Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun hakemus laajakaistahankkeen 2. vaiheen rahoittamiseksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun hakemus laajakaistahankkeen 2. vaiheen rahoittamiseksi 6621/ /2014 Kh Kansallinen Laajakaista 2015-hankkeen Kouvolan osahankkeeseen operaat to rik si valittu Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu (Osuuskunta) on saa nut Kouvolan kaupunginvaltuuston takaukset , ja valokuituverkon rakentamista varten. Osuuskunnalla on pit kä aikais ta lainaa yhteensä euroa, josta Kouvolan vastuulla euroa. Muut takaajat ovat Iitin kunta ja Finnvera Oyj. Em. ta kauk set on annettu sellaisilla ehdoilla, että niihin ei sisälly ns. valtion tu kea. Osuuskunta hakee rahoitusta 2. rakennusvaiheen toteuttamiselle. En si si jaise na vaihtoehtona Osuuskunta esittää ns. väliyhtiömallia. Kou vo lan kaupun gin tulisi perustaa yhtiö, joka ottaa markkinoilta lainan. Kau pun ki ta kai si yhtiön lainan 100 %:sti ja perustettu yhtiö antaisi vas taa van lai nan Osuuskunnalle. Toissijaisena vaihtoehtona Osuuskunta hakee kaupungin suoraan myön tämää lainaa tai 100 %:n takausta lainalle. Tarvittava lainan pää oma on Kouvolan osalta euroa. Vakuutena/vastavakuutena toi mi si edelleen kiinnitys rakennettavaan valokuituverkkoon. Hakemuksen mukaisen rahoitustoimenpiteen voidaan katsoa kuuluvan kun nan toimialaan. Kunta itsekin voi olla laajakaistainfran rakentaja (Hämeen lin nan HAO ). Hankkeen tarkoituksena on huolehtia elin keino toi min nan yleisistä edellytyksistä sekä elinkeinorakenteen mo ni puo lis tami ses ta. Kouvolan kaupungin vastuulla on arvioida, sisältääkö toimenpide val tion tukea vai ei. Ilman komission hyväksyntää myönnetyt tuet ovat lait to mia, ja ne voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tukea saa neil ta yrityksiltä. EU:n ko mis sion antama, voimaan astunut yleinen ryh mä poikkeus ase tus (EU 651/2014) sallii tuen myöntämisen haja-asutusalueen infra struk tuu rin rakentamiseen. Koska hanke on jo saanut vies tin tä vi ras ton myön tä mää ja Kouvolan kaupungin osittain rahoittamaa avus tus ta, tuki saat taa tässä tapauksessa kasautua. Laajakaistahanketta hallinnoiva viestintävirasto tulkitsee kussakin ta paukses sa erikseen tuen rajat. Viestintävirasto on ilmoittanut avustusta kos kevis sa päätöksissään, ettei runkoverkkohankkeen 2. vaiheen jul ki nen rahoitus saa ylittää jo myönnettyä 66 %:n rajaa. Koko hankkeen kus tannus ar vios ta runkoverkon osuus on n. 70 %. Viestintäviraston mu kaan kaupunki voi myöntää hankkeeseen rahoituksen mutta ra hoi tus toi men pitee seen ei saa sisältyä ns. julkista tukea. Mikäli hanke saa tukea si säl tä vää rahoitusta, viestintävirasto voi vähentää myöntämäänsä avus tus ta

2 maksatusvaiheessa. Viestintävirasto on tulkinnut valtiontukisäädöksiä muutamissa ta pauk sis sa. Se on hyväksynyt ns. väliyhtiömallilla myönnetyn lainan, mikäli kor ko on vastannut EU:n ohjeiden mukaista ns. tuetonta tasoa. Finn ve ra on soveltanut näissä lainoissa vähintään 5,24 %:n korkotasoa. Viestintävirasto on antanut Osuuskunnalle lausunnon, jon ka mukaan, jos Osuuskunnalle kunnan tai sen omistama yhtiön myön tä mä laina täyttää markkinaehtoisuuden edellytykset, voi Vies tin tä vi ras to val tiontu ki pää tök ses sään katsoa, että laina ei vaikuta myön net tä vä nä ole van valtiontuen enimmäismäärään. Lainan markkinaehtoisuus tar koit taa koron määrittelemistä yrityksen luottoluokituksen perusteella se kä riittävää vakuutta. Minimissään korko voisi olla lähellä em. Finn ve ran ta soa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kouvolan kaupunki voisi rahoittaa han ket ta lainan tai takauksen muodossa, mutta ehdot tulisi asettaa si ten, ettei rahoitustoimenpide sisällä tukea. Osuuskunta puolestaan on ha ke nut 100 %:n takausta ehdoilla, mikä tarkoittaa julkista tukea. Lai nan osalta Osuuskunta ei ole hakemuksessaan ottanut kantaa lainan kor koon. Vastavakuudeksi Osuuskunnan tulisi antaa kiinnitys ra ken net ta vaan valokuituverkkoon. Osuuskunta on esittänyt konsulttiyrityksen laatiman selvityksen ta lou del lises ta tilanteestaan ja laskelmat lainan takaisinmaksukyvystään. Osuus kunta ei ole esittänyt tilintarkastajan, pankin tai luottolaitoksen lau sun toa tai selvitystä ta lou del li ses ta tilanteestaan. Osuuskunta ja kon sult ti yh tiö ovat tehneet ra hoi tus las kel mat sen mukaan, että 50 % ra ken net ta van verkon alueella ole vis ta vakituisista talouksista liittyy verkkoon. Laajakaistahankkeen rahoittamiseen sisältyy merkittävä taloudellinen ris ki. Osuuskunnan esittämät selvitykset hankkeen II-vaiheen liit ty mä myyn nis tä perustuvat I-vai heen toteutuneeseen myyntiin. Kyläkuidun lai no jen ta kai sinmak su ky ky on riippuvainen siitä, miten paljon liittyjiä hank kees sa saadaan se kä ennen kaikkea liittyjien pitkäaikaisesta si tou tu mi ses ta kyläkuidun käyt tä jik si. Se, että liittymä on otettu esim. tontin ra jal le ei vielä takaa säännöl lis tä ja pitkäaikaista tulovirtaa, joka viime kä des sä takaa hank keen onnistumisen. Valmiita so pi muk sia/si toumuk sia ei riittävissä mää rin ole pystytty osoittamaan. Hankkeeseen sisältyy myös teknologiariski. Langattomien yhteyksien ke hittyes sä on mahdollista, että valokuituyhteys ei enää maa seu dul la kaan ole kilpailukykyinen ratkaisu. Osuuskunta on hakenut myös Jaalan, Elimäen ja Valkealan ke hit tä mis säätiöl tä tukea hankkeeseen joko takauksen tai muun rahoituksen muo dos sa. JEV-säätiö ei ole takausta myöntänyt vedoten omien sään tö jen sä rajoituksiin. Säätiö on avustanut hanketta apu ra hal la oman toiminta-alueensa osalta. JEV-säätiön sääntöjä on viime vuonna kaupunginhallituksen teke män esityksen mukaisesti muutettu niin, että kaupungilla ei ole enää säätiössä mitään määräysvaltaa, mikä tarkoittaa sitä, että säätiön myön tä-

3 mää tukea ei enää lueta valtion tueksi. Osuuskunnan mukaan hankkeen kariutuminen tässä vaiheessa tar koit tai si mm. sitä, että - yli 3 M :n valtion tuet jäisivät saamatta tietoliikenneverkon ke hit tä mi seen tällä alueella - verkko jää torsoksi, mikä eriarvoistaa kuntalaisia - verkon toimintaedellytykset keskeneräisessä rakenteessa on haas ta vat, kun on kolme fyysisesti erillistä verkkoa ylläpidettävänä - verkolla ei ole ylläpitoedellytyksiä ja jo myönnetyt kunnan takaukset rea lisoi tu vat - vaiheen II toteutusta on jo otettu huomioon vaiheen I rakentamisessa Yhteenveto: Juridisesti tai taloudellisen riskin kannalta ei ole merkitystä sillä, ra hoit taa ko hanketta kaupunki vai kaupungin omistama ns. väliyhtiö. Osuuskunnalle voidaan myöntää sen hakema enintään eu ron laina, jos lainan korko on markkinaehtoinen eli tämän hetken tiedon mukaan vähintään noin 5,2 %. Lainan vakuutena olisi lainoitettava va lo kui tuverk ko. Myöntämällä lainan kaupunki ottaa huomattavan ta lou del li sen riskin. Osuuskunnan hakema takaus ei täytä valtiontukisäännösten ehtoja. Lisätietoja: Kaupunginlakimies Päivi Sandås, puh , paivi.sandas(a)kouvola.fi ja kehittämisjohtaja Sirkka Kettunen, puh , sirkka.kettunen(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulle ei myönnetä valtiontukisäännöksistä ja kaupungille aiheutuvasta taloudellisesta riskistä johtuen sen ha ke maa lainaa eikä takausta Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Osuuskunnalta edel ly te tään tarkempia laskelmia osuuskunnan tailanteesta. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Kh Talous- ja rahoitusjohtajan lausunto:

4 "Kouvolan kaupunki on teettänyt Inspira Oy:llä laajakaistahankkeen ta loudel li sen tarkastelun, joka pitää sisällään hankkeen II vaiheen ris ki ana lyy sin. Teetetyt selvitykset perustuvat kuitenkin tiettyihin olet ta muk siin laajakaistaverkon rakentamisen II vaiheen onnistumisesta. Ta lous ana lyy sin tulee perustua tämän kaltaisessa infra -hankkeessa itse hank keen taloudelliseen analyysiin, eikä niinkään osuuskunnan eli osuus kun nan taloudelliseen nykytila-analyysiin. Rakentamishankkeen eri osat ovat vahvasti toisiinsa kytköksissä ja rakentamisen edetessä ja liit ty jä mää rän lisääntyessä pystytään hyödyntämään hankkeen skaa la etu ja eli jakamaan toiminnan kiinteitä kustannuksia laajemmalle liit ty jä jou kol le. Samalla tavalla tulee ottaa huomioon, että tämän kaltaisen hank keen tulovirta muodostuu pääosin vasta verkon ollessa rakennettu. Inspiran talousanalyysin mukaisesti hanketta voidaan pitää ta lou del li ses ti kannattavana, mikäli noin 50 % vakituisista talouksista ja 5 % va paa-ajan asunnoista liittyy valokuituverkon piiriin. Tämä tarkoittaa va ki tui sen asutuksen osalta liittymää ja vapaa-ajan asutuksen osalta 99 liittymää. Tämä vaikuttaisi hankkeen I-vaiheen osalta mahdolliselta. I-vaihees sa liittyjiä oli yhteensä 57 % kaikista vakituisista talouksista ja yri tyksis tä. Laajakaistahankkeeseen sisältyy myös muita merkittäviä riskejä: Hankkeeseen sovellettava korkotaso nousee suunnitellusta. Laskenta perus tuu 4,53 korkoprosenttiin. Taloudellisessa mallinnuksessa kor ko ta son nousu yli 11%:iin vaarantaisi hankkeen taloudellisen kan nat ta vuu den. Liittymämyyntiin sisältyy hankkeen merkittävin riski. Mikäli liittymämyynti jää alle 72%:in suunnitellusta vaiheessa 2, hankkeen taloudellinen ta sa paino vaarantuu. Liittymämyyntiä voi vaikeuttaa mo bii li laa ja kais tayh te yk si en kasvava markkinointi. Myydyt liittymät voivat jäädä joltain osin passiivisiksi, eivätkä tuottaisi näin ollen liikevaihtoa rakentamisvaiheen jälkeen. Riskinä on myös se, että liittymien keskihinta nousee suunniteltua pi dempien liittymäverkkojen seurauksena tai rahoitus ei järjesty suun ni tel lul la tavalla. Riskeistä huolimatta hanke näyttäisi ennustelukujen ja Inspiran te ke män selvityksen pohjalta toteuttamiskelpoiselta. Mikäli kaupunki ei läh de lainoittamaan hankkeen II-vaihetta on syytä olettaa, että ra ken ta mi sen I-vaiheeseen annetut takaukset erääntyvät kaupungin mak set ta vak si, koska I-vaiheen liittyjämäärä ja tulovirta ei välttämättä riitä kat ta maan sen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia eli lainojen ly hen nyk siä ja hoitokuluja. Kaupungin myöntämän lainan koron määrityksessä tulee noudattaa Eu roopan unionin komission antamaa ohjeistusta markkinaehtoisen ko ron määrittämiseksi. Suomen valtion viitekorko on tällä hetkellä noin 0,53 % + riskilisä 2,2-4,0%. Kymijoen Kyläkuitu on ollut toiminnassa 4 vuot ta, joten uuden yrityksen tulkintaa ei voida soveltaa (riskilisä 4,0%). Ky mi joen Kyläkuitu on saanut vuonna 2013 Finnveralta takauksen, joka on ollut 3,8

5 % provisiolla, eli se on vastannut Työ- ja elin kei no mi nis te riön ohjeen mukaista luottoluokitusta BB-B+. Tavanomaisilla vakuuksilla luo ki tus ta BB vastaa TEM:n ohjeiden mukainen riskilisä 2,2 % ja B luo ki tus ta vastaava riskilisä 4,0 %. Kymijoen Kyläkuidun maksuvalmius ja lai no jen hoitokyky on tehdyn mallinnuksen mukaan hyvällä tasolla, joten oli si perusteltua käyttää yrityksen luottoluokituksena BB, koska kui ten kin kuituverkon vakuusarvo on mahdollisesti tavanomaista heikompi ja näin ollen on perustellumpaa käyttää heikompaa luottoluokitusta BB vas taa vaa riskilisää eli 4,0%. Näin ollen kaupungin myöntämän lainan ko rok si tulisi 4,53 prosenttia." Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa Il ta kou lus sa esitellyt osuuskunnan ja Inspira Oy:n aineistot ovat oheis ma te ri aa li na nrot 1 ja 2. Iltakoulussa oli esillä ajatus, mikäli kaupungin päätös on myönteinen, paikan varaamisesta kaupungin edustajalle osuuskunnan hall li tuk ses sa. Osuuskunnan edustajat suhtautuivat tähän myönteisesti. Vaihe II ulottuu myös Iitin alueelle. Iitti ei ole vielä käsitellyt osuus kun nan hakemusta. Iitin kunnan päätöksellä ei ole vaikutusta hankkeen to teu tu miseen Kouvolan kaupungin alueella. Valmistelussa on päädytty esittämään osuuskunnalle enintään euron lainaa, jonka laina-aika on 10 vuotta ja korko 4,53 %. Lai nan vakuutena on II vaiheen Kouvolan alueelle rakennettava va lo kui tu verk ko, jonka rakentamisen kustannusarvio on (alv 0) si säl täen maanrakennustyöt ja aktiivilaitteet. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää antolainojen myön tä mises tä ja niiden ehdoista valtuuston talousarviossa asettamissa ra jois sa. Koska kuluvan vuoden talousarviossa ei ole osoitettu tar koi tuk seen määrärahaa, on asia tältä osin vietävä valtuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja: Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, puh , tuukka.forsell(a)kouvola.fi ja hallintojohtaja Jari Niemelä, puh , jari.niemela(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulle myönnetään valokuituverkon II vai heen toteuttamista varten enintään euron laina, jonka lai na-ai ka on 10 vuotta ja korko 4,53 % ja jonka vakuutena on II vaiheen Kou vo lan alueelle sijoittuva valokuituverkko. Lainan myöntämisen ehtona on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy tar vit tavan talousarviomuutoksen. Laina on nostettavissa osissa sitä mukaa, kun osuuskunta on saanut eri alueilla myytyä tavoitteen mukaisen liittymämäärän (50 % vakituisista asukkaista ja yrityksistä ja 5 % vapaa-ajan asukkaista). Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

6 Kaupunginvaltuusto myöntää lainan antamiseksi tarvittavan mää rä ra han euroa Kymijoen Kyläkuidun hankkeen rahoittamiseksi. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kv Kaupunginhallituksen iltakoulussa esitellyt osuuskunnan ja In spira Oy:n aineistot ovat oheismateriaalina nrot 1 ja 2. Kaupunginhallituksen ehdotus: Kaupunginvaltuusto myöntää lainan antamiseksi tarvittavan mää rä ra han euroa Kymijoen Kyläkuidun hankkeen rahoittamiseksi. Asian käsittely Puheenvuoron käyttivät valtuutetut Kaisa Spies ja Kari Soininen. Vas tauspu heen vuo ron käytti kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto myönsi yksimielisesti lainan antamiseksi tarvittavan mää rä ra han euroa Kymijoen Kyläkuidun hankkeen ra hoit ta misek si.