Talous, väestö ja elinolot

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Toimintaympäristöanalyysi Talous, väestö ja elinolot KV seminaari Sisältö 1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla n kaupungin talouden kehitys Väestötilastot Työnvälitystilastot SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit Elinvoimaisuuden arviointi n kaupunki / Johdon asiantuntijapalvelut

2 1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla Maan hallituksen vuodelle 212 ennakoima kuntatalouden kuva budjetin perusteella on hyvin haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuoden 212 aikana. Näiden arvioiden jälkeen talouden näkymät ovat heikenneet. Hallitus linjaa hallitusohjelmassaan: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat ja Suomen nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Taloustilanne on heikkenemässä ja ainakin alkuvuosi 212 näyttäisi painuvan jopa taantuman puolelle. Valtiovarainministeriö julkaisi suhdannekatsauksen Tuotannon kasvuksi vuonna 211 ennustetaan 2,6 aiemmin syksyllä ennustetun 3,5 sijaan. Vuonna 212 tuotannon arvioidaan lisääntyvän vain hieman eli,4. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Työttömyys kääntyy lievään nousuun. (Kuntataloustiedote 4/211) Vuoden 213 kehysriihestä saatujen tietojen mukaan VM tulee jonkin verran parantamaan kasvuennustettaan kuluvan vuoden osalta huhtikuun katsauksessaan. Myös muutama rahoituslaitos on nostanut kuluvan vuoden kasvuennustettaan viime aikoina. Kasvu tulee toteutuessaan joka tapauksessa olemaan hidasta verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Vaikka julkisen talouden tulokehityksessä saavutettaisiinkin aikaisempi kasvu-ura, ei se korjaa menojen ja tulojen välillä vallitsevaa epätasapainoa. Tasapainon saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteistä julkisten menojen kasvun hidastamiseksi. Seuraavassa on lisäksi eräiden ennustelaitosten kansantalouden ennustelukuja vuodelle : 2

3 Vientivetoisena maana Suomi on erittäin riippuvainen maailmantalouden ja euroalueen kehityksestä. Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 212 noin 3,5 prosentin vauhtia mutta palaa yli 4 prosentin vauhtiin vuonna 213. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Vastaavasti perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Myöhemmin kasvua ja erityisesti investointitavaroiden kysyntää tulee piristämään Japanin mittava jälleenrakennus. Yhdysvaltain talous toipui lamasta varsin nopeasti, muun muassa vahvojen elvytystoimien vuoksi sekä koska maan suoran rahoituksen laajuus vaimensi pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Talouden kasvu on kuitenkin hidastunut ja jää alle 3 prosentin koko ennusteperiodilla. Kasvua hidastavat kotitaloussektorin alentunut varallisuus, alhaisina pysyttelevät investoinnit, korkea työttömyys, ulkoinen epätasapaino sekä julkisen 3

4 talouden mittavat sopeuttamistarpeet. Myös epävarmuus siitä, miten poliittinen järjestelmä tulee hoitamaan julkisen sektorin vakauttamisen, alentaa aktiviteettia. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. Vuonna 212 aktiviteetti jää tämän vuoden tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet erityisesti kuluvana ja ensi vuonna. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi yltää ensi vuonna noin 2 prosentin ja Saksa vajaan 1 prosentin kasvuvauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. (VM:n suhdannekatsaus, joulukuu 211) 2 n kaupungin talouden kehitys n kaupungin talous on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. oli yksi harvoista pääkaupunkiseudun kunnista, jotka onnistuivat pienentämään lainamääräänsä vuosina 29 ja211 (yht noin 15 Meuroa). Tämä näkyy Investointien tulorahoitusasteen varsin myönteisenä kehityksenä VUOSIKATE- JA INVESTOINTIEN TULORAHOITUS VUOSIKATE POISTOSTA INVEST. TULORAHOITUS- n kaupunki on viime vuosina onnistunut myös toimintakatteen kasvun hillitsemisessä jokseenkin kiitettävästi. Esimerkiksi vuoden kaupungin toimintakatteen kasvu oli 1,2 kun se vuonna 28 oli noin 7 prosentin tasossa. Vuonna 211 Kaupungin käyttötalouden toimintamenot kasvoivat yhteensä n. 6,5 ja tulot 4,2, jonka seurauksena toimintakatteen kasvuksi vuodesta muodostui 7,6. Ilman maanmyyntivoittoja tulokasvu oli 6,2 ja toimintakatteen kasvu vastaavasti oli 6,6. Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutos (ennuste) oli 3, ja yleinen inflaatiotaso noin 3,4 joten toimintakatteen reaalikasvu asettui 4 tuntumaan. 4

5 Lainamäärän pienentäminen ja taloudellisen liikkumavaran kasvattaminen on tärkeää, koska edessä on mittavia haasteita mm. terveystalon käyttöönoton ja väestön ikääntymisen seurauksena. Myös verotulojen kehitys on ollut suotuisaa vaikkakin niiden kasvuvauhti on hidastunut. Verotulokertymään on vaikuttanut olennaisesti vuodelle 29 suoritettu kunnallisveron,75 prosenttiyksikön korotus sekä vuodelle tehdyt kiinteistöveron korotukset. Taloudellinen taantuma näkyi ssä erityisesti yhteisöverotulojen romahtamisena vuonna 29. Vuonna 211 Kaupungin verotulot kasvoivat 2,1 edellisestä vuodesta. Verotulojen toteumaan vaikutti erityisesti vuoden 211 jälkipuoliskolla toteutettu ansio- ja pääomaverotulojen tilitysten oikaisu veronsaajien kesken. Tässä oikaisussa kunnilta otettiin pois mm. vuonna kunnille liikaa tilitettyjä kunnallisveroja. n kohdalla tämän ylimääräisen oikaisun vaikutus oli noin -1,5 Meuroa. TOIMINTAKATE JA VERORAHOITUS eur 2 2, , 14 1, , 8 6, 4-5, , VALT.OS. VEROTULOT TOIMINTAKATE LAINAT JA NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS LAINAT/ASUKAS NETTOINVESTOINNIT/AS 5

6 Kuuma-kuntien kesken n kaupunki sijoittuu talouden valossa suhteellisen hyvin. Seuraavassa on yhteenveto alueen kuntien keskeisistä talouden mittareista: KUUMA -KUNTIEN V.211 TILINPÄÄTÖSTIEDOT (sis. kuntaemo + liikelaitokset) sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula ASUKASLUKU ASUKASLUKU Muutos 11-1,,7,8,8 1,,2 1,2 Toimintakate 211 M (ilman kiint.myyntivoittoja/-tappioita) -165,4-141,1-86,3-168,2-21, -164,6 Toimintakate Me (ilman kiint. myyntivoittoja/-tappioita) -155,1-13,3-8, -157,3-19,8-152,9 Muutos 11-1, 6,6 8,3 8, 6,9 6,1 7,7 Toimintakate/asukas Toimintakate 211 M (mukana kiint.myyntivoitot/-tappiot) -16,8-136,8-84,4-16,8-2,3-157,9 Toimintakate Me (mukana kiint. myyntivoitot/-tappiot) -149,4-127,3-79,2-153,2-19,3-146,7 Muutos 11-1, 7,6 7,5 6,6 5, 5,2 7,6 Toimintakate/asukas Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot, Me ,6 4,3 1,9 7,4,7 6,7 Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot, Me -1 5,7 3,,8 4,1,5 6,2 Toimintakulut, ulk. + sis., Me ,3-21, -131,6-241,6-23,7-223,6 Toimintakulut, ulk. + sis., Me ,2-188,7-121,6-226,7-22,3-21,9 Muutos 11-1, 7,3 6,5 8,3 6,6 6,3 6, Toimintakulut ulk., Me -11-2,6-172,7-114,1-197,7-23,5-194,4 Toimintakulut ulk., Me ,8-162,4-14,9-184,8-22,1-182,7 Muutos 11-1, 7,4 6,3 8,8 7, 6,3 6,4 Tuloveroprosentti 19, 18,75 19,75 18,75 19,5 18,25 Tuloveroprosentti , 18,75 19,75 19, 19,5 18,25 Verotulot Me ,1 139,4 65,89 15,3 16,5 145,9 Verotulot Me , 134,5 63,4 144,1 15,5 138,5 Muutos 11-1, 2,1 3,6 4, 4,1 6,5 5,3 Valtionosuudet Me ,2 19, 25,3 28,4 6,7 24,2 Valtionosuudet Me -1 24,1 18,9 25,3 27,2 6,5 22,1 Valtionosuudet 29 Me 22,1 13,5 24,5 25,4 6,6 21,2 Muutos 11-1, 8,4,5, 4,6 3,1 9,5 Rahoitustuotot / -kulut, netto,3,7 1,1,9 -,2 Vuosikate Me ,7 22,2 7,9 18,5 2,7 12 Vuosikate/asukas ,8 642,6 392,4 459,1 527,4 327 Vuosikate/asukas Vuosikate/asukas Vuosikate poistoista Tilikauden tulos Me -11 7,7 13,4 3,9 7, 1,3 1,9 Tilikauden yli-/alijäämä Me -11 7,3 13,4 4, 7, 1,3 2,1 Bruttoinvestoinnit Me ,6 18,3 12, 17,8,9 19,8 Bruttoinvestoinnit/asukas , 529,7 597,3 44, ,8 Bruttoinvestoinnit/asukas Bruttoinvestoinnit/asukas Lainakanta Me ,1 39,7 45,4 75,6 1,2 29,2 Lainakanta/asukas Lainakanta/asukas Lainakanta/asukas Kertynyt yli-/alijäämä/asukas

7 Esimerkiksi ydinkaupungin asukaskohtainen lainamäärä on toiseksi pienin heti Tuusulan jälkeen. Tulevaisuuden kannalta keskeiseksi tekijäksi nousee talouden myönteisen kehityksen turvaaminen. Käytännössä tämä merkitsee toiminnan tuloksellisuuden kehittämistä ja parantamista, menojen ja toimintakatteen kasvun hillitsemistä sekä kaupungin verotulopohjan vahvistamista.. KONSERNI , LAINAMÄÄRÄ (1 eur) JA SEN MUUTOS () LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS 6,6 1, , ,1 2, , Lainakanta Lainat eur/asukas Ylijäämästä huolimatta kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi 11,7 Meuroa ollen vuoden lopulla yhteensä 138,7 Meuroa (3.558 euroa/asukas). Kuntien keskimääräinen taso oli vuoden lopulla euroa asukasta kohden. Terveystalohanke tulee toteutuessaan kasvattamaan konsernin lainamäärää yhteensä noin 42-5 Meuroa ( euroa/asukas). Lainamäärän kasvu selittyy pitkälti Mestariasunnot-konsernilla, jonka lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä noin 11,9 Meuroa. 7

8 3 Väestötilastot Luvun 3. tilastotiedot on saatu Tilastokeskuksen väestötilastoista. Väestön ikä, kieli ja kansalaisuus n väkiluku oli vuoden 211 lopussa Väestömäärä kasvoi edellisvuodesta 286 henkilöllä. Syntyneitä oli ennakkotiedon mukaan 473 ja kuolleita 24 eli syntyneiden enemmyys oli 233. Ennakkotiedon mukaan kotimainen nettomuutto oli -63 ja nettomaahanmuutto 115 henkilöä. ssä on lasten osuus väestöstä suurempi kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Myös työikäisten osuus on keskimääräistä suurempi, mutta eläkeikäisten osuus keskimääristä pienempi. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden oli vuoden 211 lopussa ssä 44,3 kun se vuotta aiemmin oli 45,4. Väestön ikä lkm Uusimaa Koko maa ,5 8,3 7, ,4 9,8 9, ,1 67,4 64, ,1 8,6 9, ,8 4,4 6, ,2 1,6 2,2 yht , 1, 1, Huoltosuhde 44,3 46, 52,9 Vuonna 211 alle kouluikäisten määrä kasvoi 29 lapsella. Ala-asteikäisten määrä vähentyi vuodesta 23 alkaen vuosittain, enimmillään 141 lapsella vuonna 27, mutta vuonna vähennys oli enää -11 lasta. Vuonna 211 ala-asteikäisten määrä kääntyi pitkästä aikaa kasvuun ja lisäys oli yhteensä 38 lasta. Yläasteikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 26 lähtien ja vähennys oli -82 vuonna 211. Lisäksi vuotiaiden määrä väheni vuonna asukkaalla. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 374 henkilöllä. n väestön suurin ikävuosiryhmä oli vuoden 211 lopussa 5-vuotiaat eli vuonna 1961 syntyneet. 8

9 6 Lapset ja 65 vuotta täyttäneet Vuoden 211 lopussa 95,6 järvenpääläisistä oli suomenkielisiä. ssä asui tuolloin 358 ruotsinkielistä ja 1348 vieraskielistä asukasta. Vieraista kielistä puhutuimmat ovat venäjä, viro ja vietnam. Samana ajankohtana 97,7 asukkaista oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisia asui ssä 91 henkilöä. Muuttoliike Ennakkotiedon mukaan vuonna 211 hän muuttaneita oli 2615 ja stä pois muuttaneita noin Kaupungin sisällä tapahtuu lähes 4 henkilömuuttoa vuosittain. hän ja stä muuttaneet ovat enimmäkseen nuoria aikuisia ja heidän alle kouluikäisiä lapsiaan. Muuttovoittoa on saatu eniten ikäryhmästä vuotiaat. Yksittäisistä kunnista muuttovoittoa on kertynyt lähinnä Helsingistä ja Vantaalta, muuttotappiot ovat suuntautuneet Tuusulaan ja Mäntsälään. Keravan ja n välinen muuttoliike vaihtelee, ollen joinakin vuosina lle tappiollinen ja joinakin voitollinen. Ulkomailta on tullut muuttovoittoa joka vuosi 199-luvun loppupuolelta lähtien. Muuttajissa on enemmän korkea-asteen koulutuksen saaneita kuin kantaväestössä, ja korkeasti koulutettuja muuttaa hän enemmän kuin täältä pois. Muuttovoittoa kerryttävät aikuiset ovat myös yleensä aina työllisiä. Asunnot ja asuntokunnat n asunnoista 54,7 oli pientaloissa vuonna. ssä on rivitaloasuntojen suhteellinen osuus noin kaksinkertainen verrattuna koko Uuteenmaahan ja koko maahan. Omakotitaloja on vähemmän ja kerrostaloasuntoja saman verran kuin koko maassa. Koko Uudellamaalla on kerrostaloasuntojen osuus huomattavasti suurempi. 9

10 Asuntojen talotyyppi lkm Uusimaa Koko maa Erillinen pientalo ,3 25,3 4,5 Rivi- tai ketjutalo ,4 1,8 13,6 Asuinkerrostalo , 62,7 44, Muu rakennus 241 1,3 1,2 1,9 Kaikki asunnot , 1, 1, n asunnoista 63 on omistusasuntoja, kun koko maassa omistusasuntoja on 59 ja koko Uudellamaalla 54. Ns. kovan rahan vuokra-asuntoja on ssä koko maata vähemmän ja aravavuokra-asuntoja vastaavasti enemmän. Koko Uudellamaalla on kaikkien vuokra-asuntomuotojen suhteellinen osuus suurempi. Asuntojen hallintaperuste lkm Uusimaa Koko maa Omistaa talon ,1 16,9 32,3 Omistaa asunto-osakkeet ,3 37,4 26,9 Aravavuokra-asunto , 15, 12,5 Korkotukivuokra-asunto 323 1,7 3,2 2,1 Muu vuokra-asunto , 16,8 14,7 Asumisoikeusasunto 58 2,7 2,5 1,3 Muu tai tuntematon ,1 8,1 1,3 Kaikki hallintaperusteet , 1, 1, ssä on pienimpiä, alle 5 m 2 asuntoja suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa ja Uudellamaalla, mutta 5-8 m 2 asuntoja on enemmän. Yli 12 m 2 asuntoja ssä on koko maahan verrattuna hieman vähemmän, mutta enemmän kuin Uudellamaalla. Asuntojen pinta-alaluokka lkm Uusimaa Koko maa ,7 4, ,6 9, ,7 9, , 13, , 1, , 11, ,5 7, ,6 6, ,6 11, ,4 6, ,5 3, , 2, ,9 1, , 1,4 Tuntematon 1,5 1, Kaikki pinta-alaluokat , 1, 1, 1

11 Yhden ja kahden henkilön asuntokuntia on ssä suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa, koska vanhuksia on vähemmän. Myös koko Uudellamaalla on yksin asuvia enemmän kuin ssä. Yleisimpiä lapsiperhetalouksia eli 3-5 henkilön asuntokuntia on ssä vastaavasti enemmän. Asuntokuntien koko lkm Uusimaa Koko maa 1 henkilö , 41,3 41, 2 henkilöä ,4 31,8 33, 3 henkilöä ,1 12, 11,5 4 henkilöä ,6 1,1 9,4 5 henkilöä 673 3,8 3,5 3,6 6 henkilöä 123,7,8 1, 7+ henkilöä 72,4,5,6 Kaikki asuntokunnat , 1, 1, Ainoastaan yhden ja kahden henkilön asuntokuntien lukumäärät ovat ssä lisääntyneet 199-luvulta lähtien, mikä johtuu suureksi osaksi väestön ikärakenteen vanhenemisesta. Muiden asuntokuntien lukumäärät ovat pysyneet suunnilleen samana tai vähentyneet. Vuoden lopussa 71 asuntokunnista oli 1-2 hengen talouksia. 75 vuotta täyttäneistä 48,4 (896 henkilöä) asui yksin Asuntokunnat henkilöluvun mukaan läisen asuntokunnan keskikoko vuonna oli 2,15 henkeä, Uudellamaalla 2,8 henkeä ja koko maassa 2,7 henkeä. Vuonna n asuntokunnista 8,6 asui ahtaasti (koko maa 9,, Uusimaa 1, ), kun määritelmänä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden ja keittiötä ei lasketa huonelukuun. Henkilömääristä laskettuna 16,5 n asuntoväestöstä asui ahtaasti. 11

12 Henkilöä Kaupunkistrategia Asunnoista 541 oli puutteellisesti varustettuja (asunnosta puuttuu ainakin jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat, keskuslämmitys). Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui 852 henkilöä. Sekä ahtaasti että puutteellisesti varustetussa asunnossa asui 297 henkilöä. Näistä 92 oli alle 15-vuotiaita ja 8 yli 65-vuotiaita. 1 Asumistaso Ahtaasti asuvat Puutteellisesti varust. asunnoissa Perheet ssä oli vuoden lopussa 1767 perhettä. Perheeksi luetaan myös lapseton avopari. 83 järvenpääläisväestöstä asui perheissä. Perheisiin kuulumattomia oli 8195, joista 6698 asui yksin. Vuonna perheen keskikoko oli ssä 2,83 henkeä. Perheitä joihin kuului lapsen asemassa olevia henkilöitä, oli 5966 eli 55 kaikista perheistä. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi, oli 486. Lapsettomien perheiden lukumäärä on kasvanut merkittävästi 2-luvulla, mikä johtuu osittain väestörakenteen vanhenemisesta: iäkkäämpien parien lapset ovat lähteneet perheestä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt suunnilleen samana 199-luvun puolivälistä lähtien. Yksinhuoltajaperheissä oli vuonna 1557 alle 18-vuotiasta lasta. 12

13 5 Perheet perhetyypin mukaan Aviopari ilman lapsia Avopari ilman lapsia Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Väestön taloudellinen toiminta n työllisyysaste nousi ennakkotiedon mukaan edellisvuoden 74, :sta 75,5 :iin vuonna. Työttömyysaste laski edellisvuoden 8,1 :sta 7,2 :iin. n taloudellinen huoltosuhde parani 14,4:stä 11,2:een vuonna. Ennakkotiedoissa n huoltosuhde oli Manner-Suomen toiseksi paras Vantaan jälkeen. Väestön pääasiallinen toiminta (ennakkotieto) lkm Uusimaa Koko maa Työvoima ,6 52,4 48,2 Työlliset ja työllisyysaste ,5 74,2 69,4 Työttömät ja työttömyysaste 15 7,2 7,4 1,3 Työvoiman ulkopuolella ,4 47,6 51,8-14 -vuotiaat ,7 17, 16,5 Opiskelijat ,4 7,4 7,8 Eläkeläiset ,6 18,5 23,7 Varusmiehet, siv.palv.miehet 137,4,3,3 Muut ,3 4,5 3,5 Koko väestö , 1, 1, Taloudellinen huoltosuhde 11,2 16, 131,3 Työllisyysaste: työlliset / vuotiaat *1 Työttömyysaste: työttömät / työvoima *1 Taloudellinen huoltosuhde: (työttömät + työvoiman ulkopuolella olevat) / työlliset * 1 Vuonna 29 järvenpääläisistä työssäkäyvistä 34 kävi töissä asuinkunnassaan, 29 Helsingissä, 17 muulla PKS-alueella ja 17 muulla KUUMA-alueella. n työpaikkaomavaraisuusaste oli 62,2 vuonna 29 (työpaikkojen suhde työllisiin). Kyseisen laskutavan mukaan 2-luvun lopussa ollaan työpaikkojen riittävyyden suhteen samalla tasolla kuin 199-luvun alun laman aikoihin. Kun 13

14 Kaupunkistrategia tarkastellaan työpaikkojen suhdetta koko työvoimaan, 199-luvun lama oli nykytilannetta heikompi. 75, Työpaikkaomavaraisuusaste 7, 65, 6, 55, 5, 45, Työpaikat/Työlliset Työpaikat/Työvoima Helsingin seudun yrityskatsaus 211: Helsingin seudulla sijaitsee 24 maassa toimivien yritysten toimipaikoista sekä lähes 33 henkilöstöstä. Helsingin seudulla syntyy 44 maan kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Vuonna 29 yritykset työllistivät yhteensä henkilöä (laskennallinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina). Seudun yritysten toimipaikoista sijaitsee kolme neljästä (78 ) pääkaupunkiseudulla ja joka toinen (5 ) Helsingissä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurimmat työpaikka-alueet keskittyvät pääradan varteen Keravalle, hän ja Hyvinkäälle. Myös muista kehyskunnista löytyy pienempiä työpaikkakeskittymiä mm. Tuusulan Sulan alue. 14

15 n 15 vuotta täyttäneistä on 31 korkeakoulutettuja, koko maassa 28 ja koko Uudellamaalla 35. Alimman korkea-asteen koulutuksen saaneita on ssä suhteessa enemmän kuin vertailualueilla. Määritelmän mukaan alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 15 v täyttäneiden koulutusaste Uusimaa Koko maa Vain perusaste 31, 31, 33, Keskiaste 37,5 34,2 39,2 Alin korkea-aste 12,6 1,7 1,5 Alempi korkeakouluaste 1, 1,6 8,8 Ylempi korkeakouluaste 8,1 12,2 7,6 Tutkijakoulutusaste,7 1,4,8 Kaikki 15 v. täyttäneet 1, 1, 1, läisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti vuonna olivat 3.16 euroa, koko Uudellamaalla euroa ja koko maassa euroa. n tulonsaajat jakautuivat tuloluokkiin seuraavan kuvion osoittamalla tavalla. Vuosien asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen (tulot - verot + saadut tulonsiirrot) tiedoista on muodostettu vuosittaiset tulokymmenykset koko maan tulotietojen perusteella. Kuhunkin tulokymmenykseen eli desiiliin kuuluu siten 1 koko maan asuntokuntaväestöstä. n väestö asettuu näin muodostettuihin tuloluokkiin siten, että suurituloisimpiin (7.-1. desiilit) kuuluvia on enemmän (51,6 15

16 vuonna ) kuin koko maassa (4 ). Toisaalta kaikkein suurituloisimman eli 1. desiilin osuus on ssä vähentynyt vuodesta 1995 (14,9 ) vuoteen (13,2 ). Keravalla vähennys on ollut vielä suurempi, mutta Tuusulassa suurituloisimpien osuus kasvoi huomattavasti vuosituhannen vaihteessa. Vuonna asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä (aikuisilla ja lapsilla eri painoarvot) kohden oli ssä keskimäärin euroa ja koko maassa euroa. Vastaava mediaanitulo (5 asuntokunnista jää mediaanitulon alapuolelle) kulutusyksikköä kohden oli ssä euroa ja koko maassa euroa. 16

17 4 Työnvälitystilastot Kaupunkistrategia Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset julkaisevat kuukausittain työllisyyskatsauksia, joissa kuvataan mm. työttömyyden rakennetta kuukauden viimeisen päivän työnvälitystietojen mukaan. Työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden suhde koko työvoimaan) oli tammikuun lopussa 212 ssä 7,1, Uudellamaalla 6,8 ja koko maassa 9,8. n työttömyysaste on ollut vuodesta 28 lähtien hieman huonompi kuin koko Uudellamaalla. ssä oli työttömiä työnhakijoita kuluvan vuoden tammikuussa 1472, mikä on 23 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 257 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Työttömistä työnhakijoista 197 oli alle 25-vuotiaita ja 379 henkilöä oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Edellisen vuoden tammikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 418. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista oli tammikuun 212 lopussa 22,4, Uudenmaan ELY-keskuksessa osuus oli 22,5 ja ssä 25,7. Työvoimatoimistossa oli helmikuun 212 lopussa 258 avointa järvenpääläistä työpaikkaa. 17

18 5 SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit Seuraavissa taulukoissa on joitakin poimintoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän SOTKAnet -tilasto- ja indikaattoripankin tiedoista vuosilta 29-. Väestön sosiaalinen ympäristö 29 Uusimaa Koko maa Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, asuntokunnista 6,2 6,2 6,8 6,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 13,9 14,3 14,2 11,4 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 58,5 58,8 59,4 58,6 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, asukkaista 6,4 6,3 7,5 7, Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, lapsiperheistä 7, 6,8 9,2 8,7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 2,1 2,1 2,7 2,2 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 2,4 3,3 2,8 3, Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 asukasta 9,6 8,4 7,9 6,6 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 asukasta 66,2 56,3 64,8 46, Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 asukasta 5,8 4,6 3,5 3,9 Päihtyneiden säilöönotot / 1 asukasta 33,6 3,2 16,2 14,6 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 asukasta 3,6 4, 4,8 3,7 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut 29 Uusimaa Koko maa Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 56,4 59,3 6,6 56,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 1,2 1,4 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 27,9 33,3 41,6 33,7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä 7,5 7,6 7,2 6,5 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18-vuotiasta 152,7 174,9 64,3 69,5 Elatustukea saaneet lapset, -17 -vuotiaista 9, 9,1 9,4 9, 18

19 Väestön terveydentila 29 Uusimaa Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, väestöstä 19,5 19,7 18,7 23,6 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä 92,5 89,7 79,9 92, Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä 21,6 32,6 31, 32,9 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 7,1 7,1 6,1 8,7 Aikuisen vammaistuen saajat / 1 asukasta 2, 1,9 1,7 1,9 Kuolleisuus / 1 asukasta (28) 558,5 64,9 747,9 949,2 Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä (28) 3259,2 3725,2 47,7 4339,4 Terveydenhuollon laitoshoito 29 Uusimaa Koko maa Sairaalahoidon hoitojaksot / 1 asukasta 19,2 194,8 18,8 239, Sairaalahoidon hoitopäivät / 1 asukasta 158,9 1683,7 1564,2 2135,9 Sairaalahoidon potilaat / 1 asukasta 113,5 117,1 115, 138,5 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot / 1 asukasta 136,5 146,3 137,9 181,8 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1 asukasta 8,4 8,5 7,9 7,9 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot / 1 asukasta 37,5 37,7 32,3 47,3 Toimenpiteelliset hoitojaksot (kirurgiset toimenpiteet) / 1 asukasta 69,6 69,4 77,1 8, Päiväkirurgian hoitojaksot / 1 asukasta 28,2 3,2 3,9 35,2 Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 91,9 94,6 83,1 1, Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 94,3 15,3 86,2 1, Terveydenhuollon avohoito 29 Uusimaa Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 asukasta Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavan ikäistä Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Perusterveydenhuollon kotisairaanhoidon käynnit yhteensä / 1 asukasta Perusterveydenhuollon fysioterapiakäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1 asukasta Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, väestöstä 37,2 37,5 35,8 29,8 19

20 29 Uusimaa Koko maa Ikääntyneiden palvelut Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä 4,1 2,8 3,3 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vastaavanikäisestä väestöstä 7,3 9,3 1,8 11,9 Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 1,4 1, 1,5 1,3 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 8,1 7,6 5,4 5,6 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 1,2,8,9 1,5 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, vastaavanikäisestä väestöstä 9,3 91,5 89,8 89,5 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , vastaavanikäisestä väestöstä 1,2,8 4,6 4,7 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, vastaavanikäisestä väestöstä 1, 12,3 23,8 2,4 Vammaispalvelut 29 Uusimaa Koko maa Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 1 asukasta 64,7 718,7 1546,4 1764,2 Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 1 asukasta 87,8 16, 146,2 167,2 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 1 asukasta 77,5 51,7 132,7 178,2 Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 1 asukasta 95,6 62, 63, 8,2 Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut / 1 asukasta 41,3 51,7 86,4 85,4 Alkoholi ja huumeet 29 Uusimaa Koko maa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 :n alkoholina, litraa 9,7 9,6 8,1 8,1 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1 asukasta,, 1,5 1,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 asukasta 26,8 28, 1,3 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 asukasta 1,3,7 3,5 3,2 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1 vastaavanikäistä 1,9,4 2,3 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 asukasta 3,2 3,1 2,6 3,5 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 13,1 28,4 42,9 29,7 2

21 6 Elinvoimaisuuden arviointi n kaupungin visio on "Elinvoimainen kulttuurikaupunki". Vuonna 211 on kehitetty mittaristo, jonka avulla elinvoimaisuutta ja sen kehittymistä seurataan. Elinvoimaisuutta verrataan muihin KUUMA-kuntiin. Kunnallistalous Elinkeinot Työllisyys Investointien tulorahoitus Työpaikat Työpaikat toimialoittain Työttömyysaste Työpaikkojen omavaraisuusaste Väestö Osaaminen ja kulttuuri Sosiaalinen koheesio Ympäristö Demografinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Koulutustaso Toimeentulotuki Asumisväljyys Opiskelupaikat Nuorisorikollisuus Asuntokuntien keskikoko Nettomuutto Kulttuurikohteiden kävijämäärät Äänestysaktiivisuus Asuntojen hallintamuoto Ostovoima Kulttuuripalvelut Tuusulanjärven tila Liikuntapalvelut Hiilijalanjälki n taloudellinen tilanne on vuodesta 27 lähtien ollut investointien tulorahoitusasteella mitaten Kuuma-kuntien keskiarvoa parempi. Väestötekijät tukevat n elinvoimaisuutta. Huoltosuhde on maan parhaita ja ostovoima on hieman alueen keskitason yläpuolella. Toisaalta nettomuutto on koko 2-luvun ollut ssä erittäin heikko, enimmäkseen negatiivinen. Osaamisen ja kulttuurin alueella menestyy strateginsa mukaisesti hyvin. Opiskelupaikkoja on ssä merkittävästi enemmän kuin muissa Kuumakunnissa, ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on toiseksi eniten. Kulttuuripalveluihin ja liikuntapalveluihin panostetaan enemmän kuin muissa Kuumakunnissa. 21

22 Ympäristötekijöistä n kasvihuonekaasupäästöt asukasmäärään suhteutettuna ovat alhaisemmat kuin muissa verrokkikunnissa. Asumisindikaattoreissa näkyy kaupunkimaisen asumisen vaikutus. n elinvoimaisuutta heikentävät työttömyys ja nuorisorikollisuus, jotka ovat vaikeammat kuin muissa Kuuma-kunnissa. Työpaikkaomavaraisuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, toimeentulotukea jaetaan toiseksi eniten ja äänestysaktiivisuus varsinkin kunnallisvaaleissa on matala. 25, Investointien tulorahoitus- 2-2, 15, 1, 5,, -5, -1, 16 Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Työpaikat Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula

23 Työpaikat toimialoittain Huom! v luokitteluperusteen muutos (TOL 28) Teollisuus sähkö- vesijätehuolto Rakentaminen Kauppa maj. rav. kulj. var. inform. Rah. vak. kiint. tieteell. hall. tukip. Yhteiskunn.palv. Muut Työttömyysaste Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 8, Työpaikkojen omavaraisuusaste 75, 7, 65, 6, 55, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 5,

24 7, Demografinen huoltosuhde Ei-työikäiset / työikäiset (18-64 v) 65, 6, 55, 5, 45, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 4, 125, 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, 85, 8, Taloudellinen huoltosuhde Ei-työlliset / työlliset * Kuntien välinen nettomuutto * Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 24

25 26 Valtionveronalaiset tulot /asukas Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 15 v täyttäneistä 33, 31, 29, 27, 25, 23, 21, 19, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 17, Oppilaitosten aloituspaikat Lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 25

26 Kaupunkistrategia talo, kävijämäärä Sibelius-sali, Juhani Aho -sali ja kokoushuoneet n taidemuseo, kävijämäärä (suljettuna 2, 23, 28) 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 14, Kulttuuripalvelujen bruttokustannukset /asukas (sis. -talo) Liikuntatoimen bruttokustannukset /asukas Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 12, 1, 8, 6, 4, 2, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula,

27 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Toimeentulotuki /asukas Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt alle 25-vuotiaat rikoksen tapahtumiskunnan mukaan 26- Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Sosiaalinen koheesio (yhteenkuuluvuus): Äänestysaktiivisuus 27

28 41, 4, 39, 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, Asumisväljyys h-m2 / henkilö Asuntokuntien keskikoko Omistusasunnot asuntokannasta Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 28

29 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kasvihuonekaasupäästöt, tonnia CO2 - ekv/asukas Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula