Esimerkkejä eri maakaasujen koostumuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimerkkejä eri maakaasujen koostumuksista"

Transkriptio

1 Esimerkkejä eri maakaasujen koostumuksista Kenttä Venäjä Saksa USA Hollanti Norja Urengoi Goldenstedt Kansas Groningen Troll Metaani CH 4 98% 88,0% 84,1% 81,3% 93,2% Etaani C 2 H 6 0,8% 1,0% 6,7% 2,8% 3,7% Propaani C 3 H 8 0,2% 0,2% 0,3% 0,4% 0,4% Butaani C 4 H 10 0,02% 0,4% 0,5% Typpi N 2 0,9% 10,0% 8,4% 14,3% 1,6% Hiilidioksidi CO 2 0,1% 0,8% 0,8% 0,9% 0,6% kuva 1.1

2 Eräiden kaasujen tiheys sekä suhteellinen tiheys Molekyyli Moolin massa Tiheys Suhteellinen kaava g/mol kg/m 3 tiheys Metaani CH 4 16,4 0,72 0,56 Eteeni C 2 H 4 28,05 1,26 0,98 Etaani C 2 H 6 30,07 1,35 1,05 Propeeni C 3 H 6 42,08 1,91 1,48 Propaani C 3 H 8 44,10 2,01 1,56 Butaani C 4 H 10 58,12 2,71 2,10 Vety H 2 2,02 0,09 0,07 Typpi N 2 28,01 1,25 0,97 Happi O 2 32,00 1,43 1,11 Ilma - 28,96 1,293 1,00 kuva 1.2

3 Polttoaineiden lämpöarvoja Maakaasu Propaani Kevyt pö Raskas pö Tiheys 0,72 kg/m 3 2,01 kg/m 3 0,85 kg/dm 3 0,96kg/dm 3 Ylempi MJ/m 3 n 39,8 101,2 lämpöarvo MJ/kg 55,3 50,3 44,6 44,4 Tehollinen MJ/m 3 n 36,0 93,0 lämpöarvo MJ/kg 50,0 46,0 42,7 40,6 kwh/kg 13,9 12,8 11,8 11,3 kwh/m 3 n 10,0 28,8 kuva 1.3

4 Maakaasun savukaasujen vesikastepisteen riippuvuus ilmakertoimesta KASTEPISTE ( C) ,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 ILMAKERROIN kuva 1.4

5 Kaasujen luokittelu Kaasuryhmät ja alaryhmät Ylempi Wobbe-arvo, MJ/m3 (lämpötila 15 C ja paine 1013,25 mbar) Minimi Maksimi Ensimmäinen kaasuryhmä 22,4 24,8 - alaryhmä a Toinen kaasuryhmä 39,1 54,7 - alaryhmä H 45,7 54,7 - alaryhmä L 39,1 44,8 - alaryhmä E 40,9 54,7 Kolmas kaasuryhmä 72,9 87,3 - alaryhmä B/P 72,9 87,3 - alaryhmä P 72,9 76,8 - alaryhmä B 81,8 87,3 kuva 1.5

6 Kaasujen ominaisuuksia Metaani Propaani Butaani Molekyylikaava CH 4 C H 3 8 C H 4 10 Molekyylipaino, kg/mol 16,04 44,09 58,12 Tiheys, kg/m3n 0,72 2,01 2,70 (kaasumaisena normaaliolotilassa) Suhteellinen tiheys 0,56 1,56 2,08 (ilma 1,293 kg/m n) 3 kaasumaisena Kiehumispiste (atm), C -161,5-42,1-0,5 Tehollinen lämpöarvo, kwh/m3 10,0 26,0 34,1 kwh/kg 13,9 12,8 12,7 MJ/m 3 n 36,0 93,6 122,8 MJ/kg 50,0 46,3 45,7 Kinem. viskositeetti, m 2/s 14,5 3,7 2,6 Syttymislämpötila, C Wobbe-arvo (teholl.), 47,6 75,0 85,8 MJ/m n Teoreettinen palamislämpötila ilmassa, C (Lambda = 1,0) Palamiosnopeus ilmassa, cm/s Palamisilman tarve (Lambda = 1,0), m3n/m3n kaasua 9,6 24,3 32,0 kuva 1.6

7 Maakaasun ja nestekaasujen syttymisrajat Til-% kaasua ilmassa/hapessa ilmassa 20 C Ilmassa 200 C Hapessa 20 C Metaani CH 4 5,0 15,0 4,2 14,7 5,0 60,0 Propaani Butaani C H 3 8 2,1 9,3 1,9 9,4 2,3 55,0 C H ,8 8,4 1,5 7,9 1,8 49,0 kuva 2.1

8 Metaanin syttymisrajat ilmainerttikaasuseoksessa metaani [vol %] inerttikaasu [vol %] CO 2 N ilma [vol %] kuva 2.2

9 Kaasun virtaus- ja palamisnopeuden vaikutus liekin vakauteen VIRTAUS- NOPEUS PALAMIS- NOPEUS HYVIN PALAVA LIEKKI VIRTAUS- NOPEUS PALAMIS- NOPEUS LIEKKI IRTOAA VIRTAUS- NOPEUS PALAMIS- NOPEUS LIEKKI VETÄYTYY kuva 2.3

10 Maakaasun palaminen, ilmantarve ja palamistulokset Hiilivetyjen palamisprosessissa vety yhtyessään happeen muodostaa vettä ja hiili puolestaan yhtyessään happeen hiilidioksiidia. Metaani: CH 4 + 2O 2 > CO 2+ 2H2O 1 mol + 2 mol > 1 mol + 2 mol 16 g + 64 g > 44 g + 36 g 1 kg + 4 kg > 2,75 kg + 2,25 kg Edellisen perusteella voidaan laskea minimi ilmantarve (L ). min Ilman koostumus on: Happea 20,9 til-% (= 23,1 p-%) Typpeä 79,1 til-% (= 76,9 p-%) L min = 4 kg 0,231 l = 17,3 kg/kg metaania Tästä määrästä on 4 kg happea ja 13,3 kg typpeä. Kun tiheydet tunnetaan, voidaan laskea tilavuusvirrat: 1 m 3 (0,72 kg) metaania tarvitsee ilmaa teoreettiseen palamiseen: 0,72 x 17,3 kg / 1,293kg/m 3 = 9,6 m3 Tästä määrästä on 2 m 3 happea ja 7,6 m 3 typpeä. Palamistuloksena syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä. Poltettaessa 1 m 3 metaania käyttäen teoreettista ilmamäärää saadaan: hiilidioksidia 1 m 3 (= 2,0 kg) vesihöyryä 2 m 3 (= 1,6 kg) Lisäksi savukaasujen mukana on ilman mukana tullut typpi 7,6 m 3 (= 9,5 kg) kuva 2.4

11 Ilmankertoimen vaikutus maakaasun palamishyötysuhteeseen HYÖTYSUHDE % SAVUKAASUN LÄMPÖTILA ,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 ILMAKERROIN kuva 2.5

12 Happi-, hiilidioksidi- ja häkäpitoisuuksien riippuvuus ilmankertoimesta CO2 -pitoisuus alenee epätäydellisen palamisen vuoksi CO CO % CO2 CO2 -pitoisuus pienenee savukaasun happiylijäämän kasvaessa CO-muodostus huonon sekoittumisen johdosta O2 STÖKIÖMETRINEN PISTE O2 kuva 2.6

13 Ilmakertoimen määrittäminen CO 2 ja O 2 -pitoisuuden avulla Palamisilman ilmakertoimen ja savukaasujen hiilidioksidi- ja happipitoisuuden välillä vallitsee suora yhteys seuraavasti: ja CO 2 = 1+ O 2 21 O 2 V tr min L min, missä CO 2 max CO 2 O 2 til % til % til % -pitoisuuksia kuivissa savukaasuissa V tr min m 3/m3 - kuivien savukaasujen teoreettinen määrä (stökiömetrinen palaminen) L min m 3 /m 3 - teoreettinen palamisilman tarve Esimerkiksi metaanille yllämainitut yhtälöt näyttävät seuraavilta, kun mitattu CO -pitoisuus on 10,5 til-% ja O -pitoisuus 2,2 til-% ,7 10,5 8,6 = 1 CO 2 1,1 10,5 9,6 2, ,2 8,6 = 1 O 2 1,1 9,6 kuva 2.7

14 Eri polttoaineiden savukaasujen ominaisuuksien vertailu (Stökiömetrinen palaminen; ilmakerroin = 1,0) Maakaasu Propaani Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Tiheys Kaasu, kg/m3n 0,72 2,01 Öljy, kg/m3 n 0,85 0,96 Tehollinen lämpöarvo Kaasu, MJ/m3n 36,0 93,6 Öljy, MJ/kg 42,7 40,6 Teoreettinen palamisilman tarve m 3/m3 9,6 24,3 m 3 /kg 13,4 12,1 11,2 10,7 Teoreettinen savukaasumäärä - kuiva m3/m 38,6 8,6 22,3 m3/kg 12,0 11,1 10,5 10,0 - kostea m3/m3 10,6 26,2 m3/kg 14,7 13,0 12,0 11,3 m3/kwh 1,06 1,00 1,01 1,0 CO max 2 - kuiva til-% 11,7 13,8 15,4 16,0 - kostea til-% 9,5 11,6 13,5 14,1 H O max 2 til% 19,0 15,5 12,5 11,0 kuva 3.1

15 Vertailu tulitorvi-tuliputkikattilan eri osissa tapahtuvasta lämmön siirrosta maakaasu- ja öljypoltossa 1500 SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA ( C) 9% 8% POR 4% 5% 10% MAAKAASU SAVUKAASUHÄVIÖ EKONOMAISERI 3-VETO 1000 MAAKAASU 29% 37% 2-VETO 500 POR 54% 44% TULIPESÄ 0 LIEK- KI TULI- PESÄ 2- VETO 3- VETO EKO kuva 3.2

16 Kattilan energiavirrat Q sk Savukaasuhäviö Kattilasta saatu hyötyenergia Q H PALUU VESI LÄMMIN VESI Q T Kattilaan tuotu lämpöenergia Q E Säteily-, konvektio- ja johtumishäviöt kuva 3.3

17 Maakaasuputkistojen jaottelu Teollisuus Voimalaitos Siirtoputkisto Paineenvähennysasema Käyttöputkisto Paineenvähennysasema Paineenvähennysasema Kaukolämpökeskus Teollisuus Elinkeinon harjoittaja Jakeluputkisto Pienteollisuus Jakeluputkisto Lämpökeskus Kotitaloudet kuva 4.1

18 Kaasuputki suojaputken sisällä Yhtenäinen vapaasti tuulettuva suojaputki Kaasuputki Tekninen tila Väliseinä Saarekekeittiö Väliseinä Huone Kaasu Venttiili Kaasuputki Kaasuliesi Kaasuletku Pikaliitin itsesulkeutuvalla venttiilillä (lisäksi suositellaan käsiventtiiliä) Kaasulaite Yhtenäinen vapaasti tuulettuva suojaputki Kaasuputki voidaan johtaa liedelle tai muulle kaasu-laitteelle myös kattorakenteessa käyttämällä yhtenäistä ja vapaasti tuulettuvaa suojaputkea. kuva 4.2

19 Esimerkki kaasuputkiston mitoitustaulukosta Kupariputken tehokapasiteetit putken pituuden funktiona Putkiston kapasiteetti (kw) 25mbar Putkiston kapasiteetti (kw) 50mbar Putkiston kapasiteetti (kw) 150mbar Putken nimellis- Putkiston pituus (m) Putken nimellis- Putkiston pituus (m) Putken nimellis- Putkiston pituus (m) suuruus suuruus suuruus Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu kuva 4.3

20 Muovisten kaasuputkistojen kokotaulukko ja seinämän paksuudet (SDR 11) Nimelliskoko DN/ulkohalkaisija mm Seinämän paksuus (minimi) mm 3,0 3,0 3,0 3,0 3,7 4,6 5,8 6,8 8,2 10,0 11,4 12,7 14,6 16,4 18,2 20,5 22,7 25,4 28,6 32,3 36,4 40,9 45,5 50,9 57,3 Värillä on korostettu yleisesti käytössä olevat putkikoot. kuva 4.4

21 Teräksiset kaasuputkistot Putkikoot ja seinämän pienin sallittu nimellispaksuus: nimellissuuruus ulkohalkaisija seinämän pienin sallittu nimellispaksuus ferriitiset teräkset ruostumattomat teräkset DN mm mm mm 15 21,3 2,0 2, ,9 2,3 2, ,7 2,6 2, ,4 2,6 2, ,3 2,6 2, ,3 2,9 2, ,1 2,9 2, ,9 3,2 2, ,3 3,6 2, ,7 4,0 3, ,3 4,5 3, ,1 5,0 3, ,0 5,6 4, ,9 6,3 kuva 4.5

22 Rakentamislupa ja tarkastus Käyttöpaine (bar ylipainetta) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Tarkastuslaitoksen tarkastus Putkidimensio DN Ei rakentamislupaa eikä tarkastusta, jos käyttölaitteiden teho alle 1,2 MW kuva 4.6

23 Hyväksyttyjen kaasuasennusliikkeiden vastuuhenkilöiden pätevyysluokat Luokka Luokka A Laaja Luokka C Rajoitettu Luokka P Pienasennukset Pätevyys Nestekaasun asennus- ja huoltotyöt. Maakaasun käyttöputkiston ja käyttölaitteiden asennus- ja huoltotyöt Kaasumaisen nestekaasun putkistojen ja käyttölaitteiden asennus- ja huoltotyöt, kun käyttölaitteiden yhteinen nimellinen polttoaineteho on enintään 500 kw sekä kaikki nestekaasupulloasennukset. Maakaasun käyttöputkistojen ja käyttölaitteiden asennus- ja huoltotyöt, kun käyttölaitteiden yhteinen nimellinen polttoaineteho on enintään 500 kw. Nestekaasun kiinteät asennukset ja niihin liittyvät huoltotyöt, kun käyttölaitteistoon liitetyissä nestekaauspulloissa nestekaasun määrä on enintään 25 kg. kuva 4.7

24 Numero / ASENNUSLIIKKEEN TODISTUS MAAKAASUN KÄYTTÖPUTKISTON JA SIIHEN LIITETTYJEN KAASULAITTEIDEN ASENNUKSESTA TIEDOT KOHTEESTA: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Yhteyshenkilö: Puhelinnumero: Laitteiston liitäntäteho kw: Asentaja: KOHTEEN KUVAUS: Asennusliikkeen vastuuhenkilönä vakuutan, että edellä yksilöity maakaasun käyttöputkisto ja siihen liitetyt kaasulaitteet on asennettu, koekäytetty ja koestettu voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Päiväys: Asennusliikkeen nimi: Vastuuhenkilön allekirjoitus: Nimenselvennys: kuva 4.8

25 Putkiston vähimmäispeitesyvyyksiä eräissä kohteissa Minimi- peitesyvyys, m Maasto tai erityiskohteet Viljellyt, viljelyskelpoiset tai kuivatettavat alueet... 1,20 Rautatien alitus maanpinnasta mitattuna... 1,35 Rautatien alitus ojan pohjasta mitattuna... 0,80 Moottori-, moottoriliikenne-, valta- ja kantateiden sekä muiden raskaasti liikennöityjen teiden ja katujen alitus... 1,35 Muiden teiden ja katujen alitus... 1,00 Teiden ja katujen alitus ojan pohjasta mitattuna... 0,80 Purojen ja ojien alitus niiden peratusta pohjasta mitattuna... 0,60 kuva 5.1

26 Kaasuputken asentaminen, suojaaminen ja merkitseminen lopputäyttö kaivumaalla tai soralla tai murskeella 0/32 mm merkintänauhat asfaltti n. 700 muut kaapelit min min suojalaatta tankkausaseman kaapelit ja niiden suojaputket kaasuputki kaasuputki 300 alkutäyttö hiekka, kivetön kaivumaa tai sora 0/20 mm asennusalusta hiekka suodatinkangas * salaojasora * * tarvittaessa 150 kaasuputket voidaaan suojata myös suojaputkilla kuva 5.2

27 Esimerkkejä maanalaisen, alle 4 barin kaasuputken vähimmäisetäisyyksistä ASUTTU TAI KOKOONTUMISEEN TARKOITETTU RAKENNUS 1m Merkintänauha Yhdensuuntainen kaapeli Risteävä kaapeli 0,1 m Kaasuputki 0,1 m Putki tai jokin muu ulkopuolinen rakenne, joka risteää kaasuputken kanssa Paineeton viemäri tai suljettu putkikanava, joka risteää kaasuputken kanssa 0,2m 0,3m Ilmaisinlanka 0,1m Peitesyvyys 0,8 tai 1,0 m 0,5 m Yhdensuuntainen paineeton viemäri tai suljettu putkikanava Kaasuputken kanssa yhdensuuntainen putki tai jokin muu ulkopuolinen rakenne 0,2 m 1m kuva 5.3

28 Kaasuliittymä, pv-laitteisto sisällä Apuvaroventtiilin ulospuhallusputki Yhdistetty suodatin, paineensäädin, turvasulku ja varoventtiili Läpivienti Sulkuventtiili Pääsulkuventtiili Määrämittaus 1m Muuntoliitin muovi/teräs Vaihtoehtoinen paikka pääsulkuventtiilille 1m kuva 7.3a (kuva 5.4) 1m Vaihtoehtoinen reitti Pääsulkuventtiili on sijoitettava vähintään 2m:n päähän rakennuksesta maan pintaan ulottuvalla karalla varustettuna.

29 Esimerkki muovisesta nousuputkesta ja sen rakenteesta Korroosiosuojattu teräsputki 2 Pääsulkuventtiili 3 Muutoskappale 4 Korroosiosuojattu suojaputki 5 PE 100 -putki 6 Kulma > 0,2 m 5 6 kuva 5.5

30 Maakaasuputken johtaminen ulkoseinän läpi Kaasuputki 2 Suojaputki 3 Tiivistysmassa 4 Joustava tiiviste tai tiivistysmassa 5 Mahdollinen täytemassa 4 2 kuva 5.6

31 Esimerkkejä sulkuventtiilien sijoittamisesta KL D D KL D KL Venttiilit Sisätiloissa oleva käyttöputkisto varustetaan kaasu käyttöön hyväksytyillä sulkuventtiileillä vähintään seuraavasti (kuva): Pääsulkuventtiili A A E C D E KL D KL A ja B (KL = kaasulaite) a) sulkuventtiili kuhunkin asuntoon, teollisuustilaan tai niitä vastaavaan omaan huonetilaan tulevaan kaasuputkeen, jos tilassa on kaasulaitteita kaksi tai useampia. Venttiili sijoitetaan välittömästi putken sisääntulo läpiviennin jälkeen kuitenkin niin, ettei se sulje muihin tiloihin johtavaa kaasuputkistoa. b) sulkuventtiili ennen paineenvähennyslaitteistoa ja/tai kaasun määrämittaria, elleivät ne sijaitse samassa huonetilassa välittömästi kohdassa a) mainitun sulkuventtiilin jälkeen. c) sulkuventtiili paineenvähennyslaitteiston ja/tai määrämittarin jälkeen. Jos kaasulaitteita on vain yksi ja se sijaitsee samassa huonetilassa kuin paineensäädin tai määrämittari, venttiiliä ei tarvita. d) sulkuventtiili ennen kunkin kaasulaitteen liitäntää. e) lisäksi suositellaan linjasulkuventtiileitä pitkien haaraputkien alkuun. kuva 5.7

32 Esimerkki käyttöputkiston ja venttiileiden sijoittamisesta Kaasuputki räystään alla Kaapissa pikaliitin, jossa venttiili D D A B C E E E D D Pääsulkuventtiili kotelossa Kaasupistoke jossa venttiili D kuva 5.8

33 Merkintäpaalu 140 mm 60 mm mm mm ~1 000 mm Merkintäpaalu Maanpinta Apumerkintäpaalu Jakeluputkiston merkintäpaalu kuva 6.1

34 Merkintäkilpi 140 mm 1 2 Maakaasu mm 60 mm Maakaasu 85 mm Siirtoputkiston merkintäkilven koko on 200 mm x 140 mm. Jakeluputkiston merkintäkilven koko voi olla sama tai vaihtoehtoisesti pienempi, esimerkiksi 85 mm x 60 mm. Keltaiseen merkintäkilpeen tehdään mustin kirjaimin seuraavat merkinnät: 1. teksti Maakaasu tai Naturgas 2. putken nimelliskoko (esim. DN 500 tai PEH 110) 3. kilven sivupoikkeama putkesta metreinä, jos sitä ei voida sijoittaa suoraan putkilinjan kohdalle. Sivupoikkeama merkitään putken sijaintipuolelle. Jos kilpi sijoitetaan talon seinään, merkitään kilpeen putken kohtisuoraetäisyys merkintäkilvestä ja nuolella virtaussuunta. 4. kilven järjestysnumero ja/tai kilometrilukema, josta ilmenee merkin sijainti 5. putkiston käytöstä vastaavan toiminnanharjoittajan nimi ja puhelinnumero. Tarvittaessa kilpeen voi merkitä myös muita putken sijaintia ilmaisevia tietoja. kuva 6.2

35 300 mm Kaivukieltotaulu Maakaasu Maankaivutyöt on kielletty 5 m lähempänä kaasuputkea ilman putkiston omistajan lupaa. 300 mm Kaivukieltotaulun koko on 300 mm x 300 mm. Kilpi on keltainen ja tekstin väri musta. Taulussa on 1. teksti MAAKAASU 2. kaivukieltoteksti 3. putkiston käytöstä vastaavan toiminnanharjoittajan nimi ja puhelinnumero. Jakeluputkistossa käytettävän kaivukieltotaulun mitat voivat olla pienemmät, esimerkiksi 150 mm x 200 mm. 300 mm Maakaasu 300 mm kuva 6.3

36 Varoitusnauha 100 mm MAAKAASU MAAKAA kuva 6.4

37 Ilmaisutaulu vesistöjen alituksissa b MAAKAASU 500 mm a Vesistön alituksesta kertovan keltaisen ilmaisutaulun ohjemitat ovat vesistöalueen leveyden mukaan seuraavat: Vesialueen leveys m Taulun sivujen pituudet a x b mm alle x x x yli x Taulun tukipuissa on vuorotellen 500 mm pitkiä keltaisia ja mustia raitoja siten, että lähinnä taulua on keltainen raita. Ilmaisutaulun musta teksti on joko MAAKAASU tai NATURGAS ja tekstin koko riippuu taulun koosta seuraavasti: Taulun koko, mm Maakaasu, mm Naturgas, mm 600 x x x x x x x x x x x x kuva 6.5

38 Asemien tunnuskilvet 600 mm 600 mm MAAKAASUN PAINEENVÄHENNYSASEMA Nimi Omistajan nimi ja puhelinnumero 450 mm MAAKAASUN VENTTIILIASEMA Nro ja nimi Omistajan nimi ja puhelinnumero kuva 6.6

39 Asemien varoitus- ja kieltokilpi 600 mm RÄJÄHDYSVAARA! Tupakointi ja avotulenteko KIELLETTY Kipinänmuodostusta vältettävä 450 mm kuva 6.7

40 Paineenvähennysaseman pääsulkuventtiilin tunnuskilpi 350 mm MAAKAASU PÄÄSULKUVENTTIILI 210 mm kuva 6.8

41 Venttiilin tunnuskilpi 85 mm MAAKAASU 210 mm kuva 6.9

42 Ex-tilojen varoitusmerkki Ex Varoitusmerkki on kolmion muotoinen ja siinä on mustat kirjaimet, keltainen tausta ja musta reunus. Keltaisen osuuden on peitettävä ainakin 50 prosenttia merkin alasta. kuva 6.10

43 Esimerkki paineensäätö- ja määrämittaus laitteiden kytkennästä sekä varusteista 3 1 Pääsulkuventtiili PG teräs PG 4 2 Sulkuventtiili 3 Paineensäätölaitteisto 4 Kaasumäärämittari (sis. mahdolliset paine- ja lämpötilamittaukset) 5 Tyhjennyshde 6 Mahdollinen ohituslaitteisto (sama turvalaitevarustus) muovi teräs tai muovi >1m kuva Pääsulkuventtiili 2 Sulkuventtiili 3 Paineensäätölaitteisto 4 Kaasumäärämittari (sis. mahdolliset paine- ja lämpötilamittaukset) 5 Tyhjennyshde 6 Mahdollinen ohituslaitteisto (sama

44 Paineensäätöön liittyvät painekäsitteet p 1 = paineensäätimelle tulevan kaasun paine (tulopaine) Paine p 2 = p 22 = paineensäätimeltä lähtevän kaasun paine (säätöpaine) varasäätimen säätöpaine P 1 p 3 = turvasulkuventtiilin toimintapaine (sulkeutumispaine); p 31 aina, p 32 on harvinainen P 41 P 42 P 31 P 22 P2 p 4 = apuvaroventtiilin toimintapaine (avautumispaine); on joko suurempi (p 41 ) tai pienempi (p 42 ) kuin turvasulkuventtiilin sulkeutumispaine p 31 P 32 p 4 (p 41, p 42 ) p 1 p 2 (p 22 ) p 3 (p 31, p 32 ) kuva 7.2

45 Kaasuliittymä, pv-laitteisto sisällä Apuvaroventtiilin ulospuhallusputki Yhdistetty suodatin, paineensäädin, turvasulku ja varoventtiili Läpivienti Sulkuventtiili Pääsulkuventtiili Määrämittaus 1m Muuntoliitin muovi/teräs Vaihtoehtoinen paikka pääsulkuventtiilille 1m kuva 7.3a (kuva 5.4) 1m Vaihtoehtoinen reitti Pääsulkuventtiili on sijoitettava vähintään 2m:n päähän rakennuksesta maan pintaan ulottuvalla karalla varustettuna.

46 Kaasuliittymä, pv-laitteisto ulkona Läpivienti Sulkuventtiili Liittymäkotelossa: Pääsulkuventiili Suodatin Paineensäädin, turvasulku ja varoventtiili Määrämittaus 1 m Muuntoliitin muovi/teräs 1 m kuva 7.3b

47 Tekninen tila Kaasuputken vienti keittöön verholaudan alla 2100 (2400) 1800 (2100) 2200 Puhelin Antenni Palamisilma 1800 Tuloilma-aukko Poistoilmaaukko Sähkökeskus Lämmityskattila Lattiakaivo Vesimittari Maakaasumittari Paineensäätö- ja turvasulkuventtiili Oviaukko 900 x 2000 DN 25 DN 32 Pääsulkuventtiili kuva 7.4

48 Tulopaine enintään 1 bar, yksi turvalaite: turvasulkuventtiili tai varasäädin Turvasulkuventtiili ja paineensäädin Varasäädin ja paineensäädin kuva 7.5

49 Tulopaine 1 4 bar, yksi turvalaite ja apuvaroventtiili Turvasulkuventtiili, paineensäädin ja apuvaroventtiili Varasäädin, paineensäädin ja apuvaroventtiili kuva 7.6

50 Tulopaine 1 4 bar, kaksi turvalaitetta Kaksi turvasulkuventtiiliä ja paineensäädin Turvasulkuventtiili, varasäädin ja paineensäädin kuva 7.7

51 Tulopaine yli 4 bar, kaksi turvalaitetta ja apuvaroventtiili Kaksi turvasulkuventtiiliä, paineensäädin ja apuvaroventtiili kuva 7.8

52 Mitatun maakaasumäärän muuntaminen normaaliolotilaan p + 1,01325 bar 273,16 ºK 1 V n = Vx x x 1,01325 bar t + 273,16 K K V n = kaasumäärä normaaliolotilassa V = kaasumäärä mittausolotilassa p = mitattavan kaasun paine (ylipainetta) t = mitattavan kaasun lämpötila K = kokoonpuristuvuuskerroin p = 1 bar, K = 0,998 p = 4 bar, K = 0,991 kuva 8.1

53 CE-merkintä ja muut merkinnät CE-merkintä muodostuu kirjaimista "CE" oheisen kuvan mukaisesti: CE-merkintään liitetään tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavan ilmoitetun tarkastuslaitoksen tunnusnumero. Kaasulaitteessa tai sen arvokilvessä on oltava CEmerkintä ja seuraavat tiedot: valmistajan nimi tai tunnus, kaasulaitteen kauppanimi, mahdollisen sähkösyötön tyyppi, laiteluokka, CE-merkin kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa. Asennuksessa tarvittavat tiedot voidaan lisätä laitetyypin mukaisesti. Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kuvan mittasuhteita. CEmerkinnän osien on oltava samankorkuisia. Korkeuden tulee olla vähintään 5 mm. kuva 9.1

54 Atmosfääripoltin Poltinpää Sekoituskurkku Sytytyskärjet (tai sytytyspoltin) Polttimen ohjaus- ja valvontalaitteisto Sulkuventtii (magneettiventtiili) Paineensäädin Suodatin Painekytkin Sulkuventtiili Kaasu Ensiöilma Lisäilma Paloportit Kaasu kuva 9.2

55 Puhallinpoltin Puhallin Ilman säätöventtiili Kaasusuutin Patolevy, sekoitus Takaisinkiertovirtaus Palopää Ilman sisääntulo Kaasu Kaasun säätöventtiili kuva 9.3

56 Puhallinpolttimen vähimmäisvarustus 9 Kaasu PG 1 M M2 8 6, 10 7, 10 M3 10 PI b) a) 1 Käsikäyttöinen sulkuventtiili 2 Painemittari 3 Suodatin 4 Paineensäädin 5 Kaasunpainekytkin 6 Sulkuventtiili 7 Säätöventtiili 8 Sytytyslaite 9 Liekinvalvontalaite 10 Esisäätölaite 11 Puhaltimen valvontalaite 12 Ilmavirtauksen alarajakytkin 13 Ilmavirtauksen ylärajakytkin M1 Tulopaineen mittauspiste M2 Säätöpaineen mittauspiste M3 Poltinpään mittauspiste a) Vähimmäisvarustus typpitestausta varten b) Polttimen varustus kuva 9.4

57 Erillisellä sytytyspolttimella varustetun kaasupolttimen varustus PG PI L 4 5a 7a 7b PG PG PI L a 5b 6a 6b 10 PI H SW PI L 1 Pääsulkuventtiili 2 Suodatin 3 Painemittausliitäntä 4 Paineensäädin (tarvittaessa) 5 a, b Kaasunpainekytkimet 6 a, b Pääkaasun sulkuventtiilit 7 a, b Sytytyskaasun sulkuventtiilit 8 Liekinvalvontalaitteisto 9 Sytytyslaitteisto 10 Tehonsäätöventtiili (kaasu) 11 Palamisilman säätö- ja ohjauslaitteisto 12 Palamisilman minimipainekytkin (puhaltimen valvontalaite) 13 Pääpoltin 14 Sytytyspoltin 15 Polttimen mahdollinen asentokytkin kuva 9.5

58 Automaattisten sulkuventtiilien varustus ja tiiviysluokat Polttoaineteho Esituuletuksella Ilman esituuletusta kw Pääkaasu Sytytyskaasu Pääkaasu Sytytyskaasu 10 % >10 % 10% >10 % 70 2 x B B *) 2 x B 2 x A tai A **) 2 x A 2 x B + VIP > x A 2 x A 2 x A 2 x A + VP 2 x A 2 x A x A + VP 2 x A 2 x A 2 x A + VP 2 x A 2 x A VP = venttiilien tiiviydentestausjärjestelmä *) Kolmannen kaasuryhmän kaasuille: vaaditaan 2 kpl B-luokan venttiiliä **) Kolmannen kaasuryhmän kaasuille: vaaditaan 2 kpl A-luokan venttiiliä kuva 9.6

59 Automaattinen tiiviydentestausjärjestelmä Automaattinen vuodonilmaisinlaitteisto (3) käsittää automaattisten sulkuventtiilien (1 ja 2) väliin asennetun pienen kompressorin, joka paineistaa kasupolttimen esituuletuksen aikana suljettuna olevaa venttiilien välistä tilaa. Jos paineistus onnistuu, venttiilit ovat tiiviitä ja kaikki on kunnossa. Ohjelmayksikkö (4) sallii polttimen käynnistämisen. 3 kuva 9.7

60 Kaasupolttimien maksimikäynnistystehot ja varmuusajat 1 Pääpoltin 2 Pääpolttimen suora sytytys täydellä teholla 3 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla 4 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla ja erillisellä sytytyskaasusyötöllä 5 Pääpolttimensytytys erillisellä sytytyspolttimella Sytytyspolttimen sytytys Pääpolttimen sytytys Teho Q n kw Teho Q s kw s Teho Q s kw s Teho Q s kw Varmuusaika Varmuusaika Varmuusaika s Teho Q s kw Ensimmäinen varmuusaika s Teho Q s kw Toinen varmuusaika s 70 Q n 5 Q n 5 Q n 5 0,1 Q n 5 Q n 5 > Q n 3 Q n 3 Q n 3 Q n 3 Q n 3 > 120 Ei sallittu 120 kw tai t s x Q s 100 0,1 Q n kw tai t s x Q s 150 (max t s = 5 s) (max t s = 5 s) Q n = polttimen maksimipolttoaineteho (kw) Q s = maksimikäynnistysteho esitettynä % Q n t s = varmuusaika (s) kuva 9.8

61 Pääpolttimen sytytys täydellä teholla V1 V1 1 2 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili t s t s = Varmuusaika 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin kuva 9.9

62 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla V1 V1A t s 1 2 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili V1A = Pääkaasun hitaasti aukeava sulkuventtiili 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin kuva 9.10

63 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla ja erillisellä sytytyskaasulla V1 V1 SGV 1 3 t s1 t s2 2 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili SGV = Sytytyskaasun sulkuventtiili t s1 t s2 = Ensimmäinen varmuusaika = Toinen varmuusaika 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin 3 = Sytytyskaasu kuva 9.11

64 Pääpolttimen systytys erillisellä sytytyspolttimella V1 V1 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili PV PV PV t s1 t s2 = Sytytyspolttimen sulkuventtiili = Ensimmäinen varmuusaika = Toinen varmuusaika 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin t s1 t s2 4 = Sytytyspoltin kuva 9.12

65 Liekkielektrodi tai valokenno liekinilmaisimena QRE QRE QRA... a) b) Kaasupolttimien sähköisenä liekinilmaisimena käytetään liekkielektrodia a), tai ultraviolettiputkea b). Liekkielektrodin kautta muodostuu liekin ionisaatioon perustuva virtapiiri, joka vahvistettuna pitää auki sulkuventtiilejä (liekkirelettä). UV-putkessa puolestaan liekin lähettämä säteily ionisoi putkessa olevan kaasun, jolloin siitä tulee sähköä johtava virtapiiri. kuva 9.13

66 Kaasupolttimien tehosäädön vaihtoehdot P On Off On Off P High Low On Off P Liukuva High Low On Off P Moduloiva On Off kuva 9.14

67 Esimerkki mekaanisesta kaasu-ilmasuhteen säädöstä Kaasu M Tehonsäädön toimilaite Palamisilma kuva 9.15

68 Esimerkki pneumaattisesta kaasu-ilmasuhteen säädöstä PG PG PI L P L PI L M Tehoa säädetään palamisilmaa kuristamalla moottoriventtiilin M avulla. Kaasumäärää säätää puolestaan kaasuputkeen sijoitettu kuristusventtiili ilmanpaineen avulla, impulssilinja P L. kuva 9.16

69 Esimerkki sähköisestä kaasu-ilmasuhteen säädöstä G M Ohjausyksikkö M G Portaattomasti säätyvä puhallinpoltin, jossa kummallakin, sekä kaasulla, että palamisilmalla on oma moottoriventtiili. Venttiileja ohjaa sähköisesti ohjausyksikkö. Järjestelmään on helposti lisättävissä jatkuva korjausviesti esimerkikisi savukaasujen happijäännöksestä. kuva 9.17

70 Kaasupolttimen suutinvirtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Ilmaa Kaasua = Poltinteho Kun kaasupolttimen ilmamäärä = Suuttimen halkaisija = Suutinvakio = Kaasuvirtauksen paine-ero = Ilman tiheys = Kaasun lämpöarvo = Kaasun tiheys halutaan eri kaasulaaduilla pitää vakiona, pitää myös polttimen energiavirran (= kaasutehon) säilyä vakiona. Suuttimen läpi virtaava energiavirta (= teho) saadaan Bernoull n yhtälön mukaisesti: suutintekijä paineerotekijä virtaavaa kaasua kuvaava tekijä = Kaasun suhteellinen tiheys kuva 9.18

71 Maakaasun ja propani-ilma seoskaasun polttoteknisiä ominaisuuksia Maakaasu Koostumus CH 4 > 98 % N 2 < 1% CxH y < 1 % Seoskaasu C3H 8 53,6% C 4 H 10 2,8 % ilma 43 % Tiheys kg/m n 3 0,72 1,71 Suhteellinen tiheys 0,56 1,325 Lämpöarvot H MJ/m3 brutto n 39,9 58,0 H MJ/m3 netto n 36,0 53,4 Wobbe-arvo Wo MJ/m3 brutto n 53,0 50,4 Seoskaasun Wobbe-arvo on tarkoituksella vajaat 5 % pienempi kuin maakaasun vastaava. Huomattavaa on, että seoskaasun lämpöarvo on n. puolitoistakertainen maakaasuun verrattuna. Seoskaasun tiheys on ilman tiheyttä suurempi. kuva 9.19

72 Esimerkki maakaasua käyttävän lämpökeskuksen laitesijoittelusta Sisäpiippu KAASULAITTEET Poistoilmapuhallin Vanha tiilipiippu 1. Sulkuventtiili 2. Suodatin Pääsulkuventtiili Muoviputki Ekonomaiseri 3. Paineensäädin, turvasulkuventtiili sekä apuvaroventtiili 4. Painemittari 5. Lämpömittari 6. Ulospuhallusventtiili tai yhde 7. Kaasumäärämittari 8. Joustava putki Teräsputki Lämmityskattila 9. Kaasuventtiilit Ilman sisääntuloaukko 10.Sytytyskaasuventtiili Kaasupoltin kuva 10.1

73 Palamisilman sisääntuloaukko Suositeltava sijoitus As Aukon A s vaihtoehtoinen sijoitus < 1,8m P As Aukon A s vapaan poikkipinnan koon pitää olla vähintään seuraava: A s = 1,3 P ik [cm 2 ] jossa As on palamisilman sisääntuloaukon pinta-ala, cm 2 P ik on kaasulaitteen teho, kw on kaasupolttimen ilmakerroin kuva 10.2

74 Esimerkki usean kaasulaitteen liittämisestä savuhormiin Kaasulaite Kaasulaite Kaasulaite Kaasulaite kuva 10.3

75 Kaasulaitteisiin liitettäviä elementtirakenteisia teräksisiä savuhormeja kuva 10.4

76 Tiilisen savuhormin varustaminen eristetyllä sisäpiipulla Savuhormit Vanhat savuhormit suositellaan poikkeuksetta vuorattavaksi ruostumattomalla savupiipulla kattilalle saakka. Sisäpiippu on varustettava vedenpoistolla. Maakaasukattila Vesitys esim. lattiakaivoon Lattiakaivo kuva 10.5

77 Suljettu järjestelmä kuva 10.6

78 Suljetun järjestelmän läpivienti H L L Suljetun järjestelmän läpivienti Taulukossa ja kuvassa on määritelty läpiviennin etäisyydet oveen (ei koske teknisen tilan ovea), avattavaan ikkunaan, ilmastointikanavaan tai muuhun vastaavaan aukkoon. Etäisyys H läpiviennin alapuolella olevaan aukkoon voi olla kolmasosa taulukon H arvoista, kuitenkin vähintään 0,5 m. Laitteen teho Etäisyys Etäisyys P H L kw m m P 3 1 0,5 3<P 6 1,5 0,5 6<P ,75 11< P 17 2,5 0,75 17<P P>25 0,6 P 0,2 P kuva 10.7

79 Maakaasun käyttöön ja käsittelyyn liittyvät tyypilliset vaaralähteet - maanalaisen maakaasuputkiston tyypillisiä vaaralähteitä ovat mm. a) maanrakennustyöt, maankaivu, paalutus, pohjatutkimus, räjäytystyöt läheisyydessä b) putkea ympäröivän maan liike, painumat, routa c) ympäröivien rakenteiden kuten tiealitusten, rakennusten, suojaputkien, haaroitusten, eristelaippojen, maanpintaan ulottuvien rakenteiden (venttiilien) aiheuttamat epäjatkuvuuskohdat d) korroosio, eristyksen vaurioituminen, putkea ympäröivä sopimaton maa-aines, eristeelle tai varsinaiselle putkelle sopimaton kemikaali e) materiaali tai asennusvirheet, erityisesti käytössä olevaan putkeen tehtävät lisäykset f) ilman merkintää tai puutteellisesti merkittyyn käytössä olevaan putkeen tehtävät muutokset, lisäykset (tunnistaminen) g) putkiston merkintöjen, merkintänauhojen ja kaapeleiden katoaminen h) kaasuvuoto, jota ei pystytä nopeasti paikallistamaan tai sulkemaan. kuva 11.1

Maakaasu käsikirja Marraskuu 2010

Maakaasu käsikirja Marraskuu 2010 Maakaasu käsikirja Marraskuu 2010 Sisällys Johdanto... 3 1. Maakaasun koostumus ja ominaisuudet... 5 2. Maakaasun palaminen... 11 3. Maakaasun savukaasut, lämmönsiirto ja hyötysuhteet... 19 4. Maakaasuputkistot...

Lisätiedot

Maakaasu käsikirja Helmikuu 2014

Maakaasu käsikirja Helmikuu 2014 Maakaasu käsikirja Helmikuu 2014 Sisällys Johdanto... 3 1. Maakaasun koostumus ja ominaisuudet... 5 2. Maakaasun palaminen... 11 3. Maakaasun savukaasut, lämmönsiirto ja hyötysuhteet... 19 4. Maakaasuputkistot...

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto...3. Maakaasukäsikirja

Sisällys. Johdanto...3. Maakaasukäsikirja Maakaasu käsikirja Helmikuu 2014 Sisällys Johdanto...3 2 Maakaasukäsikirja Johdanto Suomen Kaasuyhdistyksen maakaasukäsikirja sisältää maakaasun perusteita sekä kuvauksia yleisimmin käytössä olevasta maakaasutekniikasta.

Lisätiedot

VIESMANN. VITOMAX 200-HW Korkeapaine-kuumavesikattila, sallitut menoveden lämpötilat enintään 150 C Nimellislämpöteho 2,3-6,0 MW.

VIESMANN. VITOMAX 200-HW Korkeapaine-kuumavesikattila, sallitut menoveden lämpötilat enintään 150 C Nimellislämpöteho 2,3-6,0 MW. VIESMANN VITOMAX 200-HW Korkeapaine-kuumavesikattila, sallitut menoveden lämpötilat enintään 150 C Nimellislämpöteho 2,3-6,0 MW Tietolehti Tilausnumero ja hinnat pyynnöstä VITOMAX 200-HW Tyyppi M72A Öljy-/kaasukäyttöinen

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142

Lisätiedot

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Poltinsarjat 130...150 50, 0 Ryhmä 3Teho 390-3500 Sisällysluettelo Yleistä 1 Polttimen valintaohjeet Kevytöljypolttimet Tekniset tiedot ja mitat 3- PI-kaaviot Teho-/vastapainekäyrät

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1389/06/2004 Kesämökillä sattunut häkämyrkytys 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten

Lisätiedot

LNG-SATAKUNTA HANKE LNG toimitetaan käyttäjälle kaasuna putkea pitkin CASE 1

LNG-SATAKUNTA HANKE LNG toimitetaan käyttäjälle kaasuna putkea pitkin CASE 1 Jouko Nurmi LNG-SATAKUNTA CASE 1 Sivu 1 LNG-SATAKUNTA HANKE LNG toimitetaan käyttäjälle kaasuna putkea pitkin CASE 1 Jouko Nurmi LNG-SATAKUNTA CASE 1 Sivu 2 Tiivistelmä LNG Satakunta projekti on Satakunnan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Poltinsarjat 130...150 250, 280 Ryhmä 3 Teho 390-3500 kw Sisällysluettelo Yleistä 1 Polttimen valintaohjeet 2 Kevytöljypolttimet Tekniset tiedot ja mitat 3-4 PI-kaaviot

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

PALOKATKOSUUNNITELMA. Suunitelman laatija: Yritys: Osoite: Puhelin: Päiväys: 1. Rakennuskohde ja yhteyshenkilöt. 1.1.

PALOKATKOSUUNNITELMA. Suunitelman laatija: Yritys: Osoite: Puhelin: Päiväys: 1. Rakennuskohde ja yhteyshenkilöt. 1.1. PALOKATKOSUUNNITELMA Suunitelman laatija: Yritys: Osoite: Puhelin: Päiväys: 1. akennuskohde ja yhteyshenkilöt 1.1. akennuskohde Nimi: Sijainti: Osoite: Tässä suunnitelmassa esitetään yo. kohteen palokatkojen

Lisätiedot

3590050/2 IM-P359-01 CH Issue 2 DN15 - DN100 QL43D, QL43M, QL73D ja QL73M kolmitieventtiilit Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuustiedote 2. Toiminta 3. Asennus ja käyttöönotto 4. Huolto 5. Varaosat

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Läppäventtiili Eurovalve

Läppäventtiili Eurovalve Nimelliskoot PN Lämpötila-alue Materiaali DN 50-1600 10-16 -30-200 ºC Valurauta/pallografiittivalurauta Käyttökohteet Sulku- ja säätökäyttöön teollisuusprosesseihin nesteille ja kaasuille. Kylmälle ja

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. AEG-ELECTROLUX RC1500 http://fi.yourpdfguides.com/dref/3895348

Käyttöoppaasi. AEG-ELECTROLUX RC1500 http://fi.yourpdfguides.com/dref/3895348 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle AEG-ELECTROLUX RC1500. Löydät kysymyksiisi vastaukset AEG-ELECTROLUX RC1500 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

Nestekaasuopas. Näin käytät nestekaasua turvallisesti.

Nestekaasuopas. Näin käytät nestekaasua turvallisesti. Nestekaasuopas. Näin käytät nestekaasua turvallisesti. Turvallisesti AGAn nestekaasulla. AGAn toimittamat pullot täytetään nykyaikaisella täyttölaitoksella, jonka toimintaa ohjaavat kattavat turvallisuus-

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat Operation hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 23-07-2015 Wafer tyyppi 311 (310-312) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa vaativiin sulku- ja

Lisätiedot

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1.

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1. Operation haponkestävä teräs WAFER tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Wafer tyyppi 411 (410) läppäventtiileitä käytetään vaativiin sulku- ja säätötehtäviin. Venttiili on tiivis molempiin virtaussuuntiin.

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin LÄMPÖPUHALTIMET RASKAISIIN YMPÄRISTÖIHIN AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet raskaisiin ympäristöihin AW-puhaltimet

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU

MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO GAS Mallit ALFEA HYBRID DUO GAS tri 11 Suoritusteho 11 kw ALFEA HYBRID DUO GAS tri 14 ALFEA HYBRID DUO GAS tri 16 14 kw 16 kw Kondenssikaasukattila

Lisätiedot

Putkiliitostekniikka. G2 Sanpress Inox G SC-Contur vuodonilmaisimella

Putkiliitostekniikka. G2 Sanpress Inox G SC-Contur vuodonilmaisimella Putkiliitostekniikka Sanpress Inox G SC-Contur vuodonilmaisimella Putket ja liittimet kaasuasennuksiin haponkestävää terästä. Nopean kylmäliitoksen edut: Ei juotos- tai hitsaustöitä, siksi ei myöskään

Lisätiedot

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi Esite 7338.1/12-57 AKG-A/AKGS-A Luistiventtiili painetiivisteinen kansi laipoin tai hitsauspäin PN 63-160 DN 80/80-300/250 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa ja laivanrakennuksessa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat KAKSOISKATTILAT Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat ARIMAX 520 -kaksoiskattila ARIMAX 520 Teho - puu Vesitila 15-20 kw - öljy 20 kw - sähkövalmius 6 kw Lämminvesituotto Sähkövastuksen

Lisätiedot

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Edut Järjestelmä voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöputkihalkaisijalla. Järjestelmän kokonaispainehäviö laskee. Virtauksen säädöt eri jakotukkien välillä

Lisätiedot

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI 2009 1 (6) AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Nestekaasuopas. Grillauksesta Bonusta!

Nestekaasuopas. Grillauksesta Bonusta! Nestekaasuopas. Grillauksesta Bonusta! Nestekaasuopas 03 80 % Mitä nestekaasu on? Nestekaasu on propaanin ja butaanin yhteinen kauppanimi. Nestekaasu on hiilivety, joka valmistetaan jalostamalla raakaöljystä.

Lisätiedot

TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ PALOLUOKITUS - TAULUKKO ASENNUS TESTISTANDARDIT VÄLI- JA KANTAVAT SEINÄRAKENTEET 100 MM KANTAVAT LATTIARAKENTEET 150 MM

TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ PALOLUOKITUS - TAULUKKO ASENNUS TESTISTANDARDIT VÄLI- JA KANTAVAT SEINÄRAKENTEET 100 MM KANTAVAT LATTIARAKENTEET 150 MM TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ Protecta FR Pipe Wrap on suunniteltu ylläpitämään seinien ja lattioiden palonkestoa silloin kun niihin on vedetty läpivientejä (yhtenäiset muovi- tai metalliputket palavan

Lisätiedot

KAAPELINSUOJAUS SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI

KAAPELINSUOJAUS SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI KAAPELINSUOJAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET SUOMALAISEN

Lisätiedot

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 551. Valtioneuvoston asetus. maakaasun käsittelyn turvallisuudesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2009

SISÄLLYS. N:o 551. Valtioneuvoston asetus. maakaasun käsittelyn turvallisuudesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2009 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2009 N:o 551 SISÄLLYS N:o Sivu 551 Valtioneuvostonasetusmaakaasunkäsittelynturvallisuudesta... 3825 N:o 551 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

www.teknocalor.fi TYYPPI N/NG

www.teknocalor.fi TYYPPI N/NG lv-tuotteet hinnasto 1.2.2012 REFLEX KALVOPAISUNTA-ASTIOIDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET TÄYTTÖKAASU TYPPI Astia asennetaan suljettuihin lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin. Astiaa ei saa asentaa paikkaan,

Lisätiedot

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA Välimittaus Loppumittaus Työmaa: Asentaja: Urakkalaskelma lämpö-, vesi- ja viemärilaitoksia varten Työ nro Aika 1.6.2014 annettu ensimmäinen urakkatarjous Niko Räsänen

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SB - 200 SB - 250 SB - 300 SB - 400 Käyttövesivaraaja kahdella kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Suunnitteluohje maa- ja biokaasun tankkausasemille

Suunnitteluohje maa- ja biokaasun tankkausasemille Suunnitteluohje maa- ja biokaasun tankkausasemille Sisällys: 1. Soveltamisala...3 2. Määritelmiä...4 3. Lainsäädäntö ja viranomaiset...6 4. Tankkausaseman suojaetäisyydet...8 5. Tankkausaseman tekniset

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SW - 100 SW - 120 SW - 140 SW - 200 SW - 250 SW - 300 SW - 400 Käyttövesivaraaja yhdellä kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan.

Lisätiedot

KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT

KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT Kaasuverkosto KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT Sa-Van kaasunjakelujärjestelmiä on toimitettu laajalti Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Lääkkeellisten kaasujen jatkuva saatavuus

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE HUOMIO! Liesi on valurautaa. Materiaali vaatii "esilämmityksen" ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäinen lämmitys on tehtävä varoen, pienellä vedolla ja kovaa kuumuutta

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

TUOTELUETTELO. Vesikiertotakat. www.lechma.fi

TUOTELUETTELO. Vesikiertotakat. www.lechma.fi TUOTELUETTELO Vesikiertotakat www.lechma.fi PL-200 Exclusive SBD Vesikiertotakka lasikulmaovella Takuu PL-200 Exclusive SBD-P PL-200 Exclusive vesikiertoiset takkamallit ovat todella näyttäviä ja moderneja

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Ajankohtaisia säädös-, lupa- ja valvonta-asioita Ylitarkastaja Urho Säkkinen 9.6.2009 Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät

Ajankohtaisia säädös-, lupa- ja valvonta-asioita Ylitarkastaja Urho Säkkinen 9.6.2009 Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Ajankohtaisia säädös-, lupa- ja valvonta-asioita Ylitarkastaja Urho Säkkinen Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1492050/1 IM-P149-13 ST Issue 1 AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta

Lisätiedot

Asennuksen perusasioita

Asennuksen perusasioita tt Asennuksen perusasioita Ennen kuin liität takkaa hormiin, olisi hyvä tarkistaa seuraavat asiat: - Piipun kunto (nuohooja) - Piipun vetoisuus (nuohooja) - Tarvittava turvaväli (palotarkastaja) - Turvallisuus

Lisätiedot

PST 18 W/m -lämpökaapelin asennusohje

PST 18 W/m -lämpökaapelin asennusohje PST 18 W/m -lämpökaapelin asennusohje Lämmityskaapelin PST 18 W/m asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 5 m:n kylmäkaapelin. Teho 18 W/m, 230 V AC. Käyttökohteet: Lattialämmitys

Lisätiedot

Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi

Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Asennusohjeet Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Valmispiippu Kerastar on tarkoitettu lähtemään tulisijan päältä. Siinä on haponkestävä, keraaminen sisähormi.

Lisätiedot

Kartiohattu. Myrskykaulus Läpivientipelti

Kartiohattu. Myrskykaulus Läpivientipelti Suojattuhattu Kartiohattu Sadehattu Tukivanne Piippujakso Myrskykaulus Läpivientipelti Aluskatteen läpivienti Piippujakso Seinätuki Seinäkulmatuki Säädettävä jakso Mittausjakso 22,5 o Käyrät 135 o T-jakso

Lisätiedot

RT 38233. Hätäsuihkut Oy Callidus Ab. Hätäsuihkut TUOTTEET

RT 38233. Hätäsuihkut Oy Callidus Ab. Hätäsuihkut TUOTTEET TARVIKETIETO toukokuu 2012 voimassa 30.6.2015 asti 1 (8) RT 38233 613.3 Talo 2000 725.4 Talo 90 X53 SfB Hätäsuihkut Oy Callidus Ab Hätäsuihkut Hätäsuihkuja tarvitaan työympäristöissä, joissa käsitellään

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

NORI 500. Korkeapaineistukkaventtiili PN 250-500 DN 10-65. Vaihtoehdot. Materiaalit. Lisätietoja. Rakenne. Tilaustiedot

NORI 500. Korkeapaineistukkaventtiili PN 250-500 DN 10-65. Vaihtoehdot. Materiaalit. Lisätietoja. Rakenne. Tilaustiedot Esite 7641.1/3-57 NORI 500 Korkeapaineistukkaventtiili karantiivisteellä ja säätökeilalla hitsauspäin tai -muhvein PN 250-500 DN 10-65 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa

Lisätiedot

Joustava pumppujärjestelmä

Joustava pumppujärjestelmä Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin

Lisätiedot

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet. Poltinsarja 350...450

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet. Poltinsarja 350...450 SCANCOOL Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Poltinsarja 30...0 Ryhmä B Teho 880-00 kw 1 Sisällysluettelo Yleistä Kevytöljypolttimet Mitat ja PI-kaavio Tekniset tiedot 7 Teho-vastapainekäyrät 7 Kaasupolttimet

Lisätiedot

Satamatie 25 53900 LAPPEENRANTA. p. 020 7191 200 fax 020 7191 209. info@keyflow.fi www.keyflow.fi

Satamatie 25 53900 LAPPEENRANTA. p. 020 7191 200 fax 020 7191 209. info@keyflow.fi www.keyflow.fi Satamatie 25 53900 LAPPEENRANTA p. 020 7191 200 fax 020 7191 209 info@keyflow.fi www.keyflow.fi Säätöventtiilit Höyry, kaasut, nesteet vinoistukkaventtiilit low flow -venttiilit kalvoventtiilit letkuventtiilit

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -

Lisätiedot

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO 1. YLEISTÄ Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.

Lisätiedot

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lisälämmittimet

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lisälämmittimet Lisälämmittimet LM-0000 LM-0010 12V 24V 150W 3,6 kg 250 m 3 /h 5,2 kw 218 x 180 x 339 mm. 3-nopeuksinen vesikiertoinen lisälämmitin venttiilillä. 30/11 bar, putket ø 16 mm. LM-0003 12V LM-0006 24V 150W

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia.

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Alpex-duo Asennusohjeet 1.1 Yleistä Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Järjestelmän liittimet

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje

SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 0256350/1 IM-P025-02 ST Issue 1 SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto 7. Varaosat

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

AGA-säätimet. Keskussäädin MR-21.. s. 2. Keskussäädin MR-60.. s. 3. Unicontrol 500 s. 4. Fixicontrol HT. s. 5. R-21 < 10 bar s. 6. DIN Control.. s.

AGA-säätimet. Keskussäädin MR-21.. s. 2. Keskussäädin MR-60.. s. 3. Unicontrol 500 s. 4. Fixicontrol HT. s. 5. R-21 < 10 bar s. 6. DIN Control.. s. AGA-säätimet 1 Keskussäädin MR-21.. s. 2 Keskussäädin MR-60.. s. 3 Unicontrol 500 s. 4 Fixicontrol HT. s. 5 R-21 < 10 s. 6 R-21 > 10... s. 7 DIN Control.. s. 8 CR 60. s. 9 Unicontrol 600 s. 10 Unicontrol

Lisätiedot