Talous, väestö ja elinolot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous, väestö ja elinolot"

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Toimintaympäristöanalyysi Talous, väestö ja elinolot KV seminaari Sisältö 1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla n kaupungin talouden kehitys Väestötilastot Työnvälitystilastot SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit Elinvoimaisuuden arviointi n kaupunki / Johdon asiantuntijapalvelut

2 1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla Maan hallituksen vuodelle 212 ennakoima kuntatalouden kuva budjetin perusteella on hyvin haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuoden 212 aikana. Näiden arvioiden jälkeen talouden näkymät ovat heikenneet. Hallitus linjaa hallitusohjelmassaan: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat ja Suomen nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Taloustilanne on heikkenemässä ja ainakin alkuvuosi 212 näyttäisi painuvan jopa taantuman puolelle. Valtiovarainministeriö julkaisi suhdannekatsauksen Tuotannon kasvuksi vuonna 211 ennustetaan 2,6 aiemmin syksyllä ennustetun 3,5 sijaan. Vuonna 212 tuotannon arvioidaan lisääntyvän vain hieman eli,4. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Työttömyys kääntyy lievään nousuun. (Kuntataloustiedote 4/211) Vuoden 213 kehysriihestä saatujen tietojen mukaan VM tulee jonkin verran parantamaan kasvuennustettaan kuluvan vuoden osalta huhtikuun katsauksessaan. Myös muutama rahoituslaitos on nostanut kuluvan vuoden kasvuennustettaan viime aikoina. Kasvu tulee toteutuessaan joka tapauksessa olemaan hidasta verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Vaikka julkisen talouden tulokehityksessä saavutettaisiinkin aikaisempi kasvu-ura, ei se korjaa menojen ja tulojen välillä vallitsevaa epätasapainoa. Tasapainon saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteistä julkisten menojen kasvun hidastamiseksi. Seuraavassa on lisäksi eräiden ennustelaitosten kansantalouden ennustelukuja vuodelle : 2

3 Vientivetoisena maana Suomi on erittäin riippuvainen maailmantalouden ja euroalueen kehityksestä. Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 212 noin 3,5 prosentin vauhtia mutta palaa yli 4 prosentin vauhtiin vuonna 213. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Vastaavasti perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Myöhemmin kasvua ja erityisesti investointitavaroiden kysyntää tulee piristämään Japanin mittava jälleenrakennus. Yhdysvaltain talous toipui lamasta varsin nopeasti, muun muassa vahvojen elvytystoimien vuoksi sekä koska maan suoran rahoituksen laajuus vaimensi pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Talouden kasvu on kuitenkin hidastunut ja jää alle 3 prosentin koko ennusteperiodilla. Kasvua hidastavat kotitaloussektorin alentunut varallisuus, alhaisina pysyttelevät investoinnit, korkea työttömyys, ulkoinen epätasapaino sekä julkisen 3

4 talouden mittavat sopeuttamistarpeet. Myös epävarmuus siitä, miten poliittinen järjestelmä tulee hoitamaan julkisen sektorin vakauttamisen, alentaa aktiviteettia. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. Vuonna 212 aktiviteetti jää tämän vuoden tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet erityisesti kuluvana ja ensi vuonna. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi yltää ensi vuonna noin 2 prosentin ja Saksa vajaan 1 prosentin kasvuvauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. (VM:n suhdannekatsaus, joulukuu 211) 2 n kaupungin talouden kehitys n kaupungin talous on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. oli yksi harvoista pääkaupunkiseudun kunnista, jotka onnistuivat pienentämään lainamääräänsä vuosina 29 ja211 (yht noin 15 Meuroa). Tämä näkyy Investointien tulorahoitusasteen varsin myönteisenä kehityksenä VUOSIKATE- JA INVESTOINTIEN TULORAHOITUS VUOSIKATE POISTOSTA INVEST. TULORAHOITUS- n kaupunki on viime vuosina onnistunut myös toimintakatteen kasvun hillitsemisessä jokseenkin kiitettävästi. Esimerkiksi vuoden kaupungin toimintakatteen kasvu oli 1,2 kun se vuonna 28 oli noin 7 prosentin tasossa. Vuonna 211 Kaupungin käyttötalouden toimintamenot kasvoivat yhteensä n. 6,5 ja tulot 4,2, jonka seurauksena toimintakatteen kasvuksi vuodesta muodostui 7,6. Ilman maanmyyntivoittoja tulokasvu oli 6,2 ja toimintakatteen kasvu vastaavasti oli 6,6. Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutos (ennuste) oli 3, ja yleinen inflaatiotaso noin 3,4 joten toimintakatteen reaalikasvu asettui 4 tuntumaan. 4

5 Lainamäärän pienentäminen ja taloudellisen liikkumavaran kasvattaminen on tärkeää, koska edessä on mittavia haasteita mm. terveystalon käyttöönoton ja väestön ikääntymisen seurauksena. Myös verotulojen kehitys on ollut suotuisaa vaikkakin niiden kasvuvauhti on hidastunut. Verotulokertymään on vaikuttanut olennaisesti vuodelle 29 suoritettu kunnallisveron,75 prosenttiyksikön korotus sekä vuodelle tehdyt kiinteistöveron korotukset. Taloudellinen taantuma näkyi ssä erityisesti yhteisöverotulojen romahtamisena vuonna 29. Vuonna 211 Kaupungin verotulot kasvoivat 2,1 edellisestä vuodesta. Verotulojen toteumaan vaikutti erityisesti vuoden 211 jälkipuoliskolla toteutettu ansio- ja pääomaverotulojen tilitysten oikaisu veronsaajien kesken. Tässä oikaisussa kunnilta otettiin pois mm. vuonna kunnille liikaa tilitettyjä kunnallisveroja. n kohdalla tämän ylimääräisen oikaisun vaikutus oli noin -1,5 Meuroa. TOIMINTAKATE JA VERORAHOITUS eur 2 2, , 14 1, , 8 6, 4-5, , VALT.OS. VEROTULOT TOIMINTAKATE LAINAT JA NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS LAINAT/ASUKAS NETTOINVESTOINNIT/AS 5

6 Kuuma-kuntien kesken n kaupunki sijoittuu talouden valossa suhteellisen hyvin. Seuraavassa on yhteenveto alueen kuntien keskeisistä talouden mittareista: KUUMA -KUNTIEN V.211 TILINPÄÄTÖSTIEDOT (sis. kuntaemo + liikelaitokset) sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. sis + ulk. Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula ASUKASLUKU ASUKASLUKU Muutos 11-1,,7,8,8 1,,2 1,2 Toimintakate 211 M (ilman kiint.myyntivoittoja/-tappioita) -165,4-141,1-86,3-168,2-21, -164,6 Toimintakate Me (ilman kiint. myyntivoittoja/-tappioita) -155,1-13,3-8, -157,3-19,8-152,9 Muutos 11-1, 6,6 8,3 8, 6,9 6,1 7,7 Toimintakate/asukas Toimintakate 211 M (mukana kiint.myyntivoitot/-tappiot) -16,8-136,8-84,4-16,8-2,3-157,9 Toimintakate Me (mukana kiint. myyntivoitot/-tappiot) -149,4-127,3-79,2-153,2-19,3-146,7 Muutos 11-1, 7,6 7,5 6,6 5, 5,2 7,6 Toimintakate/asukas Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot, Me ,6 4,3 1,9 7,4,7 6,7 Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot, Me -1 5,7 3,,8 4,1,5 6,2 Toimintakulut, ulk. + sis., Me ,3-21, -131,6-241,6-23,7-223,6 Toimintakulut, ulk. + sis., Me ,2-188,7-121,6-226,7-22,3-21,9 Muutos 11-1, 7,3 6,5 8,3 6,6 6,3 6, Toimintakulut ulk., Me -11-2,6-172,7-114,1-197,7-23,5-194,4 Toimintakulut ulk., Me ,8-162,4-14,9-184,8-22,1-182,7 Muutos 11-1, 7,4 6,3 8,8 7, 6,3 6,4 Tuloveroprosentti 19, 18,75 19,75 18,75 19,5 18,25 Tuloveroprosentti , 18,75 19,75 19, 19,5 18,25 Verotulot Me ,1 139,4 65,89 15,3 16,5 145,9 Verotulot Me , 134,5 63,4 144,1 15,5 138,5 Muutos 11-1, 2,1 3,6 4, 4,1 6,5 5,3 Valtionosuudet Me ,2 19, 25,3 28,4 6,7 24,2 Valtionosuudet Me -1 24,1 18,9 25,3 27,2 6,5 22,1 Valtionosuudet 29 Me 22,1 13,5 24,5 25,4 6,6 21,2 Muutos 11-1, 8,4,5, 4,6 3,1 9,5 Rahoitustuotot / -kulut, netto,3,7 1,1,9 -,2 Vuosikate Me ,7 22,2 7,9 18,5 2,7 12 Vuosikate/asukas ,8 642,6 392,4 459,1 527,4 327 Vuosikate/asukas Vuosikate/asukas Vuosikate poistoista Tilikauden tulos Me -11 7,7 13,4 3,9 7, 1,3 1,9 Tilikauden yli-/alijäämä Me -11 7,3 13,4 4, 7, 1,3 2,1 Bruttoinvestoinnit Me ,6 18,3 12, 17,8,9 19,8 Bruttoinvestoinnit/asukas , 529,7 597,3 44, ,8 Bruttoinvestoinnit/asukas Bruttoinvestoinnit/asukas Lainakanta Me ,1 39,7 45,4 75,6 1,2 29,2 Lainakanta/asukas Lainakanta/asukas Lainakanta/asukas Kertynyt yli-/alijäämä/asukas

7 Esimerkiksi ydinkaupungin asukaskohtainen lainamäärä on toiseksi pienin heti Tuusulan jälkeen. Tulevaisuuden kannalta keskeiseksi tekijäksi nousee talouden myönteisen kehityksen turvaaminen. Käytännössä tämä merkitsee toiminnan tuloksellisuuden kehittämistä ja parantamista, menojen ja toimintakatteen kasvun hillitsemistä sekä kaupungin verotulopohjan vahvistamista.. KONSERNI , LAINAMÄÄRÄ (1 eur) JA SEN MUUTOS () LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS 6,6 1, , ,1 2, , Lainakanta Lainat eur/asukas Ylijäämästä huolimatta kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi 11,7 Meuroa ollen vuoden lopulla yhteensä 138,7 Meuroa (3.558 euroa/asukas). Kuntien keskimääräinen taso oli vuoden lopulla euroa asukasta kohden. Terveystalohanke tulee toteutuessaan kasvattamaan konsernin lainamäärää yhteensä noin 42-5 Meuroa ( euroa/asukas). Lainamäärän kasvu selittyy pitkälti Mestariasunnot-konsernilla, jonka lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä noin 11,9 Meuroa. 7

8 3 Väestötilastot Luvun 3. tilastotiedot on saatu Tilastokeskuksen väestötilastoista. Väestön ikä, kieli ja kansalaisuus n väkiluku oli vuoden 211 lopussa Väestömäärä kasvoi edellisvuodesta 286 henkilöllä. Syntyneitä oli ennakkotiedon mukaan 473 ja kuolleita 24 eli syntyneiden enemmyys oli 233. Ennakkotiedon mukaan kotimainen nettomuutto oli -63 ja nettomaahanmuutto 115 henkilöä. ssä on lasten osuus väestöstä suurempi kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Myös työikäisten osuus on keskimääräistä suurempi, mutta eläkeikäisten osuus keskimääristä pienempi. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden oli vuoden 211 lopussa ssä 44,3 kun se vuotta aiemmin oli 45,4. Väestön ikä lkm Uusimaa Koko maa ,5 8,3 7, ,4 9,8 9, ,1 67,4 64, ,1 8,6 9, ,8 4,4 6, ,2 1,6 2,2 yht , 1, 1, Huoltosuhde 44,3 46, 52,9 Vuonna 211 alle kouluikäisten määrä kasvoi 29 lapsella. Ala-asteikäisten määrä vähentyi vuodesta 23 alkaen vuosittain, enimmillään 141 lapsella vuonna 27, mutta vuonna vähennys oli enää -11 lasta. Vuonna 211 ala-asteikäisten määrä kääntyi pitkästä aikaa kasvuun ja lisäys oli yhteensä 38 lasta. Yläasteikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 26 lähtien ja vähennys oli -82 vuonna 211. Lisäksi vuotiaiden määrä väheni vuonna asukkaalla. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 374 henkilöllä. n väestön suurin ikävuosiryhmä oli vuoden 211 lopussa 5-vuotiaat eli vuonna 1961 syntyneet. 8

9 6 Lapset ja 65 vuotta täyttäneet Vuoden 211 lopussa 95,6 järvenpääläisistä oli suomenkielisiä. ssä asui tuolloin 358 ruotsinkielistä ja 1348 vieraskielistä asukasta. Vieraista kielistä puhutuimmat ovat venäjä, viro ja vietnam. Samana ajankohtana 97,7 asukkaista oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisia asui ssä 91 henkilöä. Muuttoliike Ennakkotiedon mukaan vuonna 211 hän muuttaneita oli 2615 ja stä pois muuttaneita noin Kaupungin sisällä tapahtuu lähes 4 henkilömuuttoa vuosittain. hän ja stä muuttaneet ovat enimmäkseen nuoria aikuisia ja heidän alle kouluikäisiä lapsiaan. Muuttovoittoa on saatu eniten ikäryhmästä vuotiaat. Yksittäisistä kunnista muuttovoittoa on kertynyt lähinnä Helsingistä ja Vantaalta, muuttotappiot ovat suuntautuneet Tuusulaan ja Mäntsälään. Keravan ja n välinen muuttoliike vaihtelee, ollen joinakin vuosina lle tappiollinen ja joinakin voitollinen. Ulkomailta on tullut muuttovoittoa joka vuosi 199-luvun loppupuolelta lähtien. Muuttajissa on enemmän korkea-asteen koulutuksen saaneita kuin kantaväestössä, ja korkeasti koulutettuja muuttaa hän enemmän kuin täältä pois. Muuttovoittoa kerryttävät aikuiset ovat myös yleensä aina työllisiä. Asunnot ja asuntokunnat n asunnoista 54,7 oli pientaloissa vuonna. ssä on rivitaloasuntojen suhteellinen osuus noin kaksinkertainen verrattuna koko Uuteenmaahan ja koko maahan. Omakotitaloja on vähemmän ja kerrostaloasuntoja saman verran kuin koko maassa. Koko Uudellamaalla on kerrostaloasuntojen osuus huomattavasti suurempi. 9

10 Asuntojen talotyyppi lkm Uusimaa Koko maa Erillinen pientalo ,3 25,3 4,5 Rivi- tai ketjutalo ,4 1,8 13,6 Asuinkerrostalo , 62,7 44, Muu rakennus 241 1,3 1,2 1,9 Kaikki asunnot , 1, 1, n asunnoista 63 on omistusasuntoja, kun koko maassa omistusasuntoja on 59 ja koko Uudellamaalla 54. Ns. kovan rahan vuokra-asuntoja on ssä koko maata vähemmän ja aravavuokra-asuntoja vastaavasti enemmän. Koko Uudellamaalla on kaikkien vuokra-asuntomuotojen suhteellinen osuus suurempi. Asuntojen hallintaperuste lkm Uusimaa Koko maa Omistaa talon ,1 16,9 32,3 Omistaa asunto-osakkeet ,3 37,4 26,9 Aravavuokra-asunto , 15, 12,5 Korkotukivuokra-asunto 323 1,7 3,2 2,1 Muu vuokra-asunto , 16,8 14,7 Asumisoikeusasunto 58 2,7 2,5 1,3 Muu tai tuntematon ,1 8,1 1,3 Kaikki hallintaperusteet , 1, 1, ssä on pienimpiä, alle 5 m 2 asuntoja suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa ja Uudellamaalla, mutta 5-8 m 2 asuntoja on enemmän. Yli 12 m 2 asuntoja ssä on koko maahan verrattuna hieman vähemmän, mutta enemmän kuin Uudellamaalla. Asuntojen pinta-alaluokka lkm Uusimaa Koko maa ,7 4, ,6 9, ,7 9, , 13, , 1, , 11, ,5 7, ,6 6, ,6 11, ,4 6, ,5 3, , 2, ,9 1, , 1,4 Tuntematon 1,5 1, Kaikki pinta-alaluokat , 1, 1, 1

11 Yhden ja kahden henkilön asuntokuntia on ssä suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa, koska vanhuksia on vähemmän. Myös koko Uudellamaalla on yksin asuvia enemmän kuin ssä. Yleisimpiä lapsiperhetalouksia eli 3-5 henkilön asuntokuntia on ssä vastaavasti enemmän. Asuntokuntien koko lkm Uusimaa Koko maa 1 henkilö , 41,3 41, 2 henkilöä ,4 31,8 33, 3 henkilöä ,1 12, 11,5 4 henkilöä ,6 1,1 9,4 5 henkilöä 673 3,8 3,5 3,6 6 henkilöä 123,7,8 1, 7+ henkilöä 72,4,5,6 Kaikki asuntokunnat , 1, 1, Ainoastaan yhden ja kahden henkilön asuntokuntien lukumäärät ovat ssä lisääntyneet 199-luvulta lähtien, mikä johtuu suureksi osaksi väestön ikärakenteen vanhenemisesta. Muiden asuntokuntien lukumäärät ovat pysyneet suunnilleen samana tai vähentyneet. Vuoden lopussa 71 asuntokunnista oli 1-2 hengen talouksia. 75 vuotta täyttäneistä 48,4 (896 henkilöä) asui yksin Asuntokunnat henkilöluvun mukaan läisen asuntokunnan keskikoko vuonna oli 2,15 henkeä, Uudellamaalla 2,8 henkeä ja koko maassa 2,7 henkeä. Vuonna n asuntokunnista 8,6 asui ahtaasti (koko maa 9,, Uusimaa 1, ), kun määritelmänä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden ja keittiötä ei lasketa huonelukuun. Henkilömääristä laskettuna 16,5 n asuntoväestöstä asui ahtaasti. 11

12 Henkilöä Kaupunkistrategia Asunnoista 541 oli puutteellisesti varustettuja (asunnosta puuttuu ainakin jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat, keskuslämmitys). Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui 852 henkilöä. Sekä ahtaasti että puutteellisesti varustetussa asunnossa asui 297 henkilöä. Näistä 92 oli alle 15-vuotiaita ja 8 yli 65-vuotiaita. 1 Asumistaso Ahtaasti asuvat Puutteellisesti varust. asunnoissa Perheet ssä oli vuoden lopussa 1767 perhettä. Perheeksi luetaan myös lapseton avopari. 83 järvenpääläisväestöstä asui perheissä. Perheisiin kuulumattomia oli 8195, joista 6698 asui yksin. Vuonna perheen keskikoko oli ssä 2,83 henkeä. Perheitä joihin kuului lapsen asemassa olevia henkilöitä, oli 5966 eli 55 kaikista perheistä. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi, oli 486. Lapsettomien perheiden lukumäärä on kasvanut merkittävästi 2-luvulla, mikä johtuu osittain väestörakenteen vanhenemisesta: iäkkäämpien parien lapset ovat lähteneet perheestä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt suunnilleen samana 199-luvun puolivälistä lähtien. Yksinhuoltajaperheissä oli vuonna 1557 alle 18-vuotiasta lasta. 12

13 5 Perheet perhetyypin mukaan Aviopari ilman lapsia Avopari ilman lapsia Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Väestön taloudellinen toiminta n työllisyysaste nousi ennakkotiedon mukaan edellisvuoden 74, :sta 75,5 :iin vuonna. Työttömyysaste laski edellisvuoden 8,1 :sta 7,2 :iin. n taloudellinen huoltosuhde parani 14,4:stä 11,2:een vuonna. Ennakkotiedoissa n huoltosuhde oli Manner-Suomen toiseksi paras Vantaan jälkeen. Väestön pääasiallinen toiminta (ennakkotieto) lkm Uusimaa Koko maa Työvoima ,6 52,4 48,2 Työlliset ja työllisyysaste ,5 74,2 69,4 Työttömät ja työttömyysaste 15 7,2 7,4 1,3 Työvoiman ulkopuolella ,4 47,6 51,8-14 -vuotiaat ,7 17, 16,5 Opiskelijat ,4 7,4 7,8 Eläkeläiset ,6 18,5 23,7 Varusmiehet, siv.palv.miehet 137,4,3,3 Muut ,3 4,5 3,5 Koko väestö , 1, 1, Taloudellinen huoltosuhde 11,2 16, 131,3 Työllisyysaste: työlliset / vuotiaat *1 Työttömyysaste: työttömät / työvoima *1 Taloudellinen huoltosuhde: (työttömät + työvoiman ulkopuolella olevat) / työlliset * 1 Vuonna 29 järvenpääläisistä työssäkäyvistä 34 kävi töissä asuinkunnassaan, 29 Helsingissä, 17 muulla PKS-alueella ja 17 muulla KUUMA-alueella. n työpaikkaomavaraisuusaste oli 62,2 vuonna 29 (työpaikkojen suhde työllisiin). Kyseisen laskutavan mukaan 2-luvun lopussa ollaan työpaikkojen riittävyyden suhteen samalla tasolla kuin 199-luvun alun laman aikoihin. Kun 13

14 Kaupunkistrategia tarkastellaan työpaikkojen suhdetta koko työvoimaan, 199-luvun lama oli nykytilannetta heikompi. 75, Työpaikkaomavaraisuusaste 7, 65, 6, 55, 5, 45, Työpaikat/Työlliset Työpaikat/Työvoima Helsingin seudun yrityskatsaus 211: Helsingin seudulla sijaitsee 24 maassa toimivien yritysten toimipaikoista sekä lähes 33 henkilöstöstä. Helsingin seudulla syntyy 44 maan kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Vuonna 29 yritykset työllistivät yhteensä henkilöä (laskennallinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina). Seudun yritysten toimipaikoista sijaitsee kolme neljästä (78 ) pääkaupunkiseudulla ja joka toinen (5 ) Helsingissä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurimmat työpaikka-alueet keskittyvät pääradan varteen Keravalle, hän ja Hyvinkäälle. Myös muista kehyskunnista löytyy pienempiä työpaikkakeskittymiä mm. Tuusulan Sulan alue. 14

15 n 15 vuotta täyttäneistä on 31 korkeakoulutettuja, koko maassa 28 ja koko Uudellamaalla 35. Alimman korkea-asteen koulutuksen saaneita on ssä suhteessa enemmän kuin vertailualueilla. Määritelmän mukaan alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 15 v täyttäneiden koulutusaste Uusimaa Koko maa Vain perusaste 31, 31, 33, Keskiaste 37,5 34,2 39,2 Alin korkea-aste 12,6 1,7 1,5 Alempi korkeakouluaste 1, 1,6 8,8 Ylempi korkeakouluaste 8,1 12,2 7,6 Tutkijakoulutusaste,7 1,4,8 Kaikki 15 v. täyttäneet 1, 1, 1, läisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti vuonna olivat 3.16 euroa, koko Uudellamaalla euroa ja koko maassa euroa. n tulonsaajat jakautuivat tuloluokkiin seuraavan kuvion osoittamalla tavalla. Vuosien asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen (tulot - verot + saadut tulonsiirrot) tiedoista on muodostettu vuosittaiset tulokymmenykset koko maan tulotietojen perusteella. Kuhunkin tulokymmenykseen eli desiiliin kuuluu siten 1 koko maan asuntokuntaväestöstä. n väestö asettuu näin muodostettuihin tuloluokkiin siten, että suurituloisimpiin (7.-1. desiilit) kuuluvia on enemmän (51,6 15

16 vuonna ) kuin koko maassa (4 ). Toisaalta kaikkein suurituloisimman eli 1. desiilin osuus on ssä vähentynyt vuodesta 1995 (14,9 ) vuoteen (13,2 ). Keravalla vähennys on ollut vielä suurempi, mutta Tuusulassa suurituloisimpien osuus kasvoi huomattavasti vuosituhannen vaihteessa. Vuonna asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä (aikuisilla ja lapsilla eri painoarvot) kohden oli ssä keskimäärin euroa ja koko maassa euroa. Vastaava mediaanitulo (5 asuntokunnista jää mediaanitulon alapuolelle) kulutusyksikköä kohden oli ssä euroa ja koko maassa euroa. 16

17 4 Työnvälitystilastot Kaupunkistrategia Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset julkaisevat kuukausittain työllisyyskatsauksia, joissa kuvataan mm. työttömyyden rakennetta kuukauden viimeisen päivän työnvälitystietojen mukaan. Työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden suhde koko työvoimaan) oli tammikuun lopussa 212 ssä 7,1, Uudellamaalla 6,8 ja koko maassa 9,8. n työttömyysaste on ollut vuodesta 28 lähtien hieman huonompi kuin koko Uudellamaalla. ssä oli työttömiä työnhakijoita kuluvan vuoden tammikuussa 1472, mikä on 23 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 257 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Työttömistä työnhakijoista 197 oli alle 25-vuotiaita ja 379 henkilöä oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Edellisen vuoden tammikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 418. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista oli tammikuun 212 lopussa 22,4, Uudenmaan ELY-keskuksessa osuus oli 22,5 ja ssä 25,7. Työvoimatoimistossa oli helmikuun 212 lopussa 258 avointa järvenpääläistä työpaikkaa. 17

18 5 SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit Seuraavissa taulukoissa on joitakin poimintoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän SOTKAnet -tilasto- ja indikaattoripankin tiedoista vuosilta 29-. Väestön sosiaalinen ympäristö 29 Uusimaa Koko maa Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, asuntokunnista 6,2 6,2 6,8 6,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 13,9 14,3 14,2 11,4 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 58,5 58,8 59,4 58,6 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, asukkaista 6,4 6,3 7,5 7, Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, lapsiperheistä 7, 6,8 9,2 8,7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 2,1 2,1 2,7 2,2 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 2,4 3,3 2,8 3, Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 asukasta 9,6 8,4 7,9 6,6 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 asukasta 66,2 56,3 64,8 46, Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 asukasta 5,8 4,6 3,5 3,9 Päihtyneiden säilöönotot / 1 asukasta 33,6 3,2 16,2 14,6 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 asukasta 3,6 4, 4,8 3,7 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut 29 Uusimaa Koko maa Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 56,4 59,3 6,6 56,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 1,2 1,4 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 27,9 33,3 41,6 33,7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä 7,5 7,6 7,2 6,5 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18-vuotiasta 152,7 174,9 64,3 69,5 Elatustukea saaneet lapset, -17 -vuotiaista 9, 9,1 9,4 9, 18

19 Väestön terveydentila 29 Uusimaa Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, väestöstä 19,5 19,7 18,7 23,6 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä 92,5 89,7 79,9 92, Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä 21,6 32,6 31, 32,9 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 7,1 7,1 6,1 8,7 Aikuisen vammaistuen saajat / 1 asukasta 2, 1,9 1,7 1,9 Kuolleisuus / 1 asukasta (28) 558,5 64,9 747,9 949,2 Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä (28) 3259,2 3725,2 47,7 4339,4 Terveydenhuollon laitoshoito 29 Uusimaa Koko maa Sairaalahoidon hoitojaksot / 1 asukasta 19,2 194,8 18,8 239, Sairaalahoidon hoitopäivät / 1 asukasta 158,9 1683,7 1564,2 2135,9 Sairaalahoidon potilaat / 1 asukasta 113,5 117,1 115, 138,5 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot / 1 asukasta 136,5 146,3 137,9 181,8 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1 asukasta 8,4 8,5 7,9 7,9 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot / 1 asukasta 37,5 37,7 32,3 47,3 Toimenpiteelliset hoitojaksot (kirurgiset toimenpiteet) / 1 asukasta 69,6 69,4 77,1 8, Päiväkirurgian hoitojaksot / 1 asukasta 28,2 3,2 3,9 35,2 Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 91,9 94,6 83,1 1, Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 94,3 15,3 86,2 1, Terveydenhuollon avohoito 29 Uusimaa Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 asukasta Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavan ikäistä Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Perusterveydenhuollon kotisairaanhoidon käynnit yhteensä / 1 asukasta Perusterveydenhuollon fysioterapiakäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1 asukasta Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, väestöstä 37,2 37,5 35,8 29,8 19

20 29 Uusimaa Koko maa Ikääntyneiden palvelut Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä 4,1 2,8 3,3 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vastaavanikäisestä väestöstä 7,3 9,3 1,8 11,9 Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 1,4 1, 1,5 1,3 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 8,1 7,6 5,4 5,6 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 1,2,8,9 1,5 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, vastaavanikäisestä väestöstä 9,3 91,5 89,8 89,5 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , vastaavanikäisestä väestöstä 1,2,8 4,6 4,7 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, vastaavanikäisestä väestöstä 1, 12,3 23,8 2,4 Vammaispalvelut 29 Uusimaa Koko maa Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 1 asukasta 64,7 718,7 1546,4 1764,2 Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 1 asukasta 87,8 16, 146,2 167,2 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 1 asukasta 77,5 51,7 132,7 178,2 Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 1 asukasta 95,6 62, 63, 8,2 Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut / 1 asukasta 41,3 51,7 86,4 85,4 Alkoholi ja huumeet 29 Uusimaa Koko maa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 :n alkoholina, litraa 9,7 9,6 8,1 8,1 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1 asukasta,, 1,5 1,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 asukasta 26,8 28, 1,3 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 asukasta 1,3,7 3,5 3,2 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1 vastaavanikäistä 1,9,4 2,3 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 asukasta 3,2 3,1 2,6 3,5 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 13,1 28,4 42,9 29,7 2

21 6 Elinvoimaisuuden arviointi n kaupungin visio on "Elinvoimainen kulttuurikaupunki". Vuonna 211 on kehitetty mittaristo, jonka avulla elinvoimaisuutta ja sen kehittymistä seurataan. Elinvoimaisuutta verrataan muihin KUUMA-kuntiin. Kunnallistalous Elinkeinot Työllisyys Investointien tulorahoitus Työpaikat Työpaikat toimialoittain Työttömyysaste Työpaikkojen omavaraisuusaste Väestö Osaaminen ja kulttuuri Sosiaalinen koheesio Ympäristö Demografinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Koulutustaso Toimeentulotuki Asumisväljyys Opiskelupaikat Nuorisorikollisuus Asuntokuntien keskikoko Nettomuutto Kulttuurikohteiden kävijämäärät Äänestysaktiivisuus Asuntojen hallintamuoto Ostovoima Kulttuuripalvelut Tuusulanjärven tila Liikuntapalvelut Hiilijalanjälki n taloudellinen tilanne on vuodesta 27 lähtien ollut investointien tulorahoitusasteella mitaten Kuuma-kuntien keskiarvoa parempi. Väestötekijät tukevat n elinvoimaisuutta. Huoltosuhde on maan parhaita ja ostovoima on hieman alueen keskitason yläpuolella. Toisaalta nettomuutto on koko 2-luvun ollut ssä erittäin heikko, enimmäkseen negatiivinen. Osaamisen ja kulttuurin alueella menestyy strateginsa mukaisesti hyvin. Opiskelupaikkoja on ssä merkittävästi enemmän kuin muissa Kuumakunnissa, ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on toiseksi eniten. Kulttuuripalveluihin ja liikuntapalveluihin panostetaan enemmän kuin muissa Kuumakunnissa. 21

22 Ympäristötekijöistä n kasvihuonekaasupäästöt asukasmäärään suhteutettuna ovat alhaisemmat kuin muissa verrokkikunnissa. Asumisindikaattoreissa näkyy kaupunkimaisen asumisen vaikutus. n elinvoimaisuutta heikentävät työttömyys ja nuorisorikollisuus, jotka ovat vaikeammat kuin muissa Kuuma-kunnissa. Työpaikkaomavaraisuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, toimeentulotukea jaetaan toiseksi eniten ja äänestysaktiivisuus varsinkin kunnallisvaaleissa on matala. 25, Investointien tulorahoitus- 2-2, 15, 1, 5,, -5, -1, 16 Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Työpaikat Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula

23 Työpaikat toimialoittain Huom! v luokitteluperusteen muutos (TOL 28) Teollisuus sähkö- vesijätehuolto Rakentaminen Kauppa maj. rav. kulj. var. inform. Rah. vak. kiint. tieteell. hall. tukip. Yhteiskunn.palv. Muut Työttömyysaste Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 8, Työpaikkojen omavaraisuusaste 75, 7, 65, 6, 55, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 5,

24 7, Demografinen huoltosuhde Ei-työikäiset / työikäiset (18-64 v) 65, 6, 55, 5, 45, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 4, 125, 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, 85, 8, Taloudellinen huoltosuhde Ei-työlliset / työlliset * Kuntien välinen nettomuutto * Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 24

25 26 Valtionveronalaiset tulot /asukas Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 15 v täyttäneistä 33, 31, 29, 27, 25, 23, 21, 19, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 17, Oppilaitosten aloituspaikat Lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 25

26 Kaupunkistrategia talo, kävijämäärä Sibelius-sali, Juhani Aho -sali ja kokoushuoneet n taidemuseo, kävijämäärä (suljettuna 2, 23, 28) 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 14, Kulttuuripalvelujen bruttokustannukset /asukas (sis. -talo) Liikuntatoimen bruttokustannukset /asukas Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 12, 1, 8, 6, 4, 2, Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula,

27 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Toimeentulotuki /asukas Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt alle 25-vuotiaat rikoksen tapahtumiskunnan mukaan 26- Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Sosiaalinen koheesio (yhteenkuuluvuus): Äänestysaktiivisuus 27

28 41, 4, 39, 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, Asumisväljyys h-m2 / henkilö Asuntokuntien keskikoko Omistusasunnot asuntokannasta Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 28

29 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kasvihuonekaasupäästöt, tonnia CO2 - ekv/asukas Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Elinvoimaisuusmittaristo. Johtoryhmä 7.4.2011

Elinvoimaisuusmittaristo. Johtoryhmä 7.4.2011 Elinvoimaisuusmittaristo 2011 Johtoryhmä 7.4.2011 1 Kunnallistalous Elinkeinot Työllisyys Investointien tulorahoitus Työpaikat Työttömyysaste Työpaikkojen omavaraisuusaste Väestö Demografinen huoltosuhde

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot