y hteystietoja Anna Vuorjoki, puheenjohtaja Veikko Eranti, varapuheenjohtaja Anna-Maija Riekkinen Anna Rissanen Venla Rossi Sari Santala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "y hteystietoja Anna Vuorjoki, puheenjohtaja 050-337 0689 Veikko Eranti, varapuheenjohtaja Anna-Maija Riekkinen Anna Rissanen Venla Rossi Sari Santala"

Transkriptio

1 protu

2 y hteystietoja yhdistyksen hallitus 2006 Anna Vuorjoki, puheenjohtaja Veikko Eranti, varapuheenjohtaja Pekka Tolvanen, sihteeri Jenni Hanén Alina Mänttäri Heikki Nikulainen Heini Oikkonen Janne Peltonen Minttu Sillanpää Niklas Virkkala Aatu Komsi Matti Lenkkeri Anna-Maija Riekkinen Anna Rissanen Venla Rossi Sari Santala (yhteystiedot jaostot-kohdassa) Hallituksen ja vetäjien s-postiosoitteet: Toimisto Aurorankatu 13 B 16 auki 09:00-16: soittoaika 12:30-16:30 jaostot Tiedostusjaosto Aatu Komsi Koulutusjaosto Anna Rissanen Rekrytointiryhmä Anna-Maija Riekkinen Paikallisjaosto Diina Bukareva Kansainvälinen jaosto Emilia Lehtinen KIVA-jaosto Jaana Vapaavuori Vappu Rautio Syysleirityöryhmä Miranda Nybondas Matti Lenkkeri Leirijaosto Sari Santala Tuomas Portti Koulutiedotustyöryhmä Lauri Aronen Lehti Venla Rossi Nuorten filosofiatapahtuma Tuomas Mäkelä Prometheus-leirin tuki ry Prometheus-leirin tuki ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus, laatia koulutukselle ohjeisto, kouluttaa aikuistumiskoulutuksen vetäjät, tiedottaa koulutuksesta ja pitää yhteyttä ulkomaisiin vastaavaa toimintaa järjestäviin tahoihin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää leirejä, joita kutsutaan Prometheus-leireiksi, koulutustilaisuuksia ja tapaamisia, kouluttaa leirien ohjaajia ja ylläpitää yhteyksiä leirin käyneiden nuorten välillä, tiedottaa toiminnastaan sekä harrastaa julkaisutoimintaa. Vaikka leirit ovat ensi sijassa suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille nuorille, ovat kaikki tervetulleita mukaan. Lisää tietoa leireistä ja muusta toiminnasta saat yhdistyksen hallituksen jäseniltä, Internet-osoitteesta sekä toimistolta p Protu-lehti ottaa mielellään vastaan palautetta jutuista ja vastineita niille. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitäthän mukaan yhteystietosi toimitusta varten. Ilman yhteystietoja lähetettyjä vastineita emme valitettavasti voi julkaista. Aineistot päätoimittajalle. 2 protu 2/2006

3 sisällys pääkirjoitus Venla Rossi 3 Pääkirjoitus Päätoimittaja saapuu. 4 Puheenjohtajalta 5 Takaisin luontoon! Riihimäen ympäristö ympäröi. 8 KIVA Kiinnostuneet ihmiset vapaaehtoistyön asialla. 10 Henkistä ja konkreettista tilaa Ympäristöä, mutta taiten. 12 Jo riittää pupufasismi! Toimittaja Komsi kaipaa lihan iloja. 14 Ympärilläni Toimittaja Lehtinen kokee itsensä. 15 Työpaikkailmoitus Töihin Protuun? 16 Pientä rajaa Allianssiristeilyn pojan kosto. 18 Yksityisyyttä ja yhteisyyttä Ympäristöpsykologian jäljillä, osa Kettu Uusi sarjakuva! 22 Don Nerwetter ja kokemuksen salaisuus 23 Protu-uutiset Muutos Vähän yli puoli vuotta sitten muutin ensimmäisen kerran elämässäni. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet minusta tuntui, että olin siirtynyt elämään jonkinlaiseen epätodellisuuteen enkä suinkaan Espooseen. Tuntui, ettei minua itseäni ehkä ollut kokonaan olemassa. Eikä samalla tavalla ollutkaan. Uskon, että ihminen ei ole sama eri paikoissa ja ympäristöissä. Ympäristön rakentavat muutkin kuin kerrostalot, järvet ja metsät. Yhtälailla minun ympäristöäni ovat myös tutut ihmiset, paikkoihin liittyvät tavat ja vaikka salaiset kulkureitit, joita muut eivät tiedä. Tässä lehdessä jatkamme ympäristö-teemaa, joka on koko Protun mietintämyssyn alla tämän vuoden ajan. Kevätseminaarissa viriteltiin keskustelua, ja toivottavasti myös tältä suunnalta voi saada virikkeita uusille ajatuksille ja niiden myötä vaikka leirinvetotavoille. Protu on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristö on myös koko ajan muutoksen vallassa. Sosiaalisena kenttänä se ei hetkeksikaan jähmety paikoilleen, vaan koko ajan saa törmätä uusiin ihmisiin ja asetelmiin. Minun Protuni on taas nyt vähän erilainen, kun alan toimia uudessa roolissa, päätoimittajana. Tervetuloa katsomaan, mitä tästä seuraa. Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehti protu Päätoimittaja Venla Rossi Graafikko Maija Vaara Toimittajat Veikko Eranti, Alexander Holst, Jehki Härkönen, Aatu Komsi, Joonatan Kutilainen, Kielo Kärkkäinen, Emilia Lehtinen, Janne Peltonen, Anna Pousi, Vappu Rautio, Emma Salonen, Pekka Tolvanen, Inka Tuominen Sähköposti www lehti löytyy osoitteesta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Painos 2700 kpl Painopaikka Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Mainoshinnat 1/1-sivu 220 e, 1/2-sivu 140 e ja 1/4-sivu 80 e kannen kuva Maija Vaara Lehden artikkelit Seuraava lehti edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä yhdistyksen ellei toisin mainita. ilmestyy toukokuussa. Aineisto päätoimittajalle 1.5. mennessä. Liitäthän mukaan henkilötietosi. 3

4 puheenjohtajalta Anna Vuorjoki Ympäristöasioita Tämän vuoden erityisteemaksi Protussa on valittu ympäristö. Ympäristöasioita käsitellään tavallista enemmän ohjaajakoulutuksissa, seminaareissa ja lehdessä. Yhtenä syynä ympäristöteemavuoteen on se, että leiriviikon teemana ympäristö on suhteellisen uusi ja sen käsitteleminen hakee vielä muotoaan. Koska tuttuja ja moneen kertaan koeteltuja käsittelytapoja ei juurikaan ole, saattaa ympäristöaiheisen ohjelman suunnitteleminen tuntua hankalalta. Toisaalta teeman uutuus tarjoaa tiimeille mahdollisuuden vapaaseen ideoimiseen ilman perinteiden painolastia. Uskon, että lähivuosien tiimit vaikuttavat paljonkin siihen, millaiseksi ympäristöteeman sisältö Prometheus-leireillä muotoutuu. Kevätseminaarissa onnistuttiin löytämään monia hyvinkin erilaisia näkökulmia ympäristöteemaan. Esille tuli muun muassa kaupunki ympäristönä, ympäristöjärjestöjen toiminta ja sosiaalinen ympäristö. Itselleni seminaari tarjosi uusia oivalluksia siitä, miten teemaa voisi lähestyä myös leirillä en ollut tullut ajatelleeksi, että teeman alle sopii esimerkiksi kysymys sokean ympäristöstä. Näkökulmien rikkaus on mielestäni välttämättömyys hyvälle Prometheus-leirin teemalle. Erityisen tärkeänä olen pitänyt sitä, että teemoja voi lähestyä sekä kriittisen ajattelun että oman kokemuksen ja tunteen kautta. Jos pohdittaisiin vain ympäristönsuojelun etiikkaa tai vain omia luontokokemuksia, antaisi se paljon vähemmän rakennuspalikoita omaa ympäristökäsitystä varten kuin jos molemmat näkökulmat ovat yhtä aikaa keskustelussa mukana ja on mahdollista oivaltaa niiden välisiä yhteyksiä. Filosofinen ja kokemuksellinen näkökulma tarjoavat myös kumpikin yhden tien, jonka kautta voi lähteä etsimään ideoita teeman toteuttamiseksi: toisaalta voi hakea kirjastosta tietoa ympäristöasioista, toisaalta taas pysähtyä miettimään, mitä itselle ympäristö merkitsee. Uskon, että omien ympäristökokemusten pohtiminen auttaa keksimään myös uusia keinoja lähestyä teemaa leirillä. Protussa on useaan otteeseen pohdittu, millaisia valintoja yhdistyksen toiminnassa pitäisi tehdä ympäristönsuojelun suhteen. Ratkaisujen tekeminen ei kuitenkaan ole ollut aivan helppoa. Ensinnäkin keskustelu on paljastanut monia erilaisia ja ristiriitaisiakin käsityksiä siitä, mitkä toimenpiteet todella ovat merkittäviä tai edes hyödyllisiä ympäristönsuojelun kannalta. Toiseksi monissa tilanteissa on valittava usean tärkeän asian väliltä. Haluammeko maksaa hiukan enemmän luomutuotteista, jos se tarkoittaa, että leirimaksuja on sen takia korotettava? Tuemmeko aktiivien osallistumista toisella puolella Suomea tapahtuvaan toimintaan, vaikka matkustaminen kuormittaakin ympäristöä? Sama ristiriitaisuus, joka tulee vastaan pohdittaessa Protun ympäristövalintoja, tekee myös leirin ympäristöteemasta haastavan. Tavallisen ohjaajan tai apuohjaajan tiedot eivät välttämättä riitä antamaan vastausta siihen, onko joku valinta ympäristön kannalta parempi kuin joku toinen. Ja vaikka riittäisivätkin, valintoja ohjaavat monet keskenään ristiriitaiset tarpeet, toiveet ja arkielämän realiteetit. Mutta myös tämä ristiriitaisuus on mielestäni yksi Prometheus-leiriteeman vahvuus. Juuri se auttaa meitä välttämään valmiiden vastausten antamista ja ymmärtämään maailman monimutkaisuutta sekä antamaan tilaa avoimelle pohdinnalle. Ehkä ei ole pahaksi tunnustaa leirillä myös omaa tietämättömyyttään ja hämmennystään näiden kysymysten edessä? Miten tästä kaikesta sitten rakennetaan leirillä kokonaisuus, joka tavoittaa niin tunteet, tiedot kuin mielipiteetkin, auttaa leiriläisiä ymmärtämään ympäristökysymyksiä monista eri näkökulmista ja tekemään omia valintojaan, ja joka kaiken lisäksi on kiinnostava ja hauska? Sen miettiminen on yksi ensi kesän tiimien haasteista. Anna 4 protu 2/2006

5 Epävirallisempaa ohjelmaa Aatu Komsi Takaisin luontoon! Mitä tapahtuu, kun lauma protuja kokoontuu keskustelemaan ympäristöstä - ei suinkaan metsään, kuten teemaan sopisi - vaan uusmaalaiseen pikkukaupunkiin? Riihimäen Monari on tuttu seminaariympäristö puolentoista vuoden takaa, mutta entäpä onko Protu sosiaalisena ympäristönä tuttu? Kuten perinteisiin kuuluu, seminaari pääsi alkamaan hieman myöhässä. Ja jotta eivät osanottajat ainakaan aivan heti olisi päässeet juurtumaan syvälle lattiaan ja vaipumaan mukavaan keskustelunkuunteluasentoon, varsinaisen seminaariohjelma aloitti janalle asettuminen ympäristöajatuksista ja -asenteista. Jopa kysymykset maailmanlopusta ja kierrätyksen kannattavuudesta herättivät vilkasta keskustelua, vaikka yleensä ehkäpä ensi miettimältä kumpaankin tekisi mieli vastata njoo-joo, itsestäänselvyyksiä... Usein lauantaisin seminaariohjelmassa on ollut jokin alustus, niin tälläkin kertaa, kun Heini Oikkonen johdatteli kuulijat pohtimaan kaupunkia ympäristönä. Pienryhmät saivat myös suunnitella omat ihannekaupunkinsa. Minkään ryhmän ehdotus ei sisältänyt sen suurempia yllätyksiä: olipahan kaavoihinsa kangistunutta väkeä, kun kerran kaikki halusivat inhimillisen oloisia kaupunkeja, joissa ovat kirjastot, terveyskeskukset ja muut palvelut lähellä käyttäjiään sekä tarpeeksi vehreyttä. Niin tässä kuin myöhemmissä keskusteluissa nousi selkeästi esiin protujen kaupunkilaisuus; vain murto-osa osanottajista oli maalta. Tämä kirvoittikin yhden puoliääneen lausutun mutinan sellaisia cityhippejä... Myöhemmin iltapäivällä vuorossa oli paneeli, jossa oli edustajia kolmesta erityyppisestä ympäristöjärjestöstä, Siri Leijo Luonto- Liitosta, Tuomas Tuure Vihreistä nuorista ja opiskelijoista sekä Pekka Tolvanen Greenpeacesta. Seminaariyleisö asetti nämä ystävällismieliseen, mutta tiukahkoon tenttiin järjestöjen toimintatavoista, periaatteista ja eroista. 5

6 Otto Kängäs havainnollistaa sosiaalista ympäristöä Aatu Komsi Virallinen ja epävirallinen osuus Lauantai-iltapäivän loppupuolella vuorossa oli yhdistyksen kevätkokous, joka sujui sen suuremmitta ongelmitta. Ennen kokouksen alkua Masi paikkasi pahan puutteen Protun varustuksessa lahjoittamalla yhdistykselle nuijan, joka pääsikin heti reippaaseen käyttöön kokouksen tiimellyksessä. Poiketen normaalista kevätkokouksesta, päästiin tämän kertaisessa kokouksessa äänestämisen makuun, sillä Protun hallitusta paikattiin yhdellä täysilukuiseksi Hannes Pasasen jätettyä sen kiireiden takia. Tällä kertaa joko puolivuotinen kauden pätkä hallituksessa ei kiinnostanut tai sitten hallituspaikasta haaveilijoilla lukee vasta syksyn kohdalla kalenterissa vaalit, sillä ehdokkaita vaalissa oli vain kaksi: Michael Sagulin ja Minttu Sillanpää. Tämä taitaa olla hyvä vuosi punatukkaisille naisille, sillä sellainen näissäkin vaaleissa voitti Minttu Sillanpään saadessa äänten enemmistön. Kokouksessa myös tehtiin kaksi sääntömuutosta, joista toinen mahdollistaa sen, että leirin käynyt alle 15-vuotias jäsen voi äänestää yhdistyksen yleiskokouksissa. Toinenkin sääntömuutos koskee äänestämistä, tästä lähin yksi ihminen voi äänestää yleiskokouksessa vain yhden jäsenjärjestön äänillä. Iltapalan pannukakut kirvoittivat nälkäisten seminaariosallistujien kurkuista ihastuneita kiljahduksia, muutenkin viikonlopun ruokaa pidettiin maittavana. Varsinaisena iltaohjelmana oli Kiva-jaoston suunnittelema ja toteuttama aistipolku, jossa pääsi kokeilemaan, kuinka näköaistin hetkellinenkin puuttuminen terävöittää muita aisteja. Kiva-jaosto oli muutenkin mukana seminaarin suunnittelussa ja ohjelmassa, esimerkiksi vessoihin nämä mukavat jaostolaiset olivat tuoneet papereita, joissa käytiin kirjoittaen keskusteluja erilaisista ympäristöä liippaavista aiheista. Kuten usein aiemmissakin seminaareissa illalla katsottiin yhdessä elokuvaa. Tällä kertaa leffana oli Petri Kotwican Koti-ikävä, joka sai Nufitin yhteydessä Prometheus-palkinnon. Koskettava elokuva herätti paljon tunteita, ajatuksia ja keskustelua myöhemmin illalla. Ilta jatkui kuin normaali seminaariilta: suurehko joukko aktiiveja lähti jatkamaan iltaa (ja yötä) tutustumalla paikallisiin ravitsemusliikkeisiin muiden jäädessä hengaamaan seminaaripaikalle. Ilmiö on tuttu, mutta yllättäen se tietämättään toimi loistavana alustuksena erääseen seuraavan päivän keskusteluun. 6 protu 2/2006

7 Itsekritiikin mestari Sunnuntain aamupäivä meni iloisesti Kiva-jaoston polussa, jossa pääsi askartelemaan ja piirtämään erilaisia elinympäristöjä ja sekä keskusteltaessa suhteesta luontoon. Protu sosiaalisena ympäristönä -keskustelun alustuksena oli tarkoitus käyttää seinänkokoista karttaa, johon jokainen merkitsi tuntemansa ihmiset. Kävikin niin, että liian moni paikallaolija tunsi toisensa ja kartta muistutti lähinnä solmua leikkivää erittäin pitkien kastematojen paikallisryhmää tai seminaarijoukkiota. Kuten arvata saattaa, aihe protu sosiaalisena ympäristönä kirvoitti semmailijoiden kielenkantoja, sillä mikä muu voisi olla aihe, joka kosketti samalla tavoin ja olisi yhtä ajankohtainen protuna protujen keskellä istuvaa protua. Keskustelussa nousivat vahvasti esiin protunongelmat tässä sosiaalisessa ympäristössä: sisäiset klikit ja porukat. Eräs syy, joka innosti keskustelemaan tästä oli edellisen illan suurehkon osan täysi-ikäisistä aktiiveista lähteminen baariin. Baariin lähtemistä kritisoitiin muun muassa siksi, että se jättää automaattisesti ulkopuolelle alaikäiset, eivätkä lähtijät tietenkään ole paikalla illalla, jolloin on eniten vapaa-aikaa, mikä vaikeuttaa tutustumista. Toisaalta ilmiö näkyy myös kääntäen, sillä keskustelussa kävi ilmi, että vastaavasti voi tuntua myös vaikealta loikata mukaan siihen lattialle röhnöttävään kasaan, jos on tottunut ja jos imagoon kuuluu kipaista jatkamaan illanviettoa muualle. Vaikka saattaisikin olla yhtä hauskaa jäädä seminaaripaikalle hengaamaan, mielessä saattaa kolkuttaa kysymys siitä, hyväksytäänkö enää porukkaan leikkimään mafiosoa. Oman mausteensa soppaan nimeltä Protu tuo myös se, että olemme nuorisojärjestö, jossa Aatu Komsi myös iso osa tekijöistä on nuoria tai nuorehkoja ihmisiä, mutta joukkoon mahtuu myös oman nuoruutensa jo hyvän aikaa sitten jättäneitä, jotka vielä muistavat itse Beatlesin tai Jimi Hendrixin. Välillä heitä saattaa huolestuttaa, voiko sulautua nuoreen joukkoon, jossa riittää virtaa vaikka muille jakaa ja vaikka on jo aikoja sitten tippunut perästä siitä, että mitä ne bändit ovat, joista nuoret puhuvat keskenään, kuten Masi asian ilmaisi. Lisäksi pohdittiin muutenkin iän vaikutusta protussa, kuten onko helppoa mennä juttelemaan itseään huomattavasti vanhemman kanssa ja tuntuuko joskus vanhavanhoista appareista, ettei löydy leiriläisten kanssa luontevaa puhuttavaa. Keskustelu oli niin eloisaa ja kommentoijia oli sen verran monia, että keskustelulle näytti olevan tarvetta. Tämän jälkeen seminaarin lopetusleikkinä oli herkku, jossa herkuteltiinkin ihmisillä, joihin haluaisi tutustua. Nyt toista kertaa seminaaripaikkana toiminut Monari todettiin taaskin toimivaksi, mutta ei kovin kauniiksi tilaksi, jossa on vielä isona plussana useita pelejä, joissa tauoilla mitellä Protun epävirallisesta mestaruudesta joko erilaisissa videopeleissä tai biljardissa tai vain yksinkertaisesti purkaa energiaa pingiksessä. Inka Tuominen Minttu Sillanpään kommentit sivulla 13

8 Jokainen vähänkään Protun piirissä säheltävä on siitä kuullut, joko palauteseminaarissa tai koulutuksessa jonkun jaostoesittelyn, tai sitten joltain tuttavalta paikallistoiminnassa etäisiä huhuja: KIVA-jaosto? Sehän on se uusi kiva juttu jossa tehdään kaikkea rentoa ja hauskaa, eikös? Juuri niin, mutta mikä KIVA-jaosto oikeasti on ja mitä siellä tehdään? Siihen pureudumme tällä erää. Lupautuessani kirjoittamaan tämän jutun en itsekään tiennyt enempää, kuin mitä palautesemmassa sattui tarttumaan mieleen, mutta nyt harkitsen jo itsekin liittymistä. KIVA-jaosto aloitti toimintansa nopeasti ja on tehnyt jo paljon hyvää ja hyödyllistä monen- Kivakaan riviprotun huomaamatta. Moniko tietää että kivat järjestävät toimintaa mm. kevätseminaariin ja että paljonpuhutut Protun 15-vuotisjuhlat sisälsivät myös kivojen suunnittelemaa ja järjestämää ohjelmaa? Lisäksi KIVA-jaosto on organisoinut joulukuussa järjestetyt kaamoskarkelot. Eniten tavallisen protun elämään KIVA on vaikuttanut postittamalla jokaiselle jäsenmaksukaavakkeen. Siis aivan huikeat postitustalkoot, joissa varmasti kaivattaisiin tulevina vuosina lisää kirjekuorennuolijoita. Ja jos joku tulee käymään Soihdun takahuoneessa sijaitsevassa oleskelu- ja kokoustila Kipinässä, niin tietäköön että sekin on kivojen sisustama ja siivoama. KIVA-jaosto esiintymässä Protun 15-vuotisjuhlassa Aatu Komsi 8 protu 2/2006

9 Belgialaisten kanssa järjestetyssä puistotapahtumassa kesällä 2005 Oikeata järjestötoimintaa? Koulutetaanko KIVA-jaostossa sitten riviprotuja oikeaan jaostotoimintaa? Ei, ellei itse niin tahdo. Kiva on jo itsessään oikea jaosto, joka suunnittelee ja järjestää paljon toimintaa sekä toimii pienen populaatiomme hyväksi muutenkin. Kivaan on tosin kenties helpompi tulla mukaan, kuin muihin jaostoihin, sillä porukat vaihtuvat siellä enemmän ja aina on mukana muitakin uusia naamoja. Kivaan mennäkseen ei siis tarvitse olla mikään superprotuaktiivi. Mikään sählärijaosto KIVA ei kuitenkaan ole, sillä sen keskuksena toimii viisihenkinen ydinporukka johon kuuluvat jaostokonkarit Jaana Vapaavuori ja Vappu Rautio, sekä jaostotoiminnassa kokemattomammat, uusia näkökulmia tuovat Veera Kankainen, Lotta Karlsson ja Maija Bergström. Jaostolla ei siis ole yhtä hapanta puheenjohtajaa, vaan ydin toimii kollektiivisena asioiden koordinoijana. Koko KIVA-jaoston henkilöstö koostuu muutoin täysin uusista jaostotulokkaista. Näitä on kokonaisuudessaan jo noin enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana toimivaa protua ympäri Suomea! Kivoja tarvitaan kuitenkin lisää vaihtelevan aktiivisuusasteen takia. Kevään suurimpaan projektiin, puistotapahtuman järjestämiseen Helsinkiin ja mahdollisesti myös Tampereelle, tarvitaan paljon ihmisiä, joten kokouksiin saa vapaasti tulla tutustumaan ja jakamaan uusia ideoitaan. Lisäksi jos muu järjestötoiminta kiinnostaa, niin KIVAn kokouksiin kutsutaan myös muiden jaostojen edustajia kertomaan toiminnastaan. Kenties jo ensi syksyn hallitusvaaleihin saadaan myös KIVAjaoston ehdokas... Helpoimmin KIVAan pääsee mukaan lähettämällä viestiä osoitteeseen Liittyminen ei edellytä välitöntä sitoutumista, vaan toiminta on suurimmaksi osin projektiluontoista, joten aluksi voi tulla tutustumaan kokousten ilmapiiriin ja muihin kivoihin. Ja oman kiinnostuksen mukaan voi ottaa osaa projekteihin myöhemmin. Joonatan Kutilainen Mukavaa säätöä Helsinkiläinen Kamilla Billiers on ollut KIVA-jaoston toiminnassa mukana viime syksystä alkaen. Protussa hän on ylipäätään mukana toista vuotta. Palautesemmassa oli viime syksynä infoa Kivasta. Tämä on mahdollisuus tehdä jotain protussa, mutta ei niin vakavasti ja sitoutuen. Kamilla sanoo, että KIVA-jaostossa on mahdollisuus toteuttaa kaikkea, mitä haluaisi tehdä leirien ja muun virallisen toiminnan ulkopuolella. Olenkin ollut mukana tosi monessa jutussa. Kamilla aikoo jatkaa KIVA-jaostossa, koska kaikki järjestely ja säätäminen on hänestä mukavaa. Liila Holmberg, myöskin KIVA-jaostosta, kertoo ryhmän aseman olevan vielä vähän epäselvä. Alussa tuntui että jotkut aktiivit ajattelivat meidän olevan joku vitsi. Liila kuitenkin korostaa, että ryhmän olemassaolon syy on nimenomaan hyödyllisen toiminnan järjestäminen, eikä pelkkä hauskanpito kuten paikallisryhmissä. Monet ovat tulleet KIVA-jaostoon samana vuonna kun ovat käyneet oman leirinsä, eivätkä välttämättä edes tiedä muista jaostoista. Liila epäilee, että jos KIVA: n toivotaan kasvattavan aktiiveja muuhunkin protutyöhön, täytyy muiden jaostojen osata markkinoida itseään ryhmäläisille. Jotkut ovat käyneetkin jo meidän kokouksissa kertomassa mitä vaikka tiedotusjaosto tekee. Venla Rossi 9 Maija Vaara

10 Henkistä ja konkreettista tilaa Kaija Kiuru asuu Rovaniemellä ja on aina töissä. Kukaan ei pääse ympäristöään pakoon, mutta taiteilijalle sen havainnointi on elämäntapa. Kuvanveistäjän koulutuksen saanut Kiuru on Lahden Taideinstituutista vuonna 1991 valmistuttuaan tehnyt ympäristö- ja tilataidetta. Taideteosten jaottelua tarkkoihin alalajeihin hän ei kuitenkaan pidä olennaisena, sillä nykytaiteilijat tekevät niin monenlaista. Aikoinaan 60-luvulla maataide oli protesti, kun taiteilijat marssivat ulos gallerioista. Nykyään Suomessa on paljon erilaisia tekijöitä ja kesäisin järjestetään monia tapahtumia, Kiuru kertoo. Myös kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. 10 protu 2/2006

11 Ympäristötaiteessa lähtökohtana on paikka, johon teos syntyy. Näiden kahden on kommunikoitava. Ympäristöllä ei tarkoiteta vain luontoa, vaan ympäristötaidetta ovat yhtä hyvin rakennettuun ympäristöön syntyvät teokset. Kiuru on erityisen kiinnostunut kokonaisuuksien hahmottamisesta. Myös sisätiloissa yksityisnäytelyissään hän on tarkka tilasta ja pitää väljästä ripustuksesta. Tilaa on oltava myös katsojan ajatuksille. Töitä intuitiolle Myös teosten syntyyn vaikuttaa paikka, joka valikoituu tilausten ja tekijän intuition mukaan. Minulla saattaa olla ensin ajatus jostakin tietystä paikasta, mutta sitten tunnen, että paikka työntääkin pois. Paikkojen kuunteleminen on ympäristötaiteessa perusasioita. Näin ympäristön ja teoksen välille syntyy todellinen vuorovaikutus, sanoo Kiuru. Sopivaan paikkaan hän tutustuu etukäteen. Vietän aikaa itse paikassa kirjoittaen ja kuvaten. Tärkeää on myös tutkia kunkin ympäristön historiaa. Vuonna 2000 Jyväskylän Harjulle tekemässäni Yhdeksän toivomusta -työssä oli vahva luonnonsuojelullinen teema, ja oli mielenkiintoista tutustua Harjun eri vaiheisiin. Materiaalivalinnat ovat tärkeä osa ympäristötaiteilijan työtä. Kierrätysmateriaalit ja kirpputorien anti tarjoavat aineksia tilataideteoksiin. Ympäristötaiteessa hän käyttää luonnonmateriaaleja, sillä sulautumisen ollessa tärkeää materiaalit löytyvät luonnollisimmin tekopaikalta. Kaupunkiympäristössä saattaa alusta pitäen olla ideana työn kerääminen pois määrätyn ajan jälkeen. Jyväskylän Harjulle tekemäni työ koostui puihin kiinnitetyistä laatoista, joihin oli kirjattu toivomuksia kuten Suojele minua, Katso minua tai Kosketa minua. Ilmeisesti ne vetosivat kaupunkilaisiin, sillä laatat katosivat puista omia aikojaan, Kiuru kertoo nauraen. kuva: Kaija Kiuru: Pikkukuru 2004 maataideteos Pallas-Ounastunturin kansallispuisto valokuva Kaija Kiuru Kasvava materiaali Minua kiinnostaa taiteen käyttäminen osana elävän ympäristön rakentamista. Maisemointitöillä voi esimerkiksi auttaa korjaamaan tilannetta, jos joku aikoinaan rakentaessa tehty ratkaisu tuntuu pahalta. Kiuru teki yhteistyötä tielaitoksen kanssa 80-luvulla rakennetun Raattaman tien maisemoinnissa Pallas-Ounastunturin luonnonpuistossa. Projekti kesti kolme kesää, ja sen aikana tien soraluiskojen runtelemaa kasvustoa kohennettiin. Materiaalien kannalta tämä oli mielenkiintoinen projekti, sillä työn onnistuminen riippui myös säästä ja taimien laadusta. Lapin luonnon taikaa Kaija Kiuru kertoo tarjoutuvien mahdollisuuksien ohjaavan häntä tulevien töiden luo enemmän kuin varsinaisten päätösten. Muutaman viime vuoden ajan hän on keskittynyt tekemään tilataideteoksia sisätiloihiin, mutta sanoo tämän vuoden vaikuttavan taas vahvasti ympäristötaidepainotteiselta. Vuoden aikana on tiedossa muun muassa kansainvälinen ympäristötaidetyöpaja Itävallassa. Entä millaisin perustein taiteilija on oman elinymäristönsä valinnut? Kaija Kiuru syntyi ja kasvoi Sodankylässä, mistä hän muutti Etelä-Suomeen lukion päätyttyä. Opintojen ja lasten syntymän jälkeen hän palasi pohjoiseen, eikä etelä enää kiinnosta. Lappi on minulle voimavara, oma paikka, jonka koen tärkeäksi ja läheiseksi. Asun kaupungissa kerrostalossa, mutta harrastusten ja työn kautta luonto kuuluu tiiviisti elämääni. Pohjoisessa asuminen ei ole missään nimessä rajoittava tekijä. Lapissa on tilaa, niin henkistä kuin konkreettistakin. Kielo Kärkkäinen 11

12 Jo riittää pupufas Protun tapahtumiin ilmoittautuvilta kysytään tavallisesti ruokavaliota. Vaihtoehdot ovat kaikkiruokainen, kasvissyöjä ja vegaani. Kokemukseni mukaan lihasta pitävä protu hyötyy kaikkiruokaisen valitsemisesta tasan sen verran, että saa koulutuksessa lihaa yhdellä aterialla kolmesta. Vaihtoehtona on, että lihaa ei saa lainkaan. Jostakin oudosta syystä Protussa tuntuu vallitsevan lähtöoletus, että kaikki ihmiset voivat ruokatottumuksista huolimatta syödä aivan hyvin pelkää kasvisruokaa. Lihaan tottuneelle viikonloppu pelkkää kasvisruokaa kuulostaa kuitenkin yhtä mauttomalta kuin jos pitäisi syödä joka aterialla aina vain risottoa, päivästä toiseen. Lihalla on oma makunsa. Lihasta olen tottunut saamaan energiaa ja sitä myös vatsani on tottunut sulattamaan toisin kuin puhdasta kasvisruokaa. Liha ja kala ovat osa minun ja suurimman osan muista suomalaisista valitsemaa ruokavaliota. Valintani ei ole mielestäni yhtään kohtuuton, kun otetaan huomioon lihansyönnin perinne ja yleisyys maassamme. Jostakin syystä kasvissyöjien ei tarvitse koskaan perustella kokille ruokavalionsa syitä. Vaikka kasvissyöjän ruokavaliotoivomuksella ei olisi mitään erityisiä eettisiä perusteita, lihan syöttäminen hänelle nähdään automaattisesti ihmisoikeusrikkomuksena. Jos minä sen sijaan olen tottunut syömään lihaa, ruokavaliotani pidetään automaattisesti turhana ja sitä noudatetaan vain, jos kokkia huvittaa. Tiedostavatkohan kaikki kokit edes, että jollakulla voi olla erityinen liharuoan tarve? Osanottajaluettelosta tosin käy täysin selväksi, että puolet osanottajista on ilmoittanut olevansa sekasyöjiä eivätkä kasvissyöjiä. Minusta heidän viestinsä on selvä, eikö teistä? Lihansyönnissä ei ole kohdallani kysymys eettisestä vakaumuksesta. Kysymys on vain omista mieltymyksistäni ja elämänilostani. Silti, jos ne säännönmukaisesti sivuutetaan toisarvoisina, koen tulevani loukatuksi. Ymmärrän hyvin, että isoissa seminaareissa on liian työlästä laittaa ruokaa erikseen lihan- ja kasvissyöjille, mutta muutaman kymmenen hengen koulutuksessa ei erillisen lihavaihtoehdon tekemisen pitäisi olla kohtuuton vaiva. Maija Vaara 12 protu 2/2006

13 sismi! Lihansyönti on todistettavasti kasvissyöntiä epäekologisempaa ja vähemmän eettistä sen eläimille aiheuttaman kärsimyksen vuoksi. Protun tai sen kokkien tehtävänä ei kuitenkaan ole tehdä vaikeita arvovalintoja jäsentensä puolesta. Kokki, joka ei koe ruokailijoita maksavina asiakkainaan vaan yleisönä, jolle pakkosyöttää omia arvojaan, ei noudata Protun kasvatusperiaatteita. Niissä kunnioitetaan yksilön omia valintoja. Tärkeintä proturuoassa ei olekaan sen ekologisuus, vaan että ruokaa syövät ihmiset tuntevat saaneensa maittavaa ruokaa ja tulleensa kylläisiksi. Aatu Komsi Uusi hallituslainen, Minttu Sillanpää Ikä, asuinpaikka, Protu-toiminnan aloittamisvuosi? 25, Helsinki, oma leiri 1996 Miltä nyt tuntuu? Tuntuu hyvinkin innostuneelta. Paljon ajatuksia päässä, nyt pitäisi vain saada ne järjestykseen. Mikä asia leiritoiminnassa kaipaisi mielestäsi kehittämistä? Olen tyytyväinen siihen, miten leirit toimivat. Tottakai jokainen leiri on erilaisensa, ja kehittämistä löytyy varmasti jokaisesta. Mutta täytyy muistaa, että myös paljon kiiteltävää ja kehuttavaa. Mitä kulttuuriteosta Protu muistuttaa eniten? Jotain sellaista, jonka ovat useat ihmiset aikojen saatossa tehneet ja jota yhä tehdään eteenpäin. Onko sellaista olemassakaan, en tiedä :) Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää jäsenistölle? Nähdään toiminnassa! Inka Tuominen 13

14 Ympärilläni Emilia Lehtinen Ympäristö on hyvä juttu? Televisio hajosi lokakuussa. Nykyään istumme miehen kanssa usein ruokapöydässä kuin sivistyneet ihmiset keskustelemassa. Kerroin, että minun pitää kirjoittaa Protulehteen juttu ympäristöstä. Ympäristö on hyvä juttu? mies ehdotti. Ennemminkin kolumni lähiympäristöstä, omaa näkökulmaa. Siis ei makro vaan mikro. Niin. Ajattelin kirjoittaa siitä, millaisia asioita valitsemme ympärillemme. No sittenhän sun täytyy kirjoittaa musta, mies totesi lähes vakavana. Nyt se on tehty. Asuin lapsena Helsingin Itä-Pasilassa. Kaikki ystävänikin asuivat Itä- Pasilassa. Kuka tahansa, joka on tullut junalla Helsinkiin, on voinut ihailla Itä-Pasilan puhdasoppista sosialistis-realistista 70-luvun arkkitehtuuria. En ajatellut, että koti olisi ruma; siellä oli kaunis valo, ja sitä paitsi meidän talon seinissä oli raa an betonin lisäksi vaaleanpunaisia läikkiä, mikä päihitti menne tullen kavereiden talojen vihreät ja siniset läikät. Koulussa sain uuden ystävän, joka asui Alppilassa, huonokuntoisessa 20-luvun talossa. Rakastuin hänen kotiinsa ensisilmäyksellä. Lautalattiat; niin korkeat huoneet, että parvella mahtui seisomaan; kylmät, leveät ikkunalaudat; keittokomerossa pihisevä kaasu. Kaikkeen tähän sekoittui se, että Mintun elämä oli paljon jännittävämpää kuin omani: hän sai mennä yksin suojatien yli, lukea Aku Ankkaa ja tulla edellisen päivän leteissä kouluun. Olin löytänyt villin boheemiuden keitaan. Olisin tehnyt mitä vain, että Mintun vanhemmat olisivat adoptoineet minut. Asun nykyään viiden korttelin päässä lapsuuden unelmastani, hyvin kunnostetussa 20-luvun talossa. Rakastan kotimme kiiltäväksi lakattua lautalattiaa, huimauksen tunnetta lamppua vaihtaessa, ikkunalautojen jykevyyttä ja kaasuhellan sinistä liekkiä. Ja ulkoapäin meidän talo on kauttaaltaan vaaleanpunainen. Istun jälleen keittiön pöydän ääressä ja mietin, miten ympäristö vaikuttaa meihin ja me siihen. Millä perusteella valitsemme asioita ympärillemme, ja millaisia ihmisiä ympäristömme meistä tekee. Miten sama ympäristö merkitsee aivan eri asioita eri ihmisille. Olen aina luullut olevani järki-ihminen. Kovin tavanomaisen rationaalisuuden piiriin ei kuitenkaan mahdu se, että meillä on kolmion sijasta huone ja keittiö; parvekkeen sijasta kaasuhella ja oman pihan sijasta 20-luvun hissi ja ratikan kolina alhaalla kadulla. Väitän, että asiat, joita valitsemme ympärillemme, kertovat paljonkin siitä, millaisia ihmisiä olemme, mitä arvostamme, millainen kuva meillä on itsestämme ja millaisen kuvan haluamme antaa muille. Uskon, että ihminen voi paremmin, kun hän on voinut valita ympäristönsä niin, että se kuvastaa sitä, mitä hän haluaa olla. Tämän perusteella olen siis armoton romantikko ja wannabe-boheemi. Mintusta tuli sittemmin rajavartija. Ville Vaara 14 protu 2/2006

15 Prometheus-leirin tuki ry hakee toimistolle Helsinkiin Kesäsijaista Ajalle Kesäsijaisen työaika on 7,5 tuntia päivässä, pääosin virka-aikaan. Palkka 1683,20/ kk Kesäsijaisen toimenkuvaan kuuluvat: Asiakaspalvelu, leireihin liittyvät toimistoasiat, leirien talousselvitysten tarkistaminen, tiimien ohjaaminen mm. talousasioissa, jäsenrekisterin ylläpito sekä mahdolliset muut yhdistyksen toimintaan kuuluvat asiat. Noin kuukauden sijainen vastaa yksin koko toimistosta. Kesäsijainen osallistuu hallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin. Hakijoilta toivomme täysi-ikäisyyttä, protutoiminnan tuntemusta, yhteistyökykyä, itsenäisyyttä, toimisto-ohjelmistojen käyttötaitoja ja valmiutta yhdistyksen talousasioiden hoitamiseen. Järjestösihteeriä Vakinaiseen työsuhteeseen 7.8. alkaen. Työaika on 107,5 t /kk (keskimäärin 25 t/vko), joista pieni osa iltaisin tai viikonloppuisin. Palkka 1122,30/ kk. Järjestösihteerin toimenkuvaan kuuluvat koulutuksiin ja järjestön hallintoon liittyvät toimistotehtävät kuten ilmoittautumisten vastaanottaminen, osallistujalistojen ylläpito, postitukset, jäsenrekisterin hoitaminen jne., tiedusteluihin vastaaminen sekä yhteistyö yhdistyksen aktiivien sekä yhteistyökumppanien kanssa. Järjestösihteeri osallistuu hallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin. Hakijoilta toivomme täysi-ikäisyyttä, protutoiminnan hyvää tuntemusta, organisointikykyä, itsenäisyyttä, toimisto-ohjelmistojen käyttötaitoja, kykyä yhteistyöhön nuorten vapaaehtoisten kanssa sekä hyviä hermoja. Hakeminen tehtäviin: Hakemukset ja ansioluettelot on lähetettävä mennessä osoitteeseen Jos haluat liittää hakemukseesi todistusjäljennöksiä, voit toimittaa ne Prometheus-leirin tuki ry:n toimistolle, Aurorankatu 13 B 16, Hki viimeiseen hakupäivään mennessä. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, joka järjestetään 7.5. Helsingissä. Sama hakija voi hakea myös molempiin tehtäviin, jolloin järjestösihteerin työ alkaa Tällöin yksi hakemus riittää. Tiedusteluihin vastaavat järjestösihteeri Riikka Taavetti, , toimistosihteeri Eeva Kankainen, , puheenjohtaja Anna Vuorjoki, , Tuntuuko sinusta että olet pihalla protusta? Onko jaostotoiminta vain jotain salaperäistä säätöä? ktivisti-listalle! Tämä sähköpostilista tarjoaa mm. tietoa kokouksista ja yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista. Lähetä viesti otsikolla subscribe aktivisti osoitteeseen 15

16 Pientä rajaa Protu Allianssi-risteilyllä Okei, mä voin kirjoittaa tän jutun, jos mä voin tehdä sen gonzojournalimismina, sanoin, ja ajattelin selviäväni kuin koira veräjästä. Allianssi-risteily on tähän mennessä ollut aina joka toinen vuosi se vuoden absurdein tapahtuma: tylsää ja virallista ohjelmaa, nuorisotyöntekijöitä joiden ajatuksista nuoriso puuttuu kokonaan, hillitöntä ryyppäystä ja kaatuilua pitkin iltaa. Helppo homma, revittelen ja lässytän muutaman rivin, valitan järkevän ohjelman puuttumista ja mehustelen yksityiskohdilla. Esiintyjänäkin kuulemma Tommi Läntinen. Mutta. Tässä hommassa on nyt yksi ongelma: Allianssi-risteily oli tällä kertaa mielenkiintoinen, hyvin järjestetty, kouluttava ja kaikin puolin hauska ja hyödyllinen kaksikymmentuntinen. Joutuu järjestölaamanplanttu nielemään vielä sanojaan. Eli ei auta kuin käydä asiaan. Tiukat tsetit Seuraa faktoja: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on, kuten nimihirviöstäkin voi päätellä, kaikkien Suomen nuorisotyötätekevien ja nuortenjärjestöjen, ammattilaisten ja yhteenliittymien kattoelin. Allianssi koordinoi, politikoi, säätää ja kouluttaa. Kuulemma Allianssi lisäksi rakentaa kansalaisyhteiskuntaa ja edistää nuorten hyvinvointia olemalla nuorisotoiminnan näkijä, tekijä, yhdistäjä ja vaikuttaja. Ainakin säätämisen ja kouluttamisen, miksei politikoinninkin alle voi laskea joka toinen vuosi järjestettävän Allianssi-risteilyn. Konsepti on loistava: vuokrataan oma laiva viinihanoineen päivineen, täytetään se ääriään myöten nuorisotyöntekijöillä, nuorisopoliitikoilla, nuorisonäädillä ja vanhoilla sedillä, joilla on hämmentävän paljon sanottavaa nuorten asioista. Raahataan koko poppoo virumaan Tallinnan satamaan (ei maihinpääsyä, sori, eikä voittoa), hämmennetään kunnolla ja katsotaan, mitä tapahtuu. Tietyt kielet tietävät kertoa, että risteilyvuosina Allianssin talous on huomattavasti toisia vuosia paremmissa kantimissa... Allianssi-risteilyt ovat ikään kuin suomalaisen nuorisoskenen kuka kukin on; tapahtuma, jossa on oltava läsnä koska kaikki muutkin ovat, ja tämä ilman ironian häivääkään. Me olimme tehneet pohjatyömme kunnolla: meillä oli oma ohjelmanumero (nuoret tekijöinä nuorisotyössä), joka näkyi kätevästi ensimmäisenä kaikissa listoissa. Lisäksi puheenjohtajamme Anna Vuorjoki edusti meitä ja samalla oikeastaan koko kansalaisjärjestökenttää paneelissa vapaaehtoisten ja ammattilaisten tekemästä nuorisotyöstä. Nuoriso-ohjaajat kaatuilee pitkin lattioita Niinpä siis, näyimme ja edustimme kuten kuuluikin, ynnä nautimme ja kehitimme itsejämme ohjelmassa. Steen1 totesi päihdekasvatuksen ongelman olevan, että Sä et voi voittaa mielikuvaa viraston avulla ja valitteli krapulaansa, Titus Hjelm hälvensi saatanapalvontahysteriaa ja Olli Saarela kertoili mielenkiintoisesta uudesta nuorisotyölaista, joka lupailee mm. nuorisojärjestöjen valtionavustusten muuttamista entistä enemmän toimintapohjaisiksi. Mikä on toki kannaltamme miellyttävää. Suomeksi tuo tarkoittaa, että saatamme saada enemmän rahaa opetusministeriöltä, sillä meillä on jäsenmäärään ja palkattuun henkilökuntaan nähden huomattavan paljon toimintaa; koulutuksia, leirejä, paikallisryhmiä ja ties mitä kivaa. Ohjelma oli monipuolinen ja toimiva, ja antoi meille ajateltavaa ja tietoutta asioista. Kaikella on kuitenkin rajansa, paitsi ilmaisella viinillä laivan buffetissa. Illalta on mainittava kaksi hienoa hetkeä, että saadaan se gonzokin tänne mukaan. Allianssi-risteilyn esiintyjäksi oli erehtymättömällä maulla valikoitunut Tommi Läntinen, joka harva letti huojuen ja monitorin päältä kurkottaen viihdytti yleisöään Dancing Palacessa. Kuulimme hittien ohella myös uutta tuotantoa, kappaleen nimi oli Pientä rajaa ja kestoa subjektiivisen arvion mukaan noin 45 minuuttia, yleisön laulatuksineen päivineen. Pientä rajaa todellakin, Tommi, en olisi itse tainnut sitä sen paremmin sanoa. Toinen huippuhetki koettiin, kun nuoret, kimmoisat ja alati nälkäiset toimittajamme janosivat vielä yöelämän huvituksia puheenjohtajamme jo siirtyessä kohti lepotiloja. Ilmaisimme aikeemme lähteä vielä tarkastamaan diskoteekkia, johon aidosti kauhistunut vastaus kuului Mitä te nyt sinne menette? Siellä nuoriso-ohjaajat kaatuilevat pitkin lattioita. Ja näin todella oli. Sen alkaessa oli aika ladata seuraavaa päivää varten. 16 protu 2/2006

17 Partaesirippu Seuraava aamukin sitten sai, kuten sillä pahana tapana on. Loisteliaan aamiaisen kautta siirryimme keskustelemaan mediaväkivallasta. Siitä saimme aikaan jopa pienoisen riidan: missä kulkee ilmaisunvapauden ja lastensuojelun välinen raja kussakin tapauksessa? Saako televisiota syyttää lapsille koituvista haittavaikutuksista, vai pitääkö tuijottaa vain vanhempia? Voiko väkivaltaviihde aiheuttaa pysyviä traumoja? Vastauksista viis, merkillepantavaa on, että Allianssi-risteily onnistui herättämään ison liudan hyviä kysymyksiä pohdittavaksi ja vaikka lehdessä jatkokehiteltäväksi. Lisäksi se tarjosi näkökulmaa nuorisosektorin monenlaisiin puuhastelijoihin. Aikaisemmin koko partaesiripun takainen setäblokki on ollut helppoa sivuuttaa olankohautuksella: he eivät ole suhtautuneet meihin vakavasti, joten meidän ei ole tarvinnut suhtautua heihin. Ajat kuitenkin muuttuvat. Varovaisesti arvioiden tuntuisi siltä, että meidän pitkään saarnaamamme malli nuorista nuorisotyön ja omien harrastustensa aktiivisina tekijöinä ja suunnittelijoina on viimeinkin menossa läpi paksuihin kalloihin. Kun ei enää tarvitse olla niin kamalan oppositioissa kuin ennen, on helpompi tarkkailla muita ja kokea olevansa osa samaa monimuotoista porukkaa, vai miten Kaikki erilaisia kaikki samanarvoisia sloganit nyt menevätkään. Avartava kokemus, täytyy sanoa. Mutta eipä sillä, kyllä me vieläkin nuorimpia siellä olimme, ei pelkoa. Veikko Eranti Vpj Ice ice, baby! Mistä tietää olevansa laivalla? Paitsi ikkunasta näkyvästä jäästä ja taxfreessä kilisevistä pullorivistöistä voi autenttisen risteilytunnelman tunnistaa laivan tyylikkäästä sisustuksesta neonvaloineen ja kokolattiamattoineen ja siihen mätsaavista, erehtymättömällä maulla valituista hehkeämpääkin hehkeämmistä asukokonaisuuksista risteilyvieraiden yllä. Missä muualla voit nähdä unikkokuosisen hameen, röyhelöisen persikanvärisen (!) topin ja liian lyhyen farkkuhameen samalla silmäyksellä? Kun itse marssin seminaariohjelmaa seuraamasta nimikyltti rinnassa keikkuen laivan käytävällä, tuli vastaan jo neitejä valmiina ottamaan illan annista kaiken irti: paljettitopit, mustat korkkarit mustien sukkahousujen kera ja täysi sotamaalaus naamassa. Laivallehan ei voi lähteä ilman täyttä pikkumustavarustusta. Tulipahan nähtyä kerralla, mikä on kuuminta hottia nuorisotyöntekijöiden kevätmuodissa. Pikkureput Titus Hjelm Allianssiristeilyllä Veikko Eranti sentään näyttivät siirtyneen ajasta ikuisuuteen... Illalla diskoteekissä koko kansa sitten hyppi tasajalkaa deejiin spiikatessa ilmoille yleisön toivebiisin (!) Levoton tuhkimo. Ah sitä kasarirevittelyä, joka jatkui lattiallekaatuilun alkaessa legendaarisella Vanilla Ice:n helmellä Ice Ice Baby. Missä muualla voi tällaista hittimusaa enää kuulla yleisötilaisuudessa?! Olikin syytä antautua herra varapuheenjohtajan kanssa hillittömään joraukseen. Ja sotamaalauskin oli saatu käyttöön: naistenhuoneessa vieraillessani kuulin kahden viehättävän daamin huutelevan kopista toiseen: Sie niin olit metsällä, mie näin sen siun katseesta kun sie puhuit sille! En mie! En mie! Vappu Rautio 17

18 Yksityisyyttä ja yhteisyyttä kuinka tila vaikuttaa ihmiseen ja ihminen tilaan Teksti Vappu Rautio Kuvitus Mikko Neuvonen Venla Rossi tapasi viime numerossa sokean Tapion ja kirjoitti siitä, kuinka sokea ja näkevä kokevat ympäristön. Samalla he keskustelivat kaupunkien suunnittelusta. Molemmat aiheet voi nähdä myös ympäristöpsykologian tutkimuskohteina. Ja vaikka psykologia tuntuu nykyään olevan enemmän tai vähemmän vallannut arkipäivämme ja keittiömme, niin sanaa ympäristöpsykologia on ehkä harvempi kuullut. Ympäristöpsykologia tutkii nimensä mukaisesti ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Sen juuret ovat 1950-luvun Yhdysvalloissa ja Suomeen se saapui 70- luvulla. Aluksi ympäristöpsykologiasta kiinnostuttiin yliopistojen psykologian laitoksilla, mutta sittemmin tutkimusta on tehty paljon myös teknillisten korkeakoulujen arkkitehtuuriosastoilla. Vaikka ympäristöpsykologia siis on nuori tieteenala, se ei kuitenkaan lähtenyt kehittymään tyhjästä, vaan sen taustalla on tietoa monelta eri alalta, mm. havainto- ja kognitiivisesta psykologiasta, arkkitehtuurista, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta ja maantieteestä. Kaikki alkaa havainnosta Kulkiessamme kaupungilla havainnoimme koko ajan ympäristöämme. Osa näistä havainnoistamme on tietoisia, osa tiedostamattomia: saatamme esimerkiksi kiinnittää huomiota erityisen kauniisiin tai rumiin rakennuksiin - sellaisiin, jotka jotenkin erottuvat talojen massasta. Suurinta osaa näkemistämme autoista, taloista ja ihmisistä emme kuitenkaan erityisemmin huomaa tai pysty jälkikäteen palauttamaan mieleemme. Silti saatamme huomata tällaisetkin rakennukset, jos ne häviävät katukuvasta tai niitä jotenkin muutetaan. Venlan pohdinnat hänen tavatessaan sokean Tapion ovat hyvä esimerkki tästä: vasta kun joku ei näe sitä, mitä me näemme, tulemme tietoisiksi siitä. Kaiken kaikkiaan tämä huomaamattomuutemme on hyvin adaptiivista ihmiselle. Elämme maailmassa, joka on täynnä ärsykkeitä. Nähtävää, kuultavaa, tunnettavaa ja haistettavaa on niin paljon, että jos käsittelisimme tietoisesti aivoissamme tätä kaikkea, emme ehtisi paljon muuta miettiäkään. Niinpä toimimme ikään kuin automaattivaihteella luoviessamme jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin myös nämä tiedostamattomat asiat vaikuttavat siihen, toimintaamme. Yksi ensimmäisistä ympäristöpsykologisista tutkimuksista käsittelikin sairaalaympäristöä ja sen vaikutusta potilaiden sosiaaliseen toimintaan. Tutkimuksessa havainnoitiin potilaiden käyttäytymistä sairaalassa, ja huomattiin, että vaikka potilaat vaihtuivat jatkuvasti, sosiaalinen toiminta muodostui yhä uudelleen samoihin paikkoihin. Lopulta sairaalan sisustusta ja tilaratkaisuja muutettiin, ja näillä muutoksilla saatiin myös ihmisten käyttäytyminen muuttumaan. Ihminen ympäristössään Se, että ympäristön suunnittelulla voidaan vaikuttaa käyttäytymiseen, ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi vain passiivinen vastaanottaja. Myös ihmisen oma tausta ja ajattelu vaikuttavat siihen, mitä ja miten hän ympäristöstään havaitsee. Ääriesimerkki erilaisesta havainnoinnista voisi olla juuri sokea. Vaikka Venla ja Tapio liikkuvat samassa kaupungissa, he kokevat siitä hyvin erilaisia asioita - joskin havainnoissa on myös paljon samaa. Samalla tavalla kaikkien meidän aiemmat kokemuksemme ja kiinnostuksen kohteemme vaikuttavat siihen, mitä näemme ja näkemästämme tiedostamme. Autokauppias tai harrastaja huomioi autoja varmasti hyvin eri lailla kuin, minä jolle ne ovat vain eri- 18 protu 2/2006

19 värisiä liikkuvia möhkäleitä. Biologi tai puutarhuri saattaa nähdä harvinaisuuden siinä, missä minä näen rikkaruohon. Tavallinen keittiö näyttää hyvin erilaiselta ammattikokin, uusavuttoman tietokonenörtin tai konttaavan lapsen näkökulmasta. Toisaalta ihminen myös käyttää ympäristöään omien mielialojensa ja kognitiivisen toimintansa hallintaan. Luontomaiseman katselu rauhoittaa, ja oman huoneen sisustaminen itselle tärkeillä asioilla tuottaa kokemuksen omasta tilasta ja rauhasta. Tutun kaupan hyllyjärjestys auttaa muistamaan, mitä kaupasta pitää ostaa, jos miettii jo kauppalistaa tehdessään asiat oikeassa järjestyksessä. Yksityisyydestä yksinäisyyteen Eräs ihmisen mielen toiminnan keskeinen piirre on tasapainon löytäminen yksityisyyden ja itsenäisyyden sekä yhteisöllisyyden ja tarvitsevuuden välillä: tarvitsemme yksityisyyttä ja omaa rauhaa, mutta myös sosiaalisia suhteita ja muiden seuraa. Yksityisyyden kokemukseen liittyy myös henkilökohtaisen tilan käsite. Henkilökohtaisella tilalla tarkoitetaan ihmistä ympäröivää näkymätöntä tilaa, jolle tunkeutumisen ihminen kokee loukkaavana tai kiusallisena. Tämän meitä ympäröivän näkymättömän kuplan koko, laajuus tai muoto eivät ole vakioita, vaan ne vaihtelevat erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten seurassa ja erilaisissa tiloissa. Lisäksi eri ihmisillä saattaa olla lähtökohtaisesti erilainen tilan tarve. Esimerkiksi sukupuoli vaikuttaa henkilökohtaisen tilan tarpeeseen. Tutkimusten mukaan toisensa tuntevat ja toisistaan pitävät naiset toimivat lähempänä toisinaan kuin miehet. Merkitystä on myös toisen ihmisen sijoittumisella. Miehet kokevat keskimäärin kiusallisempana tai hyökkäävämpänä vastapäätä asettuvan ihmisen kun taas naisille viereen asettuminen on tunkeilevampaa. Myös kulttuuri vaikuttaa, eikä tarkkaan tiedetä, mistä erot alun perin johtuvat: opitaanko sovelias tilantarve sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vai onko se ainakin joltain osin synnynnäistä. Läheisemmät ihmiset päästetään luonnollisesti lähemmäs kuin tuntemattomat. Mitä virallisempi on suhde kahden toimijan välillä, sitä suurempi on välille tarvittava etäisyys. Mielenkiintoinen esimerkki on myös ihmisten käyttäytyminen kaupungeissa, joissa liikaa ihmisiä joutuu ahtautumaan pieneen ti- laan. Jatkuvasti kuulee puuskahdeltavan sitä, kuinka suomalaiset ovat juroja, koska eivät puhu toisilleen bussissa. Voidaan kuitenkin ajatella, että bussissa ja muissa pienissä tiloissa ihmiset joutuvat päästämään vieraat liian lähelle, jopa fyysiseen kontaktiin. Suojatakseen yksityisyyttään jää silloin ainoaksi keinoksi käyttäytyminen, jota sosiologiassa kutsutaan kohteliaaksi tarkkaamattomuudeksi: vaikka olemme lähellä muita, olemme ikään kuin emme huomaisi heitä jokainen tuijottaa ulos omasta junan ikkunastaan. Myös fyysinen ympäristö vaikuttaa henkilökohtaiseen tilaan. Tutkimuksissa on todettu mm. että miehet tarvitsevat enemmän tilaa matalassa huoneessa kuin korkeassa. Samaten kapeassa huoneessa tarvitaan enemmän henkilökohtaista tilaa kuin neliön muotoisessa. Asuntoa ostaessa kannattaisi siis ehkä sittenkin miettiä neliöhinnan lisäksi kuutiohintaa, ja kiinnittää myös huomiota asunnon muotoon ja pohjaratkaisuun. Ylipäänsä ahtaassa tilassa tai lähelle nurkkia sijoittuneen ihmisen tilantarve on suurempi kuin avarassa tilassa oleilevan. Tätä on helppo selittää sillä, että kun on mahdollisuus paeta läheisestä vuorovaikutuksesta, se ei tunnu niin tiiviiltä kuin silloin jos siihen on pakotettu. 19

20 Miten sitten tila ja ympäristö vaikuttaa Prometheusleirillä? Monet leirit järjestetään kovinkin vaatimattomissa olosuhteissa, ja usein kaikki erilaiset toiminnot tapahtuvat samassa tilassa: leiriläiset syövät, nukkuvat ja työskentelevät samassa tilassa koko viikon ajan. Leirin vetämisen kannalta on epäilemättä ensiarvoisen tärkeää, että tiimillä on jonkinlainen oma huone, jossa materiaalit voidaan pitää piilossa ja leiriä suunnitella ilman, että salaisuudet paljastuvat leiriläisille liian aikaisin. Kuinka paljon tällaisen oman tilan käyttö kuitenkin erottaa tiimiä ryhmänä leiriläisistä? Usein leiriläisillä toisaalta on päin vastoin mahdollisuus muodostaa oma tilansa omiin makuuhuoneisiinsa, jolloin tilanne ehkä tasapainottuu. Nykyään monilla leireillä leiriläiset majoittuvat työskentelytilan patjoilla. Tällöin tilan personointi leiriläisten identiteettiä ja yksityisyyttä tukevaksi ei onnistu. Tiiviisti ryhmäytyneellä leirillä ehkä ainoa mahdollisuus yksityisyyteen on juuri oma sänky ja sen ympärille järjestellyt omat tavarat. Leiriläisen kotiutumista leirille jo ensimmäisenä päivänä saattaa osaltaan vaikeuttaa se, että hänelle ei ole tullessa osoittaa omaa sänkyä, vaan tavarat joudutaan säilyttämään nurkissa ja kasaamaan joka aamu pois työskentelyn tieltä. Sama voi koskea tiimiläisiä: tiivis viikko saattaa tuntua entistäkin raskaammalta siksi, että mahdollisuutta yksityisyyteen ei juuri ole ellei muista välillä vetäytyä laiturin päähän tai keskelle metsää. Toisaalta saattaa käydä niinkin, että leiriläiset ottavat nukkumatilansa omaksi, ja tällöin saattaa päinvastoin käydä niin, että tiimi koetaan tunkeilijana tässä heidän omassa tilassaan päiväsaikaan. Neutraali maaperä tiimin ja leiriläisten välisten suhteiden muodostumiselle puuttuu, kun kaikki tilat ovat ensisijaisesti jomman kumman tiimin tai leiriläisten. Ahtauden merkitys henkilökohtaiselle tilalle on ehkä syytä myös pitää mielessä. Useat leiripaikkamme ovat pieniä, mutta toisaalta ulkotilan käyttö toki laajentaa mahdollisuuksia. Kovin sateisella tai muuten huonosti ulkoiluun soveltuvalla säällä toisaalta saattaa olla hyvä pitää mielessä, että tilan tarve voi kasvaa, kun kaikki joutuvat viettämään tuntikausia hyvinkin pienessä tilassa. Tilan tarve leirillä toteutuuko yksityisyys? Yhteisöllisyys ja tilat Protussa Ylipäänsä leimallista Protun toiminnalle on kuitenkin se, että meillä ei juurikaan ole yhteisiä, vakiintuneita tiloja. Monesti olen ihmetellyt kykyämme asettua tiiviisiin keskusteluihin ja muodostaa tiiviitä yhteisöjä mitä kummallisimmissa tiloissa: välillä tuntuu, että vaikka koulutuksen kotiryhmälle annettaisiin tilaksi siivouskomero, se ei lainkaan haittaisi tutustumista ja työntekoa. Liekö syynä yhteinen vahva sitoutuminen tavoitteisiin ja ryhmän toimintaan? Myös leiritoiminnassa leimaavaa on se, että leirejä järjestetään hyvin erilaisissa paikoissa, joissa kaikissa olemme vain vieraita, vuokraajia. Prometheus-leiri on kuitenkin jotain tunnistettavaa, oli se sitten pienessä mummonmökissä, isolla maatilalla, laivassa, metsässä tai vaelluksella. Soihdun perustamista voidaankin pitää hyvin merkityksellisenä asiana yhdistyksellemme: vihdoin meillä on yhteinen tila, jonka sisustuksella ja aktiviteeteilla voidaan ilmentää yhdistyksen ja meidän protujen ominaispiirteitä. Kuinkahan paljon leirien yhtenäisyyttä lisäisi oman leirikeskuksen hankkiminen? Entä helpottaisiko alueellisuuden toteutumista ja paikallisryhmien toimintaa, jos Protu-kahviloita olisi muuallakin Suomessa? 20 protu 2/2006

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot