Villa Karon kulttuurilehti / Villa Karos kulturblad. 1/ vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Villa Karon kulttuurilehti / Villa Karos kulturblad. 1/2013 14. vuosikerta"

Transkriptio

1 Villa Karon kulttuurilehti / Villa Karos kulturblad 1/ vuosikerta 1

2 Hyvät Villa Karon ystävät, Käsissänne oleva Villa Karon kulttuurilehti Akpé (mina: kiitos ) on uudenlainen, tätä kirjoittava toiminnanjohtaja on roolissaan uusi ja muitakin uusia tuulia Villa Karossa puhaltaa. Vanha Jäsenlehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja uutisoi Villa Karon tapahtumista Beninissä ja Suomessa. Lehden toimittajat Kristian Vakkuri ja Jussi Moilanen ovat tehneet kunnioitettavan pitkäjänteisen ja suuren työn lehteä vapaaehtoisesti toimittaen. Heille suuri kiitos siitä, että Villa Karon ystävät ovat saaneet lehden kotiinsa säännöllisesti vuosien ajan. Kristian ja Jussi päättivät suoda enemmän aikaa perheilleen ja niin ollen uutta lehteä toimittaa Villa Karon viestinnästä vastaava Akasia-ryhmä, Anna Ovaskan johdolla. Uudessa lehdessä on ajankohtaisten uutisten sijaan kirjoituksia ja kuvia kulttuurista, uutiset puolestaan löytyvät Akasia-blogista (www.villakaro.org/akasia-news) ja jäsenille kuukausittain lähetettävästä sähköisestä uutiskirjeestä. Uusi kulttuurilehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Luette siis ensimmäistä vuoden 2013 kahdesta numerosta. Minulla oli ilo aloittaa Villa Karon ystävien toiminnanjohtajana tämän vuoden tammikuussa. Villa Karo oli ensimmäinen taho, joka toivotti minut avosylin tervetulleeksi Afrikkaan, jonne olen sittemmin solminut ammatillisia ja perhesiteitä enemmänkin. Siksipä olen riemuissani saadessani työskennellä Villa Karon ystävien toiminnanjohtajana. Akpé kaka, kiitos paljon kaikille! Myös Beninissä rakennetaan uutta. Entistä pankkirakennusta kunnostetaan Villa Karoa vastapäätä galleriatilaksi. Katariina Timonen kirjoittaa Petit muséen uusista tuulista tässä lehdessä. Uutta on myös yhä vahvistuva yhteistyö afrikkalaisten taiteilijoiden kanssa, heistä Nana Oforiatta-Ayimia on haastateltu sivulla 4. Lehden kuvituksesta vastaavat valokuvaajat Kenneth Bamberg, Stefan Bremer, Miikka Kiminki, Hannu Lindroos, Marco Peretto sekä taidemaalari Anna Retulainen. Kirjoittajina on joukko Villa Karossa vierailleita taiteilijoita ja tutkijoita. Beniniläisen myrskyn keskeltä mielenkiintoisia lukuhetkiä toivottaen, Linnea Olamo Kansi ja viereisen sivun kuva: Anna Retulainen, Paula ja Ananas (2013), tussi paperille, kuvaaja Jussi Tiainen Dear Friends of Villa Karo, In the life of the Finnish-African Cultural Center the first four months of the year 2013 were full of collective waves of inspiration associated with a wide spread of great and positive intentions gathered from a burning desire for creativity. Arrivals and departures of residents started on a very good note in January: Timo Sipola (journalist), Liisa Väisänen (Ph.D) and her husband Marco Peretto (photographer), Risto Lindstedt (journalist) and his wife Päivi Lindstedt, Hannu Lindroos (photographer), Antti Sundberg (musician), Tuukka Vuorinen (musician), Aapo Halonen (musician) and Leena Eilittä (researcher) were those who happily crossed the boundary from year 2012 into 2013 in the premises of Villa Karo. Among the lucky ones who spent the New Year in Grand-Popo was a group of Estonians led by Triin Toompuu who toured Ghana, Togo and Benin. With arrivals in January through to April, Villa Karo attracted also a lot of external collaborators with resident artists like Tytti Oittinen (film director), Ilpo Jauhiainen (soundscape artist), Dan Henriksson (play writer), Anna Retulainen (painter), Pirkko Kaartinen (writer) and her husband Reijo Mälkiä, Eri Shimatsuka (textile designer) and Nana Oforiatta-Ayim (writer, film maker). Another event that enlivened the house was a two weeks workshop by ten African artists from Togo, Benin and Nigeria led by Godfrey Okorodus living in Belgium. Grand-Popo s population is constantly in contact with Villa Karo through direct collaboration with local artists either via collective or personal projects like environmental education and arts in general. Visitors from all walks of life animated Villa Karo s activities. A surprise visit from a delegation of Finnish Embassy in Abuja, a group of German tourists, Spanish Architects and Journalist/Correspondent of RFI in Finland, just to mention a few, were welcomed to the center by three charming ladies, Sylvie (chief of programs), Georgette (collection manager) and Taru (CIMO-trainee) omnipresent at their respective posts. To conclude, our beginning of the year has been extremely fruitful with a new mixture of commitments to the cultural world, thanks to artistic qualities of the residents like Dan Henriksson, Tytti Oittinen, Ilpo Jauhiainen and many others! Kwassi D. Akpladokou 2

3 Tämän numeron kansitaiteilija: Anna Retulainen Villa Karossa Mustia ei näe pimeällä. Olin ihan musta matkan jäljiltä. G. näytti normaalilta, mustassa ihossa ei näy mikään. Annalle kymmenen viikkoa Villa Karossa keväällä 2013 ovat olleet aktiivista ympäröivän yhteiskunnan havainnointia monilla tasoilla: ymmärtämistä, analysointia, ihmettelyä, jäsentämistä; piirtäen, keskustelemalla, ajattelemalla. Tata somba. Ei ole todellista, en jaksa uskoa tätä todeksi. Olen taas lavastettu Afrikkaan. Yksi eniten huomiota herättänyt piirre afrikkalaisessa, beniniläisessä ja grandpopolaisessa todellisuudessa ovat ihmisten väliset suhteet. Taloudellinen tilanne ja fyysiset olosuhteet ovat ehkä jotenkin hahmotettavissa katseen avulla; katsomalla voi saada käsityksen ulkoisista elinolosuhteista ja esimerkiksi köyhimmissä kylissä vallitsevasta kurjuudesta. Taustalla olevista arvoista, normeista, perinteistä ja niiden vaikutuksesta tapakulttuuriin sen sijaan pystymme eurooppalaisina (ulkopuolisina) ehkä parhaassakin tapauksessa saamaan vain valjun impression. Tekemisen tavat ja syyt, toisinaan jopa itse tekeminen näyttäytyvät välillä käsittämättöminä, ja taustalla vaikuttavien syiden selittäminen on pitkällinen prosessi, joka ei edes takaa ymmärtämistä. Todellisuus on täysin toinen kuin omani. En ymmärrä mistään mitään, mitä kauemmin olen täällä, sitä enemmän kysymyksiä kohtaan. Haluaisin peseytyä, mutta ei ole hajuakaan, miten se tapahtuu. Pakko selvittää. Peseydyin katottomassa savimajassa. Likaista. Hämmentävää, miten lian keskellä voi elää. Jotenkin tuntuu, että olen sisällä epätodellisessa unessa ja herään pian. Mitään ei tapahdu, ei nyt eikä koskaan. On vain loputon odotus. On hämmentävää, että tämä on jonkun todellisuus. Koulutus lienee ainoa tie parempaan suuntaan kehityksessä; eteenpäin. Koulutuksen arvostus sen sijaan jää kysymysmerkiksi. Kalastajan todellisuus on meressä, kalassa. Sodabissa. Miesten ja naisten väliset suhteet ovat beniniläisessä yhteiskunnassa suomalaisittain vanhanaikaisella tasolla. Erityisesti pienessä kylässä; naiset ovat kotona lasten kanssa tai kaduilla myymässä ruokaa, kaikenlaista pientavaraa... miehet viettävät aikaa kavereiden kanssa ulkona istuen. Karrikoidusti, mutta usein todellisuus näyttäytyy sellaisena. Tähän todellisuuteen valkoinen, eurooppalainen yovo-nainen, joka haluaa nähdä ja tutustua pintaa syvemmältä ympäristöön, voi toisinaan olla vaikea yhtälö. Oleskelunsa loppupuolella Anna teki reilun viikon kestäneen Beninin ympäriajon mopolla. Sellaisen matkan tekeminen täysin yksin, valkoisena, naisena olisi lähes mahdotonta, mutta myös yksinäinen yovo-nainen paikallisen seurassa aiheuttaa monenlaisia reaktioita, joista kaikkiin ei ole aina yksiselitteisen helppo suhtautua. Oman itsemääräämisoikeuden ja vapauden rajat ovat häilyvät ja eroavat siitä, mihin olemme suomalaisessa yhteiskunnassa tottuneet. Matka oli Annalle kaikesta huolimatta oleskelun kohokohta, jonka aikana pääsi näkemään paljon ja usein käsittämättömiä asioita. Sitaatit ovat Annan matkakertomuksesta, joka löytyy kokonaisuudessaan Villa Karon Akasia-sivuilta (www.villakaro.org/akasia). Sain hyvää helmikanaa ja fufua. Siirryin lattialle nukkumaan herättyäni kolmelta siihen, että iso hämähäkki puri minua. Samalla ymmärsin, että tiedän nyt mitä tai miten haluan maalata seuraavaksi Matka, hiljaisuus, mahdollisuus keskittyä on selkeyttänyt ajatukseni, kaipaan jo omalle työhuoneelleni; kotiin. On ihmeellistä, miten matka voi olla niin erilainen eri suuntiin. Ja on ihmeellistä, miten matka on aina niin paljon lyhyempi kotiin päin. Minulla ei ole kiire vielä. Taru Itälinna 3

4 Kirjailija. Öljyn kuvaaja Maalis-huhtikuun vaihteessa Villa Karo vastaanotti vuoden ensimmäisen afrikkalaisen stipendiaattinsa, Nana Oforiatta-Ayim n Ghanasta. Nana on kirjailija ja kulttuurintutkija, joka lisäksi ohjaa, käsikirjoittaa ja tuottaa elokuvia. Villa Karoon Nana tuli kirjoittamaan kirjaansa, jota hän on tähän asti tehnyt muiden töiden ohella. Nana toteaa, että residenssissä hän on saanut mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen keskittymiseen ihan eri tavalla kuin jokapäiväisessä elämässä kotona. Toinen syy kirjailijan saapumiselle juuri nyt oli Villa Karon suomalainen stipendiaatti Ilpo Jauhiainen, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä aiemminkin. Nana ja Ilpo työstivät musiikkia Nanan elokuvaan, ja sen esittelyfilmeihin. Elokuva on dokumentti, jossa on mukana fiktion elementtejä. Teemana on öljy: vuonna 2007 Ghanassa tehtiin ensimmäinen öljylöytö ja jo vuonna 2010 olivat öljyteollisuus ja tuotantokoneistot täydessä käynnissä. Öljyn löytyminen käynnisti valtaisan rakennusbuumin, ja muutamassa vuodessa Accraan nousi useita suuria kauppakeskuksia ja asuinrakennuksia. Kaupunkikuva muuttui nopeaan tahtiin. Idea elokuvasta syntyi, kun Nana seurasi tätä kehitystä; hänelle tuli tarve dokumentoida kovaa vauhtia etenevät tapahtumat. Taustaltaan Nana on kirjallisuuden ja politiikan opiskelija, erityisosaamisenaan venäläinen kirjallisuus, josta hänellä on väitöskirja tekeillä. Maisterintutkintonsa hän on tehnyt afrikkalaisen taiteen historiasta, jonka jälkeen hän on työskennellyt tutkijana YK:n Itä-Euroopan osastolla New Yorkissa. Pohjimmiltaan hän on kuitenkin tuntenut olevansa kirjoittaja, ja pikkuhiljaa hän on suuntautunut enemmän ja enemmän fiktion kirjoittamiseen. Hän on tehnyt ajoittain myös käännöstöitä, joiden kautta hän on saanut kontakteja elokuva-alalta, ja ensimmäisen elokuvan menestymisen jälkeen hän rohkaistui omistautumaan taiteelle kokonaisvaltaisesti. Nanan mukaan hänelle elokuvien tekeminen vastaa kirjoittamista; tarinoiden luomista. Työn alla Nanalla on tällä hetkellä kirja, elokuva ja väitöskirja, joiden lisäksi hän on perustamassa Ghanaan uutta kulttuurikeskusta, jossa aloittelevat taiteilijat voivat päästä esittämään omia töitään ja jossa voitaisiin myös järjestää elokuvailtoja. Tämä auttaisi nuoria taiteilijoita luomaan uskoa itseensä ja taiteeseensa. Viestin välittäminen on Nanalle tärkeä asia. Hänen omalla kohdallaan uskaltaminen on poikinut uusia mahdollisuuksia ja mahdollistanut taiteen tekemisen täysipäiväisesti. Taru Itälinna Hannu Lindroos, Villa Karon jamit (2013) 4

5 Uusia kohtaamisia Villa Karon kevät 2013 Villa Karon kevät 2013 on pitänyt sisällään kohtaamisia, havahtumisia, havaintoja, ajattelua, ihmettelyä, keskusteluja, ymmärtämistä ja/tai sen yrittämistä, suunnitelmia ja niistä hiukan tai hiukan enemmän eroavia toteutuksia, elämyksiä, löytämistä ja löytymistä, näkemistä, kuulemista, ihmisiä eikä Grand-Popoa ja Afrikkaa tunteville (tai hyvällä eläytymiskyvyllä ja mielikuvituksella varustetuille) tulle yllätyksenä, että ihmisten lisäksi myös eläimiä. Alkuvuoden stipendiaateista Antti Sundberg ja Tuukka Vuorinen sukelsivat vodun-uskonnon ja afrikkalaisten rytmien maailmaan opinnäytetöitään sekä orkesteriaan varten. Aapo Halonen tutustui ko. rytmeihin hyödyntääkseen niitä omassa työssään musiikin opettajana. Yhteistyötä tehtiin paikallisten muusikoiden kanssa rumputunneilla ja yhteisiä nauhoituksia tehden. Samaa teemaa jatkoi myöhemmin keväällä äänitaiteilija Ilpo Jauhiainen, jonka äänimaisemat saivat uutta inspiraatiota Länsi-Afrikassa Ouagadougousta Cotonoun kautta Lagosiin. Tammikuussa vodunjuhlien aikaan valokuvaaja Hannu Lindroos ja toimittaja Risto Lindstedt vaimonsa Päivi Lindstedtin kanssa työstivät reportaasia vodunista Suomen Kuvalehteen (ilmestyi SK:n numerossa 11, ). Toimittaja Timo Sipola tutki journalistien sananvapautta ranskan- ja englanninkielisissä maissa (Benin, Togo, Ghana, Nigeria). Kirjallisuudentutkija Leena Eilittä osallistui runofestivaalille Ouidahissa ja ystävystyi paikallisten taiteilijoiden kanssa. Teatteriohjaaja Tytti Oittinen ja teatterinjohtaja Dan Henriksson elävöittivät Villa Karon parvekekeskusteluja, Grand-Popon paikallisyhteisöä ja hautajaisseuruetta ammattimaisilla tanssimuuveillaan ja edistivät siinä sivussa kirjallisia töitään tekniikan sallimissa rajoissa. Ghanalainen kirjailija, elokuvantekijä ja kulttuurintutkija Nana Oforiatta-Ayim oli Villa Karon vuoden ensimmäinen afrikkalainen stipendiaatti. Suomalaiset loppukevään stipendiaatit kuvataiteilija Anna Retulainen ja tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka hakivat ideoita ja inspiraatiota taiteelliseen työhönsä mm. tutustumalla paikalliseen elämään, ihmisiin, maisemiin (niin mielen kuin fyysisen ympäristön) ja opetellen konkreettisella tasolla esimerkiksi asioiden pään päällä kantamista sekä beniniläisen keittiön saloja. Pirkko Kaartinen ja Reijo Mälkiä keräsivät tietoa yhteiskunnallisista asioista: katolisen kirkon ja koulun toiminnasta, Grand-Popon paikallishistoriasta, paikalli- Hannu Lindroos, Villa Karon jamit (2013) 5

6 sesta terveydenhuollosta ja trooppisten sairauksien parantamisesta niin perinteisin kuin moderneimmin metodein. Uusi askel suomalais-afrikkalaisessa yhteistyössä odottaa toteutumistaan, kun Laurea-ammattikorkeakoulu lähetti opiskelijaedustajansa Terhi Hautasen kartoittamaan yhteistyömahdollisuuksia beniniläisten oppilaitosten ja Laurean välillä. Tapaamisia saatiin järjestymään molempiin Cotonoussa sijaitseviin yliopistoihin (Abomey-Calavi ja Houdegbe) ja vastaanotto oli mitä lämpimin. Toinen merkittävä asia oli kolmen afrikkalaisen stipendiaatin saapuminen toukokuussa Villa Karoon. Afrikkalaisten stipendiaattien määrän lisääminen on ollut toiveissa suomalais-afrikkalaisen yhteistyön lisäämiseksi ja oikeasti elävien kontaktien luomiseksi. Jälleen kerran laaja kirjo eri alojen tekijöitä on siis asuttanut Villa Karon toisen kerroksen viittä huonetta (ja satunnaisesti myös sitä kuudetta, alakerrassa) ja heidän työnsä seuraaminen, helpottaminen ja mahdollistaminen on ollut mitä mielenkiintoisinta, ainakin ensikertalaiselle CIMO-harjoittelijalle. Useaan otteeseen on huomattu kuinka yhteisö voi parhaimmillaan toimia ja mahdollistaa merkittäviä ja muistettavia kokemuksia ja kontakteja. Ihmiset ovat uskomattomia. Retkiä ympäri maata on tänäkin keväänä tehty: Pendjarin luonnonpuisto pohjoisessa, Ouidah voduneineen ja orjahistorioineen, Abomeyn kuninkaalliset asuinsijat, Bohiconin maanalaiset asuinpaikat, Lomé enemmän tai vähemmän helmeilevänä, Possotomé raikkaine lähdevesineen. Erilaisia lähtöjuhlallisuuksia on myös ollut: Mono-joen risteily ja piknik, cocktail-tilaisuus Villa Karon terassilla henkilökunnan ja ystävien kesken, grillausta tähtitaivaan alla pimeällä rannalla, illallinen Aubergessa tai drinkkejä Leijonabaarissa ja Victor sissa. Kullakin näköisensä, tärkeintä on henki. Grand-Popon ulkopuolellakin on elämää, ja helmikuun lopulla Villa Karo lähti valloittamaan maailmaa! Cotonoussa sijaitsevassa Yes Papa -baarissa ja keikkapaikassa järjestettiin suomalaisafrikkalainen ilta, jossa esiintyivät grandpopolaiset World Music System ja CLAN Georges Agbazahoun johdolla sekä Villa Karon stipendiaatti Ilpo Jauhiainen, ja lopuksi Yes Papan residenttinä soittava Gil Gnonnas ja bändinsä, jonka ajatuksesta tapahtuman järjestäminen alun perin lähti liikkeelle. Helmi-maaliskuun vaihteessa valloitusvuorossa oli Burkina Faso ja afrikkalaisen elokuvan festivaali Fespaco (Festival panafricain du cinéma et de la télévision de Ouagadougou). Vuorokauden mittaisilla bussimatkoilla ehti nähdä kaikenlaisia maisemia ja tutustua kolmen maan rajamuodollisuuksiin, kun paluumatka tehtiin Togon kautta. Näillä ulostuloilla (=sortie, kielivammaisuus vaivaa toisinaan vieraassa ympäristössä) on toivottavasti kauaskantoisia seurauksia, jotta suomalais-afrikkalainen yhteistyö kulttuurin saralla kehittyisi ja voisi hyvin. Maaliskuussa Villa Karon monitoimitilan Lissa Gbassan valtasivat taiteilijat lähiseuduilta; Beninistä, Togosta ja Nigeriasta tullut kymmenen hengen taiteilijaryhmä järjesti kaksiviikkoisen workshopin Grand-Popossa. Workshop on heille jo perinne, ja joka kerralla on oma teemansa, jonka ympärille taiteilijat kokoontuvat. Tällä kertaa he halusivat keskittyä toisenlaisen Afrikka-kuvan viestimiseen vastapainona länsimaisen median välittämälle kuvalle köyhyydestä ja kurjuudesta. Tällaiset tapahtumat ovat myös mitä parhainta toimintaa kulttuurikeskuksessa; välillä kontaktit tulevat vuoren luo eikä niitä tarvitse lähteä merta edemmäs etsimään. Paikan päällä tapahtuvasta toiminnasta: Villa Karon viikoittaiset elokuvaillat ja kuukausittaiset konsertit ovat edelleen tärkeä osa sitä kulttuuritarjontaa, joka on kaikkien ulottuvilla. Tapahtumien maksuttomuus on tärkeä periaate, josta pidetään kiinni. Näin kaikkien on mahdollista osallistua, ja molemmat tapahtumat keräävät runsaasti kaikenikäistä yleisöä. Konserttien alussa on tänä keväänä päästy seuraamaan myös mahdollisia tulevia artisteja, kun grandpopolaiset lapset ovat esittäneet laulu-, soitto- ja tanssitaitojaan, joita harjoitellaan viikoittaisessa musiikkikerhossa (jonka yksi vetäjistä on entinen Villa Karon stipendiaatti Camilla Heidenberg). Teemana näissä esityksissä on ollut kierrätys ja roskaamisen vähentäminen, ja Villa Karon konsertti-illat ovat tuoneet viestille kaivattua yleisöä. Villa Karon toiminta jatkuu siis aktiivisena ja yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Stipendiaattien projektit, ja tärkeimpänä kaikesta heidän persoonallisuutensa ja kiinnostuksensa paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin, luovat jatkuvasti uusia kontaktipintoja ja avaavat ovia uusiin maailmoihin. Ymmärrys on aina hetkittäistä, kontekstisidonnaista, ja universaalin ymmärryksen vaatiminen tai odottaminen on lienee utopiaa, mutta välähdykset muista maailmoista voivat toimia palapelin osasina ja auttaa kokonaiskuvan hahmottumisessa. Koskaan ei tule valmista, aina on mahdollisuus muutokseen. Onneksi! Kiitos kaikille! Akpé loo! Taru Itälinna 6

7 7 Marco Peretto, Villa Karo s Staff (2013)

8 Valokuva on aina tarina Stefan Bremer Stefan Bremeristä: Koska olen ennakkoluuloinen ihminen, valokuvaus on tarjonnut minulle monia mahdollisuuksia romuttaa ennakkokäsityksiäni yhä uudestaan, sillä valokuva on oiva tapa lähestyä ihmisiä ja ilmiöitä. Valokuva on alibi ja notkeasti taipuva tekemisen muoto. Valokuva on yhden ihmisen teatteria: voit olla kirjoittaja, dramaturgi, ohjaaja, tekninen toteuttaja ja lavastaja. Valokuva syleilee maailmoja, mutta on samalla mahdottoman intiimi. Kaikesta tärkeimpänä on vapaus syventyä ja toimia, hymyillä ja raivota, tuntea ja reagoida. Valokuva voi olla poliittinen, mutta koskaan se ei ole demokraattinen. Se on yhden ihmisen näkemys ja tulkinta. (Teoksessa Raivo ja haltioituminen, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 8, Musta Taide, 2000.) Maaliskuussa 2013 on Vatikaaniin valittu uusi paavi, kevät viivyttelee tuloaan Suomeen, pakkasta on -13 astetta. Pursimiehenkadun kahvilassa Helsingin Punavuoressa Stefan Bremer kertoo näkemyksiään valokuvasta, Afrikasta ja valokuvaaja Stefan Bremeristä. Afrikka vihonviimeinen maailmankolkka Mediassa valokuvat ja teksti ovat keskinäisessä suhteessa parhaimmillaan onnellisessa avoliitossa ne täydentävät toisiaan. Joka tapauksessa Afrikkaa koskevien valokuvien käyttö mediassa on huomattavasti laajentunut ja ikävä kyllä se on laajentunut yhä enemmän käsittelemään ikivanhoja kliseitä, sotaa, aidsia korruptiota etc. Toisaalta tämän päivän matkailukuvat tasoittavat tätä kärjistymistä, mutta syvälle ytimiin tunkeutuva raportointi Afrikasta on heikoissa kantimissa. Omissa valokuvaprojekteissani olen aina pyrkinyt antamaan ihmisten ja kohteitteni kertoa todellisuuden toisesta puolesta, arjesta ja niistä näkemyksistä, jotka aidosti elävät, sykkivät, hengittävät. Afrikka edelleenkin on monille kuvaajille yksi maailman vihonviimeisimmistä kolkista kehitysmaa. Afrikan raportoijat eivät aina ymmärrä tai eivät osaa lukea maanosan pursuavaa elinvoimaa ja dynamiikkaa. Eivät osaa etsiä. Eivät näe. Kun mainitaan käsite valokuva Afrikasta, tulee ihmisille yhä vieläkin ensimmäisenä mieleen sotilaat ja kärsivät lapset. Vanha mielikuvaa elää sitkeänä. Valokuva kertoo Ilman kommentoivaa (selittävää/tarkentavaa) tekstiä valokuva on irrallinen orpo piru. Jo niukkakin tekstiyhteys kertoo kuvasta jotain, mutta mitä enemmän kuvasta voidaan jakaa tietoa, sitä paremmin kuvan message palvelee kuvaa ja sen vastaanottajaa. Parhaimmillaan valokuva on aina tarina. Keskeistä informaatiota ovat tietenkin kuvauspaikka, päivämäärä ja tieto kuvan ottajasta. Ja ellei tekstikonteksti avaa kuvaa tarpeeksi, tehdään kuvalle, kuvan vastaanottajalle, lukijalle ja katsojalle oikeutta, jos kerrotaan, mitä kuvassa tapahtuu. Ei pidä unohtaa valokuvan dokumentaarista tehtävää. Kuvatietojen dokumentointi on keskeistä, kun ajatellaan valokuvan käyttöä tekstin täydentäjänä. Tai päinvastoin myös valokuva voi olla se keskeinen objekti, josta teksti haarautuu ja kasvaa omiin mittoihinsa. On äärettömän tärkeätä, että kuvaajalla itsellään on tallessa mahdollisimman täydellinen kuvan historia. Jos verrataan vaikkapa maalaustaiteeseen, niin todistettavasti Picasson tekemäksi merkitty taulu, jonka luomisvaihe tunnetaan, on informaatio-arvoltaan arvokkaampi kuin taulu, jota ainoastaan epäillään Picasson tekemäksi. On mentävä kuvan taakse Kun puhutaan afrikkalaisesta valokuvasta, juututaan liian helposti siihen eksotiikkaan, jota Afrikka ihan oikeasti tarjoaa. Tottuneellekin länsimaiselle kävijälle Afrikan eksotiikka on totta eikä siinä kokemuksessa ole mitään tuomittavaa eikä hävettävää. Me elämme suomalaisessa maailmassa ja meitä hallitsevat suomalaiset / eurooppalaiset /valkoisen miehen kauneus-käsitteet. On helpompaa kuvata helppoja kohteita ja kun periaatteessa kaikki kuvauskohteet ovat toisenlaisia kuin kotona Suomessa, se riittää kiireiselle kuvaajalle. Ei osata tai ei uskalleta mennä kuvan taakse, arkikin on eksotiikkaa, jos tätä kulunutta klishettä halutaan käyttää, mutta arki-eksotiikka on usein informatiivisempaa kuin oudon kaunis kukka tai kirjava naisen hame vastavalossa. Uskallan väittää, että valta-osa Afrikan eksotiikka-kuvista yhä vielä tunnelmoi afrikkalaista auringonlaskua. Valokuvan ottaminen on aggressiivinen tapahtuma Palataan takasin tuohon eksotiikka-termiin. Afrikan-kävijää kiehtoo yhä edelleen alkukantaisuus, mutta on mentävä syvemmälle, täytyy voida työskennellä kohteen kanssa kauemmin, jos suinkin mahdollista. Afrikkalaiset ovat itse oivaltaneet, mitä esimerkiksi turistikuvaajat haluavat ja turistit / ammattikuvaajatkin eivät usein huomaa olevansa muiden vietävänä. Tämä ei koske yksinomaan Afrikkaa, tokihan Suomessakin toispaikkakuntalainen viedään katsomaan seudun nähtävyyksiä, erikoisuuksia ynnä muita. 8

9 Se on yleismaailmallista. Valokuvaajan kannalta Grand-Popon sijainti Beninissä on erinomainen. Elävä animismi on läsnä kaikkialla, aitoihin kyliin on lyhyt matka, vodun ja Orjarannikon historia nousevat melkein iholle. Kuvaajalla täytyy kuitenkin olla pelisilmää nähdä ja kyky kuunnella, mitä hänelle tarjotaan ja mitä muuta on tarjolla. On tärkeätä, miten ihmistä lähestytään eikä sovi unohtaa sitä tosiseikkaa, että valokuvan ottaminen sittenkin on aggressiivinen tapahtuma. Kun minä vieraana suomalaisena / eurooppalaisena astun sisälle minulle tuntemattoman ihmisen omaan tai perheen yksityiselämään, minä taltioin jotain kohteeni persoonasta ja vien sen pois toiseen tuntemattomaan paikkaan, kulttuurin ja todellisuuteen. Minä vien / varastan osan toisen ihmisen persoonaa. Kun puhutaan Euroopan velasta afrikkalaiselle taiteelle, niin esimerkiksi studiovalokuvien monimieliset kertomukset ovat sitä, jota ei enää löydy meidän länsimaisessa kulttuurissamme, maailmankuvassamme, tavoissamme. Stefan Bremer, Voodoo dans (2002) 9

10 Afrikkalaiseen taidevalokuvaan herätään liian myöhään Parhaimmillaan afrikkalainen taidevalokuva on silloin, kun sitä ei ole tehty tai yritetty tehdä taiteeksi. Afrikkalaisissa studiovalokuvissa tämä näkyy kiehtovalla tavalla. Perhetapahtumiin pukeudutaan juhlavasti, varsinkin aiemmin studiovalokuvan ottaminen/ otattaminen oli, mutta on edelleen merkittävä hetki ja aikanaan retki valokuvaamoon oli myös kallista. Nyt kun jonkin verran on onnistuttu pelastamaan ja säilyttämään afrikkalaisen studiovalokuvan varhaisvaiheita, näyttäytyy koko ketjussa elävästi eri aikakausien kirjo. Tässä afrikkalaisen valokuvan muodossa elävät muistot ja eri aikakaudet voimakkaina. Varsinainen afrikkalainen taidevalokuvaperinne on varsin vaatimatonta ja nuorta, on vaikea löytää Afrikassa pysyvästi asuva taidevalokuvaaja, joka myös tulisi toimeen työstämällä yksinomaan taidevalokuvia. Kiinnostus afrikkalaista valokuvaa kohtaan on herännyt niin myöhään, että paljon on tuhoutunut vanhojen valokuvaajien kuollessa, mutta paljon on vielä löytymättä. Afrikan valtioiden suuren itsenäisyysaallon vanavedessä luvulla nousi itsenäinen afrikkalainen valokuva yleiseen tietoon. Se oli vaativa laji alan afrikkalaisille aloittelijoille, täytyi tuntea kemikaalit, valokuvalaitteisto saattoi olla valkoisten jäljiltä ja jo vanhentunutta, uusien välineiden hankkiminen merkitsi suunnatonta investointia alalle, jonka tulevaisuus oli kysymysmerkki. Kuumuus, kosteus, huonot työskentelyolosuhteet vaativat taidon lisäksi rohkeutta. Lapset Afrikan sielu Omista valokuvistani yksi merkittävimmistä liittyy Beniniin. Olen käynyt siellä kolmesti, vuosina 2002, 2006 ja Olen kuvannut tuhansia/kymmeniätuhansia ruutuja, niistä nostan esiin yhden erityisen kuvan ensimmäiseltä Grand-Popon matkaltani vuodelta Kuvan neljä nuorta poikaa pursuavat elämäniloa, energiaa. Kundit elävät juuri siinä hetkessä, he tietävät, että heitä kuvataan ja heistä heijastuu varmuus, että he tuntevat olevansa pirun hyviä, kylän parhaita tanssijoita ja he luottavat minuun. On kiinnostavaa pohtia nyt, mitä heistä on tullut? Tanssiryhmä tuskin on pysynyt kasassa, mutta onko yksi heistä ryhtynyt mopotaksisuhariksi tai tomaatinviljelijäksi? Onko jostain tullut torikauppias tai tarjoilija läheiseen ravintolaan? Yksi heistä on mennyt töihin Cotonouhun, joku muuttanut ulkomaille ehkä Eurooppaan? Ehkä raivokkaimmin tanssiva poika loistaa kansankynttilänä Grand-Popon ala-asteen koulussa? Haaveeni olisi saada heidät samaan paikkaan tanssimaan vielä kerran. Yksi tärkeä aihepiiri minulle Afrikan sielua (vanhentunut ja kyseenalainen käsite!) valokuviini etsiessäni ovat juuri lapset. Heidän kauttaan voi välittyä aito kuva siitä energisestä ja elämää teeskentelemättömän aidosti heijastavasta Afrikasta, jota on vaikea tavoittaa. Minun on kuvaajana ja heidän reviirilleen tunkeutuneena ansaittava heidän luottamuksensa. Kuvattavien on aistittava se, että minä en käytä enkä tule käyttämään heitä väärin. Minulle tilanne tässä nykyisessä elämänvaiheessa on helppo. Minua eivät sido mitkään rakenteet tai sidonnaisuudet. Minä olen tilivelvollinen vain itselleni ja omalle maailmankuvalleni. Teen sopimuksia ja ratkaisuja vain itseni kanssa. Työkaluksi minulle riittää kyltymätön uteliaisuuteeni ja haluni irtautua ennakkoluuloistani - uusiutuva luonnonvara. Omintakeisuus riittää, jos pystyy kaunistelematta taltioimaan arkipäivää, tavoittaa valokuvaan jotain olennaista, on lähellä sen keskeistä tehtävää löytää totuudenmukainen hetki. Tuon näkökulman löytäminen ja kuvaustilanteen hallinta Afrikassa on länsimainen ongelma kaiken näkyvän toisenlaisuus / erilaisuus hämmentää. Onko valokuva enää totta? Tiedonvälityksen muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ovat monet menettäneet uskonsa kuvien aitouteen esimerkiksi suurten uutisten yhteydessä. Suurten kuvatoimistojen kuvajournalismin etiikka on kuitenkin luotettavan lahjomaton, se säätelee tarkasti kuvien käyttöä, kuvat sertifikoidaan, kuvien aitous taataan ja kuvien käytölle on asetettu tiukat säännöt. Kuvien sävyjen tummentaminen tai vaalentaminen on luvallista, mutta kuvia ei saa muotoilla, niihin ei saa lisätä tai niistä poistaa mitään ja tähän sitoutuvat myös kuvien vastaanottajat. B-luokan julkaisujen kuvamanipulointi on mitään kaihtamatonta valokuvien Villiä Länttä. Digitalisointi merkitsee 2000-luvun valokuvan suurinta mullistusta. Kuvaottamisen helppous merkitsee samalla, että ihmiset eivät katso aiheelliseksi merkitä muistiin keskeisiä kuvatietoja, jolloin muistitikuilla ja tietokoneissa piileskelevät kuvat menettävät osan arvoaan. Satoja miljoonia digikuvia on hävinnyt ja häviää yhä enemmän tekniikan yleistyessä tietymättömiin. Kun syystäkin itketään paperikuvien katoamista, niin joissakin muodoissa se säilyy yhä edelleen esimerkiksi on säilynyt tapa kehystää muotokuvia ja perhetapahtumia mieluummin seinille ja kirjahyllyyn kuin muistitikulle kenkälaatikkoon. 10

11 Valpuri Kylmänen, Lähtö Tokpa-Aizon kylästä tanssien (2005) Valokuva historian todistajana Varsinkin Afrikassa valokuvalla on erityisen keskeinen rooli historian todistuskappaleena. Kun suuri osa afrikkalaista historian perinnettä on kulkeutunut suusta suuhun - menetelmänä sukupolvesta toiseen, merkitsi valokuva tullessaan valkoisten siirtomaaherrojen mukana tärkeää muutosta. Vaikka valokuvat 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkupuolelta ovat lähes sataprosenttisesti valkoisten ottamia, ne ovat historian mykkiä todistajia ja silminnäkijöitä. Vaikka niissä useimmiten kuvastuu valkoisten ja mustien eriarvoisuus, ne samalla taltioivat rakennuksia, ihmisiä, uskontoa, vaatetusta, työtä, tekniikan tuloa, teollisuutta ja arkea toisella tavalla kuin valkoisilta jääneet kirjalliset dokumentit. Olen liikkunut maailmalla ja aika monissa Afrikan maissa. Jos ajatellaan minun Afrikka-osaamistani, niin skaalassa 1000 kilometriä on minun Afrikka-tuntemukseni noin millimetrin luokkaa. On vielä pitkä matka edessä. Olen onnellinen ja ylpeä siitä, että olen voinut elättää itseni valokuvaajana. Olen ollut etuoikeutettu suhteessa toimeksiantoihin, koska niiden kautta olen tutustunut kaikenkarvaisiin ihmisiin ja outoihin tilanteisiin. Olen myös onnellinen opettajakokemuksistani, koska olen saanut työskennellä niin monien lahjakkaiden ja hauskojen oppilaiden kanssa. Olen saanut mahdollisuuden tehdä yhteistyötä monien luovien alojen ihmisten kanssa ja syventyä tekemisen problematiikkaan monesta näkökulmasta. (Raivo ja haltioituminen) Matti-Juhani Karila 11

12 Villa Karoon lähtevät syksy luvun legendaariset Tulenkantajat pyrkivät ohjaamaan suomalaista kirjallisuutta uusille urille lähemmäs eurooppalaisia virtauksia. Ryhmä pyrki eroon korpikulttuurista ja määritteli suomalaisuuden ensisijaisesti teollisuuden, kaupungistumisen ja modernin taiteen kautta. Tunnuslause oli mahtipontinen: Ikkunat auki Eurooppaan! Villa Karon toiminnan kulmakivi on sen perustamisesta lähtien ollut stipendiaatti/residenssitoiminta, joka vuosien mittaan on kasvanut monipuoliseksi kulttuurien vuorovaikutukseksi. Siinä on ollut samaa tulenkantajien intoa ja uuden etsimisen ja löytämisen intohimoa. Tunnuslause voisi olla: Ikkunat auki Afrikkaan ja maailmaan! Vuosien aikana on Villa Karoon tullut reilusti yli tuhat hakemusta, joista noin 400 stipendiaattia on kutsuttu työskentelemään Grand-Popoon. Hakijoitten kirjo on laaja. Eniten residenssipaikkoja on myönnetty eri alojen kuvataiteilijoille. Lähes yhtä suuri joukko on koostunut musiikin ja tanssin edustajista. Kirjailijat ja sanatyöläiset ovat listassa seuraavina ja tasaisia ryhmiä ovat arkkitehtuuri, teatterin ammattilaiset ja tutkijat. Ilahduttava on sarjakuvan tekijöiden, sirkustaiteilijoiden ja uskontotieteilijöiden hakeutuminen Beniniin. Vuorovaikutusta on lisännyt viime vuosina afrikkalaisten taiteilijoiden liittyminen Villa Karon koko ajan vaihtuvaan taiteilijayhteisöön. Stipendilautakunta, jonka kokoonpano ei ole julkinen, kokoontui toukokuussa 27. kerran. Villa Karon hallitus on päättänyt syksyn 2013 stipendiaateiksi seuraavat hakijat: Ala-Harja, Riikka Ilvesheimo, Gerry Kangasluoma, Sanna Kannosto, Sakari Koski, Kuutti Lassila, Maija Metso, Juha Nummi, Markus Ojanperä, Essi Orenius, Melanie Sorjanen, Axa Smolander, Marjo Söderholm, Linda Timonen, Vilma kirjailija, dramaturgi kirjailija, toimittaja kääntäjä kuvanveistäjä kirjailija, toimittaja antropologi, taidemaalari valokuvaaja kirjailija taiteen maisteri kuvataiteilija toimittaja, ohjaaja muusikko taiteen maisteri muusikko Pronssipantteri 2013 Isolle Numerolle Katukulttuurilehti Iso Numero saa vuoden 2013 Pronssipantterin. Ennakkoluuloton kulttuurilehti on konseptillaan käynnistänyt uuden keskustelun monikulttuurisuudesta ja eriarvoisuudesta puuttuessaan Suomen romanikerjäläisten asemaan. Äärimmäinen köyhyys on sietämätöntä, ja sille pitää tehdä jotain, monilla eri tasoilla. Journalistille luontevin tapa on kirjoittaa epäkohdista ja antaa, kuten nyt, työnsä tulokset eteenpäin, muille myytäviksi. Kerjäämisen edessä koettu kollektiivinen kiusaantuneisuus ja lamaannus voidaan kenties voittaa tätä lehteä ostamalla, tiivisti päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski vuonna 2011 Ison Numeron mission lehden ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa. Lehden kustantaja on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry. Ison Numeron sisältö kootaan pääosin Kultin 200 jäsenlehden piiristä. Vuonna 2001 perustettu Pronssipantteri on Villa Karon kulttuuripalkinto, joka myönnetään vuosittain henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yhteisymmärrystä eri kulttuurien välillä sekä vähentänyt rotujen välisiä ennakkoluuloja. Pronssipantterin historia juontaa kauas 1500-luvun Beninin kuningaskuntaan nykyisen Nigerian alueelle. Pantteri tai leopardi oli hallitsijan symboli, kuningasta itseään kutsuttiin Leopardin pojaksi ja ylistettiin Leopardiksi Maailman kuninkaaksi. Villa Karon Pronssipantteri on näyte Beninin kuningaskunnan kuuluisasta pronssi- ja norsunluukäsityötaidosta. Pronssipantterin saajat Heikki Salojärvi, kirjankustantaja ja suomentaja 2002 Kaisu Isto, Ylen filmiostaja 2003 Aune Laaksonen, Keravan taidemuseon johtaja 2004 Antonia Ringbom, animaatio-filmiohjaaja 2005 Hasse Walli, säveltäjä, muusikko 2006 Ritva Siikala, teatteriohjaaja, kulttuurikeskus Kassandran perustaja 2007 Marjo Kaartinen, kulttuurihistorian dosentti 2008 Olli Löytty, tietokirjailija 2009 Wilson Kirwa, juoksija, satukirjailija 2010 Miia Jonkka, dokumenttiohjaaja 2011 Tiina Lindfors, tanssija, koreografi 2012 Li-Lo Söderholm, Norsenin yläasteen rehtori 12

13 13 Marco Peretto, Villa Karo s Staff (2013)

14 14 Marco Peretto, Villa Karo s Staff (2013)

15 Nya vänner Centre Académique des Arts Africains et d Écoutes de Grand-Popo I januari år 2011 grundade det gifta paret Georges Agbazahou (Benin) och Camilla Heidenberg Agbazahou (Finland) Centre Academique des Arts Africains et d Écoutes de Grand-Popo i Grand Popo, Benin. Camilla var stipendiat vid Villa Karo år 2010 och har sedan dess pendlat mellan Benin och Finland tillsammans med Georges för att jobba för barnen och kulturlivet i Grand-Popo. Centrets främsta mål är att arbeta ideellt och erbjuda aktiviteter och stöd för lokala barn. Paret erbjuder gratis undervisning, verkstäder och uppträdande inför publik. Aktiviteter i musik, marionetter, dans, storytelling, batikfärgning, konst och målning, sportevenemang, miljömedvetenhet med städaktioner och återvinning, firande av högtider exempelvis jul och Lucia. Här berättar Camilla Heidenberg Agbazahou om Centret. Vårt center ligger i centrala Grand-Popo, Anangocomé, precis några hundra meter upp från gravgården. Vi hyr ett hus av Mr André Etienne som jobbar med att återuppbygga sin fars gamla trädgård med medicinväxter, så huset är omgivet av läkande örter, vilket gör vår vän och partner Adja (Adjanohoun Toussaint) glad. Han har ärvt medicinkunskaper av sin mormor, så centret har numera sin alldeles egen medicinman. Den främsta aktiviteten i Centret är undervisning i olika konstformer. Vi vill ge hopp åt barnen, en alternativ språngbräda inför framtiden. Vi har daglig kontakt med barnen, de vet att porten står öppen vare sig det är för att låna en fotboll eller trumma eller delta i undervisning. Vi erbjuder ett socialt center för dem där vi exempelvis organiserar fotbollsmatcher och firar högtider. Undervisningen sker regelbundet i form av verkstäder där barnen är aktiva och kan lära sig exempelvis miljömedvetenhet genom att måla, dansa och sjunga om ämnet. Vi går ut i naturen och plockar upp plast som skräpar ner och använder det till att tillverka marionetter. Barnen har vid flera tillfällen uppträtt på Villa Karos scen och förmedlat miljömedvetenhet genom sång och dans. Eftersom barnen är väldigt upptagna i skolan eller med sysslor i hemmen så har vi gått hem till varje förälder och informerat dem om vår verksamhet och fått deras tillåtelse att barnen kommer till oss. Föräldrarna säger att dom uppskattar mycket det vi gör. Vi upplever att det har varit bra för lokalbefolkningen att se att vi börjat från noll och också kämpar ekonomiskt och materialistiskt. Vi vill inte komma med buller och brak utan sakta bygga upp något tillsammans med omgivningen. Vi har inte ännu någon bidragsgivare som hjälper oss ekonomiskt men vi har nära vänner i Finland och Benin som ger oss ovärderlig hjälp exempelvis Adjanohoun Toussaint, Abdoullaye Boubé, Gabin Ayonhannon och Ibrahim Dicko och vi knyter kontinuerligt vänskapliga och professionella kontakter med finländska konstnärer och kulturarbetare som besöker Villa Karo. Dörren står alltid öppen exempelvis för att komma och dricka lite ataï-te. Förutom att vara en social stund som inbjuder till musicerande och filosoferande brukar teet effektivt rensa upp magbesvär och andra åkommor. Vi samarbetar och uppmuntrar lokala artister i olika projekt. Vi organiserar evenemang så som festivalen FESTIMARCH och MIABA*. Vi välkomnar också volontärer att arbeta med oss, vi kan erbjuda boende och har just haft en ungdom från Helsingfors, Hampus Wallén en 20-årig student hos oss under en månads tid. Han arbetade tillsammans med barnen och lokala musiker. Vår framtidsönskan är att välkomna och ge flera finländska ungdomar chansen att arbeta ideellt och uppleva Afrika genom volontärarbete. Vi har också haft besök av våra vänner i gruppen Teater Venus som sökte inspiration för sin föreställning A Good Sign som hade premiär i Helsingfors i mars Centrets hus stod tomt från början och vi har sakta men säkert jobbat för att fylla det med konst och musik. Vi har byggt ett terrasstak anpassat för de verkstäder och undervisning vi har för barnen. Nu bygger vi en uteplats för marionettverkstäder. Vårt mål är att utveckla Centret så vi kan bygga upp ett område för vår verksamhet där både barn och vuxna kan erbjudas professionella kurser och verkstäder. Vi vill kunna erbjuda mera platser för boende och ta emot donationer och utbyte. Hemma i Europa jobbar vi för anti-rasism och kulturell mångfald genom konserter och undervisning för alla åldrar med vår grupp World Music System. För mig tog mitt liv en helt annorlunda vändning än jag någonsin kunnat ana när jag besökte Benin första gången som stipendiat. Stort tack, Villa Karo! Wendo mabu! Camilla Heidenberg Agbazahou *FESTIMARCH: Féstival International de Marionnettes Contes et Humours (2006, 2011, 2012) MIABA: Marché International des Arts Benin et d ailleurs (2010, 2011, 2012, 2013) 15

16 Kenneth Bamberg (2012), sittandes: Georges Agbazahou, Camilla Heidenberg Agbazahou och Abdoullaye Boubé, stående Riikka Theresa Innanen och Adjanohoun Toussaint Anti-plast konst och ekologiska frågor Riikka Theresa Innanen besökte Villa Karo på hösten 2012 Efter en söndag morgons strand städning, ett initiativ från Montgeron för att rensa stranden från plast skräp, snackar vi med arrangören Adrian Adribaba om hur vi kunde arbeta vidare med att sprida medvetande om avfalls problemet i Grand-Popo. Jag berättar om mina erfarenheter i Finland både med social koreografiska projekt med barn och ungdomar och om den ekologiska koreografin Anima som just visades på Kiasma före jag åkte till Benin. naturfrågor för Villa Karos första lördagens evenemang men som en icke konstnär inte hittat sätt eller metod att komma fram med det. Till slut har vi en plan färdig för ett konst projekt för barnen med temat vad händer med djuren som hamnar i kontakt med plast. Under två veckor och fyra möten med en flexibel ensemble av Grand-Popos barn vi diskuterar, målar, dansar, sjunger och gör berättelser om hur plasten dödar och handikappar både på land och i havet och vad vi skulle kunna själv hitta på att lösa problemet. Den unge tysken har fått fart på Grand-Popos ekoprojekter med att arrangera strand städningens talkon och många andra fina projekter. Adrian har länge hoppats på en barn föreställning med Till sist samlades all material ihop till en föreställning med dans, text och målningar. Kostymerna hade de själv byggt up av de tusentals små svarta plast påsar från stranden. 16

17 Utan samarbete kommer man inte långt Tilläggs till Adrian och Montgeron fick jag äran att samarbeta med den lokala konst centret Centre Académique des Arts Africains et d Écoutes där George Agbazahou och hans team drar workshopper för barnen allt från musik till marionetter. Utan deras kunskaper om den lokala kulturen barnen lever i skulle det ha varit svårt, kanske omöjligt att samarbeta lika smidigt. De kände alla barnen, deras familjer och vardags rutiner och kunde konsultera vad som vad möjligt eller klyftigt att göra. Genom lokala konstnärer kunde barnen också arbeta på sitt eget språk. Jag är helt övertygad att när barnen kunde använda mina i sina texter, kunde de utrycka sig friare, leka med tankar och ord istället för bara de existerande, importerade slogans. Genom sina rap monologer fick de en fin kontakt med publiken som är inte den lättaste att vinna över, men till sist både lyssnade och hejade på dem. TIA: This is Africa I Grand-Popo och Africa ingenting går till slut så som planerat, men oftast blir verkligheten mycket mera spännande! Vårt första möte med barnen blev just en sådan upplevelse: efter att ha set bilder om fiskar, fåglar, hundar och köldpaddor som hade antigen blivit deformerade eller dött av plast, blev fiction fakta: vi fick veta om en befriad sköldpadda. Nu fick vi lägga ner våra pennor och penslar och rusa till stranden och vittna hur en stor fin sköldpadda kröp sakta mot havet. När den äntligen kom in i vågorna kunde vi se den vinka adjö. Helt fantastiskt. Lite annat än TV eller Nintendo. Efter detta fick diskussionen en helt annan tyngd och till sammans med en sköldpadda som hittades död veckan efter tack vare att den hade ätit plast blev barnen ännu mera motiverade att få vuxna att lyssna på vad de hade att säga. Sache sache sache Personligen mest hjärtssmälttande var det att helt plötsligt börja höra Riikka istället för yovo (vit främling). Då ler man som en Hangös kex, för att det säger ju så tydligt: jag ser dig, jag känner dig, vi är vänner. Strandstädnings slogan sache hörs också, vilket är ju fint. Vi får hoppas att via den starka konstnärliga sektorn i Grand Popo kan den unge generationen växa med kunskaper i att tolka och ta itu med de sociala frågorna också via konsten. Via dem finns det också hop för en ekologisk framtid med gyllene sandstränder fria från plast! Riikka Theresa Innanen Miikka Kiminki (2013), strand städning och Turtle Protection 17

18 Kertomilleni tarinoille on ominaista että hahmojen toiminta vaikuttaa usein hiukan hullulta. Marko Turunen Afrikassa Marko Turunen oli residenssissä Villa Karossa syksyllä 2011 Minun nimeni on Marko Turunen. Marko Turusia on tällä hetkellä elossa kappaletta, mikä on kohtuullisen suuri luku suhteutettuna Suomen väestön määrään. Jopa serkullani on sama nimi kuin minulla. Jossain vaiheessa kiinnostuin tästä nimiasiasta ja aloin keräämään eri Marko Turusia. Jotkut heistä toimivat minua paljonkin kiinnostavissa ammateissa, kuten safarinjohtajana, lentäjänä ja rikostutkijana. Syntyi idea tehdä fiktiivinen tarina löytämistäni Marko Turusista sillä ajatuksella, että kyseessä olisikin yksi ja sama henkilö. Vähän samaan tapaan kuin Mustanaamiossa. Mustanaamion uskotaan olevan 400-vuotias, yksi ja sama henkilö, vaikka oikeasti poika on ottanut isänsä paikan Mustanaamiona parinkymmenen sukupolven ajan. Suunnittelemassani tarinassa Afrikalla oli suuri osuus, joten katsoin tarpeelliseksi päästä mantereelle ja nähdä millaista elämä siellä todellisuudessa on. Tutkimusmatka (?) afrikkalaiseen elämään tuli mahdolliseksi Villa Karon residenssin myötä syksyllä Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kaksi kuukautta Beninissä on varsin lyhyt aika ja kokemusta voi pitää loppujen lopuksi vain pintaraapaisuna. Osittain tuohon vaikutti ranskankielen taitamattomuus ja omat hiukan huonot sosiaaliset taidot. Joka tapauksessa katsoin kuitenkin saaneeni tarpeeksi tietoa sanoakseni ymmärtäneeni jotain mitä Afrikassa tai ainakin Benin seudulla tapahtuu, ja miltä siellä näyttää, jotta pystyin kirjoittamaan ja piirtämään tarinan, joka sijoittuu sinne. Kirjassa olen käyttänyt surutta hyväkseni kaikkea toisilta kuulemaani sekä tietysti myös omakohtaisia kokemuksia. Tämän kaiken olen sekoittanut mielikuviin sekä puhtaaseen fantasiaan. Yhden episodin kirjasta on käsikirjoittanut samaan aikaan Villa Karossa ollut kirjailija Helmi Kekkonen. Kirjan tarina ei kerro absoluuttista totuutta mistään vaan on yhden ihmisen pelkistetty näkemys ympäröivästä maailmasta. Kertomilleni tarinoille on ominaista se, että hahmojen toiminta vaikuttaa usein hiukan hullulta, mikä johtunee siitä, että koen itse monesti ihmisten toiminnan järjettömänä. Ennen matkaa olin nähnyt Afrikasta kuvareportaaseja, uutispätkiä, elokuvia ja dokumenttielokuvia, lukenut kirjoja ja sarjakuvia. Minulla oli omasta mielestäni Afrikasta realistinen, mutta hiukan romantisoitu mielikuva. Olin siis tietoinen, että romantisoin Afrikkaa ja, että elämä siellä olisi varmasti erilaista kuin kuvitelmissani. Valmistin itseäni matkaan kuvittelemalla olevani lähdössä vieraalle planeetalle. Minua odottaisi perillä jokin, mitä en osaisi etukäteen arvata. Siltikin todellisuus paikan päällä tuli täydellisenä yllätyksenä. Oli kuin olisin saapunut nurinkuriseen maailmaan maapallon toiselle puolen. Kulttuurishokki oli valtava ja siitä toipuminen kesti 2-4 viikkoa. Näin jälkeenpäin on huvittavaa muistella kuinka merkittäväksi asiaksi esimerkiksi internetyhteys muodostui. Paluu Suomeen oli sitten toinen shokki ja siitä selviäminen kestikin kauemmin. Kieltämättä olin lähtenyt matkaan sillä mielellä, että saattaisin jopa jäädä Afrikan mantereelle. Kävi kuitenkin varsin nopeasti selväksi, ettei se olisi mahdollista. Ainakaan sillä maantieteellisellä alueella missä vierailin. Pitkäkestoisella malarialääkityksellä on kovat haittavaikutukset ja ilmasto oli sittenkin aivan liian kuuma, jotta pystyisin elämään normaalia elämää. Lisäksi Grand-Popon kostea ilmasto ei soveltunut ollenkaan piirtämiseen. Paperi ei kestänyt siellä kuten ei elektroniikkakaan. Ilmasto selittänee ainakin osittain afrikkalaisen taiteen veistopainotteisuuden. Afrikan manner näyttäytyy silmissäni edelleen jännittävänä ja myyttisenä paikkana. Salaperäisyyden verhoa on hiukan raotettu eikä Afrikka ole enää vain villieläimiä ja koskematonta luontoa. Siellä on myös ihmisiä. Oikeita ihmisiä, jotka yrittävät selvitä arjesta samaan tapaan kuin me täällä Suomessa. Olosuhteet ovat vain toisella tapaa haastavat. Afrikasta jäin kaipaamaan erityisesti elämisen vapautta. Paikallisilla tuo vapaus oli tietenkin rajallinen taloudellisista syistä. Tuntui, että Beninissä saattoi tapahtua mitä vain. Kaikki oli mahdollista. Ihminen oli vapaa elämään ja toteuttamaan omia visioitaan, niin hyvässä kuin pahassa, ilman suuria rajoituksia. Suomessa ei tulisi esimerkiksi mieleenkään kuljettaa lehmää niin, että sekä kuski että eläin istuisivat saman mopon kyydissä. Se ei olisi laillista ja jo pelkkänä ajatuksena täysin absurdi. Afrikassa siinä ei ollut mitään kummallista. Joku henkilö oli vain ratkaissut logistisen ongelman sellaisella tavalla kuin se oli hänelle sopivaa ja mahdollista. Marko Turunen 18

19 Sarjakuva on kirjasta Marko Turusen elämä (Daada, 2013). Marko Turusen elämä on trilogian ensimmäinen osa. Sarjan toinen osa Siirtomaan Aave on Tea Tauriaisen piirtämä ja Marko Turusen käsikirjoittama pieni sarjakuvalehti. Lehti tulee Marko Turusen elämä -kirjan mukana. Trilogian kolmas osa Siirtomaan Aave Tappelun taikaa ilmestyy loppuvuodesta 2013 ja on Marko Turusen kirjoittamaa kioskikirjallisuutta. 19

20 Mitä paremmin näyttelyiden teemat onnistutaan kytkemään ihmisten päivittäiseen, arjen taidetta täynnä olevaan elämään, sitä paremmin heidät saavutetaan. Kokoelmia kaikille Villa Karon pienoismuseon laajennuksesta Kansainvälinen museoneuvosto ICOM määrittelee museon seuraavasti: Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään. (ICOM Statutes, Article 2: definitions.) Villa Karon pienoismuseon toimintaperiaatteet osuvat yksiin määritelmän kanssa, vaikka sillä onkin vielä matkaa viralliseksi museoksi. Meneillään oleva uusien näyttelytilojen rakennusurakka tarjoaa tilaisuuden muokata pienoismuseosta elävä kohtaamis- ja oleskelupaikka, johon on kenen tahansa helppo tulla. Tienvierustan rapistuneesta pankkirakennuksesta Villa Karon esinekokoelmille kunnostettava tila on myös nykyistä pienoismuseota otollisemmalla paikalla niin lähestyttävyys- kuin mainontamielessäkin. Tulevaisuuden haasteisiin sisältyvät museoiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluva kulttuuriperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville ja ennen kaikkea tämän kulttuuriperinnön välittäminen yleisölle. Togon kansallismuseon avaria, kävijöistä tyhjiä saleja vuosi sitten kiertäessäni yleisökysymys leijui raskaana ilmassa. Miten ihmiset saadaan museoihin? Pienoismuseon kävijäkunta on tähän mennessä koostunut lähinnä ulkomaisista turisteista, residenssin asukkaista, paikallisista vaikuttajista sekä 5-10 kertaa vuodessa saapuvista jättimäisistä koululaisryhmistä. Suurin osa grandpopolaisista ei ole löytänyt tietään omasta kulttuuristaan kertovien näyttelyiden pariin. Sama ongelma pohdituttaa toki kaikkialla: Helsingissä järjestettiin vastikään valtakunnallisen Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen päätösseminaari Altistutaan asiakkaille! Museoiden johtamis- ja toimintamallit muutoksessa, jossa pyrittiin löytämään tapoja kehittää entistä asiakaslähtöisempiä museopalveluja. Kävijöiden huomioonotto ja museoiden saavutettavuus ovat olleet jo kauan tapetilla ja esimerkiksi Kiasmassa nykytaiteen imagoa on järjestelmällisesti muokattu arkisemmaksi ja lähestyttävämmäksi. Nimenomaan arkiaspekti tulisi huomioida Villa Karon pienoismuseonkin toiminnassa. Mitä paremmin näyttelyiden teemat onnistutaan kytkemään ihmisten päivittäiseen, arjen taidetta täynnä olevaan elämään, sitä paremmin heidät saavutetaan. Näin ollen konkreettinen yleisötyö, kuten paikallisyhteisön näkemysten sisällyttäminen pienoismuseon toiminnan suunnitteluun, opastukset, tapahtumat, työpajat, avoimet ovet ja keskusteluyhteys museohenkilökunnan kanssa mahdollistaisivat ICOM:in määritelmän mukaisen yhteiskuntaa palvelevan asenteen ja tiedonvälityksen toteutumisen. Villa Karon uuden pienoismuseon loistava tulevaisuus on joka tapauksessa ihan nurkan takana ja meidän kaikkien käsissä, asuimmepa sitten Suomessa tai Beninissä. Katariina Timonen 20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA SYKSY 2014 kuva Seilo Ristimäki Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA Rakkaus tulee ja menee, mutta koskaan se ei tule tilaamalla. Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Väärennös kirjallisuuden peilinä

Väärennös kirjallisuuden peilinä Väärennös kirjallisuuden peilinä F T S A N N A N Y Q V I S T N U O R T E N A K A T E M I A K L U B I S U O M A L A I N E N T I E D E A K A T E M I A 2 2. H U H T I K U U T A 2 0 1 3 FT Sanna Nyqvist Yleisen

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot