2/2008. Erään lunastuksen anatomia. Yhteismetsä hyvä omistusmuoto. Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008. Erään lunastuksen anatomia. Yhteismetsä hyvä omistusmuoto. Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat"

Transkriptio

1 2/2008 Erään lunastuksen anatomia Yhteismetsä hyvä omistusmuoto Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat TASEKIRJAUKSET JARRUTTAVAT KIINTEISTÖKAUPPOJA AINEISTOHINNOITTELUN MUUTOKSISTA MML:SSÄ LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA 3 D -KIINTEISTÖNMUODOSTUS SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA TENON KALASTUKSISTA METSÄBAROMETRI

2 Leica Cyclone II TOPO Laserkeilauksen Top Line pistepilvet kartoiksi Lower Line Lower Line Uuden sukupolven pistepilviohjelmisto Nyt kuka tahansa maanmittauksessa 2D CAD-ohjelmaa käyttävä pystyy Leica Geosystemsin uudella Cyclone II TOPO-ohjelmistolla luomaan tarkkoja topografisia karttoja laserkeilauksella saaduista pistepilvistä ennennäkemättömän nopeasti. Mullistava virtuaalinen maastomittaus Leica Cyclone II TOPO yhdistää pistepilvien automaattisuuden ja tutut CAD-karttatyöskentelytavat. Tiheä laserkeilausdata tarjoaa virtuaalisen näkymän mittauspaikasta: aineisto on poikkeuksellisen valmista, kartoituksen voi tehdä toimistolla ilman että tarvitsee käydä kentällä ja kuvallisuus on korkeatasoista. Päätyöskentelyalueena 2D-suunnitelmanäkymä tai perspektiivinäkymä Samassa näytössä myös isometrinen ja älykäs 2D-leikkauskuva SmartPick -työkalu tarjoaa automaattisesti korkeimman, matalimman, lähinnä olevan, reunan, jatkuvan linjan, linjaviivan ja maa/perusta -pisteet Tehokas suorituskyky laajojen pistepilvitiedostojen hallintaan Tuttu mittauskoodaus, linjan ja kaaren luonti Plug-and-play -tuonti/vienti lopulliseen karttasovellukseen käyttäen olemassaolevia koodilistoja ja CAD-sovelluksia Leica Geosystemsin HDS-laserkeilaimet: Leica ScanStation pistettä/s. Sisältää takymetriominaisuuksia. Leica HDS pistettä/s. Ultranopea, kaapeliton. Tiedustelut: Leica Nilomark Oy Puh. (09)

3 SISÄLTÖ 2/ Olisi selvitettävä, sisältyikö kuntien ja valtion ja Spondan välisiin kauppoihin pörssiyhtiölle annettua tukea, kirjoittaa Risto peltola. s. 40. ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA: Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa. S JARRUMIES Kiinteistöbisneshuijarit sumuttivat pankkimiehiä parikymmentä vuotta sitten. Jouduttuaan pankkikriisin takuumieheksi valtio yrittää nyt eri puolella Suomea maksattaa kunnilla nämä sumutukset. JUKKA MATILAINEN Suomen metsäsektori on nyt totisen paikan edessä Venäjän puutullien vuoksi. HANNU KORPELA Laserkeilaus ilmakuvauksella täydennettynä on luotettava, tarkka ja edullinen menetelmä niin väylä- kuin aluekartoituksissa. 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ 6 Anna-Katariina Kulkki KALASTUKSEN SÄÄNTELYLLE VANKAT PERUSTEET, MUTTA YKSITYISTEN OIKEUTTA EI SEN NIMISSÄ SAISI TALLOA 9 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA 12 Markku Airaksinen ja Simo Hannelius MARKKINAVOIMAT METSÄALALLA FIG-uutisia 16 JÄRVENPÄÄ VALITSI MAAN PAKKOLUNASTUKSEN 19 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI 20 Jukka Matilainen YHTEISMETSÄ ON HYVÄ METSÄNOMISTUSMUOTO 22 Ilkka Laakso YHTEISMETSÄN MUODOSTAMISESTA 24 Mikko Honkanen ja Maija Lääti TILUS JÄRJESTELYILLÄ LISÄÄ TUOTTOA METSÄTALOUDELLE 27 Jyrki Mattila VALTION JA HELSINGIN SEUDUN 14 KUNNAN VÄLINEN AIESOPIMUS ASUNTO- JA TONTTI- TUOTANNON EDISTÄMISEKSI 29 Matti Holopainen JULKISHALLINNON UUDET HAASTEET 30 Kirsi Mäkinen MAANMITTAUSLAITOS MUUTTI HINNOITTELUAAN 32 Pekka Tätilä SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA STRUVESTA SATELLIITTEIHIN 34 Jyrki Puupponen ja Jaakko Järvinen KOLMIOMITTAUS SUOMEN KARTOITUKSEN PERUSTA 36 Hannu Korpela LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA KÄYTÖN YLEISTYESSÄ 40 Risto Peltola TARINA KAHDESTA KIINTEISTÖKAUPASTA 46 Juha Korhonen ja Jukka Varonen MERIKARTOITUS ON KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ 50 JARRUMIES 52 RAJALINJALLA 53 Kari Sorsakivi LAATIKKO RAKENNUS PAIKKANA? 54 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 57 UUTISIA 70 LUKIJOILTA 76 PALVELUHAKEMISTO Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: pekka.lehtonen a1netti.com, puh Kansi: EVTEK-opiskelija Samuel Ritakallio lohkomisen maastotöissä. Kuva. Antero Aaltonen.

4 - Kaksi digitaalikameraa - Kohteen skannaus kuvalta - Prismaton mittaus 2000 metriä - Automaattinen kohteen tunnistus IS Imaging Station grafit-werbeagentur.de IS Imaging Station Topconilta, kameratakymetrien edelläkävijältä TOPGEO OY Sarkatie 3 5, Vantaa Puh. (09)

5 PÄÄKIRJOITUS MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ rho Kekkonen sanoi, että niin on, U jos siltä näyttää. Kekkonen lienee tarkoittanut samaa kuin markkinointivalmentajatkin: mielikuvat syntyvät nopeasti ja niitä on sen jälkeen vaikea muuttaa. On siis hallittava julkisuus etukäteen. Tämän päivän tiedonvälitys on pinnallistunut: painotus on usein ja joillakin tiedotusvälineille aina toisarvoisissa asioissa, joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis maksajia. Toimittajatkin ovat puun ja kuoren välissä: oleellisuudesta ei makseta vaan kiinnostavuudesta. Hömppä voittaa. On ollut surkunäytelmä katsella, kuinka julkisuuden henkilöiden yksityisasioita revitetään sivumäärin. Ministereitä erotetaan ja virkamiehiä painostetaan viroista, jos asia siltä näyttää. On tärkeämpää purkaa viihdelehtien ja mukaan lähteneiden arvostetuimpienkin tiedotusvälineiden luomat paineet kuin keskittyä oleelliseen. Paavo Haavikko aikanaan toppuutteli, että vaikka todellisuuden taju on hävinnyt, se ei tarkoita sitä, että todellisuuskin olisi kadonnut. Tässä Maankäytössä käsitellään useitakin aiheita, joissa julkisuuden nälkä ja pinnallisuus ovat yksipuolistaneet asioiden kokonaiskuvaa tai puhtia on riittänyt vain siihen, miltä asia näyttää. Taannoinen Förstien tarina, joka sai tv:n MOT-ohjelmassa hyytäviä muotoja, ei varmaan kirjoittelemalla parane. Mikään tosiasia ei muuta käsitystä sydämettömistä virkamiehistä, jotka lunastavat omaisuutta alihintaan ja häätävät vanhuspolot kotoansa. Kokonaisuuden tunteminen ja tosiasioiden oikea painotus olisivat ehkä vieneet ytyä koko MOT-ohjelmalta. Nyt kerromme tämän tarinan taustat, jotka ovat monisäikeisempiä kuin pelkkä kiinteistön arvonmääritys. Voi kysyä, millä tavalla viranomaiset olisivat voineet paremmin menetellä. Tämän päivän tiedonvälitys on pinnallistunut: painotus on usein toisarvoisissa asioissa, joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis maksajia. Tässä lehdessä kerrotaan myös siitä, missä vallan vahtikoirat ovat kesken väsyneet. Semmoinen on paljon julkisuutta herättänyt Vantaan uskomaton maakauppavyyhti, jossa kunnallisen maapolitiikan lipsuminen huipentui ja kaupunkilaiset maksavat uskomattomat 50 euroa neliöltä, yhteensä kymmeniä miljoonia. Samaan aikaan parinkymmenen kilometrin etäisyydellä Järvenpäässä, yhdyskuntarakenteellisesti erinomaisesta paikasta ja pääradan varressa, lunastustoimituksen toimitusmiehet määräsivät 2,7 euroa neliöltä. Olisivat määränneet vähemmänkin, mutta kaupunki oli tämän tarjonnut. Vantaan tapahtumaketjusta on tässä lehdessä Risto Peltolan analyyttinen kirjoitus sekä Jarrumiehen syväkolumni. Järvenpään maanhankintadraamasta kertoo puolestaan Maankäytön tutkivan journalismin osasto. Sekä Vantaan että Järvenpään juttuihin liittyy myös valtio-osapuolen hallitusohjelman vastainen, käsittämätön toiminta, joka ansaitsisi suuremman huomion kuin taitavaksi myönnetyn ministerin yksityiset tekstiviestit. Puhdastuntoisen lehdistön olisi hyvä selvittää tämäkin asia, koska saattaa olla niin, miltä näyttää. M etsäsektorilla on edessään totiset paikat. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunilan mielestä puuhuolto on ajautumassa katastrofaaliseen tilanteeseen, ellei kotimaasta saada riittävästi puuta (HS ). Kotimaisen puun niukkuus ja Venäjän tuonnin ehtyminen synnyttävät vielä uusia murhenäytelmiä teollisuuden riisuessa kapasiteettiaan. Kaikenlainen metsätalouden edistäminen on tarpeen ja yhteisetkin ponnistelut hyödyksi, siinä ripauksena myös maanmittausalaan liittyvät toimenpiteet. Tässä numerossa kerrotaan yhteismetsistä ja tilusjärjestelytarpeiden selvittämisestä. Mielikuvat riivaavat myös yhteismetsien muodostamista. Jukka Matilainen todistaa artikkelissaan, kuinka merkittäviä ovat yhteismetsän edut hyvänä metsä talouden harjoittamismuotona. Matilainen toteaa, kuinka yhteismetsien muodostamista jarruttavat kielteiset mieli kuvat yhteishallinnosta. Sanomalehti Keskisuomalainen otsikoi uutisensa yhteismetsäesittelystä : Kolhoosimetsät eivät innosta metsäomistajia. Sanopa se suomalaisemmin! Metsä taloutta on Suomessa tuettu vuosikymmeniä monin tavoin: mm. metsänhoitotöissä, metsäojituksissa, metsäteiden rakentamisessa, verojärjestelyissä ja neuvontapalveluissa. Vastineeksi yhteiskunta voisi vastavuoroisesti odottaa metsätalouden ja metsänomistajien toimivan järkiperäisesti ja tuottavasti. PEKKA LEHTONEN Päätoimittaja pekka.lehtonen a1netti.com ONKO MAANKÄYTÖSSÄ MIELTÄ? Maankäyttö-lehden lukijatutkimus Maankäyttö kertoo maankäytöstä, mutta mitä mieltä on Maankäytössä? On hyvä tietää, mikä mättää tai missä on onnistuttu. Lehdenteossa. KÄY VASTAAMASSA NETTIKYSELYYMME OSOITTEESSA: Oikein tai ainakin vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjapalkintoa: Karttakeskus: Suomalainen paikannimikirja AtlasArt: Kielletyt kartat I, 2 kpl Arvonta tapahtuu

6 Teksti: Anna-Katariina Kulkki Kuvat: Ilkka Ollila Kalastuksen sääntelylle vankat perusteet, mutta yksityisten oikeutta ei sen nimissä saisi talloa Tenojoen kalastussäännön määräykset rajoittavat joissain tapauksissa kalastusoikeuden käyttöä huomattavasti tai estävät sen jopa kokonaan. TENOJOKI on Pohjois-Atlantin lohen merkittävin lisääntymisjoki, joten sen kalastuksen sääntely on perusteltua. Joki virtaa saamelaisten kotiseutualueella muodostaen Suomen ja Norjan valtioiden välisen rajan. Karujen luonnonolosuhteiden vuoksi kalastus on kautta aikojen ollut yksi merkittävimmistä toimeentulon lähteistä paikallisille asukkaille. Kalastuksen turvin asutus on alueelle alun perinkin muodostunut. Nykyään kalastus ei ole enää päätoiminen tulonlähde, muttei sen merkitystä kuitenkaan voi väheksyä. Elinkeino on varsinkin viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut päätoimisesta kalastuksesta kalastusmatkailun ja siihen liittyvän oheistoiminnan suuntaan. Tenojoen kalastussäännöstä sovittaessa ei alkuun juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, kuinka se vaikuttaa yksityisiin kalastusoikeuden omistajiin, koska luultiin, että Tenojokilaakso on lähes kokonaan valtion omistuksessa. Maanomistussuhteet ovat olleet, ja ovat osittain edelleenkin, pohjoisissa kunnissa eli Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella epäselvät. Kun omistussuhteita isojaon ja sen jälkeen suoritetun vesipiirirajankäynnin aikana selvitettiin, kävi ilmi, että Tenojoen vesistön jokilaaksoista vain noin kolmannes kuuluukin valtiolle. Maanomistusolojen selkiydyttyä havahduttiin vihdoin miettimään Tenojoen kalastussäännön vaikutuksia kalastusoikeuden omistajien perustuslain turvaamaan asemaan. Asiaa selvitettiin, 6

7 Toiseksi kulkutus- eli ajoverkkokalastusajan lyheneminen voi rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä. Aiemmin kalastussäännössä sallituksi kulkutusajaksi oli määrätty Vuonna 1979 sallittua kalastusaikaa lyhennettiin ja nyt se kestää vain kesäkuun 15. päivään saakka. Sallitun kalastusajan lyheneminen viidellä vuorokaudella vaikuttaa varsin merkittävästi ennestäänkin lyhyessä kalastuskaudessa. Varsinkin kun toukokuun puolivälin paikkeilla Tenojoessa on usein vielä jääpeite, eikä kulkuttaminen ole tuolloin mahdollista. Kolmas merkittävä rajoitus on viikkorauhoituksen pidentäminen vuorokaudella. Kesän mittaan rauhoitusajan pidentäminen tarkoittaa kalastusvuorokauden menettämistä, pyyntitavasta riippuen. Neljäs rajoitus on erikoisuus maamme lainsäädännössä. Kalastuslain perusteella kalastusoikeuden sisältö määräytyy sen mukaan, onko kalastusoikeus kiinteistöperusteinen oikeus vai onko ne yleistä, ns. jokamiehenoikeutta. Tenojoella tämän lisäksi kalastusoikeuden sisältöön vaikuttaa oikeuden omistajan asuinpaikka. Muualla kuin Tenojoen jokilaaksoissa vakinaisesti asuva kiinteistöperusteisen kalastusoikeuden omistaja on rinnastettu Tenojoella virkistyskalastajiin. Hänen kalastusoikeutensa sisältö on siis käytännössä tehty tyhjäksi asuinpaikan perusteella. Vastaava paikallinen kalastusoikeuden omistaja sen sijaan on oikeutettu kalastamaan vavan ja vieheen sekä perhon lisäksi myös pato- ja verkkopyydyksin. Kalastusoikeustyypeistä apua korvausperusteiden määrittämiseen Tenojoella on poikkeuksellisen paljon erityisperusteisia kalastusoikeuksia. Ne ovat kiinteistökohtaisia oikeuksia, jotka nojautuvat talojen perustamisasiakirjoihin tai ylimuistoiseen nautintaan. Taloilla on joessa nimetyt pato- ja verkkokalastuspaikat. Samalla paikalla on yleensä useampi osakas, mutta samassa kalastuspaikassa saattaa olla mahdollista kalastaa myös usealla pyyntivälineellä. Asuinpaikkarajoituksen vuoksi kalastusoikeuden todellinen sisältö ei Tenojoella ole aivan yksiselitteinen. Kalastusoikeuksien erityisluonteen ja asuinpaikkarajoituksen vuoksi kalastusoikeudet on tyypitelty viiteen eri kategoriaan korvausperusteiden määrittämisen helpottamiseksi. Ensimmäisen kalastusoikeustyypin muodostavat Tenojoen jokilaaksoissa vakinaisesti asuvat kalastusoikeuden omistajat. Heidän oikeutensa on kiinteistöperusteista kalastusoikeutta ja sisällöltään kaikkein laajinta. He saavat kalastaa pato- ja verkkopyydyksin, vavalla ja vieheellä sekä perholla ja he saavat käyttää kalastuksessa omaa venettään. ja kävi ilmi, että jotkin kalastussäännön määräyksistä ovat kiinteän omaisuuden perustuslainsuojan vastaisia. Tämän selvittyä säädettiin Tenojoen kalakorvauslaki (501/1991). Jotkin määräykset saattavat rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä tai jopa estää sen kokonaan Tenojoen kalastussäännöllä on rajoitettu kalastusta yli sadan vuoden ajan. Osa kalastussäännön määräyksistä saattaa yksin tai kokonaisharkinnan puitteissa yhdessä muiden määräysten kanssa rajoittaa huomattavasti kalastusoikeuden normaalia, kohtuullista ja järkevää käyttöä tai estää sen jopa kokonaan. Ensinnäkin verkkoja saa kullakin tilalla olla käytössä samanaikaisesti enintään kaksi. Verkkokalastuksen luonteen vuoksi on oletettavaa, että tilalla olisi mahdollisuus käyttää samanaikaisesti useampaakin verkkoa, jolloin määräyksestä saattaa aiheutua huomattavaa rajoitusta, riippuen siitä, mikä on tarkasteltavan tilan verkkooikeuksien lukumäärä. Tenojoen kalastussäännöstä sovittaessa ei alkuun juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, kuinka se vaikuttaa yksityisiin kalastus oikeuden omistajiin. Kalastus - oikeudet on tyypitelty viiteen eri kategoriaan korvausperusteiden määrittämisen helpottamiseksi. 7

8 Osa kalastussäännön määräyksistä saattaa rajoittaa huomattavasti kalastusoikeuden käyttöä tai estää sen jopa kokonaan. Kalastusoikeustyyppi kahden muodostavat paikalliset kiinteistöperusteista kalastusoikeutta omistamattomat. He saavat kalastaa vavalla ja vieheellä sekä perholla. Kalastukseen sallittu alue on kuitenkin laajempi kuin muilla kalastusoikeutta omistamattomilla. Lisäksi he saavat käyttää kalastuksessa omaa venettään. Kolmas kalastusoikeustyyppi muodostuu muualla asuvista kiinteistöperusteisen kalastusoikeuden omistajista. Heillä pitäisi olla yhtä laajat oikeudet kuin kalastusoikeustyyppi yhteen kuuluvilla kalastuksen harjoittajilla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Kalastussäännön asuinpaikkarajoituksen mukaan he ovat oikeutettuja vain vapa- ja viehe- sekä perhokalastukseen erikseen merkityillä alueilla. Lisäksi heidän on saatava vene käyttöönsä joltain paikalliselta. Tähän kalastusoikeustyyppiin kuuluvien oikeuden sisältö rinnastuu siis käytännössä virkistyskalastusoikeuteen ja kiinteistöperusteinen kalastusoikeus on tehty tyhjäksi. Neljänteen kalastusoikeustyyppiin kuuluvat muualla asuvat kalastusoikeutensa suoraan paikalliselta perintönä saaneet kalastuksen harjoittajat. Heidät rinnastetaan paikallisiin kalastusoikeuden omistajiin, huolimatta siitä, mikä on heidän vakinai- Korvausperusteet määritetään kaksivaiheisesti: tarkastelun alla ovat sekä pyyntitapaettä tilakohtaiset menetykset. nen asuinpaikkansa. Oikeus ei kuitenkaan periydy enää toisessa polvessa. Viidennen kalastusoikeustyypin muodostavat virkistyskalastajat. Heidän oikeutensa on luonnollisesti kaikkein suppeinta: kalastus on sallittua erikseen merkityistä paikoista sekä veneestä ja sallittuja kalastusvälineitä ovat vapa ja viehe sekä perho. Korvausperusteet määritetään kaksivaiheisesti Tenojoen kalakorvauslain mukaan maksetaan kalastusoikeuden omistajalle täysi korvaus, jos määräys rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä huomattavasti tai estää sen kokonaan. Laki ei ota kantaan siihen, milloin kalastusoikeuden käyttö rajoittuu huomattavasti. Rajoituksen relatiiviseksi kynnykseksi kirjoittaja on määrittänyt Tenojoen kalastusoikeuksien tapauksessa 15 %. Potkupato on Tenojoen olosuhteisiin sopiva ja tarkoituksenmukainen, ja siksi se onkin säilynyt pyyntivälineenä joella satojen vuosien ajan. (Lähde: Itkonen 1984, s. 556) Menettely korvausperusteiden määrittämiseksi on kaksivaiheinen. Aluksi määritetään pyyntitapakohtainen menetys esimerkiksi alueittain. Tämä saadaan selville laskemalla rajoituksen vaikutus kullekin pyyntitavalle. Esimerkiksi verkkojen lukumäärärajoituksen aiheuttama menetys voidaan laskea määrittämällä, paljonko on yhden verkon vuosisaalis ja saaliin arvo. Toisessa vaiheessa tarkastellaan pyyntitapakohtaista menetystä tilakohtaisesti. Tilakohtaisen tarkastelun lähtökohtana on tilan kalastusoikeuden konkreettinen sisältö. Edellä mainittu verkkojen lukumäärärajoitus toimikoon esimerkkinä. Verkon vuosisaalis määräytyy tilakohtaisen kalastusoikeuden perusteella. Oletetaan, että tilan kalastusoikeuteen perustuva verkkokalastuksen vuosisaalis vastaa kahden verkon vuosisaalista. Tenojoen kalastussäännön mukainen verkkojen enimmäismäärä on kaksi. Näin ollen karkeasti arvioituna voidaan katsoa, ettei verkkojen lukumäärärajoituksesta luultavasti aiheudu tilan kalastusoikeuden käytölle huomattavaa haittaa. Tilanne olisi kuitenkin toinen, jos tilan vuotuinen verkkosaalis vastaisi esimerkiksi kolmen verkon saalista. Tuolloin menetys olisi keskimäärin yhden verkon vuosisaalis, eli noin kolmannes koko tilan mahdollisesta verkkosaaliista. Tällöin 15 %:n korvauskynnys ylittyisi. Kuten tässä esitetystä karkeasta esimerkistä havaitaan, tilan kalastusoikeuden sisällöllä on varsin paljon merkitystä rajoituksen huomattavuuteen. Lisäksi on muistettava, että vaikka jokin rajoitus yksinään ei ylittäisi korvauskynnystä, saattaa se yhdessä muiden, tilaan kohdistuvien rajoitusten kanssa näin tehdä. Sen lisäksi, että rajoitusten aiheuttamille menetyksille määritetään toimituksessa korvaus jo aiheutuneista menetyksistä, on korvauksia määritettävä myös tulevaisuudessa aiheutuvista menetyksistä. Rajoitukset ovat luonteeltaan pääasiassa pysyviä, joten niiden aiheuttamat menetykset pääomitetaan ikuisuuteen, jotta voidaan määrittää tulevaisuudessa aiheutuvat menetykset. Korkoa jo aiheutuneille menetyksille ei makseta, koska Tenojoen kalakorvauslaissa tai sen valmistelutöissä ei korosta mitään mainintaa ole. Kirjoittaja on DI ja työskentelee SATO Oyj:ssä kiinteistöanalyytikkona. Teksti perustuu kirjoittajan erikoistyöhön ja diplomityöhön, jotka on tehty Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskukselle. Sähköposti anna-katariina. kulkki sato.fi. 8

9 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA Tapaus Försti vielä kerran Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa. Maankäyttö-lehden tutkivan journalismin osasto selvitti, mistä kaikesta oli kysymys. Kokonaisuus näyttää toiselta kuin siitä irrotetut yksityiskohdat. MATTI JA ELIINA FÖRSTIN omakotikiinteistön lunastus lienee yksi historian värikkäimmistä maanmittaustoimituksista. Arviointiopillisessa tai juridisessa mielessä tapaus ei ehkä ollut mitenkään erityisen poikkeuksellinen tai hankala. Mieleenpainuvaksi sen tekivät Förstit, jotka taistelivat omaisuudestaan sitkeästi ja tekivät tapauksesta ennennäkemättömän julkisen draaman. Lunastus on kirvoittanut toki myös Maankäytön lukijoita kirjoittamaan vielä viimeisimmissäkin numeroissa tapauksesta, vaikka julkinen kohu oli kuumimmillaan jo 1,5 vuotta sitten. Arvovaltainen taho on toimitustapahtumien seurauksena jopa esittänyt virallisessa arvioimiskäytännössä yleisesti vallitsevan matalimman käyvän arvon periaatteen. Tässä artikkelissa issa keskitytään kuitenkin kertomaan varsinaisen tarinan päävaiheet. Kysymys ei ole itse asiassa vain yhdestä, vaan kahdesta mituksesta ja tapahtumia on riittänyt jo kolmelle toi- vuosikymmenelle. Sukutalo ja kaavoitus Koko tarina sai alkunsa, kun Matti Förstin vanhemmat ostivat vuonna 1947 rakennuspaikan Espoon Tuomarilasta, melko läheltä nykyistä Espoon keskusta. He rakensivat at sille pian omakotitalon, jota laajennettiin 1950-luvun lopulla. Matti Försti peri kiinteistön 1960-luvun lopulla. Omakotitalolle ei tehty merkittäviä peruskorjauksia ainakaan 1960-luvun jälkeen. Alueelle vahvistettiin ensimmäinen asemakaava vuonna Förstien kiinteistö, neljä muuta omakotirakennuspaikkaa ja muutama pienehkö rakentamaton alue muodostivat kaavassa yhden korttelin. Vuonna 1984 hyväksytyssä tonttijaossa kortteliin tuli vain yksi, siis kerrostalo- koko korttelin käsittävä tontti. ti. Kaavan Espoon tonttilunastuksesta syntyi ennen näkemätön julkinen draama. 9

10 laatimisvaiheessa Förstit olivat tehneet kaavaluonnoksesta muistutuksen, jossa he olivat vaatineet rakennusoikeuden lisäämistä ja rakennuskannan uudelleen rakentamisen jouduttamista. Ensimmäinen lunastus Asemakaavan tultua voimaan eräs rakennusliike hankki kaksi kerrostalotonttiin sisältyvää omakotikiinteistöä ja muutaman pienehkön rakentamattoman alueen omistukseensa. Kolmen muun omakotikiinteistön omistusoikeuden saamiseksi se haki tontinosan lunastustoimitusta, joka pidettiin vuonna Ainoana lunastusvaatimuksen esittäjänä yhtiö sai luvan lunastaa em. puuttuvat osat tonttia. Toimitus lopetettiin ja kaikki kolme luovuttajaa valittivat toimituksesta maaoikeuteen. Toimituksen lopettamisen jälkeen seurasi myrskyisä mediakohu, joka toimittaja-kirjailija Förstin myötävaikuttamana sai iltapäivälehdet kirjoittamaan repiviä otsikoita ja tv:nkin tekemään aiheesta ohjelman. Kohun jälkeen rakennusliike ilmoitti luopuvansa lunastuksesta, mikä olikin tällöin voimassa olleen lunastuslain menettelyn aikana mahdollista. Lunastus siis peruuntui kaikilta osin. Myöhemmin lunastuksen raukeamisen johdosta pidetyssä toimituksessa Förstit vaativat vahingonkorvauksia mm. ansiotulojen menetyksestä teosten julkaisujen viivästymisen vuoksi, kiinteistönarvonalennuksen johdosta sekä asemakaavan toteuttamisen ehkäisyyn käytettävän työn kustannuksista. Korvausvaatimukset yhteensä olivat noin 3 milj. mk ja maaoikeuden käsittelyssä lopullisiksi korvauksiksi määrättiin mk. Jo tällöin näyttää siis olleen merkkejä nk. matalimman käyvän arvon periaatteesta. Lunastusten välinen aika Ensimmäisen lunastuksen seurauksena Förstit haastoivat mm. toimitusinsinöörin, maaoikeusinsinöörin, Espoon kaupungin kiinteistöinsinöörin ja Maanmittauslaitoksen pääjohtajan oikeuteen vahingonkorvauksia saadakseen. Förstit hävisivät jutut. He veivät tapauksen myös Euroopan ihmisoikeuskomissioon, joka antamassaan päätöksessä jätti asian tutkimatta. Förstit anoivat vuonna 1986 kaavan muuttamista. Espoon kaupunki laati sen seurauksena kolme eri kaavaluonnosta, joissa kaikissa Förstien tontti olisi voitu lohkoa omaksi yksikökseen. Äärimmäisessä heidän kiinteistönsä olisi muutettu kokonaiseksi, noin m²:n kaavan mukaiseksi pientalotontiksi. Lunastusuhkaa ei olisi ollut, mutta tontin tehokkuusluku olisi laskenut kerrostalotontin 0,55:stä pientalotontin tehokkuuslukuun (0,20 tai 0,25). Kaavanmuutosesitys asetettiin virallisesti nähtäväksi 1994, mutta Förstit vaativat sen hylkäämistä ja kaavanmuutos jäi tekemättä. Lunastuksen käynnistänyt rakennusliike päätyi konkurssiin 1990-luvun alussa ja sen omaisuus päätyi noin 10 vuodeksi pankille. Muutoin 1990-luku oli hiljaiseloa asiassa. Kerrostalotontin viidestä omakotikiinteistöstä kaksi oli vielä alkuperäisten omistajien käytössä ja asuinkäytössä. Toisen omakotitalon omistajat kertoivat myöhemmin tilanteen olleen jumissa, koska kerrostalotontille ei ollut laman aikana toteuttajaa. Kukaan ei siis luonnollisesti ollut halukas ostamaan kerrostalotonttiin sisältyvää omakotikiinteistöä, jota uhkasi pakkolunastus. Toisaalta vanhalle omakotitalolle ei saanut edes peruskorjauslupaa. Toinen lunastus Rakennusliike NCC osti pankilta pääosan kerrostalotontista 2000-luvun alussa. Vapaaehtoiseen kauppaan Förstien ja toisen omakotitalon omistajien kanssa ei taaskaan päästy ja niinpä NCC haki vuonna 2001 uutta tontinosan lunastusta. Toimituksen aloittamista viivytettiin joulukuuhun 2002, koska NCC teki vielä uuden tarjouskierroksen tonttien omistajille, mutta tuloksetta. Toimituksen alkukokouksessa ei vielä ratkaistu lunastusoikeutta tai korvauksia, mutta tonttien omistajat valittivat kesken toimituksen mm. jääviysmuistutuksen hylkäämisestä ja oikeudesta olla asianosainen. Helmikuussa 2003 NCC ja maanomistajat tekivät vapaaehtoisen kaupan toisesta omakotikiinteistöstä. Hinta oli lähes kaksinkertainen muihin lähialueen kerrostalotonttikauppoihin nähden. Näin ollen Förstit jäivät viimeisinä mohikaaneina taistelemaan omistusoikeudestaan. Pian em. kiinteistökaupan jälkeen tapahtui murhenäytelmä, kun toinen myyjistä menehtyi. Maaoikeus hylkäsi tai jätti tutkimatta kaikki Förstien kesken toimitusta Maankäyttö Lunastetun omakotitontin paikalla sijaitsee nykyään kerrostalo. 10

11 tekemät valitukset eikä Korkein oikeus myöntänyt asiassa valituslupaa lokakuussa Toinen lunastus lopetettiin marraskuussa Ainoan lunastusvaatimuksen esittänyt NCC sai lunastaa Förstien kiinteistön ja sai näin ollen omistukseensa koko kerrostalotontin. Toimitusmiehet määräsivät korvaukseksi yhteensä , josta korvaus muuttokuluista oli Korvaus määräytyi kerrostalotontin rakennusoikeuden hinnan mukaan, sillä toimitusmiesten näkemyksen mukaan Förstien kiinteistön arvo omakotitonttina rakennuksineen oli alempi kuin kerrostalotonttina. Todettakoon, että (yllättävän) paljon huomiota herättäneiden rakennusten purkukustannusten vaikutus lunastuskorvaukseen oli vähentävä. Toimitusinsinööri oli pyytänyt mm. julkisen luotettavuuden saamiseksi arvion kahdelta merkittävältä yksityiseltä arviointipalvelujen tarjoajalta. Nämä päätyivät hieman pienempään arvioon kuin toimitusmiehet pitäen mm. Förstien taloa arvottomana omakotikäytössäkin. Kaikessa korvauksien julkisessa puimisessa tämä seikka on jäänyt täysin huomioimatta. Alimman käyvän hinnan periaate DDR:n malleineen näyttää siis juurtuneen myös yksityiseen arviointitoimintaan. On esitetty myös arvioita, että DDR:n mallin ovat huomanneet vain ne, joiden omat arviointinäkemykset ovat DDR:n ajalta. Korvauksen suuruutta julkisuudessa arvosteltaessa unohtui myös, että korvaukset määrättiin vuoden 2003 hintatasossa ja suoritettiin alkuvuodesta Julkisuuskeskustelu käytiin kuitenkin vasta vuonna 2006, johon mennessä esim. omakotitontin hintataso oli noussut noin 30 %. Förstit luonnollisesti valittivat toimituspäätöksistä hyvin monisivuisesti pääpainon ollessa toimituksen perustuslain vastaisuudessa ja lunastusluvan laittomuudessa. Korvausvaatimus lunastetusta omaisuudesta oli maaoikeudessa 2,1 milj., jonka lisäksi Förstit vaativat vahingonkorvausta aiheettomasta ja laittomasta lunastusprosessista 1,2 milj.. Maaoikeus korotti lunastuskorvausta :lla :een. Tämä johtui siitä, että toimitusmiehiltä oli jäänyt huomaamatta kaavamääräys, jonka mukaan kerrostalotontin varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille saa rakentaa 6 % myymälä-, kerho- ja lastentarhatiloja. Kaikki muut vaatimukset maaoikeus hylkäsi tai jätti tutkimatta. Korkein oikeus ei antanut Försteille valituslupaa syyskuussa Lunastaja sai siten haltuunottooikeuden lunastettavaan omaisuuteen joulukuussa Häätö ja sitä seurannut julkisuus Förstit eivät suostuneet muuttamaan pois talostaan huolimatta toimituksen lainvoimaisuudesta. Niinpä lunastaja oli pakotettu panemaan vireille häätöprosessin. Häätö toimeenpantiin syyskuussa 2006 ja se kesti kaikkiaan kolme päivää. Ylen MOT-ohjelma kuvasi koko häädön ja näytti mm., kun 83-vuotias Matti Försti oli vielä hetkeä ennen häätöä munuaiskoneessa saamassa dialyysihoitoa. Tilanteen dramaattisuuden kruunasi vastustelevan Eliina Förstin kantaminen ambulanssiin ja kiinnisitominen. Matti Försti poistui paikalta omalla autolla. Espoon kaupunki järjesti Försteille aluksi tilapäismajoituksen kaupungin kriisiasunnosta ja myöhemmin heille järjestyi paikka Soukan veteraanitalosta. MOT-ohjelma esitti tapauksen tapansa mukaan varsin yksipuolisesti välttäen julkaisemasta muutamia Förstien kannalta varsin arveluttavia piirteitä, kuten ensimmäisen lunastuksen jälkeisen kaavanmuutosprosessin. Ennen häätöä lunastuksesta ei ollut mainittu halaistua sanaakaan tiedotusvälineissä. MOT esitti häädön Ohjelmasta seurasi välittömästi valtava mediakohu ja Försteistä tuli kertaheitolla kansan lemmikkejä ja superjulkkikisia. Esimerkiksi MOT-ohjelma ei ollut kymmenvuotisen historiansa aikana saanut yhtä paljon palautetta. Eri verkkosivuilla käytiin keskusteluja, joihin osallistui satoja henkilöitä. Useat lehdet iltapäivälehtien lisäksi mm. 7 Päivää nostivat tapauksen esille. NCC ja Espoon kaupunki joutuivat syntipukeiksi julkisessa sanassa. NCC laati vastatiedotteita ja pyrki vielä neuvottelukosketukseen Förstien kanssa, jälleen tuloksetta. Espoon kunnanhallitus teetti sisäisen selvityksen kaupungin toiminnasta asiasta. Moni julkisuuden henkilö keräsi irtopisteitä asialla ottamalla voimakkaasti kantaa Förstien puolesta selvittämättä lainkaan asian taustoja. Pikkuhiljaa nettikeskusteluissakin alettiin kuitenkin löytää myös jutun toisia puolia ja MOT-toimittajakin joutui julkisuudessa puolustautumaan. Maanmittauslaitoksen ja virkamiehen rooli Maanmittauslaitos pääsi kohussa melko vähällä, mikä johtui luultavasti siitä, että lunastustoimitus oli asian julkitulohetkellä jo lainvoimainen. Julkisuuteen jäi kuitenkin melko voimakkaana käsitys, että lunastuskorvaus oli naurettavan alhainen ja että lakia oli asiassa sovellettu väärin nk. asuntotakuusäännöksen osalta. Tästä huolimatta Maanmittauslaitoksen johto kieltäytyi kommentoimasta asiaa julkisuudessa vedoten siihen, että Maanmittauslaitos on oikeuslaitos. Käytäväkeskusteluissa eräs oikeuslaitoksen johtaja oli kuitenkin asiassa huolissaan liikelaitosmaisesti lähinnä siitä, miten lunastustoimitusten tilauskannan käy. Tämänkaltaiseen huoleen ei kuitenkaan liene aihetta. Siitä pitää huolen laitoksen viriävä maine DDR:n mallin mukaisena alimman käyvän hinnan lunastajana, joka takaa lunastajien kiinnostuksen toimituksia kohtaan. Tapauksen julkisuus on jo jäänyt taakse, mutta viimeistä sanaa ei kuitenkaan liene vielä sanottu, ainakaan Förstien toimesta. Förstit ovat tehneet rikosilmoituksen mm. toimitusmiehistä, maaoikeustuomarista ja -insinööristä, lautamiehistä, kaupungingeodeetistä, maanmittaustoimiston tuotantopäälliköstä, arviolausunnon tekijöistä ja useasta NCC:n työntekijästä. Kohta lienee myös Maankäytön päätoimittajan pää pölkyllä. Vireille on luultavasti tulossa myös kanne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Toimitusinsinööriä on syytetty mm. todistusaineiston väärennöksistä, virkavalan vannomatta jättämisestä, maaoikeustuomarin hurmaamisesta, väärästä ilmiannosta ja joulurauhan pilaamisesta. Maanmittaustoimiston rekisterinpitäjää on syytetty kiinteistötietojen siirtämisestä maarekisteristä kiinteistörekisteriin lupaa kysymättä. Mitä jäi käteen Förstien tapauksesta seurasi arvokeskustelu, jossa myös maanmittarit ovat esittäneet mielipiteitä nykyisen lunastusjärjestelmän muuttamiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että omakotitalojen pakkolunastuksia on vuosien saatossa tehty luultavasti muutamia satoja. Pelkästään Kerava Lahti-oikoradan rakentamisen yhteydessä tehtiin muutamia kymmeniä lunastuksia ilman häätöjä ja sanottavaa kohua. Järjestelmä on ollut varsin toimiva ja yksittäistapauksen perusteella ei pitäisi vetää liian voimakkaita johtopäätöksiä. Förstin talon paikalle on jo rakennettu uusi kerrostalo. Sen sijaan lunastuskorvaukset lienevät yhä lääninhallituksessa, johon lunastaja ne talletti, koska Förstit eivät niitä suostuneet vastaanottamaan. Toimitusinsinööri ja muut asiaan sotkeutuneet ovat yhä vapaalla jalalla eikä virkavalaa ole vannottu. Artikkeli perustuu Maankäyttölehden tutkivan journalismin osaston selvityksiin. 11

12 Simo Hannelius Markku Airaksinen ja Simo Hannelius Markkinavoimat metsäalalla 2007 Kauppahintarekisteristä ja -tilastoista sekä välittäjiltä on saatavissa hintatietoja entistä enemmän ja paremmin, ja hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. PUUN JA METSÄTILOJEN HINNAT pysyivät koko 2000-luvun alun vakaina aina vuoteen 2006 asti. Sen jälkeen markkinatilanne muuttui. Puun hintakartellit on purettu. Venäjän kohoavat tullimaksut ovat luoneet arvaamattomuuden puumarkkinoille. Kaikkien metsänomistajien puunmyyntituloja on verotettu yhdenmukaisesti 2006 lähtien ja pääosin kuten muita pääomatuloja. Osallistuminen metsätilojen markkinoille on vapaata maanhankinnan rajoitusten poistuttua 10 vuotta sitten. Kauppahintarekisteristä ja -tilastoista sekä välittäjiltä on saatavissa hintatietoja entistä enemmän ja paremmin, ja hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Edellytykset metsäomaisuuden arviointiin ja vaihtoehtoisten sijoitusten vertailuun ovat parantuneet. Katsauksen tiedot perustuvat kauppahintarekisteriin ja asiantuntijoille tehtyyn kyselyyn. Metsätilojen kauppa vilkastui eniten pohjoisessa Puun ja metsän hintojen nousu lisäsi tilakauppaa. Niitä solmittiin koko maassa lähes kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuodesta toiseen ei ole voinut olla ihmettelemättä sitä, että edustavien kauppojen määrä on pysynyt varsin pienenä suhteessa metsätiloihin, joita on suuruusluokkana kappaletta. Kaupan alueellinen painopiste muuttui viime vuonna. Etelässä kaupat vähenivät entisestään ja erityisesti suurista kohteista, ja lisääntyivät eniten Oulun 12

13 ja Lapin lääneissä ja suurista, yli 10 hehtaarin tiloista. Kolmen eteläisimmän läänin kiinteistövälittäjät ovat jo pitkään valittaneet tarjonnan niukkuutta suhteessa kysyntään. Kysyntä ja kauppa siirtyivät entistä pohjoisemmaksi ja painottui suurimpiin kohteisiin. Ilmeisesti moni pohjoisessa pitkään myynnissä ollut suuri tila sai uuden omistajan. Hintataso nousi eniten etelässä ja pohjoisessa Taulukosta 2 nähdään mediaanihinnat lääneittäin, kun pinta-ala on vähintään 10 hehtaaria. Maan etelä- ja länsiosissa ja Lapin läänissä maksettiin neljännes enemmän viime vuonna kuin edellisenä. Oulun ja Itä-Suomen lääneissä hintojen nousu jäi muuta maata pienemmäksi. Samoin nähdään eri pinta-alaluokissa (2 5 ha ja 5 10 ha) maksettujen hintojen suhde yli 10 hehtaarin tiloihin verrattuna. Hintaerot kokoluokkien välillä ovat kaventuneet aiempiin vuosiin nähden. Ehkä se johtuu ennen muuta yleisestä hintojen vahvasta noususta ja kiinnostuksesta suuriin tiloihin. Oulun ja Lapin läänien pienistä kohteista on maksettu selvästi enemmän kuin suurista. Pohjoisessa metsätalousmaan perushintataso on vaatimaton. Jos pienellä tilalla on muutakin kuin metsätaloudellista käyttöä, hehtaarihinta on nousee. Lapissa pienistä tiloista oli maksettu nelinkertainen hinta suurimpiin, yli 10 hehtaarin tiloihin verrattuina. Hehtaarihinnat nousivat ennen kantohintoja Kiintoisinta tarkastelussamme on se, miten kantohintojen nousu heijastui tilakauppaan. Vai aavistivatko metsätiloista hintatarjouksia tehneet puun hinnan nousun? Puumarkkinoilla oli eletty epävarmuudessa vuonna 2006 Venäjän puutullikiistan ja huonon talvikorjuukauden vuoksi. Korjuun ongelmien tiedettiin vaikeuttavan tehtaiden puuhuoltoa, lisäävän raaka-aineen kysyntää ja nostavan kantohintoja. Samoin sahatavaran kysyntä oli kasvanut rakentamisen vilkastuttua Taulukoihin 3 ja 4 on koottu tätä asiaa kuvaavat hintojen muutokset. Kantohintojen nousut suhteessa alkuvuoteen olivat vuoden 2006 loppupuoliskolla 4 8 prosenttia. Metsätilojen hinnat sen sijaan olivat kohonneet puolessa vuo- Läänit Pinta-alaluokka Keskim. Yhteensä, kpl 2 5 ha 5 10 ha yli 10 ha Määrän muutos 2007/2006, % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Koko maa TAULUKKO 1. Vuoden 2007 metsätilakaupat lääneittäin ja määrien muutokset eri pinta-alaluokissa vuoteen 2006 verrattuna. Läänit Pinta-alaluokka Kauppahinta, 2 5 ha 5 10 ha yli 10 /ha ha mediaani (yli 10 ha) Hintaindeksi Hintojen muutos 2007/2006, % (yli 10 ha) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi TAULUKKO 2. Vuoden 2007 metsätilakauppojen yli 10 hehtaarin mediaanihinnat lääneittäin ja hintojen muutos vuoteen 2006 verrattuna. Hintaindeksit vertaavat eri kokoisista tiloista maksettua hintaa suhteessa 10 hehtaarin mediaanihintaan. Kantohinta-alue Hintaindeksi Hintojen nousu-%/3/2006 3/2006 9/2006 3/2007 9/2007 Etelä-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Lappi TAULUKKO 3. Puun reaaliset hintaindeksit kantohinta-alueittain maaliskuussa 2006 ja hintojen muutokset tähän ajanjaksoon verrattuna seuraavilla puolivuotisjaksoilla. Lähde: Metla. Läänit 1 6/ / / /2007 Hinta, /ha Hintojen nousu-%/1 6/2006 (mediaani) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi TAULUKKO 4. Metsätiloista maksetut mediaanihinnat (yli 10 ha) lääneittäin puolivuotiskausittain, kun ensimmäinen hinta on vuoden 2006 alkupuoliskolta. Tätä myöhempiä nousuja verrataan alkuarvoon. 13

14 dessa Itä-Suomea lukuun ottamatta prosentilla. Näyttää siltä, että markkinat aavistivat kantohintatason nousun. Pörssin sanotaan myös ennakoivan suhdanteiden muutoksia. Toinen hypoteesi tilojen hintojen nousulle on se, että markkinoille tarjottiin aiempaa enemmän puustoisia kohteita. Niistä maksetaan sitä enemmän, mitä suurempi on puuston tilavuus hehtaarilla. Vuoden 2006 veromuutos on voinut sekin vaikuttaa tarjonnan rakenteeseen. Metsätilan hankintahintaan perustuva metsävähennys verotuksessa vaikuttaa niin, että tilastaan luopuvan on usein edullisempaa myydä tila puustoisena kuin käyttää hakkuumahdollisuudet veroa niistä maksaen ennen kiinteistökauppaa. Pinta-alaverotuksen olosuhteissa, vuoden 2005 loppuun asti, asia oli toisin. Vuoden 2006 alkupuolella ilmeisesti kirjattiin edellisen vuoden aikana valmisteltuja kauppoja taimikkovaltaisista tiloista alhaisilla hinnoilla. Kantohintojen nousu vuoden 2007 alkupuoliskolle mentäessä oli likimain samalla tasolla kuin metsätilojen hintojen. Puolen vuoden päästä kummatkin olivat edelleen nousseet, edelleen samaa tahtia. Itä-Suomessa molempien hintojen muutokset olivat alueista pienimpiä. Metsätilojen hinnat nousivat voimakkaimmin Etelä-Suomen läänissä, eniten niukentuneen tarjonnan alueella. Ilmeisesti tiloja on ostettu ja arvioitu muidenkin kuin metsätaloudellisten arvojen mukaan. Onko hintataso kohonnut korkeammaksi kuin mitä olisi järkevää maksaa odotettavista puunmyyntituloista? Haastateltujen kiinteistökaupan asiantuntijoiden tuntuma hintatasoon oli koko maassa yhdenmukainen. Kukaan ei uskonut hintojen laskuun eikä ennallaan pysymiseen. Näkemykset kuitenkin olivat toteutuneeseen nousuun nähden varovaisia, sillä noin puolet ennakoi vuoden 2007 nousun edellisestä vuodesta olevan vain 3 10 prosenttia. Miltä metsätilamarkkinoiden vuosi 2008 ja lähivuodet näyttävät? Välittäjät ja arvioijat uskovat yleisesti kauppojen määrän pysyvän ennallaan tai hieman lisääntyvän. Länsi- ja Itä- Suomen sekä Oulun lääneissä kuitenkin muutama arvioi lievään kaupankäynnin vähenemiseen. Onkohan etelän hintataso jo kohonnut niin korkealle, että kysynnän siirtyminen pohjoiseen jatkuu? Metsähallitus ostaa edelleen tiloja metsätalouden Kauppahintatiedot, /ha Alakvartiili (Q1) 360 Mediaani 550 Lasketut odotusarvot, /ha Paljas metsämaa 80 Taimikko 300 Yhteensä 380 Kustannusarvot, /ha Paljas metsämaa 80 Maanpinnan valmistus 150 Istutus 530 Taimikon hoito 220 Yhteensä 980 Männikön markkina-arvo, odotusarvo ja kustannusarvo keski-lapissa tarpeisiin keskiosasta maatamme. Sen hankinta painottuu puustoisiin ja vähintään 30 hehtaarin tiloihin. Pohjoisessa minimipinta-ala on 50 hehtaaria. Tilan sijainnista on etua silloin, kun alue on lähellä valtion muuta maaomaisuutta. Hankintaan on varattu 10 milj. euroa. Metsätilojen ostoja jatkaa myös Tornator OY, joka muodostettiin vanhoista Stora Enson metsistä 5 vuotta sitten. Tänä vuonna hintojen uskotaan pysyvän edellisen vuoden tasolla koko maassa. Toisaalta kuitenkin monen asiantuntijan vapaamuotoiseen näkemykseen on kirjattu pelko kantohintatason laskusta. Kiinteistöjen kauppahinnat eivät sopeutune uuteen markkinatilanteeseen ja suhdanteisiin yhtä herkästi kuin puutavaran kantohinnat. Epäilys kantohintojen pysyvyydestä luo sijoittajiin varovaisuutta. Sahatukin laskenut hinta vaikuttanee puukauppaan. Vähentynyt tukin käyttö heijastuu kuitupuun kysyntään, koska haketta tulee markkinoille aiempaa vähemmän. Tuontipuustakin on maksettu kotimaista enemmän. Ensiharvennuspuulle luvattu verovapaus yhdistettynä kuitupuun lisäkysyntään voi piristää sijoitushalukkuutta metsätiloihin. Arvioimme lievää metsätilojen hintatason laskua kantohintojen jo muututtua. Metsätilojen hintojen aleneminen tuskin on yhtä suurta kuin kantohintojen. Vahvimman kysynnän alueilla maan eteläosassa hintojen aleneminen jäänee vähäisimmäksi. Lapissa Kemijärven sellutehtaan alasajo luo eniten epävarmuutta metsäsijoittajiin. Arvioita markkinatilanteen muutoksista kysyttiin asiantuntijoilta aina vuoteen 2012 asti. Näkemykset myös tästä ovat melko yhteneviä. Kaupankäynnin odotetaan yleisimmin pysyvän ennallaan tai lisääntyvän 3 10 prosentilla tasaisesti eri lääneissä. Kukaan ei odota kauppojen vähenemistä. Hintatason suureen muutokseen ei uskota, suurin osa arvioi nousuksi 3 10 prosenttia. Nousu painottuisi Länsi- ja Itä-Suomen lääneihin. Esitetyt näkemykset perustuvat asiantuntijoille ja välittäjille tehtyyn kyselyyn helmikuussa Kyselyyn vastasi 28 henkilöä eri organisaatioista ja vastauksia saatiin eri lääneistä seuraavasti: Etelä-Suomi 4, Länsi-Suomi 7, Itä-Suomi 9, Oulu 4 ja Lappi 4. Tilan myyntiaika oli 80 prosentilla arvioijista alle kolme kuukautta. Metsäomaisuuden arvioinnin ongelma? Mikä olisi keski-lapin kolmen metrin pituisen mäntytaimikon arvo? Kauppahintatilaston mukaan Lapin läänissä 2007 maksettu alakvartiilin mukainen hinta oli 360 /ha ja hintojen mediaani 550 /ha. Tapion summa-arvomenetelmän (2007) aputaulukoiden mukaan kuivahkon kankaan odotusarvo on paljaan maan ja taimikon arvojen summana 380 /ha. Odotusarvot perustuvat 1,2 prosentin diskonttauskorkoon. Jos omaisuus arvioidaan uhrattujen kustannusten perusteella, päädytään kustannuksille asetetun prolongaustekijän jälkeen vähintään kolminkertaiseen arvoon. Markku Airaksinen on tekniikan tohtori Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksessa ja Simo Hannelius tutkija Metsäntutkimuslaitoksessa. Sähköposti markku. airaksinen maanmittauslaitos.fi ja simo.hannelius metla.fi. 14

15 FIG JA UN-HABITAT RATKOVAT SLUMMIASUTUKSEN ONGELMIA FIG:N WORKING WEEK Tukholmassa kesäkuuta on muodostumassa yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista vuotuisista konferensseista. Ennakkoilmoittautuneiden määrä lähentelee 800 osanottajaa lähes 80 maasta. Konferenssi on samalla Ruotsin maanmittariliiton SLF:n tapa juhlistaa sen 100-vuotista historiaa. Juhlan puitteet ovat sen mukaiset, konferenssin suojelijana on kuningas Kaarle XVI Kustaa, avajaisvastaanotto Tukholman kaupungintalolla ja juhlapäivälliset Grand-hotellissa. Ammatillisessa ohjelmassa on yli 80 luen totilaisuutta, joihin on sijoitettu noin 400 esitelmää. Erikoisohjelma sisältää seminaarin maanmittauksen historiasta. Erityisenä kohokohtana on yhteistyössä YK:n asuinohjelman UN-Habitatin kanssa järjestettävä seminaari slummialueiden parantamisesta maanmittareiden, kaavoittajien ja uusien luovien rahoitusmallien yhteistyöllä. UN-Habitat ja FIG ovat valmistautuneet huolella Tukholman konferenssiin. Tämä näkyy niin esitelmöitsijöiden tasossa kuin aiheiden laaja-alaisuudessa. Avajaisten pääpuhujana on Dr. Anna Tibaijuka, UN- Habitatin pääjohtaja. Yhteisistuntojen puhujalistalla ovat Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren, joka puhuu maa- ja kiinteistöjärjestelmien merkityksestä yhteiskunnalle, Asraf Ghani (Institute of State Effectiveness), jonka aiheena on omistusoikeudet ja laillisuus, sekä Renu Karnad (International Union for Housing Finance). Mikroluotot ovat keskeisessä asemassa myös seminaarissa, jonka tavoitteena on vuoropuhelun lisääminen rahoitusammattilaisten ja -järjestöjen ja maankäytön ammattilaisten kesken. Habitat-seminaarin tarkoituksena on jatkuvan keskusteluyhteyden luominen eikä olla vain yksi konferenssi muiden joukossa, jossa käsitellään kehitysmaiden asumiskysymyksiä. Seminaarin ja siihen liittyvien dialogien tulokset on tarkoitus viedä neljänteen World Urban Forumiin, joka järjestetään Nanjingissa Kiinassa marraskuussa UN-Habitatin vahvan panostuksen lisäksi on myös mm. Maailman pankilla tärkeä asema Tukholman konferenssissa. Working Week ei toki käsittele pelkästään kehitysmaiden oloja ja ohjaamatonta asutusta. Muita painopistealueita ovat mm. GNSS:n tämän hetken kehitystilanne, pääpuhujana Paul Verhoef, EU:n Galileo-ohjelman johtaja, joka yhdessä yhdysvaltalaisen Dave Zilkoskin (US/ NOAA) kanssa arvioi uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Ruotsin maanmittauslaitoksen pääjohtaja Stig Jönsson esittelee Ruotsin paikkatietostrategioita kansalliselta että INSPIREn kannalta. Hän järjestää myös erityistapaamisen kansainvälisten maanmittauslaitosten pääjohtajille. Pohjoismaissa ajankohtaisille kirjaamisasioiden muutoksille on varattu oma istunto, jossa aihetta pääsee vertaamaan pohjoismaisessa perspektiivissä. FIG:n uusia julkaisuja FIG julkaisee Tukholman konferenssin yhteydessä viisi uutta julkaisua. Kuten muutkin FIG-julkaisut, nämä kaikki ovat saatavilla sekä painettuina että Internetistä. Julkaisujen käyttökelpoisuuden en parantamiseksi on niiden ulkoasu yhtenäistetty ja julkaisut jaettu neljään kategoriaan: julkilausumat, ohjeistot, raportit ja säännöt. Tukholmaan valmistuvat at julistus rantavyöhykkeiden integroidusta suun- nittelusta ja hallinnoinnista (Costa Rica Declaration), ohje Capacity Assessment in Land Aministration joka on tehty teistyössä FAO:n kanssa sekä raportti In- yhformal Settlements The Road Towards More Sustainable Places. Kaksi muuta julkaisua sisältävät FIG:n uudet ud säännöt sekä toimintasuunnitelmat Kongressiin ehtii vielä mukaan, lisätiedot: FIG Working Week 2008 pidetään Tukholman keskustassa Folkets Hus / Norra Latin -kongressikeskuksessa. Norra Latin on kunnostettu vanhasta koulusta kongressikäyttöön. Markku Villikka markku.villikka fig.net 15

16 Järvenpää valitsi maan pakkolunastuksen Hallitus lupasi mm. sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävän kehityksen, vauhdittaa asuntomarkkinoita valtion, kuntien ja alan toimijoiden yhteisin toimenpitein tontti- ja asuntotarjontaa kysyntään vastaamiseksi. Nyt hallituksen alainen Senaatti-kiinteistöt jarruttaa tätä pyrkimystä. KAPITEELI OYJ oli valtion omistama kiinteistösijoitusyhtiö, jonka osti vuonna 2006 samalla alalla toimiva Sponda Oyj. Suomen valtio omisti tuolloin noin kolmanneksen myös Spondan osakekannasta. Senaatti-kiinteistöt puolestaan on valtionvarainministeriön alainen liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja toimitilojen vuokraamisesta. Maan hankinnan ja lopulta lunastusprosessiin johtaneen tilanteen taustalla oli kaupungin omistaman yhdyskuntarakentamiseen sopivan maan puute ja toisaalta yleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen alueiden edullisuusvertailujen tulokset. Näissä tuloksissa painottuvat erityisesti kaupungin eteläosan päärataan tukeutuvat alueet, joihin erityisesti Lepolan maat tukeutuvat. Yleiskaavan kasvualueista vuonna 2003 aloitetut kauppaneuvottelut johtivat kahden perikunnan kanssa tehtyihin, yhteensä noin 13 ha:n maakauppoihin keväällä Kapiteeli Oyj:n kanssa käydyt neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, vaan se piti lähtökohtana maanomistajan kannalta edullisemman maankäyttösopimuksen laadintaa. Myyntihaluttomuuteen on voinut vaikuttaa se, että Kapiteelin taseessa oleva tasearvo oli todennäköisesti oleellisesti korkeampi kuin se, mitä kaupunki alueista raakamaana tarjosi. Jos Kapiteeli olisi tehnyt kaupungin tarjoamalla hinnalla kaupan, yhtiölle olisi kirjautunut myyntitappiota. Kun Kapiteeli myi alueet Senaatti-kiinteistöille, myyntihinta oli 5 /m 2. Kaupungin tekemät hintatarjoukset olivat 1,6 1,7 /m 2 ja syksyllä 2005 tehdyn korotuksen jälkeen 2,70 /m 2. Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti lunastusluvan hakemisesta yksimielisesti Hakemuksen vireille tullessa lunastettavaksi haetut kiinteistöt omisti Kapiteeli Oyj, joka kuitenkin myi kiinteistöt Senaatti-kiinteistöille osana laajempaa noin 76,4 ha:n suuruista kiinteistökauppaa. Lunastuslupa Kaupunki jätti väestötavoitteeseen, asuntotarpeeseen, tonttivarantoon, yleiskaavavarauksiin ja yhdyskuntarakenteen perustuvan, yhteensä noin 50 ha:n aluetta koskevan lunastuslupahakemuksen ympäristöministeriölle Omistajaksi vaihtunut Senaatti-kiinteistöt esitti luvan hylkäämistä kokonaisuudessaan, koska sen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvussa säädetyt maapoliittiset keinot rajoittavat kunnan lunastusmahdollisuuden julkisiin tarpeisiin kaupunki toimii LunL 4.1 :n vastaisesti, jonka mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavoin, tässä tapauksessa maankäyttösopimuksin maan saaminen kunnan väliomistukseen asuntorakentamista koskevan kaavoituksen laadinnan ajaksi ei lainsäädännön mukaan ole mahdollista kaupunki on luonut tarkoitushakuisen tonttipulan laatimalla asemakaavoja pääsääntöisesti kaupungin omistamille maille ja jättämällä laatimatta kaavoja kaupungin kehityksen edellyttämällä tavalla kaupungin pyrkimyksenä on ollut ohjata kaavoituksen synnyttämä arvonnousu MRL:n säännösten vastaisesti lähes kokonaan kaupungille neuvottelut ovat olleet kaupungin puolelta epäaitoja hakemus perustuu ylimitoitetulle kasvuennusteelle kaupungin maapoliittinen periaateohjelma on sisällöltään lainvastainen ja perustuslain mukaista omaisuudensuojaa loukkaava pyrkiessään kanavoimaan maan arvonnousun pääosin kaupungille kaupungin maapolitiikka ei ole riittävän pitkäjänteistä ja perustuu osin lainvastaiselle käsitykselle kaupungin roolista ja velvollisuuksista kaavoittajana kaupunki ei noudata pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien sekä valtion yhteistoiminta-asiakirjaa (ns. Siimeksen paperi) lunastushakemuksen jättäessään. Kaupungin vastine Vastineenaan Järvenpään kaupunki esitti mm. että MRL:n 12 a luvun sopimus- ja kehittämiskorvausmenettely on yksi muita maapoliittisia toimenpiteitä täydentävä, ei korvaava väline että kaupungin velvollisuus on pyrkiä maakaupoissa ensisijaisesti vapaaeh- 16

17 Pekka Lehtonen Tämä kuva lunastuksenalaisesta pellosta julkaistaan Maankäytössä kolmatta kertaa. Se kuvastaa, miten vitkaan maa siirtyy valtiolta kunnalle. toiseen ratkaisuun. Kaupungilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ratkaisuun pyrkiessään suostua sopimusehtoihin, joita se pitää yhdyskuntarakentamisen kannalta epäedullisina ja maanomistajien kohtelun kannalta eriarvoisina. Kaupunki vetosi vastaavasta tapauksesta annettuun tuoreeseen KHO:n vuosikirjapäätökseen 2006:84. että maanomistajan kanssa oli neuvoteltu pitkään pääsemättä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, joka vastaisi yleistä hintatasoa ja aiemmin tehtyjä maakauppoja. Maanomistajan maankäyttösopimukseen perustuva vastatarjous on arvoltaan 4 6-kertainen kaupungin tekemään tarjoukseen verrattuna. Tämän jälkeen käytyjen vastaselitys- ja vastinekierrosten ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon jälkeen Ympäristöministeriö päätti myöntää luvan alueiden lunastuksiin Senaatti-kiinteistöt valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen , joka antamallaan vuosikirjapäätöksellä hylkäsi valituksen. Perusteluissaan KHO mainitsi mm. että kohteena olevan alueen lunastaminen täyttää MRL:n 99.3 :ssä säädetyt edellytykset alueiden hankkimisesta kaupungin omistukseen vapaaehtoisin kaupoin ei ole päästy Lunastuslain 4.1 :n yleisen lunastusoikeudellisen periaatteen mukaisesti sopimukseen että valtion omistus ei ole haetun lunastuksen esteenä. Lunastustoimitus Lunastustoimituksen kokouksia pidettiin , ja loppukokous KHO:n lunastuslupaa koskevan päätöksen jälkeen Tämän lisäksi lunastustoimikunta kokoontui kokousten välillä ilman asianosaisia. Toimituksen kaksi keskeisintä asiaa olivat lunastettavan alueen laajuudesta annettava päätös ja lunastuskorvausten määrääminen. Toimituksen kuluessa käsiteltiin Senaatin esittämä vaatimus ja kaupungin vastine lunastettavan alueen laajentamisesta. Vaatimuksen perusteena oli tilusten pirstoutumisen vuoksi kiinteistön tai sen osan käyttämiselle aiheutuva huomattava LunL 23 ja 24 :n mukainen haitta. Senaatti vaati lunastettavaksi alueella omistuksessaan olevaa maa-aluetta kokonaisuudessaan. Toimikunnan neuvottelukokouksen jälkeen vaatimus hylättiin. Perusteena mm maanomistajan vuokra- Myyntihaluttomuuteen on voinut vaikuttaa se, että Kapiteelin taseessa oleva tase arvo oli todennäköisesti oleellisesti korkeampi kuin, mitä kaupunki alueista raakamaana tarjosi. Jos Kapiteeli olisi tehnyt kaupungin tarjoamalla hinnalla kaupan, yhtiölle olisi kirjautunut myyntitappiota. 17

18 Lunastustoimikunta olisi päätynyt omien hintasuhdevertailuun ja tehtyihin kauppoihin perustuvissa selvityksissään korvauksen yksikköhintaan 2,00 /m 2, mutta katsoi kaupungin tekemän hintatarjouksen 2,70 /m 2 olevan edelleen voimassa ja piti niitä yksipuolisesti velvoittavina. laisten tekemä ilmoitus halusta jatkaa vuokralaisena mahdollisen lunastuksen jälkeenkin. Toimikunta totesi, lunastus ei aiheuta tilusten pirstoutumisen tai muun syyn vuoksi kiinteistön tai sen osan käyttämiselle huomattavaa LunL 23 ja 24 :n mukaista haittaa. Senaatti vaati hylkäämispäätöksestä valitusosoitusta, jota kuitenkaan LunL 89.2 mukaisesti ei annettu kesken toimituksen ja vaatimus hylättiin. Asia jäi mahdollisen maaoikeuskäsittelyn yhteydessä ratkaistavaksi. Lunastuskorvausta koskevan vaatimuksensa Senaatti perusti sille, että sen mukaan alueelta ei ole käytettävissä asianmukaisia vertailukauppoja ja että kauppahintamenetelmää ei tämän vuoksi voida käyttää lunastuskorvausta määritettäessä. Senaatti katsoi asian käsittelyn aikana valtion olevan muihin maanomistajiin nähden erityisasemassa, koska se omilla toimenpiteillään, mm. päärata- ja päätieverkon rakentamisella, on edesauttanut yhdyskunnan rakentamista. Senaatin vaatimus oli /m 2, minkä lisäksi tulee korvata alueen puusto, ulkorakennus ja edunvalvontakulut yhteensä ,24. Senaatti katsoi tuottoarvo- ja hintasuhdemenetelmillä selvitettyjen yksikköhintojen ja Tuusulan kunnan puolella tehtyjen maankäyttösopimusten ja kauppojen tukevan vaatimustaan. Hintasuhdemenetelmän osalta Senaatti viittasi Maankäyttö-lehden artikkeliin numerossa 4/2006. Vastineessaan kaupunki totesi tuottoarvomenetelmän hypoteettiseksi ja että se sisältää spekulatiivisia parametreja ja epävarmuustekijöitä mm. tontin neliöhinnoista rakennusmaan osuudesta aikatekijästä ja laskentakorkokannasta. Hintasuhdemenetelmästä kaupunki totesi, että sama artikkeli on ollut yhtenä perusteena yksityistietoimituksesta tehdyn valituksen käsittelyssä, jossa toimituksessa määrätty lunastuskorvaus 1,0 /m 2 korotettiin hintaan 1,3 /m 2. Kaupunki esitti luettelon edustaviksi katsomistaan raakamaata koskevista kiinteistökaupoista Kauppoja oli kaikkiaan 22 kpl yksikköhinnan vaihdellessa 0,94 2,70 /m 2. Kaupungilla ei ollut huomauttamista talousrakennuksen eikä puuston korvaamista vastaan. Edunvalvontakuluja kaupunki ei pitänyt kohtuullisessa suhteessa tehtyyn työhön ja siihen miltä osin teetetyt asiatuntijalausunnot ja selvitykset ovat olleet välttämättömiä valituksen tekemiseksi. Vastinekierroksen jälkeen annettiin lunastuspäätös, jonka keskeinen sisältö oli lunastuskorvaus, joksi määrättiin 2,70 /m 2. Metsänhoitoyhdistyksen arvion perusteella puuston korvaukseksi määrättiin ,50 ja talousrakennuksen arvoksi 2 552,00. Toimituksen edunvalvontakuluja toimikunta päätti, enemmälti hyläten, määrätä maanomistajalle 250,00. Maanomistajan edustajana on koko prosessin ajan ollut Maanomistajien arviointikeskus. Koko korvaus on näin ollen noin Merkittävää päätöksessä oli, että toimikunta olisi päätynyt omien hintasuhdevertailuun ja tehtyihin kauppoihin perustuvissa selvityksissään korvauksen yksikköhintaan 2,00 /m 2, mutta katsoi kaupungin tekemän hintatarjouksen 2,70 /m 2 olevan edelleen voimassa ja piti niitä yksipuolisesti velvoittavina. Senaatti-kiinteistöt valitti päätöksestä maaoikeutena toimivaan Vantaan käräjäoikeuteen. Valituksen pääaiheina ovat lunastettavan alueen laajuus ja lunastuskorvaus. Merkittävää päätöksessä oli, että toisen kunnan alueella harjoitettava maapolitiikka ja sen mukaiset ratkaisut maata hankittaessa eivät olleet määräävänä tekijänä lunastuskorvausta määrättäessä. Asiahan ratkeaa lopullisesti vasta valituskierroksen jälkeen. Maankäyttö-lehti Tutkivan journalismin osasto BONJOUR! Tätä kirjoittaessa olen nyt muuttanut Pariisiin ja odotan innolla, mitä asuminen täällä käytännössä merkitsee. Aloitin helmikuun alussa EuroGeographics-nimisen Euroopan maanmittaus- ja rekisterilaitosten yhteistyöjärjestön programme managerina. Järjestön jäseninä on 51 organisaatiota 46 eri maasta. Sitä ennen olin Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksen yli-insinöörinä kehittämässä paikkatietojen yhteiskäyttöä. Järjestö oli tuttu jo vuosien varrelta, koska olin sen laadun asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Olen täällä ns. lähetettynä työntekijänä eli Maanmittauslaitos maksaa palkkani edelleenkin. Toimikaudeksi on sovittu kolme vuotta. Valinta selvisi joulukuun lopulla, minkä jälkeen alkoi kiivas käytännön asioiden selvittely. Ensimmäiseksi pitäisi löytää vuokraasunto. Ranskan opintoni pohjautuvat vuoden pituiseen virkamiehille järjestettyyn kurssiin, joten sillä ei neuvotteluja paikallisen välittäjän kanssa juuri käydä. Internetistä löytyi kuitenkin agentti, joka lupasi hoitaa asunnon etsintää ja avustaa esim. pankkitilin avaamisessa. Ranskassahan pankkitilin avaamiseen täytyy olla sähkölaskusta kopio, ja vuokrasopimuksen tekemiseksi vaaditaan pankkitili. Tämä luuppi kuitenkin avautui agentin suhteilla. Matkustin vaimoni kanssa katsomaan asuntoja tammikuun lopussa ja heti ensimmäinen asunto täytti kaikki kriteerit. Lähdimme neuvottelemaan vuokrasopimuksesta, mikä osoittautui kuitenkin hankalaksi. Toisen Pariisin käynnin jälkeen pääsimme kuitenkin sopimukseen ja olin helmikuussa menossa allekirjoittamaan sopimusta. Yllättäen perjantai-iltana agentti soitti ja ilmoitti vuokranantajan vuokranneen asunnon kälylleen. Kuukauden neuvottelujen jäl- 18

19 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI EuroGeographicsin tavoitteena on luoda yhteensopivuus eurooppalaisten kartta- ja kiinteistöaineistojen välille keen oltiin taas nollatilanteessa ja uuden asunnon etsiminen piti aloittaa alusta. Pariisin vuokramarkkinat ovat siinä mielessä erilaiset Suomeen verrattuna, että useimmissa asunnoissa ei ole keittiötä. Kysyntä on sen verran suurta, että vuokranantajat eivät halua panostaa keittiöiden varustamiseen. Ulkomaalainen vuokralainen ei myöskään ole suuressa huudossa. Etenkin diplomaatit ovat pannassa, koska heitä ei voi häätää ulos asunnosta vaikka vuokra jäisikin maksamatta. Maanmittauslaitos ei kelvannut myöskään vuokralaiseksi, koska sillä ei ole toimintaa Ranskassa ja niin ikään sen haastaminen oikeuteen olisi hankalaa. Kaiken kaikkiaan kävimme katsomassa 16 eri asuntoa ja lopulta löytyi kelvollinen. Muutin sisään huhtikuun alussa eli noin kuukauden alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Tällä välin olin käynyt viikoittain Pariisissa ja kahden tähden IBIS-hotelli tuli tutuksi. Asuntoni sijaitsee Eiffelin tornin lähellä eli aivan keskustassa ja muutaman päivän jälkeen alue tuntuu erittäin mukavalta. Työmatkaa kertyy n. 50 minuuttia, koska EuroGeographics sijaitsee idässä n. 15 km:n matkan päässä keskustasta paikallisen karttalaitoksen (IGN) koulun tiloissa. EuroGeographicsin päätoimistossa työskentelee lisäkseni viisi henkilöä. Päällikkönä toimii executive director Dave Lovell, joka hoiti aiemmin postiani. Davella on pitkäaikainen kokemus Iso- Britannian karttalaitoksessa maanmittaajasta lähtien. EuroGeographicsin tuotteista vastaa tanskalainen Lise Just, joka on tullut Pariisiin miehensä diplomaattiuran myötä. Lise on toiminut aiemmin Tanskan maanmittauslaitoksessa KMS:ssä. Berny Kersten toimii EU asioiden managerina ja hän on lähetetty työntekijä Hollannin katasterilaitoksesta. Lisäksi toimistossa on ranskalainen sihteeri Isabelle Soquet. Samaan aikaan kanssani toimistoon valittiin viestintäasioita hoitamaan Patricia Sokacova Slovakiasta. Hän hoitaa tehtäväänsä konsulttina etätyönä, koska Ranskan ja Slovakian välisen sopimuksen mukaan hänen olisi pitänyt saada työlupa. Työluvan saamiseksi olisi pitänyt osoittaa, että sopivaa henkilöä ei löydy Ranskasta. EuroGeographicsin tavoitteena on luoda yhteensopivuus eurooppalaisten kartta- ja kiinteistöaineistojen välille. Tavoitteen saavuttamiseksi sillä on omia aineistoja mutta ensisijaisesti toiminnassa lähdetään jäsenten aineistojen yhteensopivuudesta. Omia aineistoja ovat 1: Euro GlobalMap, 1: EuroRegionalMap, hallintoraja-aineisto EuroBoundaryMap ja korkeusmalliaineisto EuroDEM. Yhteensopivuuden luomiseksi on perustettu asiantuntijaryhmiä, joita aiemmin mainitun laadun lisäksi on katasteri- ja maarekisteriryhmä sekä erityisesti INSPIRE-yhteensopivien spesifikaatioiden kehittämiseksi perustettu ryhmä. Liiketoiminnan yhteentoimivuusryhmä käsitellee mm. jakelu- ja lisenssiehtojen yhtenäistämistä. EU-asioiden koordinointia varten on myös perustettu ryhmä. Omana tehtävänä on edellä mainittujen asiantuntijaryhmien lisäksi koordinoida aineistojen ylläpitoa sekä EuroGeographics-projekteja. Käynnissä on tällä hetkellä yhteen sovitun paikannimistöpalvelun aikaansaaminen (Euro- GeoNames), yhteensopivien kansallisten raja-aineiston aikaansaaminen (Euro- Boundaries) ja käynnistymässä olevan INSPIRE palveluiden kehittämisprojekti (ESDIN). Lisäksi toimin EuroGeographicsin edustajan standardointielimissä (CEN ja ISO) sekä informoin jäseniä INSPIREn ja GMESn teknisestä kehityksestä. Palstalla käsittelen Pariisin horisontista katsottuna paikkatietojen yhteensopivuuden kehittymistä ja myös karikkoja unohtamatta myöskään käytännön elämää Pariisissa. Palautetta voi laittaa alla mainittuun sähköpostiin. Antti Jakobsson Programme manager, EuroGeographics antti.jakobsson eurogeographics.org 19

20 Hakkuukoneilla on Suomessa paljon enemmän töitä puutullipäätösten seurauksena. Kaj Lindh Yhteismetsä on hyvä Jukka Matilainen metsänomistusmuoto Suomen metsäsektori on nyt totisen paikan edessä Venäjän puutullien vuoksi. Metsätalouden tehostamisessa yksi tehokas vanha keino on yhteismetsien lisääminen ja niiden laajentaminen. Yhteismetsillä on nyt siis tilausta monessakin mielessä. YHTEISMETSÄ on kahteen tai useampaan kiinteistöön (osakaskiinteistöön) kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakaskiinteistöjen omistajien eli osakkaiden hyväksi. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta eroaa esimerkiksi yhtiöistä siinä suhteessa, ettei se omista yhteismetsään kuuluvaa aluetta, vaan yksinomaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Yhteismetsän hoitokunta (tai toimitsija) hoitaa käytännön toimintaa yhteismetsän ohjesäännön mukaisesti. Yhteismetsää voidaan pitää saatujen kokemusten perusteella hyvänä metsätalouden harjoittamisen muotona. Vaikka yhteismetsiin kuuluvien metsämaiden maapohjat ovat merkittävästi huonompia kuin yksityismetsissä yleensä, yhteismetsien ja muiden yksityismetsien puustojen keskitilavuudet ja -kasvu eivät juuri eroa toisistaan. Hakkuumahdollisuuksiin nähden yhteismetsistä myydään enemmän puuta kuin muista yksityismetsistä. Yhteismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sijoitetaan hehtaaria kohti enemmän varoja kuin yksityismetsissä keskimäärin. Yhteismetsiä on nykyisin suunnilleen 145 kpl yhteispinta-alaltaan noin hehtaaria, joka on vajaa 3,5 % yksityismetsien pinta-alasta ja noin 1,8 % koko maan metsäalasta. Yhteismetsien vuotuinen hakkuusuunnite on noin kuutiometriä. Osakkaita yhteismetsissä on kaikkiaan noin Pienimmän yhteismetsän pinta-ala on hieman alle 20 hehtaaria ja suurimman noin hehtaaria. Vanhimmat vielä toimivat yhteismetsät on perustettu jo 120 vuotta sitten vuoden 1886 metsälain (29/1886) nojalla. Yhteisomistuksen katsottiin silloisissa oloissa olevan yksi keino metsien liikahakkuiden estämiseksi puun kysynnän lisääntyessä. Nykyisin tilanne on tyystin 20

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Lunastustoimitukset ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Vetsikon kalakorvaustoimitus

Vetsikon kalakorvaustoimitus Vetsikon kalakorvaustoimitus Tenon kalakorvauslaki (laki 501/91) jos Norjan kanssa Tenojoen kalastussäännöstä v. 1989 tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN

PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN 12.11.2015 MAANTIE- JA RATATOIMITUKSET 19.11.2015 EXCURSIO MAAOIKEUTEEN VANTAALLE

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 01.06.2015 Sivu 1 / 1 1684/10.00.02/2012 24 10.3.2014 64 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Karakallion Huolto Oy:lle Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta 13.1.2015 7 Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1. Yleistä Kaavoitus- ja maankäytön palvelut ovat asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen, maanomistajan

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

KML:N MUKAISET LUNASTUKSET

KML:N MUKAISET LUNASTUKSET KML:N MUKAISET LUNASTUKSET 1. VESIJÄTÖN LUNASTUS 2. YHTEISEN ALUEEN LUNASTUS 3. ULKOPALSTAN LUNASTUS 4. TONTIN / RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTUS Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista Sivu 1 / 6 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45 Diaarinumero 1159/1/07 Asia Valittaja Lunastuslupaa koskeva valitus Helsingin kaupunginhallitus Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa

1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa Sivu 1 / 7 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalo Sähköposti: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi ASIA: MAANMITTAUSTOIMITUS, TENON KORVAUSTOIMITUS

Lisätiedot

ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta

ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta Voimaantulo 1.1.2014 ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka Kielteinen Vähäinen muutos (yhtä tonttia koskeva tai muu

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1303 SAUVON KUNTA KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.5.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Kustannusmalleja pellonraivauksesta Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.

Lisätiedot

Toimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti.

Toimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti. Veikko Rintamäki Seinäjoki Sähköposti: veikko.rintamaki@trailander.com Esko Rantakivi, toimitusinsinööri Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste Kaamostie 6, 99800 Ivalo gsm: +358 400 366641 email: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 4532/10.03.00/2012 197 Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjaan ja määräykseen, 49-50-15-12, Katri Valan tie 12, 02660 Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Juvalainen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot