CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008"

Transkriptio

1 Liite 4 IS SKOM CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tarkoitus ja periaatteet TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen taloudellinen kehitys vuonna Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vaikuttavuus Väestökehitys Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallisen aluepolitiikan toteutuminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Strategiset tavoitteet ja ohjelman toteutuminen maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ylimaakunnallinen hanketoiminta Toimeenpano toimintalinjoittain Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Ohjelmareservivarauksen kohdentaminen äkillisiin rakennemuutoksiin Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen Suurhankkeet Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Rahoituksen toteutuminen Erityisrahoituksen seuraaminen N+2 säännön toteutuminen Takaisinperinnät Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat Ohjelmanmuutokset Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Rakennerahastoneuvottelukunta Seurantakomitea ja sihteeristö Itäsuomalainen koordinaatio Maakunnan yhteistyöryhmät ja sihteeristöt Seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin (SOVA) mukainen seuranta VALVONTA Varainhoidon valvonta ja tarkastus Täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistaminen Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot VIESTINTÄ ARVIOINTI TEKNINEN TUKI

3 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus...67 Liite 2. Rahoitustaulukot...71 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot

4 YHTEENVETO Itä-Suomi toimintaympäristöltään haasteellisena alueena on suurten muutosten ja murrosten keskellä. Alueen väestö vähenee negatiivisen nettomuuton vuoksi ja väestö vanhenee nopeammin kuin Suomessa keskimäärin sekä työllisyyden kehitys on edelleen muuta maata hitaampaa. Negatiivisista kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yritysten tukemisen ja yrittäjyyteen panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostetaan ja osaavasta työvoimasta on pulaa paikoin jo nyt. Maailmanlaajuisen taloudellisen laman vaikutukset alkoivat kuitenkin heijastua myös ohjelman toteutukseen vuoden 2008 loppupuolella. Vuositasolla talouskasvu hidastui merkittävästi, työllisyysluvuissa ei vielä muutoksia näkynyt. Hallitus käynnisti useita mittavia talouden elvytystoimia jo vuoden 2008 puolella. Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa toteutuksessa alkoi olla merkkejä kysynnän hidastumisesta. Erityisesti tämä näkyi toimintalinja 1:n yritystukien kohdalla, mutta myös toimintalinjan 3:n toimintaympäristöhankkeissa edettiin oletettua hitaammin mm. kuntarahoituksen järjestymisen vaikeuksien vuoksi. Suomen EAKR-toimenpideohjelmien käynnistymisen viivästyminen on aiheuttanut ongelmia ohjelman toteutuksessa. Tämä näkyy erityisesti Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa n+2 säännön kohdalla. Koska Itä-Suomen ohjelmassa EAKR-kehyksen volyymi painottuu alkuvuosiin, on maksatustarve suhteellisesti muihin ohjelmiin verrattuna suurempi. Vaikka laadittujen arvioiden mukaan riittävä määrä maksatuksia saadaan tehtyä ajoissa, on tilannetta jouduttu ja joudutaan seuraamaan tarkoin ennen ensimmäistä n+2 säännön tarkastusajankohtaa ( ). Nykyinen hallitus on tehnyt useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Niistä rakenteellisesti merkittävin oli päätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Maakuntien kannalta merkittäviä uudistuksia vuoden 2008 aikana on ollut aluehallinnon uudistushanke (ALKU). Vuoden 2008 loppuun mennessä tukia myönnettiin kaikkiaan noin 92 milj. euron arvosta. Toimintalinjalla 1 sidontoja yritystukihankkeisiin on tehty noin 44 milj. euroa. Kehittämishankkeiden sidonnat toimintalinjalla 2 olivat vuoden vaihteessa 33 milj. euroa ja toimintalinjan 3 osalta 13 milj. euroa. Maksatukset ovat päässeet täyteen vauhtiinsa vasta vuoden 2008 puolivälissä ja siksi koko ohjelman EAKR rahoituskehyksestä oli maksettu vuoden lopussa vain noin 5 %. Ohjelman toteutuminen on työpaikka- (1 371 uutta työpaikkaa) ja yritystavoitteiden (144 uutta yritystä) osalta ehkä hieman tavoitteita ja arvioita jäljessä, mutta kun huomioidaan ohjelman viivästynyt täysimittainen käynnistyminen, voidaan katsoa toteutumisen tältä osin olevan aikataulussa. Lissabonin strategian mukaisten hankkeiden rahoitusosuus (79 %) on yli tavoitetason (75 %), tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on juuri tavoitteessa (11 %) ja ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (34 %) kaikesta sidotusta rahoituksesta on selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Tutkimus- & kehitystoiminnan määrä on tässä vaiheessa toteutusta alle tavoitetason, mutta tavoitetason (35 %) saavuttamista tulee arvioida todella vasta ohjelman loppuvaiheessa. Ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus tässä vaiheessa on hyvää tasoa, sillä Itä-Suomen ohjelmalle valittuihin teemoihin kohdistuu valtaosa hankesidonnoista kaikilla toimintalinjoilla. 4

5 Ohjelman reservivarauksesta on tehty rahoituspäätöksiä äkillisille rakennemuutosalueille, Itä- Suomessa vuoden 2008 aikana Joensuun seudulle Pohjois-Karjalassa ja Varkauden seudulle Pohjois-Savossa. Ohjelman koordinaatiota tehdään alueilla EAKR-ohjelmatyöryhmän ja ohjelmakoordinaattorin toimesta. Koordinaatiotehtävät liittyvät ohjelman toimeenpanon yhteensovittamiseen, seurantakomitean ja sen sihteeristön kokousten ennakkovalmisteluun, ylimaakunnalliseen hanketoimintaan, rakennerahastoviestintään sekä tulevan (2013+) ohjelmakauden valmisteluun liittyviin kysymyksiin. Tietojärjestelmätyö on osoittautunut odotettua haasteellisemmaksi ja siksi seuranta- ja hallinnointijärjestelmien vajavainen toimivuus on aiheuttanut ylimääräisiä ongelmia ja hidastanut osaltaan ohjelman toteutusta. Tietojärjestelmätyöhön joudutaan panostamaan voimakkaasti vielä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Ohjelmakaudella toteutetaan ensimmäistä kertaa yhteistä rakennerahastoviestintää EAKR ja ESR -ohjelmien kesken. Yhteistyö on parantunut jatkuvasti ja kaiken kaikkiaan sujunut hyvin. Varainhoidon valvonnan ja tarkastusten osalta menojen ohjeistusta on uusittu ja kehitetty. Tehtävien eriyttämien, menojen varmentaminen ja tukikelpoisuustarkastelu ovat saaneet osittain uusia tulkintoja ja käytänteitä. EAKR- ja ESR -ohjelmia on pyritty ohjeistamaan yhtenäisellä ohjepaketilla (joitakin rahastokohtaisia poikkeuksia). Ohjelmakohtainen hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaus laadittiin vuonna 2008 ensimmäistä kertaa. Tarkastusviranomainen ei hyväksynyt kuvasta ja uudet kehitetyt kuvaukset pyydettiin vuoden 2009 tammikuun loppupuolella. Ohjelmien arvioinnissa korostuu teemakohtainen arviointi ja arvioinnin jatkuvuus. Arviointisuunnitelman toimintaohjelmassa vuosille määritellään tarkemmin 2010 loppuun mennessä toteutettavat arvioinnit. Vuosien arvioinnit kilpailutetaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2008 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tarkoitus ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan 6

7 alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. 7

8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Suomen taloudellinen kehitys vuonna 2008 Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 jälkipuoliskolla liikkeelle lähtenyt ja pankkisektorille levinnyt kansainvälinen rahoituskriisi alkoi vuoden 2008 syksyllä muuttua globaaliksi talouskriisiksi. Pitkään erittäin voimakkaasti kasvanut maailmankauppa kääntyi laskuun, joka vuoden 2008 lopulla jyrkkeni tuntuvasti. Myös tulevina vuosina talouden kasvunäkymien arvioidaan jäävän heikoiksi. Komissio julkisti vuoden 2008 marraskuun lopulla elvytyssuunnitelman, jonka toimenpiteiden kokonaistavoitteeksi asetettiin 1,5 % unionialueen BKT:sta. Pääpaino oli kuitenkin kansallisilla toimenpiteillä, joiden tuli olla oikein kohdennettuja, ajoitettuja ja väliaikaisia. Elvytystoimenpiteiden seurauksena unionialueen julkisen talouden alijäämä noussee kokonaisuudessaan 4-5 % BKT:sta vuosina 2009 ja Samalla velkaantumisaste kohoaa tuntuvasti. Vaikka lähtökohdat ja perustekijät olivat Suomessa monessa suhteessa myönteisiä, vuoden 2008 syksyn kehitys osoitti sen, kuinka haavoittuva, ulkomaankaupasta ja teollisuudesta riippuvainen - ei vain lähiympäristöstä vaan koko maailmantalouden kehityksestä - Suomen kansantalous on. Vuonna 2008 talouskasvu romahti Suomessa 0,9 prosenttiin. Inflaatio kiihtyi, minkä seurauksena hintojen ja palkkojen nousu kohosi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen. Työllisyyteen kansainvälisen kriisin vaikutukset ulottuivat viiveellä. Vuonna 2008 työllisyysaste kohosi Suomessa 70,6 prosenttiin, jolla se oli viimeksi vuoden 1991 kesällä. Työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin. Hallitus käynnisti useita talouden elvytystoimia jo vuonna Suomen rakennerahasto-ohjelmien reservivarausten käyttö mm. äkillisiin rakennemuutosalueille suunnattuun tukeen oli yksi merkittävä elvytystoimenpide. Itä-Suomen osalta äkillisen rakennemuutostuen käyttöä on esitetty luvussa Hallituksen talousstrategian toteuttamisessa keskeisiä politiikkakokonaisuuksia olivat hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko, uusien strategisten huippuosaamisen keskittymien hyväksyminen ja osaamiskeskusohjelman jatkaminen, korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen sekä aikuiskoulutuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusten valmistelu. Vuonna 2007 käynnistyneet hallituksen kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, sektoritutkimuksen kehittäminen ja valtion aluehallinnon uudistaminen etenivät vuonna Sektoritutkimuksen neuvottelukunta käynnisti sektoritutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksia koskevan selvitystyön. Hallituksen vuonna 2005 käynnistämä kunta- ja palvelurakennushanke PARAS eteni vuonna 2008 ja hallitus antaa siitä selonteon vuonna Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteuttava Peruspalveluohjelma tuli lakisääteiseksi vuoden 2008 alussa. Peruspalvelujen tilasta laadittiin erillinen raportti (VM 14:2008) ja seuraava raportti laaditaan hallituskauden lopulla. Valtionosuusuudistuksen valmistelu eteni vuonna 2008 loppusuoralle. 8

9 2.2. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vaikuttavuus Itä-Suomen kehitystä pyritään vauhdittamaan EAKR-toimenpideohjelmalla ja kehitykselle on asetettu seuraavan taulukon mukaisia vaikuttavuusindikaattoreita. Tilanne vuonna 2008 käytettävissä olevan uusimman tiedon mukaan on kuvattu taulukossa lähtötason ja tavoitetason välisessä sarakkeessa. Taulukko 1. Ohjelman vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2006) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,01 (2007) 4,70 4,90 TYÖTTÖMYYSASTE (Työvoimatutkimus) 15,4 (2005) 11,2 (2008) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 57,0 (2003) 59,6 (2006) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) (2003) (2006) ,9 (2004) 68,9 (2006*) 105,7 114,1 47,2 % 52,6 % (2006) 51,0 % 53,0 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,72 % (2003) 1,80 (2006) 3,3 % 4,0 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) Lähde: Tilastokeskus * ennakkotieto 20,3 (2004) 21,5 % (2007) 24,8 % 28,5 % 2.3. Väestökehitys Vuoden 2000 alusta koko maan väkiluku on kasvanut 3 %, joten kasvun vuosikeskiarvo on ollut 0,3 %. Sen sijaan Itä-Suomen väestö on vuoden 1999 jälkeen vähentynyt henkilöllä eli 4,6 %. Vähennyksen vuosikeskiarvo on ollut hieman yli 0,5 %. Vuoden 2008 aikana Suomen väkiluku kasvoi :lla, Itä-Suomen väheni 2 900:lla. 9

10 Taulukko 2. Väkiluvun muutos 1 muutos muutos 2008 väkiluku 2008 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus 1 Muutokset on laskettu koko aikasarjassa vuoden 2009 aluejaolla Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan, mutta vähentynyt ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 65-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on lähes 2 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus 1,4 prosenttiyksikköä pienempi. Kuvio 1. Väestön ikärakenne Itä-Suomessa maakunnittain ,0 % koko väestöstä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10, , Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluejako koko aikasarjassa 10

11 2.4. Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi Tavoite 1 ja 2 ohjelmakaudella sekä nykyisen ohjelman alkuvuosina koko maassa. Parannusta on tapahtunut myös Itä-Suomen maakunnissa. Alueellisissa työttömyyseroissa on tapahtunut hienoista kaventumista Itä-Suomen ja muun Suomen välillä ja myös Itä-Suomen sisällä. Työttömyysaste onkin laskenut viimeisen 10 vuoden aikana ( ) välisenä aikana Itä-Suomessa 6 prosenttiyksikköä, kun koko maassa vastavana aikana työttömyysaste laski 4 prosenttiyksikköä. Itä-Suomen sisälläkin on edelleen isoja eroja työttömyyden tasossa vaikka varsin huomattavasti erot ovatkin kaventuneet. Erityisesti Kainuussa työttömyysasteen lasku on ollut nopeaa vuosien aikana. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Vuonna 2008 tapahtunut talouskasvun heikkeneminen ja pysähtyminen ei ole vielä näkynyt vuositason työttömyys ja työllisyysluvuissa (kuviot 2 ja 3). Kuukausittain tarkasteltuna vuoden lopun, erityisesti joulukuun luvut osoittavat ja käännettä huonompaan suuntaan. Kuvio 2. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain (%) % Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa Lähde: TEM, työnvälitystilasto 11

12 Kuvio 3. Työllisyysaste maakunnittain ( vuotiaat, %) % Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2.5. Koulutusrakenteen kehitys Itä-Suomen EAKR -ohjelman alueella vuonna 2007 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (62,8 %) oli alle koko maan osuuden (64,8 %). Itä-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Pohjois-Savossa (64,2 %) ja pienin Etelä-Savossa (60,6 %). Ohjelma-alueen kunnista tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Kuopiossa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Silijärvellä (70,7 %) ja pienin Pohjois-Savon Rautavaaralla (44,1 %). Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 Lähde: Tilastokeskus 12

13 Taulukko 4. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain vuonna 2007 (% 15-vuotta täyttäneistä) Suorittaneita Keskiaste Korkea-aste % % % Etelä-Savo 60,6 39,7 20,9 Pohjois-Savo 64,2 41,3 22,9 Pohjois-Karjala 63,4 42,7 20,7 Kainuu 61,6 41,6 20,0 Koko maa 64,8 38,5 26,2 Lähde: Tilastokeskus 2.6. Yritystoiminnan kehitys Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys Itä-Suomessa ja koko maassa Indeksi 2000= Koko maa yhteensä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea varsinkin Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on seurannut valtakunnan keskivauhtia myös vuoden 2008 aikana. 13

14 Kuvio 5. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneiden yrityksien määrä on kasvanut kaikissa maakunnissa 2000-luvulla. Yrityskannan kasvu on ollut hieman maltillisempaa. Vuonna 2008 aloittaneiden yritysten määrä kuitenkin laski tai pysyi ennallaan Pohjois-Savoa lukuun ottamatta. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain kertoo, että koko 2000-luvun ovat kasvaneet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (K), rakentaminen (F), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O). Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut: liike-elämä n palvelut (K) ja rakentaminen (F) ovat kasvattaneet toimipaikkamääräänsä selkeästi vuodesta 2005 lähtien. Eniten toimipaikkoja on tukku- ja vähittäiskaupan alalla (G). Vuoden 2008 luvut eivät näy tässä kuviossa, joten taantuman vaikutuksia ei kuviosta vielä ole nähtävissä. 14

15 Kuvio 6. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain Itä-Suomessa A Maa-, riista- ja metsätalous *) luokitusperuste muuttunut, ei vertailutietoa 2007 B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus 5000 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen lkm G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ym. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.7. Kansallisen aluepolitiikan toteutuminen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan sisältyy useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Niistä rakenteellisesti merkittävin oli päätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Uusi ministeriö muodostettiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämisyksikön tehtävistä. Hallitusohjelman kansallisen aluepolitiikan sisällöllisiä linjauksia ovat mm.: - aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen, - maakuntaohjelmien roolin selkeyttäminen kansallisten aluekehittämistavoitteiden toteuttajina ja alueellista ohjelmatyötä kokoavina asiakirjoina, - alueellisten kehittämistehtävien ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvän päätösvallan kokoaminen maakunnan liitoille toimivaksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi, - alueviranomaisten tulossopimusneuvotteluiden ja maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelmaneuvotteluiden (TOTSU) yhdistäminen, - eri ministeriöiden hallinnonalojen aluestrategioiden laatiminen ja päivittäminen, - aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, - alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen tiivistämällä siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä, - valtion toimintojen alueellistamisen jatkaminen. 15

16 Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttava aluehallintouudistus (ALKU-hanke) käynnistyi vuonna 2007 ja sitä jatkettiin vuoden 2008 aikana. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset tulevat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuonna Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautetaan nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. KOKO-ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden vuorovaikutusta ja verkottumista. Valtioneuvosto päätti alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistymisestä vuoden 2010 alusta ohjelmakaudeksi Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutetaan osana hallituksen kaupunkipoliittisia strategisia linjauksia ja maakuntien kehittämistä. Vuoden 2007 alussa alkanut toinen ohjelmakausi kestää vuoden 2009 loppuun saakka. Aluekeskusohjelmalla kehitetään ja vahvistetaan kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta. Sen tavoitteena on alueiden erikoistuminen, yhteistyö ja verkottuminen. Alueellinen maaseutuosio (AMO) sisältyy maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan ( ), joka on osa alueiden kehittämislain mukaista maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. AMO:n tavoitteena on vahvistaa elinkeinopolitiikan strategista suunnittelua ja vahvistaa osaamisen rakenteita niillä maaseutumaisilla alueilla, jotka eivät kuulu aluekeskus- tai kaupunkiohjelmien piiriin. Vuonna 2008 toteutettiin valtioneuvoston joulukuussa 2006 hyväksymää saaristo-ohjelmaa vuosille Ohjelman tavoitteena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Osaamiskeskusohjelman klusteriperusteinen toimintamalli vakiintui vuoden 2008 aikana ja ohjelmaan nimetyt 21 osaamiskeskusta tiivistivät klusteriperustaista yhteistyötään. Ohjelmaa kansallisella tasolla koordinoivan osaamiskeskustyöryhmän arvion mukaan osaamisklusterit ovat erityisesti vuoden 2008 aikana kehittyneet oikeaan suuntaan osaamiskeskusten välisen yhteistyön ja työnjaon osalta. Ministeriöiden aluestrategioiden tavoitteena on sektoripolitiikan eriyttäminen erilaisten alueiden tarpeita vastaavaksi. Aluestrategioita hyödynnetään valtioneuvoston tehdessä alueiden kehittämistä koskevia ja siihen vaikuttavia päätöksiä. Valtioneuvoston päätöksellä hallinnonalansa toimintaa alueellisesti suunnittelevia ministeriötä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, puolustusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2008 ministeriöt selvittivät yhteistyössä alueellistamisen koordinaatioryhmän kanssa toimintojensa alueellistamismahdollisuuksia. 16

17 Äkilliset rakennemuutosalueet Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa odottamattomia, äkillisiä ja mittavia uhkia alueiden kehitykselle erityisesti silloin kun jokin toimiala vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen työllisyydelle, tuotantotoiminnalle ja elinkeinorakenteelle. Valtioneuvosto voi nimetä tällaiset alueet äkillisiksi rakennemuutosalueiksi. Vuonna 2008 rakennemuutosalueita oli yhteensä 14 seutukuntaa. Vuonna 2008 rakennemuutosten hoitamiseen oli käytettävissä yhteensä 121,6 miljoonaa euroa. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamishankkeessa lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen, jotka ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä aluehallintovirasto. Aluehallinnon uudistamishanke lisää maakuntien liittojen toimivaltaa aluekehitystyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Aluekehittämiseen käytettävät julkiset kehittämisvarat ohjataan entistä kattavammin alueella hyväksyttyihin painopisteisiin. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa linjataan, että alueviranomaisten tulosohjausneuvottelut ja maakuntien toteuttamissuunnitteluneuvottelut tulee yhdistää. Maakunnan liitot osallistuivat sen perusteella syksyllä 2008 TE-keskusten tulosneuvotteluihin. Kainuun hallintokokeilu jatkuu toisen kunnallisvaalikauden loppuun asti (2012). Neuvottelut pysyvästä ratkaisusta kokeilun jälkeen ovat käynnissä. Odotuksena on, että hallitus tekee esityksensä pysyvästä laista vuoden 2010 keväällä. 17

18 3. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN 3.1. Strategiset tavoitteet ja ohjelman toteutuminen maakunnittain Kussakin Itä-Suomen maakunnassa on maakuntaohjelmien pohjalta täsmennetty EAKR - toimenpideohjelman sisältämät tavoitteet. Kehittämishankkeiden sijoittuminen ohjelma-asiakirjassa mainittuihin teemoihin ja painopisteisiin on toteutunut hyvin. Kaikissa maakunnissa on päästy toimintalinjoilla 2 ja 3 yli 60 %:n hankerahoituksen toteutumisessa Itä-Suomessa yhteisesti valittuihin painopisteisiin (ks. teemat kuviossa 7). Lissabonin strategian tavoitteiden mukainen toteutuminen on kaikissa maakunnissa hyvin korkea. Itä-Suomen EAKR-ohjelman tavoite ohjelma-asiakirjassa on 75 %. Tämä tavoite on toteutunut selvästi ollen 79,2 % vuoden 2008 lopulla. Menoluokkatarkastelun mukainen arvio ohjelman toteutumisesta Lissabonin strategian painotusten mukaisesti on 85,7 %. Kuvio 7. Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet Toimintalinja 1:n yritysrahoitus Itä-Suomen valittuihin teemoihin painottuu selvästi teemaan metsä ja metalli. Noin 70 % sijoittuu tähän teemaan (ks. kuvio 8). Matkailu hieman yli 10 %:n osuudella erottuu toisena, muut teemat jäävät yritysrahoituksen osalta selvästi pienemmiksi. Teemojen ulkopuolelle jää noin 19 % kaikesta yritystukirahoituksesta, toisinsanoen yli 80 % kuitenkin kohdistuu valittuihin teemoihin. 18

19 Kuvio 8. Sidotun rahoituksen sijoittuminen valittuihin teemoihin Itä-Suomessa toimintalinjalla 1 ( ) % metsä ja metalli materiaalitekniikka ICT matkailu elintarviketeknologia hyvinvointi ympäristö ja energia kaivannaistoiminta Kuvio 9 kertoo kunkin maakunnan tekemien rahoituspäätöksien mukaisen sijoittumisen toimialoittain / teemoittain. Teemoihin sijoittuminen vaihtelee maakunnittain kunkin maakunnan erityisesti valitsemien painotusten mukaisesti. Esimerkiksi Kainuussa korostuu metsä ja metalli, Etelä-Savossa vapaa-aika ja matkailu, Pohjois-Karjalassa materiaalitekniikka ja Pohjois-Savossa hyvinvointi. Kuvio 9. Hankesidontojen jakautuminen toimintalinjoilla 2 ja 3 Itä-Suomen painopistealoille maakunnittain ( ) 45,0 % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Itä-Suomi 10,0 5,0 0,0 Metsä ja metalli Materiaalitekniikka ICT Vapaa-aika ja matkailu Elintarviketeknologia Hyvinvointi Ympäristö ja energia Kaivannaistoiminta 19

20 Etelä-Savo Vuodelle 2008 laaditun Etelä-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjan strateginen tausta on Etelä- Savon maakuntaohjelma , jonka yhden rahoitusinstrumentin rakennerahasto-ohjelmat muodostavat. Yhteistyöasiakirjassa rahoitusta suunnataan aktivointitoimenpitein maakuntaohjelmassa määritellyille maakunnan avaintuotantoaloille sekä osaamispohjaisille kasvualoille, jotka ovat: 1. materiaaliteknologia, 2. ympäristöteknologia, 3. kuitu- ja prosessiteknologia, 4. rautatieteknologia ja logistiikka, 5. bioenergia, 6. elintarviketurvallisuus, 7. digitaalinen arkistointi ja viestintä sekä 8. hyvinvointiin, matkailuun, kulttuuriin ja opettajakoulutukseen liittyvät t&k-elementit. Vuonna 2008 järjestettiin teemahakuja, joiden kautta ohjattiin pääosa EAKR-toimintalinjojen 2 ja 3 sekä ESR-ohjelman toimintalinjojen 2,3 ja 4 rahoituksesta. Yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa osana maakunnan toteuttamissuunnitelmaa lokakuussa Yhteistyöasiakirjan laadinnassa huomioitiin eri viranomaisten jäljellä olevat myöntövaltuudet aiemmilta vuosilta ja tehtyjen rahoituspäätösten myöntöasteet. Tällä pyrittiin suuntaamaan ja optimoimaan tulevan vuoden rahankäyttöä ja turvaamaan N+2-säännön toteutumista. Rahoitusta suunnataan yhteistyöasiakirjassa erityisesti maakunnan avaintuotantoaloille sekä yllä mainituille osaamispohjaisille kasvualoille. Vuonna 2008 ohjelmissa siirryttiin jatkuvaan hakuun. Rahoitushakemuksia voi näin ollen jättää rahoittajaviranomaisille ilman määräaikaa. Hankkeiden käsittelyä kuitenkin rytmitettiin niin, että hakemuksia otettiin käsittelyyn yhtä aikaisesti neljä kertaa vuodessa. Hankehauista ilmoitettiin maakunnan päälehdissä, liiton nettisivuilla ja internetissä Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Hankkeita otettiin Etelä-Savossa yhtäaikaisesti käsittelyyn helmikuussa, huhtikuussa (kokeiluosion haku), toukokuussa ja lokakuussa. Lisäksi joulukuussa ilmoitettiin hausta joka päättyi vuoden 2009 puolella tammikuun lopussa. Tämän haun hakemukset eivät ole mukana vuoden 2008 luvuissa. Taulukko 5. Hankehakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Etelä-Savossa toimintalinjoilla 2 ja 3. Saapuneet hakemukset, Haettu tuki, (EU + valtio), Rahoituspäätökset, Myönnetty tuki (EU ja valtio), lkm lkm TL TL Yhteensä

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 Hyväksytty seurantakomiteassa 9.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2007

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2007 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2007 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Pöytäkirja 4/008 9 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 17.6.008 Aika tiistai 17.6.008 klo 9. 10.51 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 7:

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 Liite 4. IS SKOM 31.5.2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot