Työturvallisuuden opettaminen laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkinnoissa

Transkriptio

1

2 Työturvallisuuden opettaminen laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkinnoissa SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1

3 Tämä teos on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston myöntämällä tuella. Teoksen kopioimisen yhteydessä on mainittava lähdetiedot. Tähän teokseen kuuluvat koulutusalakohtaiset työturvallisuusoppaat ovat luettavissa myös Seinäjoen koulutuskeskuksen internetsivuilla osoitteessa >> Seinäjoen ammattioppilaitos >> projektit. Julkaisija: Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Projekti kuuluu ESR-tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.2. Toteutusaika Työryhmä Eeva-Maija Kiiskilä Kokkolan ammatiopisto Pekka Myllymäki Kokkolan ammatiopisto Aino Pihakari Kokkolan ammatiopisto Hannele Puumala Kokkolan ammatiopisto Ilkka Timosaari Kokkolan ammatiopisto Sivunvalmistus, paino Seinäjoen Painohalli Oy, 2005 ISBN X 2

4 SISÄLTÖ: ESIPUHE... 5 TYÖTURVALLISUUSMATERIAALIN LAAJUUS... 6 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN TYÖTURVALLISUUSMATERIAALI... 6 KOULTUSKOHTAINEN TYÖSUOJELUMATERIAALI... 6 JOHDANTO LABORATORIO TYÖYMPÄRISTÖNÄ Laboratorion fyysiset tekijät Suunnittelu Työasennot Työliikkeet ja -menetelmät Työjärjestelyt Laboratorion Psyykkiset tekijät Henkinen hyvinvointi Stressistä työn hallintaan KEMIKAALIT Kemikaalien luokittelu Yleiset käyttökemikaalit Terveydelle vaaralliset kemikaalit Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit Ympäristölle vaaralliset kemikaalit Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät Kemikaalien päällysmerkinnät Käyttöturvallisuustiedotteet Kemikaalien säilytys ja säilyvyys ADR- ja VAK-kuljetukset Kemikaalien akuutit (lyhytaikaiset) vaikutukset Aineiden myrkyllisyyden vertailu LABORATORIOLAITTEET JA -VÄLINEET TURVALLINEN TYÖSKENTELY LABORATORIOSSA Yleisiä ohjeita laboratoriossa työskenteleville Suojavaatetus ja suojaimet Työtakki Suojalasit Suojakäsineet Työskentely-ympäristön siisteys ja järjestys Kemikaalien käsittely Lasiastioiden käsittely JÄTTEIDEN KÄSITTELY LABORATORIOSSA 5.1 Jätelainsäädännön perusperiaatteita

5 5.2 Viemäriin laskettavat jätteet Ongelmajätteet SÄHKÖTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUS Toiminta tulipalon sattuessa ENSIAPU Ensiavun tarve ja luonne Laboratoriossa sattuvia tavallisimpia tapaturmia ja niiden ensiapu Silmävamma Kemikaaliroiskeet Haavat Myrkytykset Palovammat...34 LIITTEET LÄHTEET

6 ESIPUHE Tämä Paperi- ja kemianteollisuudenalan Työturvallisuus -opas kuuluu Työssäoppimisen työturvallisuusprojektin tuottamaan materiaaliin. Projekti on osoitus Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien ammatillisten oppilaitosten vastuullisten opettajien yhteistyöstä. Nämä opetusalan todelliset ammattilaiset ovat ymmärtäneet projektityön ja opetustyön yhteisvaikutuksen. Projektityössä kehitetään opettajan työtä ja tuotetaan uutta opetusmateriaalia. Hanke on mahdollistanut opettajien perehtymisen uuteen työturvallisuuslakiin sekä opettamansa ammatin työturvallisuusmääräyksiin. Kaikille aloille yhteinen Työturvallisuusopas on syntynyt kahdeksan ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön tuloksena. Tekijöinä ovat olleet oppilaitoksien aktiiviset opettajat, jotka ovat kiinnostuneita opiskelijoiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta keskimääräistä enemmän. Osoitan kiitokseni miellyttävästä ja tehokkaasta yhteistyöstä seuraaville opetustyön ammattilaisille: Aho Mikko Kärnä Teuvo Lahti Virpi Timosaari Ilkka Tomperi-Olkkonen Merja Varpuluoma Terhi Vuolle Sari Ylitalo Matti Vaasan ammattiopisto, TeLi Ähtärin ammatti-instituutti Kurikan ammattioppilaitos Kokkolan ammattiopisto Järviseudun ammatti-instituutti Härmänmaan ammatti-instituutti Suupohjan ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto, TeLi Tätä projektia ja oppaita ei olisi syntynyt, ellei koulujemme aktiivinen Alueellisen työssäoppimisen työryhmä olisi hakenut Euroopan sosiaalirahastolta rahallista tukea projektin toteuttamiseen. Työryhmän primusmoottorina on toiminut koulutusalajohtaja Hanna Valtari Seinäjoen ammattioppilaitoksesta. Kiitokset Alueellisen työssäoppimisen työryhmän jäsenille yhteistyöstä ja kannustuksesta projektin eri vaiheissa: Forma Erkki Hautamäki Jaakko Isosomppi Juha Kärnä Teuvo Puukangas Hannu Lavonen Simo Valtari Hanna Vaasan ammattiopisto TeLi Kurikan ammattioppilaitos Suupohjan ammatti-instituutti Ähtärin ammatti-instituutti Kokkolan ammattiopisto Härmänmaan ammatti-instituutti Seinäjoen ammattioppilaitos Seinäjoella Inkeri Ritamäki 5

7 TYÖTURVALLISUUSMATERIAALIN LAAJUUS Yleisen, kaikille aloille yhteisen materiaalin lisäksi on Työssäoppimisen työturvallisuus -projektin puitteissa tuotettu lukuisa joukko koulutusalakohtaista materiaalia eri opintoaloille, myös tämä Laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkintojen työturvallisuus -opas, jota nyt selaat. Aineisto huipentuu Työturvallisuustestiin, jonka eri osiot suoritettuaan opiskelija saa merkinnän henkilökohtaiseen työturvallisuuspassiinsa. Passi kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mistä laitteista, koneista ja turvallisuuskohteista hän on saanut opastusta. KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN TYÖTURVALLISUUSMATERIAALI Yleinen osa käsittelee työturvallisuutta yleisellä tasolla, työturvallisuusorganisaatiota sekä työsuojelun eri toiminta-aloja. Materiaali on tehty mahdollisimman houkuttelevaksi ja opiskelijan arvomaailman mukaiseksi. Opettajille on järjestetty työturvallisuuskoulutusta. Työturvallisuus on meille jokaiselle tärkeä asia, samoin myös sen tietoisuuden välittäminen opiskelijoille. Työturvallisuuden osaaminen ja turvallinen toiminta ovat kilpailuetuja tulevilla työmarkkinoilla. Turvallinen työskentely vähentää poissaoloja ja koneseisokkeja sekä lisää työmotivaatiota. Näin tunnollinen työntekijä tuo säästöä työnantajalleen. KOULUTUSALAKOHTAINEN TYÖSUOJELUMATERIAALI Alakohtaisessa materiaalissa perehdytään kyseessä olevan ammattialan erityiskysymyksiin. Esimerkiksi laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkintojen työturvallisuusmateriaalissa käydään läpi alalle tyypillisiä työturvallisuusnäkökohtia sekä työturvallisuuden kannalta tärkeimmät työsuojelun näkökohdat ja vaaroilta suojautumisen mahdollisuudet. 6

8 JOHDANTO Työturvallisuuden perusteet ja ammattialakohtaiset työturvallisuusohjeet liittyvät kiinteästi eri koulutusohjelmien opintokokonaisuuksien sisältöihin. Niitä opiskellaan osana eri ammattiaineita niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimisjaksojen aikana yrityksissä. Tämän materiaalin tarkoituksena on syventää ja korostaa työsuojelun ja työturvallisuuden merkitystä laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkintojen koulutuksessa. Kaikissa eri perustutkintojen opetussuunnitelmissa on tavoitteena opiskelijan työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen niin, että opiskelija tuntee alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä soveltaa työssään ergonomisia työasentoja ja järjestää työympäristönsä toimivaksi huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä noudattaa koneiden ja laitteiden työturvallisuusohjeita työskentelee turvallisesti ja ergonomisesti pyrkii työssään myönteiseen yhteistyöhön ja ymmärtää työyhteisön ilmapiirin vaikutuksen työn tuloksellisuuteen, työtehoon ja asiakastyytyväisyyteen. ymmärtää, että työkykyä ylläpitävä toiminta vaikuttaa myönteisesti ammatilliseen osaamiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautuu niiltä ja torjuu niitä ymmärtää työturvallisuuden ja suojelun merkityksen pitkällä tähtäimellä työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisemiseksi Tavoitteet ovat korkealla ja opiskelijat ovat nuoria ja kokemattomia aloittaessaan ammatillisen koulutuksen. Ei ole itsestään selvää että he heti alusta lähtien ymmärtävät oman toimintansa syy- ja seuraussuhteet. Työturvallisuuden sisältämät asiat esim. oikeat työasennot eivät välttämättä tunnu tärkeiltä kun ollaan vielä nuoria ja terveitä, eikä rasitusvammojen oireet muodostu yhdessä yössä vaan vuosien kuluessa. Siksi toimiva ja tehokas työsuojelu ja työturvallisuus syntyvät ennakoivilla toimenpiteillä ja asian sisäistämisellä osaksi jokaista työpäivää ja työtehtävää. Se ei ole vain ulkoa opittavaa tietoa vaan yksi tärkeimmistä omaa terveyttä ylläpitävistä toiminnoista, jonka omaksuminen osaksi kaikkea tekemistään säästää meitä liialta fyysiseltä ja psyykkiseltä rasitukselta. Saamme myös työstämme enemmän positiivista palautetta ja säilytämme työkykymme eläkeikään asti. Opetuksessa olisi tärkeää saada opiskelijat ymmärtämään toimintansa merkityksen, oman ja muiden ihmisten työturvallisen ympäristön ja toiminnan ylläpitämisessä. Toimimme yhteisessä työpaikassa ja työturvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Opetusmateriaali on rakennettu kirjallisesta osuudesta, jota voidaan käyttää opettajan materiaalina ja tarvittaessa opiskelijan itseopiskelumateriaalina. 7

9 8

10 1 LABORATORIO TYÖYMPÄRISTÖNÄ 1.1 Laboratorion fyysiset tekijät Laboratorion fyysiset tekijät koostuvat työympäristön rakenteista ja tekniikasta sekä varsinaiseen fyysiseen työhön liittyvistä tekijöistä. Näiden yhteensovittamisen yhteydessä puhutaan ergonomiasta. Yleisesti ottaen laboratoriotyö on fyysisesti kevyttä, liikkumista sisältävää työtä. Tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus on kohtuullista ja työtehtävät vaihtelevia. Huonosti suunnitellut työpisteet ja -menetelmät aiheuttavat yksipuolisen työn kuormitushaitoista johtuvan terveysriskin Suunnittelu Laboratoriorakentamiseen ei ole erityistä lainsäädäntöä. Kuitenkin yleisiä myös suunnittelun toteuttamista koskevia näkökohtia on työturvallisuuslaissa sekä kemikaali-, paloturvallisuus- ja rakennuslainsäädännössä. Tärkeimpiä rakentamista koskevia säädöksiä ovat rakennuslaki ja -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma ja RT-säännöstiedosto. Kuvan lähde: Rakentaminen on hyvin pitkälle normitettua, joten monet tekijät ovat jo valmiiksi määriteltyjä. Silti suunnittelussa täytyy tehdä yksityiskohtaiset suunnitelmat varustuksesta ja kalustuksesta esimerkiksi sähköpistokkeiden sijainnin ja tyyppien, valaistuksen, vetokaappien sijainnin ja varustuksen, pesualtaiden sijainnin, kiinteiden kalusteiden tyypin ja järjestyksen sekä lattia- ja pöytäpinta-alan suhteen. Myös materiaalien valintaan on paneuduttava ja on syytä huolehtia, että tiedot laboratoriossa tehtävistä töistä johtuvista erityisistä työturvallisuusvaatimuksista välittyvät suunnitteluun. Suunnittelun perustana käytetään seuraavia tietoja: * työntekijät (miehet/naiset, nuoret/ikääntyvät, kokeneet/kokemattomat) * työtehtävät ja niiden työnkulku * käytettävät laitteet ja niiden vaatima tila * säilytystilojen tarve * pöytätilan, työtuolien ja muiden kalusteiden tarve 9

11 Tilan tarpeeseen, työtasojen mitoitukseen, erilaisiin työpisteisiin, ulottuvuusalueisiin, jalkatiloihin sekä istuimiin liittyviä yksityiskohtaisia suunnittelutietoja on saatavissa esim. Työterveyslaitoksen ja Työministeriön ergonomiaa käsittelevistä julkaisuista sekä valtioneuvoston päätöksistä. Lähde: Työasennot Työasentojen tulisi vaihdella ja työtä pitäisi pystyä tekemään sekä istuen että seisten. Työhön tulisi kuulua vuorottelua; istumista, seisomista ja kävelyä, jolloin ehkäistään seisomisen aiheuttamaa selän alaosan ja jalkojen rasitusta. Istuma-asento kuormittaa alaselkää, mutta myös niska-hartiaseutua ja jalkoja, jos työasento ja työtilamitoitus ovat vääriä. Istumatyön asentoa pitäisi pystyä vaihtelemaan tai se pitäisi pystyä suorittamaan seisten. Istumatyöpisteen kalusteiden ja välineiden säädettävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seisomatyö olisi aika ajoin hyvä pystyä suorittamaan istuen, jolloin vältetään tuki- ja liikuntaelimistön yksipuolinen kuormitus. Suunnittelussa on huomioitava: työtason ja -kohteen korkeus mm. voimankäytön ja selän asentokuormituksen kannalta jalkalihasten väsymisen vähentäminen käyttämällä joustavaa, miellyttävää lattiamateriaalia, jonka kitka on sopiva lanneselän kuormituksen vähentäminen tilapäisesti asettamalla pieni koroke toisen jalan alle (vältettävä seisomasta pitkään paino kokonaan yhdellä jalalla) mahdollisuus käyttää seisomanojatuolia tukena kuormituksen vähentämiseksi Työjalkineen kantaosan on oltava tukeva ja kärki riittävän tilava. Pohjan tulee joustaa, jotta lihakset ja nivelet voivat toimia (puukenkä ei suositeltava jatkuvaan käyttöön). Korko 2 4 cm. Kengän on pysyttävä jalassa hyvin: nauha-, tarra- tai remmikiinnitys, jolloin kengän tilavuutta voidaan säätää (esim. jalkojen turvotessa työpäivän aikana). Materiaalina hengittävä ja kestävä nahka on hyvä Työliikkeet ja -menetelmät Laboratoriossa on sekä staattista että dynaamista lihastyötä. Staattista lihastyötä tarvitaan asennon säilyttämiseen ja dynaamista liikkeen aikaansaamiseen. Molemmat muodot voivat esiintyä samanaikaisesti. 10

12 Staattisessa kuormituksessa verenkierto estyy ja seurauksena on lihasten nopea, paikallinen väsyminen. Dynaamisessa kuormituksessa verenkierto toimii, jolloin toimintakyky säilyy pidempään. Huomiota tulee kiinnittää toistoliikkeisiin ja staattisen lihastyön määrään. Työaikaiset mikrotauot ja dynaamiset vastaliikkeet pidempien taukojen aikana elvyttävät ja ehkäisevät mahdollisia haittoja. Haittoja voidaan ehkäistä myös mitoittamalla työtasot ja -välineet yksilöllisten mittojen mukaan. Turhia kumaria, kiertyneitä asentoja ja kurotuksia voidaan välttää asettumalla sopivan lähelle työstettävää kohdetta. Työn suunnittelun ja -opastuksen tulisi olla jatkuvaa, jolloin haitalliset ja kuormittavat työvaiheet voidaan tunnistaa ja välttää Työjärjestelyt Yksipuolista työtehtävien aiheuttamaa tuki- ja liikuntaelin- tai aistikuormitusta voidaan välttää työkierrolla. Tällöin työntekijöiden tehtävät vaihtuvat määräajoin. Yksipuoliset sarjatyöt tulisi laajentaa sisältämään useampia työvaiheita. Pitkät yksipuoliset työtehtävät tulisi jakaa tauoilla lyhyempiin jaksoihin. Taukoihin voidaan liittää aktiivista työpaikkaliikuntaa. 1.2 Laboratorion psyykkiset tekijät Henkinen hyvinvointi Työturvallisuuslaki korostaa työn ja ympäristön suunnittelun merkitystä siten, että sekä fyysinen että henkinen terveys huomioidaan. Psyykkisen työsuojelun tavoite on henkinen hyvinvointi työssä. Henkisellä hyvinvoinnilla ei kuitenkaan tarkoiteta henkisen kuormituksen vastakohtaa eikä henkiseen hyvinvointiin pääseminen näin ollen tarkoita kuormituksesta ja/tai lisääntyvistä vaatimuksista eroon pääsemistä. Tarpeidensa tunnistaminen on henkisen hyvinvoinnin edellytys. Hyvinvointiin pääsemiseksi tarpeet tulee tyydyttää, mikä edellyttää vaikutusmahdollisuuksia. Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat työpaikan: * ulkoiset ja sisäiset vaatimukset * yksilölliset ja yhteisölliset voimavarat ja työnhallintamahdollisuudet 11

13 Työnhallinnassa keskeisiä ovat: * työn sisällöllinen monipuolisuus * vaikutusmahdollisuudet omaan työhön * osallistumismahdollisuudet oman työn suunnitteluun * työyhteisöstä saatava sosiaalinen tuki Jos sosiaalisessa tuessa tai oman työn hallintamahdollisuuksissa on puutteita, seurauksena on haitallinen psyykkinen kuormitus, stressireaktiot ja mahdollisesti fyysiset sairaudet. Hyvät hallintamahdollisuudet ja myönteinen sosiaalinen tuki saavat aikaan innostusta, mikä antaa hyvän pohjan uuden oppimiselle ja menestykselle. Molemmissa tilanteissa työntekijä kokee stressireaktioita ehkä yhtä paljon, mutta niiden sisältö ja merkitys ovat erilaiset. Tilanteessa, jossa hallintamahdollisuudet ovat huonot, koetaan turhautuneisuutta, epäonnistumisen pelkoa, ehkä toisaalta liian suuresta kuormituksesta johtuvaa riittämättömyyttä. Päinvastainen tilanne antaa onnistumisen iloa, iloa uusista asioista, varmuuden tuntua, jossa sosiaalinen tuki pienentää pelkoa epäonnistumisista. Hyvä työ(paikka) ja työyhteisö Jotta henkinen hyvinvointi työssä (työpaikalla) olisi mahdollista, on työn sisällettävä joitakin perusominaisuuksia: * työstä on saatava riittävä toimeentulo, palkka * sen on annettava turvaa esim. sairauden, ikääntymisen ja myös irtisanomisen varalle * työolojen on oltava turvalliset, terveelliset ja viihtyisät * työn on oltava riittävän haasteellista, motivoivaa ja kehittävää * työn tulisi joustaa yksilöllisten tarpeiden mukaan * hyvät ihmissuhteet niin esimiehiin kuin työtovereihin * tasa-arvo * työn on oltava tuottavaa, tuloksellista ja laatu kohdallaan Nämä vaatimukset on mahdollista täyttää oikealla työn jakamisella. Yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamisessa syntyy ristiriitoja ja jännitteitä, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia sosiaalisiin suhteisiin. Näiden välttämiseksi työnjakoa tulisi käsitellä yhteisesti, jotta koko työyhteisöä koskeva näkökulma tulisi käsitellyksi. Jotta henkinen hyvinvointi työpaikalla tulisi mahdolliseksi, täytyy hyvän työn ohella myös hyvän työyhteisön tunnusmerkkien täyttyä. Tällaisia ovat: kyky tuottavaan, tulokselliseen ja laatuvaatimukset täyttävään työhön ihmiskeskeinen, osaamiseen perustuva toiminta-ajatus joustava organisaatio kehittyvät, ajanmukaiset johtamisjärjestelmät avoin tiedonkulku henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja kannustaminen terveellinen, turvallinen ja kehittävä työympäristö toimiva henkilöstön osallistuminen toimivat työpaikkatasoiset neuvottelusuhteet 12

14 Työolosuhteiden järjestäminen oppimiskykyä ja motivaatiota lisäävän hyvän työn ja työyhteisön periaatteiden mukaisesti vaatii oman työn hallintamahdollisuuksien ja sosiaalisen tuen lisäämistä. Se edellyttää työn vaatimusten ja paineita aiheuttavien tekijöiden jatkuvaa arviointia. Paineita saattavat aiheuttaa: vastuu aineellisista vahingoista vastuu ihmisten välittömästä turvallisuudesta kemikaalien käsittelyyn liittyvät vaarat työruuhkat ongelmalliset ihmissuhteet johtamisen ongelmat Työyhteisön kehittämiskeinoina voivat olla tulosjohtamiseen kuuluvat kehityskeskustelut, joissa voidaan keskustella yksilön tarpeiden ja tavoitteiden sekä työn vaatimusten yhteensovittamisesta. Tasa-arvon toteutumiselle on myös tärkeää, että työpaikan normaali arkipäivän kanssakäyminen ja keskusteluyhteys toimivat. Tasa-arvoon kuuluvat sukupuolisen tasa-arvon ohella ikä- ja rotutasa-arvo sekä ns. suosikkijärjestelmiin liittyvät kysymykset. Joustavasti toimiva työpaikka voi huomioida myös yksilöllisiä tekijöitä, kuten elämänkriisit, yksilön eri elämänvaiheet, uutena työssä aloittaminen jne Stressistä työn hallintaan Hallitsemattomat tai kielteiset kokemukset voivat käsittelemättöminä kehittyä stressireaktioksi. Stressireaktioon liittyy seuraavia oireita: lisääntynyt ahdistuneisuus ärtyneisyys pelokkuus keskittymiskyvyn heikentyminen päätöksenteon heikentyminen Stressikokemukset ovat luonnollisia reaktioita, joita eri ihmiset voivat kokea eri tavoin. Hyvät stressin hallitsijat kokevat hankalat tilanteet mahdollisuuksina, haasteina jopa innostavina. Huonot stressin sietäjät tulkitsevat tilanteet katastrofeiksi, merkiksi omasta kyvyttömyydestä tai hävettäväksi heikkoudeksi. Hyvässä yhteisössä työntekijöillä on mahdollisuus työnsä haasteiden jatkuvaan käsittelyyn sekä stressikokemusten purkamiseen. Kun otetaan työn haasteet yhteisen arvioinnin kohteeksi, opitaan ehkäisemään työuupumusta ja loppuun palamista. Työn hallinnan parantaminen edellyttää kuitenkin tavoitteiden, vaatimusten ja resurssien uudelleenarviointia. On myös huomattava, että samalla kun haasteiden jatkuva muuttuminen tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen, se asettaa vaatimuksia sekä työlle ja työnjaolle että koko työyhteisölle ja sen toimivuudelle. 13

15 2 KEMIKAALIT Suomen kemikaaleja koskevat säädökset perustuvat kemikaalilakiin (liite 1), mutta samalla ne täyttävät työturvallisuuslain vaatimukset. Suomen kemikaalilainsäädäntö perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin, joita kehitetään jatkuvasti. Siksi myös Suomen kemikaalimääräykset muuttuvat koko ajan. Kemikaalilaki ja siihen liittyvät asetukset antavat määräyksiä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta ja säilytyksestä. Turvallista käyttöä varten kemikaalin käyttäjä tarvitsee tietoja kemikaalin koostumuksesta ja ominaisuuksista. Tietoja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista antaa kemikaalin valmistaja, maahantuoja ja markkinoille tai käyttöön luovuttaja päällysmerkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden avulla. 2.1 Kemikaalien luokittelu Yleiset käyttökemikaalit Laboratoriossa käytetään runsaasti yleisiä käyttökemikaaleja, jotka ovat sekä ympäristölle että terveydelle vaarattomia. Tällaisia ovat esim. puskuriliuokset ja suuri määrä epäorgaanisia (NaCl, KCl), orgaanisia (askorbiinihappo) ja biokemiallisia (tryptoni) aineita. Kemikaaliasetuksen (Liite2) mukaan kemikaalit jaetaan vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraaviin ryhmiin: Terveydelle vaaralliset kemikaalit Kemikaali on 1. erittäin myrkyllinen, jos se aiheuttaa hyvin pieninä annoksina hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan tai kuoleman 2. myrkyllinen, jos se voi pieninä annoksina hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä aiheuttaa välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan tai kuoleman 3. haitallinen, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan tai kuoleman 4. syövyttävä, jos se voi tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa 5. ärsyttävä, jos se ei ole syövyttävä mutta voi aiheuttaa tulehduksen välittömässä, toistuvassa tai pitkäaikaisessa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa 6. herkistävä, jos se hengitettynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa immuunijärjestelmän reaktion (herkistymisen) siten, että altistuttaessa uudelleen kemikaalille siitä aiheutuu luonteenomaisia haittavaikutuksia 14

16 7. syöpää aiheuttava (karsinogeeninen), jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintymistä 8. perimää vaurioittava (mutageeninen), jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita (mutaatio) tai lisätä niiden esiintymistä 9. lisääntymiselle vaarallinen, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa jälkeläisille muita kuin periytyviä haittavaikutuksia, lisätä niiden esiintymistä tai heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai kykyä Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit Kemikaali on 1. räjähtävä, jos se voi ilman ulkopuolista happea aiheuttaa reaktion, jossa vapautuu lämpöä ja kehittyy nopeasti kaasuja, ja joka määrätyissä koeolosuhteissa kuumennettaessa räjähtää 2. hapettava, jos kemikaali voi aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien aineiden kanssa. Hapettavat kemikaalit eivät itse pala, mutta voivat sytyttää muita aineita palamaan, jolloin reaktio voi olla räjähdysmäinen. 3. erittäin helposti syttyvä, jos kemikaalilla on erittäin alhainen leimahduspiste (<0 o C) ja alhainen kiehumispiste ( 35 o C) tai jos se muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen 4. helposti syttyvä, jos a. kemikaali voi kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä b. kiinteä kemikaali voi syttyä välittömästi palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jos se jatkaa palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen c. nestemäisellä kemikaalilla on hyvin alhainen leimahduspiste (<21 o C) d. kemikaali veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostaa vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja 5. syttyvä, jos nestemäisellä kemikaalilla on alhainen leimahduspiste Ympäristölle vaaralliset kemikaalit Kemikaali on ympäristölle vaarallinen, jos kemikaali ympäristöön jouduttuaan voi aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle. 2.2 Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät Kemikaaliasetuksen mukaan vaaralliset kemikaalit luokitellaan ryhmiin, jotka kuvaavat kemikaalien vaarallisia ominaisuuksia ja niiden voimakkuutta (Sosiaali- ja terveysministeriön STM päätös 979/1997, ns. luokitusperustepäätös). Kemikaalin päällyksessä luokitus osoitetaan kemikaalin varoitusmerkillä ja sen kirjaintunnuksella sekä vaaraa osoittavilla standardilausekkeilla (R-lausekkeet). Luokitusperustepäätös määrää myös kemikaalien päällyksissä käytettävät turvallisuustoimenpiteitä osoittavat S-lausekkeet. (Liite 3) 15

17 E O Räjähtävä Explosiv Hapettava Oxiderande F F+ Helposti syttyvä Mycket brandfarlig Erittäin helposti syttyvä Extremt brandfarlig T T+ Myrkyllinen Giftig Erittäin myrkyllinen Mycket giftig Xn Xi Haitallinen Hälsoskadlig Ärsyttävä Irriterande C N Syövyttävä Frätande Ympäristölle vaarallinen Miljöfarlig Tavallisimmat vaaralliset aineet on lueteltu ns. aineluettelossa (STM:n päätös 164/1998). Tämä päätös vahvistaa varoitusmerkit, niiden nimet ja kirjaintunnukset sekä R- ja S-lausekkeet noin 3000 aineelle. Luetteloa täydennetään jatkuvasti. Syöpävaaralliset aineet on luetteloitu Työministeriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993). Työnantajan tulee minimoida työntekijöiden altistuminen näille aineille sekä rekisteröidä aineille altistuneet työntekijät (ASA-rekisteri). 16

18 2.3 Kemikaalien päällysmerkinnät Kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja luovuttajan on huolehdittava siitä, että pakkaus, jossa kemikaali luovutetaan, on kestävä ja turvallinen. Kemikaalin päällyksen tulee olla tiivis ja tarvittaessa uudelleen suljettavissa, ja sen tulee kestää tavanomaisesta käytöstä ja säilytysolosuhteista aiheutuva rasitus. Päällyksessä on oltava turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. Kemikaalien päällysten varoitusmerkinnät koostuvat varoitusmerkeistä sekä R- ja S-lausekkeista. Alla on esimerkki erään tuotteen merkinnöistä. Vaarallisen kemikaalin päällyksessä olevaa merkintää ei saa poistaa tai turmella. Jos merkintä on käynyt epäselväksi tai päällys on vaihdettu, kemikaalia hallussaan pitävän on huolehdittava siitä, että päällykseen tehdään alkuperäistä vastaava merkintä, joka selvästi osoittaa pakkauksen sisältävän ko. vaarallista kemikaalia. 2.4 Käyttöturvallisuustiedotteet Kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai muu luovuttaja on velvollinen hankkimaan kemikaalin ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuudella saatavissa kemikaalin luokittelemiseksi, merkitsemiseksi ja käyttöturvallisuustiedotteen laatimiseksi, sekä antamaan tietoja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista. Käyttöturvallisuustiedotteesta on määrätty työministeriön päätöksessä (779/1993). Käyttöturvallisuustiedote laaditaan, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi tai palo- ja räjähdysvaaralliseksi tai jos sen ominaisuudet voivat muuten aiheuttaa vaaroja. Tiedotteen laatii kemikaalin valmistaja tai maahantuoja ja se sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida kemikaalin aiheuttama vaara ja ryhtyä toimenpiteisiin sen välttämiseksi. Käyttöturvallisuustiedote sisältää seuraavat tiedot: 1. Valmistajan ja maahantuojan tunnistustiedot 2. Koostumus ja tiedot aineosista 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus 4. Ensiapuohjeet 5. Ohjeet tulipalon varalta 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 17

19 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilökohtaiset suojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittely 14. Kuljetustiedot 15. Kemikaalia koskevat määräykset 16. Muut tiedot (mm. käyttötarkoitus ja -ohjeet). Kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai muu luovuttaja on velvollinen toimittamaan kemikaalin vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedotteen kemikaalia ensimmäistä kertaa luovutettaessa. Liitteessä 4 on esimerkkinä metanolin käyttöturvallisuustiedote. 2.5 Kemikaalien säilytys ja säilyvyys Kemikaalit on säilytettävä ilmastoidussa tilassa. Varastoinnissa on huomioitava kemikaalien yhteensopimattomuus toisiinsa. Myrkylliset kemikaalit on säilytettävä erillisessä lukitussa ilmastoidussa kaapissa sekä etanolit omassa lukitussa kaapissa. Osa kemikaaleista vaatii jääkaappisäilytyksen. Kemikaalien säilytystilojen korkeuden tulee olla turvallinen. Raskaat, isot, kemikaaliastiat sijoitetaan alahyllyille. Tilojen tulee olla siistit ja hyllyissä oltava selvät merkinnät. Eri kemikaaleilla on eripituisia säilyvyysaikoja. Kiinteät kemikaalit säilyvät yleensä oikein säilytettynä viisi vuotta. Avattujen kemikaalipakkausten säilyvyys on ainekohtainen. 2.6 ADR- ja VAK- kuljetukset ADR-sopimus (European Agreement concerning the international carriage of Dangerous goods by Road) on sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista. Sopimuksessa on määritelty eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet kuljetustapahtuman aikana. Myös Suomen sisäisissä kuljetuksissa noudatetaan vastaavia säännöksiä. ADR-sopimukseen ovat liittyneet lähes kaikki Euroopan valtiot. Suomessa käytetyn termin VAK voidaan katsoa tarkoittavan yleisesti vaarallisten aineiden kuljetuksiin viittaavaa lyhennettä. Kotimaisia vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä kutsutaan myös VAK-määräyksiksi. 18

20 Kuljetettaessa vaarallisia aineita tiellä merkitään ne vaarallisten aineiden kuljetus eli VAK-tunnuksin. Tunnukset ovat saman tyyppisiä merkkejä kuin kemikaalien varoitusmerkit. Räjähteet Kaasupullot Palavat Nesteet Helposti Helposti Veden kanssa syttyvät itsestään reagoidessaan kiinteät syttyvät palavia kaasuja aineet aineet kehittävät aineet Hapettavat Myrkylliset Tartuntaaineet aineet vaaralliset aineet Radioaktiiviset Syövyttävät Muut aineet aineet vaaralliset aineet Lähde: Lähde: Seaol 19