Putkilahden HELMIKUU 2/2010 TALVISYDÄMEN K ULLANMURUN KENNEL V IRRAN PUOTI PÄIJÄNTEEN KIRJA, K ORPILAHDEN HELMI K ORPILAHDEN V ILJO SIMOLA 85 VUOTTA

Transkriptio

1 HELMIKUU 2/2010 SISÄLTÖ TALVISYDÄMEN HYVIÄ UUTISIA Putkilahden Kylälehti Putkilahden kylälehti myös internetissä: Perustettu Ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kylän paras tiedottaja. Irtonumero 2,00 euroa KUVA: OSMO WEIJO K ULLANMURUN KENNEL V IRRAN PUOTI PÄIJÄNTEEN KIRJA, K ORPILAHDEN HELMI K ORPILAHDEN YHTEISPALVELUPISTE MIELEISIÄ UUTISIA KORPILAHDELTA V ILJO SIMOLA 85 VUOTTA K-KIRJAIMELLA K OSKISEN KERTOMUS K YLÄSEURAN KUULUMISIA KIITOS ILMOITTAJILLE, ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA. T ILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI TUTTAVALLESI!

2 2 Putkilahden Kylälehti Aune Turunen, päätoimittaja TALVISYDÄMEN HYVIÄ UUTISIA On mukava aloittaa vuosi kertomalla hyviä uutisia. Olemme pitkästä aikaa saaneet nauttia oikeasta kunnon talvesta. Lunta ja pakkasta on riittänyt joka puolelle maata, niin myös tänne meidänkin kyläämme. Talven iloja on ollut tarjolla niin hiihtäjille kuin mäenlaskijoillekin. Ja mäkiähän meillä riittää! Hieno kokemus on myös nähdä valkoiseen pukuunsa verhoutunut talvinen luonto, joka on huikaissut silmiämme suorastaan ylimaallisella kauneudellaan. Kyllä neljä vuodenaikaa on meille suomalaisille suuri rikkaus. Putkilahtisille tämän talven erittäin hyvä uutinen on kauppamme toiminnan jatkuminen kylällämme. Olemme saaneet nuoren yrittäjän, Kati Knuutilan, uudeksi toimitusjohtajaksi Virran Puotiin. Katin äiti, Marita Kivinen, jatkaa jo aiemmin kaupassa aloittamaansa työtä tyttärensä tukena ja työtoverina. Nyt olisi kaikkien kyläläisten pidettävä huolta siitä, että kaupassa riittää asiakkaita ja näin luoda osaltamme edellytyksiä kauppatoiminnan jatkumiselle. Nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen ja olla mukana kaikin voimin tukemassa kauppiaidemme menestymistä kylällämme. Hyviä uutisia toivotaan kertyvän pian lisääkin. Odotteluasteella muhiva kylänraittimme kevyenliikenteenväylä -asia on toivottavasti saanut uutta virettä Jyväskylän kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusasen vieraillessa Putkilahdessa. Toivottavasti tämä hanke ei toteutuakseen vaadi niin pitkää aikaa kuin aikanaan Kärkisten silta. Pidetään toivoa yllä. Hyviä uutisia on tarjolla myös Korpilahdelta. Vanha kunnan virastotalo on saanut uuden ilmeen remontin myötä ja jatkaa nyt toimintaansa kuntalaisten palvelupisteenä. On hieno asia, että Jyväskylän päättäjät suostuivat antamaan korpilahtisille tällaisen etuuden. Tutussa talossa on miellyttävää käydä hoitamassa asioitaan tai poiketa kirjastossa, joka sekin on nyt hyvällä paikalla entisessä kunnanvaltuustosalissa. Tervetullut uutinen on sekin, että Korpilahti saa uuden seurakuntatalon ja vieläpä nopealla aikataululla, sillä talon pitäisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaan koko kirkonmäen alueesta tulee entistäkin komeampi. Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN X) PERUSTETTU ILMESTYY KERRAN KUUSSA. KUSTANTAJA: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY PUHEENJOHTAJA: MARJO MERIVIRTA SÄHKÖPOSTI: OSOITE: VESPUOLENTIE 2027C, PUTKILAHTI PUHELIN: (050) PAINOS: 320 KPL TILAAJIA: 260 (HELMIKUU 2009) PAINOPAIKKA: KOPIJYVÄ OY, JYVÄSKYLÄ KYLÄLEHDEN KEHITTÄMINEN KYLÄLEHDEN YHTEYSHENKILÖT OTTAVAT VASTAAN EHDOTUKSIA LEHDEN KEHITTÄMISEKSI. HEILLE VOI TARJOTA MYÖS AINEISTOA JULKAISTAVAKSI. YHTEYSHEN- KILÖLUETTELO OIKEALLA. TILAUSHINNAT ALKAEN PERUSHINTA EUROA 21.00/12 NUMEROA KESTOTILAUSALENNUS EUROA 3,00 / VUOSI SUOMEN ULKOPUOLELLE LISÄHINTA EUROA 3,00/VUOSI IRTONUMEROT EUROA ILMOITUSHINNAT ALKAEN PERUSHINTA 0,13 /PALSTAMM.. TOISTUVA ILMOITUS 0,10 /PALSTAMM TAKAKANNEN VÄRI-ILMOITUSLISÄ 0,05 /PALSTAMM KANNEN VÄRI-ILMOITUS 0,50 /MM (140 MM LEVEYS) ILMOITUKSESTA LASKUTETAAN VÄHINTÄÄN 20 YHDISTYSTOIMINTA SOPIMUKSEN MUKAAN PUTKILAHDEN UUTISIA INTERNETISSÄ: PÄÄTOIMITTAJA: AUNE TURUNEN P. (050) VESPUOLENTIE 1568, KORPILAHTI SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET MUU TOIMITUSKUNTA: VALTO KOSKINEN, TAITTO P. (050) SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET ESKO PERTTULA, ILMOITUKSET P. (0400) SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET YHTEYSHENKILÖITÄ: MARJA RIIKONEN, TILIT P. (0400) UUDET TILAUKSET: YLLÄ MAINITUT YHTEYSHENKILÖT AINEISTOPÄIVÄMÄÄRÄ: ILMESTYMISKUUKAUDEN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

3 Putkilahden Kylälehti 3 Missu Wahlberg koulutettu hieroja kotikäynnit ajanvaraus ma-pe 8-10 p missu.wahlberg@pp.inet.fi PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku Putkilahden kyläseuran omistama kylätalo, jossa järjestetään kylän yhteiset tapahtumat. Tiloja myös vuokrataan ulkopuolisille leirikoulu-, kokous- ja juhlakäyttöön. Koulurakennuksen vasemmassa päädyssä ja yläkerrassa on kaksi vuokra-asuntoa. Päätyasunto on nyt vapaana. JENNA: NOORA: MARTINPOLKU 13C KORPILAHTI Asunto vuokrattavana Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle päätyhuoneiston 90 m 2, 3 h+keittiö+kph. Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastotiloja. Huom! Lemmikkieläinten tuonti asuntoon ei ole sallittua, asunnossa ei sallita tupakanpolttoa. Vapautuu sopimuksen mukaan. Tiedustelut puh /Marja Riikonen Martinpolku 23, Korpilahti puh. (014) Parturi-Kampaamo Mirkka Tuominen Tammijärventie Tammijärvi puh ma-pe 9-17 ilt. ja la sop.muk.

4 4 Putkilahden Kylälehti Vasemmalta oikealle: DanSukker, Dixie, Dina, Dominick K ULLANMURUN KENNEL Kenneltoiminta on koirien jalostustoimintaa ja koirien teettämistä nartulla. Kasvattajaksi voi ryhtyä kuka tahansa, mutta kennelnimen saamiseksi täytyy käydä kasvattajakurssi. Kennelnimen myöntää kansainvälinen kennelliitto FCI. Kennelin perustaminen vaati kasvattajakurssin, suurta kiinnostusta, rohkeutta ja paljon työtä. Rotuun kannattaa tutustua etukäteen. Sari ja Rauno Jokinen kasvattavat Leonberginkoiria ja harjoittavat kenneltoimintaa Putkilahden Vanhassa Repolassa. Heidän kennelinsä nimi on Kullanmurun kennel. Meille on erityisen tärkeää kasvattaa koirista puhtaita ja rodunmukaisia yksilöitä. Myös koirien hyvinvointi ja terveys ovat erityisen suuressa arvossa, Jokiset sanovat. Heillä on neljä Leonberginkoiraa sekä 15 jälkeläistä, jotka sijoittuvat ympäri Suomea. Heidän koiriensa nimet ovat: Dixie, Dominick, DanSukker ja Dina. Rakkaus Leoihin syntyi jo 15 vuotta sitten, kun niitä ei juurikaan ollut Suomessa saatavilla, sanoo Sari Jokinen. Rauno Jokinen kertoo saaneensa kipinän kasvattamiseen vaimoltaan Sarilta. Jokiset hankkivat ensimmäisen Leonbergin koiransa, Demin, vuonna Demi menehtyi äkilliseen sydänkohtaukseen vain vuoden ikäisenä. Kipinän jatkamiseen antoi vuonna 2004 heidän elämäänsä astunut Dixie. Vuoden 2007 lokakuussa syntyi ensimmäinen pentue ja vuoden 2008 lokakuussa syntyi toinen. Rodusssa Jokisia kiehtoo iso koko ja haasteellisuus, sillä mukaan mahtuu myös omaperäisiä yksilöitä. Rotu on yleisesti helposti koulutettava ja lapsiystävällinen sekä pelastusviettinen, mikä lämmittää heidän sydäntään. Meille on tärkeää, että koirat voivat hyvin ja että niillä on paras mahdollinen elinympäristö. Rotu vaatiikin paljon tilaa ja liikuntaa sekä monipuolista aktivointia. Nämä ovat suuria kysymyksiä pentujen tulevaa kotia ajatellen, kertovat Jokiset. Sari Jokinen harjoittaa myös näyttelytoimintaa. Hänen mukaansa näyttelytoiminta on reissaamista ympäri Suomea, mutta niin Dixie Putkilahdessa.

5 Putkilahden Kylälehti 5 Oulu KV (kansainvälinen) näyttely. DanSukker ROP (rotunsa paras) ja Dominick VSP (vastakkaisen sukupuolen paras) kiehtovaa, ettei edes tuhannet kilometrit ole esteenä. Näyttelyreissuilla ajatellaan kuitenkin aina koirien omaa jaksamista. Koirat ovat menestyneet hienosti: Dixiestä tuli muotovalio vuonna 2007, kaksoset, Dominick ja DanSukker, ovat saavuttaneet mm. ROP-titteleitä (rotunsa paras), VSP- titteleitä (vastakkaisen sukupuolen paras) sekä Sertejä. Nuorimmainen, kahdeksan kuukauden ikäinen Dina, ei ole vielä itse osallistunut virallisiin näyttelyihin, mutta on ollut ahkerasti kannustusjoukoissa mukana näyttelykehän laidalla. Koiramme ovat lempeitä ja lapsirakkaita, hellyydenkipeitä ja rakastettavia koiria. Ne ovat myös kovia uimareita. Rodun suuruus pelottaa monia, mutta useimmiten pelko on aiheetonta. Toki jokainen on oma yksilönsä, kuten jokaisessa koirarodussa. Erityisen huonon maineen Leonbergit saivat suomalaisesta Myrsky-elokuvasta, jossa esiintyi ulkonäöltään hyvin paljon Leonberginkoiraa muistuttava Kaukasianpaimenkoira. Tämä koira esiintyi elokuvassa sairaalloisen vihaisena, ja se antoi samalla hyvin huonon maineen erityisen lempeälle Leolle. Näitä rotuja ei tulisi koskaan verrata toisiinsa!, Jokiset toteavat. Miten neuvoisitte ihmisiä hoitamaan koiriaan parhaalla mahdollisella tavalla? Samalla tavalla kuin parasta ystävääsi, sanoo Rauno Jokinen. Pitämällä koirista huolta joka suhteessa: niin liikunnallisesti kuin ruuallisestikin, turkkia ja hyvää koulutusta kuitenkaan koskaan unohtamatta, täydentää Sari. Tälle rodulle ruoka on kaiken perusta, koska rotu kasvaa hirvittävän kovaa vauhtia. Rotu saavuttaa täyden kasvunsa vuoden kuluessa. Mitä haluaisitte sanoa koiraihmisille ja niille, jotka jo omistavat, tai suunnittelevat koiran hankintaa tai kasvatusta? Perehdy ensin rotuun ajatuksella ja täydellisellä mielenkiinnolla. Mitä suurempi rotu, sen enemmän vastuuta ja rahanmenoa. Myös olosuhteet, kuten kerrostalo, on huomioitava erityisen hyvin. Ota huomioon aika, jota sinulla on antaa koirallesi. Älä koskaan hanki koiraa hetken mielijohteesta tai vain siksi, että sen ulkonäkö hetkellisesti miellyttää. Koira on elävä olento, joka elää kanssasi monen monta vuotta. Älä unohda, että koiran ostohinta ei ole ainoa kulu: koira vaatii paljon. Älä koskaan unohda rakastaa koiraasi, sillä se rakkaus palaa aina kaksinkertaisena takaisin. Miten koiriinne ja kenneliinne voi tutustua? Meihin voi tutustua kotisivuiltamme Meihin saa yhteyttä myös puhelimitse ja sähköpostilla, ja meitä saa tulla myös tapaamaan. Haastateltavat Sari ja Rauno Jokinen Putkilahden Kullanmurun kennelistä Teksti Sohvi Tuominen Kuvat Sari Jokinen Kullanmurun kennel

6 6 Putkilahden Kylälehti VIRRAN PUOTI Putkilahden kyläkauppa on avannut ovensa uuden kauppiaan voimin. Kauppa on toiminut kyläläisten kohtaamispaikkana jo vuosikymmeniä, ja uusi kauppias jatkaa perinteiden vaalimista. Vetovastuun kaupan toiminnasta ottanut Kati Knuutila on kauppiaana lähes kahden vuoden ajan toimineen Marita Kivisen tytär. Marita toimii edelleen kaupassa Katin taustatukena. Äidin ja tyttären kauppa toimii kyläläisten kohtaamispaikkana ja tarjoaa asiakkailleen Tarmo lähikauppiasketjun päivittäistavaratuotteita, sekä paikallisesti tuotettuja tilatuotteita. Kahvila Voitto tarjoaa miellyttävän kahvihetken ja kesällä kesäterassilla on luvassa musiikin täyteisiä iltoja. Kotiinkuljetuspalvelu toimii myös vanhaan malliin. Vasta parikymppinen Kati hyppää kauppiaan saappaisiin luottavaisin mielin. Pian tradenomiksi valmistuvalle Katille yrittäjänä toimiminen on ollut selvää jo pienestä pitäen, ja nyt hankitun kokemuksen myötä yrittäjäura sai alkunsa Putkilahden kyläkaupassa. Uusi kauppias on monelle kyläläiselle entuudestaan tuttu, sillä Kati on työskennellyt opintojen ohella Virran Puodissa. Asiakkaat ja kaupan toiminta on tullut jo niin tutuksi, että kauppiaaksi siirtyminen on tapahtunut lähes luonnostaan. Kaupassa riittää myös paljon haasteita nuorelle yrittäjälle. Kaupan tulee olla kylänsä näköinen, ja kauppias toivookin kyläläisten kertovan kehitystarpeista. Kuten todettu kylä tarvitsee kaupan, ja kauppa kylän. terveisin kaupan väki KETTERÄN LATURETKI LA KLO 13 ALKAEN L ÄHTÖ VIRRAN PUODIN PIHASTA. MUKAAN REIPASTA MIELTÄ JA MUUTAMA EURONKUVA. TERVETULOA MUKAAN! SÄÄVARAUS: KOVA PAKKANEN TAI LUMIMYRÄKKÄ LISÄTIETOA TARV. TIMOLTA TAI KETTERÄN NETTISIVUILTA.

7 Putkilahden Kylälehti 7 P ÄIJÄNTEEN KIRJA, KORPILAHDEN HELMI Korpilahti tunnetaan kulttuuriystävällisenä paikkakuntana. Mistä kaikesta tuo tunnustus johtuneekaan, niin eräänä kulttuurisen imagon syntyyn vaikuttavana tekijänä voidaan pitää paikkakunnan vanhaa kirjakauppaa. Jo useiden vuosikymmenten ajan korpilahtelaiset ovat saaneet korkeatasoista palvelua omasta lähikirjakaupastaan. Tämä on etuoikeus, jota ei kaikilla pienillä paikkakunnilla ole. Vuonna 1943 Tyyne ja Erkki Helanderin perustama kirjakauppa on lähes koko historiansa ajan ollut Helanderin suvun omistuksessa; samaan sukuun kuuluu myöskin nykyinen kirjakaupan omistaja ja toimitusjohtaja Eija Kankainen. Eija Kankaisen tie kirjakauppiaaksi on todistus siitä, miten omiin kykyihinsä luottaen voi onnistua vaihtamaan ammattiaan vielä aikuisella iällä. Aikanaan farmanomin koulutuksen saanut Kankainen ehti olla Jämsän apteekissa töissä yli 30 vuotta. Kirjakauppa-alalta hänellä ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta. Alkuunlähtöä uuteen ammattiinsa Kankainen muistelee: Aloitin vuonna 2001 Irene Helanderin kanssa yhdessä. Irene jäi pois kesäkuussa 2005, jolloin jäin yksin pitämään kauppaa. Kauppa tuli vähän kuin vahingossa, kun Risto Helander kuoli ja olin kyllästynyt kulkemaan Jämsän ja Korpilahden väliä ja kauppaa tarjottiin meille. Minua on aina yrittäminen kiinnostanut ja myös lyhyt työmatka oli plussaa. Nyt vuosien kokemusten jälkeen Eija Kankainen kertoo viihtyneensä uudessa ammatissaan hyvin: Vaikka työ on vaatinut monien uusien asioiden oppimista ja syventymistä oman alan tuomiin kysymyksiin, on se ollut antoisaa ja mielenkiintoista aikaa. Tämän päivän kipeää todellisuutta on, että suuret kauppakeskukset heikentävät pienten maaseutukauppojen asemaa. Samansuuntaiset vaikeudet koskettavat myös yksityisiä kirjakauppoja. Pienten on vaikeata pärjätä isojen rinnalla. Kyllä kirjakaupan asema maaseudulla on surkea. Isot kaupat myyvät kirjoja halvemmalla kuin pienemmät ostavat. Lisäksi pienet kaupat maksavat kirjahinnastosta saman hinnan kuin isot ja lisäksi tulevat näytevarastomaksut, joita isot kaupat eivät ole maksaneet lainkaan, toteaa Kankainen. Mitään elämässä ei saa ilman ponnistusta, niinpä Eija Kankainenkin on säilyttänyt taidon ottaa vastaan haasteita ja yrittää vastata niihin parhaansa mukaan. Päijänteen Kirja on tätä nykyä kuin tarunhohtoinen aarreaitta. Heti kaupan ovella tulijaa kohtaa lämmin, ystävällinen ilmapiiri. Seinän hyllyjen kirjarivistöt kutsuvat lukijoi- Eija Kankainen on itsekin innokas lukija.

8 8 Putkilahden Kylälehti ta lähtemään seikkailuille järjen ja tunteen, arjen ja juhlan rikassisältöisiin maailmoihin. Kirjakaupan suhteen Kankaisella on toive: Kirjojen lisäksi kaupasta löytyy monenlaista tavaraa: askartelu- ja paperitarvikkeita, pelejä, kortteja, adresseja, lahjatavaroita, kemikalioita, PS-studio kortteja, Greenwhalen koruja, lisäksi siellä on esillä lähialueen taitajien tuotantoa, muun muassa Riina Helanderin emalituotteita, Päivi Rautiaisen brodeerauksia ym.. Toivon, että kirjamyynti kohdallani pysyy samana tai hiukan kasvaa. Täällä se on kuitenkin kasvanut vuosittain, vaikka tilastot kertovat muuta yleensä kirjakauppamyynnistä. Unelmani on, että tukkuhinta olisi joskus kaikille kauppiaille sama. Elämän- ja työniloa Eija Kankainen löytää lukemalla kirjoja, tottakai, kirjathan ovat aina kuuluneet hänen elämäänsä. Onnellinen asia on myös se, että on mukavia asiakkaita ja lisäksi se, että kesällä lomalaisten tullessa väkimäärä tuplaantuu. Iloa tuottaa myös huomata, että asiakaskunta osaa arvostaa palvelua, jota pikkukaupoista löytyy. Teksti ja kuva Aune Turunen Korpilahden yhteispalvelupiste Virastokuja 2, Korpilahti p Sähköpostiosoite: korpilahti.yhteispalvelupiste[at]jkl.fi Avoinna ma pe klo Jyväskylän kaupungin palveluja tarjotaan yhteispalvelupisteessä, joka sijaitsee Korpilahden Virastotalossa. Palvelupisteessä on asiakkaiden käytössä internet-yhteyksin varustettu tietokone, jota saa käyttää puoli tuntia kerrallaan esim. hakemuslomakkeiden täyttämiseen. Kelan asiakaspalvelu tapahtuu samoissa tiloissa yhteispalvelun kanssa. Yhteispalvelupisteestä saa mm. seuraavia palveluja: kaupungin lomakkeet ja asiakirjojen vastaanotto kopio- ja faksipalvelut Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-asuntohakemukset kaupungin laskut, esim. lapsen päivähoitomaksut ja venepaikkamaksut, voi maksaa palvelukassaan yhteydenottopyynnöt ja ajanvaraukset esim. lupainsinöörille VanhaPappilan tilavaraukset Koulukeskuksen kuntosaliavaimien luovutus. Jyväskylän kaupungin viranhaltijat ovat alkaen paikalla seuraavasti: lupainsinööri (ent. rakennustarkastaja) maanantaisin klo kaavoitusarkkitehti maanantaisin klo maaseutuasiamies tiistaisin oikeusavustaja perjantaisin. Korpilahden virastotalolla työskentelevät myös nuorisonohjaaja ja palopäällikkö. Korpilahden virastotalon tiloja voi vuokrata kokouskäyttöön. Korpilahden virastotalon kokoustilat on varattava etukäteen yhteispalvelupisteestä, p tai sähköpostilla: korpilahti.yhteispalvelupiste[at]jkl.fi.

9 Putkilahden Kylälehti 9 Korpilahden kirjasto sijaitsee virastotalolla M IELEISIÄ E I I UUTISIA U I K ORPILAHDELTA L A Korpilahden virastotalon uusi elämä kuntalaisten olohuoneena on toteutunut vuoden 2010 alusta. Kuntaliitoksen voimaantulon jälkeen talo on nyt remontoitu uuteen käyttöön soveltuvaksi. Virastotalolla tulee olemaan edelleenkin merkittävä asema paikkakunnan asukkaiden palvelujen saannin kannalta. Yhteispalvelupisteessä tarjotaan Jyväskylän kaupungin palveluja ja samoissa tiloissa toimii lisäksi Kelan asiakaspalvelu. Kaupungin viranhaltijoilla on viikottaiset vastaanottoaikansa myös virastotalolla. Erikoisen mieleinen asia korpilahtelaisille oli kirjaston sijoittaminen virastotalon tiloihin. Palveluiden säilyminen lähellä ja niiden helppo saatavuus lisää huomattavasti elämänlaatua ja viihtyvyyttä paikkakunnalla. - AT Onnittelemme Viljo Simola 85 vuotta vuotissyntymäpäiviään viettänyt Viljo Simola on tehnyt pitkän päivätyön kotitilallaan Koivumäessä. Maatalous- ja metsätyön lisäksi Simolalla on 43-vuotinen työrupeama Putkilahden ja lähialueiden sahayrittäjänä, jonka lisäksi hänellä on myös useita vuosia kestänyt työura alueemme kaivinkoneurakoitsijana. Simola tunnetaan paikkakunnalla sitkeänä uurastajana, joka ei ole juuri lepoaikoja työskentelylleen suonut. Nuoruudessaan Simola on ollut innokas urheilija. Hän on osallistunut paikallisten yleisurheilukilpailujen lisäksi lukuisiin Keski-Suomen piirin 5- ja 10-otteluihin. Urheilun lisäksi Simolan tärkeimpiin harrastuksiin on aina kuulunut kalastus. Vuonna 2006 Viljo Simola on vastaanottanut tasavallan presidentin hänelle myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Ajan myötä syntymäpäiväsankarin elämästä ovat kiireet ja työt vähentyneet. Päivät kuluvat nykyään rauhallisesti kotona Elvi-puolison kanssa. Lehdet, kirjat ja televisio tuovat virkistystä päiviin. - AT

10 10 Putkilahden Kylälehti K OKO PERHEEN LASKIAISRIEHA YSTÄVÄNPÄIVÄN MERKEISSÄ LASKIAISSUNNUNTAINA ISSUNNUNTAINA ALKAEN KLO MUSTALAHDEN P-PAIKALLA! J ÄTÄTHÄN KELKAT JA STIGAT KOTIIN PIENTEN LASKIJOIDEN TURVALLISUUDEN VUOKSI, KIITOS. O HJELMASSA MAKKARANPAISTOA NUOTIOLLA, KAHVIA, MEHUA, KAAKAOTA JA SYDÄNMUNKKEJA. TERVETULOA MÄKEÄ LASKEMAAN JA NAUTTIMAAN YSTÄVIEN SEURASTA! J ÄRJESTÄÄ: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY K-KIRJAIMELLA K OSKISEN KERTOMUS Kuulusana 1913:n kuumana kesänä Kalle Koskinen kuleksi kylälle. Könnön kartanon kovalle kummulle kohotti. Karjakartanon kohotti kotvan kuluessa. Keskelle kylää kotisa kahto, kalliisti kultaisilla kolikoilla kaveri kauas kavotti. Kulunnu kovasti kaikki katot, kiukaat, kellaritki, kaivo keskellä kartanota. Kaikki Kalle kuntoon korjas. Kainon kylän kaunottaren, kirkolle kuulutuksille kuletti. Kotona kiltiksi kesytti. Kakaroita kymmenen kuun kehässä, kolme koirasta kovista, kaks kainoa koltun kanssa. Kalle Koskinen kirves käissä, kynä korvan kantimissä, kovasin kainalon kolossa. Kaluja kolme kontillista. Kymmenen kovan kaverin kanssa, koulun kohotti kummulle kylän keskustassa. Kulkivat koko kylällä, kussa kykyjä kaivattihin. Kaupankin kunnolla korjasivat, Kopisevan kivijalat. Kovasti Kalle kontuja kaihosi, kyseli kylä kylältä. Kuoli 1931 kaima Kalle kylän keskustan kartanolta. Kalle Koskinen keräsi kartanokseen, kolme kuusikkota. Kaksi kaski koivikoita, kovia kangas kannikoita, ketoja kesantoja, kytöjä kynnöksiä. Kasvavia kauramaita Kovasti kotia kasattii, korjattii, kuokittii kasvumaata, kynnettii, karhittii. Karja kasvoi kovasti, kuten kaurakin kujalla. Kerättiin koneita, karhiloita, kattojakin korjaeltiin. Kesken kaikki kotona, kun kutsu kävi Karjalan kujille, Karjalan kansalle kurja kausi, kotoo kauas karkotettiin. Kaksi koirasta Koskisesta, kalma kutsui kainaloonsa. Kolmas kyyhötti kotia, Kalle Koskisen kaveriksi. Kytöjä kyntämähän, kantoja kasaamahan, kuhilaita korjaamahan. Koskisen kaksi koltun kantajata, kauas kaikkosi kylältä, Koskisen kolmas koiras kakara, kaipasi kylen kyhnijätä, kainaloista kutijaista. Koskinen kova kaveri, Kaisan koppasi kylältä. Kyyti Kallen kuultavaksi, Kalle kiitteli kovasti, koti kaikille kotona. Kappalainen Kirkkoherra, kohta kuulutti kaikille. Kulkekaatte käsi käissä, käsi kaulalla kovasti. Kului kuita kymmeniä, kiire kasvoi kartanolla. kätilö kävi kotona. Kehto keikkui kammarissa, keinut koivun katvehessa. Kymmenen kalenterin kierrokset, kakaroita kädellinen. Kolme koirasta koltiaista, kaksi kilttiä koltullista. Kolahti sitten kovasti, Kalma kurotti kätensä, kutsui Kaisan kartaoonsa. Jätti kehtoon kuusi kuisen koltullisen. Kaikki katkesi kerralla. kovat kyiset kysymykset. Kirstille kauhun kuulemiset, kunnes kuuli kutsumuksen, kaitselmuksen. Korkein kätkee kovemmankin koittelemuksen, katkerankin kartoituksen. Kovan kiireen keskelle, Kirstille Koskisen komentajan kutsu koitti. Kaikki kovat Kirsti kesti, kakarat kilttinä kasvatti. Koirakset kuin koltulliset Kakarat kasvo kovasti, kävi koulunsa, kaikkosivat, kauas kotinsa kahtovat kaikki. Kyösti korpilahe Kotamäkee. Kovasti Koskise kartano komentajaks Kyöstiä kaivattii. Kolmekymmentä kalenteriä kulu, kunnes Kyösti karkas kotoosa kirkolta Koskisee. Kiireesti Kirstin kanssa kannettii kamoja kyytii, kuorma-autolla kyyvitettii, kun kitaran korvikeessa kiloja kauheesti, Kirsti kituuttelee, kaijuttelee kovasti, kun kiireiltää kerkii. Kirkollaki Kirstillä kulkemista, kirkkokuoroo, kerhoo, kuntoiluva. Kasteluva kukkien kanssa kirkkomualla. Kotona kästöitä kutoo. Kuntoilu koulussa kulkee. Koirasta Koskista kahtoo, kyyvissä kulettelee. Kipeitä kohtia kehnää. Reino Koskinen

11 Putkilahden Kylälehti 11 KYLÄSEURAN KUULUMISIA Putkilahden kylätalolla vieraili Jyväskylän kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusanen. Hänen pyynnöstään olin kutsunut keskustelutilaisuuteen kylätalolle Putkilahdesta Tammijärvellä koulua käyvien oppilaiden vanhempia, aiheena kouluasiat. Timo Rusanen halusi kuulla suoraan vanhempien mielipiteitä, vaikkakin hän oli jo kuullut tyytyväisiä viestejä kylämme lasten kouluasioista. Keskustelussa otettiin esille Vespuolen koulu ja sen tilanne. Lähdetäänkö sitä kehittämään ja millä perusteilla? Vanhemmat olivat vahvasti sitä mieltä, että Tammijärven koulu palvelee seutukouluna mainiosti! Opettajiin ja kouluun ylipäänsä oltiin erittäin tyytyväisiä ja koulun tarjoamat kerhot ja niiden kehittyminen saivat kiitosta. Koulun ohessa olevat liikuntatilat ja palvelut koettiin hyviksi ja toimiviksi ja lähellä oleviksi. vaan jos kyseessä oli joulupukin tai pakkasukon logistinen erhe, voidaan jakelua vielä muuttaa. Ystävällisin mielin Timo Tammijärven seutukoulu koettiin ehdottomasti vahvuutena, jota olisi hyvä jatkossakin kehittää. Timo Rusanen varmaankin sai keskustelusta ja mielipiteistä sen irti, mitä halusikin. Vanhempien mielipide oli hyvin selkeä. Tammijärven kouluun ollaan tyytyväisiä, eikä syytä koulunvaihtoon ole. Näin ollen Vespuolelle suunnattujen porkkanarahojen sijoittelu myöskin puhututti. Esille nousi suvantovaihetta elävä Putkilahden kevyenliikenteenväylä, kylänraitti. Timo Rusanen näki asian tärkeänä ja kehittämisen arvoisena. Toivottavasti asia nytkähtää taas eteenpäin. Kiitos kovasti kaikille vanhemmille, jotka olitte mukana keskustelemassa. Putkilahden omien asukkaiden ja lasten vanhempien mielipiteellä on väliä! Tilaisuuden jälkeen kokoontui kyläseuran johtokunta järjestäytymiskokoukseensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin viime vuoden tapaan Erkki Heinovirta ja sihteeriksi Sari Heiskanen. Viimevuoden erovuoroisista, varsinaisista jäsenistä jatkavat Pekka Salonen ja Riitta Hakanen. Pirkko Järviniemen jätettyä paikkansa työkiireiden vuoksi, tilalle saimme uuden jäsenen Lasse Elfvengrenin. Varajäseninä jatkavat tutut Veikko Riikonen ja Sisko Ruth. Uutena varajäsenenä aloitti Johanna Salminen. Kiitos uusille jäsenille mielenkiinnosta! Uudistus on aina tervetullutta, että kehitys jatkuisi. Toivonkin, että Putkilahden kyläseuran johtokunta tekee hyviä päätöksiä ja suunnitelmia oman kylän ihmisiä varten. Onnea matkaan meille kaikille! Rahastonhoitaja Marja Riikonen hoitaa tehtäväänsä vielä alkuvuoden ajan, jonka jälkeen Valto Koskinen jatkaa. Osa tehtävistä ulkoistetaan tilitoimistolle. Kyläseuran lämpöhankkeen papereita koetetaan saada kuntoon helmikuun kokoukseen ja Vesurin edustaja tulee käymään. Ensi kesän mahdollisille jatseille haetaan kohdeavustusta. Nähtäväksi vielä jää, toteutuuko jatsit ja miten? Saadaanko esiintyjiä jne. Veikko Riikosen ja Anne-Maria Perttulan tekemä valitus kaupunkirakennelautakuntaan on hyväksytty. Se koski apulaiskaupunginarkkitehdin päätöstä nimetä Korpilahden Vespuoli yhdeksi alueeksi. Kaupunkia on pyydetty pitämään kuulemistilaisuus Putkilahdessa mahdollisimman pian. Kun sellainen tilaisuus saadaan aikaan, niin tervetuloa kaikki kyläläiset Putkilahden puolesta puhumaan!!! Kyläläiseltä on tullut hyvä idea, jossa Putkilahti lehteen ehdotetaan uutta palstaa. Siinä voisi olla Jyväskylän valmisteilla olevia ja päätettyjä asioita, koskien kyläkuntia ja Korpilahtea. Erittäin hyvä idea! Kiitos siitä. Otamme asian uudelleen käsittelyyn seuraavassa kokouksessamme oikein ajan kanssa. Tällaisia kuulumisia näin vuoden aluksi. Tavataan toisemme laskiaissunnuntaina, ystävänpäivän pulkkamäessä! Marjo Merivirta

12 LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI VESPUOLENTIE 1977 B PUTKILAHTI, FINLAND kirjat paperit askartelu lahjatavarat Päijänteen Kirja Eija Kankainen Isämatintie 1, Korpilahti puh , LM-SÄHKÖ Korpilahdentie Pappinen KORPILAHDEN APTEEKKI Puoti avoinna ma pe , la päivittäistavarat kahvio bensiini 95E, polttoöljy rauta ja maatalous valokopio- ja nettipalvelu WWW. VIRRANPUOTI. FI PUHELIMET: VIRRAN PUOTI, VESPUOLENTIE 1950 B, PUTKILAHTI LUHANGAN SIVUAPTEEKKI sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu p. (014) Avoinna: ma - pe 9-17 la 9-13 p. (014) Avoinna: ma - pe HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ KOTIIN TOIMITETTUINA 600 ltr 240 ltr <> JÄTTEENKULJETUS <> VAIHTOLAVAT HPN-Pelti rakennuspeltityöt ammattitaidolla Postiosoite: Honkalanmutka 2 B Korpilahti <> LOKAHUOLTO <> VIEMÄREIDEN AVAUKSET <> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI SIHVARI OY info@sihvari Puh Referensikohde Putkilahdessa: Koulupuiston uusi katto (2004)