y hteystietoja Anna Vuorjoki, puheenjohtaja Veikko Eranti, varapuheenjohtaja Anna-Maija Riekkinen Anna Rissanen Venla Rossi Sari Santala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "y hteystietoja Anna Vuorjoki, puheenjohtaja 050-337 0689 Veikko Eranti, varapuheenjohtaja Anna-Maija Riekkinen Anna Rissanen Venla Rossi Sari Santala"

Transkriptio

1 protu

2 y hteystietoja yhdistyksen hallitus 2006 Anna Vuorjoki, puheenjohtaja Veikko Eranti, varapuheenjohtaja Pekka Tolvanen, sihteeri Jenni Hanén Alina Mänttäri Heikki Nikulainen Heini Oikkonen Janne Peltonen Minttu Sillanpää Niklas Virkkala Aatu Komsi Matti Lenkkeri Anna-Maija Riekkinen Anna Rissanen Venla Rossi Sari Santala (yhteystiedot jaostot-kohdassa) Hallituksen ja vetäjien s-postiosoitteet: Toimisto Aurorankatu 13 B 16 auki 09:00-16: soittoaika 12:30-16:30 jaostot Tiedostusjaosto Aatu Komsi Koulutusjaosto Anna Rissanen Rekrytointiryhmä Anna-Maija Riekkinen Paikallisjaosto Diina Bukareva Kansainvälinen jaosto Emilia Lehtinen KIVA-jaosto Jaana Vapaavuori Vappu Rautio Syysleirityöryhmä Miranda Nybondas Matti Lenkkeri Leirijaosto Sari Santala Tuomas Portti Koulutiedotustyöryhmä Lauri Aronen Lehti Venla Rossi Nuorten filosofiatapahtuma Tuomas Mäkelä Prometheus-leirin tuki ry Prometheus-leirin tuki ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus, laatia koulutukselle ohjeisto, kouluttaa aikuistumiskoulutuksen vetäjät, tiedottaa koulutuksesta ja pitää yhteyttä ulkomaisiin vastaavaa toimintaa järjestäviin tahoihin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää leirejä, joita kutsutaan Prometheus-leireiksi, koulutustilaisuuksia ja tapaamisia, kouluttaa leirien ohjaajia ja ylläpitää yhteyksiä leirin käyneiden nuorten välillä, tiedottaa toiminnastaan sekä harrastaa julkaisutoimintaa. Vaikka leirit ovat ensi sijassa suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille nuorille, ovat kaikki tervetulleita mukaan. Lisää tietoa leireistä ja muusta toiminnasta saat yhdistyksen hallituksen jäseniltä, Internet-osoitteesta sekä toimistolta p Protu-lehti ottaa mielellään vastaan palautetta jutuista ja vastineita niille. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitäthän mukaan yhteystietosi toimitusta varten. Ilman yhteystietoja lähetettyjä vastineita emme valitettavasti voi julkaista. Aineistot päätoimittajalle. 2 protu 2/2006

3 sisällys pääkirjoitus Venla Rossi 3 Pääkirjoitus Päätoimittaja saapuu. 4 Puheenjohtajalta 5 Takaisin luontoon! Riihimäen ympäristö ympäröi. 8 KIVA Kiinnostuneet ihmiset vapaaehtoistyön asialla. 10 Henkistä ja konkreettista tilaa Ympäristöä, mutta taiten. 12 Jo riittää pupufasismi! Toimittaja Komsi kaipaa lihan iloja. 14 Ympärilläni Toimittaja Lehtinen kokee itsensä. 15 Työpaikkailmoitus Töihin Protuun? 16 Pientä rajaa Allianssiristeilyn pojan kosto. 18 Yksityisyyttä ja yhteisyyttä Ympäristöpsykologian jäljillä, osa Kettu Uusi sarjakuva! 22 Don Nerwetter ja kokemuksen salaisuus 23 Protu-uutiset Muutos Vähän yli puoli vuotta sitten muutin ensimmäisen kerran elämässäni. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet minusta tuntui, että olin siirtynyt elämään jonkinlaiseen epätodellisuuteen enkä suinkaan Espooseen. Tuntui, ettei minua itseäni ehkä ollut kokonaan olemassa. Eikä samalla tavalla ollutkaan. Uskon, että ihminen ei ole sama eri paikoissa ja ympäristöissä. Ympäristön rakentavat muutkin kuin kerrostalot, järvet ja metsät. Yhtälailla minun ympäristöäni ovat myös tutut ihmiset, paikkoihin liittyvät tavat ja vaikka salaiset kulkureitit, joita muut eivät tiedä. Tässä lehdessä jatkamme ympäristö-teemaa, joka on koko Protun mietintämyssyn alla tämän vuoden ajan. Kevätseminaarissa viriteltiin keskustelua, ja toivottavasti myös tältä suunnalta voi saada virikkeita uusille ajatuksille ja niiden myötä vaikka leirinvetotavoille. Protu on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristö on myös koko ajan muutoksen vallassa. Sosiaalisena kenttänä se ei hetkeksikaan jähmety paikoilleen, vaan koko ajan saa törmätä uusiin ihmisiin ja asetelmiin. Minun Protuni on taas nyt vähän erilainen, kun alan toimia uudessa roolissa, päätoimittajana. Tervetuloa katsomaan, mitä tästä seuraa. Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehti protu Päätoimittaja Venla Rossi Graafikko Maija Vaara Toimittajat Veikko Eranti, Alexander Holst, Jehki Härkönen, Aatu Komsi, Joonatan Kutilainen, Kielo Kärkkäinen, Emilia Lehtinen, Janne Peltonen, Anna Pousi, Vappu Rautio, Emma Salonen, Pekka Tolvanen, Inka Tuominen Sähköposti www lehti löytyy osoitteesta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Painos 2700 kpl Painopaikka Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Mainoshinnat 1/1-sivu 220 e, 1/2-sivu 140 e ja 1/4-sivu 80 e kannen kuva Maija Vaara Lehden artikkelit Seuraava lehti edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä yhdistyksen ellei toisin mainita. ilmestyy toukokuussa. Aineisto päätoimittajalle 1.5. mennessä. Liitäthän mukaan henkilötietosi. 3

4 puheenjohtajalta Anna Vuorjoki Ympäristöasioita Tämän vuoden erityisteemaksi Protussa on valittu ympäristö. Ympäristöasioita käsitellään tavallista enemmän ohjaajakoulutuksissa, seminaareissa ja lehdessä. Yhtenä syynä ympäristöteemavuoteen on se, että leiriviikon teemana ympäristö on suhteellisen uusi ja sen käsitteleminen hakee vielä muotoaan. Koska tuttuja ja moneen kertaan koeteltuja käsittelytapoja ei juurikaan ole, saattaa ympäristöaiheisen ohjelman suunnitteleminen tuntua hankalalta. Toisaalta teeman uutuus tarjoaa tiimeille mahdollisuuden vapaaseen ideoimiseen ilman perinteiden painolastia. Uskon, että lähivuosien tiimit vaikuttavat paljonkin siihen, millaiseksi ympäristöteeman sisältö Prometheus-leireillä muotoutuu. Kevätseminaarissa onnistuttiin löytämään monia hyvinkin erilaisia näkökulmia ympäristöteemaan. Esille tuli muun muassa kaupunki ympäristönä, ympäristöjärjestöjen toiminta ja sosiaalinen ympäristö. Itselleni seminaari tarjosi uusia oivalluksia siitä, miten teemaa voisi lähestyä myös leirillä en ollut tullut ajatelleeksi, että teeman alle sopii esimerkiksi kysymys sokean ympäristöstä. Näkökulmien rikkaus on mielestäni välttämättömyys hyvälle Prometheus-leirin teemalle. Erityisen tärkeänä olen pitänyt sitä, että teemoja voi lähestyä sekä kriittisen ajattelun että oman kokemuksen ja tunteen kautta. Jos pohdittaisiin vain ympäristönsuojelun etiikkaa tai vain omia luontokokemuksia, antaisi se paljon vähemmän rakennuspalikoita omaa ympäristökäsitystä varten kuin jos molemmat näkökulmat ovat yhtä aikaa keskustelussa mukana ja on mahdollista oivaltaa niiden välisiä yhteyksiä. Filosofinen ja kokemuksellinen näkökulma tarjoavat myös kumpikin yhden tien, jonka kautta voi lähteä etsimään ideoita teeman toteuttamiseksi: toisaalta voi hakea kirjastosta tietoa ympäristöasioista, toisaalta taas pysähtyä miettimään, mitä itselle ympäristö merkitsee. Uskon, että omien ympäristökokemusten pohtiminen auttaa keksimään myös uusia keinoja lähestyä teemaa leirillä. Protussa on useaan otteeseen pohdittu, millaisia valintoja yhdistyksen toiminnassa pitäisi tehdä ympäristönsuojelun suhteen. Ratkaisujen tekeminen ei kuitenkaan ole ollut aivan helppoa. Ensinnäkin keskustelu on paljastanut monia erilaisia ja ristiriitaisiakin käsityksiä siitä, mitkä toimenpiteet todella ovat merkittäviä tai edes hyödyllisiä ympäristönsuojelun kannalta. Toiseksi monissa tilanteissa on valittava usean tärkeän asian väliltä. Haluammeko maksaa hiukan enemmän luomutuotteista, jos se tarkoittaa, että leirimaksuja on sen takia korotettava? Tuemmeko aktiivien osallistumista toisella puolella Suomea tapahtuvaan toimintaan, vaikka matkustaminen kuormittaakin ympäristöä? Sama ristiriitaisuus, joka tulee vastaan pohdittaessa Protun ympäristövalintoja, tekee myös leirin ympäristöteemasta haastavan. Tavallisen ohjaajan tai apuohjaajan tiedot eivät välttämättä riitä antamaan vastausta siihen, onko joku valinta ympäristön kannalta parempi kuin joku toinen. Ja vaikka riittäisivätkin, valintoja ohjaavat monet keskenään ristiriitaiset tarpeet, toiveet ja arkielämän realiteetit. Mutta myös tämä ristiriitaisuus on mielestäni yksi Prometheus-leiriteeman vahvuus. Juuri se auttaa meitä välttämään valmiiden vastausten antamista ja ymmärtämään maailman monimutkaisuutta sekä antamaan tilaa avoimelle pohdinnalle. Ehkä ei ole pahaksi tunnustaa leirillä myös omaa tietämättömyyttään ja hämmennystään näiden kysymysten edessä? Miten tästä kaikesta sitten rakennetaan leirillä kokonaisuus, joka tavoittaa niin tunteet, tiedot kuin mielipiteetkin, auttaa leiriläisiä ymmärtämään ympäristökysymyksiä monista eri näkökulmista ja tekemään omia valintojaan, ja joka kaiken lisäksi on kiinnostava ja hauska? Sen miettiminen on yksi ensi kesän tiimien haasteista. Anna 4 protu 2/2006

5 Epävirallisempaa ohjelmaa Aatu Komsi Takaisin luontoon! Mitä tapahtuu, kun lauma protuja kokoontuu keskustelemaan ympäristöstä - ei suinkaan metsään, kuten teemaan sopisi - vaan uusmaalaiseen pikkukaupunkiin? Riihimäen Monari on tuttu seminaariympäristö puolentoista vuoden takaa, mutta entäpä onko Protu sosiaalisena ympäristönä tuttu? Kuten perinteisiin kuuluu, seminaari pääsi alkamaan hieman myöhässä. Ja jotta eivät osanottajat ainakaan aivan heti olisi päässeet juurtumaan syvälle lattiaan ja vaipumaan mukavaan keskustelunkuunteluasentoon, varsinaisen seminaariohjelma aloitti janalle asettuminen ympäristöajatuksista ja -asenteista. Jopa kysymykset maailmanlopusta ja kierrätyksen kannattavuudesta herättivät vilkasta keskustelua, vaikka yleensä ehkäpä ensi miettimältä kumpaankin tekisi mieli vastata njoo-joo, itsestäänselvyyksiä... Usein lauantaisin seminaariohjelmassa on ollut jokin alustus, niin tälläkin kertaa, kun Heini Oikkonen johdatteli kuulijat pohtimaan kaupunkia ympäristönä. Pienryhmät saivat myös suunnitella omat ihannekaupunkinsa. Minkään ryhmän ehdotus ei sisältänyt sen suurempia yllätyksiä: olipahan kaavoihinsa kangistunutta väkeä, kun kerran kaikki halusivat inhimillisen oloisia kaupunkeja, joissa ovat kirjastot, terveyskeskukset ja muut palvelut lähellä käyttäjiään sekä tarpeeksi vehreyttä. Niin tässä kuin myöhemmissä keskusteluissa nousi selkeästi esiin protujen kaupunkilaisuus; vain murto-osa osanottajista oli maalta. Tämä kirvoittikin yhden puoliääneen lausutun mutinan sellaisia cityhippejä... Myöhemmin iltapäivällä vuorossa oli paneeli, jossa oli edustajia kolmesta erityyppisestä ympäristöjärjestöstä, Siri Leijo Luonto- Liitosta, Tuomas Tuure Vihreistä nuorista ja opiskelijoista sekä Pekka Tolvanen Greenpeacesta. Seminaariyleisö asetti nämä ystävällismieliseen, mutta tiukahkoon tenttiin järjestöjen toimintatavoista, periaatteista ja eroista. 5

6 Otto Kängäs havainnollistaa sosiaalista ympäristöä Aatu Komsi Virallinen ja epävirallinen osuus Lauantai-iltapäivän loppupuolella vuorossa oli yhdistyksen kevätkokous, joka sujui sen suuremmitta ongelmitta. Ennen kokouksen alkua Masi paikkasi pahan puutteen Protun varustuksessa lahjoittamalla yhdistykselle nuijan, joka pääsikin heti reippaaseen käyttöön kokouksen tiimellyksessä. Poiketen normaalista kevätkokouksesta, päästiin tämän kertaisessa kokouksessa äänestämisen makuun, sillä Protun hallitusta paikattiin yhdellä täysilukuiseksi Hannes Pasasen jätettyä sen kiireiden takia. Tällä kertaa joko puolivuotinen kauden pätkä hallituksessa ei kiinnostanut tai sitten hallituspaikasta haaveilijoilla lukee vasta syksyn kohdalla kalenterissa vaalit, sillä ehdokkaita vaalissa oli vain kaksi: Michael Sagulin ja Minttu Sillanpää. Tämä taitaa olla hyvä vuosi punatukkaisille naisille, sillä sellainen näissäkin vaaleissa voitti Minttu Sillanpään saadessa äänten enemmistön. Kokouksessa myös tehtiin kaksi sääntömuutosta, joista toinen mahdollistaa sen, että leirin käynyt alle 15-vuotias jäsen voi äänestää yhdistyksen yleiskokouksissa. Toinenkin sääntömuutos koskee äänestämistä, tästä lähin yksi ihminen voi äänestää yleiskokouksessa vain yhden jäsenjärjestön äänillä. Iltapalan pannukakut kirvoittivat nälkäisten seminaariosallistujien kurkuista ihastuneita kiljahduksia, muutenkin viikonlopun ruokaa pidettiin maittavana. Varsinaisena iltaohjelmana oli Kiva-jaoston suunnittelema ja toteuttama aistipolku, jossa pääsi kokeilemaan, kuinka näköaistin hetkellinenkin puuttuminen terävöittää muita aisteja. Kiva-jaosto oli muutenkin mukana seminaarin suunnittelussa ja ohjelmassa, esimerkiksi vessoihin nämä mukavat jaostolaiset olivat tuoneet papereita, joissa käytiin kirjoittaen keskusteluja erilaisista ympäristöä liippaavista aiheista. Kuten usein aiemmissakin seminaareissa illalla katsottiin yhdessä elokuvaa. Tällä kertaa leffana oli Petri Kotwican Koti-ikävä, joka sai Nufitin yhteydessä Prometheus-palkinnon. Koskettava elokuva herätti paljon tunteita, ajatuksia ja keskustelua myöhemmin illalla. Ilta jatkui kuin normaali seminaariilta: suurehko joukko aktiiveja lähti jatkamaan iltaa (ja yötä) tutustumalla paikallisiin ravitsemusliikkeisiin muiden jäädessä hengaamaan seminaaripaikalle. Ilmiö on tuttu, mutta yllättäen se tietämättään toimi loistavana alustuksena erääseen seuraavan päivän keskusteluun. 6 protu 2/2006

7 Itsekritiikin mestari Sunnuntain aamupäivä meni iloisesti Kiva-jaoston polussa, jossa pääsi askartelemaan ja piirtämään erilaisia elinympäristöjä ja sekä keskusteltaessa suhteesta luontoon. Protu sosiaalisena ympäristönä -keskustelun alustuksena oli tarkoitus käyttää seinänkokoista karttaa, johon jokainen merkitsi tuntemansa ihmiset. Kävikin niin, että liian moni paikallaolija tunsi toisensa ja kartta muistutti lähinnä solmua leikkivää erittäin pitkien kastematojen paikallisryhmää tai seminaarijoukkiota. Kuten arvata saattaa, aihe protu sosiaalisena ympäristönä kirvoitti semmailijoiden kielenkantoja, sillä mikä muu voisi olla aihe, joka kosketti samalla tavoin ja olisi yhtä ajankohtainen protuna protujen keskellä istuvaa protua. Keskustelussa nousivat vahvasti esiin protunongelmat tässä sosiaalisessa ympäristössä: sisäiset klikit ja porukat. Eräs syy, joka innosti keskustelemaan tästä oli edellisen illan suurehkon osan täysi-ikäisistä aktiiveista lähteminen baariin. Baariin lähtemistä kritisoitiin muun muassa siksi, että se jättää automaattisesti ulkopuolelle alaikäiset, eivätkä lähtijät tietenkään ole paikalla illalla, jolloin on eniten vapaa-aikaa, mikä vaikeuttaa tutustumista. Toisaalta ilmiö näkyy myös kääntäen, sillä keskustelussa kävi ilmi, että vastaavasti voi tuntua myös vaikealta loikata mukaan siihen lattialle röhnöttävään kasaan, jos on tottunut ja jos imagoon kuuluu kipaista jatkamaan illanviettoa muualle. Vaikka saattaisikin olla yhtä hauskaa jäädä seminaaripaikalle hengaamaan, mielessä saattaa kolkuttaa kysymys siitä, hyväksytäänkö enää porukkaan leikkimään mafiosoa. Oman mausteensa soppaan nimeltä Protu tuo myös se, että olemme nuorisojärjestö, jossa Aatu Komsi myös iso osa tekijöistä on nuoria tai nuorehkoja ihmisiä, mutta joukkoon mahtuu myös oman nuoruutensa jo hyvän aikaa sitten jättäneitä, jotka vielä muistavat itse Beatlesin tai Jimi Hendrixin. Välillä heitä saattaa huolestuttaa, voiko sulautua nuoreen joukkoon, jossa riittää virtaa vaikka muille jakaa ja vaikka on jo aikoja sitten tippunut perästä siitä, että mitä ne bändit ovat, joista nuoret puhuvat keskenään, kuten Masi asian ilmaisi. Lisäksi pohdittiin muutenkin iän vaikutusta protussa, kuten onko helppoa mennä juttelemaan itseään huomattavasti vanhemman kanssa ja tuntuuko joskus vanhavanhoista appareista, ettei löydy leiriläisten kanssa luontevaa puhuttavaa. Keskustelu oli niin eloisaa ja kommentoijia oli sen verran monia, että keskustelulle näytti olevan tarvetta. Tämän jälkeen seminaarin lopetusleikkinä oli herkku, jossa herkuteltiinkin ihmisillä, joihin haluaisi tutustua. Nyt toista kertaa seminaaripaikkana toiminut Monari todettiin taaskin toimivaksi, mutta ei kovin kauniiksi tilaksi, jossa on vielä isona plussana useita pelejä, joissa tauoilla mitellä Protun epävirallisesta mestaruudesta joko erilaisissa videopeleissä tai biljardissa tai vain yksinkertaisesti purkaa energiaa pingiksessä. Inka Tuominen Minttu Sillanpään kommentit sivulla 13

8 Jokainen vähänkään Protun piirissä säheltävä on siitä kuullut, joko palauteseminaarissa tai koulutuksessa jonkun jaostoesittelyn, tai sitten joltain tuttavalta paikallistoiminnassa etäisiä huhuja: KIVA-jaosto? Sehän on se uusi kiva juttu jossa tehdään kaikkea rentoa ja hauskaa, eikös? Juuri niin, mutta mikä KIVA-jaosto oikeasti on ja mitä siellä tehdään? Siihen pureudumme tällä erää. Lupautuessani kirjoittamaan tämän jutun en itsekään tiennyt enempää, kuin mitä palautesemmassa sattui tarttumaan mieleen, mutta nyt harkitsen jo itsekin liittymistä. KIVA-jaosto aloitti toimintansa nopeasti ja on tehnyt jo paljon hyvää ja hyödyllistä monen- Kivakaan riviprotun huomaamatta. Moniko tietää että kivat järjestävät toimintaa mm. kevätseminaariin ja että paljonpuhutut Protun 15-vuotisjuhlat sisälsivät myös kivojen suunnittelemaa ja järjestämää ohjelmaa? Lisäksi KIVA-jaosto on organisoinut joulukuussa järjestetyt kaamoskarkelot. Eniten tavallisen protun elämään KIVA on vaikuttanut postittamalla jokaiselle jäsenmaksukaavakkeen. Siis aivan huikeat postitustalkoot, joissa varmasti kaivattaisiin tulevina vuosina lisää kirjekuorennuolijoita. Ja jos joku tulee käymään Soihdun takahuoneessa sijaitsevassa oleskelu- ja kokoustila Kipinässä, niin tietäköön että sekin on kivojen sisustama ja siivoama. KIVA-jaosto esiintymässä Protun 15-vuotisjuhlassa Aatu Komsi 8 protu 2/2006

9 Belgialaisten kanssa järjestetyssä puistotapahtumassa kesällä 2005 Oikeata järjestötoimintaa? Koulutetaanko KIVA-jaostossa sitten riviprotuja oikeaan jaostotoimintaa? Ei, ellei itse niin tahdo. Kiva on jo itsessään oikea jaosto, joka suunnittelee ja järjestää paljon toimintaa sekä toimii pienen populaatiomme hyväksi muutenkin. Kivaan on tosin kenties helpompi tulla mukaan, kuin muihin jaostoihin, sillä porukat vaihtuvat siellä enemmän ja aina on mukana muitakin uusia naamoja. Kivaan mennäkseen ei siis tarvitse olla mikään superprotuaktiivi. Mikään sählärijaosto KIVA ei kuitenkaan ole, sillä sen keskuksena toimii viisihenkinen ydinporukka johon kuuluvat jaostokonkarit Jaana Vapaavuori ja Vappu Rautio, sekä jaostotoiminnassa kokemattomammat, uusia näkökulmia tuovat Veera Kankainen, Lotta Karlsson ja Maija Bergström. Jaostolla ei siis ole yhtä hapanta puheenjohtajaa, vaan ydin toimii kollektiivisena asioiden koordinoijana. Koko KIVA-jaoston henkilöstö koostuu muutoin täysin uusista jaostotulokkaista. Näitä on kokonaisuudessaan jo noin enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana toimivaa protua ympäri Suomea! Kivoja tarvitaan kuitenkin lisää vaihtelevan aktiivisuusasteen takia. Kevään suurimpaan projektiin, puistotapahtuman järjestämiseen Helsinkiin ja mahdollisesti myös Tampereelle, tarvitaan paljon ihmisiä, joten kokouksiin saa vapaasti tulla tutustumaan ja jakamaan uusia ideoitaan. Lisäksi jos muu järjestötoiminta kiinnostaa, niin KIVAn kokouksiin kutsutaan myös muiden jaostojen edustajia kertomaan toiminnastaan. Kenties jo ensi syksyn hallitusvaaleihin saadaan myös KIVAjaoston ehdokas... Helpoimmin KIVAan pääsee mukaan lähettämällä viestiä osoitteeseen Liittyminen ei edellytä välitöntä sitoutumista, vaan toiminta on suurimmaksi osin projektiluontoista, joten aluksi voi tulla tutustumaan kokousten ilmapiiriin ja muihin kivoihin. Ja oman kiinnostuksen mukaan voi ottaa osaa projekteihin myöhemmin. Joonatan Kutilainen Mukavaa säätöä Helsinkiläinen Kamilla Billiers on ollut KIVA-jaoston toiminnassa mukana viime syksystä alkaen. Protussa hän on ylipäätään mukana toista vuotta. Palautesemmassa oli viime syksynä infoa Kivasta. Tämä on mahdollisuus tehdä jotain protussa, mutta ei niin vakavasti ja sitoutuen. Kamilla sanoo, että KIVA-jaostossa on mahdollisuus toteuttaa kaikkea, mitä haluaisi tehdä leirien ja muun virallisen toiminnan ulkopuolella. Olenkin ollut mukana tosi monessa jutussa. Kamilla aikoo jatkaa KIVA-jaostossa, koska kaikki järjestely ja säätäminen on hänestä mukavaa. Liila Holmberg, myöskin KIVA-jaostosta, kertoo ryhmän aseman olevan vielä vähän epäselvä. Alussa tuntui että jotkut aktiivit ajattelivat meidän olevan joku vitsi. Liila kuitenkin korostaa, että ryhmän olemassaolon syy on nimenomaan hyödyllisen toiminnan järjestäminen, eikä pelkkä hauskanpito kuten paikallisryhmissä. Monet ovat tulleet KIVA-jaostoon samana vuonna kun ovat käyneet oman leirinsä, eivätkä välttämättä edes tiedä muista jaostoista. Liila epäilee, että jos KIVA: n toivotaan kasvattavan aktiiveja muuhunkin protutyöhön, täytyy muiden jaostojen osata markkinoida itseään ryhmäläisille. Jotkut ovat käyneetkin jo meidän kokouksissa kertomassa mitä vaikka tiedotusjaosto tekee. Venla Rossi 9 Maija Vaara

10 Henkistä ja konkreettista tilaa Kaija Kiuru asuu Rovaniemellä ja on aina töissä. Kukaan ei pääse ympäristöään pakoon, mutta taiteilijalle sen havainnointi on elämäntapa. Kuvanveistäjän koulutuksen saanut Kiuru on Lahden Taideinstituutista vuonna 1991 valmistuttuaan tehnyt ympäristö- ja tilataidetta. Taideteosten jaottelua tarkkoihin alalajeihin hän ei kuitenkaan pidä olennaisena, sillä nykytaiteilijat tekevät niin monenlaista. Aikoinaan 60-luvulla maataide oli protesti, kun taiteilijat marssivat ulos gallerioista. Nykyään Suomessa on paljon erilaisia tekijöitä ja kesäisin järjestetään monia tapahtumia, Kiuru kertoo. Myös kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. 10 protu 2/2006

11 Ympäristötaiteessa lähtökohtana on paikka, johon teos syntyy. Näiden kahden on kommunikoitava. Ympäristöllä ei tarkoiteta vain luontoa, vaan ympäristötaidetta ovat yhtä hyvin rakennettuun ympäristöön syntyvät teokset. Kiuru on erityisen kiinnostunut kokonaisuuksien hahmottamisesta. Myös sisätiloissa yksityisnäytelyissään hän on tarkka tilasta ja pitää väljästä ripustuksesta. Tilaa on oltava myös katsojan ajatuksille. Töitä intuitiolle Myös teosten syntyyn vaikuttaa paikka, joka valikoituu tilausten ja tekijän intuition mukaan. Minulla saattaa olla ensin ajatus jostakin tietystä paikasta, mutta sitten tunnen, että paikka työntääkin pois. Paikkojen kuunteleminen on ympäristötaiteessa perusasioita. Näin ympäristön ja teoksen välille syntyy todellinen vuorovaikutus, sanoo Kiuru. Sopivaan paikkaan hän tutustuu etukäteen. Vietän aikaa itse paikassa kirjoittaen ja kuvaten. Tärkeää on myös tutkia kunkin ympäristön historiaa. Vuonna 2000 Jyväskylän Harjulle tekemässäni Yhdeksän toivomusta -työssä oli vahva luonnonsuojelullinen teema, ja oli mielenkiintoista tutustua Harjun eri vaiheisiin. Materiaalivalinnat ovat tärkeä osa ympäristötaiteilijan työtä. Kierrätysmateriaalit ja kirpputorien anti tarjoavat aineksia tilataideteoksiin. Ympäristötaiteessa hän käyttää luonnonmateriaaleja, sillä sulautumisen ollessa tärkeää materiaalit löytyvät luonnollisimmin tekopaikalta. Kaupunkiympäristössä saattaa alusta pitäen olla ideana työn kerääminen pois määrätyn ajan jälkeen. Jyväskylän Harjulle tekemäni työ koostui puihin kiinnitetyistä laatoista, joihin oli kirjattu toivomuksia kuten Suojele minua, Katso minua tai Kosketa minua. Ilmeisesti ne vetosivat kaupunkilaisiin, sillä laatat katosivat puista omia aikojaan, Kiuru kertoo nauraen. kuva: Kaija Kiuru: Pikkukuru 2004 maataideteos Pallas-Ounastunturin kansallispuisto valokuva Kaija Kiuru Kasvava materiaali Minua kiinnostaa taiteen käyttäminen osana elävän ympäristön rakentamista. Maisemointitöillä voi esimerkiksi auttaa korjaamaan tilannetta, jos joku aikoinaan rakentaessa tehty ratkaisu tuntuu pahalta. Kiuru teki yhteistyötä tielaitoksen kanssa 80-luvulla rakennetun Raattaman tien maisemoinnissa Pallas-Ounastunturin luonnonpuistossa. Projekti kesti kolme kesää, ja sen aikana tien soraluiskojen runtelemaa kasvustoa kohennettiin. Materiaalien kannalta tämä oli mielenkiintoinen projekti, sillä työn onnistuminen riippui myös säästä ja taimien laadusta. Lapin luonnon taikaa Kaija Kiuru kertoo tarjoutuvien mahdollisuuksien ohjaavan häntä tulevien töiden luo enemmän kuin varsinaisten päätösten. Muutaman viime vuoden ajan hän on keskittynyt tekemään tilataideteoksia sisätiloihiin, mutta sanoo tämän vuoden vaikuttavan taas vahvasti ympäristötaidepainotteiselta. Vuoden aikana on tiedossa muun muassa kansainvälinen ympäristötaidetyöpaja Itävallassa. Entä millaisin perustein taiteilija on oman elinymäristönsä valinnut? Kaija Kiuru syntyi ja kasvoi Sodankylässä, mistä hän muutti Etelä-Suomeen lukion päätyttyä. Opintojen ja lasten syntymän jälkeen hän palasi pohjoiseen, eikä etelä enää kiinnosta. Lappi on minulle voimavara, oma paikka, jonka koen tärkeäksi ja läheiseksi. Asun kaupungissa kerrostalossa, mutta harrastusten ja työn kautta luonto kuuluu tiiviisti elämääni. Pohjoisessa asuminen ei ole missään nimessä rajoittava tekijä. Lapissa on tilaa, niin henkistä kuin konkreettistakin. Kielo Kärkkäinen 11

12 Jo riittää pupufas Protun tapahtumiin ilmoittautuvilta kysytään tavallisesti ruokavaliota. Vaihtoehdot ovat kaikkiruokainen, kasvissyöjä ja vegaani. Kokemukseni mukaan lihasta pitävä protu hyötyy kaikkiruokaisen valitsemisesta tasan sen verran, että saa koulutuksessa lihaa yhdellä aterialla kolmesta. Vaihtoehtona on, että lihaa ei saa lainkaan. Jostakin oudosta syystä Protussa tuntuu vallitsevan lähtöoletus, että kaikki ihmiset voivat ruokatottumuksista huolimatta syödä aivan hyvin pelkää kasvisruokaa. Lihaan tottuneelle viikonloppu pelkkää kasvisruokaa kuulostaa kuitenkin yhtä mauttomalta kuin jos pitäisi syödä joka aterialla aina vain risottoa, päivästä toiseen. Lihalla on oma makunsa. Lihasta olen tottunut saamaan energiaa ja sitä myös vatsani on tottunut sulattamaan toisin kuin puhdasta kasvisruokaa. Liha ja kala ovat osa minun ja suurimman osan muista suomalaisista valitsemaa ruokavaliota. Valintani ei ole mielestäni yhtään kohtuuton, kun otetaan huomioon lihansyönnin perinne ja yleisyys maassamme. Jostakin syystä kasvissyöjien ei tarvitse koskaan perustella kokille ruokavalionsa syitä. Vaikka kasvissyöjän ruokavaliotoivomuksella ei olisi mitään erityisiä eettisiä perusteita, lihan syöttäminen hänelle nähdään automaattisesti ihmisoikeusrikkomuksena. Jos minä sen sijaan olen tottunut syömään lihaa, ruokavaliotani pidetään automaattisesti turhana ja sitä noudatetaan vain, jos kokkia huvittaa. Tiedostavatkohan kaikki kokit edes, että jollakulla voi olla erityinen liharuoan tarve? Osanottajaluettelosta tosin käy täysin selväksi, että puolet osanottajista on ilmoittanut olevansa sekasyöjiä eivätkä kasvissyöjiä. Minusta heidän viestinsä on selvä, eikö teistä? Lihansyönnissä ei ole kohdallani kysymys eettisestä vakaumuksesta. Kysymys on vain omista mieltymyksistäni ja elämänilostani. Silti, jos ne säännönmukaisesti sivuutetaan toisarvoisina, koen tulevani loukatuksi. Ymmärrän hyvin, että isoissa seminaareissa on liian työlästä laittaa ruokaa erikseen lihan- ja kasvissyöjille, mutta muutaman kymmenen hengen koulutuksessa ei erillisen lihavaihtoehdon tekemisen pitäisi olla kohtuuton vaiva. Maija Vaara 12 protu 2/2006

13 sismi! Lihansyönti on todistettavasti kasvissyöntiä epäekologisempaa ja vähemmän eettistä sen eläimille aiheuttaman kärsimyksen vuoksi. Protun tai sen kokkien tehtävänä ei kuitenkaan ole tehdä vaikeita arvovalintoja jäsentensä puolesta. Kokki, joka ei koe ruokailijoita maksavina asiakkainaan vaan yleisönä, jolle pakkosyöttää omia arvojaan, ei noudata Protun kasvatusperiaatteita. Niissä kunnioitetaan yksilön omia valintoja. Tärkeintä proturuoassa ei olekaan sen ekologisuus, vaan että ruokaa syövät ihmiset tuntevat saaneensa maittavaa ruokaa ja tulleensa kylläisiksi. Aatu Komsi Uusi hallituslainen, Minttu Sillanpää Ikä, asuinpaikka, Protu-toiminnan aloittamisvuosi? 25, Helsinki, oma leiri 1996 Miltä nyt tuntuu? Tuntuu hyvinkin innostuneelta. Paljon ajatuksia päässä, nyt pitäisi vain saada ne järjestykseen. Mikä asia leiritoiminnassa kaipaisi mielestäsi kehittämistä? Olen tyytyväinen siihen, miten leirit toimivat. Tottakai jokainen leiri on erilaisensa, ja kehittämistä löytyy varmasti jokaisesta. Mutta täytyy muistaa, että myös paljon kiiteltävää ja kehuttavaa. Mitä kulttuuriteosta Protu muistuttaa eniten? Jotain sellaista, jonka ovat useat ihmiset aikojen saatossa tehneet ja jota yhä tehdään eteenpäin. Onko sellaista olemassakaan, en tiedä :) Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää jäsenistölle? Nähdään toiminnassa! Inka Tuominen 13

14 Ympärilläni Emilia Lehtinen Ympäristö on hyvä juttu? Televisio hajosi lokakuussa. Nykyään istumme miehen kanssa usein ruokapöydässä kuin sivistyneet ihmiset keskustelemassa. Kerroin, että minun pitää kirjoittaa Protulehteen juttu ympäristöstä. Ympäristö on hyvä juttu? mies ehdotti. Ennemminkin kolumni lähiympäristöstä, omaa näkökulmaa. Siis ei makro vaan mikro. Niin. Ajattelin kirjoittaa siitä, millaisia asioita valitsemme ympärillemme. No sittenhän sun täytyy kirjoittaa musta, mies totesi lähes vakavana. Nyt se on tehty. Asuin lapsena Helsingin Itä-Pasilassa. Kaikki ystävänikin asuivat Itä- Pasilassa. Kuka tahansa, joka on tullut junalla Helsinkiin, on voinut ihailla Itä-Pasilan puhdasoppista sosialistis-realistista 70-luvun arkkitehtuuria. En ajatellut, että koti olisi ruma; siellä oli kaunis valo, ja sitä paitsi meidän talon seinissä oli raa an betonin lisäksi vaaleanpunaisia läikkiä, mikä päihitti menne tullen kavereiden talojen vihreät ja siniset läikät. Koulussa sain uuden ystävän, joka asui Alppilassa, huonokuntoisessa 20-luvun talossa. Rakastuin hänen kotiinsa ensisilmäyksellä. Lautalattiat; niin korkeat huoneet, että parvella mahtui seisomaan; kylmät, leveät ikkunalaudat; keittokomerossa pihisevä kaasu. Kaikkeen tähän sekoittui se, että Mintun elämä oli paljon jännittävämpää kuin omani: hän sai mennä yksin suojatien yli, lukea Aku Ankkaa ja tulla edellisen päivän leteissä kouluun. Olin löytänyt villin boheemiuden keitaan. Olisin tehnyt mitä vain, että Mintun vanhemmat olisivat adoptoineet minut. Asun nykyään viiden korttelin päässä lapsuuden unelmastani, hyvin kunnostetussa 20-luvun talossa. Rakastan kotimme kiiltäväksi lakattua lautalattiaa, huimauksen tunnetta lamppua vaihtaessa, ikkunalautojen jykevyyttä ja kaasuhellan sinistä liekkiä. Ja ulkoapäin meidän talo on kauttaaltaan vaaleanpunainen. Istun jälleen keittiön pöydän ääressä ja mietin, miten ympäristö vaikuttaa meihin ja me siihen. Millä perusteella valitsemme asioita ympärillemme, ja millaisia ihmisiä ympäristömme meistä tekee. Miten sama ympäristö merkitsee aivan eri asioita eri ihmisille. Olen aina luullut olevani järki-ihminen. Kovin tavanomaisen rationaalisuuden piiriin ei kuitenkaan mahdu se, että meillä on kolmion sijasta huone ja keittiö; parvekkeen sijasta kaasuhella ja oman pihan sijasta 20-luvun hissi ja ratikan kolina alhaalla kadulla. Väitän, että asiat, joita valitsemme ympärillemme, kertovat paljonkin siitä, millaisia ihmisiä olemme, mitä arvostamme, millainen kuva meillä on itsestämme ja millaisen kuvan haluamme antaa muille. Uskon, että ihminen voi paremmin, kun hän on voinut valita ympäristönsä niin, että se kuvastaa sitä, mitä hän haluaa olla. Tämän perusteella olen siis armoton romantikko ja wannabe-boheemi. Mintusta tuli sittemmin rajavartija. Ville Vaara 14 protu 2/2006

15 Prometheus-leirin tuki ry hakee toimistolle Helsinkiin Kesäsijaista Ajalle Kesäsijaisen työaika on 7,5 tuntia päivässä, pääosin virka-aikaan. Palkka 1683,20/ kk Kesäsijaisen toimenkuvaan kuuluvat: Asiakaspalvelu, leireihin liittyvät toimistoasiat, leirien talousselvitysten tarkistaminen, tiimien ohjaaminen mm. talousasioissa, jäsenrekisterin ylläpito sekä mahdolliset muut yhdistyksen toimintaan kuuluvat asiat. Noin kuukauden sijainen vastaa yksin koko toimistosta. Kesäsijainen osallistuu hallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin. Hakijoilta toivomme täysi-ikäisyyttä, protutoiminnan tuntemusta, yhteistyökykyä, itsenäisyyttä, toimisto-ohjelmistojen käyttötaitoja ja valmiutta yhdistyksen talousasioiden hoitamiseen. Järjestösihteeriä Vakinaiseen työsuhteeseen 7.8. alkaen. Työaika on 107,5 t /kk (keskimäärin 25 t/vko), joista pieni osa iltaisin tai viikonloppuisin. Palkka 1122,30/ kk. Järjestösihteerin toimenkuvaan kuuluvat koulutuksiin ja järjestön hallintoon liittyvät toimistotehtävät kuten ilmoittautumisten vastaanottaminen, osallistujalistojen ylläpito, postitukset, jäsenrekisterin hoitaminen jne., tiedusteluihin vastaaminen sekä yhteistyö yhdistyksen aktiivien sekä yhteistyökumppanien kanssa. Järjestösihteeri osallistuu hallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin. Hakijoilta toivomme täysi-ikäisyyttä, protutoiminnan hyvää tuntemusta, organisointikykyä, itsenäisyyttä, toimisto-ohjelmistojen käyttötaitoja, kykyä yhteistyöhön nuorten vapaaehtoisten kanssa sekä hyviä hermoja. Hakeminen tehtäviin: Hakemukset ja ansioluettelot on lähetettävä mennessä osoitteeseen Jos haluat liittää hakemukseesi todistusjäljennöksiä, voit toimittaa ne Prometheus-leirin tuki ry:n toimistolle, Aurorankatu 13 B 16, Hki viimeiseen hakupäivään mennessä. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, joka järjestetään 7.5. Helsingissä. Sama hakija voi hakea myös molempiin tehtäviin, jolloin järjestösihteerin työ alkaa Tällöin yksi hakemus riittää. Tiedusteluihin vastaavat järjestösihteeri Riikka Taavetti, , toimistosihteeri Eeva Kankainen, , puheenjohtaja Anna Vuorjoki, , Tuntuuko sinusta että olet pihalla protusta? Onko jaostotoiminta vain jotain salaperäistä säätöä? ktivisti-listalle! Tämä sähköpostilista tarjoaa mm. tietoa kokouksista ja yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista. Lähetä viesti otsikolla subscribe aktivisti osoitteeseen 15

16 Pientä rajaa Protu Allianssi-risteilyllä Okei, mä voin kirjoittaa tän jutun, jos mä voin tehdä sen gonzojournalimismina, sanoin, ja ajattelin selviäväni kuin koira veräjästä. Allianssi-risteily on tähän mennessä ollut aina joka toinen vuosi se vuoden absurdein tapahtuma: tylsää ja virallista ohjelmaa, nuorisotyöntekijöitä joiden ajatuksista nuoriso puuttuu kokonaan, hillitöntä ryyppäystä ja kaatuilua pitkin iltaa. Helppo homma, revittelen ja lässytän muutaman rivin, valitan järkevän ohjelman puuttumista ja mehustelen yksityiskohdilla. Esiintyjänäkin kuulemma Tommi Läntinen. Mutta. Tässä hommassa on nyt yksi ongelma: Allianssi-risteily oli tällä kertaa mielenkiintoinen, hyvin järjestetty, kouluttava ja kaikin puolin hauska ja hyödyllinen kaksikymmentuntinen. Joutuu järjestölaamanplanttu nielemään vielä sanojaan. Eli ei auta kuin käydä asiaan. Tiukat tsetit Seuraa faktoja: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on, kuten nimihirviöstäkin voi päätellä, kaikkien Suomen nuorisotyötätekevien ja nuortenjärjestöjen, ammattilaisten ja yhteenliittymien kattoelin. Allianssi koordinoi, politikoi, säätää ja kouluttaa. Kuulemma Allianssi lisäksi rakentaa kansalaisyhteiskuntaa ja edistää nuorten hyvinvointia olemalla nuorisotoiminnan näkijä, tekijä, yhdistäjä ja vaikuttaja. Ainakin säätämisen ja kouluttamisen, miksei politikoinninkin alle voi laskea joka toinen vuosi järjestettävän Allianssi-risteilyn. Konsepti on loistava: vuokrataan oma laiva viinihanoineen päivineen, täytetään se ääriään myöten nuorisotyöntekijöillä, nuorisopoliitikoilla, nuorisonäädillä ja vanhoilla sedillä, joilla on hämmentävän paljon sanottavaa nuorten asioista. Raahataan koko poppoo virumaan Tallinnan satamaan (ei maihinpääsyä, sori, eikä voittoa), hämmennetään kunnolla ja katsotaan, mitä tapahtuu. Tietyt kielet tietävät kertoa, että risteilyvuosina Allianssin talous on huomattavasti toisia vuosia paremmissa kantimissa... Allianssi-risteilyt ovat ikään kuin suomalaisen nuorisoskenen kuka kukin on; tapahtuma, jossa on oltava läsnä koska kaikki muutkin ovat, ja tämä ilman ironian häivääkään. Me olimme tehneet pohjatyömme kunnolla: meillä oli oma ohjelmanumero (nuoret tekijöinä nuorisotyössä), joka näkyi kätevästi ensimmäisenä kaikissa listoissa. Lisäksi puheenjohtajamme Anna Vuorjoki edusti meitä ja samalla oikeastaan koko kansalaisjärjestökenttää paneelissa vapaaehtoisten ja ammattilaisten tekemästä nuorisotyöstä. Nuoriso-ohjaajat kaatuilee pitkin lattioita Niinpä siis, näyimme ja edustimme kuten kuuluikin, ynnä nautimme ja kehitimme itsejämme ohjelmassa. Steen1 totesi päihdekasvatuksen ongelman olevan, että Sä et voi voittaa mielikuvaa viraston avulla ja valitteli krapulaansa, Titus Hjelm hälvensi saatanapalvontahysteriaa ja Olli Saarela kertoili mielenkiintoisesta uudesta nuorisotyölaista, joka lupailee mm. nuorisojärjestöjen valtionavustusten muuttamista entistä enemmän toimintapohjaisiksi. Mikä on toki kannaltamme miellyttävää. Suomeksi tuo tarkoittaa, että saatamme saada enemmän rahaa opetusministeriöltä, sillä meillä on jäsenmäärään ja palkattuun henkilökuntaan nähden huomattavan paljon toimintaa; koulutuksia, leirejä, paikallisryhmiä ja ties mitä kivaa. Ohjelma oli monipuolinen ja toimiva, ja antoi meille ajateltavaa ja tietoutta asioista. Kaikella on kuitenkin rajansa, paitsi ilmaisella viinillä laivan buffetissa. Illalta on mainittava kaksi hienoa hetkeä, että saadaan se gonzokin tänne mukaan. Allianssi-risteilyn esiintyjäksi oli erehtymättömällä maulla valikoitunut Tommi Läntinen, joka harva letti huojuen ja monitorin päältä kurkottaen viihdytti yleisöään Dancing Palacessa. Kuulimme hittien ohella myös uutta tuotantoa, kappaleen nimi oli Pientä rajaa ja kestoa subjektiivisen arvion mukaan noin 45 minuuttia, yleisön laulatuksineen päivineen. Pientä rajaa todellakin, Tommi, en olisi itse tainnut sitä sen paremmin sanoa. Toinen huippuhetki koettiin, kun nuoret, kimmoisat ja alati nälkäiset toimittajamme janosivat vielä yöelämän huvituksia puheenjohtajamme jo siirtyessä kohti lepotiloja. Ilmaisimme aikeemme lähteä vielä tarkastamaan diskoteekkia, johon aidosti kauhistunut vastaus kuului Mitä te nyt sinne menette? Siellä nuoriso-ohjaajat kaatuilevat pitkin lattioita. Ja näin todella oli. Sen alkaessa oli aika ladata seuraavaa päivää varten. 16 protu 2/2006

17 Partaesirippu Seuraava aamukin sitten sai, kuten sillä pahana tapana on. Loisteliaan aamiaisen kautta siirryimme keskustelemaan mediaväkivallasta. Siitä saimme aikaan jopa pienoisen riidan: missä kulkee ilmaisunvapauden ja lastensuojelun välinen raja kussakin tapauksessa? Saako televisiota syyttää lapsille koituvista haittavaikutuksista, vai pitääkö tuijottaa vain vanhempia? Voiko väkivaltaviihde aiheuttaa pysyviä traumoja? Vastauksista viis, merkillepantavaa on, että Allianssi-risteily onnistui herättämään ison liudan hyviä kysymyksiä pohdittavaksi ja vaikka lehdessä jatkokehiteltäväksi. Lisäksi se tarjosi näkökulmaa nuorisosektorin monenlaisiin puuhastelijoihin. Aikaisemmin koko partaesiripun takainen setäblokki on ollut helppoa sivuuttaa olankohautuksella: he eivät ole suhtautuneet meihin vakavasti, joten meidän ei ole tarvinnut suhtautua heihin. Ajat kuitenkin muuttuvat. Varovaisesti arvioiden tuntuisi siltä, että meidän pitkään saarnaamamme malli nuorista nuorisotyön ja omien harrastustensa aktiivisina tekijöinä ja suunnittelijoina on viimeinkin menossa läpi paksuihin kalloihin. Kun ei enää tarvitse olla niin kamalan oppositioissa kuin ennen, on helpompi tarkkailla muita ja kokea olevansa osa samaa monimuotoista porukkaa, vai miten Kaikki erilaisia kaikki samanarvoisia sloganit nyt menevätkään. Avartava kokemus, täytyy sanoa. Mutta eipä sillä, kyllä me vieläkin nuorimpia siellä olimme, ei pelkoa. Veikko Eranti Vpj Ice ice, baby! Mistä tietää olevansa laivalla? Paitsi ikkunasta näkyvästä jäästä ja taxfreessä kilisevistä pullorivistöistä voi autenttisen risteilytunnelman tunnistaa laivan tyylikkäästä sisustuksesta neonvaloineen ja kokolattiamattoineen ja siihen mätsaavista, erehtymättömällä maulla valituista hehkeämpääkin hehkeämmistä asukokonaisuuksista risteilyvieraiden yllä. Missä muualla voit nähdä unikkokuosisen hameen, röyhelöisen persikanvärisen (!) topin ja liian lyhyen farkkuhameen samalla silmäyksellä? Kun itse marssin seminaariohjelmaa seuraamasta nimikyltti rinnassa keikkuen laivan käytävällä, tuli vastaan jo neitejä valmiina ottamaan illan annista kaiken irti: paljettitopit, mustat korkkarit mustien sukkahousujen kera ja täysi sotamaalaus naamassa. Laivallehan ei voi lähteä ilman täyttä pikkumustavarustusta. Tulipahan nähtyä kerralla, mikä on kuuminta hottia nuorisotyöntekijöiden kevätmuodissa. Pikkureput Titus Hjelm Allianssiristeilyllä Veikko Eranti sentään näyttivät siirtyneen ajasta ikuisuuteen... Illalla diskoteekissä koko kansa sitten hyppi tasajalkaa deejiin spiikatessa ilmoille yleisön toivebiisin (!) Levoton tuhkimo. Ah sitä kasarirevittelyä, joka jatkui lattiallekaatuilun alkaessa legendaarisella Vanilla Ice:n helmellä Ice Ice Baby. Missä muualla voi tällaista hittimusaa enää kuulla yleisötilaisuudessa?! Olikin syytä antautua herra varapuheenjohtajan kanssa hillittömään joraukseen. Ja sotamaalauskin oli saatu käyttöön: naistenhuoneessa vieraillessani kuulin kahden viehättävän daamin huutelevan kopista toiseen: Sie niin olit metsällä, mie näin sen siun katseesta kun sie puhuit sille! En mie! En mie! Vappu Rautio 17

18 Yksityisyyttä ja yhteisyyttä kuinka tila vaikuttaa ihmiseen ja ihminen tilaan Teksti Vappu Rautio Kuvitus Mikko Neuvonen Venla Rossi tapasi viime numerossa sokean Tapion ja kirjoitti siitä, kuinka sokea ja näkevä kokevat ympäristön. Samalla he keskustelivat kaupunkien suunnittelusta. Molemmat aiheet voi nähdä myös ympäristöpsykologian tutkimuskohteina. Ja vaikka psykologia tuntuu nykyään olevan enemmän tai vähemmän vallannut arkipäivämme ja keittiömme, niin sanaa ympäristöpsykologia on ehkä harvempi kuullut. Ympäristöpsykologia tutkii nimensä mukaisesti ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Sen juuret ovat 1950-luvun Yhdysvalloissa ja Suomeen se saapui 70- luvulla. Aluksi ympäristöpsykologiasta kiinnostuttiin yliopistojen psykologian laitoksilla, mutta sittemmin tutkimusta on tehty paljon myös teknillisten korkeakoulujen arkkitehtuuriosastoilla. Vaikka ympäristöpsykologia siis on nuori tieteenala, se ei kuitenkaan lähtenyt kehittymään tyhjästä, vaan sen taustalla on tietoa monelta eri alalta, mm. havainto- ja kognitiivisesta psykologiasta, arkkitehtuurista, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta ja maantieteestä. Kaikki alkaa havainnosta Kulkiessamme kaupungilla havainnoimme koko ajan ympäristöämme. Osa näistä havainnoistamme on tietoisia, osa tiedostamattomia: saatamme esimerkiksi kiinnittää huomiota erityisen kauniisiin tai rumiin rakennuksiin - sellaisiin, jotka jotenkin erottuvat talojen massasta. Suurinta osaa näkemistämme autoista, taloista ja ihmisistä emme kuitenkaan erityisemmin huomaa tai pysty jälkikäteen palauttamaan mieleemme. Silti saatamme huomata tällaisetkin rakennukset, jos ne häviävät katukuvasta tai niitä jotenkin muutetaan. Venlan pohdinnat hänen tavatessaan sokean Tapion ovat hyvä esimerkki tästä: vasta kun joku ei näe sitä, mitä me näemme, tulemme tietoisiksi siitä. Kaiken kaikkiaan tämä huomaamattomuutemme on hyvin adaptiivista ihmiselle. Elämme maailmassa, joka on täynnä ärsykkeitä. Nähtävää, kuultavaa, tunnettavaa ja haistettavaa on niin paljon, että jos käsittelisimme tietoisesti aivoissamme tätä kaikkea, emme ehtisi paljon muuta miettiäkään. Niinpä toimimme ikään kuin automaattivaihteella luoviessamme jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin myös nämä tiedostamattomat asiat vaikuttavat siihen, toimintaamme. Yksi ensimmäisistä ympäristöpsykologisista tutkimuksista käsittelikin sairaalaympäristöä ja sen vaikutusta potilaiden sosiaaliseen toimintaan. Tutkimuksessa havainnoitiin potilaiden käyttäytymistä sairaalassa, ja huomattiin, että vaikka potilaat vaihtuivat jatkuvasti, sosiaalinen toiminta muodostui yhä uudelleen samoihin paikkoihin. Lopulta sairaalan sisustusta ja tilaratkaisuja muutettiin, ja näillä muutoksilla saatiin myös ihmisten käyttäytyminen muuttumaan. Ihminen ympäristössään Se, että ympäristön suunnittelulla voidaan vaikuttaa käyttäytymiseen, ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi vain passiivinen vastaanottaja. Myös ihmisen oma tausta ja ajattelu vaikuttavat siihen, mitä ja miten hän ympäristöstään havaitsee. Ääriesimerkki erilaisesta havainnoinnista voisi olla juuri sokea. Vaikka Venla ja Tapio liikkuvat samassa kaupungissa, he kokevat siitä hyvin erilaisia asioita - joskin havainnoissa on myös paljon samaa. Samalla tavalla kaikkien meidän aiemmat kokemuksemme ja kiinnostuksen kohteemme vaikuttavat siihen, mitä näemme ja näkemästämme tiedostamme. Autokauppias tai harrastaja huomioi autoja varmasti hyvin eri lailla kuin, minä jolle ne ovat vain eri- 18 protu 2/2006

19 värisiä liikkuvia möhkäleitä. Biologi tai puutarhuri saattaa nähdä harvinaisuuden siinä, missä minä näen rikkaruohon. Tavallinen keittiö näyttää hyvin erilaiselta ammattikokin, uusavuttoman tietokonenörtin tai konttaavan lapsen näkökulmasta. Toisaalta ihminen myös käyttää ympäristöään omien mielialojensa ja kognitiivisen toimintansa hallintaan. Luontomaiseman katselu rauhoittaa, ja oman huoneen sisustaminen itselle tärkeillä asioilla tuottaa kokemuksen omasta tilasta ja rauhasta. Tutun kaupan hyllyjärjestys auttaa muistamaan, mitä kaupasta pitää ostaa, jos miettii jo kauppalistaa tehdessään asiat oikeassa järjestyksessä. Yksityisyydestä yksinäisyyteen Eräs ihmisen mielen toiminnan keskeinen piirre on tasapainon löytäminen yksityisyyden ja itsenäisyyden sekä yhteisöllisyyden ja tarvitsevuuden välillä: tarvitsemme yksityisyyttä ja omaa rauhaa, mutta myös sosiaalisia suhteita ja muiden seuraa. Yksityisyyden kokemukseen liittyy myös henkilökohtaisen tilan käsite. Henkilökohtaisella tilalla tarkoitetaan ihmistä ympäröivää näkymätöntä tilaa, jolle tunkeutumisen ihminen kokee loukkaavana tai kiusallisena. Tämän meitä ympäröivän näkymättömän kuplan koko, laajuus tai muoto eivät ole vakioita, vaan ne vaihtelevat erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten seurassa ja erilaisissa tiloissa. Lisäksi eri ihmisillä saattaa olla lähtökohtaisesti erilainen tilan tarve. Esimerkiksi sukupuoli vaikuttaa henkilökohtaisen tilan tarpeeseen. Tutkimusten mukaan toisensa tuntevat ja toisistaan pitävät naiset toimivat lähempänä toisinaan kuin miehet. Merkitystä on myös toisen ihmisen sijoittumisella. Miehet kokevat keskimäärin kiusallisempana tai hyökkäävämpänä vastapäätä asettuvan ihmisen kun taas naisille viereen asettuminen on tunkeilevampaa. Myös kulttuuri vaikuttaa, eikä tarkkaan tiedetä, mistä erot alun perin johtuvat: opitaanko sovelias tilantarve sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vai onko se ainakin joltain osin synnynnäistä. Läheisemmät ihmiset päästetään luonnollisesti lähemmäs kuin tuntemattomat. Mitä virallisempi on suhde kahden toimijan välillä, sitä suurempi on välille tarvittava etäisyys. Mielenkiintoinen esimerkki on myös ihmisten käyttäytyminen kaupungeissa, joissa liikaa ihmisiä joutuu ahtautumaan pieneen ti- laan. Jatkuvasti kuulee puuskahdeltavan sitä, kuinka suomalaiset ovat juroja, koska eivät puhu toisilleen bussissa. Voidaan kuitenkin ajatella, että bussissa ja muissa pienissä tiloissa ihmiset joutuvat päästämään vieraat liian lähelle, jopa fyysiseen kontaktiin. Suojatakseen yksityisyyttään jää silloin ainoaksi keinoksi käyttäytyminen, jota sosiologiassa kutsutaan kohteliaaksi tarkkaamattomuudeksi: vaikka olemme lähellä muita, olemme ikään kuin emme huomaisi heitä jokainen tuijottaa ulos omasta junan ikkunastaan. Myös fyysinen ympäristö vaikuttaa henkilökohtaiseen tilaan. Tutkimuksissa on todettu mm. että miehet tarvitsevat enemmän tilaa matalassa huoneessa kuin korkeassa. Samaten kapeassa huoneessa tarvitaan enemmän henkilökohtaista tilaa kuin neliön muotoisessa. Asuntoa ostaessa kannattaisi siis ehkä sittenkin miettiä neliöhinnan lisäksi kuutiohintaa, ja kiinnittää myös huomiota asunnon muotoon ja pohjaratkaisuun. Ylipäänsä ahtaassa tilassa tai lähelle nurkkia sijoittuneen ihmisen tilantarve on suurempi kuin avarassa tilassa oleilevan. Tätä on helppo selittää sillä, että kun on mahdollisuus paeta läheisestä vuorovaikutuksesta, se ei tunnu niin tiiviiltä kuin silloin jos siihen on pakotettu. 19

20 Miten sitten tila ja ympäristö vaikuttaa Prometheusleirillä? Monet leirit järjestetään kovinkin vaatimattomissa olosuhteissa, ja usein kaikki erilaiset toiminnot tapahtuvat samassa tilassa: leiriläiset syövät, nukkuvat ja työskentelevät samassa tilassa koko viikon ajan. Leirin vetämisen kannalta on epäilemättä ensiarvoisen tärkeää, että tiimillä on jonkinlainen oma huone, jossa materiaalit voidaan pitää piilossa ja leiriä suunnitella ilman, että salaisuudet paljastuvat leiriläisille liian aikaisin. Kuinka paljon tällaisen oman tilan käyttö kuitenkin erottaa tiimiä ryhmänä leiriläisistä? Usein leiriläisillä toisaalta on päin vastoin mahdollisuus muodostaa oma tilansa omiin makuuhuoneisiinsa, jolloin tilanne ehkä tasapainottuu. Nykyään monilla leireillä leiriläiset majoittuvat työskentelytilan patjoilla. Tällöin tilan personointi leiriläisten identiteettiä ja yksityisyyttä tukevaksi ei onnistu. Tiiviisti ryhmäytyneellä leirillä ehkä ainoa mahdollisuus yksityisyyteen on juuri oma sänky ja sen ympärille järjestellyt omat tavarat. Leiriläisen kotiutumista leirille jo ensimmäisenä päivänä saattaa osaltaan vaikeuttaa se, että hänelle ei ole tullessa osoittaa omaa sänkyä, vaan tavarat joudutaan säilyttämään nurkissa ja kasaamaan joka aamu pois työskentelyn tieltä. Sama voi koskea tiimiläisiä: tiivis viikko saattaa tuntua entistäkin raskaammalta siksi, että mahdollisuutta yksityisyyteen ei juuri ole ellei muista välillä vetäytyä laiturin päähän tai keskelle metsää. Toisaalta saattaa käydä niinkin, että leiriläiset ottavat nukkumatilansa omaksi, ja tällöin saattaa päinvastoin käydä niin, että tiimi koetaan tunkeilijana tässä heidän omassa tilassaan päiväsaikaan. Neutraali maaperä tiimin ja leiriläisten välisten suhteiden muodostumiselle puuttuu, kun kaikki tilat ovat ensisijaisesti jomman kumman tiimin tai leiriläisten. Ahtauden merkitys henkilökohtaiselle tilalle on ehkä syytä myös pitää mielessä. Useat leiripaikkamme ovat pieniä, mutta toisaalta ulkotilan käyttö toki laajentaa mahdollisuuksia. Kovin sateisella tai muuten huonosti ulkoiluun soveltuvalla säällä toisaalta saattaa olla hyvä pitää mielessä, että tilan tarve voi kasvaa, kun kaikki joutuvat viettämään tuntikausia hyvinkin pienessä tilassa. Tilan tarve leirillä toteutuuko yksityisyys? Yhteisöllisyys ja tilat Protussa Ylipäänsä leimallista Protun toiminnalle on kuitenkin se, että meillä ei juurikaan ole yhteisiä, vakiintuneita tiloja. Monesti olen ihmetellyt kykyämme asettua tiiviisiin keskusteluihin ja muodostaa tiiviitä yhteisöjä mitä kummallisimmissa tiloissa: välillä tuntuu, että vaikka koulutuksen kotiryhmälle annettaisiin tilaksi siivouskomero, se ei lainkaan haittaisi tutustumista ja työntekoa. Liekö syynä yhteinen vahva sitoutuminen tavoitteisiin ja ryhmän toimintaan? Myös leiritoiminnassa leimaavaa on se, että leirejä järjestetään hyvin erilaisissa paikoissa, joissa kaikissa olemme vain vieraita, vuokraajia. Prometheus-leiri on kuitenkin jotain tunnistettavaa, oli se sitten pienessä mummonmökissä, isolla maatilalla, laivassa, metsässä tai vaelluksella. Soihdun perustamista voidaankin pitää hyvin merkityksellisenä asiana yhdistyksellemme: vihdoin meillä on yhteinen tila, jonka sisustuksella ja aktiviteeteilla voidaan ilmentää yhdistyksen ja meidän protujen ominaispiirteitä. Kuinkahan paljon leirien yhtenäisyyttä lisäisi oman leirikeskuksen hankkiminen? Entä helpottaisiko alueellisuuden toteutumista ja paikallisryhmien toimintaa, jos Protu-kahviloita olisi muuallakin Suomessa? 20 protu 2/2006

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2

Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2 Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2 Ketun häntä kainalossa? Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajan opas. Mikä? Mitä hyötyä? Hetki ideoiden ja kokemusten

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot