KARJALAN SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARJALAN SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ"

Transkriptio

1 1 KARJALAN SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ Esitelmä Turun IFUSCOssa huhtikuussa 1997 Tekijä: Kimmo Laine

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA LÄHTEET 2. SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ KARJALAN PUHUMA-ALUEELLA PITÄJIT- TÄIN 3. YKSITTÄISTEN SANOJEN AIHEPIIREISTÄ JA LAINAUTUMISYHTEYKSISTÄ LUETTELO ASETELMISTA Asetelma 1: Lainatapausten varmuusaste Asetelma 2: Karjalan suomalaislainat pitäjittäin

3 3 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA LÄHTEET Itämerensuomalaisten kielten praktikum-työni tarkoituksena oli selvittää professori Seppo Suhosen artikkelissa Karjala-aunuksen Suomesta kulkeutuneista sanoista käsiteltyjen lainasanojen levikki karjalan kielessä. Aineiston laajuus oli 96 vartaloa sekä lukuisa joukko johdoksia. Mukana oli paljon murresanoja. Koetin kytkeä suomesta karjalaan tapahtuneen sanojen lainautumiskehityksen historialliseen kontekstiinsa. Yhtenä lähteenä käyttämiini Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Karjalan kielen kokoelmiin kuuluu kaikkiaan sanalippua (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 12), joista suurin osa on Karjalan kielen sanakirjan toimituksesta saamani tiedon mukaan kerätty livvinmurteiselta alueelta. Vähiten aineistoa on kuulemma vienalaismurteiden ja eteläkarjalan väliseltä siirtymävyöhykkeeltä. Seuraavassa näette tutkimieni lainatapausten varmuusasteen Suomen kielen etymologisen sanakirjan pohjalta laskettuna. Asetelma 1: Lainatapausten varmuusaste Varmuusaste Sanoja varmoja suomalaislainoja 47 osaksi suomalaislainoja 1 luultavasti suomalaislainoja 11 mahdollisesti suomalaislainoja 14?suomalaislainoja 22 YHTEENSÄ SUOMALAISTEN LAINASANOJEN LEVIKISTÄ KARJALAN PUHUMA-ALUEELLA PITÄJITTÄIN Näin suomalaislainat jakautuvat pitäjittäin karjalan puhuma-alueella. Asetelma 2: Karjalan suomalaislainat pitäjittäin Pitäjä Suomalaislainoja Suojärvi (Suj) Uhtua (Uh) Vuokkiniemi (Vn) Korpiselkä (K) Suistamo (Sm) Salmi (S) Säämäjärvi (Säj) Vitele (V) 7-8 Kiestinki (Kst) 6-10 Petsamon kiestinkiläismurre (KstP) 6-10 Kontokki (Kt) 4-11 Repola (R) 4-5 Rukajärvi (Rj) 3-8

4 4 Ilomantsi (Il) 3-7 Pistojärvi (Ptj) 3-6 Impilahti (Im) 3-5 Njekkula (Nj) 2-5 Jyskyjärvi (J) 2 Riipuškala (Ri) 1-4 Hietajärvi (Hj) 1-3 Tunkua (Tk) 1-2 Tver 0-2 Oulanka (O) 0-1 Tulemajärvi (Tj) 0-1 Naapurikielten kesken toki tapahtuu molemminpuolista sanojen lainautumista jo pelkästään maantieteellisen läheisyyden vuoksi, mutta suomen ja karjalan tapauksessakin on tämän rauhallisen rinnakkaiselon lisäksi osoitettavissa useita historiallisia seikkoja, jotka ovat saattaneet voimistaa lainautumiskehitystä. Paljon suomalaislainoja esiintyy rajakarjalaisissa sekä rajan molemmin puolin puhutuissa livviläismurteissa. Salmin 1 kihlakunnassa, joka muun Käkisalmen läänin mukana liitettiin Stolbovan rauhassa (1617) Ruotsiin, asui tuosta tapahtumasta lähtien ortodoksikarjalaisen enemmistön ohella myös luterilais-suomalaista väestöä on aina siihen asti, kun Suomi Moskovan rauhassa (1940) luovutti seudun Neuvostoliitolle. Suomenkielisiä oli varsinkin Impilahdella ja Soanlahdella. Etenkin tämän vuosisadan alusta alkaen karjalan- ja suomenkieliset solmivat keskenään paljon seka-avioliittoja. Ortodoksien solmimista avioliitoista oli 1930-luvun alkuun mennessä jo n. 40% seka-avioliittoja. Myös Aunuksen kuvernementissa oli 1830-luvulta alkaen jonkin verran suomalaisväestöä. Korkeimmillaan vuonna 1917 sen lukumäärä oli 3000 henkeä. Suomalaissiirtolaiset asuivat samoissa kylissä karjalaisten kanssa. Omia kyliä heillä ei ollut kahden-kolmen perheen lohkotiloja lukuun ottamatta. Uudet tulokkaat olivat huomattavasti lukutaitoisempaa väkeä kuin karjalaiset tai venäläiset. Maaseudulla asuvat taisivat myös karjalaa. Maalla asui yhtä vuotiasta naista kohden puolitoista miestä. Suurin osa suomalaisista eli etnisen ryhmän sisäisessä avioliitossa, mutta sukupuolten epäsuhta johti myös 2 seka-avioliittoihin karjalaisten ja venäläisten kanssa.(birin 1992: 157, 159) Tilanne lienee siis ollut monessa suhteessa hyvin suotuisa sanojen lainautumiselle suomesta karjalaan. 1 Salmin kihlakuntaan kuuluivat vuosisadan vaihteessa Suojärven, Suistamon, Salmin, Korpiselän, Impilahden ja Soanlahden kunnat. (vrt. Hämynen 1993, s. 41) Suistamo, Korpiselän itäosa sekä Suojärvi kunnan eteläosaa lukuun ottamatta kuuluivat Raja-Karjalan sekamurteiden alueeseen. Suojärven eteläosassa, Impilahdella ja Salmissa puhuttiin livviläismurteita. (Leskinen 1992, s ; Virtaranta 1990 s. 290) Karkeasti sanoen ennen talvisotaa Impilahden läntisissä kylissä puhuttiin suomea, itäisissä karjalaa. Kielimuotojen raja oli kuitenkin hyvin loiva. Impilahden murre oli suomen ja karjalan välinen törmäysmurre. (Punttila 1992, s. 6-7) On syytä huomata, että Birin lukee suomalaisiin myös ortodokseja (11,6%). Hän mainitsee, että seka-avioliitoissa 2 luterilainen usein kääntyi ortodoksiksi, mutta myös, että luterilaisia oli enemmän kaupungeissa, ortodokseja taas maalla. Jälkimmäinen lausahdus viittaa siihen, että suomalaisiin on luettu myös ortodoksisia rajakarjalaisia, joita rajapitäjissä asui naimakauppojen tuloksena suhteellisen runsaasti. Myöhempänä tarkemmin.

5 Korpiselkään ja Suistamolle lainasanoja tuli toki jo sen vuoksi, että ne sijaitsivat suomenkielisten alueiden rajanaapureina ja siksi että Suistamolla oli myös luterilaista väestöä. Siellä sen osuus kokonaisväestöstä kasvoi luvulla voimakkaasti, niin että luterilaisia ennen talvisotaa oli jo noin 30% kunnan väestöstä.(hämynen 1993, s. 238, 240) Ihmetystäni herättää, että SKES mainitsee Ilomantsista vain 3-7 suomalaislainaa, vaikka sielläkin samassa pitäjässä asui myös luterilaisia. Tämän selittänee se, että Ilomantsista on kerätty 3 vain n sanalippua, kun Korpiselästä niitä on suunnilleen 6200 ja Suistamolta n Suojärven tapauksessa on huomattava, että E.V.Ahtian sieltä keräämien sanalippujen määrä ( kpl) on poikkeuksellisen huomattava. Tämä kasvattaa myös lainasanojen lukumäärää. Suojärvi sinänsä oli 1920-luvulle saakka lähes täysin karjalankielinen pitäjä (Väestösuhteista katso tarkemmin Saloheimo 1977: 18), mutta luterilaisen metsätyöväestön muutto Salmin kihlakuntaan 1920-luvulta alkaen oli voimakkainta juuri Suojärvellä niin, että v jo kolmannes kunnan asukkaista kuului tähän väestöryhmään. Tämä saattaa näkyä Ahtian luvun muistiinpanoissa. Salmilla lainasanojen suuren määrän selittää siellä asuneiden luterilaisten suuri määrä. Heitä oli v Impilahden seurakunnan kirjoissa jo n henkeä. (Hämynen 1993: 54) Salmin luterilaiset olivat alueellaan selvänä vähemmistönä, ja niin seka-avioliittojenkin osuus oli vuosina niin korkea kuin kolmannes kaikista heidän solmimistaan avioliitoista. (Hämynen 1995: 59) Tämä oli varmaan omiaan kasvattamaan suomalaisten lainasanojen määrää paikallisessa livviläismurteessa. 5 Salmin kihlakunnasta oltiin tiiviissä yhteydessä Aunuksen kuvernementtiin. Suomalaislainoja lieneekin kulkeutunut myös Suomen-puolisten karjalaisten välittäminä. Esimerkkinä runsaasta muutosta rajan yli voi mainita, että vuonna henkeä eli 14% Salmin kihlakunnan koko väestöstä muutti Venäjälle. Suojärvelle ja Salmiin haettiin myös paljon morsiamia Aunuksen puolelta. Säilyneiden katkelmallisten lähteiden mukaan vielä suurempi määrä rajakarjalaisia vietiin kotivävyksi tai miniäksi Aunukseen. Itänaapurin puolella rajaa suomalaislainoja esiintyy Säämäjärvellä, Vitelessä, Riipuškalassa ja Njekkulassa. Säämäjärvelle ne lienevät kulkeutuneet suojärveläiskontaktien mukana. Tähän pitäjään kuuluneessa Veškelyksen seurakunnassa vieläpä asui v suojärveläistä, 165 miestä ja 24 naista. Kaikille syntyi 3-10 lasta, joten sukulaisuussuhteet rajan yli muodostuivat kiinteiksi. Säämäjärven tapauksessa ei tule kuitenkaan syyllistyä näköharhaan. E.V.Ahtiahan keräsi sieltä peräti sanalippua, mikä varmistaa muita pitäjiä suuremman lainamäärän pääsemisen tilastoihin. Viteleen suomalaislainat selittynevät vastaavasti salmilaiskontakteilla. Toinen seikka, joka Viteleen tapauksessa tulee huomata, on, että Rajakonnun kylä oli yksi niistä paikoista, joihin 1800-luvun lopussa muutti suomalaisia. (Birin 1992: 157) Tulemajärveltäkin on luultavasti yksi suomalaislaina. Sekä salmilaiset että suojärveläiset menivät naimisiin myös tulemajärveläisten kanssa ja Tapio Kaikki sanalippujen määrää koskevat tiedot tässä työssä on saatu laskemalla yhteen KKS I:ssä (1968: VIII-LXV) 1 mainitut eri kerääjien kustakin pitäjästä keräämien sanalippujen määrät. Vienalaismurteiden sekä niiden ja eteläkarjalan välisten siirtymämurteiden kuin myös tverinkarjalan osalta näin saaduilla luvuilla spekuloiminen on jätetty sikseen, koska KKS I:n painamisen jälkeen mm. Helmi ja Pertti Virtarannan keräämää materiaalia mainituilta alueilta on tullut paljon lisää.

6 6 Hämysen mukaan rajakarjalaisten avioliitot sitä paitsi kuvastavat työssäkäynnin suuntaa. Kysymys oli siis häitä laajamittaisemmista kontakteista. (Hämynen 1993: 61-63) Riipuškalan ja Njekkulan suomalaislainat selittynevät siten, että 1800-luvun lopussa Alavoiseen asettui suomalaissiirtolaisia. (Birin 1992: 157) Toinen lainasanakeskittymä on vienalaismurteiden alueella. Vienan nykyinen karjalaisasutus on sulattanut itseensä huomattavan määrän suomalaisperäistä väestöä. Omana aikanaan tärkeän kulttuurisillan Suomen ja Vienan Karjalan välille muodosti karjalainen laukkukauppa. Kielellistenkin vaikutteiden leviämiselle oli hyvät mahdollisuudet. (Korhonen - Keynäs 1988: 38). Suomalaislähtöisiksi todettujen sukujen määrä nousee Uhtuan, Vuokkiniemen ja Kontokin pitäjissä 1800-luvun jälkipuoliskolla ainakin 51:een (43,6%). Karjalais- ja suomalaisperäinen väestönosa olivat näihin aikoihin suunnilleen samansuuruisia. (Tarkemmin Pöllä 1995: 115, 117, , 160) Uhtualta lainasanatietoja on eniten. (Korhonen-Keynäs 1988: ) Tähän pitäjään kuuluneen Jyvälahden kylän suvuista yli kolmannes oli viime vuosisadan lopulla pohjalaista alkujuurta.vuokkiniemeltä suomalaisia lainasanatietoja on toiseksi eniten. Suomalaisen väestön voidaan todeta muodostaneen 1800-luvun jälkipuoliskolla enemmistön Vuokkiniemen ja Latvajärven kylien asukkaista. (Pöllä 1995: 160) Sparren mukaan Vuokkiniemen naisilla oli arkivaatteina juovikkaita ja ruudullisia puuvillaisia hameita ja röijyjä, kuten Suomessa. Tähän yhteyteen voi liittyä mm. Uhtualta tavattu lainasana tüüli. Silti naiset säilyttivät miehiä sitkeämmin vanhat käytänteet, pukeutumistavan ja kielen. Vienalaislapsi saattoi oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomea vaikkapa laukkureiden mukana kulkeutuneista sanomalehdistä. Kivijärvellä suomenlukutaito oli poikkeuksellisen yleistä, sillä lähes kaikkien vuoden 1850 jälkeen syntyneiden kivijärveläisten kerrottiin noin sata vuotta sitten osanneen lukea suomea. (Korhonen-Keynäs 1988: 56-59, ) Vuonna 1906 perustettu Vienan Karjalaisten Liitto jopa järjesti nuorisolle mahdollisuuden opiskella suomalaisissa kansanopistoissa. Perustettiin suomalaisia kouluja ja kirjastoja sekä esitettiin suomalaisia näytelmiä luvulta alkaen. Tällaiset seikat olivat tietysti omiaan levittämään suomalaisia lainasanoja.venäjän valtiovalta tosin lakkautti pian kirjastot ja koulut sekä v Vienan Karjalaisten liiton. (Korhonen-Keynäs 1988: ; Sihvo 1994: 274) Kontokin ja Suomen-puoleisen Kuivajärven vienalaiskylän suomalaislainojen vähyys hämmästyttää. Pistojärven osalta lainojen vähyys tuntuu luonnollisemmalta, koska tiedot suomalaisista alueella ovat sirpaleisia. Seudulla on ollut kai tärkeämpää saamelainen vaikutus (Tarkemmin Pöllä 1995: , 165). Suomalaislainojenkin joukossa tavataan porotermi tupla:tuplat! Pistojärven kaltainen on tilanne Pohjois-Vienan Oulangassa. Neljästätoista taustaltaan tunnetusta suvusta vain kolme on suomalaislähtöisiä. Tämä käy yksiin sen kanssa, että suomalaiset lainat puuttuvat pitäjästä ehkä kokonaan. Saamelainen vaikutus (tarkemmin Pöllä 1995: 202) on myös tällä seudulla huomattava. Ainut mahdollinen suomalaislaina, n uppo, merkitsee sarvetonta poroa! Kiestingistä tavattujen suomalaislainojen määrä näyttää suhteettoman pieneltä. Seudulta mainitaan nimittäin suomalaissukuja jo 1700-luvulla. Pitäjän talo- sekä väkiluvun kasvu puolitoistakertaiseksi vuosien 1838 ja 1859 välisenä aikana taas on saattanut johtua

7 7 Kuusamosta tulleista muuttajista. Suomalaissuvut keskittyvät pitäjän eteläosaan. Petsamon kiestinkiläismurteeseen suomalaislainoja on kulkeutunut kai lähinnä Muurmannin rannikon luterilaisilta. Niitä on saman verran kuin Kiestingissä, mutta vain kaksi, on n i ja triiviet tilkkeet, on yhteisiä. Suomalaislainojen vähyys vienan- ja eteläkarjalan välisellä siirtymävyöhykkeellä johtuu varmaan kerättyjen sanalippujen vähäisestä määrästä. Käsitelty nimiaines oikeuttaa Matti Pöllän mukaan silti tekemään johtopäätöksen, että Vienan Kemijoen ylä- ja keskijuoksun varren sekä Nuokkijärven seudun kylissä asui luvulla karjalaissukujen ohella ainakin joitakin Suomen puolelta saapuneita sukuja.(pöllä 1995: 168, 172, 182) Vaikka eteläkarjalaisten ja livviläismurteiden alueet eivät olleet laukkukaupan kannalta yhtä keskeisiä kuin Viena, Repolasta ja Porajärveltäkin käytiin jonkin verran Suomessa laukkukaupalla. Eteläkarjalaisten murteiden alueelta lähti kierrolle myös rinkelikauppiaita. (Korhonen - Keynäs 1988: 6,62) Repolan pitäjä kuului suurelta osin Vuoksen vesistöön, joten sieltä oltiin tukinuittojen muodossa tiiviissä yhteydessä Suomeen. (Könönen 1971: ) Myös porajärveläisillä oli kiinteät yhteydet rajan yli. Näissä yhteyksissä lienevät Repolaan lainautuneet sieltä tavattavat suomalaislainat. Niiden vähyys sekä suomalaislainojen puuttuminen Porajärveltä tyystin selittynee alueelta kerättyjen sanalippujen vähäisyydellä (Repolasta n ja Porajärveltä n. 1600). Rukajärveltäkin tavataan joitakin suomalaislainoja. Aivan sen rajalla sijaitsevan Paanajärven Nokeuksen kylän, joka perustettiin viimeistään vuonna 1679 ja jonka murre kuuluu eteläkarjalaan, tuolloin Repolan hallintopitäjään kuuluneen osan ensimmäiset asukkaat näyttävät olleen Suomen puolelta tulleita siirtolaisia. (Pöllä 1995: ; Virtaranta 1967: 8) Eteläkarjalaisten murteiden alueeseen kuuluvasta Tunkuan pitäjästä tavataan niin ikään pari suomalaislainaa. Suomalaisasutuksesta ei seudulta ole tietoja. (tarkemmin Pöllä 1995: 41-64) 3. YKSITTÄISTEN SANOJEN AIHEPIIREISTÄ JA LAINAUTUMISYHTEYKSISTÄ On selvää, että sellaiset tekniset termit kuin riimortti ja sähkö ovat nuoria, aikaisintaan 1800-luvulla lainautuneita, sanoja. Toisaalta mahdollisesti tverinkarjalassa esiintyvät sanat onni ja rakkahuš voivat olla viimeistään

8 luvulla suomesta karjalaan lainautuneita. Sekä Kiestingissä että Petsamon kiestinkiläismurteessa esiintyvät sanat riiviet sekä tamppu korvo voivat olla lainautuneet suomesta karjalaan ennen 1870-lukua, jolloin kiestinkiläisiä siirtyi Petsamoon (KKS I 1968: LVIII). Nämä sanat ovat toki voineet lainautua kahteen murteeseen erikseenkin. Aikaisemmin mainitsin, että Vuokkiniemen Kivijärvelle perustettiin suomalainen kyläkoulu. Salmin kihlakunnassa suomalaisia kansakouluja oli v Niissä oli yhteensä 1967 oppilasta. (Hämynen 1995: 82, taulukko 5) Tähän yhteyteen voi liittyä lainasana oppi ja sen verbijohdos oppie. Sanaa tavataan mm. Vuokkiniemellä, Korpiselässä ja Suojärvellä. Salmin kihlakunnassa toimi myös suomenkielisiä ortodoksisia seurakuntakouluja (Jokinen 1977: 97, viite Hämysen 1995: 52), jotka saattoivat hyvin levittää kansan keskuuteen sellaisia uskonnolisia termejä kuin peäsiene (Suj), poasto (K, Sm, Suj) ja roamattu (Suj). Asiaan saattoi hyvin vaikuttaa myös Bruno Boxströmin johtaman Sortavalan evankelisen seuran toiminta (Hämynen 1995: 63). Pitäisin näitä sanoja nuorina lainoina. Rakentamiseen liittyviä sanoja lainojen joukossa on useita: rakentoa ja sen substantiivijohdos rakennus merkityksessä rakennus (mm. Hj, Kst, Kt, Suj, Uh, Vn), raput (mm. Kst, Vn, Suj), riiviet tilkkeet (mm. Kst, Uh), ruusata tehdä puuleikkauksia (Uh), ruutu merkityksessä ikkunalasi (K, Uh, S, Suj) sekä tuplalasi 2-kertainen ikkuna (K). Uhtuan Lamminpohjassa oli suomalaistyylisiä taloja ja Vuokkiniemen kylä oli suomalaiseen tapaan harvan rakennettu. Kaikkia näitä sanoja, paitsi viimeistä, tavataankin Uhtualla tai Vuokkiniemessä. ruusata-sanan kohdalla on merkillistä, että venäläisperäiselle puuleikkausten tekemiselle on otettu läntinen nimi. Sanan kotiutumista karjalaan on voinut edistää seuraava pitsiä yms. merkitsevä sanaperhe. KKS II: 393 kruušiva KKS II: 393 kruušivo pitsi. kruusivuo (Kt) kruuživuo (Rj) Suj: gruuživo (Sm, Suj) S: gruužavo ~ kruuživo (Im, Nj-Ri, S, Säj, Tj, V) vrt. KKS II: 390 kruševa pitsi. gruževat (Tk); KKS II: 393 kruušivoittoa varustaa pitseillä. gruuživoitti (Säj); KKS II: 393 kruušivokas possessiiviadjektiivi kruušivo. Säj: gruuživokaz (Säj, Nj-Ri); KKS II: 393 kruušivolentta kirjailtu nauha. kruusivolentta (Kt). Useista valokuvista voi huomata, että Salmin kihlakunnassa, jossa kaikkia näitä sanoja, paitsi sanaa riiviet, niin ikään tavataan, oli suomalaistyylisiäkin rakennuksia (kts. esim. Karjala - muistojen maa 1991). Kaupankäyntiin ja kulkuneuvoihin liittyviä sanoja esiintyy paljon vienalaismurteiden alueella, joka oli tärkeintä laukkukauppaseutua. Niitä ovat pärtö kaikenlainen tavara (Uh), rattahat (mm. Uh), rehelline (mm. Uh) ja suilu suomalaismallinen vene (Vn). Vienalaiset laukunkantajat keräsivät lumppuja. Sana rüüsü (Ptj, Uh, Vn) voi siis niin ikään liittyä laukkukauppaan. Kalastukseen liittyviä lainoja esiintyy Kiestingissä (troani kalanrasva ) sekä Petsamon kiestinkiläismurteessa (sulju kalan-, varsinkin turskan lima ) Varmaan myöskin näiltä alueilta on lähtenyt Jäämerelle kalastajia, murmanskeja, joista M.A.Castren kertoo, ja he ovat sitten tuoneet mukanaan Kiestinkiin sanan troani. Murmanskien joukossahan oli myös suomalaisia. (Juvelius 1934: 476) Petsamon kiestinkiläisille lainoja on luonnollisesti tullut seudun suomalaisasukkailta. Suistamolla maakaistaletta merkitsevä sana riegaleh on voitu lainata vaikkapa isojakotoimituksen yhteydessä. Isojako saatiin Suistamolla päätökseen vuonna Sen jälkeen vuoteen 1918 mennessä Suistamolle muodostettiin 699 uutta tilaa, joista

9 9 400 halkomalla, 266 lohkomalla ja 33 palstaamalla. (Hämynen 1993: 98, 106). Palstan karjalankieliseksi nimeksi sopisi mielestäni riegaleh. ruunun raakki (Im) merkitsee kutsunnoissa hylättyä. Myös sanat suini asevelvollisuuskutsunta (S, Sm, Suj) ja vahti (Nj, Sm, Suj, Säj, Uh, V) sopisivat sotilastermeiksi. Ne olisivat voineet lainautua Salmin kihlakuntaan laittomien asevelvollisuuskutsuntojen tai vuoden 1918 sodan yhteydessä. Itä-Karjalaan ne olisivat voineet kulkeutua heimosotien ( ) aikana. Sairauden nimi ripuli (mm. Im, K, S) on varmaan lainautunut seudulle suomalaisten lääkärien välityksellä. Impilahdella oli 1915 piirilääkärin lisäksi kunnanlääkäri ja Salmissa kunnanlääkäri. Korpiselän sairaita hoiti Värtsilän tehdaslääkäri. (Hämynen 1993: 78)

10 10 Êèììî Ëàéíå: Î ÐÀÑÏÐÎÑÒÐÀÍÅÍÈÈ ÔÈÍÑÊÈÕ ÇÀÈÌÑÒÂÎÂÀÍÍÛÕ ÑËΠ ÊÀÐÅËÜÑÊÎÌ ßÇÛÊÅ Â ìî ì äîêëàäå ÿ èçëàãàþ ðàñïðîñòðàíåíèå 96 ôèíñêèõ çàèìñòâîâàííûõ ñëîâ â êàðåëüñêîì ÿçûêå è èñòîðè åñêèå ïðè èíû åìó. Ýòè ñëîâà ïðîôåññîð Ñåïïî Ñóõîíåí äîëîæèë â ñâîåé ñòàòüå Karjalaaunuksen suomesta kulkeutuneista sanoista ( Î ôèíñêèõ çàèìñòâîâàííûõ ñëîâàõ â êàðåëüñêîì ÿçûêå ). Ìîè ñàìûå ãëàâíûå èñòî íèêè - Karjalan kielen sanakirja ( Ñëîâàðü êàðåëüñêîãî ÿçûêà ) è Êàðòîòåêà êàðåëüñêîãî ÿçûêà Íàó íî-èññëåäîâàòåëüñêîãî öåíòðà ÿçûêîâ Ôèíëÿíäèè. Ôèíñêèå çàèìñòâîâàííûå ñëîâû ñîñðåäîòî èâàþòñÿ â äâà îáëàñòÿõ: îáëàñòü ãðàíèöíî-êàðåëüñêîãî (íîìåð 4 íà êàðòå) è ëèââèêîâñêîãî (5) äèàëåêòà òàêæå è îáëàñòü ñåâåðíîêàðåëüñêîãî (1) äèàëåêòà. Çàèìñòâîâàíèÿ äåëÿòñÿ ñëåäóþùèì îáðàçîì â êàæäûé ãîâîð:ñóîÿðâè (íà êàðòå Suj) 26-39ôèíñêèõ çàèìñòâîâàíèé, Óõóò (Uh) 21-39, Âîêíàâîëîê (Vn)15-24, Êîðïèñåëêÿ (K) 15-22, Ñóéñòàìî (Sm) 12-25, Ñàëüìè (S) 11-22, Ñÿìîçåðî (Säj) 10-22, Âèäëèöà (V) 7-8, Êåñòåíüãà (Kst) 6-10, Êåñòåíüãñêèé ãîâîð â Ïå åíãå (KstP) 6-10, Êîíäîêà (Kt) 4-11, Ðåáîëû (R) 4-5, Ðóãîçåðî (Rj) 3-8, Èëîìàíòñè (Il) 3-7, Òèõòîçåðî (Ptj) 3-6, Èìïèëàõòè (Im) 3-5, Njekkula (Nj) 2-5, Þøêîçåðî (J) 2, Riipuškala (Ri) 1-4, Õèåòàÿðâè (Hj) 1-3, Òóíãóäà (Tk) 1-2, Òâåð (Tver) 0-2, Îëàíüãà (O) 0-1 è Tulemajärvi (Tj) 0-1.  Ñàëüìèéñêîì óåçäå æèë îò ìèðíîãî äîãîâîðà Ñòîëüáîâû (1617) äî ìèðíîâî äîãîâîðà Ìîñêâû (1940) âìåñòå ñ ïðàâîñëàâíûìè êàðåëèìè òîæå ëóòåðàíñêî-ôèíñêîå íàñåëåíèå. Òîãäà ýòà òåððèòîðèÿ áûëà ñîåäèí í ñ Ñâåäèåé. Ýòî ïî ìîåìó ïðè èíà ìåñòîðîæäåíèÿì ôèíñêèõ çàèìñòâîâàííûõ ñëîâ â òåððèòîðèè. Òîæå â Îëîíåöêîé ãóáåðíèè æèëè ôèííû, ïî òè îêîëî 3000 ëþäåé. Ñðåäè Ñàëüìèéñêîãî óåçäà è îáëàñòè ëèââèêîâñêîãî äèàëåêòà Ðîññèè áûëè òåñíûå ñîïðèêîñíîâåíèÿ ïîä çíàêîì ðàáîòû, ïîñòîÿííûé ýìèãðàöèè è áðàêîâ. Ýòè ôàêòîðû ðàçúÿñíÿþò ìåñòîðîæäåíèè ôèíñêèõ çàèìñòâîâàíèé â ëèââèêîâñêîì äèàëåêòå.  ñëó àå âîëîñòè Ñóîÿðâè íóæíî îñîçíàòü ñòàòèñòè åñêàÿ îøèáêà, êîòîðûé âûçûâàåòñÿ ýòîì, òî èñëî ñëîâ, êîòîðûå Ý.Â.Àõòèà òàì çàïèñàë ( ýêçåìïëàðîâ) - íåîáè íî âèäíîå. Ýòî ïîäíèìàåò è èñëî çàèìñòâîâàííûõ ñëîâ.  Ñÿìîçåðñêîì ïîãîñòå Ý.Â.Àõòèà çàïèñàë òàê ìíîãî êàê ñëîâ. Íàñòîÿùåå êàðåëüñêîå íàñåëåíèå Ðîññèéñêîé Ñåâåðíîé Êàðåëèè ñîåäèíÿë ñ ñâîåé âèäíàÿ ìàññà ôèííîâ.  ñâîåì âðåìåíè êàðåëüñêèå êîðîáåéíèêè áûëè âàæíûé êóëüòóðíûé ìîñò ñðåäè Ôèíëÿíäèè è Ðîññèéñêîé Ñåâåðíîé Êàðåëèè. Âîçìîæíîñòè äëÿ ðàñïðîñòðàðåíèÿ è ÿçû íûõ âëèÿíèé áûëè õîðîøèå. ßñíî, òî òàêèå òåõíè åñêèå òåðìèíû êàê riimortti ðåéñìàñ è sähkö ýëåêòðè åñòâî íîâûå çàèìñòâîâàíèÿ, çàèìñòâîâàëèñü íåò ðàíüøå åì â 19-îì âåêå. À âîçìîæíûå ôèíñêèå çàèìñòâîâàííûå ñëîâà â òâåðíîêàðåëüñêîì äèàëåêòå onni ñ àñòüå è rakkahuš ëþáà âîçìîæíî çàèìñòâîâàëèñü ðàíüøå åì â 17-îì âåêå èç ôèíñêîãî â êàðåëüñêèé ÿçûê. È â Êåñòåíüãñêîì âîëîñòå è â êåñòåíüãñêîì ãîâîðå Ïå åíãû èìåþòñÿ ñëîâà riiviet êîíîïàòêè è tamppu óøàò. Ýòè ñëîâà âîçìîæíî çàèìñòâîâàëèñü èç ôèíñêîãî â êàðåëüñêèé ÿçûê ðàíüøå åì â 70-ûõ ëåò 19-îãî âåêà, êîãäà ãðóïïà æèòåëåé Êåñòåíüãñêîãî âîëîñòà ïåðååõàëè â Ïå åíãó. Êîíå íî ýòè ñëîâî ìîãëè çàèìñòâîâàòüñÿ â ýòè äâà ãîâîðû îòäåëüíî. ß ïðîáîâàë âûÿíèòü óñëîâèÿ çàèìñòâîâàíèÿ ýòèõ ñëîâ. Íàïðèìåð èíòåðåñíî, òî ìíîãî ñëîâ, êîòîðûå ñëèâàþòñüÿ ñ òîðãîâëüåé, èìåþòñÿ â îáëàñòå ñåâåðíîêàðåëüñêîãî äèàëåêòà, êîòîðàÿ áûëà ñàìûé âàæíûé êðàé êîðîáåéíèêîâ. Ïðèìåðû òàêèõ ñëîâ pärtö ìàìîí, rattahat òåëåãà, rehelline åñòíûé, suilu ëîäêà â ôèíñêîì ñòèëå. Òîæå ñëîâà rüüsü òðÿïêà âîçìîæíî ñëèâàþò ñ êîðîáåéíèêàìè ïîòîìó, òî îíè ñîáèðàëè òðÿïü â Ôèíëÿíäèè.

11 11 LÄHDELUETTELO I ARKISTOLÄHTEET Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Karjalan kielen kokoelmat Pääkokoelma Juho Kujolan sanaliput tihvinän- ja valdainkarjalasta Juho Kujolan sanaliput tverinkarjalasta Helmi ja Pertti Virtarannan sanaliput tverinkarjalasta 1963, 1971, 1977, 1979 Uusi kokoelma II KIRJALLISUUS Birin, V. 1990: Aunuksen kuvernementin suomalaiset. Carelia 2/1992. Petroskoi. Hämynen, Tapio 1993: Liikkeellä leivän tähden - Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo Historiallisia tutkimuksia 170. Tampere. Hämynen, Tapio 1995: Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset - Kirkko- ja koulukysymys Raja- Karjalassa Joensuun yliopiston Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 17. Joensuu. Jokinen, V. 1977: Kreikkalaiskatoliset seurakuntakoulut Laatokan Karjalassa Ortodoksia 26. Helsinki. Juvelius, Einar W. 1934: Suomen kansan aikakirjat VII ( ). Helsinki : Karjala - muistojen maa, toim. Olavi Paavolainen. Porvoo : Karjalan kielen sanakirja, Ensimmäinen osa A-J, pt. Pertti Virtaranta. Lexica Societatis Fenno- Ugricae XVI,1. Helsinki. (KKS I.) : Karjalan kielen sanakirja, Toinen osa K, pt. Pertti Virtaranta. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI,2. Helsinki. (KKS II.) : Karjalan kielen sanakirja, Kolmas osa L-N, pt. Pertti Virtaranta. Lexica Societatis Fenno-Ugricae

12 12 XVI,3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25. Helsinki. (KKS III.) : Karjalan kielen sanakirja, Neljäs osa O-P, pt. Raija Koponen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI,4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25. Helsinki. (KKS IV.) : Karjalan kielen sanakirja, Viides osa R-S, pt. Raija Koponen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI,5. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25. Vammala. (KKS V.) Karjalan kielen sanakirja, V 1 (raha-roakata). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V1.) Karjalan kielen sanakirja, V 2 (roakattšu-röyttšövyö). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V2.) Karjalan kielen sanakirja, V 4 (sie-sof). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V4.) Karjalan kielen sanakirja, V 5 (soh-sun). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V5.) Karjalan kielen sanakirja, V 6 (suo-söyttä). Käsikirjoitus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (KKS V6.) Kirkinen, Heikki 1994: Karjalan historia juurista Uudenkaupungin rauhaan. Teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Heikki Kirkinen - Pekka Nevalainen - Hannes Sihvo. Porvoo. Korhonen - Keynäs 1988: Halpa hinta - pitkä mitta. SKS:n toimituksia 491. Rauma. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Esite. Kuujo, Erkki 1963: Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana. Joensuu. Könönen, Terho A. 1971: Penttilän saha vuotta. Joensuu. Laine, Antti: Suomalaiset Karjalassa - asialla on monta ilmettä. Painamaton, saatu tekijältä. Leskinen, Eino 1956: Itäkarjalaismurteiden näytteitä. Helsinki. Leskinen, Heikki 1992: Karjalan kielikartasto 1 - Idän ja lännen sanastoeroja. Jyväskylän yliopiston Suomen

13 13 kielen laitoksen julkaisuja 35. Jyväskylä. Punttila, Matti 1992: Impilahden karjalaa. Castrenianumin toimitteita 41. Helsinki. Pöllä, Matti 1995: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset luvulla. SKS:n toimituksia 635. Tampere. Pöllä, Matti 1988: Vienan Karjalan oloista nuoremmalla rautakaudella. Punalippu 10/1988. Petroskoi. Saloheimo, Veijo 1977: Asutuksen kasvun rajat - Taloluvun kehitys ja sen tekijöitä Laatokan-Karjalassa Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 27. Joensuu. Sihvo, Hannes 1994: Vanhasta Suomesta autonomian ajan Karjalaan, teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Heikki Kirkinen - Pekka Nevalainen - Hannes Sihvo. Porvoo. Suhonen, Seppo 1978: Karjala-aunuksen suomesta kulkeutuneista sanoista. Teoksessa Lännen maita ja Karjalan kyliä. Kalevalaseuran vuosikirja 58. Helsinki : Suomen kielen etymologinen sanakirja I, toim. Y.H.Toivonen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,1. Helsinki. (=SKES I.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja II, toim. Y.H.Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,2. Helsinki. (=SKES II.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja III, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,3. Helsinki. (=SKES III.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja IV, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,4. Helsinki. (=SKES IV.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja V, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,5. Helsinki. (=SKES V.) : Suomen kielen etymologinen sanakirja VI, toim. Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII,6. Helsinki. (=SKES VI.)

14 14 Virtaranta, Pertti 1990: Kulttuurikuvia Karjalasta - Ihmisiä ja elämänkohtaloita rajantakaisessa Karjalassa. Jyväskylä. Virtaranta, Pertti 1967: Lähisukukielten lukemisto. Helsinki. LYHENTEET 1. Kieliopin käsitteistä adj. = adjektiivi, adv. = adverbi, akk. = akkusatiivi, obl.-sij. = obliikvisijoissa, pass. v. = passiivinen verbi(johdos), poss.a. = possessiiviadjektiivi, postp. = postpositio, prep. = prepositio, subst. = substantiivi, t. = tai, yksipers. = yksipersoonainen 2. Kielistä aun. = aunus, livvi, baltt. = balttilainen, esigerm. = esigermaani, germ. = germaaninen, k.-germ. = kantagermaani, karj. = karjala, varsinaiskarjala, karj.-aun. = karjala-aunus, karje = (Venäjän) eteläkarjala, karjv = vienankarjala, kas. = keskialasaksa, lat. = latina, mmr. = myöhempi muinaisruotsi, mn. = muinaisnorja, murt. = murteessa / murteissa, nn. = nykynorja, nr. = nykyruotsi, ruots. = ruotsi, suom. = suomi, vur. = vanha uusruotsi 3. Paikannimistä Il = Ilomantsi, Im = Impilahti, J = Jyskyjärvi, K, Ks = Korpiselkä, Kst = Kiestinki, KstP = Petsamon kiestinkiläismurre, Kt = Kontokki, Ktj = Kotkatjärvi, Ktp = Kontupohja, Mj = Munjärvi, Ms = Mäntyselkä, Mœh = Moiœeha, Nj = Njekkula, O = Oulanka, Pa = Paatene, Phj = Pyhäjärvi, Pnj = Paanajärvi, Prj = Porajärvi, Ptj = Pistojärvi, R = Repola, Ri = Riipuškala, Rj = Rukajärvi, S = Salmi, Skj = Suikujärvi, Sm = Suistamo, Suj = Suojärvi, Säj = Säämäjärvi, Tj = Tulemajärvi, Tk = Tunkua, U = Uhtua, Usm = Usmana, V = Vitele, Vj = Vieljärvi, Vn = Vuokkiniemi, Voj = Voijärvi, Vt = Vitsataipale 4. Lähdeluettelon ulkopuolisista teoksista (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Karjalan kielen kokoelmien lähteistä) AAJ = Jyrinoja, Vilho 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia II. Turku. KSA =

15 15 Virtaranta, Pertti 1970: Karjalaisia sananlaskuja ja arvoituksia. Castrenianumin toimitteita 15. Helsinki. TVKK = Genetz, Arvid 1881: Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä - Kielennäytteitä, Sanakirja ja Kielioppi. Suomi 14. Helsinki. ViKM = Virtaranta, Pertti 1958: Vienan kansa muistelee. Porvoo. 5. Muista sanoista ed. = edellinen, edellisestä, erik. = erikoisesti, erikoismerkitys, halv. = halventava, harv. = harvinainen, id. = sama merkitys kuin edellä, jstak = jostakin, luult. = luultavasti, mahd. = mahdollinen, mahdollisesti, norm. = normaalisti, pt. = päätoimittaja, sp. = sananparsi, tav. = tavallinen, uud. = uudennos, vrt. = vertaa

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 HELSINKI1955

KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 HELSINKI1955 KOULUJA MENNEISYYS IX KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 IX HELSINKI1955 Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys IX saaduista kirjoituksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

VUODEN 1900 ja 1910 VIENAN KEMIN KIHLAKUNNAN RIPPIKIRJOJEN SISÄLLYSLUETTELO

VUODEN 1900 ja 1910 VIENAN KEMIN KIHLAKUNNAN RIPPIKIRJOJEN SISÄLLYSLUETTELO VUODEN 1900 ja 1910 VIENAN KEMIN KIHLAKUNNAN RIPPIKIRJOJEN SISÄLLYSLUETTELO laatinut Sirpa Mänty puh 040-5003949, e-mail: sirpa.manty@gmail.com Arkangelin kuvernementin Kemin kihlakunnan rippikirjat vuodelta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Viklaluokan historia Suomessa 1947-2015 -historiikki Toimituskunnan kokous no 8 ptk

Viklaluokan historia Suomessa 1947-2015 -historiikki Toimituskunnan kokous no 8 ptk Organisaatio Kansallissihteeri Juha Lehtinen GSM +358 0500 777 299 e-mail juha.lehtinen@snipeimport.fi Internet www.snipe.fi Viklaluokan historia Suomessa 1947-2015 -historiikki Toimituskunnan kokous no

Lisätiedot

Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa

Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa Itämerensuomalaisten kielten praktikum Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos Juha Kuokkala Marraskuu 2004

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö

Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö Suomussalmen kunnan ja Karjalan tasavallan / Kalevalanpiirin välinen kulttuuri-, nuoriso ja opetusyhteistyö 14.4.2016 Suomussalmen kunta / Asta Tolonen Kalevalan piiri

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Muuttoliike asutti vanhan Vienan Karjalan. N:o 1 2 2012. Hinta 7. Jakov Peksujev on Kostamuksen kanta-asukkaita

Muuttoliike asutti vanhan Vienan Karjalan. N:o 1 2 2012. Hinta 7. Jakov Peksujev on Kostamuksen kanta-asukkaita Muuttoliike asutti vanhan Vienan Karjalan N:o 1 2 2012 Hinta 7 Jakov Peksujev on Kostamuksen kanta-asukkaita N:o 1 2 1 2012 2012 N:o 1 2 3 Kannen kuva: Jakov Nikitich Peksujev. Valokuva on Tatjana Vasiljevan

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Suomen sodissa menehtyneiden tiedosto

Suomen sodissa menehtyneiden tiedosto Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto 1: KÄIHKÖ, TOIVO JOHANNES sotilasarvo korpraali joukko-osasto 6.K/os.Kuussaari 9880 syntymäaika 12.09.1917 synnyinkunta Värtsilä kotikunta Värtsilä asuinkunta

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino

Lisätiedot

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo

Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Pohjanmaa 164, 4) Veijo Pakkanen Kymenlaakso 154, 5) Ari Hämäläinen Kymenlaakso 152, 6) Jouko

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN SM METSÄTAITOKILPAILUT EVO

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN SM METSÄTAITOKILPAILUT EVO ETÄMETSÄNOMISTAJIEN SM METSÄTAITOKILPAILUT EVO 2014 10.5.2014 Kisailijoita ryhmäkuvassa pihalla. Osanottajamäärä oli uusi ennätys. TULOKSET JOUKKUEET 1. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry 337 pistettä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua. HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17

Lisätiedot

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015 KIRJAKORI 214 Lastenkirjainstituutti on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Instituutin

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

1 Jorma Soppela Into Kemi Arto Björkman Into Kemi Pertti Ojala TuWe Turku Mauri Kauramaa EuKi Eurajoki 1051

1 Jorma Soppela Into Kemi Arto Björkman Into Kemi Pertti Ojala TuWe Turku Mauri Kauramaa EuKi Eurajoki 1051 Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli TUL SM 2014 A-taso, 6 sarjaa eu (24.03.2014-27.04.2014) Valvoja:PoRa MAB Nimi Seura Liitto Tulos Tasoitus Kaadot Viim. sarja 1 Jorma Soppela Into Kemi 1100 0

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

RAJAKARJALAISMURTEIDEN VENÄLÄISET LAINASANAT

RAJAKARJALAISMURTEIDEN VENÄLÄISET LAINASANAT RAJAKARJALAISMURTEIDEN VENÄLÄISET LAINASANAT Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Susanna Tavi Marraskuu 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Lisätiedot

KARJALAN KUVIA KIRJOITTANUT O. RELANDER KUVAT J. BACKMANIN VALOKUVIEN MUKAAN WEILIN & GÖÖS'IN HELSINGISSÄ OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA JA KUSTANTAMA 1893 Sisällys. Sivu Karjala 1 Sortavala 3 Sortavalasta

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Naiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B

Naiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B Naiset 1 Karhu Tuula Joensuu 120 C 20 1011 1131 2 Kunnasluoto Taina Kouvola 210 D 35 853 1063 3 Pelkonen Rita Oulu 120 C 20 933 1053 4 Lehikoinen Jaana Joensuu 210 D 35 817 1027 Veteraanit 1 Salonen Tom

Lisätiedot

Tulokset SRTL 2013 VEKARANJÄRVI Lopputulokset Yleinensarja RK Ammunta 2 x 10 laukausta

Tulokset SRTL 2013 VEKARANJÄRVI Lopputulokset Yleinensarja RK Ammunta 2 x 10 laukausta Tulokset SRTL 2013 VEKARANJÄRVI Lopputulokset Yleinensarja RK Ammunta 2 x 10 laukausta Nimi Yhdistys Tulos 10:t napa 9:t 1. Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT 191 12 2 7 2. Pöllänen Janne Sastamalan RT 188

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa)

Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa) Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa) 06.05.2006 (HK) 1 Peiponen Marko Nurmeksen Ks 78 5 11 7 15 20 13 20 2 Tanninen Jukka n Kyykkä 73 13 9 13 7 13 5 10 15 12 3 Juvonen Jyrki n Kyykkä 67 15 11 11 0 9 12

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa

Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa Irja Rämä Karjalan Sivistysseura ry Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa Irja Rämän tutkimukset Uhtuan ja lähikylien karjalaisista suvuista FM Irja Rämä on juuriltaan karjalainen tutkija, joka on vuosikymmenien

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Kansankirjasto ja lukusali.

Kansankirjasto ja lukusali. VIII. Kansankirjasto ja lukusali. Kansankirjaston ja lukusalin hallituksen kertomus vuodelta 1909 *) oli seuraavaa sisällystä: Kansankirjaston ja lukusalin hallitukseen ovat vuonna 1909 kuuluneet päätirehtööri

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot