LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN"

Transkriptio

1 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN Linda Achrén - Anne Majuri Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Linda Achrén & Anne Majuri. Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittäminen. Lahti, syksy 2005, 42 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Suomen Punainen Risti (SPR) on maamme keskeisimpiä ensiapukoulutuksen tarjoajia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa uudistettua, päivitettyä ja ajankohtaista tietoa tarjoavaa materiaalia SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssiin. Kurssimateriaalin päivittäminen toteutettiin projektina, jonka yhteistyökumppanina toimi SPR:n yhteyshenkilöt. Projektin tuotoksen punainen lanka on kurssirunko, joka pitää sisällään tekstit seuraavista aiheista: lasten tavallisimmat tapaturmat ja niiden yleisyys, lasten tapaturmariskit eri ikäkausina, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, lasten liikennetapaturmat, lasten kaltoinkohtelu, psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa, lapsen äkillinen sairastuminen, henkinen tuki ja lasten tapaturmien ehkäisy. Varsinaiset ensiaputekstit tuottivat SPR:n yhteyshenkilöt. Lisäksi kurssiin tuotettiin tehtäviä, caseja ja kuvia, sekä oheismateriaaliksi artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Projektin tuotosta SPR käyttää ensiapukouluttajien lisämateriaalina Lapsi ja tapaturma ensikapukurssissa. Ensiapukouluttajat soveltavat materiaalia kohderyhmästä riippuen. Tuotos on terveyskasvatusmateriaalia, jolla pyritään lisäämään lasten parissa työskentelevien ja lasten vanhempien tietoa lasten tapaturmista ja niiden fyysisestä ja psyykkisestä ensiavusta. Asiasanat: lapset, tapaturmat, ensiapu, ennaltaehkäisy, projektityö

3 ABSTRACT Linda Achrén & Anne Majuri. Updating the Finnish Red Cross first aid course Children s accidents. Lahti, Autumn 2005, 42 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial social welfare, healthcare and education nurse. This project has been done in co-operation with the Finnish Red Cross. The Finnish Red Cross is a part of the International Red Cross. The Finnish Red Cross is one of the largest civic organisations in Finland. The main purpose of the Finnish Red Cross is to educate people about first aid. There are more than 100,000 Finns who have taken part in these first aid courses. One of the first aid courses offered by the Finnish Red Cross is the 'Children's Accidents' first aid course. The Finnish Red Cross wanted us to create a more modern and advanced Children's Accidents first aid course. The one currently offered is from the beginning of the 1990's and it is outdated. This first aid course is for parents and for those who work with children. The topics in this updated course are: the frequency of children's accidents, age adjusted casualty risks, accidents at home and during their free time, traffic accidents, child abuse, the mental reactions of children during and after accidents, children's acute illnesses, the mental care of children, and the prevention of children's accidents. The case studies and exercises were created to be tested by the trainees. The pictures and important articles were also added which give excellent information of the material covered in this course. The created material is for health care professionals but the use of it depends on the instructor who will also decide which subjects are the most essential for different groups of trainees. Through this project we want to positively affect people's behavior and to make them realize how vital it is to prevent accidents concerning children Keywords: project, children, accidents, first aid, preventation

4 SISÄLLYS JOHDANTO SUOMEN PUNAINEN RISTI ENSIAPUKOULUTTAJANA Suomen Punaisen Ristin toimenkuva Ensiaputoiminta kansalaisvelvollisuutena LASTEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT Vaaranpaikkoja lapsen maailmassa Lasten tapaturmien yleisyys LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANI JA HYÖDYNSAAJAT LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TOTEUTUS Projektin resurssit Projektin suunnittelu ja aikataulu LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN UUDISTETTU MATERIAALI Projektin tuotos Lasten tapaturmariskit eri ikäkausina Lasten liikennetapaturmat Ulkoisten tekijöiden vaikutus lasten tapaturmiin Lasten kaltoinkohtelu Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä laiminlyönti Kaltoinkohteluun puuttuminen Lasten psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa Loukkaantuneen lapsen kohtaaminen Vanhempien tukeminen lapsen tapaturman sattuessa Lapsen äkillinen sairastuminen Henkinen tuki Perhe lapsen tukena Lapsen tukeminen eri tavoin Lasten tapaturmien ehkäisy POHDINTA Hyvän projektin tunnuspiirteet ja projektin kulku Itsearviointi SPR:n yhteyshenkilöiden arviointi LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Sopimus yhteistyöstä LIITE 2 Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin sisältö... 36

5 1 JOHDANTO Kulttuurintutkimuksen, sosiologian, kasvatustieteen ja vauvatutkimuksen uudet löydökset ovat lisänneet ymmärrystä lapsista, minkä vuoksi 1900-lukua on luonnehdittu lasten vuosisadaksi. Lapsi ja lapsuus elämänvaiheena ovat tulleet näkyvämmäksi ja lapsen oikeudet on tunnustettu YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksessa. Sopimuksen pääperiaatteita ovat seuraavat: lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, syrjinnän kielto, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen. (Karlsson & Kyronlampi-Kylmänen 2005, 2.) Suomessa sattuu vuosittain noin miljoona tapaturmaa, mikä on eniten Pohjoismaista. Kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotona ja vapaa-aikana. Vaikka lasten tapaturmaiset kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet, tapaturmat ovat silti yleisin lasten kuolemaan johtava syy. (Lastensuojelun keskusliitto.) Lasten tapaturmat ovat olleet myös maailmanlaajuinen ongelma parin viime vuosikymmenen ajan. Aihe on tärkeä tutkimuksen kohde, jotta saadaan tietoa tapaturmista ja niiden riskitekijöistä ja näin voidaan panostaa ennaltaehkäisyyn. (Mattila 2005, ) Suomen Punainen Risti (SPR) on Suomen keskeisimpiä ensiapukoulutuksen tarjoajia. Ensiapukursseille osallistuu vuosittain suomalaista. (Suomen Punainen Risti). Suomen Punaisen Ristin koulutuksiin kuuluu Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssi. Ensiapukoulutuksen materiaalin kehittämistyö oli kiinnostava aihe, koska opinnäytetyö haluttiin tehdä lapsiin liittyvästä aihepiiristä. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä SPR:n yhteyshenkilöiden kanssa (LIITE 1). Aihe on ajankohtainen, koska kurssimateriaali on kerätty 90-luvun alussa eikä sitä ole päivitetty tämän jälkeen, joten ensiapukurssi tarvitsi päivittämistä niin sisällön kuin ulkoasunkin suhteen. Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittämisellä on yhteys työelämään, koska kurssimateriaali on suunnattu SPR:n ensiapukouluttajille, jotka pitävät kurssia lasten vanhemmille sekä lasten parissa työskenteleville, kuten lastenhoitajille ja perhepäivähoitajille. Tutkimusten mukaan 3-5-vuotias lapsi viettää päivähoidossa 8 tuntia, joten päivähoito on yksi lapsen arjen keskeisiä määrittäjiä (Karlsson & Kyronlampi-Kylmänen 2005, 2)

6 6 Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda uudistettua, päivitettyä ja ajankohtaista tietoa tarjoavaa materiaalia ensiapukurssiin, josta olisi hyötyä SPR:lle, ensiapukurssinkouluttajille, kurssiin osallistuville ja opinnäytetyöntekijöille sekä kaikille heille, jotka kurssimateriaaliin tutustuvat. Tarkoituksena oli kurssimateriaalin kokoamisen ohella liittää kurssiin kuvia, sekä luoda case-tapauksia, jotka havainnollistavat tapaturmia ja niiden ensiapua ja joissa kurssille osallistujat pääsevät itse miettimään, miten toimia kyseisissä tapauksissa. Päivitetyn kurssimateriaalikansion sisältönä on tietoa lasten tavallisimpiin tapaturmiin liittyvistä aiheista ja lasten kaltoinkohtelusta. Lisäksi kurssiin sisältyy tapaturmien ehkäisyä ja psyykkistä ensiapua sekä tietoa lasten yleisimmistä akuuteista sairauksista. Tämä opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa vaaroista lapsen maailmassa, käsittäen lapsen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Työstä saa myös hyviä vinkkejä kotien turvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi työ on tehty lasten tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta.

7 7 2 SUOMEN PUNAINEN RISTI ENSIAPUKOULUTTAJANA 2.1 Suomen Punaisen Ristin toimenkuva Punainen Risti on maailmanlaajuinen liike jonka perustehtävänä on auttaa ja suojella sotien, selkkausten ja suurten onnettomuuksien uhreja yli kansallisten rajojen. Punainen Risti lievittää hätää ja suojelee ihmisarvoa auttamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kansainvälisesti Suomen Punainen Risti lähettää työntekijöitä, rahaa ja tavaraa kansainvälisen Punaisen Ristin vetoomuksen perusteella eri puolille maailmaa. (Suomen Punainen Risti.) Suomeen Punainen Risti perustettiin vuonna Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö kohdistuu lähinnä kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on varsin monipuolinen. Esimerkkeinä Suomessa tehtävästä työstä on lasten ja aikuisten ensiapukoulutus, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, nuorten auttamiseen keskittynyt työ ja vanhustoiminta. Lisäksi SPR järjestää sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä, apua hätään joutuneille, valmiustoimintaa suuronnettomuuksien varalle, työtä maahanmuuttajien parissa ja rikosuhripäivystystä. (Suomen Punainen Risti.) Nuorten auttamiseen keskittynyt työ käsittää katutyön, joka on nuoriso- ja sosiaalityötä. Lisäksi on Nuorten Turvataloja, jotka toimivat nuoriin erikoistuneina kriisityönkeskuksina, joiden tavoitteena on antaa nopeaa kriisiapua ja auttaa nuorta ja hänen perhettään löytämään ja hyödyntämään omia voimavaroja. Vanhustoiminnassa SPR:n vapaaehtoistyöntekijä on mukana ikäihmisen arjessa. Yhdessä tehdään monenlaista: ulkoillaan, käydään asioilla ja hoidetaan pikku askareita. (Suomen Punainen Risti.) 2.2. Ensiaputoiminta kansalaisvelvollisuutena Pienet tapaturmat tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Näissä tilanteissa maallikon antama ensiapu on usein ainoa tarvittava apu ja hoito. Vaikka koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa ei ole lakisääteistä

8 8 ensiapuvalmiusvelvoitetta, niin monet ovat kuitenkin varautuneet auttamistilanteisiin käymällä ensiapukurssin. Henkilöt, jotka ovat ensiaputilanteessa yrittäneet auttaa parhaan kykynsä mukaan, ovat noudattaneet kansalaisvelvollisuuttaan ja toimineet oikeudellisesti oikein. Lakeja, joissa säädetään auttamisvelvollisuutta, ovat tieliikennelaki, pelastustoimilaki ja poliisilaki. (Sahi, Castrén, Helistö & Kämäräinen 2004, ) Ensiapu tarkoittaa loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Hätäensiapu puolestaan tarkoittaa henkeä pelastavaa ensiapua, jolla pyritään turvaamaan potilaan peruselintoiminnot ja estämään hänen tilansa huononeminen. Ensiavun antaja on yleensä maallikko, hänen tekemällä tilannearviolla, nopealla hätäilmoituksen tekemisellä ja oikeilla ensiaputoimenpiteillä on ratkaiseva merkitys hoitoketjun käynnistämisessä. Maallikolla tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, jolla ei ole terveysalan asiantuntemusta. (Sahi ym. 2004, ) Joissakin tapauksissa fyysisen loukkaantumisen lisäksi syntyy myös henkinen vaurio, sillä jokainen reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Voimakkaita tunteita saattaa aiheuttaa myös ajatus, mitä olisi voinut tapahtua. Psyykkisen ensiavun tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja tukea avun tarpeessa olevaa sekä ehkäistä ja lievittää traumaattisten kriisien jälkivaikutuksia. Suuri osa uhreista selviytyy traumaattisesta kokemuksesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voi nopeuttaa ja tehostaa selviytymistä. Apua tarjoavat terveyskeskukset ja sairaalat, kriisiryhmät, mielenterveystoimistot, perheneuvolat, seurakunnat, kriisikeskukset ja järjestöt. (Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri.) 3 LASTEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT 3.1 Vaaran paikkoja lapsen maailmassa Tapaturma on äkillinen ulkoinen tahdosta riippumaton ruumiin vamman aiheuttama tapahtuma tai tapahtumasarja (Alho & Nienstedt 2002, 662). Lasten tapaturmat ovat

9 9 sidoksissa lapsen ikään. Pienten lasten tapaturmat sattuvat yleensä sisätiloissa, kouluikäisten taas pihaympäristössä, liikenteessä ja liikuntaharrastuksissa. (Lastensuojelun keskusliitto.) Pahin uhka lapsen terveydelle ja hengelle ovat tapaturmat. Yleisimpiä lapsille tapahtuvia tapaturmia ovat putoaminen ja kaatuminen, tukehtuminen, palovammat, vahingot ovien ja laatikoiden kanssa, myrkytykset ja hukkuminen. (Jokinen 1999, 131.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ovat tapaturmat, joiden tapahtumapaikkoina ovat koti, sen lisätilat, pihapiiri ja tontti. Erityisiä syitä lasten kotitapaturmiin ovat lapsen taitojen vaillinaisuus ja kotien fyysisten tilojen erilaisuus sekä kotitapaturmien vähäinen tiedostaminen. Lasten tapaturmat liittyvät lasten ikään ja siihen liittyviin kehitystapahtumiin. Tutustuessaan ikävaiheiden tyypillisten toimintojen avulla ympäristöönsä lapsi joutuu paikkoihin ja tilanteisiin, joissa hän on alttiina tapaturmille. (Rautakorpi 1995, 4.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Karkola & Penttilä (1990) ovat tutkineet kuolemaan johtaneita koti- ja vapaaajan tapaturmia vuonna Koti- ja vapaa-ajantapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli vuosittain kaksi kolmasosaa. Tutkimuksesta ilmenee, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina. (Karkola & Penttilä 1990.) Lasten liikennetapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuvat lapsille heidän liikkuessaan liikenteessä jalan, pyörällä tai matkustaessaan autolla. Viime vuosina liikenteessä on kuollut vuosittain noin 20 ja loukkaantunut vähän yli 700 alle 15-vuotiasta lasta. Liikennetapaturmat ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä, ja lasten tapaturmaisista kuolemista ne aiheuttavat suurimman osan, mikä on selvästi enemmän kuin muut kuolinsyyt, kuten hukkuminen ja tulipalot. (Liikenneturva 2005.) 3.2 Lasten tapaturmien yleisyys Mattila (2005) käsittelee tutkimuksessaan suomalaisnuorten tapaturmien ja väkivallan aiheuttamien vammojen yleisyyttä, vakavuutta ja riskitekijöitä. Tapaturmaiset ja

10 10 väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1971 vuoteen Aineiston mukaan vuonna 1971 tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemia sattui vuotiaille pojille asukasta kohden 36,7. Vuonna 2001 vastaava luku oli 7,1, joten määrä on vähentynyt 81 % kolmenkymmenen vuoden aikana. Tytöillä vastaava luku oli 20,1 vuonna 1971 ja 2,8 vuonna 2001, eli tyttöjen kuolemat ovat vähentyneet 86 % tänä aikana. Väkivaltaisten kuolemien lukumäärä on pysynyt samana. (Mattila 2005, 9.) Tapaturmaisten kuolemien määrä Suomessa on ollut Euroopan korkeimpia 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen luku on lähtenyt laskuun liikennetapaturmien vähenemisestä johtuen. Samalla kun tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet, muut tapaturmat ovat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan prosentille nuorista tapahtuu jokin tapaturma vuoden aikana, joista prosenttia hakeutuu lääkärin hoitoon. (Mattila 2005, 41.) Vuosittain noin lasta tarvitsee lääkärin apua tapaturmien takia, joista suurin osa on lieviä eikä vaadi sairaalahoitoa. Noin 40 % lasten tapaturmista on pieniä haavoja tai ruhjeita: luunmurtumia on 15 %, aivotärähdyksiä 4 % ja palovammoja 1 %. Vammatyyppi ja tapaturmapaikka riippuvat lapsen iästä. Alle 5-vuotiaiden lasten tapaturmista noin 40 % tapahtuu kotona, kun taas yli 5-vuotiaiden lasten kotitapaturmien osuus on vain 10 %. (Huttunen 2002, 82.) 4 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittämisen tavoite lyhyellä aikavälillä oli saada päivitetty ensiapukurssimateriaali valmiiksi marraskuuhun 2005 mennessä, jonka jälkeen SPR hyväksyy sen käyttöönsä. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä oli luoda Lapsi ja tapaturma ensiapukurssiin sellaista lisämateriaalia, joka palvelee mahdollisimman kauan SPR:ää ja sen ensiapukouluttajia ja jonka materiaalia on helppo päivittää uudelleen tulevaisuudessa.

11 11 Projektin tuotos on kansio (kts. SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukansio), joka pitää sisällään kurssirungon, eli kurssin sisällön. Sitä apuna käyttäen ensiapukouluttaja etenee kurssia pitäessään, soveltaen aihealueita kohderyhmän mukaan. Kurssirunkoon sisältyy kaikki kurssin aihealueet, niihin liittyvät tehtävät, caset sekä lisämateriaalit. Lisämateriaalina ovat tekstit, kuvat sekä artikkelit. Tuotos, eli Lapsi ja tapaturma - ensiapukansio on kokonaisuudessa 142 sivua laaja ja on luettavissa Diakoniaammattikoulun (Diak) Lahden yksikön tietokeskuksessa sekä Diakin Intranetin opinnäytetyöpankissa. 5 PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANI JA HYÖDYNSAAJAT Projektin yhteistyökumppanina toimivat yhteyshenkilöt Suomen Punaisesta Rististä. Projektin tuotos kohdistuu SPR:n kouluttajille ja toimii heidän koulutusmateriaalinaan. Sitä kautta hyödynsaajina ovat kaikki kurssille osallistuvat henkilöt, joita ovat lasten vanhemmat ja eri tavoin lasten kanssa työskentelevät henkilöt. Opinnäytetyö suoritetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa, Lahden yksikössä, jossa projektin tekijät suorittavat sairaanhoitaja (AMK) tutkintoa. Diakoniaammattikorkeakoulu (Diak) on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. Diakin Lahden yksikössä opiskelee vuosittain yli 200 opiskelijaa. Yksikkö tarjoaa ensisijaisesti terveysalan ja diakonian koulutusta sekä sosiaali-, terveys- ja kirkollisten alojen asiantuntija- ja kehittämispalveluita. (Diakonia-ammattikorkeakoulu.) Projektiin osallistuvat myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön opettajat, jotka ohjaavat opinnäytetyötä. Opinnäytetyön opponentteina toimivat Diakin saman vuosikurssin kaksi opiskelijaa. Projektista hyötyvät Diakin muut opiskelijat sekä muut lasten tapaturmista kiinnostuneet henkilöt, jotka tutustuvat opinnäytetyön sisältöön.

12 12 6 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TOTEUTUS 6.1 Projektin resurssit Projektin toteutukseen osallistuvat opinnäytetyöntekijät ja kaksi SPR:n yhteyshenkilöä. Työnjako tehtiin kurssin aihealueiden perusteella yhteistyössä SPR:n yhteyshenkilöiden kanssa. Opinnäytetyöntekijät suunnittelivat kurssirungot, harjoitustehtävät ja kuvat ensiapukurssiin sekä päivittivät tekstit seuraavista aihealueista: lasten tavallisimmat tapaturmat ja niiden yleisyys, lasten tapaturmariskit eri ikäkausina, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, lasten liikennetapaturmat, lasten kaltoinkohtelu, psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa, lapsen äkillinen sairastuminen, henkinen tuki ja lasten tapaturmien ehkäisy. Varsinaiset ensiaputekstit tuottavat SPR:n yhteyshenkilöt. 6.2 Projektin suunnittelu ja aikataulu Keväällä 2004 opinnäytetyön aiheeksi valittiin SPR:lle toteutettava Lapsi ja tapaturma - ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittäminen. Aihe vaikutti mielenkiintoiselta, koska molemmat opinnäytetyöntekijät halusivat tehdä opinnäytetyön lapsiin ja akuuttihoitotyöhön liittyen. Syyskuussa 2004 järjestettiin tapaaminen Diakin Lahden yksikössä, johon osallistui pienryhmän opiskelijat, Diakin Lahden yksikön opinnäytetyötä ohjaavat opettajat ja Lahden yksikön johtaja sekä SPR:n yhteyshenkilöt. SPR:n yhteyshenkilöt esittelivät aihetta tarkemmin, ja aiheen sisältöä käytiin läpi. Marraskuussa 2004 käytiin tapaamassa Helsingissä SPR:n yhteyshenkilöitä. Tapaamisessa käytiin yksityiskohtaisemmin läpi projektina toteutettavan opinnäytetyön Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin sisältöä ja sen päivittämistä.

13 13 Joulukuussa 2004 oli Diakin Lahden yksikön suunnitelmaseminaari, jossa esiteltiin tämän hetkinen projektisuunnitelma, opinnäytetyön sisältö sekä missä vaiheessa kurssimateriaalin päivittäminen on. Tällöin saatiin hyviä vinkkejä projektissa etenemiseen. Maaliskuussa 2005 vierailtiin Helsingissä SPR:n yhteyshenkilöiden luona, jolloin kurssin lopullinen muoto päätettiin. Tapaamisessa päätettiin, että kurssista tulee perinteinen paperiversio eikä cd-romia, kuten alun perin oli suunniteltu. Lisäksi ensiapukurssin aihealueita rajattiin koskemaan 0-8-vuotiaita lapsia, jotta kurssista ei tule liian laaja. Tähän ikäryhmään päädyttiin sillä periaatteella, että lasten elvytysperiaatteet koskevat 0-8-vuotiaita lapsia. Lisäksi sovittiin lopullisesta työnjaosta SPR:n yhteyshenkilöiden sekä opinnäytetyöntekijöiden välillä. Syyskuussa 2005 lähetettiin SPR:lle valmiit tekstit niistä aihealueista, jotka oltiin sovittu päivitettäviksi, sekä tehtävät, caset ja kuvat. Lokakuussa 2005 kirjoitettiin opinnäytetyötä lähdekirjallisuuden pohjalta sekä muokattiin sitä ohjaavilta opettajilta saadun palautteen perusteella. Palautetta saatiin myös tuotetusta kurssimateriaalista SPR:n yhteyshenkilöiltä, ja he hyväksyivät kurssimateriaalit käyttöönsä. Marraskuussa 2005 jätettiin opinnäytetyö esitarkastukseen ja esitettiin työ opinnäytetöiden esitysseminaarissa Diakin Lahden yksikössä. Tämän jälkeen tekstiä muokattiin lopullista tarkastusta varten. Marraskuussa lähetettiin myös SPR:n yhteyshenkilöille kuvat ja artikkelit postitse. Marraskuussa tuotos muokattiin sähköiseen muotoon Diakin opinnäytetyöpankkia varten. 7 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN UUDISTETTU MATERIAALI 7.1 Projektin tuotos Projektin tuotos on kansio, jonka sisältö tulee SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin lisämateriaaliksi. Kansio on tarkoitettu ensiapukouluttajan apuvälineeksi ensiapukurssia pitäessään. Seuraavissa luvuissa käsitellään niitä aihe-alueita, joita kansio sisältää.

14 14 Lisäksi kansiossa on tehtäviä, caseja ja kuvia sekä ajankohtaisia artikkeleita. Nämä kaikki sisältyvät kurssirunkoon, josta näkyy mitä missäkin oppijaksossa käsitellään. (LIITE 2.) Oppijaksoihin sisällytetyt tehtävät, caset ja artikkelit syventävät kyseisen oppijakson aihetta ja liittyvät oleellisesti käsiteltävään aihe-alueeseen. Nämä auttavat kurssilaisia oppimaan käsiteltäviä asioita paremmin. Tehtäviä ja caseja on erilaisia: käytännönharjoituksia, pohtimistehtäviä, yksilö- ja paritehtäviä sekä kotitehtäviä. Tehtävien ja kuvien kautta voidaan tunnilla virittää myös keskustelua kurssilaisten ja kouluttajan välillä. Kurssilaisilla on mahdollisuus tuoda omia kokemuksiaan esille. Kurssilaiset voivat myös halutessaan tutustua heitä kiinnostaviin artikkeleihin. 7.2 Lasten tapaturmariskit eri ikäkausina Vastasyntyneen ensimmäinen tapaturmariski on tukehtuminen, joka johtuu siitä, että lapsi ei osaa vielä hallita kehoaan. Nämä vaarat voidaan välttää mm. vuoteen oikealla sijauksella, oikealla nukkuma-asennolla sekä välttämällä lapsen syöttämistä makuullaan. Ensimmäisen kääntymisen myötä muodostuu tapaturmariskiksi putoaminen. Lasta ei pitäisi jättää koskaan yksin edes hetkeksi, esimerkiksi hoitopöydälle. (Rautakorpi 1995, 5.) Lapsen tullessa konttaamis- ja kiipeämisikäiseksi muodostuu riskiksi kaatuminen portaissa ja putoaminen erilaisista paikoista. Myös tukehtumisriski kuuluu varhaisikään. Pikkulapsille ovat tyypillisiä puristusvammat, jotka syntyvät esimerkiksi käden jäädessä oven väliin. Kaksivuotias osaa selvästi enemmän kuin ennen, ja siksi hänen osaamisensa saatetaan yliarvioida. Hukkuminen on tämän ikävaiheen suurin onnettomuusriski. (Rautakorpi 1995, 5.) Lapsen alkaessa liikkua mahdollisuudet laittaa kaikenlaista suuhun kasvavat. Normaaliin ns. oraaliseen kehitysvaiheeseen kuuluu, että vauva vie suuhun kaiken, minkä käteensä saa, jolloin saattaa herätä epäily, että lapsi on saanut suuhunsa jotain myrkyllistä. (Hoppu, Pohjalainen & Taalikka 2002, 38.)

15 15 Myrkytyksiin johtavien syiden ymmärtäminen auttaa niiden ehkäisyssä, mutta myös myrkytysepäilyä selvitettäessä. Yli puolet myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä koskee alle 3-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmia. Niille on tyypillistä, että kysymyksessä on epäselvä tilanne: ei tiedetä, onko lapsi niellyt jotakin ainetta, ja jos on, kuinka paljon. Useimmiten kysymys on tavallisista kotiin ja sen ympäristöön kuuluvista aineista. Suurin osa tällaisista ainesta on melko vaarattomia, mutta joukossa on vaarallisiakin aineita, joita ei tulisi lapsen lähettyville jättää. (Hoppu, Pohjalainen & Taalikka 2002, 38.) Kolmen ikävuoden uhmaiälle on tyypillistä omien rajojen kokeilu, jolloin ympäristökontrolli menetetään ja tapaturmariski kasvaa. Lapsi hallitsee paremmin ruumistaan ja liikkeitään ja leikkiympäristö laajenee. Ala-asteikäisillä harrastukset ja kotikulmilla pyöräily tuovat vaaratilanteita lasten elämään. (Rautakorpi 1995, 5-6.) 7.3 Lasten liikennetapaturmat Lapset ovat alttiina liikennetapaturmille niin jalankulkijoina, pyöräilijöinä kuin matkustaessaan autossa. Liikennetapaturmat ovat myös lapsuusiän yleisin kuolinsyy. Liikenteessä loukkaantuvat jalankulkijoina erityisesti 6-9-vuotiaat lapset, joita loukkaantuu vuosittain noin 70. Esikoulu- ja kouluikäiset lapset ovat riskiryhmässä, koska he liikkuvat säännöllisesti liikenteessä jalan, mutta eivät osaa arvioida autojen vauhtia ja etäisyyttä. Monet lapset eivät myöskään osaa arvioida, milloin on turvallista ylittää katu. (Jokinen 1999, ) Myös pyöräilyn aiheuttamia onnettomuuksia tapahtuu lapsille paljon. Pienet lapset on hyvä totuttaa heti alusta alkaen käyttämään pyöräillessä kypärää, koska pyöräilykypärä suojaa päänvammoilta, joita pyöräilyvammoista on noin 70 %. Kyyditettäessä lasta pyörällä tavallisin tapaturma on lapsen jalkojen jääminen pyörän pinnojen väliin. (Jokinen 1999, 133.) Yli puolet kaikista lasten tapaturmista ovat autotapaturmia. Ne sattuvat yleensä pojille. Tavallisin autotapaturma sattuu kävellen liikenteessä olevalle lapselle, jonka auto tönäisee kumoon. Myös autossa matkustaessaan lapsille sattuu usein tapaturmia. Nämä

16 16 tapaturmat johtuvat yleensä vääränlaisen turvaistuimen valitsemisesta lapselle, turvaistuimen väärästä paikasta autosta, turvavöiden vääränlaisesta kiinnittämisestä sekä siitä, ettei turvavöitä käytetä lainkaan. (Spock & Parker 2003, ) 7.4 Ulkoisten tekijöiden vaikutus lasten tapaturmiin Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa on usein jokin tuote myötävaikuttajana tai varsinaisena tapaturman aiheuttajana. Lelujen sekä lasten hoito- ja turvavarusteiden turvallisuutta on tutkittu paljon; mm. helistimiä, pehmoleluja, ammusleluja, nukkeja, sormivärejä, leluautoja sekä lelujen melua. Vanhempien ja muiden kasvattajien pitäisi olla aktiivisia ja tehdä ilmoitus havaitsemistaan vioista, jotka voivat vaarantaa lapsen terveyden. Leluasetuksen voimaantulo vuonna 1991 oli merkittävä asia ja osoitus lasten turvallisuuden tärkeydestä. Erityisen tarkat vaatimukset asetus asettaa alle kolmivuotiaiden leluille. (Rautakorpi 1995, 21.) Lasten suojaamiseksi on kemikaalilaissa kohta kotitalouskemikaalien varustamisesta turvakorkeilla. Turvakorkki ehkäisee tehokkaasti erityisesti pikkulasten myrkytyksiä. Se perustuu siihen, että vaikka lapsi saisikin auki korkin, siihen kuluu sen verran aikaa, että aikuinen ehtii väliin. Lääketeollisuudessa pyritään kiinnittämään huomiota pakkauksiin, suosimalla ns. solupakkauksia, joista painetaan pilleri kerrallaan ulos, näin aikuinen ehtii paremmin väliin ennen kuin lapsi ehtii syödä vahingollisia määriä lääkkeitä. (Rautakorpi 1995, 22.) 7.5 Lasten kaltoinkohtelu Lasten kanssa toimivien pitää tuntea lapsen normaaliin kehittymiseen ja lapsen hyvinvoivaan olemukseen liittyvät tunnusmerkit, sekä väkivallasta kertovia merkkejä ja oireita. Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen edellytys on, että asiaa aletaan epäillä. (Paavilainen & Pösö 2003, 75.) Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan nykyisin mitä tahansa lapseen tai lapsen elämänolosuhteisiin liittyvää toimintaa tai toiminnan puutetta, jonka seurauksena lapsen elämäntilanne huononee (Paavilainen 1998, 15).

17 17 Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muoto tai tapa saattaa riippua lapsen iästä, ja iän myötä lapsen mahdollisuudet hakea ulkopuolista apua perheväkivaltatilanteisiin kasvavat. Toisaalta ikää tullessa lisää myös elinympäristöt laajenevat, ja se taas altistaa mahdollisille uusille väkivaltakokemuksille. (Paavilainen & Pösö 2003, 23.) Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä laiminlöynti Perinteisesti lasten kaltoinkohtelu on määritelty lapsen fyysiseen pahoinpitelyyn, henkiseen pahoinpitelyyn, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin (Paavilainen 1998, 15). Fyysisen väkivallan tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapselle aiheutuu kipua, sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Kuolemaan johtaneessa väkivaltatilanteessa on usein todettu väkivallan jatkuneen pitkään ennen kuolemaa. (Paavilainen 1998, 36.) Fyysisten oireiden ja vammojen lisäksi väkivallalla voi olla muitakin seurauksia lapsen elämässä, kuten väkivaltaisen käyttäytymismallin siirtäminen lapselle ja lapsen itsetunnon ja minäkuvan muuttuminen (Paavilainen & Pösö 2003, 14). Psyykkisestä pahoinpitelystä Paavilainen (1998, 37) kirjoittaa: Psyykkinen pahoinpitely on pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys taantuu. Psyykkistä pahoinpitelyä on vaikea määritellä, koska se voi liittyä niin moneen yhteyteen. Myös fyysiseen pahoinpitelyyn liittyy psyykkistä nöyryytyksen tunnetta, omanarvontunnon ja itsearvostuksen vähenemistä ja fyysisen turvallisuuden tunteen menettämistä. Psyykkisenä pahoinpitelynä pidetään myös sitä, että lapsi joutuu seuraamaan vanhempien jatkuvaa riitelyä tai esim. äitinsä pahoinpitelyä. (Paavilainen 1998, 37.)

18 18 Seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa lapsen ruumiillista pahoinpitelyä, joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi olla sukupuoliyhteys tai sen yrittäminen, tai esim. sukupuolielinten koskettelua. Yleistä on, että uhrit ovat tyttöjä, mutta myös pojat voivat olla uhreja. (Paavilainen 1998, ) Lapsen laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita. Lapsen laiminlyönti voi olla fyysistä tai emotionaalista. Passiivinen väkivalta on yleisempää kuin aktiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän lapset eivät saa tarpeeksi positiivista huomiota aikuiselta. (Paavilainen 1998, 38.) Kaltoinkohteluun puuttuminen Syy lapsen kaltoinkohteluun voi olla vanhempien heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa, myös yksinhuoltajuus ja alkoholin käyttö voivat lisätä lasten kaltoinkohtelun riskiä. On myös todettu, että kaltoinkohtelua esiintyy enemmän uusperheissä kuin ydinperheissä. Mutta on myös muistettava, että kaltoinkohtelua tapahtuu myös perheissä, joilla näyttäisi ulospäin kaikki olevan kunnossa. (Paavilainen 1998, 38.) Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen on vaikeaa ja vaatiikin moniammatillista yhteistyötä. Ennen kuin esitetään arvioita lapsen oireiden ja käyttäytymisen syistä, on asiaa selvitettävä perusteellisesti. Väkivaltaa epäiltäessä asiaan on aina puututtava, mutta on varottava loukkaamasta perhettä ja sen käyttäytymismalleja. On tärkeää ottaa huomioon, että lapsen tilannetta on vaikeaa selvittää tai parantaa ilman, että koko perhettä autetaan. (Paavilainen 1998, 39.) Ammattilaisen väliintulo kaltoinkohtelutilanteissa on usein välttämätöntä. Se voi pitää sisällään mm. perheenjäsenten omien muutosten tukemista joko yksilöinä tai yhdessä. Ammattilaisten väliintuloon sisältyy myös väkivaltaisesti käyttäytyneen saattamista vastuuseen ja rikosoikeudellisia seuraamuksia, väkivaltaa kokeneiden ja käyttäneiden terapeuttista hoitoa. Perhetilanteen uudelleen rakentamiseen liittyy esim. lapsen

19 19 huostaanotto tai perheenjäsenten yhteydenpidon rajoittaminen sekä eri osapuolten ohjaaminen vertaistuen pariin. Joskus ammattilaisten väliin tulo voi olla tilanteen etäistä seurantaa ja tunnustelua, jopa unohtamista. (Paavilainen & Pösö 2003, 183.) 7.6 Lasten psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa Lasten sopeutuminen tapaturma- tai sairastumistilanteeseen, sen aiheuttamiin epämiellyttäviin tunteisiin, kuten kipuun, outoihin ihmisiin ja mahdollisesti kivuliaisiin toimenpiteisiin, riippuu paljon hänen aikaisemmista sairauskokemuksistaan sekä ympäröivien aikuisten, etenkin vanhempien levollisuudesta. Lasten reaktiot ovat riippuvaisia lapsen kehitysvaiheesta ja voimista. (Arajärvi & Varilo 1992, ) Äkillinen tapaturma tai sairastuminen pelottaa lasta. Jos tapaturma sattuu muualla kuin kotona, paikalle voi tulla vieraita ihmisiä auttamaan, joita lapsi saattaa pelätä. Myös ensiapupoliklinikalla tai lääkärin luona vieraat ihmiset saattavat olla pelottavia. Lisäksi lapsi voi pelätä kiinnipitämistä, kipua, epämukavuutta ja eroa vanhemmista, kodista ja kavereista. Lapsen itku ja vastustelu ovat puolustuskeino tuntematonta uhkaa vastaan. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 234.) Lapsi tarvitsee ikäänsä vastaavaa tietoa siitä, mitä hänelle on sattunut, jotta hän voi olla voimiensa ja kykyjensä mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla mukana hoitotapahtumassa tapaturman tai sairauden yllättäessä. Leikki-ikäisen maaginen sairauskäsitys muuttuu kouluiässä konkreettisemmaksi, ja vasta yli 10-vuotiaana lapsi tajuaa, mistä tapaturman tai äkillisen sairastumisen yhteydessä on todella kyse. Tämän ymmärtäminen sekä lapsen käsitysten, mielikuvien ja pelkojen kuuleminen helpottavat hoitotilannetta tapaturman tai sairauden yllättäessä. (Arajärvi & Varilo 1992, 314.) Joskus lasten tapaturmat ja äkilliset sairastumiset vaativat sairaalahoitoa. Raskainta alle kaksivuotiaalle sairaalaan joutumisessa on ero vanhemmista. Lapsi voi kapinoida tätä vastaan tulemalla ärtyisäksi ja itkuiseksi sekä esimerkiksi kieltäytymällä syömästä. Kouluikäiset puolestaan voivat taantua jälleen vauvoiksi. Lisäksi he saattavat olla usein vihaisia vanhemmilleen, hoitohenkilökunnalle sekä itselleen. Monet kokevat

20 20 syyllisyyttä sairastumisestaan ja kokevat sairauden rangaistuksena. (Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen 2004, 358.) Kouluikäisen on jo helpompi ymmärtää ja käsitellä asioita, kuin leikki-ikäisen. Kouluiässä sosiaaliset ja älylliset taidot ovat jo niin kehittyneet, että lapsi yleensä suostuu yhteistyöhön hoitohenkilökunnan kanssa. Tapaturma tai sairaus voi kuitenkin olla uhka lapsen itsetunnolle ja selviytymiselle ikätovereiden tasoisesti. (Moilanen ym. 2004,358.) Loukkaantuneen lapsen kohtaaminen Tapaturman sattuessa lasta auttavan henkilön tärkein tehtävä on luottamuksen rakentaminen, varsinkin jos auttajana toimii joku muu kuin lapsen oma äiti tai isä. Vuorovaikutuksen on hyvä olla selkeää ja lapsen kehityksen mukaista, sillä pieni lapsi ymmärtää paremmin kuvailevia ilmauksia, kun taas kouluikäisestä ne voivat tuntua lapsellisilta selityksiltä. Ystävällinen ja järjestelmällinen toiminta auttaa lasta ja vanhempia luottamaan auttajaan, samoin vanhempien rauhallisuus ja luottamus tukee lasta. (Rasku ym. 1999, 234.) Lapset pelkäävät kipua ja hoitotoimenpiteitä. Lapselle on syytä kertoa rehellisesti, jos kipua saattaa mahdollisesti tuntua. Kipua ei saa liioitella eikä vähätellä. Kivun tunteminen on yksilöllistä, joten sen voimakkuudesta ei voi tehdä etukäteen ratkaisuja lapsen puolesta. Tärkeintä on, että lapsi tietää mitä aiotaan tehdä, missä vaiheessa hän voi tuntea kipua ja millaista se on. Lapselle annetaan ohjeet siitä, mitä hän saa tehdä, kun sattuu, ja mitä hän ei saa tehdä. (Rasku ym. 1999, ) Jos lapsi ei ollenkaan välitä siitä, mitä hoitotoimenpiteitä hänelle tehdään, hän on silloin yleensä hyvin heikkokuntoinen. Tällöin lapsi ei itke eikä vastustele, vaan hänen olemuksensa on apaattinen ja väsähtänyt. Vastusteleva lapsi ei silti välttämättä tarkoita vähäisempää vammaa, eikä rauhallinen lapsi, joka tottelee kuuliaisesti, ole ilman muuta vakavasti sairas. (Rasku ym. 1999, 236.)

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Torju arjen vaaratilanteet

Torju arjen vaaratilanteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturma sattuu vuosittain noin 700 000 suomalaiselle. Kuolemaan näistä johtaa vuosittain noin 2 700. Torju arjen vaaratilanteet Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita.

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot