KARJALAN SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARJALAN SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ"

Transkriptio

1 1 KARJALAN SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ Esitelmä Turun IFUSCOssa huhtikuussa 1997 Tekijä: Kimmo Laine

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA LÄHTEET 2. SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ KARJALAN PUHUMA-ALUEELLA PITÄJIT- TÄIN 3. YKSITTÄISTEN SANOJEN AIHEPIIREISTÄ JA LAINAUTUMISYHTEYKSISTÄ LUETTELO ASETELMISTA Asetelma 1: Lainatapausten varmuusaste Asetelma 2: Karjalan suomalaislainat pitäjittäin

3 3 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA LÄHTEET Itämerensuomalaisten kielten praktikum-työni tarkoituksena oli selvittää professori Seppo Suhosen artikkelissa Karjala-aunuksen Suomesta kulkeutuneista sanoista käsiteltyjen lainasanojen levikki karjalan kielessä. Aineiston laajuus oli 96 vartaloa sekä lukuisa joukko johdoksia. Mukana oli paljon murresanoja. Koetin kytkeä suomesta karjalaan tapahtuneen sanojen lainautumiskehityksen historialliseen kontekstiinsa. Yhtenä lähteenä käyttämiini Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Karjalan kielen kokoelmiin kuuluu kaikkiaan sanalippua (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 12), joista suurin osa on Karjalan kielen sanakirjan toimituksesta saamani tiedon mukaan kerätty livvinmurteiselta alueelta. Vähiten aineistoa on kuulemma vienalaismurteiden ja eteläkarjalan väliseltä siirtymävyöhykkeeltä. Seuraavassa näette tutkimieni lainatapausten varmuusasteen Suomen kielen etymologisen sanakirjan pohjalta laskettuna. Asetelma 1: Lainatapausten varmuusaste Varmuusaste Sanoja varmoja suomalaislainoja 47 osaksi suomalaislainoja 1 luultavasti suomalaislainoja 11 mahdollisesti suomalaislainoja 14?suomalaislainoja 22 YHTEENSÄ SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ KARJALAN PUHUMA-ALUEELLA PITÄJITTÄIN Näin suomalaislainat jakautuvat pitäjittäin karjalan puhuma-alueella. Asetelma 2: Karjalan suomalaislainat pitäjittäin Pitäjä Suomalaislainoja Suojärvi (Suj) Uhtua (Uh) Vuokkiniemi (Vn) Korpiselkä (K) Suistamo (Sm) Salmi (S) Säämäjärvi (Säj) Vitele (V) 7-8 Kiestinki (Kst) 6-10 Petsamon kiestinkiläismurre (KstP) 6-10 Kontokki (Kt) 4-11 Repola (R) 4-5 Rukajärvi (Rj) 3-8

4 4 Ilomantsi (Il) 3-7 Pistojärvi (Ptj) 3-6 Impilahti (Im) 3-5 Njekkula (Nj) 2-5 Jyskyjärvi (J) 2 Riipuškala (Ri) 1-4 Hietajärvi (Hj) 1-3 Tunkua (Tk) 1-2 Tver 0-2 Oulanka (O) 0-1 Tulemajärvi (Tj) 0-1 Naapurikielten kesken toki tapahtuu molemminpuolista sanojen lainautumista jo pelkästään maantieteellisen läheisyyden vuoksi, mutta suomen ja karjalan tapauksessakin on tämän rauhallisen rinnakkaiselon lisäksi osoitettavissa useita historiallisia seikkoja, jotka ovat saattaneet voimistaa lainautumiskehitystä. Paljon suomalaislainoja esiintyy rajakarjalaisissa sekä rajan molemmin puolin puhutuissa livviläismurteissa. Salmin 1 kihlakunnassa, joka muun Käkisalmen läänin mukana liitettiin Stolbovan rauhassa (1617) Ruotsiin, asui tuosta tapahtumasta lähtien ortodoksikarjalaisen enemmistön ohella myös luterilais-suomalaista väestöä on aina siihen asti, kun Suomi Moskovan rauhassa (1940) luovutti seudun Neuvostoliitolle. Suomenkielisiä oli varsinkin Impilahdella ja Soanlahdella. Etenkin tämän vuosisadan alusta alkaen karjalan- ja suomenkieliset solmivat keskenään paljon seka-avioliittoja. Ortodoksien solmimista avioliitoista oli 1930-luvun alkuun mennessä jo n. 40% seka-avioliittoja. Myös Aunuksen kuvernementissa oli 1830-luvulta alkaen jonkin verran suomalaisväestöä. Korkeimmillaan vuonna 1917 sen lukumäärä oli 3000 henkeä. Suomalaissiirtolaiset asuivat samoissa kylissä karjalaisten kanssa. Omia kyliä heillä ei ollut kahden-kolmen perheen lohkotiloja lukuun ottamatta. Uudet tulokkaat olivat huomattavasti lukutaitoisempaa väkeä kuin karjalaiset tai venäläiset. Maaseudulla asuvat taisivat myös karjalaa. Maalla asui yhtä vuotiasta naista kohden puolitoista miestä. Suurin osa suomalaisista eli etnisen ryhmän sisäisessä avioliitossa, mutta sukupuolten epäsuhta johti myös 2 seka-avioliittoihin karjalaisten ja venäläisten kanssa.(birin 1992: 157, 159) Tilanne lienee siis ollut monessa suhteessa hyvin suotuisa sanojen lainautumiselle suomesta karjalaan. 1 Salmin kihlakuntaan kuuluivat vuosisadan vaihteessa Suojärven, Suistamon, Salmin, Korpiselän, Impilahden ja Soanlahden kunnat. (vrt. Hämynen 1993, s. 41) Suistamo, Korpiselän itäosa sekä Suojärvi kunnan eteläosaa lukuun ottamatta kuuluivat Raja-Karjalan sekamurteiden alueeseen. Suojärven eteläosassa, Impilahdella ja Salmissa puhuttiin livviläismurteita. (Leskinen 1992, s ; Virtaranta 1990 s. 290) Karkeasti sanoen ennen talvisotaa Impilahden läntisissä kylissä puhuttiin suomea, itäisissä karjalaa. Kielimuotojen raja oli kuitenkin hyvin loiva. Impilahden murre oli suomen ja karjalan välinen törmäysmurre. (Punttila 1992, s. 6-7) On syytä huomata, että Birin lukee suomalaisiin myös ortodokseja (11,6%). Hän mainitsee, että seka-avioliitoissa 2 luterilainen usein kääntyi ortodoksiksi, mutta myös, että luterilaisia oli enemmän kaupungeissa, ortodokseja taas maalla. Jälkimmäinen lausahdus viittaa siihen, että suomalaisiin on luettu myös ortodoksisia rajakarjalaisia, joita rajapitäjissä asui naimakauppojen tuloksena suhteellisen runsaasti. Myöhempänä tarkemmin.

5 Korpiselkään ja Suistamolle lainasanoja tuli toki jo sen vuoksi, että ne sijaitsivat suomenkielisten alueiden rajanaapureina ja siksi että Suistamolla oli myös luterilaista väestöä. Siellä sen osuus kokonaisväestöstä kasvoi luvulla voimakkaasti, niin että luterilaisia ennen talvisotaa oli jo noin 30% kunnan väestöstä.(hämynen 1993, s. 238, 240) Ihmetystäni herättää, että SKES mainitsee Ilomantsista vain 3-7 suomalaislainaa, vaikka sielläkin samassa pitäjässä asui myös luterilaisia. Tämän selittänee se, että Ilomantsista on kerätty 3 vain n sanalippua, kun Korpiselästä niitä on suunnilleen 6200 ja Suistamolta n Suojärven tapauksessa on huomattava, että E.V.Ahtian sieltä keräämien sanalippujen määrä ( kpl) on poikkeuksellisen huomattava. Tämä kasvattaa myös lainasanojen lukumäärää. Suojärvi sinänsä oli 1920-luvulle saakka lähes täysin karjalankielinen pitäjä (Väestösuhteista katso tarkemmin Saloheimo 1977: 18), mutta luterilaisen metsätyöväestön muutto Salmin kihlakuntaan 1920-luvulta alkaen oli voimakkainta juuri Suojärvellä niin, että v jo kolmannes kunnan asukkaista kuului tähän väestöryhmään. Tämä saattaa näkyä Ahtian luvun muistiinpanoissa. Salmilla lainasanojen suuren määrän selittää siellä asuneiden luterilaisten suuri määrä. Heitä oli v Impilahden seurakunnan kirjoissa jo n henkeä. (Hämynen 1993: 54) Salmin luterilaiset olivat alueellaan selvänä vähemmistönä, ja niin seka-avioliittojenkin osuus oli vuosina niin korkea kuin kolmannes kaikista heidän solmimistaan avioliitoista. (Hämynen 1995: 59) Tämä oli varmaan omiaan kasvattamaan suomalaisten lainasanojen määrää paikallisessa livviläismurteessa. 5 Salmin kihlakunnasta oltiin tiiviissä yhteydessä Aunuksen kuvernementtiin. Suomalaislainoja lieneekin kulkeutunut myös Suomen-puolisten karjalaisten välittäminä. Esimerkkinä runsaasta muutosta rajan yli voi mainita, että vuonna henkeä eli 14% Salmin kihlakunnan koko väestöstä muutti Venäjälle. Suojärvelle ja Salmiin haettiin myös paljon morsiamia Aunuksen puolelta. Säilyneiden katkelmallisten lähteiden mukaan vielä suurempi määrä rajakarjalaisia vietiin kotivävyksi tai miniäksi Aunukseen. Itänaapurin puolella rajaa suomalaislainoja esiintyy Säämäjärvellä, Vitelessä, Riipuškalassa ja Njekkulassa. Säämäjärvelle ne lienevät kulkeutuneet suojärveläiskontaktien mukana. Tähän pitäjään kuuluneessa Veškelyksen seurakunnassa vieläpä asui v suojärveläistä, 165 miestä ja 24 naista. Kaikille syntyi 3-10 lasta, joten sukulaisuussuhteet rajan yli muodostuivat kiinteiksi. Säämäjärven tapauksessa ei tule kuitenkaan syyllistyä näköharhaan. E.V.Ahtiahan keräsi sieltä peräti sanalippua, mikä varmistaa muita pitäjiä suuremman lainamäärän pääsemisen tilastoihin. Viteleen suomalaislainat selittynevät vastaavasti salmilaiskontakteilla. Toinen seikka, joka Viteleen tapauksessa tulee huomata, on, että Rajakonnun kylä oli yksi niistä paikoista, joihin 1800-luvun lopussa muutti suomalaisia. (Birin 1992: 157) Tulemajärveltäkin on luultavasti yksi suomalaislaina. Sekä salmilaiset että suojärveläiset menivät naimisiin myös tulemajärveläisten kanssa ja Tapio Kaikki sanalippujen määrää koskevat tiedot tässä työssä on saatu laskemalla yhteen KKS I:ssä (1968: VIII-LXV) 1 mainitut eri kerääjien kustakin pitäjästä keräämien sanalippujen määrät. Vienalaismurteiden sekä niiden ja eteläkarjalan välisten siirtymämurteiden kuin myös tverinkarjalan osalta näin saaduilla luvuilla spekuloiminen on jätetty sikseen, koska KKS I:n painamisen jälkeen mm. Helmi ja Pertti Virtarannan keräämää materiaalia mainituilta alueilta on tullut paljon lisää.

6 6 Hämysen mukaan rajakarjalaisten avioliitot sitä paitsi kuvastavat työssäkäynnin suuntaa. Kysymys oli siis häitä laajamittaisemmista kontakteista. (Hämynen 1993: 61-63) Riipuškalan ja Njekkulan suomalaislainat selittynevät siten, että 1800-luvun lopussa Alavoiseen asettui suomalaissiirtolaisia. (Birin 1992: 157) Toinen lainasanakeskittymä on vienalaismurteiden alueella. Vienan nykyinen karjalaisasutus on sulattanut itseensä huomattavan määrän suomalaisperäistä väestöä. Omana aikanaan tärkeän kulttuurisillan Suomen ja Vienan Karjalan välille muodosti karjalainen laukkukauppa. Kielellistenkin vaikutteiden leviämiselle oli hyvät mahdollisuudet. (Korhonen - Keynäs 1988: 38). Suomalaislähtöisiksi todettujen sukujen määrä nousee Uhtuan, Vuokkiniemen ja Kontokin pitäjissä 1800-luvun jälkipuoliskolla ainakin 51:een (43,6%). Karjalais- ja suomalaisperäinen väestönosa olivat näihin aikoihin suunnilleen samansuuruisia. (Tarkemmin Pöllä 1995: 115, 117, , 160) Uhtualta lainasanatietoja on eniten. (Korhonen-Keynäs 1988: ) Tähän pitäjään kuuluneen Jyvälahden kylän suvuista yli kolmannes oli viime vuosisadan lopulla pohjalaista alkujuurta.vuokkiniemeltä suomalaisia lainasanatietoja on toiseksi eniten. Suomalaisen väestön voidaan todeta muodostaneen 1800-luvun jälkipuoliskolla enemmistön Vuokkiniemen ja Latvajärven kylien asukkaista. (Pöllä 1995: 160) Sparren mukaan Vuokkiniemen naisilla oli arkivaatteina juovikkaita ja ruudullisia puuvillaisia hameita ja röijyjä, kuten Suomessa. Tähän yhteyteen voi liittyä mm. Uhtualta tavattu lainasana tüüli. Silti naiset säilyttivät miehiä sitkeämmin vanhat käytänteet, pukeutumistavan ja kielen. Vienalaislapsi saattoi oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomea vaikkapa laukkureiden mukana kulkeutuneista sanomalehdistä. Kivijärvellä suomenlukutaito oli poikkeuksellisen yleistä, sillä lähes kaikkien vuoden 1850 jälkeen syntyneiden kivijärveläisten kerrottiin noin sata vuotta sitten osanneen lukea suomea. (Korhonen-Keynäs 1988: 56-59, ) Vuonna 1906 perustettu Vienan Karjalaisten Liitto jopa järjesti nuorisolle mahdollisuuden opiskella suomalaisissa kansanopistoissa. Perustettiin suomalaisia kouluja ja kirjastoja sekä esitettiin suomalaisia näytelmiä luvulta alkaen. Tällaiset seikat olivat tietysti omiaan levittämään suomalaisia lainasanoja.venäjän valtiovalta tosin lakkautti pian kirjastot ja koulut sekä v Vienan Karjalaisten liiton. (Korhonen-Keynäs 1988: ; Sihvo 1994: 274) Kontokin ja Suomen-puoleisen Kuivajärven vienalaiskylän suomalaislainojen vähyys hämmästyttää. Pistojärven osalta lainojen vähyys tuntuu luonnollisemmalta, koska tiedot suomalaisista alueella ovat sirpaleisia. Seudulla on ollut kai tärkeämpää saamelainen vaikutus (Tarkemmin Pöllä 1995: , 165). Suomalaislainojenkin joukossa tavataan porotermi tupla:tuplat! Pistojärven kaltainen on tilanne Pohjois-Vienan Oulangassa. Neljästätoista taustaltaan tunnetusta suvusta vain kolme on suomalaislähtöisiä. Tämä käy yksiin sen kanssa, että suomalaiset lainat puuttuvat pitäjästä ehkä kokonaan. Saamelainen vaikutus (tarkemmin Pöllä 1995: 202) on myös tällä seudulla huomattava. Ainut mahdollinen suomalaislaina, n uppo, merkitsee sarvetonta poroa! Kiestingistä tavattujen suomalaislainojen määrä näyttää suhteettoman pieneltä. Seudulta mainitaan nimittäin suomalaissukuja jo 1700-luvulla. Pitäjän talo- sekä väkiluvun kasvu puolitoistakertaiseksi vuosien 1838 ja 1859 välisenä aikana taas on saattanut johtua

7 7 Kuusamosta tulleista muuttajista. Suomalaissuvut keskittyvät pitäjän eteläosaan. Petsamon kiestinkiläismurteeseen suomalaislainoja on kulkeutunut kai lähinnä Muurmannin rannikon luterilaisilta. Niitä on saman verran kuin Kiestingissä, mutta vain kaksi, on n i ja triiviet tilkkeet, on yhteisiä. Suomalaislainojen vähyys vienan- ja eteläkarjalan välisellä siirtymävyöhykkeellä johtuu varmaan kerättyjen sanalippujen vähäisestä määrästä. Käsitelty nimiaines oikeuttaa Matti Pöllän mukaan silti tekemään johtopäätöksen, että Vienan Kemijoen ylä- ja keskijuoksun varren sekä Nuokkijärven seudun kylissä asui luvulla karjalaissukujen ohella ainakin joitakin Suomen puolelta saapuneita sukuja.(pöllä 1995: 168, 172, 182) Vaikka eteläkarjalaisten ja livviläismurteiden alueet eivät olleet laukkukaupan kannalta yhtä keskeisiä kuin Viena, Repolasta ja Porajärveltäkin käytiin jonkin verran Suomessa laukkukaupalla. Eteläkarjalaisten murteiden alueelta lähti kierrolle myös rinkelikauppiaita. (Korhonen - Keynäs 1988: 6,62) Repolan pitäjä kuului suurelta osin Vuoksen vesistöön, joten sieltä oltiin tukinuittojen muodossa tiiviissä yhteydessä Suomeen. (Könönen 1971: ) Myös porajärveläisillä oli kiinteät yhteydet rajan yli. Näissä yhteyksissä lienevät Repolaan lainautuneet sieltä tavattavat suomalaislainat. Niiden vähyys sekä suomalaislainojen puuttuminen Porajärveltä tyystin selittynee alueelta kerättyjen sanalippujen vähäisyydellä (Repolasta n ja Porajärveltä n. 1600). Rukajärveltäkin tavataan joitakin suomalaislainoja. Aivan sen rajalla sijaitsevan Paanajärven Nokeuksen kylän, joka perustettiin viimeistään vuonna 1679 ja jonka murre kuuluu eteläkarjalaan, tuolloin Repolan hallintopitäjään kuuluneen osan ensimmäiset asukkaat näyttävät olleen Suomen puolelta tulleita siirtolaisia. (Pöllä 1995: ; Virtaranta 1967: 8) Eteläkarjalaisten murteiden alueeseen kuuluvasta Tunkuan pitäjästä tavataan niin ikään pari suomalaislainaa. Suomalaisasutuksesta ei seudulta ole tietoja. (tarkemmin Pöllä 1995: 41-64) 3. YKSITTÄISTEN SANOJEN AIHEPIIREISTÄ JA LAINAUTUMISYHTEYKSISTÄ On selvää, että sellaiset tekniset termit kuin riimortti ja sähkö ovat nuoria, aikaisintaan 1800-luvulla lainautuneita, sanoja. Toisaalta mahdollisesti tverinkarjalassa esiintyvät sanat onni ja rakkahuš voivat olla viimeistään

8 luvulla suomesta karjalaan lainautuneita. Sekä Kiestingissä että Petsamon kiestinkiläismurteessa esiintyvät sanat riiviet sekä tamppu korvo voivat olla lainautuneet suomesta karjalaan ennen 1870-lukua, jolloin kiestinkiläisiä siirtyi Petsamoon (KKS I 1968: LVIII). Nämä sanat ovat toki voineet lainautua kahteen murteeseen erikseenkin. Aikaisemmin mainitsin, että Vuokkiniemen Kivijärvelle perustettiin suomalainen kyläkoulu. Salmin kihlakunnassa suomalaisia kansakouluja oli v Niissä oli yhteensä 1967 oppilasta. (Hämynen 1995: 82, taulukko 5) Tähän yhteyteen voi liittyä lainasana oppi ja sen verbijohdos oppie. Sanaa tavataan mm. Vuokkiniemellä, Korpiselässä ja Suojärvellä. Salmin kihlakunnassa toimi myös suomenkielisiä ortodoksisia seurakuntakouluja (Jokinen 1977: 97, viite Hämysen 1995: 52), jotka saattoivat hyvin levittää kansan keskuuteen sellaisia uskonnolisia termejä kuin peäsiene (Suj), poasto (K, Sm, Suj) ja roamattu (Suj). Asiaan saattoi hyvin vaikuttaa myös Bruno Boxströmin johtaman Sortavalan evankelisen seuran toiminta (Hämynen 1995: 63). Pitäisin näitä sanoja nuorina lainoina. Rakentamiseen liittyviä sanoja lainojen joukossa on useita: rakentoa ja sen substantiivijohdos rakennus merkityksessä rakennus (mm. Hj, Kst, Kt, Suj, Uh, Vn), raput (mm. Kst, Vn, Suj), riiviet tilkkeet (mm. Kst, Uh), ruusata tehdä puuleikkauksia (Uh), ruutu merkityksessä ikkunalasi (K, Uh, S, Suj) sekä tuplalasi 2-kertainen ikkuna (K). Uhtuan Lamminpohjassa oli suomalaistyylisiä taloja ja Vuokkiniemen kylä oli suomalaiseen tapaan harvan rakennettu. Kaikkia näitä sanoja, paitsi viimeistä, tavataankin Uhtualla tai Vuokkiniemessä. ruusata-sanan kohdalla on merkillistä, että venäläisperäiselle puuleikkausten tekemiselle on otettu läntinen nimi. Sanan kotiutumista karjalaan on voinut edistää seuraava pitsiä yms. merkitsevä sanaperhe. KKS II: 393 kruušiva KKS II: 393 kruušivo pitsi. kruusivuo (Kt) kruuživuo (Rj) Suj: gruuživo (Sm, Suj) S: gruužavo ~ kruuživo (Im, Nj-Ri, S, Säj, Tj, V) vrt. KKS II: 390 kruševa pitsi. gruževat (Tk); KKS II: 393 kruušivoittoa varustaa pitseillä. gruuživoitti (Säj); KKS II: 393 kruušivokas possessiiviadjektiivi kruušivo. Säj: gruuživokaz (Säj, Nj-Ri); KKS II: 393 kruušivolentta kirjailtu nauha. kruusivolentta (Kt). Useista valokuvista voi huomata, että Salmin kihlakunnassa, jossa kaikkia näitä sanoja, paitsi sanaa riiviet, niin ikään tavataan, oli suomalaistyylisiäkin rakennuksia (kts. esim. Karjala - muistojen maa 1991). Kaupankäyntiin ja kulkuneuvoihin liittyviä sanoja esiintyy paljon vienalaismurteiden alueella, joka oli tärkeintä laukkukauppaseutua. Niitä ovat pärtö kaikenlainen tavara (Uh), rattahat (mm. Uh), rehelline (mm. Uh) ja suilu suomalaismallinen vene (Vn). Vienalaiset laukunkantajat keräsivät lumppuja. Sana rüüsü (Ptj, Uh, Vn) voi siis niin ikään liittyä laukkukauppaan. Kalastukseen liittyviä lainoja esiintyy Kiestingissä (troani kalanrasva ) sekä Petsamon kiestinkiläismurteessa (sulju kalan-, varsinkin turskan lima ) Varmaan myöskin näiltä alueilta on lähtenyt Jäämerelle kalastajia, murmanskeja, joista M.A.Castren kertoo, ja he ovat sitten tuoneet mukanaan Kiestinkiin sanan troani. Murmanskien joukossahan oli myös suomalaisia. (Juvelius 1934: 476) Petsamon kiestinkiläisille lainoja on luonnollisesti tullut seudun suomalaisasukkailta. Suistamolla maakaistaletta merkitsevä sana riegaleh on voitu lainata vaikkapa isojakotoimituksen yhteydessä. Isojako saatiin Suistamolla päätökseen vuonna Sen jälkeen vuoteen 1918 mennessä Suistamolle muodostettiin 699 uutta tilaa, joista

9 9 400 halkomalla, 266 lohkomalla ja 33 palstaamalla. (Hämynen 1993: 98, 106). Palstan karjalankieliseksi nimeksi sopisi mielestäni riegaleh. ruunun raakki (Im) merkitsee kutsunnoissa hylättyä. Myös sanat suini asevelvollisuuskutsunta (S, Sm, Suj) ja vahti (Nj, Sm, Suj, Säj, Uh, V) sopisivat sotilastermeiksi. Ne olisivat voineet lainautua Salmin kihlakuntaan laittomien asevelvollisuuskutsuntojen tai vuoden 1918 sodan yhteydessä. Itä-Karjalaan ne olisivat voineet kulkeutua heimosotien ( ) aikana. Sairauden nimi ripuli (mm. Im, K, S) on varmaan lainautunut seudulle suomalaisten lääkärien välityksellä. Impilahdella oli 1915 piirilääkärin lisäksi kunnanlääkäri ja Salmissa kunnanlääkäri. Korpiselän sairaita hoiti Värtsilän tehdaslääkäri. (Hämynen 1993: 78)

10 10 Êèììî Ëàéíå: Î ÐÀÑÏÐÎÑÒÐÀÍÅÍÈÈ ÔÈÍÑÊÈÕ ÇÀÈÌÑÒÂÎÂÀÍÍÛÕ ÑËΠ ÊÀÐÅËÜÑÊÎÌ ßÇÛÊÅ Â ìî ì äîêëàäå ÿ èçëàãàþ ðàñïðîñòðàíåíèå 96 ôèíñêèõ çàèìñòâîâàííûõ ñëîâ â êàðåëüñêîì ÿçûêå è èñòîðè åñêèå ïðè èíû åìó. Ýòè ñëîâà ïðîôåññîð Ñåïïî Ñóõîíåí äîëîæèë â ñâîåé ñòàòüå Karjalaaunuksen suomesta kulkeutuneista sanoista ( Î ôèíñêèõ çàèìñòâîâàííûõ ñëîâàõ â êàðåëüñêîì ÿçûêå ). Ìîè ñàìûå ãëàâíûå èñòî íèêè - Karjalan kielen sanakirja ( Ñëîâàðü êàðåëüñêîãî ÿçûêà ) è Êàðòîòåêà êàðåëüñêîãî ÿçûêà Íàó íî-èññëåäîâàòåëüñêîãî öåíòðà ÿçûêîâ Ôèíëÿíäèè. Ôèíñêèå çàèìñòâîâàííûå ñëîâû ñîñðåäîòî èâàþòñÿ â äâà îáëàñòÿõ: îáëàñòü ãðàíèöíî-êàðåëüñêîãî (íîìåð 4 íà êàðòå) è ëèââèêîâñêîãî (5) äèàëåêòà òàêæå è îáëàñòü ñåâåðíîêàðåëüñêîãî (1) äèàëåêòà. Çàèìñòâîâàíèÿ äåëÿòñÿ ñëåäóþùèì îáðàçîì â êàæäûé ãîâîð:ñóîÿðâè (íà êàðòå Suj) 26-39ôèíñêèõ çàèìñòâîâàíèé, Óõóò (Uh) 21-39, Âîêíàâîëîê (Vn)15-24, Êîðïèñåëêÿ (K) 15-22, Ñóéñòàìî (Sm) 12-25, Ñàëüìè (S) 11-22, Ñÿìîçåðî (Säj) 10-22, Âèäëèöà (V) 7-8, Êåñòåíüãà (Kst) 6-10, Êåñòåíüãñêèé ãîâîð â Ïå åíãå (KstP) 6-10, Êîíäîêà (Kt) 4-11, Ðåáîëû (R) 4-5, Ðóãîçåðî (Rj) 3-8, Èëîìàíòñè (Il) 3-7, Òèõòîçåðî (Ptj) 3-6, Èìïèëàõòè (Im) 3-5, Njekkula (Nj) 2-5, Þøêîçåðî (J) 2, Riipuškala (Ri) 1-4, Õèåòàÿðâè (Hj) 1-3, Òóíãóäà (Tk) 1-2, Òâåð (Tver) 0-2, Îëàíüãà (O) 0-1 è Tulemajärvi (Tj) 0-1.  Ñàëüìèéñêîì óåçäå æèë îò ìèðíîãî äîãîâîðà Ñòîëüáîâû (1617) äî ìèðíîâî äîãîâîðà Ìîñêâû (1940) âìåñòå ñ ïðàâîñëàâíûìè êàðåëèìè òîæå ëóòåðàíñêî-ôèíñêîå íàñåëåíèå. Òîãäà ýòà òåððèòîðèÿ áûëà ñîåäèí í ñ Ñâåäèåé. Ýòî ïî ìîåìó ïðè èíà ìåñòîðîæäåíèÿì ôèíñêèõ çàèìñòâîâàííûõ ñëîâ â òåððèòîðèè. Òîæå â Îëîíåöêîé ãóáåðíèè æèëè ôèííû, ïî òè îêîëî 3000 ëþäåé. Ñðåäè Ñàëüìèéñêîãî óåçäà è îáëàñòè ëèââèêîâñêîãî äèàëåêòà Ðîññèè áûëè òåñíûå ñîïðèêîñíîâåíèÿ ïîä çíàêîì ðàáîòû, ïîñòîÿííûé ýìèãðàöèè è áðàêîâ. Ýòè ôàêòîðû ðàçúÿñíÿþò ìåñòîðîæäåíèè ôèíñêèõ çàèìñòâîâàíèé â ëèââèêîâñêîì äèàëåêòå.  ñëó àå âîëîñòè Ñóîÿðâè íóæíî îñîçíàòü ñòàòèñòè åñêàÿ îøèáêà, êîòîðûé âûçûâàåòñÿ ýòîì, òî èñëî ñëîâ, êîòîðûå Ý.Â.Àõòèà òàì çàïèñàë ( ýêçåìïëàðîâ) - íåîáè íî âèäíîå. Ýòî ïîäíèìàåò è èñëî çàèìñòâîâàííûõ ñëîâ.  Ñÿìîçåðñêîì ïîãîñòå Ý.Â.Àõòèà çàïèñàë òàê ìíîãî êàê ñëîâ. Íàñòîÿùåå êàðåëüñêîå íàñåëåíèå Ðîññèéñêîé Ñåâåðíîé Êàðåëèè ñîåäèíÿë ñ ñâîåé âèäíàÿ ìàññà ôèííîâ.  ñâîåì âðåìåíè êàðåëüñêèå êîðîáåéíèêè áûëè âàæíûé êóëüòóðíûé ìîñò ñðåäè Ôèíëÿíäèè è Ðîññèéñêîé Ñåâåðíîé Êàðåëèè. Âîçìîæíîñòè äëÿ ðàñïðîñòðàðåíèÿ è ÿçû íûõ âëèÿíèé áûëè õîðîøèå. ßñíî, òî òàêèå òåõíè åñêèå òåðìèíû êàê riimortti ðåéñìàñ è sähkö ýëåêòðè åñòâî íîâûå çàèìñòâîâàíèÿ, çàèìñòâîâàëèñü íåò ðàíüøå åì â 19-îì âåêå. À âîçìîæíûå ôèíñêèå çàèìñòâîâàííûå ñëîâà â òâåðíîêàðåëüñêîì äèàëåêòå onni ñ àñòüå è rakkahuš ëþáà âîçìîæíî çàèìñòâîâàëèñü ðàíüøå åì â 17-îì âåêå èç ôèíñêîãî â êàðåëüñêèé ÿçûê. È â Êåñòåíüãñêîì âîëîñòå è â êåñòåíüãñêîì ãîâîðå Ïå åíãû èìåþòñÿ ñëîâà riiviet êîíîïàòêè è tamppu óøàò. Ýòè ñëîâà âîçìîæíî çàèìñòâîâàëèñü èç ôèíñêîãî â êàðåëüñêèé ÿçûê ðàíüøå åì â 70-ûõ ëåò 19-îãî âåêà, êîãäà ãðóïïà æèòåëåé Êåñòåíüãñêîãî âîëîñòà ïåðååõàëè â Ïå åíãó. Êîíå íî ýòè ñëîâî ìîãëè çàèìñòâîâàòüñÿ â ýòè äâà ãîâîðû îòäåëüíî. ß ïðîáîâàë âûÿíèòü óñëîâèÿ çàèìñòâîâàíèÿ ýòèõ ñëîâ. Íàïðèìåð èíòåðåñíî, òî ìíîãî ñëîâ, êîòîðûå ñëèâàþòñüÿ ñ òîðãîâëüåé, èìåþòñÿ â îáëàñòå ñåâåðíîêàðåëüñêîãî äèàëåêòà, êîòîðàÿ áûëà ñàìûé âàæíûé êðàé êîðîáåéíèêîâ. Ïðèìåðû òàêèõ ñëîâ pärtö ìàìîí, rattahat òåëåãà, rehelline åñòíûé, suilu ëîäêà â ôèíñêîì ñòèëå. Òîæå ñëîâà rüüsü òðÿïêà âîçìîæíî ñëèâàþò ñ êîðîáåéíèêàìè ïîòîìó, òî îíè ñîáèðàëè òðÿïü â Ôèíëÿíäèè.

11 11 LÄHDELUETTELO I ARKISTOLÄHTEET Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Karjalan kielen kokoelmat Pääkokoelma Juho Kujolan sanaliput tihvinän- ja valdainkarjalasta Juho Kujolan sanaliput tverinkarjalasta Helmi ja Pertti Virtarannan sanaliput tverinkarjalasta 1963, 1971, 1977, 1979 Uusi kokoelma II KIRJALLISUUS Birin, V. 1990: Aunuksen kuvernementin suomalaiset. Carelia 2/1992. Petroskoi. Hämynen, Tapio 1993: Liikkeellä leivän tähden - Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo Historiallisia tutkimuksia 170. Tampere. Hämynen, Tapio 1995: Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset - Kirkko- ja koulukysymys Raja- Karjalassa Joensuun yliopiston Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 17. Joensuu. Jokinen, V. 1977: Kreikkalaiskatoliset seurakuntakoulut Laatokan Karjalassa Ortodoksia 26. Helsinki. Juvelius, Einar W. 1934: Suomen kansan aikakirjat VII ( ). Helsinki : Karjala - muistojen maa, toim. Olavi Paavolainen. Porvoo : Karjalan kielen sanakirja, Ensimmäinen osa A-J, pt. Pertti Virtaranta. Lexica Societatis Fenno- Ugricae XVI,1. Helsinki. (KKS I.) : Karjalan kielen sanakirja, Toinen osa K, pt. Pertti Virtaranta. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI,2. Helsinki. (KKS II.) : Karjalan kielen sanakirja, Kolmas osa L-N, pt. Pertti Virtaranta. Lexica Societatis Fenno-Ugricae

12 12 XVI,3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25. Helsinki. (KKS III.) : Karjalan kielen sanakirja, Neljäs osa O-P, pt. Raija Koponen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI,4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25. Helsinki. (KKS IV.) : Karjalan kielen sanakirja, Viides osa R-S, pt. Raija Koponen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI,5. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25. Vammala. (KKS V.) Karjalan kielen sanakirja, V 1 (raha-roakata). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V1.) Karjalan kielen sanakirja, V 2 (roakattšu-röyttšövyö). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V2.) Karjalan kielen sanakirja, V 4 (sie-sof). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V4.) Karjalan kielen sanakirja, V 5 (soh-sun). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V5.) Karjalan kielen sanakirja, V 6 (suo-söyttä). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V6.) Kirkinen, Heikki 1994: Karjalan historia juurista Uudenkaupungin rauhaan. Teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Heikki Kirkinen - Pekka Nevalainen - Hannes Sihvo. Porvoo. Korhonen - Keynäs 1988: Halpa hinta - pitkä mitta. SKS:n toimituksia 491. Rauma. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Esite. Kuujo, Erkki 1963: Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana. Joensuu. Könönen, Terho A. 1971: Penttilän saha vuotta. Joensuu. Laine, Antti: Suomalaiset Karjalassa - asialla on monta ilmettä. Painamaton, saatu tekijältä. Leskinen, Eino 1956: Itäkarjalaismurteiden näytteitä. Helsinki. Leskinen, Heikki 1992: Karjalan kielikartasto 1 - Idän ja lännen sanastoeroja. Jyväskylän yliopiston Suomen

13 13 kielen laitoksen julkaisuja 35. Jyväskylä. Punttila, Matti 1992: Impilahden karjalaa. Castrenianumin toimitteita 41. Helsinki. Pöllä, Matti 1995: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset luvulla. SKS:n toimituksia 635. Tampere. Pöllä, Matti 1988: Vienan Karjalan oloista nuoremmalla rautakaudella. Punalippu 10/1988. Petroskoi. Saloheimo, Veijo 1977: Asutuksen kasvun rajat - Taloluvun kehitys ja sen tekijöitä Laatokan-Karjalassa Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 27. Joensuu. Sihvo, Hannes 1994: Vanhasta Suomesta autonomian ajan Karjalaan, teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Heikki Kirkinen - Pekka Nevalainen - Hannes Sihvo. Porvoo. Suhonen, Seppo 1978: Karjala-aunuksen suomesta kulkeutuneista sanoista. Teoksessa Lännen maita ja Karjalan kyliä. Kalevalaseuran vuosikirja 58. Helsinki : Suomen kielen etymologinen sanakirja I, toim. Y.H.Toivonen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,1. Helsinki. (=SKES I.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja II, toim. Y.H.Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,2. Helsinki. (=SKES II.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja III, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,3. Helsinki. (=SKES III.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja IV, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,4. Helsinki. (=SKES IV.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja V, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,5. Helsinki. (=SKES V.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja VI, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,6. Helsinki. (=SKES VI.)

14 14 Virtaranta, Pertti 1990: Kulttuurikuvia Karjalasta - Ihmisiä ja elämänkohtaloita rajantakaisessa Karjalassa. Jyväskylä. Virtaranta, Pertti 1967: Lähisukukielten lukemisto. Helsinki. LYHENTEET 1. Kieliopin käsitteistä adj. = adjektiivi, adv. = adverbi, akk. = akkusatiivi, obl.-sij. = obliikvisijoissa, pass. v. = passiivinen verbi(johdos), poss.a. = possessiiviadjektiivi, postp. = postpositio, prep. = prepositio, subst. = substantiivi, t. = tai, yksipers. = yksipersoonainen 2. Kielistä aun. = aunus, livvi, baltt. = balttilainen, esigerm. = esigermaani, germ. = germaaninen, k.-germ. = kantagermaani, karj. = karjala, varsinaiskarjala, karj.-aun. = karjala-aunus, karje = (Venäjän) eteläkarjala, karjv = vienankarjala, kas. = keskialasaksa, lat. = latina, mmr. = myöhempi muinaisruotsi, mn. = muinaisnorja, murt. = murteessa / murteissa, nn. = nykynorja, nr. = nykyruotsi, ruots. = ruotsi, suom. = suomi, vur. = vanha uusruotsi 3. Paikannimistä Il = Ilomantsi, Im = Impilahti, J = Jyskyjärvi, K, Ks = Korpiselkä, Kst = Kiestinki, KstP = Petsamon kiestinkiläismurre, Kt = Kontokki, Ktj = Kotkatjärvi, Ktp = Kontupohja, Mj = Munjärvi, Ms = Mäntyselkä, Mœh = Moiœeha, Nj = Njekkula, O = Oulanka, Pa = Paatene, Phj = Pyhäjärvi, Pnj = Paanajärvi, Prj = Porajärvi, Ptj = Pistojärvi, R = Repola, Ri = Riipuškala, Rj = Rukajärvi, S = Salmi, Skj = Suikujärvi, Sm = Suistamo, Suj = Suojärvi, Säj = Säämäjärvi, Tj = Tulemajärvi, Tk = Tunkua, U = Uhtua, Usm = Usmana, V = Vitele, Vj = Vieljärvi, Vn = Vuokkiniemi, Voj = Voijärvi, Vt = Vitsataipale 4. Lähdeluettelon ulkopuolisista teoksista (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Karjalan kielen kokoelmien lähteistä) AAJ = Jyrinoja, Vilho 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia II. Turku. KSA =

15 15 Virtaranta, Pertti 1970: Karjalaisia sananlaskuja ja arvoituksia. Castrenianumin toimitteita 15. Helsinki. TVKK = Genetz, Arvid 1881: Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä - Kielennäytteitä, Sanakirja ja Kielioppi. Suomi 14. Helsinki. ViKM = Virtaranta, Pertti 1958: Vienan kansa muistelee. Porvoo. 5. Muista sanoista ed. = edellinen, edellisestä, erik. = erikoisesti, erikoismerkitys, halv. = halventava, harv. = harvinainen, id. = sama merkitys kuin edellä, jstak = jostakin, luult. = luultavasti, mahd. = mahdollinen, mahdollisesti, norm. = normaalisti, pt. = päätoimittaja, sp. = sananparsi, tav. = tavallinen, uud. = uudennos, vrt. = vertaa

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Kurssin tarkoitus Suomen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 HELSINKI1955

KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 HELSINKI1955 KOULUJA MENNEISYYS IX KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 IX HELSINKI1955 Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys IX saaduista kirjoituksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa

Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa Itämerensuomalaisten kielten praktikum Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos Juha Kuokkala Marraskuu 2004

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

KARJALAA VAI SUOMEA? Karjalan kielen säilymisestä suojärveläissyntyisillä siirtokarjalaisilla

KARJALAA VAI SUOMEA? Karjalan kielen säilymisestä suojärveläissyntyisillä siirtokarjalaisilla KARJALAA VAI SUOMEA? Karjalan kielen säilymisestä suojärveläissyntyisillä siirtokarjalaisilla Suomen kielen pro gradu -tutkielma Joensuun yliopistossa toukokuussa 2008 Sanna Katariina Lehikoinen Joensuun

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

ELÄMÄNTARINOITA-MUISTELULAUKUT

ELÄMÄNTARINOITA-MUISTELULAUKUT ELÄMÄNTARINOITA-MUISTELULAUKUT 1 Ikäihmisille suunniteltuihin muistelulaukkuihin on koottu esineitä ja materiaaleja, jotka johdattavat muisteluun ja menneisyyteen. Lisäksi salkusta löytyy liitteenä mm.

Lisätiedot

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja:

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: LUOKKA M-D Nimi Seura Liitto Tulos (tas) (x) (viim.s.) 1. Karhu Tuula Mättäjät Joensuu 1302 (150) 2. Heinonen Marja Pmma Tampere 1262 (186) 3. Saukkonen Eeva

Lisätiedot

Muuttoliike asutti vanhan Vienan Karjalan. N:o 1 2 2012. Hinta 7. Jakov Peksujev on Kostamuksen kanta-asukkaita

Muuttoliike asutti vanhan Vienan Karjalan. N:o 1 2 2012. Hinta 7. Jakov Peksujev on Kostamuksen kanta-asukkaita Muuttoliike asutti vanhan Vienan Karjalan N:o 1 2 2012 Hinta 7 Jakov Peksujev on Kostamuksen kanta-asukkaita N:o 1 2 1 2012 2012 N:o 1 2 3 Kannen kuva: Jakov Nikitich Peksujev. Valokuva on Tatjana Vasiljevan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Viklaluokan historia Suomessa 1947-2015 -historiikki Toimituskunnan kokous no 8 ptk

Viklaluokan historia Suomessa 1947-2015 -historiikki Toimituskunnan kokous no 8 ptk Organisaatio Kansallissihteeri Juha Lehtinen GSM +358 0500 777 299 e-mail juha.lehtinen@snipeimport.fi Internet www.snipe.fi Viklaluokan historia Suomessa 1947-2015 -historiikki Toimituskunnan kokous no

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Keskipisteenä Kalevala

Keskipisteenä Kalevala Raimo Jussila Keskipisteenä Kalevala Perinteisesti vanha kirjasuomi määritellään Ruotsin vallan ajan kirjakieleksi. 1 Rajausperusteena on silloin historia, eivät kielen ja kirjallisuuden ilmiöt. Kuitenkin

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin luoda ja kehittää nuoria kieliä, joihin karjalankin kuuluu.

Lisätiedot

-ngv/- -johtimet Karjalan nimistössä

-ngv/- -johtimet Karjalan nimistössä SUSA/JSFOu 93, 2011 Denis KUZMIN (Helsinki/Petroskoi) -ngv/- -johtimet Karjalan nimistössä final element) -ngv/-nkv. The main purpose of the article is the description and systematization of Karelian toponyms

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Saksalaisia 'aanteidenottajia' Kyminlinnassa syksylla v. 1923

Saksalaisia 'aanteidenottajia' Kyminlinnassa syksylla v. 1923 36 No 3 4 KARJALAN HEIMO 1991 Vieraat ja Kyminlinnan vakea yhteiskuvassa. Vas. (puku paalla) Juho Kujola, Wilhelm Doegen, E.N. Setala ja Karl Tempel seka Karjalan pakolaisia, oik. lapsikuoro, portailla

Lisätiedot

RAJAKARJALAISMURTEIDEN VENÄLÄISET LAINASANAT

RAJAKARJALAISMURTEIDEN VENÄLÄISET LAINASANAT RAJAKARJALAISMURTEIDEN VENÄLÄISET LAINASANAT Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Susanna Tavi Marraskuu 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Lisätiedot

36 N:o 3 4 KARJALAN HEIMO 1990 Vienan ja Aunuksen miehia kauppiaina Keski-Suomessa

36 N:o 3 4 KARJALAN HEIMO 1990 Vienan ja Aunuksen miehia kauppiaina Keski-Suomessa 36 N:o 3 4 KARJALAN HEIMO 1990 Vienan ja Aunuksen miehia kauppiaina Keski-Suomessa Kun uhtualaissyntyinen Aleksei Mitrofanoff vuonna 1903 paatti muuttaa omistamansa liikkeen Laihialta, han valitsi uudeksi

Lisätiedot

Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa

Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa Irja Rämä Karjalan Sivistysseura ry Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa Irja Rämän tutkimukset Uhtuan ja lähikylien karjalaisista suvuista FM Irja Rämä on juuriltaan karjalainen tutkija, joka on vuosikymmenien

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kontokki Akonlahti (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1

Kontokki Akonlahti (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1 Kontokki (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1 1. Melentjev Mikihvoara A.Je.M. 1 1.1. Melentjev Iivana Mikihvoaranpoika A.Je.M. 1 1.2. Melentjev Miihkali Mikihvoaranpoika A.Je.M. 2 1.3. Huovinen Anni

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA

KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA YKSITYISMATKAT 2010 Hinnat /huone/vrk sisältäen aamiaisen, jollei toisin mainita. TOUKOKUU Hinnat perustuvat 15.5.2010 voimassa olleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

MAIJU KEYNAAN LAUKKUKAUPPATUTKIMUKSEEN LIITTYVIA ITAKARJALAISTEN HAASTATTELUJA. Vihko IV

MAIJU KEYNAAN LAUKKUKAUPPATUTKIMUKSEEN LIITTYVIA ITAKARJALAISTEN HAASTATTELUJA. Vihko IV MAIJU KEYNAAN LAUKKUKAUPPATUTKIMUKSEEN LIITTYVIA ITAKARJALAISTEN HAASTATTELUJA Vihko IV I Maiju Keynaan lauldcukauppatutkimukseen liittyvia itakarjalaisten haastatteluja Vihko IV ViWro IV rbatellun nimi

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

KARJALAN KIELEN TAIVAL EI-ALUEELLISEKSI VÄHEMMISTÖKIELEKSI SUOMESSA

KARJALAN KIELEN TAIVAL EI-ALUEELLISEKSI VÄHEMMISTÖKIELEKSI SUOMESSA KARJALAN KIELEN TAIVAL EI-ALUEELLISEKSI VÄHEMMISTÖKIELEKSI SUOMESSA Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Anne-Mari Lemmetyinen Toukokuu 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu 1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli

Lisätiedot

RAJAKARJALAINEN SUKUNIMISTÖ JA SEN MUUTTUMINEN

RAJAKARJALAINEN SUKUNIMISTÖ JA SEN MUUTTUMINEN RAJAKARJALAINEN SUKUNIMISTÖ JA SEN MUUTTUMINEN Lisensiaatintyö Outi Patronen Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Toukokuu 2009 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan asetuksen mukaan sen tehtävä on harjoittaa suomen, ruotsin ja saamen kielen tutkimusta ja

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

Kontokki Kontokki kk Sallinen/Sallijev/Sallijeff Osa 2

Kontokki Kontokki kk Sallinen/Sallijev/Sallijeff Osa 2 Kontokki Kontokki kk Sallinen/Sallijev/Sallijeff Osa 2 1 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Kontokin kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet: mm. Sallijev/Sallinen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov

Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov Mikitän talo sijaitsi Vuokinsalmen kylässä Iivonniemellä, jota myöhemmin kutsuttiin Mikitän pojan mukaan Markenniemeksi. 1 1.1. Poutanen Simana Mikitänpoika Vus.B.1.

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto

Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto Anneli Ahtola, TaYK Raine Wilen, HYK Selvitykseen sisältyy Kokoelman laajuus

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015 KIRJAKORI 214 Lastenkirjainstituutti on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Instituutin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Putosiko karjalan kieli evakkoreestä?

Putosiko karjalan kieli evakkoreestä? 1 Raija Pyölin esitelmä Karjalaisten kesäpäivien "Kukkivat roudan maat" -seminaarissa Kuopiossa 12.6.2009. Julkaistu lyhennettynä Karjalan Heimo -lehdessä n:o 5-6/2009. Putosiko karjalan kieli evakkoreestä?

Lisätiedot

Mietteitä suvun alkuperän tutkimisesta

Mietteitä suvun alkuperän tutkimisesta Esitelmä. Jormakan Sukuseuran kokous 28.7.2007 Jyväskylä Mietteitä suvun alkuperän tutkimisesta Kokouspaikkanne soveltuu erinomaisesti esitelmäni sisältöön, jossa käsittelen muun muassa ortodoksien ja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Elian kirkko 120 vuotta Juha Riikonen Esitystä saa käyttää opetukseen

Elian kirkko 120 vuotta Juha Riikonen Esitystä saa käyttää opetukseen Elia vaunuissa Veikko Malvela 2012 Elian kirkko 120 vuotta Juha Riikonen Esitystä saa käyttää opetukseen Ensimmäiset Elian seurakuntalaiset Ilomantsi liittyi muun Karjalan ohella keskiajalla Novgorodin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot