JOHANNES VÄÄNÄNEN PALOPOSTIT JA PALOVESIASEMAT OSANA VESIHUOLTOVERKOSTOA. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHANNES VÄÄNÄNEN PALOPOSTIT JA PALOVESIASEMAT OSANA VESIHUOLTOVERKOSTOA. Diplomityö"

Transkriptio

1 JOHANNES VÄÄNÄNEN PALOPOSTIT JA PALOVESIASEMAT OSANA VESIHUOLTOVERKOSTOA Diplomityö Tarkastajat: dosentti Tapio Katko, TkT Pekka Pietilä Tarkastaja ja aihe hyväksytty Ympäristötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 4. helmikuuta 2009

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan koulutusohjelma VÄÄNÄNEN, JOHANNES: Palopostit ja palovesiasemat osana vesihuoltoverkostoa Diplomityö, 78 sivua, 4 + (43) liitesivua Kesäkuu 2009 Pääaine: Vesi- ja jätehuoltotekniikka Tarkastaja: dosentti Tapio Katko, TkT Pekka Pietilä Avainsanat: paloposti, palovesiasema, sammutusvesi, sprinklerijärjestelmät Jo historiallisesti merkityksellisenä vesilaitoksen toiminnan osana on ollut toimittaa sammutusvettä palokuntien käyttöön tulipalojen sammutukseen. Edelleenkin vesilaitos on mukana sammutusveden toimittamisessa yhtenä osana vesijohtoverkostoon rakennettujen maapalopostien ja palovesiasemien kautta, joista pelastuslaitoksen on mahdollista ottaa nopeasti sammutusvettä. Vesilaitosten nykyisen toiminnan laajuus, noudatetut suunnitteluperiaatteet ja suhde alueellisiin pelastuslaitoksiin sekä kuntaan ovat kuitenkin epäselviä, sillä sammutusvedenjärjestelyistä ei ole tehty tutkimusta luvun jälkeen vesilaitoksen näkökulmasta. Tässä työssä on tutkittu vesilaitosten nykyisiä toimintatapoja, käytäntöjä sekä yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ja kunnan kanssa. Työ on jaettu kahteen pääosioon siten, että ensin tutkittiin kirjallisuuden pohjalta tietoa sammutusveden toimittamisen perusteista. Suomessa tosin kirjalliset ohjeet ovat paljolti jo vanhentuneita, eivätkä vastaa nykyistä käytäntöä. Toisessa osiossa tehtiin kolmeosainen haastattelu- ja kyselykierros, jossa ensisijaisena haasteluna tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu valituilla kuudella vesilaitoksella. Näissä haastatteluissa kerättyä syvällisempää tietoa täydennettiin sähköpostikyselyillä sekä vesilaitoksille että pelastuslaitoksille. Tutkimus osoittaa vesilaitosten osallistuvan sammutusvedenjärjestelyihin, mutta niillä on hyvin erilaisia tapoja osallistua sammutusveden toimittamiseen. Vesilaitokset eivät ole yleensä tehneet sopimusta kunnan kanssa sammutusveden toimituksesta, eikä isolla osalla kunnista ole sammutusveden hankintasuunnitelmaa. Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa olisi kehitettävää. Noin neljäsosa vesilaitoksista lähtee sammutusveden järjestämisessä siitä, että se toteutetaan pelkästään palovesiasemien kautta. Laajoihin maapalopostiverkostoihin turvautuu ainakin osin pääosa maamme vesilaitoksissa. Palopostit ovat myös vesilaitosten omassa vesijohtoverkostojen huuhtelukäytössä. Tulevaisuudessa muutoksia ja haasteita sammutusveden toimittamisen järjestelyihin tuottaa uudistuva lainsäädäntö, palovesiasemien lisääntyvä rakentaminen, mahdollinen suunnitteluperusteen selkiytyminen ja vastuun/kustannuksien jako kunnan, vesilaitoksen ja pelastuslaitoksen kesken.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Environmental Engineering VÄÄNÄNEN, JOHANNES: Small and large diameter fire hydrants of water networks Master of Science Thesis, 78 pages, 4 + (43) Appendix pages June 2009 Major: Water and Environmental Engineering Examiners: Docent Tapio Katko, DTech Pekka Pietilä Keywords: fire hydrant, water, fire retardant, fire sprinkler system A major duty of public water utilities has historically been to provide water for fire fighting. Currently water utilities supply water to fire departments through small and large diameter fire hydrants integrated to their water networks. This allows fire departments quick access to water from communal networks. The extent to which water utilities participate in the supply of fire fighting water is uncertain as are the related design guidelines and co-operation with the fire department and the municipality since the last study on the issue from the point of view of water utilities was made in the 1970s. This study has two parts. The first one consists of a literature review on the basics of providing water for fire fighting. It shows that existing Finnish guidelines and recommendations are largely outdated and do not reflect current practice. The second part involves a threefold interview survey which began with six primary semi-structured theme interviews at selected water utilities. The information collected through in-depth interviews was used to gather supplementary information through two questionnaires targeting a wider sample sent to water utilities and fire departments. This study shows that water utilities supply water to fire departments in highly different ways. However, all do provide water through fire hydrants although the utilities have no formal agreements with their municipalities, a vast majority of the municipalities does not have a plan for supplying fire fighting water, and their co-operation with their fire department needs to be improved. Roughly one fourth of the water utilities have designed a system that includes only large diameter fire hydrants. Finnish water utilities still mainly depend on a vast underground network of small diameter fire hydrants which they also use for flushing the networks. Some future changes and challenges regarding the provision of fire fighting water will be reforming applicable legislation, increasing the use of large diameter fire hydrants, and possible clarification of design guidelines and the sharing of responsibility and costs between the municipality, the water utilities and the fire department.

4 IV ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty itsenäisenä hankkeena, jonka on tarkoitus tukea Suomessa meneillään olevaa (v. 2009) sammutusveden toimittamiseen järjestelyyn liittyvää tutkimus-, lainsäädäntö- ja ohjeistustyön kokonaisuutta. Työn ovat rahoittaneet Vesi- ja viemärilaitosyhdistys sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry, josta haluan esittää kiitokseni. Työni ohjaajina ovat toimineet Tampereen teknillisen yliopiston Kemian ja biotekniikan laitokselta dosentti Tapio Katko ja tekniikan tohtori Pekka Pietilä. Heitä kiitän kiinnostavan aiheen esittämisestä, asiantuntevista neuvoista, innostuksesta työni aihetta kohtaan ja hyvästä yhteistyöstä. Työni aikana haastattelin joko paikan päällä tai sähköpostin välityksellä lähes viittäkymmentä alan asiantuntijaa eri vesi- ja pelastuslaitoksilta. Vastaanotto heidän puoleltaan oli positiivinen, mikä oli hienoa tämän työn parissa työskentelyn kannalta. Jopa sähköpostin välityksellä lähetettyihin kyselyihin vastausprosentti oli korkeahko, vaikka tunnetusti erilaisiin kyselyihin vastaaminen saattaa olla hankalaa muutenkin kireän työrytmin keskellä. Lähes kaikki konkreettinen ja tuore tieto tähän tutkimukseen on kerätty näiden haastatteluiden ja kyselyiden kautta. Täten esitän kiitokseni kaikille vesilaitoksille ja pelastuslaitoksille sekä niiden henkilökunnille käyttämästään ajasta ja jakamastaan asiantuntemuksesta. Luettelo tutkimukseen osallistuneista löytyy lähdeluettelosta haastatteluiden kohdalta. Lopullinen tulos on kuitenkin omalla vastuullani mukaan luettuna mahdolliset väärinkäsitykset. Diplomityön tekeminen oli uusi, mielenkiintoinen ja haastava kokemus. Lopuksi esitän kiitokseni kaikille ystäville, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta työtäni kohtaan ja kannustaneet sen tekemisessä. Kiitän taivaallista Isää mahdollisuudesta opiskella, annetusta viisaudesta ja terveydestä, mikä kaikki yhdessä mahdollisti tämän työn valmistumisen. Lopuksi esitän kiitokseni Tampereen kristityille teekkareille, joka tarjoamalla yhteisönä kerhohuoneensa opiskelu- ja virkistyskäyttöön samalla tarjosi erinomaisen paikan valmistella ja kirjoittaa lopputyöni. Tampereella Johannes Väänänen

5 V SISÄLLYS Tiivistelmä...II Abstract... III Alkusanat...IV Termit ja niiden määritelmät...vii 1. Johdanto Sammutusveden hankinnan perusteet Perusteet sammutusveden tarpeelle Historialliset lähtökohdat Yhdyskuntapalot Teollisuuspalot Metsäpalot Sammutusvesilähteet Sammutusveden määrällinen tarve Pelastustoimen säiliövesi Vesihuoltoverkoston vesi Luonnonvesi Kiinteistökohtainen sammutusvesi Käytetyt tekniset rakenteet Sammutusveden siirto Palopostit Palovesiasemat Teknisten rakenteiden huolto Sprinklerijärjestelmät Teknisten rakenteiden toissijainen käyttö: huuhtelu ja juoksutus Katsaus palopostien ja palovesiasemien suunnitteluohjeisiin Uuden lainsäädännön muutokset Pelastuslaki Vesihuoltolaki Sammutusveden toimittamisen nykytila Haastattelut vesilaitoksilla Teemahaastattelun teoria Haastattelujen tavoite Haastattelujen aineisto Tehtyjen haastattelujen tiivistelmät Lainsäädäntö ja yhteistoiminta pelastustoimen kanssa Suunnitteluohjeet, mitoitus ja saneeraus Käytetyt tekniset rakenteet Sammutusveden toimittamisen kustannuksista Sähköpostikyselyt vesilaitoksille Kyselyjen tiivistelmät... 45

6 3.4. Kyselyt pelastustoimen osalta Lyhyt vertailututkimus Ruotsin tilanteesta Pohdintaa aineiston pohjalta Tutkimuksen keskeiset tulokset Nykyisen lainsäädännön vaikutukset Vesilaitosten nykyiset käytännöt Vesilaitoksen, kunnan ja pelastustoimen yhteistoiminta Sammutusveden toimittamisen tulevaisuus Johtopäätökset ja suositukset Lähteet Liite 1 Vesilaitoshaastattelulomake Liite 2 Lyhyt vesilaitoskysely Liite 3 Lyhyt pelastuslaitoskysely VI

7 VII TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Alkusammutuskalusto on tulipalon ensisammutuksessa käytettävä palopaikalle asennettu kalusto, joka on joko automaattinen tai tarkoitettu kiinteistön omistajan käyttöön. Ensilähtö on sammutus- ja pelastustoiminnan edellyttämiin ensiaputoimenpiteisiin tarvittava osa pelastuslaitoksesta. kts. toinen lähtö (Sammutusveden hankinta, 1980) Maapaloposti on vedenjakelujärjestelmään liitetty maanalainen sammutusveden ottopaikka, josta saatavan vesimäärän tulisi olla vähintään l/s. (Sammutusveden hankinta, 1980) Kiinteistökohtainen on rakennusten alkusammutuslaitteistoissa käytettävä vesi. sammutusvesi (Sammutusveden hankinta, 1980) Kiinteistön paloposti Rakennuspaloposti on lähinnä kiinteistön omaan käyttöön tarkoitettu kiinteistön sisäiseen vesijohtoon kytketty sammutusveden ottopaikka. (Sammutusveden hankinta, 1980) Palovesiasema on vedenjakelujärjestelmään, yleensä päävesijohtoihin, liitetty sammutusveden ottorakenne, joka sijaintinsa ja laitteistonsa puolesta turvaa mahdollisimman hyvin vedensaannin, määrältään vähintään l/s vesilaitoksen toimituskyvystä riippuen. (Sammutusveden hankinta, 1980) Sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä, vähintään miehistötilalla sekä sammutus-, raivaus-, kemikaalitorjuntaja ensihoitokalustolla varustettu pelastusauto. Sammutusauto voi olla myös kalustettu esim. vain sammutus- ja raivauskalustolla. (Pelastusajoneuvojen yleisopas. 2006) Sammutusveden on kunnan aluetta varten tehty sammutusveden tarpeen ja hankintasuunnitelma hankintaratkaisujen selvitys sekä toimenpiteiden määrittely kunnan ja sen vesi- ja pelastuslaitosten tavoite- ja toteuttamissuunnittelun pohjaksi. Sama kuin sammutusvesisuunnitelma (Sammutusveden hankintasuunnitelma, 2008) Seinäpaloposti on kiinteistön ulkoseinään sijoitettu vedenjakelujärjestelmään liitetty yleisen sammutusveden ottopaikka, josta saatavan vesimäärän tulisi olla vähintään l/s. (Sammutusveden hankinta, 1980) Säiliöauto on kiinteällä vähintään 5000 litran vesisäiliöllä ja pumpulla varustettu vedenkuljetukseen ja sammutustehtäviin

