Omaisen arjessa mukana Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisen arjessa mukana Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille 2007 2011"

Transkriptio

1 Omaisen arjessa mukana Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille

2

3 Sisällysluettelo Johdanto...4 Strategiatyöskentelyyn osallistujat...5 Katsaus historiaan ja nykyiseen tilaan...6 Keskusliiton perustehtävä, rooli ja toiminnan peruselementit...7 Toimintaympäristön määrittely SWOT...8 PEST...9 Sidosryhmäanalyysit...10 Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät...10 Sidosryhmien odotukset toimintaa kohtaan...11 Sidosryhmäanalyysi Sidosryhmien asenne- ja tärkeyskartoitus...13 Tiivistelmä: Keskusliiton toimintaympäristön eri tasot...14 Kohderyhmät Suhde ulkopuolisiin tekijöihin...14 Keskusliiton missio ja visio...15 Toiminnalle asetettuja tavoitteita ja toiminnan arvot...16 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteet 1, 2, tavoitteet 4, Muutosprosessi ja mittaus Resurssit...19 Henkilökunta ja osaaminen...20 Taloudelliset ja muut aineelliset resurssit...20 Seuranta...20 Jäsenyhdistykset Kuvitus: Varpu Juntunen ja Lissu Kettunen Miktor 2007 Helsinki Keskusliiton strateginen suunnitelma 3

4 Johdanto Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n toiminnan strategia vuosille on tehty läheisessä yhteistyössä keskusliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Strategialla on vankka yhteinen kannatus ja sen linjaukset vastaavat omaiskentän yhteisiä toiveita ja odotuksia keskusliiton toiminnan suhteen. Strategian rakentamisprosessi aloitettiin 2006 kevätedustajakokouksessa. Tällöin edustajakokoukselle esiteltiin strategiaprosessin kulkua ja sen eri vaiheita sekä keskusteltiin strategian mahdollisista painopistealueista. Strategian rakentamiseen ovat osallistuneet keskusliiton hallituksen lisäksi strategiatyöryhmä, keskusliiton jäsenjärjestöt ja keskusliiton työntekijät. Strategiatyöryhmän jäsenet olivat puheenjohtaja Eeva-Marja Loukola, varapuheenjohtaja Ella Hirsma, hallituksen rahastonhoitaja Maija-Liisa Karppinen, hallituksen jäsen Urpo Hänninen, projektivastaava Tuula Immonen ja toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff. Strategiaprosessi toteutettiin kokoamalla strategian työstämisen avuksi näkökulmia keskusliiton keskeisiltä sidosryhmiltä. Tätä kautta haluttiin saada mahdollisimman kattava kuva niistä odotuksista, joita keskusliiton toimintaa kohtaan on olemassa. Strategiassa yhdistyy karkeasti sanottuna kolme eri näkökulmaa: keskusliiton hallituksen näkökulma (työnantajan ja samalla omaisen näkökulma), työntekijöiden sekä jäsenjärjestöjen näkökulma. Tämän lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen edustajan kanssa on käyty keskusteluja siitä, mitä odotuksia rahoittajalla on keskusliiton tulevaisuuden linjausten suhteen. Jäsenjärjestöiltä saatujen kommenttien kautta nousi esiin myös yksittäisten omaisen näkökulma. Näiden näkökulmien lisäksi strategiaa laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota sen muokkaamiseen arjen työkaluksi. Strategian lopullinen merkitys näkyy siinä, miten hyvin se palvelee sitä sidosryhmää, jonka etuja ajamme, eli jäsenjärjestöjä ja sitä kautta yksittäistä omaista. Strategian yhteydessä käytetty termi omaistyön kenttä tarkoittaa keskusliiton jäsenjärjestöjä. 4 Keskusliiton strateginen suunnitelma

5 Keskusliiton strategiatyöskentelyn osallistujat jäsenjärjestöt hallitukset työntekijät yksittäiset omaiset foorumit alueelliset kokoukset sähköposti kl:n hallituksen kokoukset ja valtakunnalliset yhteistapaamiset keskusliitto hallitus työryhmä työntekijät foorumit kokoukset yhteiset suunnitteluja kehittämispäivät sähköposti rahoittaja Ray:n edustaja foorumit henkilökohtaiset tapaamiset Strategiaryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa keväällä 2006 työstämään strategiaa. Työryhmän laatima esitys lähetettiin kommentoitavaksi kaikille keskusliiton jäsenyhdistyksille saman vuoden kesäkuussa. Tulleet vastaukset ja kommentit purettiin keskusliiton hallituksen ja työntekijöiden yhteisillä strategiapäivillä syyskuussa. Keskusliiton henkilökunta on lisäksi pitänyt vuoden 2006 aikana yhteisiä palavereita, joissa strategiaa on käyty läpi työntekijöiden näkökulmasta. Keskusliiton toiminnanjohtaja on vastannut prosessin kuljettamisesta ja itse strategiapaperin kirjoittamisesta. Keskusliiton hallitus vahvisti strategiset linjaukset ja resursoinnit lokakuussa, jolloin strategiaa esiteltiin myös syysedustajakokoukselle. Hallitus vahvisti strategian kokonaisuudessaan vuoden 2006 viimeisessä kokouksessaan joulukuussa. Keskusliiton strateginen suunnitelma 5

6 Katsaus historiaan ja nykyiseen tilaan Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry perustettiin vuonna 1991 Tampereella. Toiminnan perustehtäväksi määriteltiin mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaisten valtakunnallinen edunvalvonta ja keskusliittoon kuuluvien jäsenjärjestöjen tukeminen. Oman rahoituksen toimintaansa varten keskusliitto sai RAY:ltä vuonna Rahoituksen myötä keskusliiton toimintaa voitiin suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisemmin. Keskusliiton ensimmäinen strategia valmistui 2001 lopussa ja se kattoi vuodet Keskusliiton toimintaa on oman rahoituksen avulla johdonmukaisesti kehitetty ja kasvatettu, kuitenkin varsin maltilliseen tahtiin. Yhden työntekijän järjestö on uuden strategian alkaessa kasvanut viiden työntekijän työyhteisöksi. Keskusliiton yleistoimintaa hoitavat vuoden 2006 lopussa toiminnanjohtaja, järjestösihteeri ja viestintäsihteeri. Näiden lisäksi keskusliiton Omaistyön kehittämisprojektissa työskentelee projektivastaava ja projektisuunnittelija. Tällä hetkellä keskusliittoon kuuluu 21 jäsenjärjestöä ympäri maata. Keskusliiton rooli omaiskentässä on muuttunut ja vahvistunut edellisen strategian laatimisen jälkeen. Keskusliitto on toiminnallaan lunastanut paikkansa omaisjärjestöjen katto-organisaationa ja omaisten etujen valtakunnallisena edunvalvojana. Yhtälailla koko yhteinen omaisjärjestöjen kenttä on kokenut muutoksia. Sirpaleisesta omaistyön kentästä on muotoutunut yhteisesti työskentelevä ja ammatillinen omaistyön kansalaisjärjestöverkosto. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on ollut omalta osaltaan voimakkaasti suuntaamassa keskusliiton toimintaa ja sen tulevaisuuden linjauksia. Kolmannen sektorin toiminta on ollut jatkuvien muutosten tuulissa viimeiset vuodet. Ray rahoituksen tulevaisuus ja kansalaisjärjestöjen uuden roolin hakeminen yhteiskunnassa ovat asettaneet merkittäviä haasteita keskusliiton tulevalle toiminnalle ja sen suunnittelulle. Keskusliiton perustehtävä, sen toiminnan ydin, on kuitenkin pysynyt ennallaan kaikki vuodet. Keskusliitto toteuttaa edelleen toiminnassaan kansalaisjärjestötoiminnan perustehtäviä. Liiton toiminta on omaislähtöistä: toiminnan lähtökohtana on omaisen asiantuntijuuden esiin nostaminen ja sen mukaan toimiminen. Keskusliitto perustaa tulevaisuudessakin toimintansa kolmen kivijalan varaan: omaisten tieto ja asiantuntijuus, henkilökunnan korkea ammattitaito ja -etiikka ja yhteisen omaistyön verkoston osaaminen ja tuki. Näiden perusperiaatteiden myötä keskusliitto tulee entisestään vahvistamaan asemaansa kolmannen sektorin mielenterveysjärjestöjen kentässä. Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt edustavat maassamme ainutlaatuista mielenterveyssektorin omaistyön asiantuntijuutta ja osaamista. Yhteisestä strategiatyöstä suuri kiitos omaisille ja kaikille jäsenjärjestöillemme! Erityisen kiitoksen aktiivisesta panoksesta haluamme antaa strategiatyöryhmämme edesmenneelle jäsenelle Urpo Hänniselle. Keskusliiton työ jatkuu yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaan. Joulukuussa 2006 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n hallitus 6 Keskusliiton strateginen suunnitelma

7 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille Keskusliiton perustehtävä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on mielenterveyskuntoutujien omaisjärjestöjen kattoorganisaatio. Sen ensisijaisena tehtävä on toimia mielenterveyskuntoutujien omaisten valtakunnallisena edunvalvojana ja omaistyön asiantuntijaorganisaationa. Keskusliitto tukee toiminnallaan ympäri maata toimivien jäsenjärjestöjensä toimintaa ja tätä kautta pyrkii parantamaan mielenterveyskuntoutujien omaisten psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista asemaa. Keskusliiton toiminnan perustana on omaislähtöisyys. Kaiken toiminnan lähtökohtana on omaisten näkökulman sekä asiantuntijuuden esiin tuominen ja niiden mukaisesti toimiminen. Keskusliiton rooli kolmannella sektorilla kansalaisjärjestö jäsenorganisaatio edunvalvoja ja painostusorganisaatio asiantuntijaorganisaatio Keskusliiton toiminnan peruselementit demokraattisuus vapaaehtoisuus aatteellisuus jäsenyyteen perustuvaa ei taloudellista voittoa tavoittelevaa Keskusliiton strateginen suunnitelma 7

8 Toimintaympäristön määrittely Keskusliiton toiminta on sidoksissa ympäristöön, missä se toimii. Ympäristössä olevien tekijöiden havainnointi ja niiden kartoittaminen tukevat perustehtävän toteuttamisen onnistumista. Toisaalta omaa toimintaa koskevan ympäristön ymmärtäminen auttaa myös suuntaamaan tulevaa toimintaa paremmin todellisia tarpeita vastaavaksi. Näiden ympäristöstä tulevien mahdollisuuksien ja uhkien kartoittamiseksi ja tiedostamiseksi on laadittu seuraavat analyysit, joista ensimmäinen on SWOT. Swot analyysin avulla kartoitetaan sekä sisäisiä että ulkoisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä. SWOT Analyysi Sisäiset vahvuudet vahva alueellinen verkosto sisäinen yhtenäisyys hallituksen ja työntekijöiden välillä >yhteinen visio ja näkemys perustehtävästä toisiaan tukevat työnkuvat sitoutunut henkilökunta toiminnan hyvä strukturointi pieni ja joustava organisaatio hyvä ja aktiivinen suhde ympäröiviin verkostoihin dialogisuus toiminnassa Sisäiset heikkoudet oman jäsenjärjestökentän sirpaleisuus jäsenjärjestöjen erilaiset odotukset toimintaa kohtaan pienet resurssit (taloudelliset ja henkilöresurssit) hajautettu ja ympäri maata oleva johtajuus Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet sosiaalinen tilaus omaistyölle olemassa suuren yleisön ja ammattilaisten kiinnostus omaisten tukemiseen kasvaa väestörakenteen muutoksen seurauksena muut yhteiskunnalliset muutosprosessit vaikuttavat strukturoidun omaistyön tarpeen kasvuun hyvät valtakunnan tason verkostot vakiintunut asema järjestökentässä kolmikanta Ympäristöstä kohdistuvat uhat suuret yhteiskunnalliset muutokset sekä valtakunnan että Euroopan tasolla mielenterveyskentän hajanaisuus kolmannen sektorin hajanaisuus ja riitaisuus yleinen asenneilmapiiri yhteiskunnassa rahoituspohjan kapeus ja epävarmuus 8 Keskusliiton strateginen suunnitelma

9 PEST analyysin avulla kartoitetaan ulkoisia muutostekijöitä. Keskusliiton toimintaan ja sen toteuttamiseen vaikuttavat monet liiton ulkopuoliset tekijät. PEST analyysissä nämä toiminnan suunnitteluun vaikuttavat tekijät on jaettu neljään eri lohkoon. Lohkoissa tarkastellaan poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja teknisiä muutostekijöitä. PEST P = poliittiset kuntarakenneuudistus omaishoidon lakiuudistus kilpailulainsäädäntö verolainsäädäntö terveydenhuollon tulevaisuusmietinnöt E = economical / taloudelliset EU lainsäädäntö ja sen vaikutukset Rayn monopoliasemaan valtion ja kuntien kiristyvä talous mm. väestön ikärakenteen muutoksen myötä S = sosiaaliset väestön ikärakenteen muutos kiristyvässä taloustilanteessa kiristyvät asenteet toisaalta olemassa oleva sosiaalinen tilaus omaistyön kehittämiselle uudessa toimintatilanteessa mahdollisuus uusiin verkostotyön malleihin ja yhteistyöhön yhä laajemmalla sektorilla yhteiskunnalliset muutostekijät, markkinoistuminen, yksilön korostaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen omaisten rooli yhteiskunnassa> omaisista koulutetaan omaistyön ammattilaisia T = tekniset kehittyvä tietotekniikka mahdollistaa lähes reaaliaikaisen yhteydenpidon jäsenjärjestöjen (ja verkoston) kanssa toimintaympäristöstä tulevat signaalit helpompi ja nopeampi tavoittaa toiminnan reflektointi ja kehittäminen helpompaa Keskusliiton strateginen suunnitelma 9

10 Sidosryhmäanalyysit Sidosryhmillä tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joilla on jotain saatavaa keskusliiton toiminnasta tai joilla on jotakin annettavaa keskusliiton toiminnalle. Sidosryhmien odotukset keskusliiton toimintaa kohtaan voivat olla konkreettisiin palveluihin tai abst- raktimpaan yhteiseen verkostotyöhön liittyviä. Myös keskusliitto odottaa jotakin sidosryhmiltä. Seuraavat sidosryhmäanalyysit auttavat myös omalta osaltaan hahmottamaan toimintaympäristöä ja siinä olevia keskusliiton toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät Euroopan taso / Eufami EU valtakunnan taso / ulkoinen verkosto Oppilaitokset Valtio/ julkinen sektori Kansalaisjärjestöt / kolmas sektori Jäsenjärjestöt oma / sisäinen verkosto Omaiset Keskusliitto Hallitus Työntekijät Markkinat/ Yksityiset palveluntuottajat 10 Keskusliiton strateginen suunnitelma

11 Sidosryhmien odotukset toimintaa kohtaan Jokaisella sidosryhmällä on omat odotuksensa keskusliiton toimintaa kohtaan. Oikeiden strategisten linjausten löytämiseksi keskusliiton toiminnalle on tärkeä tunnistaa sidosryhmien odotukset. Tätä kautta on mahdollista löytää yhteiselle verkostotoiminnalle luontevat ja toiminnan tulevaisuutta rakentavat yhteiset tavoitteet. Sidosryhmien odotuksia kartoittamalla vastaamme myös yhteen strategian ydinkysymykseen: mitä annettavaa keskusliitolla on sidosryhmilleen tai vastaavasti: mitä saatavaa keskusliitolla on sidosryhmiltään? Sidosryhmät on edelleen jaoteltu eri tasoihin toimintaympäristön laajuuden mukaan. Eurooppalainen Eurooppalaisen omais- ja perhetyön vaikuttavuuden lisääminen Yhteinen iso vaikuttamiskanava Euroopan tasolla Yhteisten ja hyvien käytäntöjen luominen ja niiden soveltaminen kansallisesti Kansallisten hyvien käytäntöjen soveltaminen eri jäsenmaissa Valtakunnallinen Omaisten näkökulman esiintuominen ja edustaminen Yhteistyön kautta mt-kentän volyymin lisääminen Sisäinen verkosto Tiedon tuottaja omaistyöstä (tutkimukset yms) Tiedon jakaja omaistyöhön ja yleisemmin mielenterveystyöhön liittyvistä aiheista ja asioista valtakunnallisesti Yhteisen foorumin tarjoaminen jäsenjärjestöjen käyttöön Yhteisen omaistyön pääoman kasvattaminen ja jakaminen jäsenjärjestöjen käyttöön (koulutukset, projekti) Valtakunnallinen edunvalvonta Valtakunnallinen tiedottaminen Euroopan tason työ ja edunvalvonta Keskusliiton strateginen suunnitelma 11

12 Seuraavassa sidosryhmiä kartoittavassa analyysissä on otettu lähempään tarkasteluun vain valtakunnan tason sidosryhmät. Sidosryhmät on jaoteltu kolmeen eri toimintalohkoon. Jokaisessa lohkossa suunnitellaan ja toteutetaan mielenterveyteen liittyviä hankkeita ja palveluita maassamme. Kukin näistä toimintaympäristöistä pitää sisällään oman logiikkansa toimintansa toteuttamisessa. Tämän vuoksi on järkevää tarkastella kutakin ryhmää erikseen ja miettiä niitä odotuksia joita kullakin lohkolla on keskusliiton toimintaa kohtaan. Sidosryhmäanalyysi 2. Valtakunnallisen tason odotukset toimintaa kohtaan kansalaistoiminta Sidosryhmät mihin tarpeeseen vastataan nyt ja tulevaisuudessa? valtio/ julkinen sektori Sidosryhmät mihin tarpeeseen vastataan nyt ja tulevaisuudessa? markkinat / yksityiset palveluntuottajat Kansalaistoiminta Yhteinen verkostotoiminta (pooli, omaishoidon verkosto yms.) ja sitä kautta yleinen mielenterveyssektorilla olevan kansalaistoiminnan volyymin lisäys Oman sektorin asiantuntemus Uudet käytännöt Ehkäisevä ja edistävä mielenterveystyö Yhteisen ja yleisen hyvinvoinnin lisääminen Markkinat / yksityiset palveluntuottajat Omaistyön asiantuntemus Toimivat käytännöt Yhteistyö palveluiden tuottamisessa ja niiden suunnittelussa Valtio / julkinen sektori Kansalaisen näkökulman esiin tuominen ja edistäminen Omaistyön asiantuntemus Toimivat käytännöt 12 Keskusliiton strateginen suunnitelma

13 Eräs keskeisimpiä sidosryhmiä koskevia analyysejä koskee sidosryhmien asenteiden kartoitusta keskusliiton toimintaa kohtaan. Strategisten ratkaisujen kannalta on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa toimintaa estävät tai sitä tukevat sidosryhmät. Tämä kartoitus toimii johdon apuvälineenä toiminnan tavoitteita määriteltäessä ja niitä suunnatessa. Sidosryhmien asenne- ja tärkeyskartoitus Tärkeys Asenne Kielteinen Myönteinen Suuri Estäjät Edistäjät omia jäsenjärjestöjä? omat jäsenjärjestöt tiedosta verkostossa olevat tiedosta verkostossa olevat Vähäinen Vastustajat Kannattajat verkostossa olevat verkostossa olevat Edistäjät ovat tärkeitä ja suhtautuvat myönteisesti strategian tavoitteisiin. Edistäjät ovat varmin takuu strategian toteutumiselle. Edistäjät pystyvät vaikuttamaan tavoitteiden toteutumiseen. He ovat uskottavia sanansaattajia strategiasta viestimisessä. Heihin kannattaa panostaa. Estäjät ovat tärkeä ryhmä. Heillä on resursseja tai asema, jolla he voivat estää strategisten tavoitteiden toteutumisen. Tulee olla selvillä siitä, mihin kielteinen asenne perustuu. On lisäksi tunnistettava ne mahdollisuudet ja keinot, jota heillä on käytössään strategisten tavoitteiden toteutumisen estämiseksi. Kannattajat ovat strategisia tavoitteita kannattavia, mutta vähemmän merkityksellisiä ja vaikutusvaltaisia. Heihin ei kannata panostaa suuria määriä resursseja, mutta heitä ei kannata unohtaakaan. He voivat tulevaisuudessa nousta merkittäväksi ja vaikutusvaltaiseksi strategisten tavoitteiden edistäjäksi tai vastustajaksi. Vastustajat Sama pätee vastustajiin, eli sidosryhmiin, jotka asennoituvat kielteisesti, mutta he eivät ole vaikutusvaltaisia. Keskusliiton strateginen suunnitelma 13

14 Tiivistelmä Keskusliiton toimintaympäristön eri tasot Eurooppalainen Valtakunnallinen Oman verkoston Pääkohderyhmät Jäsenjärjestöt Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaiset ja läheiset Muut Poliittiset päätöksentekijät Julkinen sektori / valtio Oppilaitokset Media Suuri yleisö Suhde ulkopuolisiin tekijöihin Keskusliitto toimii jäsenkeskeisesti, alhaalta ylöspäin. Keskusliiton hallitus koostuu jäsenjärjestöjen edustajakokouksessa valitsemista edustajista, näin ollen keskusliiton toimintaa määrittelevät ja sen toiminnasta päättävät jäsenjärjestöjen edustajat. Keskusliiton ylin päättävä elin, edustajakokous koostuu jäsenjärjestöjen valtuuttamista edustajista ja se määrittelee vuosi kerrallaan keskusliiton toiminnan ja talouden linjaukset. Keskusliiton noudattama toimintamalli on pääosin proaktiivista eli ennakoivaa ja kehittävää, mutta tarpeen mukaan keskusliitto organisaationa toimii reaktiivisesti eli reagoi tapahtuneisiin. 14 Keskusliiton strateginen suunnitelma

15 Keskusliiton Missio Ei etäinen maali riitä Tie maaliin tarvitaan. Tien löytäminen ei riitä, On mentävä kulkemaan! Yksinkin, edeltä. Myös ensimmäisenä. Mutta lähtö yksin ei riitä: Tie muille auetkoon Ja vain joka johtaa uskaltaa, myös muita kutsukoon. Mihaly Vaci Keskusliiton missiona on luoda omaistyön asiantuntijuutta sekä toimia valtakunnallisena omaistyön kehittämis- ja asiantuntijaorganisaationa. Keskusliitto tukee toiminnallaan siihen kuuluvia järjestöjä ja tätä kautta tukee yksittäisiä omaisia koko maassa. Liitto on yhdessä sen jäsenjärjestöjen kanssa maamme johtava mielenterveyskuntoutujien omaisten ja läheisten kansalaisjärjestöperiaatteilla tuotettavan tukitoiminnan antaja ja kehittäjä kolmannella sektorilla. Keskusliiton visio vuosille Omaiset mielenterveystyön keskusliitto ry on valtakunnallisesti tunnustettu ja tunnettu omaistyön asiantuntijaorganisaatio, jolla on oma selkeä ja profiloitunut paikkansa kolmannen sektorin mielenterveystyön kentällä. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt muodostavat yhteisen ja yhtenäisen omaistyön verkoston maassamme, jossa jokainen alueellinen jäsenjärjestö toimii itsenäisesti kullekin alueelle parhaiten soveltuvalla tavalla. Keskusliitto on vahva valtakunnallinen vaikuttaja ja omaisten edunvalvoja. Keskusliitto on kansalaisjärjestö, joka toimii omaisten näkökulmien ja asiantuntijuuden esille tuojana julkisuudessa. Keskusliiton strateginen suunnitelma 15

16 Keskusliiton toiminnalle asetettuja tavoitteita Omaisten näkökulma ja tarpeet otetaan huomioon alueellisessa, valtakunnallisessa ja Eurooppalaisessa päätöksenteossa sekä mielenterveyteen tai muuhun omaisten hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien valmistelussa. Omaisnäkökulma otetaan huomioon valtakunnallisissa mielenterveysalan koulutuksissa. Omaisten osallisuutta vahvistetaan toiminnan edelleen kehittämisessä. Omaisille mahdollistetaan yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvoa asuinpaikkakunnasta riippumatta Omaisten omaehtoista kansalaistoimintaa vahvistetaan ja tuetaan Mielenterveyspotilaan ja -kuntoutujan omaisten tilanne ja siihen vaikuttavat kuormitustekijät tulee tunnistaa ja ne tulee ottaa esiin mielenterveysalan koulutuksissa, potilaan hoidon ja kuntoutuksen yhteydessä sekä yleisissä mielenterveyteen liittyvissä edistämis- ja toteuttamishankkeissa. Toiminnan arvot INHIMILLISYYS AVOIMUUS LUOTETTAVUUS YHTEISTYÖKYKYISYYS Keskusliitto painottaa inhimillisyyttä suhteessa ihmisiin ja asioihin, joita sen toiminnan piirissä kohdataan. Inhimillisyys näkyy toiminnassa aktiivisena pyrkimyksenä poistaa mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja ja uskomuksia sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisena. Keskusliiton toiminta perustuu avoimeen ja rehelliseen keskusteluyhteyteen ja vuorovaikutukseen jäsenjärjestöjen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Se pyrkii jatkuvasti kehittämään niitä toimia, joilla parannetaan liiton ja sen jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi liiton toiminnassa painotetaan hyvän yhteistyön merkitystä järjestöjen ja muiden sen yhteistyöverkoston piirissä olevien toimijoiden kanssa. 16 Keskusliiton strateginen suunnitelma

17 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 1. Omaisten näkökulma ja tarpeet otetaan huomioon alueellisessa, valtakunnallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa sekä mielenterveyteen tai muuhun omaisten hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien valmistelussa. Toimenpiteet Keskusliiton tasolla syvennetään henkilökunnan ammattiosaamista ja ymmärrystä omaisten tilanteesta ja tarpeista sekä teoreettisella että toiminnan tasolla. Kehitetään dialogisuutta työskentelytapana suhteessa omaisiin, jäsenjärjestöihin ja verkostoon. Alueellisella tasolla kehitetään ja vahvistetaan yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa. Näin tuetaan alueellisten omaisjärjestöjen toimintaa ja annetaan lisäresursseja alueellisen omaistoimintaan ja paikalliseen edunvalvontatyöhön. Valtakunnallisella tasolla ollaan aktiivinen toimija mielenterveys- ja muilla omaisten asemaan vaikuttavilla sektoreilla. Toiminnalla vahvistetaan verkostotyötä sekä pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ennen muuta mielenterveyssektorin eri tasoilla omaisnäkökulman esille tuomiseksi ja vahvistamiseksi. Lisätään aktiivisuutta suhteessa poliittisiin päättäjiin. Eurooppalaisella tasolla vahvistetaan ja lisätään yhteistyötä EUFAMIn ja eri eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Vahvistetaan ulkoista tiedottamista omaisten tilanteesta Tavoite 2. Omaisnäkökulma otetaan huomioon valtakunnallisissa mielenterveysalan koulutuksissa. Toimenpiteet Yleisen toiminnan ja kehittämisprojektin tulosten perusteella hahmotellaan oppilaitoksille soveltuvaa tietoa omaisten tilanteesta ja tarpeista Kehitetään yhteistyötä ja erilaisia mahdollisia yhteistyömuotoja eri oppilaitosten ja ministeriöiden kanssa. Vahvistetaan ulkoista tiedottamista omaisten tilanteesta Tavoite 3. Omaisten osallisuutta vahvistetaan toiminnan edelleen kehittämisessä. Toimenpiteet Kehitetään toimintamuotoja, jotka tukevat omaisten suoraa osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon. Luodaan uusia kanavia omaisten äänen kuulumiselle Keskusliiton strateginen suunnitelma 17

18 Kehitetään henkilökunnan ammattitaitoa ja selkiytetään omaistoiminnan piirissä olevien toimijoiden eri rooleja ja niiden mukana tulevia velvoitteita ja vastuita. Vahvistetaan ja avataan yhteiseen tietoisuuteen kansalaistoiminnan lainalaisuuksien ymmärrystä (vapaaehtoistyö /ammattityö, kahden sääntökirjan toiminta ) ja tätä kautta luodaan yhteistä ymmärrystä ja kieltä toiminnalle Etsitään aktiivisesti toimintatapoja ja muotoja, jotka lisäävät kunnioitusta eri toimijoiden kesken Vahvistetaan nöyryyttä ja osaamista työssä. Vahvistetaan verkoston sisäistä viestintää ja yhteistyötä sekä lisätään tiedottamista toiminnasta suoraan omaisille ja jäsenjärjestöille. Tavoite 4. Omaisille mahdollistetaan yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvoa asuinpaikkakunnasta riippumatta Toimenpiteet Kehitetään ja vahvistetaan yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa. Näin tuetaan alueellisten omaisjärjestöjen toimintaa ja annetaan lisäresursseja alueellisen omaistoimintaan ja paikalliseen edunvalvontatyöhön. Tuetaan omaistyötä eri paikkakunnilla keskusliiton käytössä olevien resurssien ja alueiden erilaisten tarpeiden mukaan. Tuetaan edellytyksiä uusien omaisyhdistysten perustamiseen ja toimimiseen siellä, missä omaistyötä ei vielä tehdä tai sitä ei ole mahdollista tehdä riittävästi ja tarpeen mukaisesti. Kehitetään ja vahvistetaan valtakunnallista edunvalvontatyötä, jotta omaisnäkökulma tulee näkyväksi eri tasoilla sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Lisätään viestintää valtakunnallisella ja alueellisella tasolla Tavoite 5. Omaisten omaehtoista kansalaistoimintaa vahvistetaan ja tuetaan Toimenpiteet Vahvistetaan dialogisuutta ja kansalaistoiminnan periaatteita toiminnassa. Luodaan eri käytännöillä omaisille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan ja tulla kuulluksi. Luodaan tukikäytäntöjä alueelliseen omaistoimintaan, jotka tukevat kansalaistoiminnan periaatteitten vahvistumista. Lisätään viestintää toiminnasta suoraan omaisille 18 Keskusliiton strateginen suunnitelma

19 Muutosprosessi ja mittaus Resurssit henkilö, osaaminen ja tieto aika taloudelliset ympäristössä olevat, joita voidaan hyödyntää Henkilöstöresurssien mitoitus perustuu strategisiin pääpainopistealueisiin Edunvalvonnan ja omaistyön tunnettavuuden ja merkityksellisyyden vahvistaminen eri tasoilla viestintä ja ulkoinen verkostotyö (toiminnanjohtaja, viestintävastaava) Jäsenjärjestöjen tukitoiminnan lisääminen jäsenjärjestöjen tukitoiminta ja koulutus, oma verkostotyö (toimistosihteeri, järjestösihteeri, koulutusvastaava, omaistoiminnan kehittämisen ja koulutuksen suunnittelija) Kansalaistoiminnan ja suoran omaistoiminnan vahvistaminen (keskusliiton hallitus ja koko henkilökunta) Keskusliiton strateginen suunnitelma 19

20 Henkilökunta ja osaaminen Vuosi 2007 Viestintään tulee 1 kokoaikainen tiedottaja. Tulevaisuudessa toimenkuvaa laajennetaan viestintävastaavaksi. Viestintävastaava huolehtii myös keskusliiton verkostotyön kasvattamisesta ja edunvalvontatyöstä toiminnanjohtajan kanssa. Viestintävastaava toimii toiminnanjohtajan sijaisena ja vastaa kokonaistoiminnasta tarvittaessa. Vuodet Labyrintti-lehden freelancer toimittajien ja kuvaajien määrää lisätään, jotta viestinnästä vastaavalla on enemmän aikaa hoitaa ja kehittää kokonaisviestintää. Palkataan kokoaikainen toimistosihteeri, joka huolehtii käytännön tason tehtävistä toimistolla ja eri tilaisuuksissa. Järjestösihteerin toimenkuvaa muutetaan vastaamaan paremmin alueiden tarpeisiin. Järjestösihteeristä tulee entistä vahvemmin ja selkeämmin alueelliseen omaistoimintaan perehtynyt, jäsenjärjestöjen ja keskusliiton yhteistyön vahvistaja ja kehittäjä. Vuosi 2010 (Omaistyön Kehittämisprojektin jälkeen) Palkataan koulutusvastaava toteuttamaan, kouluttamaan ja edelleen kehittämään keskusliiton projektin tuotoksena tehtyä koulutusohjelmaa sekä valmistelemaan ja tuottamaan muita tarpeellisia omaisverkoston koulutuksia. Palkataan omaistoiminnan kehittämisen ja koulutuksen suunnittelija toteuttamaan ja kouluttamaan koulutusvastaavan kanssa keskusliiton jäsenjärjestöille suunnattuja koulutuksia sekä toimimaan jäsenjärjestöjen toiminnan tukijana järjestösihteerin kanssa. Yleisavustuksen piirissä oleva henkilökunta strategian päättyessä vuonna 2011: Toiminnanjohtaja vastaa koko toiminnasta ja sen taloudesta yhdessä hallituksen kanssa. Viestintävastaava vastaa keskusliiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Koulutusvastaava vastaa keskusliiton koulutuksen kehittämisestä ja toteutuksesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Omaistoiminnan kehittämisen ja koulutuksen suunnittelija toteuttaa yhdessä koulutusvastaavan kanssa keskusliiton koulutuksia ja kehittää alueellisen ja keskusliiton yhteistoimintaa järjestösihteerin kanssa. Järjestösihteeri toimii alueellisen omaistyön ja keskusliiton välisenä yhteyshenkilönä ja kehittäjänä. Toimistosihteeri huolehtii keskusliiton käytännön tason toiminnasta toimistolla ja eri tilaisuuksissa. Henkilökuntaa yhteensä 6 henkilöä. Lisäystä nykyiseen henkilökuntamäärään 1,5 henkilöä. Yleisavustuksen osalta lisäystä 3,5 henkilöä. Taloudelliset ja muut aineelliset resurssit Keskusliiton yleisavustusta kasvatetaan hillitysti vuoteen 2011 loppuun saakka. Vuoden 2011 keskusliitossa työskentelee 6 kokoaikaista henkilöä. Keskusliiton toimitiloja kasvatetaan uusien toimintamuotojen mukaan. Keskusliitolla on käytössään vuoden 2011 lopulla n. 250 m 2 tilat Helsingin keskustassa. Tiloissa on työhuoneiden lisäksi erilaisiin neuvottelutilanteisiin ja koulutuksiin soveltuvat tilat. Ympäristössä olevat resurssit, joita voidaan hyödyntää Keskusliitto aloittaa neuvottelut muiden kolmannella sektorilla toimivien järjestöjen kanssa mahdollisista yhteisistä toimitiloista. Yhteiskäytössä voidaan neuvottelu ja kokoustilojen käyttöä tehostaa ja näin parantaa kustannustehokkuutta tilojen osalta. Lisäksi voidaan oikean yhteistyökumppanin valinnalla saada aikaa synergiaetuja toiminnoissa ja mahdollisesti kehittää uusia yhteistyömuotoja tai hankkeita. Tehostetaan keskusliiton hallitukselta saatavaa tietoa, taitoa ja tukea. Tehostetaan jäsenjärjestöiltä saatavaa tietoa, taitoa ja tukea. Seuranta Vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja kertomukset hallitusten kokoukset, yhteiset henkilökunnan ja hallituksen kokoukset Vuosittaiset talousarviot hallitusten kokoukset, yhteiset henkilökunnan ja hallituksen kokoukset Henkilöstöstrategia omat kokoukset, palaverit, kehittämispäivät Projektistrategia omat kokoukset, palaverit, kehittämispäivät Viestinnän strategia omat kokoukset, palaverit, kehittämispäivät 20 Keskusliiton strateginen suunnitelma

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä Merja Hanhela Puheenjohtaja Mikä ihmeen Opintokeskukset ry? 1. Kirjaa itsellesi ylös kolme sanaa, jotka tulevat ensiksi mieleen Opintokeskukset ry:stä 2. Kerätään sanoja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot