LIITE EUROOPAN KAUPUNKIEN KOHTAAMAT HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE EUROOPAN KAUPUNKIEN KOHTAAMAT HAASTEET"

Transkriptio

1 LIITE EUROOPAN KAUPUNKIEN KOHTAAMAT HAASTEET Euroopan kaupungit ovat hyvin erilaisia. Noin 20 prosenttia eurooppalaisista asuu yli asukkaan taajamissa, 20 prosenttia keskikokoisissa asukkaan kaupungeissa ja 40 prosenttia asukasluvultaan asukkaan kaupungeissa. Kaupunkialueiden kohtaamiin haasteisiin vaikuttavat merkittävät erot taloudellisissa rakenteissa ja toiminnoissa, yhteiskuntarakenteessa, asukasluvussa ja demografisessa rakenteessa sekä maantieteellisessä sijainnissa. Myös perinteiden ja kulttuurin, taloudellisen suorituskyvyn, oikeus- ja toimielinjärjestyksen ja julkisen politiikan kansalliset erot vaikuttavat merkittävällä tavalla kaupunkeihin. Ei ole olemassa yksittäistä eurooppalaisen kaupungin mallia. EU:n laajentumisen seurauksena siihen liittyy myös lisää kaupunkeja, joiden viime vuosikymmenten kehitykseen ovat vaikuttaneet erilaiset voimat. Sellaisia kaupunkialueita, joille on keskittynyt tehdasteollisuutta, uhkaa nykyajasta jälkeen jääminen, tehoton energiankäyttö, ympäristöhaitat, asutuksen suunnittelematon leviäminen sekä kaupungin palvelujen riittämättömyys ja kaikkia näitä pahentavat puutteet maankäytön suunnittelussa. Jotkut myönteisimmistä kaupunkien ominaispiirteistä, kuten julkiseen liikenteen korkea käyttöaste, matala rikollisuusaste, korkea työllisyys, halpa asuminen ja sosiaaliset palvelut, vähäinen sosiaalinen eristäytyminen ja hyvin säilyneet historialliset keskukset ovat uhattuina. Paikallishallinnon heikko perinne vaikuttaa kykyyn vastata uusiin haasteisiin. Huolimatta niiden erilaisuudesta Euroopan kaupunkeja kohtaavat yhteiset haasteet taloudellisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lisääminen, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen ja saman aikaisesti kaupunkiympäristön suojelu ja kohentaminen. Tämä on kaupunkien kestävän kehityksen haaste, josta tietyt kaupungit selviytyivät menestyksekkäämmin kuin toiset. 1. Globaalistumisen ja talouden uudelleenjärjestelyn haasteet: taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden lujittaminen kaupunkialueilla ja pyrkiminen tasapainoiseen kaupunkijärjestelmään Globaalistuminen, palvelualan korostuminen ja kasvava kansainvälinen kilpailu merkitsevät kaupunkialueille sekä mahdollisuuksia että uhkia, koska paikallisia markkinoita erottavat toisistaan enää harvat esteet. Kaupungit voivat hyödyntää maailmanlaajuisen yhdentymisen tarjoamia mahdollisuuksia, joita kuvaavat kaupunkeihin perustuvat kasvualat kuten viestintä, liikenne, kansainvälinen kauppa ja vähittäismyynti, ympäristöteknologia, kulttuuriteollisuus ja matkailu, muotoilu ja tutkimus. Näiden alojen kasvu tarjoaa mahdollisuuden luoda työpaikkoja ja parantaa paikallista elämän laatua. Tällä hetkellä työttömyysasteet ylittävät kuitenkin useissa kaupungeissa kansalliset keskiarvot, mikä heijastaa talouden uudelleenjärjestelyn sekä vaihtelevan muuntautumiskyvyn vaikutusta kaupunkien tasolla. Haasteet ovat erityisen voimakkaita EU:n heikommin kehittyneillä alueilla ja jäsenyyttä hakeneissa maissa. 34

2 Kaupunkien taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseen kuuluu erityisesti: monipuolinen ja joustava paikallinen talous, jossa yhdistyvät valmistusteollisuus, palvelut, kulttuuriteollisuus, vapaa-aika ja matkailu ja jossa kannustetaan erityisesti yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä, jotka tarjoavat suuren osan uusista työpaikoista, inhimillisen pääoman saatavuus, jotta kasvua ja innovaatioita voidaan hyödyntää talouden tietoon perustuvilla aloilla, sekä kyky elinikäiseen oppimiseen ammattitaitoisen inhimillisen pääoman kysynnän ja tarjonnan välisten vahvojen yhteyksien kautta, toimiva viestintäinfrastruktuuri, johon kuuluu tietotekniikka, yhteyslinkit, jotka takaavat sisäiset ja ulkoiset yhteydet, sekä kauppaa, verkkoutumista ja oppimista eri talouden ja sosiaalisten alojen välillä kannustavat kansainvälistymisstrategiat, luonnonvarojen ja fyysisten varojen osalta laadukas kaupunkiympäristö, joka puolestaan on riippuvainen tehokkaista saasteiden valvonnan järjestelmistä, hyvin toimivasta ympäristöinfrastruktuurista ja liikenteestä, sekä sellaiset maankäytön suunnittelujärjestelmät, joissa vaalitaan monikäyttöisyyttä ja kaupunki-ilmapiirin houkuttelevuutta, kulttuurisesti ja sosiaalisesti hyvä elämän laatu edullinen asuminen ja turvallinen ympäristö mukaan luettuina, hyvä kaupunkihallinto, joka edistää yhdennettyjä lähestymistapoja ja kumppanuutta kaupunkien talouden kehittämiseksi yritykset mukaan luettuina, tehokkaat ja toimivat yhteydet laajempien ja pienempien kaupunkialueiden välillä mukaan luettuna kyky rakentaa tehokkaita yhteyksiä maaseudun syrjäseutuihin. Lisääntynyt liikkuvuus saa yritykset ja ihmiset yhä useammin vertailemaan eri alueiden ja valtioiden sijaintien etuja kustannusten, elämän laadun ja tehokkaiden julkisten palvelujen kannalta. EU:ssa yhtenäismarkkinat ovat lisänneet kauppaa ja kaupunkien riippuvuutta toisistaan. Talous- ja rahaliitto tulee lisäämään muutoksia. Maailmanlaajuinen ja Euroopan laajuinen kehitys on lisännyt kaupunkien välistä kilpailuilmapiiriä niiden pyrkiessä löytämään markkinaraon nopeasti muuttuvilla markkinoilla, ja tällä on vaikutusta koko EU:n kaupunkijärjestelmään. Euroopan aluekehityssuunnitelman luonnoksessa korostettiin tietyillä Euroopan alueilla esiintyvää painetta taloudellisen toiminnan keskittämiseksi edelleen sekä vaaraa, että erikokoisten ja erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Tarvitaan toimia yhteyksien parantamiseksi Euroopan pääasiallisiin liikenne- ja viestintäverkkoihin, toissijaisten verkkojen perustaminen yhdistämään pieniä ja keskisuuria kaupunkeja mukaan luettuna sekä niiden yhdistämiseksi Euroopan alueen pääväyliin ja suurempiin kaupunkeihin. Lisäksi pienten ja keskikokoisten kaupunkien on liitettävä myös maaseudun syrjäseudut kehittämisstrategioihinsa tasapainoisen alueellisen kehityksen tukemiseksi ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamiseksi. Tässä uudessa kontekstissa paikalliset ja alueelliset kokonaisuudet kohtaavat haitallisen verokilpailun vaaran, joka saattaa vaarantaa niiden verotulot ja vääristää kilpailua yhtenäismarkkinoilla. Tietyn tason koordinointi veroalalla auttaisi välttämään tai lieventämään eri jäsenvaltioiden kokonaisuuksien välisen kilpailun epäsuotuisia vaikutuksia. 35

3 2. Yhteiskunnallisen sopeuttamisen haaste: talouden uudelleenjärjestelyn, alueellisen eristäytymisen ja sosiaalisen syrjäytymisen välisten yhteyksien katkaiseminen vaikeuksissa olevilla kaupunkialueilla Sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttaa keskittyvän eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa se toisinaan koskettaa jopa prosenttia kaupunkien asukkaista. Sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa Euroopan taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista vakautta ja on henkilökohtainen tragedia niille, joita se koskettaa. Syrjäytyminen ilmenee monessa muodossa: on lapsia, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa; matala koulutustaso; eristäytyminen; kodittomuus tai riittämättömät asumisolot; korkea velkaantumisaste; rajalliset liikenneyhteydet ja yhteydet olennaisiin palveluihin tiedotus- ja viestintäpalvelut mukaan luettuina; rajattu turvautuminen poliisiin ja oikeuteen; heikko terveys; kansalaisoikeuksien puuttuminen. Syrjäytymisellä on useita toissijaisia oireita, kuten sosiaalinen pirstaloituminen, yhteiskunnallinen levottomuus, rasististen jännitteiden lisääntyminen, nuorten vieraantuminen ja nuorisorikollisuus, rikollisuus ja poliisiongelmat, huumausaineiden väärinkäyttö ja mielenterveydelliset ongelmat. Tilanne on erityisen akuutti pitkäaikaistyöttömien ja etnisten vähemmistöjen sekä siirtolaisryhmien joukossa, jotka kohtaavat kielellisten ongelmien takia syrjintää työja asuntomarkkinoilla. Sosiaalinen syrjäytyminen on osittain yhteydessä työmarkkinoiden kehitykseen. Valmistusteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja sellaiset hyväpalkkaiset tietopainotteiset ammatilliset, hallinnolliset ja tekniset työt ovat lisääntyneet, joissa edellytetään ammattitaitoista pääasiassa kotimaista työvoimaa. Kuluttajapalvelujen ja henkilökohtaisten palvelujen lisääntyminen puolestaan on työllistänyt laajasti naisia ja etnisiä vähemmistöjä ja tarjoaa usein epävarmoja, osa-aikaisia ja huonosti palkattuja työpaikkoja. Yhdistettynä korkean asteen rakenteelliseen työttömyyteen tämä on kasvattanut edelleen korkeimpien ja matalimpien kotitalouksien tulojen välistä juopaa. Monilla kaupunkialueilla työmahdollisuuksien puute on vaikuttanut vakavalla tavalla nuorten elämään. Perhekuvioihin, ikääntymiseen ja ihmisten ja työpaikkojen siirtymiseen esikaupunkeihin liittyvät sosiaaliset muutokset ovat lisänneet talouden ja työmarkkinoiden uudelleenjärjestelyn vaikutuksia. Kaikki nämä tekijät ovat kannustaneet eristäytyneiden kaupunkien kehittymistä, ja joissakin niistä talous on menestynyt. Useilla kaupunkialueilla rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ovat kasvattaneet yhteiskunnan asumistuen ja muiden palvelujen jatkuvat vähennykset. Joissakin kaupungeissa keskusta-alueiden uudistaminen on nostanut maan arvoa ja vuokria asuntomarkkinoilla ja ajanut näin matalapalkkaiset ryhmät yhteiskunnan asuntoalueille kaupunkien reunamille. Muualla rapistuneet keskustan vuokra-asunnot ovat matalapalkkaisten väestönosien asuntoja. Huonoiten palkattujen ja heikoimmin työllistettävien henkilöiden keskittyminen alueille, joilla asumistaso on matala ja ympäristöolot heikot, jonne usein on huonot liikenneyhteydet ja jossa on heikko kunnallinen palvelutaso, on johtanut sosiaalisiin ongelmiin ja merkittäviin jännitteisiin. Tällaiset asuinalueet jäävät tyystin laajemman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ulkopuolelle ja eristyvät. Sosiaalinen syrjäytyminen on koko yhteiskunnalle kallista ja se hidastaa kaupunkien talouskehitystä. Lisäksi kaupunkien taloudellinen hyvinvointi perustuu sisäiseen erilaisuuteen ja moninaisuuteen. Nykyiset syrjivät käytännöt osoittavat, että kaupungeissa on olemassa hyödyntämättömiä talouskasvun lähteitä sekä 36

4 henkilöresurssien että liian vähän hyödynnettyjen kaupunkien etnisten vähemmistöjen muuhun maailmaan kohdistuvien taloudellisten ja sosiaalisten yhteyksien osalta. Jäsenyyttä hakeneiden maiden kaupungeissa markkinaprosessien käyttöönotto maan ja omaisuuden jakamisessa ja käytössä sekä työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset saavat aikaan EU:ssa jo tuttuja suuntauksia. Erityinen haaste on näiden kaupunkien alueellisen eristymisen ja syrjäytymisen keskittymisen estäminen. Vaikeuksissa olevien kaupunkialueiden ongelmia ei voida ratkaista ainoastaan näihin alueisiin kohdistuvalla politiikalla 1. Haasteeseen vastaaminen edellyttää sellaista kattavaa lähestymistapaa kaupunkeihin, jossa yhdistyvät ehkäisevät toimet vaikeuksissa olevien alueiden esiintymistiheyden vähentämiseksi tulevaisuudessa ja korjaavat toimenpiteet, joilla yhdistetään tällaiset alueet kaupungin sosiaaliseen, taloudelliseen ja fyysiseen rakenteeseen. Tähän kuuluu erityisesti: edullisten peruspalveluiden saatavuus, erityisesti asuntojen, opetuksen ja koulutuksen, terveydenhuollon, energian, liikenteen ja viestinnän, tehokkaan poliisitoimen ja oikeuden saatavuus, yhdentymisen mahdollisuudet erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten syrjäytyneiden, yksinhuoltajien ja etnisten vähemmistöjen sekä muiden sosiaalisesti syrjäytyneiden osalta, taloudelliset kehittämisstrategiat, jotka tukevat paikallisia yrityksiä, erityisesti niiden perustamista ja yhteisön yrityksiä tarjoamalla asianmukaista infrastruktuuria, neuvontaa ja tukipalveluja, fyysisen ympäristön kohentaminen asuntojen kunnostaminen, saasteiden ja ilkivallan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä ränsistyneiden rakennusten ja rakentamattoman alueen suojelu ja kohentaminen ja historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen mukaan luettuina, yhdyskunnan kehittäminen, joka kannustaa yhteiskuntaluokkien sekoittumista ja ihmisten lisääntynyttä turvallisuutta vaikeuksissa olevien alueiden paikallisten kauppa- ja vapaa-ajankeskusten säilyttäminen. Vaikka kansallisen ja alueellisen tason politiikat ovat olennaisia taloudellisen toiminnan ja työllisyyden lisäämiseksi sekä sosiaalisten turvaverkkojen tarjoamiseksi, tehokas suuntautuminen yhdentymiseen edellyttää myös epäsuotuisten alueiden yhdyskuntien erityisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisia paikallisia toimia. Järjestettäessä tällaisia paikallisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja kulttuuriset järjestelmät, on paikallisten yhdyskuntien ja ryhmien osallistuminen välttämätöntä. 3. Kaupunkiympäristön haaste: paikallinen ja kokonaisvaltainen kestävä kehitys Kaupunkiympäristön tila on perustavaa laatua oleva kysymys, jolla on vaikutusta paikallisella, Euroopan ja maailmanlaajuisella tasolla. Luonnonvarojen loppuminen (erityisesti uusiutumattomien energialähteiden, mineraalien ja metsien käytön vuoksi) sekä saasteiden ja jätteiden lisääntyminen vaikuttavat paikalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen ekosysteemiin ja siitä aiheutuu kaikenlaisia kustannuksia kansalaisille, yrityksille ja kaupunkihallinnolle. Heikkolaatuinen ympäristö pahentaa usein syrjäytymisen tilaulottuvuutta. 1 OECD, Vaikeuksissa olevien kaupunkialueiden yhdentäminen, Pariisi

5 Rakennettujen alueiden laajentaminen (kaupunkien suunnittelematon leviäminen) yhdistettynä työpaikkojen, kauppojen ja vapaa-ajankeskusten hajauttamiseen sekä muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä ja asuinmieltymyksissä vähentävät laajojen maaalueiden ympäristöarvoa määrittämättömäksi ajaksi. Viheralueiden menetys kaupunkialueilla ja niiden ympäristössä uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja kansalaisten elämän laatua. Useissa Euroopan kaupungeissa on laajoja rappeutuneita ja saastuneita alueita (mahdollisesti saastuneet hylätyt teollisuusalueet), jotka ovat perintöä teollisuuden muutoksista. Kaupunkien suunnittelematon leviäminen lisää matkustustarvetta ja riippuvuutta yksityisestä moottoriliikenteestä, mikä puolestaan lisää liikenteen ruuhkautumista, energiankulutusta ja saastepäästöjä melu mukaan luettuna. Ongelmat ovat voimakkaimpia kaupunkialueilla, joissa asumistaso on matala ja joissa päivittäistoiminnot (asuminen, työskentely, ostokset) ovat erillään toisistaan. Parempi liikkuvuuden hallinto kaupungeissa on ratkaisevaa kestävän kehityksen kannalta. Sen lisäksi että ne lisäävät kaupunkien suunnittelematonta leviämistä, henkilöautoista riippuvaisilla liikennejärjestelmillä on muitakin kielteisiä vaikutuksia, kuten naapuruussuhteiden katkeaminen ja sellaisten henkilöiden liikkuvuuden rajoittaminen, joilla ei ole henkilöautoa. Kun liikkuminen on välttämätöntä, tarvitaan paikallisia liikennejärjestelmiä, jotka edistävät julkisen liikenteen käyttöä, pyöräilyä, kävelyä ja yhteiskyytejä. Haasteena on sellaisten yhdennettyjen liikennestrategioiden suunnitteleminen, joissa yhdistyvät yksityisautoilun vaihtoehdot ja henkilöautojen käyttöä rajoittavat toimenpiteet, sellaisten taloudellisten välineiden käyttö kuin tiemaksut ja uuden teknologian käyttö telematiikka mukaan luettuna, joita tukee asianmukainen maankäyttöpolitiikka. Tällaiset toimenpiteet lisäävät tehokkuutta ja auttavat vähentämään liikenteen kysyntää. Ensiöenergian käytön kulutuksen lisääntyminen yhdistettynä kasvihuonekaasupäästöihin ovat vastuussa ilmaston muutoksesta. Rakennusten riittämätön lämpöeristys on merkittävä energian liikakulutuksen syy. Toinen merkittävä kysymys on lisääntynyt vedenkulutus henkilö kohden. Etelä-Euroopassa esiintyy vakava vesipula laajoilla alueilla. Juomaveden laatua uhkaavat rehevöityminen ja kasvinsuojeluaineiden aiheuttama saastuminen. Meriympäristön saastuminen uhkaa sekä kalataloutta että useiden rannikkokaupunkien paikallista taloutta, joka on riippuvainen matkailusta. Ilmansaasteet ovat ihmisten terveydelle vakava uhka ja kaupunkien väestö altistuu yhä enemmän melutasolle, joka häiritsee unta ja hyvää elämän laatua. Kaupunkien hallinnon on myös pystyttävä huolehtimaan kiinteän jätteen määrän, moninaisuuden ja haitallisuuden lisääntymisestä sekä yhdyskuntajätevesistä, jotka edellyttävät tehokasta puhdistamista. Heikko jätehallinto johtaa maiseman rappeutumiseen, vesien ja maaperän saastumiseen sekä tuhoeläinten elinympäristöjen lisääntymiseen ja tautien tarttumiseen. Kaupunkien on myös minimoitava ja hallittava sellaisia ympäristöriskejä, jotka koskevat maanvyörymiä, vajoamista, maanjäristyksiä ja tulvia, mutta myös teknologisia riskejä, joita liittyy esimerkiksi suuriin teollisuuslaitoksiin ja ydinvoimaloihin. Rakennusten ja infrastruktuurin laatu sekä tarve suojata ja parantaa kulttuuriperintöä ovat merkittäviä tehtäviä kaikilla kaupunkialueilla, vaikka ne ovatkin silmiinpistävimpiä historiallisissa kaupunkien keskustoissa. Ympäristöhaasteet ovat huomattavimpia Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyttä hakeneissa maissa, erityisesti vesien ja ilman saastumisen aloilla. 38

6 Kaupunkiympäristöjen haasteet ovat yhteydessä toisiinsa. Niihin vastaaminen edellyttää: yhdennettyjä lähestymistapoja strategisissa kehyksissä, joissa hyödynnetään täysin ja toisiaan täydentävällä tavalla kaikkia käytettävissä olevia poliittisia välineitä ongelmien ratkaisemiseksi (kuten ilmenee selkeästi kaupunkien liikkuvuuden tapauksessa), sekä sellaisten toimenpiteiden suunnittelua, jotka auttavat ratkaisemaan kerralla useampia ongelmia, sellaisia poliittisia toimia, joiden seurauksena ongelmat ratkaistaan paikallisesti pikemmin kuin siirretään ne toiseen paikkaan tai tuleville sukupolville, poliittisia ratkaisuja, jotka johtavat muutoksiin yksittäisissä kulutustavoissa ja kaikkien avainasemassa olevien toimijoiden käyttäytymisessä, erityisesti yritysten ja kansalaisten. Yhä laajemmin on hyväksytty se, että ekosysteemien analyysi, jossa korostetaan tarvetta vähentää kaupunkien toiminnan kokonaisvaikutuksia ympäristöön, on asianmukainen perusta toiminnalle. Varojen tehokkaaseen käyttöön perustuva politiikka (raaka-aineiden ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön optimointi tuotantoyksikköä kohti) ja kierrätys (kuten raaka-aineen, maan ja rakennusten kierrätys) voivat johtaa vähentyneisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannusten säästöön, joten niillä on taloudellista ja ympäristöllistä merkitystä. Perinteinen suunnittelu ja hallintokäytännöt sekä markkinoiden toiminta voivat haitata kaupunkien pyrkimyksiä toteuttaa tällaista politiikkaa. Hintarakenteissa ei tavallisesti huomioida kokonaisuudessaan vähyyttä tai ulkoisia seikkoja (kuten saasteita). Ne eivät myöskään suosi kierrätystä ja uusiutumattomien luonnonvarojen uudelleenkäyttöä. Esimerkiksi kaupunkien maan tehokasta käyttöä ja kestävää kehitystä vaikeuttavat mahdollisesti saastuneiden hylättyjen teollisuusalueiden puhdistamisesta ja uudelleenkäytöstä aiheutuvat kustannukset. Eurooppalaiset kaupungit pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan yhä enemmän markkinoiden toimintaan saadakseen aikaan kestävämpiä tuloksia (esimerkiksi paikallisten ympäristömaksujen ja verojen avulla). Useimmat eurooppalaiset kaupungit ymmärtävät nyt, että taloudellinen hyvinvointi, työllisyyden kasvu, elämän laatu ja korkealaatuinen kaupunkiympäristö liittyvät toisiinsa. Ympäristön laadun käsittäminen pikemminkin markkinaetuna kuin rajoituksena on merkittävä askel kohti edistystä. 4. Hallinnon haaste: verotuspaineisiin ja toimielinten uudistamiseen vastaaminen ja parempi paikallinen muutoksenhallintakyky Kansallisen, alueellisen ja paikallisen hallinnon rakenteissa sekä julkisen, yksityisen ja yhteisön sektorin välisissä suhteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka jäsenvaltioiden välillä on eroja, kaupunkeihin kohdistuu useita yhteisiä haasteita, jotka koskevat niiden toimielimiä ja verotusta. Talousarvioiden rajoitukset ovat pienentäneet kaupunkien investointeihin käytettävissä olevia julkisia varoja. Samanaikaisesti hallinnon hajauttaminen ja alueellistaminen useissa maissa ovat lisänneet kaupunkien vastuuta - mutta eivät ole aina lisänneet varoja niiden tukemiseksi. Tästä on seurauksena veropaineita, jotka uhkaavat heikentää paikallisen tason toimintakykyä ja mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti EU:n ohjelmiin. Useissa jäsenvaltioissa on tapahtunut muutos valtion ja markkinoiden välisissä suhteissa aloilla, joiden kaupunkiulottuvuus on vahva - erityisesti asumisessa, 39

7 sosiaalipalveluissa, opetuksessa ja koulutuksessa, liikenteessä ja viestinnässä. Joissakin maissa myös energiantuotannossa, vedentoimituksessa ja jätteiden keruussa ja loppusijoittamisessa. Yksittäisten julkisten virastojen palvelujen tarjonta on myös vähentynyt ja kumppanuusmallit ovat lisääntyneet. Julkisiin menoihin kohdistuva paine ei kuitenkaan ole vähentymässä. Sosiaalisen syrjäytymisen korjaaminen edellyttää merkittäviä julkisia varoja. Kaupunkialueiden lisääntyvä talouskasvu ja kasvava työllisyys sekä ympäristön laadun parantaminen edellyttävät myös suuria investointeja sosiaalisena ja aineellisena pääomana, josta markkinat eivät yksinään voi vastata. Euroopan kaupunkien on siis oltava entistä luovempia muodostaessaan taloudellisten, ympäristö koskevien ja sosiaalisten investointien rahoituspaketteja. Tämä edellyttää yhä enemmän kulttuurista siirtymistä kohti uusia työskentelytapoja julkisella sektorilla sekä julkisen, yksityisen ja yhteisön sektorien välillä. Tämä on erityisen tärkeää kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla ja jäsenyyttä hakeneissa maissa, joissa paineet kaupunkien fyysisen varustuksen uudenaikaistamiseen ja päivittämiseen asettavat voimakasta kansallisiin ja paikallisiin talousarvioihin kohdistuvaa kysyntää. Taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaaminen ei missään tapauksessa ole itsestään selvää. Kaupunkeihin kohdistuu tai niiden on suoritettava hallinnon eri tasojen ohjelmia ja ensisijaisia tavoitteita. Liian usein valtavirtaohjelmilla ja hallinnon eri tasojen kaupunkialoitteilla on erilaiset tavoitteet, talousarviot ja aikataulut, ja ne on suunnattu maantieteellisesti erilaisille alueille. Lisäksi poliittisilla toimenpiteillä voi olla tahattomia seurauksia. Toisinaan toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ratkaista tiettyjä ongelmia, toimivatkin toisiaan vastaan tai luovat esteitä toiminnalle alemmalla hallinnon tasolla. Seurauksena on pyrkimysten pirstaloituminen, mikä vähentää ohjelmien ja varojen mahdollisia vaikutuksia. Tarvitaan nykyistä parempaa vertikaalista yhdentämistä. Poikittaisella tasolla kaupungit kohtaavat toiminnan koordinoinnin haasteen hyvin erilaisilla politiikan aloilla, kuten paikallisen työllisyyden, opetuksen ja koulutuksen, asumisen, ympäristön, suunnittelun, liikenteen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja rahoituksen aloilla. Toiminnallinen eriytyminen ja perinteinen osastojen erikoistuminen johtavat usein tehottomiin ja heikkoihin tuloksiin. Tarvitaan uusia hallinnon lähestymistapoja niiden moniulotteisten ja toisiinsa liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, joita kaupungit yhä useammin kohtaavat. Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden väliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat yhteydet muuttuvat nopeasti. Toimielinrakenteissa on merkittävää velttoutta, joka ei sovi muuttuviin olosuhteisiin. Kuntien ja kaupunkien entistä parempi yhteistyö sekä toiminnallisten kaupunkialueiden 2 tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat lähestymistavat ovat olennaisia, jos halutaan saavuttaa kaupunkien kestävän kehityksen tavoitteet ja parantaa EU:n tason poliittisten toimien tehokkuutta. Toimielinten eriytyminen rajoittaa kehitystä yhteisön ja naapurustojen tasolla ja pahentaa kaupunkien taloudellissosiaalisen ja fyysisen kahtiajaon suuntauksia. Kaupunkien on vastattava myös demokratian ja paikallisen vaikutusvallan lisäämisen 2 Toiminnallisia kaupunkialueita ovat kunnat ja kaupungit, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja/tai ympäristön kannalta yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä lähiöasutus. Usein ne ovat eri kuntien toimivalta-alueilla ja niiden hallintoon kuuluu lukuisia julkisia virastoja. Tällaisen alueen tarkka määritelmä vaihtelee kansallisen ja paikallisen yhteyden mukaan. 40

8 haasteeseen ja kaikkien osapuolten osallistumisen lisäämiseen - kansalaiset mukaan luettuina - laatiessaan ja toteuttaessaan kaupunkien yhdennettyjä kestävän kehityksen strategioita. Toiminnan on perustuttava kumppanuuteen, jossa myös asukkaat ja merkittävät paikalliset toimijat voivat vaikuttaa yhdyskuntansa tulevaisuuteen, ja samalla niiden on estettävä suuntaus kohti matalan tason osallistumista ja entistä suurempaa vieraantumista politiikasta. Jäsenyyttä hakeneissa maissa edistyksen tarve on erityisen merkittävä hiljattain uudelleen käynnistyneen kaupunkidemokratian osalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaaminen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin, jotka ovat monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, edellyttää strategista ja toimielinten kesken yhdennettyä poliittista ratkaisua, jossa vastuu monialaisten ratkaisujen laatimisesta ja toteutuksesta jakautuu kaikkien niiden kesken, joita asia koskee. Toimielinten joustavuus ja kumppanuus ovat olennaisia tekijöitä. Tämä on haaste, johon kaupunkihallinnon on vastattava. 5. Yhteenveto merkittävimmistä haasteista Huolimatta kokemustensa ja tilanteidensa erilaisuudesta Euroopan kaupungeissa on havaittavissa yhteisiä suuntauksia, ja niitä kohtaavat samankaltaiset haasteet. Suuntaukset ovat globalisoituminen ja talouden uudelleenjärjestely, sosiaaliset muutokset ja lisääntyvä syrjäytyminen, ympäristöön kohdistuvat paineet, verotuspaineet ja muutokset toimielinten välisissä suhteissa. Taloudellinen hyvinvointi, yhteiskunnallinen sopeuttaminen ja ympäristön suojelu ja kohentaminen on miellettävä toisiaan täydentäviksi ja vahvistaviksi tavoitteiksi kaupunkien kestävän kehityksen strategiassa, jolla: parannetaan kaupunkien taloudellista elinvoimaa, erityisesti kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla, kannustamalla innovaatioita ja yrittäjyyttä, lisäämällä tuottavuutta ja hyödyntämällä uusia työpaikkoja pienissä ja keskisuurissa sekä suurissa kaupungeissa tavoitteena polysentrisen ja tasapainoisen eurooppalaisen kaupunkijärjestelmän edistäminen, järjestetään tasapuolisella tavalla lisääntyneestä tuottavuudesta ja kilpailukyvystä saatavan hyödyn jakautuminen ja vähennetään sosiaalista syrjäytymistä ja parannetaan turvallisuutta; syrjäytymisen laajuus ja tehokkuus turmelee niiden elämän, joita se koskee ja vaarantaa sosiaalisen yhdentymisen, kilpailukyvyn ja kaupunkien kestävän kehityksen, kehitetään kaupunkeja ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja vältetään kehityksen kustannusten suuntaamista välittömään ympäristöön, ympäröivään maaseutualueeseen, alueisiin, planeettaan tai tuleviin sukupolviin, kannustetaan innovatiivisia ja joustavia päätöksentekoprosesseja ja sellaisia kaupunkien toimielimiä, jotka laajentavat osallistumista ja yhdistävät kaupunkien julkisen, yksityisen ja yhteisön sektorin toimia kumppanuudessa, yhteisön tasolta aina paikalliselle tasolle, ja lisätään nykyisten toimielinten prosessien ja varojen yhteisvaikutusta ja yhteistyötä. 41

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta 7.12.2016 A8-0358/16 16 1 artikla -1 kohta (uusi) 3 artikla 1 kohta g alakohta Komission teksti -1) Poistetaan 3 artiklan 1 kohdan g alakohta; Perustelu Öljyliuske on äskettäin määritelty EU:n julkaisuissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Päivi Nuutinen 8.11.2016 Liikennevirasto / Suunnittelu ja hankkeet / Hankesuunnitteluosasto Hankearvioinnin kehittämisen tavoitteet T1 T2 T3

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot