Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia - eurooppalainen nuorisokampanja monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia - eurooppalainen nuorisokampanja monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi 2006-2007"

Transkriptio

1 Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia - eurooppalainen nuorisokampanja monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi Kansallisen kampanjan raportti ja arviointi Riikka Jalonen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, projektisihteeri 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lähtökohdat, rakenteet ja painopisteet Kampanjan lähtökohdat Kampanjaorganisaatio Suomessa Kampanjan tavoitteet ja kohderyhmät Kampanjan viestintä, visuaalinen ilme ja oheismateriaalit Kampanjan internet-sivusto Kampanjan visuaalinen ilme ja oheismateriaalit Arviointia visuaalisesta ilmeestä ja oheismateriaaleista Kampanjan keskeiset toimintamallit ja -ympäristöt Koulutustoiminta Elävä kirjasto Kaikki samanarvoisia chat Roolipeli Kampanja kouluissa Varhaiskasvatus Festivaalit Muutamia poimintoja sadoista Keks-tapahtumista kampanjan ajalta Kampanjan näkyvyys Kampanjan kansainvälinen ulottuvuus Yhteenveto ja ajatuksia kampanjan onnistumista...29 Liite Liite Liite

3 1. Johdanto Esittelen tässä raportissa Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia kampanjan toimintaa, rakenteita ja tuloksia. Olen työskennellyt kampanjan projektisihteerinä koko kampanjan ajan ja jo sitä ennen osallistunut aktiivisesti kampanjan suunnitteluun Allianssin keks-työryhmän jäsenenä syksyn 2005 ajan. Tarkastelen kampanjaa siis aktiivisen sisäpiirin toimijan näkökulmasta. Raportissa esittelen kampanjan eri toimintoja ja valintoja, joita kampanjan aikana on tehty. Raportin viimeisessä luvussa arvioin kampanjaa kokonaisuutena, sen eri osien arviointia olen ripotellut kuhunkin kokonaisuuteen. Kampanjoiden vaikuttavuuden arviointi on haastavaa. Tämä pitää erityisesti paikkansa kampanjoiden kohdalla, joiden tavoitteet ovat hyvin laajoja ja vaikeasti mitattavissa kuten keks-kampanjan tavoitteet ovat olleet. Nuorten asenteet muuttuvat hitaasti ja asenteiden muutoksen osalta kampanjan tulokset voivat olla mitattavissa vasta vuosien kuluttua. Toisaalta on vaikea arvioida, mikä osuus keks-kampanjalla on ollut mahdollisessa asennemuutoksessa ja mikä rooli muilla vaikutteilla kuten yhteiskunnallisilla muutoksilla, muilla kampanjoilla tai esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien muutoksella on ollut. Tässä raportissa esittelen eri toimintamalleja ja toimenpiteitä ja arvoin miten ne ovat eri mittarien (esim. nuorisobarometrin tulokset, www-sivujen kävijämäärät ja järjestetyt tapahtumat) mukaan tavoittaneet nuoria. Olen myös arvioinut kunkin valitun toimintamallin tai viestintäkeinon toimivuutta saadun palautteen mukaisesti. Koko kampanjan ajan olen haastatellut eri toimijoita, jotka ovat osallistuneet kampanjaan joko toteuttajina tai kohderyhmänä. Olen haastatellut eri koulutusten osallistujia, teema-päiviä järjestäneitä opettajia, elävän kirjaston lukijoita, graffiti-hankkeen taiteilijoita ja monia muita kampanjassa jollain tasolla ja tavalla mukana olleita. Lisäksi olen pyytänyt eri toimijoilta kirjallista palautetta kampanjasta loppuvuonna 2007 ja välittänyt tietoa arviointiprosessista nuorisoalan eri kanavia hyödyntäen (mm. allianssi-expressin ilmoituksella ja wwwsivulla). Tämä tiedonkeruumetodi ei kuitenkaan toiminut, sillä ilmoittelun kautta saapui ainoastaan yksi arvioiva palaute. Niinpä tämä raportti ja arviointi perustuu kokoelmaan erilaisia määrällisiä mittareita (esim. julistetilauksiin eri puolita Suomea tai järjestettyjen tapahtumien määrä), laadullisia mittareita (millaisia tapahtumia on järjestetty ja millaista palautetta niistä on saatu). Pyrin tällä raportilla osaltani vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1) Olivatko kansallisen kampanjan tavoitteet mielekkäitä ja saavutettavissa? 2) Miten kampanjaorganisaatio ja eri toimijoiden yhteistyö toimi? 3) Oliko kampanjan aikataulu sopiva? 4) Valittiinko kampanjan toteutukseen sopivat toiminta- ja viestintämallit? 5) Tavoitettiinko kampanjalla kohderyhmä? 6) Toimivatko kampanjalle valitut toimenpiteet suunnitellusti? Tuottivatko ne toivottuja tuotoksia? 7) Seurasiko kampanjan tuotoksista suunniteltuja tuloksia? 8) Oliko kampanjalla tavoiteltuja pitkän ja lyhyen välin vaikutuksia? 9) Olivatko tavoitteet saavutettavissa tai mitattavissa? Miten niissä onnistuttiin? 10) Hyödynnettiinkö käytössä olleita voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla? 3

4 2. Lähtökohdat, rakenteet ja painopisteet 2.1. Kampanjan lähtökohdat Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -nuorisokampanjan tavoitteena oli edistää ihmisoikeuksia, moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta kattaen kaikki moninaisuuden muodot. Kampanja toteutettiin lähes kaikissa Euroopan neuvoston maissa vuosina Samanniminen rasismin, muukalaispelon, suvaitsemattomuuden ja antisemitismin vastainen nuorisokampanja toteutettiin Euroopassa myös vuosina ja silloin sen toteutusta koordinoi Suomessa Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. Päätös Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia kampanjan (Keks) uusimisesta tehtiin Euroopan neuvoston kolmannessa huippukokouksessa Varsovassa Aloite kampanjan uudelleentoteuttamiseksi tuli nuorisojärjestöiltä ja se tuli valmistelemattomana huippukokouksen asialistalle. Kampanjan eurooppalainen ohjausryhmä esitti kansallisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioon ottamista kansallisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta samalla päätti, että mitään syrjinnän muotoa ei saa jättää täysin huomioitta kampanjan kansallisessa toteutuksessa. Euroopan tasolla toivottiin, että etnisen suvaitsemattomuuden lisäksi myös sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, vammaisuudesta tai uskonnosta johtuva suvaitsemattomuutta ja erilaisuuden hyväksymistä käsitellään osana kampanjaa. Alusta asti oli selvää, että Euroopan neuvostolla ei ollut kampanjan kansalliseen toteutukseen jaettavaksi paljoakaan ideoita tai materiaaleja. Kampanjan eurooppalainen ohjaus oli hyvin vähäistä ja Euroopan neuvostolta tuli ohje perustaa kansallisia kampanjatoimikuntia koordinoimaan kampanjan toteutusta kansallisella tasolla. Kampanjan eurooppalaisen organisaation muodostivat eurooppalainen ohjausryhmä, kansalliset kampanjatoimikunnat (n. 30) ja sihteeristö Kampanjaorganisaatio Suomessa Opetusministeriö valtuutti Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimimaan Keks-kampanjatoimistona vuosina ja myönsi sille hakemusta vastaan rahoituksen kampanjan toteutukseen. Allianssi palkkasi kampanjaa koordinoimaan projektisihteerin, joka aloitti työnsä ja työskenteli päätoimisesti kampanjassa vuoden 2007 loppuun. Allianssi perusti oman kampanjatyöryhmänsä jo syksyllä 2005 suunnittelemaan kampanjan toteutusta. Työryhmä koostui eri nuorisojärjestöjen edustajista ja sen kokoonpano vaihteli kausittain. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella kampanjan toteutusta nuorten parissa ja tuottaa käytännön ideoita kampanjatoimiston apuna. Opetusministeriö asetti kansallisen kampanjatoimikunnan suunnittelemaan ja ohjaamaan kampanjan kansallista toteutusta Suomessa. Suomessa päädyttiin nimittämään hyvin laajapohjainen toimikunta, jonka tarkoituksena oli vahvistaa kansallisten toimien vaikuttavuutta ja sitouttaa eri toimijat laajasti kampanjan toteutukseen. Kampanjatoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran ja ensimmäisessä kokouksessa lähes kaikki kutsutut olivat paikalla. Myöhemmin osallistujien määrä väheni huomattavasti ja viimeisimmissä kokouksissa oli alle kymmenen edustajaa paikalla. 4

5 Alkuperäisen kansallisen kampanjatoimikunnan kokoonpano: Ylijohtaja Riitta Kaivosoja, opetusministeriö, puheenjohtaja Neuvotteleva virkamies Olli Saarela, opetusministeriö, varapuheenjohtaja Abdulkadir Ahmed-Nur Denged, Kanava Nuoriso ry Anita Halonen, Suomen Romaniyhdistys ry Neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen, sosiaali- ja terveysministeriö Nuorisosihteeri Kalle Jokinen, Kynnys ry / Allianssi ry Koordinaattori Tiina Järvinen, työministeriö Ylitarkastaja Kristina Kaihari-Salminen, Opetushallitus Toiminnanjohtaja Esa Kaskimo, Nuoret Kotkat / Allianssi ry Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti, Lahden kaupunki Ylitarkastaja Tuomas Koljonen, sisäasiainministeriö Pääsihteeri Ulla Konttinen, Kalevan Nuorten Liitto / Allianssi ry Nuorisotyön suunnittelija Marko Korhonen, Suomen Punainen Risti/Allianssi ry Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto Päätoimittaja Hannu Laaksola, Opettaja-lehti Ulkoasiainsihteeri Jouni Laaksonen, ulkoasiainministeriö Lehtori Hanna Laitinen, Humanistinen ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija Seija Mutikainen, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Toiminnanjohtaja Vladimir Povoljajeff, Helsingin Venäläinen Sadko-klubi ry Ohjelmapäällikkö Teija Rantala, Yleisradio Oy Ylitarkastaja Katri Santtila, opetusministeriö Sivistystoimentarkastaja Lauri Savisaari, Etelä-Suomen lääninhallitus Tutkija Anne-Mari Souto, Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotyönjohtaja Sirpa Syrjä-Turpeinen, Kirkon nuorisotyön järjestöt /Allianssi ry Varapuheenjohtaja Katri Söder, SONK / Allianssi ry Ylitarkastaja Maria Wakeham, oikeusministeriö Nuorisotoimenjohtaja Tuija Öberg, Porvoon kaupunki Projektisihteeri Riikka Jalonen, Allianssi ry, sihteeri Ylitarkastaja Liisa Männistö, opetusministeriö, sihteeri Pysyvät asiantuntijat: Suunnittelija Mikko Cortés Téllez, opetusministeriö Pääsihteeri Tarmo Manninen, Nuorisoasiain neuvottelukunnan Suunnittelija Tuomas Kurttila, Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta Kampanjan koordinaattorin tueksi ja toimikunnan kokouksia valmistelemaan opetusministeriö perusti operatiivisen työvaliokunnan, jonka tehtävänä oli yhdessä kampanjatoimiston kanssa valmistella toimikunnan käsiteltäväksi tulevia asioita ja huolehtia kampanjan käytännön toimeenpanosta toimikunnan tekemien päätösten ja linjausten mukaisesti. Työvaliokunta kokoontui noin kerran kuukaudessa ja kaikki siihen kutsutut osallistuivat kokouksiin aktiivisesti. 5

6 Alkuperäisen työvaliokunnan kokoonpano Suunnittelija Mikko Cortés Téllez, opetusministeriö, puheenjohtaja Opetusneuvos Ulla Aunola, Opetushallitus Erityisasiantuntija Seija Mutikainen, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Ylitarkastaja Liisa Männistö, opetusministeriö Toiminnanjohtaja Vladimir Povoljajeff, Helsingin Venäläinen Sadko-klubi ry Projektipäällikkö Rosa Puhakainen-Mattila, Ihmisoikeusliitto ry/suomen YK-liitto Projektisihteeri Riikka Jalonen, Allianssi ry, sihteeri Kansainvälisen vaihdon sihteeri Elina Juntunen, opetusministeriö, sihteeri Lisäksi kansallisen kampanjatoimikunnan avuksi perustettiin kaksi työryhmää. Perusopetustyöryhmän tehtävänä oli suunnitella kampanjan toteutusta kouluissa ja varhaiskasvatustyöryhmän tehtävänä oli suunnitella kampanjan toteutusta varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen parissa. Perusopetustyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa 2006 ja toimi syksyyn 2006 ja varhaiskasvatustyöryhmä kokoontui joulukuusta maaliskuuhun Kampanjaorganisaatio oli kampanjan työntekijän kannalta hyvin haastava. Allianssissa aloitettiin kampanjan suunnittelu jo syksyllä 2005 ja opetusministeriö valtuutti Allianssin kampanjan operatiiviseksi toimistoksi jo alkuvuodesta Kampanjan projektisihteeri aloitti työssään tammikuun ensimmäisenä päivänä Lisähaasteen toi myös se, että Allianssin päätöksentekorakenteet eivät tunne kansallisen kampanjatoimikunnan kaltaisia tahoja ja kampanjaan koordinoimaan palkatut henkilön esimiehenä toimi Allianssin kvpäällikkö (jonka yläpuolella oli Allianssin pääsihteeri ja lopulta Allianssin hallitus). Allianssissa olivat siis ne esimiestahot, joiden päätöksiä kampanjan projektisihteerin oli ensisijaisesti seurattava. Allianssi oli muun muassa sitoutunut osallistumaan Keks-teemalla näyttävästi Next Step messuille tammikuussa 2006 sekä moniin muihin tapahtumiin, joten kampanjatoiminnot alkoivat jo ennen ensimmäistä kampanjatoimikunnan kokousta. Allianssin alainen Keks-työryhmä oli myös ideoinut erilaisia kampanjaviestejä ja materiaaleja syksyn ja talven aikana. Kansallisella kampanjatoimikunnalla oli kuitenkin korkein päätäntävalta Keks-kampanjan painopistealueiden ja kohderyhmien valinnassa. Kansallinen kampanjatoimikunta asettikin ensimmäisessä kokouksessaan helmikuussa erilaisia painopisteitä kuin mitä Allianssissa oli suunniteltu. Onneksi päätökset olivat ainoastaan osittain ristiriidassa Allianssin tekemien suunnitelmien kanssa ja pääkohdin toimikunta päätyi tukemaan Allianssin tekemiä suunnitelmia ja valintoja. Kuitenkaan kampanjan painopisteitä valittaessa ei pohdittu kampanjan rahoituksen riittävyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. Allianssi oli jo hakenut opetusministeriöltä rahoitusta kampanjan toteuttamiseksi, ja hakemus pohjasi Allianssin tekemiin kampanjasuunnitelmiin. Valitsemalla kaksi täysin toisistaan eroavaa kohderyhmää (yläkouluikäiset nuoret ja alle 8-vuotiaat lapset) kampanjatoimikunta käytännössä esitti kahden erillisen kampanjan toteuttamista. Kevään 2006 aikana pyrimme Allianssissa ratkaisemaan miten voimme kampanjan rahoituksella vastata toimikunnan asettamiin tavoitteisiin. Lopulta tehtävä osoittautui mahdottomaksi ja Allianssissa päätettiin ensimmäisenä toimintavuonna keskittyä onnistuneiden pedagogisten mallien, graafisen ilmeen ja oheismateriaalien tuottamiseen nuorille. Työvaliokunta ymmärsi kampanjatoimikunnan kampanjan käytännön toteutukselle asettamat haasteet ja sen antama tuki projektisihteerin työlle oli ensiarvoisen tärkeää. Työvaliokunta osallistui aktiivisesti tehtävien priorisointiin ja tuki myös käytännön toteutuksessa Allianssia. Kansallisen kampanjatoimikunnan rooli jäi ensimmäisen kokouksen jälkeen hyvin vähäiseksi, eikä se puuttunut erityisemmin Allianssin ja työvaliokunnan tekemiin priorisointivalintoihin vaan tuki niitä poikkeuksetta. Toimikunta onnistui vaihtelevasti tehtävässään sitouttaa eri toimijat kampanjan tukemiseen. Esimerkiksi vain muutamat toimikunnassa edustettuina olevat tahot liittivät kam- 6

7 panjabannerin omille nettisivuilleen tai tukivat kampanjaa muilla tavoin. Toisaalta kampanjatoimikunnan kokouksissa syntyi uusia ideoita ja verkostoja toteuttaa kampanjaa. Kampanjatoimikunnassa oli kuitenkin hyvin vähän nuoria edustettuina ja se koostui pääosin suurten instituutioiden ja hallinnon edustajista, mikä näkyi osittain myös sen tekemissä linjauksissa. Nuoret, nuorisotoimijat ja nuorisojärjestöt olivat kuitenkin lopulta ne, jotka kampanjaa aktiivisimmin tekivät kahden vuoden aikana ja he tekivät omannäköistään kampanjaa riippumatta kampanjatoimikunnan päätöksistä. Allianssi kampanjatoimistona myös pyrki ensisijaisesti tuottamaan toimintamalleja ja oheismateriaaleja, joilla mahdollisimman monet nuoret innostuisivat toteuttamaan kampanjaa Kampanjan tavoitteet ja kohderyhmät Kampanjan tarkoituksena on edistää monimuotoisuutta vuonna 1995 toteutuneen Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjan tavoin nuorten osallisuutta korostavin toimenpitein. Erona 10 vuotta aiemmin toteutettuun kampanjaan oli, että tällä kertaa kampanjassa päätettiin pureutua etnisen suvaitsemattomuuden lisäksi kaikenlaiseen muuhun suvaitsemattomuuteen. Kampanjan kohderyhmäksi kansallinen kampanjatoimikunta päätti ottaa kaikki nuoret. Erityiseksi painopisteeksi kuitenkin valittiin toisaalta varhaiskasvatus ja alkuopetus (ml. aamu- ja iltapäivätoiminta), ja toisaalta yläasteikäiset (sukupuolinäkökulma huomioiden). Tavoitteena oli tehdä positiivinen kampanja, jossa erilaisuus tuodaan esille rikkautena ja korostetaan jokaisen oikeutta tulla kunnioitetuksi omana itsenään. Kampanjan toteutuksessa päätettiin korostaa nuorten osallisuutta ja nuorten omistajuutta kampanjaan ja sen toteutukseen. Nuorille ja nuorisojärjestöille annettiin hyvin vapaat kädet toteuttaa kampanjaa haluamallaan tavalla ja työstää sen teemoja omasta näkökulmastaan Kampanjan rahoitus Keks-kampanjan toteutuksen Suomessa rahoitti pääasiassa opetusministeriö. Vuosien aikana ministeriö myönsi Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:lle suoraan kampanjan toiminta-, palkkaus- ja hallintokuluihin yhteensä euroa (17 000, 9 000, ja euroa). Opetusministeriö avusti lisäksi kampanjaan liittyneen 3D-elokuvan valmistusta. Paikallista ja alueellista Keks-toimintaa tuettiin opetusministeriön lääninhallituksille osoittamista nuorisotoiminnan kehittämisavustuksista. Lisäksi kampanja otettiin yhdeksi painopisteeksi jaettaessa eräitä muitakin avustuksia nuorisotoimen ja kulttuurin alueella. Pohjoismainen lapsi- ja nuorisokomitea (NORDBUK) rahoitti julisteiden suunnittelun ja painatuksen ja kansainvälinen elävä kirjastokoulutus toukokuussa 2007 toteutettiin EU:n Youth in Action ohjelman tuella. Muista ministeriöistä Sosiaali- ja terveysministeriö tuki kampanjan varhaiskasvatusosion toteuttamista eurolla. Myös useat muut toimijat (mm. OAJ, Opetushallitus ja kansalaisjärjestöt) osallistuivat kampanjan tukemiseen välillisesti esimerkiksi postittamisen avulla ja lehtijuttuja julkaisemalla. Muut kampanjat (mm. SEIS-yhdenvertaisuuskampanja ja Stop discrimination, for diversity -kampanja) osallistuivat Kekskampanjan rahoitukseen maksamalla yhteistyöhankkeista aiheutuneita kuluja. Kampanjatoimintaa rahoitettiin myös t-paitamyynnillä. Pääsääntöisesti kaikki paikalliset tapahtumat ja toiminnot rahoitettiin toteuttajan omarahoituksella. Kampanjatoimistosta avustettiin muutamia paikallisia pilottihankkeita hyvin pienillä summilla. 7

8 3. Kampanjan viestintä, visuaalinen ilme ja oheismateriaalit 3.1. Kampanjan internet-sivusto Kampanjalle keskeisimmäksi tiedotuskanavaksi valittiin internet ja kampanjalle luotiin nuorille ja nuorten parissa toimiville kasvattajille suunnattu Keks - internetsivusto. Sivustosta luotiin kampanjan muun ilmeen mukainen kokonaisuus, jonka toivottiin houkuttavan myös nuoria tutustumaan sen sisältöön. Selkeä painopistevalinta oli kuitenkin tehdä sivustosta kasvattajille suunnattu pedagoginen kokonaisuus. Sivustolle kerättiin ideoita ja metodeita, joita nuorisoalan toimijat voivat hyödyntää kampanjan paikallisessa toteutuksessa erilaisissa ympäristöissä. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman avoin foorumi, jossa eri toimijat voivat jakaa ideoita ja kokemuksiaan ja myös löytää yhteistyötahoja kampanjan toteutukseen. Ideapankkiin pyydettiin eri järjestöiltä metodeita ja toimintamalleja muille jaettavaksi ja sivuston linkkilistaan päivitettiin tietoa uusista kampanjan teemoihin liittyvästä nettimateriaalista tai julkaisuista. Kuitenkin harjoitepankin täydentäminen jäi pitkälti kampanjakoordinaattorin tehtäväksi. Sivusto oli runsaassa käytössä, kävijöitä oli muutama sata päivittäin (tarkempi selvitys internet-sivujen kuukausittaisista kävijämääristä on liitteenä 1). Sivusto sai paljon positiivista palautetta eri järjestöiltä, nuorisotoimijoilta ja oppilaitoksilta, mutta toimijat eivät sitoutuneet sen sisällön kehittämiseen ja foorumimaisuuteen suunnitellulla tavalla. Sivustolla olevaan kalenteriin oli hyvin helppo lisätä tapahtumia, mutta sitä hyödynnettiin todella vähän. Siellä oli myös kannuste lisätä ideoita tai juttuja jo järjestetyistä tapahtumista sivustolle. Kuvia ja tekstejä tapahtumista tai tempauksista lähetettiin julkaistavaksi vain vähän, vaikka kaikki kampanjamateriaalia tilanneet lupasivat raportoida ainakin lyhyesti tapahtumastaan ja antaa kuvia julkaistavaksi sivustolla. Palautetta sivuston sisällöstä saatiin hyvin vähän suoraan. Yleensä palautetta kuuli sattumoisin esimerkiksi niin, että koulutuksessa tai muussa tapahtumassa opettajien tai nuorisotoimijoiden kanssa tuli puhetta kampanjasivustosta. Vain muutaman kerran joku lähetti palautetta sähköpostitse kampanjatoimistolle, silloin palaute oli erityisen positiivista tai kehityssuuntautunutta. Yhtenä esimerkkinä sivustosta saatuna palautteena voin kertoa kuulemastani keskustelusta Tampereella Rasmus-verkoston vuosikokouksessa helmikuussa Ennen tilaisuuden alkua liityin seurueeseen, jossa kuusi nuorisotyön opiskelijaa keskusteli Keks-sivustosta ja siitä, miten paljon he ovat saaneet sieltä hyviä ideoita ja työkaluja yhdenvertaisuuskysymysten käsittelyyn nuorten parissa. Kysyessäni heiltä tarkemmin sivuston hyödyntämisestä he kertoivat sen olevan hyvin suuressa käytössä omissa oppilaitoksissaan, erityisesti kursseilla, joilla käsitellään monikulttuurista nuorisotyötä. Internet-sivuston tulkitsen löytäneen kohderyhmänsä ja enimmäkseen täyttäneen sille asetetut tavoitteet. Sen vahvuus oli, että sieltä löytyi helposti perustieto kampanjasta ja ideoita kampanjan toteuttamiseen sekä harjoitteita, joilla toteuttaa kampanjaa nuorten parissa. Sivusto madalsi kynnystä toteuttaa kampanjaa omassa toimintaympäristössä ja mahdollisti kampanjan toteuttamisen paikallisella tasolla ilman yhteydenottoa kampanjatoimistoon. Sivuston vahvuutena oli sen kustannustehokkuus ja ajankohtaisuus. Sitä kautta uusista ideoista tai oheismateriaaleista sai tiedon leviämään nopeasti. Sivuston vahvuudesta kertoo se, miten paljon kampanjaa on toteutettu kampanjatoimiston luomien mallien mukaisesti ilman, että kampanjatoimistolle on lähetty mitään kyselyjä tai avunpyyntöjä ennen tapahtumaa. Kaikki tarvittava tieto ja logot yms. graafiset avut ovat olleet ladattavissa sivustolta. Usein ainoa syy ottaa yhteyttä toimistoon on ollut pyyntö saada kampanjan oheismateriaaleja jaettavaksi, mutta usein ideat ja suunnitelmat ovat silloin olleet jo selvät. Internet-sivustosta luotiin väline, jolla helpotettiin eri tahojen suunnittelutyötä. Tavoite kerätä tarpeellinen ja innostava tieto yhdelle sivustolle tuntui onnistuneen. Parannettavaa olisi ollut vielä siinä, että kampanjassa aktiivisesti mukana olleet tahot olisivat linkittäneet kampanjasivuston omilta sivuiltaan esimerkiksi kampanjabannerin kautta. Kampanjabanneri löytyi hyvin harvan kampanjan yhteistyötahon sivustoilta ja esimerkiksi ainoastaan muutamat kampanjatoimikunnassa edustettuina olevat tahot laittoivat sen sivuilleen. Syyksi annettiin useimmiten ko. organisaation teknisen puolen hitaus, kukaan ei kieltäytynyt bannerista vaan kertoi asian olevan vireillä. Kuitenkin muutamat keskeiset kasvatta- 8

9 jien suosimat sivustot (mm. edu.fi ja oaj.fi) toivat linkityksen kautta runsaasti kävijöitä sivustolle. Sivustoilla oli kuukausittain noin kaksituhatta kävijää ja Allianssi on päättänyt ylläpitää sitä jatkossakin. Kampanja tuotti hyvin vähän staattista kirjallista materiaalia, koska kaikki perustiedot kampanjasta olivat pääsääntöisesti löydettävissä kampanjan internet-sivustolta, jossa tieto oli myös helposti muokattavissa kullekin käyttäjälle tai kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Kampanjalla oli kuitenkin myös perusesite, jota myös muokattiin eri kohderyhmille ja tilaisuuksiin sopivaksi. Esitettä painettiin ainoastaan 1000 kpl eikä sen kysyntä ollut erityisen suurta Kampanjan visuaalinen ilme ja oheismateriaalit Euroopan neuvosto ei päivittänyt vuosien kampanjan visuaalista ilmettä ennen syksyä 2006 eikä tuottanut uusia ideoita kampanjan viestin eteenpäin viemiseksi nuorten parissa. Kampanjan kansallinen ilme oli siis luotava kokonaisuudessaan kansallisella tasolla. Suomessa päätettiin toteuttaa ajatuksia herättävä omaperäinen kampanjailme ja tuottaa uudenlaista oheismateriaalia hyödyntäen jo tunnettua Keks-tunnusta. Kymmenen vuotta vanhaa tunnusta muokattiin hieman nuorekkaammaksi ja sen ympärille tuotettiin ajatuksia herättäviä lauseita. Kampanjaviestin lähtökohdaksi päätettiin ottaa nuorten haastaminen toimintaan ja siksi Keks-tunnukseen lisättiin alle Gandhilta lainattu lause ole muutos jonka haluat nähdä. Kampanjan tuttu mustavalkoinen logo käännätettiin suomen- ja ruotsinkielten lisäksi muun muassa viroksi, venäjäksi, kolmelle saamenkielelle ja romanikielelle. Suomi oli ainoa maa, joka käänsi logon maassa puhutulle romanikielelle. Kaikki eri kieliversiot logosta olivat ladattavissa internet-sivustolta. Tavoitteena oli saada logo ja oheismateriaalit mahdollisimman helposti ja halvasti laajaan käyttöön Suomessa. Oheismateriaaleja jaettiin rajoitetusti ainoastaan tahoille, jotka samalla sitoutuivat käsittelemään kampanjaa jollain tavalla omassa ympäristössään. Niitä ei saanut vain jaettavaksi esim. koululuokille ilman suunnitelmaa käsitellä kampanjan teemoja jollain tavalla oppilaiden kanssa. Oheismateriaalien tavoitteena oli siis näkyvyyden lisäksi kannustaa eri toimijoita toteuttamaan kampanjaa omassa ympäristössään. Kaikkia kampanjamateriaaleja postitettiin maksutta Allianssista, ainoastaan t-paidat olivat maksullisia. Niitä tosin jaettiin myös maksutta kannustimena aktiivisille Keks-toimijoille. Kampanjan ilme oli monitahoinen ja siinä yhdisteltiin erilaisia tyylejä. Keskeisenä ajatuksena oli tuottaa materiaalia, joka pysäyttää miettimään, herättää ajatuksia ja kannustaa toimimaan. Raportin liitteenä on näytteitä kampanjan oheistuotteista ja eri tyyleistä. Banderollit Kampanjalle tuotettiin suomen- ja ruotsinkieliset Keks-banderollit, joita eri tahot saivat lainata tapahtumiinsa. Rintanapit Kampanjan projektisihteeri ja graafikko yhdessä nuorten kanssa suunnittelivat parikymmentä erilaista puhuttelevaa rintanappia, joilla nostettiin kampanjan teemoja esille. Rintanappeja jaettiin eri tapahtumissa ja niitä sai tulla tekemään Allianssi-talolle. Lisäksi rintanappipohjat olivat tulostettavissa internet-sivustolla ja niitä tehtiinkin palautteen mukaan monilla leireillä ja tapahtumissa. Rintanapeista tuli todella suosittuja ja niitä näkyy nuorten takeissa ja laukuissa eri puolilla Suomea. Osa rintanapeista löysi erityisesti oman käyttäjäryhmänsä, muun muassa Sopeudu ite rintanappia on näkynyt monen pyörätuolilla kulkevan nuoren tuoliin kiinnitettynä. Pinssit Kymmenen vuotta sitten toteutetusta Keks-kampanjasta monet muistavat pienet mustavalkoiset Keks- 9

10 pinssit. Niitä tilattiinkin kampanjan alkuun. Pinsseistä olivat kuitenkin kiinnostuneempia jo kohderyhmäiän ylittäneet kasvattajat ja virkamiehet kuin nuoret itse ja siksi kampanjan edetessä päädyttiin keskittymään enemmän rintanappeihin ja muihin trendikkäämpiin oheismateriaaleihin. Tarrat Yhtenä kampanjan oheistuotteena olivat jo edellisestä Keks-kampanjasta tutut ja suositut mustavalkoiset tarrat. Niitä oli saatavina suomen- ja ruotsinkielisinä. Kampanjan aikana niitä jaettiin yhteensä kappaletta. Avainnauhat Mustavalkoisia Keks-avainnauhoja tuotettiin yhteensä 500 kpl ja niitä sai lunastaa itselleen järjestämällä Keks-tapahtuman. T-paidat Kampanjalle suunniteltiin näyttävät ja hauskat t-paidat. Paitoja oli monia erilaisia, millä osaltaan pyrittiin viestimään kampanjan sanomaa monimuotoisuudesta. Kampanjan t-paidoista tuli supersuosittuja. Kampanjan avajaistilaisuudessa Maailma Kylässä festivaaleilla niitä myytiin heti yli 100 kappaletta. Kaiken kaikkiaan t-paitoja myytiin ja jaettiin kampanjan aikana lähes kpl. Kampanjapaitojen suosiosta kertoo se, että niitä myytiin runsaasti 20 /kpl hintaan ja nuoret käyttivät niitä vapaa-ajallaan. Esimerkiksi kesällä 2006 loppunutta paitamallia näkyi nuorten päällä useilla kesän 2007 festivaaleista. Heijastimet Syksyksi 2006 tuotettiin 1000 kappaletta Keks-heijastinta. Nekin olivat todella suosittuja ja niistä otettiin toinen kappaleen painos syksyksi Heijastimet olivat pehmeitä ja niissä oli avaruuspukuinen heppu, jonka alla luki we come in peace sekä tietysti Keks-tunnus. Tatuoinnit Kesällä 2006 lanseerattiin Keks-tilapäistatuoinnit. Vedellä kiinnitettäviä tatuointeja oli kaiken kaikkiaan 5 erilaista. Tatuoinnit suunniteltiin erityisesti festivaalikiertuetta silmällä pitäen, mutta nuoret ja nuorten parissa toimivat ottivat ne heti omakseen ja ensimmäinen erä loppui lähes alkuunsa. Kaiken kaikkiaan tatuointeja jaettiin kahden kampanjakesän aikana yhteensä kappaletta. Enemmän tatuoinneista ja niiden jaosta kerrotaan festivaalikiertueosuudessa. Festivaalien lisäksi tatuointeja jaettiin muun muassa leireillä, messuilla ja nuorisotapahtumissa. Julisteet Julisteet tuotettiin vasta keväällä 2007, kun niille saatiin täysrahoitus NORDBUK:lta. Suomen kampanjatoimisto suunnitteli ja painatti julisteet kaikille Pohjois- ja Baltian maille. Julisteita painettiin yhteensä yhdeksällä kielellä (suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi, venäjäksi, viroksi, englanniksi, liettuaksi ja latviaksi). Suomessa julisteita jaettiin yhteensä kpl (3 500 suomeksi, 400 ruotsiksi, 100 venäjäksi, 100 viroksi, 300 englanniksi ja 100 muilla kielillä yhteensä). Julisteissa oli peilaavapintainen peili ja teksti Erilaisuutta ei tarvitse etsiä kaukaa. Julisteita ideoitiin ja suunniteltiin lähes vuosi, ennen kuin toimiva idea löytyi. Julisteista tuli paljon positiivista palautetta ja suomenkieliset jaettiin loppuun muutamassa kuukaudessa. 3D-lyhytelokuva Alkuvuodesta 2007 Keks-kampanjatoimisto löysi suomalaisen elokuvatuotantoyhtiön, joka oli kiinnostunut tuottamaan kampanjalle kolmiulotteisen kampanjan teemoja käsittelevän elokuvan. Myös kampanjatoimikunta innostui asiasta ja elokuvaa alettiin käsikirjoittaa ja sille haettiin erillisrahoitusta opetusministeriöltä. Rahoituspäätös venyi kuitenkin syksyyn ja lopulta elokuva valmistui vasta juuri ennen kampanjan loppua, kuitenkin siis aivan ajoissa kampanjan loppukiertueelle. Elokuvan kohderyhmäksi valittiin vuotiaat nuoret. Erityisesti tavoitteena oli tehdä elokuva joka kiinnostaisi myös poikia, joiden mielenkiin- 10

11 nonherättäminen Keks-kampanjan teemoja kohtaan oli ollut haastavaa perinteisen tiedotuksen keinoin. Uudenlaisen tekniikan uskottiin innostavan erityisesti poikia. Elokuvan pääosassa on liikuntavammainen pyörätuolilla liikkuva nuori nainen ja se on tarina kahden nuoren ihastumisesta, jossa lopulta kaikki ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. 11

12 Kolmiulotteisen tekniikan ja elokuvan rakenteen ansioista elokuvalla saatiin tuotua elokuvan käsittelemät kampanjan teemat lähelle nuorten todellisuutta. Elokuvaa on mahdollista näyttää erilaisissa tiloissa, esimerkiksi nuorisotaloilla tai luokkahuoneissa. Tilalta vaaditaan ainoastaan mahdollisuus pimentämiseen. Elokuvan näytäntöä varten tarvitaan erityinen kalusto, joka on siirrettävissä paikasta toiseen. Elokuva on mahdollista näyttää 100 katsojalle samanaikaisesti. Elokuvan tuottaneella tuotantoyhtiö Stereoscapella on näytöksiin tarvittava kalusto ja se on luvannut kaluston kohtuullista korvausta vastaan Allianssin ja muiden nuorisotoimijoiden käyttöön. Loppuvuodesta 2007 Allianssi kannusti ja auttoi nuorisotoimijoita rakentamaan elokuvanäytösten ympärille työpajoja, joissa elokuvan ohella erilaisten osallistavien menetelmien ja keskustelujen avulla käsiteltiin moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Elokuvan ympärille rakennettiin Keks-loppukiertue marras-joulukuussa 2007 Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Elokuvaa tullaan näyttämään vuonna 2008 esimerkiksi tammikuussa Next Step messuilla. Monet nuorisojärjestöt ja kaupunkien nuorisotoimistot ovat kiinnostuneita ottamaan elokuvaesityksen osaksi yhdenvertaisuus- ja moniarvoisuustapahtumiaan Arviointia visuaalisesta ilmeestä ja oheismateriaaleista Koska kampanjalla oli pieni budjetti, päätettiin keskittyä uudenlaisiin kampanjatuotteisiin, jotka erottuvat perinteisistä kampanjamateriaaleista. Kaikkien materiaalien pedagoginen toimivuus erilaiset kohderyhmät huomioiden myös mietittiin tarkkaan. Kampanjatoimisto suunnitteli esim. postikorttien painamista, mutta koska niistä ei missään vaiheessa saatu työryhmän mielestä riittävän ajatuksia herättäviä, lopulta idea hylättiin ja kortit jätettiin painamatta. Kampanjan ilmeessä ja toimintamalleissa oli tavoitteena olla osoittelematta liikaa erilaisuutta ja leimata jotkut erilaisiksi, jotka tulisi huomioida. Tämän vuoksi esimerkiksi päädyttiin siihen, että julisteissa oli peilaava pinta eikä kenenkään kuvaa. Jokainen voi siis löytää erilaisuuden itsestään. Ei sitä tarvitse kampanjatoimiston osoitella, mikä on erilaisuutta yhteiskunnassamme. Samaa kampanjan graafisessa ilmeessä esille tuotua periaatetta noudatettiin myös keskeisissä kampanjan toimintamalleissa, esim. elävästä kirjastosta oli lainattavissa vammaisten, etnisten, uskonnollisten, ja seksuaalivähemmistöjen lisäksi myös monen moista muunlaista erilaisuutta kuten hevaria, insinööriä ja pappia lainattavaksi. Myös tämä monitahoinen tulokulma erilaisuutteen osoittautui onnistuneeksi tavaksi tuoda aihepiiri esille puhuttelevasti nuorten parissa..nuorisotyöntekijä Loimaalta lähetti syksyllä 2007 palautetta: Sekä erilaisuutta ei tarvitse etsiä kaukaa juliste että tatuointitarrat ovat herättäneet hyviä ja hedelmällisiä keskusteluja niin nuorten kanssa nuorisotilalla kuin toimistossa aikuisten kesken. Usein julisteet ovat vain kivoja värikkäitä kuvia nuorisotilan seinillä, mutta nyt ne ovat oikeasti herättäneet ajatuksia. Pienellä sanaleikillä ollaan saatu heräämään isoja oivalluksia. Kam- panjan viestin onnistumisesta kertoo myös se, että Euroopan neuvosto ja monet kampanjaa aktiivisesti toteuttaneen maat ottivat esimerkiksi kampanjatunnuksen oheen Suomessa liitetyn be the change you want to see -lauseen ja logon uudistetun ilmeen osaksi omaa kampanjaansa ja käyttivät monia muitakin Suomessa luotuja malleja omissa kampanjoissaan. 4. Kampanjan keskeiset toimintamallit ja -ympäristöt 4.1 Koulutustoiminta Kampanjan aikana järjestettiin 32 koulutusta, joista vuoden 2006 aikana järjestettiin 16 ja 16 vuoden 2007 aikana. Koulutukset olivat keskeinen kampanjan toimintamuoto erityisesti ennen kampanjan virallista avausta toukokuussa Koulutusten tavoitteena oli innostaa ja tarjota nuorille ja nuorisotoimijoille välineitä toteuttaa kampanjaa omassa toimintaympäristössään ja tuottaa malleja kampanjan toteuttamiseksi nuorten parissa. 12

13 Koulutuksista kaksi käsitteli kampanjoinnin eri tapoja, välineitä ja sekä vaikuttavuuden arviointia. Ne järjestettiin Helsingissä 3.2. ja Niissä pohdittiin tapoja käsitellä nuorten parissa moniarvoisuus- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä sekä mietittiin millä tavalla nuorten asenteisiin on mahdollista vaikuttaa kampanjoinnin kautta ja miten kampanjan vaikutuksia voi mitata ja arvioida. Koulutuksissa oli vain pieni määrä osallistujia, kummassakin oli alle 10 osallistujaa. Iloa erilaisuudesta koulutusten tavoitteena oli tarjota ideoita ja konkreettisia välineitä siihen, miten kasvattaa lapsia ja nuoria erilaisuuden huomioimiseen ja arvostamiseen. Erilaisten harjoitusten avulla käsiteltiin mm. yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Näitä koulutuksia järjestettiin yhteensä neljä (Kokkolassa 15.5., Kajaanissa ja Helsingissä 20.5., Joensuussa ) kevään 2006 aikana ja ne olivat hyvin suosittuja tavoittaen yli 100 nuorisotoimijaa. Syksyn 2006 aikana järjestettiin yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa neljä NaBa- koulutustapahtumaa, joiden tavoitteena oli innostaa nuorisotoimijoita toimimaan kampanjan teemojen edistämiseksi paikallisesti. Koulutukset järjestettiin Turussa (23.11.), Joensuussa (13.11), Rovaniemellä (28.11.) ja Kajaanissa (30.11.). Näissä kaikissa oli myös runsaasti osallistujia, kussakin. Elävä kirjasto -menetelmästä järjestettiin kampanjan aikana 15 koulutusta, joista 2007 yhdeksän linkittyi suoraan Elävä kirjasto tapahtuman järjestämiseen ja kuusi käsitteli metodia yleisellä tasolla. Yhteensä Elävä kirjasto koulutukset ovat tavoittaneet yli kaksisataa osallistujaa. Roolipeli-menetelmästä järjestettiin 5 koulutusta vuoden 2007 aikana. Chat-valvojille ja internetin nuorten sivustojen työntekijöille järjestettiin vuonna 2007 kaksi koulutusta rasismin tunnistamisesta ja sen työstämisestä nuorten parissa. Edellä mainituista koulutuksista ja menetelmistä kerrotaan lisää omissa kohdissaan. Lisäksi kampanjan teemoista ja kampanjoinnista järjestettiin kymmeniä eripituisia työpajoja nuorisoalan koulutustapahtumissa ja seminaareissa (mm. Allianssi risteily, Nuorisotyöpäivät ja Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen aloituspäivät). Useille nuorisoalan oppilaitoksille tuotettiin kampanjaesittelyjä ja työpajoja. Kahden kampanjavuoden koulutusten painopisteet ja teemat erosivat selvästi toisistaan. Vuonna 2006 keskityttiin kouluttamaan yleisellä tasolla moniarvoisuus- ja ihmisoikeusteemoista sekä kampanjoinnista nuorten parissa. Toisena vuonna koulutukset olivat temaattisia ja liittyivät lähes poikkeuksetta johonkin kolmesta keskeisestä toimintamallista, joita kampanjassa hyödynnettiin. Erityisesti elävä kirjasto koulutuksia järjestettiin runsaasti eri puolilla Suomea vuonna Pääsyynä tähän oli kampanjan elinkaari ja suunniteltu keskittyminen kolmeen keskeiseen toimintamuotoon toisena kampanjavuonna. Toisena syynä oli Allianssin monikulttuurisuustyön suunnittelusihteerin siirtyminen toisiin tehtäviin tammikuussa 2007 ja hänen paikkansa täyttämättä jättäminen Allianssissa elokuuhun 2007 saakka. Suunnittelusihteerillä oli ollut keskeinen rooli ihmisoikeus- ja moniarvoisuuskoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa, ja hänen puuttumisensa kampanjatoimiston vahvuudesta johti koulutustoiminnan karsimiseen suunnitellusta. Kiinnostusta erityisesti Iloa erilaisuudesta - ja Elävä kirjasto koulutuksiin olisi ollut vuonna 2007 enemmän, kuin mihin pystyttiin vastaamaan Elävä kirjasto Elävä kirjasto valittiin keskeisimmäksi toimintamalliksi edistää kampanjan teemojen käsittelyä paikallisella tasolla ja osallistaa eri vähemmistöt aktiivisesti kampanjan toteutukseen. Elävä kirjasto on monikulttuurisuustyön pohjoismainen menetelmä, joka mahdollistaa kohtaamisia, ennakkoluulojen työstämistä ja 13

14 tasavertaista keskustelua erilaisten ihmisten välillä. Elävä kirjasto osoittautui oivaksi työkaluksi erilaisille yhdistyksille, järjestöille, kirjastoille ja kouluille tuoda kampanjan teemoja esille yllättävissäkin yhteyksissä ja uusissa ympäristöissä. Elävä kirjasto jäljittelee perinteistä kirjastoa ympäristöltään ja toimintatavaltaan. Kirjoina toimivat tavalliset ihmiset, jotka edustavat usein ennakkoluulojen kohteena olevia ihmisryhmiä. Kirjaluettelosta löytyy jokaisen kirjan kohdalta tyypillisimpiä kirjan ihmisryhmää koskevia stereotypioita. Kirjaluetteloiden esittelyt laaditaan aina yhteistyössä elävien kirjojen kanssa. Kävijät voivat lainata haluamansa kirjan ennalta määritellyn mittaiseen keskustelutuokioon. Kirjojen lainauksesta huolehtivat asiaan perehtyneet kirjastonhoitajat, jotka tarvittaessa myös auttavat lukijoita löytämään sopivan kirjan sekä ymmärtämään kirjaston konseptia ja sääntöjä. Elävä kirjasto tarjoaa lukurauhaa eli järjestetyn ja suojatun, mutta vapaan keskusteluympäristön. Kun kirjastotila täyttyy erilaisten ihmisten välisistä keskusteluista, ennakkoluulot karisevat. Menetelmän perimmäisenä tavoitteena on, että kirjojen kanssa käytävien yksityisten ja henkilökohtaisten keskustelujen toivotaan lisäävän tietoisuutta siitä, etteivät ihmiset pohjimmiltaan ole kovin erilaisia ja murtavan siten ennakkoluuloja. Luettuaan kirjan kävijät palauttavat sen ja voivat halutessaan lainata toisen. Lukijoiden ei tarvitse sitoutua jatkotoimiin. Yleensä kirjastossa vierailee lainaajien ohella paljon ihmisiä, jotka tarkkailevat mielenkiinnolla kirjaston tapahtumia, mutteivät kuitenkaan itse lainaa kirjaa. Elävä kirjasto -tapahtumien järjestämisestä ovat vastanneet hyvin erilaiset tahot ja niiden järjestäminen on luonut uusia verkostoja eri toimijoiden välille. Ensimmäinen elävä kirjasto järjestettiin kampanjan avajaisissa Maailma kylässä festivaaleilla toukokuussa 2006 ja kampanjan aikana se osoittautui kaikista kampanjan tuottamista tai edistämistä toimintamalleista eniten mielenkiintoa ja innostusta herättäväksi. Allianssi järjesti itse muutamia eläviä kirjastoja, mutta ensisijassa kampanjatoimisto on keskittynyt metodin mallintamiseen Suomeen sopivaksi ja koulutusten ja konsultointiavun tarjoamiseen. Elävä kirjasto valittiin hienosti onnistuneen ensimmäisen Elävä kirjasto -tapahtuman jälkeen menetelmäksi, joka juurrutetaan kampanjan aikana osaksi Allianssin perustoimintaa. Sille luotiin omat internet-sivut (www.elavakirjasto.fi) nuorisotiedon kirjaston sivustoille ja alusta asti sitä työstettiin eteenpäin ajatuksella, että se jää omaksi toiminnakseen kampanjan loputtua. Elavakirjasto.fi - internetsivustolle luotiin yksinkertaiset ohjeet kirjaston järjestämiseen sekä mahdollisuus ladata kirjastoon tarvittavia materiaaleja kuten kirjastokortti. Allianssi perusti metodin tueksi myös Elävä kirjasto- postituslistan, jonka kautta eri toimijat voivat vaihtaa ajatuksia, tiedottaa tulevista kirjastoista tai etsiä vapaaehtoisia kirjoiksi tapahtumiinsa. Sähköpostilistalla oli satoja kirjastosta kiinnostuneita ihmisiä vuoden 2007 lopussa. Kampanja tuotti myös oheismateriaalia metodin tueksi ja järjestäjät saivat Allianssista lainaksi elävä kirjasto t-paitoja, roll-upin, rintanappeja ja banderolleja. Elävä kirjasto metodi osoittautui sopivan erityisen hyvin suuriin julkisiin tilaisuuksiin kuten festivaaleille. Kirjastoja voidaan kuitenkin toteuttaa myös pienempien tapahtumien yhteydessä tai omana tapahtumanaan. Kampanjan aikana kirjastoja on järjestetty yhteensä 22 kappaletta hyvin erilaisissa ympäristöissä. Elävän kirjaston järjestäjiltä ja lukijoilta saatu palaute on ollut innostunutta. Kirjaston järjestäminen ja kirjana olo on ollut avartava kokemus monille ja sitä kautta on syntynyt monia uusia verkostoja ja yhteistyökuvioita. Kehitysvammaisten tukiliiton Kaveri-projektin järjestämä kirjasto Faces festivaaleilla Karjaalla oli kirjana toimineille kehitysvammaisille nuorille hyvin voimauttava kokemus. He antoivat tapahtuman jälkeen palautetta, että mukana olo tavallisten nuorten tapahtumassa yhtenä toimijana muiden nuorten joukossa oli tärkeä kokemus jo itsessään. Suomen tapa ottaa elävä kirjasto keskeiseksi toimintamalliksi toteuttaa kampanjaa kiinnosti monia muita kampanjamaita. Allianssi järjestikin osana vuoden 2007 Maa- 14

15 ilma kylässä festivaalien kirjastoa viiden päivän kansainvälisen koulutuksen metodista. Siihen osallistui kampanjaa koordinoivia tahoja Tanskasta, Norjasta, Saksasta, Virosta, Turkista, Hollannista ja Belgiasta. ELÄVÄ KIRJASTO TAPAHTUMAT Lappeenrannan urheilutalo, Kaamospuhallus - Päihteetön tapahtuma nuorille - Lappeenrannan nuorisotoimi Nuortenkahvila Bysis, Oulu, Elävä ammattikirjasto - Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus Oulun yliopiston pääkirjasto - Tiedeviestinnän maisteriohjelma, Oulun yliopiston kirjasto ja Maailmankoulu Helsingin Messukeskus, Helsingin kirjamessut - Seta ja Allianssi Helsingin Diakonissalaitos, YK-päivän tapahtuma - Helsingin Diakoniaopisto Turun kirjakahvila - Osuuskunta Turun kirjakahvila Turun yliopisto - Turun yliopiston ylioppilaskunta Vantaan Heureka, Sateenkaaripäivä - Heureka, Seta ja Allianssi Oulu-päivät - Toppilan monipalvelukeskus - Koskelan suuralueen yhteistyöryhmä ja Maailmankoulu Joen Yö - Joensuun pääkirjasto - Joensuun nuorisotoimi/nuorten Seutu -hanke, Joensuun seutukirjasto Billnäsin ruukkialue, Karjaa, Faces etnofestival - Kaveri-projekti, Kehitysvammaisten tukiliitto ry Suomenlinnan kirjasto, Helsinki, SPR:n Avun maailma-tapahtuma Kaisaniemen puisto, Helsinki Maailma kylässä -festivaali - Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia-kampanja, Allianssi Porvoon Taidetehdas, Mahdollisuuksien tori -tapahtuma - Porvoon nuorisotoimi Oulun pääkirjasto - Maailmankoulu Vuotalo, Helsinki - Värikäs Vuosaari -tapahtuma, Vuosaaren yhdyskuntatyö/sosiaalitoimi Turun pääkirjasto - Turun nuorisotoimi, Turun kaupunginkirjasto, Yrkehögskolan Sydväst Vanha satama, Reaktori-tapahtuma - Helsingin nuorisoasiankeskus , Eduskunta - Elävä kirjasto -tapahtuma kansanedustajille tutustutti päättäjiä nuorten moninaisiin maailmoihin, järjestäjänä Allianssi ja Euroopan komission Suomen edustusto , Joensuun Urheilutalo, Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia -teemapäivä, Joensuun kaupungin nuorisotoimi - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Espoon kaupunginkirjasto, Leppävaaran aluekirjaston nuorisoteltta, Kauppakeskus Sello klo Kaisaniemen puisto, Helsinki Maailma kylässä -festivaali - Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia-kampanja, Allianssi 15

16 Elävä kirjasto -tapahtuma eduskunnassa: Allianssi ja Euroopan komission Suomen edustusto järjestivät elävän kirjaston eduskunnassa Kansanedustajilla ja heidän avustajillaan oli mahdollisuus tavata eri alakulttuureihin ja vähemmistöihin kuuluvia nuoria, joita kirjakokoelmassa oli yhteensä 35 eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli lisätä päättäjien tietoisuutta Suomessa asuvien nuorten arjesta ja siitä todellisuudesta, jossa he elävät. Kirjasto tarjosi mahdollisuuden nuorten ja päättäjien väliseen henkilökohtaiseen vuoropuheluun lukijat lainasivat kirjan tietyksi ajaksi ja mahdollisti molemminpuolisten ennakkoluulojen työstämisen. Kirjaston kokoelmiin kuului mm. saamelainen, ahvenanmaalainen, muslimi, juutalainen, ateisti, romani, somali, maahanmuuttaja, vapaaehtoistyöntekijä, sateenkaariperheen äiti, lesbo, transsukupuolinen henkilö, liikuntavammainen, näkövammainen, HIV-positiivinen, graffitimaalari, työtön, entinen ongelmanuori, vaikean perhetaustan kasvatti, entinen teini-äiti, 4H-kerho-ohjaaja, nuoriso-valtuutettu ja oppisopimuskoulutettava. Kokoelman teokset olivat lainattavissa 20 minuutin mittaisiin keskusteluihin. Useat kansanedustajat ja heidän avustajansa kävivät Elävässä kirjastossa ja tapahtuma oli oikein onnistunut. Allianssi on kerännyt järjestäjiltä, kirjoilta ja lukijoilta palauteta kaikista kirjastoista ja saatu palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista. Lukijoiden palautteita: Lupa olla utelias oli hieno kokemus Opin, ettei kannata uskoa kaikkea, mitä media kertoo Ennakkoluulot ovat yleensä vääriä! Tiesin sen muutenkin, mutta näkemys vain vahvistui. Ymmärsin, että feminismi on myönteistä asioiden hoitamista tasa-arvon saavuttamiseksi Sateenkaariperhe on tavallinen perhe Miten monenlaisia tarinoita ja ihmisiä löytyykään joukostamme Olemme jokainen persoonia taustasta riippumatta Allianssi tulee koordinoimaan Elävä kirjasto -metodia Suomessa myös kampanjan päätyttyä ja tarjoamaan koulutusta metodista myös tulevina vuosina. Elävä kirjasto tulee olemaan yksi kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden toimintamalleista vuonna 2008 ja monet tahot ovat jo ilmoittaneet kiinnostuksestaan järjestää kirjastoja eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa. Vahvoja paikallisia verkostoja metodin ympärille on syntynyt muun muassa Oulussa, Turussa ja Helsingissä. 16

17 4.3. Kaikki samanarvoisia chat Vuoden 2006 jouluna Manteli-chatin (Pelastakaa lapset ry:n vuosittain jouluna lapsille ja nuorille järjestämä chat) purkutilaisuudessa Manteli-valvojat nostivat esille, että nuorilla chat-kävijöillä on tarve puhua rasismista ja saada apua rasismikokemuksiinsa. Manteli-valvojat huomasivat, että heillä ei ole osaamista auttaa rasismia kohdanneita nuoria. Samaan aikaan monissa kansalaisjärjestöissä ja kampanjatoimistossa oltiin huolissaan internetin keskustelupalstoilla käytävästä hyvin rasistisesta keskustelusta ja rasistisen propagandan levittämisestä nuorten suosimilla sivustoilla. Kampanjatoimisto lähti vuoden 2007 alussa suunnittelemaan yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n ja Suomen Punaisen Ristin kanssa, miten chat-ympäristössä voidaan tehdä rasisminvastaista työtä ja tarjota tukea rasismia kohdanneille nuorille. Chatissä päätettiin hyödyntää Keks-kampanjan tunnettavuutta ja chatin nimeksi valikoitui Kaikki samanarvoisia chat. Sen tavoitteena oli tarjota verkkoon paikka, jossa nuoret voivat keskustella koulutettujen aikuisten moderoimana rasismista, syrjinnästä ja erilaisuuden hyväksymisestä ilman rasistisia kommentteja ja tarjota oikeaa tietoa nuorille. Chat päätettiin järjestä kaikilla kolmella suurella palveluntarjoajan sivustolla samanaikaisesti noin kerran kuukaudessa. Palveluntarjoajista mukaan lähtivät kaikki kolme suurta suomalaisnuorten suosimien sivustojen ylläpitäjätahoa: Habbo-hotelli, Suomi24 ja Irc-galleria. Tieto chatista julkaistiin rasisminvastaisena päivänä ja ensimmäinen chat järjestettiin perjantaina Vuoden aikana järjestettiin kaksi koulutusta chatin vapaaehtoisille päivystäjille: keväällä ennen ensimmäistä chatia ja syksyllä Koulutuksissa keskityttiin käsittelemään rasismitematiikkaa ja perehdyttiin rasismin rakenteisiin, omien ennakkoluulojen tunnistamiseen ja työstämiseen, rasismia kohdanneiden nuorten eteenpäin ohjaamisen mahdollisuuksiin sekä oikean tiedon käsittelyyn rasismista ja siihen liittyvistä teemoista. Koulutuksiin osallistui Pelastakaa Lapset ry:n (PeLa) Manteli-vapaaehtoisten lisäksi uusia vapaaehtoisia sekä kaikkien kolmen mukaan lähteneen palveluntarjoajan vakituisia moderaattoreita ja lastensuojelusta ja nettiturvallisuudesta vastaavia henkilöitä. PeLa tarjosi vuoden aikana teknistä koulutusta chat-ympäristössä toimimisesta uusille päivystäjille. Chat toteutettiin kaikkien kolmen palvelutarjoajan sivustolla samanaikaisesti. Chatin aikana noudatettiin sivustojen omia anonyymisyyskäytäntöjä ja muita sääntöjä. Jokainen käyttäjä pystyi siten valitsemaan itselleen sopivimman tavan osallistua keskusteluun. Päivystäjät saivat oman ikonin nimensä oheen, josta nuoret tunnistivat heidän vapaaehtoisiksi Keks-päivystäjiksi. Keks chat -kuviota kehiteltiin pitkäjänteisesti ja sillä mielellä, että siitä tulee pitkäkestoinen toimintamuoto verkkoympäristöön ja että se järjestetään tulevaisuudessa noin kerran kuukaudessa. Kokemukset chateista ovat moninaisia ja se on toiminut eri tavoin eri ympäristöissä. Habbo-hotelliin on muotoutunut oma kävijäryhmänsä. Kampanjan teemat näyttäytyvät näiden nuorten elämässä koulukiusaamisen muodossa ja rasismista ja oikeudesta tulla kunnioitetuksi omana itsenään keskusteltiin koulukiusaamisen kautta. Muissa yhteisöissä (irc-galleria, Suomi24) chat ei löytänyt vuoden aikana toimivaa muotoa ja pohdinnassa on edelleen miten siellä voisi toimintamallia kehitellä eteenpäin. Irc-galleriaan esimerkiksi voidaan luoda suljettu yhteisö, joka toimii vertaistukea antavana yhteisönä. Chat-toiminta on kuitenkin yleisesti tukenut nuorisotyön rakenteita, esim. Jokelan kriisichat ei olisi käynnistynyt niin nopeasti ilman Keks chatin kokemuksia ja sen ylläpitämää verkostoa. Chat-toiminnan avulla rasismin ja syrjinnän teemat on saatu myös nostettua esille ja keskusteluun internetympäristössä. Chat-toiminta on myös luonut uusia yhteistyökumppanuuksia eri toimijoiden välille, erityisesti vähemmistövaltuutetun toimiston, järjestöjen ja palveluntarjoajien välille. Chatin toisena tavoitteena oli tarjota rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella kokemuksistaan ja jakaa ajatuksiaan rasismista luotettavan aikuisen kanssa sekä ohjata rasismia kohdanneet nuoret vertaistukiryhmiin tai muun avun piiriin. Tavoitteena oli rakentaa verkkoon rasismia kohdanneiden nuorten vertaistukiryhmiä ja kehittää muutenkin rasismia kohdanneiden auttamisen kanavia. Tätä tavoitetta ei vielä saavutettu, mutta vuoden 2007 aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet chatin suunnitteluvai- 17

18 heessa asetetut tavoitteet tärkeiksi ja että verkossa toimiville vertaistukiryhmille on tarvetta. Osana chat-kokonaisuutta Allianssi järjesti yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Punaisen Ristin ja vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa Nuoret ja arkipäivän rasismi internet ongelmana ja tukimuotona seminaarin Työministeriön tiloissa. Seminaarin tavoitteena oli pohtia miten nuorisotyössä voidaan parhaiten tukea rasismia kokeneita nuoria, mitä mahdollisuuksia internet tarjoaa helposti saavutettavien tukipalveluiden tarjoamiseen sekä millaisia keinoja on puuttua internetissä esiintyvään rasismiin. Konkreettisia esimerkkitapauksia ja ajatuksia toivat seminaarissa esille Erilaisia samanarvoisia chatin valvojat, IRC-gallerian edustaja, tutkija ja vähemmistövaltuutetun toimiston edustaja. Seminaariin osallistui n. 30 henkilöä. Seminaarin puheenjohtajana toimi vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen. Seminaarissa käytiin aktiivista keskustelua erityisesti siitä, millaisia ratkaisumalleja internetissä esiintyvään rasistiseen ja ennakkoluuloja lisäävän ja syventävän kirjoittelun vähentämiseksi tulisi verkossa ottaa käyttöön. Keks-chatin toimintaa on päätetty jatkaa myös kampanjan päätyttyä. Vuoden 2007 lopussa chatin koordinoivan tahon valintaprosessi on vielä kesken, mutta kaikki mukana olleet tahot ovat sitoutuneet sen kehittämiseen ja toteuttamiseen myös tulevaisuudessa Roolipeli Syksyn 2006 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella Tanskan nuorisokomitea tuotti Project Earth roolipelin, jonka valmistelussa olivat mukana myös kaikkien Pohjoismaiden ja Baltian nuorisokomiteat. Yhteispohjoismainen peli valmistui tammikuussa 2007 ja sitä peluutettiin Suomessa ensimmäisen kerran nuorten parissa Reaktori-nuorisotapahtumassa helmikuussa Tanskassa joulukuussa 2006 järjestetyn lanseeraustilaisuuden jälkeen suomalainen työryhmä kehitteli peliä eteenpäin, sillä alkuperäisen version ei arvioitu toimivan nuorten parissa pedagogisesti. Lisäksi tietyt pelin roolit ja ratkaisut koettiin kampanjan teemojen vastaisiksi ja niiden nähtiin ennemmin vahvistavan stereotypioita kuin purkavan niitä. Reaktori-tapahtumassa peliä pelattiin kaksi kertaa. Molempiin pelikertoihin osallistui n 20 henkilöä, nuorisotyöntekijöitä ja nuoria. Reaktorin palautteen pohjalta koettiin tarpeelliseksi tehdä formaattiin entistä suurempia muutoksia. Pelin kehittelyä jatkettiin työryhmän toimesta ja sitä testattiin keväällä 2007 muun muassa Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijöiden ja Humanistinen ammattikorkeakoulun opiskelijat kanssa. Palautteen myötä pelistä päätettiin tuottaa täysin uusi versio. Roolipeli koettiin kaikissa testaustilanteissa mielenkiintoiseksi uudeksi toimintamalliksi edistää yhdenvertaisuutta ja moniarvoisuutta nuorten parissa. Pelin toimivuus ja muoto hioutuivat testaustilanteissa ja pelin kehittämisestä innostunut ryhmä laajeni uusilla alan aktiivisilla toimijoilla. Roolipeliä kehittänyt avoin, pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen perustuva työryhmä koostui Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n edustajan lisäksi edustajista Suomen YK-liitosta, Setlementtinuorten liitto ry:stä sekä Helsingin Nuorisoasiainkeskuksesta. Kevään ja kesän 2007 aikana roolipeliä pelattiin kasvattajien ja kasvatusalan opiskelijoiden parissa ja testailtiin sen eri osien toimivuutta. Helsingin nuorisoasiankeskus järjesti pelistä koulutuksen työntekijöilleen sekä Humanistinen ammattikorkeakoulun opiskelijat pelasivat ja testasivat peliä vapaaehtoisten ohjaajien johdolla. Elokuussa peliä testattiin Kyproksella kansainvälisessä setlementtiliittonuorten tapahtumassa, jonne kaksi peliä kehittänyttä suomalaista nuorisoalan toimijaa osallistui kouluttajina. Vuoden 2007 aikana ja pitkäjänteisen kehittelyn tuloksena syntyi Gaia -kansojen kokous- roolipeli. Se on kasvatuksellinen roolipeli, jossa käsitellään mm. ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, päätöksentekoa, vaikuttamista, ympäristöä, rauhaa, tasa-arvoa ja kehitystä. Peli toimii kansainvälisyyskasvatuksen ja demokratiakasvatuksen välineenä. Allianssi järjesti koulutuksen roolipelin ohjaajille , johon osallistui 13 henkilöä. Tähän koulutukseen mennessä peliä oli jo kehiteltyä edelleen eteenpäin sisällöllisesti ja sille oli luotu konkreettinen 18

19 pelimateriaali, mikä mahdollistaa pelin järjestämisen itsenäisesti. Peli on valmis nuorisotyön kentälle ja sen uusinta versiota pelataan nuorten kanssa ensimmäisen kerran vuoden 2008 Reaktori-tapahtumassa helmikuussa. Tulevaisuuden tavoitteena on saada peli verkkoon, mikä helpottaa pelin levittämistä ja pelimateriaalin saatavuutta. Peliä ja sen kehittämistä koordinoi tulevaisuudessa Allianssi. Gaia - kansojen kokous Roolipeli sijoittuu mielikuvitusplaneetta Gaialle. Gaia on Maan rinnakkaistodellisuus luonto, ihmiset ja tämänhetkinen tilanne Maassa ovat jotakuinkin identtisiä Gaialla. Tilanne Gaialla on kuitenkin kärjistynyt ja suistumassa kohti suurinta mahdollista tuhoa. Jotta Gaia ei tuhoutuisi, kaikki planeetan kansat on kutsuttu koolle kriisikokoukseen. Kokouksen tehtävä on saada aikaan yhteisymmärrys kansojen välillä yhdestä tai useammasta toimintaehdotuksesta, joilla muutoksen suunnan voisi kääntää parempaan Kampanja kouluissa Kevään 2006 aikana Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) järjesti hankkeen teemoista koulukilpailun, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kampanjatoimisto oli aktiivisesti mukana. Kilpailun tavoitteena oli innostaa koululaisia pohtimaan eri tapoja käsitellä kampanjan teemoja kouluissa. Kilpailu toteutettiin valtakunnallisesti tukioppilasverkostoa hyödyntäen ja siihen osallistui kouluja laajalti eri puolilta Suomea. Kilpailun parhaat ideat kerättiin kampanjateemoja käsittelevään tukioppilasoppaaseen, joka julkaistiin syksyllä Tukioppilasoppaaseen kerättiin myös koulutuspaketti yhdenvertaisuus- ja moniarvoisuuskysymysten käsittelystä kouluissa. Opas toimi hyvänä työkaluna koulujen innostamisessa kampanjan teemojen käsittelyyn ja MLL:n lisäksi Allianssin kampanjatoimisto postitti sitä opettajille, jotka olivat kiinnostuneita toteuttamaan kampanjaa ja kaipasivat työkaluja siihen. Oppaasta opettajilta saatu palaute oli positiivista ja palautteen mukaan se antoi hyvin välineitä käsitellä kampanjan teemoja kouluissa eri luokka-asteilla. Kampanjalle perustettiin vuoden 2006 toukokuussa perusopetustyöryhmä, joka toimeksiantona oli suunnitella kampanjan toteutusta kouluissa. Työryhmässä ideoitiin erityisesti kouluissa toteutettavaa valtakunnallista Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia. Kun kohtasin omat ennakkoluuloni -kilpailun toteuttamista ja kilpailulle haettiin hankerahoitusta Opetushallitukselta syksyllä Tavoitteena oli toteuttaa kilpailu vuoden 2007 aikana. Kilpailu oli suunniteltu yläkoululaisille sekä lukiossa ja ammatillisella toisella asteella opiskeleville. Osallistumisen muodoiksi valittiin kirjallinen ja kuvallinen ilmaisu. Osallistua olisi voinut esimerkiksi runolla, laulunsanoituksella, esseellä tai novellilla. Kuvallisen sarjan osallistumismuotoina olisi puolestaan voinut olla esimerkiksi sarjakuva tai piirustus. Valitettavasti kilpailulle ei saatu rahoitusta Opetushallitukselta perusteellisen suunnittelutyön ja monien neuvottelujen jälkeenkään ja tässä suhteessa koulut jäivät hyvin vähälle huomiolle kampanjan toteutuksessa. Perusopetustyöryhmän työskentely virittäytyi pitkälti suunnitellun kilpailun ympärille ja kun sille ei myönnetty rahoitusta, ei toimijoiden keskuudessa enää ollut resursseja lähteä ideoiman muita toimintamalleja. 19

20 Perusopetustyöryhmä: Erityisasiantuntija Seija Mutikainen, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Opetusneuvos Ulla Aunola, Opetushallitus Ylitarkastaja Maria Biskop, opetusministeriö Projektisihteeri Riikka Jalonen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Anne Kettunen, Suomen Liikunta ja Urheilu ry Päätoimittaja Hannu Laaksola, Opettaja-lehti Ylitarkastaja Liisa Männistö, opetusministeriö Ylitarkastaja Leena Nissilä, Opetushallitus Projektipäällikkö Rosa Puhakainen, Ihmisoikeusliitto Kampanjan näkyvyys ja sen teemojen käsittely kouluilla jäivätkin pitkälti yksittäisten opettajien sekä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n aktiivisuuden varan. Kaikkiin Suomen peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin (noin 4 000) lähetettiin esite kampanjasta sekä kampanjan tarra elokuussa 2006 osana Opetushallituksen postitusta. Esitteessä esiteltiin muutamia ideoita toteuttaa kampanjaa kouluissa ja innostettiin opettajia etsimään lisätietoja kampanjan internet-sivustolta. Yksittäiset opettajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kampanjatoimistoon ja useissa kouluissa on toteutettu kampanjateemapäiviä tai käsitelty kampanjaa ja sen teemoja oppitunneilla. Lisäksi alan opiskelijat (esim. opettajaksi tai yhteisöpedagogeiksi opiskelevat) ovat toteuttaneet kouluissa Keks-teemapäiviä ja oppitunteja. MLL:n tuottama tukioppilasmateriaali kampanjanteemoista osoittautui onnistuneeksi oppaaksi innostaa kouluja käsittelemään kampanjan teemoja. Oulussa toimivan Maailman koulu -hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Keksmatkalaukku, joka kiersi Oulun kouluissa. Lisäksi muun muassa kaikille yläkouluille keväällä 2007 jaetussa Särmää -lehdessä oli koko sivun juttu kampanjasta ja vinkkejä kampanjan teemojen käsittelyyn kouluissa. Kampanjasta tiedotettiin myös näkyvästi Opettaja- ja Spektri lehdissä useampaan kertaan. Keks-kampanjan toteuttamisen arviointi kouluissa on kuitenkin haastavaa, sillä kampanjatoimiston tiedossa ovat vain ne koulut, jotka ovat olleet materiaalitilausten kautta toimistoon yhteydessä. Kouluilta on tullut paljon kyselyjä Keks-julisteista ja niitä on mahdollisuuksien mukaan lähetetty keskitetysti kaupunkien opetustoimille. Runsaat oheismateriaalikyselyt viittaavat selkeästi siihen, että kampanja on tunnettu opettajien keskuudessa ja sitä on pidetty esillä osana perusopetusta. Kampanjan näkyvyydestä kouluissa kertoo myös vuoden 2007 nuorisobarometri, jonka mukaan merkittävä osa nuorista oli tutustunut kampanjaan kouluissa. (nuorisobarometrin tulokset: liite 2) Varhaiskasvatus Keks-kampanjan yhdeksi painopisteeksi valittiin varhaiskasvatus ja alkuopetus (ml. aamu- ja iltapäivätoiminta) kansallisen kampanjatoimikunnan ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa Alusta asti oli selvää, että lapsille suunnatun kampanjan viesti täytyy välittää eri tavalla kuin nuorille. Vuoden 2006 aikana keskityttiin nuoriin ja samaan aikaan varhaiskasvatus- ja alkuopetusosuudelle etsittiin koordinoivaa tahoa sekä erillistä rahoitusta. Tammikuussa 2007 kutsuttiin kokoon työryhmä suunnittelemaan kampanjan varhaiskasvatusosiota. 20

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS... 102 Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja AIKA 14.3.2016 Klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 104 2 KOKOUKSEN AVAUS... 104 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS... 101 Nuorisovaltuuston kokous Esityslista AIKA 7.3.2016 Klo 16.30 PAIKKA Narvan monari KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 103 2 KOKOUKSEN AVAUS... 103 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat 1 Lähtökohdat EU:n teemavuosi kaikissa jäsenmaissa EU:n tavoitteet Euroopan laajuinen viestintäkampanja Volunteering in the European Union-tutkimus

Lisätiedot

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Menetelmä ihmisten kohtaamiseen Toimii samalla tavalla

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

OKM:n ajankohtaiset asiat

OKM:n ajankohtaiset asiat OKM:n ajankohtaiset asiat Nuorisotyön neuvottelupäivät 19.8.2016 Sallamaarit Markkanen NUORISOTYÖN- JA POLITIIKAN VASTUUALUE VASTUUALUEEN JOHTAJA Georg Henrik Wrede EU, KV-YHTEISTYÖ, ITÄMERI, YK, NUORISO

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto

Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto Loisto-verkosto Opetushallituksen koordinoima varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Mukana 131 kuntaa ja 6 yksityistä varhaiskasvatuksen järjestäjää Loisto

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4 Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto 16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot