Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010

2

3 Työ- ja elinkeinoministeriön tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 21/2010 MEE Publications Concern 21/2010 Tekijät Författare Authors TEM/Konserniohjausyksikkö Julkaisuaika Publiceringstid Date Huhtikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet tuodelle 2010 Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Lisäksi Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM konsernistrategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon hallinnonalan yksiköiden vuoden 2010 tulossopimuksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulosalueiden tulostavoitteet perustuvat vuoden 2010 talousarvioehdotukseen, jota on tarkistettu syksyn tulossuunnittelukierroksella. Talousarvion lukuperusteluissa ministeriö esittää kutakin tulosaluetta koskevat vaikuttavuustavoitteet sekä momenttiperusteluissa virastojen ja laitosten sekä kunkin tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Tämän asiakirjan jälkimmäisenä osana ovat hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä eräiden sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet, jotka ministeriö on hyväksynyt. Vuoden 2010 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden 2011 keväällä. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä ja osastoilla kuten myös hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan toteutumista. Virastojen ja laitosten toimintaa seurataan osaltaan niiden johtokunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Anne Rothovius, puh Asiasanat Nyckelord Key words tulostavoitteet, hallituksen strategia-asiakirja, tulossopimus, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 274 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

6

7 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa tämän julkaisun mukaisesti valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n nojalla hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Helsingissä Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Työministeri Anni Sinnemäki Alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen

8

9 Sisällys 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Tulosalueiden tulostavoitteet Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Tavoitelinjausten mukaiset tavoitteet Toimijaryhmä 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finnvera Oyj Finpro ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Toimijaryhmä 2 Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland PKT-säätiö

10 Toimijaryhmä 3 Patentti- ja rekisterihallitus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Toimijaryhmä 4 Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Energiamarkkinavirasto Huoltovarmuuskeskus (luottamuksellinen ei sisälly tähän julkaisuun)... Liite 1 TEM konsernistrategia Liite 2 Innovaatiopolitiikan linjaukset ja toiminnan painopisteet

11 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon tulosalueiden tavoitteissa hallinnonalan yksiköiden tulossopimuksissa. Ministeriö vahvistaa tämän asiakirjan mukaisesti hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Luvussa 2 on esitetty ministeriön toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Luvussa kolme on esitetty politiikkalohkokohtaisesti tulostavoitteet, jotka pohjautuvat vuoden 2010 talousarvion työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan alustaviin tulostavoitteisiin. Alustavat tulostavoitteet on käsitelty syksyn tulosneuvottelukierroksella. Luvussa neljä on esitetty hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tavoitelinjausten mukaiset tulostavoitteet sekä yksikkökohtaiset tulossopimukset ja tavoitteet, joissa tulostavoitteet on esitetty tuloksellisuuden peruskriteerien mukaisesti (tulosprisma). 9

12 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin lukeutuva innovaatioympäristö. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tehtävänä on vahvistaa talouden ja alueiden kilpailukykyä tavalla, joka nostaa osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta. Hallituskauden ensimmäisenä tavoitteena on ollut työvoimapulaan vastaaminen ja kohtaanto-ongelman ratkaisu. Vuoden 2008 lopulla alkaneen äkillisen taloustilanteen heikkenemisen seurauksena tilanne on kuitenkin toinen ja työllisyystilanne on olennaisesti heikentynyt. Näissä oloissa keskeistä on kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia siten, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti kysynnän elpyessä. Talouskriisin käsittelyyn tarvitaan yhteistä politiikkaa ja koordinointia globaali- ja EU-tasolla. Taantuma on edellyttänyt poikkeuksellisia politiikkatoimia talouden elvyttämiseksi. Jatkossa tarvitaan vahvoja panostuksia työttömyyden rajoittamiseksi sekä osaamispohjan ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi, jotta talouskasvulle ja uudelle elinkeinorakenteelle luodaan edellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian 2009 mukaan uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka rakentuu työ- ja elinkeinoministeriön synergiaetujen varaan. Tavoitteena on kytkeä yhteen erilaiset tulosalueet, tehtävät ja tavoitteet kokonaisuuden kannalta parhaimmalla ja tuottavimmalla tavalla. Strategiassa on tunnistettu kolme keskeistä megatrendiä, jotka ovat ilmastonmuutos ja energia, globalisaatio sekä ikääntyminen. Talouden taantumaan vastaaminen näkyy vahvasti strategiassa. Ministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset, joita hallinnonalan virastot, laitokset ja sopimusyhteisöt toteuttavat ja vastaavat osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 10

13 Tavoitelinjausten toteuttaminen toteutuu kaikilla konserniohjauksen keinoilla (tulosohjaus, säädösohjaus, informaatio-ohjaus, kehitystoiminnan ohjaus, hallitusja johtokuntatyö). Tavoitelinjaukset ja tulostavoitteet näkyvät vuoden 2010 talousarviossa ja ne konkretisoituvat virastojen tulossopimuksissa sekä ministeriön sisäisessä tavoiteasettelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee hallitusohjelmaan sisältyvän valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden toteutumista muutosohjelmalla sekä korostamalla kokonaisvaltaista laadunhallintaa asiakkuusnäkökulma huomioon ottaen. TEM konsernin 2010 muutosohjelman sisältönä on strategisen ohjattavuuden, palveluiden ja tuottavuuden kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on keskittää resursseja ydintehtäviin niiden riittävän resurssoinnin varmistamiseksi, organisoida hallinnonala paremmin poistamalla päällekkäisyyksiä, tekemällä tehtäväsiirtoja ja yhdistämällä yksiköitä sekä kolmantena uudistaa prosesseja ja asiakaspalvelua siten, että aikaa vapautuu varsinaiseen asiantuntijatyöhön. Strategisissa arvioinneissa korostuu konserninäkökulma. Tavoitelinjaukset 1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta hallinnon käytettävissä olevin keinoin (TL 1). 2 Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. (TL 2). 3 Vahvistetaan innovaatiopolitiikkaa ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä (TL 3). 4 Lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajan tarpeisiin (TL 4). 5 Parannetaan tuottavuutta, työelämän laatua ja pidennetään työuria (TL 5). 6 Edistetään uusiutuvan energian käyttöä (TL 6). Kaikilla näillä linjauksilla on tavoiteltava tasapainoista alueellista kehitystä. TEM konsernistrategian ja niistä johdettujen tavoitelinjausten lisäksi toimintaa ohjaavat muun muassa valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko eduskunnalle, työllisyys- ja yrittäjyysstrategia, kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille , aluestrategia ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa

14 3 Tulosalueiden tulostavoitteet 3.1 Innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Taloustaantumassa on tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulle ja uudistumiselle. Taloustaantuman seurauksena yritykset joutuvat supistamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa, mikä korostaa julkisten rahoituskannusteiden tarvetta. Turvaamalla yritysten innovaatiotoiminnan jatkuvuus ja kasvumahdollisuudet myös taantuman aikana huolehditaan siitä, että yrityksillä on vahva kilpailuasema nousukauden alkaessa. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen sijoitus kansainvälisissä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta (TL 1.4). Alkavien innovaatioyritysten osaaminen vahvistuu ja rahoituksen saatavuus helpottuu (TL 2.2). Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat (TL 2.3). Pk-yritykset kansainvälistyvät (TL 2.4). Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu innovaatiopolitiikassa (TL 3.1). Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat (TL 3.2). Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja kumppanuuksia (TL 3.3). Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi (TL 4.3). Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja (TL 5.1). Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. 12

15 Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla. 3.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen selviytymistä taantuman aiheuttamien ongelmien yli tuetaan. Toiminnalla vaikutetaan sekä välittömiin taantuman tuomiin haasteisiin että toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin. Yhteensovitetun työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan toimenpiteillä toteutetaan sekä työnhakija- että yritysasiakkaiden tarpeita. Politiikkaa toteutetaan julkisilla työvoimapalveluilla, yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluilla, yritysrahoituksella ja työllisyysmäärärahoilla. Painopisteenä on kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia siten, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti kysynnän elpyessä. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuorten työllistymisen helpottamiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Toiminnassa painotetaan myös uusien yritysten syntymiseen tähtääviä toimia ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle ja investoinneille. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä (TL 1.1) Vientikauppoja ei menetetä viennin rahoituksen markkinapuutteen takia (TL 1.2). Rahoituksen saatavuus turvaa elinkelpoisten yritysten innovatiiviset investoinnit (TL 1.3). Yritysten aloittamiskynnys madaltuu (TL 2.1). Mittarit: Uusia/aloittavia yrityksiä on Työmarkkinoiden tarpeiden mukainen osaaminen lisääntyy ja työmarkkinoiden toimivuus paranee (TL 4.1). Mittarit: Avoimille työmarkkinoille 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuen jälkeen sijoittuneiden osuus on vähintään 36 %. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on enintään 27 %. Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus on vähintään 12 %. Rakennemuutosten hallinta paranee (TL 4.2). Mittarit: Virta yli 3 kk:n työttömyyteen on enintään 35 %

16 Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto on enintään 15 vrk. Työvoimavarat ovat käytössä (TL 4.3). Mittarit: Vaikeasti työllistyvien määrä vähenee ollen enintään hlöä. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Pääministeri Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ( ) toteuttaa osaltaan niitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekä globalisaatiokehityksen johdosta. Politiikkaohjelman päätavoitteina on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja saatavuudesta, parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta sekä edistää yrittäjyyshalukkuutta ja yritysten kasvua. 3.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Osana elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä on välttämätöntä huolehtia yritysten toimintaympäristöstä. Toimivat markkinat mukaan lukien toimivat työmarkkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Aineettomalla omaisuudella on kasvava vaikutus yritysten taloudelliseen arvoon sekä rahoituksen saantiin. Toimiva ja kilpailukykyinen teollisoikeusjärjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen. Tähän tähtää myös valtioneuvoston vuonna 2009 antama periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta toimenpiteineen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on edellytyksenä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Palveludirektiivin toimeenpanoa jatketaan. Moderni kilpailupolitiikka on olennainen elinkeinopolitiikan osa ja kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen välttämätön ehto. Terveesti toimivat markkinat ovat edellytys talouden elpymiselle. Kannusteet sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta vahvistuvat hyödykkeiden kysynnän ja tuotantokapasiteetin ollessa heikkoja. Uudistettu kilpailulaki saatetaan voimaan vuoden 2010 aikana. Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano saatetaan päätökseen ja käynnistetään ohjelman tulosten arviointi. Kuluttajapolitiikalla varmistetaan, että kuluttajilla on käytössään oikeaa tietoa asumisen, liikkumisen ja tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kuluttajahallinnon uudistamistyötä jatketaan tehtyjen evaluointien tulosten pohjalta ja varmistetaan järjestelmän toimivuus myös uudessa valtion alue- 14

17 hallinnossa. Huoltovarmuuden kansainväliselle ulottuvuudelle luodaan strategiset tavoitteet. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kilpailupolitiikalla ja yritystuilla edistetään tervettä rakennemuutosta ja kilpailun toimivuutta (TL 1.5). Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet ovat parantuneet (TL 5.2). Työlainsäädäntö samoin kuin hallinnonalan eri toimijoiden yhteistyö ja prosessit vastaavat työelämän joustavuuden ja turvallisuuden tarpeita toimintaympäristön muutoksissa (TL 5.4). Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen. Yritysten taloudellinen raportointi on korkeatasoista ja luotettavaa. Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. Työelämän laatu ja työn tuottavuus ovat korkealla tasolla. Työlainsäädäntö kohtelee suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä yhdenvertaisesti. Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään. 3.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Alueiden kehittämisen toimintaa ja valtion rahoitusta suuntaavat aluekehityslain lisäksi sekä valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet että maakuntien valmistelemat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi määritelty rakennerahastostrategia. Kansallista ohjausjärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Vuonna 2010 valtion tuella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma sekä alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). KOKO:oon yhdistyvät aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä ja politiikkaa kootaan yhteen 15 14

18 seudullisiin ja strategisiin ja monimuotoisiin verkostoihin perustuen ja päällekkäisyyksiä poistaen. Talouden taantumasta johtuvia äkillisiä alueellisia elinkeinoelämän ja työllisyyden muutoksia hoidetaan eri määrärahoihin jätettyjen rakennemuutosvarausten avulla. Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle : Työllistämis- ja koulutustoimenpiteissä aloittaneet henkilöt (ESR) Uudet yritykset (EAKR ja ESR) Uudet työpaikat (EAKR ja ESR Uudet t&k työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (%) (EAKR) Energiapolitiikka Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Osana edellä mainittuja EU:n yhteisiä ponnisteluja Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä (muun muassa asumisen ja maanpäällisen liikenteen päästöt) 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energian- ja sähkönkäytön kasvu täytyy taittaa laskuun viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla. Hallitus antoi marraskuussa 2008 eduskunnalle selontekona Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Tavoitteena on energiahuollon ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Strategiassa esitetään keskeiset keinot, joilla tavoitteisiin päästään ja joilla edellä mainitut velvoitteet Suomen osalta täytetään.. Tulosalueen vuoden 2010 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Uusiutuva energia on hinnaltaan kilpailukykyistä ja yritysten on kannattavaa ottaa sitä käyttöön (TL 6.1). 16

19 Suomesta muodostuu merkittävä toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistusmaa (TL 6.2). Rahoitusmarkkinat ja investointituet tarjoavat riittävän rahoituksen investoinneille uusiutuvaan energiaan (TL 6.3). Panostukset uusiutuvan energian t&k&i-toimintaan, sovellusten kehittämiseen ja demonstraatiolaitoksiin tehostuvat (TL 6.4). Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta. Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Energiamarkkinat toimivat hyvin. Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia

20 4 Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Ministeriön konserniohjauksen piiriin kuuluu yhteensä noin 40 organisaatiota ja tulossopimukset tehdään/ tavoitteet asetetaan yli 30 organisaation kanssa. Konserniohjauksen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi konserniohjaukseen on rakennettu yhtenäisiä käytäntöjä. Hallinnonalan toimijat jäsennetään neljään kokonaisuuteen sen mukaan mikä on ministeriön ohjausote niiden suhteen. Toimijaryhmään 1 voidaan liittää strategisia kumppaneita muista toimijaryhmistä konserniohjauksen ja strategisten tavoitelinjausten toteuttamiseksi. Toimijaryhmämäärittelyllä varmistetaan, että ministeriön voimavarat kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti varsinaiseen ohjaustyöhön. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä ministeriön osaamisen sekä konserniohjauksen toimintamallin edelleen kehittämisen kannalta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) aloittivat toimintansa ELY-keskuksiin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. Kunkin ELY-keskuksen kanssa solmittiin strateginen tulossopimus vuosille , mikä perustuu yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin. ELY-keskusten toiminnan onnistunut käynnistäminen on keskeinen edellytys sekä strategisten tavoitteiden että aluehallinnon uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulosneuvotteluissa käsitellyt kaikkia yksiköitä koskevat erityisteemat olivat sähköisen asioinnin kehittäminen ja valtion tuottavuusohjelman toteutumistilanne. Muita laaja-alaisia teemoja olivat asiakkuusstrategia, tietoturvasuunnitelma, riskienhallinta, sukupuolinäkökulma ja hallitus- ja johtokuntatyö suosituksen edellyttämät säädösmuutokset. Hallinnonalan sähköistämissuunnitelma (sähköinen asiointi) pohjautuu valtiovarainministeriön vetämään SADe-hankkeeseen. Virastojen ja laitosten tulee varautua hallinnonalan sähköistämissuunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin. Kukin viranomainen laatii palvelujensa sähköistämissuunnitelman ajalle osana normaalia palvelutuotannon suunnittelua. Valtion tuottavuusohjelman mukaiset ns. tukipalveluvähennykset kohdennettiin hallinnonalalle (yhteensä -139 htv vuosina ). Tuottavuusohjelmassa TEM konsernin työpanosta ja sen pienentymistä tarkastellaan kokonaisuutena. Henkilötyövuosien laskentaan on tullut muutoksia liittyen sektoritutkimuslaitosten valtion ulkopuolisella rahoituksella tehtävään toimintaan ja harjoittelijoihin. 18

21 Konsernin tavoitteeksi on asetettu parempi asiakasvaikuttavuus. Vaikuttavuuden paranemiseen tähtäävä työ on käynnistetty ministeriön yksikköjen ja osastojen sekä konsernin toimijaryhmän 1 (Finnvera Oyj, Finpro, Tekes, TE-keskukset, Geologian tutkimuskeskus ja VTT) hankkeella, jossa määritellään konsernin tapaa toimia liittyen muun muassa asiakkuuksiin, palveluihin, kumppanuuksiin ja kanavavalintoihin. Yhteistyössä toimijaryhmien kanssa on rakenteilla konkreettiset asiakassegmenttikohtaiset toimintamallit ja käytännön asiakastyön ohjauksen menettelytavat. Em. toimijoiden kanssa on sovittu, että osana tulostavoitteita seurataan kahta asiakaspalvelun laatuun liittyvää mittaria: palvelujen laatu ja hyödyllisyys asiakkaille. Lisäksi osana tulostavoitteita sovitaan mitä tavoitteita asetetaan asiakkuuksille, jotta konsernistrategiassa asetettuihin tavoitteisiin päästään. Käynnistetty yritysasiakkuusstrategiatyö on laajennettu kattamaan myös TEM-konsernin henkilöasiakkaat ja yhteisöasiakkaat. Virastojen ja laitosten tietoturvasta tulee huolehtia ja tietoturvaa tulee kehittää valtionhallinnon VAHTI-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Virastot ja laitokset laativat ajantasaisen, johdon hyväksymän ja henkilöstölle tiedotettavan tietoturvapolitiikan, missä organisaation tietoturvatoiminnan tavoitteet, vastuut ja toimintalinjat on määritelty. Kehittämistoimien tavoitteena tulee olla tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän luominen ja käyttöönotto yksikössä tai nykyisen hallintajärjestelmän edelleenkehittäminen. Riskienhallinta vakiinnutettiin osaksi hallinnonalan tulosohjausta siten, että merkittävimmät riskit tulostavoitteiden toteutumisen kannalta arvioitiin osana tulosohjausprosessia. Sukupuolinäkökulmaa koskevaan hallituksen periaatepäätökseen liittyen virastojen ja laitosten tulee kiinnittää huomiota siihen, onko viestintä perinteisiä sukupuolirooleja ja stereotypioita ylläpitävää vai ennakkoluulotonta ja rajoja rikkovaa. Hallitus- ja johtokuntatyösuosituksen mukaiset säädösmuutokset virastojen ja laitosten säädöksiin toteutetaan vuoden 2010 aikana. Hallinnonalan tavoitelinjausten toteutumisen seuranta toteutetaan netra-tulostietojärjestelmän avulla (internetpohjainen raportointi). Sen kautta on tarkoitus toteuttaa myös tavoitelinjausten osavuosiraportointi. Seuraavaksi on esitetty netraraportti (kehitystyö jatkuu) vuoden 2010 mukaisista eri toimijoiden tulostavoitteista sen mukaan kuin toimijat ovat tietonsa sinne laittaneet

22 Tavoitelinjausten mukaiset tavoitteet TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä Valmistellaan asianmukaisen institutionaalisen kehyksen ja instrumenttien käyttöönotto vastaamaan äkillisiin merkittäviin rahoitustarpeisiin Finnveran suhdannelainojen ehtoja kehitetään ja turvataan riittävät myöntämisvaltuudet markkinapuutteen vaikutusten lieventämiseksi TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Vientikauppoja ei menetetä rahoitusehtojen takia Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja Vientikauppoja ei Kehitetään vuonna 2009 käynnistettyä elinkeinoministeriön hallinnonala menetetä viennin rahoituksen markkinapuutteen takia jälleenrahoitusinstrumenttia ja muita viennin rahoituksen välineitä vastaamaan paremmin markkinapuutteeseen; Seurataan kilpailijamaiden viennin rahoituksen ehtoja Kansainvälistymislainan ehdot ja myöntämisvaltuudet tarkistetaan TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Rahoituksen saatavuusturvaa elinkelpoisten yritysten elinkelpoiset investoinnit Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Rahoituksen saatavuusturvaa elinkelpoisten yritysten Lisätään TESin ja AVERAn valtuuksia ja tarkistetaan ehtoja riskisijoittajien vetäytymisen paikkaamiseksi Otetaan käyttöön alueellinen kriisipalvelumalli helpottamaan yritysten rahoituksen saatavuutta innovatiiviset investoinnit TL1 Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta/ Suomen sijoitus kansainvälisissä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta Organisaatio Mittari Lopullinen tavoite Arvosana Toteuma Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala T&k-panostuksen osuus Lisätään Tekesin ja VTT:n määrärahoja ja nostetaan enimmäismäärät sääntöjen yläpäähän Kehitetään verokannustimia yritysten t&k&i - investoinneille Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Rahoitetun t&k- ja innovaatiotoiminnan laajuus yrityksissä, (>) Rahoitusta saavien yritysasiak. määrä 5 vuoden jaksolla (v , v ) 780 m 5000 kpl Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta 50 % 20

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi 5.5.2010 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 I Suomen aluekehittämisstrategia

Lisätiedot