Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010
|
|
- Paavo Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010
2
3 Työ- ja elinkeinoministeriön tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010
4
5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 21/2010 MEE Publications Concern 21/2010 Tekijät Författare Authors TEM/Konserniohjausyksikkö Julkaisuaika Publiceringstid Date Huhtikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet tuodelle 2010 Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Lisäksi Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM konsernistrategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon hallinnonalan yksiköiden vuoden 2010 tulossopimuksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulosalueiden tulostavoitteet perustuvat vuoden 2010 talousarvioehdotukseen, jota on tarkistettu syksyn tulossuunnittelukierroksella. Talousarvion lukuperusteluissa ministeriö esittää kutakin tulosaluetta koskevat vaikuttavuustavoitteet sekä momenttiperusteluissa virastojen ja laitosten sekä kunkin tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Tämän asiakirjan jälkimmäisenä osana ovat hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä eräiden sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet, jotka ministeriö on hyväksynyt. Vuoden 2010 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden 2011 keväällä. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä ja osastoilla kuten myös hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan toteutumista. Virastojen ja laitosten toimintaa seurataan osaltaan niiden johtokunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Anne Rothovius, puh Asiasanat Nyckelord Key words tulostavoitteet, hallituksen strategia-asiakirja, tulossopimus, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 274 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only
6
7 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa tämän julkaisun mukaisesti valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n nojalla hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Helsingissä Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Työministeri Anni Sinnemäki Alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen
8
9 Sisällys 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Tulosalueiden tulostavoitteet Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Tavoitelinjausten mukaiset tavoitteet Toimijaryhmä 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finnvera Oyj Finpro ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Toimijaryhmä 2 Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland PKT-säätiö
10 Toimijaryhmä 3 Patentti- ja rekisterihallitus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Toimijaryhmä 4 Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Energiamarkkinavirasto Huoltovarmuuskeskus (luottamuksellinen ei sisälly tähän julkaisuun)... Liite 1 TEM konsernistrategia Liite 2 Innovaatiopolitiikan linjaukset ja toiminnan painopisteet
11 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon tulosalueiden tavoitteissa hallinnonalan yksiköiden tulossopimuksissa. Ministeriö vahvistaa tämän asiakirjan mukaisesti hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Luvussa 2 on esitetty ministeriön toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Luvussa kolme on esitetty politiikkalohkokohtaisesti tulostavoitteet, jotka pohjautuvat vuoden 2010 talousarvion työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan alustaviin tulostavoitteisiin. Alustavat tulostavoitteet on käsitelty syksyn tulosneuvottelukierroksella. Luvussa neljä on esitetty hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tavoitelinjausten mukaiset tulostavoitteet sekä yksikkökohtaiset tulossopimukset ja tavoitteet, joissa tulostavoitteet on esitetty tuloksellisuuden peruskriteerien mukaisesti (tulosprisma). 9
12 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin lukeutuva innovaatioympäristö. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tehtävänä on vahvistaa talouden ja alueiden kilpailukykyä tavalla, joka nostaa osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta. Hallituskauden ensimmäisenä tavoitteena on ollut työvoimapulaan vastaaminen ja kohtaanto-ongelman ratkaisu. Vuoden 2008 lopulla alkaneen äkillisen taloustilanteen heikkenemisen seurauksena tilanne on kuitenkin toinen ja työllisyystilanne on olennaisesti heikentynyt. Näissä oloissa keskeistä on kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia siten, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti kysynnän elpyessä. Talouskriisin käsittelyyn tarvitaan yhteistä politiikkaa ja koordinointia globaali- ja EU-tasolla. Taantuma on edellyttänyt poikkeuksellisia politiikkatoimia talouden elvyttämiseksi. Jatkossa tarvitaan vahvoja panostuksia työttömyyden rajoittamiseksi sekä osaamispohjan ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi, jotta talouskasvulle ja uudelle elinkeinorakenteelle luodaan edellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian 2009 mukaan uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka rakentuu työ- ja elinkeinoministeriön synergiaetujen varaan. Tavoitteena on kytkeä yhteen erilaiset tulosalueet, tehtävät ja tavoitteet kokonaisuuden kannalta parhaimmalla ja tuottavimmalla tavalla. Strategiassa on tunnistettu kolme keskeistä megatrendiä, jotka ovat ilmastonmuutos ja energia, globalisaatio sekä ikääntyminen. Talouden taantumaan vastaaminen näkyy vahvasti strategiassa. Ministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset, joita hallinnonalan virastot, laitokset ja sopimusyhteisöt toteuttavat ja vastaavat osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 10
13 Tavoitelinjausten toteuttaminen toteutuu kaikilla konserniohjauksen keinoilla (tulosohjaus, säädösohjaus, informaatio-ohjaus, kehitystoiminnan ohjaus, hallitusja johtokuntatyö). Tavoitelinjaukset ja tulostavoitteet näkyvät vuoden 2010 talousarviossa ja ne konkretisoituvat virastojen tulossopimuksissa sekä ministeriön sisäisessä tavoiteasettelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee hallitusohjelmaan sisältyvän valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden toteutumista muutosohjelmalla sekä korostamalla kokonaisvaltaista laadunhallintaa asiakkuusnäkökulma huomioon ottaen. TEM konsernin 2010 muutosohjelman sisältönä on strategisen ohjattavuuden, palveluiden ja tuottavuuden kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on keskittää resursseja ydintehtäviin niiden riittävän resurssoinnin varmistamiseksi, organisoida hallinnonala paremmin poistamalla päällekkäisyyksiä, tekemällä tehtäväsiirtoja ja yhdistämällä yksiköitä sekä kolmantena uudistaa prosesseja ja asiakaspalvelua siten, että aikaa vapautuu varsinaiseen asiantuntijatyöhön. Strategisissa arvioinneissa korostuu konserninäkökulma. Tavoitelinjaukset 1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta hallinnon käytettävissä olevin keinoin (TL 1). 2 Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. (TL 2). 3 Vahvistetaan innovaatiopolitiikkaa ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä (TL 3). 4 Lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajan tarpeisiin (TL 4). 5 Parannetaan tuottavuutta, työelämän laatua ja pidennetään työuria (TL 5). 6 Edistetään uusiutuvan energian käyttöä (TL 6). Kaikilla näillä linjauksilla on tavoiteltava tasapainoista alueellista kehitystä. TEM konsernistrategian ja niistä johdettujen tavoitelinjausten lisäksi toimintaa ohjaavat muun muassa valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko eduskunnalle, työllisyys- ja yrittäjyysstrategia, kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille , aluestrategia ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa
14 3 Tulosalueiden tulostavoitteet 3.1 Innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Taloustaantumassa on tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulle ja uudistumiselle. Taloustaantuman seurauksena yritykset joutuvat supistamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa, mikä korostaa julkisten rahoituskannusteiden tarvetta. Turvaamalla yritysten innovaatiotoiminnan jatkuvuus ja kasvumahdollisuudet myös taantuman aikana huolehditaan siitä, että yrityksillä on vahva kilpailuasema nousukauden alkaessa. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen sijoitus kansainvälisissä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta (TL 1.4). Alkavien innovaatioyritysten osaaminen vahvistuu ja rahoituksen saatavuus helpottuu (TL 2.2). Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat (TL 2.3). Pk-yritykset kansainvälistyvät (TL 2.4). Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu innovaatiopolitiikassa (TL 3.1). Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat (TL 3.2). Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja kumppanuuksia (TL 3.3). Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi (TL 4.3). Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja (TL 5.1). Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. 12
15 Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla. 3.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen selviytymistä taantuman aiheuttamien ongelmien yli tuetaan. Toiminnalla vaikutetaan sekä välittömiin taantuman tuomiin haasteisiin että toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin. Yhteensovitetun työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan toimenpiteillä toteutetaan sekä työnhakija- että yritysasiakkaiden tarpeita. Politiikkaa toteutetaan julkisilla työvoimapalveluilla, yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluilla, yritysrahoituksella ja työllisyysmäärärahoilla. Painopisteenä on kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia siten, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti kysynnän elpyessä. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuorten työllistymisen helpottamiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Toiminnassa painotetaan myös uusien yritysten syntymiseen tähtääviä toimia ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle ja investoinneille. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä (TL 1.1) Vientikauppoja ei menetetä viennin rahoituksen markkinapuutteen takia (TL 1.2). Rahoituksen saatavuus turvaa elinkelpoisten yritysten innovatiiviset investoinnit (TL 1.3). Yritysten aloittamiskynnys madaltuu (TL 2.1). Mittarit: Uusia/aloittavia yrityksiä on Työmarkkinoiden tarpeiden mukainen osaaminen lisääntyy ja työmarkkinoiden toimivuus paranee (TL 4.1). Mittarit: Avoimille työmarkkinoille 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuen jälkeen sijoittuneiden osuus on vähintään 36 %. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on enintään 27 %. Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus on vähintään 12 %. Rakennemuutosten hallinta paranee (TL 4.2). Mittarit: Virta yli 3 kk:n työttömyyteen on enintään 35 %
16 Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto on enintään 15 vrk. Työvoimavarat ovat käytössä (TL 4.3). Mittarit: Vaikeasti työllistyvien määrä vähenee ollen enintään hlöä. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Pääministeri Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ( ) toteuttaa osaltaan niitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekä globalisaatiokehityksen johdosta. Politiikkaohjelman päätavoitteina on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja saatavuudesta, parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta sekä edistää yrittäjyyshalukkuutta ja yritysten kasvua. 3.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Osana elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä on välttämätöntä huolehtia yritysten toimintaympäristöstä. Toimivat markkinat mukaan lukien toimivat työmarkkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Aineettomalla omaisuudella on kasvava vaikutus yritysten taloudelliseen arvoon sekä rahoituksen saantiin. Toimiva ja kilpailukykyinen teollisoikeusjärjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen. Tähän tähtää myös valtioneuvoston vuonna 2009 antama periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta toimenpiteineen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on edellytyksenä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Palveludirektiivin toimeenpanoa jatketaan. Moderni kilpailupolitiikka on olennainen elinkeinopolitiikan osa ja kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen välttämätön ehto. Terveesti toimivat markkinat ovat edellytys talouden elpymiselle. Kannusteet sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta vahvistuvat hyödykkeiden kysynnän ja tuotantokapasiteetin ollessa heikkoja. Uudistettu kilpailulaki saatetaan voimaan vuoden 2010 aikana. Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano saatetaan päätökseen ja käynnistetään ohjelman tulosten arviointi. Kuluttajapolitiikalla varmistetaan, että kuluttajilla on käytössään oikeaa tietoa asumisen, liikkumisen ja tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kuluttajahallinnon uudistamistyötä jatketaan tehtyjen evaluointien tulosten pohjalta ja varmistetaan järjestelmän toimivuus myös uudessa valtion alue- 14
17 hallinnossa. Huoltovarmuuden kansainväliselle ulottuvuudelle luodaan strategiset tavoitteet. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kilpailupolitiikalla ja yritystuilla edistetään tervettä rakennemuutosta ja kilpailun toimivuutta (TL 1.5). Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet ovat parantuneet (TL 5.2). Työlainsäädäntö samoin kuin hallinnonalan eri toimijoiden yhteistyö ja prosessit vastaavat työelämän joustavuuden ja turvallisuuden tarpeita toimintaympäristön muutoksissa (TL 5.4). Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen. Yritysten taloudellinen raportointi on korkeatasoista ja luotettavaa. Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. Työelämän laatu ja työn tuottavuus ovat korkealla tasolla. Työlainsäädäntö kohtelee suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä yhdenvertaisesti. Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään. 3.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Alueiden kehittämisen toimintaa ja valtion rahoitusta suuntaavat aluekehityslain lisäksi sekä valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet että maakuntien valmistelemat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi määritelty rakennerahastostrategia. Kansallista ohjausjärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Vuonna 2010 valtion tuella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma sekä alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). KOKO:oon yhdistyvät aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä ja politiikkaa kootaan yhteen 15 14
