LIITE EUROOPAN KAUPUNKIEN KOHTAAMAT HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE EUROOPAN KAUPUNKIEN KOHTAAMAT HAASTEET"

Transkriptio

1 LIITE EUROOPAN KAUPUNKIEN KOHTAAMAT HAASTEET Euroopan kaupungit ovat hyvin erilaisia. Noin 20 prosenttia eurooppalaisista asuu yli asukkaan taajamissa, 20 prosenttia keskikokoisissa asukkaan kaupungeissa ja 40 prosenttia asukasluvultaan asukkaan kaupungeissa. Kaupunkialueiden kohtaamiin haasteisiin vaikuttavat merkittävät erot taloudellisissa rakenteissa ja toiminnoissa, yhteiskuntarakenteessa, asukasluvussa ja demografisessa rakenteessa sekä maantieteellisessä sijainnissa. Myös perinteiden ja kulttuurin, taloudellisen suorituskyvyn, oikeus- ja toimielinjärjestyksen ja julkisen politiikan kansalliset erot vaikuttavat merkittävällä tavalla kaupunkeihin. Ei ole olemassa yksittäistä eurooppalaisen kaupungin mallia. EU:n laajentumisen seurauksena siihen liittyy myös lisää kaupunkeja, joiden viime vuosikymmenten kehitykseen ovat vaikuttaneet erilaiset voimat. Sellaisia kaupunkialueita, joille on keskittynyt tehdasteollisuutta, uhkaa nykyajasta jälkeen jääminen, tehoton energiankäyttö, ympäristöhaitat, asutuksen suunnittelematon leviäminen sekä kaupungin palvelujen riittämättömyys ja kaikkia näitä pahentavat puutteet maankäytön suunnittelussa. Jotkut myönteisimmistä kaupunkien ominaispiirteistä, kuten julkiseen liikenteen korkea käyttöaste, matala rikollisuusaste, korkea työllisyys, halpa asuminen ja sosiaaliset palvelut, vähäinen sosiaalinen eristäytyminen ja hyvin säilyneet historialliset keskukset ovat uhattuina. Paikallishallinnon heikko perinne vaikuttaa kykyyn vastata uusiin haasteisiin. Huolimatta niiden erilaisuudesta Euroopan kaupunkeja kohtaavat yhteiset haasteet taloudellisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lisääminen, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen ja saman aikaisesti kaupunkiympäristön suojelu ja kohentaminen. Tämä on kaupunkien kestävän kehityksen haaste, josta tietyt kaupungit selviytyivät menestyksekkäämmin kuin toiset. 1. Globaalistumisen ja talouden uudelleenjärjestelyn haasteet: taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden lujittaminen kaupunkialueilla ja pyrkiminen tasapainoiseen kaupunkijärjestelmään Globaalistuminen, palvelualan korostuminen ja kasvava kansainvälinen kilpailu merkitsevät kaupunkialueille sekä mahdollisuuksia että uhkia, koska paikallisia markkinoita erottavat toisistaan enää harvat esteet. Kaupungit voivat hyödyntää maailmanlaajuisen yhdentymisen tarjoamia mahdollisuuksia, joita kuvaavat kaupunkeihin perustuvat kasvualat kuten viestintä, liikenne, kansainvälinen kauppa ja vähittäismyynti, ympäristöteknologia, kulttuuriteollisuus ja matkailu, muotoilu ja tutkimus. Näiden alojen kasvu tarjoaa mahdollisuuden luoda työpaikkoja ja parantaa paikallista elämän laatua. Tällä hetkellä työttömyysasteet ylittävät kuitenkin useissa kaupungeissa kansalliset keskiarvot, mikä heijastaa talouden uudelleenjärjestelyn sekä vaihtelevan muuntautumiskyvyn vaikutusta kaupunkien tasolla. Haasteet ovat erityisen voimakkaita EU:n heikommin kehittyneillä alueilla ja jäsenyyttä hakeneissa maissa. 34

2 Kaupunkien taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseen kuuluu erityisesti: monipuolinen ja joustava paikallinen talous, jossa yhdistyvät valmistusteollisuus, palvelut, kulttuuriteollisuus, vapaa-aika ja matkailu ja jossa kannustetaan erityisesti yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä, jotka tarjoavat suuren osan uusista työpaikoista, inhimillisen pääoman saatavuus, jotta kasvua ja innovaatioita voidaan hyödyntää talouden tietoon perustuvilla aloilla, sekä kyky elinikäiseen oppimiseen ammattitaitoisen inhimillisen pääoman kysynnän ja tarjonnan välisten vahvojen yhteyksien kautta, toimiva viestintäinfrastruktuuri, johon kuuluu tietotekniikka, yhteyslinkit, jotka takaavat sisäiset ja ulkoiset yhteydet, sekä kauppaa, verkkoutumista ja oppimista eri talouden ja sosiaalisten alojen välillä kannustavat kansainvälistymisstrategiat, luonnonvarojen ja fyysisten varojen osalta laadukas kaupunkiympäristö, joka puolestaan on riippuvainen tehokkaista saasteiden valvonnan järjestelmistä, hyvin toimivasta ympäristöinfrastruktuurista ja liikenteestä, sekä sellaiset maankäytön suunnittelujärjestelmät, joissa vaalitaan monikäyttöisyyttä ja kaupunki-ilmapiirin houkuttelevuutta, kulttuurisesti ja sosiaalisesti hyvä elämän laatu edullinen asuminen ja turvallinen ympäristö mukaan luettuina, hyvä kaupunkihallinto, joka edistää yhdennettyjä lähestymistapoja ja kumppanuutta kaupunkien talouden kehittämiseksi yritykset mukaan luettuina, tehokkaat ja toimivat yhteydet laajempien ja pienempien kaupunkialueiden välillä mukaan luettuna kyky rakentaa tehokkaita yhteyksiä maaseudun syrjäseutuihin. Lisääntynyt liikkuvuus saa yritykset ja ihmiset yhä useammin vertailemaan eri alueiden ja valtioiden sijaintien etuja kustannusten, elämän laadun ja tehokkaiden julkisten palvelujen kannalta. EU:ssa yhtenäismarkkinat ovat lisänneet kauppaa ja kaupunkien riippuvuutta toisistaan. Talous- ja rahaliitto tulee lisäämään muutoksia. Maailmanlaajuinen ja Euroopan laajuinen kehitys on lisännyt kaupunkien välistä kilpailuilmapiiriä niiden pyrkiessä löytämään markkinaraon nopeasti muuttuvilla markkinoilla, ja tällä on vaikutusta koko EU:n kaupunkijärjestelmään. Euroopan aluekehityssuunnitelman luonnoksessa korostettiin tietyillä Euroopan alueilla esiintyvää painetta taloudellisen toiminnan keskittämiseksi edelleen sekä vaaraa, että erikokoisten ja erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Tarvitaan toimia yhteyksien parantamiseksi Euroopan pääasiallisiin liikenne- ja viestintäverkkoihin, toissijaisten verkkojen perustaminen yhdistämään pieniä ja keskisuuria kaupunkeja mukaan luettuna sekä niiden yhdistämiseksi Euroopan alueen pääväyliin ja suurempiin kaupunkeihin. Lisäksi pienten ja keskikokoisten kaupunkien on liitettävä myös maaseudun syrjäseudut kehittämisstrategioihinsa tasapainoisen alueellisen kehityksen tukemiseksi ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamiseksi. Tässä uudessa kontekstissa paikalliset ja alueelliset kokonaisuudet kohtaavat haitallisen verokilpailun vaaran, joka saattaa vaarantaa niiden verotulot ja vääristää kilpailua yhtenäismarkkinoilla. Tietyn tason koordinointi veroalalla auttaisi välttämään tai lieventämään eri jäsenvaltioiden kokonaisuuksien välisen kilpailun epäsuotuisia vaikutuksia. 35

3 2. Yhteiskunnallisen sopeuttamisen haaste: talouden uudelleenjärjestelyn, alueellisen eristäytymisen ja sosiaalisen syrjäytymisen välisten yhteyksien katkaiseminen vaikeuksissa olevilla kaupunkialueilla Sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttaa keskittyvän eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa se toisinaan koskettaa jopa prosenttia kaupunkien asukkaista. Sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa Euroopan taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista vakautta ja on henkilökohtainen tragedia niille, joita se koskettaa. Syrjäytyminen ilmenee monessa muodossa: on lapsia, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa; matala koulutustaso; eristäytyminen; kodittomuus tai riittämättömät asumisolot; korkea velkaantumisaste; rajalliset liikenneyhteydet ja yhteydet olennaisiin palveluihin tiedotus- ja viestintäpalvelut mukaan luettuina; rajattu turvautuminen poliisiin ja oikeuteen; heikko terveys; kansalaisoikeuksien puuttuminen. Syrjäytymisellä on useita toissijaisia oireita, kuten sosiaalinen pirstaloituminen, yhteiskunnallinen levottomuus, rasististen jännitteiden lisääntyminen, nuorten vieraantuminen ja nuorisorikollisuus, rikollisuus ja poliisiongelmat, huumausaineiden väärinkäyttö ja mielenterveydelliset ongelmat. Tilanne on erityisen akuutti pitkäaikaistyöttömien ja etnisten vähemmistöjen sekä siirtolaisryhmien joukossa, jotka kohtaavat kielellisten ongelmien takia syrjintää työja asuntomarkkinoilla. Sosiaalinen syrjäytyminen on osittain yhteydessä työmarkkinoiden kehitykseen. Valmistusteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja sellaiset hyväpalkkaiset tietopainotteiset ammatilliset, hallinnolliset ja tekniset työt ovat lisääntyneet, joissa edellytetään ammattitaitoista pääasiassa kotimaista työvoimaa. Kuluttajapalvelujen ja henkilökohtaisten palvelujen lisääntyminen puolestaan on työllistänyt laajasti naisia ja etnisiä vähemmistöjä ja tarjoaa usein epävarmoja, osa-aikaisia ja huonosti palkattuja työpaikkoja. Yhdistettynä korkean asteen rakenteelliseen työttömyyteen tämä on kasvattanut edelleen korkeimpien ja matalimpien kotitalouksien tulojen välistä juopaa. Monilla kaupunkialueilla työmahdollisuuksien puute on vaikuttanut vakavalla tavalla nuorten elämään. Perhekuvioihin, ikääntymiseen ja ihmisten ja työpaikkojen siirtymiseen esikaupunkeihin liittyvät sosiaaliset muutokset ovat lisänneet talouden ja työmarkkinoiden uudelleenjärjestelyn vaikutuksia. Kaikki nämä tekijät ovat kannustaneet eristäytyneiden kaupunkien kehittymistä, ja joissakin niistä talous on menestynyt. Useilla kaupunkialueilla rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ovat kasvattaneet yhteiskunnan asumistuen ja muiden palvelujen jatkuvat vähennykset. Joissakin kaupungeissa keskusta-alueiden uudistaminen on nostanut maan arvoa ja vuokria asuntomarkkinoilla ja ajanut näin matalapalkkaiset ryhmät yhteiskunnan asuntoalueille kaupunkien reunamille. Muualla rapistuneet keskustan vuokra-asunnot ovat matalapalkkaisten väestönosien asuntoja. Huonoiten palkattujen ja heikoimmin työllistettävien henkilöiden keskittyminen alueille, joilla asumistaso on matala ja ympäristöolot heikot, jonne usein on huonot liikenneyhteydet ja jossa on heikko kunnallinen palvelutaso, on johtanut sosiaalisiin ongelmiin ja merkittäviin jännitteisiin. Tällaiset asuinalueet jäävät tyystin laajemman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ulkopuolelle ja eristyvät. Sosiaalinen syrjäytyminen on koko yhteiskunnalle kallista ja se hidastaa kaupunkien talouskehitystä. Lisäksi kaupunkien taloudellinen hyvinvointi perustuu sisäiseen erilaisuuteen ja moninaisuuteen. Nykyiset syrjivät käytännöt osoittavat, että kaupungeissa on olemassa hyödyntämättömiä talouskasvun lähteitä sekä 36

4 henkilöresurssien että liian vähän hyödynnettyjen kaupunkien etnisten vähemmistöjen muuhun maailmaan kohdistuvien taloudellisten ja sosiaalisten yhteyksien osalta. Jäsenyyttä hakeneiden maiden kaupungeissa markkinaprosessien käyttöönotto maan ja omaisuuden jakamisessa ja käytössä sekä työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset saavat aikaan EU:ssa jo tuttuja suuntauksia. Erityinen haaste on näiden kaupunkien alueellisen eristymisen ja syrjäytymisen keskittymisen estäminen. Vaikeuksissa olevien kaupunkialueiden ongelmia ei voida ratkaista ainoastaan näihin alueisiin kohdistuvalla politiikalla 1. Haasteeseen vastaaminen edellyttää sellaista kattavaa lähestymistapaa kaupunkeihin, jossa yhdistyvät ehkäisevät toimet vaikeuksissa olevien alueiden esiintymistiheyden vähentämiseksi tulevaisuudessa ja korjaavat toimenpiteet, joilla yhdistetään tällaiset alueet kaupungin sosiaaliseen, taloudelliseen ja fyysiseen rakenteeseen. Tähän kuuluu erityisesti: edullisten peruspalveluiden saatavuus, erityisesti asuntojen, opetuksen ja koulutuksen, terveydenhuollon, energian, liikenteen ja viestinnän, tehokkaan poliisitoimen ja oikeuden saatavuus, yhdentymisen mahdollisuudet erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten syrjäytyneiden, yksinhuoltajien ja etnisten vähemmistöjen sekä muiden sosiaalisesti syrjäytyneiden osalta, taloudelliset kehittämisstrategiat, jotka tukevat paikallisia yrityksiä, erityisesti niiden perustamista ja yhteisön yrityksiä tarjoamalla asianmukaista infrastruktuuria, neuvontaa ja tukipalveluja, fyysisen ympäristön kohentaminen asuntojen kunnostaminen, saasteiden ja ilkivallan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä ränsistyneiden rakennusten ja rakentamattoman alueen suojelu ja kohentaminen ja historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen mukaan luettuina, yhdyskunnan kehittäminen, joka kannustaa yhteiskuntaluokkien sekoittumista ja ihmisten lisääntynyttä turvallisuutta vaikeuksissa olevien alueiden paikallisten kauppa- ja vapaa-ajankeskusten säilyttäminen. Vaikka kansallisen ja alueellisen tason politiikat ovat olennaisia taloudellisen toiminnan ja työllisyyden lisäämiseksi sekä sosiaalisten turvaverkkojen tarjoamiseksi, tehokas suuntautuminen yhdentymiseen edellyttää myös epäsuotuisten alueiden yhdyskuntien erityisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisia paikallisia toimia. Järjestettäessä tällaisia paikallisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja kulttuuriset järjestelmät, on paikallisten yhdyskuntien ja ryhmien osallistuminen välttämätöntä. 3. Kaupunkiympäristön haaste: paikallinen ja kokonaisvaltainen kestävä kehitys Kaupunkiympäristön tila on perustavaa laatua oleva kysymys, jolla on vaikutusta paikallisella, Euroopan ja maailmanlaajuisella tasolla. Luonnonvarojen loppuminen (erityisesti uusiutumattomien energialähteiden, mineraalien ja metsien käytön vuoksi) sekä saasteiden ja jätteiden lisääntyminen vaikuttavat paikalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen ekosysteemiin ja siitä aiheutuu kaikenlaisia kustannuksia kansalaisille, yrityksille ja kaupunkihallinnolle. Heikkolaatuinen ympäristö pahentaa usein syrjäytymisen tilaulottuvuutta. 1 OECD, Vaikeuksissa olevien kaupunkialueiden yhdentäminen, Pariisi

5 Rakennettujen alueiden laajentaminen (kaupunkien suunnittelematon leviäminen) yhdistettynä työpaikkojen, kauppojen ja vapaa-ajankeskusten hajauttamiseen sekä muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä ja asuinmieltymyksissä vähentävät laajojen maaalueiden ympäristöarvoa määrittämättömäksi ajaksi. Viheralueiden menetys kaupunkialueilla ja niiden ympäristössä uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja kansalaisten elämän laatua. Useissa Euroopan kaupungeissa on laajoja rappeutuneita ja saastuneita alueita (mahdollisesti saastuneet hylätyt teollisuusalueet), jotka ovat perintöä teollisuuden muutoksista. Kaupunkien suunnittelematon leviäminen lisää matkustustarvetta ja riippuvuutta yksityisestä moottoriliikenteestä, mikä puolestaan lisää liikenteen ruuhkautumista, energiankulutusta ja saastepäästöjä melu mukaan luettuna. Ongelmat ovat voimakkaimpia kaupunkialueilla, joissa asumistaso on matala ja joissa päivittäistoiminnot (asuminen, työskentely, ostokset) ovat erillään toisistaan. Parempi liikkuvuuden hallinto kaupungeissa on ratkaisevaa kestävän kehityksen kannalta. Sen lisäksi että ne lisäävät kaupunkien suunnittelematonta leviämistä, henkilöautoista riippuvaisilla liikennejärjestelmillä on muitakin kielteisiä vaikutuksia, kuten naapuruussuhteiden katkeaminen ja sellaisten henkilöiden liikkuvuuden rajoittaminen, joilla ei ole henkilöautoa. Kun liikkuminen on välttämätöntä, tarvitaan paikallisia liikennejärjestelmiä, jotka edistävät julkisen liikenteen käyttöä, pyöräilyä, kävelyä ja yhteiskyytejä. Haasteena on sellaisten yhdennettyjen liikennestrategioiden suunnitteleminen, joissa yhdistyvät yksityisautoilun vaihtoehdot ja henkilöautojen käyttöä rajoittavat toimenpiteet, sellaisten taloudellisten välineiden käyttö kuin tiemaksut ja uuden teknologian käyttö telematiikka mukaan luettuna, joita tukee asianmukainen maankäyttöpolitiikka. Tällaiset toimenpiteet lisäävät tehokkuutta ja auttavat vähentämään liikenteen kysyntää. Ensiöenergian käytön kulutuksen lisääntyminen yhdistettynä kasvihuonekaasupäästöihin ovat vastuussa ilmaston muutoksesta. Rakennusten riittämätön lämpöeristys on merkittävä energian liikakulutuksen syy. Toinen merkittävä kysymys on lisääntynyt vedenkulutus henkilö kohden. Etelä-Euroopassa esiintyy vakava vesipula laajoilla alueilla. Juomaveden laatua uhkaavat rehevöityminen ja kasvinsuojeluaineiden aiheuttama saastuminen. Meriympäristön saastuminen uhkaa sekä kalataloutta että useiden rannikkokaupunkien paikallista taloutta, joka on riippuvainen matkailusta. Ilmansaasteet ovat ihmisten terveydelle vakava uhka ja kaupunkien väestö altistuu yhä enemmän melutasolle, joka häiritsee unta ja hyvää elämän laatua. Kaupunkien hallinnon on myös pystyttävä huolehtimaan kiinteän jätteen määrän, moninaisuuden ja haitallisuuden lisääntymisestä sekä yhdyskuntajätevesistä, jotka edellyttävät tehokasta puhdistamista. Heikko jätehallinto johtaa maiseman rappeutumiseen, vesien ja maaperän saastumiseen sekä tuhoeläinten elinympäristöjen lisääntymiseen ja tautien tarttumiseen. Kaupunkien on myös minimoitava ja hallittava sellaisia ympäristöriskejä, jotka koskevat maanvyörymiä, vajoamista, maanjäristyksiä ja tulvia, mutta myös teknologisia riskejä, joita liittyy esimerkiksi suuriin teollisuuslaitoksiin ja ydinvoimaloihin. Rakennusten ja infrastruktuurin laatu sekä tarve suojata ja parantaa kulttuuriperintöä ovat merkittäviä tehtäviä kaikilla kaupunkialueilla, vaikka ne ovatkin silmiinpistävimpiä historiallisissa kaupunkien keskustoissa. Ympäristöhaasteet ovat huomattavimpia Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyttä hakeneissa maissa, erityisesti vesien ja ilman saastumisen aloilla. 38

6 Kaupunkiympäristöjen haasteet ovat yhteydessä toisiinsa. Niihin vastaaminen edellyttää: yhdennettyjä lähestymistapoja strategisissa kehyksissä, joissa hyödynnetään täysin ja toisiaan täydentävällä tavalla kaikkia käytettävissä olevia poliittisia välineitä ongelmien ratkaisemiseksi (kuten ilmenee selkeästi kaupunkien liikkuvuuden tapauksessa), sekä sellaisten toimenpiteiden suunnittelua, jotka auttavat ratkaisemaan kerralla useampia ongelmia, sellaisia poliittisia toimia, joiden seurauksena ongelmat ratkaistaan paikallisesti pikemmin kuin siirretään ne toiseen paikkaan tai tuleville sukupolville, poliittisia ratkaisuja, jotka johtavat muutoksiin yksittäisissä kulutustavoissa ja kaikkien avainasemassa olevien toimijoiden käyttäytymisessä, erityisesti yritysten ja kansalaisten. Yhä laajemmin on hyväksytty se, että ekosysteemien analyysi, jossa korostetaan tarvetta vähentää kaupunkien toiminnan kokonaisvaikutuksia ympäristöön, on asianmukainen perusta toiminnalle. Varojen tehokkaaseen käyttöön perustuva politiikka (raaka-aineiden ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön optimointi tuotantoyksikköä kohti) ja kierrätys (kuten raaka-aineen, maan ja rakennusten kierrätys) voivat johtaa vähentyneisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannusten säästöön, joten niillä on taloudellista ja ympäristöllistä merkitystä. Perinteinen suunnittelu ja hallintokäytännöt sekä markkinoiden toiminta voivat haitata kaupunkien pyrkimyksiä toteuttaa tällaista politiikkaa. Hintarakenteissa ei tavallisesti huomioida kokonaisuudessaan vähyyttä tai ulkoisia seikkoja (kuten saasteita). Ne eivät myöskään suosi kierrätystä ja uusiutumattomien luonnonvarojen uudelleenkäyttöä. Esimerkiksi kaupunkien maan tehokasta käyttöä ja kestävää kehitystä vaikeuttavat mahdollisesti saastuneiden hylättyjen teollisuusalueiden puhdistamisesta ja uudelleenkäytöstä aiheutuvat kustannukset. Eurooppalaiset kaupungit pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan yhä enemmän markkinoiden toimintaan saadakseen aikaan kestävämpiä tuloksia (esimerkiksi paikallisten ympäristömaksujen ja verojen avulla). Useimmat eurooppalaiset kaupungit ymmärtävät nyt, että taloudellinen hyvinvointi, työllisyyden kasvu, elämän laatu ja korkealaatuinen kaupunkiympäristö liittyvät toisiinsa. Ympäristön laadun käsittäminen pikemminkin markkinaetuna kuin rajoituksena on merkittävä askel kohti edistystä. 4. Hallinnon haaste: verotuspaineisiin ja toimielinten uudistamiseen vastaaminen ja parempi paikallinen muutoksenhallintakyky Kansallisen, alueellisen ja paikallisen hallinnon rakenteissa sekä julkisen, yksityisen ja yhteisön sektorin välisissä suhteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka jäsenvaltioiden välillä on eroja, kaupunkeihin kohdistuu useita yhteisiä haasteita, jotka koskevat niiden toimielimiä ja verotusta. Talousarvioiden rajoitukset ovat pienentäneet kaupunkien investointeihin käytettävissä olevia julkisia varoja. Samanaikaisesti hallinnon hajauttaminen ja alueellistaminen useissa maissa ovat lisänneet kaupunkien vastuuta - mutta eivät ole aina lisänneet varoja niiden tukemiseksi. Tästä on seurauksena veropaineita, jotka uhkaavat heikentää paikallisen tason toimintakykyä ja mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti EU:n ohjelmiin. Useissa jäsenvaltioissa on tapahtunut muutos valtion ja markkinoiden välisissä suhteissa aloilla, joiden kaupunkiulottuvuus on vahva - erityisesti asumisessa, 39

7 sosiaalipalveluissa, opetuksessa ja koulutuksessa, liikenteessä ja viestinnässä. Joissakin maissa myös energiantuotannossa, vedentoimituksessa ja jätteiden keruussa ja loppusijoittamisessa. Yksittäisten julkisten virastojen palvelujen tarjonta on myös vähentynyt ja kumppanuusmallit ovat lisääntyneet. Julkisiin menoihin kohdistuva paine ei kuitenkaan ole vähentymässä. Sosiaalisen syrjäytymisen korjaaminen edellyttää merkittäviä julkisia varoja. Kaupunkialueiden lisääntyvä talouskasvu ja kasvava työllisyys sekä ympäristön laadun parantaminen edellyttävät myös suuria investointeja sosiaalisena ja aineellisena pääomana, josta markkinat eivät yksinään voi vastata. Euroopan kaupunkien on siis oltava entistä luovempia muodostaessaan taloudellisten, ympäristö koskevien ja sosiaalisten investointien rahoituspaketteja. Tämä edellyttää yhä enemmän kulttuurista siirtymistä kohti uusia työskentelytapoja julkisella sektorilla sekä julkisen, yksityisen ja yhteisön sektorien välillä. Tämä on erityisen tärkeää kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla ja jäsenyyttä hakeneissa maissa, joissa paineet kaupunkien fyysisen varustuksen uudenaikaistamiseen ja päivittämiseen asettavat voimakasta kansallisiin ja paikallisiin talousarvioihin kohdistuvaa kysyntää. Taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaaminen ei missään tapauksessa ole itsestään selvää. Kaupunkeihin kohdistuu tai niiden on suoritettava hallinnon eri tasojen ohjelmia ja ensisijaisia tavoitteita. Liian usein valtavirtaohjelmilla ja hallinnon eri tasojen kaupunkialoitteilla on erilaiset tavoitteet, talousarviot ja aikataulut, ja ne on suunnattu maantieteellisesti erilaisille alueille. Lisäksi poliittisilla toimenpiteillä voi olla tahattomia seurauksia. Toisinaan toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ratkaista tiettyjä ongelmia, toimivatkin toisiaan vastaan tai luovat esteitä toiminnalle alemmalla hallinnon tasolla. Seurauksena on pyrkimysten pirstaloituminen, mikä vähentää ohjelmien ja varojen mahdollisia vaikutuksia. Tarvitaan nykyistä parempaa vertikaalista yhdentämistä. Poikittaisella tasolla kaupungit kohtaavat toiminnan koordinoinnin haasteen hyvin erilaisilla politiikan aloilla, kuten paikallisen työllisyyden, opetuksen ja koulutuksen, asumisen, ympäristön, suunnittelun, liikenteen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja rahoituksen aloilla. Toiminnallinen eriytyminen ja perinteinen osastojen erikoistuminen johtavat usein tehottomiin ja heikkoihin tuloksiin. Tarvitaan uusia hallinnon lähestymistapoja niiden moniulotteisten ja toisiinsa liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, joita kaupungit yhä useammin kohtaavat. Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden väliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat yhteydet muuttuvat nopeasti. Toimielinrakenteissa on merkittävää velttoutta, joka ei sovi muuttuviin olosuhteisiin. Kuntien ja kaupunkien entistä parempi yhteistyö sekä toiminnallisten kaupunkialueiden 2 tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat lähestymistavat ovat olennaisia, jos halutaan saavuttaa kaupunkien kestävän kehityksen tavoitteet ja parantaa EU:n tason poliittisten toimien tehokkuutta. Toimielinten eriytyminen rajoittaa kehitystä yhteisön ja naapurustojen tasolla ja pahentaa kaupunkien taloudellissosiaalisen ja fyysisen kahtiajaon suuntauksia. Kaupunkien on vastattava myös demokratian ja paikallisen vaikutusvallan lisäämisen 2 Toiminnallisia kaupunkialueita ovat kunnat ja kaupungit, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja/tai ympäristön kannalta yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä lähiöasutus. Usein ne ovat eri kuntien toimivalta-alueilla ja niiden hallintoon kuuluu lukuisia julkisia virastoja. Tällaisen alueen tarkka määritelmä vaihtelee kansallisen ja paikallisen yhteyden mukaan. 40

8 haasteeseen ja kaikkien osapuolten osallistumisen lisäämiseen - kansalaiset mukaan luettuina - laatiessaan ja toteuttaessaan kaupunkien yhdennettyjä kestävän kehityksen strategioita. Toiminnan on perustuttava kumppanuuteen, jossa myös asukkaat ja merkittävät paikalliset toimijat voivat vaikuttaa yhdyskuntansa tulevaisuuteen, ja samalla niiden on estettävä suuntaus kohti matalan tason osallistumista ja entistä suurempaa vieraantumista politiikasta. Jäsenyyttä hakeneissa maissa edistyksen tarve on erityisen merkittävä hiljattain uudelleen käynnistyneen kaupunkidemokratian osalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaaminen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin, jotka ovat monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, edellyttää strategista ja toimielinten kesken yhdennettyä poliittista ratkaisua, jossa vastuu monialaisten ratkaisujen laatimisesta ja toteutuksesta jakautuu kaikkien niiden kesken, joita asia koskee. Toimielinten joustavuus ja kumppanuus ovat olennaisia tekijöitä. Tämä on haaste, johon kaupunkihallinnon on vastattava. 5. Yhteenveto merkittävimmistä haasteista Huolimatta kokemustensa ja tilanteidensa erilaisuudesta Euroopan kaupungeissa on havaittavissa yhteisiä suuntauksia, ja niitä kohtaavat samankaltaiset haasteet. Suuntaukset ovat globalisoituminen ja talouden uudelleenjärjestely, sosiaaliset muutokset ja lisääntyvä syrjäytyminen, ympäristöön kohdistuvat paineet, verotuspaineet ja muutokset toimielinten välisissä suhteissa. Taloudellinen hyvinvointi, yhteiskunnallinen sopeuttaminen ja ympäristön suojelu ja kohentaminen on miellettävä toisiaan täydentäviksi ja vahvistaviksi tavoitteiksi kaupunkien kestävän kehityksen strategiassa, jolla: parannetaan kaupunkien taloudellista elinvoimaa, erityisesti kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla, kannustamalla innovaatioita ja yrittäjyyttä, lisäämällä tuottavuutta ja hyödyntämällä uusia työpaikkoja pienissä ja keskisuurissa sekä suurissa kaupungeissa tavoitteena polysentrisen ja tasapainoisen eurooppalaisen kaupunkijärjestelmän edistäminen, järjestetään tasapuolisella tavalla lisääntyneestä tuottavuudesta ja kilpailukyvystä saatavan hyödyn jakautuminen ja vähennetään sosiaalista syrjäytymistä ja parannetaan turvallisuutta; syrjäytymisen laajuus ja tehokkuus turmelee niiden elämän, joita se koskee ja vaarantaa sosiaalisen yhdentymisen, kilpailukyvyn ja kaupunkien kestävän kehityksen, kehitetään kaupunkeja ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja vältetään kehityksen kustannusten suuntaamista välittömään ympäristöön, ympäröivään maaseutualueeseen, alueisiin, planeettaan tai tuleviin sukupolviin, kannustetaan innovatiivisia ja joustavia päätöksentekoprosesseja ja sellaisia kaupunkien toimielimiä, jotka laajentavat osallistumista ja yhdistävät kaupunkien julkisen, yksityisen ja yhteisön sektorin toimia kumppanuudessa, yhteisön tasolta aina paikalliselle tasolle, ja lisätään nykyisten toimielinten prosessien ja varojen yhteisvaikutusta ja yhteistyötä. 41

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE 28.10.1998 COM(1998) 605 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE KAUPUNKIEN KESTÄVÄ KEHITTÄMINEN EUROOPAN UNIONISSA: TOIMINTAKEHYS

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Filosofiaa: miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa elinvoimaan? Toiminnot: työpaikat, asuminen, palvelut Maasta, luonnosta

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot