CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008"

Transkriptio

1 Liite 4 IS SKOM CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tarkoitus ja periaatteet TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen taloudellinen kehitys vuonna Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vaikuttavuus Väestökehitys Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallisen aluepolitiikan toteutuminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Strategiset tavoitteet ja ohjelman toteutuminen maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ylimaakunnallinen hanketoiminta Toimeenpano toimintalinjoittain Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Ohjelmareservivarauksen kohdentaminen äkillisiin rakennemuutoksiin Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen Suurhankkeet Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Rahoituksen toteutuminen Erityisrahoituksen seuraaminen N+2 säännön toteutuminen Takaisinperinnät Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat Ohjelmanmuutokset Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Rakennerahastoneuvottelukunta Seurantakomitea ja sihteeristö Itäsuomalainen koordinaatio Maakunnan yhteistyöryhmät ja sihteeristöt Seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin (SOVA) mukainen seuranta VALVONTA Varainhoidon valvonta ja tarkastus Täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistaminen Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot VIESTINTÄ ARVIOINTI TEKNINEN TUKI

3 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus...67 Liite 2. Rahoitustaulukot...71 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot

4 YHTEENVETO Itä-Suomi toimintaympäristöltään haasteellisena alueena on suurten muutosten ja murrosten keskellä. Alueen väestö vähenee negatiivisen nettomuuton vuoksi ja väestö vanhenee nopeammin kuin Suomessa keskimäärin sekä työllisyyden kehitys on edelleen muuta maata hitaampaa. Negatiivisista kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yritysten tukemisen ja yrittäjyyteen panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostetaan ja osaavasta työvoimasta on pulaa paikoin jo nyt. Maailmanlaajuisen taloudellisen laman vaikutukset alkoivat kuitenkin heijastua myös ohjelman toteutukseen vuoden 2008 loppupuolella. Vuositasolla talouskasvu hidastui merkittävästi, työllisyysluvuissa ei vielä muutoksia näkynyt. Hallitus käynnisti useita mittavia talouden elvytystoimia jo vuoden 2008 puolella. Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa toteutuksessa alkoi olla merkkejä kysynnän hidastumisesta. Erityisesti tämä näkyi toimintalinja 1:n yritystukien kohdalla, mutta myös toimintalinjan 3:n toimintaympäristöhankkeissa edettiin oletettua hitaammin mm. kuntarahoituksen järjestymisen vaikeuksien vuoksi. Suomen EAKR-toimenpideohjelmien käynnistymisen viivästyminen on aiheuttanut ongelmia ohjelman toteutuksessa. Tämä näkyy erityisesti Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa n+2 säännön kohdalla. Koska Itä-Suomen ohjelmassa EAKR-kehyksen volyymi painottuu alkuvuosiin, on maksatustarve suhteellisesti muihin ohjelmiin verrattuna suurempi. Vaikka laadittujen arvioiden mukaan riittävä määrä maksatuksia saadaan tehtyä ajoissa, on tilannetta jouduttu ja joudutaan seuraamaan tarkoin ennen ensimmäistä n+2 säännön tarkastusajankohtaa ( ). Nykyinen hallitus on tehnyt useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Niistä rakenteellisesti merkittävin oli päätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Maakuntien kannalta merkittäviä uudistuksia vuoden 2008 aikana on ollut aluehallinnon uudistushanke (ALKU). Vuoden 2008 loppuun mennessä tukia myönnettiin kaikkiaan noin 92 milj. euron arvosta. Toimintalinjalla 1 sidontoja yritystukihankkeisiin on tehty noin 44 milj. euroa. Kehittämishankkeiden sidonnat toimintalinjalla 2 olivat vuoden vaihteessa 33 milj. euroa ja toimintalinjan 3 osalta 13 milj. euroa. Maksatukset ovat päässeet täyteen vauhtiinsa vasta vuoden 2008 puolivälissä ja siksi koko ohjelman EAKR rahoituskehyksestä oli maksettu vuoden lopussa vain noin 5 %. Ohjelman toteutuminen on työpaikka- (1 371 uutta työpaikkaa) ja yritystavoitteiden (144 uutta yritystä) osalta ehkä hieman tavoitteita ja arvioita jäljessä, mutta kun huomioidaan ohjelman viivästynyt täysimittainen käynnistyminen, voidaan katsoa toteutumisen tältä osin olevan aikataulussa. Lissabonin strategian mukaisten hankkeiden rahoitusosuus (79 %) on yli tavoitetason (75 %), tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on juuri tavoitteessa (11 %) ja ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (34 %) kaikesta sidotusta rahoituksesta on selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Tutkimus- & kehitystoiminnan määrä on tässä vaiheessa toteutusta alle tavoitetason, mutta tavoitetason (35 %) saavuttamista tulee arvioida todella vasta ohjelman loppuvaiheessa. Ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus tässä vaiheessa on hyvää tasoa, sillä Itä-Suomen ohjelmalle valittuihin teemoihin kohdistuu valtaosa hankesidonnoista kaikilla toimintalinjoilla. 4

5 Ohjelman reservivarauksesta on tehty rahoituspäätöksiä äkillisille rakennemuutosalueille, Itä- Suomessa vuoden 2008 aikana Joensuun seudulle Pohjois-Karjalassa ja Varkauden seudulle Pohjois-Savossa. Ohjelman koordinaatiota tehdään alueilla EAKR-ohjelmatyöryhmän ja ohjelmakoordinaattorin toimesta. Koordinaatiotehtävät liittyvät ohjelman toimeenpanon yhteensovittamiseen, seurantakomitean ja sen sihteeristön kokousten ennakkovalmisteluun, ylimaakunnalliseen hanketoimintaan, rakennerahastoviestintään sekä tulevan (2013+) ohjelmakauden valmisteluun liittyviin kysymyksiin. Tietojärjestelmätyö on osoittautunut odotettua haasteellisemmaksi ja siksi seuranta- ja hallinnointijärjestelmien vajavainen toimivuus on aiheuttanut ylimääräisiä ongelmia ja hidastanut osaltaan ohjelman toteutusta. Tietojärjestelmätyöhön joudutaan panostamaan voimakkaasti vielä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Ohjelmakaudella toteutetaan ensimmäistä kertaa yhteistä rakennerahastoviestintää EAKR ja ESR -ohjelmien kesken. Yhteistyö on parantunut jatkuvasti ja kaiken kaikkiaan sujunut hyvin. Varainhoidon valvonnan ja tarkastusten osalta menojen ohjeistusta on uusittu ja kehitetty. Tehtävien eriyttämien, menojen varmentaminen ja tukikelpoisuustarkastelu ovat saaneet osittain uusia tulkintoja ja käytänteitä. EAKR- ja ESR -ohjelmia on pyritty ohjeistamaan yhtenäisellä ohjepaketilla (joitakin rahastokohtaisia poikkeuksia). Ohjelmakohtainen hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaus laadittiin vuonna 2008 ensimmäistä kertaa. Tarkastusviranomainen ei hyväksynyt kuvasta ja uudet kehitetyt kuvaukset pyydettiin vuoden 2009 tammikuun loppupuolella. Ohjelmien arvioinnissa korostuu teemakohtainen arviointi ja arvioinnin jatkuvuus. Arviointisuunnitelman toimintaohjelmassa vuosille määritellään tarkemmin 2010 loppuun mennessä toteutettavat arvioinnit. Vuosien arvioinnit kilpailutetaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2008 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tarkoitus ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan 6

7 alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. 7

8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Suomen taloudellinen kehitys vuonna 2008 Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 jälkipuoliskolla liikkeelle lähtenyt ja pankkisektorille levinnyt kansainvälinen rahoituskriisi alkoi vuoden 2008 syksyllä muuttua globaaliksi talouskriisiksi. Pitkään erittäin voimakkaasti kasvanut maailmankauppa kääntyi laskuun, joka vuoden 2008 lopulla jyrkkeni tuntuvasti. Myös tulevina vuosina talouden kasvunäkymien arvioidaan jäävän heikoiksi. Komissio julkisti vuoden 2008 marraskuun lopulla elvytyssuunnitelman, jonka toimenpiteiden kokonaistavoitteeksi asetettiin 1,5 % unionialueen BKT:sta. Pääpaino oli kuitenkin kansallisilla toimenpiteillä, joiden tuli olla oikein kohdennettuja, ajoitettuja ja väliaikaisia. Elvytystoimenpiteiden seurauksena unionialueen julkisen talouden alijäämä noussee kokonaisuudessaan 4-5 % BKT:sta vuosina 2009 ja Samalla velkaantumisaste kohoaa tuntuvasti. Vaikka lähtökohdat ja perustekijät olivat Suomessa monessa suhteessa myönteisiä, vuoden 2008 syksyn kehitys osoitti sen, kuinka haavoittuva, ulkomaankaupasta ja teollisuudesta riippuvainen - ei vain lähiympäristöstä vaan koko maailmantalouden kehityksestä - Suomen kansantalous on. Vuonna 2008 talouskasvu romahti Suomessa 0,9 prosenttiin. Inflaatio kiihtyi, minkä seurauksena hintojen ja palkkojen nousu kohosi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen. Työllisyyteen kansainvälisen kriisin vaikutukset ulottuivat viiveellä. Vuonna 2008 työllisyysaste kohosi Suomessa 70,6 prosenttiin, jolla se oli viimeksi vuoden 1991 kesällä. Työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin. Hallitus käynnisti useita talouden elvytystoimia jo vuonna Suomen rakennerahasto-ohjelmien reservivarausten käyttö mm. äkillisiin rakennemuutosalueille suunnattuun tukeen oli yksi merkittävä elvytystoimenpide. Itä-Suomen osalta äkillisen rakennemuutostuen käyttöä on esitetty luvussa Hallituksen talousstrategian toteuttamisessa keskeisiä politiikkakokonaisuuksia olivat hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko, uusien strategisten huippuosaamisen keskittymien hyväksyminen ja osaamiskeskusohjelman jatkaminen, korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen sekä aikuiskoulutuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusten valmistelu. Vuonna 2007 käynnistyneet hallituksen kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, sektoritutkimuksen kehittäminen ja valtion aluehallinnon uudistaminen etenivät vuonna Sektoritutkimuksen neuvottelukunta käynnisti sektoritutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksia koskevan selvitystyön. Hallituksen vuonna 2005 käynnistämä kunta- ja palvelurakennushanke PARAS eteni vuonna 2008 ja hallitus antaa siitä selonteon vuonna Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteuttava Peruspalveluohjelma tuli lakisääteiseksi vuoden 2008 alussa. Peruspalvelujen tilasta laadittiin erillinen raportti (VM 14:2008) ja seuraava raportti laaditaan hallituskauden lopulla. Valtionosuusuudistuksen valmistelu eteni vuonna 2008 loppusuoralle. 8

9 2.2. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vaikuttavuus Itä-Suomen kehitystä pyritään vauhdittamaan EAKR-toimenpideohjelmalla ja kehitykselle on asetettu seuraavan taulukon mukaisia vaikuttavuusindikaattoreita. Tilanne vuonna 2008 käytettävissä olevan uusimman tiedon mukaan on kuvattu taulukossa lähtötason ja tavoitetason välisessä sarakkeessa. Taulukko 1. Ohjelman vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2006) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,01 (2007) 4,70 4,90 TYÖTTÖMYYSASTE (Työvoimatutkimus) 15,4 (2005) 11,2 (2008) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 57,0 (2003) 59,6 (2006) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) (2003) (2006) ,9 (2004) 68,9 (2006*) 105,7 114,1 47,2 % 52,6 % (2006) 51,0 % 53,0 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,72 % (2003) 1,80 (2006) 3,3 % 4,0 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) Lähde: Tilastokeskus * ennakkotieto 20,3 (2004) 21,5 % (2007) 24,8 % 28,5 % 2.3. Väestökehitys Vuoden 2000 alusta koko maan väkiluku on kasvanut 3 %, joten kasvun vuosikeskiarvo on ollut 0,3 %. Sen sijaan Itä-Suomen väestö on vuoden 1999 jälkeen vähentynyt henkilöllä eli 4,6 %. Vähennyksen vuosikeskiarvo on ollut hieman yli 0,5 %. Vuoden 2008 aikana Suomen väkiluku kasvoi :lla, Itä-Suomen väheni 2 900:lla. 9

10 Taulukko 2. Väkiluvun muutos 1 muutos muutos 2008 väkiluku 2008 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus 1 Muutokset on laskettu koko aikasarjassa vuoden 2009 aluejaolla Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan, mutta vähentynyt ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 65-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on lähes 2 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus 1,4 prosenttiyksikköä pienempi. Kuvio 1. Väestön ikärakenne Itä-Suomessa maakunnittain ,0 % koko väestöstä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10, , Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluejako koko aikasarjassa 10

11 2.4. Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi Tavoite 1 ja 2 ohjelmakaudella sekä nykyisen ohjelman alkuvuosina koko maassa. Parannusta on tapahtunut myös Itä-Suomen maakunnissa. Alueellisissa työttömyyseroissa on tapahtunut hienoista kaventumista Itä-Suomen ja muun Suomen välillä ja myös Itä-Suomen sisällä. Työttömyysaste onkin laskenut viimeisen 10 vuoden aikana ( ) välisenä aikana Itä-Suomessa 6 prosenttiyksikköä, kun koko maassa vastavana aikana työttömyysaste laski 4 prosenttiyksikköä. Itä-Suomen sisälläkin on edelleen isoja eroja työttömyyden tasossa vaikka varsin huomattavasti erot ovatkin kaventuneet. Erityisesti Kainuussa työttömyysasteen lasku on ollut nopeaa vuosien aikana. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Vuonna 2008 tapahtunut talouskasvun heikkeneminen ja pysähtyminen ei ole vielä näkynyt vuositason työttömyys ja työllisyysluvuissa (kuviot 2 ja 3). Kuukausittain tarkasteltuna vuoden lopun, erityisesti joulukuun luvut osoittavat ja käännettä huonompaan suuntaan. Kuvio 2. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain (%) % Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa Lähde: TEM, työnvälitystilasto 11

12 Kuvio 3. Työllisyysaste maakunnittain ( vuotiaat, %) % Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2.5. Koulutusrakenteen kehitys Itä-Suomen EAKR -ohjelman alueella vuonna 2007 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (62,8 %) oli alle koko maan osuuden (64,8 %). Itä-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Pohjois-Savossa (64,2 %) ja pienin Etelä-Savossa (60,6 %). Ohjelma-alueen kunnista tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Kuopiossa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Silijärvellä (70,7 %) ja pienin Pohjois-Savon Rautavaaralla (44,1 %). Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 Lähde: Tilastokeskus 12

13 Taulukko 4. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain vuonna 2007 (% 15-vuotta täyttäneistä) Suorittaneita Keskiaste Korkea-aste % % % Etelä-Savo 60,6 39,7 20,9 Pohjois-Savo 64,2 41,3 22,9 Pohjois-Karjala 63,4 42,7 20,7 Kainuu 61,6 41,6 20,0 Koko maa 64,8 38,5 26,2 Lähde: Tilastokeskus 2.6. Yritystoiminnan kehitys Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys Itä-Suomessa ja koko maassa Indeksi 2000= Koko maa yhteensä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea varsinkin Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on seurannut valtakunnan keskivauhtia myös vuoden 2008 aikana. 13

14 Kuvio 5. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneiden yrityksien määrä on kasvanut kaikissa maakunnissa 2000-luvulla. Yrityskannan kasvu on ollut hieman maltillisempaa. Vuonna 2008 aloittaneiden yritysten määrä kuitenkin laski tai pysyi ennallaan Pohjois-Savoa lukuun ottamatta. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain kertoo, että koko 2000-luvun ovat kasvaneet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (K), rakentaminen (F), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O). Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut: liike-elämä n palvelut (K) ja rakentaminen (F) ovat kasvattaneet toimipaikkamääräänsä selkeästi vuodesta 2005 lähtien. Eniten toimipaikkoja on tukku- ja vähittäiskaupan alalla (G). Vuoden 2008 luvut eivät näy tässä kuviossa, joten taantuman vaikutuksia ei kuviosta vielä ole nähtävissä. 14

15 Kuvio 6. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain Itä-Suomessa A Maa-, riista- ja metsätalous *) luokitusperuste muuttunut, ei vertailutietoa 2007 B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus 5000 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen lkm G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ym. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.7. Kansallisen aluepolitiikan toteutuminen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan sisältyy useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Niistä rakenteellisesti merkittävin oli päätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Uusi ministeriö muodostettiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämisyksikön tehtävistä. Hallitusohjelman kansallisen aluepolitiikan sisällöllisiä linjauksia ovat mm.: - aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen, - maakuntaohjelmien roolin selkeyttäminen kansallisten aluekehittämistavoitteiden toteuttajina ja alueellista ohjelmatyötä kokoavina asiakirjoina, - alueellisten kehittämistehtävien ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvän päätösvallan kokoaminen maakunnan liitoille toimivaksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi, - alueviranomaisten tulossopimusneuvotteluiden ja maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelmaneuvotteluiden (TOTSU) yhdistäminen, - eri ministeriöiden hallinnonalojen aluestrategioiden laatiminen ja päivittäminen, - aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, - alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen tiivistämällä siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä, - valtion toimintojen alueellistamisen jatkaminen. 15

16 Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttava aluehallintouudistus (ALKU-hanke) käynnistyi vuonna 2007 ja sitä jatkettiin vuoden 2008 aikana. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset tulevat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuonna Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautetaan nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. KOKO-ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden vuorovaikutusta ja verkottumista. Valtioneuvosto päätti alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistymisestä vuoden 2010 alusta ohjelmakaudeksi Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutetaan osana hallituksen kaupunkipoliittisia strategisia linjauksia ja maakuntien kehittämistä. Vuoden 2007 alussa alkanut toinen ohjelmakausi kestää vuoden 2009 loppuun saakka. Aluekeskusohjelmalla kehitetään ja vahvistetaan kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta. Sen tavoitteena on alueiden erikoistuminen, yhteistyö ja verkottuminen. Alueellinen maaseutuosio (AMO) sisältyy maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan ( ), joka on osa alueiden kehittämislain mukaista maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. AMO:n tavoitteena on vahvistaa elinkeinopolitiikan strategista suunnittelua ja vahvistaa osaamisen rakenteita niillä maaseutumaisilla alueilla, jotka eivät kuulu aluekeskus- tai kaupunkiohjelmien piiriin. Vuonna 2008 toteutettiin valtioneuvoston joulukuussa 2006 hyväksymää saaristo-ohjelmaa vuosille Ohjelman tavoitteena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Osaamiskeskusohjelman klusteriperusteinen toimintamalli vakiintui vuoden 2008 aikana ja ohjelmaan nimetyt 21 osaamiskeskusta tiivistivät klusteriperustaista yhteistyötään. Ohjelmaa kansallisella tasolla koordinoivan osaamiskeskustyöryhmän arvion mukaan osaamisklusterit ovat erityisesti vuoden 2008 aikana kehittyneet oikeaan suuntaan osaamiskeskusten välisen yhteistyön ja työnjaon osalta. Ministeriöiden aluestrategioiden tavoitteena on sektoripolitiikan eriyttäminen erilaisten alueiden tarpeita vastaavaksi. Aluestrategioita hyödynnetään valtioneuvoston tehdessä alueiden kehittämistä koskevia ja siihen vaikuttavia päätöksiä. Valtioneuvoston päätöksellä hallinnonalansa toimintaa alueellisesti suunnittelevia ministeriötä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, puolustusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2008 ministeriöt selvittivät yhteistyössä alueellistamisen koordinaatioryhmän kanssa toimintojensa alueellistamismahdollisuuksia. 16

17 Äkilliset rakennemuutosalueet Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa odottamattomia, äkillisiä ja mittavia uhkia alueiden kehitykselle erityisesti silloin kun jokin toimiala vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen työllisyydelle, tuotantotoiminnalle ja elinkeinorakenteelle. Valtioneuvosto voi nimetä tällaiset alueet äkillisiksi rakennemuutosalueiksi. Vuonna 2008 rakennemuutosalueita oli yhteensä 14 seutukuntaa. Vuonna 2008 rakennemuutosten hoitamiseen oli käytettävissä yhteensä 121,6 miljoonaa euroa. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamishankkeessa lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen, jotka ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä aluehallintovirasto. Aluehallinnon uudistamishanke lisää maakuntien liittojen toimivaltaa aluekehitystyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Aluekehittämiseen käytettävät julkiset kehittämisvarat ohjataan entistä kattavammin alueella hyväksyttyihin painopisteisiin. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa linjataan, että alueviranomaisten tulosohjausneuvottelut ja maakuntien toteuttamissuunnitteluneuvottelut tulee yhdistää. Maakunnan liitot osallistuivat sen perusteella syksyllä 2008 TE-keskusten tulosneuvotteluihin. Kainuun hallintokokeilu jatkuu toisen kunnallisvaalikauden loppuun asti (2012). Neuvottelut pysyvästä ratkaisusta kokeilun jälkeen ovat käynnissä. Odotuksena on, että hallitus tekee esityksensä pysyvästä laista vuoden 2010 keväällä. 17

18 3. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN 3.1. Strategiset tavoitteet ja ohjelman toteutuminen maakunnittain Kussakin Itä-Suomen maakunnassa on maakuntaohjelmien pohjalta täsmennetty EAKR - toimenpideohjelman sisältämät tavoitteet. Kehittämishankkeiden sijoittuminen ohjelma-asiakirjassa mainittuihin teemoihin ja painopisteisiin on toteutunut hyvin. Kaikissa maakunnissa on päästy toimintalinjoilla 2 ja 3 yli 60 %:n hankerahoituksen toteutumisessa Itä-Suomessa yhteisesti valittuihin painopisteisiin (ks. teemat kuviossa 7). Lissabonin strategian tavoitteiden mukainen toteutuminen on kaikissa maakunnissa hyvin korkea. Itä-Suomen EAKR-ohjelman tavoite ohjelma-asiakirjassa on 75 %. Tämä tavoite on toteutunut selvästi ollen 79,2 % vuoden 2008 lopulla. Menoluokkatarkastelun mukainen arvio ohjelman toteutumisesta Lissabonin strategian painotusten mukaisesti on 85,7 %. Kuvio 7. Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet Toimintalinja 1:n yritysrahoitus Itä-Suomen valittuihin teemoihin painottuu selvästi teemaan metsä ja metalli. Noin 70 % sijoittuu tähän teemaan (ks. kuvio 8). Matkailu hieman yli 10 %:n osuudella erottuu toisena, muut teemat jäävät yritysrahoituksen osalta selvästi pienemmiksi. Teemojen ulkopuolelle jää noin 19 % kaikesta yritystukirahoituksesta, toisinsanoen yli 80 % kuitenkin kohdistuu valittuihin teemoihin. 18

19 Kuvio 8. Sidotun rahoituksen sijoittuminen valittuihin teemoihin Itä-Suomessa toimintalinjalla 1 ( ) % metsä ja metalli materiaalitekniikka ICT matkailu elintarviketeknologia hyvinvointi ympäristö ja energia kaivannaistoiminta Kuvio 9 kertoo kunkin maakunnan tekemien rahoituspäätöksien mukaisen sijoittumisen toimialoittain / teemoittain. Teemoihin sijoittuminen vaihtelee maakunnittain kunkin maakunnan erityisesti valitsemien painotusten mukaisesti. Esimerkiksi Kainuussa korostuu metsä ja metalli, Etelä-Savossa vapaa-aika ja matkailu, Pohjois-Karjalassa materiaalitekniikka ja Pohjois-Savossa hyvinvointi. Kuvio 9. Hankesidontojen jakautuminen toimintalinjoilla 2 ja 3 Itä-Suomen painopistealoille maakunnittain ( ) 45,0 % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Itä-Suomi 10,0 5,0 0,0 Metsä ja metalli Materiaalitekniikka ICT Vapaa-aika ja matkailu Elintarviketeknologia Hyvinvointi Ympäristö ja energia Kaivannaistoiminta 19

20 Etelä-Savo Vuodelle 2008 laaditun Etelä-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjan strateginen tausta on Etelä- Savon maakuntaohjelma , jonka yhden rahoitusinstrumentin rakennerahasto-ohjelmat muodostavat. Yhteistyöasiakirjassa rahoitusta suunnataan aktivointitoimenpitein maakuntaohjelmassa määritellyille maakunnan avaintuotantoaloille sekä osaamispohjaisille kasvualoille, jotka ovat: 1. materiaaliteknologia, 2. ympäristöteknologia, 3. kuitu- ja prosessiteknologia, 4. rautatieteknologia ja logistiikka, 5. bioenergia, 6. elintarviketurvallisuus, 7. digitaalinen arkistointi ja viestintä sekä 8. hyvinvointiin, matkailuun, kulttuuriin ja opettajakoulutukseen liittyvät t&k-elementit. Vuonna 2008 järjestettiin teemahakuja, joiden kautta ohjattiin pääosa EAKR-toimintalinjojen 2 ja 3 sekä ESR-ohjelman toimintalinjojen 2,3 ja 4 rahoituksesta. Yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa osana maakunnan toteuttamissuunnitelmaa lokakuussa Yhteistyöasiakirjan laadinnassa huomioitiin eri viranomaisten jäljellä olevat myöntövaltuudet aiemmilta vuosilta ja tehtyjen rahoituspäätösten myöntöasteet. Tällä pyrittiin suuntaamaan ja optimoimaan tulevan vuoden rahankäyttöä ja turvaamaan N+2-säännön toteutumista. Rahoitusta suunnataan yhteistyöasiakirjassa erityisesti maakunnan avaintuotantoaloille sekä yllä mainituille osaamispohjaisille kasvualoille. Vuonna 2008 ohjelmissa siirryttiin jatkuvaan hakuun. Rahoitushakemuksia voi näin ollen jättää rahoittajaviranomaisille ilman määräaikaa. Hankkeiden käsittelyä kuitenkin rytmitettiin niin, että hakemuksia otettiin käsittelyyn yhtä aikaisesti neljä kertaa vuodessa. Hankehauista ilmoitettiin maakunnan päälehdissä, liiton nettisivuilla ja internetissä Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Hankkeita otettiin Etelä-Savossa yhtäaikaisesti käsittelyyn helmikuussa, huhtikuussa (kokeiluosion haku), toukokuussa ja lokakuussa. Lisäksi joulukuussa ilmoitettiin hausta joka päättyi vuoden 2009 puolella tammikuun lopussa. Tämän haun hakemukset eivät ole mukana vuoden 2008 luvuissa. Taulukko 5. Hankehakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Etelä-Savossa toimintalinjoilla 2 ja 3. Saapuneet hakemukset, Haettu tuki, (EU + valtio), Rahoituspäätökset, Myönnetty tuki (EU ja valtio), lkm lkm TL TL Yhteensä

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Pöytäkirja 4/008 9 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 17.6.008 Aika tiistai 17.6.008 klo 9. 10.51 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 7:

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.6.

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.6. 36 Aika torstai 28.8.2008 klo 10.05 10.50 Paikka Valtion virastotalo/islh, auditorio Torikatu 36, Joensuu 41 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 8: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot