Gramexpress. Nyt sytytämme kynttilän. Jouluvirsi on vahva perinne. Viime joulun soitetuin 10. Kotimaiselle musiikille 10 miljoonaa 12

Transkriptio

1 Gramexpress E S I T T Ä V I E N T A I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T T A J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I Viime joulun soitetuin 10 KUVA: JAN DJENNER / GORILLA Kotimaiselle musiikille 10 miljoonaa 12 Nyt sytytämme kynttilän Jouluvirsi on vahva perinne Radiokorvausten oikea hinta 18 Tekijänoikeus jää opetusministeriöön 16 1

2 Lastenkulttuurin veteraanit Sotta ja Pytty palkittiin. KUVA: ESA MELAMETSÄ A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. KUVA: HÅKAN MITTS Kokkolan Lepakossa pukuloisto häikäisee, mutta pinnan alla kuohuu. Kokkolan Lepakko vierailee Helsingissä Kokkolan ooppera herätti huomiota räväkällä avauksellaan kaksi vuotta sitten: perin pohjin uudistetulla Mozartin Figaron häillä, jonka oli sekä ohjannut että uudelleen suomentanut Leea Klemola. Nyt oopperayhdistys on tarttunut astetta kevyempään klassikkoon, Johann Straussin Lepakkoon. Sitä esitettiin Kokkolan Snellman-salissa marraskuussa, mutta tammikuussa myös pääkaupunkiseudun oopperayleisö pääsee elämyksestä osalliseksi. Kokkolan oopperan Lepakko vierailee Helsingin Kaapelitehtaalla Monikielisen esityksen ohjaa Maria Sid, ja kapellimestareina vuorottelevat Sakari Oramo ja Ralf Kircher. Päärooleissa laulavat Annika Mylläri, Leena Liimatainen, Terhi Lampi, Ilkka Hämäläinen ja Olavi Suominen. HIMin Venus Doom nousi heti Saksan listan kolmoseksi. Nightwish ja HIM jyräävät listoilla kansainvälisesti Suomen suurimpiin kansainvälisiin yhtyeisiin kuuluvat HIM ja Nightwish julkaisivat uudet levynsä Venus Doom ja Dark Passion Play syksyllä Molemmat levyt ovat pärjänneet vakuuttavasti kansainvälisillä listoilla. Venus Doom nousi julkaisuviikollaan kolmanneksi Saksan listalla, viidenneksi Sveitsissä, kahdenneksitoista Yhdysvalloissa ja neljänneksitoista Ruotsissa. Nightwishin Dark Passion Play nappasi kärkisijan Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa ja Kroatiassa. Suomessa levy on myynyt triplaplatinaa. Billboardin European Album Chartilla levy nousi lokakuussa sijalle kymmenen. KUVA: VILLE JUURIKKALA Lastenkulttuurin valtionpalkinto Sotta & Pytylle Kulttuuriministeri Stefan Wallin jakoi lastenkulttuurin valtionpalkinnot marraskuun 20. päivänä. Palkinnon sai kahden miehen yhtye Sås och Kopp, suomeksi Sotta ja Pytty. Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg ovat jo lähes viidentoista vuoden ajan kirjoittaneet, säveltäneet ja esittäneet monipuolista musiikkia lapsille. Alun perin duo esiintyi ruotsiksi, mutta viime vuosina he ovat ryhtyneet kaksikielisiksi, Mikko Perkoilan valloittavasti suomentamina. Musiikin monipuolisuus yhdistettynä laulutekstien verbaaliseen lennokkuuteen sekä lavahahmojen itseironisuuteen tehoaa myös aikuiseen kuulijaan täysipainoisena esityksenä, perustelee kulttuuriministeri palkinnon myöntämistä. Palkinnon sai samanaikaisesti myös suomentaja Jaana Kapari, joka tunnetaan erityisesti Harry Potter -kirjojen käännöksistään. Päivi Kärkkäinen johtaa koko taloa, Kenneth Greve balettia, ja Mikko Franckista tullee sekä ylikapellimestari että oopperan taiteellinen johtaja. Oopperan johtokolmikko varmistumassa Suomen Kansallisoopperan pääjohtajaksi nimitettiin jo syyskuussa Yleisradion asia- ja kulttuuriohjelmien ohjelmistopäällikkönä toiminut Päivi Kärkkäinen. Kärkkäisen tehtävänä on talon yleisjohtaminen sekä tunnetusti haavoittuvaisen talouden pitäminen tasapainossa. Kärkkäisen alaisina toimivat oopperan ja baletin taiteelliset johtajat. Jälkimmäiseen tehtävään nimitettiin marraskuun puolivälissä ensitanssija ja balettimestari Kenneth Greve Tanskan kuninkaallisesta baletista. Greve on 39-vuotias, ja häntä pidetään etenkin vahvana klassisen baletin osaajana, mutta myös hänen nykytanssin kokemuksensa ja kontaktiverkkonsa painoivat valinnassa. Marraskuun lopulla oopperan hallitus julkisti Mikko Franckin ehdokkuuden oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Franck ehti jo helmikuussa irtisanoutua ylikapellimestarin tehtävistään vastalauseeksi järeille säästötoimille, joilla oopperan rahoituskriisiä pyrittiin silloin laukaisemaan. Hän on irtisanomisaikanaan toiminut puheenjohtajana talon väliaikaisessa taiteellisessa toimikunnassa. Franckin toinen pysyvä kiinnitys Belgian kansallisoopperan ylikapellimestarina päättyi parahiksi kesällä. Franckin nimitys varmistunee ennen tämän lehden ilmestymistä, sillä hänellä on vanhastaan vankka tuki kaikissa oopperan henkilöstöryhmissä. KUVAT: PÄIVI KÄRKKÄINEN / HARRI HINKKA. MIKKO FRANCK / HEIKKI TUULI. KENNETH GREVE / HENRIK STENBERG. 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Kyllä kansa tietää Lauri Kaira Suomalaisten asenteet tekijänoikeusjärjestöjä ja -korvauksia kohtaan ovat muuttuneet entistä myönteisemmiksi. Tämä käy ilmi hiljattain julkistetusta tekijänoikeusbarometrista, jota Taloustutkimus tekee Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) toimeksiannosta. Kun vuonna 2004 vastaajista 60 prosenttia katsoi tekijänoikeusjärjestöjen ja -korvausten olevan oikealla asialla, nyt tätä mieltä on 75 prosenttia kansasta. Samana vertailuaikana väärällä asialla -kantojen määrä puolittui ja on nyt vain 4 prosenttia. 15 prosenttiyksikön siirtymä muutamassa vuodessa on erittäin merkittävä. Vastaava muutos on tapahtunut barometrin muidenkin kysymysten kohdalla. Esimerkiksi vuonna 2004 järjestöjä ja korvauksia piti tarpeellisina 60 prosenttia vastaajista ja nyt 76 prosenttia. T utkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten tiedon tasoa. Enemmistö tuntuu tietävän, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät. Selvästi useimmin tekijänoikeusjärjestöjen tehtäviksi arvioitiin tekijänoikeuskorvauksien kerääminen taiteilijoille (72 %) ja piraattituotteiden myynnin vastustaminen (65 %). Monilla näkyy kuitenkin yhä olevan vääriä käsityksiä siitä, minne kerätyt korvaukset menevät: joka kolmas (35 %) luulee, että järjestöt ovat itse vähintään toiseksi suurin edunsaaja. Tosiasiassa tekijänoikeus- Tekijänoikeusjärjestöihin suhtaudutaan yhä myönteisemmin. järjestöt jakavat eteenpäin kaiken korvaushallintokulujen jälkeen, eli liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä. Tutkimustulosten mukaan tiedon taso korreloi selvästi asenteisiin. Ne, jotka tietävät enemmän järjestöistä, suhtautuvat niihin selvästi myönteisemmin kuin vähemmän tietävät. Tulokset ovat tekijänoikeusjärjestöjen ja niiden edunsaajien kannalta hyviä. Valtaenemmistö kansalaisista kokee toiminnan sekä oikeutetuksi että tarpeelliseksi. Silti tuloksista pitää ottaa oppia. Samalla kun valtaenemmistön mielikuva paranee, osalla ihmisistä väärät käsitykset ruokkivat turhia epäluuloja. Tekijänoikeusjärjestöjen pitää tarttua tähän haasteeseen kertomalla avoimesti ja aktiivisesti omasta toiminnastaan. Jos luuloja liikkuu, oikea tieto yleensä auttaa. PS Parasta joulua ja musikaalista uutta vuotta! Vuosi lähestyy loppuaan. On taas kerran ilo kiittää yhteistyöstä yli taiteilija/tuottaja-asiakastamme sekä yli korvauksenmaksaja-asiakastamme. Tehdään taas ensi vuonna yhdessä hommia sen eteen, että musiikki soi Suomessa huomennakin. Tilitysinfo Ääniteilmoitukset vuodelta 2007 Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille tulee toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Loppuvuonna 2007 julkaistujen äänitteiden ilmoitusten pitää olla Gramexissa tammikuun 2008 loppuun mennessä. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme Uudenvuoden aatto Gramexin toimisto on suljettu maanantaina Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. Se kannattaa tallettaa vaikka kännykkään. Gramexpress sisältö Kansikuva: Håkan Hjort/Johnér/Fennopress 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 06 Sukupolvet vaihtuvat, jouluvirsi pysyy 10 Happy Xmas (War Is Over) oli viime joulun soitetuin 12 Gramexilta kotimaiselle musiikille 10 miljoonaa 13 Tahtipuikko / Hannu Marttila 14 Välisoitto 15 Soolo / Viljami Puustinen 16 Tekijänoikeusasiat pysyvät opetusministeriössä 18 Taloustieteestä apua korvausten määrittämiseen 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä Yksi 800:sta / Pekka Lehti 24 Gramexin palvelukortti Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. 3

4 A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. KUVA: MIKKO RYHÄNEN Damn Seagulls palkittiin parhaasta levynkannesta. Jannaa soitetaan Japanissa. Jannalta sekä Sturm und Drangilta julkaisut Japanissa Soul-laulaja Jannan esikoislevy Right Now julkaistiin Japanissa lokakuussa. Ferris Wheel -kappale on saanut paljon soittoaikaa paikallisissa kaupallisissa radioissa. Japanin-debyytin teki myös teinihevibändi Sturm und Drang, jonka esikoislevy Learning to Rock ilmestyi Japanissa marraskuun lopulla. Levy on julkaistu Suomen lisäksi myös Pohjoismaissa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Loka marraskuussa yhtye kiersi Apocalyptican mukana ympäri Eurooppaa matkassa oli mukana yksityisopettaja, jotta opinnot eivät kärsisi. Industry Awardsit jaettiin Tampereella Tutut hahmot ja yritykset menestyivät, kun Industry Awardsit jaettiin Tampereella Musiikki & Media -tapahtuman yhteydessä. Helsingissä järjestetyt Euroviisut voittivat vuoden tapahtuma -sarjan. Juhani Merimaa palkittiin vuoden promoottorina ja hänen johtamansa Tavastia vuoden rock-klubina. Fullsteam Records voitti vuoden indie-yhtiön tittelin, ja levymerkin julkaisema Damn Seagullsin Soul Politics -albumi sai palkinnon vuoden parhaasta levynkannesta. Vuoden A&R-/tuotantopäällikkö on Warner Musicin Pekka Ruuska. Voice TV nousi vuoden musiikkimediaksi, ja Radio Helsinki äänestettiin parhaaksi radioksi. Jälleenmyynnin puolella Levykauppa Äx sai palkinnon parhaana levykauppana ja HS Musiikkilataamo digitaalisena musiikkikauppana. KUVA: SATU KETOLA Teppo Mäkynen sai Yrjön Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto jaettiin nyt jo 40. kerran. Sen sai rumpali, säveltäjä, tuottaja ja dj Teppo Mäkynen. Yrjö-palkinnon käsin kosketeltavana ilmenemismuotona oli tällä kertaa Jaakko Heikkilän Kukkolankoski-aiheinen valokuva. Perusteluissa todetaan Teppo Mäkynen omaleimaiseksi ja näkemykselliseksi jazzmuusikoksi, jonka tekemisessä hurja rytminen energia yhdistyy poikkeuksellisen herkkään yksityiskohtien hallintaan ja tyylien tuntemukseen. Mäkysen tärkeimpiä kokoonpanoja ovat olleet Perko-Pyysalo Poppoo, Hurmio-orkesteri, Platypus Yrjö nro 40 meni Teppo Mäkyselle. Ensemble, Manuel Dunkel Quartet, Jukkis Uotila Band, NuSpirit Helsinki ja The Five Corners Quintet. Hänen omia yhtyeitään ovat Teddy Rok Seven, Reuna ja The Stance Brothers. KUVA: FRED STÉN Manboy lähti maailmalle. Manboy ja Naked saivat kansainväliset sopimukset Rockyhtye Manboy allekirjoitti julkaisusopimuksen SonyATV Music Publishing Swedenin kanssa. Manboyn viimeisin albumi Majestic on auttanut yhtyettä keräämään huomiota myös Suomen ulkopuolella. Blue Buddha Managementin Naked on tehnyt vahvan maailmanlaajuisen kustannussopimuksen Air Chrysalisin kanssa. Muutaman vuoden seurannan jälkeen kustannusyhtiö vakuuttui, että rockyhtyeellä voisi olla mahdollisuuksia myös Suomen ulkopuolella. 4

5 KUVA: JOSEPH RODRIGUEZ DJBB markkinoi ympäristötietoisuutta. Don Johnson Big Bandiltä ekovaatteita Don Johnson Big Bandillä on maine valveutuneena yhtyeenä, osittain vokalisti Tommy Lindgrenin Amnesty-taustan takia. Yhtye lanseerasi lokakuussa uuden kokoelman DJBB-aiheisia vaatteita ja teki sen kansainvälisesti ekovaatteiden tuottajana tunnetun Globe Hope -vaatemerkin kanssa. Mallisto on nimeltään Johnson ja sisältää esimerkiksi t-paitoja, pussin digikameralle, laukkuja ja kankaisia rintamerkkejä. Useasti palkittu Globe Hope on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Fullsteamin Juha Kyyrö yksi tärkeimmistä vaikuttajista Rocklehti Rumban vuosittaisessa äänestyksessä suomalaisen musiikkibisneksen vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä ykköseksi päätyi jälleen Juhani Merimaa. Ääniä antoivat kotimaisen musiikkialan ammattilaiset. Merimaa johtaa Tavastia-klubia sekä Ruisrockia ja Ankkarockia järjestävää Vantaa Festivalsia. Vahvimman nousun teki Fullsteam Records & Agencyn toimitusjohtaja Juha Kyyrö. Vasta 25-vuotias vaikuttaja äänestettiin neljänneksi. Vuoden 2006 äänestyksessä hän oli kahdeksas ja sitä edellisenä vuotena kahdeksastoista. Perustamansa yrityksen johtamisen lisäksi Kyyrö käyttää vaikutusvaltaansa esimerkiksi Music Export Finlandin hallituksessa. Vaikuttajakategorian toinen oli Welldonen toimitusjohtaja Risto Juvonen ja kolmanneksi äänestettiin Sony BMG Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen. Juha Kyyrö on musiikkibisneksen nuori nousija. Äänestyksen mediakategoriassa suomalaisen musiikkimedian ykkösvaikuttajana jatkoi YleX:n musiikkipäällikkö Heikki Hilamaa (äänestyksen jälkeen Hilamaa on siirtynyt uusiin tehtäviin). Seuraavat sijat menivät järjestyksessä Helsingin Sanomien Ilkka Mattilalle ja Suosikin päätoimittajalle Katja Ståhlille. PIIRROS: JUHO JUNTUNEN KUVA: SAARA SAARA VUORJOKI VUORJOKI KUVA: SONY BMG Kyösti Salokorpi (3. oikealta) tuotti myös Scandinavian Music Groupin tuoreimman levyn. Kyösti Salokorpi sävelsi suositulle saksalaisyhtyeelle Scandinavian Music Groupin epävirallinen viides jäsen ja tuoreimman albumin tuottaja Kyösti Salokorpi, 31, on säveltänyt saksalaiselle Monrose-yhtyeelle kappaleen Golden. Kappale on julkaistu bändin uudella albumilla Strictly Physical, joka nousi Saksan albumilistan kakkoseksi syyskuussa ja on myynyt kappaletta. Salokorpea edustaa Universal Music Publishing. Nykyisin mp3-soittimesta menee hyvitysmaksu, mutta miten käy, kun se fuusioidaan osaksi kännykkää? Nokia ajaa hyvitysmaksun puolittamista Valmistajat ja maahantuojat ajavat yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun puolittamista kaikissa digitaalisissa tallennuslaitteissa. Vaikka puolittamisesta kärsisivät taiteilijoiden ohella luovan alan yritykset, hanketta tukee myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että Nokia kannattaa asiaa. Kopioston toimitusjohtajan Pekka Rislakin mukaan puolitusesitys on erikoinen myös siksi, että nykyisistä laitteista saatavan maksutulon ennakoidaan vähenevän muutenkin. Kulutuskäytäntöjen muuttuessa sisältöjä kopioidaan yhä enemmän musiikkikännyköiden kaltaisiin monikäyttölaitteisiin, sanoo Rislakki. Hyvitysmaksun on luonnollisesti seurattava tätä kehitystä. Siksi luova ala esittääkin, että hyvitysmaksua aletaan kerätä tasapuolisuuden nimissä myös monikäyttölaitteista. Miksi kännykän sisään rakennetun mp3-soittimen pitäisi olla maksusta vapaa, kun hyvitysmaksu on kaikkien muiden mp3-soittimien hinnassa? 5

6 6KUVAT: KIRKKO / JARMO FREDRIKSSON / KUVAARIO. VIRSIKIRJA /LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER. Virrenveisuu on osa iankaikkista sointia.

7 Vanha virsi saa levyllä monta uutta kuosia Sukupolvet vaihtuvat, Jouluvirsi pysyy Virsi on ajaton ja rajaton. Virsi on yhteinen ja yksityinen. Se on kansan suussa muovautunut innoittamaan myös jazzmuusikkoa ja rokkaria. Jouluvirsi puhuttelee niitäkin, jotka eivät muutoin kirkossa käy. Jouluaaton hartaus ja jouluyön messu tavoittavat tavallisen seurakuntalaisen, ja kirkot täyttyvät kauneimpien joululaulujen yhteislaulutilaisuuksissa. TEKSTI: ANU KARLSON Kaksikymmentä vuotta sitten Suomen kirkoissa veisattiin ensimmäisen kerran Hoosianna suoraan virsikirjasta. Uudessa virsikirjassa moni muukin harras joululaulu sai virren statuksen. Samalla vanhojen, usein keskiajalta periytyvien saksalaisten koraalien rinnalle nousi monipuolinen kirjo eri kulttuurien virsiaarteistoa. Aivan uusia virsiä syntyi suomalaisten säveltäjien ja runoilijoiden kynästä. Uudistuksen rinnalla virsikirja koki myös restauraation: kansallisromantiikan hengessä soinnutetut ja rytmisesti yksinkertaistetut koraalit palautettiin lähemmäksi alkuperäistä monimuotoisuuttaan. Virsirunojen kieliasua uudistettiin, joskin lopulta paljon hellävaraisemmin kuin virsikirjakomitea oli asettanut tavoitteekseen. Kaikkein tunnetuimmat, suurelle yleisölle tärkeät virret jätettiin ennalleen. Vanha virsi vavahduttaa Muusikko ja lauluntekijä Jaakko Löytty nostaa esimerkiksi yhden vanhimmista virsistä: pitkäperjantain virren Tulkaa kaikki, katsokaatte piinaa rakkaan Herramme. Se iski pikkupojan mielessä johonkin sellaiseen tunnekokemuskohtaan. Sen sävel alkaa kuin keskeltä, eikä se oikein lopu minnekään. Siinä on hieno ensimmäinen sointu, ja arkaainen kielenkäyttö on kuin tiernapoikien kieltä. Jaakko Löytty vietti lapsuutensa Namibiassa. Hänen vanhempansa olivat lähetystyöntekijöitä, ja yksi kiinteimpiä siteitä kotimaahan oli virsi. Joskus laulettiin perheen kesken suomalaista virsikirjaa numerojärjestyksessä läpi. Tykkäsin veisata, kailottaa kovalla äänellä. Kun Löytty alkoi itse tehdä kitaravirsiä, se ei hänen mukaansa ollut mikään protesti perinteistä virttä vastaan. Sehän on samaa musiikkia kaikki. Kitara tuli vain siitä, etten osannut soittaa pianoa tarpeeksi hyvin, hän selittää. Ja tietysti kitara kuului muutenkin luontevasti nuorisokulttuuriin. Suomessa tuolloin ilmennyt vastarinta vanhoillisen kirkkoväen taholta tuli Löytylle täytenä yllätyksenä. Lapsen mielessä virret kuuluivat samaan perinteeseen kuin Kauan on kärsitty vilua ja nälkää tai Oolannin sota. Rajat olivat aikuisten tekemiä. Aikanaan oma perheeni lähti lähetystyöhön Senegaliin ja viipyi siellä kuusi vuotta. Kun palasin sieltä, muutos oli tapahtunut tai sitten katselin asioita uusin silmin. Nythän hengellistä nuorisomusiikkia kuuntelevat kaiken ikäiset nuoret, aivan kuten muutakin nuorisomusiikkia. Kahden maan kansalainen Afrikassa Löytty tutustui paikallisiin muusikoihin ja heidän kulttuuriinsa erityisesti laatiessaan virsikirjaa Senegalin luterilaiselle kirkolle. Rummunsoitto oli siellä käsittämättömän korkealla tasolla; taito siirtyi aina luontevasti isältä pojalle. Virsiä laulettiin yleensä vuoroveisuuna: esilaulaja tai esilauluryhmä lauloi säkeen tai kaksi, ja seurakunta toisti ne. Kun seurakunta oli oppinut säkeet hyvin, esilaulaja keksi uusia sanoja, ja seurakunta vastatessaan lauloi alussa opitun kertosäkeen, jolloin syntyi itseään jatkava ketju. Löytty vertaa veisaavaa seurakuntaa junaan, johon ihmiset astuvat sisään ja ulos mutta joka kulkee vääjäämättä omaa rataansa eteenpäin. Virrenveisuu on osa iankaikkista sointia. Se on alkanut aikojen aamussa, eikä sillä ole alkua eikä loppua, vaan siihen vain hypätään kyytiin. Siinä sitten ollaan hetken aikaa, kunnes on aika hypätä pois, mutta virsi jatkuu jossakin toisessa ulottuvuudessa. Tai se on niin kuin helminauha, joka kiertää ympyrää eikä koskaan lopu. Tämän ajatuksen minä opin Senegalissa. Seurakunnan yhteisen veisuun ja muusikoiden yksilöllistä luovuutta ilmaisevien virsilevyjen välillä Löytty ei näe mitään ristiriitaa. 7

8 KUVAT: SINIKKA KONTIO / LISA QUICK. JAAKKO LÖYTTY / TANJA KONSTENIUS. KYNTTILÄT / HÅKAN HJORT / JOHNÉR / FENNOPRESS. Sinikka Kontio jatkaa pohjalaista säestyksettömän veisuun perinnettä. Ainahan isännät ovat veisanneet hevosta valjastaessaan ja emännät leipätaikinaa alustaessaan. Nyt Sakari Kukko ja Jukka Perko ja monet muut ovat vain hypänneet kyytiin tähän virsivaunuun. Löytty toimii tätä nykyä Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä ja kertoo siellä löytäneensä Siionin virsien vanhat joululaulut. Hän kaivaa pienen kirjan vasemmasta liivintaskustaan ja lukee virrestä numero 8, joka on vanha arkkivirsi vuodelta 1786: Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä, tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa hengessä. Nääntyvät jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa. Orjailevat, rohkaistukaa, saatte uuden elämän. Taistelijat, rauhan saitte, sota loppui entinen. Voi jos olisin tämän kuullut pikkupoikana, niin se olisi ollut rakkain virteni siitä asti. Siinä sanotaan jo melkein liikaa isoja asioita Virsi on sekä yksilön että yhteisön musiikkia. Henki kulkee Jaakko Löytty toi kitaran kirkkoon 1970-luvun alussa. Kymmenen vuotta myöhemmin nuorisomusiikin soittimet ja laulutyyli olivat jo vakiinnuttaneet asemansa nuoren seurakunnan musiikissa. Vielä vanhan vuosituhannen puolella, ennen kuin uuteen virsikirjaan oli ehditty tottua, seuraavan sukupolven artistit löysivät virren: iskelmälaulajat, popparit, rokkarit ja jazzmuusikot. Suomen Lähetysseura julkaisi vuonna 1997 taiteellisesti kunnianhimoisen koosteen nimellä Poplaulajan sunnuntai ja muutamaa vuotta myöhemmin cd:llisen suomalaisten säveltäjien virsisovituksia jousiorkesterille. Ne menivät kaupaksi vain tyydyttävästi, mutta virren kansansuosio teki jo tuloaan. Vuonna 2002 Edu Kettusen ideoimasta Henki kulkee -äänitteestä tuli suuri myyntimenestys. Virsi osoittautui ehtymättömäksi innoituksen lähteeksi niin klassisen koulutuksen saaneille säveltäjille kuin improvisoinnin varaan rakentaville jazzmuusikoillekin. Saksofonistit Sakari Kukko ja myöhemmin Jukka Perko soittivat ja levyttivät virsiä. Lahden kaupunginorkesteri tilasi suomalaisilta säveltäjiltä virsisovituksia ja ikuisti ne kolmelle cd:lle. Yleisradio äänitti vuosina yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa koko virsikirjan kuuden kuoron, neljän pienyhtyeen ja seitsemän uruilla tai pianolla säestetyn laulusolistin voimin. Osa esityksistä tallennettiin myös kaupallisille äänitteille. Kevyen musiikin genreen kuuluvia levyjä ilmestyi ja ilmestyy edelleen tasaiseen tahtiin. Veisuun mahti Aivan omintakeisen virrenveisuun tyylinsä kehitti kansanmuusikko Sinikka Kontio, joka opiskeluaikanaan ehti vielä kuulla kotiseutunsa vanhoja veisaajia. Sinikka Kontio on kotoisin Pohjanmaalta, Ylivieskasta. Virsi kuului siellä niin koululaisen kuin nuoren kuorolaulajankin elämään, jopa niin, että varsinaisen virsikirjan lisäksi Siionin virret ja vuoden 1701 virsikirjan virret tulivat tutuiksi. Sinikka kiinnitti jo tällöin huomiota siihen, että moni sävelmätoisinto oli peräisin Kalajokilaaksosta eli hänen kotiseudultaan. Kun hän myöhemmin opiskeli Sibelius- Akatemian kansanmusiikin osastolla ja hänen tuli aika lähteä kenttätyöhön aidon kansanmusiikin jäljille, hän muisti kalajokilaaksolaisen virren. Ja siihen hän jäi koukkuun. 8

9 KUVAT: TANJA KONSTENIUS Jaakko Löytty ja Sakari Kukko ovat tuoneet Afrikasta väriä suomalaiseen virsiperinteeseen. Tiesin, että siellä kotiseudullani herännäisyys on vahvaa ja että siellä näitä vanhoja virsiä on veisattu, mutta en oikein tiennyt veisaajia, Kontio kertoo. Käväisin sitten naapurikunnassa Arvi Ruuttuselta Esa Ruuttusen isältä kyselemässä. Hänen vinkkinsä perusteella löysin esimerkiksi Kerttu Hannulan ja Laina Rättyän. Nämä kansanveisuun taitajat veisasivat Sinikka Kontiolle kymmeniä virsiä nauhalle. Hän opetteli niitä perässä, ja muutaman vuoden kuluttua hän matkusti kyselemään lisää. Kansanmusiikin opiskelijan opinnäytteestä sukeutui lopulta jatkotutkintokin: vuonna 2001 Sinikka Kontio valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtoriksi aiheenaan 300-vuotias niin sanottu Vanha virsikirja ja kansanveisuu. Kun tapasin ja kuuntelin veisaajia eri puolilta Suomea, huomasin, että jokaisella oli oma tapansa veisata, Kontio muistelee. Niinpä päätin ensin opetella muutaman veisaajan tyylin. Sitten ikään kuin unohdin ne kaikki ja annoin niiden sulautua omaksi tyylikseni. Meno on aina minulla kova Virsi on sekä yksilön että yhteisön musiikkia, Sinikka Kontio toteaa. Mikäpä on sen luonnollisempaa kuin että musikaalinen ihminen askareitaan tehdessään hyräilee ja juuri sitä musiikkia, mikä on hänelle läheisintä. Mutta yhteisöllisyys on ollut aina tärkeää herätysliikkeissä, ja muuallakin se on korostunut kriisitilanteissa. Vuoden 1938 virsikirja yhdisti Suomen kansaa sodan aikana. Sinikka Kontiota kiehtoo vanhassa virressä sen ajankohtaisuus. Mikä voisi olla nykyihmi- selle ajankohtaisempi kuin vuoden 1701 virren Vaivainen valitan vaikiast säe ehkä meno on aina minulla kova. Koen sen myös nykyarjen kuvauksena; vaikka ajat ovat muuttuneet, ihminen ei ole pohjimmaltaan muuttunut. Sinikka Kontio ymmärtää kritiikin, jota uuteen virsikirjaan on nyt vuosituhannen vaihteessa kohdistettu, ja muistuttaa, että samanlaisen arvostelun kohteeksi joutui myös luvun lopulla tehty virsikirjauudistus. Silloin oli edellisestä virsikirjasta veisattu jo yli 150 vuotta. Virren uutta tulemista Sinikka Kontio pitää hienona asiana. Hän näkee sen yhtenä merkkinä aikamme sallivasta ilmapiiristä, joka antaa rokkarille ja jatsarillekin luvan ylittää rajansa. Mutta eiköhän heilläkin yhtenä motiivina ole ollut oman lapsuuden virsien muistelu, kun itselle alkaa tulla ikää. Sinikka Kontiolla on mukanaan todella kunnianarvoisan näköinen vanha virsikirja, painettu vuonna Eräs sukulainen oli löytänyt sen vintiltään ja lahjoittanut oitis Sinikalle, kun oli kuullut tämän vanhan veisuun harrastuksesta. Sieltä löytyy hänen rakas jouluvirtensä, joka on uudistettuna nykyisessä virsikirjassa numerona 20. (JEsus ei ole painovirhe; isojen alkukirjainten määrällä osoitettiin tuohon aikaan Pyhien hierarkia.) Pojat parhaat pauhatkaat Neitseet nuoret iloitkaat Vanhat vahvast veisatkaat, JEsus kaunis helmois makais Marian: Gabrielin ennustus on täytetty, Eija! Eija! Virsilevyjä Mitä yksinkertaisempi sävelmä, sitä kiitollisemmin se antautuu muunneltavaksi ja uudelleen tulkittavaksi. Virsilevyilläkin kuullaan enimmäkseen vanhoja tuttuja virsiä, mutta uudessa kuosissaan niitä ei aina äkkiseltään edes tunnista. Mukana laulamiseen on turvallisinta valita laulettu esitys; toisessa ääripäässä Virsi elää -levyn urkusovitukset ovat pikemminkin itsenäisiä soitinteoksia. Sakari Kukko: Virret. Samuli Mikkonen, piano; Ulf Krokfors, basso; Mika Kallio, rummut. Rockadillo Records Zencd 2073 (2001) Suomalainen Virsi 1 3. Virsiä uusina sovituksina sinfoniaorkesterille. Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä. BIS-CD-1149, 1349, 1369 ( ) Kaanaanmaa. Jukka Perko & Virtuosi di Kuhmo. EMI Blue Note (2002) Jaakko Löytty Säde Rissanen: Viimeistä huutoa. Espoon seurakuntien nuorten kuoro, joht. Anna-liisa Haunio; Laulu- ja soitinyhtye Wirren Wiemää, joht. Matti Kallio ja Säde Rissanen. Nuoli CD-001 (2005) Murhehuone. Jaakko Löytty ja soitinyhtye. Vanhojen virsien ohella omia sävellyksiä Kaija Pispan runoihin. Humble Records CD16 (2005) Soile Isokoski laulaa virsiä 1 2. Marita Viitasalo, piano. Ondine ODE (2005); (2007). Joulun virsi elämän virsi. Jorma Hynninen, baritoni, Marko Ylönen, sello, Kalevi Kiviniemi, urut. FUGA 9215 (2006) Edu Kettunen: Henki kulkee, kokoelmalevy. Eri esittäjiä. Universal (2007) Virsiä. Samuli Edelmann ja yhtye, sovitukset Markus Koskinen. SonyBMG (2007) Virsiä lakeuksilta. Sinikka Kontio, veisuu, ja lauluyhtye Toisinto. Inkoon Musiikki IMU-CD 072 (2007) Virsi elää! Uusia suomalaisia virsisovituksia (Ahmas, Gustafsson, Heininen, Juha T. Koskinen, Kuorikoski, Lehtola, Jouko ja Jyrki Linjama). Hannu-Heikki Hakulinen, baritoni, ja Jan Lehtola, urut. FUGA JLCD1 (2007) 9

10 Happy Xmas (War Is Over) oli viime joulun soitetuin Viime joulun soitetuimmat joululaulut olivat kaupallisissa radioissa John Lennonin Happy Xmas (War Is Over), Whamin Last Christmas ja Vesa-Matti Loirin esittämä Sydämeeni joulun teen. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ PIIRROS: JOUKO INNANEN KUVA: WARNER MUSIC Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen oli soitetuin kotimainen. Gramex selvitti edellisvuoden tapaan, mitkä olivat viime joulun soitetuimmat joululaulut kaupallisissa radioissa. Mukana olivat kaikki raportoivat kaupalliset radiot. Gramex kerää tarkat tiedot eri kanavilla soitetusta musiikista voidakseen laskuttaa ja jakaa eteenpäin soittokorvaukset oikeudenmukaisesti. Kymmenen kärjessä Kaupallisten radioiden eniten soitettu joululaulu oli John Lennonin Happy Xmas (War Is Over) 276 soittokerralla. Kakkosena oli Whamin Last Christmas, jota soitettiin 266 kertaa. Kolmas ja samalla kotimaisten ykkönen oli Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen 236 soittokerralla. Kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Neljäntenä oli Katri Helenan Joulumaa 229 soittokerralla ja viidentenä Band Aid:n Do They Know It s Christmas 224 soittokerralla. 10

11 KUVA: PARLOPHONE / EM / MUSIC UK Soitetuin joulubiisi John Lennon Happy Xmas (War Is Over) Wham! Last Christmas Vesa-Matti Loiri Sydämeeni joulun teen Katri Helena Joulumaa Band Aid Do They Know It s Christmas? Chris Rea Driving Home for Christmas Juice Leskinen Sika Bing Crosby White Christmas Lordi It Snows in Hell Jani & Jetsetters Jouluksi kotiin Finlanders Oikeesti (jouluversio) Mariah Carey All I Want for Christmas Is You Leevi & The Leavings Jossain on kai vielä joulu Petra Tulkoon joulu Paula Koivuniemi Toive 127 Soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja Suomen kaupallisista radioista. Radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. Samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. Listaan sisällytettiin vain joululaulut. Kymmenen kärjessä 5 kotimaista Kuudentena oli Chris Rean esittämä Driving Home for Christmas 196 soittokerralla, seitsemäntenä Juice Leskisen Sika 188 soittokerralla, ja kahdeksas oli Bing Crosbyn Irving Berlin -klassikko White Christmas 188 soittokerralla. Yhdeksäs oli Lordin It Snows in Hell 176 soittokerralla (jonka listan tekijä pitkän harkinnan jälkeen päätti laskea joululauluksi) ja kymmenes Jani & Jetsettersin Jouluksi kotiin 160 soittokerralla. Ellei It Snows in Helli ä lasketa varsinaiseksi joululauluksi, kymmenen kärkeen kipuaa 157 soittokerralla jouluversio Finlandersin kappaleesta Oikeesti. Tehtiinpä lista kummalla tavalla tahansa, kymmenen kärkeen mahtui tällä kertaa viisi kotimaista. Happy Xmas oli alun perin protestilaulu Soitetuimman joululaulun paikan vei vuonna 2006 John Lennonin Happy Xmas (War Is Over). Kappale on John ja Yoko Lennonin kirjoittama, ja se levytettiin lokakuussa 1971 Plantstudioilla New Yorkissa. Pariskunta tuotti singlen itse, apunaan kuuluisa tuottajaguru Phil Spector. Lennonin lisäksi taustalla laulaa lapsia Harlemin Community Choirista. Laulu on alun perin protesti Vietnamin sodalle, mutta siitä on tullut suosittu joululaulu, ja moni muukin artisti on sen levyttänyt. Teksti perustuu Johnin ja Yokon kampanjaan, jonka he organisoivat loppuvuodesta He pystyttivät yhteentoista kaupunkiin ympäri maailman ilmoituksia: War is over! (If you want it) Happy Christmas from John and Yoko suomeksi: Sota on ohi, jos haluat. Hyvää joulua Johnilta ja Yokolta. Singlen B-puolelta löytyy Listen, the Snow Is Falling. Happy Xmasia ovat esittäneet tekijöiden lisäksi muiden muassa Maroon 5, Céline Dion, The Corrs, The Moody Blues ja Tarja Turunen. Minna Auvinen 11

12 Gramexilta kotimaiselle musiikille 10 miljoonaa Gramex on jakanut tänä vuonna 10 miljoonaa euroa kotimaiselle musiikille ja aiemmin vuoden aikana 2,5 miljoonaa euroa ulkomaiselle musiikille. Gramexin korvaushallinnoinnin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille. KUVA: JAN DJENNER / GORILLA TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: JORMA HÄRKKI Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti marraskuun alussa 9,8 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille.kun aiemmat maksatukset otetaan huomioon, Gramex on jakanut tänä vuonna yhteensä runsaat 10 miljoonaa euroa kotimaahan. Taiteilijat saivat 5,4 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 4,7 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2006 esitys- ja kopiointikorvauksista. Lisäksi Gramex on tänä vuonna jakanut ulkomaisille oikeudenomistajille noin 2,5 miljoonaa euroa. Vastaavasti ulkomailta tilitettiin suomalaisille euroa. Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia, sekä osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Viimeinen kymmenes kuluu korvaushallintoon. Kuinka suuria korvauksia? Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisten muusikoiden toiseksi suurin tulonlähde, esiintymispalkkioiden jälkeen. Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat? Korvauksia maksettiin yhteensä taiteilijalle ja tuottajalle. Kotimaisten taiteilijoiden keskimääräinen vuosikorvaus on 599 euroa, ja 83 heistä ylittää euron vuosikorvauksen rajan. Tuottajien keskikorvaus taas on euroa vuodessa euron vuosikorvauksen rajan ylittää 65 tuottajaa, joista 16 saa euroa tai enemmän vuodessa. Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2006 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset, YleQ ja Yleisradion tv-lähetykset MTV 3 Radio Nova Puolivaltakunnalliset ja erikoisradiot: Radio City, Radio Dei, Kiss, Iskelmäketjun radiot ja Kaupunkiradiot (Jyväskylä, Mega, Tampere, Sata ja Ramona). Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot, Iskelmä 969, Järviradio, Kajaus, Majakka, NRJ (Energy), NRJ (Kouvola), Pooki, Radio Pori, Radio 88.2, Radio 99, Radio Helsinki, Rex, Salminen, Sun FM, Sävelradio, Vaasa, West ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa. ESEK edistää musiikkia Edellä kuvatut korvaukset Gramex jakaa sen mukaisesti, kuinka paljon kunkin muusikon ja tuottajan musiikkia on esitetty ja kopioitu ammattimaisesti. Sen lisäksi Gramex myös edistää uuden kotimaisen säveltaiteen tekemistä. Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus ESEK on merkittävimpiä kotimaisen musiikin edistäjiä. Vuonna 2006 ESEK myönsi tukea erilaisille esittävän säveltaiteen hankkeille yhteensä hieman yli 2 miljoonaa euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 33 %. 12

13 T A H T I P U I K K O Vuonna 2007 tilitetyt kotimaiset ja ulkomaiset korvaukset Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Ulkomaille tilitetyt korvaukset Gramo Norja , ,33 PPL Englanti , ,87 SAMI Ruotsi , ,15 IFPI Ruotsi ,46 SENA Hollanti ,30 Yksittäiset taiteilijat , ,48 Major-tuottajat , ,59 Muut tuottajat , ,36 Yhteensä , , ,54 Ulkomailta saadut korvaukset AIE Espanja 3 354, ,09 Gramo Norja , ,21 GVL Saksa , ,48 LSG Itävalta 6 778, ,90 PPL Englanti , , ,31 SAMI Ruotsi , ,22 SENA Hollanti , ,67 IFPI Ruotsi 0, , ,41 Yhteensä , , ,20 Kotimaiset korvaukset 2006 Kollektiivikorvaus , , ,28 Paikallisradiokorvaus soittojen perusteella , , ,92 MTV-korvaus soittojen perusteella 499,88 499,88 999,76 Kopiointikorvaus tapahtumien perusteella , , ,34 Yle TV soittojen perusteella , , ,90 Yle radiosoittokorvaus , , ,42 Yhteensä , , ,62 Taiteilijoiden ja tuottajien saamat esityskorvaukset 2006 Taiteilijat Eurorajat Taiteilijoiden lkm euroa 34 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: 34 taiteilijaa sai yli euroa vuodessa, 49 taiteilijaa sai euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit. Tuottajat Eurorajat Tuottajien lkm euroa 6 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: Kuusi tuottajaa sai yli euroa vuodessa, 10 tuottajaa euroa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten levyyhtiöt. Daavid vai Goljat Hannu Marttila Marraskuussa saatiin tältä erää päätökseen keskustelu tekijänoikeuksia hallinnoivasta ministeriöstä. Suurten mediatalojen, teleoperaattorien ja laitevalmistajien järjestöt olivat tehneet aloitteen tekijänoikeusasioiden siirtämiseksi opetusministeriöstä uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Valtioneuvosto päätti, että hallinnointi jää edelleen kulttuurista vastaavaan ministeriöön. Tärkeäksi koettu asia yhdisti laajasti koko kulttuurialaa, niin kulttuuri- ja sisältöalan yrityksiä kuin taiteilija- ja tekijäpiirejä. Vastaavaa yhteistä rintamaa ei varmaankaan löydy lähihistoriasta. Huomattavaa on myös, kuinka mahtavat voimat olivat asiassa vastassa. Taloudellisen vallan osalta kyse oli Daavid ja Goljat -asetelmasta. Daavid sai tällä kertaa torjuntavoiton. Itse sisältökysymyksiä ei vielä ratkaistu, mutta viestintäalan toivelista löytyy valtioneuvoston hyväksymästä muistiosta. Lista ei sinänsä ole yllättävä: mukana ovat työsuhdetekijänoikeus, monikanavajakelun tekijänoikeudet sekä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut. Kaikki asioita, joista on muutoinkin viime aikoina puhuttu. Työsuhdetekijänoikeudessa kyse on siitä, siirtääkö lainsäätäjä oikeuksia tekijältä työnantajalle vai jätetäänkö ne edelleen osapuolten kesken sovittavaksi asiaksi. Ymmärtääkseni monissa tilanteissa asiasta on pystytty sopimaan. Monikanavajakelun tekijänoikeudet ovat erityisesti olleet esillä mobiilitelevisiosta käydyssä keskustelussa. Jälleen on kysymys normaalista sopimisen vapaudesta. Osittain keskustelu perustuu väärinkäsitykseen siitä, että sopimus yhden jakelukanavan tekijänoikeuksista kattaisi automaattisesti muidenkin kanavien kautta tapahtuvan jakelun. Kolmantena asiana agendalla on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu. Tällainen maksu on ollut Suomessa voimassa 1980-luvulta lähtien. Se on säädetty korvaamaan lain sallimaa sisältöjen yksityistä käyttöä, ja sitä peritään sellaisten laitteiden hinnassa, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin. Laiteteollisuus pyrkii jarruttamaan lain tarkoituksen toteutumista vastustamalla uusien tallennusalustojen ottamista hyvitysmaksun piiriin. Hyvitysmaksullisten tallennusalustojen myynti on putoamassa, kun taas niiden laitteiden myynti kasvaa, joissa ei ole vielä hyvitysmaksua. Tällaisia ovat tietokoneiden kiintolevyt ja musiikkipuhelimet. Nyt kun tutkimuksissa on todettu, että näitä laitteita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee hyvitysmaksukysymys ratkaista lain edellyttämällä tavalla. Muutoin hyvitysmaksutulot kulttuurialalta hiipuvat pois. Ministeriöratkaisu ei poista tekijänoikeuskysymyksiä yleisestä keskustelusta. Jostakin syystä niihin liittyy aina erikoisia intohimoja, vaikka edellä mainittujen asioiden taloudellinen merkitys on häviävän pieni suhteessa teoksia hyödyntävien alojen liiketoiminnan laajuuteen. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 13

14 V Ä L I S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Talvikauden avajaiset Gramexin, ÄKT:n ja Muusikkojen liiton Talvikauden avajaiset kokosivat perinteisin menoin suuren joukon poliittisia päättäjiä, Gramexin asiakkaita, musiikkiväkeä ja toimittajia. 14

15 S O O L O Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. Suomalaisbändit vakuuttivat Musiikissa & Mediassa Musiikki & Media -tapahtumaa vietettiin totuttuun tapaan Tampereella Tapahtuman osanottajamäärä jatkoi kasvuaan: tänä vuonna paikalla oli yli 850 musiikkialan vaikuttajaa. Yleisöennätys näkyi suosituimmissa seminaareissa, jopa niin, että esimerkiksi Seymour Steinin haastattelua eivät kaikki halukkaat mahtuneet kuuntelemaan. Muutoin monipuolinen seminaariohjelma, Industry Awards -gaala, Lost in Music -festivaalit ja RAB-gaala sujuivat kommelluksitta, ja tapahtuma saanee jatkossakin alan ammattilaiset liikkeelle. Yhdysvalloista seminaarivieraaksi ja panelistiksi saapunut Rod S. Kukla (A&R, American Recordings) oli pääosin tyytyväinen tapahtumaan. Viihdyin hyvin myös gaalaillassa, vaikka en harmikseni pystynyt seuraamaan ohjelmaa. Ehkä seuraavalla kerralla ulkomaalaisten vieraiden pöytään saadaan tulkkausapua, hän toivoi. Kuklan mielestä suomalaisten bändien taso on kehittynyt paljon 2000-luvulla: Laadussa ja omaperäisyydessä päihitätte ehdottomasti esimerkiksi ruotsalaiset bändit tällä hetkellä. Muutama etukäteen tiedossa ollut bändi jäi Kuklalta katsastamattakin, joten näemme hänet pian uudestaan Suomessa. Ylekorvausten leikkaus kova isku muusikoille ja levytuottajille Hovioikeus ratkaisi marraskuussa Ylen ja Gramexin erimielisyyden musiikin käyttökorvauksista Yleisradion eduksi. Korvaukset eivät oikeusprosessissa puolittuneet Yleisradion vaatimalla tavalla, mutta alenivat silti tuntuvasti. Jokainen soittokorvauksia saava muusikko on varmasti surullinen siitä, että muusikot pannaan Ylen talousongelmien maksumiehiksi, sanoo SAK:laisen Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Tämä leikkaus on kova isku kaikille niille, joille Ylen soittokorvaukset muodostavat osan ansioista. Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisen muusikon tärkein tulolähde esiintymiskorvausten jälkeen. Ylen alkuperäinen vaatimus oli täysin kohtuuton, mutta myös oikeuden päätös on raskas isku, joka heikentää mahdollisuuksia tuottaa uutta kotimaista musiikkia, sanoo ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää. Julkisen palvelun tarpeella ei tulisi voida perustella sitä, että Ylen on saatava sisältöä kohtuuttoman edulliseen hintaan, etenkin kun musiikin kasvava radiosoitto kuluttaa äänitemyynnin kaupallisia markkinoita. Korvausten alennus oli aiheeton, koska levymusiikki on vanhoillakin hinnoilla edullista ja suosittua ohjelmaa Ylelle, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Ylen ohjelmasta on äänilevymusiikkia suuri osa, mutta sen aiheuttamat kulut ovat aina olleet pienet: vain muutamia prosentteja Ylen budjetista. Gramex ja RAL sopuun Muutaman vuoden vireillä ollut erimielisyys Gramexin ja eräitä ulkomaisia muusikoita edustavan englantilaisen agenttiyrityksen RAL:n välillä on päättynyt. Osapuolet ovat sopineet asian, ja muusikoille kuuluvien korvausten tilitystoimet ovat käynnistyneet. KUVA: SAARA VUORJOKI Konsertin kokemisen kurjuus ja ilo Viljami Puustinen Populaarimusiikin parissa työskentelevänä käyn kuukausittain noin kolmessa konsertissa tai muussa soittoa sisältävässä tapahtumassa. Anti on yleensä turhauttavaa. Olen turtunut vanha pieru, joka jo puolen tunnin jälkeen haluaisin olla kotona kuuntelemassa itseni valitsemaa, tajuntaani tasapainottavaa levymusiikkia. Rakastan elävää musiikkia, mutten korvien tulppaamista ja jatkuvaa kurottelua, joka korostaa sitä pahaa oloa, mikä aiheutuu kun akti on kylmää peruskauraa. Harmikseni suomalainen keikkatarjonta on viime vuosina monipuolistunut räjähdysmäisesti. Raha ja riskinotto eivät ole enää ongelma. On ollut hauska huomata, kuinka ihmiset ovat valmiita maksamaan isojakin summia kokeakseen ulkomaisen megatähden tai kultti-ikonin ensiesiintymisen karussa maassamme. Minun ongelmani on siinä, että nuoruudessani Suomi oli länsimaisen rockin periferia, ja keikalla näki vain angloamerikkalaista heavy rockia. Harvassa ovat ne pitkätukkainstituutiot, joita en olisi käynyt ihmettelemässä. Totta kai pidin kuulemastani, mutta myös rauhallisen ja kummallisen musiikin ystävänä jouduin aina turvautumaan äänitteisiin. Nyt kun tänne saadaan keikalle muutakin kuin metallia, en pysty nauttimaan tarjonnasta. Olen tympääntynyt keikkatapahtumiin. Vai olenko vain keikkaelitisti? Marraskuussa kävin Riiassa todistamassa Dead Can Dance -yhtyeessä vaikuttanutta, nykyään sooloartistina esiintyvää Lisa Gerrardia Latvian Kansallisoopperassa. Gerrardin ääniala on kontra-altto. Oopperassa hänen roolejaan olisivat äidit, isoäidit ja noidat. Gerrard ei kuitenkaan laula klassista eikä poprockia, vaan sovittaa itselleen kuolleiden kulttuurien suruhymnejä ja rituaalimusiikkia. Noin 800 eri-ikäistä ihmistä istui ääneti aloillaan. Kukaan ei kuiskinut, nuoret yskijätkin häpeilivät ääntelyään. Oloni oli rentoutunut. Jopa kohottunut. Konsertti kesti kaksi tuntia. Yli puolet tästä ajasta meni niin, etten tiedostanut itseäni. Ei mielen tai kehon vaivoja. Niin, olin kuunnellut illan artistin levyjä ja odottanut livenä näkemistä 14 vuotta. Gerrard ei ole koskaan esiintynyt Suomessa. Ei tietääkseni edes Ruotsissa. Olin varautunut pettymään, mutta ei. En tiedä tulenko enää koskaan näkemään Lisa Gerrardia elävänä, mutta nyt minulla on lähtemätön suhde kaikkeen hänen levyttämäänsä musiikkiin. Tiedän, mistä se tylsistymiseni läpäisevä jumalainen ääni on peräisin. Konsertissa käynti kannatti, vaikka täytyihän sen eteen matkatakin. Pahus. Kirjoittaja on Rumba-lehden päätoimittaja. 15

16 KUVA: MARTTI KAINULAINEN / EDUSKUNTA Tässä salissa ei jouduttu käyttämään aikaa tekijänoikeuksien kotipaikan valintaan. Valtioneuvosto päätti säilyttää sen opetusministeriössä. Tekijänoikeusasiat pysyvät opetusministeriössä Taiteilijat ja kulttuuriyrittäjät voittivat kiistan tekijänoikeutensa hallinnosta. Asiasta väännettiin pitkään sekä hallituspuolueiden välillä että niiden sisällä. TEKSTI: LAURI KAIRA KUVAT: ANNI SINNEMÄKI JA STEFAN WALLIN / COMPIC-PHOTOS/EDUSKUNTA. KIRSI OJANSUU / EDUSKUNTA. Anni Sinnemäki ja Kirsi Ojansuu (vihr.) sekä Stefan Wallin (RKP) kannattivat tekijänoikeusasioiden säilyttämistä opetusministeriössä. Valtioneuvosto päätti säilyttää tekijänoikeusasiat edelleenkin kulttuurista vastaavassa opetusministeriössä. Asiasta väännettiin kättä yli vuoden päivät. Siirtokeskustelu käynnistyi, kun suuria mediayhtiöitä, teleoperaattoreita ja laitevalmistajia edustava yhtiöpooli Tekijänoikeuden käyttäjien neuvottelukunta vei ennen vaaleja asiasta eduskuntaan adressin. Taiteilijat ja kulttuuriyrittäjät vastustivat siirtoa jyrkästi. He näkivät, että siirron taustalla oli mediayhtiöiden halu saada toisten työn ja yritystoiminnan tulokset käyttöönsä entistä halvemmalla. Koska tämä heikentäisi kotimaisen kulttuurialan taloutta, kilpailukykyistä kotimaista kulttuuria pystyttäisiin vastedes tekemään nykyistä vähemmän. Luonnollisesti sitä näkyisi myös medioissa vähemmän kuin ennen. 16

17 KUVA: MATTI BJÖRKMAN / EDUSKUNTA KUVAT: RAIJA VAHASALO / EDUSKUNTA. MIKKO ALATALO, AILA PALONIEMI JA MAURI PEKKARINEN / COMPIC-PHOTOS/EDUSKUNTA. Raija Vahasalo (kok.) sekä Mikko Alatalo ja Aila Paloniemi (kesk.) vastustivat siirtoa; Mauri Pekkarinen (kesk.) kannatti. Lainvalmistelijan tulee tuntea sen alan olosuhteet, jota lainsäädäntö koskee. Nykyisen käytännön puolustamiseksi perustettiin Kulttuurin puolesta -liike, jossa oli mukana 25 taiteilijoiden, toimittajien ja kulttuuriyrittäjien järjestöä. Myös luovan alan virallinen puolestapuhuja, Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty), torjui siirron lausunnoissaan. Luonnollinen paikka On luonnollista, että kulttuurintekijöitä suojaavat lait valmistellaan oman alansa ministeriössä, aivan kuin ympäristölait ympäristöministeriössä, perusteli Lyhdyn valtuuskunnan puheenjohtaja, säveltäjä Olli Kortekangas asiaa viime Gramexpressissä. Samassa lehdessä elokuvatuottaja Aleksi Bardy muistutti, että kyse ei ollut taiteilijoiden ja yrittäjien välisestä vastakkainasettelusta. Siirtohanke on lähtöisin tekijänoikeuden suojaamia sisältöjä hyödyntävistä yhtiöistä. Siirtoa vastustavat ne, jotka saavat tekijänoikeussuojaa eli valtaosa taiteilijoista ja luovan alan yrittäjistä. Siten kyse on kahden eri elinkeinoelämän sektorin, sisällöntuottajien ja sisältöjen hyödyntäjien, vastakkainasettelusta. Hallituksessa kaksi kantaa Nykyinen hallitus pohti asiaa ensi kerran hallitusneuvotteluissa. Siellä päätettiin, että siirtoasia selvitetään. Kysymys on jakanut sekä hallitusta että myös hallituspuolueita. Keskustan Mauri Pekkarinen ajoi näkyvästi siirtoa omaan ministeriöönsä. Kokoomuksen puoluejohdon arveltiin kaikessa hiljaisuudessa kannattavan siirtoa, vaikka ennen vaaleja puolue ilmoitti näkyvästi vastustavansa sitä. Kaksi pienempää hallituspuoluetta otti julkisuudessa siirtoa vastustavan kannan. Ensimmäisenä sen ilmaisi Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja sittemmin RKP:n puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin. Wallin toi näkyvästi kantansa esille sen jälkeen, kun hallituksen päättämä selvitys valmistui. Hallituspuolueet hajallaan Myös hallituspuolueet olivat asiassa hajallaan. Keskustassa opetusministeriötä puolustivat näkyvimmin kansanedustajat Mikko Alatalo ja Aila Paloniemi, Kokoomuksessa taas sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. Luovan alan hyvää kehitystä ei pidä riskeerata perusteettomilla hallinnollisilla muutoksilla, Vahasalo perusteli. Lainvalmistelijan tulee tuntea sen alan olosuhteet, jota lainsäädäntö koskee. Vahasalo korosti myös, että Suomen malli vastaa kansainvälistä pääsääntöä. Suomen tekijänoikeuslaki tai sen valmistelutapa eivät ole poikkeuksellisia verrattuna muihin EU-maihin. Oppositiopuolueet olivat koko ajan kallellaan opetusministeriön suuntaan. Taustalla lienee näkynyt se, että suuret ammattijärjestöt vastustivat siirtoa. Lainvalmistelun yhteistyötä tiivistetään Hallitus päätti luopua siirrosta epävirallisessa neuvottelussaan. Neuvottelussa sovittiin samalla joistakin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen esittämistä muutoksista. Pekkarisen esitykset koskettelivat niitä asioita, joita sekä KTM että siirtoa ajaneet yhtiöt ovat pitäneet lausunnoissaan esillä. Toukokuuhun 2008 mennessä selvitetään, tulisiko tekijänoikeuslakiin ottaa olettama työsuhdetekijänoikeudesta. Myös niin sanottuun monikanavajakeluun liittyvät kysymykset selvitetään. Hallituksen neuvottelussa sovittiin myös, että jatkossa valtioneuvosto päättää hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, siten että esityksen tekee opetusministeriö. Tähän asti opetusministeriö on päättänyt asiasta itsenäisesti. Tekijänoikeustoimikunnan roolia ja työtapoja kehitetään nykyisen toimikunnan kauden päättyessä Toimikunnan tehtävänä on asettaa lainvalmistelun suuntaviivat. Toimikunta kutsuu koolle kerran vuodessa tekijänoikeusfoorumin, joka toimii keskusteluja tietojenvaihtoyhteisönä. Siihen kutsutaan muiden muassa tekijänoikeuden haltijoita (sekä tekijöitä että oikeuksien haltijoina olevia yrityksiä), sisältöjä käyttävää teollisuutta, viestintäalan yrityksiä ja kuluttajanäkökulman edustajia. Lainvalmistelutyö tehdään kutakin hanketta varten opetusministeriön perustamassa työryhmässä. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kysymysten koordinoimiseksi asetetaan ministerityöryhmä. Lisäksi päätettiin lisätä ammatinharjoittajien ja yritysten neuvonta- ja koulutuspalveluita tekijänoikeusasioissa. Kuten muistetaan, siirron ajajat perustelivat siirtoa julkisuudessa vain sillä, että eri immateriaalioikeuksien valmistelua pitäisi koordinoida paremmin. Tästä julkisesta perusteesta neuvottelupaperiin mahtui vain yksi ainoa pointti. Valtaosin päätökset liittyivät siirron ajajien todelliseen agendaan. LK 17

18 Musiikin esityskorvauksille haetaan markkinahintaa Taloustieteestä apua korvausten määrittämiseen Musiikin käytön tehokkuus uusissa medioissa puoltaa myös pakkolisenssikorvausten määrittämistä markkinaehtoisesti, toteaa IFPI:n lisensointikonsultti Lauri Rechardt. TEKSTI: JAANA PIHKALA PIIRROS: JOUKO INNANEN Esittävällä taiteilijalla ja tuottajalla on oikeus äänitteensä julkiseen esittämiseen ja välittämiseen sekä oikeus saada siitä korvaus. Ensin mainittua oikeutta on aikoinaan käytännön syistä rajoitettu ns. pakkolisenssillä. Pakkolisenssin nojalla teosta voidaan käyttää ilman oikeudenhaltijan lupaa, mutta käytöstä on aina suoritettava korvaus. Tältä osin tekijänoikeuslaki on harvinaisen selvä ja linjassa kansainvälisten sopimusten ja EY-direktiivien kanssa. Tähän itsestäänselvyydet sitten loppuvatkin. Korvausta pitää siis maksaa ja saada, mutta kuinka paljon? Lainsäätäjä meillä ja muualla lähtee siitä, että osapuolet sopivat korvauksen suuruudesta, ja mikäli sopimukseen ei päästä, asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Korvauksen määrää koskevia oikeudenkäyntejä on saatettu viime aikoina vireille useissa maissa. Lauri Rechardt toimi viime vuoteen saakka äänitealan kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n lisensoinnista ja oikeudenkäynneistä vastaavana ja konsultoi nykyisin IFPI:ä lisensointiin liittyvissä kysymyksissä. Hän seuraa työkseen näitä oikeudenkäyntejä. Rechardt katsoo kehityksen johtuvan siitä, että musiikin käyttöympäristössä on tapahtunut suuri ja erittäin nopea muutos. Musiikin käyttö ja kulutus on siirtynyt yhä enemmän äänitteistä muihin medioihin, kuten radioon, Internetiin ja videopeleihin. Äänitemyynnin osuus alan liikevaihdosta on laskenut huomattavasti koko 2000-luvun, lähes 25 %, kun taas digitaalisen kaupan ja lisensointitulojen osuus on voimakkaasti kasvanut. Vaikka myös tuottajien saamat esityskorvaukset ovat kasvaneet, koska musiikin käyttö on maailmanlaajuisesti lisääntynyt, eivät esityskorvausten tasot ole muuttuneet käyttöympäristön nopean murroksen mukana. Tästä syystä oikeudenkäynnit ovat lisääntyneet, Rechardt selittää. Esityskorvausten tasot eivät ole muuttuneet käyttöympäristön nopean murroksen mukana. Objektiivinen lähestymistapa Esityskorvaukset ovat kasvava ja yhä tärkeämpi osa musiikkiteollisuuden tulonmuodostusta koko maailmassa. Sähköinen media ja muu julkinen esittäminen muodostavat tärkeän musiikin käyttäjämarkkinan. Musiikin käytön laajuus ja erityisesti tehokkuus ovat siinä saaneet piirteitä, jotka puoltavat myös pakkolisenssikorvausten määrittämistä markkinaehtoisesti. Tämä ei ole 18

19 yksinomaan tuottajien intressissä, vaan palvelee yhtä lailla käyttäjiä, Rechardt huomauttaa. Kun esityskorvausten määrittämisessä haetaan markkinahintaa, on luontevinta turvautua taloustieteellisiin menetelmiin. Rechardtin mukaan ei ole sattumaa, että eri puolilla maailmaa käydyissä tariffioikeudenkäynneissä äänitteiden esityskorvauksille on tuomioistuinten päätöksillä pyritty määrittämään nimenomaan objektiivisesti perusteltu markkinahinta. Viimeaikainen kansainvälinen oikeuskäytäntö on painottanut taloustieteellisen todistelun ja markkina-analyysien merkitystä, Rechardt toteaa. Pyrkimyksenä on määrittää musiikin käytölle hinta, joka tuotteesta maksettaisiin vapailla markkinoilla. Usein lainkäyttäjä on jopa velvoitettu pyrkimään markkinahintaa vastaavaan korvaustasoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on välitystuomioistuimia sitovan määräyksen mukaan korvaus asetettava tasolle, josta vapaasti toimivat myyjä ja ostaja olisivat sopineet (willing seller, willing buyer -standardi). Rechardt muistuttaa, että Suomessakin hallituksen esityksissä puhutaan täydestä korvauksesta: Lainsäätäjän tarkoittama oikea korvaus äänitteen käyttämisestä on määriteltävissä vain Pyrkimyksenä on määrittää musiikin käytölle hinta, joka tuotteesta maksettaisiin vapailla markkinoilla. taloustieteellisistä lähtökohdista. Taloustieteellisen lähtökohdan hylkääminen tai ymmärtämättä jättäminen tekee lopputuloksestakin puhtaan arvauksen. Kansainvälinen oikeuskäytäntö Taloustieteellisen lähestymistavan vaikutuksesta korvaustasoihin Rechardt mainitsee esimerkkeinä kuluneen vuoden aikana Ranskassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa annetut päätökset. Ranskassa toimivaltaisen tariffikomitean analyysi radiomarkkinoista ja äänitemusiikin merkityksestä johti tariffirakenteen ja -tason perusteelliseen uudistamiseen. Tämän lokakuussa annetun päätöksen 1 on arvioitu lisäävän kaupallisten radioiden maksamia korvauksia noin 50 %. Australian tekijänoikeustuomioistuin puolestaan korotti äänitteiden tanssiravintola- ja huvitilaisuustariffit yli 15-kertaisiksi tariffioikeudenkäynnissä 2 esitetyn taloustieteellisen todistelun perusteella. Tuomioistuin katsoi, että äänitteiden oikeuksilla on markkina-arvo, joka vapaiden neuvottelujen puuttuessa voidaan tarkimmin määrittää taloustieteellisen analyysin avulla. Yhdysvalloissa taas kyse oli nettiradioiden maksamista korvauksista, jotka korotettiin noin kolminkertaisiksi 3, Rechardt kertoo. Rechardt kiinnittää erityistä huomiota siihen, että päätöksissä korostetaan eri oikeuksista maksettavien korvausten itsenäistä tai toisistaan riippumatonta määräytymistä: Muista oikeuksista, esimerkiksi tekijöiden oikeuksista, maksettavia korvauksia tai osapuolten aikaisempia sopimuksia ei ole hyväksytty automaattisesti markkinahinnan määrittäjiksi, jos osapuolet ovat kyenneet osoittamaan, että aikaisemmin sovittu korvaustaso ei vastaa markkinahintaa. Päätöksistä ilmenee myös, että korvaukset on määritettävä sen toimintaympäristön mukaan, jossa niihin liittyvää toimintaa harjoitetaan. Oikea hinta Oikeuskäytännöstä Rechardt toteaa lopuksi, että australialainen tuomioistuin sivusi tuomiossaan myös korvaustasojen nousemisen seurauksia. Tuomioistuin lausui, että uusi korkeampi korvaustaso saattaa johtaa siihen, että kaikilla ei ole varaa käyttää äänitteitä. Tämä on kuitenkin markkinataloudessa normaalia. Miksi äänitteiden oikeudenhaltijoiden pitäisi vastoin tahtoaan subventoida käyttäjien toimintaa käypää markkinahintaa alemmilla korvaustariffeilla? Kyseisissä päätöksissä korvaus on määrätty normaalien hinnanmääräytymismekanismien mukaan. Esityskorvausten määrittäminen markkinahintaisiksi merkitsee, että oikeuksista maksettavat korvaukset tulevat nousemaan huomattavasti eri puolilla maailmaa. Rechardt pitää tätä kehityssuuntaa tervetulleena sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjien kannalta: Pitkällä tähtäimellä on kaikkien kannalta parasta, että markkinoilla maksetaan tuotteesta oikea hinta. Äänitteiden esitysoikeuksien tai muiden immateriaalioikeuksien markkinat eivät ole tästä mikään poikkeus. 1) Tariffikomission (pj. Gilles Andreani) antama päätös 2) Australian Copyright Tribunal, annettu päätös nro CT2 OF ) Copyright Royalty Board (CRB), annettu päätös nro CRB/DTRA 19

20 P Y K Ä L Ä V I I D A K K O Lukijoiden kysymyksiin vastaamassa tällä kertaa Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. PIIRROS: JOUKO INNANEN Äänitteiden tuottajat ja äänitteillä esiintyvät taiteilijat ovat entistä enemmän kiinnostuneita äänitteiden radiokäytöstä kertyvistä korvauksista. Siksi pykäläviidakossa käsitellään tällä kertaa radioiden esityskorvausten kertymiseen ja määräytymiseen liittyviä perusseikkoja. Miksi Ylen ja kaupallisten radioiden korvaukset poikkeavat toisistaan? Yhtyeemme biisiä on soitettu saamiemme tietojen mukaan käytännössä yhtä paljon sekä Yleisradion kanavilla että eräissä kaupallisissa radioissa. Radiosoitoista saadut korvaukset poikkeavat kuitenkin huomattavasti riippuen siitä, onko kyseessä ollut Yleisradion kanava vai kaupallinen radio. Myös vuotuiset korvausmäärät poikkeavat toisistaan vaikka biisiä on soitettu yhtä paljon. Miksi näin? Yksinkertainen vastaus korvausmäärien erilaisuuteen on se, että Yleisradion ja kaupallisten radioiden esityskorvaukset määräytyvät eri tavoin. Eräs perinteinen syy tähän on ollut se, että Yleisradio on julkisen palvelun toimija, jolla ei ole mainostuloja. Tätä on käytetty perusteena sille, että Yleisradion korvaukset ovat rakenteeltaan minuuttikorvauksia ja ne perustuvat kulloinkin voimassa olevaan minuuttitariffiin. Tänä päivänä voidaan tosin perustellusti kysyä, pitäisikö myös Yleisradion korvausmallin olla jokin muu kuin minuuttitariffi. Käytännössä minuuttitariffi tarkoittaa sitä, että yhdelle äänitteelle kultakin kanavalta kertyvä korvaus eri vuosilta on automaattisesti sitä suurempi, mitä useammin se kunakin vuonna kanavalla soi. Yleisradion kanavilla tapahtuvasta soitosta suoritettavat minuuttihinnat vaihtelevat sen mukaan, esitetäänkö äänitettä esimerkiksi valtakunnallisella kanavalla, kuten Radio Suomessa, ruotsinkielisellä kanavalla vai aluelähetyksessä. Vastaavasti myös vuorokautisella esitysajankohdalla on merkitystä minuuttikorvauksen suuruudelle. Esimerkiksi aamupäivällä valtakunnallisella kanavalla esitettävän äänitteen minuuttihinta on noin kymmenen kertaa korkeampi kuin yöllä valtakunnallisella kanavalla tapahtuvan soiton minuuttihinta. Kaupallisten korvauskaava Kaupallisiin radioihin ei sovelleta minuuttikorvauksia, vaan korvaus perustuu radion vuotuiseen mainostuloon sekä radion lähetyksissä käytettävän Gramex-suojaa nauttivan äänitemusiikin prosentuaaliseen osuuteen radion koko lähetysajasta. Kaupallisten radioiden kohdalla noudatettiin aikaisemmin vuonna 1993 annettua välimiesoikeuden ratkaisua. Tuohon ratkaisuun sisältyi laskentakaava, jonka perusteella radiokohtainen korvaus määräytyi. Korvauksen laskentakaava vuoden 1993 välimiesoikeuden tuomion mukaan: Korvaus musiikin käyttämisestä mainosrahoitteisen radion radiolähetyksissä on määräprosentti kaupallisen radion kalenterivuoden mainostuloista. Määräprosentti lasketaan niin, että radion lähetyksissä käytetyn Gramex-suojaa nauttivan musiikin prosentuaalinen osuus radion koko lähetysajasta jaetaan luvulla 7. Kokonaislähetysaikaan lasketaan kuuluvaksi vain tosiasiallisesti lähetetty puhe- tai musiikkiohjelma. Esimerkki: - Gramex-suojatun äänitemusiikin osuus koko lähetysajasta on 49 %. - kalenterivuoden mainostulot ovat ,00 euroa. Kaava: 49 % = 7 % 7 Korvaus on 7 % ,00 eurosta eli ,00 euroa. Tällä hetkellä kaupallisia radioita koskeva korvauskysymys on kuitenkin auki ja asiasta on vireillä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä Radio Nova vaatii korvausta alennettavaksi huomattavasti lukien. Vastaavasti Gramex on vaatinut oikeudenkäynnissä korvausta korotettavaksi lähtien. Merkittävä peruste Gramexin koro- 20