8 VIII Säiliöautojen Talousvesi Toinen lähtö Vesihuoltolaitos Vesijohtoverkko Yleinen sammutusvesi tarkoitettu pelastusauto. (Pelastusajoneuvojen yleisopas, 2006) on sammutusveden hankintamenetelmä, jossa kaksi tai useita vesisäiliöllä varustettuja autoja mahdollistaa jatkuvan vedensaannin palokohteeseen. (Sammutusveden hankinta, 1980) on kuluttajien käyttöön valmistettua terveysmääräykset täyttävä vesijohtoverkon kautta johdettava vesi. on se osa pelastuskunnasta, joka hälytetään tarvittaessa ensilähdön jälkeen. (Sammutusveden hankinta, 1980) Laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Sama kuin vesilaitos. (L /119) on talousveden toimittamista varten rakennettu paineistettu maanalainen putkiverkosto. on pelastuslaitoksen suorittamaan sammutukseen käytettävä vesi. (Sammutusveden hankinta, 1980)

9 1 1. JOHDANTO Historiallisesti vedenhuoltotoiminnan aloittamisessa yksi keskeisistä perusteista oli tarve saada tehokkaasti sammutusvettä taajama-alueilla, joissa oli erityisesti Suomessa laajat puutaloalueet. Vesijohtoverkostoihin rakennettiin paloposteja, joista voitiin ottaa nopeasti sammutusvettä palolaitosten toimesta. Suomen kuntiin on muodostunut laaja palopostien verkosto aikojen kuluessa. Vesilaitosten ja vesijohtoverkoston asemaa ja käytäntöjä osana sammutusveden toimitusta arvioitiin 1980 luvun vaihteessa. Jo tuolloin ja erityisesti nykyisin muutoksena on tapahtunut voimakas pelastuslaitoksen kaluston kehittyminen ja mahdollisuus kuljettaa kaluston mukana huomattavia vesimääriä sammutustoimintaa varten. Vesihuoltoverkoston osalla sammutusveden toimittamisessa perinteisten maapalopostien rinnalle on tullut palovesiasemia, joita rakennetaan halkaisijaltaan suurempiin runkojohtoihin. Lainsäädäntö on nykyisin muuttunut niin, että pelastuslaki velvoittaa kunnan vastaamaan sammutusveden järjestämisestä. Aikaisemmin on ollut pitkään vallitseva näkökanta, että vesilaitos on vastuullinen myös sammutusveden toimittamisessa yhtenä puhtaan veden käyttömuotona muiden joukossa. Tämän työn taustalla ovat siis erilaiset toimintaympäristön muutokset, jotka vaikuttavat vesilaitoksen toimintaan sammutusveden toimittajana. Keskeisiä muutoksia ovat olleet yhdyskuntarakenteen muutokset (tiiviimpi rakentaminen ja suuremmat liikekeskukset), suurempien tulipalojen suhteellisen määrän kasvu, pelastuslaitoksen kaluston tekninen kehitys, vähentynyt veden ominaiskulutus, palopostien tekninen kehitys ja lisääntyneet kiinteistöjen sprinklerijärjestelmät. Tutkimusta edelsi huomio sammutusveteen liittyvien suunnitteluohjeiden ongelmallisuudesta nykyisessä tilanteessa. Suunnitteluohjeet eivät ole enää ajan tasalla, vaan ovat ainakin osin vanhentuneet ja täten ei ole yhtenäistä perustaa ja tietoa siitä, millä perusteella vesilaitokset suunnittelevat vesijohtoverkostojaan sammutusvedenjärjestelyjen osalta. Esimerkiksi laajasti vesihuoltoalalla käytetty käsikirja RIL :n Vesihuolto II vuodelta 2004 antaa ohjeena rakentaa paloposteja verkostoon metrin välein ja sammutusveden tarve on huomioitu yhtenä verkoston mitoitustekijänä, vaikka toisaalta pelastuslaitoksen kaluston säiliöiden tilavuuden kehityskin on mainittu.

10 2 Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on tutkia, mikä on vallitseva todellisuus vesilaitoksilla niiden osallistumisessa sammutusveden toimittamiseen. Merkityksellisiä asioita tässä ovat tutkimuksen kannalta seuraavat seikat: i) nykyisen lainsäädännön toteutuminen ii) sammutusvedenhankintasuunnitelman olemassaolo iii) käytettyjen suunnitteluohjeiden tunnistaminen iv) vesilaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyö v) palopostien ja palovesiasemien käyttö teknisenä ratkaisuna vi) vesilaitoksen suhde kiinteistökohtaisiin sprinklerijärjestelmiin vii) vesilaitokselle aiheutuvat kustannukset sammutusveden toimittamisesta Yllä esitettyjä seikkoja tutkittiin tekemällä sarja haastatteluja vesilaitoksilla, joita täydennettiin lyhyemmillä kyselyillä, jotka suoritettiin täydentävillä vesilaitoksilla sekä pelastuslaitoksilla. Tutkimuksen tavoitteena on tukea sammutusvedenjärjestämiseen liittyvää kehitystyötä kerätyn tiedon avulla.

11 SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET Nykyisellään osaksi vesilaitoksen toimintaa on käytännössä muodostunut myös sammutusveden toimittaminen. Vesilaitosten vastuulla on toimittaa kuluttajille sekä muille sopimusosapuolille talousvettä. Täten sillä on hallussaan tyypillisesti laaja tärkeimmät kunnan asutuskeskukset kattava tai mahdollisesti jopa ylikunnallinen verkosto, joka soveltuu hyvin myös sammutusveden toimittamiseen edellyttäen, että tarvittavat ottopisteet järjestetään. Nykyisin voimassaoleva lainsäädäntö, joka on ollut voimassa vuosituhannen vaihteesta alkaen toteaa, että vastuu sammutusveden toimittamisesta on kunnalla. Täten on kunnan sovittava jonkin toisen osapuolen - käytännössä kunnallisen vesilaitoksen - kanssa sammutusveden toimittamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista. Perinteisesti sammutusveden ottopisteet ovat olleet pääasiassa verkoston alueella sijaitsevia paloposteja, mutta 1980 luvulta lähtien pääasiassa runkojohtojen yhteydessä palovesiasemina. (Juuti et al. 2006) Vesiverkoston laajuudesta johtuen näitä sammutusveden ottopisteitä on pystytty tarvittaessa rakentamaan hyvinkin laajalle alueelle kattavasti, jolloin sammutusveden tarpeet on pystytty täyttämään. Sammutusveden tarve on osoitus veden monimuotoisesta ja korvaamattomasta merkityksestä ihmiskunnan olemassaololle ja hyvinvoinnille. Veden käyttö sammutuksessa - yhtenä käyttömuodoista muiden joukossa - tulee nähdä tätä taustaa vasten. Nykyiselleen yhdyskuntarakenteen muutoksen seurauksena sammutusveden tarve on keskittynyt tietyille alueille, joille on rakennettu suuria liikekeskuksia, teollisuuslaitoksia tai muita keskittymiä. Näin ollen myös suunnitelmien ja käytäntöjen tulee vastata tätä todellisuutta Perusteet sammutusveden tarpeelle Tarkastellaan syitä sammutusveden tarpeelle siis käytännössä erilaisia tulipaloja, jotka edellyttävät toimivaa sammutusveden hankintaketjua. Nykyisinkin vesi on merkittävin väline tulipalojen sammutuksessa, koska se on helposti saatavilla, sitä on runsaasti, sitä on turvallista käsitellä ja sillä on hyvät sammutusominaisuudet.

12 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 4 Seuraavassa esitellään historiallisia lähtökohtia sille, miksi kuntiin lähdettiin kehittämään vesihuoltoverkostoja osittain sammutusveden toimittamisen tarpeesta johtuen. Edelleen käsitellään ja pohditaan erilaisten tulipalotyyppien ominaispiirteitä. Tässä pitäydytään jaotteluun tulipalopaikan tyypin mukaan. Käytännössä tulipalot jaotellaan tarkastelua varten yhdyskuntapaloihin, teollisuuspaloihin ja metsäpaloihin Historialliset lähtökohdat Ennen nykyistä vesihuoltoa ja sen mukaista verkostoa oli käytössä ns. ämpärijärjestelmä, jossa talousvesi ja sammutusvesi haettiin astioilla kulutuskohteelle. Historiallisia syitä järjestelmällisen vesihuollon kehittämiselle oli kaupunkien kasvu, kaupunkien tiheät puutaloista rakennetut asuinalueet ja suuret kaupunkipalot. (Juuti et al. 2006) Suomessa tapahtui 1800 luvulla vanhojen puutaloasuinalueiden suurpaloja muun muassa Turussa 1827 ja Vaasassa Näiden palojen aikana havaittiin, että yksi perustavaa laatua oleva syy palojen leviämiselle ja syy sille, että leviäviä tulipaloja ei saatu sammutetuksi ajoissa, oli sammutusveden puute. Tämänkaltaisten tapahtumien kannustamana alettiin vahvasti kehittää putkiverkostostoa vedenjakeluun. Tässä kehityksessä olivat erityisen voimakkaasti mukana palovakuutusyhtiöt rahoittamassa toimintaa, sillä niille oli langennut korvausvelvollisuuksia suurtulipaloista. Käytännössä palovakuutusyhtiöiltä ja valtiolliselta alan toimijalta saatujen matalakorkoisten lainojen perusteella ryhdyttiin parantamaan tilannetta. (Juuti et al. 2006) Rakennettaviin verkostoihin laitettiin perinteisesti paloposteja runsaasti, jotta voitiin kattaa palosammutustoiminnan kannalta riittävä alue. Esimerkiksi Vaasassa 1910-luvun alkupuolella ei ollut muutoin riittävää palosammutuskalustoa sammutusveden kuljettamista varten. Vaasan alueelle päädyttiin tuolloin rakentamaan alkuperäisesti suunniteltujen 244 palopostin tilalta 181 kappaletta paloposteja. (Juuti et al. 2006) Palokuntien käytössä oleva kalusto kehittyi erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin esimerkiksi Espooseen hankittiin Ruotsin armeijalta viisi säiliöin varustettua paloautoa. (Juuti et al. 2007) Kaupunkiliiton palokunnilla vuonna 1977 suorittamassa kyselyssä havaittiin, että vain 10%:ssa tulipaloissa käytettiin palopostien kautta otettua vettä. Tällöin havaittiin, että vesihuoltoverkoston merkitys on selvästi vähentynyt kenties säiliöautojen lisääntymisen myötä. (Liimatainen, 1978) Vuonna 1981 Vaasassa ryhdyttiin arvioimaan tilannetta uudelleen ja päätettiin luopua asteittain paloposteihin perustuvasta ratkaisusta toimittaa sammutusvettä pelastuslaitokselle. Tilalle alettiin rakentaa palovesiasemien verkostoa, jolla pystyttiin ylläpitämään suurempia paineita, sillä palovesiasemia asetettiin isoimpiin runkolinjoihin pääasiallisesti vähintään 150 mm halkaisijaltaan oleviin linjoihin. Tällöin voitiin

13 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 5 varautua suurempiin tulipaloihin kuten yhdyskunta- ja teollisuusaluepaloihin. Muun verkoston saneerauksen yhteydessä tapahtuva muutos on edennyt Vaasassa vajaassa 25 vuodessa vuodesta 1981 vuoteen 2004 niin, että palovesiasemien määrä on kasvanut muutamasta 186 kappaleeseen. Palopostien määrä on puolestaan vähentynyt useilla sadoilla 513 kappaleeseen. Taulukko 2.1 kuvastaa tätä kehityksen luonnetta. (Juuti et al. 2006) Taulukko 2.1. Palopostien ja palovesiasemien määrän muutos Vaasassa vesilaitoksen verkostossa vuosina (Vaasan kaupungin arkistot, ) Suomessa oltiin Vaasan kaupungissa yhtenä edellä kävijöistä (myös mm. Heinolassa) rakentamassa yhdenlaista uutta ratkaisua sammutusveden toimitusketjuun, jossa myös vesilaitos on tärkeässä osassa mukana. Tämä on yksi tapa ratkaista kysymys vesilaitoksen suhteesta sammutusveden toimittamiseen Yhdyskuntapalot Yhdyskuntapaloilla tarkoitetaan yhdyskunnassa syntyviä ja leviäviä aluksi hallitsemattomia tulipalotilanteita. Rakennuspaloista on olemassa tarkkoja tilastoja ja esimerkiksi vuonna 2008 tapahtui Suomessa 4462 tulipaloa. Vuosien keskiarvona rakennuspaloja on ollut 3898 kappaletta vuodessa. (Pelastustoimi, 2009) Sisäministeriön toimenpidesuunnitelmassa esitetään erilaisia toimenpiteitä, joilla saavutetaan vuodelle 2012 asetetut tavoitteet mm. palokuolemien laskemisesta kolmanneksella. Ehdotettuja parannustoimenpiteitä ohjelmassa ovat mm. itsestään sammuvien savukkeiden käyttöönotto, pelastusviranomaisten suorittama palotutkinta ja erityisriskiryhmien huomiointi paloturvallisuuden kehityksessä. (Sisäministeriö, 2006) Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti asuinhuonepaloja, joissa on käytännössä kyse ns. rajatun tilan palosta. Tästä aiheutuva suljettu tila rajoittaa savun poistumista ja palamisilman saantia. Happirajoitteisuus on merkittävin tekijä, joka rajoittaa palon voimaa. (Nieminen, 2008) Yhdyskuntapaloissa oleellisia näkökulmia ovat tulipalojen leviämisen ja sammuttamisen kannalta yhdyskuntarakenne, sen tiiveys, käytetyt rakennusmateriaalit, alueen viherrakentaminen sekä tieverkoston rakenne ja laajuus. Yhdyskunnassa

14 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 6 syntyvien tulipalojen sammuttamista voitaneen luonnehtia monimuotoiseksi ja parhaassa tapauksessa hyvin haastavaksi. Yhdyskunnissa syntyvät palot riippuvat monista tekijöistä erityisesti ihmisten käyttäytymisestä ja inhimillisistä virheistä. Yhdyskunnissa on käynnissä lisäksi moninaisia toimintoja ja prosesseja, jotka kukin aiheuttaa omalta osaltaan vaaroja ja mahdollisuuksia tulipalotilanteiden syntymiseen. Kuitenkin keskeiset syyt miksi yhdyskunnissa esiintyviin tulipaloihin tarvitaan erityistä varautumista ja keskittymistä ovat alussa esitetyt tulipalojen mahdolliset seuraukset ihmisväestölle Teollisuuspalot Pelastuslaissa todetaan, että teollisuuskiinteistön omistajalla on velvollisuus omatoimisesti varautua tulipalojen ehkäisemiseksi ja myös tarvittaessa suorittaa ne pelastustoimenpiteet, joihin kykenevät. ( L /468) Teollisuuspaloille on ominaista, että niihin varautuminen ja niiden tarvitsema sammutusveden määrä voi olla hyvinkin erilainen riippuen teollisuuden alasta. Myöhemmin esitetään arvioita erilaisissa tilanteissa tarvittavissa sammutusvesimääristä. Teollisuuspaloissa näkökulma on yleensä ihmishenkien ohessa arvokkaiden kiinteistöjen ja koneiden turvaamisessa sekä toimintakatkosten ehkäisyssä. Teollisuuspaloissa on erityisesti korostunut vaikutus ympäristöön, sillä tulipalon ja sammutuksen aikana saattaa syntyä uusia kemikaaleja, teollisuuden kemikaalit vapautua luontoon tai sammutuksessa itsessään käytettävät kemikaalit saattavat olla haitallisia ympäristölle. (Paloposki et al. 2005) Yleistä on, että teollisuuskiinteistön alueella on merkittäviäkin paloposti- ja palovesiasemajärjestelyjä riittävän sammutusveden saannin turvaamiseksi, sillä pelastustoimen tuomaa säiliöveden määrää ei voida pitää riittävänä. (Paloposki et al. 2005) Saksalaiseen tutkimuksen perusteella esitetään arvio (kuva 2.1) tarvittavasta sammutusvedestä teollisuuspalon liittyen teollisuuskiinteistön pinta-alasta riippuen. Tarkastelu on pelkistetty, sillä kuten aikaisemmin osoitettiin sammutusveden tarve on hyvin paljon riippuvainen kyseisestä teollisuudenalasta. Esimerkiksi saha-, puunjalostus- ja paperiteollisuudella on huomattavan korkea sammutusveden tarve. (Paloposki et al. 2005; Niemi, 1980)

15 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 7 Kuva 2.1 Teollisuusalueella tapahtuvissa tulipaloissa tarvittavat sammutusvesimäärät kahteen saksalaiseen tutkimukseen perustuen (Paloposki et al. 2005) Teollisuuspalojen merkitys kasvaa koko ajan ja niihin varautuminen on ensisijaisesti omistajan etu, joten omistajan on edullista varautua itse huolehtimalla omaehtoisesti riittävästä sammutusveden saatavuudesta sekä muista järjestelyistä Metsäpalot Metsäpalot ovat sikäli erilainen tilanne verrattuna yhdyskunnissa ja muilla rakennetuilla alueilla tapahtuviin tulipaloihin, etteivät ne suoranaisesti yleensä vaaranna ihmishenkiä. Metsissä tapahtuviin tulipaloihin ei voida myöskään varautua samalla tavoin kuin on mahdollista alueilla, joilla on jatkuvasti ihmisiä ja joilla on rakennettua yhdyskuntatekniikkaa. Tässä yhteydessä tarkoitetaan yhdyskuntatekniikalla tilanteessa merkityksellisiä kommunikaation mahdollistavia tekniikoita, teitä ja vesihuoltoverkostoa. Näiden tekniikoiden varaan nykyinen palopelastustoiminta perustuu ja näitä ei ole metsässä saatavilla. Sisäasianministeriö on kerännyt tilaston metsäpaloista vuonna 1998 ja sen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin metsäpaloa. Näissä paloissa tuhoutuu hehtaaria metsää. Riippuen metsän tyypistä ja erityisesti iästä tulipalo voi aiheuttaa huomattavia omaisuuden menetyksiä. Nuoren kasvatusmetsikön tulipalo voi aiheuttaa euron menetykset hehtaaria kohden. Uudistuskypsän metsän tulipalon seurauksena voi aiheutua euron menetykset hehtaaria kohden. (Metsäpalot, 1999) Metsäpalojen ehkäisy, sammuttaminen ja tehokkaan sammutusaineen eli sammutusveden toimitus ovat siis tärkeitä ja merkityksellisiä kysymyksiä, joihin tulee löytää tehokkaita ratkaisuja. Taustatietona sammutusveden toimittamisella metsäpalotilanteissa on hyvä tietää perusteita tulipalon alkamisesta, edellytyksistä, leviämistavoista, palon käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja sään vaikutuksesta. Metsäpalon alkamisessa keskeisellä sijalla on seuraavat tekijät: palavan aineen syttyminen, tulen kehittyminen ja palon leviäminen.

16 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 8 Metsäpaloilla on samat perusedellytykset kuin muissa ympäristöissä esiintyvillä paloilla. Tulipalo edellyttää lämpöä, happea ja palavaa ainesta. Metsässä tämä palavaaines tarkoittaa kuollutta ja elävää puustoa sekä aluskasvillisuutta. (Metsäpalot, 1999) Metsäpalon synnyttyä se voi levitä lämmön siirtymisen, lämmön säteilyn tai palavan aineen kulkeutumisen perusteella. Lämmön siirtyminen tarkoittaa tuulen mukana kulkeutuvaa lämmintä ilmavirtausta, joka voi sytyttää kauempana palopaikasta uutta paloa ja lisäksi se voi kuljettaa kauemmas palavaa ainesta ja synnyttää uusia palopesäkkeitä. Lämmön säteily merkitsee kuumuuden siirtymistä ilmamassassa erittäin nopeasti. Tämä on ensi sijainen maapalojen levittäjä ja voi myös vaikuttaa siihen, että tulipalo leviää yli palokujien. Palokuja on joko luonnollinen tai rakennettu alue, joka on palavan-aineksen puuttumisen osalta epäsuotuisa palon leviämiselle. Kolmanneksi tulipalo leviää palavan aineen kulkeutumisen perusteella, joka voi olla vierimistä, putoamista tai ilmavirtauksien mukana siirtymistä. (Metsäpalot, 1999) Palavan aineen koostumus on erittäin merkittävä tulipalon käyttäytymisen kannalta. Näistä palava aine sisältää sekä kevyttä ja ohutta että raskasta ja järeää palavaa ainetta. Ensimmäinen syntyy helposti ja palaa nopeasti kun toisaalta jälkimmäinen tarvitsee enemmän syttyäkseen, mutta sen jälkeen palaa pitempään. Nämä liittyvät palokuorman käsitteeseen, jolla tarkoitetaan metsäpalossa palavan aineen määrää. Mitä suurempi palokuorma sitä voimakkaampi tulipalo. (Metsäpalot, 1999) Lisäksi on huomioitava myös sään vaikutus kuten ilman suhteellinen kosteus, sade, tuuli, lämpötila ja ukkonen. Sään vuorokautisesta ja vuodenaikaisen vaihtelun vaikutuksesta metsäpalot jakaantuvat Suomessa toukokuun ja syyskuun väliselle ajalle niin, että 70 prosenttia kaikista metsäpaloista tapahtuu kesä- tai heinäkuussa. Edelleen yli 80 prosenttia paloista syttyy päivällä. (Metsäpalot, 1999) Eri palotyyppejä ovat maan pinnan alla kytevä palo, maapalo/pintakasvillisuuspalo ja latvapalo, joissa erottava tekijä on se, että missä maaston osassa palo etenee. Näitä vastaan myös taistellaan erilaisin menetelmin, jotka perustavanlaatuisesti voidaan jakaa seuraavasti: jäähdyttäminen, tukahduttaminen ja raivaaminen. Jäähdyttämisessä käytetään yleisesti vettä laskemaan palon lämpötila alle syttymislämpötilan. Luonnollisesti sammutusmenetelmän valintaan vaikuttavat myös sammutusveden saantimahdollisuudet kuten mahdolliset luonnonvesistöt palopaikan lähettyvillä. (Metsäpalot, 1999) Metsäpalon sammutuksessa yksi perusperiaatteista on, että vettä tulee käyttää, kun sitä on saatavilla, sillä vesisammutus on erittäin tehokas menetelmä. Veden kuljetus paikalle voi tapahtua letkuja käyttäen tai lentosammutuksen muodossa. (Metsäpalot, 1999)

17 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET Sammutusvesilähteet Sammutusvettä joudutaan käyttämään hyvin erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Siksi on luonnollista, että käytössä on erilaisia vesilähteitä. Vesilähteitä voidaan jaotella ja tarkastella eri tavoin, mutta yksi tapa on erotella ne rakennettuihin ja luonnonvesilähteisiin. Tässä merkityksessä näemme eron tarkoituksenmukaisesti suunniteltuihin rakenteisiin ja luonnossa esiintyviin tarkoituksenmukaiseksi havaittuihin vesistöihin. Vesistöistä on luonnollista hyödyntää ensisijaisesti järviä niiden pinnantason vakauden ja riittoisuuden tähden. Toinen tapa jakaa sammutusvesilähteet on erotella ne yleiseen ja kiinteistökohtaiseen sammutusveteen. Yleistä sammutusvettä katsotaan olevan pelastuslaitoksen kalustosta, paloposteista ja luonnonvesistöistä käyttöön otettu sammutusvesi. Kiinteistökohtainen sammutusvesi on sprinklerijärjestelmistä ja kiinteistökohtaisista paloposteista otettu vesi. (Vesijohtojen ja viemäreiden suunnitteluohje, 1979) Edelleen voidaan vesilähteet jaotella rakennettujen vesilähteiden osalta kiinteisiin ja liikutettaviin. Käytännössä siis erotetaan maahan kiinnitetyt säiliöt pelastuslaitoksen käyttämistä paloautoihin kytketyistä säiliöstä. Näitä ensisijaisia sammutusvedenlähteitä ovat paloautojen säiliöt, vesijohtoverkosto ja sen lisärakenteet kuten vesitornit ja luonnonvedet. Vesijohtoverkoston paloposteista juoksutettu ja paloautojen paikalle tuoma sammutusvesi on tarkoitukseltaan ensisijaista sammutusvettä, jota on suunniteltu käytettäväksi tulipalotilanteissa. Sammutusvettä on kuitenkin tarpeellista varata näiden lähteiden lisäksi, jotta voidaan varautua tulipalon sammutuksen myös poikkeavissa olosuhteissa. Tähän sammutusvesien varastointiin voidaan käyttää vesijohtoverkoston ylä- ja alavesisäiliöitä, kun luonnonvesilähteitä ei ole saatavilla. Kaupunkiliitto on antanut suosituksia tarvittavista määristä, jotka ovat normaaleille asuntoalueille 50 m 3 ja palovaarallisilla alueilla mukaan lukien teollisuus- ja liikekeskusalueilla 400 m 3. (Vesisäiliöt, 1982) Hyttinen esittää Palofysiikka kirjassaan sammutustilaston eri sammutusvesilähteiden käytöstä. Sammutustilasto on kerätty ammattilehtien ja asiantuntijalähteiden perusteella. Näiden lähteiden mukaan noin 75 prosenttia tulipaloista sammutetaan alkusammuttimilla. Yhden säiliöauton kuljettaman vesimäärän (noin 10 kuutiometriä) on tutkimuksen perusteella todettu riittävän sammuttamaan 15 prosenttia tulipaloista. Suurempaan sammutusvesimäärään joudutaan turvautumaan lopuissa 10 prosentissa tapauksia. (Hyttinen, 2000) Alkusammutus on erittäin tarpeellinen alustava toimenpide, jonka kiinteistön käyttäjä voi tehdä erilaisilla sammutusvälineillä. Alkusammutuskalustoa ovat käsisammutin,

18 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 10 sammutuspeite, pikapaloposti, sisäpalopostit ja sankoruisku. Alkusammutuskaluston vaatimuksiin ja sijoittamiseen eri kohteisiin on kiinteistön omistajan vastuulla ja pelastusviranomaisen tarkastettavissa. (Majamaa, 2007) Sammutusveden määrällinen tarve Laskennallinen sammutusvesivirta on tärkeä tuntea, jotta on olemassa edes jonkinlainen arvioi siitä, millaisia vesimääriä tulipalon sammuttamiseen tarvitaan. Jos sammuttamiseen lähdetään liian pienellä sammutusvesivirtaamalla palo sammuu vasta, kun palava-aines loppuu. Yleisiä sammutusveden tarvetta kasvattavia tekijöitä ovat aukkotekijän kasvu, suureneva liekki pinta-ala, hehkuvan hiilen määrä ja puolestaan kattoon tehty savunpoistoaukko pienentää tarvittavaa tarvetta. Suurpaloissa iso osa, jopa kymmeniä prosentteja, käytetystä sammutusvedestä saattaa muodostua hukkavedeksi. (Hyttinen, 2000) Myös yleisiä arvioita sammutusveden tarpeesta on annettu. On laskettu, että lattianeliömetriä kohden tarvittaisiin 0,12 l/s virtaus ja puolestaan sisätilan kuutiometrejä kohden tarvittava virtaama olisi 0,05 l/s. Lisäksi on todettu, että jokaista 100 neliömetriä varten tarvitaan huoneistossa palossa yksi 76 mm johto riittävän sammutusvirran takaamiseksi. (Hyttinen, 2000) Taulukossa 2.2 esitetään erilaisissa tapauksissa ja paloympäristöissä tarvittavia vesivirtoja onnistumisen sammuttamisen edellytyksenä.

19 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET 11 Taulukko 2.2. Rakennuspalon sammuttamisessa tarvittava laskennallinen vesivirtamäärä lattianeliömetriä kohden. (Hyttinen, 2000) Sammutusveden määrällinen tarve tai riittävyys riippuu kuitenkin erilaisista muuttuvista tekijöistä kuten palomiesten toiminnasta, käytettävästä laitteistosta, vallitsevista sääolosuhteista ja palokohteen rakenteellisista ominaisuuksista.

20 2. SAMMUTUSVEDEN HANKINNAN PERUSTEET Pelastustoimen säiliövesi Pelastustoimen itse paikalle tuoma vesi on alun perin vesihuoltoverkostosta otettua vettä, joka on valmiina sammutus- tai säiliöautoissa palopaikalle kuljetusta varten. Pieniä tulipalon alkuja lukuun ottamatta alkusammutuskalusto ei ole pääosin riittävän tehokasta tulipalon hallintaan ja sammutukseen. Tällöin tarvitaan seuraavaksi nopeimpana ratkaisuna pelastustoimen sammutus- ja säiliöautoissa mukana tuomaa sammutusvettä. Pelastustoimen tuomalla säiliövedellä on ratkaiseva merkitys sammutuksen onnistumisen kannalta ja lisäksi riittävä säiliötilavuus antaa aikaa lisäveden hankintaan. (Niemi, 1980) Sammutusautolla tässä tarkoitetaan kiinteällä pumpulla, sammutuskalustolla, 3+1 miehistöllä ja pienellä vesisäiliöllä varustettua ajoneuvoa. Lisäksi pumpun tuottominiminä omasta säiliöstä pidetään 1800 l/min 8 baarin paineella. Sammutusautoa astetta isommassa tulipalossa mukana seuraavalla säiliöautolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on varustettu kiinteällä pumpulla ja vähintään 5000 litran vesisäiliöllä. (Pelastusajoneuvojen yleisopas, 2006) Säiliöautolle puolestaan esitetään seuraavia teknisiä vaatimuksia. Palopumpun tuoton omasta säiliöstä tulee olla 3000 l/min 8 baarin paineella. Vähimmäisvaatimuksen 5000 litran sijaan suositellaan ainakin litran säiliötilavuutta. Säiliön täyttöaukko vähintään 110 mm, miesluukulla varustettu ja kiinteällä putkistolla varustettu järeä vesitykki. (Pelastusajoneuvojen yleisopas, 2006) Pelastustoimen tuomalla sammutusvedellä on hyvänä puolena, että se voidaan kuljettaa pelastuslaitoksen toimialueella mihin tahansa, missä on riittävä tieverkosto. Se ei ole rajoittunut mihinkään muuhun kiinteän infrastruktuuriin kuin tieverkostoon. Ongelmallista puolestaan on, että sammutusveden kuljetus on suhteellisen hidasta ja se käy hyvin vaikeaksi suurtulipalojen kohdalla, kun on kuljetettava hyvin suuria sammutusvesimääriä. Lisäveden kuljetus sammutus- ja säiliöautoilla voi tapahtua joko sarja- tai vuoroajona. Sarja-ajossa tarkoituksena on käyttää vähintään kolmea kiinteillä sammutuspumpuilla ja vesisäiliöillä varustettua autoa. Yksi säiliöauto on koko ajan paikoillaan, jota kaksi muuta säiliöautoa syöttävät kolmatta autoa vuorotellen. Kummallekin ajavalle säiliöautolle on oma täyttöletku, joka on liitetty jakoliittimeen edelleen yhdistettynä paikallaan olevaan ajoneuvoon. Tämä sarja-ajo järjestely on esitetty kuvassa 2.2.

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2 Turvallisuus ON tekniikkaa 3 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

KANNEN KUVA Tampereen aluepelastuslaitoksen kuva-arkisto. ISBN 978-952-213-738-8 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011

KANNEN KUVA Tampereen aluepelastuslaitoksen kuva-arkisto. ISBN 978-952-213-738-8 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Opas sammutusvesisuunnitelman laatimiseksi SAMMUTUSVESITYÖRYHMÄ Markku Haiko, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto Martti Honkala, operatiivinen päällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos (puheenjohtaja)

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Sammutusvesisopimuksen liittyminen muihin sopimuksiin ja suunnitelmiin PALVELUSOPIMUS 1 (6) Sammutusvesisopimus

1 Johdanto. 2 Sammutusvesisopimuksen liittyminen muihin sopimuksiin ja suunnitelmiin PALVELUSOPIMUS 1 (6) Sammutusvesisopimus SAMMUTUSVESISOPIMUS Yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimus Kauniaisten kaupungin, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän kesken Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

SAMMUTUSVESISUUNNITELMA

SAMMUTUSVESISUUNNITELMA LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS - LIIKELAITOS LUP 2013 X Hyväksytty Päivämäärä Laatijat Tule voimaan Pelastuslaitoksen johtokunta AK, OP, SG 1 KÄSITTEITÄ... 3 2 SAMMUTUSVESIHUOLTO... 5 2.1 Sammutusvesisuunnittelun

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää?

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää? Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää pölyräjähdykset sekä tulipalot havaitsemalla ja sammuttamalla kipinät automaattisesti. Pieni

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ Tekninen lautakunta hyväksynyt 12.3.2002 Voimaantulopäivä 15.3.2002 Sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven valtuuston kokouksessa Voimaantulopäivä 1..017 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio TUTKIMUSRAPORTTI Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi 6.6.2016 Harri Rautio 1 1. TAUSTAA Järvenpään Vesi / vesihuolto tilasi Kaakkolan alueelle vesijohtoverkostojen kuntotutkimuksen Aquapriori Oy:ltä. Tutkimukset

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Topi Penttinen 2012. Sammutusjätevesikyselyn

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Topi Penttinen 2012. Sammutusjätevesikyselyn Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Topi Penttinen 2012 Sammutusjätevesikyselyn tuloksia Tiivistelmä Yhteenvedossa mukana 175 laitosta: 84 LUPAlaitosta 37 MAPP-laitosta 54 TS-laitosta Keskimääräinen vastaustaso

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Vuodesta 1946 Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Lutz - ammattilaisen turvallinen valinta Lutz pumput ovat ammattilaisen turvallinen valinta pumpattaessa tynnyreistä, konteista tai

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke 14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari & Tuomas Paloposki 2 TAUSTA (1/3) t Palokuolemien määrä Suomessa korkea (n. 100 henkeä vuodessa).

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Herkules. sadeveden keruujärjestelmä

Herkules. sadeveden keruujärjestelmä Herkules sadeveden keruujärjestelmä Sadevedet talteen Herkules sadeveden keruujärjestelmä on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi keräämään sadevedet hyötykäyttöön. Herkules järjestelmän avulla säästetään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa

Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, VTT Jarkko Jäntti, Timo Väisänen, Pelastusopisto Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen, Juhani

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

ERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko

ERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko ERHE - seurantahanke Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko ERHE -seurantahanke seuraa Hankkeen toimeksianto: ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen

Lisätiedot

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Pekka Ronkainen Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Korkea rakentamisen paloturvallisuusriskejä Haasteita tänä päivänä:

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Automaattinen vedenvirtauksesta voimansa saava vaahdonsekoitinjärjestelmä

Automaattinen vedenvirtauksesta voimansa saava vaahdonsekoitinjärjestelmä Automaattinen vedenvirtauksesta voimansa saava vaahdonsekoitinjärjestelmä Automaattisesti virtauksen mukaan säätyvä vaahdonsekoitin Ulkopuolisista voimanlähteistä riippumaton toiminta Rajoittamaton toiminta-aika

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM 1/5 YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleiset sopimusehdot...2 1...2 2...2 3...2 4...2 5...3 6...3 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot...3 7...3 8...3 9...4 10...4 11...4 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot