4/ Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Itämeriyhteistyöstä. maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011. www.pirkanmaa.fi. Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Itämeriyhteistyöstä. maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN"

Transkriptio

1 4/2011 Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA Itämeriyhteistyöstä maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN

2 NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja Heimomaakunnat, vanhat maakunnat, nykymaakunnat ja tulevaisuuden maakunnat 2 Maakuntien määrä on kasvanut puolesta tusinasta heimomaakuntia noin kymmeneen vanhaan maakuntaan ja edelleen pariinkymmeneen nykymaakuntaan. Kehitys on ollut hyvin ymmärrettävä, koska ihmisten tarpeet ja sitä tukeva hallinto on kasvanut ja kehittynyt. Palveluiden, rakentamisen ja kaupungistuvan elämäntavan seurauksena on tarvittu suunnittelua ja kehittämistä osana ihmisten arkea. Nykyiset maakunnat ovat tarjonneet hyvän perustan tälle kaikilla keskeisillä elämänaloilla. Yhteiskuntamme on ottanut itselleen jatkuvasti uusia monimutkaisia ja laaja-alaisia tehtäviä, jotka vaativat suurempien kokonaisuuksien arviointia. Tällaisia ovat muun muassa luonnonvarojen käyttöä koskevat ratkaisut, uusiutuvien energiavarojen käytön suunnittelu, vaativat julkiset palvelut, liikenne- ja joukkoliikennejärjestelmät, EU:n rakennepolitiikka ja kansainvälistyminen. Samaan aikaan on tapahtunut merkittäviä uudistuksia kuntarakenteessa ja jos tasavallan hallituksen ohjelman mukainen kuntauudistus toteutuu, on kuntakenttämme täysin erilainen kuin vuosituhannen vaihteessa. Tämä mahdollistaisi monien tällä hetkellä valtiolla, maakuntatasolla tai erilaisissa seudullisissa rakenteissa olevien tehtävien siirron kunnille. Kehitys loisi luonnollista tilaa arvioida sitä, miten pitäisi järjestää nyt maakuntien yhteisten tehtävien hoitaminen ja ne tehtävät joilla ei vielä ole selvää vastuutekijää. Monet keskushallinnon tehtävät sopisivat myös hyvin tälle tasolle. Meillä Pirkanmaalla on jo vuosia tehty yhteistyötä kaikkien naapurimaakuntien kesken, mutta erityisen runsaasti Länsi-Suomen viiden maakunnan kesken. Tämä alue voisi muodostaa sellaisenaan tai pohjoiseen ja eteläiseen osaan koottuna hyvän pohjan tuleville karttapohdinnoille. Toki myös keskustelut Hämeen suuntaan ovat tärkeitä. Yhteistyön tiivistämistä tai rakenteisiin menevää uudistamista on syytä pohtia jo nyt syksyllä ja tulevan talven aikana. Erityistä tarvetta tähän luo Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven uuden kunnan muodostamishanke, Sastamalan ja Kiikoisten kuntaliitoshanke ja terveydenhuollon puolella meneillään olevat muutokset. Pirkanmaa on mitä oivallisin maakunta tähän, koska olemme heimoperinteeltämme monista eri suunnista tulleita. Työ, talous, opiskelu ja hyvä sijainti ovat houkutelleet tänne tekijöitä eri puolilta ja luoneet esimerkin tulevaisuuden alueellisesta yhteistyömallista. On syytä korostaa, etteivät heimot tai maakunnat mihinkään katoa, vaikka hallinto kehittyisi uusien tarpeiden mukana. Suomen maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajat ovat muodostaneet ryhmän pohtimaan jouluun mennessä lähtökohtia ja periaatteita tarvittaville uudistuksille. Tämän jälkeen on tarkoitus edetä esitysten pohjalta käytännön kysymyksiin, ratkaisuihin ja kartallisiin tarkasteluihin. Tämä mahdollistaa niin haluttaessa sen, että vuonna 2014 alkavaan EU:n ohjelmakauteen voidaan valmistautua uudelta pohjalta. Vaikka suomalainen sanonnan mukaan ei nimi miestä pahenna, näyttää siltä, että yleisimmät perinteiset aluehallinnon nimet ovat saastuneet poliittisesti ilman todellista perustaa. Suomalaisen maakunnallisen hallinnon juuret ovat käräjäkivillä ajalta, jolloin poliittisia puolueita ei nykymuodossa edes ollut olemassa. Tästä huolimatta maakunta sanalla tuntuu olevan puolueista vahvimmin keskustaan liitetty mieliyhtymä. Vastaavasti kuninkaallisen vallan peruja syntynyt valtiollinen läänitys ja lääninhallinto tuntuu edustavan vahvimmin vasemmistoon liittyviä sidoksia. Perustuslakimme ajattelu kuntalaisten itsehallinnosta ja lailla säädettävästä kuntaa suuremman alueen hallinto, kuulostaa useimmin oikeistolaiselta ajattelulta. Tälle poliittiselle luokittelulle ei ole eurooppalaisessa yhteydessä mitään perusteita. Onneksi sanat alue ja regiooni ovat edelleen neutraaleja. Eurooppalaiset mallit ovat kovin erilaisia keskenään, mutta niille kaikille on kulloinkin voimassa olevista poliittisista voimasuhteista riippumatta tyypillistä se, että kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä, sillä hallinnon tasolla, minne ne parhaiten ja luonnollisimmin mahtuvat. Näissä ratkaisuissa on isoja eroja siinä, miten toiminnat rahoitetaan, kuinka laaja toimivalta on kyseessä ja vaalijärjestelmätkin ovat erilaisia. Sen sijaan kuntayhtymät, isäntäkuntamallit ja toiselta hallinnon tasolta ohjatut toiminnot ovat harvinaisuuksia. Nyt on sopiva tilaisuus katsoa, millaiseksi kuntarakenne tulee kehittymään ja millainen aluehallinto on luontevin tukemaan kunnallista ja kuntalaisten itsehallintoa. Syntyvä uusi maakunnallisen hallinnon malli sopii erittäin hyvin pohjaksi ja aluejaoksi, jos valtio jatkaa oman hallintonsa uudistamista.

3 Pirkanmaan liitossa on tehty ja työn alla on joukko tietoteknisiä uudistuksia, joiden avulla pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja sitä kautta parempaan palveluun. Sähköisellä hallinnolla lisää sujuvuutta ja avoimuutta Usean vuoden kypsyttelyn jälkeen olimme valmiita siirtymään maakuntahallituksen kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön, osin oman henkilöstön, osin luottamushenkilöiden toiveesta, hallintojohtaja Petri Pikkuaho kertoo. Kokonaissatsaus maakuntahallituksen kannettaviin oli euroa koneineen ja asennuksineen. Olemme laskeneet, että uudistus mak saa itsensä kahdessa vuodessa. Vuositasolla se merkitsee myös paperinkulutuksen vähentymistä lähes puoleen entisestä. Uudistus antaa paremmat mahdollisuudet siihen, että kaikenlaisen materiaalin toimittaminen luottamushenkilöille on helpompaa ja nopeampaa. Esityslistojen työstämiseen käytettävä aika on niin ikään vähentynyt. Listat tulevat nettisivuille samaan aikaan kuin ne ovat päättäjillä. Esityslistat on laadittu tähän saakka KuntaToimisto -ohjelmalla. Ensi kevääseen mennessä siirrytään Tweb-dokumentinhallintajärjestelmään yhdessä Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Pirkanmaan liitto on tässä hankkeessa vetäjänä. Järjestelmän uudistamisella haemme parempaa tapaa esityslistojen valmisteluun, siirtymistä vaiheittain sähköiseen arkis tointiin, parempaa dokumenttien säilyvyyttä ja nopeutta vanhojen päätösten, asiakirjojen ja sopimusten hakemiseen. Jatkossa panostetaan entistä enemmän sähköiseen asiointiin liittoon tulevissa ja liitosta lähtevissä asiakirjoissa. Se tarkoittaa sähköisiä allekirjoituksia ja esimerkiksi työpaikka- ja rahoitushakemusten sähköistä vastaanottoa. Vuorovaikutteisuutta tulossa maakuntakaavasivustolle Pirkanmaan liiton strategia painottaa hallinnon osalta tietoteknistä avoimuutta ja viestivyyttä sekä muutoksentekotahtoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Avoimuus ja palvelualttius on yksi peruskivemme ja siksi peruste tietojärjestelmien kehittämiseen. Internetin etusivulla on tapahtumakalenteri, josta voi seurata tärkeimpiä liiton järjestämiä tilaisuuksia. Liitto oli viime syksynä ensimmäinen maakuntien liitoista, jonka kotisivuille ilmestyivät diaari ja viranhaltijapäätökset. Toiminnan lainmukaisuuden perusteet on tarkistettu Kuntaliiton asiantuntijoilta. Sivuiltamme löytyvät kaikki muut paitsi henkilökohtaisiin palvelusuhteisiin, sairaslomiin jne. liittyvät tiedot, Pikkuaho sanoo. Olemme jo havainneet, että diaaria ja päätöksiä seurataan. Palautetta on tullut nimenomaan työpaikka- ja projektihakemuksista. Maakuntakaavaa varten luodaan oma sivustonsa, jonka tehtävänä on muun muassa parantaa kaavoitusprosessista viestimistä. Sinne on tulossa osio, jossa kansalaiset pääsevät tekemään suoraan merkintöjä kaavakarttaan. Sähköisen hallinnon ja viestinnän kehittä minen on koko kuntakentälle tärkeää. Jos tähän ei tartuta, se vaikeuttaa palvelujen järjestämistä laajenevissa kunnissa. Maakunnan liitto on mielellään mukana kehittämässä koko Pirkanmaan sähköistä palvelurakennetta, jos kunnat näin haluavat. Voimme tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi Länsi-Suomen liittojen kesken, Pikkuaho ehdottaa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 3

4 Kuntapäivässä keskustelua energiasta ja kuntarakenteesta Suomen Kuntaliiton ja Pirkanmaan liiton järjestämä Pirkanmaan kuntapäivä pureutui tänä vuonna energiapolitiikkaan sekä kuntatalouden ja hallinnon tulevaisuuden näkymiin. Sitoumuksemme kestävämmästä energiapolitiikasta vaativat muutoksia maan käytön suunnittelussa, liikennepolitiikassa, energiapolitiikassa, yliopistoissamme, tutkimuslaitoksissamme ja kuntalaisten toimintatavoissa, maakuntajohtaja Esa Halme muistutti. Maakunnan kyky tuottaa itse energiaa on rajallinen. Toistaiseksi vielä lähes kokonaan hyödyntämättä ovat tuulivoima ja aurinkoenergia. Merkittävintä lisäpotentiaalia on energian säästössä, met sien biomassassa ja tuulivoimassa. Yksittäisten perheiden ratkaisuissa myös maa- ja ilmalämpö ovat erittäin potentiaaleja. Teollisuuden energiatarve tultaneen tyydyttämään vielä pitkään perusvoiman tuotannolla. Yksi tärkeimmistä energiapolitiikan periaatteista on mahdollisimman korkea energian käytön hyötysuhde. Tällaiseen pääseminen edellyttää lämmön ja sähkön yhtäaikaista tuotantoa aina kun siihen on suinkin mahdollisuus. Samaan kokonaisuuteen kuuluu korkea, tutkimukseen, tietoon ja innovaatioihin perustuva toimintatapa. Tältä osin teknillinen yliopistomme on erinomaisen hyvä ja sen yhteistyö muiden yliopistojen kanssa erinomaista. Tällä puolella on kuitenkin niin paljon vielä löytämätöntä, että panostuksia ja ponnistuksia on syytä edelleen vahvistaa. Energiatoimialan yritysten määrä, volyymi ja verkottuminen tulevat olemaan hyvin tärkeitä tulevina vuosina. Pirkanmaa liitto on aloittamassa uuden maakuntakaavan laadintaa ja sen ensimmäinen selvitys koskee tuulivoimaa. Ennen kuin olen nähnyt ainuttakaan tulosta, uskallan arvioida, että meille on mahdollista tuottaa tuulivoimalla Pirkanmaan asumisessa kuluva energiamäärä. Se toki edellyttää satojen tuulivoimalapaikkojen löytämistä. Esa Halme Kuntaliitto haluaa nopeita ratkaisuja Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa alueelleen sopivimpiin ratkaisuihin, jotta varmistetaan tulevaisuudessakin toimivat ratkaisut kuntapalvelujen, demokratian ja paikallistalouden kehityksen näkökulmasta, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Alueelliset erot tulee tunnistaa, ja siksi ratkaisuja on etsittävä valtion ja kuntien yhteistyönä. Kuntaliitto on esittänyt vahvan peruskunnan mallia ja kolmea erityyppistä ratkaisua. Helsingin ja ympäristökuntien tilanne pitää tarkastella erikseen. Muualla tulisi muodostaa ensisijassa vahvoja peruskuntia, jotka pohjautuvat työssäkäyntija asioin tialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Alueilla, joilla ei ole edellytyksiä vahvoille peruskunnille, tulisi muodostaa kuntien yhteistyöhön nojaavia piirikuntia, sanoi Mäki-Lohiluoma. Vahvan peruskunnan kriteereitä tarkennetaan syksyn aikana. Kuntaliitto haluaa kuntiin toimivaa lähi vaikuttamista ja uudenlaista kunnanosahallintoa. Kuntakoon kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja kansalaisten lähivaikuttamisen turvaamiseksi. Kuntaliiton mukaan uusi kuntalaki ja siihen sisältyvät kuntarakennemallit pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2017 alkavalla kunnallisvaalikaudella. Paikallisidentiteettiä ei saa aliarvioida Työssäkäyntialueen sijasta tulisi tarkastella koko palvelutuotantoa ja kysyntää, joka perustuu asuinpaikkaan, sanoo kuntapuheenvuoron käyttänyt Nokian kaupunginjohtaja Tapani Mattila. Paikallisidentiteettiä ei saa aliarvioida eikä sitä, miten paljon kansalaiset haluavat kantaa yhteisvastuuta ympäristöstään. Itse en ole puolesta enkä vastaan. Kaikilta toimijoilta vaaditaan tosiasiapohjaista etenemistä rakenneuudistuksessa. Kuntien oman päätöksenteon arvostaminen korkeammalle olisi paikallaan. Strategisten valintojen perusteella kunta menestyy ja sen suorituskyky on hyvä. On tehtävä valinta strategisuuden ja karttahar joitusten välillä. Kuntapäivän esitykset: 4 Kuntapäivässä olivat energiaratkaisuista puhumassa muun muassa Saksan suurlähetystön lähetystösihteeri Mareike Geipel (oik.) ja politiikan / taloushallinnon virkamies Daniel Daley Yhdysvaltain suurlähetystöstä.

5 Inspire tuo maakuntakaavan paikkatiedot paremmin käyttöön Paikkatietoaineistoja on tulossa nettiin yhtenäisessä muodossa kaikista EU-jäsenmaista. Tähän velvoittaa Inspire-direktiivi, jonka tarkoituksena on tehostaa paikkatietojen käyttöä, lisätä viranomaisten yhteistyötä ja synnyttää monipuolisia kansalaispalveluja. Pirkanmaan liiton osalta se tietää maakuntakaavan paikkatietoaineistojen parempaa saatavuutta. Kansalaisille se ei edellytä muita vaatimuksia kuin toimivaa nettiyhteyttä. Maakunnan liittoja koskevien paikkatietoaineistojen tulee löytyä netistä vuoden 2013 toukokuuhun mennessä. Maakunnan liitoissa onkin tehty selvitystä ja käyty valmistelevaa keskustelua siitä, millä tavalla direktiivin velvoitetta voitaisiin parhaiten toteuttaa rakennetaanko yksi palvelu vai hankinta vai tehdäänkö kukin erillisratkaisuja. Osa liitoista haluaa aineistot jo nopeammin nettiin esimerkiksi maakuntakaavatyön aikataulujen takia, kertoo Pirkanmaan liiton paikkatietosuunnittelija Miina Vainio. Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso ovat jo kehittäneet omia ratkaisujaan. Kaiken taustalla on, että julkinen hallinto on synnyttänyt valtavan paikkatietovarannon. Kukin ylläpitää tietoa omien prosessiensa kautta. Nyt samoja paikkatietoaineistoja ja -palveluja voitaisiin käyttää laajasti useilla eri toimialoilla hallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ensin tavoitteena on saada lisättyä paikkatietoaineisto nettiin ja myöhemmässä vaiheessa harmonisoida datat keskenään, Miina Vainio selventää. Paikkatietojen saaminen tavallisen käyttäjän ulottuville tarkoittaa vaikkapa sitä, että kaava-aineisto löytyy standardien mukaisista rajapintapalveluista, jossa kaavaa voi katsella ja saada informaatiota kaavan osa-alueista. Inspire mahdollistaa erilaiset verkkopalvelut, jotka liittyvät paikkatietojen esittämiseen, käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitettuja tietoverkossa olevia palveluita kuten haku-, katselu-, lataus-, muunnos- ja käynnistyspalvelu. Lisätietoa inspire-sihteeristön ylläpitämästä portaalista: KARTTA: EILA UIMONEN Rahoitusta jo suunnitteluun, kehitysyhtiöt mukaan hankkeisiin Rahoitus on suurimpia haasteita, sitä tarvittaisiin jo hanketta suunniteltaessa. Resurssit ovat vähäisiä ja ohjelmarahoitus koetaan hankalan sykliseksi ja liian byrokraattiseksi. Kulttuurit ja toimintatavat ovat erilaisia monen maan, erityisesti Baltian ja Venäjän osalta. Haasteet voidaan kuitenkin kääntää vahvuudeksi ja mahdollisuudeksi, Suojanen-Nirvi sanoo. Kehitysyhtiöt haluttaisiin mukaan erilaisiin hankkeisiin. Hankkeessa mukana olon tulee hyödyttää toimijaa. Pelkkä osallistuminen ilmaiseksi, pr-henkisesti, ei riitä pitkässä juoksussa. Toimijoilta nousi selkeästi esiin tarve löytää yhteisiä etuja, synergioita ja uusia toiminta-ajatuksia. Konkreettisten tulosten saavuttaminen hyödyttää kaikkia mukana olevia. Jotta yhteistyö Itämeren alueella olisi sujuvaa, tärkeäksi tekijäksi nousee myös kulkuyhteyksien ja saavutettavuuden edistäminen. Itämeriyhteistyöhön kaivataan maakunnallista fokusta Itämeriyhteistyön mahdollisuudet kiinnostavat Pirkanmaan toimijoita, mutta tarkempi fokus maakuntatasolla puuttuu. Toimijoilla ei myöskään ole tarpeeksi resursseja olla aktiivisesti mukana, kertoo yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi. Pirkanmaan liitto selvitti kevään aikana maakunnallisia tarpeita ja tavoitteita Itämeriyhteistyön suuntaan. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että Itämeren alueen nousevien markkinoiden merkitystä ei voi jättää huomiotta. Itämeripolitiikka antaa mahdollisuuksia edistää pirkanmaalaisten tavoitteita. Kaiken lähtökohtana on paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Yhteistyötä on ollut ja sitä halutaan jatkaa. Tietoa Itämeriasioihin ja rahoitukseen on ollut saatavilla riittävästi, lisää infoa halutaan Brysselin ja Pietarin toimistojen sekä Suomen Itämeri-instituutin mahdollisuuksista auttaa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 5

6 6 Mielenkiintoista oli pohtia myös tulevaisuuden näkymiä. Siirrytäänkö kenties vahvemmin makrotason alueelliseen yhteistyöhön? Miten tämä vaikuttaisi nykyisen alueellisen tason yhteistyön muotoutumiseen ja rahojen jakamiseen? Elina Suojanen-Nirvi kysyy. Hän lisää, että Itämeri-instituutti on loistava tuki hyvien suhteittensa ansiosta alueelle ja vahva toimija Suomen tasolla. Yhteistyö heidän kanssaan sekä heidän kokemuksensa lippulaivahankkeista ovat ensiarvoisen tärkeitä. Itämeri-strategia Euroopan unionin Itämeren alueen strategia ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa lokakuussa EU-maista Itämeren alueeseen kuuluu kahdeksan EU-maata: Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puolan ja Saksan pohjoisosat sekä Tanska. Itämeri-strategialla pyritään vaikuttamaan unionin lainsäädäntöön, politiikkaohjelmiin ja rahoitukseen niin että ne saataisiin nykyistä parempaan käyttöön Itämeren alueella. Itämeri-strategia jakaantuu neljään lohkoon: 1) ympäristöä säästävä alue / kestävä ympä ristöpolitiikka, 2) vaurauden alue / talous, 3) vetovoimai nen ja hyvien yhteyksien alue / energia ja 4) liikenne, turvallinen alue / turvallisuus. Suomen Itämeri-instituutti Vuonna 1994 perustettu Suomen Itämeri-instituutti edistää yhteistyötä muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Se on Itämeren alueen asiantuntija hankkeiden ideoinnissa ja hallinnoinnissa. Instituutin tehtävänä on auttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä, luoda ja ylläpitää kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja kehittää Itämeren alueen toimintaa. Itämeri-Instituutin hankkeita ovat muun muassa BSR InnoShip, ecitizenii, St. Petersburgs Business Campus, Work Place Pirkanmaa Itämeren alueella on hankkeiden myötä muodostu nut sitoutunut ydinverkosto. Koko ajan on menty tiiviimpään alueiden väliseen innovaatioyhteistyöhön. Verkostot, kontaktit ja saatu tieto ovat arvokkaita. Hyöty on nähtävissä hankkeiden jälkeenkin, kertoo Suomen Itämeriinstituutin johtaja Esa Kokkonen. Makroaluetason yhteistyössä Pirkanmaalla mahdollisuudet Tampereella pääpaikkaansa pitävä Suomen Itämeri-instituutilla on ollut toiminnan alkuajoista lähtien vahva yhteistyöside Pirkanmaan liiton kanssa. Yhteisiä projekteja ovat olleet muun muassa Via Baltica Nordica -, VBN Innoreg sekä viimeisin, kesäkuussa päättynyt BSR InnoReg -hanke. Tällä hetkellä katsotaan jo eteenpäin, erityisesti on päästävä mukaan tulevan ohjelmakauden valmisteluun ja päivittämään Itämeristrategiaa. Kokkonen muistuttaa, että tällä ohjelmakaudella Pirkanmaa on ollut täysin ulkona eurooppalaisen alueellisen yhteistyön Cross-Border -ohjelmista. Itämeren alue on EU:n makroalueyhteistyön pilotti ja vastaavia makroaluestrategioita kehitetään muuallakin Euroopassa. Jos makroalueitten merkitys nousee, se Kansainvälistä osaamista korkeakouluista työelämään, SPb Inno- Reg - Promoting Regional InnovationSystem in St. Petersburg through Transnational Cooperation, Klub Tampere -kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke. BSR-hankkeen Baltic Innovation Policy Memorandum löytyy osoitteesta: innoreg/project_achievements tietää parempia mahdollisuuksia ja rahoitusta Pirkanmaan toimijoille, Kokkonen visioi. Kokkonen muistuttaa, että hanketyö on merkittävää alueiden kilpailukyvyn vahvistamista. EU-rahoitus tuo tarpeellista lisäresurssia kehittämiseen, markkinointiin ja suhdetoimintaan. Nykyisessä taloustilanteessa on ehdottoman tärkeää vahvistaa pienten pohjoisten alueiden ja maiden kilpailukykyä, tutkimusja koulutusyhteistyötä, talous- ja innovaatiopolitiikan välineitä ja saada innovaatiopolitiikan avulla arvokasta markkinatietoa. Meillä se vaatii älykästä erikoistumista. Kansainvälisen alueellisen innovaatioyhteistyön tulee olla paljon muutakin kuin vain virallista ystävyyskaupunkityyppistä alue- ja paikallistason diplomatiaa. Esimerkiksi BSR Innoreg -hankkeessa In novaatioista ja kansainvälisestä verkostoitumisesta on etsitty työkaluja vastaamaan globaalin talouden haasteisiin. Tavoitteena on ollut lisätä alueellisella tasolla toimivien päättäjien sekä muiden toimijoiden tietoisuutta alueellisen innovaatiopolitiikan tärkeydestä erityisesti metropolialueiden ulkopuolella. Palveluinnovaatioita julkiselle sektorille Pirkanmaan liiton ja Suomen Itämeri-instituutin tuorein yhteistyön hedelmä on päättyneen BSR Innoreg -hankkeen myötä syntynyt yhteisymmärryssopimus innovaatiotoiminnan kehittämiseksi metropolialueiden ulkopuolisilla alueilla. Sopimuksen allekirjoittivat 14 aluetta kuudesta Itämeren alueen maasta: Saksa, Suomi, Liettua, Latvia, Puola ja Viro. Verkosto on tuonut sitoutumista ja sen

7 BGLC kehittää Itämeren alueella vihreää, älykästä liikennettä EU-hankeyhteistyöllä on saatu todella paljon lisärahoitusta ja hyviä tuloksia alueen kehittämiseen. Silti projektien imago on usein julkisuudessa kielteinen ja keskittyy vain byrokratiaan, Esa Kokkonen pahoittelee. avulla on luotu yhteiset intressit sisäiseen käyttöön. Yhteisymmärryssopimus ohjaa päättäjien toimintaa, joka liittyy innovaatioiden edistämiseen sekä kansainväliseen toimintaan alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. Tavoite on, että sopimukseen sitouduttaisiin jatkossa kunkin alueen aluekehitystyössä. Kakkosalueiden innovaatiotoiminnan kehittämisessä on nostettu esiin yhdeksän kehitettävää kohtaa. Mielestäni tärkeimpiä ovat palveluinnovaatiot julkisella sektorilla ja uudet innovaatioparadigmat. Sopimuksen avulla pyritään edistämään avoimia innovaatioympäristöjä ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Kokkonen mainitsee pirkanmaalaisena vahvuutena Finlaysonin Uusi Tehdas -ympäristön, joka toimii kansainvälisesti ottaen hyvänä esimerkkinä. Sähköisen hallinnon ja tietoyhteiskunnan kehittäminen ja niihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö olisivat mielestäni hyviä painopisteitä Pirkanmaalle. Vähän olemme huolissamme, sillä sähköisen hallinnon kehittämisessä mennään jo kovaa vauhtia muualla. EU-projektit ovat hyvä tapa tehdä tässä asiassa tuloksia. Kokkonen kannustaa hankkeisiin osallistu via puolustamaan työtään vahvasti ja nosta maan esiin positiivisia kokemuksia ja hankkeiden etuja. Nykyisessä taloustilanteessa EU-kriittisyys on noussut vähän liikaakin. Hankeväsymys tä on havaittavissa. EU-ohjelmat ja hanketyö ovat kuitenkin merkittävä rahoituslähde kansainvälistymiselle ja tunnettuisuuden lisäämiselle. Bothnian Green Logistic Corridor -hankkeen partnerit pääsivät syyskuun lopulla yhteisten pöytien ääreen työstämään sisältöjä, suunnitelmia ja budjetteja hankkeen etenemiseksi. Tukholmassa pidetyllä partneritapaamisella oli tärkeä merkitys verkostojen luonnin ja jatkoyhteistyön sujuvoittamisen kannalta. Hanketta ja sen työpaketteja hiotaan tämän syksyn aikana. BGLC-hankkeen avulla pyritään saamaan aikaan uusia älykkäitä liikenneratkaisuja sekä ja tehokkaita logistisia ketjuja, jotka helpottavat ja nopeuttavat tavara- ja henkilöliikennettä Bothnian Corridor -vaikutusalueella ja yhteyksinä Eurooppaan ja globaaleille markkinoille. Koko hankkeen yhteinen tavoite on lisätä integraatiota Pohjois- Skan - dinavian ja Barentsin välillä. Näil lä alueilla on valtavat luonnonvarat ja kasvava teollinen tuotanto ja ne tulee saat taa yhteyteen Itämeren alueen ja Keski-Euroopan markkinoiden kanssa, BGLC-hanketta vetävän Västerbottenin alueen edustaja Mårten Edberg sanoo. Västerbottenin vetämä hanke kestää kesäkuuhun 2014 saakka. Koko hankkeen tiedotusvastaavaksi on nimetty Victoria Skeidsvoll Västerbottenin alueelta. Pirkanmaalla tutkitaan vaikutuksia kilpailukykyyn Bothnian Corridor -kuljetuskäytävää kehitetään pohjoisen Euroopan tärkeimmäksi vihreäksi tavarankuljetusväyläksi, jossa erilaiset kuljetustavat vahvistavat toisiaan hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomessa keskeinen kohde on päärata ja sen yhteydet esimerkiksi tärkeimmät satamat. Pirkanmaan liiton työpaketti Euroopan komissio on nyt hyväksynyt BGLC-alueen ehdotukseensa TEN-T-verkostosta. (WP5) on nimeltään Economic Impact of infrastructure on regional and industrial growth. Siinä lähdetään tekemään analyysia siitä, miten infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa teollisuuteen ja sen arvoketjuihin. Kiinnitämme huomiota siihen, millä ehdoilla tehokas logistinen ketju ja noodit tuottavat lisäarvoa, millä ehdoilla vihreä logistiikka tukee taloudellista kilpailukykyä. Haluamme kytkeä tulevaisuuteen suuntaavat liikenneinvestoinnit laajempaan kokonaisuuteen, projektipäällikkö Jukka Lindfors sanoo. Työpakettiin kuuluu esiselvitys teollisen tuotannon potentiaalista ja Corridorin vaikutusalueen teollisesta tulevaisuudesta ja 5-10 case-tutkimusta. Lisäksi selvitetään tärkeät liikenteen solmukohdat (noodit) EU-, kansallisella ja alueellisella tasolla. Myös hyötykustannusanalyysiä investoinneista ja niiden odotetuista vaikutuksista tehdään. Pirkanmaan liiton vetämää 5. työpaketin sisältöä työstettiin Tukholmassa sekä kotimaisten että ulkomaisten partnerien kesken. Kuvassa vasemmalta Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitosta, Arja Tamminen Västerbottenin maakunnasta, Jukka Lindfors Pirkanmaan liitosta, Hannu Siitonen Uudenmaan liitosta, Jussi Rämet Keski-Pohjanmaalta ja Pentti Hämäläinen Pirkanmaan liitosta. Kokoukseen osallistuivat myös Puolan ja Norjan edustajat. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 7

8 Pirkanmaan ympäristöohjelma : Arjen valintoihin ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta Pirkanmaan ympäristöohjelmalla halutaan edistää kestävää yhdyskuntarakennetta, ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa ja ympäristötietoisuutta. Ohjelmaa ovat tehneet Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä sidosryhmien edustajat. Näihin asioihin pureudutaan: 1) Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella Luodaan eheyttämiselle välineitä. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Lisäksi vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. 2) Pirkanmaa on edelläkävijä ra - ken tamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu- ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. 3) Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen. Ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Tie- ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Varmistetaan energia- ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. 1) Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. 2) Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Nostetaan alueen imagoa ekotekomaakuntana. Suunnataan tutkimus- Kestävä yhdyskuntarakenne Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO KUVAT: TEKES / ANTON KALLAND 8

9 ta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. 3) Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Metsätaloustoimien ja turvetuotannon vesistökuormitusta vähennetään. Vähennetään matkailun ympäristövaikutuksia ottamalla ympäristöarvot vahvasti esiin matkailun kehittämistyössä ja matkailussa. 4) Ekosysteemipalvelut on turvattu Laaditaan Pirkanmaalle luonnon monimuotoisuus ohjelma (LUMO-ohjelma). Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään METSO-ohjelman mukaisesti. Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen maatalousympäristöissä hoitamalla perinnebiotooppeja ja maisemia. Turvataan suoekosysteemien toiminta suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristötietoisuus 1) Ympäristötietoa tuotetaan ja välitetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristötieto on kokonaisvaltaista ja saavuttaa kaikki pirkanmaalaiset. Tuotetaan ja välitetään ympäristötietoa monipuolisesti. Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö maakunnan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten välillä ympäristötiedon tuottamiseen, käsittelemiseen ja välittämiseen. Laaditaan ja otetaan käyttöön kestävän kehityksen (KEKE) suunnitelmat kaikissa Pirkanmaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen organisaatioissa henkilökuntaa, lapsia sekä lasten vanhempia osallistavalla tavalla. Luodaan pirkanmaalaisille koululaisille ja päiväkotilaisille mahdollisuuksia tutustua oman kuntansa sekä maakunnan luonto- ja kulttuuriympäristökohteisiin. 2) Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisesti. Ympäristöosaaminen on maakunnan erityinen vahvuus. Välitetään tietoa päättäjille ympäristönäkökulmasta. Kehitetään kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin ja hankkeisiin. Yhdistetään pirkanmaalaisten ympäristökasvatustoimijoiden ja alueen muiden toimijoiden voimavarat yhteisten ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi. Pirkanmaan ympäristöohjelma löytyy Internetistä osoitteesta: Seminaarissa puhuttua: Mitä jatkossa: on tärkeää pitää yllä keskustelua maakunnan ympäristön tilasta. Jatkossa järjestämme vuosittain seurantaseminaareja. Pirkanmaan ilmastostrategiaa aletaan laatia ELY-vetoisesti. Lisäksi käytössä ovat kestävän kehityksen ja ympäristön tilan indikaattorit. Eri toimijoiden yhteistyötä edistetään ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Tom Frisk Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY-keskus Meillä olisi paljon opittavaa Ruotsista, joka hoiti ensin kotimarkkinansa kuntoon ja on saavuttanut menestystä ympäristöteknologisten ratkaisujen viennissä. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa on materiaali- ja resurssitehokkuus otettu hyvin huomioon. Kuntien ja maakuntien tulisi pohtia, miten julkiset hankinnat edistävät vihreän talouden rakentamista. Valmisteilla olevalla ilmastolailla halutaan kustannustehokkaita keinoja asumiseen, ruoantuotantoon ja rakentamiseen. Pitäisi luoda liikkumisen vapautta autoilun pakon sijaan. Voisimme ottaa oppia Tukholmasta, Kööpenhaminasta tai Berliinistä, joissa työmatkaliikenne pyörällä on moninkertaistunut. Pyöräilyä ei mielletä kevyeksi liikenteeksi vaan sillä on omat kaistat ja pyöräparkit. Ville Niinistö Ympäristöministeri Miten ympäristöohjelmaa on aikaisemmin toteutettu Pirkanmaalla: Esimerkkejä ympäristöä säästävistä toimista Pirkanmaalla Lampaat hoitavat voimajohtoalueiden raivauksen Nokialla Maa- ja kotitalousnaisten Ympäristöyrittäjyyshankkeen avulla on käynnistetty maaseutumaisten alueiden hoitoa useassa kohteessa Pirkanmaalla. Yksi niistä on Nokialla sijaitseva Natura verkostoon kuuluva Luodon saari, joka on kantaverkkoyhtiö Fingridin, energiayhtiö Vattenfallin ja Nokian kaupungin yhteinen hoitokohde. Alueella kulkevat sekä Fingridin että Vattenfallin voimajohdot. Viljelijä on vuokrannut saaresta 10 hehtaarin alueen, jolla hän laiduntaa lampaitaan. Saaressa voimajohtoalueet oli hoidettu vuosien ajan säännöllisellä raivauksella. Vaikka raivaukset pitävät kasvillisuuden matalana ja edistävät lajiston monipuolisuutta, paikalle jäänyt raivausjäte lisäsi ravinnekuormaa. Nyt saaressa ovat kahden kesän ajan laiduntaneet lampaat, ja alue muuttuu pikkuhiljaa niittymäisemmäksi. Niityt ovat arvokkaita perinnebiotooppeja, joissa luonnon monimuotoisuus kukoistaa. Fingrid ja Vattenfall halusivat testata uutta tapaa ja rahoittavat johtoalueen kunnostusta. Molemmat yritykset ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Hoidettu ympäris tö lisää saaren luonnon ja maiseman monimuotoisuutta, kertoo hankevetäjä Riikka Söyrinki ProAgria Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisista. Alueelle on tehty hoitosuunnitel- PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 9

10 Oikoradan linjauksia ja kulttuuriympäristöjä tutkittu liikenne- ja logistiikkakaavan taustaksi 10 ma, joka ulottuu vuoteen 2015 saakka. Lisätietoja: Riikka Söyrinki, maisemasuunnittelija, hankevetäjä, ProAgria Pirkanmaa/maa- ja kotitalousnaiset, p , Uusiutuvilla energiaratkaisuilla vähennetään päästöjä Pirkanmaalaiset yritykset ja yhteisöt ovat toteuttaneet erilaisia selvitys- ja investointihankkeita, joilla on pyritty energian säästöön ja energiankäytön tehostamiseen sekä edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Tamperelainen Enerkon Ympäristöpalvelut Oy on investoinut lajittelu- ja murskauslaitteisiin, joilla kierrätysmateriaalista saadaan polttoainetta. Yritys jalostaa myös bioenergiaa metsähakkeesta ja puujätteestä sekä toimittaa kattilalaitosratkaisuja yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Uusi-Rajasalo, p Nokialainen rakennusliike Halesa Oy on rakentanut Nokialle pari- ja rivitaloja, joiden lämpö tuotetaan pelleteillä yhteisessä pellettilämpökeskuksessa. Yritys on hyödyntänyt lämmönjakelussa uutta teknologiaa. Lisätietoja: hallituksen pj. Pauli Salonen, p PP-Hot Oy on kehittänyt lämpöyrittäjyyteen mallin, jossa yritys jalostaa tuottamansa puupelletin lähilämpöpalveluksi käytettäväksi erikokoisissa lämmityskeskuksissa. Lisätietoja: Jarmo Ovaskainen, p , Nokialainen yritys Purso Heat Oy investoi biolämpölaitokseen, joka toimittaa lämmön Purso Oy:n Siuron tehtaalle. Rakenteilla oleva laitos sisältää 2,5MW kiinteänpolttoaineen kattilan, jossa pääasiallisena polttoaineena on puuhake sekä palaturve. Purso Oy on Nokian Siurossa toimiva alumiiniprofiileiden valmistukseen ja niiden jatkojalostukseen erikoistunut yhtiö. Lisätietoja: Seppo Helin, Purso Oy, p. (03) Uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä, jotta sen käyttö voi kasvaa. Kiinnostus paikallisia energiahankkeita kohtaan onkin lisääntynyt, ja saamme vuosittain noin 50 energiatukihakemusta. Viime vuonna rahoitimme hankkeita 2,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi pirkanmaalaisille yrityksille tukea uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointihankkeisiin euromääräisesti lähes yhtä paljon, kertoo energia-asintuntija Tenho Leinonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja energiahankkeista: Tenho Leinonen, energia-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, p Pirkanmaan liitto on tutkinut läntisen oikoradan alustavia linjauksia sekä selvittänyt rakennettuja ja arkeologisia kulttuuriympäristöjä. Selvitykset on tehty liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistelua varten. Tampereen läntisen oikoradan linjauksia on tarkistettu vuonna 2008 valmistuneen esiselvityksen pohjalta. Tavoitteena on varmistaa, että liikennekaavassa esitetty raideliikenteen yhteystarve on teknisesti toteutettavis sa. Lisäksi arvioidaan karkealla tasolla kustannuksia kahden vaihtoehtoisen linjauk sen osalta. Työn lähtökohtana on ollut, että oikoradan tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa nykyiselle maankäytölle. Oikoradan tulee niin ikään mahdollistaa raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, Tampereen järjestelyratapihan siirto oikoradan tuntumaan sekä pääradan toimiva kytkeytyminen Porin rataan. Lisäksi oikoradan tulee tukea lähiliikenteen ja muun raideliikenteen kehittämistä kaupunkiseudulla. Kahta linjausvaihtoehtoa on tutkittu tarkemmin: Lyhyempi linjaus kulkee lentokentän pohjoispuolitse olemassa olevaan liikennekäytävään tukeutuen. Pidempi linjaus kiertää lentoaseman eteläpuolitse, ylittää Pyhäjärven Luodon saaren eteläpuolelta ja kaartaa Ylöjärvelle Nokian Kaakkurilampien luoteispuolelta. Vaihemaakuntakaavaan ei tulla merkitsemään oikoradan linjausta vaan ainoastaan esittämään uusi pääradan yhteystarve. Kulttuuriympäristön arvoja on selvitetty vaihemaakuntakaavan muutosalueiden osalta. Työssä on kartoitettu liikennereittien kulttuuriympäristöihin liittyvä jo olemassa oleva inventointiaineisto. Työssä on tunnistettu maakunnallisesti merkittävimmät kulttuuriympäristöt sekä arvioitu mahdollinen myöhempi lisäinventointitarve. Selvitystyön yhteydessä on otettu käyttöön uusi käsite: kulttuuriympäristön moniarvokohde (KUMO). Siinä kulttuuriympäristön eri osaalueet (maisema, arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja perinnemaisema) muodostavat edustavan ja merkityksellisen kokonaisuuden. Kulttuuriympäristöjen moniarvoalueiden valintakriteerinä on ollut liikennereitteihin liittyviä useita arvoja. Valintakriteerinä on ollut myös useita aikakausia sisältävä kulttuuriympäristö, jossa on nähtävissä asumisen, rakentamisen, elinkeinojen sekä maanäytön pitkä historia, kerrostumat tai tietty ilmiö. Selvitykset löytyvät osoitteesta:

11 Maakuntahallituksen ehdotukset liikennepoliittiseen selontekoon Uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelu on käynnistynyt. Maakuntahallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle perusteluineen ehdotukset tulevaa selontekoa varten. Maakuntahallitus esittää liikenneverkon toimenpideohjelmaan Pirkanmaalta seuraavia kohteita: Mittavat uudet hankkeet 1] hallituskaudelle (4 vuotta): Tiehankkeet: Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie Vt 9 Tampereen ja Oriveden välillä Raideliikennehankkeet: Tampereen seudun lähiraideliikennejärjestelyt (sisältäen kaupunkiraitiotien) Pääradan lisäraiteet välille Tampere Toijala Muut väylähankkeet: Tiehankkeet: Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta edistävät teemahankkeet: joukkoliikenteen laatukäytävät Vt3:lla yhteysvälillä Tampere Vaasa, Vt9:llä yhteysvälillä Tampere Orivesi, Vt11:llä yhteysvälillä Nokia Ulvila sekä Vt12:lla useilla yhteysväleillä Raideliikennehankkeet: Tampere-Pori -radan peruskorjauksen (Liekki-hanke) toteutus Merkittävät väylänsuunnittelutarpeet (yksityiskohtainen 2] suunnittelu, 4+4 vuotta): Pirkanmaalle laaditaan kulttuurisuunnitelma Pirkanmaalle laaditaan kulttuurisuunnitelma, jossa selvitetään paitsi Pirkanmaan kulttuurin tilaa ja sen vahvuuksia myös mitä muutoksia Pirkanmaan kulttuurissa tulee saada aikaan vuoteen 2025 mennessä. Taus taselvityksen laatii projektiasiantuntija Pertti Paltila. Työssä määritellään Pirkanmaan kulttuurin tukipilarit: kulttuurin edistäminen ja peruspalvelut sekä vuorovaikutteinen kansainvälinen toiminta ja näistä toimenpidesuositusten tekeminen. Tarkastelen eri lähteitten perusteella kulttuurin tilaa ja tulevaisuutta suhteessa muuhun Suomeen. Ensimmäinen etappi on tavata syksyn aikana eri rooleissa toimivia kulttuurialan henkilöitä. Toimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa pyrin tapaamaan laajasti maakunnan eri osissa olevia toimijoita, Paltila kertoo. Taustaselvitystä tehdään Pirkanmaalla toimivien eri kulttuurilaitosten ja eri kulttuuriyhteisöjen tulevaisuuden näkymistä, valtakunnallisista kehitystrendeistä sekä Pirkanmaan kunnissa laadituista suunnitelmista kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Paltilan työn pohjana ovat professori Aulis Aarnion vuonna 1999 laatima Pirkanmaan kulttuuriselvitys Identiteettiä etsimässä, Pirkanmaan liiton vuonna 2007 julkaisema Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma sekä vuonna 2009 julkaistu selvitys kulttuurintutkimus Pirkanmaalla kohteena Pirkanmaa. Pertti Paltila tunnetaan työstään Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkönä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus kulttuuriasioiden parissa työskentelystä. Paltila toimii tällä hetkellä Taiteen keskustoimikunnassa ja Itämeri-instituutin säätiön asiamiehenä. Paltila johti Tampereen kaupungin kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelua vuosina sekä on selvittänyt Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittämismahdollisuuksia ja opetusministeriön toimeksiannosta alueellisen taiteen edistämistä. Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman tekemistä ohjaavat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan kulttuurirahasto ja Tampereen kaupunki. Lisätietoja: Projektiasiantuntija Pertti Paltila, p ; Tiehankkeet: Vt 3 Marjamäki Puskiainen Pirkkala Vt 12 Alasjärvi Kangasala Raideliikennehankkeet: Tampere Pori-radan kehittämishanke Pääradan lisäraiteet välille Tampere Seinäjoki Tampereen läntinen oikorata Tampereen järjestelyratapihan siirto Merkittävät pitkän tähtäyksen 3] maankäytön suunnittelutarpeet: PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie HEIDI PIIROINEN Tampereen teatterikesä, Sväng -huuliharppukvartetti 11

12 PIKKUPALOJA MEILLÄ TÖISSÄ Annu Piesanen Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena yhteiskuntamaantiede. Tehtävänimikkeeni on suunnittelija. Avustan liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ja maakuntakaavasta annettavien lausuntojen valmistelussa. Olen työskennellyt Pirkanmaan liitossa lokakuusta Asustan Tampereella Kalevassa ja harrastan lautapelejä, neulomista ja elokuvia. Heidi Hallikainen Olen koulutukseltani yomerkonomi ja tehtävänimikkeeni on palvelusihteeri. Työhöni kuuluu Pirkanmaan liiton sisäiset palvelut. Puoleeni voi kääntyä liiton sisäisiin palveluihin liittyvissä asioissa, mutta autan mielelläni muissakin asioissa parhaan kykyni mukaan. Olen se henkilö, johon vieraamme ensimmäiseksi törmäävät sisään tullessaan. Aloitin työt Pirkanmaan liitossa syyskuussa Asun Tampereella, Rantaperkiössä ja vapaa-aikani kuluu jump pasaleilla erilaisia lasten liikuntatunteja ohjatessa ja ulkona lenkkeillessä. Liikenne- ja viestintävaliokunta tutustui liikennehankkeisiin Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Tampereella syyskuun lopulla. Valiokunta tutustui Pirkanmaan ajankohtaisiin liikennehankkeisiin sekä Yleisradion Tohlopin tuotantotiloihin. Pirkanmaan liiton ja ELYkes kuksen sekä Tampereen kaupungin ja seutuhallinnon toimijat kertoivat valiokunnalle alueen liikennehankkeista, laajakaistatilanteesta ja Tampereen rautatieaseman ympäristön uusista rakentamissuunnitelmista. Tohlopissa valiokunta tutustui Yleisradion TV2:n toimintaan. Valiokunta seurasi myös Uusi päivä -draamasarjan ulkokuvauksia sekä Tartu mikkiin -ohjelman nauhoitusta studiossa. Ylen vierailun aikana keskus teltiin aiheesta Mediapolis Tampere miten alueesta voitaisiin tehdä valtakunnallinen media-, pelialan sekä elämystalouden keskittymä. Matkalle osallistuivat valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sekä valiokunnan jäsenet Osmo Kokko (ps.), Mikko Alatalo (kesk.), Ari Jalonen (ps.), Suna Kymäläinen (sd.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Janne Sankelo (kok.), Eila Tiainen (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Mirja Vehkaperä (kesk.). Tulevaisuusfoorumit tulevat marraskuussa Tulevaisuusfoorumeissa keskustellaan tänä vuonna talouden, työn ja osaamisen muutoksesta Pirkanmaalla. Ensimmäisen foorumin aiheina ovat työmarkkinoiden kehityskuva, osaamisen kysyntä ja koulutustarjonta sekä Suomen talouden näkymät. Päivän päättää johtaja Petri Räsäsen vetämä paneeli, jonka aiheena on Työn tekemisen muodot muuttuvat miten tähän Pirkanmaalla vastataan. Toisella kokoontumiskerralla esitellään aluetalouskatsauksen viestejä Pirkanmaalle ja paneudutaan skenaariotyöskentelyyn kolmella aihealueella: osaamisvaatimukset työmarkkinoilla, elinkeinoelämän menestystekijät ja kuntapalvelujen tulevaisuus. Tulevaisuutta pohditaan Technopolis Yliopistonrinteessä Tampereella 7. ja Lisätietoa liiton nettisivuilta. Ympäristö huomioon myös paperin käytössä Pirkanmaan liitossa on siirrytty käyttämään tulostepaperia Kuvassa keskusareenan paikkaan tutustumassa valiokunnan pj. Arto Satonen (oik.), vpj. Osmo Kokko, johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta sekä valiokunnan jäsenet Suna Kymäläinen ja Mirja Vehkaperä. Navigator, joka on saanut ympäristösertifikaatin ISO ja laatusertifikaatin ISO Paperin valmistusprosessissa säästetään ympäristöä ja ympäristöasiat on otettu jo metsänkasvatusvaiheessa huomioon. YTL Petri Räsänen tulevaisuus- ja innovaatiojohtajaksi Maakuntahallitus valitsi YTL Petri Räsäsen Pirkanmaan liiton innovaatioista ja tulevaisuustyöstä vastaavan johtajan virkaan. Räsänen siirtyy liittoon Hermia Oy:stä, jossa hän on toiminut johtajana vastuualueenaan innovaatioalustat. OTM Elina Hykkönen ohjelmajohtajaksi Ohjelmajohtajan toimeen on valittu Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja, OTM Elina Hykkönen Helsingistä. Ohjelmajohtajan tehtävänä on johtaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista Pirkanmaalla sekä ohjata ja neuvoa hanketoimijoita EU-rahoitteisten kehittämishankkeiden suunnittelussa. 12 Kokouksia ja muita tapahtumia Maakuntahallitus kokoustaa maanantaisin: 7.11.; Kuntajohtajakokous Pirkanmaan tulevaisuusfoorumit 7. ja Maakuntavaltuusto Ylöjärven valtuustosalissa Ota meihin yhteyttä! Pirkanmaan liiton henkilöstön yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta: Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde: e: (03) , faksi (03) s-postit: Pirkanmaan liitto on Facebookissa! Pirkanmaan liitto tiedottaa 2011 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Palokangas Palaute: puh Osoitteenmuutokset: Kartat 103/MML/11 Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: PK-Paino Oy, 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy joulukuussa.

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurantaeminaari 21.9.2016 Vapriikki, Tampere Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen 2011-2015 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot