Erilaiset oppijat monta tapaa oppia

Transkriptio

1 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia A N N E A A LTO M A A R I T A H TO L A S AT U A L P P I S E I J A E S KO L A S I R PA J O N N I N E N

2 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Kuva: Petri Alander Invalidiliitto ry:n ylläpitämä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, IJKK, on ammatillinen oppilaitos, jonka erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus ja tukitehtävistä. Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan tehtävänä on tukea muiden ammatillisten oppilaitosten erityisopetusta tarjoamalla heille asiantuntijapalveluita. IJKK:ssa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon kulttuurin, luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös ammattitutkintokoulutusta järjestetään. Noin kolmas osa opiskelijoista opiskelee valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ryhmissä. Opiskelijoita IJKK:ssa on n Invalidiliiton julkaisuja R. 18., 2006 ISBN ISSN Taitto ja kansi: Petri Alander 2

3 Sisällysluettelo 1. Lähtökohta ja tavoitteet Seija Eskola 2. Oppimis- ja työskentelytyylikartoitukset opiskelussa ja opetuksessa Anne Aalto 3. Opi oppimaan opintojakson toteutuksia 3.1 Opi oppimaan opintojakso datanomiopiskelijoilla Maarit Ahtola 3.2 Oppimis- ja työskentelytyylit merkonomiopiskelijan oppimisen välineenä Anne Aalto 3.3 Kokemuksia Opi oppimaan opintojaksosta kelloseppäopiskelijoilla Sirpa Jonninen 4. HOPS Opiskelija oman oppimisensa asiantuntijana 4.1 Oppimisen taitojen kehittyminen valmentavassa koulutuksessa Seija Eskola 4.2 Tavoitteista totta aikuisopiskelijan HOPS oppimisprosessin tukena Satu Alppi 5. Vinkkejä oppimis- ja työskentelytyylien hyödyntämiseen 5.1 Vastaanottokanavat: nähdä, kuulla tai tehdä Anne Aalto 5.2 Tiedonkäsittelytyylit: kokonaisvaltaisesti tai osissa Sirpa Jonninen 5.3 Oppimismotivaatio ja asenne Maarit Ahtola 5.4 Itseohjautuvuus opettajajohtoisuus Seija Eskola 5.5 Kokemuksellinen oppiminen - käsitteellinen oppiminen Anne Aalto 5.6 Fyysisen oppimisympäristön monet muodot Satu Alppi 5.7 Sosiaaliset mieltymykset: yksin tai ryhmässä Seija Eskola 6. Työ jatkuu Seija Eskola

4 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia 1. Lähtökohta ja tavoitteet Seija Eskola 4

5 1. Lähtökohta ja tavoitteet Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus perustu ongelmien puuttumiseen, vaan kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen niiden kanssa. (Mary Miller) Jokainen oppija oppii omalla tavallaan jokainen meistä on erilainen oppija. Oppimiseen vaikuttavat oppijan henkilökohtaiset tekijät (mm. kyvyt, persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset) ja oppimisympäristö, joka sisältää esim. opetussuunnitelman, opettajan, käytetyt menetelmät ja oppiaineksen. Oppijan omat havainnot ja tulkinnat itsestä ja oppimisympäristöstä vaikuttavat suuresti oppimisprosessiin (Tynjälää 2003 soveltaen). Oppimisen vaikeudet hidastavat oppimista. Mutta myös sillä, jonka on vaikea oppia, on omat vahvuutensa eli miten hän oppii parhaiten. Näiden vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen ohjauksessa ja opetuksessa sekä opiskelijan omassa oppimiskäsityksessä ja työskentelyssä ovat avainasioita erityisopetuksen arjessa. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen jokaisella opiskelijalla on erityisen tuen tarpeita oppimisessaan. Oppimisen ohjaaminen perustuu tuen tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamiseen ja yksilölliseen opetuksen suunnitteluun. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä opiskelijan ja muiden 5

6 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia tahojen kanssa. Suunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja tarkistetaan koko opiskelun ajan. Opiskelijan tukena on moniammatillinen tiimi. Tässä hankkeessa keskityimme oppimisen vahvuuksien löytämiseen oppimistyylin tunnistamisen ja hyödyntämisen avulla. Oppimistyyli tarkoittaa opiskelijan taipumuksia hankkia ja jäsentää tietoja ja taitoja. Oppimistyyli ilmentää sitä, miten opiskelija parhaiten omaksuu opiskeltavia asioita. Oppimistyyli näkyy myös tapana tehdä työtä. Erilaiset oppijat yhteinen koulu hanke Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Opi oppimaan hanke on osa Opetushallituksen Erilaiset oppijat - yhteinen koulu hanketta. Erilaiset oppijat yhteinen koulu -hankkeessa pyrittiin löytämään keinoja, joiden avulla voidaan vähentää alisuoriutumista ja edistää sellaisia käytänteitä, että kaikki oppilaat ja opiskelijat voivat optimaalisesti käyttää hyväksi omia oppimisen edellytyksiään. IJKK:n hanke kuuluu Opiskelutaitojen tukeminen teemaan. Hankkeen tavoitteet ja toteutus Hanke toteutettiin Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa syksyn aikana. Hankkeen tavoitteena oli oppimisen osatekijöiden ja oppimistaitojen tunnistaminen ja oppimisprosessin tunteminen sekä ohjaus- ja opetusmenetelmien kehittäminen erityisopetuksessa. Ennen hankkeen alkua oppimistyylin kartoittamista oli kokeiltu jo eri ryhmissä ja työssäoppimisen ohjauksessa. Nyt tarvittiin erityisopetukseen soveltuvien kartoitusmenetelmien kehittämistä ja toimintamallien löytämistä arjen opetukseen ja ohjaukseen. H a n k k e e n t a v o i t t e e n a o l i k e h i t t ä ä - opiskelijoiden oppimisen taitojen ja vahvuuksien (oppimistyylit ja tavat) tunnistamista oppilaitoksessa - opiskelijoiden oman oppimisensa asiantuntijuutta koulutuksen aikana - opettajien osaamista opiskelijoiden oppimistaitojen ohjauksessa ja oppimisen vahvuuksien huomioinnissa erityisopetuksessa 6

7 1. Lähtökohta ja tavoitteet H a n k k e e n t o i m e n p i t e i t ä o v a t o l l e e t 1. Oppimisen osatekijöiden ja opiskelutaitojen tunnistaminen ja kartoitusmenetelmien selvittäminen, kokeilu ja kehittäminen 2. Opiskelijan prosessin tutkiminen ja työskentely opiskelijoiden kanssa kokeiluryhmissä 3. Ohjauksen ja opetuksen tutkiminen ja kehittäminen kokeiluryhmissä yhteistyössä 4. Materiaalin tuottaminen ja koulutustilaisuuden toteuttaminen Hankkeen vastuuhenkilönä johdon edustajana oli koulutusjohtaja Helmi Sirkiä. Hankkeessa toimi yhdyshenkilönä ja koordinaattorina erityisopetuksen asiantuntija Seija Eskola. Projektiryhmään kuului neljä jäsentä: erityisopettajat Anne Aalto, Satu Alppi, Maarit Ahtola ja Sirpa Jonninen. Projektiryhmän jäsenet toteuttivat kokeiluja omissa opiskelijaryhmissään ja raportoivat niitä. Kokeiluryhmiä hankkeessa oli eri aloilta yhteensä 10. Kokeiluryhmien opiskelijat osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön. Muut kokeiluryhmiä opettavat opettajat olivat mukana kehittämistyössä osallistumalla yhteistyötapaamisiin ja kehittämällä omaa opetustaan. 7

8 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia 2. Oppimisja työskentelytyylikartoitukset opiskelussa ja opetuksessa Anne Aalto 8

9 2. Oppimis- ja työskentelytyylit opiskelussa ja opetuksessa Opiskelijan oppimista edistää, jos häntä ohjataan kasvamaan siksi, mikä hän on: - ottamaan vahvuutensa käyttöön - kehittämään oppimis- ja työskentelyvalmiuksiaan - asettamaan itselleen sopivia tavoitteita - uskomaan kykyynsä oppia ja osata - arvioimaan itseään rakentavasti ja realistisesti. Tärkeää on antaa kipinä - usko ja kiinnostus - oppimiseen, omaan kasvuun ja uudistumiseen: Ihminen ei ole astia, joka täytetään, vaan lamppu, joka sytytetään. Otollisuutta oppimiseen Jokainen opiskelija kohtaa oppimisessaan haasteellisia tilanteita, joihin hän tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta. Oppimista tukevat mm. seuraavat oppimisen organisointiin liittyvät järjestelyt: * hyvä vuorovaikutus * motivaation synnyttäminen ja ylläpitäminen * otollinen oppimisympäristö * sopiva tavoitetaso * opiskelijalle luontaiset oppimis- ja opastamistavat * vahvuuksiin ankkuroitu, rakentava ja oikea-aikainen palaute. Välitön, myönteinen ja turvallinen työskentelyilmapiiri takaa hyvän pohjan vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Hyvässä työskentelyilmapiirissä voidaan myös päästä tunnistamaan ja purkamaan opiskelijan omaan oppimiskykyynsä mahdollisesti liittämiä negatiivisia uskomuksia. Oppimisen kannalta on tärkeää, että opittavaa asiaa työstetään monella tavalla: käytetään esimerkiksi eri aisteja ja erilaisia työskentelytapoja. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että oppijat ovat erilaisia sen suhteen, mitkä seikat ovat tärkeitä oppimistilanteissa. Oppimistyylit ovat eri ihmisillä erilaisia. Meillä kullakin on omat mieltymyksemme ja tottumuksemme tietynlaisiin opiskelutapoihin. Yksilöiden välisiä oppimistyylien sekä oppimisessa käytettävien strategioiden eroja on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Käsitteistö vaihtelee, mutta useimmiten oppimisstrategioilla viitataan tapaan ja keinoihin, joilla yksilö suorittaa tietyn oppimistehtävän. Oppimistyylillä taas tarkoitetaan pysyvämpää taipumusta käyttää tietynlaisia strategioita sekä henkilökohtaisia opiskelu- ja oppimistapoja (Tynjälä 2002). 9

10 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia Oppimistyyli on henkilölle ominainen, hänelle yksilöllinen ja luontainen tapa oppia ja hahmottaa uusia asioita: esim. tapa hahmottaa todellisuutta ja osallistua siihen, tapa mieltää ja jäsentää ympäristöä, tapa keskittyä asioihin, käsitellä niitä ja palauttaa niitä mieleen, tapa olla vuorovaikutuksessa. Koska kaikki eivät opi, työskentele eivätkä viesti samankaan tyyppisissä tilanteissa samalla tavalla, opettajan on perusteltua paneutua oppimis- ja työtyylien avaamiseen kehiteltyihin kartoituksiin ja pyrkiä selvittämään, mistä niissä on kysymys ja mitkä ovat niiden käyttömahdollisuudet. Lähtökohdaksi on hyvä ottaa paitsi tutustuminen asiaan mahdollisimman monipuolisesti myös oma eri kartoituksien kokeilu, tulosten vertailu ja omiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuva arviointi. Koulussa tapahtuvan opetuksen ja ohjauksen osalta on myös selvitelty, miten opettajan oma oppimistyyli vaikuttaa hänen opettamistyyliinsä. On mm. havaittu, että suurin osa opettajista on auditiivis-analyyttisiä ja opiskelijoista (etenkin pojista) globaalis-taktuaalis-kinesteettisiä. Tästä voi seurata - varsinkin jos asiaa ei tiedosteta - että opettajan/ohjaajan opetus- ja ohjaustyyli ja opiskelijan oppimistyyli eivät kohtaa (Marckwort 1999). O p p i m i s t y y l i e n s e l v i t t e l y s s ä o n t a v o i t t e e n a, e t t ä * niiden tiedostaminen voi selvittää opiskelijalle hänen vahvuuksiaan oppia: vaikean asian opiskelu itselle sopivimmalla oppimistavalla on tarkoituksenmukaista, mutta tarpeen on myös opetella uusia strategioita ja opiskella työskentelemään olosuhteissa, jotka eivät ole itselle otollisimpia * niitä voidaan hyödyntää oppimisessa ja opettamisessa sekä esim. työssäoppimisen ohjaamisessa * opiskelija voi itse tietoisemmin valita tehokkaimman strategian opiskella kulloisessakin tilanteessa ja oppimisympäristössä * opiskelijaa voidaan tietoisemmin ohjata hänelle soveltuvimpien työtapojen valintaan varsinkin silloin, kun hän on opiskelemassa itselleen vaikeaa asiaa tai tekemässä haasteellista tehtävää * opiskelijalle voidaan opettaa uusia työskentelystrategioita sekä vahvistaa kehittämistä edellyttäviä * ryhmätilanteissa vuorovaikutus helpottuu, kun opiskelija oppii oman itsetuntemuksensa lisääntymisen myötä hyväksymään myös muiden erilaisia tapoja toimia ja työskennellä. 10

11 2. Oppimis- ja työskentelytyylit opiskelussa ja opetuksessa Hyvin monet käytännön pedagogit sekä myös tutkijat pitävät oppimistyylejä merkittävänä opetuksen ja ohjauksen eriyttämisen lähtökohtana (mm. Oiva Ikonen, Reijo A. Kauppila, Taru Kivi, Auvo ja Raija Marckwort, Kari Moilanen). Olennaista on, että oppimistyylikartoituksista saatuja tietoja käsitellään arvioivasti ja punniten ja että myös opiskelija arvioi itseään suhteessa saamiinsa kartoitustuloksiin. Oppimistyyleihin vaikuttaminen ja niiden hyödyntäminen Oppimistyylien selvittelyn tavoitteena on, että opiskelija tulee tietoiseksi niistä sekä biologispohjaisista että opituista elementeistä, jotka edesauttavat juuri hänen oppimistaan. Koska yksilöksi synnytään eikä yksilöllistä biologispohjaista taipumusta voi täysin muuttaa, tavoitteena on myös, että opettaja/ohjaaja käyttää opiskelijalle haasteellisissa oppimistilanteissa hänelle otollisinta ohjaustapaa. Lisäksi tavoitteena on, että opettaja/ohjaaja asteittain harjaannuttaa opiskelijaa muuntamaan toimintaansa silloin kun tehtävä ja/tai tilanne sitä edellyttää. Tynjälä (2000) on selvitellyt interventiotutkimuksia opiskelijoille järjestetyistä oppimisstrategioiden opettamisen kursseista. Hänen mukaansa opiskelijat ovat oppineet syväsuuntautuneita strategioita ja heidän oppimiskäsityksensä ovat saattaneet muuttua naiiveista tiedonsiirtämis- ja toistamiskäsityksistä kognitiivisempaan ja konstruktiivisempaan suuntaan. Myös suoritukset ovat saattaneet jossain määrin parantua. Ongelmana on ollut vaikutuksen lyhytaikaisuus. On siis olennaista, että oppimis- ja työtyylien kartoittaminen ei jää irralliseksi vaan paitsi opiskelijat itse myös opettajat ja ohjaajat hyödyntävät niitä myös oppimis- ja työtyylien selvittämisen jälkeen. Se mahdollistuu vain tietojen selkeän ja helposti hyödynnettävän dokumentoinnin sekä jakamisen avulla: tehty työ otetaan hyötykäyttöön. Kartoituksien avulla kerätyt kriittisesti käsitellyt tiedot voidaan tallentaa esimerkiksi käytössä olevaan opiskelijahallinto-ohjelmaan tai oppimisalustaan tai käyttää jotakin muuta käyttökelpoista tietojenjakamistapaa. Oppimistyylien tuntemus ei yksinään tee opiskelijasta hyvää oppijaa eikä opettajasta hyvää oppimisen ohjaajaa, mutta se on yksi käyttökelpoinen väline hyvään oppimiseen ja ohjaukseen. 11

12 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia 3. Opi oppimaan opintojakson toteutuksia 12

13 3. Opi oppimaan -opintojakson toteutuksia Seija Eskola Tavoitteet Opi oppimaan opintojakson tavoitteina oli tukea opiskelijan kehittymistä opiskeluvalmiuksissa ja lisätä itsetuntemusta oppijana. Opintojakson aikana opiskelija tutustui erilaisiin oppimistyyleihin ja opiskelutekniikoihin. Tavoitteena oli myös, että opiskelija löytää omaa suhdetta oppimiseen ja oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan. Toteutustavat ja sisällöt Opi oppimaan opintojaksoa kokeiltiin lähes kaikissa alkavissa ryhmissä. Jakson toteutti äidinkielen opettaja tai asiaan perehtynyt vastuuopettaja. Opetusmenetelmät vaihtelivat ryhmittäin. Opintojakson laajuus oli yleensä 1 ov tai se sisältyi äidinkielen opiskeluun. O p i o p p i m a a n o p i n t o j a k s o l l a o n k ä s i t e l t y m m. s e u r a a v i a t e e m o j a : - oppiminen ja siihen vaikuttavat tekijät sekä oppimistapahtuman kulku - osaamisen tasot ja ylioppiminen, jaettu oppiminen, siirtovaikutus opiskelutekniikka - tavoitteellisuus opiskelussa ja hops - oppimistyylin kartoittaminen ja yhteenveto omasta oppimistyylistä - itseohjautuvuus - opiskeluasenteet - itsetunto ja kyky ilmaista oppimistarpeensa - motivaatio - oppimisvaikeudet - erilaisten oppimismenetelmien kokeilu - oppimisen arviointi ja erilaisia arviointimenetelmiä Sisällöt vaihtelivat valmentavassa ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Valmentavassa keskityttiin perusasioihin ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelumenetelmällisiin asioihin. Myös käytetyt kartoitusmenetelmät olivat erilaisia. Kokeilimme yli 20 erilaista kartoitusmenetelmää ja selvittelimme niiden toimivuutta erityisopetuksessa. Käytetyistä oppimis- ja työskentelytyylien kartoituksista ja testeistä on yhteenveto liitteessä 1. Siinä on myös lyhyt kuvaus kartoituksen/ testin toimivuudesta. 13

14 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia Tiedon siirtyminen opiskelijan oppimisvalmiuksista ja tyyleistä opiskelujen edetessä oli oleellista. Se mahdollisti opetusmenetelmien ja järjestelyjen kehittäminen yksilöllisiä tarpeita huomioivaksi. Tieto oppimisvalmiuksista ja tyyleistä tulisi kirjata hojksiin osaksi hopsia. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia tiedonsiirtotapoja. Vastuuopettajan rooli tässä tiedonsiirrossa on tärkeä. Maarit Ahtola 3.1 Opi oppimaan opintojakso datanomiopiskelijoilla Jos ajattelet, että osaat tai ajattelet, että et osaa, olet oikeassa. (Henry Ford) Projektin aikana opetin kahdelle datanomiluokalle sekä äidinkielen pakollista opintojaksoa että Opi oppimaan jaksoa rinnakkain. Opintojaksot sijoittuvat oppilaitoksemme viisijaksoisessa systeemissä kahteen ensimmäiseen jaksoon. Äidinkielen ja Opi oppimaan osuuden sisällöt tukivat hyvin toinen toisiaan. Välillä oli luontevaa käsitellä pirstaleisuuden välttämiseksi sisältöjä isompina kokonaisuuksina. Opintojaksolla etsin ja kokeilin sopivaa materiaalia oppimistyylien kartoittamiseksi. Aistimielletyyppien ja aivojenpuoliskojen käyttöä selvittävistä kartoituksista otimme useita netistä. Datanomiryhmien kotiluokassa on jokaisella kone käytössä ja pöytätilaa muuhun työskentelyyn hyvin niukasti. Koneen käyttöä puolsi lisäksi se, että monilla on vamma, joka vaikeuttaa käsin kirjoittamista. Tutkimme oppimistyylien lisäksi kullekin opiskelijalle mieluisia oppimisympäristöjä ja motivaatiota. Lisäsimme itsetuntemusta myös pohtimalla omia vahvoja piirteitä ja kehittämisalueita. Opiskelijat työskentelivät omaa tahtiaan ja usein työskentelyn aluksi kerroin jotain uudesta osa-alueesta. Tavoitteena oli hankkia tietoa oppimisesta ja ennen kaikkea omasta tyylistä. Tarvittaessa kyseenalaistettiin myös omia oppimisstrategioita ja yritettiin päästä eroon omaa oppimista ehkäisevistä ja rajoittavista käsityksistä. 14

15 3. Opi oppimaan -opintojakson toteutuksia Lyhyen teorian jälkeen alkoi jokatuntinen itsenäisen työskentelyn osuus. Opiskelijat työskentelivät intensiivisesti ja hakivat lisää tietoa itsestään. Joillekin tietojen tallentaminen tuntui olevan vaikeaa ja raportointiosuuden alkaessa muutamat tekivät uudelleen oppimistyyliselvityksiä, joiden tulos oli tallennettu varmaan talteen. Muutamat valmentavalta siirtyvät opiskelijat muistivat heille tehdyn jo varhemmin vastaavan testin vallitsevasta aistikanavasta, mutta muut selvitykset olivat heillekin vieraita. Havaittavissa oli innostusta. Muutamat iäkkäämmät opiskelijat jäivät tuntien jälkeenkin keskustelemaan omista oppimiskokemuksistaan ja oppimistyylistään. Tieto jakoon - kokeiluja tiedonsiirrosta Projektin aluksi tuntui olevan opiskelijoille hyvin palkitsevaa saada olla mukana itselleen sopivien oppimisstrategioiden ja tyylien pohdinnassa. Mutta muistettava on, että tieto ja innostuskin häviää hyvin äkkiä. Koko koulutuksen ajan ja vielä työssäkin on päästävä laajentamaan itsetuntemustaan ja hiomaan taitojaan. Miten siis levittää tietoa kunkin persoonallisesta oppimistyylistä? Ensimmäisenä projektivuonna opiskelijat tuottivat opintojakson aikana mm. oman oppimistyylin selvittämiseksi, esittelemiseksi ja edelleen kehittämiseksi esseetyylisen Minä oppijana raportin. Lisäksi tehtiin myös MindManager ohjelmalla mind map. Opi oppimaan opintojaksoilla kerätty oppimistyylejä koskeva tieto siirrettiin muille ryhmän opettajille jakson 2 ja 3 vaihteessa. Tällöin järjestettiin tunnin tilaisuus, jossa vastuuopettaja ja äidinkielen opettaja jakoivat opiskelijatietoutta. Osa paikalla olleista noin 7 opettajasta oli ryhmän uusia opettajia ja osa jo jaksolla 1 opettaneita. Jaksolla 4 uusia opettajia tuli ryhmälle vain muutamia, joten emme vastuuopettajan kanssa järjestäneet enää yhteistä tiedonsiirtopalaveria, vaan vastuu tiedonsiirrosta jäi vastuuopettajalle. Jakson 2 jälkeen minulla ei äidinkielenopettajana ollut tunteja ryhmälle, joten en päässyt seuraamaan ryhmässä tapahtunutta kehitystä. Jälkimmäisenä vuonna opiskelijat esittelivät MindManager-ohjelmalla tehdyt oppimistyylikuvauksensa vastuuopettajalleen. Useat puhuivat omista oppimistyyleistään asiantuntevasti ja havainnollistivat esitystään PowerPointin avulla. Esitysten jälkeen tiedot tulee kerätä pysyvästi opettajien ja opiskelijoiden käyttöön esim. joko hojksiin tai vaikkapa Moodle-oppimisalustalle. Tärkeää on, että tietojen saaminen on helppoa ja kunkin yksilöllisen tyylin hyödyntäminen tapahtuu koko opiskeluajan. Ongelmahan on, että hyvät pohjakartoitukset menevät helposti hukkaan, jos tietoja ei ole näppärästi saatavilla. 15

16 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia Opiskelijan kokemaa ja opettajan havainnoimaa Suunnittelin ensimmäisenä kokeiluvuonna opintojaksopalautteen keruun yhdessä luokan kanssa. Sovimme, että samalla kyselylomakkeella kysellään palautetta sekä äidinkielen jaksosta että Opi oppimaan -jaksosta. Jo keskusteluissa tuli esiin, että opiskelijat kokivat opintojaksojen tukeneen toinen toisiaan, mutta samalla muotoutuneen heidän ajatuksissaan yhteiseksi opiskeltavaksi kokonaisuudeksi. Tämän ryhmä koki kuitenkin vain hyväksi. Opintojaksokyselyssä oli alussa itsearviointiosuus omasta aktiivisuudesta ja toiseksi kyseltiin opetusjärjestelyistä ja opintokokonaisuuden sisällöstä. Pyysin myös erikseen palautetta niin Opi oppimaan opintojaksosta kuin myös äidinkielen opintojaksosta. Opi oppimaan jaksolla tärkeimpänä he pitivät sitä, että oli käsitelty oppimista ja opiskelua. Kaikki 8 vastaajaa valitsivat tämän vaihtoehdon. Oppimisen ja opiskelun yleisesittelyssä käsiteltiin asenteiden, motivaation, itseohjautuvuuden ja omien tavoitteiden asettamisen tärkeyttä sekä käytiin läpi eri opiskelumenetelmiä. Seuraavaksi tärkeimpänä mainittiin oppimistyylikartoitusten teko (5 vastausta). Vähiten tärkeimpänä pidettiin mind map tekniikan harjoittelua MindManager -ohjelmalla Teimme seuraavia oppimisen osa-alueita selvittävät kartoitukset: itseohjautuvuus, motivaatio, VAK-testi sekä analyyttinen/holistinen oppija. Lisäksi kävimme keskusteluin läpi erilaisten yksilöllisten mieltymysten vaikutusta oppimiseen (ympäristö, vuorokaudenaika, liikkuminen jne.) 16

17 3. Opi oppimaan -opintojakson toteutuksia Valintatehtävän lisäksi opiskelijat vastasivat luettelomaisesti kysymykseen. Mikä oli jakson tärkein anti?. Vastauksissa mainittiin muun muassa seuraavaa: omien oppimismenetelmien ja tyylien selvittely, valmentavan koulutuksen aikaisen OTA-testin hyödyntäminen ja tulosten läpikäyminen. Mainintoja oli myös seuraavista: uusien testien teko, mind mapin harjoittelu, oppimistyylit ja niiden tiedostaminen, omien lähtökohtien selvittely ja niiden kehittäminen motivaation ja omien tavoitteiden saralla, ja itsensä parempi ymmärtäminen. Kyselyn kohteena olleista 28 opiskelijasta kukaan ei sanonut, ettei voisi hyödyntää saamaansa tietoa omasta oppimistyylistään. 12 sanoi pystyvänsä hyödyntämään tietoa jonkin verran, 12 taas melko paljon ja 4 erittäin paljon. Kommentteina lisättiin muun muassa seuraavaa: Voin kehittää heikkoja osa-alueita ja hyödyntää vahvoja. Hyvä, kun tietää, miten oppii parhaiten. Yritän oppia uusia tapoja opiskella. Huomioin myös, että muut oppivat eri lailla kuin minä. Kysymykseen, miten toivoisit opettajien hyödyntävän tietoja, vastattiin muun muassa seuraavaa: Tulee antaa mahdollisuus antaa opiskella eri tavoin. Tiedon avulla kannattaa valita oppimismateriaalit ja kehittää niitä. Opiskelijatuntemuksessa. Joillekin monisteita, joillekin tietoa kalvoilta. Opetuksesta mielenkiintoista jokaiselle. Mahdollisuuksien mukaan. Viimeinen kommentti pitää sisällään näkemyksen, että opiskelija mieltää tilanteen haasteelliseksi opettajalle ja toivoo kuitenkin opettajien jaksavan ottaa vastaan yksilöllisyyden vaativan haasteen. Jälkimmäisenä kokeiluvuonna opintojakson loppupuolella oli kova kiire saada oppimistyylikuvaukset esitettävään kuntoon ja myös pitää vastuuopettajalle esittelyt. Näin ollen palautteenanto tapahtui keskustellen. Palaute oli hyvin samansuuntaista edellisvuoden kanssa. 17

18 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia Koin molemmissa ryhmissä tapahtuneet muutokset melko suuriksi. Ryhmät olivat kumpikin 13 henkilön suuruisia. Ne koostuivat taustaltaan, iältään, motivaatioltaan ja taidoiltaan hyvin heterogeenisistä oppijoista. Tuen tarve ryhmissä oli usean henkilön kohdalla hyvin selkeä. Osa opiskelijoista jättäytyi hyvin helposti oman onnensa nojaan, jos heille ei ollut riittävästi aikaa. Ryhmässä oli muutamilla henkilöillä tarkkaavaisuusongelmia ja niiden vuoksi suuria keskittymispulmia. Samalla osa opiskelijoista häiriintyi helposti. Tietoa oppimistyylien erilaisuudesta ja toisten oppimistyylien kunnioittamisesta tarvittiin. Erilaisuuden hyväksyminen tuntui ryhmässä kasvavan. Erityisen hyvänä pidin toisessa ryhmässä syntynyttä luottamuksellista ilmapiiriä, joka teki mahdolliseksi erään opiskelijan suullisen esityksen adhd-oireyhtymästään. Puheeksi otto mahdollisti toisten opiskelijoitten hyväksynnän ja kunnioituksen, mutta myös tuen saannin. 18

19 3. Opi oppimaan -opintojakson toteutuksia Anne Aalto 3.2. Oppimis- ja työskentelytyylikartoitukset merkonomiopiskelijan oppimisen välineenä Erilaiset oppijat yhteinen koulu projektiin liittyvänä olen dokumentoinut Opi oppimaan opintojakson toteuttamisen kolmelta liiketalouden perustutkintoa opiskelevalta ryhmältä. Yksi ryhmistä aloitti opintonsa syksyllä 2004 ja kaksi syksyllä Opiskelijoita oli yhteensä 30 ja Opi oppimaan opintojakso toteutettiin heidän ensimmäisen opiskeluvuotensa alussa. Kaikille kolmelle ryhmälle opetin Opi oppimaan opintojakson lisäksi samaan aikaan yhteisten pakollisten opintojen äidinkielen ensimmäistä opintojaksoa. Se mahdollisti oppimis-, työskentely- ja vuorovaikutustyylien kartoituksen ja tulosten analysoinnin sekä opiskelu- ja työskentelystrategioiden harjoittelun limittämisen toisiinsa. Käytetyt kartoitusmenetelmät Selvitelläkseni eri oppimis- ja työskentelytyylikartoitusten toimivuutta kokeilin eri toteuttamismenetelmiä kunkin ryhmän opintojaksoilla. Osa kartoituksista oli samoja, mutta pääasiallinen työskentelyväline vaihteli. Yhdellä ryhmällä oli käytössä Jyväskylän yliopiston erityisopetuksen osaston hallinnoima suomenkielinen versio Dunnin ja Prashnigin oppimistyylianalyysistä, toisella Marckwort Kouluttajat-Consultants Oy:n yksinoikeudella suomentama ja myymä Oppimis- ja työtyyli sekä kolmannella kooste erityyppisistä julkaisu- ja nettimateriaaleista poimituista kartoituksista. Opi oppimaan opintojaksojen työskentelytavoitteista ja tavoista Opi oppimaan opintojaksojen tavoitteina oli, että opiskelija selvittää oman oppimisensa ja työskentelynsä keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Hän oppii tunnistamaan ja hyödyntämään omaa oppimis- ja työtyyliään opiskelussaan sekä työskentelyssään. Oman oppimisensa asiantuntijuutta hän voi hyödyntää myös opetus- ja ohjaustilanteissa osaamalla kertoa vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan sekä itselleen parhaiten soveltuvimmista tukemisen muodoista. Erilaisuuden ymmärtäminen, hyväksyminen ja hyödyntäminen johtaa voimavarojen käyttöön. Marckwort Kouluttajat Consultants Oy 19

20 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia Kolme eri toteutustapaa Yksi opiskeluryhmä käytti pääasiallisena oppimis- ja työskentelytyylinsä kartoitusmenetelmänä Dunnin ja Prashnigin OppimisTyyliAnalyysiä (OTAanalyysi), jonka käyttöön Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen erityiskasvatuksen osastolla oli lisenssi ja jota kautta kartoitus oli suomeksi ostettavissa. Kartoitus koostui 48:sta neljän väitteen kohdasta, joihin oli tarkoitus vastata sen perusteella, miten opiskelija haluaisi toimia opiskellessaan uutta ja/tai vaikeaa asiaa, joutuessaan keskittymään tai työstäessään itselleen vaikeaa tehtävää. Yksilöprofiilin lisäksi vastausten perusteella työstettiin myös koko luokasta ryhmäprofiili. OTA-analyysin käytön hyviä puolia oli opiskelijoiden mielestä kartoituksen kattavuus (49 yksittäistä elementtiä 6 perusalueelta), ohjaavuus (miten ja minkä tyyppisissä tilanteissa jokin ominaisuus on hyödynnettävissä), profiilin kiinnostavuus ja sen rakenne (kahdella ensimmäisellä sivulla palkkikuviona yleiskuva ja sen jälkeen kirjallista kuvausta vahvuuksista, kehittämistarpeista ja itsensä kehittämisen keinoista) sekä ryhmäprofiilin hyödyllisyys: näkyy selkeästi, että ryhmän opiskelijoilla on erilaisia vahvuuksia ja tuen tarpeita. Hankaluuksina jotkut opiskelijat mainitsivat väitteiden käsittelyn vaikeuden: osa väitteistä hankalaselkoisia, ja opiskelijat tarvitsivat opettajan apua ymmärtääkseen väitteen ja pystyäkseen vastaamaan (esim. opiskelijoille vierasta sanastoa: häiriötekijä, auktoriteettiasema, vertaisryhmä); kartoituksen tekemisen raskauden (8 sivua) sekä profiilin laajuuden. Kävin profiilin lävitse jokaisen opiskelijan kanssa erikseen, ja teimme yhdessä yhteenvedon, johon sisällytimme profiilin keskeiset asiat sekä opiskelijan oman näkemyksen samasta asiasta, esimerkiksi Aistimieltymykset Esimerkki erään opiskelijan yhdestä työstetystä oppimisprofiilin osasta (yht. osia 6 kpl) Aistimieltymykset K a r t o i t u k s e n p e r u s t e e l l a o p i s k e l i j a * tarkkailee usein sitä, mitä ympärillä tapahtuu, niin että keskittyminen käsiteltävään asiaan on vaikeaa * hyötyy monien aistikanavien käytöstä opiskelussa 20

21 3. Opi oppimaan -opintojakson toteutuksia * kyllästyneenä näpertelee mielellään käsillään * on vahvasti tunneihminen, jolle ilmapiiri ja tuntemukset ovat tärkeitä. K e s k u s t e l u s s a o p i s k e l i j a s a n o o * helposti näpertelevänsä käsillään varsinkin jos tuntee olonsa turvattomaksi eikä oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä * tulevansa tuskaiseksi, jos opettaja koko ajan vaan puhuu, eikä tiedä, milloin se loppuu ja mitä sitten tulee. Toisen opiskeluryhmän pääkartoitusmenetelmänä oli Marckwort-koulutusyhtiön oppimis- ja työtyyli kirja. Kirja koostuu 9 osasta: johdannosta aiheeseen, kuudesta oppimista ja keskittymistä käsittelevästä kartoitusosiopaketista, yhteenvedosta sekä oppimis- ja työtyyliprofiililomakkeesta, johon on kerättävissä kuuden kartoitusosion tulokset. Opiskelijoiden mielestä kirjan vahvuutena oli kiinnostavuus, laadukkuus, voimaannuttavuus, selkokielisyys, helppotäyttöisyys sekä ajatuksia herättävät miete- ja iskulauseet. Hankaluutena yksi opiskelija mainitsi pistelaskun 21

22 Erilaiset oppijat monta tapaa oppia vaikeuden. Kirja ei myöskään soveltune välttämättä itseopiskelumateriaaliksi, sillä kaksi opiskelijaa, jotka halusivat opintojakson hyväksiluvusta huolimatta kirjan täytettäväkseen, eivät pystyneet ilman ohjausta laskemaan kartoitusten tuloksia eivätkä mieltäneet, miten tuloksista voi saada kootuksi yleiskuvan omista oppimis- ja työvalmiuksistaan. Opiskelijan itseään, opettajia ja muita ryhmäläisiä varten työstetty pääkohtiin keskittynyt mind map kartoituksen kertomasta: Kolmannen ryhmän kartoitusmateriaali koottiin kirjojen ja nettimateriaalien testeistä. Kartoituskohteet olivat samat kuin kahdella muullakin ryhmällä. Muiden ryhmien tapaan opiskelijat tekivät oppimisen ja työskentelyn eri osaalueita avaavia ja analysoivia tehtäviä. Heillä kuten muillakin ryhmillä oli tehtävänä esimerkiksi * työstää oma oppimishistoria (vahvuudet, tuen tarpeet ymv.): esim. mind map, väliotsikoitu luettelo tmv. * tehdä mind map itsestään oppijana ennen kartoituksia ja kartoituksien jälkeen sekä arvioida, antoivatko kartoitukset lisäarvoa * pohtia ryhmässä omaa oppimista sekä oppimiseen ja opiskeluun liittyvää vuorovaikutusta * kirjoittaa teksti omasta oppimis- ja vuorovaikutustyyliprofiilista mielletyyppikartoituksen tuloksen sekä itsetutkiskelun pohjalta, josta on seuraava esimerkki: Opin kuuntelemalla, jos asia kiinnostaa, mutta parhaiten tekemisen kautta, kirjoittaminenkin auttaa. Kuunteleminen on vaikeaa meluisassa ja hälyisässä tilassa. Voi olla, että muiden mielestä ei ole niin meteliä, mutta minun täytyy aina yrittää ottaa kaikista kuulluista äänistä selvää. Oppimistyyliprofiilin työstäminen erillisistä kartoituksista mahdollistaa luontevammin kuin valmis kartoituspatteristo yksilöllisen kartoitusten valinnan, mutta se vaikeuttaa kokonaisuuden työstämistä. On haasteellista ohjata yhteenvedon tekemistä, kun kartoitukset eivät esim. laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan ole yhteismitallisia. Vaarana on myös, että anti olematon ja viihteellisten lehtien horoskooppi- tai Testaa, oletko uskollinen luonne tyyppinen. 22 Ensimmäisen ryhmän analysoidut kartoitustiedot tuotiin muiden opettajien käyttöön opettajien ja ryhmän muiden tukihenkilöiden (opiskelijahuollon yhteyshenkilö sekä luokka-avustaja) yhteisessä opetuksen suunnittelupalaverissa. Kahden muun ryhmän tiedot jaettiin ryhmiä opettaville siten, että opiskelijat liittivät luokkakuvaansa puhekuplan, johon sisällyttivät olennaisimpana pitämänsä oppimis- ja työtyylitiedon. Kuva kopioitiin jokaisen opettajan käytössä olevan ryhmän poissaolojen keruulomakkeen kääntöpuolelle.