TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 19/2011 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja Nappu Juha varapuheenjohtaja Ainasoja Merja jäsen Hemling Seija jäsen Nurmio Merja jäsen Puhakka Maria jäsen Saarela Pekka jäsen Suominen Ari jäsen Häggman Bengt varajäsen Salminen Päivi varajäsen Huovinen Pentti kv:n pj, poistui klo Saksa Kirsti kv:n vpj Hermonen Merja kirkkoherra, saapui klo Hirvonen Martti kirkkoherra Kuoppala Tatu vs. kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra, poistui klo Norvasuo Tuomo kirkkoherra Portin Fredrik vs. kirkkoherra Rinne Katri kirkkoherra Heino Paula Hokka Irma Hurme Hannu Kallio Hannu Kosola Seppo tiedotuspäällikkö vt. talous- ja suunnittelujohtaja yhteisten työmuotojen johtaja hallintojohtaja, sihteeri kiinteistöjohtaja Poissa Lahti Marika jäsen Paasio Pertti jäsen Sandberg Siv jäsen Järvensivu Jukka kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra 525 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen.

2 Puheenjohtaja avasi kokouksen. 526 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 527 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 528 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 529 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seija Hemling ja Merja Nurmio. 530 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä tuomiokapituli on päättänyt antaa Katri Rinteelle valtakirjan Maarian seurakunnan kirkkoherran virkaan lukien Ilmoitus taloustoimistolle. 2. Pöytäkirjoja diakoniatyön johtokunnan pöytäkirja nro 5/ kasvatusasiain johtokunnan pöytäkirja nro 7/ sielunhoitotyön johtokunnan pöytäkirja nro 4/ yhteistyötoimikunnan pöytäkirja nro 5/

3 Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Hallintojohtajan asiat 531 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A 6/2011 Kirkkohallitus, Työturvallisuuskeskus ja Tilastokeskus ovat valmistelleet Kirkon työolobarometri 2011 tutkimuksen tekemistä. Tutkimuksella selvitetään seurakunnissa, seurakuntayhtymissä ja kirkon hallinnossa työskentelevän henkilöstön käsityksiä työstä ja työoloistaan sekä niitä koskevista muutoksista. Kyseessä on kuudes työolobarometri-tutkimus. Tutkimuksia on tehty joka toinen vuosi vuodesta 2001 lähtien. Tilastokeskus vastaa tutkimuksen toteuttamisesta. 600 henkilön satunnaisotantaryhmää haastatellaan puhelimitse välisenä aikana. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Sakastin sivuilla maaliskuussa Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen nro A 6/2011. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 532 KIRKON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSOPIMUKSEN VAHVISTAMINEN Kirkon pääsopijaosapuolet ovat hyväksyneet Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen, joka korvaa vuonna 1998 voimaan tulleen Kirkon henkilöstökoulutussopimuksen. Kehittämissopimus kuuluu seuraavasti: Liite Kehittämissopimus sisältää entiseen tapaan sekä suositusluontoisia että virka- ja työehtosopimuksena noudatettavia määräyksiä. Virka- ja työehtoso-

4 pimuksena voimaan tulevat määräykset koskevat etuuksia, joihin henkilöstö on oikeutettu henkilöstökoulutukseen osallistuessaan (luku 3) tai eräitä muita kehittämiskeinoja käytettäessä (luku 4). Jos työnantaja on jo esimerkiksi koulutussuunnitelmassa ottanut kantaa koulutusajan palkallisuuteen tai muihin siitä aiheutuvien kustannusten korvauksiin, on sen ennen työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista tarkistettava, onko suunnitelma tältä osin voimassaolevan sopimuksen mukainen. Suositusluontoiset määräykset (luku 2) koskevat henkilöstön kehittämisen lähtökohtia ja sen yleisiä periaatteita. Niiden voimaan tulosta sitovasti tulee tehdä päätös yhteisessä kirkkovaltuustossa. Kehittämissopimuksen henkilöstökoulutusta koskevissa määräyksissä lähdetään siitä, että työnantaja järjestää ja hankkii harkintansa mukaan henkilöstölleen koulutusta, jonka tavoitteena on pitää yllä ja parantaa työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumisoikeus tai -velvollisuus, koulutusajan palkallisuus ja muut mahdollisesti maksettavat korvaukset määräytyvät työnantajan tekemän koulutustarpeita koskevan arvioinnin perusteella. Koulutustarpeita arvioidaan työntekijöiden virka- tai työtehtäviä ja seurakunnan toimintaa ohjaavia strategisia tavoitteita vasten sekä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet. Koulutustarpeiden arviointi ja sen mukaiset taloudellisia etuuksia koskevat päätökset on tehtävä ennen työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista. Lähtökohtana arvioinnissa on, että silloin, kun työnantaja pitää työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista tarkoituksenmukaisena, työntekijälle myönnetään hakemuksesta virka- tai työvapaata koulutukseen osallistumista varten. Virka- tai työvapaa voi olla osaksi tai kokonaan palkallista yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa tai yli tämänkin ajan, jos siihen on erityinen syy. Myös koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia mm. matkakustannuksia voi työnantaja päättää kohtuullisessa määrin korvata. (6 :n 2 mom.) Työnantajan tarkoituksenmukaisena koulutuksena pitämän koulutuksen osalta työnantaja on oikeutettu käyttämään harkintavaltaa siten, että virkatai työvapaa voidaan myöntää osaksi tai kokonaan palkallista ja koulutukseen aiheutuneita kustannuksia mm. matkakustannuksia korvata kohtuullisessa määrin. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen ajaksi myönnettävän virka- tai työvapaan palkallisuudesta ja muista etuisuuksista päättää johtosääntöjen mukainen elin. Yhteisten työmuotojen, hallinnon ja kiinteistötoimen osalta päätöksen tekee koulutussuunnitelmien käsittelyn yhteydessä kirkkoneuvosto. Vuoden varrella tulevien koulutusesitysten osalta kirkkoneuvosto on delegoinut päätöksenteon koulutustoimikunnalle. Seurakunnissa päätökset tehdään voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Päätöksenteon

5 osalta Kirkon henkilöstön kehittämissopimus ei muuta entistä käytäntöä. Sopimuksen mukaan on myös mahdollista, että työnantaja pitää työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista hänen tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömänä (6 :n 1 mom.). Työntekijä määrätään silloin osallistumaan koulutukseen. Lähtökohtana on silloin, että työntekijä ei selviä tehtävistään asianmukaisesti koulutukseen osallistumatta ja että työntekijä osallistuu siihen säännönmukaisen työaikansa tai työpäiviensä puitteissa. Työntekijä saa koulutusajalta varsinaisen palkkansa ja lisäksi hänelle korvataan matkakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä muut koulutuksesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos määräys välttämättömänä pidettyyn henkilöstökoulutukseen osallistumista varten annetaan poikkeuksellisesti työntekijän vapaapäiväksi tai jos työaikamääräysten piirissä olevan työntekijän säännöllinen vuorokautinen tai viikoittainen työaikaa ylittyy koulutukseen osallistumisen vuoksi, työntekijälle suoritetaan 6 :n 1 momentin pöytäkirjamerkintöjen mukaisesti koulutusaikakorvausta (pöytäkirjamerkintä 1 koskee työaikamääräysten piirissä olevia työntekijöitä ja pöytäkirjamerkintä 2 hengellisen työn viranhaltijoita ja seurakuntapappeja). Työaikakorvauksia välttämättömän koulutuksen ajalta ei suoriteta. Tältä osin kehittämissopimuksen sisältö on heijastunut Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 150 :n 2 momentin määräykseen koulutusajan lukemisesta työajaksi, jota kohtaa on kehittämissopimuksesta sovittaessa myös muutettu. Uusi KirVESTES 150 on liitteenä: Liite Kehittämissopimus sisältää myös määräyksiä taloudellisista etuuksista, jotka koskevat perehdyttämistä, työnohjausta ja mentorointia sekä työkykyä ylläpitävää varhaiskuntoutusta. Kokonaan uutta näissä määräyksissä on vain mentorointia koskeva osuus (8 ) Työntekijällä, joka osallistuu työnantajan päätöksen perusteella työnohjaukseen tai mentorointiin, on oikeus saada siksi ajaksi tarpeellinen vapautus työstä palkallisena. Lisäksi hänelle korvataan matkakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä muut työnohjauksesta tai mentoroinnista välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Työntekijä on myös oikeutettu koulutusaikakorvaukseen samaa periaatetta noudattaen kuin välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistuva työntekijä (8 :n pöytäkirjamerkintä 2). Työnohjausta ja varhaiskuntoutusta koskevat määräykset ovat peräisin Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 92 :stä, joka pykälä on kehittämissopimuksesta sovittaessa kumottu ja varhaiskuntoutusta koskevat määräykset on kirjattu kehittämissopimuksen 9 :ään. Muutokset ovat lä-

6 hinnä terminologisesti selventäviä ja myös soveltamisohjetta on selvennetty. Varhaiskuntoutusta koskevaa määräystä (9 ) on selkeytetty terminologisesti mm. lisäämällä termiin määreet työkykyä ylläpitävä ja kuvaamalla asiaa myös soveltamisohjeessa. Sopimuksen mukaan työntekijälle, jolle on myönnetty hakemuksesta virka- tai työvapaata työkykyä ylläpitävää varhaiskuntoutusta varten, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa palkkaa osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Edellytyksenä on, että kuntoutukseen on hakeuduttu Kelan (Kansaneläkelaitoksen) kautta tai että se on Kirkon keskusrahaston rahoittamaa. Kirkon keskusrahaston rahoittamia kuntoutuskursseja järjestetään Lapuan hiippakunnan Haapaniemen hiippakuntakartanossa Kuortaneella. Kelan kuntoutusajalta maksama kuntoutusraha kuuluu palkkaa vastaavalta osalta seurakunnalle. Muihin kuntoutusta varten myönnetystä virka- tai työvapaasta aiheutuviin kustannuksiin esim. matkakustannuksiin työnantaja ei osallistu. Perehdyttämisestä on ollut määräyksiä myös nyt kumotussa henkilöstökoulutussopimuksessa. Niitä on kehittämissopimukseen täsmennetty ja selkeytetty (7 ). Sopimuksessa lähdetään nyt siitä, että työnantajan on perehdytettävä työntekijä tämän säännönmukaisena työaikana työhön ja sen tekemisen ehtoihin, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Siinä korostetaan myös perehdyttämisen tärkeää merkitystä erilaisissa muutostilanteissa. Työpaikkojen toivotaan lisäksi valmistautuvan perehdyttämiseen laatimalla perehdyttämisen tueksi tarkistuslista tai perehdyttämissuunnitelma. Kehittäminen ja sen suunnitelmallisuus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen suositusluontoiset määräykset (luku 2) koskevat henkilöstön kehittämisen lähtökohtia ja sen yleisiä periaatteita. Näissä määräyksissä kannustetaan seurakuntia varmistamaan jatkuvalla ja suunnitelmallisella kehittämisellä seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistämään työntekijöiden työhyvinvointia, tukemaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa. Tarvetta kehittää henkilöstöä jatkuvasti ja suunnitelmallisesti perustellaan sopimuksen 2 :ssä. Henkilöstön kehittämisen tulee kehittämissopimuksen mukaan varautua myös taloudellisesti ja sen tulee kattaa koko henkilöstö. Sopimuksessa on esimerkkejä henkilöstön kehittämisen keinoista. Niitä ovat mm. henkilöstökoulutus, perehdyttäminen, mentorointi ja työnohjaus sekä oppimista ja urakehitystä tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet ja hankkeet (3 ). Henkilöstön ja seurakunnan tarpeet määrittävät, mitä keinoja käytetään. Kehittämistarpeet ja kehittämisen painopistealueet määritellään sopimuksen mukaan erikseen seurakunnan kolmivuotisen toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Ne konkretisoidaan vuosittain talousarvioon sisällytettävässä henkilöstön kehittämissuun-

7 nitelmassa. Siinä on varattavan määrärahan puitteissa ilmaistava riittävällä tarkkuudella käytettävät kehittämisen keinot sekä muu kehittämisen käytännön toteutus. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan, mikä prosessi jatkuu edelleen seuraavien vuosien suunnitteluna. Työnantajan edellytetään kartoittavan suunnittelukausittain henkilöstön näkemyksiä kehittämistarpeistaan ja käytettävistä kehittämisen keinoista yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Työpaikan kehittämistarpeita voidaan selvittää myös osaamiskartoituksen avulla. Seurakuntien suunnittelutyön tueksi on kesällä 2011Sakastin sivuilla julkaistu kehittämissopimuksen pohjalta laadittua aineistoa. Seurakunnille tulleessa Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A11/2010 on selostettu Henkilöstön kehittämissopimuksen sisältöä. Suositusluontoisten määräysten osalta Kirkon henkilöstön kehittämissopimus on jo kaikilta osin käytössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä, joten sopimuksen vahvistamisella ohjeet vain kootaan yhteen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa hyvät mahdollisuudet osallistua koulutuksiin. Talousarvioon vuosittain varattu koulutusmääräraha on ollut riittävä. Koulutussuunnitelmissa hyväksytyn koulutuksen lisäksi järjestetään paljon yhteistä koulutusta, jolla monipuolisesti tuetaan ammatillista osaamista ja työhyvinvointia. Lisäksi yksiköt järjestävät ammattialakohtaista omaa koulutusta. Uusille työntekijöille jaetaan perehdytyksen yhteydessä Henkilöstöopas, johon on kirjattu paljon uudelle työntekijälle oleellista tietoa ja esitetty henkilöt, joiden puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Oppaan lopussa on perehdytyslista, jossa luetellut asiat käydään läpi uuden työntekijän kanssa. Lisäksi uusille työntekijöille järjestetään puolivuosittain päivän kestävä koulutustilaisuus, jossa käydään läpi hallinto-organisaatio, esitellään eri toimintamuodot ja tärkeimmät virka- ja työehtosopimuksen määräykset. Henkilöstön hyvinvointia on seurattu ajoittain uusittavalla tutkimuksella ja sen osoittamiin ongelmakohtiin on pyritty puuttumaan eri keinoin. Työnohjaus on kaikkien saatavilla ja sitä käytetään paljon. Vuosittain laaditaan henkilöstökertomus, johon kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja rakenteita sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelussa. Talousarvioon liitetään vuosittain 3- vuotinen toiminnan ja talouden suunnitelma. Päätöksenteon osalta Kirkon henkilöstön kehittämissopimus ei muuta entistä käytäntöä. Etuisuuksista päättävät elimet, joilla on oikeus määrätä / oikeuttaa työntekijät osallistumaan koulutuksiin ja oikeuttaa muihin kehittämissopimuksen mukaan myönnettäviin etuuksiin. Yhteisten työmuotojen, hallinnon sekä kiinteistö- ja hautaustoimen osalta päätöksen tekee yhteinen kirkkoneuvosto, ellei päätöksen tekoa ole delegoitu muulle elimelle tai henkilölle. Seurakunnissa päätökset tehdään voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti.

8 Yhteistyötoimikunta on käsitellyt sopimusta kokouksessaan , eikä sillä ole sopimuksen johdosta huomautettavaa. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnissa ja muissa yksiköissä käyttöön otettavaksi Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen luvun 2 osalta. Muilta osin (luvut 3-4) kehittämissopimus on tullut virka- ja työehtosopimuksena voimaan pääsopijajärjestöjen allekirjoittamalla pöytäkirjalla. Ilmoitus kirkkovaltuustolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 533 VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLIN HYVÄKSYMINEN Työterveyshuollon korjausjärjestelmä muuttui alkaen. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 % työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Lisäksi edellytetään, että työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä, joka on sisällytettävä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Myös sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakia ollaan muuttamassa. Lakimuutokset korostavat työntekijöiden työkyvyn jatkuvaa seuraamista ja työkykyä parantavien käytäntöjen suunnitelmallista ylläpitoa työpaikoilla. Tavoitteena on huolehtia työkyvyn säilyttämisestä, vähentää poissaoloja ja lisätä työviihtyvyyttä. Muutokset tulevat voimaan Käytännössä muutokset tarkoittavat sitä, - että työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut yli kuukauden. - että Kelalle on toimitettava työterveyslääkärin lausunto sairausvakuutuspäivärahan maksua varten viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää - että työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa. - että sairauspäivärahaa on haettava 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (nykyisin 4 kk).

9 Hallintovirastossa on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalli, joka sisältää sairauspoissaolojen seurantajärjestelmän. Toimintamalli kuuluu seuraavasti: Liite Mallista on pyydetty yhteistyötoimikunnan lausunto. Yhteistyötoimikunta käsitteli toimintamallia kokouksessaan seuraavasti: Yhteistyötoimikunta piti Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toimintamallia hyvänä ja tarpeellisena. Kirkkoneuvostolle annettavassa lausunnossa yhteistyötoimikunta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - esimiesten koulutus ennen toimintamallin käyttöönottoa - seurakuntayhtymän eri yksiköissä ja paikallisseurakunnissa oltava samat käytännöt siitä, kuka esimies käy keskustelut työntekijän kanssa sairauslomista - sairauslomatodistusten tuontiasioista esimiehillä oltava samanlainen käytäntö; suositellaan toimintamallin mukaista käytäntöä eli tuodaan sairauslomatodistus jälkikäteen, mutta ilmoitus puhelimitse esimiehelle heti sairausloman alkaessa. Tarkoituksena on, että toimintamallin hyväksymisen jälkeen ennen uusien toimintatapojen käyttöönottoa järjestetään infotilaisuus koko henkilökunnalle yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Esimiehille, lähiesimiehille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille järjestetään vielä erikseen koulutusta niin ikään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallin otettavaksi käyttöön Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kaikissa seurakunnissa ja muissa toimintayksiköissä alkaen. Koulutuksen käytännön toteutus yhtenäisen toimintakäytännön varmistamiseksi annetaan hallintoviraston tehtäväksi. Ilmoitus seurakunnille ja muille toimintayksiköille. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin.

10 PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN JOHTAJAN VIRAN (602/60) TÄYTTÄMINEN Perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan viran tultua avoimeksi alkaen päätti yhteinen kirkkoneuvosto julistaa viran haettavaksi päättyvin hakuajoin. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Viran täytön valmistelua ja hakijoiden haastattelua varten kirkkoneuvosto asetti työryhmän, johon valittiin sielunhoitotyön johtokunnan jäsenet Ailo Uhinki, Anja Marjanen ja Matti Keinänen sekä hallintojohtaja Hannu Kallio, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme ja perheneuvoja Else- Marja Santikko. Virkaa haki määräaikaan mennessä yhteensä kymmenen henkilöä. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä: Liite Haastattelutyöryhmä kutsui hakijoista haastatteluun kaksi hakijaa, joista toinen oli Sari Elenius ja toinen ei halunnut nimeään julkisuuteen. Toisen haastatellun nimi kerrotaan kokouksessa. Else-Marja Santikko ei jäävinä osallistunut haastatteluun. Haastatelluista päätettiin yksimielisesti lähettää Sari Elenius psykologisiin testeihin Helsinkiin. Haastattelutyöryhmän käsityksen mukaan Eleniuksella on hyvät edellytykset sekä perheneuvojana että asiantuntijaorganisaation johtajana toimimiseen, vaikka hän ei olekaan aiemmin toiminut johtajana. Arena Nova Oy:ssä testit suoritti VTM, psykologi Henry Honkanen. Testitulokset vahvistivat haastattelutyöryhmän haastattelutuloksen. Sielunhoitotyön johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan (602/60) virkaan valittaisiin pastori Sari Elenius ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävän todistuksen terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Johtoryhmä yhtyy sielunhoitotyön johtokunnan esitykseen. Kirkkoneuvosto päättää valita perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan (602/60) virkaan pastori Sari Eleniuksen ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Ilmoitus Sari Eleniukselle ja muille virkaa hakeneille, perheasiain neuvottelukeskukselle ja taloustoimistolle.

11 Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 535 PERHENEUVOJAN VIRAN (602/20) TÄYTTÄMINEN Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan julistaa avoimeksi tulleen perheneuvojan viran haettavaksi päättyvin hakuajoin. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Viran täytön valmistelua ja hakijoiden haastattelua varten kirkkoneuvosto asetti työryhmän, johon valittiin sielunhoitotyön johtokunnan jäsenet Ailo Uhinki, Anja Marjanen ja Matti Keinänen sekä hallintojohtaja Hannu Kallio, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme ja perheneuvoja Else- Marja Santikko. Virkaa haki määräaikaan mennessä yhteensä 38 henkilöä, joista yksi ei halunnut nimeään julkisuuteen. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä: Liite Kirkkoneuvoston asettama työryhmä päätti hakemusten perusteella kutsua haastatteluun kolme hakijaa: Markku Ahlstrand, Nina Kauppinen ja Milla Sahla. Else-Marja Santikko ei jäävinä osallistunut haastatteluun. Haastatteluryhmän käsityksen mukaan Markku Ahlstrandin ja Minna Sahlan kokemus ja koulutus eivät ole riittävät viran menestykselliseen hoitamiseen. Nina Kauppisen työkokemuksen haastattelutyöryhmä katsoi antavan hyvät edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Myös hänen koulutuspohjansa tukee perheneuvojan työtä, joskin varsinainen perheneuvojan koulutus häneltä puuttuu. Kauppinen on haastattelussa ilmoittanut olevansa valmis sitoutumaan sen suorittamiseen. Haastattelun perusteella työryhmä piti Nina Kauppista sopivimpana perheneuvojan virkaan ja päätti yksimielisesti lähettää hänet psykologisiin testeihin Helsinkiin. Arena Nova Oy:ssä testit suoritti VTM, psykologi Henry Honkanen. Testitulokset vahvistivat haastattelutyöryhmän haastattelutuloksen. Sielunhoitotyön johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvojan (602/20) virkaan valittaisiin VTM Nina Kauppinen ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esit-

12 tää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Johtoryhmä yhtyy sielunhoitotyön johtokunnan esitykseen. Kirkkoneuvosto päättää valita perheneuvojan (602/20) virkaan VTM Nina Kauppisen ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Ilmoitus Nina Kauppiselle ja muille virkaa hakeneille, perheasiain neuvottelukeskukselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 536 ANSIOMERKKIEN MYÖNTÄMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ansiomerkkisäännön mukaan ansiomerkki annetaan hopeisena hopearistein 20 vuoden palveluksesta, hopeisena kultaristein 30 vuoden palveluksesta ja kokonaan kultaisena 40 vuoden palveluksesta. Merkin saajalle annetaan myös kunniakirja. Ansiomerkkisäännön mukaan ansiomerkki myönnetään Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien palveluksessa olevalle henkilölle 2 :ssä mainitun palvelusajan perusteella, jolloin palvelusajaksi luetaan aika, jonka asianomainen on ollut 1) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tai sen seurakuntien palveluksessa 2) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään liitettyjen seurakuntien palveluksessa. Vuoden 2011 loppuun laskettujen palvelusaikojen perusteella ansiomerkkien saajat ovat seuraavat: Erityisammattimies Jarkko Dietrich Vt. talous- ja suunnittelujohtaja Irma Hokka Kiinteistötyöntekijä Mirja Koivisto Aulaisäntä Tuomo Pelander Suntio Mirja Pentti Siivooja-vahtimestari Tuula Salmi Lastenohjaaja Marjo Viljanen Vahtimestari-siivooja Linea Fredman Kanttori Marja Haikka Kiinteistötyöntekijä Kari Heikkilä 30 v 30 v 30 v 30 v 30 v 30 v 30 v 20 v 20 v 20 v

13 Kappalainen Meeri Kokkola Nuorisodiakoni Tuomo Marjamäki Kappalainen Antero Paatere Vahtimestari-siivooja Anneli Pulli Kiinteistötyöntekijä Riitta Rantala Toimistosihteeri Pirjo Suutarinen Kanttori Ulla Vuola 20 v 20 v 20 v 20 v 20 v 20 v 20 v Kirkkoherroja ja hallintokuntien johtajia pyydetään tarkistamaan luettelo ja ilmoittamaan mahdollisista puutteista kirkkoneuvoston sihteerille. Ansiomerkkien jaon suorittavat tuomiorovasti Heimo Rinne ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Ansiomerkit on jaettu Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa vuoden alkupuolella. Johtoryhmän esitys ansiomerkkien jakoajaksi klo 14. Kirkkoneuvosto hyväksyy merkkien saajat edellä olevan luettelon mukaan. Samalla päätetään, että ansiomerkkien jakotilaisuus pidetään Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa klo 14. Tilaisuuteen kutsutaan ansiomerkkien saajien lisäksi kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuvat ja niiden työpisteiden johtajat, joiden alaisina on ansiomerkkien saajia. Ansiomerkkien jakajina toimivat tuomiorovasti Heimo Rinne ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Tilaisuudessa järjestettävän kahvitarjoilun kulut suoritetaan kirkkoneuvoston käyttövaroista. Ilmoitus ansiomerkkien saajille, ao. esimiehille, kirkkovaltuuston puheenjohtajalle, kirkkovaltuuston varapuheenjohtajalle, kirkkoneuvoston puheenjohtajalle, kirkkoneuvoston jäsenille, hallintojohtajalle, toimitalon vahtimestarille, tiedotustoimistolle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 537 MEHILÄISEN HINNANTARKISTUKSET VUODELLE 2012 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työterveyshuolto on järjestetty hankkimalla palvelut Mehiläisen Työterveyspalvelusta. Mehiläinen on toimittanut asiakkailleen tiedotteen Tiedotteessaan Mehiläinen kertoo palveluistaan ja hinnoittelun tarkistuksista. Tiedote on seuraava: Liite

14 Mehiläisen hinnaston tarkistukset johtavat keskimäärin 3,5 %:n (2,3 % vuonna 2011) hinnankorotukseen. Mehiläisen työterveyden hinnasto vuodelle 2012 on seuraava: Liite Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijöilleen tarjoama työterveyshuolto kattaa sopimuksen mukaan seuraavat palvelut: Liite Seurakuntayhtymän työterveyshuollon sopimuksen sisältö kirjataan Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain ja käsitellään myös yhteistyötoimikunnassa. Toimintasuunnitelma on kaikkien työntekijöiden luettavissa Naakkanetissä. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedokseen Mehiläisen tiedotteen ja hinnaston vuodelle 2012 ja päättää hyväksyä hinnankorotukset. Tiedoksi seurakunnat ja muut yksiköt sekä taloustoimisto. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 538 TALONMIEHEN VIRAN AUKI JULISTAMINEN Kirkkoneuvosto merkitsi saaduksi Juhani Pylkkäsen irtisanoutumisilmoituksen talonmiehen (seurakuntien toimitalo) virasta hänen jäädessä vanhuuseläkkeelle todeten, että Pylkkäsen palvelusuhteen viimeinen päivä on Kiinteistöjohtaja esittää, että virka julistettaisiin haettavaksi. Viranhaltija on seurakuntien toimitalon, verotoimiston ja Eerikinkatu 1:n talonmies. Viran tehtävänkuvaan lisättäisiin tarvittaessa kiirekausina osallistuminen myös Turun tuomiokirkon talonmiehen töihin. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän % mukaisesti ja viranhaltijalle maksettava peruspalkka on 1.817,92 /kk. Lisäksi tulee vuosisidonnainen palkanosa KirVESTES:n mukaisesti. Kirkkoneuvosto päättää julistaa haettavaksi talonmiehen viran. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän % mukaisesti ja viranhaltijalle maksettava peruspalkka on 1.817,92 /kk. Lisäksi tulee vuosisidonnainen palkanosa KirVESTES:n mukaisesti.

15 Virkaan valittavan on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Samalla kirkkoneuvosto päättää valtuuttaa kiinteistöjohtaja Seppo Kosolan valmistelemaan viran täyttöä siten, että esitys valittavasta henkilöstä tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Ilmoitus toimenpiteitä varten Seppo Kosolalle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 539 LAKIMIEHEN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUS- TAMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on ollut vuodesta 2003 alkaen lakimiehen virka, joka on ollut täyttämättä maaliskuusta 2011 lähtien. Tänä aikana lakimiehelle kuuluneita tehtäviä ovat hoitaneet lähinnä hallintojohtaja ja talous- ja suunnittelujohtaja. Hallintojohtaja on koulutukseltaan juristi. Saatujen kokemusten pohjalta on käynyt ilmeiseksi, että viran täyttäminen entisellä toimenkuvalla ei ole tarkoituksenmukaista. Seurakuntayhtymän eteen tulevat oikeudelliset ongelmat ovat joko jokapäiväiseen hallintokäytäntöön tai työsuhdekysymyksiin liittyviä yksinkertaisia asioita tai erikoistunutta asiantuntemusta vaativia selvitystehtäviä. Vaativat tehtävät on jouduttu antamaan toimeksiantoina lähinnä asianajajille, joita valitessa on voitu painottaa kulloinkin tarvittavaa erityisosaamista. Näissä asioissa on usein oikeudenkäynnin riski. Jokapäiväisessä hallintokäytännössä henkilöstön kehittämiseen liittyvät kysymykset vaativat yhä enemmän aikaa ja paneutumista. Näissä avainosaaminen ei ole juridiikkaa vaan henkilöstön hyvinvoinnin peruskysymysten hahmottamista. Kirkon uusi palkkausjärjestelmä on lisännyt paikallisen työnantajatoiminnan merkitystä, koska koko järjestelmä perustuu paikalliseen työtehtävien vaativuuden arviointiin. Palkkausuudistuksen henkilökohtaista palkanosaa koskeva uudistus on meillä vielä edessäpäin ja sen valmistelu tulee olemaan työlästä. Ikäluokkien pienenemisen myötä on alkanut kilpailu pätevästä työvoimasta. Jotta voisimme niukkenevienkin taloudellisten voimavarojen vallitessa saada palvelukseen parhaat työntekijät, pitää meidän huolehtia henkilöstön hyvinvoinnin kaikista osa-alueista. Koska virkarakenneuudistukset joudutaan tekemään olemassa olevissa puitteissa, on perusteltua lakkauttaa lakimiehen virka ja perustaa henkilöstöpäällikön virka. Uuden henkilöstöpäällikön virkatehtäviin kuuluu työnohjaustoiminnan kehittäminen ja koordinointi. Tällä ei tavoitella sitä, että viranhaltija vastaisi henkilökohtaisesti työnohjaustoiminnasta, vaan pyritään sii-

16 hen, että henkilöstön hyvinvointikysymykset eivät olisi hajallaan. Myös työsuojelupäällikkyyden siirtäminen talousjohtajalta henkilöstöpäällikölle tähtää henkilöstöasioiden jäntevöittämiseen. Henkilöstöpäällikön viran perustamisen myötä henkilöstöasioiden viimesijainen vastuu säilyy edelleenkin hallintojohtajalla, mutta henkilöstöpäällikkö vastaisi tämän alaisena henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Nämä kaksi henkilöä tultaisiin myös ilmoittamaan Kirkon työmarkkinalaitokselle merkittäviksi talous- ja henkilöstöhallinnon johtaviksi viranhaltijoiksi. Näiden palkat määrää Kirkon työmarkkinalaitos. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi henkilöllä tulee olla hyvä henkilöstöhallinnon tuntemus ja tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämä molempien kotimaisten kielten taito. Viran vaativuusryhmä on 701. Henkilöstöpäällikön viran perustamisen myötä myös hallintojohtajaa koskeva hallintoviraston johtosääntöä tarkennetaan siten, että henkilöstöpäällikön ja hallintojohtajan roolit otetaan niissä huomioon. Sanamuodossa on toisaalta pyritty lyhyempään ilmaisuun. Hallintoviraston johtosäännön uusi 10, joka käsitteli aikaisemmin lakimiehen viran tehtäviä, tulee uudistuneessa muodossa käsittelemään henkilöstöpäällikön viran tehtäviä ja kuuluu seuraavasti: Henkilöstöpäällikön tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Lisäksi henkilöstöpäällikön tehtävänä on: 1. palkkausjärjestelmien kehittäminen 2. ratkaista vuosisidonnaiseen palkanosaan liittyvät asiat 3. avustaa hallintojohtajaa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä 4. toimia seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä 5. henkilöstökoulutuksen suunnittelu 6. vastata työnohjaustoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista 7. avustaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajia sekä kirkkoherroja ja muita johtavia viranhaltijoita heidän toimeensa ja virkaansa kuuluvissa henkilöstöhallinnon asioissa 8. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat. Hallintojohtajan johtosäännön uusi 4 :n 9. kohta kuuluu seuraavasti: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, toimia henkilöstöasioiden esittelijänä ja johtaa henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. Vanha johtosääntöteksti kuuluu seuraavasti: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, sekä valmistella ja esitellä virka- ja

17 työehtosopimusta tai muita yleisiä henkilöstöasioita koskevat asiat, ellei kirkkoneuvosto yksittäisten asioiden kohdalla toisin päätä. Hallintoviraston johtosääntö, johon on tarpeen tehdä lukuisia muutoksia muissa viroissa tapahtuneiden muutosten vuoksi ja ylipäätänsä yhtenäisyyden lisäämiseksi, tuodaan omana kokonaisuutena kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle: 1. lakkautetaan avoinna oleva lakimiehen virka 2. perustetaan henkilöstöpäällikön virka. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi henkilöllä tulee olla hyvä henkilöstöhallinnon tuntemus ja tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämä molempien kotimaisten kielten taito. Viran vaativuusryhmä on 701. Virka ilmoitetaan Kirkon työmarkkinalaitokselle ns. työnantajaviraksi. Lisäksi esitetään hallintoviraston johtosääntöön tehtäväksi seuraavat muutokset: 10 Henkilöstöpäällikön tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Lisäksi henkilöstöpäällikön tehtävänä on: 1. palkkausjärjestelmien kehittäminen 2. ratkaista vuosisidonnaiseen palkanosaan liittyvät asiat 3.avustaa hallintojohtajaa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä 4. toimia seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä 5. henkilöstökoulutuksen suunnittelu 6.vastata työnohjaustoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista 7. avustaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajia sekä kirkkoherroja ja muita johtavia viranhaltijoita heidän toimeensa ja virkaansa kuuluvissa henkilöstöhallinnon asioissa 8. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat. 4 kohta 9: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, toimia henkilöstöasioiden esittelijänä ja johtaa henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. Ilmoitus kirkkovaltuustolle.

18 Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 540 TYÖJÄRJESTELYT Hallintoviraston työtapoja ja työn organisointia on tarpeen tarkastella, koska organisaatiossa on tapahtunut useita muutoksia kuluneen vuoden aikana. Talous- ja suunnittelujohtaja ja kirjaaja ovat jääneet eläkkeelle sekä lakimiehen paikka on ollut täyttämättä. Talous- ja suunnittelujohtajan työtehtäviä on hoitanut Irma Hokka, jonka nykyinen talouspäällikön virka on tarkoitus lopettaa. Kirjaajan paikka on täytetty määräaikaisesti saakka. Lakimiehen tehtäviä on hoitanut pääosin hallintojohtaja, vt. talousja suunnittelujohtaja ja hallintosihteeri. Toimistosihteeri on jäämässä lähikuukausina eläkkeelle, joten neljästä hallintoviraston hallinnollisesta sihteeristä kahden virka on tulossa täytettäväksi. Kirkkoneuvosto on pyytänyt samaan asiakokonaisuuteen liittyen selvittämään, miten hallintovirastossa työn organisointiin liittyvät toimet on järjestetty. Edellä kuvatun työntekijämäärän supistumisen vuoksi yhteistyö on keskittynyt juoksevan työn organisointiin liittyviin palavereihin. Näihin ovat osallistuneet perusprosessin osalliset työntekijät: hallintosihteeri, toimistosihteeri, kirjaaja ja hallintojohtaja. Tämän ohella tällä joukolla on suunniteltu kirjaajan ja toimistosihteerin eläkkeelle jäämisen jälkeistä aikaa. Työlle on ominaista erityisesti kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokousten asiakirjamateriaalin tuottamisen aiheuttamat kuormitustilanteet, joissa kaikkien työpanosta tarvitaan. Työntekijämäärän supistaminen ei olisi realistista. Nykyprosessissa olevat muutostarpeet on etsitty yhteisesti. Vuosittaiset kehityskeskustelut on toteutettu. Työntekijät kokoontuvat kahden viikon välein johtoryhmän kokouksen jälkeen työpaikkakokoukseen. Työhyvinvointitutkimuksessa koko hallintovirastoa (mukana taloustoimisto) käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi hallintoviraston tämän osan tilanteesta ei ole tutkittua tietoa, mutta työmäärien kasvamisesta huolimatta yhteistyösuhteet ovat erinomaiset. Hallintoviraston työn kehittämisessä pääpaino tulee olemaan henkilöstöasioiden hoidossa palkkausjärjestelmien kehittämisen ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Tärkeitä ovat myös työn suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden kehittäminen. Tämän vuoksi esimiestyölle annettavaa tukea tarvitaan kaikissa yksiköissä. Henkilöstöasioiden lisäksi hallinnollisten prosessien virtaviivaistamiselle on tarvetta. On oma projektinsa delegoida kirkkoneuvoston nyt päätettäviä asioita virkamiestasolle, eikä siihen oteta tässä kantaa. Siirtyminen sähköiseen asianhallintaan mahdollistaa kaikkien hallinnollisten prosessien uudelleen tarkastelun. Tämä luo pakon miettiä käytäntöjen

19 virtaviivaistamista. Hallintoviraston piirissä oli vuonna 2009 selvitystyö, jossa päädyttiin siihen, että sähköinen asianhallinta ratkaisee monia käytännön työn solmukohtia. Tuolloin päädyttiin kuitenkin odottamaan kirkkohallituksen piirissä tehtävää työtä perusperiaatteiden piirissä. Sähköisessä asianhallinnassa tärkeintä on luoda kestävä pohja. Asiatyyppien määrittelyllä ratkaistaan samalla arkistointijärjestelmä ja hakujärjestelmien toimivuus. Perustavan työn tekeminen edellyttää korkeakoulutasoista koulutusta ja arkistonhoitotutkintoa syvempää teoreettista ja käytännöllistä osaamista. Kun järjestelmät on saatu toimimaan, pystyy niitä käyttämään riittävästi koulutettu ja perehdytetty henkilö. Jossain määrin kysymyksen alaiseksi jää järjestelmien kehittäminen perustamisvaiheen jälkeen. Näillä perusteilla on tarkoituksenmukaista perustaa hallintovirastoon määräaikainen asianhallintasihteerin virka vuoden 2014 loppuun saakka. Tämän viran palkkaus olisi vaativuusryhmän 601 mukainen. Hallintoviraston toimistosihteerin työtehtäviin on kuulunut toimia talous- ja suunnittelujohtajan sihteerinä, mutta tämän lisäksi hänellä on keskeinen rooli kirkkoneuvoston ja valtuuston pöytäkirjojen ja päätösten toimeenpanossa. Tämän lisäksi hänellä on ollut erillistehtäviä, mm. yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimiminen. Mikäli kirjaajan paikka jätetään täyttämättä ja lähdetään rakentamaan sähköiseen asianhallintaan perustuvaa järjestelmää, joutuu toimistosihteeri ottamaan vastuulleen osan kirjaamon tehtävistä. Tämän lisäksi on edelleenkin tarkoituksenmukaista, että toimistosihteeri toimisi talousjohtajan sihteerinä, joskin muuttuneessa tilanteessa uudelleen sovittavalla toimenkuvalla. Tämän viran palkkaus olisi vaativuusryhmän 501 mukainen. Asianhallintasihteerin aloitettua työssään saattaa tulla tarpeelliseksi tarkastella toimistosihteerin palkkausta, kun kirjaamosta tulevien tehtävien laajuus selviää. Hallintosihteerin työkuva on laajentunut uudessa tilanteessa. Työn peruskuvaan kuuluu hallintojohtajan avustaminen tämän viranhoitoon liittyvien selvitysten ja kontaktien puitteissa. Johdon assistenttina toimimisen lisäksi hallintosihteeri on vastannut hyvin laajasti koulutukseen liittyvistä valmistelu- ja järjestelyasioista toimien mm. koulutustoimikunnan valmistelevana sihteerinä. Muissakin yhtymän vastuulla olevissa erillisprojekteissa esimerkiksi vaalijärjestelyissä tai matkojen valmistelussa hänellä on ollut itsenäinen vastuualue. Lakimiehen avoimen viran johdosta hallintosihteerille on tullut merkittävä rooli kirkkoneuvostoon tulevien asioiden valmistelussa. Tähän hänelle on antanut valmiuksia pitkällinen kokemus kirkkoneuvoston asioiden valmisteluprosessin avainhenkilönä sekä myös suoritettu laajalti oikeudellisia aineita sisältävä VTM-tutkinto. Jotta valittava henkilöstöpäällikkö voitaisiin integroida hallintoviraston valmisteluprosessiin, on perusteltua, että siirtymävaiheessa hallintosihteerin valmisteluvastuulle annettaisiin myös palkkamuutoksia käsittelevän työnantajaryhmän sihteerin tehtävä. Tähän kuuluisi asioiden valmistelu työnantajaryhmän kokouksiin. Järjestely antaisi henkilöstöpäällikölle mahdollisuuden perehtyä seurakuntayhtymän monimuotoiseen työ- ja virkaehtorakenteeseen ja tulevien palkkaus-

20 rakenteen kehittämistarpeiden pohjatyöhön. Hallintosihteerin nykyinen palkkaus on vaativuusryhmän 503/80 mukainen. Tässä esitettyjen vastuualueen laajennusten johdosta palkan tulisi olla vaativuusryhmän 601/20 mukainen. Kielenkääntäjän viran keskeinen vastuualue on kirkkovaltuuston kokousten valmistelun lisäksi toimiminen musiikkitoimikunnan ja Pyhän Marian ystävyystoimikunnan sihteerinä, mutta ennen kaikkea tuomiorovastin sihteerinä toimiminen. Tämä viimeksi mainittu vastuualue kytkeytyy pääosin tuomiorovastin ja Tuomiokirkon rooliin olla yhteistyössä monenlaisten valtiollisten, kunnallisten ja kirkollisten toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi kielenkääntäjän työkuvaan ei ole tarpeen tehdä tässä muutostilanteessa mainittavia muutoksia. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi selvityksen hallintoviraston työn organisointiin liittyvistä toimista. Kirkkoneuvosto päättää 1. perustaa hallintovirastoon määräaikaisen asianhallintasihteerin viran saakka. Viran pätevyysvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, vähintään suoritettu arkistonhoitotutkinto tai vastaava osaaminen sekä kokemusta asianhallintajärjestelmien kehittämisestä. Viran tehtävät ovat: 1) Seurakuntayhtymän sähköisen asianhallintajärjestelmän suunnittelu kirkkoneuvoston päätettäväksi. 2) Asianhallintajärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen. 3) Seurakuntayhtymän arkistojärjestelmien yhtenäistäminen ja käytännön arkistonhoito. 4) Toimiminen asiantuntijana väestökirjanpidon muutosprosessissa. 5) Vastaaminen kirjaamon toiminnasta. 6) Muut hallintojohtajan antamat tehtävät. Virkaan valittavalta edellytetään tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävää molempien kotimaisten kielten taitoa. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 601/20 mukainen. 2. julistaa haettavaksi hallintoviraston toimistosihteerin viran. Viran pätevyysvaatimuksena on merkonomin tai tradenomin tutkinto tai muu vastaava tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimistotehtäviin. Viran tehtävät ovat: 1) Hallintoviraston yleiset toimistosihteerin työt. 2) Toimiminen erikseen määrättävien toimikuntien sihteerinä. 3) Osallistuminen kirjaamon työhön. 4) Muut hallintojohtajan antamat tehtävät. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 501 mukainen. 3. tarkistaa hallintosihteerin palkkausta tehtävään lisättyjen vastuualueiden johdosta nykyisestä 503/80 erityisellä perusteella vastaamaan palkkaustasoa 601/20. Ilmoitus taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin.