4/ Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Itämeriyhteistyöstä. maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011. www.pirkanmaa.fi. Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Itämeriyhteistyöstä. maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN"

Transkriptio

1 4/2011 Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA Itämeriyhteistyöstä maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN

2 NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja Heimomaakunnat, vanhat maakunnat, nykymaakunnat ja tulevaisuuden maakunnat 2 Maakuntien määrä on kasvanut puolesta tusinasta heimomaakuntia noin kymmeneen vanhaan maakuntaan ja edelleen pariinkymmeneen nykymaakuntaan. Kehitys on ollut hyvin ymmärrettävä, koska ihmisten tarpeet ja sitä tukeva hallinto on kasvanut ja kehittynyt. Palveluiden, rakentamisen ja kaupungistuvan elämäntavan seurauksena on tarvittu suunnittelua ja kehittämistä osana ihmisten arkea. Nykyiset maakunnat ovat tarjonneet hyvän perustan tälle kaikilla keskeisillä elämänaloilla. Yhteiskuntamme on ottanut itselleen jatkuvasti uusia monimutkaisia ja laaja-alaisia tehtäviä, jotka vaativat suurempien kokonaisuuksien arviointia. Tällaisia ovat muun muassa luonnonvarojen käyttöä koskevat ratkaisut, uusiutuvien energiavarojen käytön suunnittelu, vaativat julkiset palvelut, liikenne- ja joukkoliikennejärjestelmät, EU:n rakennepolitiikka ja kansainvälistyminen. Samaan aikaan on tapahtunut merkittäviä uudistuksia kuntarakenteessa ja jos tasavallan hallituksen ohjelman mukainen kuntauudistus toteutuu, on kuntakenttämme täysin erilainen kuin vuosituhannen vaihteessa. Tämä mahdollistaisi monien tällä hetkellä valtiolla, maakuntatasolla tai erilaisissa seudullisissa rakenteissa olevien tehtävien siirron kunnille. Kehitys loisi luonnollista tilaa arvioida sitä, miten pitäisi järjestää nyt maakuntien yhteisten tehtävien hoitaminen ja ne tehtävät joilla ei vielä ole selvää vastuutekijää. Monet keskushallinnon tehtävät sopisivat myös hyvin tälle tasolle. Meillä Pirkanmaalla on jo vuosia tehty yhteistyötä kaikkien naapurimaakuntien kesken, mutta erityisen runsaasti Länsi-Suomen viiden maakunnan kesken. Tämä alue voisi muodostaa sellaisenaan tai pohjoiseen ja eteläiseen osaan koottuna hyvän pohjan tuleville karttapohdinnoille. Toki myös keskustelut Hämeen suuntaan ovat tärkeitä. Yhteistyön tiivistämistä tai rakenteisiin menevää uudistamista on syytä pohtia jo nyt syksyllä ja tulevan talven aikana. Erityistä tarvetta tähän luo Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven uuden kunnan muodostamishanke, Sastamalan ja Kiikoisten kuntaliitoshanke ja terveydenhuollon puolella meneillään olevat muutokset. Pirkanmaa on mitä oivallisin maakunta tähän, koska olemme heimoperinteeltämme monista eri suunnista tulleita. Työ, talous, opiskelu ja hyvä sijainti ovat houkutelleet tänne tekijöitä eri puolilta ja luoneet esimerkin tulevaisuuden alueellisesta yhteistyömallista. On syytä korostaa, etteivät heimot tai maakunnat mihinkään katoa, vaikka hallinto kehittyisi uusien tarpeiden mukana. Suomen maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajat ovat muodostaneet ryhmän pohtimaan jouluun mennessä lähtökohtia ja periaatteita tarvittaville uudistuksille. Tämän jälkeen on tarkoitus edetä esitysten pohjalta käytännön kysymyksiin, ratkaisuihin ja kartallisiin tarkasteluihin. Tämä mahdollistaa niin haluttaessa sen, että vuonna 2014 alkavaan EU:n ohjelmakauteen voidaan valmistautua uudelta pohjalta. Vaikka suomalainen sanonnan mukaan ei nimi miestä pahenna, näyttää siltä, että yleisimmät perinteiset aluehallinnon nimet ovat saastuneet poliittisesti ilman todellista perustaa. Suomalaisen maakunnallisen hallinnon juuret ovat käräjäkivillä ajalta, jolloin poliittisia puolueita ei nykymuodossa edes ollut olemassa. Tästä huolimatta maakunta sanalla tuntuu olevan puolueista vahvimmin keskustaan liitetty mieliyhtymä. Vastaavasti kuninkaallisen vallan peruja syntynyt valtiollinen läänitys ja lääninhallinto tuntuu edustavan vahvimmin vasemmistoon liittyviä sidoksia. Perustuslakimme ajattelu kuntalaisten itsehallinnosta ja lailla säädettävästä kuntaa suuremman alueen hallinto, kuulostaa useimmin oikeistolaiselta ajattelulta. Tälle poliittiselle luokittelulle ei ole eurooppalaisessa yhteydessä mitään perusteita. Onneksi sanat alue ja regiooni ovat edelleen neutraaleja. Eurooppalaiset mallit ovat kovin erilaisia keskenään, mutta niille kaikille on kulloinkin voimassa olevista poliittisista voimasuhteista riippumatta tyypillistä se, että kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä, sillä hallinnon tasolla, minne ne parhaiten ja luonnollisimmin mahtuvat. Näissä ratkaisuissa on isoja eroja siinä, miten toiminnat rahoitetaan, kuinka laaja toimivalta on kyseessä ja vaalijärjestelmätkin ovat erilaisia. Sen sijaan kuntayhtymät, isäntäkuntamallit ja toiselta hallinnon tasolta ohjatut toiminnot ovat harvinaisuuksia. Nyt on sopiva tilaisuus katsoa, millaiseksi kuntarakenne tulee kehittymään ja millainen aluehallinto on luontevin tukemaan kunnallista ja kuntalaisten itsehallintoa. Syntyvä uusi maakunnallisen hallinnon malli sopii erittäin hyvin pohjaksi ja aluejaoksi, jos valtio jatkaa oman hallintonsa uudistamista.

3 Pirkanmaan liitossa on tehty ja työn alla on joukko tietoteknisiä uudistuksia, joiden avulla pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja sitä kautta parempaan palveluun. Sähköisellä hallinnolla lisää sujuvuutta ja avoimuutta Usean vuoden kypsyttelyn jälkeen olimme valmiita siirtymään maakuntahallituksen kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön, osin oman henkilöstön, osin luottamushenkilöiden toiveesta, hallintojohtaja Petri Pikkuaho kertoo. Kokonaissatsaus maakuntahallituksen kannettaviin oli euroa koneineen ja asennuksineen. Olemme laskeneet, että uudistus mak saa itsensä kahdessa vuodessa. Vuositasolla se merkitsee myös paperinkulutuksen vähentymistä lähes puoleen entisestä. Uudistus antaa paremmat mahdollisuudet siihen, että kaikenlaisen materiaalin toimittaminen luottamushenkilöille on helpompaa ja nopeampaa. Esityslistojen työstämiseen käytettävä aika on niin ikään vähentynyt. Listat tulevat nettisivuille samaan aikaan kuin ne ovat päättäjillä. Esityslistat on laadittu tähän saakka KuntaToimisto -ohjelmalla. Ensi kevääseen mennessä siirrytään Tweb-dokumentinhallintajärjestelmään yhdessä Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Pirkanmaan liitto on tässä hankkeessa vetäjänä. Järjestelmän uudistamisella haemme parempaa tapaa esityslistojen valmisteluun, siirtymistä vaiheittain sähköiseen arkis tointiin, parempaa dokumenttien säilyvyyttä ja nopeutta vanhojen päätösten, asiakirjojen ja sopimusten hakemiseen. Jatkossa panostetaan entistä enemmän sähköiseen asiointiin liittoon tulevissa ja liitosta lähtevissä asiakirjoissa. Se tarkoittaa sähköisiä allekirjoituksia ja esimerkiksi työpaikka- ja rahoitushakemusten sähköistä vastaanottoa. Vuorovaikutteisuutta tulossa maakuntakaavasivustolle Pirkanmaan liiton strategia painottaa hallinnon osalta tietoteknistä avoimuutta ja viestivyyttä sekä muutoksentekotahtoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Avoimuus ja palvelualttius on yksi peruskivemme ja siksi peruste tietojärjestelmien kehittämiseen. Internetin etusivulla on tapahtumakalenteri, josta voi seurata tärkeimpiä liiton järjestämiä tilaisuuksia. Liitto oli viime syksynä ensimmäinen maakuntien liitoista, jonka kotisivuille ilmestyivät diaari ja viranhaltijapäätökset. Toiminnan lainmukaisuuden perusteet on tarkistettu Kuntaliiton asiantuntijoilta. Sivuiltamme löytyvät kaikki muut paitsi henkilökohtaisiin palvelusuhteisiin, sairaslomiin jne. liittyvät tiedot, Pikkuaho sanoo. Olemme jo havainneet, että diaaria ja päätöksiä seurataan. Palautetta on tullut nimenomaan työpaikka- ja projektihakemuksista. Maakuntakaavaa varten luodaan oma sivustonsa, jonka tehtävänä on muun muassa parantaa kaavoitusprosessista viestimistä. Sinne on tulossa osio, jossa kansalaiset pääsevät tekemään suoraan merkintöjä kaavakarttaan. Sähköisen hallinnon ja viestinnän kehittä minen on koko kuntakentälle tärkeää. Jos tähän ei tartuta, se vaikeuttaa palvelujen järjestämistä laajenevissa kunnissa. Maakunnan liitto on mielellään mukana kehittämässä koko Pirkanmaan sähköistä palvelurakennetta, jos kunnat näin haluavat. Voimme tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi Länsi-Suomen liittojen kesken, Pikkuaho ehdottaa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 3

4 Kuntapäivässä keskustelua energiasta ja kuntarakenteesta Suomen Kuntaliiton ja Pirkanmaan liiton järjestämä Pirkanmaan kuntapäivä pureutui tänä vuonna energiapolitiikkaan sekä kuntatalouden ja hallinnon tulevaisuuden näkymiin. Sitoumuksemme kestävämmästä energiapolitiikasta vaativat muutoksia maan käytön suunnittelussa, liikennepolitiikassa, energiapolitiikassa, yliopistoissamme, tutkimuslaitoksissamme ja kuntalaisten toimintatavoissa, maakuntajohtaja Esa Halme muistutti. Maakunnan kyky tuottaa itse energiaa on rajallinen. Toistaiseksi vielä lähes kokonaan hyödyntämättä ovat tuulivoima ja aurinkoenergia. Merkittävintä lisäpotentiaalia on energian säästössä, met sien biomassassa ja tuulivoimassa. Yksittäisten perheiden ratkaisuissa myös maa- ja ilmalämpö ovat erittäin potentiaaleja. Teollisuuden energiatarve tultaneen tyydyttämään vielä pitkään perusvoiman tuotannolla. Yksi tärkeimmistä energiapolitiikan periaatteista on mahdollisimman korkea energian käytön hyötysuhde. Tällaiseen pääseminen edellyttää lämmön ja sähkön yhtäaikaista tuotantoa aina kun siihen on suinkin mahdollisuus. Samaan kokonaisuuteen kuuluu korkea, tutkimukseen, tietoon ja innovaatioihin perustuva toimintatapa. Tältä osin teknillinen yliopistomme on erinomaisen hyvä ja sen yhteistyö muiden yliopistojen kanssa erinomaista. Tällä puolella on kuitenkin niin paljon vielä löytämätöntä, että panostuksia ja ponnistuksia on syytä edelleen vahvistaa. Energiatoimialan yritysten määrä, volyymi ja verkottuminen tulevat olemaan hyvin tärkeitä tulevina vuosina. Pirkanmaa liitto on aloittamassa uuden maakuntakaavan laadintaa ja sen ensimmäinen selvitys koskee tuulivoimaa. Ennen kuin olen nähnyt ainuttakaan tulosta, uskallan arvioida, että meille on mahdollista tuottaa tuulivoimalla Pirkanmaan asumisessa kuluva energiamäärä. Se toki edellyttää satojen tuulivoimalapaikkojen löytämistä. Esa Halme Kuntaliitto haluaa nopeita ratkaisuja Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa alueelleen sopivimpiin ratkaisuihin, jotta varmistetaan tulevaisuudessakin toimivat ratkaisut kuntapalvelujen, demokratian ja paikallistalouden kehityksen näkökulmasta, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Alueelliset erot tulee tunnistaa, ja siksi ratkaisuja on etsittävä valtion ja kuntien yhteistyönä. Kuntaliitto on esittänyt vahvan peruskunnan mallia ja kolmea erityyppistä ratkaisua. Helsingin ja ympäristökuntien tilanne pitää tarkastella erikseen. Muualla tulisi muodostaa ensisijassa vahvoja peruskuntia, jotka pohjautuvat työssäkäyntija asioin tialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Alueilla, joilla ei ole edellytyksiä vahvoille peruskunnille, tulisi muodostaa kuntien yhteistyöhön nojaavia piirikuntia, sanoi Mäki-Lohiluoma. Vahvan peruskunnan kriteereitä tarkennetaan syksyn aikana. Kuntaliitto haluaa kuntiin toimivaa lähi vaikuttamista ja uudenlaista kunnanosahallintoa. Kuntakoon kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja kansalaisten lähivaikuttamisen turvaamiseksi. Kuntaliiton mukaan uusi kuntalaki ja siihen sisältyvät kuntarakennemallit pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2017 alkavalla kunnallisvaalikaudella. Paikallisidentiteettiä ei saa aliarvioida Työssäkäyntialueen sijasta tulisi tarkastella koko palvelutuotantoa ja kysyntää, joka perustuu asuinpaikkaan, sanoo kuntapuheenvuoron käyttänyt Nokian kaupunginjohtaja Tapani Mattila. Paikallisidentiteettiä ei saa aliarvioida eikä sitä, miten paljon kansalaiset haluavat kantaa yhteisvastuuta ympäristöstään. Itse en ole puolesta enkä vastaan. Kaikilta toimijoilta vaaditaan tosiasiapohjaista etenemistä rakenneuudistuksessa. Kuntien oman päätöksenteon arvostaminen korkeammalle olisi paikallaan. Strategisten valintojen perusteella kunta menestyy ja sen suorituskyky on hyvä. On tehtävä valinta strategisuuden ja karttahar joitusten välillä. Kuntapäivän esitykset: 4 Kuntapäivässä olivat energiaratkaisuista puhumassa muun muassa Saksan suurlähetystön lähetystösihteeri Mareike Geipel (oik.) ja politiikan / taloushallinnon virkamies Daniel Daley Yhdysvaltain suurlähetystöstä.

5 Inspire tuo maakuntakaavan paikkatiedot paremmin käyttöön Paikkatietoaineistoja on tulossa nettiin yhtenäisessä muodossa kaikista EU-jäsenmaista. Tähän velvoittaa Inspire-direktiivi, jonka tarkoituksena on tehostaa paikkatietojen käyttöä, lisätä viranomaisten yhteistyötä ja synnyttää monipuolisia kansalaispalveluja. Pirkanmaan liiton osalta se tietää maakuntakaavan paikkatietoaineistojen parempaa saatavuutta. Kansalaisille se ei edellytä muita vaatimuksia kuin toimivaa nettiyhteyttä. Maakunnan liittoja koskevien paikkatietoaineistojen tulee löytyä netistä vuoden 2013 toukokuuhun mennessä. Maakunnan liitoissa onkin tehty selvitystä ja käyty valmistelevaa keskustelua siitä, millä tavalla direktiivin velvoitetta voitaisiin parhaiten toteuttaa rakennetaanko yksi palvelu vai hankinta vai tehdäänkö kukin erillisratkaisuja. Osa liitoista haluaa aineistot jo nopeammin nettiin esimerkiksi maakuntakaavatyön aikataulujen takia, kertoo Pirkanmaan liiton paikkatietosuunnittelija Miina Vainio. Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso ovat jo kehittäneet omia ratkaisujaan. Kaiken taustalla on, että julkinen hallinto on synnyttänyt valtavan paikkatietovarannon. Kukin ylläpitää tietoa omien prosessiensa kautta. Nyt samoja paikkatietoaineistoja ja -palveluja voitaisiin käyttää laajasti useilla eri toimialoilla hallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ensin tavoitteena on saada lisättyä paikkatietoaineisto nettiin ja myöhemmässä vaiheessa harmonisoida datat keskenään, Miina Vainio selventää. Paikkatietojen saaminen tavallisen käyttäjän ulottuville tarkoittaa vaikkapa sitä, että kaava-aineisto löytyy standardien mukaisista rajapintapalveluista, jossa kaavaa voi katsella ja saada informaatiota kaavan osa-alueista. Inspire mahdollistaa erilaiset verkkopalvelut, jotka liittyvät paikkatietojen esittämiseen, käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitettuja tietoverkossa olevia palveluita kuten haku-, katselu-, lataus-, muunnos- ja käynnistyspalvelu. Lisätietoa inspire-sihteeristön ylläpitämästä portaalista: KARTTA: EILA UIMONEN Rahoitusta jo suunnitteluun, kehitysyhtiöt mukaan hankkeisiin Rahoitus on suurimpia haasteita, sitä tarvittaisiin jo hanketta suunniteltaessa. Resurssit ovat vähäisiä ja ohjelmarahoitus koetaan hankalan sykliseksi ja liian byrokraattiseksi. Kulttuurit ja toimintatavat ovat erilaisia monen maan, erityisesti Baltian ja Venäjän osalta. Haasteet voidaan kuitenkin kääntää vahvuudeksi ja mahdollisuudeksi, Suojanen-Nirvi sanoo. Kehitysyhtiöt haluttaisiin mukaan erilaisiin hankkeisiin. Hankkeessa mukana olon tulee hyödyttää toimijaa. Pelkkä osallistuminen ilmaiseksi, pr-henkisesti, ei riitä pitkässä juoksussa. Toimijoilta nousi selkeästi esiin tarve löytää yhteisiä etuja, synergioita ja uusia toiminta-ajatuksia. Konkreettisten tulosten saavuttaminen hyödyttää kaikkia mukana olevia. Jotta yhteistyö Itämeren alueella olisi sujuvaa, tärkeäksi tekijäksi nousee myös kulkuyhteyksien ja saavutettavuuden edistäminen. Itämeriyhteistyöhön kaivataan maakunnallista fokusta Itämeriyhteistyön mahdollisuudet kiinnostavat Pirkanmaan toimijoita, mutta tarkempi fokus maakuntatasolla puuttuu. Toimijoilla ei myöskään ole tarpeeksi resursseja olla aktiivisesti mukana, kertoo yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi. Pirkanmaan liitto selvitti kevään aikana maakunnallisia tarpeita ja tavoitteita Itämeriyhteistyön suuntaan. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että Itämeren alueen nousevien markkinoiden merkitystä ei voi jättää huomiotta. Itämeripolitiikka antaa mahdollisuuksia edistää pirkanmaalaisten tavoitteita. Kaiken lähtökohtana on paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Yhteistyötä on ollut ja sitä halutaan jatkaa. Tietoa Itämeriasioihin ja rahoitukseen on ollut saatavilla riittävästi, lisää infoa halutaan Brysselin ja Pietarin toimistojen sekä Suomen Itämeri-instituutin mahdollisuuksista auttaa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 5

6 6 Mielenkiintoista oli pohtia myös tulevaisuuden näkymiä. Siirrytäänkö kenties vahvemmin makrotason alueelliseen yhteistyöhön? Miten tämä vaikuttaisi nykyisen alueellisen tason yhteistyön muotoutumiseen ja rahojen jakamiseen? Elina Suojanen-Nirvi kysyy. Hän lisää, että Itämeri-instituutti on loistava tuki hyvien suhteittensa ansiosta alueelle ja vahva toimija Suomen tasolla. Yhteistyö heidän kanssaan sekä heidän kokemuksensa lippulaivahankkeista ovat ensiarvoisen tärkeitä. Itämeri-strategia Euroopan unionin Itämeren alueen strategia ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa lokakuussa EU-maista Itämeren alueeseen kuuluu kahdeksan EU-maata: Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puolan ja Saksan pohjoisosat sekä Tanska. Itämeri-strategialla pyritään vaikuttamaan unionin lainsäädäntöön, politiikkaohjelmiin ja rahoitukseen niin että ne saataisiin nykyistä parempaan käyttöön Itämeren alueella. Itämeri-strategia jakaantuu neljään lohkoon: 1) ympäristöä säästävä alue / kestävä ympä ristöpolitiikka, 2) vaurauden alue / talous, 3) vetovoimai nen ja hyvien yhteyksien alue / energia ja 4) liikenne, turvallinen alue / turvallisuus. Suomen Itämeri-instituutti Vuonna 1994 perustettu Suomen Itämeri-instituutti edistää yhteistyötä muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Se on Itämeren alueen asiantuntija hankkeiden ideoinnissa ja hallinnoinnissa. Instituutin tehtävänä on auttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä, luoda ja ylläpitää kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja kehittää Itämeren alueen toimintaa. Itämeri-Instituutin hankkeita ovat muun muassa BSR InnoShip, ecitizenii, St. Petersburgs Business Campus, Work Place Pirkanmaa Itämeren alueella on hankkeiden myötä muodostu nut sitoutunut ydinverkosto. Koko ajan on menty tiiviimpään alueiden väliseen innovaatioyhteistyöhön. Verkostot, kontaktit ja saatu tieto ovat arvokkaita. Hyöty on nähtävissä hankkeiden jälkeenkin, kertoo Suomen Itämeriinstituutin johtaja Esa Kokkonen. Makroaluetason yhteistyössä Pirkanmaalla mahdollisuudet Tampereella pääpaikkaansa pitävä Suomen Itämeri-instituutilla on ollut toiminnan alkuajoista lähtien vahva yhteistyöside Pirkanmaan liiton kanssa. Yhteisiä projekteja ovat olleet muun muassa Via Baltica Nordica -, VBN Innoreg sekä viimeisin, kesäkuussa päättynyt BSR InnoReg -hanke. Tällä hetkellä katsotaan jo eteenpäin, erityisesti on päästävä mukaan tulevan ohjelmakauden valmisteluun ja päivittämään Itämeristrategiaa. Kokkonen muistuttaa, että tällä ohjelmakaudella Pirkanmaa on ollut täysin ulkona eurooppalaisen alueellisen yhteistyön Cross-Border -ohjelmista. Itämeren alue on EU:n makroalueyhteistyön pilotti ja vastaavia makroaluestrategioita kehitetään muuallakin Euroopassa. Jos makroalueitten merkitys nousee, se Kansainvälistä osaamista korkeakouluista työelämään, SPb Inno- Reg - Promoting Regional InnovationSystem in St. Petersburg through Transnational Cooperation, Klub Tampere -kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke. BSR-hankkeen Baltic Innovation Policy Memorandum löytyy osoitteesta: innoreg/project_achievements tietää parempia mahdollisuuksia ja rahoitusta Pirkanmaan toimijoille, Kokkonen visioi. Kokkonen muistuttaa, että hanketyö on merkittävää alueiden kilpailukyvyn vahvistamista. EU-rahoitus tuo tarpeellista lisäresurssia kehittämiseen, markkinointiin ja suhdetoimintaan. Nykyisessä taloustilanteessa on ehdottoman tärkeää vahvistaa pienten pohjoisten alueiden ja maiden kilpailukykyä, tutkimusja koulutusyhteistyötä, talous- ja innovaatiopolitiikan välineitä ja saada innovaatiopolitiikan avulla arvokasta markkinatietoa. Meillä se vaatii älykästä erikoistumista. Kansainvälisen alueellisen innovaatioyhteistyön tulee olla paljon muutakin kuin vain virallista ystävyyskaupunkityyppistä alue- ja paikallistason diplomatiaa. Esimerkiksi BSR Innoreg -hankkeessa In novaatioista ja kansainvälisestä verkostoitumisesta on etsitty työkaluja vastaamaan globaalin talouden haasteisiin. Tavoitteena on ollut lisätä alueellisella tasolla toimivien päättäjien sekä muiden toimijoiden tietoisuutta alueellisen innovaatiopolitiikan tärkeydestä erityisesti metropolialueiden ulkopuolella. Palveluinnovaatioita julkiselle sektorille Pirkanmaan liiton ja Suomen Itämeri-instituutin tuorein yhteistyön hedelmä on päättyneen BSR Innoreg -hankkeen myötä syntynyt yhteisymmärryssopimus innovaatiotoiminnan kehittämiseksi metropolialueiden ulkopuolisilla alueilla. Sopimuksen allekirjoittivat 14 aluetta kuudesta Itämeren alueen maasta: Saksa, Suomi, Liettua, Latvia, Puola ja Viro. Verkosto on tuonut sitoutumista ja sen

7 BGLC kehittää Itämeren alueella vihreää, älykästä liikennettä EU-hankeyhteistyöllä on saatu todella paljon lisärahoitusta ja hyviä tuloksia alueen kehittämiseen. Silti projektien imago on usein julkisuudessa kielteinen ja keskittyy vain byrokratiaan, Esa Kokkonen pahoittelee. avulla on luotu yhteiset intressit sisäiseen käyttöön. Yhteisymmärryssopimus ohjaa päättäjien toimintaa, joka liittyy innovaatioiden edistämiseen sekä kansainväliseen toimintaan alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. Tavoite on, että sopimukseen sitouduttaisiin jatkossa kunkin alueen aluekehitystyössä. Kakkosalueiden innovaatiotoiminnan kehittämisessä on nostettu esiin yhdeksän kehitettävää kohtaa. Mielestäni tärkeimpiä ovat palveluinnovaatiot julkisella sektorilla ja uudet innovaatioparadigmat. Sopimuksen avulla pyritään edistämään avoimia innovaatioympäristöjä ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Kokkonen mainitsee pirkanmaalaisena vahvuutena Finlaysonin Uusi Tehdas -ympäristön, joka toimii kansainvälisesti ottaen hyvänä esimerkkinä. Sähköisen hallinnon ja tietoyhteiskunnan kehittäminen ja niihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö olisivat mielestäni hyviä painopisteitä Pirkanmaalle. Vähän olemme huolissamme, sillä sähköisen hallinnon kehittämisessä mennään jo kovaa vauhtia muualla. EU-projektit ovat hyvä tapa tehdä tässä asiassa tuloksia. Kokkonen kannustaa hankkeisiin osallistu via puolustamaan työtään vahvasti ja nosta maan esiin positiivisia kokemuksia ja hankkeiden etuja. Nykyisessä taloustilanteessa EU-kriittisyys on noussut vähän liikaakin. Hankeväsymys tä on havaittavissa. EU-ohjelmat ja hanketyö ovat kuitenkin merkittävä rahoituslähde kansainvälistymiselle ja tunnettuisuuden lisäämiselle. Bothnian Green Logistic Corridor -hankkeen partnerit pääsivät syyskuun lopulla yhteisten pöytien ääreen työstämään sisältöjä, suunnitelmia ja budjetteja hankkeen etenemiseksi. Tukholmassa pidetyllä partneritapaamisella oli tärkeä merkitys verkostojen luonnin ja jatkoyhteistyön sujuvoittamisen kannalta. Hanketta ja sen työpaketteja hiotaan tämän syksyn aikana. BGLC-hankkeen avulla pyritään saamaan aikaan uusia älykkäitä liikenneratkaisuja sekä ja tehokkaita logistisia ketjuja, jotka helpottavat ja nopeuttavat tavara- ja henkilöliikennettä Bothnian Corridor -vaikutusalueella ja yhteyksinä Eurooppaan ja globaaleille markkinoille. Koko hankkeen yhteinen tavoite on lisätä integraatiota Pohjois- Skan - dinavian ja Barentsin välillä. Näil lä alueilla on valtavat luonnonvarat ja kasvava teollinen tuotanto ja ne tulee saat taa yhteyteen Itämeren alueen ja Keski-Euroopan markkinoiden kanssa, BGLC-hanketta vetävän Västerbottenin alueen edustaja Mårten Edberg sanoo. Västerbottenin vetämä hanke kestää kesäkuuhun 2014 saakka. Koko hankkeen tiedotusvastaavaksi on nimetty Victoria Skeidsvoll Västerbottenin alueelta. Pirkanmaalla tutkitaan vaikutuksia kilpailukykyyn Bothnian Corridor -kuljetuskäytävää kehitetään pohjoisen Euroopan tärkeimmäksi vihreäksi tavarankuljetusväyläksi, jossa erilaiset kuljetustavat vahvistavat toisiaan hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomessa keskeinen kohde on päärata ja sen yhteydet esimerkiksi tärkeimmät satamat. Pirkanmaan liiton työpaketti Euroopan komissio on nyt hyväksynyt BGLC-alueen ehdotukseensa TEN-T-verkostosta. (WP5) on nimeltään Economic Impact of infrastructure on regional and industrial growth. Siinä lähdetään tekemään analyysia siitä, miten infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa teollisuuteen ja sen arvoketjuihin. Kiinnitämme huomiota siihen, millä ehdoilla tehokas logistinen ketju ja noodit tuottavat lisäarvoa, millä ehdoilla vihreä logistiikka tukee taloudellista kilpailukykyä. Haluamme kytkeä tulevaisuuteen suuntaavat liikenneinvestoinnit laajempaan kokonaisuuteen, projektipäällikkö Jukka Lindfors sanoo. Työpakettiin kuuluu esiselvitys teollisen tuotannon potentiaalista ja Corridorin vaikutusalueen teollisesta tulevaisuudesta ja 5-10 case-tutkimusta. Lisäksi selvitetään tärkeät liikenteen solmukohdat (noodit) EU-, kansallisella ja alueellisella tasolla. Myös hyötykustannusanalyysiä investoinneista ja niiden odotetuista vaikutuksista tehdään. Pirkanmaan liiton vetämää 5. työpaketin sisältöä työstettiin Tukholmassa sekä kotimaisten että ulkomaisten partnerien kesken. Kuvassa vasemmalta Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitosta, Arja Tamminen Västerbottenin maakunnasta, Jukka Lindfors Pirkanmaan liitosta, Hannu Siitonen Uudenmaan liitosta, Jussi Rämet Keski-Pohjanmaalta ja Pentti Hämäläinen Pirkanmaan liitosta. Kokoukseen osallistuivat myös Puolan ja Norjan edustajat. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 7

8 Pirkanmaan ympäristöohjelma : Arjen valintoihin ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta Pirkanmaan ympäristöohjelmalla halutaan edistää kestävää yhdyskuntarakennetta, ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa ja ympäristötietoisuutta. Ohjelmaa ovat tehneet Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä sidosryhmien edustajat. Näihin asioihin pureudutaan: 1) Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella Luodaan eheyttämiselle välineitä. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Lisäksi vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. 2) Pirkanmaa on edelläkävijä ra - ken tamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu- ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. 3) Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen. Ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Tie- ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Varmistetaan energia- ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. 1) Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. 2) Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Nostetaan alueen imagoa ekotekomaakuntana. Suunnataan tutkimus- Kestävä yhdyskuntarakenne Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO KUVAT: TEKES / ANTON KALLAND 8

9 ta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. 3) Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Metsätaloustoimien ja turvetuotannon vesistökuormitusta vähennetään. Vähennetään matkailun ympäristövaikutuksia ottamalla ympäristöarvot vahvasti esiin matkailun kehittämistyössä ja matkailussa. 4) Ekosysteemipalvelut on turvattu Laaditaan Pirkanmaalle luonnon monimuotoisuus ohjelma (LUMO-ohjelma). Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään METSO-ohjelman mukaisesti. Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen maatalousympäristöissä hoitamalla perinnebiotooppeja ja maisemia. Turvataan suoekosysteemien toiminta suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristötietoisuus 1) Ympäristötietoa tuotetaan ja välitetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristötieto on kokonaisvaltaista ja saavuttaa kaikki pirkanmaalaiset. Tuotetaan ja välitetään ympäristötietoa monipuolisesti. Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö maakunnan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten välillä ympäristötiedon tuottamiseen, käsittelemiseen ja välittämiseen. Laaditaan ja otetaan käyttöön kestävän kehityksen (KEKE) suunnitelmat kaikissa Pirkanmaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen organisaatioissa henkilökuntaa, lapsia sekä lasten vanhempia osallistavalla tavalla. Luodaan pirkanmaalaisille koululaisille ja päiväkotilaisille mahdollisuuksia tutustua oman kuntansa sekä maakunnan luonto- ja kulttuuriympäristökohteisiin. 2) Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisesti. Ympäristöosaaminen on maakunnan erityinen vahvuus. Välitetään tietoa päättäjille ympäristönäkökulmasta. Kehitetään kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin ja hankkeisiin. Yhdistetään pirkanmaalaisten ympäristökasvatustoimijoiden ja alueen muiden toimijoiden voimavarat yhteisten ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi. Pirkanmaan ympäristöohjelma löytyy Internetistä osoitteesta: Seminaarissa puhuttua: Mitä jatkossa: on tärkeää pitää yllä keskustelua maakunnan ympäristön tilasta. Jatkossa järjestämme vuosittain seurantaseminaareja. Pirkanmaan ilmastostrategiaa aletaan laatia ELY-vetoisesti. Lisäksi käytössä ovat kestävän kehityksen ja ympäristön tilan indikaattorit. Eri toimijoiden yhteistyötä edistetään ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Tom Frisk Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY-keskus Meillä olisi paljon opittavaa Ruotsista, joka hoiti ensin kotimarkkinansa kuntoon ja on saavuttanut menestystä ympäristöteknologisten ratkaisujen viennissä. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa on materiaali- ja resurssitehokkuus otettu hyvin huomioon. Kuntien ja maakuntien tulisi pohtia, miten julkiset hankinnat edistävät vihreän talouden rakentamista. Valmisteilla olevalla ilmastolailla halutaan kustannustehokkaita keinoja asumiseen, ruoantuotantoon ja rakentamiseen. Pitäisi luoda liikkumisen vapautta autoilun pakon sijaan. Voisimme ottaa oppia Tukholmasta, Kööpenhaminasta tai Berliinistä, joissa työmatkaliikenne pyörällä on moninkertaistunut. Pyöräilyä ei mielletä kevyeksi liikenteeksi vaan sillä on omat kaistat ja pyöräparkit. Ville Niinistö Ympäristöministeri Miten ympäristöohjelmaa on aikaisemmin toteutettu Pirkanmaalla: Esimerkkejä ympäristöä säästävistä toimista Pirkanmaalla Lampaat hoitavat voimajohtoalueiden raivauksen Nokialla Maa- ja kotitalousnaisten Ympäristöyrittäjyyshankkeen avulla on käynnistetty maaseutumaisten alueiden hoitoa useassa kohteessa Pirkanmaalla. Yksi niistä on Nokialla sijaitseva Natura verkostoon kuuluva Luodon saari, joka on kantaverkkoyhtiö Fingridin, energiayhtiö Vattenfallin ja Nokian kaupungin yhteinen hoitokohde. Alueella kulkevat sekä Fingridin että Vattenfallin voimajohdot. Viljelijä on vuokrannut saaresta 10 hehtaarin alueen, jolla hän laiduntaa lampaitaan. Saaressa voimajohtoalueet oli hoidettu vuosien ajan säännöllisellä raivauksella. Vaikka raivaukset pitävät kasvillisuuden matalana ja edistävät lajiston monipuolisuutta, paikalle jäänyt raivausjäte lisäsi ravinnekuormaa. Nyt saaressa ovat kahden kesän ajan laiduntaneet lampaat, ja alue muuttuu pikkuhiljaa niittymäisemmäksi. Niityt ovat arvokkaita perinnebiotooppeja, joissa luonnon monimuotoisuus kukoistaa. Fingrid ja Vattenfall halusivat testata uutta tapaa ja rahoittavat johtoalueen kunnostusta. Molemmat yritykset ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Hoidettu ympäris tö lisää saaren luonnon ja maiseman monimuotoisuutta, kertoo hankevetäjä Riikka Söyrinki ProAgria Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisista. Alueelle on tehty hoitosuunnitel- PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 9

10 Oikoradan linjauksia ja kulttuuriympäristöjä tutkittu liikenne- ja logistiikkakaavan taustaksi 10 ma, joka ulottuu vuoteen 2015 saakka. Lisätietoja: Riikka Söyrinki, maisemasuunnittelija, hankevetäjä, ProAgria Pirkanmaa/maa- ja kotitalousnaiset, p , Uusiutuvilla energiaratkaisuilla vähennetään päästöjä Pirkanmaalaiset yritykset ja yhteisöt ovat toteuttaneet erilaisia selvitys- ja investointihankkeita, joilla on pyritty energian säästöön ja energiankäytön tehostamiseen sekä edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Tamperelainen Enerkon Ympäristöpalvelut Oy on investoinut lajittelu- ja murskauslaitteisiin, joilla kierrätysmateriaalista saadaan polttoainetta. Yritys jalostaa myös bioenergiaa metsähakkeesta ja puujätteestä sekä toimittaa kattilalaitosratkaisuja yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Uusi-Rajasalo, p Nokialainen rakennusliike Halesa Oy on rakentanut Nokialle pari- ja rivitaloja, joiden lämpö tuotetaan pelleteillä yhteisessä pellettilämpökeskuksessa. Yritys on hyödyntänyt lämmönjakelussa uutta teknologiaa. Lisätietoja: hallituksen pj. Pauli Salonen, p PP-Hot Oy on kehittänyt lämpöyrittäjyyteen mallin, jossa yritys jalostaa tuottamansa puupelletin lähilämpöpalveluksi käytettäväksi erikokoisissa lämmityskeskuksissa. Lisätietoja: Jarmo Ovaskainen, p , Nokialainen yritys Purso Heat Oy investoi biolämpölaitokseen, joka toimittaa lämmön Purso Oy:n Siuron tehtaalle. Rakenteilla oleva laitos sisältää 2,5MW kiinteänpolttoaineen kattilan, jossa pääasiallisena polttoaineena on puuhake sekä palaturve. Purso Oy on Nokian Siurossa toimiva alumiiniprofiileiden valmistukseen ja niiden jatkojalostukseen erikoistunut yhtiö. Lisätietoja: Seppo Helin, Purso Oy, p. (03) Uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä, jotta sen käyttö voi kasvaa. Kiinnostus paikallisia energiahankkeita kohtaan onkin lisääntynyt, ja saamme vuosittain noin 50 energiatukihakemusta. Viime vuonna rahoitimme hankkeita 2,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi pirkanmaalaisille yrityksille tukea uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointihankkeisiin euromääräisesti lähes yhtä paljon, kertoo energia-asintuntija Tenho Leinonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja energiahankkeista: Tenho Leinonen, energia-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, p Pirkanmaan liitto on tutkinut läntisen oikoradan alustavia linjauksia sekä selvittänyt rakennettuja ja arkeologisia kulttuuriympäristöjä. Selvitykset on tehty liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistelua varten. Tampereen läntisen oikoradan linjauksia on tarkistettu vuonna 2008 valmistuneen esiselvityksen pohjalta. Tavoitteena on varmistaa, että liikennekaavassa esitetty raideliikenteen yhteystarve on teknisesti toteutettavis sa. Lisäksi arvioidaan karkealla tasolla kustannuksia kahden vaihtoehtoisen linjauk sen osalta. Työn lähtökohtana on ollut, että oikoradan tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa nykyiselle maankäytölle. Oikoradan tulee niin ikään mahdollistaa raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, Tampereen järjestelyratapihan siirto oikoradan tuntumaan sekä pääradan toimiva kytkeytyminen Porin rataan. Lisäksi oikoradan tulee tukea lähiliikenteen ja muun raideliikenteen kehittämistä kaupunkiseudulla. Kahta linjausvaihtoehtoa on tutkittu tarkemmin: Lyhyempi linjaus kulkee lentokentän pohjoispuolitse olemassa olevaan liikennekäytävään tukeutuen. Pidempi linjaus kiertää lentoaseman eteläpuolitse, ylittää Pyhäjärven Luodon saaren eteläpuolelta ja kaartaa Ylöjärvelle Nokian Kaakkurilampien luoteispuolelta. Vaihemaakuntakaavaan ei tulla merkitsemään oikoradan linjausta vaan ainoastaan esittämään uusi pääradan yhteystarve. Kulttuuriympäristön arvoja on selvitetty vaihemaakuntakaavan muutosalueiden osalta. Työssä on kartoitettu liikennereittien kulttuuriympäristöihin liittyvä jo olemassa oleva inventointiaineisto. Työssä on tunnistettu maakunnallisesti merkittävimmät kulttuuriympäristöt sekä arvioitu mahdollinen myöhempi lisäinventointitarve. Selvitystyön yhteydessä on otettu käyttöön uusi käsite: kulttuuriympäristön moniarvokohde (KUMO). Siinä kulttuuriympäristön eri osaalueet (maisema, arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja perinnemaisema) muodostavat edustavan ja merkityksellisen kokonaisuuden. Kulttuuriympäristöjen moniarvoalueiden valintakriteerinä on ollut liikennereitteihin liittyviä useita arvoja. Valintakriteerinä on ollut myös useita aikakausia sisältävä kulttuuriympäristö, jossa on nähtävissä asumisen, rakentamisen, elinkeinojen sekä maanäytön pitkä historia, kerrostumat tai tietty ilmiö. Selvitykset löytyvät osoitteesta:

11 Maakuntahallituksen ehdotukset liikennepoliittiseen selontekoon Uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelu on käynnistynyt. Maakuntahallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle perusteluineen ehdotukset tulevaa selontekoa varten. Maakuntahallitus esittää liikenneverkon toimenpideohjelmaan Pirkanmaalta seuraavia kohteita: Mittavat uudet hankkeet 1] hallituskaudelle (4 vuotta): Tiehankkeet: Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie Vt 9 Tampereen ja Oriveden välillä Raideliikennehankkeet: Tampereen seudun lähiraideliikennejärjestelyt (sisältäen kaupunkiraitiotien) Pääradan lisäraiteet välille Tampere Toijala Muut väylähankkeet: Tiehankkeet: Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta edistävät teemahankkeet: joukkoliikenteen laatukäytävät Vt3:lla yhteysvälillä Tampere Vaasa, Vt9:llä yhteysvälillä Tampere Orivesi, Vt11:llä yhteysvälillä Nokia Ulvila sekä Vt12:lla useilla yhteysväleillä Raideliikennehankkeet: Tampere-Pori -radan peruskorjauksen (Liekki-hanke) toteutus Merkittävät väylänsuunnittelutarpeet (yksityiskohtainen 2] suunnittelu, 4+4 vuotta): Pirkanmaalle laaditaan kulttuurisuunnitelma Pirkanmaalle laaditaan kulttuurisuunnitelma, jossa selvitetään paitsi Pirkanmaan kulttuurin tilaa ja sen vahvuuksia myös mitä muutoksia Pirkanmaan kulttuurissa tulee saada aikaan vuoteen 2025 mennessä. Taus taselvityksen laatii projektiasiantuntija Pertti Paltila. Työssä määritellään Pirkanmaan kulttuurin tukipilarit: kulttuurin edistäminen ja peruspalvelut sekä vuorovaikutteinen kansainvälinen toiminta ja näistä toimenpidesuositusten tekeminen. Tarkastelen eri lähteitten perusteella kulttuurin tilaa ja tulevaisuutta suhteessa muuhun Suomeen. Ensimmäinen etappi on tavata syksyn aikana eri rooleissa toimivia kulttuurialan henkilöitä. Toimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa pyrin tapaamaan laajasti maakunnan eri osissa olevia toimijoita, Paltila kertoo. Taustaselvitystä tehdään Pirkanmaalla toimivien eri kulttuurilaitosten ja eri kulttuuriyhteisöjen tulevaisuuden näkymistä, valtakunnallisista kehitystrendeistä sekä Pirkanmaan kunnissa laadituista suunnitelmista kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Paltilan työn pohjana ovat professori Aulis Aarnion vuonna 1999 laatima Pirkanmaan kulttuuriselvitys Identiteettiä etsimässä, Pirkanmaan liiton vuonna 2007 julkaisema Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma sekä vuonna 2009 julkaistu selvitys kulttuurintutkimus Pirkanmaalla kohteena Pirkanmaa. Pertti Paltila tunnetaan työstään Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkönä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus kulttuuriasioiden parissa työskentelystä. Paltila toimii tällä hetkellä Taiteen keskustoimikunnassa ja Itämeri-instituutin säätiön asiamiehenä. Paltila johti Tampereen kaupungin kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelua vuosina sekä on selvittänyt Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittämismahdollisuuksia ja opetusministeriön toimeksiannosta alueellisen taiteen edistämistä. Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman tekemistä ohjaavat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan kulttuurirahasto ja Tampereen kaupunki. Lisätietoja: Projektiasiantuntija Pertti Paltila, p ; Tiehankkeet: Vt 3 Marjamäki Puskiainen Pirkkala Vt 12 Alasjärvi Kangasala Raideliikennehankkeet: Tampere Pori-radan kehittämishanke Pääradan lisäraiteet välille Tampere Seinäjoki Tampereen läntinen oikorata Tampereen järjestelyratapihan siirto Merkittävät pitkän tähtäyksen 3] maankäytön suunnittelutarpeet: PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie HEIDI PIIROINEN Tampereen teatterikesä, Sväng -huuliharppukvartetti 11

12 PIKKUPALOJA MEILLÄ TÖISSÄ Annu Piesanen Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena yhteiskuntamaantiede. Tehtävänimikkeeni on suunnittelija. Avustan liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ja maakuntakaavasta annettavien lausuntojen valmistelussa. Olen työskennellyt Pirkanmaan liitossa lokakuusta Asustan Tampereella Kalevassa ja harrastan lautapelejä, neulomista ja elokuvia. Heidi Hallikainen Olen koulutukseltani yomerkonomi ja tehtävänimikkeeni on palvelusihteeri. Työhöni kuuluu Pirkanmaan liiton sisäiset palvelut. Puoleeni voi kääntyä liiton sisäisiin palveluihin liittyvissä asioissa, mutta autan mielelläni muissakin asioissa parhaan kykyni mukaan. Olen se henkilö, johon vieraamme ensimmäiseksi törmäävät sisään tullessaan. Aloitin työt Pirkanmaan liitossa syyskuussa Asun Tampereella, Rantaperkiössä ja vapaa-aikani kuluu jump pasaleilla erilaisia lasten liikuntatunteja ohjatessa ja ulkona lenkkeillessä. Liikenne- ja viestintävaliokunta tutustui liikennehankkeisiin Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Tampereella syyskuun lopulla. Valiokunta tutustui Pirkanmaan ajankohtaisiin liikennehankkeisiin sekä Yleisradion Tohlopin tuotantotiloihin. Pirkanmaan liiton ja ELYkes kuksen sekä Tampereen kaupungin ja seutuhallinnon toimijat kertoivat valiokunnalle alueen liikennehankkeista, laajakaistatilanteesta ja Tampereen rautatieaseman ympäristön uusista rakentamissuunnitelmista. Tohlopissa valiokunta tutustui Yleisradion TV2:n toimintaan. Valiokunta seurasi myös Uusi päivä -draamasarjan ulkokuvauksia sekä Tartu mikkiin -ohjelman nauhoitusta studiossa. Ylen vierailun aikana keskus teltiin aiheesta Mediapolis Tampere miten alueesta voitaisiin tehdä valtakunnallinen media-, pelialan sekä elämystalouden keskittymä. Matkalle osallistuivat valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sekä valiokunnan jäsenet Osmo Kokko (ps.), Mikko Alatalo (kesk.), Ari Jalonen (ps.), Suna Kymäläinen (sd.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Janne Sankelo (kok.), Eila Tiainen (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Mirja Vehkaperä (kesk.). Tulevaisuusfoorumit tulevat marraskuussa Tulevaisuusfoorumeissa keskustellaan tänä vuonna talouden, työn ja osaamisen muutoksesta Pirkanmaalla. Ensimmäisen foorumin aiheina ovat työmarkkinoiden kehityskuva, osaamisen kysyntä ja koulutustarjonta sekä Suomen talouden näkymät. Päivän päättää johtaja Petri Räsäsen vetämä paneeli, jonka aiheena on Työn tekemisen muodot muuttuvat miten tähän Pirkanmaalla vastataan. Toisella kokoontumiskerralla esitellään aluetalouskatsauksen viestejä Pirkanmaalle ja paneudutaan skenaariotyöskentelyyn kolmella aihealueella: osaamisvaatimukset työmarkkinoilla, elinkeinoelämän menestystekijät ja kuntapalvelujen tulevaisuus. Tulevaisuutta pohditaan Technopolis Yliopistonrinteessä Tampereella 7. ja Lisätietoa liiton nettisivuilta. Ympäristö huomioon myös paperin käytössä Pirkanmaan liitossa on siirrytty käyttämään tulostepaperia Kuvassa keskusareenan paikkaan tutustumassa valiokunnan pj. Arto Satonen (oik.), vpj. Osmo Kokko, johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta sekä valiokunnan jäsenet Suna Kymäläinen ja Mirja Vehkaperä. Navigator, joka on saanut ympäristösertifikaatin ISO ja laatusertifikaatin ISO Paperin valmistusprosessissa säästetään ympäristöä ja ympäristöasiat on otettu jo metsänkasvatusvaiheessa huomioon. YTL Petri Räsänen tulevaisuus- ja innovaatiojohtajaksi Maakuntahallitus valitsi YTL Petri Räsäsen Pirkanmaan liiton innovaatioista ja tulevaisuustyöstä vastaavan johtajan virkaan. Räsänen siirtyy liittoon Hermia Oy:stä, jossa hän on toiminut johtajana vastuualueenaan innovaatioalustat. OTM Elina Hykkönen ohjelmajohtajaksi Ohjelmajohtajan toimeen on valittu Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja, OTM Elina Hykkönen Helsingistä. Ohjelmajohtajan tehtävänä on johtaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista Pirkanmaalla sekä ohjata ja neuvoa hanketoimijoita EU-rahoitteisten kehittämishankkeiden suunnittelussa. 12 Kokouksia ja muita tapahtumia Maakuntahallitus kokoustaa maanantaisin: 7.11.; Kuntajohtajakokous Pirkanmaan tulevaisuusfoorumit 7. ja Maakuntavaltuusto Ylöjärven valtuustosalissa Ota meihin yhteyttä! Pirkanmaan liiton henkilöstön yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta: Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde: e: (03) , faksi (03) s-postit: Pirkanmaan liitto on Facebookissa! Pirkanmaan liitto tiedottaa 2011 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Palokangas Palaute: puh Osoitteenmuutokset: Kartat 103/MML/11 Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: PK-Paino Oy, 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy joulukuussa.

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ARVIOT YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISESTA VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ

ARVIOT YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISESTA VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ ARVIOT YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISESTA VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ Tom Frisk Tenho Leinonen Sirpa Lindroos Pirkanmaan ELY-keskus 1 Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot