Päivähoitolaista kohti varhaiskasvatuslakia s. 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivähoitolaista kohti varhaiskasvatuslakia s. 21"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Vertaistuen teemaosio s. 11 Päivähoitolaista kohti varhaiskasvatuslakia s. 21 Kuntoutusta lukivaikeuteen s. 24

2 a d h d-liitto ry adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF ( alkaen) Pakarituvantie 4, HELSINKI Puh PUHELINNEUVONTA maanantaista perjantaihin klo 9 11 Puh HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh Projektisuunnittelija/Porina-projekti Marjo Hodju Puh Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Sähköpostit ovat muotoa ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 s i s ä l l y s Tässä numerossa 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous Kouvolassa 8 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset 10 Porina-nurkka Vertaistuen teemaosio 11 Vertaistuki 12 Terveiset Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen vertaisryhmistä 13 Raahen vertaisryhmien terveiset 13 Vertaisryhmän terveiset aikuisten ryhmästä Jyväskylästä 14 Vertaistuen virtaa Rovaniemellä 15 Vertaistuki sitä olen saanut ja sitä olen saanut antaa 16 Vertaisryhmäkokemusta 18 Adhd-aikuisten vertaisryhmätoiminta osittain ammattilaisten ohjaamana 20 Adhd-ryhmien liikuntaharrastus 21 Päivähoitolaista kohti varhaiskasvatuslakia 24 Kuntoutussäätiö tarjoaa kaivattua kuntoutusta lukivaikeuteen 26 Elätkö elämää, jota adhd värittää? -koulutuskiertue 27 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys 35 vuotta 28 Jäsenyhdistykset 30 Elämän haaveilua pitkäkestoisella kuntoutuskurssilla Hämeenlinnassa Takakansi ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ADHD-liiton toimisto on suljettu Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p ä ä k i r j o i t u s Kesä ja kärpäset lähestyy Koulujen loppuminen on varma merkki kesäloman alkamisesta. Sanasta kesä minulla tulee mieleen juhannus, aurinko, kärpäset, uiminen, hyvät ystävät ja aikaa perheen kanssa. Useimmille meistä kesä tuo hymyn huulille. Toki kesä tuo mukanaan myös ison kasan odotuksia. Kesä ei jätä ketään kylmäksi. Täällä liitossa kesä merkitsee muuttolaatikoiden pakkausta ja orientoitumista uusiin toimitiloihin. Elokuun alussa ADHD-liitto muuttaa uusiin toimitiloihin Malminkartanoon Helsingissä. Toivotamme kaikki tervetulleeksi tutustumaan uuteen toimistoomme Kuntoutussäätiön tiloihin. Toimistomme sulkeutuu heinäkuuksi ennen tapahtumarikasta syksyä. Syksyn aikana tulemme näkymään eri puolella Suomea 25-vuotisjuhlaseminaarien puitteissa. Lisätietoa tapahtumista löytyy liiton nettisivuilta. Lisäksi liiton syyskokous järjestetään Hämeenlinnassa. Sinne toivotamme kaikki yhdistysaktiivit tervetulleiksi! Sommar, sol och semester närmar sig. Hos oss här i förbundet betyder det flyttning i augusti i nya utrymmen. Välkommen och bekanta dig till Malmgården där vi finns från och med Hösten startar aktivt med olika seminarier samt annan verksamhet runt Finland. Välkommen och delta! ordnas förbundets höstmöte I Tawastehus. Alla aktiva föreningsmedlemmar önskar vi att se där. Jag önskar er alla en riktigt solig och varm sommar! Njut oh upplev nya saker! Ihaile kirsikkapuun kukkia nyt, myrskytuuli saattaa tempaista ne yön aikana mukaansa. -japanilainen sananlasku- Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Toivotan kaikille oikein lämmintä ja aurinkoista kesää! 4

5 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Hyvät lukijat Kevät on taas kerran tuonut meille valon ja lämmön ja leikkipuistoihin iloista menoa ja touhua. Kun seuraa lasten leikkejä hetken, huomaa, miten nopeasti lapset löytävät joukosta itselleen kumppanin, yhtä liikunnallisen, rakentelevaisen, juttelevaisen kaverin, jonka kanssa leikki sujuu. Hiekkalaatikon reunalla isät ja äidit saavat helposti jutun syrjästä kiinni. Vertaillaan ja pohditaan omiin lapsiin liittyviä arkisia iloja ja pulmia. Ehkäpä joku ongelmaksi koettu asia näin ratkeaakin. Tunnelma on leppoisa ja kiireetön. Toinen keväinen havainto yläkoulun käytävältä. Oppilaat istuvat rivissä seinustalla kukin näpytellen kännykkäänsä toisiaan huomioimatta, toisilleen puhumatta, mutta vieri vieressä. Vaikka jää miettimään, miksi vuorovaikutus sähköisenä koetaan helpommaksi kuin vieruskaverin kanssa, juttelukumppania suuri osa oppilaista kuitenkin pelaamisen ohella/avulla hakee. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme toisiltamme tukea, ajatustenvaihtoa, ymmärrystä, kritiikkiäkin. Ilman vuorovaikutusta maailmankuvamme on vaarassa kapeutua, huolemme haudata alleen, mielemme saattaa jopa ryhtyä rakentamaan vihan ja epäluulon muuria ympärillemme. Vaikka kiireinen arkemme tai joidenkin ikävaiheiden estyneisyys saattavat välillä tehdä kasvokkain kanssakäymisen vaikeaksi, ovat sosiaalisen median verkostot luoneet rakentavan väylän tuulettaa tunteita ja jakaa ajatuksia samanhenkisten kanssa. Monet ovatkin kokeneet somen omakseen. Tärkeintä on, että sanat ja puhe säilyvät ihmisten välillä! Aurinkoista kesää ja iloista vertaisporinaa kahvikupin ääressä tai verkossa toivottaen Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puh

6 l i i t t o ilmoittaa Eija kehittää sopeutumisvalmennuskurssin materiaaleja Olen Eija Niinimäki ja olen huhtikuusta kesäkuuhun 2014 AD- HD-liitossa hallinnon harjoittelussa Helsingin yliopiston varhaiskasvatustieteen maisteriohjelman tiimoilta. Lisäksi olen juuri valmistunut erillisistä erityisopettajan opinnoista varhaiserityisopettajaksi Helsingin yliopistolta. Aiemmalta koulutukseltani olen lastentarhanopettaja. Harjoittelussani tutustun ADHDliiton monipuoliseen toimintaan. Toimin kuntoutustiimin apuna uudistaen lapsille ja heidän perheilleen suunnitellun Töpinää! perhekurssin materiaalia. Lisäksi suunnittelen toimintoja ja leikkejä lapsille Töpinää-kurssille käytettäväksi. ADHD-liiton kuntoutustiimiin kuuluvat kuntoutussuunnittelijat Tuuli Korhonen ja Henna Niskala. Olin mukana järjestämässä Porvoossa perhepäivää ADHD-piirteisille lapsille ja heidän perheilleen toukokuussa Olen hyvin onnekas, että pääsin tänne ADHD-liittoon harjoitteluun ja tulevat työtehtävät muotoutuvat lisää harjoittelun kuluessa. Olen ollut yli kymmenen vuotta päiväkodissa työssä lastentarhanopettajana ja kesän jälkeen haaveena on päästä erityislastentarhanopettajan työhön. Oma rakas harrastukseni on laulaminen ja käyn kerran viikossa laulutunneilla. Kotipuolessa minulla on aviomiehen lisäksi kaksi vauhdikasta poikaa, joiden kanssa arki menee nopeasti kaverikyläilyistä sopien ja harrastuksissa. Pojat harrastavat paljon liikuntaa ja saavat näin purkaa energiaansa myönteisin keinoin. Tokaluokkalainen poikani harrastaa tanssia, telinevoimistelua ja partiota. Pienempi eskarilainen harrastaa jalkapalloa ja sählyä. Molemmat pojat käyvät Vesiralli-kursseilla kehittämässä uimataitoansa ja tällä aikaa me vanhemmat saamme samalla uida matkaa. Kesällä aiomme olla mökillä ja maalata uuteen uskoon vanhoista maaleista rapistuneita mökkirakennuksia. Maalaustyön ohessa aiomme tietysti uida paljon ja vähän löhöilläkin. Teksti Eija Niinimäki hallinnonharjoittelija ADHD-liitto ry ADHD-liiton toimisto muuttaa uusiin tiloihin A DHD-liiton toimisto muuttaa elokuun alussa uusiin toimitiloihin alkaen löydät meidät Kuntoutussäätiön talosta Malminkartanosta. Osoitteemme on Pakarituvantie 4 (3. krs), Helsinki. Muut yhteystietomme (puhelinnumerot ja sähköpostit) pysyvät ennallaan. ADHD-lehti pysyy liiton omana lehtenä A ivoliiton kanssa suunniteltu yhteislehti ei toteudu. Pitkällisten selvitysten jälkeen on todettu, että Aivoliiton Kielipolkulehden ja ADHD-liiton ADHD-lehden yhdistäminen uudeksi lehdeksi tulee ADHD-liitolle liian kalliiksi. Kumpikin liitto jatkaa siis ainakin näillä näkymin entisillä lehdillään. Myös lehtien lukijoilta on tullut vahvaa viestiä siitä, että omille lehdille on edelleen tarvetta. 6

7 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous Kouvolassa ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä sekä liittokokousta vietettiin Kouvolassa Sää oli aurinkoinen, mutta hieman kolea. Koleasta säästä huolimatta päivien tunnelma oli rento ja lämmin. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Lauantaina oli yhdistysväkeä kerääntynyt Kouvolaan tapaamaan toisiaan ja nauttimaan liiton työntekijöiden pitämistä koulutuksista Puheenjohtaja- ja sihteeripäivien merkeissä. Maistuvan lounaan jälkeen kuultiin asiaan siitä, mitä ADHD-liitto tarjoaa ja voi tarjota yhdistyksilleen, Porina-projektista ja vertaistuesta sekä yhdistysten viestinnästä. Koulutusten aikana syntyi hyvää keskustelua siitä, mitä tarpeita yhdistyksillä on ja mitä hyviä käytäntöjä heillä jo on käytössä. Antoisien keskustelujen jälkeen päästiin nauttimaan sielunruoasta, kun pääsimme tutustumaan Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen. Vanha ja komea tehdasmiljöö löytyy myös maailmanperintökohdelistalta. Lauantaipäivä päätettiin yhteiseen illalliseen, jonka aikana ja jälkeenkin puheensorina päivän tapahtumista innokkaimmilla jatkui. Sunnuntaina oli vuorossa sääntömääräinen liittokokous. Kokous eteni mukavasti Päivi Pietiläisen (Keski-Suomen ADHDyhdistys) toimiessa puheenjohtajana. Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat sekä keskusteltiin liiton uusista säännöistä. Uudet säännöt astuvat näillä näkymin voimaan Porina-projektin Marjo Hodju Lämmin kiitos kaikille mukana olleille antamastanne panoksesta. Näemmehän seuraavaksi marraskuussa liiton syyskokouksessa Hämeenlinnassa. Teksti ja kuvat Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Iloista ja lämmintä kesää kaikille ADHD-lehden lukijoille toivoo ADHD-liiton väki 7

8 a d h d-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti ADHD-liiton ADHD-kokemus Vuoden alussa RAY:n Paikka auki -avustusohjelman myötä saatu rahoitus yhden oppisopimustyöntekijän palkkaamiseen, mahdollisti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektin käynnistämisen. Projekti on nyt saanut uuden logon ja Facebook-sivut. Tervetuloa sivuille seuraamaan projektin toimintaa ja uutisia sekä kommentoimaan, keskustelemaan ja tietysti tykkäämään sivuista! ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -hanke toimii vuosina Projektissa kehitetään adhd-kokemusosaajatoimintaa. Tavoitteena on kokemustiedon kautta lisätä ja levittää tietoa adhd:stä. Projektin aikana kehitetään adhdkokemusosaajakoulutusohjelma, koulutetaan adhd-oireisia kokemusosaajia sekä muodostetaan ADHDliitolle kokemusosaajaverkosto. Suunnitelmissa on lisäksi kerätä adhd-oireisilta henkilöiltä ja heidän läheisiltään tarinoita elämästä adhd:n kanssa, ja koota tarinoista julkaisu. Projektissa kehittäminen lähtee adhd-oireisista. Adhd-oireisten ääni on tärkeä saada kuuluviin projektin alusta saakka, jotta asioita voidaan lähteä kehittämään oikeaan suuntaan. Keväällä järjestettyyn Innopajaan kokoontui neljä adhd-oireista ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaa adhd-kokemusosaajakoulutusta. Keskustelu oli vilkasta ja kynä sauhusi raapustaessa ideoita paperille. Tärkeänä pidettiin toiminnanohjauksen tukemista opetustilanteissa ja tehtävissä, erilaisten oppimistyylien huomioimista, erilaisten kuormitustekijöiden minimoimista, virikkeellistä opetusta sekä tukea kokemusosaajana toimimiseen. Aiheet liittyivät pääasiassa oppimisympäristöön, opetusmenetelmiin- ja järjestelyihin, tukikeinoihin opetustilanteessa, koulutuksen sisältöihin ja teemoihin sekä aikatauluihin ja rakenteisiin. Pajassa todettiin, että parasta tällaisessa koulutuksessa on se, että siellä kaikki opiskelijat ovat adhd-oireisia ja toisia ymmärretään, ja on turvallista harjoitella tällaisessa porukassa. Pajan päätteeksi päätettiin perustaa Facebookiin projektin ideointi ja keskusteluryhmä. Adhd-kokemusosaajakoulutus räätälöidään valtakunnallisen kokemuskoulutusverkoston koulutusohjelman pohjalta vastaamaan adhd-oireisten oppijoiden tarpeisiin. Koulutusmateriaalit sekä oheis- ja tukimateriaalit kokemusosaajana toimimiseen, esim. kokemusosaajan käsikirja, tullaan kehittämään projektissa. Koulutus pilotoidaan testiryhmällä Vaasassa syksyn aikana. Vaasanseudun ADHD-yhdistys on lupautunut mukaan kokeilemaan uutta koulutusmallia. Vuodenvaihteessa pyritään järjestämään valtakunnallinen koulutus Vaasassa. Koulutukseen voivat hakeutua ad(h)d-diagnoosin saaneet henkilöt ADHD-liiton jäsenyhdistyksistä. Koulutukseen sisältyy opiskelua lähipäivissä sekä ennakko- ja välitehtäviä. Lähiaikoina on tulossa kysely, jolla kartoitetaan toiveita ja tarpeita sekä kiinnostusta koulutuksen suhteen. kyselyllä kartoitetaan myös tällä hetkellä kokemustoimintaa harjoittavien adhd-henkilöiden ja läheisten lukumäärää ja toimintaa. Toivottavasti mahdollisimman moni vastaa kyselyyn! Adhd-kokemusosaajaverkosto muodostetaan adhd-kokemusosaajakoulutuksen tai jonkin muun kokemusasiantuntijuuteen liittyvän koulutuksen käyneistä henkilöistä, joita ovat adhd-oireiset sekä heidän läheisensä. Verkoston osaamista hyödynnetään ja tarjotaan eri tahoille. ADHD-liiton kotisivuille avataan uusi vertaistukiosio, jonka alle tulee linkki kaikelle adhd-kokemusosaamiseen liittyvälle toiminnalle. Tavoitteena on luoda kokemusosaajapankki, josta asiakkaat voivat tiedustella tai tilata kokemusosaajia omiin tilaisuuksiinsa ja tarpeisiinsa. Yhteistyössä ADHD-liiton Porinaprojektin kanssa luodaan uutta yhteistä vertais/kokemus kotisivu-osiota, suunnitellaan kokemusosaajien tukemista, työnohjausta ja virkistystä sekä ollaan mukana järjestämässä ja osallistumassa erilaisiin adhd-aiheisiin tapahtumiin ja yleisötilaisuuksiin. Otathan yhteyttä, jos sinulla on ideoita, ehdotuksia, toiveita tai kommentteja projektiin liittyen! Teksti Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija ADHD-liitto ry adhd.kokemusosaajaprojekti Projektin takana Kiinnostuin projektista, koska sydämenasiani on edistää adhd-tiedon lisäämistä ja adhdoireisten palvelujen kehittämistä sekä läheisten tukemista ja auttamista. Koen, että adhd-oireiset ja -oireyhtymä ovat vielä väärinymmärrettyjä ja tietoa adhd:stä tarvitaan lisää. Mielestäni parhaiten tietoa levittävät 8

9 a d h d-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti osaajaprojektin terveiset oman alansa arjen asiantuntijat, henkilöt, joilla on omakohtaista kokemusta elämästä adhd:n kanssa ja parhaiten ihmisten mieliin jäävät kertomukset kokemuksista oikeasta elämästä adhd:n kanssa. Adhd:n kanssa elävä ihminen tietää, miten yksilöllisesti adhd:n näkyvät sekä näkymättömät kognitiiviset oireet (tiedonkäsittelyn, esim. tarkkaavuuden, havaitsemisen, toiminnanohjauksen, motivaation, ajatteluprosessien, muistitoimintojen, kielellisten toimintojen vaikeudet) sekä vireystilan säätelyn ongelmat, vaikuttavat jokapäiväiseen elämään, esim. kotona, arjen askareissa, perheessä, parisuhteessa, päivähoidossa, koulussa, opiskelussa, työssä, sosiaalisissa suhteissa, harrastuksissa, yms. Minkälaisia vaikeuksia, ja toisaalta mitä positiivista adhd tuo elämään, mitä on todellisuus oireyhtymän kanssa ruusuineen ja risuineen... Millaisen avun ja tuen tarve oireisilla ja läheisillä on elämän eri vaiheissa. Tietoisuuden lisääntyessä osataan paremmin huomioida adhd:hen liittyviä piirteitä. Kokemustieto on tärkeä työkalu lisäämään adhd:n tunnistamista ja tuomaan asiakasnäkökulmaa tukitoimien ja palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Minulla ja usealla perheenjäsenelläni on adhd. Itselläni on diagnosoitu vaikea adhd ja vasta aikuisiällä olen saanut tukea siihen. Sitä ennen elämä ja arki oli aika vaikeaa ja raskasta itselleni ja läheisilleni. Olen saanut paljon negatiivista palautetta, joka on vaikuttanut negatiivisesti itsetuntoni ja minäkuvani kehittymiseen. Kärsin häpeästä ja syyllisyydestä enkä ollut koskaan tyytyväinen itseeni, kärsin sivuoireena pahasta ahdistus- ja stressihäiriöistä sekä peloista ja eristäydyin kotiini. Adhdlääkityksen, hoidon ja terapian ansiosta olen kuntoutunut, elän hyvää elämää ja voin opiskella sekä tehdä töitä kiinnostavana kokemieni asioiden parissa ja auttaa myös muita. Suuri merkitys kuntoutumisessani oli myös sillä, että lähdin mukaan alueen adhd-yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksessä sain tietoa ja tukea muilta oireisilta. Koin yhdistystoiminnan niin tärkeäksi, että halusin lähteä kehittämään sen toimintaa edelleen. Minut valittiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi ja ohjaan myös yhtä yhdistyksen vertaistukiryhmää. Toimin kokemuskouluttajana ja mielestäni on tärkeää, että meitä olisi enemmän, ja vieläpä erilaisia adhd:n kanssa eläviä henkilöitä, tuomassa esiin oireyhtymää ja siihen liittyviä asioita. Adhd-kokemuskouluttajia on tällä hetkellä liian vähän kysyntään nähden. Kokemusosaamista tarvitaan monenlaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa; seminaareissa, oppitunneilla, koulutuksissa, työryhmissä, henkilöstökoulutuksissa, mediassa jne... ADHD-liitto on mukana edistämässä kokemusosaamista valtakunnallisessa kokemuskoulutusverkostossa yhdessä 32 muun järjestön kanssa. Projektin lähtölaukauksena toimi Innokylän tuutorikoulutus, oppisopimusmuotoinen tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon johtava koulutus sosiaali- ja terveysalan kehittäjille. Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka tarjoaa erilaisia kehittämistyökaluja ja tukee toimintatapojen levittämistä. Osana Innokylän toimintaa ovat tuutoriverkoston Innotuutorit, jotka edistävät avointa, monitoimijaista ja asiakaslähtöistä kehittämiskulttuuria ja tukevat vertaisiaan käytäntöjen kehittämistyössä. Innokylän tuutorikoulutus mm. valmentaa yhteiskehittelyyn, perehdyttää strategia- ja käyttäjälähtöiseen kehittämiseen ja kehittämisprojektien hallintaan sekä johtamiseen. Innotuutori-opiskelijoilla on omiin työpaikkoihinsa ja työhönsä liittyvät kehittämishankkeet. Koulutuksen aikana opiskelijat tutustuvat Innokylän palveluihin ja työkaluihin ja hyödyntävät niitä oman kehittämistyönsä toteuttamisessa. Yksi Innokylän työkaluista on Innopaja-toimintamalli, moninäkökulmaisen kehittämisen työskentelytapa, jossa löydetään uusia ratkaisuja ja näkökulmia kehittämiseen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toivon, että ADHD-liitto saa hyvän ja kestävän verkoston, ja että tästä projektista on hyötyä mahdollisimman monelle. Projektissa luodaan yhdessä uusia toimintatapoja ja lisätään arvokasta kokemustietoa! Teksti Essi Jäntti 9

10 p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry Kesäiset terveiset Porinalta! Projektin osalta alkuvuosi on painottunut vertaisryhmien suunnitteluun ja käynnistämiseen. Työntäyteisen ajanjakson jälkeen on jo kiva suunnata ajatuksia tulevaan kesään ja rentoutumiseen. Alla muutamia asioita, jotka on hyvä huomioida suunnitellessasi syksyn toimintaa: Keräämme tietoa toimivista vertaisryhmistä. Mikäli haluat tiedot omasta ryhmästäsi ADHD-liiton nettisivuille ja tälle palstalle, niin ilmoita vertaisryhmien tiedot Kaisalle (kaisa. tai Marjolle Vertaisryhmätoiminta: - Adhd-oireisten puolisoiden vertaisryhmään otetaan uusia jäseniä, ilmoittautuminen gmail.com. Syksyn toiminta alkaa ke klo ADHD-liiton uusissa toimitiloissa Kuntoutussäätiöllä, Pakarituvantie 4, Helsinki (Malminkartano). Nyt on hieno tilaisuus saada vertaistukea adhd-oireisen puolisona olemiseen! - Nurmijärven vertaisryhmään otetaan uusia jäseniä, ilmoittautuminen tai Kaisa Humaljoki puh Miittinki-tapaaminen: Pääkaupunkiseudun vertaisryhmäohjaajat kokoontuvat miittinkiin ti klo Aurinkoisena iltana menemme piknikille, sateen sattuessa olemme ADHD-liiton toimistolla Kannelmäessä. Miittingin kokoontumispaikka ilmoitetaan myöhemmin sähköpostitse sekä Porinan Fb-sivuilla. Porina tien päällä -tapahtumat: Vertaisuus vahvistaa, tavataan torilla! Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman avajaisia vietetään , jonka yhteydessä vertaisuuden ja vapaaehtoistyön merkitystä tuodaan esille Avita kaveria -hengessä. Porina-projekti on yhteistyökumppaneineen tavattavissa Kuopion torilla klo Joensuun Parafest-tapahtuma järjestetään Porina-projekti on mukana festarihengessä ja järjestää useita Pop up -vertsikoita. Tuu porisemaan! Muistathan, että Porina-projektin työntekijät ovat sinua varten! Kun olet käynnistämässä uutta vertaisryhmää tai toimit vertaisryhmän ohjaajana, tuemme sinua mielellämme ryhmään liittyvissä iloissa ja haasteissa. Ota yhteyttä Porinaan, niin poristaan yhdessä! Kaisa Humaljoki p Marjo Hodju p Vertaisohjaajakoulutukset syksyllä 2014 Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella Koulutukset on suunnattu aloitteleville ryhmäohjaajille. Kuopiossa koulutus toteutuu viiden tapaamisen kokonaisuutena Osaamis- ja palvelukeskus Majakassa (Teletie 6 E, Kuopio). Koulutusajankohdat ovat , , ja Koulutus toteutuu useiden eri kansanterveysjärjestöjen yhteistyönä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Minna Mieloselle puh ) mennessä. Oulussa koulutus on ja Tampereella klo Koulutukset toteutetaan yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa. Tarkemmat tiedot koulutuksesta ja ilmoittautumisohjeet löydät ADHD-liiton netti- ja Fb-sivuilta lähiaikoina. 10

11 v e r t a i s t u k i Vertaistuki Vertaistuki on merkittävä tukimuoto adhd-oireisille henkilöille sekä heidän läheisilleen, myös Käypä hoito -suositukseen (lapset ja nuoret) yhtenä psykososiaalisen tuen muotona listattu. Vertaistuki on erilaista kuin ammattilaisten tarjoama tuki. Se perustuu samanlaisia kokemuksia jakavien ihmisten kohtaamiseen ja keskusteluihin, tiedon jakamiseen, vastavuoroiseen tukeen ja rohkaisuun. Vertaistukiryhmään parhaimmillaan voi tulla juuri sellaisena kuin on, omia tai läheisensä adhd-oireita peittelemättä. Nettiryhmä, liveryhmä vai toimintakerho? Vertaistuella on erilaisia muotoja. Yksinkertaisimmillaan se voi olla kahden samassa tilanteessa olevan henkilön satunnainen kohtaaminen esim. lääkärin odotustilassa. Yleisin vertaistukiryhmän muoto on ryhmä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin keskustelemaan adhd-aihepiiristä. Ryhmä voi kokoontua myös netissä virtuaalisesti ilman, että henkilöt koskaan tapaavat toisiaan kasvokkain. On myös ryhmiä, joissa vertaiskeskustelut käydään yhteisen tekemisen ohessa: usein nuorten ryhmät ovat toiminnallisia, jolloin ryhmä esimerkiksi käy elokuvissa, järjestää kokkausiltoja tai urheilee yhdessä. Vertaistukiryhmä voi olla ammatillisesti ohjattu tai vapaaehtoisena työskentelevän vertaisohjaajan johdattamaa. Ihanteellista on, jos ryhmällä on kaksi ohjaajaa esimerkiksi ammattilainen ja vertaisohjaaja yhdessä. Avoimeen ryhmään voi tulla mukaan milloin tahansa, suljettu ryhmä ei käynnistyttyään pääsääntöisesti ota uusia ryhmäläisiä, jolloin kokoonpano säilyy kuta lailla muuttumattomana ryhmän elinkaaren. Kouluttamalla ohjaajia tai hankkimalla ryhmään ammatillista ohjausapua, pyritään välttämään vertaistuen sudenkuoppia, kuten negatiivisissa keskustelunaiheissa vellomista, puheenvuorojen epätasaista jakautumista, konfliktitilanteita tai ongelmia käytännön järjestelyissä (tiedotus, tilavaraukset jne.). Missä vertaistukiryhmiä on? Vertaistukiryhmä on suhteellisen kevyt tukimuoto toteuttaa ja ryhmät toimivat usein vapaaehtoisvoimin. Vertaistukiryhmiä järjestävät mm. järjestöt, yhdistykset, kaupungit ja kunnat. ADHD-oireisille tai heidän lähipiirilleen tarkoitettuja ryhmiä löytyy järjestöistä mm. ADHD-liiton Porina-projektin ryhmät eri paikkakunnilla, ADHD-keskuksen vanhempien keskusteluryhmät ja Tampereella Omavoiman vertaisryhmät. Lisäksi ryhmiä järjestetään yhdistyksissä mm. ADHD-liiton jäsenyhdistyksissä eri paikkakunnilla ja osana kaupunkien terveyspalveluita ja erikoissairaanhoidossa. Vertaistuki voi olla myös osa ammatillisesti toteutettavaa hoito- ja tukimuotoa kuten sopeutumisvalmennusta. Mitä vertaistukiryhmä antaa? Vertaistukiryhmä tarjoaa osallistujalleen tunteen ryhmään kuulumisesta ja osallisuudesta. Turvallisessa ryhmässä uskalletaan jakaa tunteita, jolloin tarjoutuu mahdollisuus lisätä omaa itsetuntemusta ja opetella muiden kuuntelemista. Ryhmät toimivat matalan kynnyksen periaatteella eli vertaistukiryhmään voi osallistua ilman diagnoosia tai lääkärin lähetettä. Ryhmässä jaettu tieto helpottaa arjessa jaksamista ja edesauttaa oikein ohjautumista palvelujärjestelmän piiriin. Onnistumiskokemusten jakaminen ryhmässä toimii rohkaisuna ja toisten esimerkin kautta myös omien vahvuuksien kartoittaminen on mahdollista. Parhaimmillaan ryhmä voimaannuttaa osallistujansa ja kun ei jää yksin arjen haasteiden kanssa, taakka kevenee. Teksti Mirjami Koivunen vastaava järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Lisätietoja: Porina-projekti: ADHD-keskus: Oma voima: Lähde: Koivunen M. & Pajunen A Vertaistuki ADHD-oireisten ja heidän lähipiirinsä voimavarana. Teoksessa Dufva V. & Koivunen M. (toim.) ADHD diagnosointi, hoito ja hyvä arki PS-kustannus. 11

12 v e r t a i s t u k i Terveiset Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen vertaisryhmistä Vaasassa toimii tällä hetkellä neljä kuukausittain kokoontuvaa vertaistukiryhmää; ryhmä adhdaikuisille sekä läheisille ja puolisoille, ryhmä adhd-, dysfasia-, tourette-, asperger- ja autisminkirjon (alle 15-v lasten) vanhemmille, ryhmä adhdnuorten ja nuorten aikuisten (15-25 v.) vanhemmille sekä ruotsinkielinen kaikille avoin ryhmä. Seinäjoella kokoontuu ryhmä adhd-lasten vanhemmille sekä Kauhajoella ja Kokkolassa ryhmät adhd- ja asperger-lasten vanhemmille. Vertaistukiryhmien ohjaajina toimii adhd-oireisia henkilöitä ja heidän läheisiään. Ryhmät ovat avoimia, eli mukaan voi tulla koska vain. Jos haluat tavata muita adhd:n kanssa eläviä ihmisiä ja jakaa kokemuksia adhd:n elämään tuomista hyvistä ja huonoista puolista, tai jos olet väsynyt, huolissasi, yksin, mietit onko kenelläkään muulla tällaisia ongelmia, haluat tietoa, vinkkejä, keinoja ja voimavaroja arkeen, tule mukaan! Ryhmiin voi tulla, vaikka vain epäilisi itsellään tai läheisellään adhd:tä. Ryhmissä saadaan ja annetaan tukea, kunnioitetaan toisia ja keskustellaan luottamuksellisesti kahvikupin ääressä mukavassa seurassa. Ryhmissä joko keskustellaan vapaasti ryhmäläisten haluamista asioista tai noudatetaan ennalta sovittuja teemoja, (esim. kuntoutus, lapsen tukeminen, parisuhde...) Ryhmät muovautuvat jäsentensä toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Ryhmät järjestävät te tojen lisäksi myös virkistystapaamisia, esim. pikkujoulujen ja kesäpiknikkien muodossa. Tervetuloa mukaan vertaisryhmätoimintaan, nähdään syksyllä! Rentouttavaa kesää kaikille, toivotta ryhmänohjaajat: Essi, Heini, Tuula J, PirjoRiitta, Johanna, Hanna, Tuula P, Anne, Ilona, Tuulia ja Maria Hälsningar från stödgrupperna i Vasanejdens ADHD förening I Vasa finns för tillfället fyra stödgrupper som träffas en gång i månaden; 1. En grupp för vuxna med adhd samt deras anhöriga (finskspråkig) 2. En grupp för föräldrar till barn under 15 år med adhd, dysfasi, tourette, asperger och autism (finskspråkig) 3. En grupp för föräldrar till unga och ungavuxna, år, med adhd (tvåspråkig) 4. En svenskspråkig grupp öppen för alla. I Seinäjoki samlas en grupp för föräldrar till barn med adhd och i Kauhajoki och i Karleby finns grupper för föräldrar till barn med adhd och asperger. Ledarna för stödgrupperna är personer med adhd och anhöriga till personer med adhd. Grupperna är öppna och man kan komma med när som helst. Om man vill träffa andra som lever med adhd och dela med sig av sin erfarenhet, fördelar och nackdelar med att leva med adhd, eller om du är trött, orolig, ensam och funderar på om det finns andra med samma problem, om du vill ha information, tips och idéer kom med! Du kan komma med i grupperna även om du misstänker att du eller en anhörig har adhd. Vi ger och får stöd i våra grupper, vi respekterar varandra och diskussionerna sker under tystnadslöfte. I grupperna diskuterar vi helt fritt eller så har vi tema som vi bestämt tidigare (tex. rehabilitering, stöd för barn, parförhållanden...) Grupperna formas efter det behov finns i de olika stödgrupperna. Förutom temakvällar ordnar även grupperna rekreationsträffar, så som lillajulfest och sommarpicknick. Välkommen med i vår stödgruppsverksamhet, vi ses i höst! Vi önskar er alla en skön sommar, hälsningar från stödgruppsledarna: Essi, Heini, Tuula J, PirjoRiitta, Johanna, Hanna, Tuula P, Anne, Ilona, Tuulia och Maria 12

13 v e r t a i s t u k i Raahen vertaisryhmien terveiset Haastavien lasten vanhempien -vertaistukiryhmä Haastetta voi olla pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmalla (esim. Down syndrooma, autismin kirjon, adhd) tai monista muista syistä. Arjessa jaksamista tuetaan vertaistuella toisten vanhempien kesken. Ryhmään ovat tervetulleita myös lähiseutukuntien perheet. Ryhmään voi osallistua, vaikka lapsella ei olisikaan diagnoosia. Vertaisryhmä kokoontuu Urheilutalo Raahelan kahviossa Palokunnankatu 28, kuun ensimmäisenä keskiviikkona klo Kokemuksia ryhmästä Keskustelua on tullut vanhempien kesken hyvin paljon eri diagnoositaustoista huolimatta ja vapaa-ajalla ryhmäläiset kyläilevät keskenään. On hienoa jakaa kokemuksia sellaisten kesken, jotka ymmärtävät mitä arjen haasteita on ja myös saada tukea, kun sen tarve tulee. Lapsi & vanhempi -jumpparyhmä Ryhmän tavoitteena on tarjota lapsille positiivisia kokemuksia ja yhdessäoloa. Lapsille ja vanhemmille on järjestetty ohjattuja liikuntaleikkejä sekä yhteistä aikaa vertaisten kanssa. Ryhmä kokoontuu Tekun liikuntasalissa kuun toisena keskiviikkona klo , Rantakatu 5 (salirakennus on entisen seminaarin yläasteesta seuraava rakennus, sisäänkäynti meren puolelta). Kokemuksia ryhmästä Ryhmässä on paljon iloisia lapsia tutkimassa liikuntasalia. Eri-ikäiset lapset ottavat toisensa hienosti vastaan. Ryhmässä lapsi saa olla ihan omanlaisensa ja on hyväksytty mukaan sellaisena kuin on. Hauskimpia käänteitä on, kun vanhempi on mukana lapsen kanssa tekemässä kuperkeikkoja isolla salimatolla sekä yhdessä tehdyt liikuntaleikit. Lapset pitävät ohjaajista ja heitä yritetään ottaa mukaan kotiinkin. Aikuisilla on myös hauskaa ja toiveita siitä, että ryhmätapaamisia voisi olla enemmänkin. YHTEYDENOTOT: Kirsi, p Antero, p Vertaisryhmän terveiset aikuisten ryhmästä Jyväskylästä Kävijöitä on ollut tänä vuonna kiitettävästi, siinä 5 ja 12 välillä per kerta. Aiheet ovat olleet hyvin vapaamuotoisia ja jutusteltavaa riittänyt, eli hiljaisia hetkiä ei ole ehtinyt istunnoissa olemaan. Kevätpuolella kertoja ollut kerran kuussa, sinä maanantaina mikä on lähinnä kuukauden 15. päivää, lomat yms. huomioiden. Kesäkuun alussa pidettävä tapaaminen aloittaa kesäloman, kunnes taas elokuussa tavataan. Syksyllä kokeillaan kaksi kertaa kuukaudessa kolmena kuukautena. Syksyn jälkeen vetäjien määrä putoaa puoleen, kun toinen ryhmän vetäjistä siirtyy rivijäseneksi arkikiireiden vuoksi. Suullisesti saatu palaute ryhmän toiminnasta on ollut positiivista. Kävijät ovat tykänneet ryhmässä käynnistä ja kokevat hyötyvänsä siitä. Teksti Marko Mäkinen, toinen ryhmän vetäjistä 13

14 v e r t a i s t u k i Vertaistuen virtaa Toiminta Rovaniemellä Lapin adhd/add-aikuiset ryhmässä on vilkasta. Tapaamme vertaistuen merkeissä yleensä kerran viikossa ja facebookissa toimii ryhmä, johon liittymällä saa enemmän tietoa tapaamisajankohdista. Yksin ei tarvitse adhd:n kanssa jäädä, vertaistuki on voimaannuttavaa. Vertaistukiryhmään meno voi tuntua alussa vaikealta, mieltä voi askarruttaa monikin asia. Kuuntelemalla toisten vertaisten elämänkokemuksia ja arjen haasteita adhd:n kanssa, voi saada lisää ymmärrystä itseään kohtaan. Vaikka adhd:stä on voinut lukea paljon kirjallisuutta, niin rento keskustelu kahvikupin äärellä on hyvä lisä tietoisuuteen, mitä se käytännössä on. Samaistumisella toisten puheenvuoroihin, vähitellen voi jo huomata nyökyttelevänsä kuinka tutulta edellisen puhujan tarina kuulostaakaan. Tai kuinka jokin asia, mitä ei ole huomannutkaan tekevänsä rutiininomaisesti, voi olla yksi adhd:n piirre. Välillä jopa nauramme vertaistukiryhmässä, kuinka elämä voikin olla mutkikasta. Asiat, jotka ovat toisille niin itsestään selvyyksiä, voivat olla meille suuria haasteita. Tiskikoneen tyhjennys astioista ei ole aina niin helppoa kuin se voi kuulostaa muista. Vertaistukiryhmässä voi kuulla kuinka muut ryhmäläiset ovat asioita ratkaisseet, tai voivat antaa vinkkejä uusille ryhmäläisille kuinka jonkin asian voi saada helpommin hoidetuksi. Ryhmän kautta monesta vertaisesta on tullut ystävä, jolle voi soittaa tai laittaa viestiä, kun jokin asia askarruttaa. Vaihdamme myös ruokavaliosta ja liikunnasta vinkkejä. Myös uudet tutkimustulokset liittyen adhd:n hoitoon kiinnostavat useita ja niistä puhutaan ryhmässä. Uusia harrastuksiakin on tullut ryhmän myötä joillekin, kuten avantouinti ja voimaannuttava valokuvaus muutamia mainitakseni. Nämä ovat yksiä parhaita esimerkkejä vertaistuesta, sillä itsetuntokin nousee, kun saa uusia elämyksiä elämäänsä. Kesäisin mahdollisuuksien mukaan suunnittelemme yhteisiä kävelylenkkejä ja makkaranpaistohetkiä. Valitettavasti pitkät välimatkat ovat välillä esteenä, että kaikki emme ryhmiin tai tempauksiin pääse osallistumaan, mutta yleensä jälkeenpäin tapaamisia muistellaan lämmöllä facebookin sivuilla. Hetki, jolloin saa olla vertaistensa parissa ilman häpeän tunnetta, on tärkeä. Ei tarvitse jäädä miettimään minkä sammakon saatoin taas suustani päästää julkisesti. Suosittelen lämpimästi kaikille tutustumista oman alueen adhd/add vertaistukiryhmiin sekä avointa mieltä. Teksti Hanna Riistaniemi Kuvat Eero Saunavaara 14

15 v e r t a i s t u k i Vertaistuki Sitä olen saanut ja sitä olen saanut antaa Kun minulta kysyttiin voisinko kertoa kokemuksiani vertaistukitoiminnasta, niin aloin oikeastaan vasta miettiä, kuinka kauan sen piirissä olenkaan ollut mukana. Palasin vuoteen Tuolloin liityin ensimmäiseen nettivertaisryhmään. Ensimmäiseen neurokirjon vertaisryhmään tulin mukaan vuonna 2010, jota aloin myös myöhemmin vetää. Tuo ryhmä oli vielä pääasiallisesti Aspergerin oireyhtymää koskeva, mutta adhd tuli mukaan kuvioihin muutamaa vuotta myöhemmin. Tuota ryhmää olin mukana pitämässä aina 2013 syksyyn saakka. Viimeinen tulokas ryhmieni joukkoon on tänä keväänä Helsingissä alkanut adhd painotteinen neurokirjoryhmä, jota vedän Suomen ADHD-Aikuiset yhdistyksen ja Suomen Aspergeryhdistyksen yhteisprojektina. Sitten lyhyesti itsestäni. Olen 27-vuotias mies, minulla on perhe, johon kuuluu vaimo ja teini-ikäinen poika, olemme kaikki neurokirjolla. Itselläni on sekä adhd että Asperger, siksi olen luontaisesti suuntautunut molempia edustavien yhdistysten toimintaan, ja usein tykkään yhdistää toimintoja siinä missä mahdollista. Minulla on taustaa valtiotieteiden opiskelussa ja olen muutenkin ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Olen toiminut sekä ADHD- että Autismikirjon yhdistyksissä jo vuosia ja tehnyt hommia laidasta laitaan. Nykyisin keskityn kuitenkin eniten edunvalvontaa ja vertaistukitoimintaan. Merkittävimpinä luottamustoimina minulla on tällä hetkellä Autismiliiton liittohallituksen jäsenyys ja Suomen Autismiyhdistyksen (SAY) puheenjohtajuus. Ryhmänvetäjänä luotan pitkälti ryhmädynamiikkaan ja hienovaraiseen ohjailuun. Uskon että järkevät aikuiset ihmiset ovat itse parhaita luojia ryhmän toimintaa ja toimintatapoja ajatellen, minä olen vain auttava työkalu. Hyväksi ryhmänvetäjäksi tulee vain vetämällä erilaisia ryhmiä ja kokemalla itse erilaisia tilanteita elämässään, mitään oikotietä ei ole. Aloittelijana tuntui usein, että on itse liiaksi avuntarpeessa tai on osa ryhmää ei-toivotulla tavalla. Silloin oli usein helpompi olla selvemmin vetäjä ja hiukan ulkopuolinen. Sen sijaan iän en ole tuntenut koskaan olevan haitta, minulla on ollut usein ryhmissäni henkilöitä, joiden lapset ovat vanhempia kuin minä olen, tämä ei kuitenkaan ole mielestäni syönyt uskottavuuttani tai auktoriteettiani koskaan. Mielestäni vetäjän tärkein ominaisuus ryhmässä on tuoda esiin sekä sanoin että elein, että jokaisen tapa olla ryhmässä on oikea, ja että jokainen on yksilönä yhtä arvokas osa ryhmää. Ryhmänvetäjän on tärkeä myös itse olla haavoittuva ja asioita käsittelevä, kuitenkin vain siinä määrin, ettei varasta tilaa tarpeettomasti. Ryhmänvetäjän oma tilanne vaikuttaa usein hyvin merkittävästi siihen, kuinka avoimia muut uskaltavat olla. Kyvyn olla samanaikaisesti läsnä ja hallita kokonaisuuksia, olen kokenut olevan se asia, joka tulee vain ja ainoastaan kokemuksen mukana. Toinen ryhmänohjaajan tärkeä, se ikävämpi, velvollisuus on havaita tilanne, kun ei ole enää kykenevä jatkamaan ryhmän ohjaamista. Tämä tulee yleensä siinä vaiheessa, kun on ohjannut ryhmää pitkään, eikä enää tunne saavansa siitä mitään tai ei tunne pystyvänsä enää antamaan mitään. Ryhmä alkaa tuntua vain työltä ja velvollisuudelta. Voin vannoa, että tuo tilanne tulee jokaiselle jonain päivänä. Siksi kehotankin tässä ja nyt jokaista ryhmänohjaajaa tai sellaiseksi aikovaa muistamaan sen tärkeimmän säännön kaikessa vapaaehtoistyössä, ÄLÄ tee itsestäsi korvaamatonta. Itse otan nykyisin jokaiseen ryhmääni lähtökohtaisesti aina toisen vetäjän, joko varavetäjäksi tai apuohjaajaksi. Yleensä pyrin myös ryhmien edetessä kartoittamaan halukasta ja kyvykästä seuraajaa ja opastamaan häntä alkuun. Syksyllä aion aloittaa pitämään sekä suljettua että avointa ryhmää. Avoin ryhmä on kaikille avoin, joka kerta eri kokoonpanoin kasaantuva ryhmä, jossa voi matalalla kynnyksellä käsitellä asioita ja saada tukea. Suljetun ryhmän perusidea on kasata vakioryhmä kävijöitä, jotka kokoontuvat tietyn kertamäärän tai ottavat tiettyjä tavoitteita joiden mukaan toiminnan pituus suunnitellaan. Tähän asti olen vetänyt lähinnä avoimia tai puoliavoimia ryhmiä. Nyt olen erityisen innostunut pitämään suljettua ryhmää tarjoten kävijöille mahdollisuuden syvemmälle luotaavaan ja toivottavasti intiimimpään keskustelutunnelmaan. Suljetussa ryhmässä on omat haasteensa sekä vetäjille että kävijöille, mutta parhaimmillaan kokemus on ylivertainen, kuin uusi perhe. Jos kiinnostuit tätä lukiessasi vertaistuesta, joko osallistujana tai ohjaajana, niin ota yhteyttä gmail.com tai minuun henkilökohtaisesti alta löytyvin yhteystiedoin. Paljon se ottaa, enemmän se antaa! -sananparsi kuvaa minun kokemustani vertaistuesta kautta vuosien, niin ohjaajana, palstan ylläpitäjänä kuin ryhmässä kävijänä. Ilkka Nygrén (os. Pitkänen)

16 v e r t a i s t u k i Vertaisryhmäkokemusta Puoli vuotta sitten en ollut mukana ensimmäisessäkään vertaisryhmässä, enkä pitänyt niitä edes mielenkiinnon arvoisina. Nyt sitten olen mukana kolmessa. Tosin vasta vuosi sitten varmistuinkin olevani adhd-oireinen aikuinen. Vuosikymmeniä kestäneen vierauden jälkeen, kaikki hukassa, paikat hajoo käsiin, kunnolla valmiiksi ei saa oikein mitään, tai jos saakin se on muuta kuin mitä sovittiin. Kaikenlaista sattuu, enemmän kuin useimmille samaan aikaan matkaan lähteneille. Paljon oli kivaa, mutta ei ihan kaikki, ei ollenkaan. Miten tässä näin kävi? No, vertaisryhmissä olen tutustumassa ilmiöön, toisiin sen kokeneisiin ja sitä kautta itseenikin, oireisen elämän reunaehtoihin ja siihen, miten tästä kaikesta tekisi tolkkua. Ei tarvitse olla yksin paistumassa omassa liemessään, vaan ryhmissä on joukko enemmän tai vähemmän samankaltaisia vaihtamassa, lisäämässä ja rikastuttamassa kokemustaan. Lappeenrannan Pulinaryhmä (Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä) käynnistettiin ADHD-liiton Porina-projektin sekä Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja AD- HD-yhdistys AADA ry:n aloitteesta helmikuussa Tiedon siitä sain ammattilaistutulta, joka antoi tukeaan työtehtävänsä ulkopuolellakin. Tunsin arkuutta ja epävarmuutta: ei kai mulle, enhän mä, ei o äijien touhuja. En sitten kehdannut jäädä poiskaan, kun tuttu suositteli ja vaivaakin hän oli nähnyt. Ryhmässä useimmat naisia ei yllättänyt, mutta kolme miestä kuitenkin. Vähän niin kuin turvallisempi olo siis. Helpotus oli suuri, kun oltiin samanlaisia alkurapinaa myöten. Käsittämätön harjoittelematon yhteinen rytmi, kun aloitti jotain, huomasi tekevänsä samaa kuin useimmat muutkin. Vähän niin kuin ylikierroksia, mutta luonnollisesti, yrittämättä. Pani naurattamaan. Emmekä olleet edes näkötuttuja. Itseäänruokkivia juttuja ilman tarinaa. Mediterraneossa normaalit ovat kaikki tällaisia. Kaikki puhuvat toisilleen ja kuuntelevat samalla. Miksi meitä ei rahdata sinne? Joka tapauksessa yhteisyydestä saa ääneen lausumatonta hyväksyntää, tukea ja merkitystä arjen touhuille. Ei ole sellaista jutunaihetta, mikä ei olisi melkein kaikille muille tuttua. Kova juttu, kun ei tarvi pitkään miettiä, uskaltaako tästä kysyä, kun toiset pitää kumminkin kummana. Ei ne pidä. On oikein hyvä, kun Pulinaryhmän toiminnan jatkuminen on varmistettu syksystä. Kokemukset ja niistä selviäminen ovat vaihtareita. Ei suuremmalti haittaa, vaikka keskustelunaiheena olisikin äitien adhd-oireisten lasten koulunkäynti, kun omien lasten koulunkäyntiongelmat ovat hämärtyneet vuosien ja vuosien taa, tilanteet ja tapa käsitellä ovat yhteisiä. Usein ne on nähtävissä samanlaisina toisissa tilanteissa, ja silloin juttelusta on apua. Ongelmat ja niiden ratkaisumallit 16

17 v e r t a i s t u k i ovat yhteisiä. Rankempaa on huomata ja tunnustaa, että oireisuus ei ole ainoastaan arjen hankaluutta, vaan se on mukana kaikissa elämänvalinnoissa. Oireisuuden kontrolloimisesta ja hyödyntämisestä voisi hyvinkin kehittyä omanmallinen elämäntapa. Viihdymme keskenämme ja yksinämmekin. Näyttää siltä, että arjessa nysväämistä lukuun ottamatta voisimme olla aika lailla tyytyväisiä omaan elämänpiiriimme. Elämässä on maku. Meidän ympärillä alkaa tapahtua. Tätä olen koko ajan, enkä muuksi muutu. Olen tosin paljon muutakin. En tarkoita, että olisin parempi, mutta en huonompikaan. Samat säännöt pätevät kuin muihinkin - ei oireisuus anna ylimääräisiä oikeuksia, ei tosin velvollisuuksiakaan. Maailma vain on meille toisennäköinen kuin mitä oireettomille. En vain vielä tiedä, miten. Vaikeudet tunnen, mutta kuulin, että jotkut asiat ovat oireisille taas helpompia kuin oireettomille. Voisiko tätä osaamista ehkä levittää vaikeileville? Tässäpä selvitettävää lopuksi ikää. Oireisen ympärillä leijuu myös epäjärjestyksen ja riskien ilmapiiri. Jos ei muuta, niin ainakin putoaa lattialle. Jatkuva arvaamattomuus on surkea rasite kaikkein läheisimmille, jotka hyvästä tahdostaan huolimatta yksinkertaisesti eivät kertakaikkiaan voi aina jaksaa. Jatkuvuudellakin ja siihen luottamisella on oma arvonsa. Se luo turvaa ja mahdollistaa uusien paukkujen keräämisen. Elämä on muutakin kuin oireisen hoivaamista. Ymmärrän hyvin. Toinen vertaisryhmistäni, vaikka se ei sitä muodollisesti olisikaan, on kokemusasiantuntijakoulutus (KAT), jossa elämällään elämästään oppineita ja apua hakeneita viisastetaan avustamaan erilaisissa terveyshallinnon tehtävissä, kuten palveluiden kehittämisessä, luennoimassa kokemuksistaan sekä mahdollisesti toimimaan erilaisissa tukitehtävissä. Tästä ryhmästä saamani oppi on se, että adhd-oireisuus ei ole elämän loppu. Vaiva se on ja todellinen harminaihe. Ihmisiksi oleminen vaatii tolkuttomasti keskittymistä ja energiaa. Pahimmat vaikeudet näyttävät syntyvän yrityksestä toimia normaalin kaltaisesti. Voi tämän sanoa niinkin, että totutut toimintatavat joutuvat koetukselle, kun oireinen on paikalla. Vielä yksi yritys: ongelmat ovat suurelti yhteisöllisiä tai kulttuurillisia, eivät niinkään päänsisäisiä. Todellista, yhtä kaikki. Itse koin suurimmat ongelmani ennen juonen löytämistä mistä kyse, olinko viallinen? Kolmannessa ryhmistäni meitä sitoo ikäluokka ja samantapaisten kysymysten pohdinta, tai paremminkin: lähestymme asioita usein, muttei läheskään aina, samalta kantilta. Ainakin halu pohtia keskustellen kaikenlaisia vastaan tulleita mieltä painavia suuria tai vielä suurempia sekä pienempiä asioita. Mistä tässä voisikaan olla kysymys? Voisi jälleen hienostella - kukaan ei sitä vielä ole lausunut ääneen, mutta jossain taustalla luuraa elämäntarinan pohdinta ja sen uudelleentulkinta. Ajattelen niin, että kysymykset ovat yhteisiä kaikille, eikä oireisuus ole niiden käsittelyssä este joskus tuntuisi siltä, että tämänsuuntainen elämänkokemus olisi yhteisessä pähkäilyssä jonkinlainen tuoreuttava tekijä. Yritän siis kaiketi kertoa siitä, että vertaisryhmissä touhuaminen on viisas keino selvittää itselleen oman erilaisuutensa sisältöä ja seurauksia, arjen käytännöissä ja vakavamminkin ottaen. Päästä vaikka oman elämänsä ohjaimiin. Ei riipu siitä, onko silläkään kerralla käsittelyssä juuri niitä asioita, jotka sattuisivat itseä painamaan. Aina saa jotain. Suositan. Jatkan harjoituksia. Adhd-vertaisryhmissä on kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen lisäksi vahvaan samankaltaisuuteen liittyviä tuttuuden ja turvallisuuden tuntemuksia. Toiset ryhmät, joiden yhteisyys perustuu jollain tapaa enemmänkin samanmielisyyteen, ovat harvatahtisempia ja tarjoavat laajemman perspektiivin Samat säännöt pätevät kuin muihinkin - ei oireisuus anna ylimääräisiä oikeuksia, ei tosin velvollisuuksiakaan. Maailma vain on meille toisennäköinen kuin mitä oireettomille. asioiden ymmärtämiseen sekä oppimiseen. Ei tästä selviä ilman omien varmojen kantojen uudistamista. Mitä vielä keksisi? Sekaryhmät: keskustelu ja sen myötä ymmärrys rikastuu, kun esille tulee toisia ja omista poikkeavia näkökulmia. Sosiaalinen media niille, jotka sitä ymmärtävät. Vakavampi nettityöskentely, kahden- ja moninkeskiset viestit ja videokeskustelut erityisongelman ympärillä. Erityisryhmät tarkkaavuuden ja punaisen langan hävitessä kevyttukea ja neuvontaa tarvitsevat, kuten esim. yrittäjät, tutkijat... Tutkimus- ja projektiryhmät, esim. oireisten yrittäjien näkökulman tutkiminen voisi tuottaa kovin mielenkiintoisia ja kaikkia hyödyttäviä tuloksia. Adhdoireisia yhteiskunnassa rajoittavien ja tukevien rakenteiden projekti-pohjainen käsittely verkossa. Verkottuneina mutta netissä, koska meitä on kuitenkin aika harvassa ja matkat on pitkiä, vaikka henkilökohtaisia kosketuksia ei mikään korvaakaan. Tulipa vaahdottua. Oma kokemus puoltaa. Kuitenkin on niin, että jokaisen on löydettävä oma arkensa ja rakenneltava siihen sopivat ratkaisut. Muut ei sitä tee. Oireinen tai ei. Vertaisryhmissä löytää tuhtia puhtia tähän touhuun. Teksti Juha-Pekka Rautanen 17

18 Adhd v e r t a i s t u k i Adhd-aikuisten vertaisryhmätoiminta Vertaistuki auttaa arjessa selviytymistä ja on varsin merkittävä lisä eri ammattilaisten tarjoaman avun, tuen ja hoitojen rinnalla. Vertaisena toimiminen on vapaaehtoista toimintaa, joka perustuu kokemuksiin, taitoihin ja persoonallisuuteen. Hyvin toimivassa vertaisryhmässä on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia, tietoa ja saada tukea samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. Vertaistuki perustuu siten samankaltaisten elämänvaiheiden läpikäyneiden henkilöiden tasavertaisuuteen, solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä keskinäiseen tukeen ja toisen hyvään kohtaamiseen. Vertaisryhmätoiminnan sosiaalisen vahvistamisen, edistäjän ja mahdollistajan roolia ei sovi sivuuttaa. (Juhila 2006; Herranen & Lundbom 2011). Parhaimmillaan vertaistuella voi olla terapeuttinen vaikutus osallistujiin. Vertaistuki voidaankin määritellä voimaantumisena ja muutosprosessina (Mikkonen 2009). Vertaistuen kautta ihminen voi löytää ja tunnistaa omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan. Tämän kautta ihminen voi parantaa mm. vastuunottoa omasta elämästään ja itsestään. Vertaistuessa yhteinen kokemus luo ihmisten välille sillan, jonka myötä syntyy kokemus, ettei ole yksin. Pohjois-Karjalassa, mutta myös lähes koko Suomessa, on nepsyasiakkaille tukitoimia vielä hyvin niukasti tarjolla. Neuropsykiatrisen diagnoosin esim. adhd:n asettamisen jälkeen asiaan liittyvän ensitiedon ja vertaisten saamisen merkitys korostuu. Kumppanuuteen pohjautuvalla vertaisryhmäyhteistyöllä on mahdollisuus saada ammattilaisilta ajankohtaista faktatietoa esimerkiksi adhd:n hoidosta, sekä erityispiirteiden ja oireiden kanssa selviämisestä normaalissa arjessa. Valtone-hanke on muotoutunut Pohjois-Karjalan alueella merkittäväksi toimijaksi ja kehittäjäksi neuropsykiatrisiin erityispiirteisiin liittyvissä asioissa ja tiedonjakamisessa. Valtone-hanke on Honkalampi-säätiön vuosina toimiva kehittämishanke neuropsykiatrisia erityispiirteitä (adhd, ADD, Tourette, Asperger) omaaville aikuisille. Hankkeen rahoittajana on RAY. Kumppanuusnäkökulman mukaan eri ammattilaiset voivat ohjata, olla tukemassa ja ylläpitää vertaisryhmätoimintaa. Tavoitteena voi olla kumppanuusrakenteiden kehittäminen vertaistoimijoiden ja ammattilaisten kesken (Juhila 2006). Vertaisryhmätoiminnan toteuttamiselle on valtakunnallisesti olemassa tai kehitetään parhaillaan erilaisia malleja ja toimintatapoja. Adhd-oireiset ja kentällä toimivat ammattilaiset on hyvä saada pohtimaan vaihtoehtoja yhteistyölle esim. vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseksi. Vertaisryhmätoiminnan jatkuvuudelle ammattilaiset voivat tarjota 18

19 v e r t a i s t u k i osittain ammattilaisten ohjaamana esim. uusia näkökulmia, ajantasaisen tiedon jakamista eri aihealueista sekä arjen hallintaan liittyvien taitojen harjaannusta mm. toiminnallisuuden myötä. Jotta kävijät saavat kukin tarvitsemansa tuen ja avun, on hyvä olla tiedossa mahdollisuuksia tarjota tarvittaessa erilaisia toimintoja ja tapahtumia keskustelujen tueksi. Toiminnassa on voimaa! Kumppanuuskokeilu Joensuussa Koska Joensuussa toimii kaikille avoin Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry:n tukema ADHD-aikuisten vertaisryhmä, Valtone-hanke halusi välttää päällekkäistä työtä. Valtonehanke kutsui ADHD-vertaisryhmän ohjaajat tapaamiseen ja yhdessä pysähdyttiin pohtimaan missä määrin Valtone-hanke ja vertaisryhmä voisivat tehdä työtä yhdessä. Yhteistyön ajatus on lähtenyt asiakkaista: Valtone-hankkeen asiakkailta saadun palautteen mukaan jo toimivaan vertaisryhmään on ollut hankala mennä mukaan. Syynä tähän voi olla tiivis ja pitkään toiminut ryhmä, jolle on ajan kuluessa muotoutunut oma toimintakulttuuri tapoineen. Yhteistyön myötä on haluttu madaltaa osallistumisen kynnystä siten, että ensikertalaisen on helpompi osallistua ja sitä kautta integroitua ryhmän toimintaan myös jatkossa. Kynnyksen madaltamiseksi suunniteltiin eri kerroille omat aihealueensa ja vetäjinä näillä kerroilla olivat Valtone-hankkeen työntekijät. Yhteistyö Joensuun ADHD-aikuisten vertaisryhmän ja Valtone-hankkeen kanssa aloitettiin kokeiluna vuoden 2014 alusta, joka kestää toukokuulle 2014 saakka. Valtone-hankkeen eri teemoja sisältävä informaatio on suunniteltu vertaisryhmän tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Teemalliset tapaamiskerrat ovat toteutuneet joka toisella kokoontumiskerralla. Teemat ovat sisältäneet toiminnallisia osioita sekä yleistä keskustelua eri aiheista mm. opiskeluun ja ystävyyssuhteisiin liittyvistä asioista. Vertaisryhmässä kävijöiden määrä on vuosien aikana vakiintunut muutamaan aktiiviseen osallistujaan, mutta teemallisilla kokeilukerroilla ryhmään osallistujia on ollut hieman normaalia enemmän. Varsinaista mallia ei tässä ajassa ennätä muotoutua, mutta kokemukset ja näkemykset tulevat olemaan avuksi suunniteltaessa Valtone-hankkeen omia vertais- ja läheisryhmätoimintoja Kumppanuutta myös vanhempien vertaisryhmissä Joensuussa on alkanut Aksoni ry:n järjestämänä myös erityislasten vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta, jonka tiimoilta otettiin Valtone-hankkeeseen yhteyttä. Samassa elämäntilanteessa oleville vanhemmille on vuorovaikutus, kuulluksi tuleminen, kokemusten jakaminen ja voimaantuminen toisten aikuisten kanssa, hyvin tärkeää. Vanhempien keskustellessa keskenään, lapsille on järjestetty hoitomahdollisuus samoissa tiloissa. Valtone-hankkeen yhteistyö vanhemmille suunnatun vertaisryhmätoiminnan kanssa on mahdollista järjestää, mikäli ryhmä kokee tarvitsevansa käynnistämiseen tai tapaamisten sisältöön vinkkejä, tukea ja apua. Vanhempien vertaisryhmätoiminta on käynnistymässä loppukeväällä 2014 myös Lieksassa. Valtone-hanke on tässäkin vertaisryhmän kumppani. Teksti Jaana Kärkkäinen, neuropsykiatrinen valmentaja, Tuija Kinnunen, Valtone-hankevastaava/ toimintaterapeutti Lähteet: Juhila, Kirsi Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Irja Mikkonen Sairastuneen vertaistuki. Peer Support in Different Illness Groups Herranen, J. & Lundbom, P. (toim.) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä 19

20 v e r t a i s t u k i ADHD-ryhmien liikuntaharrastus Kuopion Naisvoimistelijat pyörittävät kahta liikuntaryhmää adhd-oireisille lapsille. Ryhmistä saadut kokemukset ovat olleet positiivisia ja lapset ovat päässeet tutustumaan moniin eri lajeihin. Ajatus ryhmien perustamiseen lähti oman pojan diagnoosista ja monipuolisen liikunnan tarpeesta. Aikaisemmat harrastukset olivat joko jääneet kesken tai lopetettu seuran taholta liiallisen vilkkauden, keskittymisen puutteen ja omapäisyyden takia. Useimmat harrastukset vaativat sääntöjen tarkkaa noudattamista ja keskittymistä, mihin adhdoireiset lapset eivät välttämättä pysty. Tarjolla ei tuntunut olevan sopivaa ryhmää, jossa olisi ollut mahdollista kokeilla useampia eri lajeja. Halusin kuitenkin lapseni harrastavan liikuntaa ja kuuluvan johonkin samanarvoisena ja omana itsenään, niin kuin kaikki muutkin. Ryhmät saatiin käynnistymään odotettua paremmin. Lapset ovat olleet todella erilaisia yksilöitä ja heidän liikunnalliset tarpeensa olemme voineet toteuttaa aika hyvin sekä yksilötasolla että joukkueena. Kummassakin ryhmässä on tällä hetkellä kuudesta seitsemään poikaa. Toiminta Toimintaperiaatteena ryhmillä on erilaiset urheilulajikokeilut. Toimimme yhteistyössä muiden seurojen kanssa, joissa meidän ryhmät on otettu avoimesti vastaan. Kyseisillä tunneilla pääsemme myös harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja. Lapset harrastavat aina lajille ominaista liikuntaa, kuten judoa, parkouria, salibandya, voimistelua, yms., jota ohjaavat lajin ammattilaiset. Lajiohjaajia on yhdestä kahteen, ja lisäksi paikalla on yksi tai kaksi apuohjaajaa pitämässä ryhmän koossa ja kurissa. Tärkeintä ohjaamisessa on, että muistaa antaa lasten levätä, jos he niin tahtovat. Pakottamisella tai mairittelulla ei päästä tuloksiin yhtään nopeammin. Lajien monipuolisuus on innostanut lapsia ja saanut mielenkiinnon pysymään yllä. Yhtä lajia harrastetaan aina neljä kertaa peräkkäin. Osa lapsista on jopa löytänyt oman lajinsa pitämiemme ADHD-ryhmien myötä ja jättäytyneet kyseisen lajin pariin. Siitä olemme saaneet paljon positiivista palautetta ja kiitosta (mielellämme tosin olisimme pitäneet nämäkin harrastajat). Tulevaisuus Lapset ovat voineet vaikuttaa tulevan kauden lajeihin. Myös ryhmien nimet ovat lasten keksimät, Super Greepperit ja Y.O.L.O. Vanhempien erityistoiveena on ollut joukkuelajit, joissa adhd-oireinen lapsi joutuu skarppaamaan itsensä kanssa ja huomioimaan muut lajitoverit. Vanhempien ja lasten ehdoton toive on, että ryhmät jatkaisivat samalla linjalla. Perheet ovat olleet tyytyväisiä tämän tyyppiseen monipuoliseen mahdollisuuteen harrastaa. Myös lasten ilo, samanvertaisuus, yhdessä tekeminen, kehittyminen, minäkuvan vahvistuminen sekä omien rajojen laajeneminen ja rohkeus kannustavat meitä jatkamaan ryhmiä. Tarkoituksena onkin markkinoida ryhmän toiminnasta laajemmin esimerkiksi koulujen erityisryhmille. Syksyyn mennessä Kuopion Naisvoimistelijat ry yhdistyy Kuopion Reippaan Voimistelijat ry:hyn, ja Kuopion Naisvoimistelijat ry nimenä siirtyy historiaan. Liikuntaryhmät jatkavat kuitenkin ennallaan, nyt vain Kuopion Reipaan Voimistelijoiden alla. Teksti Riitta Laitinen, Kuopion naisvoimistelijat 20

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot