Raksalla. Tapaturmat kurissa tiukalla turvallisuusjohtamisella T U R V A L L I S E S T I. E 18 -moottoritietyömaa: OTA JA TUTUSTU!

Transkriptio

1 OTA JA TUTUSTU! T U R V A L L I S E S T I Raksalla Rakennusalan työturvallisuuslehti 2/2007 Rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen: Harmaa talous saatava loppumaan E 18 -moottoritietyömaa: Tapaturmat kurissa tiukalla turvallisuusjohtamisella Harmaa talous on pesiytynyt erityisesti rakennusalalle. Sitä vastaan pitää taistella kaikin mahdollisin keinoin, vaatii rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen Keskusrikospoliisista. Ammattimaisen rikollisuuden hyödyntämä pimeä työ ja kuittikauppa ovat edelleen rakennusalan ongelma, vaikka tilaajavastuulaki on ollut jo lähes vuoden voimassa. s.10. Ratuke-hanke jatkuu Ratuke-hankkeen johtoryhmällä on vahva tahtotila jatkaa toimintaa vuonna Hanke on luonut toimivan yhteistyöverkon ja koonnut alan toimijat salintäydeltä kehittämään yhteen työturvallisuutta. s. 2. ja Professori Jorma Saari: Nolla tapaturmaa on mahdollista Rakennustyömailla tarvitaan nyt ajattelutavan muutosta ja koko henkilöstön uudenlaista sitoutumista turvallisuustyöhön, korostaa professori Jorma Saari. Viimeiset valtakunnalliset tapaturmatilastot osoittavat, että varsin pitkä hyvä kehitys Suomen työturvallisuudessa on pysähtynyt ja kääntynyt myös rakennustyömailla huonompaan suuntaan. s. 3. E 18 rakennetaan välille Muurla-Lohja. Uutta moottoritietä rakennetaan yhteensä 51,3 km. Siltoja tarvitaan yhteensä 76. Moottoritie otetaan liikenteelle marraskuussa Suomen suurimman tiehankkeen tapaturmataajuus on nyt vain viidesosa rakennusalan keskiarvosta. Työturvallisuus on ehdottomia ykkösasioita tällä työmaalla. Lähtökohtana meillä on nolla tapaturmaa-ajattelu. Haluamme, että tapaturmia ei satu, korostaa E 18-moottoritiehankkeen projektijohtaja Esko Mulari. Jämäkkä ja määrätietoinen turvallisuusjohtaminen on tuottanut työmaalla näkyvää jälkeä. Tapaturmaluvut puhuvat puolestaan. Turvallisuusjohtamisen yksi YIT Lentek panostaa Pietarissa työturvallisuuteen s. 4 tärkeimmistä työkaluista E 18-työmaalla on MVR-mittaus. Työmaan tapaturmataajuus on tällä hetkellä 10,6 yli kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vakavia tapaturmia ei ole sattunut. Suurin osa tapaturmista on liukastumisia ja kompastumisia, Mulari toteaa. Muurlan ja Lohjan välisellä moottoritietyömaalla on ollut parhaimmillaan töissä lähes ihmistä, 100 kaivinkonetta sekä 200 erilaista kuorma-autoa ja dumpperia. Sivu 4. Kuolemaan johtanut nosturionnettomuus herätti s. 10. Aamutreeneillä lisää työkykyä s. 7 Kaksi kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa s. 11

2 T U R V A L L I S E S T I Raksalla Rakennusalan työturvallisuuslehti 2/2007 P Ä Ä K I R J O I T U S Työturvallisuus on osa ammattiylpeyttä Olemmeko hiljaisesti hyväksyneet, että työmailla voi ottaa riskejä ja saa sattua tapaturmia? Katsommeko työturvallisuutta läpi sormien? Emme kai! Työturvallisuuden tulisi olla tärkeä ja keskeinen osa jokaisen rakennusalalla työtä tekevän ammattitaitoa mutta myös ammattiylpeyttä. Ratuke-seminaarissa alustanut aikuiskasvatustieteen professori Juha Varilan mielestä tärkeimmät työuran iskukykyä ylläpitävät voimat ovat hyvä ammattitaito, hyvä porukka ja kyky nähdä kokonaisuuksia.. Työturvallisuuden kannalta pelkkä tekemisen taito ei vielä riitä, vaan taitoja on lisäksi osattava käyttää vastuullisesti ja oikealla tavalla. Esimiesten ammattiylpeyden kannalta merkittävimmät vastuualueet ovat riittävän laaja-alaiset tehtävät, hyvin toimiva ja yhteen hiileen puhaltava työporukka, työntekijöiden kanssa keskusteleminen sekä työntekijöiden tukeminen. Myös työntekijöiden ammattiylpeyteen tulisi kuulua aina vastuu turvallisesta työnteosta ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta. Työmailla työturvallisuus on liitettävä osaksi päivittäistä työntekoa. Meidän olisi yhdessä päästävä eroon väärin oppimisen perinteestä ja työtapaturmien hiljaisesta hyväksynnästä. Jos kielteistä työssä oppimista ei avata, se muuttuu Varilan mukaan mustaksi aukoksi, joka syö ammattiylpeyden ja kalvaa mieltä ja aiheuttaa virheitä sekä tapaturmia ja tuhoaa työuraa. Työmaaporukoissa pitäisi nyt ottaa puheeksi vaarallinen käyttäytyminen. Työtapaturmien hiljaisen hyväksynnän noidankehä on murrettava yhteisvoimin. Hyvä ammattiylpeys suojaa työuraa ja on merkki siitä, että turvallisuus on hallinnassa. Hyvistä onnistumisista ja turvallisesta käyttäytymisestä tulee antaa palautetta vaikka vähän kehua. Ollaan ylpeitä, että kuulumme hyvään rakennusalan ammattiyhteisöön, joka kykenee tuloksekkaaseen ja turvalliseen työskentelyyn. Eroon harmaasta taloudesta Rakennusala on lähtenyt entistä pontevammin torjumaan harmaata taloutta. Viime vuodenvaihteessa voimaan tullut tilaajavastuulakikin velvoittaa rakennusliikkeitä siihen. Yhä liian voimakkaana rehoittava harmaa talous paitsi vääristää alan kilpailua myös heikentää merkittävästi työmaiden työturvallisuutta. Rakennustyömaille kaivataan nyt lisää ryhtiä. Koko alan on käytävä entistä määrätietoisemmin harmaan talouden ja työturvallisuusasioiden laiminlyöntien kimppuun. Siihen on oltava yhteinen tahto. Harmaan talouden torjunta edellyttää työmailta vastuullista toimintaa. Mitä pidempiä urakkaketjuja sallitaan, sitä todennäköisempää on pimeän työvoiman käyttö sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti ja siihen liittyvä kuittikauppa. Tämä edistää merkittävästi myös työturvallisuus- ja työterveysasioiden huonoa hoitoa. Päätoimittaja: Anssi Koskenvesa, koskenvesa@mittaviiva.fi Toimituksellinen sisältö, jutut ja kuvat: Karissa Oy/ Kari Rissa kari.rissa@kolumbus.fi Taitto: Teppo Jokinen, teppo.jokinen@welho.com Julkaisija: Ratuke-hanke/johtoryhmä: Tapio Jääskeläinen, Jari Korpisaari, Pekka Koskipää, Seppo Kumpulainen, Reijo Lehtinen, Jussi Markkanen ja Esa Virtanen Kustantaja: Ratuke-hanke /Mittaviiva Oy Lars Sonckin kaari 10, Espoo Kirjapaino: PunaMusta, Iisalmi, 2007 TVL:n korvaustilastot osoittavat: Työtapaturmien määrä noussut 10 prosenttia Työtapaturmien määrä rakentamisessa on kääntynyt voimakkaaseen nousuun. uusitut internet-sivut avataan Ratuke-hankkeen täysin uudet internet-sivut avataan Sivut ovat portaali ja sateenvarjo rakennusalan työturvallisuustietouteen. Uusilta sivuilta saat tietoa, aineistoja koulutuksiin, taustoituksia tapahtumiin ja ennen kaikkea työkaluja käy- Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen, TVL. tännön työturvallisuustyöhön. Tukea löytyy yhtä lailla työmaan työturvallisuustoimiin kuin oikeiden menetelmien ja turvavarusteiden valintaan, kertoo Ratukehankkeen johtoryhmän sihteeri Anssi Koskenvesa. Vuodesta 2004 vuoteen 2006 korvattujen työpaikkatapaturmien määrä nousi ennakkotietojen mukaan noin 10 prosenttia ja taajuus 7,5 prosenttia, kertoo työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. Vuonna 2006 tapaturmavakuutusyhtiöt korvasivat ennakkoarvion mukaan noin työpaikalla sattunutta rakennustoimialan tapaturmaa. Työpaikkatapaturmien määrä on noussut ilmeisesti etenkin pienissä ja keskisuurissa alan yrityksissä, sillä ainakin joissakin suurissa rakennusyri- Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen Ratuke-hanke haluaa jatkaa toimintaansa vuonna Tavoitteena meillä on edelleen ylläpitää hedelmälliseksi osoittautunutta laajaa työnantajien, työntekijöiden, virkamiesten, vakuutuslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen yhteistyöverkostoa, kertoo Ratuke-hankkeen johtoryh- Telinetorstaitoimintapäivä työmailla tyksissä on saatu niiden omien tilastojen mukaan työtapaturmien määrä kääntymään jopa selvään laskuun. Tynkkynen arvioi, että etenkin kiire ja alalle tulleet uudet kokemattomat työntekijät ovat syynä rakennusalan työpaikkatapaturmien melko voimakkaaseen kasvuun. Rakentamisen nousukausi on tuonut alalle ilmeisesti myös sellaisia yrittäjiä, jotka eivät kovin paljon panosta työturvallisuuteen. Rakennusalalla on nyt palattu tapaturmataajuudessa 2000-luvun alun tasolle. Eniten rakennusalan työpaikkatapaturmia sattuu tällä hetkellä asennus- ja valmistelutöissä sekä uudisrakentamisessa. Tilastotietoa: Ratuke-hanke haluaa jatkaa toimintaansa Kuva Reijo S Lehtinen, RT. män puheenjohtajana tällä hetkellä toimiva Reijo S Lehtinen. Hankkeen on tarkoitus julkaista lehteä, ylläpitää internet-sivustoa, järjestää seminaareja ja koulutusta sekä tuottaa koulutusaineistoa niin yrityksille kuin oppilaitoksiinkin sekä palkita toimijoita hyvästä työturvallisuustyöstä. Nolla tapaturmaa - tavoite ei anna mahdollisuutta luovuttaa nyt, kun työturvallisuuden eteen tehtävä työ on juuri alkamassa näkyä työmailla. Viestiä on kerrottava edelleen ja keskitettävä voimia sinne missä tarve kehittymiselle on suurin eli pieniin yrityksiin ja työmaihin, Lehtinen perustelee Ratuke-hankkeen jatkumista.

3 Professori Jorma Saari: Nolla tapaturmaa on mahdollista rakennuksillakin Professori Saari, joka työskentelee Työterveyslaitoksen johtavana työturvallisuusasioiden asiantuntijana, vaikuttaa huolestuneelta. Viimeiset valtakunnalliset tapaturmatilastot osoittavat, että varsin pitkä hyvä kehitys Suomen työturvallisuudessa on pysähtynyt ja kääntynyt myös rakennustyömailla huonompaan suuntaan. Nyt Saaren mielestä herätyskellojen pitäisi pikaisesti alkaa soida. Näyttää siltä, että vanha tapa toimia ei enää tuota tuloksia. Alati koventuneen työtahdin ja pirstoutuneiden urakkaketjujen aiheuttamia työtapaturmia ei pystytä torjumaan. Saari epäilee, että monilla työpaikoilla on viime vuosina turvallisuusjärjestelmiä riisuttu niin, että työtapaturmien määrä ja taajuus ovat lähteneet nousuun. Tilastot paljastavat, että yritysten järjestelmät eivät ole kestäneet noususuhdanteen aiheuttamia työskentelypaineita. Suomi on työturvallisuudessa tällä hetkellä valitettavasti melkoinen kehitysmaa. Työmailla pitäisi Saaren mielestä pystyä varautumaan myös yllätyksiin. Jousto- ja sopeutumismekanismeja pitäisi löytyä niin paljon, että kaikki ketjut kestävät. Kaikkien sitouduttava Jotta työturvallisuudessa päästään hyviin tuloksiin, tarvitaan työpaikan johdon, esimiesten ja henkilöstön aitoa sitoutumista ja yhteistyötä. Ylimmän johdon tehtävänä on asettaa tavoitteet ja luoda hyvä turvallisuuskulttuuri, miten toimia. Työturvallisuus on otettava aktiivisesti huomioon kaikessa päätöksenteossa, Saari vaatii. Työterveyslaitoksen professori Jorma Saari toivoo rakennustyömaiden työturvallisuustoimintaan lisää suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja jämäkkyyttä. Rakennustyömailla tarvitaan nyt ajattelutavan muutosta ja koko henkilöstön uudenlaista sitoutumista turvallisuustyöhön, korostaa professori Jorma Saari. Räätälöity ohjelma Työmaajohto on monella tavalla avainasemassa käytännön turvallisuusasioiden hoidossa. Työnjohdon tehtävänä on opastaa, ohjata ja valvoa. Heidän vastuullaan on muun muassa riskien arviointi, turvallisuuden ottaminen huomioon suunnittelussa, yleisten toimintaohjeiden anto sekä jatkuva työympäristön seuranta. Myös henkilöstön on sitouduttava nolla tapaturma-ajatteluun ja vastuulliseen työntekoon Määräyksiä, ohjeita ja neuvoja on aina noudatettava. Tehdään kuten on mietitty ja sovittu. Riskinotosta on päästävä työpaikoilla eroon, Saari muistuttaa. Työturvallisuustarpeet vaihtelevat rakennusalalla yrityksittäin ja työmaittain. Jokaisen työpaikan tulisi laatia juuri sille sopiva oma ohjelma, jolla tapaturmat pystytään välttämään. Työturvallisuutta tulee johtaa aivan samaan tapaan kun johdetaan muutakin yritystoimintaa, samoista arvoista ja päämääristä lähtien, professori Saari korostaa. Saaren mielestä suuri ongelma monissa suomalaisissa rakennusalan yrityksissä on edelleen, että työsuojeluasiat nähdään muusta toiminnasta irrallisina, vähän kuin toisen luokan asioina. Turvallisuusriskien hallinta on kuitenkin yhä suurempi kriittinen maine- ja kilpailutekijä. Tulevaisuudessa menestyvät parhaiten sellaiset yritykset, jotka ymmärtävät panostaa työturvallisuuteen. Rakennusala voisi Saaren mielestä ottaa oppia esimerkiksi telakoilta, joissa työympäristössä on pitkälti samanlaisia vaaratekijöitä kuin rakennustyömailla. Tarvitaan jatkuvia parannuksia Työolojen jatkuva parantaminen tarkoittaa Saaren mukaan sitä, että rima nousee hitaasti koko ajan. Koko ajan tehdään töitä kohti parempaa. Uusia tavoitteita asetetaan sitä mukaan kun edellisiä on saavutettu. Nolla tapaturmaa-ajattelussa on tärkeää pyrkiä aktiivisesti koko ajan kohti parempaa. Epäonnistumisiakin voi sattua, mutta niistä on kerättävä oppi talteen vastaisen varalle, Saari muistuttaa. Saaren mielestä työturvallisuus tulisi ottaa erityisesti huomioon rakennustöiden suunnit- Hyvän turvallisuustoiminnan periaatteet rakennusyrityksissä telussa. Yhteiset työpaikat ovat suuri haaste. Myös yllätyksien varalle tulisi laatia nyt riittävät ja tehokkaat, kimmoisat turvallisuusjärjestelmät, Saari toteaa. Jämäkkyttä lisää Työturvallisuusasioiden johtamisessa ja seurannassa on oltava Saaren mielestä samanlaista jämäkkyyttä kuin muussakin johtamisessa eli määritellään tavoitteet, aikataulut, budjetit ja vastuuhenkilöt. Tärkeää on, että myös ylin johto ja esimiehet saavat säännöllisesti raportteja työympäristön tilasta. Ylimmän johdon on syytä olla myös mukana ainakin tärkeimmissä työturvallisuutta koskevissa palavereissa ja katselmuksissa. Työturvallisuutta on myös koko ajan seurattava ja valvottava rakennustyömailla. On turha odottaa, että muuten syntyy tuloksia, Saari toteaa. Hyvin hoidetuissa rakennusalan yrityksissä työolojen jatkuva kehittäminen nähdään nykyisin Saaren mukaan jo voimavarana ja tärkeänä tuloksenteon apuvälineenä. Näyttää siltä, että etenkin ruotsalaisomistuksessa olevat rakennusalan yritykset ovat myös Suomessa alkaneet panostaa esimerkillisesti työturvallisuuteen. Siitä niille pitää antaa iso kiitos. Kari Rissa Johto on sitoutunut näkyvästi työturvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet. Työturvallisuus on kiinteä osa työpaikan johtamis- ja toimintajärjestelmiä. Työturvallisuus on liitetty osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Työturvallisuus on kytketty osaksi yrityksen laatujärjestelmää. Riskit on arvioitu huolellisesti ja ne on otettu tehokkaasti hallintaan. Työpaikoilla pystytään turvallisuusjärjestelmän avulla varautumaan myös yllätyksiin ja poikkeamiin. Työpaikalla panostetaan jatkuvasti työturvallisuus- ja työterveyshenkilöstön toimintamahdollisuuksiin. Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen hoidetaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Työntekijät osallistuvat aktiivisesti työolojen kehittämiseen. Turvallisuustavoitteet kirjataan tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin. Turvallisuustoiminnasta annetaan jatkuvaa palautetta ja menestyksestä palkitaan. Tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet raportoidaan ja tutkintaan säännöllisesti. Työoloja ja turvallisuutta seurataan ja valvotaan jatkuvasti. Lähde: Jorma Saari 2007

4 E 18 -moottoritietyömaa: Tapaturmat kurissa tiukalla turvallisuusjohtamisella Parhaimmillaan työmaalla on ollut töissä yhtä aikaa jopa lähes ihmistä sekä lähes 100 kaivinkonetta ja noin 200 kuorma-autoa, dumpperia ja kivi-autoa. Suomen suurimman tiehankkeen tapaturmataajuus on nyt vain viidesosa rakennusalan keskiarvosta. Muurlan ja Lohjan välillä rakennustyöt ovat kohta loppusuoralla. Asvaltointi on jo alkanut, vaikka joidenkin siltojen runkotyöt ovat vielä kesken. Nelikaistainen moottoritie kulkee harvaan asutussa kallioselänteisessä maastossa. Parhaimmillaan tämän työmaan vahvuus on ollut lähes ihmistä 100 kaivinkonetta ja 200 erilaista kuorma-autoa. Suomen suurin tiehanke Suurimpia työturvallisuushaasteita ovat siltojen ja tunneleiden teko. Korkeilla silloilla on aina putoamisvaara. Tunnelissa taas vaarana ovat putoavat irtokivet, kertoo E 18- työmaan työturvallisuuspäällikkö Esa Illman. Moottoritietä rakentaa elinkaarimallilla Skanska Infra Oy:n ja Lemcon Oy:n muodostama työyhteenliittymä E 18. Moottoritie E 18 rakennetaan välille Muurla-Lohja Uutta moottoritietä rakennetaan yhteensä 51,3 km Ramppeja yhteensä 16 km Eritasoliittymiä 8 kpl Siltoja rakennetaan yhteensä 76 kpl Kaksoistunneleita rakennetaan yhteensä 7 kpl, pituudeltaan yhteensä 5,2 km Meluesteitä rakennetaan yhteensä 28,1 km Parhaimmillaan tietyömaalla ollut yhtä aikaa lähes rakentajaa Parhaimmillaan työmaalla lähes 100 kaivinkonetta ja noin 200 kuorma-autoa, dumpperia ja kivi-autoa. Rakentamisen kustannusarvio noin 335 miljoonaa euroa Rakennusaika vuodet E 18 otetaan liikenteelle marraskuussa 2008 Rakentajana Skanska Infra Oy:n ja Lemcon Oy:n muodostama työyhteenliittymä E 18 Omia miehiä meillä on työmaalla tällä hetkellä noin 100. Parhaimmillaan heitä oli viime kesänä tunneli- ja silta töissä yhteensä yli 300. Suurin osa työntekijöistä on aliurakoitsijoiden palveluksessa, Illman kertoo. Uusi, noin 51 kilometrin pituinen moottoritieosuus otetaan liikenteelle marraskuussa Turvallisuusjohtamiseen panostettu E 18-moottoritiehankkeessa on tietoisesti panostettu työturvallisuuteen. Jo kaikissa urakkaneuvotteluissa on asetettu työturvallisuudelle tiukat tavoitteet ja määräykset. Työturvallisuus on ehdottomia ykkösasioita tällä työmaalla. Lähtökohtana meillä on nolla tapaturmaa-ajattelu. Haluamme, että tapaturmia ei saa sattua, korostaa E 18-moottoritiehankkeen projektijohtaja Esko Mulari. Hyviä tuloksia työturvallisuudessa saavutetaan, kun johto on sitoutunut ja työntekijät noudattavat annettuja ohjeita. Työmaan tapaturmataajuudeksi asetettiin 20 yli kolmen päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Olemme siihen hyvin päässeet, mutta tiukkaa työtä se on vaatinut. Työturvallisuus on meillä säännöllisesti esillä viikkopalavereissa, Mulari toteaa. Kaikki työmaalle tulevat yrittäjät ja työntekijät perehdytetään hyvin työmaahan ja sen vaaratekijöihin. Työmaalle töihin tulijoilta vaaditaan myös tieturvakortti ja työturvallisuuskortti. Kaikkien on käytettävä työmaalla kypärää, turvaliivejä ja turvakenkiä, Mulari korostaa. Alihankkijoiden työnjohdolle ja työntekijöille E 18-työyhteenliittymä on järjestänyt myös kymmeniä koulutustilaisuuksia. MVR-mittari johtamisen apuna Turvallisuusjohtamisen yksi tärkeimmistä työkaluista E 18- työmaalla on MVR-mittaus. Mittaus on oiva tapa seurata koko työmaan tilaa. En osaa kuvitella, miten se muuten näin suurella työmaalla onnistuisi, toteaa Skanska Infra Oy:n turvallisuuspäällikkö Timo Pinomäki. MVR-mittarin lisäksi E 18-työmaalla on käytetty myös vastaavia asvaltti- ja murskaustöihin sovellettuja mittareita. Kerran viikossa noin kymmenessä kohteessa tehdään aluevastaavan johdolla MVR-kierros. Mukana kierroksella ovat aluevastaavan lisäksi myös urakoitsijoiden edustajat. Siltatyöt tarkistaa yleensä myös työmaan työsuojeluvaltuutettu Timo Takala. Pinomäki korostaa, että pelkkä mittaaminen ei tietenkään vielä riitä. Oleellista on, että MVR-kierroksilla havaitut puutteet korjataan mahdollisimman nopeasti. E 18-työmaalla vahditaan tavanomaista tarkemmin, että kaikki mittauskierroksilla havaitut korjaavat toimenpiteet todella toteutetaan. MVR-indeksin tavoitteeksi tälle moottoritietyömaalle asetettiin 93. Tällä hetkellä mittausten keskiarvo on yli 95 eli erittäin hyvä, Pinomäki kiittelee. Tapaturmataajuus alhaalla Jämäkkä ja määrätietoinen turvallisuusjohtaminen on tuottanut työmaalla näkyvää jälkeä. Tapaturmaluvut puhuvat puolestaan. Työmaan tapaturmataajuus on tällä hetkellä 10,6 yli kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, Illman laskee. Vakavia tapaturmia ei ole sattunut. Suurin osa tapaturmista on liukastumisia ja kompastumisia. Tapaturmien kokonaismäärä on 36. E 18-työmaan työturvallisuuspäällikkö Esa Illman korostaa jämäkän turvallisuusjohtamisen merkitystä.

5 RAKLIn puheenjohtaja Asko Salminen: Työturvallisuuteen kannattaa panostaa Skanska Infra Oy:n turvallisuuspäällikkö Timo Pinomäki pitää MVR-mittaria oleellisena turvallisuusjohtamisen työkaluna E 18-työmaalla. Myönteistä on, että tapaturmien määrä ja taajuus ovat koko ajan työmaan aikana vähentyneet. Alkuvaiheessa taajuusluku oli vielä yli 20. Porukka on täällä alkanut sisäistää hyvin työturvallisuuden merkityksen. Illman on joutunut poistamaan työmaalta yhden työntekijän, joka ei suostunut käyttämään suojavälineitä kehotuksista huolimatta. Kari Rissa MVR-mittarin käyttöönotto tehostuu MVR-mittarin ja murskamittarin käyttöönotto helpottuu. Internettiin tuleva sähköinen järjestelmä helpottaa mittarien käyttöönottoa ja tehostaa perehdyttämistä. Uusi nettijärjestelmä harjoitusmittauksineen tarjoaa myös oppilaitoksille uuden välineen työturvallisuusajattelun opettamiseen. Järjestelmään on ladattu työtilanteista digitaalisia valokuvia, joiden työturvallisuuden arviointiin on opasteita. Siihen voidaan myös siirtää helposti omia digikuvia. Yrityksille sähköinen nettijärjestelmä tarjoaa uuden mahdollisuuden koota yhteen tuloksia omien työmaide MVR-mittauksista. Myös työolojen seuranta on sen avulla aikaisempaa helpompaa. Infra ry:n turvallisuusryhmän toimeksiannosta valmistettu järjestelmä on ollut syksyllä testausvaiheessa. Se saataneen käyttöön ensi vuoden alussa. Myös asvalttimittari liitettäneen mukaan tähän uuteen järjestelmään. Työturvallisuus on saamassa yhä enemmän jalansijaa myös meidän rakennuttajien toiminnassa, arvioi RAKLIn hallituksen puheenjohtaja Asko Salminen. Viime vuosina rakennuttajat ovat alkaneet panostaa yhä enemmän myös hankkeidensa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin. Tällä hetkellä rakennuttajat kiinnittävät puheenjohtaja Salmisen mukaan vielä selvästi enemmän huomiota ympäristöasioihin ja rakennusten terveellisyyteen kuin työturvallisuuteen. Ympäristö- ja terveysasiat ovat nykyisin rakennushankkeissa erittäin tärkeitä. Seuraavaksi meidän rakennuttajien tarvitsee varmaan terävöittää suhtautumistamme rakennusaikaiseen työturvallisuuteen. Siinä taitaa meillä kaikilla olla nyt tulossa itsetutkiskelun paikka, Salminen pohtii. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI edustaa suuria kiinteistöjen omistajia ja rakennuttajia sekä palveluntuottajia. Liitto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, aktiivisena kehittäjänä ja tiedon tuottajana, kertoo Salminen, joka on päivätyössään maamme neljänneksi suurimman kiinteistösalkun hallinnoijan eli Kiinteistö- Tapiola Oy:n toimitusjohtaja. Työturvallisuusasioita tulee terästää Työmaiden hyvä työturvallisuustaso on Salmisen mukaan perusedellytys hyvälle rakentamiselle Suomessa. Esimerkiksi Kiinteistö-Tapiolassa valitsemme urakoitsijat sellaisten joukosta, jotka huolehtivat asiansa hyvin. Työntekijöillä tulee olla työturvallisuuskortti. Seuraamme myös hankkeiden työturvallisuustasoa tiiviisti TR-mittausten avulla. Jos mittausten taso ei ole tyydyttävä tai tapahtuu käänne alaspäin, puutumme asiaan. Kiinteistö-Tapiola ei kuitenkaan Salmisen mukaan seuraa omien rakennushankkeidensa tapaturmalukuja työmaakohtaisesti. Ehkä pitäisi, sillä työturvallisuuden merkitystä ei kukaan varmaan voi kieltää. Tavoitteena pitää olla hankekohtaisesti tietysti nolla tapaturmaa, Salminen korostaa. Salminen ehdottaa, että rakennuttajat voisivat alkaa vaatia hankkeistaan samanlaisia työturvallisuustaseita kuin nyt jo tehdään ympäristöasioissa mm. energiankulutuksesta ja sisäilman laadusta. On syytä myös muistaa, että työtapaturmat maksavat. Mitä turvallisemmin rakennushanke voidaan toteuttaa, sen taloudellisemmaksi se tietysti tulee. Hyvät työmaat tulisi nostaa esiin ja ne voitaisiin vaikka palkita. Rakennuttajille uusia vastuita Rakennuttajille on tullut Salmisen mukaan parin viime vuoden aikana uusia työturvallisuusvelvoitteita. Samalla rakennustyömaan työympäristöä ja työturvallisuutta koskevia määräyksiä on tarkennettu ja selkeytetty. Lähtökohtana mielestäni on, että meidän rakennuttaji- Kiinteistö-Tapiola Oy:n toimitusjohtaja Asko Salminen toimii nyt kolmatta vuotta RAKLIn hallituksen puheenjohtajana. en on luotava hankkeissa edellytykset turvalliselle ja terveelliselle työnteolle, Salminen muistuttaa. Rakennuttajien on laadittava kaikkiin hankkeisiin turvallisuusasiakirja, joka sisältää rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät vaarat ja muut keskeiset tarpeelliset turvallisuustiedot. Ne on saatettava kaikki suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tietoon. Tämä on esimerkiksi meillä Kiinteistö-Tapiolassa projektipäälliköiden vastuulla. Salmisen mukaan hyvään nykyaikaiseen rakennustapaan tulisi kuulua, että rakennuttaja tuntee vastuunsa ja on aktiivinen turvallisuusjohtamisessa. Tätä varten on muun muassa laadittu vastikään uusi RTkortti, josta ilmenee rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet ja miten niiden mukaan pitää toimia. Tilaajavastuu hyvä asia Salminen kiittelee erityisesti Rakennusteollisuus RT:n kanssa muutaman viime vuoden aikana parantunutta yhteistyötä. Meillä on ollut kaksi suurta yhteistä huolenaihetta: rakennustyön laatu ja harmaa työvoima. Haluamme ottaa ne molemmat tiukasti hanskoihimme. On kaikkien etu, että työmaa t ovat järjestäytyneessä olotilassa. Salminen pitää uutta tilaajavastuuta hyvänä asiana. Työmailla tarvitaan nyt järjestelmällistä tilaajavastuun valvontaa. Laiminlyönneistä on oltava kiinnijäämisriski. On hyvä asia, että rakennusteollisuus on tässä ollut aloitteellinen ja vastuullinen. Myös työmaiden pakollisia henkilötunnisteita Salminen pitää hyvänä asiana. Alkujaan RAKLIssa pelkäsimme, että ongelmaksi voi nousta se, miten työmaiden henkilörekistereitä ylläpidetään ja henkilötunnisteiden käyttöä valvotaan. Käytännössä kulkulupajärjestelmät toimivat nyt ymmärtääkseni aika hyvin. Kari Rissa Rakennuttajan hoidettava myös työturvallisuusasioita Rakennuttajalla on oltava kokonaisvaltainen turvallisuusnäkemys rakennushankkeen kaikkiin vaiheisiin. Rakennuttajan on sitouduttava ja luotava yleinen tahtotila myös hankkeen työturvallisuusasioiden hoitoon. Rakennuttajan on asetettava hankkeen työturvallisuudelle selkeät ja mitattavat tavoitteet. Rakennuttajan on kartoitettava kohteen riskit ja laadittava hankekohtainen turvallisuusasiakirja, joka annetaan suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön. Rakennuttajan on aktiivisesti ohjattava hankkeen työturvallisuutta myös urakkasopimuksilla. Rakennuttajan on seurattava ja ohjattava hankkeen rakennusaikaista työturvallisuutta aktiivisesti mm. työmaakokouksissa. Rakennuttajan on kiinnitettävä huomiota myös rakennuksen käytönaikaiseen turvallisuuteen

6 YIT Lentek toimii Venäjällä: Työturvallisuus jopa parempi kuin Suomessa Yit-arkisto Pietarin alueella YIT Lentek rakentaa muun muassa suuria kerrostaloja. Yrityksen palveluksessa on noin 600 työntekijää. Suomalaisia työntekijöitä on nelisenkymmentä. He työskentelevät pääasiassa yrityksen johdossa sekä projekti- ja työmaapäällikköinä. TR-mittausten avulla työoloja voidaan koko ajan kehittää. Voimme myös näyttää, mitä osaamme. Kaikki työmaat toimittavat kerran kuukaudessa tiedot TRmittauksista myös Suomeen. TR-luvusta on helppo seurata työmaiden kehitystä. Jos käyrä jollain työmaalla kääntyy laskuun, asiaan voidaan nopeasti puuttua ja selvittää mistä huono kehitys johtuu. Suurin ongelma Venäjällä Neuvosen mielestä on tällä hetkellä lähinnä vanha kalusto. Auditointi kaksi kertaa vuodessa Neuvonen kiertää YIT:n Venäjän ja Baltian työmailla kaksi kertaa vuodessa tekemässä laajan tarkastuskierroksen. Auditoin työmaat säännöllisesti., jotta tiedämme tarkasti missä mennään. Näin pystymme myös pitämään TR-mittausten tason luotettavana. Neuvosella on usein matkassa YIT:n työsuojelupäällikkö Seppo Kumpulainen. Mukana auditointikierroksilla ovat myös yleensä työmaan projektipäällikkö, vastaava mestari ja työsuojeluinsinööri. Venäjällä työmaillamme työturvallisuus otetaan nykyisin erittäin vakavasti. Olemme kiinnittäneet paljon huomiota työntekijöiden perehdyttämiseen ja työmaitten TRmittaukseen, kertoo YIT:n kansainvälisen toiminnan kehityspäällikkö Pauli Neuvonen. Rakentaminen on YIT:n Venäjän työmailla jopa turvallisempaa kuin Suomessa, jos verrataan työmaiden TR-lukuja keskenään. Meillä Pietarissa TR-luku on tällä hetkellä keskimäärin 95 eli erittäin korkea. Monet asiat on hoidettu siellä paremmin kuin täällä Suomessa, Neuvonen toteaa tyytyväisenä. YIT Lentek on Venäjällä Pietarin alueella toimiva suuri rakennusyhtiö. Sen palkkalistoilla on noin 600 omaa työntekijää. Tällä hetkellä yhtiöllä on käynnissä 15 suurempaa työmaata, osa myös Kazanin seudulla. Tiukka perehdytys yritykseen ja työmaahan Venäjällä kaikki uudet YIT Lentekin palvelukseen tulevat työntekijät saavat vankan perehdytyksen myös työturvallisuusasioihin. Venäjällä työhön perehdyttäminen on selvästi tehokkaampaa ja monipuolisempaa kuin Suomessa, Neuvonen vertaa. Perehdytys tapahtuu YIT Lentekin pääkonttorin tiloissa Pietarissa. Tehtävää varten koulutettu opastaja käy tarkasti läpi parin tunnin ajan turvallisuussääntöjä ja työntekijän vastuita havainnollisten julisteiden avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään myös taakkojen nostoihin ja henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöön. Kouluttaja aina myös varmistaa kokeen avulla, että tieto on mennyt perille. Lopuksi uusi työntekijä kuittaa, että perehdytys on käyty läpi. Kaikille uusille työntekijöille annetaan myös taskuun mahtuva tietovihko, johon on koottu oleellisimmat rakennustyön työturvallisuusasiat. Perehdytys jatkuu työmailla. Työnjohdon edustajat ja työturvallisuusinsinöörit antavat työmaakohtaisen opastuksen työhön. Aina kun vaihtaa työmaata, Venäjällä annetaan myös uusi yhtä perusteellinen työmaakohtainen perehdytys, Neuvonen kertoo. Perehdytyksen yhteydessä uudelle työntekijälle luovutetaan kuittausta vasten henkilökohtaiset turvavarusteet. Käytössä on myös RUSKOprojektin tuottamat venäjäksi käännetyt RATU-menetelmäohjeet ja RATURVA-työturvallisuusopas. TR-mittarilla seurataan tarkasti YIT otti viisi vuotta sitten käyttöön kaikilla Venäjän työmaillaan TR-mittaukset. Aluksi koulutimme noin 60 työnjohdon edustajaa päivän pituisella kurssilla TR-mittarin käyttöön. Suurin osa koulutetuista oli paikallisia venäläisiä projektipäälliköitä, vastaavia mestareita ja työnjohtajia. Nykyisin YIT Lentekin työmaat tekevät itse kaikki TR-mittaukset. Niitä tehdään säännöllisesti kerran viikossa. Yleensä työmaan vastaava mestari tekee mittauksen. Hänellä on apunaan suuremmilla työmailla usein työsuojeluinsinööri. TR-mittaus on Neuvosen kokemusten mukaan erittäin hyvä johtamisen apuväline. Mittaus myös paljastaa, missä on tarve korjaaville toimenpiteille. YIT:n kansainvälisen toiminnan kehityspäällikkö Pauli Neuvonen pitää Venäjällä perehdyttämisessä käytettäviä informaatiotauluja tehokkaina apuvälineinä.

7 Annamme Sepon kanssa kierroksen jälkeen yhteenvetopalaverissa heti myös palautetta työmaille, yleensä kannustavaa, mutta tarvittaessa myös korjaavaa. Vuosittain Neuvonen tekee Venäjällä noin kaksikymmentä päivää työmaa-auditointia. Hän pyrkii käymään kaikilla työmailla, jotka ovat runkovaiheessa. Auditointien tulos kerrotaan myös aliurakoitsijoiden edustajille. Venäjällä niin yritysten kuin työmaidenkin johdossa toimivat ottavat työturvallisuusasiat YIT Lentekin työmailla tällä hetkellä erittäin vakavasti. Työturvallisuus on menossa ainakin meidän omilla työmailla pikku hiljaa hyvään suuntaan, Neuvonen toteaa. Kari Rissa Pääjohtaja Juha Vättö: Työsuojeluun pitää panostaa Venäjän lainsäädäntö on niin tiukka, että meillä ei ole varaa suhtautua leväperäisesti työturvallisuusasioihin, korostaa YIT Lentekin pääjohtaja Juha Vättö. YIT Lentekin suomalaisvetoisilla työmailla työturvallisuus otetaan selvästi vakavammin kuin venäläisillä työmailla keskimäärin. Meillä TR-mittarin taso on nyt keskimäärin 95, venäläisomisteisilla rakennusliikkeillä korkeintaan ehkä 50, Vättö vertaa. Vättö pitää TR-mittaria erittäin hyvänä johtamisen apuvälineenä. Sen avulla on helppo seurata mitä työmailla työsuojelussa tapahtuu. YIT Lentekin työmailla valvotaan nykyisin tarkasti, että annettuja työturvallisuusohjeita noudatetaan. Hyvä työturvallisuustaso edellyttää johdon tiukkaa ja näkyvää sitoutumista. Jos riskinottoa ja virheitä havaitaan, on asiaan puututtava tarvittaessa kovallakin kädellä. Monen aliurakoitsijan työnteon ja maksuliikenteen olen joutunut katkaisemaan, kun eivät ole muuten omaksuneet turvallisia toimintatapoja, Vättö toteaa. YIT Lentekin työmailla on panostettu myös työmaiden siisteyteen ja järjestykseen. Nykyisin voi jo ulkoapäin sanoa, mikä on meidän työmaamme. Työmaamme Venäjällä ovat nykyisin jopa siistimpiä kuin useimmat työmaat Suomessa. Työturvallisuus on osa YIT Lentekin tulospalkkiota. Tämä on osaltaan kannustanut panemaan paikat kuntoon. Riskiä ei oteta työmailla enää niin kuin vielä kymmenkunta vuota sitten. Kriittinen kohta on meillä edelleen kaiteet ja putoamissuojaus. Siihen on kiinnitettävä jatkossakin paljon huomiota. NCC Rakennus Oy näyttää mallia: Aamutreeni joustavaa ennalta ehkäisyä Loppukesän aamun valossa herättää huomiota epätavallinen näky. Espoolaisen rakennustyömaan pihatiellä jumppaa yhdeksän reipasta rakentajaa. Pientalojen rakentajien aamuohjelmassa on keppijumppaa, ojentelua ja lihasten venyttelyä. NCC Rakennus Oy:n työmailla on huomattu, että työtapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäisemiseen sopii loistavasti työntekijöiden yhteinen aamutreeni. Jumpatessa viritetään työpäivän alkajaisiksi keho ja mieli rakennustyön vaativiin haasteisiin, kertoo työhyvinvointiasiantuntija Taina Tuhkanen. NCC:llä on aamuja aloiteltu ohjatuilla yhteistreeneillä jo lähes kahden vuoden ajan. Työpaikan aamutreeni on Tuhkasen mielestä oiva esimerkki siitä, miten työterveyshuolto ja työpaikka voivat yhdessä toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa, johon voivat osallistua kaikki työntekijät. Yhteinen aamutreeni vaikuttaa positiivisesti jokaiseen osallistujaan. Työpäivä alkaa henkisesti ja fyysisesti miellyttävällä tavalla. Treenissä voivat olla mukana pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden työntekijät. Samalla on erinomainen tilaisuus käydä läpi työmaan yhteisiä asioita. Liikkeet kuin itsestään Nikunmäen työmaalla aamutreenejä on vetänyt vastaava mestari Juha Silvennoinen. Joka-aamuiset treenit alkavat aina lihasten lämmittelyllä. Muutaman minuutin aikana käydään läpi ainakin jalat, kädet ja keskivartalo. Sen jälkeen venytellään taas muutama minuutti. Venyttelyssä käydään läpi muun muassa niskan ja ranteen lihakset, ojentaja- ja hauislihakset, selkä, nivuset, taka- ja etureidet, Silvennoinen kertoo. Nikunmäellä aamutreenin ohjelma ei kovasti vaihtele eri aamuina. Aluksi meillä oli muutama eri ohjelma. Pian huomasin, että jos ohjelmaa vaihdetaan usein, aamutreeni ei ajanut sitä asiaa mitä olin toivonut. Kaikki ajattelivat vain treeniä ja niiden liikkeitä. Nyt kun treeni on ollut sama jo pidemmän aikaa, tulevat liikkeet kuin itsestään ja pääpaino onkin sosiaalisessa puolessa: juttelemme paljon kaikenlaisista asioista. Alkuaikojen lievästä innottomuudesta ei enää ole Nikunmäen työmaalla tietoakaan. Olihan tämä aikamoinen työmaakulttuurin muutos. Hyväksyntä asialle tuli kuitenkin nopeasti. Nykyään tulee sellaisia kommentteja, että ilman treeniä ei työpäivää yksinkertaisesti voi aloittaa, Silvennoinen toteaa. sulevi pellinen Nikunmäen rakennustyömaalla alkaa jokainen työpäivä yhteisellä reippaalla aamutreenillä. Kuvassa vasemmalta aamutreenin vetäjä Juha Silvennoinen, Ylva Norrgrann, Timo Haiko, Seppo Salmi, Ilkka Leskelä, Johanna Aarto, Jukka Puolakka, Jyri Pilvi ja Pekka Kettunen. Treeni auttaa elpymisessä Tapaturmien ja vammojen ennalta ehkäisemisen kannalta on työhyvinvointiasiantuntija Tuhkasen mielestä tärkeää, että treenin yhteydessä opitaan käyttämään esimerkiksi selkää oikein työssä. Aamutreenin ydinidea on siinä, että opitaan keskikehon, vatsalihasten ja periaatteessa koko kehon hallintaa. Raskaassa rakennustyössä on tärkeää, että ei kuormiteta selkärankaa tarpeettomasti esimerkiksi nostamisessa ja kantamisessa, Tuhkanen kuvailee. Tärkeää on myös elpyminen raskaan työn rasituksista. Kun keho tulee aamutreenissä tutuksi, on lihasten rentouttaminen ja rasituksesta elpyminen helpompaa kesken työpäivänkin. Aamutreeneissä korostuu myös työyhteisön sosiaalinen Rakennusalalla oma työterveyskortti Rakennusalalla on otettu käyttöön oma työntekijäkohtainen työterveyskortti. Siihen on merkitty tieto viimeisestä työterveyshuollon tekemästä terveystarkastuksesta sekä seuraavan terveystarkastuksen ajankohta. Työntekijän tulee pitää työterveyskortti mukana työmailla, jotta työterveyshuollon tarkastusten toteutuminen voidaan tarvittaessa todeta. Korttiin merkintöjä ovat oikeutettuja tekemään vain työterveyspalvelujen tuottajat. Jos kortin tiedoissa on puutteita, tulee työntekijän oikaista ne viimeisimmällä työterveysase- ulottuvuus. Aamun tiedotusasiat voidaan hoitaa kevyessä ilmapiirissä. Samalla replikoidaan rennosti ja valmistaudutaan päivän työtehtäviin ilman käskyttämisen sivumakua. Aamutreeneihin osallistuu tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä jokaisella työmaalla, yhteensä treenaajia siis on jo useita satoja. Tarkkaa tilastoa osallistujista emme pidä, Tuhkanen toteaa. Yhdessä vireämmäksi Nikunmäen treeneissä mukana olleet työpäällikkö Ilkka Leskelä ja kesäteekkari Ylva Norrgrann pitävät aamutreeneissä erityisesti yhdessä tekemisestä ja hyvän päivän alun tunteesta Aamutreeni kuuluu jokaiseen aamuun ihan kuin lehden haku postilaatikosta, Leskelä määrittelee. Leskelän mielestä aamutreeni kohottaa selvästi koko päivän vireystasoa. Koko alalla olisi hyväksi aloittaa rakennustyömaiden työpäivät aamutreenillä. Näin saataisiin parempia tuloksia aikaan, uskoo Leskelä. Myös Ylva Norrgrannin elämään kuuluu liikkuminen. Tanssinharrastajan mielestä yhteinen aamutreeni on hauska ja työtehoa lisäävä tapa aloittaa työpäivä. Koskaan se ei tunnu liian raskaalta. Treenituokio tuntuu hyvältä aamunavaukselta. Jos olisi heti aamusta niin poikki, että ei jaksaisi vähän treenata, niin mitenkähän päivän työtkin tulisi tehtyä. Kyllä tämä treeni on vain hyvästä, Norrgrann vakuuttaa. Sulevi Pellinen malla, jossa hän on käynyt. Uudet, alalle tulevat rakennusalan työntekijät saavat työterveyskortin omalta työterveyspalvelujen tuottajalta. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijällä on terveyskortti ennen työskentelyn aloittamista rakennustyömailla. Työterveyshuollon määräaikaistarkastus on työn jatkuessa toistettava yleensä 1 5 vuoden välein. Työterveyskortin tarkoituksena on edistää rakennustyötä tekevien työntekijöiden työterveyshuollon toteutumista ja työntekijöiden terveydentilan seurantaa.

8 Rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen: Harmaa talous pantava jämäkästi kuriin Harmaata taloutta vastaan pitää taistella kaikin mahdollisin keinoin, vaatii rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen Keskusrikospoliisista. Harmaassa taloudessa arvioidaan liikkuvan Suomessa jopa kaksi miljardia euroa vuodessa. Muutaman viime vuoden ajan harmaa talous on kasvanut ja ajautunut yhä enemmän ammattimaisen rikollisuuden käsiin. Harmaalla taloudella alkaa jo olla merkittäviä kansainvälisiä kytkentöjä. Tekotapoina ovat pimeät palkat, kuittikauppa, rahanpesu ja petokset. Taustalla on yhä enemmän järjestäytynyttä rikollisuutta, moottoripyöräjengejä ja huumekauppaa, Hämäläinen kertoo. Harmaa talous näyttää päällepäin kuitenkin useimmiten täysin lailliselta liiketoiminnalta, mutta siitä ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja ja veroja. Esimerkiksi ammattirikolliset ovat hankkineet käyttöönsä monia oikeita rakennusalan yrityksiä, joita käytetään laittomasti kulissina muun muassa kuittikaupassa. Hämäläisen mukaan harmaan talouden suurimpia kohteita Suomessa ovat rakennustoiminta ja ravintola-ala, mutta sitä esiintyy myös kuljetusja siivoustoiminnassa sekä telakkateollisuudessa. Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista työntekijöistä harmaan talouden piirissä toimii viranomaisarvioiden mukaan suurin osa, joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi vuonna 2004 jopa 90 prosenttia. Tarkkoja lukuja on tietenkin mahdoton saada, koska piilorikollisuus on niin suurta ja tapauksista vain murtoosa tulee ilmi, Hämäläinen toteaa. Yksin rakennusalalla vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä ja verottajalta pimitetään eri arvioiden mukaan miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi verottajalta jää saamatta arviolta noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kuittikauppa rehottaa Rakennusalan ongelmana ovat erityisesti pimeä työ ja kuitti- Keskusrikospoliisin rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen on rakentamassa uusia toimintamalleja harmaan talouden ja muun rikollisuuden torjuntaan yritysten ja viranomaisten välille. kauppa, vaikka tilaajavastuulaki on ollut jo lähes vuoden voimassa. Rakennusala tehostaa harmaan talouden torjuntaa Rakennusala on lähtenyt parin viime vuoden aikana torjumaan harmaan talouden ongelmia entistä jämäkämmin. Kilpailua vääristävät rikolliset pitää saada kuriin. Kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä, kun tilaaja voi nopeasti ja varmasti saada tiedon, että alihankkijan asiat ovat kunnossa ja se ei käytä pimeää työvoimaa, korostaa Talonrakennusteollisuus RT:n Uudenmaan aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen. Rakennusurakan tilaajalla ja urakoitsijalla on Mäkisen mukaan velvollisuus torjua harmaata taloutta. Velvollisuus perustuu sekä lainsäädäntöön että rakennusalan järjestöjen välisiin sopimuksiin. Samaa mieltä on myös Rakennusliitto RL. Harmaata taloutta ja pimeää työvoimaa vastaan pitää taistella entistä tiukemmin. Rakennusliitto on jo pitkään tehnyt omatoimisesti erilaisia työmaaiskuja, joilla on yritetty valvoa työmailla etenkin aliurakoitsijoiden toimintaa ja työsopimusten noudattamista, toteaa Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen. Rakennusliiton mielestä harmaan talouden valvonta ja ehkäisy olisi saatava entistä selkeämmin viranomaisten vastuulle niin, että ammattiliitot voisivat keskittyä perustehtäväänsä. Kannattaa muistaa, että ne verot, jotka harmaan talouden tuloista jätetään perimättä, kerätään viime kädessä työntekijöiden palkoista, Jääskeläinen toteaa. Uusi rekisteri käyttöön Tämän vuoden alussa tuli voimaan tilaajavastuulaki. Sen mukaan rakennustyön tilaajan on varmistettava, että sen aliurakoitsijat ovat maksaneet asianmukaisesti kaikki verot ja sosiaaliturvamaksut. Tilaajavastuun toteutumisessa on ollut ongelmia. Pieniltä aliurakoitsijoilta on ollut vaikeuksia saada nopeasti selvityksiä. Nyt kokoamme nämä tiedot verkkopalveluun internet-verkkoon, josta ne on helppo ja nopea tarkistaa, aluepäällikkö Mäkinen kertoo. Rakennusteollisuus RT:n perustamaan uuteen järjestelmään Mitä pitemmälle rakennusalan urakkaketjussa mennään, sitä todennäköisempää Hämäläisen mielestä on pimeän työvoiman käyttö sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti ja siihen liittyvä kuittikauppa. Pimeää työvoimaa käyttävä tulevat mukaan kaikki Suomessa toimivat yritykset. Niistä yrityksistä, jotka ovat myös RALAn rekisterissä, järjestelmä antaa täydellisen tilaajavastuuselvityksen. Lisäarvona järjestelmä tuottaa myös vastuuhenkilöistä ns. sidosselvityksen kaaviona. Mäkinen toivoo, että myös ulkomaalaisista yrityksistä saataisiin järjestelmän kautta tiedot. Uusi otetaan käyttöön tammikuun 10. päivä ensi vuonna. Uskon, että verkkopalvelusta tulee tehokas markkinavetoinen työkalu taistelussa harmaata taloutta vastaan, sillä kaikki alan merkittävimmät osapuolet ovat olleet sitä yhdessä kehittämässä, Mäkinen toteaa.

9 selvitämme asian mahdollisimman nopeasti. Myös kaikki vakavat työpaikoilla sattuneet työtapaturmat tutkimme entiseen tapaan. Ainakin Hämeessä yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä toimii Mäkisen mukaan nykyisin hyvin. Parannettavaa silti riittää, jos lähtökohtana on nolla tapaturmaa-ajattelu. Joka viikko yksi työntekijä putoaa edelleen Hämeen alueella tikkailta. Monilla työmailla suunnitelmien ja toteutuksen välinen kuilu tulisi saada poistettua, Mäkinen vaatii. aliurakoitsija ei yleensä maksa työntekijöiden sosiaalivakuutuksia eikä pidätä palkasta veroa. Yritys on kuitenkin laillinen, mutta kirjanpitoa varten se hankkii tekaistuja kuitteja pimeänä maksetuille palkoille. Yleensä tekaistuja kuitteja myy rakennusliike, jolla on palveluksessaan muutama rikollinen henkilö. Nekin voivat olla ihan laillisen näköisiä rakennusalan yrityksiä, tosin ne ovat yleensä lyhytaikaisia. Kuitit kirjoitetaan Hämäläisen mukaan yleensä olemattomista rakennustarvikkeista tai työstä, jota ei ole tehty. Arvonlisäverotusten avulla rikollinen yritys voi vielä kaksinkertaistaa voitot, kun se pyytää verottajalta arvonlisäveron palautuksen. Voitot harmaassa taloudessa ovat Hämäläisen arvion mukaan suuremmat kuin huumekaupassa ja kiinnijäämisriski pienempi. Tästä syystä ammattimaiset rikollisjengit ovat tulleet yhä enemmän mukaan harmaaseen talouteen. Jämäkkyyttä torjuntaan Harmaan talouden torjunnalle antaa rikosylitarkastaja Hämäläisen mukaan hyvän selkärangan se, että tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia suomalaisista hyväksyy pimeän työn teon. Harmaan talouden torjunnan pitää olla osa yritysten ennalta ehkäisevää, pro-aktiivista onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden sekä rikosten torjuntaa. Usein nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Siksi on perusteltua luoda riittävän kattava, esimerkiksi pelastussuunnitelmaan liittyvä toimintamalli, jossa otetaan huomioon myös harmaan talouden torjunta, Hämäläinen vaatii. Torjuntaa voidaan Hämäläisen mielestä tehostaa yritysten ja viranomaisten välisellä hyvällä yhteistyöllä. Yksin poliisin tai verottajan voimin ei harmaata taloutta saada kitkettyä Suomesta. Yrityksillä on itsellään siinä suurin vastuu. Mutta kun yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kanssa pystytään tiivistämään, kiinnijäämisriski kasvaa ja harmaassa taloudessa toimivien rikollisten välistävedot paljastuvat yhä useammin. Yritystenkin olisi tarkistettava aina huolella omien alihankintayritystensä ja niiden työntekijöiden taustat. Rikolliset osaavat iskeä yleensä alihankintaketjun heikoimpaan lenkkiin. Vastuu harmaan talouden torjunnasta ja maineriskistä on yritystasolla ensi sijassa ylimmällä johdolla. Työmaamestareiden on myös tunnettava aliurakoitsijoiden taustat ja millaisia henkilöitä työmaalla töitä tekee, Hämäläinen muistuttaa. Kari Rissa Yli-insinööri Esa Virtanen, STM: Viranomaisvalvonta lisääntyy merkittävästi Yli-insinööri Esa Virtanen (kuvassa edessä oikealla) seurasi kiinnostuneena Tampereella järjestettyä Ratuke-seminaaria yhdessä noin 150 muun osanottajan kanssa. sisestä kuormituksesta aiheutuvia tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tästä syystä Virtasen mukaan valvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti käsin tehtävien nostojen ja siirtojen turvallisuuteen. Runkosopimuskauden uudeksi tärkeäksi painopistealueeksi on nostettu myös kemikaaliriskien hallinta. Työsuojeluviranomaiset valvovat kemikaaliriskien hallintaa nyt myös rakennustyömaihin kohdistuvien tarkastusten yhteydessä entistä tiiviimmin, Virtanen sanoo. Työsuojeluviranomaisten tehtäviin on lisätty niin ikään har- Työsuojeluviranomaiset aikovat tehostaa rakennustyömaiden valvontaa merkittävästi vuosien aikana. Seuraavan nelivuotiskauden aikana tarkastusten lukumäärää lisätään vähintään 50 prosenttia, lupaa yli-insinööri Esa Virtanen sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta. Uuden runkosopimuksen mukaan työsuojelupiirien toimenpiteet kohdistetaan erityisesti niille toimialoille, joissa työstä ai- heutuva kuormitus on suuri tai tapaturmia sattuu paljon. Rakentaminen kuuluu edelleen näihin vaarallisiin toimialoihin. Rakennustyömaille panostetaan tästä syystä lähivuosina viranomaistoimintaa selvästi enemmän ja tehokkaammin kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu, Virtanen toteaa. Rakennusalalla sattui vuonna 2006 noin korvaukseen johtanutta työpaikkatapaturmaa. Nostot ja siirrot erityissyyniin Rakennusalalla ilmenee edelleen myös runsaasti myös fyy- Suunnitelmien ja tekojen välinen kuilu pois Hämeen työsuojelupiirin piiripäällikkö Hannu Mäkinen. mat ja asiakirjat ovat myös yleensä olemassa, Mäkinen kiittelee. Hämeessä työsuojelupiirin edustajat tarkastavat Mäkisen mukaan nykyisin rakennustyömaan yleensä kokonaan. Painopiste on vaarallisten työvaiheiden kuten nostojen ja siirtojen valvonnassa. Lisäksi valvomme työaikakirjanpitoa ja ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta. Myös tilaajavastuun valvonta kuulee meille. Viranomaisia työllistäävät Mäkisen mukaan myös suoraan asiakkailta tulleet aloitteet. Kun työpaikalta ilmoitetaan havaituista epäkohdista, Etenkin saneeraustyömaat ovat tarkastuskokemusten mukaan haasteellisia. Räjäytystyömailla on myös ollut havaittavissa suoranaista piittaamattomuutta turvallisuusmääräyksistä, kertoo Hämeen työsuojelupiirin piiripäällikkö Hannu Mäkinen. Yleinen rakennustyömaiden järjestys, tikkaiden käyttö ja työvälineistä sirkkelit ovat yleisimpiä viranomaisvalvonnassa esiin tulevia puutteita Hämeessä. Työsuojelupiirimme alueella rakennusyritysten tapaturmakehitys on ollut kuitenkin viime vuosina myönteinen. Tikkaiden käyttö on vähentynyt. Suunnitelmaan talouden ja pimeän työvoiman käytön valvonta, mikä on keskeistä erityisesti rakennusalalla. Työsuojelupiirit puuttuvat harmaan talouden ongelmiin etenkin ulkomaalaisen työvoiman sekä tilaajavastuulain valvonnan avulla. Tämän uskotaan vaikuttavan myös työturvallisuuden parantumiseen rakennustyömailla. Uusia hankkeita Viranomaistoimintaa pyritään tehostamaan Virtasen mukaan myös hanketyyppisellä toiminnalla. Ministeriön ja työsuojelupiirien kesken on sovittu toteutettavaksi useita valtakunnallisia hankkeita lähivuosien aikana. Pyrimme tehostamaan yhteistoimintaa erityisesti rakennuttajien kanssa. Suunnitellussa hankkeessa on tarkoitus vuoden 2008 aikana tehdä yhteistyötä rakennuttajien kanssa heitä koskevien velvollisuuksien ja hyvien käytäntöjen tiedottamisessa ja kouluttamisessa. Vuonna 2009 on tarkoitus tehdä ammattirakennuttajiin kohdistuvaa tehostettua viranomaisvalvontaa, Virtanen paljastaa. Kaikki työsuojelupiirit osallistuvat myös rakennusalan sidosryhmien kanssa toteutettavaan jokavuotiseen telinetorstaiprojektiin. Projektin keskeinen tavoite on vähentää erityisesti putoamistapaturmia rakennustyömailla. Työsuojelupiirit jatkavat niin ikään jo vuonna 2007 alkanutta torninosturihanketta, jonka kärki suuntautuu erityisesti vanhojen torninostureiden ohjaamoiden turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseen.

10 10 Toimitusjohtaja Jukka Terhonen, Rakennustoimisto Palmberg: En halua enää lähettää suruviestejä koteihin Se oli käännekohta yrityksemme työturvallisuusasioiden hoidossa. En halua enää koskaan lähettää suruviestejä työtapaturmassa kuolleen omaisille, toteaa Rakennustoimisto Palmberg Oy:n toimitusjohtaja Jukka Terhonen vakavana. Työpäivä oli huhtikuussa 2006 käynnistynyt Palmbergin työmaalla Tampereen Hervannassa tavanomaiseen tapaan. Yhtäkkiä suuri torninosturi heilahtaa jaa kaatuu vasten kerrostaloa. Torninosturin kuljettaja puristuu ohjaamoon. Hän menehtyy sairaalaan vietäessä. Syy onnettomuuteen oli, että nosturin pyörät pääsivät putoamaan maahan kiskojen päästä. Niissä piti olla topparit, mutta rataa lyhennettäessä ne olivat jääneet pois, Terhonen kertoo. Työmaa hiljenee. Koko yritys hiljenee. Se oli meille kaikille todellinen shokki. Hautajaisten jälkeen otin koko yrityksen koolle ja vaadin, että tällaista ei enää saa sattua. Työtapaturmista on päästävä eroon. Kantapään kautta Rakennustoimisto Palmbergin työturvallisuuskulttuurissa on tapahtunut puolentoista vuoden Rakennusliike Palmbergin työmaalla Tampereen Hervannassa kaatui kiirastorstaina vuonna 2006 torninosturi päin kerrostaloa. Onnettomuudessa menehtyi torninosturin kuljettaja. aikana merkittävä asennemuutos. Turvallisuusjohtamiseen on ryhdytty panostamaan. Nyt tavoitteena on selkeästi nolla tapaturmaa. Valitettavasti meillä muutos lähti kantapään kautta. Meillä tuo kuolemaan johtanut työtapaturma herätti. Se täytyy tunnustaa avoimesti, Terhonen toteaa. Nyt työturvallisuus on keskeinen asia kaikessa yrityksen toi- minnassa niin yhtiön hallituksen kokouksissa kuin työmaillakin. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, mutta pääurakoitsijalla on oltava selkeä ja jakamaton vetovastuu koko työmaan turvallisuudesta. Ei riitä, että pääurakoitsijan työntekijät ovat tietoisia työturvallisuudesta ja noudattavat sääntöjä. Kaikkien on toimittava niiden mukaan. Sopimukset pitää panna käytäntöön, Terhonen korostaa. Työturvallisuus on johtamiskysymys, johon yrityksen johdon, työmaapäälliköiden ja työnjohtajien tulee tiukasti sitoutua. Työmaan johtamisessa tulisi kannustaa turvalliseen ajatteluun ja toimintaan myös palkitsemalla niitä, jotka havaitsevat ja korjaavat puutteita. Asenne, asenne, asenne Rakennustoimisto Palmberg Rakennustoimisto Palmbergin työmailla tehdään säännöllisesti TR-mittauksia. Niiden avulla johto seuraa työmaiden turvallisuustasoa. TR-mittaus kannustaa myönteisellä tavalla parantamaan turvallisuutta entisen kyttäämisen sijasta. Sitä saa, mitä RAKENTAMISEN TYÖPAIKKAKUOLEMAT VUONNA 2007 Talonrakentaminen 1. Teräsrungon asennus Rakennustyömaalla pystytettiin rakennuksen teräsrunkoa. Ajoneuvonosturilla nostettiin n. 9 m pitkää ja 1400 kg painavaa teräspalkkia osin henkilönostimen yli. Nostoliina katkesi kesken noston, jolloin palkki putosi henkilönostokorin päälle. Korissa työskennellyt elementtiasentaja (50 v.) putosi maahan ja menehtyi. (TOT 1/07) 2. Pajavasara putosi liukuvalumuotin purkamisessa Talonrakentaja NN (32 v.) toimi vesitornityömaalla työnjohtoharjoittelijana. Kun NN käveli vesitornin vieressä, työlavalta 50 m korkeudesta pudonnut pajavasara osui hänen päähänsä. Iskun voimasta kypärä halkesi ja NN sai kuolemaan johtaneet vammat päähän. (TOT 4/07) 3. Suojakaiteen asentaja putosi elementtirungon asennustyössä Toimistorakennustyömaa oli elementtirungon asennusvaiheessa. Työryhmän työnjohtaja NN (58 v.) oli asentamassa suojakaiteita, kun hän putosi ontelolaattakentän aukosta (leveys 107 cm) 4,2 m ensimmäisen kerroksen lattialle. (TOT 5/07) 4. Putosi portaissa Asuinkerrostalon korjausrakennustöihin osallistunut aliurakoitsijan työntekijä NN (39 v.) kantoi kaasupullon pihalta julkisivutelineiden porrastornin neljännen kerroksen tasolle. Aikoessaan siirtyä porrastasanteelta työtelineille, NN putosi alemmalle porrastasanteelle. (TOT 15/07) 5. Rakennusteline petti, kirvesmies putosi kovalle alustalle Puutarhan kasvihuoneen laajennustyömaalla kirvesmiestyöpari työskenteli rakennustelineillä. Työteline petti ja kirvesmies NN (61 v) putosi 4-5 m kovalle alustalle ja kuoli välittömästi. Korjausrakentaminen 6. Peltiseppä putosi mastolavan pystytyksessä Peltiseppä NN (35 v.) työskenteli mastolavan työtason teleskooppilevikkeellä. NN porasi mastolavan seinäkiinnityksen tukia varten reikää seinään. Tällöin työtaso luisti pois toiselta leviketuelta ja NN:n alla ollut työtaso kippasi. NN putosi 15 m asfaltille. NN oli aliurakoitsijan työntekijä. (TOT 11/07) Infrarakentaminen 7. Puskukoneen kuljettaja suistui mereen Satama-altaaseen rakennettiin pengerrystä louheesta. Puskutraktorin kuljettaja NN oli tekemässä pengerrystä, kun hänen ohjaamansa kone suistui ahtojään alle mereen. NN hukkui työkoneen mukana. (TOT 3/07) Pientalorakentaminen 8.Tikkaat kulkutienä, mies putosi tikkailta NN (55 v.) oli auttamassa sukulaistaan lomamökin rakentamisessa. NN käytti irtotikkaita kulkutienä. Irtotikkaat olivat väärinpäin, tikkaan päässä olevat muovitulpat olivat luistaneet betonilattialla, eikä tikkaiden yläpäätä ollut kiinnitetty. NN löydettiin lattialta kuolleena. 9. Rakennusmies putosi tikkailta Omakotityömaalla työskennellyt virolainen rakennustyöntekijä NN (43 v.) putosi laudoista tehdyiltä tikapuilta 1 2 metrin korkeudelta betonilattialle. Tikkaita käytettiin vakituisena kul-

11 11 TOT - työpaikkakuolemantapauksia Rakennusmies putosi kerrostalon vesikatolta Hitsaaja kuoli kaivannon sortumassa Rakennusliike Palmbergin toimitusjohtajan Jukka Terhosen mielestä hyvä työturvallisuus syntyy vain määrätietoisella turvallisuusjohtamisella. mittaa, Terhonen muistuttaa. TR-lukujen lisäksi myös kaikki sattuneet tapaturmat raportoidaan nykyisin yhtiön johdolle välittömästi niiden tapahduttua. Ne käydään läpi kerran kuussa kaikkien työmaiden yhteisessä palaverissa. Toimitusjohtaja Terhosen mielestä työturvallisuustoiminnassa päästään parhaiten eteenpäin jatkuvilla parannustoimilla, ei millään yhdellä tempulla. Asenteissa on vielä myös meillä kaikilla paljon parannettavaa. Monesti se on pienestä kiinni: tehdään töitä ohjeiden mukaan, pidetään kypärä päässä, käytetään aina asianmukaisia turvavarusteita. Terhonen toivoo, että työmailla kaikkien silmät aukenisivat näkemään epäkohtia omalla työmaalla. Mutta se ei vielä riitä. Suiden olisi myös auettava kertomaan niistä. Toivon rohkeutta puuttua epäkohtiin ja lisää läheltä piti-ilmoituksia. Ne ovat halpa kantapääoppi turvallisuuteen. Vakavia työtapaturmia emme enää siihen tarvitse. Kari Rissa tilanne kutienä. NN menehtyi saamiinsa vammoihin tapaturmapaikalla. (TOT 9/07). 10. Kirvesmies putosi tikkailta Kirvesmies NN (51 v.) putosi 2,3 metrin korkeudesta maahan ja menehtyi heti. NN oli irrottamassa maatilan rakennuksen seinästä liukukiskoa. NN oli ollut kesäisin työssä maatilalla ja viimeksi rakennus- ja korjausrakennustöissä. (TOT 10/07) 11. Mies putosi hirsitalon asennustyömaalla Mies oli asentamassa saunan kuistilla ylähirttä, kun hän putosi 2,4 metrin korkeudelta hirren kanssa maahan. Rakennusmies putosi nelikerroksisen talon räystään reunalta maahan ja iskeytyi kuoliaaksi. Nelikerroksisen talon korjaustyömaalla oli aloitettu julkisivutelineen purkutyöt. Samalla työmaalla töitä tekivät kolmen eri aliurakoitsijan työntekijät. Julkisivutelineestä poistettiin vesikaton sääsuojaa, johon liittyi kiinteänä osana taloa ympäröineen muuraustelineen ylimmän työtason kaide. Samaan aikaan katolla tehtiin myös loppusiivousta. Purkutöihin erikoistuneen aliurakointiliikkeen palveluksessa oleva 26-vuotias virolainen rakennustyöntekijä meni aamuhämärässä vesikatolle jatkamaan edellisenä päivinä kesken jääneitä siivoustöitä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Reilun tunnin kuluttua työnjohtaja kehotti pääurakoitsijan pyynnöstä siivoustöitä tehneitä miehiä tulemaan alas muihin työtehtäviin. Vakiintuneen tapansa mukaan he käyttivät kulkutienään julkisivutelineen portaita. Siirtyessään pois vesikatolta virolainen rakennusmies kaatui ja putosi noin 12 metriä alas pihamaalle. Tapaturman silminnäkijät hälyttivät välittömästi paikalle ambulanssin, jonka henkilökunta antoi loukkaantuneelle ensiapua. Rakennusmies kuoli vammoihinsa tuntia myöhemmin sairaalassa. Tapaturmaan johtaneet syyt Purku- ja siivoustöitä tehneet käyttivät kulkutienään julkisivutelineen nousutietä, vaikka vesikatolle oli järjestetty turvallinen kulku porrashuoneen ja kattoluukun kautta. Telineitä pitkin kulku oli hieman lyhyempi kuin porrastilan kautta. Tapahtumahetkellä oli varsin pimeää. Sääsuojiin kiinnitetyt valaisimet oli poistettu työmaalta edellisenä päivänä. Pimeys on saattanut osaltaan aiheuttaa putoamiseen johtaneen horjahtamisen, kompastumisen tai liukastumisen. Julkisivutelineestä puuttuivat edellisenä iltana tehtyjen sääsuojan purkutöiden vuoksi ylimmän muuraustason kaiteet. Putoamiskohdassa ei kaiteita ollut. Työntekijöiden pääsyä kaiteettomalle ja putoamisvaaralliselle alueelle ei ollut mitenkään estetty. Puuttuvista kaiteista ei myöskään varoitettu. Työmaalla ei valvottu käytettyjä työtapoja ja epäkohtiin ei puututtu. Töiden suunnittelussa ei ollut myöskään riittävästi otettu huomioon eri työvaiheiden vaiheistamista ja sen vaikutuksia työturvallisuuteen. Myös yritysten välisessä tiedonkulussa ja vaaroista tiedottamisessa oli puutteita. Vastaavien tapaturmien torjunta Töiden suunnittelussa on aina otettava huomioon työmenetelmiin liittyvät vaarat. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaarojen poistamiseksi. Töiden suunnittelussa on tärkeää tarkastella yksittäisten työvaiheiden muodostamaa kokonaisuutta ja vaaratekijöitä. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työantajan, rakennustyömailla yleensä pääurakoitsijan, on huolehdittava työpaikalla toimivien aliurakoitsijoiden ja itsenäisten työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta. Työnantaja on opastettava työntekijöille turvalliset työmenetelmät ja kulkutiet työpisteeseen. Työnantajan on myös varmistettava, että työntekijät ovat ymmärtäneet ohjeet ja toimivat niiden mukaan. Vaaroista tulee varoittaa asianmukaisin kieltoja varoitusmerkein. Työntekijöiden on noudatettava työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Työantajan on puuttuva havaitsemiinsa epäkohtiin. TOT 23/06 Hitsaaja jäi kaukolämpökaivannon sortuman alle ja hautautui kuoliaaksi. Kaivantoa ei oltu sortumiskohdalla luiskattu tai tuettu. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin kaupunkialueella. Töitä oli tehty useita viikkoja. Yöllä oli satanut runsaasti vettä, jota oli myös kaivannon pohjalla. Aamulla hitsaaja käynnisti omatoimisesti työt asentamalla vesipumpun kaivantoon. Sen jälkeen hän meni alas kaivantoon. Ahtaudesta johtuen hitsaaja joutui työskentelemään polvillaan ja jopa kyljellään noin puolitoistametrisen kaivannon pohjalla. Hän hitsasi liitosta selin kaivannon seinämään päin. Yhtäkkiä kaivannon seinämän maamassat sortuivat hitsaajan päälle. Sortuman jälkeen hän jäi makaamaan saven ja hiekan alle oikealle kyljelleen, jalat hieman koukussa. Hänen oikea kätensä oli lämpöputken alla ja vasen kätensä yläviistoon koholla. Työmaakierroksella maanrakennusliikkeen edustajat huomasivat maassa lämpöputken vieressä miehen ylöspäin ojennetun käden sekä osan kypärää. Paikalle välittömästi hälytetyn ambulanssin henkilökunta totesi hitsaajan kuolleeksi. Jälkikäteen ei ole voitu määrittää tarkkaa sortuman ajankohtaa. Tapaturmaan johtaneet syyt Kaukolämpöjohdon rakennustyö toteutettiin erillisinä urakoina. Työllä ei käytännössä ollut päätoteuttajaa. Työtä varten ei ollut laadittu erillistä turvallisuusasiakirjaa, turvallisuussääntöjä eikä menettelyohjeita työturvallisuutta ja työterveyttä koskevista asioista. Hitsaajan aiemman mittavirheen vuoksi kaukolämpöputken ns. sovitepala ei osunut ennalta luiskatulle jatkosalueelle. Aloitteellisena ja ahkerana tunnettu hitsaaja ryhtyi kuitenkin korjaamaan kapeassa luiskaamattomassa kaivannossa omasta työstään johtuvaa virhettä ilmoittamatta siitä tilaajalle tai maanrakennusurakoitsijalle. Tapaturmaa edeltävän yön erittäin runsas sade osaltaan myötävaikutti siihen, että maamassat sortuivat. Myös kaivannon välittömässä läheisyydessä tapahtuneen autoliikenteen tärinä edesauttoi sortuman syntymistä. Iältään 55-vuotiaalla työntekijällä oli hitsauksessa luokkapätevyydet, tulityökortti ja työturvallisuuskortti. Hän oli myös suorittanut Tieturva 1 ja 2 kurssit. Työmaalla hitsaajaa oli tapaturmahetkellä yksin. Vastaavien tapaturmien torjunta Mikäli työtä tehdään kaivannoissa, joissa työntekijään kohdistuu maan sortuman alle hautautumisen vaara, työstä on tehtävä vaaran arviointi työturvallisuusasiakirjaan. Työ edellyttää myös kirjallista suunnittelua. Tilaajan tai rakennuttajan on annettava laatimansa työturvallisuusasiakirja päätoteuttajalle tiedoksi. Päätoteuttajan on varmistettava, että kaikki aliurakoitsijat ja niiden työntekijät tuntevat työmaan riskit ja toimivat sovittujen turvallisuussääntöjen mukaisesti. Kaivannoissa hitsaustyöt ovat sallittuja ainoastaan sellaisissa kohdissa, jotka on luiskattu riittävästi. Toinen vaihtoehto on riittävä rintauksien tuenta hitsauskohdissa. Jos kaivannon vieressä on raskasta liikennettä tai kaivuumassoja, on luiskausta tai tuentaa tehostettava. riittävän paljon. Kaivannoissa on vältettävä oleskelua kohdissa, joita ei ole luiskattu tai tuettu. Kaivantotöissä on aina noudatettava sovittuja ohjeita. Niistä ei saa lipsua missään olosuhteissa. TOT 17/06

12 12 Rakennusalan kouluttajille oma työturvallisuuskorttiaineisto Suomessa on suoritettu jo yli työturvallisuuskorttia. Niistä lähes ovat suorittaneet rakennusalalla työskentelevät. Nyt rakennusalan työturvallisuuskorttikoulutus vielä tehostuu. Rakennusalan korttikouluttajien käyttöön valmistuu omat lisäkalvot. Niiden avulla alakohtainen korttikoulutus on nyt entistä helpompi toteuttaa, kertoo työturvallisuuskorttiasioista Työturvallisuuskeskuksessa vastaava asiantuntija Jukka Mäkeläinen. Rakennusalan omat power point-lisäkalvot täydentävät Mäkeläisen mukaan hyvin pakollista kaikille yhtenäistä työturvallisuuskortin opetusaineistoa. Rakennusalan lisäaineistossa terminologia, keskeiset vaaratekijät, koneet ja laitteet sekä tapausesimerkit ovat nyt rakennusalan omia. Tämä helpottaa opetuksen perillemenoa ja ymmärtämistä. Yhteensä rakennusalan omassa lisäaineistossa on noin 50 erillis- Työturvallisuus on jokaisen vastuulla. Nolla tapaturma on mahdollista saavuttaa, kun siihen on tahtoa ja halua. Näin todettiin yksissä suin Ratuke-hankkeen järjestämässä työturvallisuusseminaarissa Tampereella syyskuun lopulla. Seminaari kokosi Tamperetaloon noin 150 työturvallisuudesta kiinnostunutta henkilöä. Ilahduttavaa oli, että mukana oli työsuojeluihmisten lisäksi paljon myös yritysjohdon ja esimiesportaan edustajia. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korosti seminaarissa työturvallisuuden merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Turvallinen työ on hänen mielestään myös laadukasta ja tehokasta. Tieto ja järki on otettava työturvallisuudessa nyt kaikilla työmailla käyttöön. On pääs- Rakennusalan uutta työturvallisuusaineistoa Ratu 1217-S Rakennustyön turvallisuusriskien arviointi. Ohje perustuu Hannu Kaurasen tutkimukseen, missä kehitettiin rakennusyrityksille sopivat toimintatavat riskien arviointiin. Ratukortti on 7-sivuinen tiivis esitys varsinaisesta tutkimusraportista. Ratu 1218-S Rakennustöiden putoamissuojaus. Ohjeessa käydään läpi systemaattisesti putoamisvaaratekijöiden ehkäisytoi- tä kalvoa. Mukana on myös runsaasti havainnollisia valokuvia. Rakennusalan korttikouluttajat ovat testanneet kalvoja jo noin vuoden ajan. Palautteen pohjalta met rakennushankkeen eri vaiheissa. Esitykseen on poimittu käytännön esimerkkejä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TOTraporteista. Ratu 1219-S Rakennustöiden putoamissuojaussuunnitelma. Kortti kuvaa suunnitelman laadintaa, käytettäviä suojarakenteita ja suojaimia sekä niiden oikeaa käyttöä eri tilanteissa. Ratu-kortissa on putoamissuojaussuun- aineistoa on muokattu ja hiottu. Uskon, että uuden lisäaineiston avulla työturvallisuuskorttikursseista saadaan entistä kiinnostavampia, Mäkeläinen toteaa. Ratuke-seminaari jakoi tietoa Tampereella KUVITUS: Tampereen seminaarikuva, korvien väli.siirrä oli ennen s. 9 Tampere-talolla järjestettyyn Ratuke-seminaariin osallistui syyskuun lopulla noin 150 osanottajaa eri rakennusyhtiöistä ja alan sidosryhmistä. tävä pois rambokulttuurista, Harjuniemi vaati. Skanskan toimitusjohtaja Juha Hetemäki korosti erityisesti yritysjohdon ja esimiesten vastuuta työturvallisuudessa. Hyvä työturvallisuus on välttämätöntä tuloksenteon kannalta. Asenteet on saatava kaikilla työmailla turvallisuus- nitelman esimerkkejä maarakennusvaiheesta vesikattotöihin. Rakennustyömaan aluesuunnittelun turvallisuuslista rakennusvaiheittain. Kortti helpottaa turvallisuuteen tähtäävien seikkojen huomioimista työmaa-alueen suunnittelemisessa. Lliitteenä tulee lomake helpottamaan tärkeiden seikkojen toteutumista. Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushank- Uusi rakennusalan työturvallisuuskorttiaineisto jaetaan korttikouluttajille tammikuussa kautta. myönteisiksi. Työmailta tulisi myös päästä terveenä eläkkeelle, Hetemäki vaati. Neste Oilin dieseltyömaan työturvallisuuspäällikkö Leif Anderssonin mielestä hyvä työturvallisuus vaatii jämäkkää ja määrätietoista turvallisuusjohtamista. Työmaallamme Kilpilahdessa tapaturmataajuus oli vain noin kahdeskymmenes osa siitä, mitä normaaleilla rakennustyömailla eli neljä tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Työterveyslaitoksen professori Jorma Saari totesi omassa esitelmässään, että nolla tapaturmaa-tavoite on täysin mahdollinen saavuttaa työmailla. Parhaat yritykset ja työmaat siihen jo pääsevät. Ne ovat oivaltaneet, että jokainen tapaturma on torjuttavissa. Se vaatii tahtoa ja tekoja. keessa. Tässä ohjekortissa käsitellään rakennustyön työturvallisuutta koskevia rakennuttajan velvoitteita. Ohjeessa esitetään, mitä tehtäviä ja toimenpiteitä rakennuttajalta edellytetään työturvallisuusasioissa, miten ne voidaan hoitaa ja miten laaditaan turvallisuusasiakirja. Betonielementtien turvallinen asennus. Uusi Suomen Betonitieto Oy:n julkaisema ohjekirja Työkaluviuhka esittelee perustyövälineet viidellä kielellä Taskuun sopiva Työkaluviuhka kertoo sanoin ja kuvin rakennusalan perustyövälineet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Rakennusalan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja ulkomaisille työntekijöille on luotu käytännön uusi ammattisanakirja helpottamaan kieliongelmia ja parantamaan työturvallisuutta. Työkaluviuhka toimii ammattisanakirjana ulkomaille lähdettäessä. Suomessa se on apuväline vierastyövoimalle, joka ei vielä kunnolla hallitse suomenkieltä. Viuhkan korttien kääntöpuolella on työhön perehdyttävää ja työturvallisuutta lisäävää tietoa. Kehittämishankkeesta on vastannut Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä Keuda yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa. Työkaluviuhkan on ideoinut kansainvälisten asioiden koordinaattori Kristina Tuori-Nyman Keudasta. Useat johtavat rakennusalan yritykset ja järjestöt ovat osallistuneet kehittämistyön rahoitukseen sekä aineiston kääntämiseen. Hanketta ovat olleet tukemassa myös Opetushallitus ja Työturvallisuuskeskus. on tarkoitettu ensi sijassa asennus- ja muun työmaahenkilöstön opastukseen ja koulutukseen. PIPUKE-aineisto. Putoamissuojaus pientalorakentamisessaopas liitteineen. PIPUKE-hankkeessa on kehitetty aikaisempaa käyttökelpoisempia putoamissuojausratkaisuja pientalorakentamiseen. Aineisto löytyy VTT:n nettisivuilta