Esimerkkejä eri maakaasujen koostumuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimerkkejä eri maakaasujen koostumuksista"

Transkriptio

1 Esimerkkejä eri maakaasujen koostumuksista Kenttä Venäjä Saksa USA Hollanti Norja Urengoi Goldenstedt Kansas Groningen Troll Metaani CH 4 98% 88,0% 84,1% 81,3% 93,2% Etaani C 2 H 6 0,8% 1,0% 6,7% 2,8% 3,7% Propaani C 3 H 8 0,2% 0,2% 0,3% 0,4% 0,4% Butaani C 4 H 10 0,02% 0,4% 0,5% Typpi N 2 0,9% 10,0% 8,4% 14,3% 1,6% Hiilidioksidi CO 2 0,1% 0,8% 0,8% 0,9% 0,6% kuva 1.1

2 Eräiden kaasujen tiheys sekä suhteellinen tiheys Molekyyli Moolin massa Tiheys Suhteellinen kaava g/mol kg/m 3 tiheys Metaani CH 4 16,4 0,72 0,56 Eteeni C 2 H 4 28,05 1,26 0,98 Etaani C 2 H 6 30,07 1,35 1,05 Propeeni C 3 H 6 42,08 1,91 1,48 Propaani C 3 H 8 44,10 2,01 1,56 Butaani C 4 H 10 58,12 2,71 2,10 Vety H 2 2,02 0,09 0,07 Typpi N 2 28,01 1,25 0,97 Happi O 2 32,00 1,43 1,11 Ilma - 28,96 1,293 1,00 kuva 1.2

3 Polttoaineiden lämpöarvoja Maakaasu Propaani Kevyt pö Raskas pö Tiheys 0,72 kg/m 3 2,01 kg/m 3 0,85 kg/dm 3 0,96kg/dm 3 Ylempi MJ/m 3 n 39,8 101,2 lämpöarvo MJ/kg 55,3 50,3 44,6 44,4 Tehollinen MJ/m 3 n 36,0 93,0 lämpöarvo MJ/kg 50,0 46,0 42,7 40,6 kwh/kg 13,9 12,8 11,8 11,3 kwh/m 3 n 10,0 28,8 kuva 1.3

4 Maakaasun savukaasujen vesikastepisteen riippuvuus ilmakertoimesta KASTEPISTE ( C) ,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 ILMAKERROIN kuva 1.4

5 Kaasujen luokittelu Kaasuryhmät ja alaryhmät Ylempi Wobbe-arvo, MJ/m3 (lämpötila 15 C ja paine 1013,25 mbar) Minimi Maksimi Ensimmäinen kaasuryhmä 22,4 24,8 - alaryhmä a Toinen kaasuryhmä 39,1 54,7 - alaryhmä H 45,7 54,7 - alaryhmä L 39,1 44,8 - alaryhmä E 40,9 54,7 Kolmas kaasuryhmä 72,9 87,3 - alaryhmä B/P 72,9 87,3 - alaryhmä P 72,9 76,8 - alaryhmä B 81,8 87,3 kuva 1.5

6 Kaasujen ominaisuuksia Metaani Propaani Butaani Molekyylikaava CH 4 C H 3 8 C H 4 10 Molekyylipaino, kg/mol 16,04 44,09 58,12 Tiheys, kg/m3n 0,72 2,01 2,70 (kaasumaisena normaaliolotilassa) Suhteellinen tiheys 0,56 1,56 2,08 (ilma 1,293 kg/m n) 3 kaasumaisena Kiehumispiste (atm), C -161,5-42,1-0,5 Tehollinen lämpöarvo, kwh/m3 10,0 26,0 34,1 kwh/kg 13,9 12,8 12,7 MJ/m 3 n 36,0 93,6 122,8 MJ/kg 50,0 46,3 45,7 Kinem. viskositeetti, m 2/s 14,5 3,7 2,6 Syttymislämpötila, C Wobbe-arvo (teholl.), 47,6 75,0 85,8 MJ/m n Teoreettinen palamislämpötila ilmassa, C (Lambda = 1,0) Palamiosnopeus ilmassa, cm/s Palamisilman tarve (Lambda = 1,0), m3n/m3n kaasua 9,6 24,3 32,0 kuva 1.6

7 Maakaasun ja nestekaasujen syttymisrajat Til-% kaasua ilmassa/hapessa ilmassa 20 C Ilmassa 200 C Hapessa 20 C Metaani CH 4 5,0 15,0 4,2 14,7 5,0 60,0 Propaani Butaani C H 3 8 2,1 9,3 1,9 9,4 2,3 55,0 C H ,8 8,4 1,5 7,9 1,8 49,0 kuva 2.1

8 Metaanin syttymisrajat ilmainerttikaasuseoksessa metaani [vol %] inerttikaasu [vol %] CO 2 N ilma [vol %] kuva 2.2

9 Kaasun virtaus- ja palamisnopeuden vaikutus liekin vakauteen VIRTAUS- NOPEUS PALAMIS- NOPEUS HYVIN PALAVA LIEKKI VIRTAUS- NOPEUS PALAMIS- NOPEUS LIEKKI IRTOAA VIRTAUS- NOPEUS PALAMIS- NOPEUS LIEKKI VETÄYTYY kuva 2.3

10 Maakaasun palaminen, ilmantarve ja palamistulokset Hiilivetyjen palamisprosessissa vety yhtyessään happeen muodostaa vettä ja hiili puolestaan yhtyessään happeen hiilidioksiidia. Metaani: CH 4 + 2O 2 > CO 2+ 2H2O 1 mol + 2 mol > 1 mol + 2 mol 16 g + 64 g > 44 g + 36 g 1 kg + 4 kg > 2,75 kg + 2,25 kg Edellisen perusteella voidaan laskea minimi ilmantarve (L ). min Ilman koostumus on: Happea 20,9 til-% (= 23,1 p-%) Typpeä 79,1 til-% (= 76,9 p-%) L min = 4 kg 0,231 l = 17,3 kg/kg metaania Tästä määrästä on 4 kg happea ja 13,3 kg typpeä. Kun tiheydet tunnetaan, voidaan laskea tilavuusvirrat: 1 m 3 (0,72 kg) metaania tarvitsee ilmaa teoreettiseen palamiseen: 0,72 x 17,3 kg / 1,293kg/m 3 = 9,6 m3 Tästä määrästä on 2 m 3 happea ja 7,6 m 3 typpeä. Palamistuloksena syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä. Poltettaessa 1 m 3 metaania käyttäen teoreettista ilmamäärää saadaan: hiilidioksidia 1 m 3 (= 2,0 kg) vesihöyryä 2 m 3 (= 1,6 kg) Lisäksi savukaasujen mukana on ilman mukana tullut typpi 7,6 m 3 (= 9,5 kg) kuva 2.4

11 Ilmankertoimen vaikutus maakaasun palamishyötysuhteeseen HYÖTYSUHDE % SAVUKAASUN LÄMPÖTILA ,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 ILMAKERROIN kuva 2.5

12 Happi-, hiilidioksidi- ja häkäpitoisuuksien riippuvuus ilmankertoimesta CO2 -pitoisuus alenee epätäydellisen palamisen vuoksi CO CO % CO2 CO2 -pitoisuus pienenee savukaasun happiylijäämän kasvaessa CO-muodostus huonon sekoittumisen johdosta O2 STÖKIÖMETRINEN PISTE O2 kuva 2.6

13 Ilmakertoimen määrittäminen CO 2 ja O 2 -pitoisuuden avulla Palamisilman ilmakertoimen ja savukaasujen hiilidioksidi- ja happipitoisuuden välillä vallitsee suora yhteys seuraavasti: ja CO 2 = 1+ O 2 21 O 2 V tr min L min, missä CO 2 max CO 2 O 2 til % til % til % -pitoisuuksia kuivissa savukaasuissa V tr min m 3/m3 - kuivien savukaasujen teoreettinen määrä (stökiömetrinen palaminen) L min m 3 /m 3 - teoreettinen palamisilman tarve Esimerkiksi metaanille yllämainitut yhtälöt näyttävät seuraavilta, kun mitattu CO -pitoisuus on 10,5 til-% ja O -pitoisuus 2,2 til-% ,7 10,5 8,6 = 1 CO 2 1,1 10,5 9,6 2, ,2 8,6 = 1 O 2 1,1 9,6 kuva 2.7

14 Eri polttoaineiden savukaasujen ominaisuuksien vertailu (Stökiömetrinen palaminen; ilmakerroin = 1,0) Maakaasu Propaani Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Tiheys Kaasu, kg/m3n 0,72 2,01 Öljy, kg/m3 n 0,85 0,96 Tehollinen lämpöarvo Kaasu, MJ/m3n 36,0 93,6 Öljy, MJ/kg 42,7 40,6 Teoreettinen palamisilman tarve m 3/m3 9,6 24,3 m 3 /kg 13,4 12,1 11,2 10,7 Teoreettinen savukaasumäärä - kuiva m3/m 38,6 8,6 22,3 m3/kg 12,0 11,1 10,5 10,0 - kostea m3/m3 10,6 26,2 m3/kg 14,7 13,0 12,0 11,3 m3/kwh 1,06 1,00 1,01 1,0 CO max 2 - kuiva til-% 11,7 13,8 15,4 16,0 - kostea til-% 9,5 11,6 13,5 14,1 H O max 2 til% 19,0 15,5 12,5 11,0 kuva 3.1

15 Vertailu tulitorvi-tuliputkikattilan eri osissa tapahtuvasta lämmön siirrosta maakaasu- ja öljypoltossa 1500 SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA ( C) 9% 8% POR 4% 5% 10% MAAKAASU SAVUKAASUHÄVIÖ EKONOMAISERI 3-VETO 1000 MAAKAASU 29% 37% 2-VETO 500 POR 54% 44% TULIPESÄ 0 LIEK- KI TULI- PESÄ 2- VETO 3- VETO EKO kuva 3.2

16 Kattilan energiavirrat Q sk Savukaasuhäviö Kattilasta saatu hyötyenergia Q H PALUU VESI LÄMMIN VESI Q T Kattilaan tuotu lämpöenergia Q E Säteily-, konvektio- ja johtumishäviöt kuva 3.3

17 Maakaasuputkistojen jaottelu Teollisuus Voimalaitos Siirtoputkisto Paineenvähennysasema Käyttöputkisto Paineenvähennysasema Paineenvähennysasema Kaukolämpökeskus Teollisuus Elinkeinon harjoittaja Jakeluputkisto Pienteollisuus Jakeluputkisto Lämpökeskus Kotitaloudet kuva 4.1

18 Kaasuputki suojaputken sisällä Yhtenäinen vapaasti tuulettuva suojaputki Kaasuputki Tekninen tila Väliseinä Saarekekeittiö Väliseinä Huone Kaasu Venttiili Kaasuputki Kaasuliesi Kaasuletku Pikaliitin itsesulkeutuvalla venttiilillä (lisäksi suositellaan käsiventtiiliä) Kaasulaite Yhtenäinen vapaasti tuulettuva suojaputki Kaasuputki voidaan johtaa liedelle tai muulle kaasu-laitteelle myös kattorakenteessa käyttämällä yhtenäistä ja vapaasti tuulettuvaa suojaputkea. kuva 4.2

19 Esimerkki kaasuputkiston mitoitustaulukosta Kupariputken tehokapasiteetit putken pituuden funktiona Putkiston kapasiteetti (kw) 25mbar Putkiston kapasiteetti (kw) 50mbar Putkiston kapasiteetti (kw) 150mbar Putken nimellis- Putkiston pituus (m) Putken nimellis- Putkiston pituus (m) Putken nimellis- Putkiston pituus (m) suuruus suuruus suuruus Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu Cu kuva 4.3

20 Muovisten kaasuputkistojen kokotaulukko ja seinämän paksuudet (SDR 11) Nimelliskoko DN/ulkohalkaisija mm Seinämän paksuus (minimi) mm 3,0 3,0 3,0 3,0 3,7 4,6 5,8 6,8 8,2 10,0 11,4 12,7 14,6 16,4 18,2 20,5 22,7 25,4 28,6 32,3 36,4 40,9 45,5 50,9 57,3 Värillä on korostettu yleisesti käytössä olevat putkikoot. kuva 4.4

21 Teräksiset kaasuputkistot Putkikoot ja seinämän pienin sallittu nimellispaksuus: nimellissuuruus ulkohalkaisija seinämän pienin sallittu nimellispaksuus ferriitiset teräkset ruostumattomat teräkset DN mm mm mm 15 21,3 2,0 2, ,9 2,3 2, ,7 2,6 2, ,4 2,6 2, ,3 2,6 2, ,3 2,9 2, ,1 2,9 2, ,9 3,2 2, ,3 3,6 2, ,7 4,0 3, ,3 4,5 3, ,1 5,0 3, ,0 5,6 4, ,9 6,3 kuva 4.5

22 Rakentamislupa ja tarkastus Käyttöpaine (bar ylipainetta) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Tarkastuslaitoksen tarkastus Putkidimensio DN Ei rakentamislupaa eikä tarkastusta, jos käyttölaitteiden teho alle 1,2 MW kuva 4.6

23 Hyväksyttyjen kaasuasennusliikkeiden vastuuhenkilöiden pätevyysluokat Luokka Luokka A Laaja Luokka C Rajoitettu Luokka P Pienasennukset Pätevyys Nestekaasun asennus- ja huoltotyöt. Maakaasun käyttöputkiston ja käyttölaitteiden asennus- ja huoltotyöt Kaasumaisen nestekaasun putkistojen ja käyttölaitteiden asennus- ja huoltotyöt, kun käyttölaitteiden yhteinen nimellinen polttoaineteho on enintään 500 kw sekä kaikki nestekaasupulloasennukset. Maakaasun käyttöputkistojen ja käyttölaitteiden asennus- ja huoltotyöt, kun käyttölaitteiden yhteinen nimellinen polttoaineteho on enintään 500 kw. Nestekaasun kiinteät asennukset ja niihin liittyvät huoltotyöt, kun käyttölaitteistoon liitetyissä nestekaauspulloissa nestekaasun määrä on enintään 25 kg. kuva 4.7

24 Numero / ASENNUSLIIKKEEN TODISTUS MAAKAASUN KÄYTTÖPUTKISTON JA SIIHEN LIITETTYJEN KAASULAITTEIDEN ASENNUKSESTA TIEDOT KOHTEESTA: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Yhteyshenkilö: Puhelinnumero: Laitteiston liitäntäteho kw: Asentaja: KOHTEEN KUVAUS: Asennusliikkeen vastuuhenkilönä vakuutan, että edellä yksilöity maakaasun käyttöputkisto ja siihen liitetyt kaasulaitteet on asennettu, koekäytetty ja koestettu voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Päiväys: Asennusliikkeen nimi: Vastuuhenkilön allekirjoitus: Nimenselvennys: kuva 4.8

25 Putkiston vähimmäispeitesyvyyksiä eräissä kohteissa Minimi- peitesyvyys, m Maasto tai erityiskohteet Viljellyt, viljelyskelpoiset tai kuivatettavat alueet... 1,20 Rautatien alitus maanpinnasta mitattuna... 1,35 Rautatien alitus ojan pohjasta mitattuna... 0,80 Moottori-, moottoriliikenne-, valta- ja kantateiden sekä muiden raskaasti liikennöityjen teiden ja katujen alitus... 1,35 Muiden teiden ja katujen alitus... 1,00 Teiden ja katujen alitus ojan pohjasta mitattuna... 0,80 Purojen ja ojien alitus niiden peratusta pohjasta mitattuna... 0,60 kuva 5.1

26 Kaasuputken asentaminen, suojaaminen ja merkitseminen lopputäyttö kaivumaalla tai soralla tai murskeella 0/32 mm merkintänauhat asfaltti n. 700 muut kaapelit min min suojalaatta tankkausaseman kaapelit ja niiden suojaputket kaasuputki kaasuputki 300 alkutäyttö hiekka, kivetön kaivumaa tai sora 0/20 mm asennusalusta hiekka suodatinkangas * salaojasora * * tarvittaessa 150 kaasuputket voidaaan suojata myös suojaputkilla kuva 5.2

27 Esimerkkejä maanalaisen, alle 4 barin kaasuputken vähimmäisetäisyyksistä ASUTTU TAI KOKOONTUMISEEN TARKOITETTU RAKENNUS 1m Merkintänauha Yhdensuuntainen kaapeli Risteävä kaapeli 0,1 m Kaasuputki 0,1 m Putki tai jokin muu ulkopuolinen rakenne, joka risteää kaasuputken kanssa Paineeton viemäri tai suljettu putkikanava, joka risteää kaasuputken kanssa 0,2m 0,3m Ilmaisinlanka 0,1m Peitesyvyys 0,8 tai 1,0 m 0,5 m Yhdensuuntainen paineeton viemäri tai suljettu putkikanava Kaasuputken kanssa yhdensuuntainen putki tai jokin muu ulkopuolinen rakenne 0,2 m 1m kuva 5.3

28 Kaasuliittymä, pv-laitteisto sisällä Apuvaroventtiilin ulospuhallusputki Yhdistetty suodatin, paineensäädin, turvasulku ja varoventtiili Läpivienti Sulkuventtiili Pääsulkuventtiili Määrämittaus 1m Muuntoliitin muovi/teräs Vaihtoehtoinen paikka pääsulkuventtiilille 1m kuva 7.3a (kuva 5.4) 1m Vaihtoehtoinen reitti Pääsulkuventtiili on sijoitettava vähintään 2m:n päähän rakennuksesta maan pintaan ulottuvalla karalla varustettuna.

29 Esimerkki muovisesta nousuputkesta ja sen rakenteesta Korroosiosuojattu teräsputki 2 Pääsulkuventtiili 3 Muutoskappale 4 Korroosiosuojattu suojaputki 5 PE 100 -putki 6 Kulma > 0,2 m 5 6 kuva 5.5

30 Maakaasuputken johtaminen ulkoseinän läpi Kaasuputki 2 Suojaputki 3 Tiivistysmassa 4 Joustava tiiviste tai tiivistysmassa 5 Mahdollinen täytemassa 4 2 kuva 5.6

31 Esimerkkejä sulkuventtiilien sijoittamisesta KL D D KL D KL Venttiilit Sisätiloissa oleva käyttöputkisto varustetaan kaasu käyttöön hyväksytyillä sulkuventtiileillä vähintään seuraavasti (kuva): Pääsulkuventtiili A A E C D E KL D KL A ja B (KL = kaasulaite) a) sulkuventtiili kuhunkin asuntoon, teollisuustilaan tai niitä vastaavaan omaan huonetilaan tulevaan kaasuputkeen, jos tilassa on kaasulaitteita kaksi tai useampia. Venttiili sijoitetaan välittömästi putken sisääntulo läpiviennin jälkeen kuitenkin niin, ettei se sulje muihin tiloihin johtavaa kaasuputkistoa. b) sulkuventtiili ennen paineenvähennyslaitteistoa ja/tai kaasun määrämittaria, elleivät ne sijaitse samassa huonetilassa välittömästi kohdassa a) mainitun sulkuventtiilin jälkeen. c) sulkuventtiili paineenvähennyslaitteiston ja/tai määrämittarin jälkeen. Jos kaasulaitteita on vain yksi ja se sijaitsee samassa huonetilassa kuin paineensäädin tai määrämittari, venttiiliä ei tarvita. d) sulkuventtiili ennen kunkin kaasulaitteen liitäntää. e) lisäksi suositellaan linjasulkuventtiileitä pitkien haaraputkien alkuun. kuva 5.7

32 Esimerkki käyttöputkiston ja venttiileiden sijoittamisesta Kaasuputki räystään alla Kaapissa pikaliitin, jossa venttiili D D A B C E E E D D Pääsulkuventtiili kotelossa Kaasupistoke jossa venttiili D kuva 5.8

33 Merkintäpaalu 140 mm 60 mm mm mm ~1 000 mm Merkintäpaalu Maanpinta Apumerkintäpaalu Jakeluputkiston merkintäpaalu kuva 6.1

34 Merkintäkilpi 140 mm 1 2 Maakaasu mm 60 mm Maakaasu 85 mm Siirtoputkiston merkintäkilven koko on 200 mm x 140 mm. Jakeluputkiston merkintäkilven koko voi olla sama tai vaihtoehtoisesti pienempi, esimerkiksi 85 mm x 60 mm. Keltaiseen merkintäkilpeen tehdään mustin kirjaimin seuraavat merkinnät: 1. teksti Maakaasu tai Naturgas 2. putken nimelliskoko (esim. DN 500 tai PEH 110) 3. kilven sivupoikkeama putkesta metreinä, jos sitä ei voida sijoittaa suoraan putkilinjan kohdalle. Sivupoikkeama merkitään putken sijaintipuolelle. Jos kilpi sijoitetaan talon seinään, merkitään kilpeen putken kohtisuoraetäisyys merkintäkilvestä ja nuolella virtaussuunta. 4. kilven järjestysnumero ja/tai kilometrilukema, josta ilmenee merkin sijainti 5. putkiston käytöstä vastaavan toiminnanharjoittajan nimi ja puhelinnumero. Tarvittaessa kilpeen voi merkitä myös muita putken sijaintia ilmaisevia tietoja. kuva 6.2

35 300 mm Kaivukieltotaulu Maakaasu Maankaivutyöt on kielletty 5 m lähempänä kaasuputkea ilman putkiston omistajan lupaa. 300 mm Kaivukieltotaulun koko on 300 mm x 300 mm. Kilpi on keltainen ja tekstin väri musta. Taulussa on 1. teksti MAAKAASU 2. kaivukieltoteksti 3. putkiston käytöstä vastaavan toiminnanharjoittajan nimi ja puhelinnumero. Jakeluputkistossa käytettävän kaivukieltotaulun mitat voivat olla pienemmät, esimerkiksi 150 mm x 200 mm. 300 mm Maakaasu 300 mm kuva 6.3

36 Varoitusnauha 100 mm MAAKAASU MAAKAA kuva 6.4

37 Ilmaisutaulu vesistöjen alituksissa b MAAKAASU 500 mm a Vesistön alituksesta kertovan keltaisen ilmaisutaulun ohjemitat ovat vesistöalueen leveyden mukaan seuraavat: Vesialueen leveys m Taulun sivujen pituudet a x b mm alle x x x yli x Taulun tukipuissa on vuorotellen 500 mm pitkiä keltaisia ja mustia raitoja siten, että lähinnä taulua on keltainen raita. Ilmaisutaulun musta teksti on joko MAAKAASU tai NATURGAS ja tekstin koko riippuu taulun koosta seuraavasti: Taulun koko, mm Maakaasu, mm Naturgas, mm 600 x x x x x x x x x x x x kuva 6.5

38 Asemien tunnuskilvet 600 mm 600 mm MAAKAASUN PAINEENVÄHENNYSASEMA Nimi Omistajan nimi ja puhelinnumero 450 mm MAAKAASUN VENTTIILIASEMA Nro ja nimi Omistajan nimi ja puhelinnumero kuva 6.6

39 Asemien varoitus- ja kieltokilpi 600 mm RÄJÄHDYSVAARA! Tupakointi ja avotulenteko KIELLETTY Kipinänmuodostusta vältettävä 450 mm kuva 6.7

40 Paineenvähennysaseman pääsulkuventtiilin tunnuskilpi 350 mm MAAKAASU PÄÄSULKUVENTTIILI 210 mm kuva 6.8

41 Venttiilin tunnuskilpi 85 mm MAAKAASU 210 mm kuva 6.9

42 Ex-tilojen varoitusmerkki Ex Varoitusmerkki on kolmion muotoinen ja siinä on mustat kirjaimet, keltainen tausta ja musta reunus. Keltaisen osuuden on peitettävä ainakin 50 prosenttia merkin alasta. kuva 6.10

43 Esimerkki paineensäätö- ja määrämittaus laitteiden kytkennästä sekä varusteista 3 1 Pääsulkuventtiili PG teräs PG 4 2 Sulkuventtiili 3 Paineensäätölaitteisto 4 Kaasumäärämittari (sis. mahdolliset paine- ja lämpötilamittaukset) 5 Tyhjennyshde 6 Mahdollinen ohituslaitteisto (sama turvalaitevarustus) muovi teräs tai muovi >1m kuva Pääsulkuventtiili 2 Sulkuventtiili 3 Paineensäätölaitteisto 4 Kaasumäärämittari (sis. mahdolliset paine- ja lämpötilamittaukset) 5 Tyhjennyshde 6 Mahdollinen ohituslaitteisto (sama

44 Paineensäätöön liittyvät painekäsitteet p 1 = paineensäätimelle tulevan kaasun paine (tulopaine) Paine p 2 = p 22 = paineensäätimeltä lähtevän kaasun paine (säätöpaine) varasäätimen säätöpaine P 1 p 3 = turvasulkuventtiilin toimintapaine (sulkeutumispaine); p 31 aina, p 32 on harvinainen P 41 P 42 P 31 P 22 P2 p 4 = apuvaroventtiilin toimintapaine (avautumispaine); on joko suurempi (p 41 ) tai pienempi (p 42 ) kuin turvasulkuventtiilin sulkeutumispaine p 31 P 32 p 4 (p 41, p 42 ) p 1 p 2 (p 22 ) p 3 (p 31, p 32 ) kuva 7.2

45 Kaasuliittymä, pv-laitteisto sisällä Apuvaroventtiilin ulospuhallusputki Yhdistetty suodatin, paineensäädin, turvasulku ja varoventtiili Läpivienti Sulkuventtiili Pääsulkuventtiili Määrämittaus 1m Muuntoliitin muovi/teräs Vaihtoehtoinen paikka pääsulkuventtiilille 1m kuva 7.3a (kuva 5.4) 1m Vaihtoehtoinen reitti Pääsulkuventtiili on sijoitettava vähintään 2m:n päähän rakennuksesta maan pintaan ulottuvalla karalla varustettuna.

46 Kaasuliittymä, pv-laitteisto ulkona Läpivienti Sulkuventtiili Liittymäkotelossa: Pääsulkuventiili Suodatin Paineensäädin, turvasulku ja varoventtiili Määrämittaus 1 m Muuntoliitin muovi/teräs 1 m kuva 7.3b

47 Tekninen tila Kaasuputken vienti keittöön verholaudan alla 2100 (2400) 1800 (2100) 2200 Puhelin Antenni Palamisilma 1800 Tuloilma-aukko Poistoilmaaukko Sähkökeskus Lämmityskattila Lattiakaivo Vesimittari Maakaasumittari Paineensäätö- ja turvasulkuventtiili Oviaukko 900 x 2000 DN 25 DN 32 Pääsulkuventtiili kuva 7.4

48 Tulopaine enintään 1 bar, yksi turvalaite: turvasulkuventtiili tai varasäädin Turvasulkuventtiili ja paineensäädin Varasäädin ja paineensäädin kuva 7.5

49 Tulopaine 1 4 bar, yksi turvalaite ja apuvaroventtiili Turvasulkuventtiili, paineensäädin ja apuvaroventtiili Varasäädin, paineensäädin ja apuvaroventtiili kuva 7.6

50 Tulopaine 1 4 bar, kaksi turvalaitetta Kaksi turvasulkuventtiiliä ja paineensäädin Turvasulkuventtiili, varasäädin ja paineensäädin kuva 7.7

51 Tulopaine yli 4 bar, kaksi turvalaitetta ja apuvaroventtiili Kaksi turvasulkuventtiiliä, paineensäädin ja apuvaroventtiili kuva 7.8

52 Mitatun maakaasumäärän muuntaminen normaaliolotilaan p + 1,01325 bar 273,16 ºK 1 V n = Vx x x 1,01325 bar t + 273,16 K K V n = kaasumäärä normaaliolotilassa V = kaasumäärä mittausolotilassa p = mitattavan kaasun paine (ylipainetta) t = mitattavan kaasun lämpötila K = kokoonpuristuvuuskerroin p = 1 bar, K = 0,998 p = 4 bar, K = 0,991 kuva 8.1

53 CE-merkintä ja muut merkinnät CE-merkintä muodostuu kirjaimista "CE" oheisen kuvan mukaisesti: CE-merkintään liitetään tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavan ilmoitetun tarkastuslaitoksen tunnusnumero. Kaasulaitteessa tai sen arvokilvessä on oltava CEmerkintä ja seuraavat tiedot: valmistajan nimi tai tunnus, kaasulaitteen kauppanimi, mahdollisen sähkösyötön tyyppi, laiteluokka, CE-merkin kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa. Asennuksessa tarvittavat tiedot voidaan lisätä laitetyypin mukaisesti. Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kuvan mittasuhteita. CEmerkinnän osien on oltava samankorkuisia. Korkeuden tulee olla vähintään 5 mm. kuva 9.1

54 Atmosfääripoltin Poltinpää Sekoituskurkku Sytytyskärjet (tai sytytyspoltin) Polttimen ohjaus- ja valvontalaitteisto Sulkuventtii (magneettiventtiili) Paineensäädin Suodatin Painekytkin Sulkuventtiili Kaasu Ensiöilma Lisäilma Paloportit Kaasu kuva 9.2

55 Puhallinpoltin Puhallin Ilman säätöventtiili Kaasusuutin Patolevy, sekoitus Takaisinkiertovirtaus Palopää Ilman sisääntulo Kaasu Kaasun säätöventtiili kuva 9.3

56 Puhallinpolttimen vähimmäisvarustus 9 Kaasu PG 1 M M2 8 6, 10 7, 10 M3 10 PI b) a) 1 Käsikäyttöinen sulkuventtiili 2 Painemittari 3 Suodatin 4 Paineensäädin 5 Kaasunpainekytkin 6 Sulkuventtiili 7 Säätöventtiili 8 Sytytyslaite 9 Liekinvalvontalaite 10 Esisäätölaite 11 Puhaltimen valvontalaite 12 Ilmavirtauksen alarajakytkin 13 Ilmavirtauksen ylärajakytkin M1 Tulopaineen mittauspiste M2 Säätöpaineen mittauspiste M3 Poltinpään mittauspiste a) Vähimmäisvarustus typpitestausta varten b) Polttimen varustus kuva 9.4

57 Erillisellä sytytyspolttimella varustetun kaasupolttimen varustus PG PI L 4 5a 7a 7b PG PG PI L a 5b 6a 6b 10 PI H SW PI L 1 Pääsulkuventtiili 2 Suodatin 3 Painemittausliitäntä 4 Paineensäädin (tarvittaessa) 5 a, b Kaasunpainekytkimet 6 a, b Pääkaasun sulkuventtiilit 7 a, b Sytytyskaasun sulkuventtiilit 8 Liekinvalvontalaitteisto 9 Sytytyslaitteisto 10 Tehonsäätöventtiili (kaasu) 11 Palamisilman säätö- ja ohjauslaitteisto 12 Palamisilman minimipainekytkin (puhaltimen valvontalaite) 13 Pääpoltin 14 Sytytyspoltin 15 Polttimen mahdollinen asentokytkin kuva 9.5

58 Automaattisten sulkuventtiilien varustus ja tiiviysluokat Polttoaineteho Esituuletuksella Ilman esituuletusta kw Pääkaasu Sytytyskaasu Pääkaasu Sytytyskaasu 10 % >10 % 10% >10 % 70 2 x B B *) 2 x B 2 x A tai A **) 2 x A 2 x B + VIP > x A 2 x A 2 x A 2 x A + VP 2 x A 2 x A x A + VP 2 x A 2 x A 2 x A + VP 2 x A 2 x A VP = venttiilien tiiviydentestausjärjestelmä *) Kolmannen kaasuryhmän kaasuille: vaaditaan 2 kpl B-luokan venttiiliä **) Kolmannen kaasuryhmän kaasuille: vaaditaan 2 kpl A-luokan venttiiliä kuva 9.6

59 Automaattinen tiiviydentestausjärjestelmä Automaattinen vuodonilmaisinlaitteisto (3) käsittää automaattisten sulkuventtiilien (1 ja 2) väliin asennetun pienen kompressorin, joka paineistaa kasupolttimen esituuletuksen aikana suljettuna olevaa venttiilien välistä tilaa. Jos paineistus onnistuu, venttiilit ovat tiiviitä ja kaikki on kunnossa. Ohjelmayksikkö (4) sallii polttimen käynnistämisen. 3 kuva 9.7

60 Kaasupolttimien maksimikäynnistystehot ja varmuusajat 1 Pääpoltin 2 Pääpolttimen suora sytytys täydellä teholla 3 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla 4 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla ja erillisellä sytytyskaasusyötöllä 5 Pääpolttimensytytys erillisellä sytytyspolttimella Sytytyspolttimen sytytys Pääpolttimen sytytys Teho Q n kw Teho Q s kw s Teho Q s kw s Teho Q s kw Varmuusaika Varmuusaika Varmuusaika s Teho Q s kw Ensimmäinen varmuusaika s Teho Q s kw Toinen varmuusaika s 70 Q n 5 Q n 5 Q n 5 0,1 Q n 5 Q n 5 > Q n 3 Q n 3 Q n 3 Q n 3 Q n 3 > 120 Ei sallittu 120 kw tai t s x Q s 100 0,1 Q n kw tai t s x Q s 150 (max t s = 5 s) (max t s = 5 s) Q n = polttimen maksimipolttoaineteho (kw) Q s = maksimikäynnistysteho esitettynä % Q n t s = varmuusaika (s) kuva 9.8

61 Pääpolttimen sytytys täydellä teholla V1 V1 1 2 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili t s t s = Varmuusaika 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin kuva 9.9

62 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla V1 V1A t s 1 2 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili V1A = Pääkaasun hitaasti aukeava sulkuventtiili 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin kuva 9.10

63 Pääpolttimen suora sytytys vähennetyllä teholla ja erillisellä sytytyskaasulla V1 V1 SGV 1 3 t s1 t s2 2 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili SGV = Sytytyskaasun sulkuventtiili t s1 t s2 = Ensimmäinen varmuusaika = Toinen varmuusaika 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin 3 = Sytytyskaasu kuva 9.11

64 Pääpolttimen systytys erillisellä sytytyspolttimella V1 V1 V1 = Pääkaasun sulkuventtiili PV PV PV t s1 t s2 = Sytytyspolttimen sulkuventtiili = Ensimmäinen varmuusaika = Toinen varmuusaika 1 = Sytytys 2 = Pääpoltin t s1 t s2 4 = Sytytyspoltin kuva 9.12

65 Liekkielektrodi tai valokenno liekinilmaisimena QRE QRE QRA... a) b) Kaasupolttimien sähköisenä liekinilmaisimena käytetään liekkielektrodia a), tai ultraviolettiputkea b). Liekkielektrodin kautta muodostuu liekin ionisaatioon perustuva virtapiiri, joka vahvistettuna pitää auki sulkuventtiilejä (liekkirelettä). UV-putkessa puolestaan liekin lähettämä säteily ionisoi putkessa olevan kaasun, jolloin siitä tulee sähköä johtava virtapiiri. kuva 9.13

66 Kaasupolttimien tehosäädön vaihtoehdot P On Off On Off P High Low On Off P Liukuva High Low On Off P Moduloiva On Off kuva 9.14

67 Esimerkki mekaanisesta kaasu-ilmasuhteen säädöstä Kaasu M Tehonsäädön toimilaite Palamisilma kuva 9.15

68 Esimerkki pneumaattisesta kaasu-ilmasuhteen säädöstä PG PG PI L P L PI L M Tehoa säädetään palamisilmaa kuristamalla moottoriventtiilin M avulla. Kaasumäärää säätää puolestaan kaasuputkeen sijoitettu kuristusventtiili ilmanpaineen avulla, impulssilinja P L. kuva 9.16

69 Esimerkki sähköisestä kaasu-ilmasuhteen säädöstä G M Ohjausyksikkö M G Portaattomasti säätyvä puhallinpoltin, jossa kummallakin, sekä kaasulla, että palamisilmalla on oma moottoriventtiili. Venttiileja ohjaa sähköisesti ohjausyksikkö. Järjestelmään on helposti lisättävissä jatkuva korjausviesti esimerkikisi savukaasujen happijäännöksestä. kuva 9.17

70 Kaasupolttimen suutinvirtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Ilmaa Kaasua = Poltinteho Kun kaasupolttimen ilmamäärä = Suuttimen halkaisija = Suutinvakio = Kaasuvirtauksen paine-ero = Ilman tiheys = Kaasun lämpöarvo = Kaasun tiheys halutaan eri kaasulaaduilla pitää vakiona, pitää myös polttimen energiavirran (= kaasutehon) säilyä vakiona. Suuttimen läpi virtaava energiavirta (= teho) saadaan Bernoull n yhtälön mukaisesti: suutintekijä paineerotekijä virtaavaa kaasua kuvaava tekijä = Kaasun suhteellinen tiheys kuva 9.18

71 Maakaasun ja propani-ilma seoskaasun polttoteknisiä ominaisuuksia Maakaasu Koostumus CH 4 > 98 % N 2 < 1% CxH y < 1 % Seoskaasu C3H 8 53,6% C 4 H 10 2,8 % ilma 43 % Tiheys kg/m n 3 0,72 1,71 Suhteellinen tiheys 0,56 1,325 Lämpöarvot H MJ/m3 brutto n 39,9 58,0 H MJ/m3 netto n 36,0 53,4 Wobbe-arvo Wo MJ/m3 brutto n 53,0 50,4 Seoskaasun Wobbe-arvo on tarkoituksella vajaat 5 % pienempi kuin maakaasun vastaava. Huomattavaa on, että seoskaasun lämpöarvo on n. puolitoistakertainen maakaasuun verrattuna. Seoskaasun tiheys on ilman tiheyttä suurempi. kuva 9.19

72 Esimerkki maakaasua käyttävän lämpökeskuksen laitesijoittelusta Sisäpiippu KAASULAITTEET Poistoilmapuhallin Vanha tiilipiippu 1. Sulkuventtiili 2. Suodatin Pääsulkuventtiili Muoviputki Ekonomaiseri 3. Paineensäädin, turvasulkuventtiili sekä apuvaroventtiili 4. Painemittari 5. Lämpömittari 6. Ulospuhallusventtiili tai yhde 7. Kaasumäärämittari 8. Joustava putki Teräsputki Lämmityskattila 9. Kaasuventtiilit Ilman sisääntuloaukko 10.Sytytyskaasuventtiili Kaasupoltin kuva 10.1

73 Palamisilman sisääntuloaukko Suositeltava sijoitus As Aukon A s vaihtoehtoinen sijoitus < 1,8m P As Aukon A s vapaan poikkipinnan koon pitää olla vähintään seuraava: A s = 1,3 P ik [cm 2 ] jossa As on palamisilman sisääntuloaukon pinta-ala, cm 2 P ik on kaasulaitteen teho, kw on kaasupolttimen ilmakerroin kuva 10.2

74 Esimerkki usean kaasulaitteen liittämisestä savuhormiin Kaasulaite Kaasulaite Kaasulaite Kaasulaite kuva 10.3

75 Kaasulaitteisiin liitettäviä elementtirakenteisia teräksisiä savuhormeja kuva 10.4

76 Tiilisen savuhormin varustaminen eristetyllä sisäpiipulla Savuhormit Vanhat savuhormit suositellaan poikkeuksetta vuorattavaksi ruostumattomalla savupiipulla kattilalle saakka. Sisäpiippu on varustettava vedenpoistolla. Maakaasukattila Vesitys esim. lattiakaivoon Lattiakaivo kuva 10.5

77 Suljettu järjestelmä kuva 10.6

78 Suljetun järjestelmän läpivienti H L L Suljetun järjestelmän läpivienti Taulukossa ja kuvassa on määritelty läpiviennin etäisyydet oveen (ei koske teknisen tilan ovea), avattavaan ikkunaan, ilmastointikanavaan tai muuhun vastaavaan aukkoon. Etäisyys H läpiviennin alapuolella olevaan aukkoon voi olla kolmasosa taulukon H arvoista, kuitenkin vähintään 0,5 m. Laitteen teho Etäisyys Etäisyys P H L kw m m P 3 1 0,5 3<P 6 1,5 0,5 6<P ,75 11< P 17 2,5 0,75 17<P P>25 0,6 P 0,2 P kuva 10.7

79 Maakaasun käyttöön ja käsittelyyn liittyvät tyypilliset vaaralähteet - maanalaisen maakaasuputkiston tyypillisiä vaaralähteitä ovat mm. a) maanrakennustyöt, maankaivu, paalutus, pohjatutkimus, räjäytystyöt läheisyydessä b) putkea ympäröivän maan liike, painumat, routa c) ympäröivien rakenteiden kuten tiealitusten, rakennusten, suojaputkien, haaroitusten, eristelaippojen, maanpintaan ulottuvien rakenteiden (venttiilien) aiheuttamat epäjatkuvuuskohdat d) korroosio, eristyksen vaurioituminen, putkea ympäröivä sopimaton maa-aines, eristeelle tai varsinaiselle putkelle sopimaton kemikaali e) materiaali tai asennusvirheet, erityisesti käytössä olevaan putkeen tehtävät lisäykset f) ilman merkintää tai puutteellisesti merkittyyn käytössä olevaan putkeen tehtävät muutokset, lisäykset (tunnistaminen) g) putkiston merkintöjen, merkintänauhojen ja kaapeleiden katoaminen h) kaasuvuoto, jota ei pystytä nopeasti paikallistamaan tai sulkemaan. kuva 11.1

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle

Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle Maakaasu Biokaasu Asennus Käyttö Hätätilanne Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle KAASUN KÄYTTÖ ON TURVALLISTA JA HELPPOA. KAASUN KÄYTTÄJÄN ON KUITENKIN HUOLEHDITTAVA PUTKISTON JA KAASULAITTEIDEN ASIANMUKAISESTA

Lisätiedot

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Poltinsarjat 130...150 50, 0 Ryhmä 3Teho 390-3500 Sisällysluettelo Yleistä 1 Polttimen valintaohjeet Kevytöljypolttimet Tekniset tiedot ja mitat 3- PI-kaaviot Teho-/vastapainekäyrät

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

AIKATAULU. Päivämäärä

AIKATAULU. Päivämäärä VALTIONEUVOSTON ASETUS 558/2012 maakaasu-, nestekaasu- ja öljylämmityslaitteistojen asennusja huoltotoimintaa sekä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusta harjoittavien hyväksymisestä AIKATAULU ASETUS

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

PUTKIURAKKA (PU) YKSIKKÖHINTALUETTELO

PUTKIURAKKA (PU) YKSIKKÖHINTALUETTELO SONKAJÄRVEN KUNTA 1 (14) PALVELUKESKUS TUULIKANNEL Taivallahdentie 4 b 74300 SONKAJÄRVI PUTKIURAKKA (PU) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakoitsija: Osoite: Käsittelijä: Puhelin: Fax: YKSIKKÖHINTALUETTELO 2 (14)

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA Välimittaus Loppumittaus Työmaa: Asentaja: Urakkalaskelma lämpö-, vesi- ja viemärilaitoksia varten Työ nro Aika 1.6.2014 annettu ensimmäinen urakkatarjous Niko Räsänen

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

PIENTALOJEN OMAVALVONTA

PIENTALOJEN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjeiden mukaisesti on velvoittavaa. Pelastuslaitos

Lisätiedot

www.teknocalor.fi TYYPPI N/NG

www.teknocalor.fi TYYPPI N/NG lv-tuotteet hinnasto 1.2.2012 REFLEX KALVOPAISUNTA-ASTIOIDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET TÄYTTÖKAASU TYPPI Astia asennetaan suljettuihin lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin. Astiaa ei saa asentaa paikkaan,

Lisätiedot

Hätäsuihkut Krusman RT Hätäsuihkut TUOTTEET

Hätäsuihkut Krusman RT Hätäsuihkut TUOTTEET TARVIKETIETO toukokuu2012 1 (8) RT 38233 613.3 Talo 2000 725.4 Talo 90 X53 SfB Hätäsuihkut Krusman Hätäsuihkut Hätäsuihkuja tarvitaan työympäristöissä, joissa käsitellään syövyttäviä kemikaaleja. Myös

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1492050/1 IM-P149-13 ST Issue 1 AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

Venttiilisarjat VOS. Venttiilisarja koostuu seuraavista: TBVC, säätöventtiili SD230, on/off-toimilaite, 230 V. BPV10, ohitusventtiili

Venttiilisarjat VOS. Venttiilisarja koostuu seuraavista: TBVC, säätöventtiili SD230, on/off-toimilaite, 230 V. BPV10, ohitusventtiili VOS TBVC VOS, venttiilisarja on/off 2-tieohjaus- ja säätöventtiili on/off-toimilaitteella, sulkuja ohitusventtiilillä. DN15/20/25. 230V. Käytetään SIRe Basic ja Competent -ohjausyksiköiden kanssa. TBVC,

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

Joustava pumppujärjestelmä

Joustava pumppujärjestelmä Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin

Lisätiedot

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

NORI 500. Korkeapaineistukkaventtiili PN 250-500 DN 10-65. Vaihtoehdot. Materiaalit. Lisätietoja. Rakenne. Tilaustiedot

NORI 500. Korkeapaineistukkaventtiili PN 250-500 DN 10-65. Vaihtoehdot. Materiaalit. Lisätietoja. Rakenne. Tilaustiedot Esite 7641.1/3-57 NORI 500 Korkeapaineistukkaventtiili karantiivisteellä ja säätökeilalla hitsauspäin tai -muhvein PN 250-500 DN 10-65 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

HV3 sulkuventtiili Asennus- ja huolto-ohje

HV3 sulkuventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0601050/1 IM-P060-04 ST Issue 1 HV3 sulkuventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Käyttö 6. Huolto 7. Varaosat IM-P060-04 ST Issue

Lisätiedot

DIN EN :n muk Avoimet järjestelmät. höyryjärjestelmät. Matalapaineiset. suljettu järjestelmä. Kaivovesi. Vesihöyry

DIN EN :n muk Avoimet järjestelmät. höyryjärjestelmät. Matalapaineiset. suljettu järjestelmä. Kaivovesi. Vesihöyry Putket ja puristusliittimet siirrettävät väliaineet Vedet, jäätymisenestoaineet ja korroosionestoaineet, lämmönsiirtoaineet Profipress Profipress S Sanpress Prestabo Prestabo Seapress Putkimateriaali Kuumasinkitty

Lisätiedot

TARKASTUS- JA HUOLTO-OHJE PAINEELLISELLE JAUHESAMMUTTIMELLE TULIPEIKKO FX2

TARKASTUS- JA HUOLTO-OHJE PAINEELLISELLE JAUHESAMMUTTIMELLE TULIPEIKKO FX2 TARKASTUS- JA HUOLTO-OHJE PAINEELLISELLE JAUHESAMMUTTIMELLE TULIPEIKKO FX2 Käsisammutin tulee tarkastaa vähintään kahden vuoden välein. Milloin sammutin on alttiina toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille,

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Tutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta

Tutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta Tutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta Savupiippujen ja tulisijojen paloturvallisuutta edistävä tiedotus- ja neuvontahanke Perttu Leppänen Taustaa Tampereen teknillisellä yliopistolla

Lisätiedot

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST-C 10 asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 5 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC C-luokan kaapeli, soveltuu myös

Lisätiedot

Jalotakan teräshormit

Jalotakan teräshormit Jalotakan teräshormit Tuoteluettelo 2010-2011 25 Jalotakan teräshormit ovat CE-merkittyjä tuotteita. Tämä takaa tuoteiden korkean laadun sekä turvallisuuden. Aluskatteen tiiviste Savupiipun eristetyn osan

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

SM21, SM21Y, SM24, SM24Y ja SM24H bi-metalliset lauhteenpoistimet Asennus- ja huolto-ohje

SM21, SM21Y, SM24, SM24Y ja SM24H bi-metalliset lauhteenpoistimet Asennus- ja huolto-ohje 0765050/2 IM-P076-07 ST Issue 2 SM21, SM21Y, SM24, SM24Y ja SM24H bi-metalliset lauhteenpoistimet Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet SM21 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio Operation V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 15-04-2015 HÖGFORS V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

TRV-3 Calypso. Termostaattiset patteriventtiilit Termostaattinen esisäädettävä patteriventtiili

TRV-3 Calypso. Termostaattiset patteriventtiilit Termostaattinen esisäädettävä patteriventtiili TRV- Calypso Termostaattiset patteriventtiilit Termostaattinen esisäädettävä patteriventtiili IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV- Calypso TRV- Calypso Tämä erittäin monipuolinen ja kestävä

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Palloventtiili haponkestävä teräs ja teräs Mecafrance

Palloventtiili haponkestävä teräs ja teräs Mecafrance Mecafrance AT 3502, 3522, 3542, 3547, Nimelliskoot PN Lämpötila-alue Materiaali DN 8-250 10/100-20 - 200 ºC Teräs Haponkestävä teräs AT 3502, 3522, 3542, 3547, Käyttökohteet Sulkuventtiili esimerkiksi

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Tynnyrin kaasupolttimelle on myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä, mikä tarkoittaa, että poltin täyttää turvallisuusvaatimukset.

Tynnyrin kaasupolttimelle on myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä, mikä tarkoittaa, että poltin täyttää turvallisuusvaatimukset. Käyttöohjeet // Tuotteen esittely Comfi Cask on käsin valmistettu monikäyttöinen polttotynnyri! Se on terassilla, pihalla tai mökillä palavaa elävää tulta, joka lämmittää, luo viihtyisän tunnelman ja

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

PESUKARHU SUIHKUPUTKET

PESUKARHU SUIHKUPUTKET Pesukarhu suihkuputket ovat tunnettuja laadukkaista materiaaleistaan ja harkitusta muotoilustaan. Suihkuputkiamme käytetään yli kahdessakymmenessä maassa ympäri maapallon. PESUKARHU Suihkuputki - malli

Lisätiedot

PALLOVENTTIILI MAAKAASULLE hiiliterästä hitsatut päät / kierrepäät / laipat 35000, 35200, 35300, 35500

PALLOVENTTIILI MAAKAASULLE hiiliterästä hitsatut päät / kierrepäät / laipat 35000, 35200, 35300, 35500 hitsatut päät / kierrepäät / laipat 35000, 35200, 35300, 35500 C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 29-06-2016 35000 35500-sarjan venttiilit ovat tiiviitä sulkuventtiileitä, joita käytetään maakaasulle.

Lisätiedot

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet. Poltinsarja 350...450

Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet. Poltinsarja 350...450 SCANCOOL Öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet Poltinsarja 30...0 Ryhmä B Teho 880-00 kw 1 Sisällysluettelo Yleistä Kevytöljypolttimet Mitat ja PI-kaavio Tekniset tiedot 7 Teho-vastapainekäyrät 7 Kaasupolttimet

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT SUURTEHOIMURIT KUIVILLE JA MÄRILLE AINEILLE Tekniset tiedot Mid Loader Säiliön materiaali ruostumaton SS 304 -teräs, tilavuus 12.500 l netto Perävaunun

Lisätiedot

Rei itetty laite. Mitat

Rei itetty laite. Mitat Mitat Ød Tuotekuvaus on pyöreä ja teollisuuskäyttöön sovitettu laite syrjäyttävään ilmanvaihtoon. :ssä on säätöpeltitoiminto, jolla on mahdollista valita vaakasuora tai pystysuora puhalluskuvio riippuen

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki

Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki Useaa palo-osastoa palveleva savunhallintapelti Savunhallintapeltiä käytetään useaa palo-osastoa palvelevissa savunhallintajärjestelmissä sulku- tai korvausilmapeltinä. Tuote täyttää eurooppalaiset vaatimukset

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

JÄÄTYMÄTÖN VESIJOHTO JÄÄTYMÄTÖN SUOJAPUTKI. Huoletonta asumista talvipakkasilla

JÄÄTYMÄTÖN VESIJOHTO JÄÄTYMÄTÖN SUOJAPUTKI. Huoletonta asumista talvipakkasilla JÄÄTYMÄTÖN VESIJOHTO JÄÄTYMÄTÖN SUOJAPUTKI Huoletonta asumista talvipakkasilla 10 2016 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty vesijohto kohteisiin, joissa

Lisätiedot

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö Sisältö Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa Asennusta koskevia ohjeita Asennusmahdollisuudet Turvallisuusohjeet...1 Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa... 2 Asennusta koskevia ohjeita... 3 Asennusmahdollisuudet...

Lisätiedot

TUOTERYHMÄ. Matalapainepuhaltimet. Keskipainepuhaltimet. Korkeapainepuhaltimet. Sivukanavapuhaltimet. Syöttöpuhaltimet FD RD F

TUOTERYHMÄ. Matalapainepuhaltimet. Keskipainepuhaltimet. Korkeapainepuhaltimet. Sivukanavapuhaltimet. Syöttöpuhaltimet FD RD F TUOTERYHMÄ ND RD Korkeapainepuhaltimet Sivukanavapuhaltimet Matalapainepuhaltimet Keskipainepuhaltimet SD HRD Syöttöpuhaltimet FD RD F TEKNISET TIEDOT Muuntotaulukko Mittayksikkö Mittayksiköstä Muuntokerroin

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6 HardTefly Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Omavoimainen lämpötilansäädin Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 D/4 E Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Painos Joulukuu 2011 Sisällysluettelo Sisältö 1 Rakenne ja

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Installation DVT 1000 L DVT 1500 L Living full of energy 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Johdanto Kuljetus-, asennus- ja käyttöohje koskee kaikkia Roth-öljysäiliöitä. Tässä käsitellyille säiliöille

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K 1. YLEISTÄ Arimax 240 ja Arimax 240 k ovat taloudellisia, kestäviä ja ympäristöystävällisiä yläpaloisia puukäyttöisiä keskuslämmityskattiloita. Lämmitys

Lisätiedot

- Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä.

- Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä. Asennusohje FlowBox Solar 7000 TÄRKEÄÄ - Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä. - Vain koulutettu ammattilainen saa koota,

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Huippuimurit E190. E190K/125/300x300. SUORITUSARVOT E190P/125/ER/700 80V 100V 120V 135V 160V 180V 230V q V1 E190S/125 SÄHKÖTEKNISET TIEDOT.

Huippuimurit E190. E190K/125/300x300. SUORITUSARVOT E190P/125/ER/700 80V 100V 120V 135V 160V 180V 230V q V1 E190S/125 SÄHKÖTEKNISET TIEDOT. Huippuimurit E190 E190P/125/ER/700 VTT Testausseloste Nr RTE 10513/99 E190P/125/ER/700 Ø310 Kokonaispaine P tf, Pa 270 Ø225 770 Ilmavirta q v1, dm 3 /s Ø125 SUORITUSARVOT E190P/125/ER/700 80V 100V 120V

Lisätiedot

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? Ideaalikaasut 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? 2. Auton renkaan paineeksi mitattiin huoltoasemalla 2,2 bar, kun lämpötila oli + 10 ⁰C. Pitkän ajon jälkeen rekkaan

Lisätiedot

Tehowatti Air PIKA- OHJE. Asentajan pikaohje. Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita.

Tehowatti Air PIKA- OHJE. Asentajan pikaohje. Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita. Huom.! Lue tämä opas ennen asennusta. Asentamiseen tarvitaan myös laitekohtaisia asentajan ohjeita. PIKA- OHJE Tehowatti Air Asentajan pikaohje D104385 06/2015 ver1 Ohjeen sisältö Sisällysluettelo s. 2

Lisätiedot