2/2008. Erään lunastuksen anatomia. Yhteismetsä hyvä omistusmuoto. Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008. Erään lunastuksen anatomia. Yhteismetsä hyvä omistusmuoto. Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat"

Transkriptio

1 2/2008 Erään lunastuksen anatomia Yhteismetsä hyvä omistusmuoto Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat TASEKIRJAUKSET JARRUTTAVAT KIINTEISTÖKAUPPOJA AINEISTOHINNOITTELUN MUUTOKSISTA MML:SSÄ LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA 3 D -KIINTEISTÖNMUODOSTUS SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA TENON KALASTUKSISTA METSÄBAROMETRI

2 Leica Cyclone II TOPO Laserkeilauksen Top Line pistepilvet kartoiksi Lower Line Lower Line Uuden sukupolven pistepilviohjelmisto Nyt kuka tahansa maanmittauksessa 2D CAD-ohjelmaa käyttävä pystyy Leica Geosystemsin uudella Cyclone II TOPO-ohjelmistolla luomaan tarkkoja topografisia karttoja laserkeilauksella saaduista pistepilvistä ennennäkemättömän nopeasti. Mullistava virtuaalinen maastomittaus Leica Cyclone II TOPO yhdistää pistepilvien automaattisuuden ja tutut CAD-karttatyöskentelytavat. Tiheä laserkeilausdata tarjoaa virtuaalisen näkymän mittauspaikasta: aineisto on poikkeuksellisen valmista, kartoituksen voi tehdä toimistolla ilman että tarvitsee käydä kentällä ja kuvallisuus on korkeatasoista. Päätyöskentelyalueena 2D-suunnitelmanäkymä tai perspektiivinäkymä Samassa näytössä myös isometrinen ja älykäs 2D-leikkauskuva SmartPick -työkalu tarjoaa automaattisesti korkeimman, matalimman, lähinnä olevan, reunan, jatkuvan linjan, linjaviivan ja maa/perusta -pisteet Tehokas suorituskyky laajojen pistepilvitiedostojen hallintaan Tuttu mittauskoodaus, linjan ja kaaren luonti Plug-and-play -tuonti/vienti lopulliseen karttasovellukseen käyttäen olemassaolevia koodilistoja ja CAD-sovelluksia Leica Geosystemsin HDS-laserkeilaimet: Leica ScanStation pistettä/s. Sisältää takymetriominaisuuksia. Leica HDS pistettä/s. Ultranopea, kaapeliton. Tiedustelut: Leica Nilomark Oy Puh. (09)

3 SISÄLTÖ 2/ Olisi selvitettävä, sisältyikö kuntien ja valtion ja Spondan välisiin kauppoihin pörssiyhtiölle annettua tukea, kirjoittaa Risto peltola. s. 40. ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA: Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa. S JARRUMIES Kiinteistöbisneshuijarit sumuttivat pankkimiehiä parikymmentä vuotta sitten. Jouduttuaan pankkikriisin takuumieheksi valtio yrittää nyt eri puolella Suomea maksattaa kunnilla nämä sumutukset. JUKKA MATILAINEN Suomen metsäsektori on nyt totisen paikan edessä Venäjän puutullien vuoksi. HANNU KORPELA Laserkeilaus ilmakuvauksella täydennettynä on luotettava, tarkka ja edullinen menetelmä niin väylä- kuin aluekartoituksissa. 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ 6 Anna-Katariina Kulkki KALASTUKSEN SÄÄNTELYLLE VANKAT PERUSTEET, MUTTA YKSITYISTEN OIKEUTTA EI SEN NIMISSÄ SAISI TALLOA 9 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA 12 Markku Airaksinen ja Simo Hannelius MARKKINAVOIMAT METSÄALALLA FIG-uutisia 16 JÄRVENPÄÄ VALITSI MAAN PAKKOLUNASTUKSEN 19 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI 20 Jukka Matilainen YHTEISMETSÄ ON HYVÄ METSÄNOMISTUSMUOTO 22 Ilkka Laakso YHTEISMETSÄN MUODOSTAMISESTA 24 Mikko Honkanen ja Maija Lääti TILUS JÄRJESTELYILLÄ LISÄÄ TUOTTOA METSÄTALOUDELLE 27 Jyrki Mattila VALTION JA HELSINGIN SEUDUN 14 KUNNAN VÄLINEN AIESOPIMUS ASUNTO- JA TONTTI- TUOTANNON EDISTÄMISEKSI 29 Matti Holopainen JULKISHALLINNON UUDET HAASTEET 30 Kirsi Mäkinen MAANMITTAUSLAITOS MUUTTI HINNOITTELUAAN 32 Pekka Tätilä SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA STRUVESTA SATELLIITTEIHIN 34 Jyrki Puupponen ja Jaakko Järvinen KOLMIOMITTAUS SUOMEN KARTOITUKSEN PERUSTA 36 Hannu Korpela LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA KÄYTÖN YLEISTYESSÄ 40 Risto Peltola TARINA KAHDESTA KIINTEISTÖKAUPASTA 46 Juha Korhonen ja Jukka Varonen MERIKARTOITUS ON KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ 50 JARRUMIES 52 RAJALINJALLA 53 Kari Sorsakivi LAATIKKO RAKENNUS PAIKKANA? 54 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 57 UUTISIA 70 LUKIJOILTA 76 PALVELUHAKEMISTO Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: pekka.lehtonen a1netti.com, puh Kansi: EVTEK-opiskelija Samuel Ritakallio lohkomisen maastotöissä. Kuva. Antero Aaltonen.

4 - Kaksi digitaalikameraa - Kohteen skannaus kuvalta - Prismaton mittaus 2000 metriä - Automaattinen kohteen tunnistus IS Imaging Station grafit-werbeagentur.de IS Imaging Station Topconilta, kameratakymetrien edelläkävijältä TOPGEO OY Sarkatie 3 5, Vantaa Puh. (09)

5 PÄÄKIRJOITUS MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ rho Kekkonen sanoi, että niin on, U jos siltä näyttää. Kekkonen lienee tarkoittanut samaa kuin markkinointivalmentajatkin: mielikuvat syntyvät nopeasti ja niitä on sen jälkeen vaikea muuttaa. On siis hallittava julkisuus etukäteen. Tämän päivän tiedonvälitys on pinnallistunut: painotus on usein ja joillakin tiedotusvälineille aina toisarvoisissa asioissa, joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis maksajia. Toimittajatkin ovat puun ja kuoren välissä: oleellisuudesta ei makseta vaan kiinnostavuudesta. Hömppä voittaa. On ollut surkunäytelmä katsella, kuinka julkisuuden henkilöiden yksityisasioita revitetään sivumäärin. Ministereitä erotetaan ja virkamiehiä painostetaan viroista, jos asia siltä näyttää. On tärkeämpää purkaa viihdelehtien ja mukaan lähteneiden arvostetuimpienkin tiedotusvälineiden luomat paineet kuin keskittyä oleelliseen. Paavo Haavikko aikanaan toppuutteli, että vaikka todellisuuden taju on hävinnyt, se ei tarkoita sitä, että todellisuuskin olisi kadonnut. Tässä Maankäytössä käsitellään useitakin aiheita, joissa julkisuuden nälkä ja pinnallisuus ovat yksipuolistaneet asioiden kokonaiskuvaa tai puhtia on riittänyt vain siihen, miltä asia näyttää. Taannoinen Förstien tarina, joka sai tv:n MOT-ohjelmassa hyytäviä muotoja, ei varmaan kirjoittelemalla parane. Mikään tosiasia ei muuta käsitystä sydämettömistä virkamiehistä, jotka lunastavat omaisuutta alihintaan ja häätävät vanhuspolot kotoansa. Kokonaisuuden tunteminen ja tosiasioiden oikea painotus olisivat ehkä vieneet ytyä koko MOT-ohjelmalta. Nyt kerromme tämän tarinan taustat, jotka ovat monisäikeisempiä kuin pelkkä kiinteistön arvonmääritys. Voi kysyä, millä tavalla viranomaiset olisivat voineet paremmin menetellä. Tämän päivän tiedonvälitys on pinnallistunut: painotus on usein toisarvoisissa asioissa, joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis maksajia. Tässä lehdessä kerrotaan myös siitä, missä vallan vahtikoirat ovat kesken väsyneet. Semmoinen on paljon julkisuutta herättänyt Vantaan uskomaton maakauppavyyhti, jossa kunnallisen maapolitiikan lipsuminen huipentui ja kaupunkilaiset maksavat uskomattomat 50 euroa neliöltä, yhteensä kymmeniä miljoonia. Samaan aikaan parinkymmenen kilometrin etäisyydellä Järvenpäässä, yhdyskuntarakenteellisesti erinomaisesta paikasta ja pääradan varressa, lunastustoimituksen toimitusmiehet määräsivät 2,7 euroa neliöltä. Olisivat määränneet vähemmänkin, mutta kaupunki oli tämän tarjonnut. Vantaan tapahtumaketjusta on tässä lehdessä Risto Peltolan analyyttinen kirjoitus sekä Jarrumiehen syväkolumni. Järvenpään maanhankintadraamasta kertoo puolestaan Maankäytön tutkivan journalismin osasto. Sekä Vantaan että Järvenpään juttuihin liittyy myös valtio-osapuolen hallitusohjelman vastainen, käsittämätön toiminta, joka ansaitsisi suuremman huomion kuin taitavaksi myönnetyn ministerin yksityiset tekstiviestit. Puhdastuntoisen lehdistön olisi hyvä selvittää tämäkin asia, koska saattaa olla niin, miltä näyttää. M etsäsektorilla on edessään totiset paikat. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunilan mielestä puuhuolto on ajautumassa katastrofaaliseen tilanteeseen, ellei kotimaasta saada riittävästi puuta (HS ). Kotimaisen puun niukkuus ja Venäjän tuonnin ehtyminen synnyttävät vielä uusia murhenäytelmiä teollisuuden riisuessa kapasiteettiaan. Kaikenlainen metsätalouden edistäminen on tarpeen ja yhteisetkin ponnistelut hyödyksi, siinä ripauksena myös maanmittausalaan liittyvät toimenpiteet. Tässä numerossa kerrotaan yhteismetsistä ja tilusjärjestelytarpeiden selvittämisestä. Mielikuvat riivaavat myös yhteismetsien muodostamista. Jukka Matilainen todistaa artikkelissaan, kuinka merkittäviä ovat yhteismetsän edut hyvänä metsä talouden harjoittamismuotona. Matilainen toteaa, kuinka yhteismetsien muodostamista jarruttavat kielteiset mieli kuvat yhteishallinnosta. Sanomalehti Keskisuomalainen otsikoi uutisensa yhteismetsäesittelystä : Kolhoosimetsät eivät innosta metsäomistajia. Sanopa se suomalaisemmin! Metsä taloutta on Suomessa tuettu vuosikymmeniä monin tavoin: mm. metsänhoitotöissä, metsäojituksissa, metsäteiden rakentamisessa, verojärjestelyissä ja neuvontapalveluissa. Vastineeksi yhteiskunta voisi vastavuoroisesti odottaa metsätalouden ja metsänomistajien toimivan järkiperäisesti ja tuottavasti. PEKKA LEHTONEN Päätoimittaja pekka.lehtonen a1netti.com ONKO MAANKÄYTÖSSÄ MIELTÄ? Maankäyttö-lehden lukijatutkimus Maankäyttö kertoo maankäytöstä, mutta mitä mieltä on Maankäytössä? On hyvä tietää, mikä mättää tai missä on onnistuttu. Lehdenteossa. KÄY VASTAAMASSA NETTIKYSELYYMME OSOITTEESSA: Oikein tai ainakin vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjapalkintoa: Karttakeskus: Suomalainen paikannimikirja AtlasArt: Kielletyt kartat I, 2 kpl Arvonta tapahtuu

6 Teksti: Anna-Katariina Kulkki Kuvat: Ilkka Ollila Kalastuksen sääntelylle vankat perusteet, mutta yksityisten oikeutta ei sen nimissä saisi talloa Tenojoen kalastussäännön määräykset rajoittavat joissain tapauksissa kalastusoikeuden käyttöä huomattavasti tai estävät sen jopa kokonaan. TENOJOKI on Pohjois-Atlantin lohen merkittävin lisääntymisjoki, joten sen kalastuksen sääntely on perusteltua. Joki virtaa saamelaisten kotiseutualueella muodostaen Suomen ja Norjan valtioiden välisen rajan. Karujen luonnonolosuhteiden vuoksi kalastus on kautta aikojen ollut yksi merkittävimmistä toimeentulon lähteistä paikallisille asukkaille. Kalastuksen turvin asutus on alueelle alun perinkin muodostunut. Nykyään kalastus ei ole enää päätoiminen tulonlähde, muttei sen merkitystä kuitenkaan voi väheksyä. Elinkeino on varsinkin viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut päätoimisesta kalastuksesta kalastusmatkailun ja siihen liittyvän oheistoiminnan suuntaan. Tenojoen kalastussäännöstä sovittaessa ei alkuun juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, kuinka se vaikuttaa yksityisiin kalastusoikeuden omistajiin, koska luultiin, että Tenojokilaakso on lähes kokonaan valtion omistuksessa. Maanomistussuhteet ovat olleet, ja ovat osittain edelleenkin, pohjoisissa kunnissa eli Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella epäselvät. Kun omistussuhteita isojaon ja sen jälkeen suoritetun vesipiirirajankäynnin aikana selvitettiin, kävi ilmi, että Tenojoen vesistön jokilaaksoista vain noin kolmannes kuuluukin valtiolle. Maanomistusolojen selkiydyttyä havahduttiin vihdoin miettimään Tenojoen kalastussäännön vaikutuksia kalastusoikeuden omistajien perustuslain turvaamaan asemaan. Asiaa selvitettiin, 6

7 Toiseksi kulkutus- eli ajoverkkokalastusajan lyheneminen voi rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä. Aiemmin kalastussäännössä sallituksi kulkutusajaksi oli määrätty Vuonna 1979 sallittua kalastusaikaa lyhennettiin ja nyt se kestää vain kesäkuun 15. päivään saakka. Sallitun kalastusajan lyheneminen viidellä vuorokaudella vaikuttaa varsin merkittävästi ennestäänkin lyhyessä kalastuskaudessa. Varsinkin kun toukokuun puolivälin paikkeilla Tenojoessa on usein vielä jääpeite, eikä kulkuttaminen ole tuolloin mahdollista. Kolmas merkittävä rajoitus on viikkorauhoituksen pidentäminen vuorokaudella. Kesän mittaan rauhoitusajan pidentäminen tarkoittaa kalastusvuorokauden menettämistä, pyyntitavasta riippuen. Neljäs rajoitus on erikoisuus maamme lainsäädännössä. Kalastuslain perusteella kalastusoikeuden sisältö määräytyy sen mukaan, onko kalastusoikeus kiinteistöperusteinen oikeus vai onko ne yleistä, ns. jokamiehenoikeutta. Tenojoella tämän lisäksi kalastusoikeuden sisältöön vaikuttaa oikeuden omistajan asuinpaikka. Muualla kuin Tenojoen jokilaaksoissa vakinaisesti asuva kiinteistöperusteisen kalastusoikeuden omistaja on rinnastettu Tenojoella virkistyskalastajiin. Hänen kalastusoikeutensa sisältö on siis käytännössä tehty tyhjäksi asuinpaikan perusteella. Vastaava paikallinen kalastusoikeuden omistaja sen sijaan on oikeutettu kalastamaan vavan ja vieheen sekä perhon lisäksi myös pato- ja verkkopyydyksin. Kalastusoikeustyypeistä apua korvausperusteiden määrittämiseen Tenojoella on poikkeuksellisen paljon erityisperusteisia kalastusoikeuksia. Ne ovat kiinteistökohtaisia oikeuksia, jotka nojautuvat talojen perustamisasiakirjoihin tai ylimuistoiseen nautintaan. Taloilla on joessa nimetyt pato- ja verkkokalastuspaikat. Samalla paikalla on yleensä useampi osakas, mutta samassa kalastuspaikassa saattaa olla mahdollista kalastaa myös usealla pyyntivälineellä. Asuinpaikkarajoituksen vuoksi kalastusoikeuden todellinen sisältö ei Tenojoella ole aivan yksiselitteinen. Kalastusoikeuksien erityisluonteen ja asuinpaikkarajoituksen vuoksi kalastusoikeudet on tyypitelty viiteen eri kategoriaan korvausperusteiden määrittämisen helpottamiseksi. Ensimmäisen kalastusoikeustyypin muodostavat Tenojoen jokilaaksoissa vakinaisesti asuvat kalastusoikeuden omistajat. Heidän oikeutensa on kiinteistöperusteista kalastusoikeutta ja sisällöltään kaikkein laajinta. He saavat kalastaa pato- ja verkkopyydyksin, vavalla ja vieheellä sekä perholla ja he saavat käyttää kalastuksessa omaa venettään. ja kävi ilmi, että jotkin kalastussäännön määräyksistä ovat kiinteän omaisuuden perustuslainsuojan vastaisia. Tämän selvittyä säädettiin Tenojoen kalakorvauslaki (501/1991). Jotkin määräykset saattavat rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä tai jopa estää sen kokonaan Tenojoen kalastussäännöllä on rajoitettu kalastusta yli sadan vuoden ajan. Osa kalastussäännön määräyksistä saattaa yksin tai kokonaisharkinnan puitteissa yhdessä muiden määräysten kanssa rajoittaa huomattavasti kalastusoikeuden normaalia, kohtuullista ja järkevää käyttöä tai estää sen jopa kokonaan. Ensinnäkin verkkoja saa kullakin tilalla olla käytössä samanaikaisesti enintään kaksi. Verkkokalastuksen luonteen vuoksi on oletettavaa, että tilalla olisi mahdollisuus käyttää samanaikaisesti useampaakin verkkoa, jolloin määräyksestä saattaa aiheutua huomattavaa rajoitusta, riippuen siitä, mikä on tarkasteltavan tilan verkkooikeuksien lukumäärä. Tenojoen kalastussäännöstä sovittaessa ei alkuun juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, kuinka se vaikuttaa yksityisiin kalastus oikeuden omistajiin. Kalastus - oikeudet on tyypitelty viiteen eri kategoriaan korvausperusteiden määrittämisen helpottamiseksi. 7

8 Osa kalastussäännön määräyksistä saattaa rajoittaa huomattavasti kalastusoikeuden käyttöä tai estää sen jopa kokonaan. Kalastusoikeustyyppi kahden muodostavat paikalliset kiinteistöperusteista kalastusoikeutta omistamattomat. He saavat kalastaa vavalla ja vieheellä sekä perholla. Kalastukseen sallittu alue on kuitenkin laajempi kuin muilla kalastusoikeutta omistamattomilla. Lisäksi he saavat käyttää kalastuksessa omaa venettään. Kolmas kalastusoikeustyyppi muodostuu muualla asuvista kiinteistöperusteisen kalastusoikeuden omistajista. Heillä pitäisi olla yhtä laajat oikeudet kuin kalastusoikeustyyppi yhteen kuuluvilla kalastuksen harjoittajilla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Kalastussäännön asuinpaikkarajoituksen mukaan he ovat oikeutettuja vain vapa- ja viehe- sekä perhokalastukseen erikseen merkityillä alueilla. Lisäksi heidän on saatava vene käyttöönsä joltain paikalliselta. Tähän kalastusoikeustyyppiin kuuluvien oikeuden sisältö rinnastuu siis käytännössä virkistyskalastusoikeuteen ja kiinteistöperusteinen kalastusoikeus on tehty tyhjäksi. Neljänteen kalastusoikeustyyppiin kuuluvat muualla asuvat kalastusoikeutensa suoraan paikalliselta perintönä saaneet kalastuksen harjoittajat. Heidät rinnastetaan paikallisiin kalastusoikeuden omistajiin, huolimatta siitä, mikä on heidän vakinai- Korvausperusteet määritetään kaksivaiheisesti: tarkastelun alla ovat sekä pyyntitapaettä tilakohtaiset menetykset. nen asuinpaikkansa. Oikeus ei kuitenkaan periydy enää toisessa polvessa. Viidennen kalastusoikeustyypin muodostavat virkistyskalastajat. Heidän oikeutensa on luonnollisesti kaikkein suppeinta: kalastus on sallittua erikseen merkityistä paikoista sekä veneestä ja sallittuja kalastusvälineitä ovat vapa ja viehe sekä perho. Korvausperusteet määritetään kaksivaiheisesti Tenojoen kalakorvauslain mukaan maksetaan kalastusoikeuden omistajalle täysi korvaus, jos määräys rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä huomattavasti tai estää sen kokonaan. Laki ei ota kantaan siihen, milloin kalastusoikeuden käyttö rajoittuu huomattavasti. Rajoituksen relatiiviseksi kynnykseksi kirjoittaja on määrittänyt Tenojoen kalastusoikeuksien tapauksessa 15 %. Potkupato on Tenojoen olosuhteisiin sopiva ja tarkoituksenmukainen, ja siksi se onkin säilynyt pyyntivälineenä joella satojen vuosien ajan. (Lähde: Itkonen 1984, s. 556) Menettely korvausperusteiden määrittämiseksi on kaksivaiheinen. Aluksi määritetään pyyntitapakohtainen menetys esimerkiksi alueittain. Tämä saadaan selville laskemalla rajoituksen vaikutus kullekin pyyntitavalle. Esimerkiksi verkkojen lukumäärärajoituksen aiheuttama menetys voidaan laskea määrittämällä, paljonko on yhden verkon vuosisaalis ja saaliin arvo. Toisessa vaiheessa tarkastellaan pyyntitapakohtaista menetystä tilakohtaisesti. Tilakohtaisen tarkastelun lähtökohtana on tilan kalastusoikeuden konkreettinen sisältö. Edellä mainittu verkkojen lukumäärärajoitus toimikoon esimerkkinä. Verkon vuosisaalis määräytyy tilakohtaisen kalastusoikeuden perusteella. Oletetaan, että tilan kalastusoikeuteen perustuva verkkokalastuksen vuosisaalis vastaa kahden verkon vuosisaalista. Tenojoen kalastussäännön mukainen verkkojen enimmäismäärä on kaksi. Näin ollen karkeasti arvioituna voidaan katsoa, ettei verkkojen lukumäärärajoituksesta luultavasti aiheudu tilan kalastusoikeuden käytölle huomattavaa haittaa. Tilanne olisi kuitenkin toinen, jos tilan vuotuinen verkkosaalis vastaisi esimerkiksi kolmen verkon saalista. Tuolloin menetys olisi keskimäärin yhden verkon vuosisaalis, eli noin kolmannes koko tilan mahdollisesta verkkosaaliista. Tällöin 15 %:n korvauskynnys ylittyisi. Kuten tässä esitetystä karkeasta esimerkistä havaitaan, tilan kalastusoikeuden sisällöllä on varsin paljon merkitystä rajoituksen huomattavuuteen. Lisäksi on muistettava, että vaikka jokin rajoitus yksinään ei ylittäisi korvauskynnystä, saattaa se yhdessä muiden, tilaan kohdistuvien rajoitusten kanssa näin tehdä. Sen lisäksi, että rajoitusten aiheuttamille menetyksille määritetään toimituksessa korvaus jo aiheutuneista menetyksistä, on korvauksia määritettävä myös tulevaisuudessa aiheutuvista menetyksistä. Rajoitukset ovat luonteeltaan pääasiassa pysyviä, joten niiden aiheuttamat menetykset pääomitetaan ikuisuuteen, jotta voidaan määrittää tulevaisuudessa aiheutuvat menetykset. Korkoa jo aiheutuneille menetyksille ei makseta, koska Tenojoen kalakorvauslaissa tai sen valmistelutöissä ei korosta mitään mainintaa ole. Kirjoittaja on DI ja työskentelee SATO Oyj:ssä kiinteistöanalyytikkona. Teksti perustuu kirjoittajan erikoistyöhön ja diplomityöhön, jotka on tehty Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskukselle. Sähköposti anna-katariina. kulkki sato.fi. 8

9 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA Tapaus Försti vielä kerran Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa. Maankäyttö-lehden tutkivan journalismin osasto selvitti, mistä kaikesta oli kysymys. Kokonaisuus näyttää toiselta kuin siitä irrotetut yksityiskohdat. MATTI JA ELIINA FÖRSTIN omakotikiinteistön lunastus lienee yksi historian värikkäimmistä maanmittaustoimituksista. Arviointiopillisessa tai juridisessa mielessä tapaus ei ehkä ollut mitenkään erityisen poikkeuksellinen tai hankala. Mieleenpainuvaksi sen tekivät Förstit, jotka taistelivat omaisuudestaan sitkeästi ja tekivät tapauksesta ennennäkemättömän julkisen draaman. Lunastus on kirvoittanut toki myös Maankäytön lukijoita kirjoittamaan vielä viimeisimmissäkin numeroissa tapauksesta, vaikka julkinen kohu oli kuumimmillaan jo 1,5 vuotta sitten. Arvovaltainen taho on toimitustapahtumien seurauksena jopa esittänyt virallisessa arvioimiskäytännössä yleisesti vallitsevan matalimman käyvän arvon periaatteen. Tässä artikkelissa issa keskitytään kuitenkin kertomaan varsinaisen tarinan päävaiheet. Kysymys ei ole itse asiassa vain yhdestä, vaan kahdesta mituksesta ja tapahtumia on riittänyt jo kolmelle toi- vuosikymmenelle. Sukutalo ja kaavoitus Koko tarina sai alkunsa, kun Matti Förstin vanhemmat ostivat vuonna 1947 rakennuspaikan Espoon Tuomarilasta, melko läheltä nykyistä Espoon keskusta. He rakensivat at sille pian omakotitalon, jota laajennettiin 1950-luvun lopulla. Matti Försti peri kiinteistön 1960-luvun lopulla. Omakotitalolle ei tehty merkittäviä peruskorjauksia ainakaan 1960-luvun jälkeen. Alueelle vahvistettiin ensimmäinen asemakaava vuonna Förstien kiinteistö, neljä muuta omakotirakennuspaikkaa ja muutama pienehkö rakentamaton alue muodostivat kaavassa yhden korttelin. Vuonna 1984 hyväksytyssä tonttijaossa kortteliin tuli vain yksi, siis kerrostalo- koko korttelin käsittävä tontti. ti. Kaavan Espoon tonttilunastuksesta syntyi ennen näkemätön julkinen draama. 9

10 laatimisvaiheessa Förstit olivat tehneet kaavaluonnoksesta muistutuksen, jossa he olivat vaatineet rakennusoikeuden lisäämistä ja rakennuskannan uudelleen rakentamisen jouduttamista. Ensimmäinen lunastus Asemakaavan tultua voimaan eräs rakennusliike hankki kaksi kerrostalotonttiin sisältyvää omakotikiinteistöä ja muutaman pienehkön rakentamattoman alueen omistukseensa. Kolmen muun omakotikiinteistön omistusoikeuden saamiseksi se haki tontinosan lunastustoimitusta, joka pidettiin vuonna Ainoana lunastusvaatimuksen esittäjänä yhtiö sai luvan lunastaa em. puuttuvat osat tonttia. Toimitus lopetettiin ja kaikki kolme luovuttajaa valittivat toimituksesta maaoikeuteen. Toimituksen lopettamisen jälkeen seurasi myrskyisä mediakohu, joka toimittaja-kirjailija Förstin myötävaikuttamana sai iltapäivälehdet kirjoittamaan repiviä otsikoita ja tv:nkin tekemään aiheesta ohjelman. Kohun jälkeen rakennusliike ilmoitti luopuvansa lunastuksesta, mikä olikin tällöin voimassa olleen lunastuslain menettelyn aikana mahdollista. Lunastus siis peruuntui kaikilta osin. Myöhemmin lunastuksen raukeamisen johdosta pidetyssä toimituksessa Förstit vaativat vahingonkorvauksia mm. ansiotulojen menetyksestä teosten julkaisujen viivästymisen vuoksi, kiinteistönarvonalennuksen johdosta sekä asemakaavan toteuttamisen ehkäisyyn käytettävän työn kustannuksista. Korvausvaatimukset yhteensä olivat noin 3 milj. mk ja maaoikeuden käsittelyssä lopullisiksi korvauksiksi määrättiin mk. Jo tällöin näyttää siis olleen merkkejä nk. matalimman käyvän arvon periaatteesta. Lunastusten välinen aika Ensimmäisen lunastuksen seurauksena Förstit haastoivat mm. toimitusinsinöörin, maaoikeusinsinöörin, Espoon kaupungin kiinteistöinsinöörin ja Maanmittauslaitoksen pääjohtajan oikeuteen vahingonkorvauksia saadakseen. Förstit hävisivät jutut. He veivät tapauksen myös Euroopan ihmisoikeuskomissioon, joka antamassaan päätöksessä jätti asian tutkimatta. Förstit anoivat vuonna 1986 kaavan muuttamista. Espoon kaupunki laati sen seurauksena kolme eri kaavaluonnosta, joissa kaikissa Förstien tontti olisi voitu lohkoa omaksi yksikökseen. Äärimmäisessä heidän kiinteistönsä olisi muutettu kokonaiseksi, noin m²:n kaavan mukaiseksi pientalotontiksi. Lunastusuhkaa ei olisi ollut, mutta tontin tehokkuusluku olisi laskenut kerrostalotontin 0,55:stä pientalotontin tehokkuuslukuun (0,20 tai 0,25). Kaavanmuutosesitys asetettiin virallisesti nähtäväksi 1994, mutta Förstit vaativat sen hylkäämistä ja kaavanmuutos jäi tekemättä. Lunastuksen käynnistänyt rakennusliike päätyi konkurssiin 1990-luvun alussa ja sen omaisuus päätyi noin 10 vuodeksi pankille. Muutoin 1990-luku oli hiljaiseloa asiassa. Kerrostalotontin viidestä omakotikiinteistöstä kaksi oli vielä alkuperäisten omistajien käytössä ja asuinkäytössä. Toisen omakotitalon omistajat kertoivat myöhemmin tilanteen olleen jumissa, koska kerrostalotontille ei ollut laman aikana toteuttajaa. Kukaan ei siis luonnollisesti ollut halukas ostamaan kerrostalotonttiin sisältyvää omakotikiinteistöä, jota uhkasi pakkolunastus. Toisaalta vanhalle omakotitalolle ei saanut edes peruskorjauslupaa. Toinen lunastus Rakennusliike NCC osti pankilta pääosan kerrostalotontista 2000-luvun alussa. Vapaaehtoiseen kauppaan Förstien ja toisen omakotitalon omistajien kanssa ei taaskaan päästy ja niinpä NCC haki vuonna 2001 uutta tontinosan lunastusta. Toimituksen aloittamista viivytettiin joulukuuhun 2002, koska NCC teki vielä uuden tarjouskierroksen tonttien omistajille, mutta tuloksetta. Toimituksen alkukokouksessa ei vielä ratkaistu lunastusoikeutta tai korvauksia, mutta tonttien omistajat valittivat kesken toimituksen mm. jääviysmuistutuksen hylkäämisestä ja oikeudesta olla asianosainen. Helmikuussa 2003 NCC ja maanomistajat tekivät vapaaehtoisen kaupan toisesta omakotikiinteistöstä. Hinta oli lähes kaksinkertainen muihin lähialueen kerrostalotonttikauppoihin nähden. Näin ollen Förstit jäivät viimeisinä mohikaaneina taistelemaan omistusoikeudestaan. Pian em. kiinteistökaupan jälkeen tapahtui murhenäytelmä, kun toinen myyjistä menehtyi. Maaoikeus hylkäsi tai jätti tutkimatta kaikki Förstien kesken toimitusta Maankäyttö Lunastetun omakotitontin paikalla sijaitsee nykyään kerrostalo. 10

11 tekemät valitukset eikä Korkein oikeus myöntänyt asiassa valituslupaa lokakuussa Toinen lunastus lopetettiin marraskuussa Ainoan lunastusvaatimuksen esittänyt NCC sai lunastaa Förstien kiinteistön ja sai näin ollen omistukseensa koko kerrostalotontin. Toimitusmiehet määräsivät korvaukseksi yhteensä , josta korvaus muuttokuluista oli Korvaus määräytyi kerrostalotontin rakennusoikeuden hinnan mukaan, sillä toimitusmiesten näkemyksen mukaan Förstien kiinteistön arvo omakotitonttina rakennuksineen oli alempi kuin kerrostalotonttina. Todettakoon, että (yllättävän) paljon huomiota herättäneiden rakennusten purkukustannusten vaikutus lunastuskorvaukseen oli vähentävä. Toimitusinsinööri oli pyytänyt mm. julkisen luotettavuuden saamiseksi arvion kahdelta merkittävältä yksityiseltä arviointipalvelujen tarjoajalta. Nämä päätyivät hieman pienempään arvioon kuin toimitusmiehet pitäen mm. Förstien taloa arvottomana omakotikäytössäkin. Kaikessa korvauksien julkisessa puimisessa tämä seikka on jäänyt täysin huomioimatta. Alimman käyvän hinnan periaate DDR:n malleineen näyttää siis juurtuneen myös yksityiseen arviointitoimintaan. On esitetty myös arvioita, että DDR:n mallin ovat huomanneet vain ne, joiden omat arviointinäkemykset ovat DDR:n ajalta. Korvauksen suuruutta julkisuudessa arvosteltaessa unohtui myös, että korvaukset määrättiin vuoden 2003 hintatasossa ja suoritettiin alkuvuodesta Julkisuuskeskustelu käytiin kuitenkin vasta vuonna 2006, johon mennessä esim. omakotitontin hintataso oli noussut noin 30 %. Förstit luonnollisesti valittivat toimituspäätöksistä hyvin monisivuisesti pääpainon ollessa toimituksen perustuslain vastaisuudessa ja lunastusluvan laittomuudessa. Korvausvaatimus lunastetusta omaisuudesta oli maaoikeudessa 2,1 milj., jonka lisäksi Förstit vaativat vahingonkorvausta aiheettomasta ja laittomasta lunastusprosessista 1,2 milj.. Maaoikeus korotti lunastuskorvausta :lla :een. Tämä johtui siitä, että toimitusmiehiltä oli jäänyt huomaamatta kaavamääräys, jonka mukaan kerrostalotontin varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille saa rakentaa 6 % myymälä-, kerho- ja lastentarhatiloja. Kaikki muut vaatimukset maaoikeus hylkäsi tai jätti tutkimatta. Korkein oikeus ei antanut Försteille valituslupaa syyskuussa Lunastaja sai siten haltuunottooikeuden lunastettavaan omaisuuteen joulukuussa Häätö ja sitä seurannut julkisuus Förstit eivät suostuneet muuttamaan pois talostaan huolimatta toimituksen lainvoimaisuudesta. Niinpä lunastaja oli pakotettu panemaan vireille häätöprosessin. Häätö toimeenpantiin syyskuussa 2006 ja se kesti kaikkiaan kolme päivää. Ylen MOT-ohjelma kuvasi koko häädön ja näytti mm., kun 83-vuotias Matti Försti oli vielä hetkeä ennen häätöä munuaiskoneessa saamassa dialyysihoitoa. Tilanteen dramaattisuuden kruunasi vastustelevan Eliina Förstin kantaminen ambulanssiin ja kiinnisitominen. Matti Försti poistui paikalta omalla autolla. Espoon kaupunki järjesti Försteille aluksi tilapäismajoituksen kaupungin kriisiasunnosta ja myöhemmin heille järjestyi paikka Soukan veteraanitalosta. MOT-ohjelma esitti tapauksen tapansa mukaan varsin yksipuolisesti välttäen julkaisemasta muutamia Förstien kannalta varsin arveluttavia piirteitä, kuten ensimmäisen lunastuksen jälkeisen kaavanmuutosprosessin. Ennen häätöä lunastuksesta ei ollut mainittu halaistua sanaakaan tiedotusvälineissä. MOT esitti häädön Ohjelmasta seurasi välittömästi valtava mediakohu ja Försteistä tuli kertaheitolla kansan lemmikkejä ja superjulkkikisia. Esimerkiksi MOT-ohjelma ei ollut kymmenvuotisen historiansa aikana saanut yhtä paljon palautetta. Eri verkkosivuilla käytiin keskusteluja, joihin osallistui satoja henkilöitä. Useat lehdet iltapäivälehtien lisäksi mm. 7 Päivää nostivat tapauksen esille. NCC ja Espoon kaupunki joutuivat syntipukeiksi julkisessa sanassa. NCC laati vastatiedotteita ja pyrki vielä neuvottelukosketukseen Förstien kanssa, jälleen tuloksetta. Espoon kunnanhallitus teetti sisäisen selvityksen kaupungin toiminnasta asiasta. Moni julkisuuden henkilö keräsi irtopisteitä asialla ottamalla voimakkaasti kantaa Förstien puolesta selvittämättä lainkaan asian taustoja. Pikkuhiljaa nettikeskusteluissakin alettiin kuitenkin löytää myös jutun toisia puolia ja MOT-toimittajakin joutui julkisuudessa puolustautumaan. Maanmittauslaitoksen ja virkamiehen rooli Maanmittauslaitos pääsi kohussa melko vähällä, mikä johtui luultavasti siitä, että lunastustoimitus oli asian julkitulohetkellä jo lainvoimainen. Julkisuuteen jäi kuitenkin melko voimakkaana käsitys, että lunastuskorvaus oli naurettavan alhainen ja että lakia oli asiassa sovellettu väärin nk. asuntotakuusäännöksen osalta. Tästä huolimatta Maanmittauslaitoksen johto kieltäytyi kommentoimasta asiaa julkisuudessa vedoten siihen, että Maanmittauslaitos on oikeuslaitos. Käytäväkeskusteluissa eräs oikeuslaitoksen johtaja oli kuitenkin asiassa huolissaan liikelaitosmaisesti lähinnä siitä, miten lunastustoimitusten tilauskannan käy. Tämänkaltaiseen huoleen ei kuitenkaan liene aihetta. Siitä pitää huolen laitoksen viriävä maine DDR:n mallin mukaisena alimman käyvän hinnan lunastajana, joka takaa lunastajien kiinnostuksen toimituksia kohtaan. Tapauksen julkisuus on jo jäänyt taakse, mutta viimeistä sanaa ei kuitenkaan liene vielä sanottu, ainakaan Förstien toimesta. Förstit ovat tehneet rikosilmoituksen mm. toimitusmiehistä, maaoikeustuomarista ja -insinööristä, lautamiehistä, kaupungingeodeetistä, maanmittaustoimiston tuotantopäälliköstä, arviolausunnon tekijöistä ja useasta NCC:n työntekijästä. Kohta lienee myös Maankäytön päätoimittajan pää pölkyllä. Vireille on luultavasti tulossa myös kanne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Toimitusinsinööriä on syytetty mm. todistusaineiston väärennöksistä, virkavalan vannomatta jättämisestä, maaoikeustuomarin hurmaamisesta, väärästä ilmiannosta ja joulurauhan pilaamisesta. Maanmittaustoimiston rekisterinpitäjää on syytetty kiinteistötietojen siirtämisestä maarekisteristä kiinteistörekisteriin lupaa kysymättä. Mitä jäi käteen Förstien tapauksesta seurasi arvokeskustelu, jossa myös maanmittarit ovat esittäneet mielipiteitä nykyisen lunastusjärjestelmän muuttamiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että omakotitalojen pakkolunastuksia on vuosien saatossa tehty luultavasti muutamia satoja. Pelkästään Kerava Lahti-oikoradan rakentamisen yhteydessä tehtiin muutamia kymmeniä lunastuksia ilman häätöjä ja sanottavaa kohua. Järjestelmä on ollut varsin toimiva ja yksittäistapauksen perusteella ei pitäisi vetää liian voimakkaita johtopäätöksiä. Förstin talon paikalle on jo rakennettu uusi kerrostalo. Sen sijaan lunastuskorvaukset lienevät yhä lääninhallituksessa, johon lunastaja ne talletti, koska Förstit eivät niitä suostuneet vastaanottamaan. Toimitusinsinööri ja muut asiaan sotkeutuneet ovat yhä vapaalla jalalla eikä virkavalaa ole vannottu. Artikkeli perustuu Maankäyttölehden tutkivan journalismin osaston selvityksiin. 11

12 Simo Hannelius Markku Airaksinen ja Simo Hannelius Markkinavoimat metsäalalla 2007 Kauppahintarekisteristä ja -tilastoista sekä välittäjiltä on saatavissa hintatietoja entistä enemmän ja paremmin, ja hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. PUUN JA METSÄTILOJEN HINNAT pysyivät koko 2000-luvun alun vakaina aina vuoteen 2006 asti. Sen jälkeen markkinatilanne muuttui. Puun hintakartellit on purettu. Venäjän kohoavat tullimaksut ovat luoneet arvaamattomuuden puumarkkinoille. Kaikkien metsänomistajien puunmyyntituloja on verotettu yhdenmukaisesti 2006 lähtien ja pääosin kuten muita pääomatuloja. Osallistuminen metsätilojen markkinoille on vapaata maanhankinnan rajoitusten poistuttua 10 vuotta sitten. Kauppahintarekisteristä ja -tilastoista sekä välittäjiltä on saatavissa hintatietoja entistä enemmän ja paremmin, ja hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Edellytykset metsäomaisuuden arviointiin ja vaihtoehtoisten sijoitusten vertailuun ovat parantuneet. Katsauksen tiedot perustuvat kauppahintarekisteriin ja asiantuntijoille tehtyyn kyselyyn. Metsätilojen kauppa vilkastui eniten pohjoisessa Puun ja metsän hintojen nousu lisäsi tilakauppaa. Niitä solmittiin koko maassa lähes kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuodesta toiseen ei ole voinut olla ihmettelemättä sitä, että edustavien kauppojen määrä on pysynyt varsin pienenä suhteessa metsätiloihin, joita on suuruusluokkana kappaletta. Kaupan alueellinen painopiste muuttui viime vuonna. Etelässä kaupat vähenivät entisestään ja erityisesti suurista kohteista, ja lisääntyivät eniten Oulun 12

13 ja Lapin lääneissä ja suurista, yli 10 hehtaarin tiloista. Kolmen eteläisimmän läänin kiinteistövälittäjät ovat jo pitkään valittaneet tarjonnan niukkuutta suhteessa kysyntään. Kysyntä ja kauppa siirtyivät entistä pohjoisemmaksi ja painottui suurimpiin kohteisiin. Ilmeisesti moni pohjoisessa pitkään myynnissä ollut suuri tila sai uuden omistajan. Hintataso nousi eniten etelässä ja pohjoisessa Taulukosta 2 nähdään mediaanihinnat lääneittäin, kun pinta-ala on vähintään 10 hehtaaria. Maan etelä- ja länsiosissa ja Lapin läänissä maksettiin neljännes enemmän viime vuonna kuin edellisenä. Oulun ja Itä-Suomen lääneissä hintojen nousu jäi muuta maata pienemmäksi. Samoin nähdään eri pinta-alaluokissa (2 5 ha ja 5 10 ha) maksettujen hintojen suhde yli 10 hehtaarin tiloihin verrattuna. Hintaerot kokoluokkien välillä ovat kaventuneet aiempiin vuosiin nähden. Ehkä se johtuu ennen muuta yleisestä hintojen vahvasta noususta ja kiinnostuksesta suuriin tiloihin. Oulun ja Lapin läänien pienistä kohteista on maksettu selvästi enemmän kuin suurista. Pohjoisessa metsätalousmaan perushintataso on vaatimaton. Jos pienellä tilalla on muutakin kuin metsätaloudellista käyttöä, hehtaarihinta on nousee. Lapissa pienistä tiloista oli maksettu nelinkertainen hinta suurimpiin, yli 10 hehtaarin tiloihin verrattuina. Hehtaarihinnat nousivat ennen kantohintoja Kiintoisinta tarkastelussamme on se, miten kantohintojen nousu heijastui tilakauppaan. Vai aavistivatko metsätiloista hintatarjouksia tehneet puun hinnan nousun? Puumarkkinoilla oli eletty epävarmuudessa vuonna 2006 Venäjän puutullikiistan ja huonon talvikorjuukauden vuoksi. Korjuun ongelmien tiedettiin vaikeuttavan tehtaiden puuhuoltoa, lisäävän raaka-aineen kysyntää ja nostavan kantohintoja. Samoin sahatavaran kysyntä oli kasvanut rakentamisen vilkastuttua Taulukoihin 3 ja 4 on koottu tätä asiaa kuvaavat hintojen muutokset. Kantohintojen nousut suhteessa alkuvuoteen olivat vuoden 2006 loppupuoliskolla 4 8 prosenttia. Metsätilojen hinnat sen sijaan olivat kohonneet puolessa vuo- Läänit Pinta-alaluokka Keskim. Yhteensä, kpl 2 5 ha 5 10 ha yli 10 ha Määrän muutos 2007/2006, % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Koko maa TAULUKKO 1. Vuoden 2007 metsätilakaupat lääneittäin ja määrien muutokset eri pinta-alaluokissa vuoteen 2006 verrattuna. Läänit Pinta-alaluokka Kauppahinta, 2 5 ha 5 10 ha yli 10 /ha ha mediaani (yli 10 ha) Hintaindeksi Hintojen muutos 2007/2006, % (yli 10 ha) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi TAULUKKO 2. Vuoden 2007 metsätilakauppojen yli 10 hehtaarin mediaanihinnat lääneittäin ja hintojen muutos vuoteen 2006 verrattuna. Hintaindeksit vertaavat eri kokoisista tiloista maksettua hintaa suhteessa 10 hehtaarin mediaanihintaan. Kantohinta-alue Hintaindeksi Hintojen nousu-%/3/2006 3/2006 9/2006 3/2007 9/2007 Etelä-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Lappi TAULUKKO 3. Puun reaaliset hintaindeksit kantohinta-alueittain maaliskuussa 2006 ja hintojen muutokset tähän ajanjaksoon verrattuna seuraavilla puolivuotisjaksoilla. Lähde: Metla. Läänit 1 6/ / / /2007 Hinta, /ha Hintojen nousu-%/1 6/2006 (mediaani) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi TAULUKKO 4. Metsätiloista maksetut mediaanihinnat (yli 10 ha) lääneittäin puolivuotiskausittain, kun ensimmäinen hinta on vuoden 2006 alkupuoliskolta. Tätä myöhempiä nousuja verrataan alkuarvoon. 13

14 dessa Itä-Suomea lukuun ottamatta prosentilla. Näyttää siltä, että markkinat aavistivat kantohintatason nousun. Pörssin sanotaan myös ennakoivan suhdanteiden muutoksia. Toinen hypoteesi tilojen hintojen nousulle on se, että markkinoille tarjottiin aiempaa enemmän puustoisia kohteita. Niistä maksetaan sitä enemmän, mitä suurempi on puuston tilavuus hehtaarilla. Vuoden 2006 veromuutos on voinut sekin vaikuttaa tarjonnan rakenteeseen. Metsätilan hankintahintaan perustuva metsävähennys verotuksessa vaikuttaa niin, että tilastaan luopuvan on usein edullisempaa myydä tila puustoisena kuin käyttää hakkuumahdollisuudet veroa niistä maksaen ennen kiinteistökauppaa. Pinta-alaverotuksen olosuhteissa, vuoden 2005 loppuun asti, asia oli toisin. Vuoden 2006 alkupuolella ilmeisesti kirjattiin edellisen vuoden aikana valmisteltuja kauppoja taimikkovaltaisista tiloista alhaisilla hinnoilla. Kantohintojen nousu vuoden 2007 alkupuoliskolle mentäessä oli likimain samalla tasolla kuin metsätilojen hintojen. Puolen vuoden päästä kummatkin olivat edelleen nousseet, edelleen samaa tahtia. Itä-Suomessa molempien hintojen muutokset olivat alueista pienimpiä. Metsätilojen hinnat nousivat voimakkaimmin Etelä-Suomen läänissä, eniten niukentuneen tarjonnan alueella. Ilmeisesti tiloja on ostettu ja arvioitu muidenkin kuin metsätaloudellisten arvojen mukaan. Onko hintataso kohonnut korkeammaksi kuin mitä olisi järkevää maksaa odotettavista puunmyyntituloista? Haastateltujen kiinteistökaupan asiantuntijoiden tuntuma hintatasoon oli koko maassa yhdenmukainen. Kukaan ei uskonut hintojen laskuun eikä ennallaan pysymiseen. Näkemykset kuitenkin olivat toteutuneeseen nousuun nähden varovaisia, sillä noin puolet ennakoi vuoden 2007 nousun edellisestä vuodesta olevan vain 3 10 prosenttia. Miltä metsätilamarkkinoiden vuosi 2008 ja lähivuodet näyttävät? Välittäjät ja arvioijat uskovat yleisesti kauppojen määrän pysyvän ennallaan tai hieman lisääntyvän. Länsi- ja Itä- Suomen sekä Oulun lääneissä kuitenkin muutama arvioi lievään kaupankäynnin vähenemiseen. Onkohan etelän hintataso jo kohonnut niin korkealle, että kysynnän siirtyminen pohjoiseen jatkuu? Metsähallitus ostaa edelleen tiloja metsätalouden Kauppahintatiedot, /ha Alakvartiili (Q1) 360 Mediaani 550 Lasketut odotusarvot, /ha Paljas metsämaa 80 Taimikko 300 Yhteensä 380 Kustannusarvot, /ha Paljas metsämaa 80 Maanpinnan valmistus 150 Istutus 530 Taimikon hoito 220 Yhteensä 980 Männikön markkina-arvo, odotusarvo ja kustannusarvo keski-lapissa tarpeisiin keskiosasta maatamme. Sen hankinta painottuu puustoisiin ja vähintään 30 hehtaarin tiloihin. Pohjoisessa minimipinta-ala on 50 hehtaaria. Tilan sijainnista on etua silloin, kun alue on lähellä valtion muuta maaomaisuutta. Hankintaan on varattu 10 milj. euroa. Metsätilojen ostoja jatkaa myös Tornator OY, joka muodostettiin vanhoista Stora Enson metsistä 5 vuotta sitten. Tänä vuonna hintojen uskotaan pysyvän edellisen vuoden tasolla koko maassa. Toisaalta kuitenkin monen asiantuntijan vapaamuotoiseen näkemykseen on kirjattu pelko kantohintatason laskusta. Kiinteistöjen kauppahinnat eivät sopeutune uuteen markkinatilanteeseen ja suhdanteisiin yhtä herkästi kuin puutavaran kantohinnat. Epäilys kantohintojen pysyvyydestä luo sijoittajiin varovaisuutta. Sahatukin laskenut hinta vaikuttanee puukauppaan. Vähentynyt tukin käyttö heijastuu kuitupuun kysyntään, koska haketta tulee markkinoille aiempaa vähemmän. Tuontipuustakin on maksettu kotimaista enemmän. Ensiharvennuspuulle luvattu verovapaus yhdistettynä kuitupuun lisäkysyntään voi piristää sijoitushalukkuutta metsätiloihin. Arvioimme lievää metsätilojen hintatason laskua kantohintojen jo muututtua. Metsätilojen hintojen aleneminen tuskin on yhtä suurta kuin kantohintojen. Vahvimman kysynnän alueilla maan eteläosassa hintojen aleneminen jäänee vähäisimmäksi. Lapissa Kemijärven sellutehtaan alasajo luo eniten epävarmuutta metsäsijoittajiin. Arvioita markkinatilanteen muutoksista kysyttiin asiantuntijoilta aina vuoteen 2012 asti. Näkemykset myös tästä ovat melko yhteneviä. Kaupankäynnin odotetaan yleisimmin pysyvän ennallaan tai lisääntyvän 3 10 prosentilla tasaisesti eri lääneissä. Kukaan ei odota kauppojen vähenemistä. Hintatason suureen muutokseen ei uskota, suurin osa arvioi nousuksi 3 10 prosenttia. Nousu painottuisi Länsi- ja Itä-Suomen lääneihin. Esitetyt näkemykset perustuvat asiantuntijoille ja välittäjille tehtyyn kyselyyn helmikuussa Kyselyyn vastasi 28 henkilöä eri organisaatioista ja vastauksia saatiin eri lääneistä seuraavasti: Etelä-Suomi 4, Länsi-Suomi 7, Itä-Suomi 9, Oulu 4 ja Lappi 4. Tilan myyntiaika oli 80 prosentilla arvioijista alle kolme kuukautta. Metsäomaisuuden arvioinnin ongelma? Mikä olisi keski-lapin kolmen metrin pituisen mäntytaimikon arvo? Kauppahintatilaston mukaan Lapin läänissä 2007 maksettu alakvartiilin mukainen hinta oli 360 /ha ja hintojen mediaani 550 /ha. Tapion summa-arvomenetelmän (2007) aputaulukoiden mukaan kuivahkon kankaan odotusarvo on paljaan maan ja taimikon arvojen summana 380 /ha. Odotusarvot perustuvat 1,2 prosentin diskonttauskorkoon. Jos omaisuus arvioidaan uhrattujen kustannusten perusteella, päädytään kustannuksille asetetun prolongaustekijän jälkeen vähintään kolminkertaiseen arvoon. Markku Airaksinen on tekniikan tohtori Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksessa ja Simo Hannelius tutkija Metsäntutkimuslaitoksessa. Sähköposti markku. airaksinen maanmittauslaitos.fi ja simo.hannelius metla.fi. 14

15 FIG JA UN-HABITAT RATKOVAT SLUMMIASUTUKSEN ONGELMIA FIG:N WORKING WEEK Tukholmassa kesäkuuta on muodostumassa yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista vuotuisista konferensseista. Ennakkoilmoittautuneiden määrä lähentelee 800 osanottajaa lähes 80 maasta. Konferenssi on samalla Ruotsin maanmittariliiton SLF:n tapa juhlistaa sen 100-vuotista historiaa. Juhlan puitteet ovat sen mukaiset, konferenssin suojelijana on kuningas Kaarle XVI Kustaa, avajaisvastaanotto Tukholman kaupungintalolla ja juhlapäivälliset Grand-hotellissa. Ammatillisessa ohjelmassa on yli 80 luen totilaisuutta, joihin on sijoitettu noin 400 esitelmää. Erikoisohjelma sisältää seminaarin maanmittauksen historiasta. Erityisenä kohokohtana on yhteistyössä YK:n asuinohjelman UN-Habitatin kanssa järjestettävä seminaari slummialueiden parantamisesta maanmittareiden, kaavoittajien ja uusien luovien rahoitusmallien yhteistyöllä. UN-Habitat ja FIG ovat valmistautuneet huolella Tukholman konferenssiin. Tämä näkyy niin esitelmöitsijöiden tasossa kuin aiheiden laaja-alaisuudessa. Avajaisten pääpuhujana on Dr. Anna Tibaijuka, UN- Habitatin pääjohtaja. Yhteisistuntojen puhujalistalla ovat Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren, joka puhuu maa- ja kiinteistöjärjestelmien merkityksestä yhteiskunnalle, Asraf Ghani (Institute of State Effectiveness), jonka aiheena on omistusoikeudet ja laillisuus, sekä Renu Karnad (International Union for Housing Finance). Mikroluotot ovat keskeisessä asemassa myös seminaarissa, jonka tavoitteena on vuoropuhelun lisääminen rahoitusammattilaisten ja -järjestöjen ja maankäytön ammattilaisten kesken. Habitat-seminaarin tarkoituksena on jatkuvan keskusteluyhteyden luominen eikä olla vain yksi konferenssi muiden joukossa, jossa käsitellään kehitysmaiden asumiskysymyksiä. Seminaarin ja siihen liittyvien dialogien tulokset on tarkoitus viedä neljänteen World Urban Forumiin, joka järjestetään Nanjingissa Kiinassa marraskuussa UN-Habitatin vahvan panostuksen lisäksi on myös mm. Maailman pankilla tärkeä asema Tukholman konferenssissa. Working Week ei toki käsittele pelkästään kehitysmaiden oloja ja ohjaamatonta asutusta. Muita painopistealueita ovat mm. GNSS:n tämän hetken kehitystilanne, pääpuhujana Paul Verhoef, EU:n Galileo-ohjelman johtaja, joka yhdessä yhdysvaltalaisen Dave Zilkoskin (US/ NOAA) kanssa arvioi uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Ruotsin maanmittauslaitoksen pääjohtaja Stig Jönsson esittelee Ruotsin paikkatietostrategioita kansalliselta että INSPIREn kannalta. Hän järjestää myös erityistapaamisen kansainvälisten maanmittauslaitosten pääjohtajille. Pohjoismaissa ajankohtaisille kirjaamisasioiden muutoksille on varattu oma istunto, jossa aihetta pääsee vertaamaan pohjoismaisessa perspektiivissä. FIG:n uusia julkaisuja FIG julkaisee Tukholman konferenssin yhteydessä viisi uutta julkaisua. Kuten muutkin FIG-julkaisut, nämä kaikki ovat saatavilla sekä painettuina että Internetistä. Julkaisujen käyttökelpoisuuden en parantamiseksi on niiden ulkoasu yhtenäistetty ja julkaisut jaettu neljään kategoriaan: julkilausumat, ohjeistot, raportit ja säännöt. Tukholmaan valmistuvat at julistus rantavyöhykkeiden integroidusta suun- nittelusta ja hallinnoinnista (Costa Rica Declaration), ohje Capacity Assessment in Land Aministration joka on tehty teistyössä FAO:n kanssa sekä raportti In- yhformal Settlements The Road Towards More Sustainable Places. Kaksi muuta julkaisua sisältävät FIG:n uudet ud säännöt sekä toimintasuunnitelmat Kongressiin ehtii vielä mukaan, lisätiedot: FIG Working Week 2008 pidetään Tukholman keskustassa Folkets Hus / Norra Latin -kongressikeskuksessa. Norra Latin on kunnostettu vanhasta koulusta kongressikäyttöön. Markku Villikka markku.villikka fig.net 15

16 Järvenpää valitsi maan pakkolunastuksen Hallitus lupasi mm. sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävän kehityksen, vauhdittaa asuntomarkkinoita valtion, kuntien ja alan toimijoiden yhteisin toimenpitein tontti- ja asuntotarjontaa kysyntään vastaamiseksi. Nyt hallituksen alainen Senaatti-kiinteistöt jarruttaa tätä pyrkimystä. KAPITEELI OYJ oli valtion omistama kiinteistösijoitusyhtiö, jonka osti vuonna 2006 samalla alalla toimiva Sponda Oyj. Suomen valtio omisti tuolloin noin kolmanneksen myös Spondan osakekannasta. Senaatti-kiinteistöt puolestaan on valtionvarainministeriön alainen liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja toimitilojen vuokraamisesta. Maan hankinnan ja lopulta lunastusprosessiin johtaneen tilanteen taustalla oli kaupungin omistaman yhdyskuntarakentamiseen sopivan maan puute ja toisaalta yleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen alueiden edullisuusvertailujen tulokset. Näissä tuloksissa painottuvat erityisesti kaupungin eteläosan päärataan tukeutuvat alueet, joihin erityisesti Lepolan maat tukeutuvat. Yleiskaavan kasvualueista vuonna 2003 aloitetut kauppaneuvottelut johtivat kahden perikunnan kanssa tehtyihin, yhteensä noin 13 ha:n maakauppoihin keväällä Kapiteeli Oyj:n kanssa käydyt neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, vaan se piti lähtökohtana maanomistajan kannalta edullisemman maankäyttösopimuksen laadintaa. Myyntihaluttomuuteen on voinut vaikuttaa se, että Kapiteelin taseessa oleva tasearvo oli todennäköisesti oleellisesti korkeampi kuin se, mitä kaupunki alueista raakamaana tarjosi. Jos Kapiteeli olisi tehnyt kaupungin tarjoamalla hinnalla kaupan, yhtiölle olisi kirjautunut myyntitappiota. Kun Kapiteeli myi alueet Senaatti-kiinteistöille, myyntihinta oli 5 /m 2. Kaupungin tekemät hintatarjoukset olivat 1,6 1,7 /m 2 ja syksyllä 2005 tehdyn korotuksen jälkeen 2,70 /m 2. Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti lunastusluvan hakemisesta yksimielisesti Hakemuksen vireille tullessa lunastettavaksi haetut kiinteistöt omisti Kapiteeli Oyj, joka kuitenkin myi kiinteistöt Senaatti-kiinteistöille osana laajempaa noin 76,4 ha:n suuruista kiinteistökauppaa. Lunastuslupa Kaupunki jätti väestötavoitteeseen, asuntotarpeeseen, tonttivarantoon, yleiskaavavarauksiin ja yhdyskuntarakenteen perustuvan, yhteensä noin 50 ha:n aluetta koskevan lunastuslupahakemuksen ympäristöministeriölle Omistajaksi vaihtunut Senaatti-kiinteistöt esitti luvan hylkäämistä kokonaisuudessaan, koska sen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvussa säädetyt maapoliittiset keinot rajoittavat kunnan lunastusmahdollisuuden julkisiin tarpeisiin kaupunki toimii LunL 4.1 :n vastaisesti, jonka mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavoin, tässä tapauksessa maankäyttösopimuksin maan saaminen kunnan väliomistukseen asuntorakentamista koskevan kaavoituksen laadinnan ajaksi ei lainsäädännön mukaan ole mahdollista kaupunki on luonut tarkoitushakuisen tonttipulan laatimalla asemakaavoja pääsääntöisesti kaupungin omistamille maille ja jättämällä laatimatta kaavoja kaupungin kehityksen edellyttämällä tavalla kaupungin pyrkimyksenä on ollut ohjata kaavoituksen synnyttämä arvonnousu MRL:n säännösten vastaisesti lähes kokonaan kaupungille neuvottelut ovat olleet kaupungin puolelta epäaitoja hakemus perustuu ylimitoitetulle kasvuennusteelle kaupungin maapoliittinen periaateohjelma on sisällöltään lainvastainen ja perustuslain mukaista omaisuudensuojaa loukkaava pyrkiessään kanavoimaan maan arvonnousun pääosin kaupungille kaupungin maapolitiikka ei ole riittävän pitkäjänteistä ja perustuu osin lainvastaiselle käsitykselle kaupungin roolista ja velvollisuuksista kaavoittajana kaupunki ei noudata pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien sekä valtion yhteistoiminta-asiakirjaa (ns. Siimeksen paperi) lunastushakemuksen jättäessään. Kaupungin vastine Vastineenaan Järvenpään kaupunki esitti mm. että MRL:n 12 a luvun sopimus- ja kehittämiskorvausmenettely on yksi muita maapoliittisia toimenpiteitä täydentävä, ei korvaava väline että kaupungin velvollisuus on pyrkiä maakaupoissa ensisijaisesti vapaaeh- 16

17 Pekka Lehtonen Tämä kuva lunastuksenalaisesta pellosta julkaistaan Maankäytössä kolmatta kertaa. Se kuvastaa, miten vitkaan maa siirtyy valtiolta kunnalle. toiseen ratkaisuun. Kaupungilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ratkaisuun pyrkiessään suostua sopimusehtoihin, joita se pitää yhdyskuntarakentamisen kannalta epäedullisina ja maanomistajien kohtelun kannalta eriarvoisina. Kaupunki vetosi vastaavasta tapauksesta annettuun tuoreeseen KHO:n vuosikirjapäätökseen 2006:84. että maanomistajan kanssa oli neuvoteltu pitkään pääsemättä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, joka vastaisi yleistä hintatasoa ja aiemmin tehtyjä maakauppoja. Maanomistajan maankäyttösopimukseen perustuva vastatarjous on arvoltaan 4 6-kertainen kaupungin tekemään tarjoukseen verrattuna. Tämän jälkeen käytyjen vastaselitys- ja vastinekierrosten ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon jälkeen Ympäristöministeriö päätti myöntää luvan alueiden lunastuksiin Senaatti-kiinteistöt valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen , joka antamallaan vuosikirjapäätöksellä hylkäsi valituksen. Perusteluissaan KHO mainitsi mm. että kohteena olevan alueen lunastaminen täyttää MRL:n 99.3 :ssä säädetyt edellytykset alueiden hankkimisesta kaupungin omistukseen vapaaehtoisin kaupoin ei ole päästy Lunastuslain 4.1 :n yleisen lunastusoikeudellisen periaatteen mukaisesti sopimukseen että valtion omistus ei ole haetun lunastuksen esteenä. Lunastustoimitus Lunastustoimituksen kokouksia pidettiin , ja loppukokous KHO:n lunastuslupaa koskevan päätöksen jälkeen Tämän lisäksi lunastustoimikunta kokoontui kokousten välillä ilman asianosaisia. Toimituksen kaksi keskeisintä asiaa olivat lunastettavan alueen laajuudesta annettava päätös ja lunastuskorvausten määrääminen. Toimituksen kuluessa käsiteltiin Senaatin esittämä vaatimus ja kaupungin vastine lunastettavan alueen laajentamisesta. Vaatimuksen perusteena oli tilusten pirstoutumisen vuoksi kiinteistön tai sen osan käyttämiselle aiheutuva huomattava LunL 23 ja 24 :n mukainen haitta. Senaatti vaati lunastettavaksi alueella omistuksessaan olevaa maa-aluetta kokonaisuudessaan. Toimikunnan neuvottelukokouksen jälkeen vaatimus hylättiin. Perusteena mm maanomistajan vuokra- Myyntihaluttomuuteen on voinut vaikuttaa se, että Kapiteelin taseessa oleva tase arvo oli todennäköisesti oleellisesti korkeampi kuin, mitä kaupunki alueista raakamaana tarjosi. Jos Kapiteeli olisi tehnyt kaupungin tarjoamalla hinnalla kaupan, yhtiölle olisi kirjautunut myyntitappiota. 17

18 Lunastustoimikunta olisi päätynyt omien hintasuhdevertailuun ja tehtyihin kauppoihin perustuvissa selvityksissään korvauksen yksikköhintaan 2,00 /m 2, mutta katsoi kaupungin tekemän hintatarjouksen 2,70 /m 2 olevan edelleen voimassa ja piti niitä yksipuolisesti velvoittavina. laisten tekemä ilmoitus halusta jatkaa vuokralaisena mahdollisen lunastuksen jälkeenkin. Toimikunta totesi, lunastus ei aiheuta tilusten pirstoutumisen tai muun syyn vuoksi kiinteistön tai sen osan käyttämiselle huomattavaa LunL 23 ja 24 :n mukaista haittaa. Senaatti vaati hylkäämispäätöksestä valitusosoitusta, jota kuitenkaan LunL 89.2 mukaisesti ei annettu kesken toimituksen ja vaatimus hylättiin. Asia jäi mahdollisen maaoikeuskäsittelyn yhteydessä ratkaistavaksi. Lunastuskorvausta koskevan vaatimuksensa Senaatti perusti sille, että sen mukaan alueelta ei ole käytettävissä asianmukaisia vertailukauppoja ja että kauppahintamenetelmää ei tämän vuoksi voida käyttää lunastuskorvausta määritettäessä. Senaatti katsoi asian käsittelyn aikana valtion olevan muihin maanomistajiin nähden erityisasemassa, koska se omilla toimenpiteillään, mm. päärata- ja päätieverkon rakentamisella, on edesauttanut yhdyskunnan rakentamista. Senaatin vaatimus oli /m 2, minkä lisäksi tulee korvata alueen puusto, ulkorakennus ja edunvalvontakulut yhteensä ,24. Senaatti katsoi tuottoarvo- ja hintasuhdemenetelmillä selvitettyjen yksikköhintojen ja Tuusulan kunnan puolella tehtyjen maankäyttösopimusten ja kauppojen tukevan vaatimustaan. Hintasuhdemenetelmän osalta Senaatti viittasi Maankäyttö-lehden artikkeliin numerossa 4/2006. Vastineessaan kaupunki totesi tuottoarvomenetelmän hypoteettiseksi ja että se sisältää spekulatiivisia parametreja ja epävarmuustekijöitä mm. tontin neliöhinnoista rakennusmaan osuudesta aikatekijästä ja laskentakorkokannasta. Hintasuhdemenetelmästä kaupunki totesi, että sama artikkeli on ollut yhtenä perusteena yksityistietoimituksesta tehdyn valituksen käsittelyssä, jossa toimituksessa määrätty lunastuskorvaus 1,0 /m 2 korotettiin hintaan 1,3 /m 2. Kaupunki esitti luettelon edustaviksi katsomistaan raakamaata koskevista kiinteistökaupoista Kauppoja oli kaikkiaan 22 kpl yksikköhinnan vaihdellessa 0,94 2,70 /m 2. Kaupungilla ei ollut huomauttamista talousrakennuksen eikä puuston korvaamista vastaan. Edunvalvontakuluja kaupunki ei pitänyt kohtuullisessa suhteessa tehtyyn työhön ja siihen miltä osin teetetyt asiatuntijalausunnot ja selvitykset ovat olleet välttämättömiä valituksen tekemiseksi. Vastinekierroksen jälkeen annettiin lunastuspäätös, jonka keskeinen sisältö oli lunastuskorvaus, joksi määrättiin 2,70 /m 2. Metsänhoitoyhdistyksen arvion perusteella puuston korvaukseksi määrättiin ,50 ja talousrakennuksen arvoksi 2 552,00. Toimituksen edunvalvontakuluja toimikunta päätti, enemmälti hyläten, määrätä maanomistajalle 250,00. Maanomistajan edustajana on koko prosessin ajan ollut Maanomistajien arviointikeskus. Koko korvaus on näin ollen noin Merkittävää päätöksessä oli, että toimikunta olisi päätynyt omien hintasuhdevertailuun ja tehtyihin kauppoihin perustuvissa selvityksissään korvauksen yksikköhintaan 2,00 /m 2, mutta katsoi kaupungin tekemän hintatarjouksen 2,70 /m 2 olevan edelleen voimassa ja piti niitä yksipuolisesti velvoittavina. Senaatti-kiinteistöt valitti päätöksestä maaoikeutena toimivaan Vantaan käräjäoikeuteen. Valituksen pääaiheina ovat lunastettavan alueen laajuus ja lunastuskorvaus. Merkittävää päätöksessä oli, että toisen kunnan alueella harjoitettava maapolitiikka ja sen mukaiset ratkaisut maata hankittaessa eivät olleet määräävänä tekijänä lunastuskorvausta määrättäessä. Asiahan ratkeaa lopullisesti vasta valituskierroksen jälkeen. Maankäyttö-lehti Tutkivan journalismin osasto BONJOUR! Tätä kirjoittaessa olen nyt muuttanut Pariisiin ja odotan innolla, mitä asuminen täällä käytännössä merkitsee. Aloitin helmikuun alussa EuroGeographics-nimisen Euroopan maanmittaus- ja rekisterilaitosten yhteistyöjärjestön programme managerina. Järjestön jäseninä on 51 organisaatiota 46 eri maasta. Sitä ennen olin Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksen yli-insinöörinä kehittämässä paikkatietojen yhteiskäyttöä. Järjestö oli tuttu jo vuosien varrelta, koska olin sen laadun asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Olen täällä ns. lähetettynä työntekijänä eli Maanmittauslaitos maksaa palkkani edelleenkin. Toimikaudeksi on sovittu kolme vuotta. Valinta selvisi joulukuun lopulla, minkä jälkeen alkoi kiivas käytännön asioiden selvittely. Ensimmäiseksi pitäisi löytää vuokraasunto. Ranskan opintoni pohjautuvat vuoden pituiseen virkamiehille järjestettyyn kurssiin, joten sillä ei neuvotteluja paikallisen välittäjän kanssa juuri käydä. Internetistä löytyi kuitenkin agentti, joka lupasi hoitaa asunnon etsintää ja avustaa esim. pankkitilin avaamisessa. Ranskassahan pankkitilin avaamiseen täytyy olla sähkölaskusta kopio, ja vuokrasopimuksen tekemiseksi vaaditaan pankkitili. Tämä luuppi kuitenkin avautui agentin suhteilla. Matkustin vaimoni kanssa katsomaan asuntoja tammikuun lopussa ja heti ensimmäinen asunto täytti kaikki kriteerit. Lähdimme neuvottelemaan vuokrasopimuksesta, mikä osoittautui kuitenkin hankalaksi. Toisen Pariisin käynnin jälkeen pääsimme kuitenkin sopimukseen ja olin helmikuussa menossa allekirjoittamaan sopimusta. Yllättäen perjantai-iltana agentti soitti ja ilmoitti vuokranantajan vuokranneen asunnon kälylleen. Kuukauden neuvottelujen jäl- 18

19 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI EuroGeographicsin tavoitteena on luoda yhteensopivuus eurooppalaisten kartta- ja kiinteistöaineistojen välille keen oltiin taas nollatilanteessa ja uuden asunnon etsiminen piti aloittaa alusta. Pariisin vuokramarkkinat ovat siinä mielessä erilaiset Suomeen verrattuna, että useimmissa asunnoissa ei ole keittiötä. Kysyntä on sen verran suurta, että vuokranantajat eivät halua panostaa keittiöiden varustamiseen. Ulkomaalainen vuokralainen ei myöskään ole suuressa huudossa. Etenkin diplomaatit ovat pannassa, koska heitä ei voi häätää ulos asunnosta vaikka vuokra jäisikin maksamatta. Maanmittauslaitos ei kelvannut myöskään vuokralaiseksi, koska sillä ei ole toimintaa Ranskassa ja niin ikään sen haastaminen oikeuteen olisi hankalaa. Kaiken kaikkiaan kävimme katsomassa 16 eri asuntoa ja lopulta löytyi kelvollinen. Muutin sisään huhtikuun alussa eli noin kuukauden alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Tällä välin olin käynyt viikoittain Pariisissa ja kahden tähden IBIS-hotelli tuli tutuksi. Asuntoni sijaitsee Eiffelin tornin lähellä eli aivan keskustassa ja muutaman päivän jälkeen alue tuntuu erittäin mukavalta. Työmatkaa kertyy n. 50 minuuttia, koska EuroGeographics sijaitsee idässä n. 15 km:n matkan päässä keskustasta paikallisen karttalaitoksen (IGN) koulun tiloissa. EuroGeographicsin päätoimistossa työskentelee lisäkseni viisi henkilöä. Päällikkönä toimii executive director Dave Lovell, joka hoiti aiemmin postiani. Davella on pitkäaikainen kokemus Iso- Britannian karttalaitoksessa maanmittaajasta lähtien. EuroGeographicsin tuotteista vastaa tanskalainen Lise Just, joka on tullut Pariisiin miehensä diplomaattiuran myötä. Lise on toiminut aiemmin Tanskan maanmittauslaitoksessa KMS:ssä. Berny Kersten toimii EU asioiden managerina ja hän on lähetetty työntekijä Hollannin katasterilaitoksesta. Lisäksi toimistossa on ranskalainen sihteeri Isabelle Soquet. Samaan aikaan kanssani toimistoon valittiin viestintäasioita hoitamaan Patricia Sokacova Slovakiasta. Hän hoitaa tehtäväänsä konsulttina etätyönä, koska Ranskan ja Slovakian välisen sopimuksen mukaan hänen olisi pitänyt saada työlupa. Työluvan saamiseksi olisi pitänyt osoittaa, että sopivaa henkilöä ei löydy Ranskasta. EuroGeographicsin tavoitteena on luoda yhteensopivuus eurooppalaisten kartta- ja kiinteistöaineistojen välille. Tavoitteen saavuttamiseksi sillä on omia aineistoja mutta ensisijaisesti toiminnassa lähdetään jäsenten aineistojen yhteensopivuudesta. Omia aineistoja ovat 1: Euro GlobalMap, 1: EuroRegionalMap, hallintoraja-aineisto EuroBoundaryMap ja korkeusmalliaineisto EuroDEM. Yhteensopivuuden luomiseksi on perustettu asiantuntijaryhmiä, joita aiemmin mainitun laadun lisäksi on katasteri- ja maarekisteriryhmä sekä erityisesti INSPIRE-yhteensopivien spesifikaatioiden kehittämiseksi perustettu ryhmä. Liiketoiminnan yhteentoimivuusryhmä käsitellee mm. jakelu- ja lisenssiehtojen yhtenäistämistä. EU-asioiden koordinointia varten on myös perustettu ryhmä. Omana tehtävänä on edellä mainittujen asiantuntijaryhmien lisäksi koordinoida aineistojen ylläpitoa sekä EuroGeographics-projekteja. Käynnissä on tällä hetkellä yhteen sovitun paikannimistöpalvelun aikaansaaminen (Euro- GeoNames), yhteensopivien kansallisten raja-aineiston aikaansaaminen (Euro- Boundaries) ja käynnistymässä olevan INSPIRE palveluiden kehittämisprojekti (ESDIN). Lisäksi toimin EuroGeographicsin edustajan standardointielimissä (CEN ja ISO) sekä informoin jäseniä INSPIREn ja GMESn teknisestä kehityksestä. Palstalla käsittelen Pariisin horisontista katsottuna paikkatietojen yhteensopivuuden kehittymistä ja myös karikkoja unohtamatta myöskään käytännön elämää Pariisissa. Palautetta voi laittaa alla mainittuun sähköpostiin. Antti Jakobsson Programme manager, EuroGeographics antti.jakobsson eurogeographics.org 19

20 Hakkuukoneilla on Suomessa paljon enemmän töitä puutullipäätösten seurauksena. Kaj Lindh Yhteismetsä on hyvä Jukka Matilainen metsänomistusmuoto Suomen metsäsektori on nyt totisen paikan edessä Venäjän puutullien vuoksi. Metsätalouden tehostamisessa yksi tehokas vanha keino on yhteismetsien lisääminen ja niiden laajentaminen. Yhteismetsillä on nyt siis tilausta monessakin mielessä. YHTEISMETSÄ on kahteen tai useampaan kiinteistöön (osakaskiinteistöön) kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakaskiinteistöjen omistajien eli osakkaiden hyväksi. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta eroaa esimerkiksi yhtiöistä siinä suhteessa, ettei se omista yhteismetsään kuuluvaa aluetta, vaan yksinomaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Yhteismetsän hoitokunta (tai toimitsija) hoitaa käytännön toimintaa yhteismetsän ohjesäännön mukaisesti. Yhteismetsää voidaan pitää saatujen kokemusten perusteella hyvänä metsätalouden harjoittamisen muotona. Vaikka yhteismetsiin kuuluvien metsämaiden maapohjat ovat merkittävästi huonompia kuin yksityismetsissä yleensä, yhteismetsien ja muiden yksityismetsien puustojen keskitilavuudet ja -kasvu eivät juuri eroa toisistaan. Hakkuumahdollisuuksiin nähden yhteismetsistä myydään enemmän puuta kuin muista yksityismetsistä. Yhteismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sijoitetaan hehtaaria kohti enemmän varoja kuin yksityismetsissä keskimäärin. Yhteismetsiä on nykyisin suunnilleen 145 kpl yhteispinta-alaltaan noin hehtaaria, joka on vajaa 3,5 % yksityismetsien pinta-alasta ja noin 1,8 % koko maan metsäalasta. Yhteismetsien vuotuinen hakkuusuunnite on noin kuutiometriä. Osakkaita yhteismetsissä on kaikkiaan noin Pienimmän yhteismetsän pinta-ala on hieman alle 20 hehtaaria ja suurimman noin hehtaaria. Vanhimmat vielä toimivat yhteismetsät on perustettu jo 120 vuotta sitten vuoden 1886 metsälain (29/1886) nojalla. Yhteisomistuksen katsottiin silloisissa oloissa olevan yksi keino metsien liikahakkuiden estämiseksi puun kysynnän lisääntyessä. Nykyisin tilanne on tyystin 20

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen Voimalinjalunastus Lunastusharjoitus syksy 2015 Markku Vuorinen 1 Voimalinjalunastus tulee yleensä ajankohtaiseksi, mikäli rakennetaan uusi, laajennetaan entistä taikka uusitaan vanhaa voimalinjaa. Esityksen

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Kaksi lunastustapausta

Kaksi lunastustapausta Kaksi lunastustapausta Case 1: Y-tontin lunastus Espoossa Case2: Kaavanmuutoksen jälkeinen liikennealueen lunastus Vantaalla Petri Lukin 7.9.2016, Kuntien ja Maanmittauslaitoksen yhteinen kiinteistötehtävien

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA MAANLUOVUTUKSEN ESISOPIMUS (PT-talon tontti )

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA MAANLUOVUTUKSEN ESISOPIMUS (PT-talon tontti ) LUONNOS 2.1.201 MAANKÄYTTÖSOPMUS JA MAANLUOVUTUKSEN ESSOPMUS (PT-talon tontti 1-2-2-) Sopijapuot: Joensuun kaupunki, Y-tunnus 02424-2 PL 01 Joensuu myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki (kaupunkirakennelautakunnan

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 31.12.2015, ver 2 Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET (Nikinoja / huoltorakennus) MYYJÄ Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä. puhelin: 019-264 5000 päätös:

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Paikkatieto Taksat..2016 alkaen Ympäristölautakunta on kokouksessaan..2016 päättänyt hyväksyä taksat, jotka tulevat voimaan..2016 alkaen. Taksat

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti Kunnanhallitus 93 02.05.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä 218/520/2016 Kunnanhallitus 02.05.2016 93 Asia: Kunnallisvalitus Asian kuvaus:

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Kiinteistötoimitusmaksutaksa

Kiinteistötoimitusmaksutaksa Imatran kaupunki TAKSA 1 (6) Kiinteistötoimitusmaksutaksa Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 19.10.2015 72, lainvoimainen 27.11.2015, kuulutettu voimaan 2.12.2015. Tämä taksa tulee voimaan 1.1.2016. (Maksuluokka

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT 1/5 Marja-Leena Airio 1/5 Merja Hannele Meronen 1/5 Jarkko Pekka Nurminen 1/5 Jarmo Tapio Nurminen 1/5 Jorma Tapani Nurminen yhteyshenkilö: Jarkko

Lisätiedot

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45 Diaarinumero 1159/1/07 Asia Valittaja Lunastuslupaa koskeva valitus Helsingin kaupunginhallitus Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen.

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen. Tekninen lautakunta 54 10.02.2015 Kaupunginhallitus 79 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 11 30.03.2015 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 70/62/620/2015 TL 54 Selostus: Savonlinnan kaupungin valtuusto

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa.

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa. KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Raision kaupunki 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Asunto Oy Raision Kerttulanpesä 0608552-7 c/o Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 Turku Kaupan kohde Alueelle 29.11.2010 hyväksytyn

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1)

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS KAUPPAREKISTERIIN Olvi Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutos on merkitty 4.9.2001 kaupparekisteriin. Olvi Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 17.11.2014 kello 18.00-18.20 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

KML:N MUKAISET LUNASTUKSET

KML:N MUKAISET LUNASTUKSET KML:N MUKAISET LUNASTUKSET 1. VESIJÄTÖN LUNASTUS 2. YHTEISEN ALUEEN LUNASTUS 3. ULKOPALSTAN LUNASTUS 4. TONTIN / RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTUS Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaehdotus II oli nähtävillä 23.1. - 24.2.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa ja 6 muistutusta. Seuraavassa on lista lausunnoista

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot