OSTROBOTNIA. Wanha joulu. Queer eye. Sähköistä parittelua. Livet är en fest på femman HELSINKI_HELSINGFORS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSTROBOTNIA. Wanha joulu. Queer eye. Sähköistä parittelua. Livet är en fest på femman HELSINKI_HELSINGFORS"

Transkriptio

1 OSTROBOTNIA Wanha joulu Queer eye Sähköistä parittelua Livet är en fest på femman HELSINKI_HELSINGFORS IV_2003

2

3 OSTROBOTNIA HELSINKI_HELSINGFORS IV_2003 Sisällys Pääkirjoitus Wanha joulu Koti-ikävä Olutta ja opiskelua K-100 klubi Livet är en fest på femman Osakunta outsiders Sähköistä parittelua Queer eye Kirpparijuttu Krambambuli Kellonveto ÄlyOsakunta Päätoimittajat - Chefredaktörs Kuvaaja - Fotograf Kansikuva - Omslagsbild Graphic design Julkaisija - Utgivare J ENNIINA Y LÖNEN J ARI K ERÄNEN T UOMAS N ISKANEN M IIA N ISKANEN A LEXANDRE A NDRÉ P OHJALAINEN VALTUUSKUNTA Töölönkatu 3 A Helsinki ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 300 eur 1/2 sivu 150 eur 1/3 sivu 70 eur PAINO - TRYCKERI Fram, Vaasa PAINOS: n. 700 ISSN: Ostrobotnia on kolmen pohjalaisen osakunnan yhteinen kahdesta neljään kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenjulkaisu.

4 Pääkirjoitus J ENNIINA Y LÖNEN _ JARI K ERÄNEN Ostrobotnian uudella päätoimituskunnalla on sananen sanottavana. Tapahtui erään osakunnan hallituksen kokouksessa : kuraattori äityi kyyneliin. Väsynyt, kaksimielinen läppä ja kahvileivän mussuttaminen pysähtyivät täysin. Oli aika puhua ensi kerran suoraselkäisesti arvoista. Hallituksen jäsenet kiemurtelivat, kun puheenjohtaja aloitti historianluvun. Yläkerran sohvakalustolle - jonka mainitseminen on jostain syystä aiheuttanut närää ja ärräpäitä koko kuluneen puolen vuoden ajan - oli löydettävä uusi koti, mutta sijaisvanhempien valitseminen oli hankala dilemma. Linjanveto arvoasioissa näytti tuottavan paljon ristiriitaisia mielipiteitä. Puheenvuoroissa miteltiin perinteiden ja nykyajan puolesta. Oliko arvokkaampaa kunnioittaa kulttuurihistoriallista perintöä vai panostaa osakunnan nykyisen jäsenistön viihtymiseen? Keskustelun viritessä moni nuoremman polven edustaja aprikoi kuumeisesti mielessään: Mitkä Sparren sohvat? (Kaupunkilegendan mukaan joku osakuntalainen jopa saa kiittää niitä olemassaolostaan.) keveämpää ajanvietejuttua, mielellään osakuntaan ja kanta-alueeseen ankkuroituna. Päätimme toimituskunnan kanssa kuunnella osakunnan syviä rivejä. Miten Ostrobotnia haluaa palvella tämän päivän pohjalaista opiskelijaa? Se tulee lähemmäksi; kirjoittaa sieltä, missä juuri nyt tapahtuu; sieltä, missä mekin olemme. Emme unohda mennyttä ja tuijota pelkkään tulevaisuuteen, mutta annamme ajan hengen näkyä. Löysennämme otetta, nauramme itsellemme; kotiseutu sydämessämme suollamme säkeitä. Nauttikaa lehdestä! Ostrobotnia on myös osa kolmen osakuntamme kulttuurihistoriallista perintöä. Tekijöiden ja aikojen vaihtuminen on muuttanut lehden tapaa representoida arvojaan. On vaikeaa tietää, mitä Ostrobotnian ensimmäisellä päätoimittajalla on kytenyt mielessään, mutta takuulla paatos lehdenteossa on ollut toista kuin nyt. Päätimme ottaa selvää, mitä kansa haluaa yhteiseltä lehdeltämme. Järjestimme pienen ovensuukyselyn, toimitimme lappusia hallituksen kokouksiin ja osakuntailmoitustaulun juurelle. Vastaajien toiveissa ja odotuksissa näkyi suhteellisen yhdenmukainen trendi. Osakuntalaiset halusivat Ostrobotnialta 04

5 H ELI H ALONEN Wanha joulu Minun piti kirjoittaa juttu jouluperinteistä, mutta toisin kävi. Jos haluatte tietää, mistä piparkakut ovat peräisin tai milloin joulukortteja alettiin suomessa lähettää, saatte lukea joulukuun kodin aikakauslehdet. Minä aion nimittäin kertoa teille jotain, mitä lehdistä ei voi lukea. Aion kertoa joulutarinan, jonka olen pienenä lapsena kuullut monia kertoja. Se on ollut kaikista kuulemistani joulusaduista kaikkein vaikuttavin. Ehkä siksi, koska se on totta. Elettiin jatkosodan aikaa. Vuosiluku saattoi olla tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäkaksi (1942) tai neljäkymmentäkolme (1943). Ruokoskylän Erkkilässä vietettiin jouluaaton hiljaista iltapuhdetta ja odoteltiin joulusaunan riittymistä. Väkeä talossa oli äiti-iida, isä-antti, isoveli Viljo, eläkemummo Anna Leena, palvelija ja pikkuveli Martti, vuotias perheen nuorin. Joulukuusta ei ollut haettu eikä muutenkaan valmistauduttu kovin juhlalliseen joulunviettoon. Joululahjojakaan ei ollut tapana jaella. Siinä talonväki istuskeli pirtin penkeillä öljytuijun tai karpiitilampun himmeässä valossa. Puheenaiheena oli lähipäivien tapahtumat rintamalta. Ketä kotikylän nuoria miehiä oli kuultu nyt kaatuneeksi tai haavoittuneeksi. Olihan niitä järkyttäviä uutisia päivittäin. Kainuun Sanomat -lehti ilmestyi vain yhden kerran viikossa. Niinpä monet sotauutisetkin saatiin kuulla suusta suuhun kerrottuina. Niihin sankarikuolemiin tai haavoittumisiin liittyi kerronnoissa vielä yksityiskohtaista taustatietoa, millä rintamalohkolla oli ollut, mihin kohtaan oli haavoittunut, oliko joutunut vihollisen käsiin haavoittuneena tai kaatuneena ja niin edelleen. Samalla, kun tuli tietoja tuttujen poikien kohtaloista rintamalla, jouduttiin talossa huolehtimaan ja jännittämään isojen veljien selviämisestä. 05

6 Tällaisten, vähän apeitten ja huolekkaiden ajatusten ja keskustelujen vallitessa vietettiin iltahetkeä. Oli juotu iltakorvike, joka oli keitetty paahdetuista ja jauhetuista rukiinjyvistä. Oikeata kahviahan ei ollut moneen vuoteen saatukaan. Vaikka talossa ei ollut ruuan puutetta, koska leipää ja leivän särvintä kasvoi omassa maassa, oli melkein kaikista muista tarvikkeista pula. Kaikki kaupasta ostettava oli sitä paitsi kortilla. Ostokortilla niukan annoksen sai mm. sokeria, lamppuöljyä, pohjanahkaa, tupakkaa, vaatetta, rautanauloja ja sekin ns. kahvinkorvike oli korttitavaraa. Se ei juurikaan kahville maistunut, mutta kaupan korvikettakin joskus ostettiin. Yhtä paljon pidettiin kuitenkin kotitekoisesta. Sinä vuonna oli talvi ankarimmillaan jo joulun aikaan. Ulkona vallitsi narskuva pakkanen. Aattoillan istujien korviin kuului, kun se paukahteli ulkopuolella pirtin nurkissa. Yht äkkiä aattoillan viettäjät havahtuivat, kun ulkorappusilta ja sitten eteisestä alkoi kuulua kopinaa ja pian pirtin oveen koputettiin. Varmaan tulija on joku vieras, koska koko talonväen tiedettiin olevan koolla sisällä, kaikki siinä toistensa näkyvissä. Kukahan mahtaa kulkija olla, kun jouluaattona ja näinkin myöhään illalla on liikkeellä. Ei sitä kuitenkaan kauan tarvinnut arvailla, kun ovi avattiin ja pirttiin astui reppuselkäinen ja karvalakkipäinen mies tuoden utuisen pakkashuurupilven tullessaan. "Mikä suven suarreen suatti?", oli isän ensimmäinen kysymys vieraalle. Pyydettiin painamaan puuta. Mikkolan Hannes, naapurimme parin kilometrin takaa, istahti ovensuupenkin päähän laskien reppunsa lattialle jalkojensa viereen. "Haluatteko ostaa oikeata kahvia?", hän melkein ensi sanoikseen lausahti. Hölmistyneinä alkoi Erkkilän väki, että: "Mitä se Hannes nyt leikkiä laskee. Mistäpä sinä olisit oikeata kahvia löytänyt myytäväksi?" Kyllä se oikea kahvi mahtaa olla nykyisin melko syvällä kauppiaiden tiskin alla, jos paljon sielläkään. Hannes vain venkuili, että "on, on, oikeata kahvia repussani on, jos vain kiinnostaa ostaa kunnon joulukahvit. Nyt siihen olisi tilaisuus." Siinä oli talonväki ymmällä. Kannattaako tällaista keskustelua jatkaa? Aihe tuntui olevan niin yllättävä ja aivan käsittämätön. Lopulta Hannes heltisi ja sanoa pamautti, että "kun ette halua ostaa, niin minun pitää sitten antaa teille ilmaiseksi joulukahvit." Niin hän alkoi hamuta reppuaan lähemmäksi ja sormeilla sen suppunaruja auki. Sieltä, melko pullean näköisestä repusta ilmestyi näkyviin jokin mytykkä, vähän tyynyn mallinen. Mikä ihmeen tyyny lie ollut, mutta jotain valkoista kangasta sen ulkokuori näytti olevan. Sitten Hannes sanoi, että "kävin postissa Vihtamossa ja Huhtasen rouva pyysi tuomaan tämän. Rouva arveli, että kun on Amerikan paketti, niin siinä saattaa olla kahviakin. Näin jouluaattoiltana se voisi olla hyvin tervetullut yllätys. Oli vielä pyytänyt sanomaan puolestaan terveisiä ja hyvää joulua Erkkilän väelle." Siinähän se leikinlaskuna esitetty arvoitus ratkesi. Heti siinä hoksattiin, mikä se paketti oli ja mistä se oli tullut. Oskarin enohan sen oli Amerikasta lähettänyt. Sattui vain niin tosi kivasti, että juuri jouluaatoksi se ehti tulla perille. Aavisteltiin myös, että siinä saattoi olla jotain muutakin hyvää sisällä kuin ehkä kahvia. Risto 06

7 Siinä paikassa pakettia ruvettiin ratkomaan auki. Sen päällinen oli kangasta ja suljettu ompelusaumoin. Niin vain erillinen kankaaseen pakattu parin kilon painoinen kahvipussihan sieltä löytyi. Ne olivat paahtamattomia kahvinpöyniä. Hannekselle sanottiin, että "nyt et lähde minnekään ennen kuin keitetään kunnon joulukahvit. Pian sinä solautat suksillasi sitten tuon parin kilometrin matkan kotiisi. On siellä niin pakkanenkin, että kyllä se panee kiirettä kalossiin. Jaksatpahan paremmin loppumatkan hiihtääkin tuolla tähtikirkkaan taivaan alla, kun ensin ryyppäät kunnon kahvit. "Niin äiti sieppasi heti rännärin keittiön nurkasta hellalevyn päältä ja latasi siihen sopivan annoksen vihertävän valkoisia kahvinpapuja. Onneksi oli vielä iltapäivän lämmityksen jäljiltä pirtinuunin liedellä aika voimissaan oleva hiillos. Siinä pian pöönät paahtuivat. Samaan aikaan oli joku palvelusnainen sytyttänyt äidin kehotuksesta tulen keittiön hellaan ja pannut jo kahviveden kuumenemaan. Kahvinpöönät paahdettuaan äiti tempasi kahvimyllyn polviensa väliin ja pyöräytti ne heti jauhoiksi ja siitä pannuun. Kyllä täytyy sanoa, että siinä ei kauan nokka tohissut, kun ihanalle tuoksuva talon suurempi kahvipannu kiidätettiin keskelle pirtin pöytää. Tietenkin kaikki kokoonnuimme sen ympärille ja ihmettelemään kuinka hyvältä oikea kahvi voikaan maistua. Olipa tainnut kulua pian vuosikin siitä, kun puhtaasta kahvista keitettyä enkelivettä oli Erkkilän pirtissä juotu. Ah ah kahvikultaa, kuinka ihanaa juomaa se voikaan olla! vielä oikeat kahvit keittää. Niinpä hän astui pihamaalla pitkien suksiensa päälle ja solautti rinteen alas lammille kadoten jouluyöhön, että suhaus vain kävi. Vieraan lähdettyä talonväki totesi, että olihan siellä paketissa muutakin hyvää vähäsen. Oli riisiryyniä muutama kilo, väskynöitä pussillinen ja taisipa olla pieni pussi pompooliakin. Pikku Martin mielen täytti ilo, ihmetys ja kiitollisuus. Hän päätti iltarukouksessa oikein olan takaa kiittää Jeesus-lasta partasuisesta jouluenkelistä, joka toi Amerikan paketin rikastuttamaan syrjäisen Kainuun pirtin joulua. Martin aatokset katkaisi äiti, joka juoksutti sanan, että "kyllä sinne saunaan on nyt mentävä pian, muuten sieltä löylyt karkaa." Tällainen oli ukkini perheen joulu sodan aikaan. Hyvin erilainen kuin hänen perheellään on viime vuosikymmeninä ollut. Minun sukupolveni on saanut elää joulunsa ja muunkin ajan rauhassa ja yltäkylläisyydessä. Harvoin kuitenkaan muistan arvostaa osaani tai olla kiitollinen siitä paljosta mitä olen saanut - ihan hävettää. Tänä jouluna minulla on joulupukille vain kaksi toivetta: sykemittari ja kiitollinen joulumieli. Hyvää joulua itse kullekin osakunnalle: isännil' ja emännil', kaikille, jotka Ostrobotnial' käy. Kahvi kirvoitti kielenkantimet ja tovin siinä juteltiin maailman tapahtumista. Hannes toi myös oman lisänsä keskusteluun. Vihtamon rautatieasemahan oli siihen aikaan kylällämme paikka, jossa käydessään sai juuri tuoreimmat uutiset tietoonsa. Niinpä, kun Hannes tuli sieltä, hän juttusana miehenä voi antaa merkittävän panoksensa illan uutisantiin. "Toki vieraamme on kiirehdittävä kotiinsakin jouluaattoa viettämään", äiti sanoi ja laittoi hyvinkin muutaman pannullisen verran papuja Hanneksin reppuun, että saivat kotonaankin 07

8 Ikävä koti vai koti-ikävä? A NNE I JÄS Tekeekö joskus mieli heittää tenttikirja/kämppis/pomo seinään ja painua kahden viikon etelänmatkalle? Löydätkö itsesi usein haaveilemasta ja tuijottamasta seinää, kun pitäisi tehdä muita, paljon tärkeämpiä asioita? Onko kotijoukkojen puhelinsoitto viikon kohokohta? Ettet vain kärsisi koti-ikävästä. Sinäkö se oot? Koti-ikävä ja muut sopeutumisvaikeudet ovat monelle opiskelijalle arkipäivää. Uusi, oma elämä kaikkine hienouksineen tuo mukanaan myös paljon uusia opeteltavia asioita ja vastuuta. Vuokra pitää maksaa ajallaan joka kuukausi ja maksua varten on tilillä oltava rahaa. Pyykinpesua varten pitää varata vuoro, jos asuu kommuunissa tai ei omista konetta. Konkreettisten asioiden lisäksi myös pään sisällä pyörähtää; uusi kotikaupunki on kymmeniä kertoja suurempi kuin entinen, ihmiset ovat erilaisia, ajattelevat eri tavalla ja mikä hankalinta, suhtautuvat sinuun eri tavalla kuin vanhat tuttusi. Ennen niin sujuvasta sosiaalisesta verkosta on tullut lankakerä, joka pitää ensin selvitellä ja sitten koota uudelleen. Diagnoosi Tautiluokituksista koti-ikävää on turha hakea. Sitä on kuitenkin olemassa, vaikka se salakavalasti esiintyy muissa muodoissa, kuten ahdistuksena ja masennuksena. Sopeutumisongelmiin liittyvät myös yksinäisyys ja turhautuminen. Elämä voi tuntua tyhjältä, tyhmältä ja tarkoituksettomalta. Asiantuntijoiden mukaan koti-ikävä on luonnollinen surun tunne tilanteessa, kun on jostain poissa ja jotain on poissa. Tätä tapahtuu paljon 08

9 pienemmässäkin mittakaavassa kuin vain muutettaessa pois kotoa, mahdollisesti toiselle puolelle maata. Tilanne voi olla tilapäinen ja sama pätee yleensä myös ikävän tunteeseen. Opiskelija-avun ammattilaiset haluavatkin puhua sopeutumishäiriöistä vasta sitten, jos koti-ikävä alkaa painaa elämää häiritsevällä tavalla. Psykologia näkee itsenäistymisen siirtymäriittinä; nuorella on tehtävä, jonka hän pyrkii selvittämään. Ristiriidat vanhan totutun ja uuden, kiehtovan oman elämän välillä on ratkottava, jotta jälkimmäiseen voisi sopeutua. Koti-ikävä on ikään kuin kapinaa uutta ja outoa vastaan. Moni haluaisi säilyttää niin paljon vanhasta kuin mahdollista, mutta joutuu pian 09

10 huomaamaan, etteivät vanhat avaimet sovi uusiin lukkoihin. Sitkeän taistelijan vaarana on, ettei hän tunteidensa kanssa kamppaillessaan tule koskaan aloittaneeksi omaa elämäänsä oikeasti, vaan tarrautuu yhä uudelleen kiinni muihin ihmisiin. Ensiapu ja hoito Hoitamaton koti-ikävä saattaa ajan mittaan paisua hallitsemattomaksi vyyhdiksi tunnettuja ja nimeämättömiä ongelmia. Ikävään ikäväntunteeseen on siis tartuttava kiinni ja jollei sitä saa kammettua ikkunasta ulos niin pieni aresti pimeässä komerossa ei ole pahitteeksi. Ensiavuksi käy visiitti sinne, minne on ikävä. Tiukemmalla budjetilla puhelinsoitto on näppärä pelastus. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää saada puhua jollekin tuntemuksistaan ja toisaalta kuunnella millä tuulella muut ovat. Samaa ikävää potevia saattaa löytyä yllättävistä paikoista ja tilanteista. Ikävän poistavaa rakentavaa tekemistä löytyy opiskelijajärjestöistä, joista on varaa valita. Ihmissuhdelankakerän selvittely sujuu sitten ihan itsekseen harrastusten ja muun mielekkään toiminnan ohessa. Miten sen kanssa eletään? Jos halutaan etsiä koti-ikävän hyviä puolia, yksi niistä on sen kesto. Kuten mikään muukaan, ikävä ei ole ikuista. Ennen kuin huomaatkaan, opiskelija-asunnostasi on tullut koti ja vanha kotisi on se kotikoti, jossa käydään tervehtimässä taustajoukkoja silloin tällöin. sisältämää sanomaa en tätä suunnitellessani tullut edes ajatelleeksi. Kiitos siis kanssakulkijoillemme uusista näkökulmista. Ikävä on oikeastaan hyvä merkki: kotiseudulla on jotakin tärkeää, mitä ajatella ja ikävöidä. Surullisempaa olisi, jos ei olisi mitään mitä ikävöidä. Tappolista (ikävälle) Kerro ihmisille ikävästäsi. Ystäväsi eivät ole selvännäkijöitä. Käytä puhelinta/junaa/autoa/lentokonetta. Raha ei voi aina olla tärkeämpää kuin oma onnellisuus. Rahalla ei myöskään saa onnea mutta sillä saa matkalipun onnen etsintää varten. Eikö Stadilaiset ruukaa hiffata mitä sä niille selevität? Käy osakunnalla. Ei kieliongelmia. Jäikö vanha harrastus kun muutit? Kysy vaan mitä pk-seudulla ei voi tehdä. Realisoi tilanteesi. Oliko kotona sittenkään N-I-I-N mukavaa? Ota selvää, pidä pidempi loma ja käy täyttämässä kiintiö. Ihmiset, kuunnelkaa toisianne! Kyllä te kuuntelette mutta kuuletteko te? On lohdullista tietää, että ikävöijiä on paljon muitakin. Vaikka maailma näyttäisi omasta mielestä miten harmaalta tahansa ja muut iloisilta, kuori saattaa huijata. Miten olet kotiutunut? ei ole tavaton eikä ei-toivottu kysymys vielä vuosienkaan jälkeen. Se osoittaa, että ihmisen tilanteesta ollaan kiinnostuneita ja asiasta voidaan jutella jos jokin painaa. Lainaan erästä lähdettäni, jonka kommentin 10

11 E LINA H ARJUNPÄÄ Olutta ja opiskelua Terveisiä Belgiasta, EU:n, oluen, suklaan, Manneken Pissin, Van Dammen ja kummallisen kielen maasta! Terveisiä Gentistä, Belgian hollanninkielisen puoliskon sykkivästä opiskelijametropolista, keskiaikaisten rakennusten värittämästä rakastettavasta sokkelosta! Elinan suuri suomalainen löytöretki vieraaseen kulttuuriin Sokrates-opiskelijana on alkanut. Toistaiseksi olen liikuttunut joka kerta, kun olen kuullut suomiuutisia, nähnyt maripaidan tai nokian. Olen kuunnellut kahta suomirokkilevyäni sydän haikeudesta pullollaan ja silitellyt kavereiden valokuvia. Eiköhän tämä tästä, pian tutustun kuninkaallisiin ja kreiveihin, ja sitten alkaakin kilpavarustelu suosiostani. Belgia on hassu, kahtia jakautunut maa. Kukaan tähän mennessä tapaamani ihminen ei esimerkiksi osaa Belgian kansallishymniä (en toki ihan kaikilta ole rohjennut kysyä, mutta huonolta näyttää). Ihmiset ovat joko flaameja tai valloneja, riippuen mitä kieltä he puhuvat. Kukaan flaami ei sano puhuvansa hollantia, vaan flaamia, samoin kuin amerikkalaiset toisinaan sanovat puhuvansa amerikkaa. Vallonia ja Flanderi ovat kuin nahistelevia sisaruksia. Jos Vallonia saa valtiolta rahaa metsien suojeluun, Flanderinkin pitää saada sama summa, vaikka sillä ei ole alueellaan kuin neljä puuta. Kahden eri järjestelmän pyörittäminen yhden valtion sisällä tuntuu kalliilta ja turhalta, mutta se näyttää toimivan. Jostain syystä olin kuvitellut, ettei Suomen ja Belgian välillä ole juurikaan kulttuurieroja. Skandinavia tuntuu kumminkin olevan aivan oma kansankotisaarekkeensa. Belgialaiset tuntevat esimerkiksi pyhäksi velvollisuudekseen kiertää veroja ja huijata valtiota niin paljon kuin ikinä mahdollista. Hienoinen korruptio on myös kaikkien mielestä täysin hyväksyttävää. Esimerkki: Belgia haluaa armeijalle lentokoneita. Yhtiö A valmistaa hyviä lentokoneita halvalla. Yhtiö B valmistaa huonoja lentokoneita kalliilla. Koska virkamies, joka tekee valinnan, tuntee ihmisiä yhtiöstä B, ja hänelle maksetaan kottikärryllinen kahisevaa, Belgia ostaa lentokoneensa yhtiöltä B. Belgialaisten yhteinen omatunto sanoo, että asia on aivan ok, koska kukaan ei kärsi. Kenenkään mieleen ei tule, että kaikki kärsivät, koska verorahat menevät huonoon tarkoitukseen. Koska kahden tyystin erilaisen alueen yhteistoiminta vaatii pitkää pinnaa, belgialaiset ovat mestareita tekemään kompromisseja kompromissien jälkeen ja joustamaan halutessaan lähes mihin suuntaan tahansa. Belgiassa äänestettiin muutama vuosi sitten aborttilaista. Kuninkaan pitää hyväksyä jokainen laki. Kuningas on katolinen, joten hänen omatuntonsa ei sallinut lain allekirjoittamista. Se piti kumminkin saada hyväksyttyä, koska valtaosa belgialaisista kannatti aborttia. Belgialaiset keksivät mainion kiertotien. Laissa on kohta, että jos kuningas on kyvytön tekemään päätöksiä, joku muu valtiomies voi hyväksyä sen. Joten kuninkaan lääkäri kirjoitti todistuksen, että ensi tiistaina kuningas on mieleltään sairas ja kyvytön suorittamaan tehtäviään. Laki hyväksyttiin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Hyvä niin, mutta haluaisinpa nähdä samaa yritettävän Suomessa. Voi voi kun Tarja on juuri nyt mielisairas Gent on häkellyttävän kaunis kaupunki suomalaisiin betonitaajamiin tottuneelle taapertajalle. Vanhoja keskiaikaisia rakennuksia, hiljaisia siltoja, mukulakivikatuja, linnoja. Gent on myös vetovoimainen opiskelijakaupunki, torstai- 11

12 Suomalaiseen holhoamiseen tottuneena häkellyn vieläkin sitä, että alkoholinmyynti ei katso aikaa eikä paikkaa. Olinpa sitten opiskelijaruokalassa, kirjastossa, paikallisella Jaskan grillillä tai rautatieasemalla, aina saan tuopposen olutta tai viinilasillisen halutessani. Eikä väliä, vaikka olisin vähän alaikäinenkin, aina on joustonvaraa. Humalassa ei kuitenkaan ole kukaan, paitsi tietenkin opiskelijat hetkittäin. Useammin kuin toisinaan jokin mitäänsanomaton pikkuasia ärsyttää, vaikkapa makeat popcornit elokuvissa. Niinä hetkinä vain täytyy asettua itsensä yläpuolelle ja todeta, ettei erilaisuus ole aina pahasta. Ei tarvitse kuin ostaa tuoppi belgialaista olutta tai syödä kilo suklaata, niin johan alkaa erilaisuuskin tuntua hyväksyttävältä asialta. Eipä silti, kyllä on Lindin Arvin uutisia ikävä, kun kuuntelee tätä mongerrusta. Sateisin terveisin Belgiasta Elina iltaisin koko kaupunki kuhisee ja porisee, kun opiskelijat kiertävät kaupungin 276:ssa pubissa. Perjantaista sunnuntaihin kaupunki onkin sitten puolikuollut. Opiskelijat pakkaavat pyykkinsä reppuun ja matkaavat äidin notkuvan herkkupöydän ääreen. Sunnuntai-iltana junaasemalta valuu katkeamaton virta tyytyväisiä opiskelijoita puhtaan pyykkipussin ja ruokakassin kera. Opiskelijat valitsevat yleensä kotoaan lähinnä olevan yliopiston, ja asuvat, jos mahdollista, kotonaan opiskeluajan. Joskus joku opiskelijaparka joutuu muuttamaan peräti eri kaupunkiin. Opiskelujen jälkeen mallijälkeläinen rakentaa kohtuuttoman kalliin talon vanhempien talon viereen ja hankkii työpaikan syntymäkaupungista. Harmi vain, että belgialaisten mielenkiinto kauniisiin rakennuksiin loppuu oman puutarhan raja-aitaan. Julkisten rakennusten tila ei tunnu kiinnostavan ketään, saati teiden korjaus ja siivous. 12

13 I MPI E LLEN A NNA K-100 klubi Kapitalistisen yhteiskuntamme keskellä elää vielä toivo siitä, että tuottava liiketoiminta voi toteuttaa myös korkeimpia arvoja. Älä jää iltaisin provosoitumaan television mainostulvan keskelle, vaan lähde yökerhoon. Tämän illan Dj on jälleen tullut taiteellisesti toteuttamaan itseään ja suostuu ehkä puolen yön jälkeen soittamaan massoille suunnattua musiikkia, että edes joku tulisi tanssilattialle. Samaan aikaan baaritiskillä on tungosta, sillä eihän kukaan kestä tällaista menoa selvin päin, kun ei pysty edes juttelemaan kellekään saatika kuulemaan omia ajatuksiaan. Samaan aikaan kansa saa sivistystä ja ravintolan omistaja voi tyytyväisenä hieroa käsiään. Jos jätetään kaikki ironia pois, kyllä baarissa voi joskus olla hauskaa ilman kahta puolen litran oluttuoppia kädessä. Jos päivällä ei ole saanut tarpeeksi kierrellä tavarataloissa ja putiikeissa niin voi sukeltaa yöelämään samalla periaatteella: vaelletaan päämäärättömästi tuntemattomien ihmisten joukossa, mahdollisesti juoruillaan ystävättären kanssa ja katsellaan hiukan vaihtoehtoja: 1. Italialainen puku, värjätyt hiukset ja VIP-kortti: aivan liian kallis, mutta ehkä jonain päivänä sitten kun olen rikas diplomiinsinööri/liikemies/lääkäri/opettaja, joka on naimisissa ihmisen kanssa, joka kuuluu edellämainittuihin ryhmiin, ja minulla on varaa mennä plastiikkakirurgille. 2. Mukavanoloinen ja -näköinen miehenalku, joka pyörittelee suklaapatukoita Fazerilla: Ehkä tänä yönä, ellei löydy parempaa vaihtoehtoa. Pitää vielä käydä alakerran baaritiskillä. 3. Keski-ikäinen uutta nuoruuttaan etsivä ja päälaeltaan kaljuutunut mies, joka on kulkenut perseessä kiinni koko helvetin illan: tasossa toivomisen varaa, mutta kai tuo pitää sänkyynsä raahata kun kerran saa niin halvalla. Laadukkaassa tavarassa on sitä paitsi se riski, että se jää muodin vaihduttua pölyttymään komeroon. 90 % naisista vannoo, että he menevät baariin pitämään hauskaa ja tapaamaan ystäviään, eivätkä missään nimessä näyttäytymään. Tässä vaiheessa minulla herää kysymys, että mikä siinä on hauskaa, että istutaan rivissä seinäruusuina ja välillä hiukan siirretään painoa jalalta toiselle biisin tahtiin, jonka on kuullut jo 10 kertaa radiosta samana päivänä? On kuulkaa laitettava minihame, verkkosukkahousut, PVCnahkasaappaat ja puoliksi läpinäkyvä paita, jossa on syvään uurrettu kaula-aukko. Miten ihminen muuten kuvittelisi tapaavansa uusia ihmisiä? On kieltämättä hyvin pinnallista iloita rajattomasta vastakkaisen sukupuolen ihailusta, mutta miksi sitä baariin alunperin piti lähteä jos haluaa nauttia jostain syvällisemmästä? Ja näyttäytymisbaarit, joissa käy malleja, kannattaa suosiolla jättää väliin ja mennä lähiönsä kantapubiin, joissa käyvät nämä "aidot" ihmiset, jotta erottuu edukseen joukosta. Myönnetään, että joskus kuitenkin tulee eteen se päivä, että haluaisi esimerkiksi mennä sunnuntaina lähikauppaan ilman, että perään huudetaan "Sulla on ihanat reidet, vilauta myös vähän sitä peppua!" Silloin keskustan yökerhojen portsarit pitävät kyllä puolestasi huolen siitä, että heidän lihatiskinsä tuotteet ovat tuoreita. On maanantai-ilta ja mennään AlePubiin kun mikään muu paikka ei ole auki, mutta ovella selviää, että sisälle ei ole tulemista verkkahousut jalassa, vaikka ravintolassa on 10 asi- 13

14 akasta ja seurue on juuri päässyt nousuhumalaan. "Meidän ravintolallamme on tietty tyyli ja te ette sovi siihen." Onhan totta, että vain 14-vuotiaita kiinnostaa toisten ihmisten pukeutuminen ja jos ne lähtevät pois, ravintolalla ei ole asiakkaita. Olen joskus miettinyt, tulevatko ravintoloiden ikärajat kasvamaan vanhetessani. Koska nykyään viisikymppiset kuuntelevat rockia, on mahdollista että muutaman kymmenen vuoden päästä kaikki ikäluokat haluavat käydä samanlaisissa paikoissa ja syttyy sota siitä, kuka saa käydä missäkin jos ei pistetä tiukkoja ikärajoja: K-18, K-24, K-30, K-50 sekä K-70, jossa on harvojen ja valittujen VIP-tila, K-100. Tämän hetkisten ikärajojen toimivuudesta voidaan ennustaa, että sinä päivänä lapsenlapset alkavat lainata isovanhemmiltaan papereita ja päivitellä ovella, mihinkä lääketiede nykyään pystyy. Tänään kannattaa jonossa kilistellä auton avaimia, mutta tulevaisuudessa on parasta pitää vähintäänkin rollaattori matkassa ja ravistella nitropurkkia. Jos paperit unohtuivat kotiin, sitä parempi. Asia on kuule niin, että minua pidettäisiin huonona pääministerinä, jos sallin 60 % kermajuuston myynnin kaupoissa ja juopporetkujen vapaasti kaupungilla laahustaa. Naapurimaat alkaisivat keskustella selän takana ja varottaisivat kansalaisiaan vierailemasta pahamaineisessa Suomessa, ettei sieltä tulisi huonoja vaikutteita, kuten vaatimuksia kannabiksen laillistamisesta." Ihminen tuntee itsensä sitä elävämmäksi, mitä myöhemmin hän herää ja menee nukkumaan. Baariin kannattaa lähteä vasta kahdelta, jotta jaksaisi olla valomerkkiin asti ja tuntisi saavuttavansa jotain. Onko tämä kaikki lievempi muoto kuolemanpelosta? Kotiin voisi lähteä silloin kun tunnelma on katossa, mutta ei. On pakko taas päästä kokemaan aamun harmaus sen kaikessa karmeudessaan, jottei vain jäisi mistään paitsi. Ehkä me todella olemme Vanhasen eutanasian tarpeessa. Ikärajauudistus olisi viisas toimenpide myös sen kannalta, että saisimme jonkun pisteen tähän ylenpalttiseen nuoruuden ihannointiin. Pitää kuusikymppisillä olla muutakin tavoiteltavaa kuin ne viimeiset bileet, joista ei edes itse pääse iloitsemaan (luonteva jatko pöytäjuhlille, joissa tuli maattua sammuneena pöydän alla). Aikuiseksihan ei joka tapauksessa kasva nykyään kukaan. En puhu nyt sinkkubuumista, enkä viidenkympin villityksestä, vaan eräästä poliittisemmasta asiasta. Lapsena odotin sitä aikaa, että saisin vihdoinkin mennä nukkumaan silloin kun itse haluan, mutta tuoreen pääministerin puheet ravintoloiden aukioloaikojen aikaistamisesta panevat epäilemään, saanko tehdä sitä vieläkään: "Niin kauan, kun asut tässä yhteiskunnassa, teet kuten minä sanon! Tulet kahdelta kotiin ja menet kolmelta nukkumaan! Voit toki muuttaa meren taakse, mutta turha sitten tulla tänne kinuamaan rahaa, kun tarvitset maksansiirtoa. 14

15

16 Livet är en fest på femman M ARINA W IIK Korridorsbåån sedan hösten 2002 Höghuset var byggt i smutsvitt tegel med trädetaljer i flagande blå målfärg. Med skräckblandad förtjusning steg jag in i hissen, en träfärgad, gnisslande låda där mina företrädare ristat in mångahanda hälsningar. Ett, två... fem. Sådär ja. Jag lät blicken svepa över korridoren där jag skulle bo under studietiden i Helsingfors. Inte dåligt! Faktiskt helt mysigt, med röda dörrar och planscher som någon bemödat sig att hänga upp. Och en anslagstavla med vykort; "Till korridorsbåånen", stämplat i Ecuador och undertecknat "JR". Utan att ha en klar bild av vilket ställe jag egentligen hamnat på, kände jag genast att jag trivdes. Så känns det fortfarande, nästan två år senare: korridoren är mitt hem och de övriga invånarna min andra familj. - Visst är det speciellt att bo i korridoren, säger Anna Forsman, den av invånarna i nationskorridoren på Rautalampivägen som flyttat in senast. - Jag hade redan hängt en del på VN och tänkte att det skulle vara roligt att flytta in någonstans där det bor folk med samma bakgrund som jag själv. Helsingfors verkar stort för en lantlolla som jag, så det känns bra att bo i ett slags "Mini-Österbotten" där man får vara sig själv och tala dialekt utan att riskera att bli utskrattad. Olle Englund, som ursprungligen kom till korridoren som inneboende och senare fick en egen lägenhet, håller med. - Det råder en avslappnad stämning här. Alla slags typer passar hit, men om man inte vill vara social så är det svårare att smälta in. - Då bor man bara som i ett vanligt höghus, 16

17 möjligen med lite mer ljud i korridoren, tillägger Lisa Back. Lisa har bott i korridoren... länge, som hon själv uttrycker det. Så pass länge att hon kommer i håg hur korridoren såg ut före grundrenoveringen som blev klar När jag flyttade hit var huset 30 år gammalt. Rummen var ganska sjabbiga - golven täcktes av grå plastmatta och i köket hade ett av träskåpen fallit av gångjärnen. Det fanns endast en kokplatta och varken ugn eller diskho. Men det var mitt första egna hem och jag älskade det! Trots att jag var tvungen att diska i två plastbaljor på golvet i ett och ett halvt år... Begränsat privatliv I dag är lägenheterna på femman fräscha och trivsamma med laminatgolv, blått kakel och vita väggar. Varje lägenhet har eget WC med dusch och ett kök med diskbänk, ugn och kokplattor. Trots att lägenheterna är välplanerade, känns 17,5 kvadratmeter väl smått ibland. - Men det går bra om man utgår från att ha så lite saker som möjligt. Det kan förstås också vara en fördel att inte samla på sig så mycket grejer, säger Sofia Helsing, "korridorsbåån" sedan två år tillbaka. Lisas lösning mot akut cellskräck är enkel - hon brukar helt enkelt låta rumsdörren stå på vid gavel, något som tillämpas flitigt också av de övriga som bor i korridoren. - Jag skulle aldrig ge bort min lägenhet om jag inte blev tvungen, inte ens för en större, säger hon. Hon erkänner att det förstås också finns nackdelar med korridorslivet, liksom med allt annat. Det faktum att man ibland yrar omkring i korridoren och umgås med sina grannar då man borde plugga, till exempel... - Men det är ju också det som skiljer korridoren från andra boendeformer - att man verkligen känner sina grannar och hälsar och pratar alltid då man stöter ihop med varandra, inflikar Anna. 17

18 Sofia påpekar att det är trevligt för det mesta, men att det finns stunder då man helt enkelt inte känner för att vara social. - Fast folk brukar vara förståelsefulla då man säger ifrån och smäller fast dörren. Olle sammanfattar det hela som att man får vara den man är; strosa omkring i trasiga pyjamasbyxor om man känner för det och härja och bråka med varann utan att folk tar särskilt illa vid sig. Ungefär som i vanliga familjer, med andra ord. Och liksom där är priset man betalar att ha ett mycket begränsat privatliv. - Alla vet allt om alla, det är svårt att ha hemligheter, säger Olle och får medhåll av de övriga. Lisa påpekar att nyfikenheten ändå oftast är välment. - Vi bryr oss om varann, och umgås mycket också på fritiden. Det är praktiskt att inte behöva åka till andra sidan stan för att ha sällskap utan i stället knacka på hos den som bor i rummet intill. Korridoren borde förbli finlandssvensk Då det finns tid och lust, samlas "korridorsbåånen" i någons lägenhet för att till exempel spela sällskapsspel, företrädesvis Pidro eller Risk, eller se på TV. Ibland släpas borden ut i korridoren och då har man knytkalas eller, för att använda ett finare namn, korridorsmiddag. På söndagarna samlas man för det mesta hemma hos någon för söndagskaffe. stället för att ordna flera enskilda partyn, tillägger Lisa. De tror att missnöjet främst beror på att de övriga är avundsjuka på sammanhållningen i VN-korridoren. - Vi kan ju inte rå för att vi har så roligt tillsammans! Inget säger ju att man inte kan ha samma gemenskap på andra våningar. De delar ju också språk och bakgrund med varandra. Vi borde inte straffas för att vi har en stark sammanhållning, säger Lisa. - Jag blir så förbannad på integreringsförsöken ibland. De medlemmar från de finska nationerna som bor här är jättetrevliga, men det blir inte riktigt samma sak som om alla var finlandssvenskar. Se bara på de andra korridorerna, tyst och tillbommat överallt, säger Olle. Hans uttalande får mej att le. Jag håller helt med om det han säger, men det är bara så likt Olle att uttrycka sig så där; rakt på sak utan krusiduller. Liksom det är likt Lisa att bjuda på muffins då hon fått bakmani och det förefaller naturligt att man frågar Filip om råd då man har bekymmer med sina krukväxter. Eller att man lånar Millis dammsugare... jag kunde fortsätta en god stund. Jag känner min familj. Och jag skulle inte byta bort en enda av medlemmarna i den. Femman är också legendarisk på grund av (eller tack vare?) sina korridorsfester, kända för buller och bång som ibland leder till ofrivilliga brandövningar. - De övriga invånarna i huset brukar inte alltid vara så positivt inställda till våra fester. Men sådant måste man ju tåla om man bor i studentbostäder, säger Olle. - Dessutom har vi ju alla fest på samma gång i 18

19 Osakunta outsiders LOTTA P ELTOLA Onpas Pohjanmaa laajentunut! Tällaista kommenttia kuuli salolainen Jenni Kavén Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa, kun kertoi mistä on kotoisin. Enää osakuntia ei valita niin suorasti karttaa katsellen ja oman kotikaupungin perusteella, vaan tärkeämpää on liittyä osakuntaan, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Jos tulee vain hyödyn tai velvollisuu den takia, niin osakuntaelämästä ei voi saada kaikkea irti. Enemmän vaa'assa painaakin nykyään osakuntaidentiteetti, ei niinkään maakuntaidentiteetti. Jenni ei suinkaan ole ainut laatuaan osakuntiimme kuuluvista henkilöistä, jotka eivät ole elämässään asuneet päiväkään Pohjanmaalla. Keitä he oikein ovat? Mutta ennen kaikkea, mikä heidät on ajanut osakuntaamme? Nyt muutamat heistä kertovat meille tarinansa. Jenni Kavén, PPO Ylivieskalaisen kaverin houkuttelemana Jenni tuli PPO:n fuksiaisiin vuosi sitten ja sille tielle jäi. "Minusta tuntui, ettei välttämättä ole niin oleellista pitää yhtä lähellä asuvien kanssa, tunnenhan heistä jo osan. Sitäpaitsi on kiva oppia uutta asioista ja ihmisistä, tietää poroista ja lehmistä yms. Ei ole vielä epolainenkaan tullut puukon kanssa vastaan", Jenni kertoo virnuillen. Pohjalaisuus kiinnostaa enemmän nyt. Murrekin tuntuu hauskalta, ja sitä oppii vähitellen jäljittelemään. "Oikeasta" osakunnasta, Varsinaissuomalaisesta osakunnasta ei ole kuulunut kitkerää kommenttia, vaikka hän ei siellä olekaan. "No, on joku nimittänyt takinkääntäjäksi, mutta ihan huumorimielellä." Paula Kallio, EPO Paula on asunut koko elämänsä Hyvinkäällä, mutta hänen äitinsä on kotoisin Kokkolasta. Siksi EPO tuntui mielenkiintoiselta ja oli luonnollinen valinta. "En kadu päätöstä. Muutenkin on parasta valita osakunta, johon tuntee kuuluvansa", kertoo Paula. "Äidinkin käytös on jollain lailla avautunut nyt enemmän, tunnen itseni pohjalaiseksi." Eniten pohjalaisuuden huomaa hänen mukaansa elämänasenteessa, joukkoon joko sopii tai ei. Murrekin tarttuu, kun viettää paljon aikaa osakunnalla. Kaikki on otettu lämmöllä vastaan, kukaan ei ole katsonut kieroon vaikka ei kanta-alueelta olekaan kotoisin. "Ainut ongelma oli vain omassa päässä, itse saattoi kokea itsensä aluksi ulkopuoliseksi", Kaisu selittää. Syyllä voimme olla ylpeitä ja iloisia siitä, että osakunnissamme on jotain sellaista, joka houkuttelee mukaan. Olemme avarakatseisia ja rehtejä emmekä 19

20 muutenkaan rajaa aluettamme niin tarkasti millään kehäkolmosilla. Kaisu Luoma, EPO Alunperin Kankaanpäästä kotoisin oleva Kaisu kirjautui yliopiston alkaessa Satakuntalaiseen osakuntaan. Fuksijutut eivät siellä oikein tuntuneet omilta eikä mennyt kauakaan kun Kaisu oli jo liittynyt aktiivisesti mukaan EPO:n toimintaan, vaikka satakuntalaisista virallisesti eroaminen kestikin jonkin aikaa. EPO:n valintaa pönkittivät pohjalaiset tuttavat, lisäksi Kaisu oli tutustunut Savolaisen Hannuun edeltävänä keväänä kaverin kaverin tupareissa. "Ehdottoman oikea päätös. Kun tunsin pohjalaisia ennestään, sain käsityksen siitä, millaista porukka on. Sitäpaitsi minut on pantu alulle Seinäjoella", sanoo Kaisu pilke silmäkulmassaan. "Toisaalta toivoisin itsekin olevani pohjalainen, tunnen vetoa sinnepäin. Muutenkin Kankaanpäästä on paljon suuntausta Pohjanmaalle ja Tampereelle päin, en koe mitään yhteistä porilaisten kanssa. Olen ylpeä siitä että olen täällä." Kovasti yritin vielä udella, mikäli osakunnissamme on mitään tapaa, joka olisi shokeerannut jollain lailla, synnyttänyt "Eihän näin voi tehdä!" -tyylisiä ajatuksia. Mutta ei. Pettymys. Ehkä me emme sitten olekaan niin kummallisia. Mutta ei outouden tarvitse olla kriteeri siihen, että erottuisi muista. Pohjalaisuus elää vahvasti perinteiden ja tapojen muodossa - mutta ennen kaikkea, meissä osakuntalaisissa. 20

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Talar du _[språk]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Onko se sitä? Erityisherkkyyden etsimismatkalla (Kantaesitys Jyväskylässä ) Ukko Kärkkäinen

Onko se sitä? Erityisherkkyyden etsimismatkalla (Kantaesitys Jyväskylässä ) Ukko Kärkkäinen Onko se sitä? Erityisherkkyyden etsimismatkalla (Kantaesitys Jyväskylässä 6.8.2016) Ukko Kärkkäinen 10.7.2016 Musiikki ennen runoa David Tolk; Autumn Sky ja runoa lukiessa Amazing Grace. Alkuun siis tämä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot