TOKI ammatillisessa koulutuksessa

Transkriptio

1 TOKI ammatillisessa koulutuksessa Pirjo Väyrynen (toim.) Toisen kotimaisen kielen kehittämishanke Loppuraportti ammatillisen koulutuksen hankkeista Opetushallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT AMMATILLISISSA PERUS- TUTKINNOISSA Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov TOKI-HANKE AMMATILLISELLA TOISELLA ASTEELLA AVUSTUKSET RAPORTOINTI JA TIEDOTTAMINEN MITÄ JA MITEN TOKI-HANKKEEN AVULLA ON TOTEUTETTU? HYVIÄ TULOKSIA JA KÄYTÄNTEITÄ PÄHKINÄNKUORESSA Kielirikasteinen työssäoppiminen Valinnaiset tutkinnon osat Väntjänst ja Tandem Ammatillisten opintojen ja ruotsin integrointi opetusravintolassa Yritysyhteistyötä ja opintomatkoja Teatteria kaukana ja kotona Vierailuja ja näyttelyitä Aktiviteetit koulussa Oppimateriaalit TULOKSIA JA VAIKUTTAVUUTTA LOPPUARVIO LIITE 1 TOKI kom och blev en del av vardagen LIITE 2 Ammattiopisto Lappian raportti

3 TOKI Toisen kotimaisen kielen kehittämishanke ammatillisessa koulutuksessa Opetushallituksen rahoittama hanke toisen kotimaisen kielen ja kulttuurin kiinnostuksen, opetuksen ja opiskelun edistämiseksi 1. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT AMMATILLISISSA PERUSTUTKINNOISSA Toisen kotimaisen kielen opinnot kuuluvat ammatillisissa perustutkinnoissa (laajuus 120 opintoviikkoa, ov) kaikilta opiskelijoilta vaadittaviin yhteisiin opintoihin. Uusissa ammatillisen perustutkinnon perusteissa ne ovat osa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (20 ov) pakollisia opintoja ja laajuudeltaan ruotsin kielessä 1 ov ja suomen kielessä 2 ov. Lisäksi toisen kotimaisen kielen opintoja on mahdollista ottaa osaksi muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa valinnaisina tutkinnon osina enintään 10 opintoviikkoa. Ammattialasta ja tutkinnosta riippuen myös ammattiopintoihin voi sisältyä toisen kotimaisen kielen opintoja. 2

4 1.1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov Opintojen tavoitteena on, että opiskelija selviytyy opiskelemansa alan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista ruotsin kielellä ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on kuvattu kielitaidon arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohteita ovat: tiedon hankinta tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen kielen ja kulttuurin merkitys kielenopiskelu. Kullekin arvioinnin kohteelle on arviointikriteerit kuvattu tyydyttävän T1 hyvän H2 kiitettävän K3 tason osaamisena. Tutkinnon perusteissa on myös mainittu mihin elinikäisen oppimisen avaintaidoista ruotsin kielen opiskelu liittyy, sekä miten opinnot vastaavat Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteistä eurooppalaista viitekehystä. 2. TOKI-HANKE AMMATILLISELLA TOISELLA ASTEELLA Ammatillisessa TOKI -hankkeessa tavoitteena oli: Löytää keinoja toisen kotimaisen kielen opetuksen kiinnostuksen ja oppimistulosten parantamiseksi lisäämällä yhteydenpitoa ruotsinkielisiin yrityksiin ja oppilaitoksiin, kaksikielisiin työpaikkoihin ja ympäristöihin. 3

5 Lisätä ruotsin kielen opiskelua tarjoamalla valinnaisia opintoja. Integroida ruotsin kielen opetusta ammatinopetukseen. Monipuolistaa opetusta ja kehittää menetelmiä ja sisältöjä, jotka tekevät ruotsin kielen opiskelun motivoivaksi ja mielenkiintoiseksi. Hankkeeseen mukaan valitut koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset organisoituivat vielä tutkintokohtaisiksi ja teemaverkoiksi. Hanke toimi yhteistyössä Hanasaaren Svenska nu -hankkeen kanssa ja hyödynsi myös Pohjola-Nordenin, Cimon ja Opetushallituksen kansainvälistä yhteistyötä ja opettaja- ja opiskelijavaihtoa. TOKI-hanke käynnistyi ensin yleissivistävässä koulutuksessa vuonna Ammatillisella toisella asteella hanke alkoi vuonna 2008 ja päättyi Hankkeessa aktiivisina toimijoina (koordinaattorien nimet suluissa) ovat olleet: Ahlmanin ammattiopisto, Tampere (lehtori Terttu Siekkinen) Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornio (lehtori Päivi Innala) Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylä (lehtorit Annika Naski, Pirkko Tuomaala ja Riikka Kortteinen) Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda, Kerava (lehtori Tiina Halonen) Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto (lehtori Eija Malila) Kokkolan ammattiopisto (lehtori Terttu Sälli) Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes (lehtori Anna-Liisa Jeskanen-Aarnipuro vuoden 2009 loppuun saakka ja lehtori Leena Kukkonen vuosina 2010 ja 2011) Turun ammatti-instituutti, Turku (tuntiopettaja Katri Granö) Hankkeen pilotoinnissa oli mukana opiskelijoita eri koulutusaloilta: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Opiskelijoita oli mukana ainakin seuraavista tutkinnoista: merkonomi-, datanomi-, matkailu-, hotellivirkailija-, kokki-, tarjoilija-, lähihoitaja-, autonkuljettaja- ja puutarhurin tutkinnot. 3. AVUSTUKSET Kaikille hankkeessa mukana olleille jaettiin valtion avustusta perustuen hakemuksessa esitettyyn hankesuunnitelmaan. Jokaisen koulutuksen järjestäjän kanssa tehtiin sopimukset. 4

6 Hankerahoitusta myönnettiin vuosien toimintaan yhteensä ja vuosille yhteensä Hankekohtaisesti summat vaihtelivat eurosta euroon riippuen hankkeen tavoitteista ja laajuudesta. 4. RAPORTOINTI JA TIEDOTTAMINEN Seitsemän hankkeeseen osallistuneen koulutuksen järjestäjän kanssa tehtiin kirjalliset sopimukset. Koulutuksen järjestäjät ovat raportoineet hankkeiden edistymisestä kirjallisesti väliraporteissa vuoden 2009 lopulla ja loppuraporteissa vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi kussakin työseminaarissa ja hanketapaamisessa käytiin läpi kunkin hankkeen ajankohtaiset kuulumiset. Ammatillisen koulutuksen TOKI-hankkeita esiteltiin myös marraskuussa 2010 Hanasaaren seminaarissa, joka oli yleissivistävän koulutuksen hankkeiden päätösseminaari. Tuolloin TV 2:n uutiset haastatteli Keudan ja Lappian ammattiopistojen koordinaattoreita heidän omista hankkeistaan sekä ammatillisen koulutuksen hankekokonaisuudesta. Haastattelut näytettiin iltauutisissa. Hankepaikkakuntien lehdet ovat julkaisseet uutisia TOKI-tapahtumista ja myös koordinaattorit ovat kirjoittaneet artikkeleita paikallisiin lehtiin. 5. MITÄ JA MITEN TOKI-HANKKEEN AVULLA ON TOTEUTETTU? Kaikilla ammatillisen koulutuksen TOKI-verkostoon osallistuneilla oli yhtenä tärkeimmistä tavoitteista kiinnostuksen lisääminen toisen kotimaisen, ruotsin kielen opiskeluun. Lisäksi jokaisella hankkeeseen osallistuneella oli omia tavoitteita, joissa korostui: - yhteistyön lisääminen ruotsinkieliseen työelämään ja kulttuuriin, - työssäoppimispaikkojen hankinta ja kontaktien luominen ruotsalaisiin sekä suomenruotsalaisiin työpaikkoihin ja oppilaitoksiin, - ammatillisten opintojen ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opetuksen integroiminen, - ruotsin kielen opintojen tarjoaminen valinnaisina ja vapaasti valittavina opintoina, - kielikylpymenetelmän kokeilu, - ruotsinopetuksen elävöittäminen opetusmetodeja uudistamalla, - oppimateriaalin hankintaan panostaminen, - kulttuuritapahtumien lisääminen. 5

7 Ammatillisen verkoston koordinaattorit osallistuivat erittäin aktiivisesti kaikkiin yleissivistävän verkoston kanssa järjestettyihin yhteisiin tapaamisiin ja ekskursioihin. Kaikista seitsemästä ammatillisen koulutuksen hankkeesta oli edustaja tai edustajia lähes kaikissa tapaamisissa, joita järjestettiin seuraavasti: laivaseminaari ja matka Tukholmaan kesäkuussa 2008, seminaari Turussa marraskuussa 2008, matka Ahvenanmaalle lokakuussa 2009 ja seminaari Hanasaaressa marraskuussa Edellä mainittujen yhteisten tapaamisten lisäksi ammatillinen verkosto järjesti omia työseminaareja yhteensä kuusi yhden tai kahden päivän seminaaria, jotka pidettiin eri hankepaikkakunnilla. 6. HYVIÄ TULOKSIA JA KÄYTÄNTEITÄ PÄHKINÄNKUORESSA Tässä luvussa esitellään luokiteltuna joitakin eri hankkeissa toteutettuja keskeisiä aktiviteetteja. Tarkempia tietoja voi saada koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä hankkeiden koordinaattoreihin. 6.1 Kielirikasteinen työssäoppiminen Eräs onnistunut toteutus mm. Keravalla, Kokkolassa, Turussa ja Torniossa oli ns. kielirikasteinen työssäoppimisjakso, jossa suomenkielinen opiskelija oli työssäoppimassa ruotsia äidinkielenään puhuvan työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Tavoitteena oli, että työssäoppimisjaksolla käytetään joko kokonaan tai mahdollisimman paljon ruotsin kieltä. Idean toteutus edellyttää, että paikkakunnalta tai sen läheltä löytyy tällainen työpaikka. Työssoppimisjaksolla oli mahdollisuus suorittaa vapaasti valittava opintojakso Työelämän ruotsi tekemällä viikoittain etätehtäviä ja pitämällä oppimispäiväkirjaa. Monilla oppilaitoksilla on jo vakiintuneet kumppanit Pohjoismaissa. Hankkeen aikana pyrittiin kannustamaan opiskelijoita lähtemään rohkeasti työssäoppimisjaksoille Pohjoismaihin. 6.2 Valinnaiset tutkinnon osat Turun ammatti-instituutissa kaupan ja tietotekniikan alan opiskelijoille suunniteltiin uusi, ajankohtainen ja molemmilla kotimaisilla kielillä toteutettava vapaavalintainen medialukutaitoihin keskittyvä kurssi. Kurssi toteutui lukuvuosina ja , ja molemmilla kerroilla kurssille osallistui suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita yhdessä. En- 6

8 simmäisellä kerralla enemmistö oli ruotsinkielisiä ja toisella suomenkielisiä. Kurssi pysynee vapaavalintaisten kurssien tarjottimella jatkossakin. Kurssin opettajina toimivat toisen kotimaisen kielen opettajat suomen- ja ruotsinkielisistä yksiköistä niin, että puolet kurssista toteutettiin ruotsiksi ja puolet suomeksi. 6.3 Väntjänst ja Tandem Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa laadittiin vapaasti valittaviin opintoihin kaksi uutta opintojaksoa, joissa oli mahdollisuus päästä käytännössä harjoittelemaan kieltä. Väntjänst-kurssilla lähihoitajaopiskelijat pitivät seuraa tai auttoivat ruotsinkielisiä vanhuksia tai vammaisia. Koska Kokkola on kaksikielinen, saatiin idea Tandem-kurssille: ruotsia ja suomea äidinkielenään puhuvat opiskelijat yhdistettiin työpareiksi. Työpari tapasi säännöllisesti (lukujärjestyksen mukaisesti) ja opetti toinen toiselleen omaa äidinkieltään. Molemmilla kursseilla tapaamiset kirjattiin oppimispäiväkirjoiksi tai kirjoitettiin raportti. 6.4 Ammatillisten opintojen ja ruotsin integrointia opetusravintolassa Ahlmanin ammattiopistossa vietettiin ruotsalaisuusviikkoa jonka aikana kielenopiskelu kosketti myös henkilökuntaa, sillä opetusravintolaan tultaessa muututtiin ruotsalaisiksi. Ruotsin kieltä opiskeltiin opetusravintolassa tapahtuvan opetuksen yhteydessä. Kokkiopiskelijat olivat laatineet ruokalistat ja kävivät esittelemässä valmistamiaan ruokia asiakkaille ruotsin kielellä. Tarjoilijaopiskelijat kertoivat tarjolla olevista ruokalajeista ja hinnoista sekä hoitivat pöytiintarjoilun ruotsiksi. 6.5 Yritysyhteistyötä ja opintomatkoja Erityisesti Pohjois-Karjalan, Kokkolan ja Lappian ammattiopistoissa sekä Turun ammattiinstituutissa lisättiin monimuotoista yhteistyötä yritysten kanssa, jolloin opiskelijat käyttivät ruotsin kieltä luonnollisissa asiakastilanteissa. Oppimista rikastettiin myös erilaisilla opintomatkoilla Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Lisäksi kielitaidon parantamiseksi oppilaitoksissa kehitettiin opintojaksoja, joka olivat osa vapaasti valittavia, yhden opintoviikon laajuisia opintoja. Opinnot suoritettiin ennen matkaa osana pakollisia teoriaopintoja, joihin kuului mm. maantuntemusta, kulttuuria ja kielen opiskelua. 6.6 Teatteria kaukana ja kotona Jyväskylän ammattiopiston hankkeessa järjestettiin runsaasti ruotsalaiseen kulttuuriin perehdyttäviä tapahtumia. Syksyn 2009 ehdoton kohokohta oli Play Me -nuorisomusikaali 7

9 Helsingin Svenska Teaternissa, jota eri puolilta Suomea käytiin katsomassa. Mm. Jyväskylästä matkasi kaksi bussilastillista opiskelijoita katsomaan, jotkut jopa olisivat halunneet nähdä sen uudestaan. Ruotsinkielisiä teatterielämyksiä maakunnissa tarjosi Teatteri Taiminen vierailunäytelmä Piece of Cake. Lisäksi opiskelijoita osallistui Riksteaternin vierailunäytöksiin Syskonbädd ja Svinalängorna. 6.7 Vierailuja ja näyttelyitä Kaikissa ammatillisen verkoston hankkeissa järjestettiin lukuisia erilaisia teemapäiviä ja opiskelijoiden rakentamia näyttelyitä. Ilmoituksia ja katsauksia tapahtumista julkaistiin paikallisissa lehdissä. Opiskelijat laativat tapahtumista myös raportteja ja keskustelivat kokemuksista ruotsiksi kielen tunneilla jälkeenpäin. 6.8 Aktiviteetit koulussa Ammatillisen verkoston toimijat käyttivät ahkerasti Svenska nu tarjoamia aktiviteetteja mm. Kocka på svenska, Låna en nordbo, Journalistbesök, Förattarbesök, Teaterföreställiningar (Piece of Cake). Opettajat totesivat, että Svenska nu -aktiviteetit olivat erinomainen tapa saada tukea kieltenopetukseen sekä myös saada ruotsinkielistä nuorisokulttuuria suomenkielisiin kouluihin. Opiskelijatkin huomasivat, että ruotsinkielen opiskelu voi olla hauskaa ja samalla myös hyödyllistä. Ruotsinkielen opinnoissa hyvin menestyneitä ja kielestä kiinnostuneita ja motivoituneita sekä oppimistuloksiaan parantaneita opiskelijoita palkittiin mm. Sukolin tuotteilla. Yhteistä kaikille TOKI-hankkeen toimijoille oli Pohjoismaiset teemapäivät. Teemoina olivat esim. Svenska Dagen, Lucia, Floradagen, pohjoismainen kirjallisuus, musiikki ja elokuva. Teemapäivinä pidettiin ruotsinkielisiä yritysesittelyjä, tutustuttiin vähemmän tunnettuihin pohjoismaiden alueisiin (Färsaaret, Grönlanti, Islanti, Huippuvuoret). Opiskelijat tuottivat opiskelun ohessa ruotsinkielisiä mainosvideoita, koulun esittelyjä ja tietokilpailuja. Lisäksi erityismaininnan ansaitsee ammattiopisto Lappia, jossa ruotsinkielen opettaja järjesti TOKI-logon suunnittelukilpailun. Opiskelijat suunnittelivat ja myös valmistivat tässä raportissa nähtävän Toki Javissit -napin ( TOKI-logo ). Voittaneen esityksen tekijä palkittiin. 6.9 Oppimateriaalit Opetuksen monipuolistamiseksi oppilaitoksiin tilattiin runsaasti oheismateriaaleja mm. Hufvudstadsbladet, LL-bladet, ruotsinkielistä dvd-materiaalia. Lisäksi kieliluokkiin oli tuotu 8

10 runsaasti erilaista pohjoismaihin liittyvää materiaalia elävöittämään luokkia sekä stimuloimaan opetusta. Myös opiskelijat itse keräsivät eri lähteitä käyttäen oman alan keskeisiä fraaseja ja sanontoja, joiden käyttöä sitten harjoiteltiin esimerkiksi opetusravintolassa. Opiskelijoiden työstämät uudet käsitteet ja ilmaisut tallennettiin Moodle-alustalle, jossa ne olivat kaikkien opiskelijoiden käytössä. 7. TULOKSIA JA VAIKUTTAVUUTTA Hankkeen puitteissa oli mahdollisuus järjestää monenlaisia pienimuotoisia aktiviteettejä ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi sekä opiskelijoiden motivoimiseksi. Motivaatiota pyrittiin lisäämään ennen kaikkea korostamalla kielitaidon merkitystä työelämässä ja solmimalla suhteita ja lähettämällä opiskelijoita ns. kielirikasteisiin työssäoppimispaikkoihin sekä tekemällä opintomatkoja ja yrityskäyntejä. Opiskelijoita oli monesti ylipuhuttava osallistumaan ruotsinkieliseen työssäoppimiseen. Ruotsinkieliset työelämän edustajat olivat erittäin innostuneita ja varsin halukkaita vastaanottamaan suomenkielisiä työssäoppijoita kielikylvetykseen. Opiskelijoita kiinnostaa työssäoppiminen ulkomailla, mutta lähtemisvaiheessa aivan muut maat kuin Pohjoismaat. Myös opiskelijoiden ruotsin kielen taito on harvoin niin hyvällä pohjalla, että rohkeutta lähteä Ruotsiin tai johonkin muuhun Pohjoismaahan löytyisi. Pelkillä TOKI-varoilla taas esimerkiksi yhden yksittäisen opiskelijan tukeminen ei olisi ollut mielekästä eikä mahdollistakaan. Kaikki seitsemän hanketta esittivät suunnitelmat siitä, miten levittää tietoa onnistuneista kokeiluista ja aktiviteeteista toiminnassa mukana olleiden ammattiopistojen ulkopuolelle. Tapahtumat saivat näkyvyyttä myös mediassa. Aktiviteetit voidaan karkeasti jakaa neljään eri ryhmään: 1) opintomatkat ja vierailut, joiden yhteydessä luotiin kontakteja ja sovittiin yhteistyöstä myös työssäoppimisen osalta 2) oppituntiaktiviteetit, teemapäivät ja kulttuuritapahtumat 3) materiaalihankinnat ja 4) käytänteiden levittäminen muun muassa: oppilaitosten omilla internet-sivuilla, koulutustilaisuuksissa, seminaareissa, luennoilla, oppilaitos- ja työpaikkavierailuilla, artikkeleissa ja neuvotteluissa. 9

11 Lisäksi koko ammatillinen TOKI-verkosto saavutuksineen sai muutaman kerran palstatilaa Suomen ruotsinopettajat ry:n Poppis-lehdessä. Liitteessä 1 on kieltenopettaja Tiina Halosen laatima artikkeli Poppis-lehteen. Liitteessä 2 on kieltenopettaja Päivi Innalan raportti ammattiopisto Lappian osallistumisesta hankkeeseen. Raportissa on kuvaukset myös ammatillisen verkoston osallistumisesta yleissivistävän koulutuksen TOKI-hankkeen loppuseminaariin Hanasaaressa syksyllä 2010 sekä ammatillisen verkoston päätösseminaarista keväällä LOPPUARVIO Loppuraporteissa korostetaan, että eniten hankkeesta hyötyivät yksittäiset opiskelijat, jotka rohkenivat kehittää kielitaitoaan suorittamalla työssäoppimisjakson ruotsinkielisen työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Kielirikasteinen työssäoppiminen oli aktiviteeteista se, jolla voi olla pitkäkestoinen vaikutus kielitaidon ja opiskelumotivaation paranemiseen. Muiden toimintojen vaikutukset jäivät lyhytkestoisiksi, koska hankkeen pienimuotoisuus ja niukat resurssit eivät tarjonneet mahdollisuutta opetuksen pitkäjänteiseen ja monipuoliseen kehittämiseen eikä hetkellisesti opintomatkojen ja muiden aktiviteettien ansiosta kohonneen opiskelumotivaation ylläpitämiseen. Teatterikäynneillä, opintomatkoilla ja vierailuilla onnistuttiin hetkellisesti lisäämään opiskelumotivaatiota ja kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan. Arviolta noin neljä viidesosa toimintaan osallistuneista motivoitui hetkellisesti ruotsin kielen opiskeluun. Pitkäjänteisen ja systemaattisen toiminnan sekä toisaalta toiseen kotimaiseen kieleen kohdistuvien negatiivisten asenteiden vuoksi vaikutukset jäänevät lyhytaikaisiksi. Määrällisesti hankkeissa onnistuttiin tavoittamaan paljon opiskelijoita, sillä jopa useita satoja opiskelijoita eri paikkakunnilla osallistui ainakin johonkin TOKI-hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan. Pelkästään kvantitatiivisilla mittareilla mitattuna hanke oli siis varsin onnistunut, jos tarkastellaan järjestettyjen aktiviteettien määrää ja eri aktiviteetteihin osallistuneiden määrää. Myös opettajien näkökulmasta katsottuna hanke oli onnistunut ja antoisa. Erilaisten aktiviteettien ja yhteistyömuotojen suunnittelu ja järjestäminen oli annettujen palautteiden perusteella pakottanut miettimään erilaisia mahdollisuuksia ja keinoja opetuksen moni- 10

12 puolistamiseksi ja opiskelumotivaation lisäämiseksi. Myös opettajien välinen yhteistyö lisääntyi, ja hankkeen myötä ruotsinopettajien oli mahdollista osallistua tavallista enemmän oppilaitoksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön. Ammatillisen TOKI-verkoston koordinaattorien tapaamiset olivat hedelmällisiä ja hyvä esimerkki siitä, millaista kollegojen välinen yhteistyö voi parhaimmillaan olla. Omassa oppilaitoksessa tarjottujen aktiviteettien kirjo tuskin olisi ollut näin laaja, ellei koordinaattoreiden tapaamisia olisi järjestetty säännöllisesti ideoiden vaihtamiseksi ja jakamiseksi. Ammatillisen verkoston toiminta on ollut monipuolista, aktiivista ja osallistujien palautteiden perusteella erittäin palkitsevaa. Yhteistyö verkoston sisällä ja hankkeen aikana solmittujen yhteistyökumppaneiden välillä jatkuu. Kehittämistyön laajentamista myös kansallisella tasolla on toivottu. 11

13 LIITE 1 TOKI KOM OCH BLEV EN DEL AV VARDAGEN Tiina Halonen Keuda Kerava Företagsekonomi och databehandling TOKI kom och blev en del av vardagen De tre åren som sju yrkesläroanstalter runt om i Finland har varit med i TOKI-projektet har gått väldigt snabbt. Svensklärarna i den yrkesinriktade gruppen har haft många oförglömliga möten hos varandra och bekantat sig med intressanta projekt i resp. utbildningsbranscher. Vi har träffats i Kervo, Åbo, Jyväskylä, Nurmes, Karleby och Torneå. Värdskolan gjorde alltid sitt bästa för att erbjuda oss ett intressant och givande besöksprogram kryddat med svenska specialiteter på orten. Därtill besökte vi Stockholm och Åland tillsammans med hela TOKI-gänget. Exempel på våra olika projekt presenterades i Poppis 1/2009 men sedan början av projektet har många nya idéer kommit till och TOKI har verkligen blivit en del av skolans vardag. TOKI avslutades i våras och visade att studerandena gärna vill ha äkta kontakter med svenska språket. De är nöjda med erbjudandet och upplever det som nyttigt. I enlighet med projektets målsättningar har vi lyckats knyta kontakter med svenskspråkiga samarbetspartner både i Finland och Sverige. Med TOKI har vi svensklärare börjat utnyttja de svenska möjligheterna på hemmaplan mycket aktivare. För oss är det säkert mycket lättare än för andra språklärare att hitta t.ex. gäster, teater, företag, skolbesök eller inlärningsplatser med de knappa ekonomiska resurser som vi har till vårt förfogande. Här vill vi passa på och tacka speciellt Svenska nu för det ypperliga programutbudet. När de lokala tidningarna har skrivit om våra projekt har även några svenskspråkiga personer tagit kontakt och erbjudit sitt stöd. I det följande berättar jag vad TOKI har gett oss och hur TOKI har synts till på Keuda i Kervo. Inlärning i arbetet och valbara kurser Inom yrkesutbildningen på andra stadiet har studerandena minst 20 studieveckor inlärning i arbetet av vilken en del gärna kan avläggas i en svenskspråkig omgivning. I början var det inte lätt att få studerandena att komma med men efter de enbart positiva erfarenheterna har allt flera börjat bli intresserade av svenska praktikplatser. Läraren behövs för att skapa nätverk för inlärningsplatser vilket förstås kräver resurser av skolan. Hittills 12

14 har alla platser varit i hemlandet. Således har det inte blivit några kostnader alls för studerandena. Ur lärarens synvinkel kändes det bra när en studerande berättade att hon hade förstått under inlärningsperioden att hon faktiskt hade lärt sig nyttosvenska i skolan. I Kervo har alla merkonomer minst 6 och datanomer 3,5 studieveckor svenska. Om man därtill gör dubbelexamen och har valt att skriva svenska i studentskrivningarna så får man nog en rejäl portion svenska under studietiden. Förutom de obligatoriska kurserna har vi möjlighet att erbjuda valbara kurser vars innehåll läraren kan planera mycket fritt. Läsåret erbjuder vi tredje gången en kurs som heter Grannar, vänner och affärspartner genom tiderna. Kursen har en studievecka närundervisning då vi går igenom Finlands och Sveriges gemensamma historia, ekonomi och kultur. I maj gör vi en 4-dagars studieresa till Stockholm där vi besöker företag och vår samarbetsskola samt många andra platser som studerandena har valt under kursen. Ung Företagsamhet-mässan i Älvsjö är självklart en av höjdpunkterna under resan. En av TOKI-kollegorna, Katri Granö från Åbo, utvecklade en valbar kurs som man kan göra utanför skolan genom att delta i svensk verksamhet på orten och att rapportera om det. Vi använde samma metod och skickade två studerande till de finlandssvenska ungdomarnas stora evenemang Kulturkarnevalen där flickorna fick uppleva ett tre dagars språkbad. Det lär ha varit roligt i olika workshoppar. Om lärmiljöerna När man väl har lyckats etablera nya sätt att arbeta brukar projekten växa av sig själv. Via Svenska nu fick vi möjlighet att delta i ett experiment med mobiltelefoner. Fast applikationen ännu inte fungerade så bra insåg jag att det här var någonting som ungdomarna gillar. Skolan uppmuntrade mig att testa en annan app och nu håller vi på att använda den som hjälpmedel i ordinlärningen. Men appen ska nog utvecklas mycket för att vara lika attraktiv som Angry Birds. För två år sedan fick vi också ett svenskspråkigt operativsystem på datorerna. Ett par gånger under läsåret erbjuder vi studerandena teater på svenska. Förutom Svenska Teaterns förträffliga föreställningar hade vi i våras improvisationsgruppen Stjärnfall på besök i skolan. Gruppen skräddarsydde oss en föreställning där man rörde sig i butiker och bibliotek. Skådespelarna delade ut papperslappar med ord eller fraser på svenska som de bad studerandena säga under föreställningen. Några åskådare fick även komma med på 13

15 scenen. Gruppen hade bekantat sig med våra läromaterial i förväg så därför var det mycket lätt att förstå och dessutom roligt. Har man brist på pengar så kan man vända sig till fonderna och ansöka om understöd. Bibbastuderande som specialitet Keuda är en av de få utbildningsarrangörerna i Finland som erbjuder merkonomexamen inom biblioteks- och informationstjänster. De flesta studerande kommer att jobba i södra Finland där goda kunskaper i svenska är ett stort plus. I den nya läroplanen som togs i bruk för två år sedan har svenskan en stor roll t.ex. vid kundbetjäning och i presentation av bibliotekets material. TOKI bidrog till att vi fick ett svenskspråkigt bibliotekssystem på datorerna. I februari 2011 gjorde vi också en studieresa till Stockholm där vi bekantade oss med det moderna tunnelbanebiblioteket i Högdalen och Stockholms stadsbibliotek som faktiskt är en imponerande byggnad. I vintras hade vi öppet hus i skolan och bibbagruppen fick i uppgift att hålla några minuter långa infoinslag för högstadieelever om roliga sätt att lära sig svenska med hjälp av filmer, musik och böcker. Eleverna fick därtill göra en egen bröstknapp av färdiga motiv. Jag hoppas att våra studerande kan öva bokprat på svenska med lågstadieeleverna i den svenska skolan i Kervo i framtiden. Javisst ska vi fortsätta Varje framgångsrikt projekt lämnar sina spår på verksamheten. I TOKI-projektet har utbudet mött efterfrågan då studerandena har fått möjlighet till äkta kontakter med språket. Inom yrkesutbildningen ska man definitivt satsa på svenskspråkiga inlärningsplatser. Genom egna TOKI-erfarenheter har studerandena förhoppningsvis fått en positivare inställning till svenska språket. Vi hoppas att de förstår vad språkkunskaperna betyder med tanke på arbetslivet. Med hjälp av de positiva upplevelserna öppnar sig betydelsen av nyttosvenska på ett helt nytt sätt. Ett varmt tack till alla som har medverkat i TOKI-projektet! 14

16 LIITE 2 KIELTENOPETTAJA PÄIVI INNALAN RAPORTTI AMMATTIOPISTO LAPPIA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KEHITTÄMISHANKE Palveluala, Päivi Innala 15

17 TOKI-hanke Ammattiopisto Lappiassa Ammattiopisto Lappian palvelualalla Torniossa TOKI-hanke on näkynyt monin tavoin. Koululle on hankittu oppimista tukevaa materiaalia, kuten nuorten lehtiä, elokuvia ja pelejä. Opiskelijaryhmät ovat tehneet lähiympäristöön Haaparannalle sekä Luulajaan opintokäyntejä, joiden yhteydessä on vierailtu erilaisissa kohteissa ja opiskeltu ruotsia käytännössä. Lisäksi olemme solmineet yhteistyösuhteet Tornedalsskolan-lukiokouluun ja tulevaisuudessa toivomme tämän yhteistyön jatkuvan oppilasvaihdon muodossa. 16

18 TOKI-hankkeen myötä palvelualalla on otettu käyttöön ns. kielirikasteista ammattiin opiskelua. Ruotsin opettajan Päivi Innalan avustuksella ammattiaineen opettajat ovat laatineet kurssiensa keskeisen suomi-ruotsi-sanaston sekä sitä harjoittavia tehtäviä, joita opiskelijat ovat tehneet ammattiaineiden tunneilla. Kielen integrointia ammatillisiin opintoihin edustaa myös Myyntipäivä, jonka merkonomiopiskelijat ovat useina vuosina järjestäneet syksyisin. Tapahtuman tavoitteena on koota yhteen ensimmäisen opintomoduulin sisältöjä, joita ovat ruotsin kieli, asiakaspalvelu, tietokoneen käyttö ja esitysgrafiikka, sekä soveltaa niitä aidoissa asiakaspalvelutilanteissa. Tapahtumaan on aina kutsuttu myös ruotsinkielisiä vieraita Haaparannan lukiokoulusta. 17

19 Aloittavien opiskelijoiden kanssa teemme opintojen alussa motivaation herättämiseksi kartoituksen, jossa opiskelijat käyvät haastattelemassa ja havainnoimassa paikallisissa vähittäiskaupan yrityksissä ruotsin kielen käytön tarpeellisuudesta työpaikoilla. Ruotsia Rajalla På gränsen Ruotsin kielen tarvekartoitus kauppakeskuksessa TOPALI Haastattele työntekijää: 1. Kuinka usein puhut ruotsia työssäsi? 2. Osaatko arvioida ruotsalaisten osuutta asiakasmäärästä? 3. Kuinka monta työntekijää liikkeessä on yhteensä? 4. Kuinka moni työntekijä selviytyy asiakaspalvelusta ruotsin kielellä? 5. Millainen kielitaitovaatimus on uusille työntekijöille? 6. Onko muuta tarvetta osata ruotsin kieltä kuin perinteiset asiakaspalvelutilanteet? 7. Miten ruotsalaiset asiakkaat eroavat suomalaisista? Tee havaintoja: Näkyykö ruotsin kieli liikkeessä? Miten? Maksaminen kruunuilla? Ruotsia puhuvat asiakkaat? Raportoi tuloksistasi muulle ryhmälle. 18

20 Oppilaitos kannustaa opiskelijoita työssäoppimaan Ruotsiin, jossa koululla on useita yhteistyöyrityksiä vähittäiskaupan alalla. TOKI-hankkeessa olemme kääntäneet oppilaitoksen työssäoppimisdokumentit ruotsin kielelle. Kielen ja ammatin yhteensovittamiseen pyritään myös kielirikasteisen työssäoppimisen kautta. Tällöin opiskelija, joka on kiinnostunut ja motivoitunut parantamaan ruotsin kielen taitoaan, on valmis työskentelemään sen eteen, että oppii hänelle osoitettujen työtehtävien lisäksi myös ruotsin kieltä työssäoppimisen aikana. Tämä edellyttää sitä, että työpaikan ohjaaja hallitsee ruotsin sujuvan suullisen taidon ja kun työssäoppijaa perehdytetään uusiin työtehtäviin, käytetään suomen rinnalla ruotsia keskeisten asioiden ja termien oppimiseksi. Näin opiskelija oppii ammattisanastoa ja tuotetietoutta ruotsiksi autenttisissa ympäristöissä. Lappian Palvelualan Ruotsissa sijaitsevia yhteistyöyrityksiä, joissa on ollut työssäoppijoita: ESIMERKKEJÄ TO- KI-TAPAHTUMISTA: 19

21 ESIMERKKEJÄ TOKI-TAPAHTUMISTA: Pohjola-Norden-teemapäivä : merkonomien markkinoinnin kurssiin kuuluva projekti, jossa tarjottiin tietoa Pohjoismaista. Koulun ala-aulassa oli esittelypiste, opiskelijoiden ryhmätyöt esillä luokassa. Vastuuhenkilönä markkinoinnin opettaja Heikki Tirinen. UF-mässan (Nuori yrittäjyys -messut) Haaparannalla. Näytteilleasettajina ennätykselliset 365 opiskelijaa 116 eri yrityksestä. Lappiasta osallistui messuvieraina kolme eri luokkaa, sekä merkonomi- että datanomiopiskelijoita. Opiskelijoilla oli tehtävänään täyttää haastattelulomake, jonka perusteella tehtiin suullinen ja kirjallinen raportti. Vad heter företaget? Varifrån kommer ni? Vad är affärsidén? Haastattele vähintään kahta yrittäjää. Keksi itse ainakin yksi kysymys! 20

22 Tiistaina Nifinin järjestämä luento 600 år av gemensam historia. Dosentti Tornbjörn Eng luennoi Ruotsinsuomalaisella kansankorkeakoululla Haaparannalla Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ja nykyajasta. Mercuriasta tapahtumaan osallistui 20 liiketalouden opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Perjantaina : Arbetslivet kallar- ja Aktiivinen kansalaisuus -kurssien yhteistyö huipentui iltapäivään, jolloin Marttaliiton edustajan Maija Pyhäjärven opastuksessa perehdyttiin ruoan laittoon ja taloudelliseen ajatteluun. Ruotsin tunnilla käytiin sanastoa etukäteen läpi, ja tilaisuuden alussa juteltiin ruotsiksi ruokaan liittyvistä asioista. Osallistujina 15 opiskelijaa, joista valtaosa datanomipoikia. Kaksi opettajaa mukana: Päivi Innala ja Pirkko Karvali. Sarjakuvapiirtäjä Petra Bergström vieraili koululla Vierailu järjestyi Svenska.nu:n kautta. Etukäteen opiskeltiin sanastoa, svenska.nusta tuli myös valmista materiaalia ennen vierailua. Petra piti 14 kuvataiteen opiskelijalle 75 min opetustuokion, jossa aktivoitiin opiskelijoita piirtämään ja käyttämään ruotsin kieltä. Opiskelijoilta tuli hyvä palaute. Svenska.nu:n kautta koulullamme kävi myös Sanna Posti-Sjöman kertomassa toimittajan työstä. Mielenkiintoinen vieras. 21

23 ESIMERKKEJÄ KIELISUIHKUMATERIAALEISTA: ESITYSGRAFIIKKA = PRESENTATIONSGRAFIK Verktygsraderna Tutki ruotsinkielisiä termejä ja suomenna ne. Standardverktygen Formateringsverktygen Knappar för olika arbetslägen 22

24 PALKANLASKENTA = LÖNERÄKNING / LÖNEBERÄKNING Yhdistä sanoille oikea suomennos. a) förskott verokortti b) lön korvaus c) skattesedel päiväraha d) naturaförmån korotus e) resekostnad eläke f) ersättning sosiaaliturvamaksu g) socialskyddsavgift ammattiliitto h) traktamente työttömyys i) löneperiod tili j) pension luontoisetu k) försäkring matkakustannus l) arbetslöshet palkkakausi m) fackförbund vakuutus n) förhöjning ennakko o) konto verovirasto p) skatteverket palkka 23

25 Opintomatka Luulajaan Teimme TOKI-hankkeen rahoittaman opintomatkan Luulajaan Retkelle osallistui kahdeksan toisen vuoden merkonomiopiskelijaa sekä yhteiskunta-aineiden opettaja Pirkko Karvali. Matka suunniteltiin yhteistyössä Kundkontakter ja Kansainvälinen toimintaympäristö -kurssien välillä. Etukäteen opiskelijat etsivät tietoa matkakohteesta, laativat ohjelman sekä tekivät siitä julisteen Lappian Osaajamarkkinoille. He lukivat myös sanastoa aiheeseen liittyen (sanakoe pidettiin menomatkalla). Opiskelijat tekivät kukin matkasta kirjallisen raportin. Palaute matkasta oli erittäin myönteistä. Ohjelma alkoi Luulajan kaupungin matkailuinfossa, jossa kuulimme kaupungin yleisesittelyn ja esitimme itsekin kysymyksiä. Kahvittelun jälkeen oli vuorossa ohjattu tutustuminen ostoskeskukseen, jossa opiskelijoilla oli haastattelu- ja havainnointitehtävä. Lounaan kävimme yhdessä syömässä ravintola Waldorfissa ja harjoittelimme samalla ruotsin kurssiin kuuluvaa asioimista ravintolassa. Iltapäivällä ohjelma sisälsi käynnin Teknikens Husissa opastuksineen. Ennen kotimatkaa tutustuimme vielä Gammelstadiin, joka on yksi Ruotsin maailmanperintökohteista. 24

26 Korta fakta om Luleå mät dina kunskaper! 1. Namnet Luleå har samiskt ursprung och betyder ungefär a. en vacker flicka b. en tråkig byhåla c. östligt vatten 2. Luleås invånarantal är cirka a b c Staden Luleå grundades på a talet b talet c talet 4. Luleå tekniska universitet har totalt cirka a studenter b studenter c studenter 5. SSAB är ett stort företag i Luleå. Vad producerar det? a. stål b. öl c. textil 6. Luleå har en vacker skärgård. Hur många öar finns där? a. 100 b. 500 c Luleå är också en idrottsstad. Vilket lag kommer från Luleå? a. Asplöven b. Plannja c. Björklöven 8. Luleå flygplats heter a. Varmax b. Kallax c. Ljummax 9. Vilken/vilka av följande hör till Unescos världsarvslista? a. Kinesiska muren b. Egyptens pyramider c. Gammelstad kyrkby 25

27 10. Gammelstad kyrkstad byggdes kring en kyrka från 1400-talet. Församlingsborna övernattade i stugorna i samband med kyrkobesök. Hur många av dessa stugor finns bevarade ännu idag? a. 50 b. 150 c. 400 Asiakaspalvelukysely Luulajassa Kaupan nimi: Selvitä havainnoimalla: 1. Kaupan toimiala (vaatetus/urheilu/jalkinen/kemikalio/muu): 2. Päätuotteet: 3. Oma näkemys kaupasta ja sen asiakaspalvelusta: 4. Oliko uutuustuotteita, joita ei ole Suomessa näkynyt? 5. Oliko tuotteiden esillepanossa jotakin erityistä/suomalaisesta tyylistä poikkeavaa? Selvitä haastattelemalla myyjää/henkilökuntaa: Esittele itsesi ja asiasi ruotsiksi (Vi studerar på handelsprogrammet i Torneå. Vi är på studiebesök i Luleå idag och vi har några frågor här. Vill ni svara på frågorna?) 6. Käykö suomalaisia asiakkaita? 7. Saako palvelua suomen kielellä? 8. Voiko maksaa euroilla? 26

28 LULEÅ-resan den en stad = kaupunki en kommun = kunta en residensstad = läänin pääkaupunki Norrbotten = lääni, johon kuuluvat mm. Haaparanta ja Luleå grundades = perustettiin ligger = sijaitsee en invånare = asukas en gågata = kävelykatu en shoppingcenter = kauppakeskus en butik, en affär = kauppa, liike en bankomat = pankkiautomaatti valuta, kronor = valuutta, kruunuja växla pengar = vaihtaa rahaa ett företag = yritys service, tjänster = palvelu(t) industri,er = teollisuus en stålfabrik = terästehdas näringsliv,et = elinkeinoelämä ett hotell = hotelli ett vandrarhem = retkeilymaja en camping = leirintäalue en stugby = lomakylä bo = asua en restaurang = ravintola äta lunch = syödä lounas ett kafé = kahvila fika = juoda kahvia dricka kaffe = juoda kahvia en turist = turisti 27

29 en turisinformation = matkailuinfo besöka = käydä jossakin ett besök = käynti, vierailu en souvenir = matkamuisto Teknikens Hus = Tekniikkatalo Kulturens hus = Kulttuuritalo en konsert = konsertti ett evenemang = tapahtuma en sevärdhet = nähtävyys en aktivitet = toiminta en upplevelse = elämys nöje,n = huvitus idrott,en = urheilu en teater = teatteri ett museum = museo en kyrka = kirkko natur,en = luonto hav,et = meri en älv = joki en skärgård = saaristo en ö = saari en båt = vene en kryssning = risteily en kyrkby = kirkonkylä en stuga = mökki ett världsarv = maailmanperintö 28

30 MATERIAALIA, JOTA ON KÄYTETTY/OSTETTU VIRIKKEELLISTÄMÄÄN OPETUSTA HANKKEEN AIKANA: Lehtiä: LL-lehti koululle (svenska.nu: kautta), maksuton, luettu paitsi ruotsin tunneilla, myös yhteiskunta- ja työelämätietoustunneilla Papper-lehti (svenska.nu:n kautta), maksuton nuorten lehtiä: Veckorevy, Cosmopolitan, Hänt extra, Svensk Damtidning atk-alan lehtiä: PC för alla, Mikrodatorn, Allt om PC jne sanomalehtiä: Haparandabladet, NSD, Norrbottens Kuriren, Dagens Nyheter, Aftonbladet, Expressen ilmoituslehtiä ja mainosmateriaalia matkaesitteitä lahjoituksena matkatoimistosta Kirjoja: Taskusanakirjoja (Gunnerus) Bygg upp ditt ordförråd 3 Helt okej 3 Kanal Norden Det här är Finland Idébank Elokuvia: Solstorm Kopps Bröllopsfotografen Jalla Jalla Elina som om jag inte fanns Pelejä: Gissa vem? Frågesport Geni Alias Lexico När och fjärran -matkapeli Seuraavana hankinnassa? 29

31 VIERAILUKOHTEITA, JOISSA OLEMME ERI OPISKELIJARYHMIEN KANSSA VIERAILLEET RUOTSIN OPINTOJEN MERKEISSÄ VUO- SINA : Haaparannalla ja Torniossa: Haparandabladet Sveriges Radio / Sisuradio Provincia Bothniensis Haparanda bibliotek ICA Maxi Sverigefinska folkhögskolan Lapin Kulta Luulajassa: Sveriges Television Norrbottensteatern Filmpool Nord Luleå turistbyrå Kulturens Hus / Konsthallen Teknikens Hus Norrbottens handelskammare Luleå tekniska universitet Gammelstad kyrkby 30

32 TOKI-hankkeen ammatillinen verkosto Ammatillisen koulutuksen opettajat ovat kokoontuneet verkostoitumaan ja voimaantumaan keskenään pari kertaa vuodessa. Tapaamisista ovat olleet järjestelyvastuussa vuorotellen hankkeen osallistujat omissa oppilaitoksissaan. Aloitimme yhteistyön Tukholman risteilyllä kesäkuussa 2008 ja sen jälkeen olemme tavanneet toisiamme Keravalla, Turussa, Nurmeksessa, Jyväskylässä ja Kokkolassa. Sen lisäksi kävimme yleissivistävän TOKI-hankkeen kanssa ikimuistoisella Ahvenanmaan matkalla. Olemme saaneet tutustua paitsi oppilaitosten toimintaan myöskin hyvin monenlaiseen kulttuuritarjontaan eri paikkakunnilla. Nämä tapaamiset ovat olleet erittäin antoisia ja antaneet kaikille osallistujille runsaasti virikkeitä. Hankkeen viimeinen tapaaminen oli Torniossa TOKI-loppuseminaari Hanasaaressa TV-Nytt haastattelee Tiinaa ja minua ammatillisesta ruotsin opetuksesta. Annoimme lausuntoja myös lehteen ja radioon. 31

33 OHJELMA TOKI-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI TORNIOSSA Torstai Kokoontuminen Mercuriassa, 1. kerros, Neuvotteluhuone, Kauppakatu 29 - Koulutusjohtaja Anitta Palokangas / Ammattiopisto Lappia, Palveluala - Projektin kuulumiset / Pirjo Väyrynen - Matkailualan opintojen esittely, luokka 209 / TOPAMA10, Hilkka Kangastie Lounas, opiskelijaravintola Minttu Lähtö Haaparannalle Tornedalsskolan, Haaparannan lukiokoulu Opettajat Eva Segerlund, Marianne Rönnqvist / Handelsprogrammet, UF, yrittäjyys Mercuria, Projektin asioita / Pirjo Väyrynen Ruotsin koulujärjestelmästä, erityisen tuen tarve / Katri Granö vapaa-aikaa Kokoontuminen Tornion kaupunginhotellissa, siirtyminen Haaparannalle Haaparannan kaupunginhotellin esittely ja illallinen 32