälkä ongelmaan. Elämänlaatua on jonkin verran myös tutkittu muun muassa vanhuuden ja vammaisuuden näkökulmasta. Marja Tenhiälä on muun muassa vuonna 2008 pro gradu -tutkielmassaan tutkinut eläkeläisten elämänlaatua heidän itsensä kokemana. Aihepiiriäni koskettavaa aineistoa löytyy siis runsaasti jo aikaisemmilta vuosilta. Oma näkökulmani näiden aihepiirien tutkimiseen on kuitenkin uudenlainen; se kumpuaa kristillisen avun tarjoamisesta ja etsii avun tarvitsevien näkökulmia. Olen pyrkinyt valitsemaan johdonmukaisen etenemisen työhöni, jonka tarkoituksena oli kuvata vaihe vaiheelta projektin etenemistä. Näin lukijan on helpompi lukea ja ymmärtää projektiraportti muotoisen työni etenemistä. Aluksi esittelen toiminnallista opinnäytetyötä ja sitä, miten olen sen rakenteen pohjalta laatinut tämän projektiraportin. Tämän jälkeen käsittelen projektini kannalta keskeisiä käsitteitä, jotka muodostavat tämän projektiraportin viitekehyksen. Viitekehyksellä tarkoitetaan tutkijan toimenpiteitä ennen varsinaista aineiston keruuta ja sen jälkeen tutkittava ilmiö on sijoitettava johonkin teo-

8 8 riasuuntaukseen, on määriteltävä keskeiset käsitteet ja asetettava hypoteesi, mikäli se on mielekästä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 130.) Sen jälkeen tarkastelen projektin lähtökohtia ja etenemistä. Luvussa kuusi tarkastellaan projektista saatua palautetta, jonka jälkeen käsitellään projektin myötä syntyneitä jatkohankkeita. Tämän jälkeen analysoin SWOT-analyysia käyttäen projektia, sen onnistuneisuutta ja mahdollisia kehityskohteita. SWOT-analyysin avulla lukija saa nopeasti selkeän kuvan projektin mahdollisuuksista, vahvuuksista, heikkouksista ja uhkatekijöistä. Luvussa kahdeksan tarkastelen projektin lopputulosta. Luvussa yhdeksän käsittelen niitä eettisiä ajatuksia, joita projektin aikana sekä sitä kirjoittaessa nousi esiin. Viimeisessä luvussa on omaa pohdintaa projektista.

9 9 2 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ Toiminnallinen opinnäytetyö on ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle vaihtoehto. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista ynnä muuta tai se voi olla myös jonkin tapahtuman toteutus. Minulla se on ollut köyhyys-nälkä-syrjäytyminen projektin alussa mukana oleminen ja projektiraportin tekeminen seurakunnalle. Toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina jokin konkreettinen tuote. (Vilkka & Airaksinen 2003.) Tässä projektissa konkreettinen lopputulos oli kirjoitus-, kuva- ja piirroskilpailun tuloksista koottu Työttömän tiistai kirja. Lisäksi toteutettiin draamaryhmä Toivon toimesta näytelmä ja herätettiin keskustelua syrjäytymisestä Jyväskylän yliopistolla Studio generalia- luentosarjan yhdellä aihekerralla. Minun tehtäviäni on ollut seurakuntaharjoitteluni aikana osallistua projektin suunnitteluun ja kokouksiin. Tehtävänäni olisi ollut myös tarvittaessa käydä haastattelemassa henkilöitä kirjoituskilpailua varten, mikäli sellaiseen olisi ollut tarvetta. Haastattelemalla olisin voinut kirjoittaa ylös haastateltavan tarinan köyhyydestä, joka olisi voitu lähettää kirjoituskilpailuun, mutta sellaiseen ei kukaan halunnut osallistua. Olin mukana myös silloin, kun kirjoituksia ja kuvia/piirroksia arvioitiin ja valikoitiin. Koko prosessin ajan sain projektissa mukana olleilta kuten esimerkiksi pappi Harri Romarilta aiheeseen liittyviä papereita ja tietoja. Kaija Luoma kävi kanssani myös sähköpostikeskustelua koko projektin keston ajan ja hänen kansaan kävin myös henkilökohtaisia keskusteluja aiheesta useamman kerran. Haastattelin myös Jyväskylän seurakunnan tiedotustoimistossa työskentelevää Kaarina Heiskasta, kirjoitusten puhtaaksi kirjoittajaa ja projektissa mukana ollutta Minna Sohlmania ja draamaryhmän vetäjää sekä kirjoituskilpailuun osallistunutta Päivi Ala-Mutkaa. Projektin päättymisen jälkeen alkoi minun suurin työni eli teorian ja muun materiaalin kasaaminen projektiraportin muotoon. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opinnäytteen merkityksestä, työprosessista ja tuloksista julkisia. Raportin halutaan välittävän tietoa toimeksiantajalle, alan muille asiantuntijoille, toisille opiskelijoille, oppilaitoksille ja tietysti muille kiinnostuneille. Rapor-

10 10 tin kirjoittaminen vaatii prosessoinnin kykyä tuottaa alkuideasta viimeistelty tuotos, mutta se myös kehittää tekijänsä kriittistä ajattelua, laajan asiakokonaisuuden hallintaa ja palautteen vastaanottamisen taitoa. Työn tavoitteiden ja tarkoituksen mukaan määrittyvät raportin lopullinen tarkkuus ja painotus. Raporttiin vaikuttaa työmenetelmät ja millaisia ohjeita toimeksiantaja on antanut. (Herno, Likitalo, Puhakka, Rissanen & Tšokkinen 2000, 21.) Valitessani opinnäytetyön aiheen en varsinaisesti tiennyt, missä muodossa se tulisi kirjoittaa. Ohjaava opettajani neuvoi minua tekemään työstä projektiraportin. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt projektiraporttia, joten ajatus tuntui aluksi vaikealta. Lainasin kirjoja aiheesta, jossa määritellään raportin teko ja sen jälkeen asia alkoi selkiintyä minulle. Projektissa mukana olo oli tavallaan helpompaa, kuin projektiraportin teko, koska tiimissä on aina helpompi keskustella ja päättää asioista. Tässä projektissa oli selkeät vetäjät ja tiimi, joka päätti asioista ja näin ollen projekti toimi ja siinä oli helppo olla mukana. Projekteissa tulee olla selkeät pelisäännöt niin silloin työnteko on helpompaa. Projektiraportin tekeminen vaati minulta itseltä enemmän vastuuta ja päätösten tekoa. Jouduin itse pohtimaan, miten työni rakennan ja mistä osista sen kokoan. Tietysti minua auttamassa oli opinnäytetyöohjaaja ja Kaija Luoma, joka auttoi minua keräämään tietoa ja kertoi työyhteisön tavoitteita. Projektiraportissa helpotti se, että minulla oli hyvät muistiinpanot eri vaiheista ja sain tiimiltä aina tietoa, jota tarvitsin. Haasteelliseksi tämän teki se, että olin vuoden äitiyslomalla jolloin opinnäytetyöni oli jäissä, joten ajan myötä projekti ei kuitenkaan ollut niin lähellä ja hyvässä muistissa, kuin mitä se olisi voinut olla. Olisi varmasti ollut helpompaa ja myös kaikki tiimin jäsenet olisivat muistaneet asioita tarkemmin, jos olisin pystynyt tekemään opinnäytetyötäni reaaliajassa. Opinnäytetyötä olisi ollut kannattavaa kirjoittaa myös aina vaiheittain, niin sekin olisi helpottanut lopputulosta. Oppimistuloksena tiedän, että tulevaisuudessa aion tehdä raportoinnin yhtäjaksoisesti alusta loppuun, jolloin helpotan omaa työtäni. Jatkossa valitsen myös erilaisen työmenetelmän, jotta oppisin taas uusia asioita.

11 11 3 TYÖN KESKEISET KÄSITTEET 3.1. Mitä diakonialla tarkoitetaan? Diakonian juuret ovat Uudessa testamentissa ja alkuseurakunnassa, vaikka niitä ei voida paikantaa mihinkään yhteen kertomukseen tai Raamatun kohtaan. Diakoniasta puhuttaessa usein viitataan rakkauden kaksoiskäskyyn, Jeesuksen vertaukseen laupiaasta samarialaisesta tai Apostolien tekojen kertomukseen diakonien asettamisesta. Kuitenkin koko Jeesuksen toiminta parantajana, köyhien ja syrjittyjen ystävänä, sekä Jumalan valtakunnan julistajana, Herran palvelijana ja niin edelleen ovat suuntaviivoja diakonialle. Diakonia on kuulunut seurakunnan elämään niin oleellisina, ettei sitä oltu aluksi määritelty erikseen. (Veikkola 2002, ) Diakonia on kehittynyt ajan myötä ja piispa Erkki Kansanaho (Koskenvesa 2002, 56) on paljon puhunut diakonian kehityksestä luvulla. Ensin on syntynyt yhdistys- ja laitosdiakonia, sitten tuli seurakuntadiakonia ja kolmanneksi diakoniaseurakunta. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua. Sen lähtökohtana on Jeesuksen esimerkki ja hänen opetuksensa. Jeesus itse kohtasi sairaita, köyhiä, apua tarvitsevia, syrjäytyneitä ynnä muita ja kuunteli heitä, paransi heitä rotuun, uskontoon ynnä muuhun katsomatta. Diakonian tehtävänä on auttaa ihmisiä hädässä ja lievittää heidän tuskaansa. Tavoitteen on eheyttää ihmistä, sekä auttaa pääsemään vaikeuksien yli. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.) Myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on kirkkolaissaan (82 ) määritellyt diakonia työn seuraavasti: Seurakunnan diakoniatyön tarkoituksena on kristillisestä rakkaudesta johtuva hengellisen ja aineellisen ja ruumiillisen avun antaminen hädänalaisille, ja sen tulee erityisesti kohdistua niihin, joiden hätä on suurin ja joita ei muualla tavoin auteta (Grönlund & Hiilamo 2007, 11). Joskus diakoniaa määrittäessä joudutaan miettimään, mikä on diakonista ja miten se eroaa esimerkiksi muusta auttamisesta. Yksi määre tälle on pyyteettömyys, eli auttaja ei pyydä maksua tai hyödy millään lailla auttamisesta. Toinen asia on kokonaisvaltaisuus.

12 12 Diakonia kohtaa ihmisen henkis-sielullis-ruumiillisena kokonaisuutena ja sosiaalisissa ulottuvuuksissaan. Sielunhoidollisuus on myös yksi diakonian erityispiirre. Ihmisen henkistä ja hengellistä puolta halutaan tukea kristillisen perinteen pohjalta. Diakonian olemukseen kuuluu myös elimellinen yhteys jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluksessa diakonia jäsentyy seurakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Uhri on myös yksi diakonian tunnunmerkki. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että tuntomerkkinä ei pidetä tekijän nöyryyttä ja uhria, vaan sitä, että lähimmäinen tulee kohdatuksi ja mahdollisuuksien mukaan autetuksi siinä hädässä, mikä hänellä on. (Veikkola 2002, ) Diakoniatoiminta on kristillisestä uskosta ja rakkaudesta lähtevää palvelua. Jokainen seurakunnan jäsen toteuttaa tätä toimiessaan lähimmäisen parhaaksi. Diakoni on heikkojen ja marginaaliin pudonneiden puolustaja, joka välittää tietoa siitä, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Diakonille on oma paikkansa jumalanpalveluselämässä, erityisesti ehtoollisen vietossa. Diakoni on siis eräänlainen yhteyshenkilö, linkki ja sanansaattaja. (Laulaja 2002, 72). Diakoninen elämä kuuluu koko seurakunnalle ja kaikki sen työntekijät kohtaavat työssään apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Diakoniaa tehdään diakoniaja yhteiskuntatyön lisäksi erityisesti mm. lapsi-, nuoriso-, ja perhetyössä. (Jääskeläinen 2002, 192.) Diakoniatoiminta tekee myös yhteistyötä kuntien kanssa. Suomessa seurakuntadiakonian suuntaa ovat diakonissalaitokset etsineet jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen sisar on lähetetty seurakunnan palvelukseen jo vuonna 1879, mutta varsinaisen sysäyksen tälle antoi Kuopion hiippakunnan diakoniasäännön hyväksyminen vuonna Näin Sortavalan diakonissalaitos ja muutamaa vuotta myöhemmin Oulun diakonissalaitos ryhtyivät kouluttamaan diakonissoja seurakuntiin. (Veikkola 2002, 110.) Otto Aarnisalo on seurakuntadiakonian uranuurtaja, ja hänen johtaman sisälähetys- ja diakonialinjan tavoitteena oli saada kirkkolakiin määräykset diakoniasta ja diakoniatyöntekijöistä. Vuoden 1913 kirkolliskokouksessa diakonian edistämistä koskema maininta liitettiin kirkkoherran virkavelvollisuuksiin. Vuoden 1943 kirkolliskokouksessa kirkkolakiin liitettiin tarkemmat määräykset diakoniasta ja velvoitettiin jokainen seurakunta perustamaan diakonian virka. Mustakallion mukaan silloin vain pienet seurakun-

13 13 nat voitaisiin vapauttaa tuomiokapitulin päätöksellä. (Veikkola 2002, 110.) Kirkkojärjestyksessä sanotaan, että sekä seurakunnan, että sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa (KJ 4:3). Nykyään seurakunnassa tulee olla vähintään yksi diakonianviranhaltija (KJ 6:9). Seurakunta harkitsee viranhaltioiden määrän jäsenmääränsä, rakenteensa ja resurssien mukaisesti. (Honkkila 2002, ) Diakonin virkoja kirkossa on toista tuhatta ja sen lisäksi diakoniatyöhön osallistuvat jossakin määrin myös papit ja lehtorit, sekä nuoriso- ja lapsityön ohjaajat. Diakoniaan suuntautuneita erityisvirkoja ovat muun muassa kehitysvammatyöntekijät, kuurojenpapit, sekä vankilapapit ja -diakonit. Kristilliseen palvelutyöhön läheisesti liittyvät myös perheneuvojat ja sairaalasielunhoitajat. Eriarvoisuuden maailma tarvitsee diakoniaa, hädässä olevan ihmisten auttamista. Maailma tarvitsee diakoniaa, joka uskaltaa tuoda hädän syyt esille ja vaatia kokemuksensa pohjalta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta kärsimystä voitaisiin vähentää. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, i.a.) Diakonian viran tehtävät ovat karitatiivisia eli hoito, huolenpito, sosiaalinen diakonia, katekeettisia eli kasvatus, opetus ja liturgisia tehtäviä eli jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen liittyvä palvelu (Lappalainen 2002, 130). Diakoniaa toteutetaan monessa eri muodossa. Yksilöllisesti diakoniatyötä toteutetaan esimerkiksi kotikäynneillä, sielunhoidolla, taloudellisella avustamisella, vastaanottotyöllä, tukiasuntojen hankkimisella, päihde- ja huumeongelmaisten tukemisella ja myös vankien ja vankilasta vapautuvien auttamisella. Ryhmämuotoista diakoniaa toteutetaan esimerkiksi erilaisten diakoniapiirien avulla, kylätoimikunnilla, vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten, riippuvuuksista kärsivien ynnä muiden tukiryhminä ja piireinä, kriisiryhminä, sururyhminä ja muun muassa retkinä ja leireinä. Diakoniatyössä halutaan myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja luomakunnan eheyttä, sekä toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Myös kansainvälistä vastuuta diakonia kantaa muun muassa kirkon ulkomaanavun ja lähetystyön puitteissa. Näin voidaan auttaa erityisesti köyhissä maissa olevia lähimmäisiämme ja edistää kansainvälistä solidaarisuutta. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.)

14 14 Diakonian rooli on tarjota apua siellä, missä vaan voidaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Diakoniatyötä on myös se, että puhutaan yhteiskunnassa niiden puolesta, joiden oma ääni jää täysin kuulumattomiin. Köyhät, syrjäytyneet, työttömät, lapset ja vanhukset ovat niitä hiljaisia ryhmiä, joiden puolesta tulee diakonian toimijoiden korottaa äänensä. Vanhan testamentin profeettakirjoista löytyvät vahvat perusteet, joissa vaaditaan puolustamaan köyhiä, leskiä, orpoja ja muukalaisia. Matteuksen evankeliumissa kohdassa 25:40 Jeesus sanoo: Kaiken, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Pokki 2002, i.a.) Myös vapaaehtoiset ovat tärkeässä roolissa diakoniatyötä tehtäessä. Esimerkiksi seurakunnan lähimmäispalvelussa vapaaehtoiset ovat kuuntelijoita, ulkoiluttajia, lukijoina, omaishoitoapuna, tukihenkilönä, apuna kauppa- ja, pankki- ja virastoasioissa, velkaneuvojina, potilasystävinä, saattohoitajina, palvelevan puhelimen päivystäjinä ja niin edelleen. Yli tuhatta ihmistä tekee tälläkin hetkellä vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Monissa seurakunnissa on perustettu Mummon kammarin tyylisiä (Jyväskylässä lähimmäisen kammari) esikuvan mukaisia vapaaehtoistyön keskuksia, jotka usein toimivat yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Palvelevassa puhelimessa esimerkiksi päivystäjiä on noin 2500, joista 2/3 on vapaaehtoisia. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, i.a.) 3.2 Köyhyys ei ole ilo kenelläkään Turha rutista mistään itsetunnosta tai ylpeydestä, niistä on köyhän laittauduttava pikimmiten eroon. Ote kirjoituksesta Köyhyys ei oo ilo kellään Työttömän tiistai -kirjasta (Luoma, Romar & Sohlman 2007, 30). Suomessa ei ole virallista köyhyysmääritelmää, mutta erilaisissa tilastoissa käytetään nykyisin melko vakiintuneita menetelmiä. Suhteellisesti (tulo)köyhäksi määritellään henkilö, jonka kotitalouteen kuuluvassa yksikössä kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat vuositulot jäävät 50 tai 60 prosenttiin kaikkien kotitalouksien mediaa-

15 15 nitulosta. Kulutusyksikköjä käytetään sen takia, jotta erikokoisten kotitalouksien tulot saataisiin vertailukelpoisiksi. Lasten kulutustarpeet ovat pienemmät kuin aikuisten, yksi lehti riittää useammalle, kuin yhdelle henkilölle ja niin edelleen. Kotitalouteen kuuluviksi katsotaan yleisemmin kaikki, jotka asuvat yhdessä ja käyttävät yhteisiä taloudellisia voimavaroja. Köyhyys on kuitenkin paljon moniulotteisempi asia, kuin pelkkä tulojen mittaus erilaisin tilastoin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005.) Köyhyysmittarit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suoraan puutteellisia elinoloja mittaaviin suoriin köyhyysmittareihin ja puutteellisia taloudellisia resursseja mittaaviin epäsuoriin mittareihin, sekä ihmisten subjektiivisia käsityksiä omasta taloudesta mittaaviin subjektiivisiin köyhyysmittareihin. Eurostatin köyhyysraja on 60 % väestön mediaanituloista ja se tarkoitti Suomessa vuonna 2004, että alle 825 euron nettotulo kuukaudessa yksinasuvalla lasketaan köyhyysrajaksi. Jokainen perheen seuraava aikuinen nosti rajaa 400 euroa ja jokainen lapsi noin 250 euroa kuukaudessa. Suomessa laskennallinen köyhyysraja on siis noin 800 euroa kuukaudessa ja minimiturva on noin 550 euroa kuukaudessa. (Raivio 2007, 33.) Heikkilä kertoo Dialogi lehdessä (Raivio 2007, 32), että köyhyyden poistaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Heikkilän mukaan työ on asian ydin ja perustulo tai kansalaispalkka voisi vähentää köyhyyttä. Ihmisarvo, peruskansalaisuus ja arvokkuus eivät olisi silloin niin voimakkaasti sidoksissa työn tekemiseen kuin nyt. Aikaisemmin köyhyys uhkasi eläkeläisiä, pitkäaikaisesti sairaita ja työttömiä. Tällä hetkellä riskiryhmät ovat työelämästä vasten tahtoaan syrjässä olevat pitkäaikaistyöttömät, lapsiperheet ja uutena ryhmänä vähimmäiseläketurvan varassa olevat. Opiskeluajan köyhyyttä ei Heikkilän mukaan pidetä poliittisesti ongelmana. Suomessa ei koeta varsinaista absoluuttista köyhyyttä. Suomessa on kuitenkin eri syvyistä köyhyyttä ja sellaista pienituloisuutta, joka uhkaa perustarpeiden tyydyttämistä. Suomessa köyhyysrajan alapuolelle jäävistä kotitalouksista vajaa puolet on työttömiä, opiskelijoita tai muita, jotka eivät ainakaan nyt toimi ammatissa. Vajaa neljännes on eläkeläisiä ja reilu neljännes on kotitalouksia, joiden perheenpää käy töissä ainakin osan aikaa. Työssäkäyvistä suurin köyhyysriski on yksinäisyrittäjillä ja maanviljelijöillä.

16 16 Suomessa Eurostatin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää 11 % väestöstä (tilastokeskuksen mukaan 12 %), kun taas nykyisissä EU-maissa luku on 16 % väestöstä. (Raivio 2007, 35.) Köyhyys ei liity pelkästään rahaan, vaikka köyhyyttä mitataankin usein suhteessa taloudelliseen tilanteeseen. Voidaan kuitenkin myös ajatella, että ihminen on köyhä jos häneltä puuttuvat mahdollisuudet oman elämän hallintaan. Nämä seikat voivat olla luonteeltaan taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja yksilöllisiä. Taloudellinen köyhyys johtaa yleensä siihen, että ihminen ei kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan. Sosiaalinen köyhyys johtaa elämän perusedellytysten, kuten koulutuksen tai terveydenhoidon puutteeseen. Mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon saattaa myös heikentyä. Köyhyys on myös sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja paikkaan. Köyhyyttä mitattaessa on myös otettava huomioon aineelliset tosiasiat, yksilön tapa kokea asemansa, muiden ihmisten käsitykset yksilön tilanteesta, sekä aika ja paikka. Köyhyys merkitsee huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää, puhtaan veden puutetta, surkeita asunto-oloja, koulutuksen ja terveydenhuollon puutetta, syrjäytyneisyyttä, turvattomuutta ja mm. olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin. (Ihmisoikeudet i.a.) Grönlund ja Juntunen (2007, ) ovat tutkineet diakonien työtä hyvinvointijärjestelmämme aukkojen tunnistajana ja paikkaajana. Tämän tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet muun muassa, kuinka taloudellinen auttaminen nähtiin samalla niin aineellisen, hengellisen, kuin henkisen työn elementtinä ja erittäin tärkeänä osana hyvinvointivaltiomme tuki- ja palvelujärjestelmän aukkojen täyttäjänä. Näin voidaan sanoa, että taloudellisesta auttamisesta on tullut myös olennainen osa diakonityötä. Taloudellinen hätä näkyi myös projektissa mukana olleiden ihmisten arjessa kirjoituksissa, joita kilpailuun saatiin. Vaarnanen (2001, ) kertoo diakonian vuosikirjassa, miten ihmisille tulee tilanteita jolloin rahat ei riitä. Velkasitoumusten päälle kaatuminen, äkillinen työttömyys tai vaikkapa pesukoneen hajoaminen saattavat tuoda äkillistä taloudellista hätää. Köyhyyttä ei Vaarnasen mukaan ole pelkkä rahan puute vaan myös mahdollisuuksien puute. Mahdollisuuksien köyhyys ei aina ole tahdonvaltainen asia ja siitä ylipääsemiseksi tarvitaan

17 17 henkisiä voimavaroja itseltään ja läheisiltään. Köyhät eivät tule loppumaan ja kaikki ihmiset ei tule autetuksi. Sosiaalitoimen ja diakonian välinen yhteistyö on työntekijätasolla ollut hedelmällistä. Voimavarat on koottu yhdessä esimerkiksi leiritoiminnan muodossa sekä kotikäynneillä. Vaarnasen mukaan muun sosiaaliturvan tulisi olla ensisijaista ja kunnallinen taloudellinen tuki viimesijaista, eikä diakonian taloudellinen apu saisi olla kumpaakaan näistä. Diakoniatyön tulisi jatkaa siitä mihin kunnallinen tuki päättyy. Hän uskoo diakonialla olevan mahdollisuutensa ohjauksen ja neuvonnan kautta auttaa ihmisiä löytämään arvoja muustakin, kuin materiaalisesta elämänsisällöstä. (Vaarnanen 2001, ) Kirkon kriminaalipiirissä oli 1980-luvun jälkipuoliskolla herännyt kiinnostus saksalaisia velkajärjestelymalleja kohtaan ja heidän malli siirrettiin Suomeen. Syksyllä 1990 perustettiin Takuu-Säätiö, joka oli vuoden 1991 Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena erityiskohteena. Samana vuonna useat kotitaloudet olivat todella suurissa vaikeuksissa. Yhteisvastuukeräys koski kaikkia seurakuntia ja diakonia työntekijät joutuivat selostamaan, miksi kirkko halusi maksaa joidenkin velkoja. Takuu-Säätiö oli tarkoitettu auttamaan vain laitostaustaisia heidän velkaongelmissaan. Takuu-Säätiöllä ei ollut koulutettua työvoimaa ja kun tieto levisi, alkoi ihmisten valtava soittaminen Yhteisvastuukeräyksen toimistoon. Diakoniatyöntekijät alkoivat auttaa ihmisiä ja pikakoulutuksen jälkeen he auttoivat velkaneuvonnassa, kunnes muutaman vuoden päästä yhteiskunta sai järjestetyksi pysyvimpiä järjestelyjä asioiden hoitamiseen. Diakoniatyöntekijät pystyivät nopeasti alkamaan auttamaan ihmisiä, mikä oli hienoa. (Malkavaara 2002, ) Raamatussa sanotaan (5. Moos.15:11), että köyhiä tulee maassanne olemaan aina, siksi minä käsken teitä osoittamaan anteliaisuutta osattomille ja varattomille maanmiehillenne. Veijola (2002, 20 24) kirjoittaa artikkelissaan köyhyydestä ja sen syistä. Raamatussa puhutaan paljon köyhyydestä ja siitä kuinka Jumala on pysyvästi köyhien puolella. Yksi nykyajan köyhyyden syy on ylivelkaantuminen, mutta ilmiönä se on ikivanha. Raamatussa ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi edustavat sapattivuotta, vapaavuotta ja riemuvuotta koskevat säädökset. Sapattivuonna kansan köyhät saisivat syödä sadon, vapaavuonna maalle annetaan lepo ja silloin saisi levätä myös lainat ja sen ottaja.

18 18 Myös riemuvuotta koskevat säädökset liittyvät velkoihin ja sen anteeksiantamiseen. Raamatussa myös puhutaan, kuinka muukalaisia, sairaita, vanhuksia ynnä muita tulisi auttaa, niin kuin myös tänä päivänä yhteiskunnassamme (Veijola 2002, 25 30). Köyhyys palasi suomalaiseen keskusteluun 1990-luvun alussa kun laman tuoma taloudellinen ahdinko alkoi näkyä loputtoman pitkinä ruokajonoina. Jälleen oli mietittävä, miten helpotetaan kaikkien köyhimpien ja kurjimpien elämää. Köyhyyspolitiikasta puhuttaessa, puhutaan niistä linjauksista, joissa mainitaan köyhyyden vähentäminen tavoitteeksi ja määritellään toimenpiteitä köyhien elämäntilanteiden kohottamiseksi sekä ne toimenpiteet jotka on suunnattu väestön pienituloisimmalle osalle heidän köyhyyden vähentämiseksi. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on ollut maa, jossa köyhyys on ollut vähäistä ja jossa hyvinvointivaltiollisilla toimenpiteillä on ollut suuri merkitys. (Saari 2005, ) Yeungin mukaan (Saari 2005, 95) 1990-luvulla kirkko profiloitui selvemmin, kuin koskaan köyhien auttajaksi. Laman seurauksena diakonityössä alkoi vahvemmin näkyä taloudellinen avustaminen. Lama toi samalla Suomeen keskustelun nälästä. (Saari 2005, ) 3.3 Nälän kokeminen ja ruokapankit Miltä ruuan haku tuntuu? Miltä sen pitäisi tuntua? Hyvä vaan kun saa syödäkseen. Erään kirjoittajan mietteitä kirjasta Työttömän tiistai. (Luoma, Romar & Sohlman 2007, 72). Joka kuudennella ihmisellä maailmassa ei ole riittävästi ruokaa. Suurin osa näistä noin 850 miljoonasta ihmisestä asuu Etelä-Aasiassa tai Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta myös teollisuusmaissa elää noin 9 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä. (FAO hunger report, 2004.) Nälästä kärsivät ihmiset ovat alttiita erilaisille sairauksille, eivätkä he jaksa tehdä täyspäiväisesti töitä tai käydä koulua. Laajamittainen nälkä uhkaa kokonaisten valtioiden kansantaloutta. Se aiheuttaa levottomuutta ja synnyttää epätoivoa. Nälänhätä vaikuttaa epäsuoranaisesti rikollisuuden, väkivallan ja terrorin kautta kansalliseen

19 19 ja kansainväliseen turvallisuuteen. (Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkon ulkomaanapu, 2000.) Myös 2000-luvun Suomessa leipäjonot ovat arkipäivää. Suomessa talous on kasvanut ja elintaso korkealla, mutta nälkää ja sen olemassaolosta kertovat leipäjonot, kirkon diakoniatyön asiakasmäärien kasvu ja työttömien ruokapaikat. Suomessa 1990-luvulla ollutta lamaa voidaan pitää nykypäivän nälkäongelman taustalla, sekä pitkäaikaistyöttömyyttä ja ylivelkaantumista. Nälän näkeminen on yksi konkreettinen osoitus köyhyydestä, joka kuormittaa useita perheitä. Perinteiset köyhyysmittarit eivät kerro aivan kaikkea, vaan käytännössä ihmisten akuutit köyhyysongelmat valuvat ruoka- ja leipäjonoihin. Suomessa nälkäongelmaan ovat puuttuneet enemmän kirkon diakoniatyö, Pelastusarmeijan ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijat. Suomen sosiaaliturva ja julkinen katse ei ulotu ja riitä kaikkeen ja tarvitaan muita apukonsteja. (Karttunen 2005.) Ruokapankit ovat seurakuntien vastaus kasvaneeseen köyhyyteen (Malkavaara 2000, 11). Ruokapankki perustuu seurakunnan perustehtävään eli evankeliumin julistamiseen ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseen. Suomessa 1990-luvulla olleen laman seurauksena ruoka-avun antamisesta on tullut voimakkaimmin kasvava diakoniatyön avustusmuoto. Ruokapankkeja on perustettu, jotta pystyttäisiin suoranaisesta nälästä kärsiviä ihmisiä. Tampereella vuonna 1995 on avattu ensimmäinen ruokapankki, 1996 niitä on ollut 11 ja Yhteisvastuukeräyksen käynnistämän ruokapankkiprojektin aikana niiden määrä on kasvanut noin 65 ruokapankkiin. (Jyväskylän katulähetys i.a.) Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi pääkohteeksi vuonna 1997 valittiin seurakuntien ruokapankkitoiminnan tukeminen. Rahaa projektiin saatiin yli kolme ja puoli miljoonaa vanhaa Suomen markkaa, ja projektin piti kestää kolme vuotta. Sen jälkeen ruokapankki toiminta on jatkunut paikallisina. Osa ruokapankkiprojektin toimintaa on ollut EU-elintarviketuen koordinointi. Seurakunnan puolesta projektin toimisto on hoitanut kaikki EU-elintarvikeapuun liittyvät asiat eli käytännössä hakemusten käsittelyasiat, ruokalähetysten kuljetukset, seurakunnan neuvonta, yhteydenpito maa- ja metsätalousministeriöön, sekä elintarvikeapua antaviin järjestöihin. Ruokapankki toiminta on toiminut läheisessä yhteistyössä eri tahojen, kuten eduskunnan, maa- ja metsätalousminis-

20 20 teriön, Stakesin, kirkkohallituksen, Kuntaliiton ja valtakunnallisten keskusjärjestöjen kanssa. (Jääskeläinen ) Ruokapankkien tarkoitus on diakonian periaatteiden mukaan välittää maksutonta ruokaapua tilapäisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Ruokapankkitoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, joita ovat esimerkiksi se, että ruokapankista voi saada elintarvikkeita ilmaiseksi silloin, kun muita mahdollisuuksia ruoan hankkimiselle ei ole. Apu on myös tarkoitettu välitöntä aineellista apua tarvitseville, ruokapankin avun saanti edellyttää kontaktia diakonia- tai sosiaalityöntekijään, joka selvittää avun tarpeen. Ruokapankin apu on vain väliaikaista ja se vain täydentää muun sosiaalihuollon tukea. Toiminta on myös luottamuksellista, joka tarkoittaa sitä, ettei henkilöllisyys tule, kuin nimettyjen työntekijöiden tietoon. Ruokapankin tavoitteena on aineellisen tuen lisäksi tukea asiakkaita omatoimisuuteen, vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen. Ruokapankki pyrkii estämään, ettei ruoka-apua myydä, vaan se käytetään itse. Väärinkäyttäneiltä henkilöiltä voidaan evätä apu tilapäisesti tai kokonaan. (Jääskeläinen 2000, ) Ruokapankit ovat jatkaneet toimintaansa, vaikka projekti on päättynyt. Toimeentulotasoon ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia, ylivelkaantuneiden tilannetta ei ole onnistuttu ratkaisemaan, asumisen kalleus, toimeentulo-ongelmat, päihde- ja huumeongelmien vakava lisääntyminen merkitsevät sitä, että jatkossakin tullaan tarvitsemaan ruokapankkeja. (Lemmetyinen 2000, 202.) Jyväskylässä jokapäiväinen leipä 2-projekti aloitti toimintansa kesäkuussa 2007 ja on jatkoa Ruokapankin 3-vuotiselle Jokapäiväinen Leipä-projektille. Projekti kestää kesäkuuhun 2012 saakka ja siinä rahoituksessa mukana ovat Keski-Suomen TE-keskuksen ja Jyväskylän Katulähetyksen lisäksi Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän Kaupunkiseurakunta, Jyväskylän Maaseurakunta, sekä muutamat muut seurakunnat, yhteisöt ja yksityiset lahjoittajat. (Jyväskylän katulähetys i.a.) Tavoitteena on jatkaa samoilla linjoilla, kuin aikaisemminkin eli tavoitteena on tarjota vaikeasti työllistyville henkilöille, kuten pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille, maa-

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16.

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16. Seurakuntaneuvosto I/2016 Ke 20.1.2016 klo 18 Seurakuntakoti Läsnä x/poissa - Niemelä Heikki puheenjohtaja x Hautala Jaana jäsen - Isolankila Oiva jäsen x Kivistö Irja jäsen x Luoto Eeva-Liisa jäsen x

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 5/2014 Aika Paikka 13.5.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ Kokousaika Keskiviikkona 14.9.2011 kello 15.00 Kokouspaikka Puistolinna, Himminpolku 13 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ 10.9.2011 KOULUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot