ALUEELLISEN NUORISOTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

Transkriptio

1 ALUEELLISEN NUORISOTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Ilkka Nisula Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntuja ryhmä 13 toukokuu 2011

2 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Mietteitä nuorisotoiminnasta 1 3. Lahden nuorisojaoston toiminta vuonna Lahden nuorisojaoston toiminta vuonna Kyselysarja aktiivitoimijoille Kyselysarja Lahden nuorisojaoston jäsenille Yhteenveto 16

3 1. Johdanto Päätin tehdä projektityöni aiheesta "Alueellisen nuorisotoiminnan käynnistäminen" siitä yksinkertaisesta syystä että paikkakunnallani Lahdessa ei minkäänlaista nuorisotoimintaa TAT- Kurssini alkaessa ollut ja tarve toiminnalle oli ilmeinen.tavoitteena oli tehdä empiiristä tutkimusta, eli käynnistää Lahden alueen nuorisotoiminta ja kerätä kokemukset projektityöhöni. Tarkoitukseni on keskittyä erityisesti löytämään nuorisotoiminnan käynnistyksessä vastaan tulevat ongelmat ja niiden ratkaisumallit sekä verrata nuorisotoimintaa osastotoimintaan yleensä. Toivon että projektityöni toisi hyötyä vastaisuudessa käynnistettäessä alueellista nuorisotoimintaa. 2. Mietteitä nuorisotoiminnasta Ay-liikkeen ikuisia huolenaiheita tuntuvat olevan järjestäytymisasteen säilyminen korkeana, toiminnan jatkuvuus, sekä ay-aktiivien ikääntyminen. Suurten ikäpolvien eläköityessä on ammattiosastoissa herännyt huoli riittääkö hallituksiin innokkaita jatkajia. Ikääntyneiden aktiivitoimijoiden mielipiteissä tuntuu esiintyvän epävarmuutta "kännykkäsukupolven" mielenkiinnosta ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Ongelma on varmasti todellinen aktiivitoimijoiden keski-iän lähennellessä viittäkuuttakymmentä, yleinen vitsihän kertoo ammattiosaston 45-vuotiaasta nuorisovastaavasta. Tätä ongelmaa vastaan Rakennusliitossa lähdettiin taistelemaan palkkaamalla liittoon projektityöntekijöitä eli silloisia eväsmiehiä, näiden eväsmiesten työhön liitto sai ulkopuolista taloudellista tukea sillä heidän tehtävänään oli kiertää kouluja ja työmaita kertomassa terveellisistä elämäntavoista, tavoitteena sada rakentajien ruokailutottumukseen muutosta.näiden eväsmiesten työstä otettiin maksimaalinen hyöty irti siten että he eväsprojektin rinnalla toimivat liiton alueellisina nuorisovastaavina.hyvät eväät- projektin loputtua yhtä lukuunottamatta nuorisotyöntekijöiden määräaikaisia työsuhteita jatkettiin. Nuorisotyössä yksi tavoite on saada projektityöntekijät keräämään paikkakunnille aktiivitoimijoiden joukko, joka lähtisi itsenäisesti, tietysti liiton työntekijöiden tukemana, pyörittämään alueellista toimintaa.työ on tuottanut paljon tulosta ja Rakennusliiton nuorisotyöstä otetaan mallia muissa ammattiliitoissa. Itse näen paikallisen nuorisojaoston tarpeellisena "astinlautana" varsinaiseen ammattiosastotoimintaan sekä mahdollisesti myös itsenäisenä nimenomaan nuorten rakentajien edunvalvontaryhmänä. On tärkeää että liiton eri toimintaelimissä saadaan myös nuoren jäsenkunnan toiveet ja mielipiteet esiin, oli kyseessä sitten vaikuttaminen ammattiosaston pikkujoulujen järjestämiseen tai kannanotto nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.mielestäni nuorisojaostojen rooli rakennusliitossa on "ravistella systeemiä" eli tuoda tuoreita näkökulmia sekä muutos- ja parannusehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Nuorilta, MYÖS nykyajan nuorilta, löytyy varmasti virtaa ja potkua joka oikein kohdistettuna on suureksi hyödyksi 1

4 ammattiliiton toiminnalle. Ammattiosastojen toiminnassa on suuri ukkoutumisen ja urautumisen vaara, on varmasti paljon osastojen hallituksia joilta on hämärtynyt toiminnan todellinen tarkoitus ja puuttuu näkökulmat toiminnan uudistamiseksi, näissä "kahvikerhoissa" on ilmeinen tilaus nuorten energialle ja joskus jopa radikaaleille ideoille. Olisi tärkeää, että uusi sukupolvi oppisi tiedostamaan edunvalvonnan tärkeyden sekä oppisi ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. Nuorisojaostot toimivat parhaimmillaan eräänlaisena kasvuprosessina ay-aktivismin tiellä. Näistä tosiasioista ja liiton johdon nuorisotoiminnalle osoittamasta tuesta huolimatta, edelleen löytyy ammattiosastoja joissa nuorisotoimintaa ei tueta ja suoranaisesti jopa vastustetaan. Joskus syynä voi olla ammattiosastojen taloudellinen tilanne, pienten osastojen jäsenmaksupalautuksilla ei pystytä järjestämään juurikaan nuorille suunnattuja tapahtumia, nämä tapahtumat kun joskus voivat tuntua kustannuksiltaan suurilta, tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä ettei nykypäivän nuoria juuri houkuttele työehtotoimitsijan tilannekatsaus liiton toimistolla, höystettynä vakuutusyhtiön edustajan puheenvuorolla.tapahtumissa on ainakin alkuun oltava asiapuolen lisäksi myös jokin viihteellinen puoli, eli ns. täky jolla porukka saadaan paikalle ja tämä yleensä tuo tapahtumille hintaa. Muina syinä ovat nousseet esille esimerkiksi se ettei nuorisotoimintaa koeta, ilmeisesti juuri tämän viihteellisen puolen takia, rakentajien edunvalvonnaksi joka kuitenkin on ammattiosaston perustehtävä.tämä käsitys on täysin virheellinen, nuorisojaostot tuovat parhaimmillaan ammattiosastojen vaikutuspiiriin joukon potentiaalisia uusia aktiiveja jotka verkostoituvat keskenään ja jakavat tietoa nuoria koskevista ongelmista työmailla sekä tekevät ihan käytännön työtä nuorten rakentajien työolojen parantamiseksi, tästä esimerkkinä esim. valtakunnallisesta nuorisojaostosta lähtöisin oleva kampanja joka paljasti usean rakennusalan ammattioppilaitoksen perivän työvaatteista oppilailtaan maksun, kampanjan johdosta rahoja palautettiin oppilaiden vanhemmille ja käytäntöjä oikaistiin. Toki nuorille suunnatuihin tapahtumiin osallistujista osa saattaa olla kiinnostunut vain ilmaisista saunaoluista ja leffailloista PAM:n tyttöjen kanssa mutta aikanaan jyvät seuloutuvat akanoista ja jäljelle jää varmasti myös kourallinen hyviä jyviä. Rakennusliiton jäsenistä n. 36% oli alle 35-vuotiaita, tästä huolimatta oman käsitykseni mukaan suuressa osassa ammattiosastoja toiminta on urautunutta ja vanhakantaista, kun hallituksissa ovat istuneet samat naamat vuodesta toiseen ja puheenjohtajan virkaikä lähentelee 15:sta vuotta, voi olla vaikeaa kuvitella kehittävänsä toimintaa nuoria houkuttelevaksi, "Näin on aina tehty"-asenne on asia joka katkaisee monen potentiaalisen uuden ay-aktiivin uran jo ennen kuin se ehtii kunnolla edes alkaa. Jos ammattiosaston syyskokous liiton toimistolla on harmaapäisen puheenjohtajan 1,5 h kestävä monologi, joka käsittelee vieraita sukunimiä ja osaston 50 vuotta sitten myytyjä mökkejä, voi jokainen kuvitella kuinka paljon tämä kiinnostaa parikymppistä nuorta tulemaan seuraavan kerran paikalle. "Maailma muuttuu Eskoseni" on sanonta joka sopii tilanteeseen hyvin, ay-liikkeen tulisi kyetä muuttumaan sen mukana. Yksi harvinainen mutta todellinen ongelma nuorisotoiminnan kannalta on joissakin osastoissa esiintyvät "äärivasemmistolaiset" asenteet, jotka jarruttavat nuorten mukaan saamista, jos ensimmäiseksi mielikuvaksi osaston toiminnasta 2

5 muodostuu sirppi ja vasara, ei toiminta tunnu nykypäivän nuoresta suomalaisesta kiinnostavalta. En sano että ideologioiden esille tuomisessa ja pyrkimyksessä poliittiseen vaikuttamiseen on välttämättä mitään pahaa, mutta jos osastoa päätetään viedä näin eteenpäin, tulee hyväksyä se tosiasia, että suurinta osaa nuoria ei tuo toiminta kiinnosta, kiinnostus osastotoimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tapahtuu pikkuhiljaa iän ja tiedon karttuessa, jos asioita tuputetaan liian paljon ja liian nopeasti syntyy nuoressa helposti vastareaktio. Nämä ovat asioita joita ammattiosastoissa tulisi mielestäni laittaa vaakakuppiin ja porukalla miettiä, olisiko toiminnassa ja asenteissa tarkastelemisen varaa. Paljon kuulee syyllistäviä puheenvuoroja pullamössösukupolvesta jota ei kiinnosta yhteiskunnallisesti tärkeät asiat, heittäisin nyt pallon takaisin syyllistäjille; onko kaikki vika tässä pullamössösukupolvessa vai johtuisiko osa tämän sukupolven mielenkiinnottomuudesta heidät kasvattaneen sukupolven asenteista? Näistä ongelmista huolimatta, suurimmassa osassa ammattiosastoja olisi halua saada alueelle nuorisotoimintaa, jonka kautta saataisiin varmuutta oman osaston jatkuvuudesta. Ikääntyvät aktiivitoimijat tuntuvat olevan vaan tuskastuneita ja aika keinottomia tilanteessa jossa sukupolvien välinen kuilu on päässyt liian isoksi.tässä asiassa, niinkuin niin monessa muussakin, tärkeintä on asenne, jos se on kunnossa kaikki muu on hoidettavissa. Toki nuorisotoiminnan käynnistyminen riippuu monen asian summasta mutta positiiviset esimerkit ympäri Suomea osoittavat että kun löydetään oikeat tekijät, toiminnalle on tilausta.yksi tärkeä asia mielestäni on se, että kaikki toiminta on nuorien itsensä suunnittelemaa nuorille itselleen. Mikään ei saa olla ylhäältä ohjattua, toki osastojen hallitukset valvovat mm. rahankäyttöä ja tapahtumien luonteita mutta kaiken muun tulee olla lähtöisin nuorilta. Alkuun olisi tärkeää löytää alueelle edes yksi aktiivinen nuori joka haluaa lähteä käynnistämään toimintaa, tämän jälkeen olla yhteydessä alueen nuorisotoimitsijaan jonka kanssa toiminnan käynnistämistä lähdettäisiin suunnittelemaan. Tärkeää on myös se ettei saa lannistua, vaikka ensimmäiseen tapaamiseen lähetettäisiin 1700 kutsua ja paikalle saapuisi neljä tyyppiä, saattaa siinä olla aktiivisen ja toimivan paikallisen nuorisojaoston alku. 3. Lahden nuorisojaoston toiminta vuonna 2009 Toiminnan suunnittelu tilaisuus Rakennusliiton projektityöntekijä Marko Näykki kutsui alueen vuotiaat rakentajat koolle Amanden saunatiloihin.tilaisuudesta ilmoitettiin kirjeitse. Paikallisista ammattiosastoista kutsuttiin edustajat suunnittelemaan tilaisuutta, tilaisuuden järjestelyssä ja suunnittelussa aktiivinen oli ilmeisesti ainoastaan Lahden maalarit ja mattomiehet eli osasto 177. Itse hieman ihmettelin että sain tilaisuudesta tiedon ainoastaan kirjeitse vaikka olin osastomme toiminnassa jo niihin aikoihin mukana,tämä mielestäni kertoo siitä ettei asiaan suhtauduttu omassa osastossani tarvittavalla vakavuudella. Näihin aikoihin olin juuri aloittanut TAT-13-tutkinnon suorittamisen ja mietin että 3

6 projektityö voisi sivuta nuorisotyötä, nuorisojaoston perustaminen Lahden alueelle oli myös käynyt mielessä joten tilaisuus ei olisi voinut sattua parempaan aikaan. Paikalle oli saapunut n. kymmenkunta nuorta, tilaisuudessa kerrottiin rakennusliiton nuorisotyöstä muilla alueilla sekä keskusteltiin siitä minkälaista toimintaa nuoret haluaisivat järjestettävän. Marko Näykin lisäksi tilaisuuden vetäjänä toimi Luopan Sari Lahden maalareista jonka kanssa päätimme perustaa Lahteen kaikkien ammattiosastojen yhteisen nuorisojaoston, ajatuksena oli saada mukaan toimintaan myös nuoria naapuripaikkakuntien osastoista, näin pyrittiin varmistamaan että tapahtumissa riittäisi osallistujia. Kustannukset tapahtumista jyvitettäisiin osastoille osallistujamäärien mukaan.toiminnan pääideana olisi Lahden alueen nuorten rakentajien verkostoituminen ja edunvalvonta sekä sen varmistaminen että ammattiosastojen hallituksiin riittäisi myös jatkossa toimijoita. Myöhemmin olen huomannut että nuorisojaosto on alkanut tomimaan myös eräänlaisena ammattiosaston sisäisenä edunvalvontaryhmänä, varmistaen että ammattiosastojen päätöksenteossa otetaan huomioon myös nuoret jäsenet. Perustamiskokous Yhteisen nuorisojaoston perustamiselle haettiin lupa Lahden osastojen 066, 405 ja 177 hallituksista. Päätettiin että kustannukset jaetaan osallistujamäärien mukaan osastojen kesken ja tapahtumiin kysytään aina erikseen osastojen hallituksilta lupa, tätä helpottaa se, että itse olen osaston 066 hallituksen varajäsen ja Sari Luopa 177:n hallituksessa. Osasto 405:een ollaan puhelimitse yhteydessä tapahtumien tiimoilta Tehtiin kutsukirje huhtikuussa järjestettävään perustamiskokoukseen Hotelli Alex Parkiin, tapahtumaan lähetettiin n. 300 kutsua Orimattilan Nastolan ja Lahden vuotiaille rakentajille, osoitteet saatiin liiton sebagon-tietojärjestelmästä. Osaston kotisivuille laitettiin tapahtumasta ilmoitus. AlexParkista varattiin kokous- ja saunatilat n. 20:lle hengelle. Perustamiskokoukseen saapui paikalle 13 nuorta, kokouksen aloitti osasto 066:n puheenjohtaja Pekka Järvinen kertomalla mietteitään osastotoiminnasta. Paikalle oli kutsuttu myös liiton nuorisotyöntekijä Mikko Lindstedt, joka kertoi liiton nuorisotoiminnasta. Kokouksessa jaostolle valittiin puheenjohtajaksi Sari Luopa maalareiden ja sihteeriksi Ilkka Nisula, muita henkilövalintoja ei tehty. Kokouksessa suunniteltiin toimintaa, ideoina nousi mm. sählyvuoro, kalastusretki, keilailta, jääkiekko-ottelu yms. Päätettiin, että jaosto kokoontuu vähintään 3-4 kertaa vuodessa, kokouksista tiedotetaan tekstiviestillä sekä raksanuoret-facebook yhteisössä.seuraava kokous päätettiin pitää Toiminta vuonna 2009 Liiton projektityöntekijä Lauri Haikola oli yhteydessä minuun järjestämäänsä nuorisoristeilyyn liittyen ja osastoilta päätettiin hakea lupa kerätä Lahdesta nuoria mukaan. Lähtijöitä kertyi pelkällä puskaradiolla tiedottamalla 16, jota pidettiin sopivana määränä.tällaiseen tapahtumaan on aina paljon lähtijöitä, toki kustannukset eivät ole henkeä kohden järin suuret.oman 4

7 harminsa toivat ilmoittamatta pois jääneet, joiden käyttämättä jääneet matkat osasto maksoi.tätä ehkäistäkseen kannattaa pitää reissussa jonkinnäköinen omavastuu, jonka voi vaikka palauttaa paikalle saapuneille.laivan kokoustiloissa käytiin keskustelua nuorisotoiminnasta Haikolan johdolla,tämän jälkeen ruokailu ja vapaata iltaohjelmaa.tällaisen tapahtuman järkevyydestä voi olla montaa mieltä, itse olen sitä mieltä että risteily puolustaa paikkaansa jos osallistujat ovat aktiiveja tai jos kyse on jonkinnäköisestä juhlasta (pikkujoulu tms.).jos risteily järjestetään kaikille osaston jäsenille avoimena tapahtumana, paikalle saapuu tod.näk. paljon ihmisiä joita ei kiinnosta ayasiat vaan ilmainen ryyppyreissu,pahimmassa tapauksessa jo menomatkalla ollaan sellaisessa meiningissä että laivalle järjestetty koulutus menee hukkaan.tietysti voihan sitä ajatella myös niin että tämäkin porukka on ansainnut vastinetta jäsenmaksurahoilleen kokoonnuttiin sataman pianopaviljongissa nuorisojaoston porukalla (9henkeä) jatkamaan toiminnan ideoimista, josta halukkaat lähtivät Kyösti Suokkaan vaalitilaisuuteen sisävesiristeilylle. Vuoden 2009 toiminnasta tehtiin seuraavanlainen suunnitelma: varataan vuotiaille Rakennusliiton jäsenille tarkoitettu salibandyvuoro, osallistutaan Yyteri beachfutis-turnaukseen raksanuorten ja SuPerin yhteisessä joukkueessa. Järjestetään paintball-sota jotakin muuta nuorisojaostoa vastaan, jaoston kokous pidetään elokuussa, syyskuussa hohtokeilailta Lahden osastojen hallituksia vastaan, lokakuussa jaoston kokous sekä reissu Tampereen osasto 10:n vieraaksi ja joulukuussa jaoston omat pikkujoulut. Tapahtumista toteutettiin kaikki lukuunottamatta paintball-tapahtumaa, joka olisi ollut vaikea järjestää ja tuntui että tapahtumia kertyi vuodelle muutenkin tarpeeksi. Viikoittainen salibandyvuoro varattiin Lahden energiahallilta, vuorolla kävijöistä pidetään kirjaa ja kustannukset jyvitetään kävijöiden osaston mukaan.vuorosta tiedotettiin raksanuoret facebook-ryhmän kautta,osaston nettisivuilla sekä kirjeitse. Ajatuksena kunnon ylläpidon lisäksi oli että myös muuhun toimintaan saataisiin tätä kautta uutta väkeä, siinä myös onnistuttiin, muutama aktiivi on löytynyt nimenomaan salibandyvuorolta, itse pidän salibandyvuoroa ehdottomasti kokeilemisen arvoisena hommana vaikka se saattaa olla rahallisesti iso satsaus, Lahdessa hinta on 65e/kerta. Yyteri beachfutisturnaukseen lähti Lahdesta heinäkuussa neljä nuorta, määrä pidettiin tarkoituksella pienenä jottei osastoille syntyisi liian suuria kustannuksia. Joukkue koottiin yhdessä Superin nuorten sekä muualta tulleiden raksanuorten kanssa.rakennusliitto sai tapahtumasta runsaasti myönteistä pr:ää, :n kävijän festivaalialueella oli SuPerin kanssa yhteinen promoteltta, jossa kerrottiin liittojen toiminnasta ja jaettiin promotuotteita. Rahoitus telttaan ja tuotteet tulivat liitolta ja matkustus/majoituskulut osastoilta.yyteri beachfutisturnaus on tähän astisita tapahtumista ehkä viihdepainotteisin ja olen saanut käsityksen ettei kaikki liiton ja osastojen johdossa toimivat ole tapahtuman kannalla. Itse näen tapahtuman pr-arvon lisäksi hyvänä myös sen että nuoret rakentajat kokoontuvat ympäri suomea jakamaan kokemuksiaan ja verkostoitumaan. Lahdessa tapahtumaan 5

8 ollaan päätetty osallistua myös jatkossa ja nuorisojaostossa on tehty päätös että reissu on myös eräänlainen palkinto vuoden aikana aktiivisimmin toimineille jäsenille.tapahtumaa ollaan pidetty nuorten keskuudessa aina vuoden kohokohtana. Syyskuussa 2009 Lahden nuorisojaosto haastoi osastojen 177,405 ja 066 hallitukset hohtokeilakisaan jonka päälle ruokailu ja sauna, ajatuksena tapahtumassa oli tutustuttaa nuoret omien osastoidensa hallitusten jäseniin.ajattelin että olisi hyvä näyttää osastoille että nuorisojaosto toimii ja saa porukkaa liikkeelle sekä antaa osastoaktiiveille tilaisuus toivottaa nuoret mukaan toimintaan. Paikalle saapui 11 nuorta ja vahva edustus osasto 066:n hallituksesta. Tapahtumasta tykättiin ja tunnelma oli loistava,päätettiinkin että keilakisasta tehdään jokavuotinen traditio. Mutta ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Osastoista 405 ja 177 ei paikalle saapunut ketään! Tuntui käsittämättömältä että osastoille tarjotiin hopeatarjottimella tilaisuus tutustua nuoriin ja esim. kutsua heitä syyskokouksiin, jätettiin tilaisuus käyttämättä. Luulisi että asia oltaisiin koettu senverran tärkeäksi että jokainen osasto olisi saanut lähetettyä edes yhden edustajan paikalle, jälleen kerran esimerkki siitä että osastoissa puhutaan paljon siitä ettei nuoria saada liikkeelle mutta ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Lokakuussa pidettiin liiton toimistolla kokous jossa puitiin tulevaa toimintaa, paikalle saapui 11 henkeä joka on mielestäni erittäin hyvä määrä. Paikalle saapui myös liiton nuorisotyöntekijä Mikko Lindstedt joka kehui Lahtelaisten innokkuutta, yhtä vireätä toimintaa ei kuulemma löydy kuin korkeintaa uudeltamaalta jossa jäsenmäärät ja budjetit ovat ihan eri luokkaa.kokouksessa päätettiin valita jaostolle varapuheenjohtaja, puheenjohtajan äitiysloman johdosta. Tehtävään valittiin Hannu Huupponen. Nuorisojaoston monipuolisesta koostumuksesta kertoo että vuonna 2009 puheenjohtaja oli maalari, varapuheenjohtaja mattomies ja sihteeri kirvesmies.tämä on mielestäni positiivinen piirre, verkostoidutaan yli osastorajojen ja opitaan muiden ammattiryhmien ongelmista Nuorisojaosto teki reissun Tampereelle tutustumaan osasto 10:n toimintaan,reissu oli erittäin onnistunut, Lahdesta 12 osallistujaa, Tampereen päästä osallistuminen ehkä vähän vaisua mutta paikalle vaivautuneet olivat hyvää sakkia, mukana oli myös alueen nuorisotyön nokkamies Marko Näykki. Paikanpäällä Söimme pikkujouluruoat, kuuntelimme osaston edustajan, Tonttilan Veskun tarinaa osasto 10:stä,saunoimme ja kävimme vilkasemassa kun Tappara vei Bluesia 3-0.Mielestäni tällaiset reissut tutustumaan muiden kaupunkien toimintaan ovat hyödyllisiä ja opettavaisia,varsinkin kun nuorilla ei ole isoa valtakunnallista tapahtumaa (vrt. viiden kaupungin kokoukset), näitä tullaan tekemään Lahdesta jatkossakin eri kaupunkeihin. Marraskuussa tehtiin myös Lindstedtin Mikon kanssa Lahden alueen tapahtumakalenteri vuodelle 2010,suurilta osin jaoston kokouksessa esille tulleiden toiveiden perusteella, kalenteri on postitettu osastoihin ja 6

9 laitettu rak.liiton nettisivuille.samalla laskettiin toiminnalle suuntaa antava budjetti jolla pystytään hakemaan suuralueelta 2010 vuodelle sovittu 1500e:n tuki.vuosi päätettiin joulukuun 11.pv aktiivien pikkujouluun johon osallistui 16 nuorta. 4. Lahden nuorisojaoston toiminta vuonna 2010 Toiminta vuonna 2010 Vuosi aloitettiin osasto 066:n jaostojen (kirvesmiehet, rakennustyöntekijät, nuoriso) yhteisellä järjestäytymiskokouksella hotelli Alex parkissa. Paikallaolijat ihmettelivät ääneen nuorten suurta määrää, paikalla yhteensä n.60 osallistujaa joista kolmannes kuului nuorisojaostoon. Tapahtumasta muodostui isompi kuin esim. syys- tai kevätkokouksista. Olin kutsunut tilaisuuteen Lahtelaisten osastojen puheenjohtajien lisäksi myös kaikkien naapurikuntien osastojen puheenjohtajat, kuulemaan Lahtelaisten viime- ja tulevan vuoden nuorisotoiminnasta ja virittelemään yhteistoimintaa. Paikalle saapuikin jokunen mutta moni jätti myös tulematta, jälleen esimerkki siitä että joissain päin vielä puhutaan paljon, kuinka nuoria pitäisi saada mukaan mutta juuri mitään ei asian eteen olla valmiita tekemään. Joistakin naapurikuntien osastoista oikein huokui se että olisi korkea aika laittaa lappu luukulle. Toivotin kokoukseen tulleet ulkopaikkakuntalaiset nuoret tervetulleiksi lahtelaisten tapahtumiin ja pyysin puheenjohtajia ottamaan yhteyttä mikäli yhteistoiminta kiinnostaa. Orimattilaan on tehty lahdesta kaksi vierailua valmistuvien tilaisuuksiin, Nastolaan on sovittu mentäväksi puhumaan nuorten saunailtaan, eli vaikka tapahtumiin ei vielä ulkopaikkakuntalaisia ole saatu,ehkä kokouksesta jotain hyötyä oli ajatellen lähikuntien yhteistyötä. 7

10 21.3. Torstaina pidettiin toimistolla nuorisojaoston maaliskuun kokous.paikalla kaksitoista nuorta, eli tosi hyvä määrä, joukossa yksi uusi innokkaan olonen kaveri, tullut mukaan sählyvuoron kautta. Tapahtumasta ilmoitettiin facebookissa ja tekstiviestein. Juotiin kahvit ja keskusteltiin aiheista TES-neuvottelutilanne, Yyteri beachfutisturnaus, toukokuun splättistapahtuma ja rakentajien kesäpäivät. Kävin aamulla alueen työehtotoimitsijalta hakemassa materiaalia tes-tilanteesta ja kerroin porukalle neuvottelujen etenemisestä, TES-neuvotteluista puhuttaessa nousi esiin myös AKT:n lakko josta käytiin hyvää keskustelua. Saatiin aikaiseksi joukkue Yyteriin, 4maalaria ja 4 timpuria.kesäpäiville lähtee sopivan kokonen sakki ja toukokuussa yritetään järjestää paintball-sota jotain toista ammattiliittoa vastaan, esille nousi mm. metalli ja AKT.Kaikin puolin kokouksesta jäi hyvä fiilis, vakioporukka on löytynyt, jengi ottaa yhdessä vastuuta tekemisestä eikä minun tarvitse enää tehdä kaikkea itse, tästä porukasta nousee vielä 066:n tuleva hallitus, jos ei nyt ihan kokonaan niin ainakin monta jäsentä siihen. Nuorisojaosto piti kesäkuun kokouksen osastojen toimistolla, paikalle saapui kymmenen nuorta, eli jälleen kerran hienosti. Kokouksessa esiin nousseita asioita: Keskusteltiin uudesta TES:sta. Toukokuulta peruttiin splättistapahtuma järjestelyvaikeuksien johdosta jonka tilalle suunniteltiin yhdessä Kuopion yleisosaston puheenjohtajan kanssa elokuulle reissu Kuopiolaisten vieraaksi. ilmoittautumisia kyseiseen tapahtumaan tuli kaksitoista. Kesäpäivillä käytiin edustamassa Lahtea pienfutiksessa jota varteen treenattiin viiden hengen porukalla muutamia kertoja. futisturnauksen surkeista järjestelyistä huolimatta tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut. Kaikenkaikkiaan kesäkuun kokous oli jälleen hyvä. yleensä ihmiset juoksevat osaston kokouksesta ennen aikojaan pois, meillä suurin osa jäi toimistolle hengailemaan 1/2 tuntia kokuksen jälkeen, joutui oikein ajamaan ihmisiä ulos. 8

11 Heinäkuussa 2010 Lahden nuorisojaosto osallistui 3:n muun rakennusliiton nuorisojaostoista muodostetun joukkueen kanssa Yyteri beachfutisturnaukseen, kyseessä on suomen isoin kesätapahtuma jonne lähdettiin tekemään pr-työtä Rakennusliiton teltalle ja samalla tapaamaan nuoria aktiiveja. Edellisvuodesta sana oli kiirinyt ja ammattiosastot lähteneet mukaan viisinkertaisella osallistujamäärällä.tapahtumasta ei Lahdessa tiedotettu sen kummemmin vaan osallistujamäärä pidettiin tarkoituksella pienenä tapahtuman kalleuden takia, mukaan otettiin aktiivisimmat jaostolaiset. Osastolle tapahtuman hinnaksi muodostui n. 200e/jäsen, eli yhteensä n. 800e / osasto. Ihmettelen että tällaiseen tapahtumaan joka on kallis ja jonka johtoajatuksena on pr-työ Rakennusliitolle sekä eri paikkakunnilta tulevien nuorten keskinäinen kokemusten jako, ei Rakennusliitto osallistunut rahallisesti muuten kuin maksamalla promotelttapaikan. Olen siinä käsityksessä että liiton johdossa olisi jonkinnäköisiä ennakkoluuloja tapahtumaa kohtaan, sen festivaaliluonteisuuden ja paikalla tarjottavan alkoholin takia. En kiellä sitä etteikö illanvietoissa, ihmisten omalla ajalla, olisi alkoholi mukana, mutta yleisellä tasolla niin tässä, kuin melkein kaikissa muissakin tapahtumissa, olisi vanhemmilla aktiiveilla varaa ottaa mallia nuorten käyttäytymisestä. Juuri koskaan ei alkoholi tai häiriökäyttäytyminen häiritse tapahtumia tai kokouksia, sen takia pidän ihmeellisenä näitä ennakkoluuloja joita aika-ajoin nuorisotapahtumista puhuttaessa kohtaa. 9

12 Elokuussa toteutettiin yhdessä Kuopion yleisosaston puheenjohtajan kanssa suunniteltu reissu Kuopioon. Matkan kustannukset, n. 1200e, maksettiin suuralueelle osoitetusta nuorisobudjetista, eli osastoiden ei tarvinnut osallistua reissun kustannuksiin. Matkaan lähdettiin Lahdesta pikkubussilla joka oli käytössä koko reissun ajan, majoittuminen oli järjestetty kylpylähotelli Rauhanlahdesta jossa aluksi ruokailtiin ja kokoustettiin yhdessä Kuopiolaisten kanssa. Kokouksessa jaettiin tietoa mm. alueiden nuorisotoiminnasta, palkkakehityksestä ja työllisyystilanteista. Tämän jälkeen siirryttiin pelaamaan sählyottelu jonka jälkeen Kupion osaston rantasaunalle valmiiseen pöytään ruokailemaan ja illanviettoon. Lahdesta osallistujia oli kymmenen, Kuopiosta kaksitoista. Tapahtuma oli ehkä yksi parhaista tähän mennessä, Kuopiosta kuulunut samanlaista palautetta ja ensi vuonna onkin odotettavissa vastavierailu. Lokakuussa nuorisojaosto järjesti Tallinnassa toiminnansuunnitteluseminaarin joka päätettiin ottaa toimintaan vuosittain. Tässä seminaarissa kerättiin jaoston jäsenten mielipiteitä menneen vuoden toiminnasta ja suunniteltiin tulevaa. Paikalla oli myös Rakennusliiton nuorisotyöntekijä Mikko Lindstedt jonka avulla laadittiin tapahtumakalenteri ja laskettiin tulevan vuoden budjetti jolla haettiin rahoitus ja lupa alueen osastoilta tulevan vuoden toimintaan. Tämä helpottaa toimintaa siten, ettei 10

13 jokaisesta yksittäisestä tapahtumasta tarvitse olla erikseen yhteydessä osastojen puheenjohtajiin, vaan siunaus haetaan aina ennen vuoden alkua osastokirjeellä ja sen liitteenä lähetettävällä toimintasuunnitelmalla ja budjetilla. Lahden nuorisojaosto päätti vuoden 2010 yhteisellä pikkujoululla Helsinkiläisten kanssa. Käytiin Kartín-keskuksessa ajamassa ja Rakennusliiton keskustoimistolla saunomassa ja syömässä. Paikalla reilu tusinan verran nuoria Lahdesta ja saman verran Helsingissä. 5. Kyselysarja aktiivitoimijoille Halusin selvittää Rakennusliiton nuorisotoiminta järjestämässä olevien mielipiteitä parilla kysymyssarjalla. Ensimmäisen kysymyssarjan, jonka vastauksia tässä selvitän, lähetin n. viidelletoista nykyisille ja entisille Rakennusliiton valtakunnallisessa nuorisojaostossa toimiville aktiiveille, sekä liitossa töissä oleville kolmelle nuorisotyöntekijälle. Tämän kysymyssarjan tarkoituksena oli selvittää miten aktiivitoimijat ja työntekijät kokevat saavansa tukea liiton johdolta, omalta ammattiosastoltaan ja alueen nuorisovastaavalta (nuorisovastaavat vastasivat tähän kysymykseen ajatellen lähintä esimiestään Rakennusliitossa). Lisäksi kysyin kaksi kysymystä joiden tarkoituksena oli selvittää nuorten vaikutusmahdollisuuksia ammattiosaston alueella järjestämään toimintaan sekä sitä kuinka tyytyväisiä ollaan oltu järjestettyihin tapahtumiin. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-5, yhden tarkoittaessa huonosti ja viiden erittäin hyvin. Lähetin kysymyssarjan sähköpostitse ja muistutin asiasta nuorisojaoston kokouksessa. Vastauksia kertyi kuusi, eli aika vähän. Fiksumpaa olisi luultavasti ollut viedä valmiit lomakkeet valtakunnallisen nuorisojaoston kokoukseen pyytää täyttämään ja lähettää sähköpostitse vain nille jotka eivät olleet paikalla. 1. Kysymys: Onko Rakennusliitto tukenut alueellista toimintaa riittävästi? Kysyttäessä Rakennusliiton johdon osoittamasta tuesta nuorisotoimintaa kohtaan vastausten keskiarvoksi muodostui pistemäärä 4,3. Yksi vastaaja kertoi liiton johdon tukeneen nuorisotoimintaa tyydyttävästi, kaksi kiitettävästi ja kolme erittäin hyvin. Vastauksissa kiitettiin nuorisotoiminnan projektityöntekijöiden määrää, johdon osoittamaa tukea ja liitolta saatua rahallista panostusta, tosin jatkokommenttina todettiin että ainahan rahaa voisi enemmänkin jaossa olla. Oma mielipiteeni asiasta on se että rakennusliiton puheenjohtajat ja liiton ylimmät toimielimet seisovat nuorisotoiminnan takana ja ovat panostuksellaan ja päätöksillään osoittaneet kokevansa asian tärkeäksi. Tosin huoli nuorisotyöntekijöiden työn jatkuvuudesta nousee aktiivejen keskuudessa ajoittain, heidäthän on palkattu liittoon töihin projektityöntekijöiksi määräaikaisilla sopimuksilla joita on kerran jatkettu kolmen työntekijän osalta, yhden työsuhdetta ei jatkettu. 11

14 "Kyllä. Kolme palkollista on paljon nuorisotoiminnassa ja se kestää vertailun mihin muuhun ammattiliittoon tahansa" 2. Kysymys: Tukeeko ammattiosastosi nuorisotoimntaa riittävästi? Kysymykseen tukeeko ammattiosastosi nuorisotoimintaa riittävästi, saatiin kyselyn alhaisin pistemäärä 3,3, joka tosin on sekin tyydyttävä keskiarvo. Kaksi vastaajaa antoivat omalle ammattiosastolleen arvosanan kaksi, joista toinen kommentoi lyhyesti: "Ei." ja toinen kertoi muutoksen olevan näköpiirissä. Yksi vastaaja kertoi ammattiosastojen välillä olevan suuria eroja. Yksi vastaaja kertoi pienestä vastustuksesta mutta että järkevään toimintaan on tuki kuitenkin hallitukselta irronnut.vain yksi vastaaja antoi omalle ammattiosastolleen täydet pistemäärät. Oma mielipiteeni ammattiosastoni osoittamasta tuesta on että tukea kyllä löytyy, ajoittain olen kuullut kriittisiä kommentteja tapahtumia suunnitellessani ja hallituksen jäsenistä löytyy kyllä niitäkin keille aktiivinen nuorisotoiminta ilmeisesti kustannusten ja tapahtumien erilaisen luonteen takia tuntuu vieraalta. Omassa ammattiosastossani nuorisojaosto on selkeästi aktiivisin jaosto ja se voi osin herättää tietynlaista kateuttakin, tähän liittyen muistan kuulleeni lauseen: "Tarviiko sitä joka kissanristiäisessä juosta." esitellessäni hallitukselle nuorisojaoston seuraavaa tapahtumaa. Toisen lauseen elävästä elämästä jonka sain kuulla suunnitellessa jaostolle paintball-tapahtumaa oli "Menkää vaan mutta ite saatte maksaa kulut." Tällaiset kommentit ovat ajan saatossa vähentyneet ja kaikenkaikkiaan koen että suurinosa ammattiosastoni hallituksen jäsenistä tukee toimintaa. "Todellakin, Itsellä on käynyt hyvä tuuri että on päässyt näin mainioon osastoon. Osastoni hallitus tajuaa että me nuoret jatketaan tätä hommaa ja ottavat meidät loistavasti huomioon." "Tyytyväinen. Ammattiosastoissa on suuria eroja. Toiset tukevat, toiset ei." 3. Kysymys: Saatko riittävästi tukea alueesi nuorisovastaavalta? Tämä kysymys antoi pistemääräksi keskiarvon 3,8. Yksi vastaaja oli tyytymätön aleensa nuorisovastaavalta tai lähimmältä esimieheltään saamaansa tukeen, yksi antioi arvosanaksi tyydyttävän ja loput kiitettävän tai erittäin hyvän. Oma kokemukseni on ollut positiivinen, alueen nuorisotyöntekijä on ollut tarpeellinen tukihenkilö nuorisotoimintaa käynnistettäessä ja avuksi aina kun apua on tarvittu. Alueellinen nuorisotoiminta ottaisi varmasti monella alueella takapakkia jos näiden henkilöiden työsuhteita ei päätettäisi jatkaa.vaikka tavoitteena tulisi aina olla itsenäinen alueellinen nuorisojaosto joka toimii riippumatta nuorisotyöntekijästä, on tälle tukihenkilölle selkeästi tilausta. Nuorisotyöntekijöiden tulisi kaikessa työssään kuitenkin muistaa ottaa huomioon se että vastuu tulee antaa aktiivitoimijoille itselle, eikä heidän mielipiteitä tai päätöksiä tule ohjata tai niihin pyrkiä vaikuttamaan ylhäältäpäin liikaa. Nuorisojaostojen tapahtumien,kokousten, kannanottojen ym. toiminnan tulee olla kyseisen nuorisojaoston, eikä tämän alueen nuorisotyöntekijän, näköistä. 12

15 "Oma näkemykseni: Olisi mukavaa ja suotavaa että palkollinen ottaisi yhteyttä osaston nuorisovastaavaan suunnitellessa alueen tapahtumia. Miksi me olemme täällä jos ei käytetä!?" "Erittäin hyvin, apua saa jos tarvii." 4. Kysymys: Saavatko alueesi nuoret vaikuttaa riittävästi alueelliseen toimintaan?' Nuoret kokevat selkeästi saavansa vaikuttaa alueellisiin tapahtumiin jos sitä haluavat. Kysymykseen kaikki vastaajat antoivat arvosanan neljä. Aktiivisempaa vuorovaikutusta toivottiin toimintaa pyörittävien aktiivien ja "rivijäsenten" välille ja toimintaan kaivattiin useampia vastuuta ottavia pyörittäjiä.yhdessä vastauksessa kiiteltiin alueiden toiminnansuunnitteluseminaareja, jotka on yleensä toteutettu laivaristeilyllä. Näissä kokouksissa yhdessä ideoidaan tulevan vuoden kaikki tapahtumat ja lasketaan suuntaa antava budjetti alueen nuorisotyöntekijän avustuksella. Itsekkin pidän näitä tapahtumia hyvinä ja tätä tapaa suunnitella tapahtumat niin demokraattisena kuin voi olla, kaikki halukkaat saavat sanoa sanansa ja syntyy yhdessä tekemisen tunne. 5. Kysymys: Kerro omista kokemuksistasi osallistuessasi Rakennusliiton nuorisotoimintaan. Arvosana 5. Ei kaipaisi juuri selittelyjä. Vastauksista näkee yksiselitteiseti että Rakennusliiton nuorisotoiminta on maan huippuluokkaa ja tapahtumissa on hauskaa.vastauksista paistaa mielestäni myös se että järjestävät aktiivit miettivät tulevaisuutta ja tapahtumien tarkoitusta. Kellään ei selkeästi ole tarkoitus järjestää mitään ilmasen viinan sirkushuveja vaan aidosti luoda ay-liikkeelle tulevaisuutta. "Mulla on aina ollut kivaa tapahtumissa. Mahtava tutustua uusiin tyyppeihin." "Parasta varmaan että nuoret ovat alkaneet liikkua järjestämissämme tapahtumissa.kuitenkin olisi kehitettävä keinoja jolla sitouttaa nuoret mukaan muuhun toimintaan" "Aina on kehitettävää. Suunta on kehittyvä ja samaa positiivista menoa on tulevaisuudessakin jatkettava. Kiitos kuuluu kaikille jotka on mukana." "Tapahtumissa on aina hauskaa ja juttua lentää, aktiivisuutta pitäisi enemmän korostaa. Mitä enemmän olet mukana sitä paremmin pystyt vaikuttamaan" "Parasta on nähdä miten nuorisotointa on kehittynyt muutamassa vuodessa." 13

16 6. Kyselysarja Lahden nuorisojaoston jäsenille Tein oman paikallisen nuorisojaostoni jäsenille lokakuussa 2010, toiminnansuunnitteluseminaarin yhteydessä kyselyn jonka tarkoituksena oli selvittää kuinka tyytyväisiä nuorisotapahtumissa käyvät jäsenet ovat Rakennusliiton, ammattiosastonsa ja nuorisojaostonsa toimintaan, kuinka hyvin he kokevat saavansa vaikuttaa toimintaan ja miten tämä vaikuttaminen tapahtuu. Vastauksia kyselyyn kertyi yhdeksän. 1. Kysymys: Kuinka tyytyväinen olet Rakennusliiton palveluihin/toimintaan? Vastausten pistemäärien keskiarvoksi muodostui 4,25. Vastaajat tuntuivat olevan tyytyväisiä siihen että Rakennusliitto järjestää ja tukee nuorten toimintaa ja nuorille järjestettäviä tapahtumia, näiden tapahtumien luonne ja vaihtelevuus saivat myös kiitosta. Oikeastaan ainoana tyytymättömyyden aiheena Rakennusliiton toimintaa kohtaan nousi toimitsijoiden ja toimistotyöntekijöiden tavoitettavuus. Lahdessa toimiston aukioloaikaa on edelleen rajoitettu 2008 alkaneen laman jäljiltä ja omasta kokemuksestakin voi kertoa että toimitsijoiden tavoittaminen voi välillä olla vaikeaa.tätä seikkaa lukuunottamatta kyselyyn vastanneet olivat erittäin tyytyväisiä omaan ammattiliitoonsa. Vastaus oli oikeastaan odotettavissa sillä aktiivisesti jaoston toiminnassa mukana olevat saavat jäsenmaksunsa kymmenkertaisena takaisin tapahtumiin ja koulutukseen osallistuessaan. "Rakennusliitolla voisi olla enemmän ns. kyselyaikaa toimistolla ja vähemmän jonoa puhelinlinjoilla. Muuten RL:n toimintaan olen ollut tyytyväinen. On ollut paljon tapahtumia ja toimintaa." 2. Kysymys: Kuinka tyytyväinen olet omaan ammattiosastoosi? Vastaajat olivat osaston 066 ja 177 jäseniä. 066 on Lahden suuri yleisosasto ja osasto 177:ään kuuluvat maalarit sekä lattianpäällystäjät. Tällä kysymyksellä halusin selvittää minkälainen, jos minkäänlainen, kuva nuorisojaoston järjestämissä tapahtumiin osallistuville jäsenille välittyy omasta ammattiosastosta. Nuorisojaostolaisia on kannustettu ottamaan osaa mm. syys- ja kevätkokouksiin, pikkujouluihin, yhteisiin järjestäytymiskokouksiin sekä muihin ammattiosaston järjestämiin tapahtumiin, itse olen ollut jaostoni jäsenten osallistumistahtiin tyytyväinen. Lahden nuorisojaoston toiminnan yksi päämäärä on löytää osaston hallituksiin uusia toimijoita, tämän päämäärän vuoksi on tärkeää jakaa tietoa omasta ammattiosastosta ja välittää ammattiosastotoiminnasta positiivista kuvaa. Pikkuhiljaa tämä työ on mielestäni alkanut kantaa hedelmää ja olen varma että kaikki toiminnassa mukana olevat tuntevat ammattiosastonsa paremmin kuin ennen. Omalle ammattiosastolle annettiin keskimäärin pisteet 3,93. Vastauksista kävi ilmi että ammattiosastojen 14

17 koetaan tukevan nuorisotyötä ja osastoon ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Tosin ammattiosaston toivottiin järjestävän enemmän koko osaston jäsenkunnalle suunnattuja tapahtumia ja tiedottamista toivottiin kehitettävän. "Enemmän saisi olla tapaamisia ja tapahtumia ja parempi tiedotus niistä." "Olen erittäin tyytyväinen osastoni toimintaan." 3. Kysymys: Kuinka tyytyväinen olet oman alueellisen nuorisojaostosi toimintaan ja sen järjestämiin tapahtumiin? Vastaajat antoivat Lahden nuorisojaoston toiminnalle arvosanan 4,86. Yksi vastaaja oli sitä mieltä että toimintaa voisi olla hieman enemmän. Muuten tähänastista toimintaa pidettiin lähes täydellisenä. "Tapahtumat ovat olleet kivoja, toimintaa voisi olla pikkasen enemmän." "Erittäin. On ollut erittäin paljon erilaisia tapahtumia jotka ovat olleet tosi hauskoja, jos jatketaan samalla linjalla en pistäisi yhtään pahakseni." 4. kysymys: Koetko että voit vaikuttaa ammattiosastosi/alueellisen nuorisojaostosi toimintaan? Kaikki vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa tapahtumiin ja tämä asia on jaostoa pyörittäessä erityisesti koitettu pitää mielessä. Toiminta koetaan mielekkääksi kun sitä ollaan oltu itse suunnittelemassa. Pisteiden keskiarvoksi muodostui 4,5. "Kyllä asioihin voi vaikuttaa omalla mielipiteellä." "Ehdotukset otetaan vastaan ja niistä keskustellaan. "Ideoita otetaan aina vastaan." "Kokouksissa jokainen voi saada helposti puheenvuoron ja jokaista kuunnellaan vaikka olisi kuinka tyhmä idea." 5. Kysymys: Jos koet, mitä kautta vaikuttaminen tapahtuu? "Itse vaikuttamalla ja mielipiteensä esittämällä." 15

18 "Yhteisissä tilaisuuksissa, kokouksissa." "Toiminnansuunnitteluseminaarissa ja jaoston kokouksissa." "Nuorisojaoston tapahtumissa." "Kokouksissa ja tapahtumissa kunhan joskus avaa suunsa." "Puhumalla puheenjohtajalle." 7. Yhteenveto Loppuyhteenvetona voisi sanoa että asiat menivät paremmin kuin olisi voinut toivoa. Yhdessä muiden ydinryhmään kuuluneiden kanssa saimme Lahteen perustettua maan aktiivisimman nuorisojaoston. Ammattiosastot ovat saaneet jaostosta riveihinsä uusia aktiivitoimijoita ja Lahtelaiset nuoret ovat saaneet jäsenmaksulleen vastinetta ja kipinän ay-toimintaan. Vuonna 2011 toiminta on jatkunut aktiivisena ja edellämainitun kaltaisten tapahtumien lisäksi voisi mainita esim. vuosittaiset ammattikoulukäynnit yhdessä liiton nuorisotyöntekijän kanssa.olen siirtäny tietoisesti vetovastuuta uusille vetäjille.mielestäni ay-tominnan vetämisessä pätee sama lainaaisuus kuin esim. urheiluvalmentamisessa, muutaman vuoden jälkeen takki on tyhjä ja tarvitaa tuoreita ideoita. Vierailuja ylialuerajojen on jatkettu, alkuvuodesta Lahteen on tehty vierailuja Tampereelta ja pohjanmaalta ja kesällä Kuopiosta on saapumassa delegaatio yhteiseen kokoukseen ja salibandyotteluun. Toivon että Lahtelaisten esimerkki innostaa käynnistämään nuorisotoimintaa muuallakin suomessa ja liiton päätöksentekoon saadaan tuoretta verta ja tätä kautta rohkeata kritiikkiä ja uudistuksia. 16