18 seudullisiin ja strategisiin ja monimuotoisiin verkostoihin perustuen ja päällekkäisyyksiä poistaen. Talouden taantumasta johtuvia äkillisiä alueellisia elinkeinoelämän ja työllisyyden muutoksia hoidetaan eri määrärahoihin jätettyjen rakennemuutosvarausten avulla. Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle : Työllistämis- ja koulutustoimenpiteissä aloittaneet henkilöt (ESR) Uudet yritykset (EAKR ja ESR) Uudet työpaikat (EAKR ja ESR Uudet t&k työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (%) (EAKR) Energiapolitiikka Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Osana edellä mainittuja EU:n yhteisiä ponnisteluja Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä (muun muassa asumisen ja maanpäällisen liikenteen päästöt) 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energian- ja sähkönkäytön kasvu täytyy taittaa laskuun viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla. Hallitus antoi marraskuussa 2008 eduskunnalle selontekona Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Tavoitteena on energiahuollon ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Strategiassa esitetään keskeiset keinot, joilla tavoitteisiin päästään ja joilla edellä mainitut velvoitteet Suomen osalta täytetään.. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Uusiutuva energia on hinnaltaan kilpailukykyistä ja yritysten on kannattavaa ottaa sitä käyttöön (TL 6.1). 16
19 Suomesta muodostuu merkittävä toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistusmaa (TL 6.2). Rahoitusmarkkinat ja investointituet tarjoavat riittävän rahoituksen investoinneille uusiutuvaan energiaan (TL 6.3). Panostukset uusiutuvan energian t&k&i-toimintaan, sovellusten kehittämiseen ja demonstraatiolaitoksiin tehostuvat (TL 6.4). Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta. Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Energiamarkkinat toimivat hyvin. Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia
20 4 Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Ministeriön konserniohjauksen piiriin kuuluu yhteensä noin 40 organisaatiota ja tulossopimukset tehdään/ tavoitteet asetetaan yli 30 organisaation kanssa. Konserniohjauksen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi konserniohjaukseen on rakennettu yhtenäisiä käytäntöjä. Hallinnonalan toimijat jäsennetään neljään kokonaisuuteen sen mukaan mikä on ministeriön ohjausote niiden suhteen. Toimijaryhmään 1 voidaan liittää strategisia kumppaneita muista toimijaryhmistä konserniohjauksen ja strategisten tavoitelinjausten toteuttamiseksi. Toimijaryhmämäärittelyllä varmistetaan, että ministeriön voimavarat kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti varsinaiseen ohjaustyöhön. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä ministeriön osaamisen sekä konserniohjauksen toimintamallin edelleen kehittämisen kannalta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) aloittivat toimintansa ELY-keskuksiin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. Kunkin ELY-keskuksen kanssa solmittiin strateginen tulossopimus vuosille , mikä perustuu yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin. ELY-keskusten toiminnan onnistunut käynnistäminen on keskeinen edellytys sekä strategisten tavoitteiden että aluehallinnon uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulosneuvotteluissa käsitellyt kaikkia yksiköitä koskevat erityisteemat olivat sähköisen asioinnin kehittäminen ja valtion tuottavuusohjelman toteutumistilanne. Muita laaja-alaisia teemoja olivat asiakkuusstrategia, tietoturvasuunnitelma, riskienhallinta, sukupuolinäkökulma ja hallitus- ja johtokuntatyö suosituksen edellyttämät säädösmuutokset. Hallinnonalan sähköistämissuunnitelma (sähköinen asiointi) pohjautuu valtiovarainministeriön vetämään SADe-hankkeeseen. Virastojen ja laitosten tulee varautua hallinnonalan sähköistämissuunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin. Kukin viranomainen laatii palvelujensa sähköistämissuunnitelman ajalle osana normaalia palvelutuotannon suunnittelua. Valtion tuottavuusohjelman mukaiset ns. tukipalveluvähennykset kohdennettiin hallinnonalalle (yhteensä -139 htv vuosina ). Tuottavuusohjelmassa TEM konsernin työpanosta ja sen pienentymistä tarkastellaan kokonaisuutena. Henkilötyövuosien laskentaan on tullut muutoksia liittyen sektoritutkimuslaitosten valtion ulkopuolisella rahoituksella tehtävään toimintaan ja harjoittelijoihin. 18
21 Konsernin tavoitteeksi on asetettu parempi asiakasvaikuttavuus. Vaikuttavuuden paranemiseen tähtäävä työ on käynnistetty ministeriön yksikköjen ja osastojen sekä konsernin toimijaryhmän 1 (Finnvera Oyj, Finpro, Tekes, TE-keskukset, Geologian tutkimuskeskus ja VTT) hankkeella, jossa määritellään konsernin tapaa toimia liittyen muun muassa asiakkuuksiin, palveluihin, kumppanuuksiin ja kanavavalintoihin. Yhteistyössä toimijaryhmien kanssa on rakenteilla konkreettiset asiakassegmenttikohtaiset toimintamallit ja käytännön asiakastyön ohjauksen menettelytavat. Em. toimijoiden kanssa on sovittu, että osana tulostavoitteita seurataan kahta asiakaspalvelun laatuun liittyvää mittaria: palvelujen laatu ja hyödyllisyys asiakkaille. Lisäksi osana tulostavoitteita sovitaan mitä tavoitteita asetetaan asiakkuuksille, jotta konsernistrategiassa asetettuihin tavoitteisiin päästään. Käynnistetty yritysasiakkuusstrategiatyö on laajennettu kattamaan myös TEM-konsernin henkilöasiakkaat ja yhteisöasiakkaat. Virastojen ja laitosten tietoturvasta tulee huolehtia ja tietoturvaa tulee kehittää valtionhallinnon VAHTI-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Virastot ja laitokset laativat ajantasaisen, johdon hyväksymän ja henkilöstölle tiedotettavan tietoturvapolitiikan, missä organisaation tietoturvatoiminnan tavoitteet, vastuut ja toimintalinjat on määritelty. Kehittämistoimien tavoitteena tulee olla tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän luominen ja käyttöönotto yksikössä tai nykyisen hallintajärjestelmän edelleenkehittäminen. Riskienhallinta vakiinnutettiin osaksi hallinnonalan tulosohjausta siten, että merkittävimmät riskit tulostavoitteiden toteutumisen kannalta arvioitiin osana tulosohjausprosessia. Sukupuolinäkökulmaa koskevaan hallituksen periaatepäätökseen liittyen virastojen ja laitosten tulee kiinnittää huomiota siihen, onko viestintä perinteisiä sukupuolirooleja ja stereotypioita ylläpitävää vai ennakkoluulotonta ja rajoja rikkovaa. Hallitus- ja johtokuntatyösuosituksen mukaiset säädösmuutokset virastojen ja laitosten säädöksiin toteutetaan vuoden 2010 aikana. Hallinnonalan tavoitelinjausten toteutumisen seuranta toteutetaan netra-tulostietojärjestelmän avulla (internetpohjainen raportointi). Sen kautta on tarkoitus toteuttaa myös tavoitelinjausten osavuosiraportointi. Seuraavaksi on esitetty netraraportti (kehitystyö jatkuu) vuoden 2010 mukaisista eri toimijoiden tulostavoitteista sen mukaan kuin toimijat ovat tietonsa sinne laittaneet
22 Tavoitelinjausten mukaiset tavoitteet TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä Valmistellaan asianmukaisen institutionaalisen kehyksen ja instrumenttien käyttöönotto vastaamaan äkillisiin merkittäviin rahoitustarpeisiin Finnveran suhdannelainojen ehtoja kehitetään ja turvataan riittävät myöntämisvaltuudet markkinapuutteen vaikutusten lieventämiseksi TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Vientikauppoja ei menetetä rahoitusehtojen takia Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja Vientikauppoja ei Kehitetään vuonna 2009 käynnistettyä elinkeinoministeriön hallinnonala menetetä viennin rahoituksen markkinapuutteen takia jälleenrahoitusinstrumenttia ja muita viennin rahoituksen välineitä vastaamaan paremmin markkinapuutteeseen; Seurataan kilpailijamaiden viennin rahoituksen ehtoja Kansainvälistymislainan ehdot ja myöntämisvaltuudet tarkistetaan TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Rahoituksen saatavuusturvaa elinkelpoisten yritysten elinkelpoiset investoinnit Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Rahoituksen saatavuusturvaa elinkelpoisten yritysten Lisätään TESin ja AVERAn valtuuksia ja tarkistetaan ehtoja riskisijoittajien vetäytymisen paikkaamiseksi Otetaan käyttöön alueellinen kriisipalvelumalli helpottamaan yritysten rahoituksen saatavuutta innovatiiviset investoinnit TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Suomen sijoitus kansainvälisissä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala T&k-panostuksen osuus Lisätään Tekesin ja VTT:n määrärahoja ja nostetaan enimmäismäärät sääntöjen yläpäähän Kehitetään verokannustimia yritysten t&k&i - investoinneille Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Rahoitetun t&k- ja innovaatiotoiminnan laajuus yrityksissä, (>) Rahoitusta saavien yritysasiak. määrä 5 vuoden jaksolla (v , v ) 780 m 5000 kpl Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta 50 % 20
Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotRakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008
Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotProgress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012
Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotMuutos 22! -koulutus 7.3.2013
Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotRakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus
Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotYhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä
Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotKokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotYrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus
Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto
Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32 Eduskunta, valtiovarainvaliokunta 13.10.2015 Budjettineuvos Eero Murto TEM TAE 2016 politiikkalohkoittain (1 000 ) Kotouttaminen; 143 655
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotValtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotEU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotHE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.4.2018 Työ- ja elinkeinoministeriö Tuula Manelius
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotKasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen
Kasvupalvelujen valmistelutilanne Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnos 3.10.2017 Lain viimeistely on alkanut,
LisätiedotBIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun
LisätiedotHallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet
Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos 10.1.2017 Raija Saastamoinen JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN
Lisätiedot