LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN"

Transkriptio

1 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMINEN Linda Achrén - Anne Majuri Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Linda Achrén & Anne Majuri. Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittäminen. Lahti, syksy 2005, 42 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Suomen Punainen Risti (SPR) on maamme keskeisimpiä ensiapukoulutuksen tarjoajia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa uudistettua, päivitettyä ja ajankohtaista tietoa tarjoavaa materiaalia SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssiin. Kurssimateriaalin päivittäminen toteutettiin projektina, jonka yhteistyökumppanina toimi SPR:n yhteyshenkilöt. Projektin tuotoksen punainen lanka on kurssirunko, joka pitää sisällään tekstit seuraavista aiheista: lasten tavallisimmat tapaturmat ja niiden yleisyys, lasten tapaturmariskit eri ikäkausina, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, lasten liikennetapaturmat, lasten kaltoinkohtelu, psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa, lapsen äkillinen sairastuminen, henkinen tuki ja lasten tapaturmien ehkäisy. Varsinaiset ensiaputekstit tuottivat SPR:n yhteyshenkilöt. Lisäksi kurssiin tuotettiin tehtäviä, caseja ja kuvia, sekä oheismateriaaliksi artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Projektin tuotosta SPR käyttää ensiapukouluttajien lisämateriaalina Lapsi ja tapaturma ensikapukurssissa. Ensiapukouluttajat soveltavat materiaalia kohderyhmästä riippuen. Tuotos on terveyskasvatusmateriaalia, jolla pyritään lisäämään lasten parissa työskentelevien ja lasten vanhempien tietoa lasten tapaturmista ja niiden fyysisestä ja psyykkisestä ensiavusta. Asiasanat: lapset, tapaturmat, ensiapu, ennaltaehkäisy, projektityö

3 ABSTRACT Linda Achrén & Anne Majuri. Updating the Finnish Red Cross first aid course Children s accidents. Lahti, Autumn 2005, 42 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial social welfare, healthcare and education nurse. This project has been done in co-operation with the Finnish Red Cross. The Finnish Red Cross is a part of the International Red Cross. The Finnish Red Cross is one of the largest civic organisations in Finland. The main purpose of the Finnish Red Cross is to educate people about first aid. There are more than 100,000 Finns who have taken part in these first aid courses. One of the first aid courses offered by the Finnish Red Cross is the 'Children's Accidents' first aid course. The Finnish Red Cross wanted us to create a more modern and advanced Children's Accidents first aid course. The one currently offered is from the beginning of the 1990's and it is outdated. This first aid course is for parents and for those who work with children. The topics in this updated course are: the frequency of children's accidents, age adjusted casualty risks, accidents at home and during their free time, traffic accidents, child abuse, the mental reactions of children during and after accidents, children's acute illnesses, the mental care of children, and the prevention of children's accidents. The case studies and exercises were created to be tested by the trainees. The pictures and important articles were also added which give excellent information of the material covered in this course. The created material is for health care professionals but the use of it depends on the instructor who will also decide which subjects are the most essential for different groups of trainees. Through this project we want to positively affect people's behavior and to make them realize how vital it is to prevent accidents concerning children Keywords: project, children, accidents, first aid, preventation

4 SISÄLLYS JOHDANTO SUOMEN PUNAINEN RISTI ENSIAPUKOULUTTAJANA Suomen Punaisen Ristin toimenkuva Ensiaputoiminta kansalaisvelvollisuutena LASTEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT Vaaranpaikkoja lapsen maailmassa Lasten tapaturmien yleisyys LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANI JA HYÖDYNSAAJAT LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TOTEUTUS Projektin resurssit Projektin suunnittelu ja aikataulu LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN UUDISTETTU MATERIAALI Projektin tuotos Lasten tapaturmariskit eri ikäkausina Lasten liikennetapaturmat Ulkoisten tekijöiden vaikutus lasten tapaturmiin Lasten kaltoinkohtelu Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä laiminlyönti Kaltoinkohteluun puuttuminen Lasten psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa Loukkaantuneen lapsen kohtaaminen Vanhempien tukeminen lapsen tapaturman sattuessa Lapsen äkillinen sairastuminen Henkinen tuki Perhe lapsen tukena Lapsen tukeminen eri tavoin Lasten tapaturmien ehkäisy POHDINTA Hyvän projektin tunnuspiirteet ja projektin kulku Itsearviointi SPR:n yhteyshenkilöiden arviointi LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Sopimus yhteistyöstä LIITE 2 Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin sisältö... 36

5 1 JOHDANTO Kulttuurintutkimuksen, sosiologian, kasvatustieteen ja vauvatutkimuksen uudet löydökset ovat lisänneet ymmärrystä lapsista, minkä vuoksi 1900-lukua on luonnehdittu lasten vuosisadaksi. Lapsi ja lapsuus elämänvaiheena ovat tulleet näkyvämmäksi ja lapsen oikeudet on tunnustettu YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksessa. Sopimuksen pääperiaatteita ovat seuraavat: lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, syrjinnän kielto, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen. (Karlsson & Kyronlampi-Kylmänen 2005, 2.) Suomessa sattuu vuosittain noin miljoona tapaturmaa, mikä on eniten Pohjoismaista. Kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotona ja vapaa-aikana. Vaikka lasten tapaturmaiset kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet, tapaturmat ovat silti yleisin lasten kuolemaan johtava syy. (Lastensuojelun keskusliitto.) Lasten tapaturmat ovat olleet myös maailmanlaajuinen ongelma parin viime vuosikymmenen ajan. Aihe on tärkeä tutkimuksen kohde, jotta saadaan tietoa tapaturmista ja niiden riskitekijöistä ja näin voidaan panostaa ennaltaehkäisyyn. (Mattila 2005, ) Suomen Punainen Risti (SPR) on Suomen keskeisimpiä ensiapukoulutuksen tarjoajia. Ensiapukursseille osallistuu vuosittain suomalaista. (Suomen Punainen Risti). Suomen Punaisen Ristin koulutuksiin kuuluu Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssi. Ensiapukoulutuksen materiaalin kehittämistyö oli kiinnostava aihe, koska opinnäytetyö haluttiin tehdä lapsiin liittyvästä aihepiiristä. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä SPR:n yhteyshenkilöiden kanssa (LIITE 1). Aihe on ajankohtainen, koska kurssimateriaali on kerätty 90-luvun alussa eikä sitä ole päivitetty tämän jälkeen, joten ensiapukurssi tarvitsi päivittämistä niin sisällön kuin ulkoasunkin suhteen. Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittämisellä on yhteys työelämään, koska kurssimateriaali on suunnattu SPR:n ensiapukouluttajille, jotka pitävät kurssia lasten vanhemmille sekä lasten parissa työskenteleville, kuten lastenhoitajille ja perhepäivähoitajille. Tutkimusten mukaan 3-5-vuotias lapsi viettää päivähoidossa 8 tuntia, joten päivähoito on yksi lapsen arjen keskeisiä määrittäjiä (Karlsson & Kyronlampi-Kylmänen 2005, 2)

6 6 Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda uudistettua, päivitettyä ja ajankohtaista tietoa tarjoavaa materiaalia ensiapukurssiin, josta olisi hyötyä SPR:lle, ensiapukurssinkouluttajille, kurssiin osallistuville ja opinnäytetyöntekijöille sekä kaikille heille, jotka kurssimateriaaliin tutustuvat. Tarkoituksena oli kurssimateriaalin kokoamisen ohella liittää kurssiin kuvia, sekä luoda case-tapauksia, jotka havainnollistavat tapaturmia ja niiden ensiapua ja joissa kurssille osallistujat pääsevät itse miettimään, miten toimia kyseisissä tapauksissa. Päivitetyn kurssimateriaalikansion sisältönä on tietoa lasten tavallisimpiin tapaturmiin liittyvistä aiheista ja lasten kaltoinkohtelusta. Lisäksi kurssiin sisältyy tapaturmien ehkäisyä ja psyykkistä ensiapua sekä tietoa lasten yleisimmistä akuuteista sairauksista. Tämä opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa vaaroista lapsen maailmassa, käsittäen lapsen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Työstä saa myös hyviä vinkkejä kotien turvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi työ on tehty lasten tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta.

7 7 2 SUOMEN PUNAINEN RISTI ENSIAPUKOULUTTAJANA 2.1 Suomen Punaisen Ristin toimenkuva Punainen Risti on maailmanlaajuinen liike jonka perustehtävänä on auttaa ja suojella sotien, selkkausten ja suurten onnettomuuksien uhreja yli kansallisten rajojen. Punainen Risti lievittää hätää ja suojelee ihmisarvoa auttamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kansainvälisesti Suomen Punainen Risti lähettää työntekijöitä, rahaa ja tavaraa kansainvälisen Punaisen Ristin vetoomuksen perusteella eri puolille maailmaa. (Suomen Punainen Risti.) Suomeen Punainen Risti perustettiin vuonna Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö kohdistuu lähinnä kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on varsin monipuolinen. Esimerkkeinä Suomessa tehtävästä työstä on lasten ja aikuisten ensiapukoulutus, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, nuorten auttamiseen keskittynyt työ ja vanhustoiminta. Lisäksi SPR järjestää sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä, apua hätään joutuneille, valmiustoimintaa suuronnettomuuksien varalle, työtä maahanmuuttajien parissa ja rikosuhripäivystystä. (Suomen Punainen Risti.) Nuorten auttamiseen keskittynyt työ käsittää katutyön, joka on nuoriso- ja sosiaalityötä. Lisäksi on Nuorten Turvataloja, jotka toimivat nuoriin erikoistuneina kriisityönkeskuksina, joiden tavoitteena on antaa nopeaa kriisiapua ja auttaa nuorta ja hänen perhettään löytämään ja hyödyntämään omia voimavaroja. Vanhustoiminnassa SPR:n vapaaehtoistyöntekijä on mukana ikäihmisen arjessa. Yhdessä tehdään monenlaista: ulkoillaan, käydään asioilla ja hoidetaan pikku askareita. (Suomen Punainen Risti.) 2.2. Ensiaputoiminta kansalaisvelvollisuutena Pienet tapaturmat tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Näissä tilanteissa maallikon antama ensiapu on usein ainoa tarvittava apu ja hoito. Vaikka koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa ei ole lakisääteistä

8 8 ensiapuvalmiusvelvoitetta, niin monet ovat kuitenkin varautuneet auttamistilanteisiin käymällä ensiapukurssin. Henkilöt, jotka ovat ensiaputilanteessa yrittäneet auttaa parhaan kykynsä mukaan, ovat noudattaneet kansalaisvelvollisuuttaan ja toimineet oikeudellisesti oikein. Lakeja, joissa säädetään auttamisvelvollisuutta, ovat tieliikennelaki, pelastustoimilaki ja poliisilaki. (Sahi, Castrén, Helistö & Kämäräinen 2004, ) Ensiapu tarkoittaa loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Hätäensiapu puolestaan tarkoittaa henkeä pelastavaa ensiapua, jolla pyritään turvaamaan potilaan peruselintoiminnot ja estämään hänen tilansa huononeminen. Ensiavun antaja on yleensä maallikko, hänen tekemällä tilannearviolla, nopealla hätäilmoituksen tekemisellä ja oikeilla ensiaputoimenpiteillä on ratkaiseva merkitys hoitoketjun käynnistämisessä. Maallikolla tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, jolla ei ole terveysalan asiantuntemusta. (Sahi ym. 2004, ) Joissakin tapauksissa fyysisen loukkaantumisen lisäksi syntyy myös henkinen vaurio, sillä jokainen reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Voimakkaita tunteita saattaa aiheuttaa myös ajatus, mitä olisi voinut tapahtua. Psyykkisen ensiavun tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja tukea avun tarpeessa olevaa sekä ehkäistä ja lievittää traumaattisten kriisien jälkivaikutuksia. Suuri osa uhreista selviytyy traumaattisesta kokemuksesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voi nopeuttaa ja tehostaa selviytymistä. Apua tarjoavat terveyskeskukset ja sairaalat, kriisiryhmät, mielenterveystoimistot, perheneuvolat, seurakunnat, kriisikeskukset ja järjestöt. (Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri.) 3 LASTEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT 3.1 Vaaran paikkoja lapsen maailmassa Tapaturma on äkillinen ulkoinen tahdosta riippumaton ruumiin vamman aiheuttama tapahtuma tai tapahtumasarja (Alho & Nienstedt 2002, 662). Lasten tapaturmat ovat

9 9 sidoksissa lapsen ikään. Pienten lasten tapaturmat sattuvat yleensä sisätiloissa, kouluikäisten taas pihaympäristössä, liikenteessä ja liikuntaharrastuksissa. (Lastensuojelun keskusliitto.) Pahin uhka lapsen terveydelle ja hengelle ovat tapaturmat. Yleisimpiä lapsille tapahtuvia tapaturmia ovat putoaminen ja kaatuminen, tukehtuminen, palovammat, vahingot ovien ja laatikoiden kanssa, myrkytykset ja hukkuminen. (Jokinen 1999, 131.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ovat tapaturmat, joiden tapahtumapaikkoina ovat koti, sen lisätilat, pihapiiri ja tontti. Erityisiä syitä lasten kotitapaturmiin ovat lapsen taitojen vaillinaisuus ja kotien fyysisten tilojen erilaisuus sekä kotitapaturmien vähäinen tiedostaminen. Lasten tapaturmat liittyvät lasten ikään ja siihen liittyviin kehitystapahtumiin. Tutustuessaan ikävaiheiden tyypillisten toimintojen avulla ympäristöönsä lapsi joutuu paikkoihin ja tilanteisiin, joissa hän on alttiina tapaturmille. (Rautakorpi 1995, 4.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Karkola & Penttilä (1990) ovat tutkineet kuolemaan johtaneita koti- ja vapaaajan tapaturmia vuonna Koti- ja vapaa-ajantapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli vuosittain kaksi kolmasosaa. Tutkimuksesta ilmenee, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina. (Karkola & Penttilä 1990.) Lasten liikennetapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuvat lapsille heidän liikkuessaan liikenteessä jalan, pyörällä tai matkustaessaan autolla. Viime vuosina liikenteessä on kuollut vuosittain noin 20 ja loukkaantunut vähän yli 700 alle 15-vuotiasta lasta. Liikennetapaturmat ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä, ja lasten tapaturmaisista kuolemista ne aiheuttavat suurimman osan, mikä on selvästi enemmän kuin muut kuolinsyyt, kuten hukkuminen ja tulipalot. (Liikenneturva 2005.) 3.2 Lasten tapaturmien yleisyys Mattila (2005) käsittelee tutkimuksessaan suomalaisnuorten tapaturmien ja väkivallan aiheuttamien vammojen yleisyyttä, vakavuutta ja riskitekijöitä. Tapaturmaiset ja

10 10 väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1971 vuoteen Aineiston mukaan vuonna 1971 tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemia sattui vuotiaille pojille asukasta kohden 36,7. Vuonna 2001 vastaava luku oli 7,1, joten määrä on vähentynyt 81 % kolmenkymmenen vuoden aikana. Tytöillä vastaava luku oli 20,1 vuonna 1971 ja 2,8 vuonna 2001, eli tyttöjen kuolemat ovat vähentyneet 86 % tänä aikana. Väkivaltaisten kuolemien lukumäärä on pysynyt samana. (Mattila 2005, 9.) Tapaturmaisten kuolemien määrä Suomessa on ollut Euroopan korkeimpia 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen luku on lähtenyt laskuun liikennetapaturmien vähenemisestä johtuen. Samalla kun tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet, muut tapaturmat ovat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan prosentille nuorista tapahtuu jokin tapaturma vuoden aikana, joista prosenttia hakeutuu lääkärin hoitoon. (Mattila 2005, 41.) Vuosittain noin lasta tarvitsee lääkärin apua tapaturmien takia, joista suurin osa on lieviä eikä vaadi sairaalahoitoa. Noin 40 % lasten tapaturmista on pieniä haavoja tai ruhjeita: luunmurtumia on 15 %, aivotärähdyksiä 4 % ja palovammoja 1 %. Vammatyyppi ja tapaturmapaikka riippuvat lapsen iästä. Alle 5-vuotiaiden lasten tapaturmista noin 40 % tapahtuu kotona, kun taas yli 5-vuotiaiden lasten kotitapaturmien osuus on vain 10 %. (Huttunen 2002, 82.) 4 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittämisen tavoite lyhyellä aikavälillä oli saada päivitetty ensiapukurssimateriaali valmiiksi marraskuuhun 2005 mennessä, jonka jälkeen SPR hyväksyy sen käyttöönsä. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä oli luoda Lapsi ja tapaturma ensiapukurssiin sellaista lisämateriaalia, joka palvelee mahdollisimman kauan SPR:ää ja sen ensiapukouluttajia ja jonka materiaalia on helppo päivittää uudelleen tulevaisuudessa.

11 11 Projektin tuotos on kansio (kts. SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukansio), joka pitää sisällään kurssirungon, eli kurssin sisällön. Sitä apuna käyttäen ensiapukouluttaja etenee kurssia pitäessään, soveltaen aihealueita kohderyhmän mukaan. Kurssirunkoon sisältyy kaikki kurssin aihealueet, niihin liittyvät tehtävät, caset sekä lisämateriaalit. Lisämateriaalina ovat tekstit, kuvat sekä artikkelit. Tuotos, eli Lapsi ja tapaturma - ensiapukansio on kokonaisuudessa 142 sivua laaja ja on luettavissa Diakoniaammattikoulun (Diak) Lahden yksikön tietokeskuksessa sekä Diakin Intranetin opinnäytetyöpankissa. 5 PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANI JA HYÖDYNSAAJAT Projektin yhteistyökumppanina toimivat yhteyshenkilöt Suomen Punaisesta Rististä. Projektin tuotos kohdistuu SPR:n kouluttajille ja toimii heidän koulutusmateriaalinaan. Sitä kautta hyödynsaajina ovat kaikki kurssille osallistuvat henkilöt, joita ovat lasten vanhemmat ja eri tavoin lasten kanssa työskentelevät henkilöt. Opinnäytetyö suoritetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa, Lahden yksikössä, jossa projektin tekijät suorittavat sairaanhoitaja (AMK) tutkintoa. Diakoniaammattikorkeakoulu (Diak) on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. Diakin Lahden yksikössä opiskelee vuosittain yli 200 opiskelijaa. Yksikkö tarjoaa ensisijaisesti terveysalan ja diakonian koulutusta sekä sosiaali-, terveys- ja kirkollisten alojen asiantuntija- ja kehittämispalveluita. (Diakonia-ammattikorkeakoulu.) Projektiin osallistuvat myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön opettajat, jotka ohjaavat opinnäytetyötä. Opinnäytetyön opponentteina toimivat Diakin saman vuosikurssin kaksi opiskelijaa. Projektista hyötyvät Diakin muut opiskelijat sekä muut lasten tapaturmista kiinnostuneet henkilöt, jotka tutustuvat opinnäytetyön sisältöön.

12 12 6 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN KURSSIMATERIAALIN PÄIVITTÄMISEN TOTEUTUS 6.1 Projektin resurssit Projektin toteutukseen osallistuvat opinnäytetyöntekijät ja kaksi SPR:n yhteyshenkilöä. Työnjako tehtiin kurssin aihealueiden perusteella yhteistyössä SPR:n yhteyshenkilöiden kanssa. Opinnäytetyöntekijät suunnittelivat kurssirungot, harjoitustehtävät ja kuvat ensiapukurssiin sekä päivittivät tekstit seuraavista aihealueista: lasten tavallisimmat tapaturmat ja niiden yleisyys, lasten tapaturmariskit eri ikäkausina, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, lasten liikennetapaturmat, lasten kaltoinkohtelu, psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa, lapsen äkillinen sairastuminen, henkinen tuki ja lasten tapaturmien ehkäisy. Varsinaiset ensiaputekstit tuottavat SPR:n yhteyshenkilöt. 6.2 Projektin suunnittelu ja aikataulu Keväällä 2004 opinnäytetyön aiheeksi valittiin SPR:lle toteutettava Lapsi ja tapaturma - ensiapukurssin kurssimateriaalin päivittäminen. Aihe vaikutti mielenkiintoiselta, koska molemmat opinnäytetyöntekijät halusivat tehdä opinnäytetyön lapsiin ja akuuttihoitotyöhön liittyen. Syyskuussa 2004 järjestettiin tapaaminen Diakin Lahden yksikössä, johon osallistui pienryhmän opiskelijat, Diakin Lahden yksikön opinnäytetyötä ohjaavat opettajat ja Lahden yksikön johtaja sekä SPR:n yhteyshenkilöt. SPR:n yhteyshenkilöt esittelivät aihetta tarkemmin, ja aiheen sisältöä käytiin läpi. Marraskuussa 2004 käytiin tapaamassa Helsingissä SPR:n yhteyshenkilöitä. Tapaamisessa käytiin yksityiskohtaisemmin läpi projektina toteutettavan opinnäytetyön Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin sisältöä ja sen päivittämistä.

13 13 Joulukuussa 2004 oli Diakin Lahden yksikön suunnitelmaseminaari, jossa esiteltiin tämän hetkinen projektisuunnitelma, opinnäytetyön sisältö sekä missä vaiheessa kurssimateriaalin päivittäminen on. Tällöin saatiin hyviä vinkkejä projektissa etenemiseen. Maaliskuussa 2005 vierailtiin Helsingissä SPR:n yhteyshenkilöiden luona, jolloin kurssin lopullinen muoto päätettiin. Tapaamisessa päätettiin, että kurssista tulee perinteinen paperiversio eikä cd-romia, kuten alun perin oli suunniteltu. Lisäksi ensiapukurssin aihealueita rajattiin koskemaan 0-8-vuotiaita lapsia, jotta kurssista ei tule liian laaja. Tähän ikäryhmään päädyttiin sillä periaatteella, että lasten elvytysperiaatteet koskevat 0-8-vuotiaita lapsia. Lisäksi sovittiin lopullisesta työnjaosta SPR:n yhteyshenkilöiden sekä opinnäytetyöntekijöiden välillä. Syyskuussa 2005 lähetettiin SPR:lle valmiit tekstit niistä aihealueista, jotka oltiin sovittu päivitettäviksi, sekä tehtävät, caset ja kuvat. Lokakuussa 2005 kirjoitettiin opinnäytetyötä lähdekirjallisuuden pohjalta sekä muokattiin sitä ohjaavilta opettajilta saadun palautteen perusteella. Palautetta saatiin myös tuotetusta kurssimateriaalista SPR:n yhteyshenkilöiltä, ja he hyväksyivät kurssimateriaalit käyttöönsä. Marraskuussa 2005 jätettiin opinnäytetyö esitarkastukseen ja esitettiin työ opinnäytetöiden esitysseminaarissa Diakin Lahden yksikössä. Tämän jälkeen tekstiä muokattiin lopullista tarkastusta varten. Marraskuussa lähetettiin myös SPR:n yhteyshenkilöille kuvat ja artikkelit postitse. Marraskuussa tuotos muokattiin sähköiseen muotoon Diakin opinnäytetyöpankkia varten. 7 LAPSI JA TAPATURMA -ENSIAPUKURSSIN UUDISTETTU MATERIAALI 7.1 Projektin tuotos Projektin tuotos on kansio, jonka sisältö tulee SPR:n Lapsi ja tapaturma -ensiapukurssin lisämateriaaliksi. Kansio on tarkoitettu ensiapukouluttajan apuvälineeksi ensiapukurssia pitäessään. Seuraavissa luvuissa käsitellään niitä aihe-alueita, joita kansio sisältää.

14 14 Lisäksi kansiossa on tehtäviä, caseja ja kuvia sekä ajankohtaisia artikkeleita. Nämä kaikki sisältyvät kurssirunkoon, josta näkyy mitä missäkin oppijaksossa käsitellään. (LIITE 2.) Oppijaksoihin sisällytetyt tehtävät, caset ja artikkelit syventävät kyseisen oppijakson aihetta ja liittyvät oleellisesti käsiteltävään aihe-alueeseen. Nämä auttavat kurssilaisia oppimaan käsiteltäviä asioita paremmin. Tehtäviä ja caseja on erilaisia: käytännönharjoituksia, pohtimistehtäviä, yksilö- ja paritehtäviä sekä kotitehtäviä. Tehtävien ja kuvien kautta voidaan tunnilla virittää myös keskustelua kurssilaisten ja kouluttajan välillä. Kurssilaisilla on mahdollisuus tuoda omia kokemuksiaan esille. Kurssilaiset voivat myös halutessaan tutustua heitä kiinnostaviin artikkeleihin. 7.2 Lasten tapaturmariskit eri ikäkausina Vastasyntyneen ensimmäinen tapaturmariski on tukehtuminen, joka johtuu siitä, että lapsi ei osaa vielä hallita kehoaan. Nämä vaarat voidaan välttää mm. vuoteen oikealla sijauksella, oikealla nukkuma-asennolla sekä välttämällä lapsen syöttämistä makuullaan. Ensimmäisen kääntymisen myötä muodostuu tapaturmariskiksi putoaminen. Lasta ei pitäisi jättää koskaan yksin edes hetkeksi, esimerkiksi hoitopöydälle. (Rautakorpi 1995, 5.) Lapsen tullessa konttaamis- ja kiipeämisikäiseksi muodostuu riskiksi kaatuminen portaissa ja putoaminen erilaisista paikoista. Myös tukehtumisriski kuuluu varhaisikään. Pikkulapsille ovat tyypillisiä puristusvammat, jotka syntyvät esimerkiksi käden jäädessä oven väliin. Kaksivuotias osaa selvästi enemmän kuin ennen, ja siksi hänen osaamisensa saatetaan yliarvioida. Hukkuminen on tämän ikävaiheen suurin onnettomuusriski. (Rautakorpi 1995, 5.) Lapsen alkaessa liikkua mahdollisuudet laittaa kaikenlaista suuhun kasvavat. Normaaliin ns. oraaliseen kehitysvaiheeseen kuuluu, että vauva vie suuhun kaiken, minkä käteensä saa, jolloin saattaa herätä epäily, että lapsi on saanut suuhunsa jotain myrkyllistä. (Hoppu, Pohjalainen & Taalikka 2002, 38.)

15 15 Myrkytyksiin johtavien syiden ymmärtäminen auttaa niiden ehkäisyssä, mutta myös myrkytysepäilyä selvitettäessä. Yli puolet myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä koskee alle 3-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmia. Niille on tyypillistä, että kysymyksessä on epäselvä tilanne: ei tiedetä, onko lapsi niellyt jotakin ainetta, ja jos on, kuinka paljon. Useimmiten kysymys on tavallisista kotiin ja sen ympäristöön kuuluvista aineista. Suurin osa tällaisista ainesta on melko vaarattomia, mutta joukossa on vaarallisiakin aineita, joita ei tulisi lapsen lähettyville jättää. (Hoppu, Pohjalainen & Taalikka 2002, 38.) Kolmen ikävuoden uhmaiälle on tyypillistä omien rajojen kokeilu, jolloin ympäristökontrolli menetetään ja tapaturmariski kasvaa. Lapsi hallitsee paremmin ruumistaan ja liikkeitään ja leikkiympäristö laajenee. Ala-asteikäisillä harrastukset ja kotikulmilla pyöräily tuovat vaaratilanteita lasten elämään. (Rautakorpi 1995, 5-6.) 7.3 Lasten liikennetapaturmat Lapset ovat alttiina liikennetapaturmille niin jalankulkijoina, pyöräilijöinä kuin matkustaessaan autossa. Liikennetapaturmat ovat myös lapsuusiän yleisin kuolinsyy. Liikenteessä loukkaantuvat jalankulkijoina erityisesti 6-9-vuotiaat lapset, joita loukkaantuu vuosittain noin 70. Esikoulu- ja kouluikäiset lapset ovat riskiryhmässä, koska he liikkuvat säännöllisesti liikenteessä jalan, mutta eivät osaa arvioida autojen vauhtia ja etäisyyttä. Monet lapset eivät myöskään osaa arvioida, milloin on turvallista ylittää katu. (Jokinen 1999, ) Myös pyöräilyn aiheuttamia onnettomuuksia tapahtuu lapsille paljon. Pienet lapset on hyvä totuttaa heti alusta alkaen käyttämään pyöräillessä kypärää, koska pyöräilykypärä suojaa päänvammoilta, joita pyöräilyvammoista on noin 70 %. Kyyditettäessä lasta pyörällä tavallisin tapaturma on lapsen jalkojen jääminen pyörän pinnojen väliin. (Jokinen 1999, 133.) Yli puolet kaikista lasten tapaturmista ovat autotapaturmia. Ne sattuvat yleensä pojille. Tavallisin autotapaturma sattuu kävellen liikenteessä olevalle lapselle, jonka auto tönäisee kumoon. Myös autossa matkustaessaan lapsille sattuu usein tapaturmia. Nämä

16 16 tapaturmat johtuvat yleensä vääränlaisen turvaistuimen valitsemisesta lapselle, turvaistuimen väärästä paikasta autosta, turvavöiden vääränlaisesta kiinnittämisestä sekä siitä, ettei turvavöitä käytetä lainkaan. (Spock & Parker 2003, ) 7.4 Ulkoisten tekijöiden vaikutus lasten tapaturmiin Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa on usein jokin tuote myötävaikuttajana tai varsinaisena tapaturman aiheuttajana. Lelujen sekä lasten hoito- ja turvavarusteiden turvallisuutta on tutkittu paljon; mm. helistimiä, pehmoleluja, ammusleluja, nukkeja, sormivärejä, leluautoja sekä lelujen melua. Vanhempien ja muiden kasvattajien pitäisi olla aktiivisia ja tehdä ilmoitus havaitsemistaan vioista, jotka voivat vaarantaa lapsen terveyden. Leluasetuksen voimaantulo vuonna 1991 oli merkittävä asia ja osoitus lasten turvallisuuden tärkeydestä. Erityisen tarkat vaatimukset asetus asettaa alle kolmivuotiaiden leluille. (Rautakorpi 1995, 21.) Lasten suojaamiseksi on kemikaalilaissa kohta kotitalouskemikaalien varustamisesta turvakorkeilla. Turvakorkki ehkäisee tehokkaasti erityisesti pikkulasten myrkytyksiä. Se perustuu siihen, että vaikka lapsi saisikin auki korkin, siihen kuluu sen verran aikaa, että aikuinen ehtii väliin. Lääketeollisuudessa pyritään kiinnittämään huomiota pakkauksiin, suosimalla ns. solupakkauksia, joista painetaan pilleri kerrallaan ulos, näin aikuinen ehtii paremmin väliin ennen kuin lapsi ehtii syödä vahingollisia määriä lääkkeitä. (Rautakorpi 1995, 22.) 7.5 Lasten kaltoinkohtelu Lasten kanssa toimivien pitää tuntea lapsen normaaliin kehittymiseen ja lapsen hyvinvoivaan olemukseen liittyvät tunnusmerkit, sekä väkivallasta kertovia merkkejä ja oireita. Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen edellytys on, että asiaa aletaan epäillä. (Paavilainen & Pösö 2003, 75.) Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan nykyisin mitä tahansa lapseen tai lapsen elämänolosuhteisiin liittyvää toimintaa tai toiminnan puutetta, jonka seurauksena lapsen elämäntilanne huononee (Paavilainen 1998, 15).

17 17 Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muoto tai tapa saattaa riippua lapsen iästä, ja iän myötä lapsen mahdollisuudet hakea ulkopuolista apua perheväkivaltatilanteisiin kasvavat. Toisaalta ikää tullessa lisää myös elinympäristöt laajenevat, ja se taas altistaa mahdollisille uusille väkivaltakokemuksille. (Paavilainen & Pösö 2003, 23.) Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä laiminlöynti Perinteisesti lasten kaltoinkohtelu on määritelty lapsen fyysiseen pahoinpitelyyn, henkiseen pahoinpitelyyn, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin (Paavilainen 1998, 15). Fyysisen väkivallan tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapselle aiheutuu kipua, sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Kuolemaan johtaneessa väkivaltatilanteessa on usein todettu väkivallan jatkuneen pitkään ennen kuolemaa. (Paavilainen 1998, 36.) Fyysisten oireiden ja vammojen lisäksi väkivallalla voi olla muitakin seurauksia lapsen elämässä, kuten väkivaltaisen käyttäytymismallin siirtäminen lapselle ja lapsen itsetunnon ja minäkuvan muuttuminen (Paavilainen & Pösö 2003, 14). Psyykkisestä pahoinpitelystä Paavilainen (1998, 37) kirjoittaa: Psyykkinen pahoinpitely on pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys taantuu. Psyykkistä pahoinpitelyä on vaikea määritellä, koska se voi liittyä niin moneen yhteyteen. Myös fyysiseen pahoinpitelyyn liittyy psyykkistä nöyryytyksen tunnetta, omanarvontunnon ja itsearvostuksen vähenemistä ja fyysisen turvallisuuden tunteen menettämistä. Psyykkisenä pahoinpitelynä pidetään myös sitä, että lapsi joutuu seuraamaan vanhempien jatkuvaa riitelyä tai esim. äitinsä pahoinpitelyä. (Paavilainen 1998, 37.)

18 18 Seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa lapsen ruumiillista pahoinpitelyä, joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi olla sukupuoliyhteys tai sen yrittäminen, tai esim. sukupuolielinten koskettelua. Yleistä on, että uhrit ovat tyttöjä, mutta myös pojat voivat olla uhreja. (Paavilainen 1998, ) Lapsen laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita. Lapsen laiminlyönti voi olla fyysistä tai emotionaalista. Passiivinen väkivalta on yleisempää kuin aktiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän lapset eivät saa tarpeeksi positiivista huomiota aikuiselta. (Paavilainen 1998, 38.) Kaltoinkohteluun puuttuminen Syy lapsen kaltoinkohteluun voi olla vanhempien heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa, myös yksinhuoltajuus ja alkoholin käyttö voivat lisätä lasten kaltoinkohtelun riskiä. On myös todettu, että kaltoinkohtelua esiintyy enemmän uusperheissä kuin ydinperheissä. Mutta on myös muistettava, että kaltoinkohtelua tapahtuu myös perheissä, joilla näyttäisi ulospäin kaikki olevan kunnossa. (Paavilainen 1998, 38.) Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen on vaikeaa ja vaatiikin moniammatillista yhteistyötä. Ennen kuin esitetään arvioita lapsen oireiden ja käyttäytymisen syistä, on asiaa selvitettävä perusteellisesti. Väkivaltaa epäiltäessä asiaan on aina puututtava, mutta on varottava loukkaamasta perhettä ja sen käyttäytymismalleja. On tärkeää ottaa huomioon, että lapsen tilannetta on vaikeaa selvittää tai parantaa ilman, että koko perhettä autetaan. (Paavilainen 1998, 39.) Ammattilaisen väliintulo kaltoinkohtelutilanteissa on usein välttämätöntä. Se voi pitää sisällään mm. perheenjäsenten omien muutosten tukemista joko yksilöinä tai yhdessä. Ammattilaisten väliintuloon sisältyy myös väkivaltaisesti käyttäytyneen saattamista vastuuseen ja rikosoikeudellisia seuraamuksia, väkivaltaa kokeneiden ja käyttäneiden terapeuttista hoitoa. Perhetilanteen uudelleen rakentamiseen liittyy esim. lapsen

19 19 huostaanotto tai perheenjäsenten yhteydenpidon rajoittaminen sekä eri osapuolten ohjaaminen vertaistuen pariin. Joskus ammattilaisten väliin tulo voi olla tilanteen etäistä seurantaa ja tunnustelua, jopa unohtamista. (Paavilainen & Pösö 2003, 183.) 7.6 Lasten psyykkiset reaktiot tapaturman sattuessa Lasten sopeutuminen tapaturma- tai sairastumistilanteeseen, sen aiheuttamiin epämiellyttäviin tunteisiin, kuten kipuun, outoihin ihmisiin ja mahdollisesti kivuliaisiin toimenpiteisiin, riippuu paljon hänen aikaisemmista sairauskokemuksistaan sekä ympäröivien aikuisten, etenkin vanhempien levollisuudesta. Lasten reaktiot ovat riippuvaisia lapsen kehitysvaiheesta ja voimista. (Arajärvi & Varilo 1992, ) Äkillinen tapaturma tai sairastuminen pelottaa lasta. Jos tapaturma sattuu muualla kuin kotona, paikalle voi tulla vieraita ihmisiä auttamaan, joita lapsi saattaa pelätä. Myös ensiapupoliklinikalla tai lääkärin luona vieraat ihmiset saattavat olla pelottavia. Lisäksi lapsi voi pelätä kiinnipitämistä, kipua, epämukavuutta ja eroa vanhemmista, kodista ja kavereista. Lapsen itku ja vastustelu ovat puolustuskeino tuntematonta uhkaa vastaan. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 234.) Lapsi tarvitsee ikäänsä vastaavaa tietoa siitä, mitä hänelle on sattunut, jotta hän voi olla voimiensa ja kykyjensä mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla mukana hoitotapahtumassa tapaturman tai sairauden yllättäessä. Leikki-ikäisen maaginen sairauskäsitys muuttuu kouluiässä konkreettisemmaksi, ja vasta yli 10-vuotiaana lapsi tajuaa, mistä tapaturman tai äkillisen sairastumisen yhteydessä on todella kyse. Tämän ymmärtäminen sekä lapsen käsitysten, mielikuvien ja pelkojen kuuleminen helpottavat hoitotilannetta tapaturman tai sairauden yllättäessä. (Arajärvi & Varilo 1992, 314.) Joskus lasten tapaturmat ja äkilliset sairastumiset vaativat sairaalahoitoa. Raskainta alle kaksivuotiaalle sairaalaan joutumisessa on ero vanhemmista. Lapsi voi kapinoida tätä vastaan tulemalla ärtyisäksi ja itkuiseksi sekä esimerkiksi kieltäytymällä syömästä. Kouluikäiset puolestaan voivat taantua jälleen vauvoiksi. Lisäksi he saattavat olla usein vihaisia vanhemmilleen, hoitohenkilökunnalle sekä itselleen. Monet kokevat

20 20 syyllisyyttä sairastumisestaan ja kokevat sairauden rangaistuksena. (Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen 2004, 358.) Kouluikäisen on jo helpompi ymmärtää ja käsitellä asioita, kuin leikki-ikäisen. Kouluiässä sosiaaliset ja älylliset taidot ovat jo niin kehittyneet, että lapsi yleensä suostuu yhteistyöhön hoitohenkilökunnan kanssa. Tapaturma tai sairaus voi kuitenkin olla uhka lapsen itsetunnolle ja selviytymiselle ikätovereiden tasoisesti. (Moilanen ym. 2004,358.) Loukkaantuneen lapsen kohtaaminen Tapaturman sattuessa lasta auttavan henkilön tärkein tehtävä on luottamuksen rakentaminen, varsinkin jos auttajana toimii joku muu kuin lapsen oma äiti tai isä. Vuorovaikutuksen on hyvä olla selkeää ja lapsen kehityksen mukaista, sillä pieni lapsi ymmärtää paremmin kuvailevia ilmauksia, kun taas kouluikäisestä ne voivat tuntua lapsellisilta selityksiltä. Ystävällinen ja järjestelmällinen toiminta auttaa lasta ja vanhempia luottamaan auttajaan, samoin vanhempien rauhallisuus ja luottamus tukee lasta. (Rasku ym. 1999, 234.) Lapset pelkäävät kipua ja hoitotoimenpiteitä. Lapselle on syytä kertoa rehellisesti, jos kipua saattaa mahdollisesti tuntua. Kipua ei saa liioitella eikä vähätellä. Kivun tunteminen on yksilöllistä, joten sen voimakkuudesta ei voi tehdä etukäteen ratkaisuja lapsen puolesta. Tärkeintä on, että lapsi tietää mitä aiotaan tehdä, missä vaiheessa hän voi tuntea kipua ja millaista se on. Lapselle annetaan ohjeet siitä, mitä hän saa tehdä, kun sattuu, ja mitä hän ei saa tehdä. (Rasku ym. 1999, ) Jos lapsi ei ollenkaan välitä siitä, mitä hoitotoimenpiteitä hänelle tehdään, hän on silloin yleensä hyvin heikkokuntoinen. Tällöin lapsi ei itke eikä vastustele, vaan hänen olemuksensa on apaattinen ja väsähtänyt. Vastusteleva lapsi ei silti välttämättä tarkoita vähäisempää vammaa, eikä rauhallinen lapsi, joka tottelee kuuliaisesti, ole ilman muuta vakavasti sairas. (Rasku ym. 1999, 236.)

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot