LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN"

Transkriptio

1 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN Linda Achrén - Anne Majuri Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Linda Achrén & Anne Majuri. Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittäminen. Lahti, syksy 2005, 42 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Suomen Punainen Risti (SPR) on maamme keskeisimpiä ensiapukoulutuksen tarjoajia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa uudistettua, päivitettyä ja ajankohtaista tietoa tarjoavaa materiaalia SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssiin. Kurssimateriaalin päivittäminen toteutettiin projektina, jonka yhteistyökumppanina toimi SPR:n yhteyshenkilöt. Projektin tuotoksen punainen lanka on kurssirunko, joka pitää sisällään tekstit seuraavista aiheista: lasten tavallisimmat tapaturmat ja niiden yleisyys, lasten tapaturmariskit eri ikäkausina, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, lasten liikennetapaturmat, lasten kaltoinkohtelu, psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa, lapsen äkillinen sairastuminen, henkinen tuki ja lasten tapaturmien ehkäisy. Varsinaiset ensiaputekstit tuottivat SPR:n yhteyshenkilöt. Lisäksi kurssiin tuotettiin tehtäviä, caseja ja kuvia, sekä oheismateriaaliksi artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Projektin tuotosta SPR käyttää ensiapukouluttajien lisämateriaalina Lapsi ja tapaturma ensikapukurssissa. Ensiapukouluttajat soveltavat materiaalia kohderyhmästä riippuen. Tuotos on terveyskasvatusmateriaalia, jolla pyritään lisäämään lasten parissa työskentelevien ja lasten vanhempien tietoa lasten tapaturmista ja niiden fyysisestä ja psyykkisestä ensiavusta. Asiasanat: lapset, tapaturmat, ensiapu, ennaltaehkäisy, projektityö

3 ABSTRACT Linda Achrén & Anne Majuri. Updating the Finnish Red Cross first aid course Children s accidents. Lahti, Autumn 2005, 42 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial social welfare, healthcare and education nurse. This project has been done in co-operation with the Finnish Red Cross. The Finnish Red Cross is a part of the International Red Cross. The Finnish Red Cross is one of the largest civic organisations in Finland. The main purpose of the Finnish Red Cross is to educate people about first aid. There are more than 100,000 Finns who have taken part in these first aid courses. One of the first aid courses offered by the Finnish Red Cross is the 'Children's Accidents' first aid course. The Finnish Red Cross wanted us to create a more modern and advanced Children's Accidents first aid course. The one currently offered is from the beginning of the 1990's and it is outdated. This first aid course is for parents and for those who work with children. The topics in this updated course are: the frequency of children's accidents, age adjusted casualty risks, accidents at home and during their free time, traffic accidents, child abuse, the mental reactions of children during and after accidents, children's acute illnesses, the mental care of children, and the prevention of children's accidents. The case studies and exercises were created to be tested by the trainees. The pictures and important articles were also added which give excellent information of the material covered in this course. The created material is for health care professionals but the use of it depends on the instructor who will also decide which subjects are the most essential for different groups of trainees. Through this project we want to positively affect people's behavior and to make them realize how vital it is to prevent accidents concerning children Keywords: project, children, accidents, first aid, preventation

4 SISÄLLYS JOHDANTO SUOMEN PUNAINEN RISTI ENSIAPUKOULUTTAJANA Suomen Punaisen Ristin toimenkuva Ensiaputoiminta kansalaisvelvollisuutena LASTEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT Vaaranpaikkoja lapsen maailmassa Lasten tapaturmien yleisyys LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANI JA HYÖDYNSAAJAT LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TOTEUTUS Projektin resurssit Projektin suunnittelu ja aikataulu LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN UUDISTETTU MATERIAALI Projektin tuotos Lasten tapaturmariskit eri ikäkausina Lasten liikennetapaturmat Ulkoisten tekijöiden vaikutus lasten tapaturmiin Lasten kaltoinkohtelu Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä laiminlyönti Kaltoinkohteluun puuttuminen Lasten psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa Loukkaantuneen lapsen kohtaaminen Vanhempien tukeminen lapsen tapaturman sattuessa Lapsen äkillinen sairastuminen Henkinen tuki Perhe lapsen tukena Lapsen tukeminen eri tavoin Lasten tapaturmien ehkäisy POHDINTA Hyvän projektin tunnuspiirteet ja projektin kulku Itsearviointi SPR:n yhteyshenkilöiden arviointi LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Sopimus yhteistyöstä LIITE 2 Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin sisältö... 36

5 1 JOHDANTO Kulttuurintutkimuksen, sosiologian, kasvatustieteen ja vauvatutkimuksen uudet löydökset ovat lisänneet ymmärrystä lapsista, minkä vuoksi 1900-lukua on luonnehdittu lasten vuosisadaksi. Lapsi ja lapsuus elämänvaiheena ovat tulleet näkyvämmäksi ja lapsen oikeudet on tunnustettu YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksessa. Sopimuksen pääperiaatteita ovat seuraavat: lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, syrjinnän kielto, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen. (Karlsson & Kyronlampi-Kylmänen 2005, 2.) Suomessa sattuu vuosittain noin miljoona tapaturmaa, mikä on eniten Pohjoismaista. Kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotona ja vapaa-aikana. Vaikka lasten tapaturmaiset kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet, tapaturmat ovat silti yleisin lasten kuolemaan johtava syy. (Lastensuojelun keskusliitto.) Lasten tapaturmat ovat olleet myös maailmanlaajuinen ongelma parin viime vuosikymmenen ajan. Aihe on tärkeä tutkimuksen kohde, jotta saadaan tietoa tapaturmista ja niiden riskitekijöistä ja näin voidaan panostaa ennaltaehkäisyyn. (Mattila 2005, ) Suomen Punainen Risti (SPR) on Suomen keskeisimpiä ensiapukoulutuksen tarjoajia. Ensiapukursseille osallistuu vuosittain suomalaista. (Suomen Punainen Risti). Suomen Punaisen Ristin koulutuksiin kuuluu Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssi. Ensiapukoulutuksen materiaalin kehittämistyö oli kiinnostava aihe, koska opinnäytetyö haluttiin tehdä lapsiin liittyvästä aihepiiristä. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä SPR:n yhteyshenkilöiden kanssa (LIITE 1). Aihe on ajankohtainen, koska kurssimateriaali on kerätty 90-luvun alussa eikä sitä ole päivitetty tämän jälkeen, joten ensiapukurssi tarvitsi päivittämistä niin sisällön kuin ulkoasunkin suhteen. Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittämisellä on yhteys työelämään, koska kurssimateriaali on suunnattu SPR:n ensiapukouluttajille, jotka pitävät kurssia lasten vanhemmille sekä lasten parissa työskenteleville, kuten lastenhoitajille ja perhepäivähoitajille. Tutkimusten mukaan 3-5-vuotias lapsi viettää päivähoidossa 8 tuntia, joten päivähoito on yksi lapsen arjen keskeisiä määrittäjiä (Karlsson & Kyronlampi-Kylmänen 2005, 2)

6 6 Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda uudistettua, päivitettyä ja ajankohtaista tietoa tarjoavaa materiaalia ensiapukurssiin, josta olisi hyötyä SPR:lle, ensiapukurssinkouluttajille, kurssiin osallistuville ja opinnäytetyöntekijöille sekä kaikille heille, jotka kurssimateriaaliin tutustuvat. Tarkoituksena oli kurssimateriaalin kokoamisen ohella liittää kurssiin kuvia, sekä luoda case-tapauksia, jotka havainnollistavat tapaturmia ja niiden ensiapua ja joissa kurssille osallistujat pääsevät itse miettimään, miten toimia kyseisissä tapauksissa. Päivitetyn kurssimateriaalikansion sisältönä on tietoa lasten tavallisimpiin tapaturmiin liittyvistä aiheista ja lasten kaltoinkohtelusta. Lisäksi kurssiin sisältyy tapaturmien ehkäisyä ja psyykkistä ensiapua sekä tietoa lasten yleisimmistä akuuteista sairauksista. Tämä opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa vaaroista lapsen maailmassa, käsittäen lapsen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Työstä saa myös hyviä vinkkejä kotien turvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi työ on tehty lasten tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta.

7 7 2 SUOMEN PUNAINEN RISTI ENSIAPUKOULUTTAJANA 2.1 Suomen Punaisen Ristin toimenkuva Punainen Risti on maailmanlaajuinen liike jonka perustehtävänä on auttaa ja suojella sotien, selkkausten ja suurten onnettomuuksien uhreja yli kansallisten rajojen. Punainen Risti lievittää hätää ja suojelee ihmisarvoa auttamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kansainvälisesti Suomen Punainen Risti lähettää työntekijöitä, rahaa ja tavaraa kansainvälisen Punaisen Ristin vetoomuksen perusteella eri puolille maailmaa. (Suomen Punainen Risti.) Suomeen Punainen Risti perustettiin vuonna Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö kohdistuu lähinnä kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on varsin monipuolinen. Esimerkkeinä Suomessa tehtävästä työstä on lasten ja aikuisten ensiapukoulutus, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, nuorten auttamiseen keskittynyt työ ja vanhustoiminta. Lisäksi SPR järjestää sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä, apua hätään joutuneille, valmiustoimintaa suuronnettomuuksien varalle, työtä maahanmuuttajien parissa ja rikosuhripäivystystä. (Suomen Punainen Risti.) Nuorten auttamiseen keskittynyt työ käsittää katutyön, joka on nuoriso- ja sosiaalityötä. Lisäksi on Nuorten Turvataloja, jotka toimivat nuoriin erikoistuneina kriisityönkeskuksina, joiden tavoitteena on antaa nopeaa kriisiapua ja auttaa nuorta ja hänen perhettään löytämään ja hyödyntämään omia voimavaroja. Vanhustoiminnassa SPR:n vapaaehtoistyöntekijä on mukana ikäihmisen arjessa. Yhdessä tehdään monenlaista: ulkoillaan, käydään asioilla ja hoidetaan pikku askareita. (Suomen Punainen Risti.) 2.2. Ensiaputoiminta kansalaisvelvollisuutena Pienet tapaturmat tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Näissä tilanteissa maallikon antama ensiapu on usein ainoa tarvittava apu ja hoito. Vaikka koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa ei ole lakisääteistä

8 8 ensiapuvalmiusvelvoitetta, niin monet ovat kuitenkin varautuneet auttamistilanteisiin käymällä ensiapukurssin. Henkilöt, jotka ovat ensiaputilanteessa yrittäneet auttaa parhaan kykynsä mukaan, ovat noudattaneet kansalaisvelvollisuuttaan ja toimineet oikeudellisesti oikein. Lakeja, joissa säädetään auttamisvelvollisuutta, ovat tieliikennelaki, pelastustoimilaki ja poliisilaki. (Sahi, Castrén, Helistö & Kämäräinen 2004, ) Ensiapu tarkoittaa loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Hätäensiapu puolestaan tarkoittaa henkeä pelastavaa ensiapua, jolla pyritään turvaamaan potilaan peruselintoiminnot ja estämään hänen tilansa huononeminen. Ensiavun antaja on yleensä maallikko, hänen tekemällä tilannearviolla, nopealla hätäilmoituksen tekemisellä ja oikeilla ensiaputoimenpiteillä on ratkaiseva merkitys hoitoketjun käynnistämisessä. Maallikolla tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, jolla ei ole terveysalan asiantuntemusta. (Sahi ym. 2004, ) Joissakin tapauksissa fyysisen loukkaantumisen lisäksi syntyy myös henkinen vaurio, sillä jokainen reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Voimakkaita tunteita saattaa aiheuttaa myös ajatus, mitä olisi voinut tapahtua. Psyykkisen ensiavun tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja tukea avun tarpeessa olevaa sekä ehkäistä ja lievittää traumaattisten kriisien jälkivaikutuksia. Suuri osa uhreista selviytyy traumaattisesta kokemuksesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voi nopeuttaa ja tehostaa selviytymistä. Apua tarjoavat terveyskeskukset ja sairaalat, kriisiryhmät, mielenterveystoimistot, perheneuvolat, seurakunnat, kriisikeskukset ja järjestöt. (Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri.) 3 LASTEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT 3.1 Vaaran paikkoja lapsen maailmassa Tapaturma on äkillinen ulkoinen tahdosta riippumaton ruumiin vamman aiheuttama tapahtuma tai tapahtumasarja (Alho & Nienstedt 2002, 662). Lasten tapaturmat ovat

9 9 sidoksissa lapsen ikään. Pienten lasten tapaturmat sattuvat yleensä sisätiloissa, kouluikäisten taas pihaympäristössä, liikenteessä ja liikuntaharrastuksissa. (Lastensuojelun keskusliitto.) Pahin uhka lapsen terveydelle ja hengelle ovat tapaturmat. Yleisimpiä lapsille tapahtuvia tapaturmia ovat putoaminen ja kaatuminen, tukehtuminen, palovammat, vahingot ovien ja laatikoiden kanssa, myrkytykset ja hukkuminen. (Jokinen 1999, 131.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ovat tapaturmat, joiden tapahtumapaikkoina ovat koti, sen lisätilat, pihapiiri ja tontti. Erityisiä syitä lasten kotitapaturmiin ovat lapsen taitojen vaillinaisuus ja kotien fyysisten tilojen erilaisuus sekä kotitapaturmien vähäinen tiedostaminen. Lasten tapaturmat liittyvät lasten ikään ja siihen liittyviin kehitystapahtumiin. Tutustuessaan ikävaiheiden tyypillisten toimintojen avulla ympäristöönsä lapsi joutuu paikkoihin ja tilanteisiin, joissa hän on alttiina tapaturmille. (Rautakorpi 1995, 4.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Karkola & Penttilä (1990) ovat tutkineet kuolemaan johtaneita koti- ja vapaaajan tapaturmia vuonna Koti- ja vapaa-ajantapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli vuosittain kaksi kolmasosaa. Tutkimuksesta ilmenee, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina. (Karkola & Penttilä 1990.) Lasten liikennetapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuvat lapsille heidän liikkuessaan liikenteessä jalan, pyörällä tai matkustaessaan autolla. Viime vuosina liikenteessä on kuollut vuosittain noin 20 ja loukkaantunut vähän yli 700 alle 15-vuotiasta lasta. Liikennetapaturmat ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä, ja lasten tapaturmaisista kuolemista ne aiheuttavat suurimman osan, mikä on selvästi enemmän kuin muut kuolinsyyt, kuten hukkuminen ja tulipalot. (Liikenneturva 2005.) 3.2 Lasten tapaturmien yleisyys Mattila (2005) käsittelee tutkimuksessaan suomalaisnuorten tapaturmien ja väkivallan aiheuttamien vammojen yleisyyttä, vakavuutta ja riskitekijöitä. Tapaturmaiset ja

10 10 väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1971 vuoteen Aineiston mukaan vuonna 1971 tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemia sattui vuotiaille pojille asukasta kohden 36,7. Vuonna 2001 vastaava luku oli 7,1, joten määrä on vähentynyt 81 % kolmenkymmenen vuoden aikana. Tytöillä vastaava luku oli 20,1 vuonna 1971 ja 2,8 vuonna 2001, eli tyttöjen kuolemat ovat vähentyneet 86 % tänä aikana. Väkivaltaisten kuolemien lukumäärä on pysynyt samana. (Mattila 2005, 9.) Tapaturmaisten kuolemien määrä Suomessa on ollut Euroopan korkeimpia 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen luku on lähtenyt laskuun liikennetapaturmien vähenemisestä johtuen. Samalla kun tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet, muut tapaturmat ovat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan prosentille nuorista tapahtuu jokin tapaturma vuoden aikana, joista prosenttia hakeutuu lääkärin hoitoon. (Mattila 2005, 41.) Vuosittain noin lasta tarvitsee lääkärin apua tapaturmien takia, joista suurin osa on lieviä eikä vaadi sairaalahoitoa. Noin 40 % lasten tapaturmista on pieniä haavoja tai ruhjeita: luunmurtumia on 15 %, aivotärähdyksiä 4 % ja palovammoja 1 %. Vammatyyppi ja tapaturmapaikka riippuvat lapsen iästä. Alle 5-vuotiaiden lasten tapaturmista noin 40 % tapahtuu kotona, kun taas yli 5-vuotiaiden lasten kotitapaturmien osuus on vain 10 %. (Huttunen 2002, 82.) 4 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittämisen tavoite lyhyellä aikavälillä oli saada päivitetty ensiapukurssimateriaali valmiiksi marraskuuhun 2005 mennessä, jonka jälkeen SPR hyväksyy sen käyttöönsä. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä oli luoda Lapsi ja tapaturma ensiapukurssiin sellaista lisämateriaalia, joka palvelee mahdollisimman kauan SPR:ää ja sen ensiapukouluttajia ja jonka materiaalia on helppo päivittää uudelleen tulevaisuudessa.

11 11 Projektin tuotos on kansio (kts. SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukansio), joka pitää sisällään kurssirungon, eli kurssin sisällön. Sitä apuna käyttäen ensiapukouluttaja etenee kurssia pitäessään, soveltaen aihealueita kohderyhmän mukaan. Kurssirunkoon sisältyy kaikki kurssin aihealueet, niihin liittyvät tehtävät, caset sekä lisämateriaalit. Lisämateriaalina ovat tekstit, kuvat sekä artikkelit. Tuotos, eli Lapsi ja tapaturma - ensiapukansio on kokonaisuudessa 142 sivua laaja ja on luettavissa Diakoniaammattikoulun (Diak) Lahden yksikön tietokeskuksessa sekä Diakin Intranetin opinnäytetyöpankissa. 5 PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANI JA HYÖDYNSAAJAT Projektin yhteistyökumppanina toimivat yhteyshenkilöt Suomen Punaisesta Rististä. Projektin tuotos kohdistuu SPR:n kouluttajille ja toimii heidän koulutusmateriaalinaan. Sitä kautta hyödynsaajina ovat kaikki kurssille osallistuvat henkilöt, joita ovat lasten vanhemmat ja eri tavoin lasten kanssa työskentelevät henkilöt. Opinnäytetyö suoritetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa, Lahden yksikössä, jossa projektin tekijät suorittavat sairaanhoitaja (AMK) tutkintoa. Diakoniaammattikorkeakoulu (Diak) on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. Diakin Lahden yksikössä opiskelee vuosittain yli 200 opiskelijaa. Yksikkö tarjoaa ensisijaisesti terveysalan ja diakonian koulutusta sekä sosiaali-, terveys- ja kirkollisten alojen asiantuntija- ja kehittämispalveluita. (Diakonia-ammattikorkeakoulu.) Projektiin osallistuvat myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön opettajat, jotka ohjaavat opinnäytetyötä. Opinnäytetyön opponentteina toimivat Diakin saman vuosikurssin kaksi opiskelijaa. Projektista hyötyvät Diakin muut opiskelijat sekä muut lasten tapaturmista kiinnostuneet henkilöt, jotka tutustuvat opinnäytetyön sisältöön.

12 12 6 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TOTEUTUS 6.1 Projektin resurssit Projektin toteutukseen osallistuvat opinnäytetyöntekijät ja kaksi SPR:n yhteyshenkilöä. Työnjako tehtiin kurssin aihealueiden perusteella yhteistyössä SPR:n yhteyshenkilöiden kanssa. Opinnäytetyöntekijät suunnittelivat kurssirungot, harjoitustehtävät ja kuvat ensiapukurssiin sekä päivittivät tekstit seuraavista aihealueista: lasten tavallisimmat tapaturmat ja niiden yleisyys, lasten tapaturmariskit eri ikäkausina, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, lasten liikennetapaturmat, lasten kaltoinkohtelu, psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa, lapsen äkillinen sairastuminen, henkinen tuki ja lasten tapaturmien ehkäisy. Varsinaiset ensiaputekstit tuottavat SPR:n yhteyshenkilöt. 6.2 Projektin suunnittelu ja aikataulu Keväällä 2004 opinnäytetyön aiheeksi valittiin SPR:lle toteutettava Lapsi ja tapaturma - ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittäminen. Aihe vaikutti mielenkiintoiselta, koska molemmat opinnäytetyöntekijät halusivat tehdä opinnäytetyön lapsiin ja akuuttihoitotyöhön liittyen. Syyskuussa 2004 järjestettiin tapaaminen Diakin Lahden yksikössä, johon osallistui pienryhmän opiskelijat, Diakin Lahden yksikön opinnäytetyötä ohjaavat opettajat ja Lahden yksikön johtaja sekä SPR:n yhteyshenkilöt. SPR:n yhteyshenkilöt esittelivät aihetta tarkemmin, ja aiheen sisältöä käytiin läpi. Marraskuussa 2004 käytiin tapaamassa Helsingissä SPR:n yhteyshenkilöitä. Tapaamisessa käytiin yksityiskohtaisemmin läpi projektina toteutettavan opinnäytetyön Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin sisältöä ja sen päivittämistä.

13 13 Joulukuussa 2004 oli Diakin Lahden yksikön suunnitelmaseminaari, jossa esiteltiin tämän hetkinen projektisuunnitelma, opinnäytetyön sisältö sekä missä vaiheessa kurssimateriaalin päivittäminen on. Tällöin saatiin hyviä vinkkejä projektissa etenemiseen. Maaliskuussa 2005 vierailtiin Helsingissä SPR:n yhteyshenkilöiden luona, jolloin kurssin lopullinen muoto päätettiin. Tapaamisessa päätettiin, että kurssista tulee perinteinen paperiversio eikä cd-romia, kuten alun perin oli suunniteltu. Lisäksi ensiapukurssin aihealueita rajattiin koskemaan 0-8-vuotiaita lapsia, jotta kurssista ei tule liian laaja. Tähän ikäryhmään päädyttiin sillä periaatteella, että lasten elvytysperiaatteet koskevat 0-8-vuotiaita lapsia. Lisäksi sovittiin lopullisesta työnjaosta SPR:n yhteyshenkilöiden sekä opinnäytetyöntekijöiden välillä. Syyskuussa 2005 lähetettiin SPR:lle valmiit tekstit niistä aihealueista, jotka oltiin sovittu päivitettäviksi, sekä tehtävät, caset ja kuvat. Lokakuussa 2005 kirjoitettiin opinnäytetyötä lähdekirjallisuuden pohjalta sekä muokattiin sitä ohjaavilta opettajilta saadun palautteen perusteella. Palautetta saatiin myös tuotetusta kurssimateriaalista SPR:n yhteyshenkilöiltä, ja he hyväksyivät kurssimateriaalit käyttöönsä. Marraskuussa 2005 jätettiin opinnäytetyö esitarkastukseen ja esitettiin työ opinnäytetöiden esitysseminaarissa Diakin Lahden yksikössä. Tämän jälkeen tekstiä muokattiin lopullista tarkastusta varten. Marraskuussa lähetettiin myös SPR:n yhteyshenkilöille kuvat ja artikkelit postitse. Marraskuussa tuotos muokattiin sähköiseen muotoon Diakin opinnäytetyöpankkia varten. 7 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN UUDISTETTU MATERIAALI 7.1 Projektin tuotos Projektin tuotos on kansio, jonka sisältö tulee SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin lisämateriaaliksi. Kansio on tarkoitettu ensiapukouluttajan apuvälineeksi ensiapukurssia pitäessään. Seuraavissa luvuissa käsitellään niitä aihe-alueita, joita kansio sisältää.

14 14 Lisäksi kansiossa on tehtäviä, caseja ja kuvia sekä ajankohtaisia artikkeleita. Nämä kaikki sisältyvät kurssirunkoon, josta näkyy mitä missäkin oppijaksossa käsitellään. (LIITE 2.) Oppijaksoihin sisällytetyt tehtävät, caset ja artikkelit syventävät kyseisen oppijakson aihetta ja liittyvät oleellisesti käsiteltävään aihe-alueeseen. Nämä auttavat kurssilaisia oppimaan käsiteltäviä asioita paremmin. Tehtäviä ja caseja on erilaisia: käytännönharjoituksia, pohtimistehtäviä, yksilö- ja paritehtäviä sekä kotitehtäviä. Tehtävien ja kuvien kautta voidaan tunnilla virittää myös keskustelua kurssilaisten ja kouluttajan välillä. Kurssilaisilla on mahdollisuus tuoda omia kokemuksiaan esille. Kurssilaiset voivat myös halutessaan tutustua heitä kiinnostaviin artikkeleihin. 7.2 Lasten tapaturmariskit eri ikäkausina Vastasyntyneen ensimmäinen tapaturmariski on tukehtuminen, joka johtuu siitä, että lapsi ei osaa vielä hallita kehoaan. Nämä vaarat voidaan välttää mm. vuoteen oikealla sijauksella, oikealla nukkuma-asennolla sekä välttämällä lapsen syöttämistä makuullaan. Ensimmäisen kääntymisen myötä muodostuu tapaturmariskiksi putoaminen. Lasta ei pitäisi jättää koskaan yksin edes hetkeksi, esimerkiksi hoitopöydälle. (Rautakorpi 1995, 5.) Lapsen tullessa konttaamis- ja kiipeämisikäiseksi muodostuu riskiksi kaatuminen portaissa ja putoaminen erilaisista paikoista. Myös tukehtumisriski kuuluu varhaisikään. Pikkulapsille ovat tyypillisiä puristusvammat, jotka syntyvät esimerkiksi käden jäädessä oven väliin. Kaksivuotias osaa selvästi enemmän kuin ennen, ja siksi hänen osaamisensa saatetaan yliarvioida. Hukkuminen on tämän ikävaiheen suurin onnettomuusriski. (Rautakorpi 1995, 5.) Lapsen alkaessa liikkua mahdollisuudet laittaa kaikenlaista suuhun kasvavat. Normaaliin ns. oraaliseen kehitysvaiheeseen kuuluu, että vauva vie suuhun kaiken, minkä käteensä saa, jolloin saattaa herätä epäily, että lapsi on saanut suuhunsa jotain myrkyllistä. (Hoppu, Pohjalainen & Taalikka 2002, 38.)

15 15 Myrkytyksiin johtavien syiden ymmärtäminen auttaa niiden ehkäisyssä, mutta myös myrkytysepäilyä selvitettäessä. Yli puolet myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä koskee alle 3-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmia. Niille on tyypillistä, että kysymyksessä on epäselvä tilanne: ei tiedetä, onko lapsi niellyt jotakin ainetta, ja jos on, kuinka paljon. Useimmiten kysymys on tavallisista kotiin ja sen ympäristöön kuuluvista aineista. Suurin osa tällaisista ainesta on melko vaarattomia, mutta joukossa on vaarallisiakin aineita, joita ei tulisi lapsen lähettyville jättää. (Hoppu, Pohjalainen & Taalikka 2002, 38.) Kolmen ikävuoden uhmaiälle on tyypillistä omien rajojen kokeilu, jolloin ympäristökontrolli menetetään ja tapaturmariski kasvaa. Lapsi hallitsee paremmin ruumistaan ja liikkeitään ja leikkiympäristö laajenee. Ala-asteikäisillä harrastukset ja kotikulmilla pyöräily tuovat vaaratilanteita lasten elämään. (Rautakorpi 1995, 5-6.) 7.3 Lasten liikennetapaturmat Lapset ovat alttiina liikennetapaturmille niin jalankulkijoina, pyöräilijöinä kuin matkustaessaan autossa. Liikennetapaturmat ovat myös lapsuusiän yleisin kuolinsyy. Liikenteessä loukkaantuvat jalankulkijoina erityisesti 6-9-vuotiaat lapset, joita loukkaantuu vuosittain noin 70. Esikoulu- ja kouluikäiset lapset ovat riskiryhmässä, koska he liikkuvat säännöllisesti liikenteessä jalan, mutta eivät osaa arvioida autojen vauhtia ja etäisyyttä. Monet lapset eivät myöskään osaa arvioida, milloin on turvallista ylittää katu. (Jokinen 1999, ) Myös pyöräilyn aiheuttamia onnettomuuksia tapahtuu lapsille paljon. Pienet lapset on hyvä totuttaa heti alusta alkaen käyttämään pyöräillessä kypärää, koska pyöräilykypärä suojaa päänvammoilta, joita pyöräilyvammoista on noin 70 %. Kyyditettäessä lasta pyörällä tavallisin tapaturma on lapsen jalkojen jääminen pyörän pinnojen väliin. (Jokinen 1999, 133.) Yli puolet kaikista lasten tapaturmista ovat autotapaturmia. Ne sattuvat yleensä pojille. Tavallisin autotapaturma sattuu kävellen liikenteessä olevalle lapselle, jonka auto tönäisee kumoon. Myös autossa matkustaessaan lapsille sattuu usein tapaturmia. Nämä

16 16 tapaturmat johtuvat yleensä vääränlaisen turvaistuimen valitsemisesta lapselle, turvaistuimen väärästä paikasta autosta, turvavöiden vääränlaisesta kiinnittämisestä sekä siitä, ettei turvavöitä käytetä lainkaan. (Spock & Parker 2003, ) 7.4 Ulkoisten tekijöiden vaikutus lasten tapaturmiin Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa on usein jokin tuote myötävaikuttajana tai varsinaisena tapaturman aiheuttajana. Lelujen sekä lasten hoito- ja turvavarusteiden turvallisuutta on tutkittu paljon; mm. helistimiä, pehmoleluja, ammusleluja, nukkeja, sormivärejä, leluautoja sekä lelujen melua. Vanhempien ja muiden kasvattajien pitäisi olla aktiivisia ja tehdä ilmoitus havaitsemistaan vioista, jotka voivat vaarantaa lapsen terveyden. Leluasetuksen voimaantulo vuonna 1991 oli merkittävä asia ja osoitus lasten turvallisuuden tärkeydestä. Erityisen tarkat vaatimukset asetus asettaa alle kolmivuotiaiden leluille. (Rautakorpi 1995, 21.) Lasten suojaamiseksi on kemikaalilaissa kohta kotitalouskemikaalien varustamisesta turvakorkeilla. Turvakorkki ehkäisee tehokkaasti erityisesti pikkulasten myrkytyksiä. Se perustuu siihen, että vaikka lapsi saisikin auki korkin, siihen kuluu sen verran aikaa, että aikuinen ehtii väliin. Lääketeollisuudessa pyritään kiinnittämään huomiota pakkauksiin, suosimalla ns. solupakkauksia, joista painetaan pilleri kerrallaan ulos, näin aikuinen ehtii paremmin väliin ennen kuin lapsi ehtii syödä vahingollisia määriä lääkkeitä. (Rautakorpi 1995, 22.) 7.5 Lasten kaltoinkohtelu Lasten kanssa toimivien pitää tuntea lapsen normaaliin kehittymiseen ja lapsen hyvinvoivaan olemukseen liittyvät tunnusmerkit, sekä väkivallasta kertovia merkkejä ja oireita. Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen edellytys on, että asiaa aletaan epäillä. (Paavilainen & Pösö 2003, 75.) Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan nykyisin mitä tahansa lapseen tai lapsen elämänolosuhteisiin liittyvää toimintaa tai toiminnan puutetta, jonka seurauksena lapsen elämäntilanne huononee (Paavilainen 1998, 15).

17 17 Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muoto tai tapa saattaa riippua lapsen iästä, ja iän myötä lapsen mahdollisuudet hakea ulkopuolista apua perheväkivaltatilanteisiin kasvavat. Toisaalta ikää tullessa lisää myös elinympäristöt laajenevat, ja se taas altistaa mahdollisille uusille väkivaltakokemuksille. (Paavilainen & Pösö 2003, 23.) Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä laiminlöynti Perinteisesti lasten kaltoinkohtelu on määritelty lapsen fyysiseen pahoinpitelyyn, henkiseen pahoinpitelyyn, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin (Paavilainen 1998, 15). Fyysisen väkivallan tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapselle aiheutuu kipua, sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Kuolemaan johtaneessa väkivaltatilanteessa on usein todettu väkivallan jatkuneen pitkään ennen kuolemaa. (Paavilainen 1998, 36.) Fyysisten oireiden ja vammojen lisäksi väkivallalla voi olla muitakin seurauksia lapsen elämässä, kuten väkivaltaisen käyttäytymismallin siirtäminen lapselle ja lapsen itsetunnon ja minäkuvan muuttuminen (Paavilainen & Pösö 2003, 14). Psyykkisestä pahoinpitelystä Paavilainen (1998, 37) kirjoittaa: Psyykkinen pahoinpitely on pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys taantuu. Psyykkistä pahoinpitelyä on vaikea määritellä, koska se voi liittyä niin moneen yhteyteen. Myös fyysiseen pahoinpitelyyn liittyy psyykkistä nöyryytyksen tunnetta, omanarvontunnon ja itsearvostuksen vähenemistä ja fyysisen turvallisuuden tunteen menettämistä. Psyykkisenä pahoinpitelynä pidetään myös sitä, että lapsi joutuu seuraamaan vanhempien jatkuvaa riitelyä tai esim. äitinsä pahoinpitelyä. (Paavilainen 1998, 37.)

18 18 Seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa lapsen ruumiillista pahoinpitelyä, joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi olla sukupuoliyhteys tai sen yrittäminen, tai esim. sukupuolielinten koskettelua. Yleistä on, että uhrit ovat tyttöjä, mutta myös pojat voivat olla uhreja. (Paavilainen 1998, ) Lapsen laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita. Lapsen laiminlyönti voi olla fyysistä tai emotionaalista. Passiivinen väkivalta on yleisempää kuin aktiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän lapset eivät saa tarpeeksi positiivista huomiota aikuiselta. (Paavilainen 1998, 38.) Kaltoinkohteluun puuttuminen Syy lapsen kaltoinkohteluun voi olla vanhempien heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa, myös yksinhuoltajuus ja alkoholin käyttö voivat lisätä lasten kaltoinkohtelun riskiä. On myös todettu, että kaltoinkohtelua esiintyy enemmän uusperheissä kuin ydinperheissä. Mutta on myös muistettava, että kaltoinkohtelua tapahtuu myös perheissä, joilla näyttäisi ulospäin kaikki olevan kunnossa. (Paavilainen 1998, 38.) Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen on vaikeaa ja vaatiikin moniammatillista yhteistyötä. Ennen kuin esitetään arvioita lapsen oireiden ja käyttäytymisen syistä, on asiaa selvitettävä perusteellisesti. Väkivaltaa epäiltäessä asiaan on aina puututtava, mutta on varottava loukkaamasta perhettä ja sen käyttäytymismalleja. On tärkeää ottaa huomioon, että lapsen tilannetta on vaikeaa selvittää tai parantaa ilman, että koko perhettä autetaan. (Paavilainen 1998, 39.) Ammattilaisen väliintulo kaltoinkohtelutilanteissa on usein välttämätöntä. Se voi pitää sisällään mm. perheenjäsenten omien muutosten tukemista joko yksilöinä tai yhdessä. Ammattilaisten väliintuloon sisältyy myös väkivaltaisesti käyttäytyneen saattamista vastuuseen ja rikosoikeudellisia seuraamuksia, väkivaltaa kokeneiden ja käyttäneiden terapeuttista hoitoa. Perhetilanteen uudelleen rakentamiseen liittyy esim. lapsen

19 19 huostaanotto tai perheenjäsenten yhteydenpidon rajoittaminen sekä eri osapuolten ohjaaminen vertaistuen pariin. Joskus ammattilaisten väliin tulo voi olla tilanteen etäistä seurantaa ja tunnustelua, jopa unohtamista. (Paavilainen & Pösö 2003, 183.) 7.6 Lasten psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa Lasten sopeutuminen tapaturma- tai sairastumistilanteeseen, sen aiheuttamiin epämiellyttäviin tunteisiin, kuten kipuun, outoihin ihmisiin ja mahdollisesti kivuliaisiin toimenpiteisiin, riippuu paljon hänen aikaisemmista sairauskokemuksistaan sekä ympäröivien aikuisten, etenkin vanhempien levollisuudesta. Lasten reaktiot ovat riippuvaisia lapsen kehitysvaiheesta ja voimista. (Arajärvi & Varilo 1992, ) Äkillinen tapaturma tai sairastuminen pelottaa lasta. Jos tapaturma sattuu muualla kuin kotona, paikalle voi tulla vieraita ihmisiä auttamaan, joita lapsi saattaa pelätä. Myös ensiapupoliklinikalla tai lääkärin luona vieraat ihmiset saattavat olla pelottavia. Lisäksi lapsi voi pelätä kiinnipitämistä, kipua, epämukavuutta ja eroa vanhemmista, kodista ja kavereista. Lapsen itku ja vastustelu ovat puolustuskeino tuntematonta uhkaa vastaan. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 234.) Lapsi tarvitsee ikäänsä vastaavaa tietoa siitä, mitä hänelle on sattunut, jotta hän voi olla voimiensa ja kykyjensä mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla mukana hoitotapahtumassa tapaturman tai sairauden yllättäessä. Leikki-ikäisen maaginen sairauskäsitys muuttuu kouluiässä konkreettisemmaksi, ja vasta yli 10-vuotiaana lapsi tajuaa, mistä tapaturman tai äkillisen sairastumisen yhteydessä on todella kyse. Tämän ymmärtäminen sekä lapsen käsitysten, mielikuvien ja pelkojen kuuleminen helpottavat hoitotilannetta tapaturman tai sairauden yllättäessä. (Arajärvi & Varilo 1992, 314.) Joskus lasten tapaturmat ja äkilliset sairastumiset vaativat sairaalahoitoa. Raskainta alle kaksivuotiaalle sairaalaan joutumisessa on ero vanhemmista. Lapsi voi kapinoida tätä vastaan tulemalla ärtyisäksi ja itkuiseksi sekä esimerkiksi kieltäytymällä syömästä. Kouluikäiset puolestaan voivat taantua jälleen vauvoiksi. Lisäksi he saattavat olla usein vihaisia vanhemmilleen, hoitohenkilökunnalle sekä itselleen. Monet kokevat

20 20 syyllisyyttä sairastumisestaan ja kokevat sairauden rangaistuksena. (Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen 2004, 358.) Kouluikäisen on jo helpompi ymmärtää ja käsitellä asioita, kuin leikki-ikäisen. Kouluiässä sosiaaliset ja älylliset taidot ovat jo niin kehittyneet, että lapsi yleensä suostuu yhteistyöhön hoitohenkilökunnan kanssa. Tapaturma tai sairaus voi kuitenkin olla uhka lapsen itsetunnolle ja selviytymiselle ikätovereiden tasoisesti. (Moilanen ym. 2004,358.) Loukkaantuneen lapsen kohtaaminen Tapaturman sattuessa lasta auttavan henkilön tärkein tehtävä on luottamuksen rakentaminen, varsinkin jos auttajana toimii joku muu kuin lapsen oma äiti tai isä. Vuorovaikutuksen on hyvä olla selkeää ja lapsen kehityksen mukaista, sillä pieni lapsi ymmärtää paremmin kuvailevia ilmauksia, kun taas kouluikäisestä ne voivat tuntua lapsellisilta selityksiltä. Ystävällinen ja järjestelmällinen toiminta auttaa lasta ja vanhempia luottamaan auttajaan, samoin vanhempien rauhallisuus ja luottamus tukee lasta. (Rasku ym. 1999, 234.) Lapset pelkäävät kipua ja hoitotoimenpiteitä. Lapselle on syytä kertoa rehellisesti, jos kipua saattaa mahdollisesti tuntua. Kipua ei saa liioitella eikä vähätellä. Kivun tunteminen on yksilöllistä, joten sen voimakkuudesta ei voi tehdä etukäteen ratkaisuja lapsen puolesta. Tärkeintä on, että lapsi tietää mitä aiotaan tehdä, missä vaiheessa hän voi tuntea kipua ja millaista se on. Lapselle annetaan ohjeet siitä, mitä hän saa tehdä, kun sattuu, ja mitä hän ei saa tehdä. (Rasku ym. 1999, ) Jos lapsi ei ollenkaan välitä siitä, mitä hoitotoimenpiteitä hänelle tehdään, hän on silloin yleensä hyvin heikkokuntoinen. Tällöin lapsi ei itke eikä vastustele, vaan hänen olemuksensa on apaattinen ja väsähtänyt. Vastusteleva lapsi ei silti välttämättä tarkoita vähäisempää vammaa, eikä rauhallinen lapsi, joka tottelee kuuliaisesti, ole ilman muuta vakavasti sairas. (Rasku ym. 1999, 236.)

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumisen turvallisuuteen liittyviä perustietoja lukujen avulla. Kohderyhmä Yläkoululaiset sekä alakoulun 5.-6.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa Paperittomien määrä kasvaa Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 2015 Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tarjotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot