Omaisen arjessa mukana Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille

Transkriptio

1 Omaisen arjessa mukana Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille

2

3 Sisällysluettelo Johdanto...4 Strategiatyöskentelyyn osallistujat...5 Katsaus historiaan ja nykyiseen tilaan...6 Keskusliiton perustehtävä, rooli ja toiminnan peruselementit...7 Toimintaympäristön määrittely SWOT...8 PEST...9 Sidosryhmäanalyysit...10 Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät...10 Sidosryhmien odotukset toimintaa kohtaan...11 Sidosryhmäanalyysi Sidosryhmien asenne- ja tärkeyskartoitus...13 Tiivistelmä: Keskusliiton toimintaympäristön eri tasot...14 Kohderyhmät Suhde ulkopuolisiin tekijöihin...14 Keskusliiton missio ja visio...15 Toiminnalle asetettuja tavoitteita ja toiminnan arvot...16 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteet 1, 2, tavoitteet 4, Muutosprosessi ja mittaus Resurssit...19 Henkilökunta ja osaaminen...20 Taloudelliset ja muut aineelliset resurssit...20 Seuranta...20 Jäsenyhdistykset Kuvitus: Varpu Juntunen ja Lissu Kettunen Miktor 2007 Helsinki Keskusliiton strateginen suunnitelma 3

4 Johdanto Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n toiminnan strategia vuosille on tehty läheisessä yhteistyössä keskusliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Strategialla on vankka yhteinen kannatus ja sen linjaukset vastaavat omaiskentän yhteisiä toiveita ja odotuksia keskusliiton toiminnan suhteen. Strategian rakentamisprosessi aloitettiin 2006 kevätedustajakokouksessa. Tällöin edustajakokoukselle esiteltiin strategiaprosessin kulkua ja sen eri vaiheita sekä keskusteltiin strategian mahdollisista painopistealueista. Strategian rakentamiseen ovat osallistuneet keskusliiton hallituksen lisäksi strategiatyöryhmä, keskusliiton jäsenjärjestöt ja keskusliiton työntekijät. Strategiatyöryhmän jäsenet olivat puheenjohtaja Eeva-Marja Loukola, varapuheenjohtaja Ella Hirsma, hallituksen rahastonhoitaja Maija-Liisa Karppinen, hallituksen jäsen Urpo Hänninen, projektivastaava Tuula Immonen ja toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff. Strategiaprosessi toteutettiin kokoamalla strategian työstämisen avuksi näkökulmia keskusliiton keskeisiltä sidosryhmiltä. Tätä kautta haluttiin saada mahdollisimman kattava kuva niistä odotuksista, joita keskusliiton toimintaa kohtaan on olemassa. Strategiassa yhdistyy karkeasti sanottuna kolme eri näkökulmaa: keskusliiton hallituksen näkökulma (työnantajan ja samalla omaisen näkökulma), työntekijöiden sekä jäsenjärjestöjen näkökulma. Tämän lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen edustajan kanssa on käyty keskusteluja siitä, mitä odotuksia rahoittajalla on keskusliiton tulevaisuuden linjausten suhteen. Jäsenjärjestöiltä saatujen kommenttien kautta nousi esiin myös yksittäisten omaisen näkökulma. Näiden näkökulmien lisäksi strategiaa laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota sen muokkaamiseen arjen työkaluksi. Strategian lopullinen merkitys näkyy siinä, miten hyvin se palvelee sitä sidosryhmää, jonka etuja ajamme, eli jäsenjärjestöjä ja sitä kautta yksittäistä omaista. Strategian yhteydessä käytetty termi omaistyön kenttä tarkoittaa keskusliiton jäsenjärjestöjä. 4 Keskusliiton strateginen suunnitelma

5 Keskusliiton strategiatyöskentelyn osallistujat jäsenjärjestöt hallitukset työntekijät yksittäiset omaiset foorumit alueelliset kokoukset sähköposti kl:n hallituksen kokoukset ja valtakunnalliset yhteistapaamiset keskusliitto hallitus työryhmä työntekijät foorumit kokoukset yhteiset suunnitteluja kehittämispäivät sähköposti rahoittaja Ray:n edustaja foorumit henkilökohtaiset tapaamiset Strategiaryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa keväällä 2006 työstämään strategiaa. Työryhmän laatima esitys lähetettiin kommentoitavaksi kaikille keskusliiton jäsenyhdistyksille saman vuoden kesäkuussa. Tulleet vastaukset ja kommentit purettiin keskusliiton hallituksen ja työntekijöiden yhteisillä strategiapäivillä syyskuussa. Keskusliiton henkilökunta on lisäksi pitänyt vuoden 2006 aikana yhteisiä palavereita, joissa strategiaa on käyty läpi työntekijöiden näkökulmasta. Keskusliiton toiminnanjohtaja on vastannut prosessin kuljettamisesta ja itse strategiapaperin kirjoittamisesta. Keskusliiton hallitus vahvisti strategiset linjaukset ja resursoinnit lokakuussa, jolloin strategiaa esiteltiin myös syysedustajakokoukselle. Hallitus vahvisti strategian kokonaisuudessaan vuoden 2006 viimeisessä kokouksessaan joulukuussa. Keskusliiton strateginen suunnitelma 5

6 Katsaus historiaan ja nykyiseen tilaan Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry perustettiin vuonna 1991 Tampereella. Toiminnan perustehtäväksi määriteltiin mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaisten valtakunnallinen edunvalvonta ja keskusliittoon kuuluvien jäsenjärjestöjen tukeminen. Oman rahoituksen toimintaansa varten keskusliitto sai RAY:ltä vuonna Rahoituksen myötä keskusliiton toimintaa voitiin suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisemmin. Keskusliiton ensimmäinen strategia valmistui 2001 lopussa ja se kattoi vuodet Keskusliiton toimintaa on oman rahoituksen avulla johdonmukaisesti kehitetty ja kasvatettu, kuitenkin varsin maltilliseen tahtiin. Yhden työntekijän järjestö on uuden strategian alkaessa kasvanut viiden työntekijän työyhteisöksi. Keskusliiton yleistoimintaa hoitavat vuoden 2006 lopussa toiminnanjohtaja, järjestösihteeri ja viestintäsihteeri. Näiden lisäksi keskusliiton Omaistyön kehittämisprojektissa työskentelee projektivastaava ja projektisuunnittelija. Tällä hetkellä keskusliittoon kuuluu 21 jäsenjärjestöä ympäri maata. Keskusliiton rooli omaiskentässä on muuttunut ja vahvistunut edellisen strategian laatimisen jälkeen. Keskusliitto on toiminnallaan lunastanut paikkansa omaisjärjestöjen katto-organisaationa ja omaisten etujen valtakunnallisena edunvalvojana. Yhtälailla koko yhteinen omaisjärjestöjen kenttä on kokenut muutoksia. Sirpaleisesta omaistyön kentästä on muotoutunut yhteisesti työskentelevä ja ammatillinen omaistyön kansalaisjärjestöverkosto. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on ollut omalta osaltaan voimakkaasti suuntaamassa keskusliiton toimintaa ja sen tulevaisuuden linjauksia. Kolmannen sektorin toiminta on ollut jatkuvien muutosten tuulissa viimeiset vuodet. Ray rahoituksen tulevaisuus ja kansalaisjärjestöjen uuden roolin hakeminen yhteiskunnassa ovat asettaneet merkittäviä haasteita keskusliiton tulevalle toiminnalle ja sen suunnittelulle. Keskusliiton perustehtävä, sen toiminnan ydin, on kuitenkin pysynyt ennallaan kaikki vuodet. Keskusliitto toteuttaa edelleen toiminnassaan kansalaisjärjestötoiminnan perustehtäviä. Liiton toiminta on omaislähtöistä: toiminnan lähtökohtana on omaisen asiantuntijuuden esiin nostaminen ja sen mukaan toimiminen. Keskusliitto perustaa tulevaisuudessakin toimintansa kolmen kivijalan varaan: omaisten tieto ja asiantuntijuus, henkilökunnan korkea ammattitaito ja -etiikka ja yhteisen omaistyön verkoston osaaminen ja tuki. Näiden perusperiaatteiden myötä keskusliitto tulee entisestään vahvistamaan asemaansa kolmannen sektorin mielenterveysjärjestöjen kentässä. Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt edustavat maassamme ainutlaatuista mielenterveyssektorin omaistyön asiantuntijuutta ja osaamista. Yhteisestä strategiatyöstä suuri kiitos omaisille ja kaikille jäsenjärjestöillemme! Erityisen kiitoksen aktiivisesta panoksesta haluamme antaa strategiatyöryhmämme edesmenneelle jäsenelle Urpo Hänniselle. Keskusliiton työ jatkuu yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaan. Joulukuussa 2006 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n hallitus 6 Keskusliiton strateginen suunnitelma

7 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n strategia vuosille Keskusliiton perustehtävä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on mielenterveyskuntoutujien omaisjärjestöjen kattoorganisaatio. Sen ensisijaisena tehtävä on toimia mielenterveyskuntoutujien omaisten valtakunnallisena edunvalvojana ja omaistyön asiantuntijaorganisaationa. Keskusliitto tukee toiminnallaan ympäri maata toimivien jäsenjärjestöjensä toimintaa ja tätä kautta pyrkii parantamaan mielenterveyskuntoutujien omaisten psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista asemaa. Keskusliiton toiminnan perustana on omaislähtöisyys. Kaiken toiminnan lähtökohtana on omaisten näkökulman sekä asiantuntijuuden esiin tuominen ja niiden mukaisesti toimiminen. Keskusliiton rooli kolmannella sektorilla kansalaisjärjestö jäsenorganisaatio edunvalvoja ja painostusorganisaatio asiantuntijaorganisaatio Keskusliiton toiminnan peruselementit demokraattisuus vapaaehtoisuus aatteellisuus jäsenyyteen perustuvaa ei taloudellista voittoa tavoittelevaa Keskusliiton strateginen suunnitelma 7

8 Toimintaympäristön määrittely Keskusliiton toiminta on sidoksissa ympäristöön, missä se toimii. Ympäristössä olevien tekijöiden havainnointi ja niiden kartoittaminen tukevat perustehtävän toteuttamisen onnistumista. Toisaalta omaa toimintaa koskevan ympäristön ymmärtäminen auttaa myös suuntaamaan tulevaa toimintaa paremmin todellisia tarpeita vastaavaksi. Näiden ympäristöstä tulevien mahdollisuuksien ja uhkien kartoittamiseksi ja tiedostamiseksi on laadittu seuraavat analyysit, joista ensimmäinen on SWOT. Swot analyysin avulla kartoitetaan sekä sisäisiä että ulkoisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä. SWOT Analyysi Sisäiset vahvuudet vahva alueellinen verkosto sisäinen yhtenäisyys hallituksen ja työntekijöiden välillä >yhteinen visio ja näkemys perustehtävästä toisiaan tukevat työnkuvat sitoutunut henkilökunta toiminnan hyvä strukturointi pieni ja joustava organisaatio hyvä ja aktiivinen suhde ympäröiviin verkostoihin dialogisuus toiminnassa Sisäiset heikkoudet oman jäsenjärjestökentän sirpaleisuus jäsenjärjestöjen erilaiset odotukset toimintaa kohtaan pienet resurssit (taloudelliset ja henkilöresurssit) hajautettu ja ympäri maata oleva johtajuus Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet sosiaalinen tilaus omaistyölle olemassa suuren yleisön ja ammattilaisten kiinnostus omaisten tukemiseen kasvaa väestörakenteen muutoksen seurauksena muut yhteiskunnalliset muutosprosessit vaikuttavat strukturoidun omaistyön tarpeen kasvuun hyvät valtakunnan tason verkostot vakiintunut asema järjestökentässä kolmikanta Ympäristöstä kohdistuvat uhat suuret yhteiskunnalliset muutokset sekä valtakunnan että Euroopan tasolla mielenterveyskentän hajanaisuus kolmannen sektorin hajanaisuus ja riitaisuus yleinen asenneilmapiiri yhteiskunnassa rahoituspohjan kapeus ja epävarmuus 8 Keskusliiton strateginen suunnitelma

9 PEST analyysin avulla kartoitetaan ulkoisia muutostekijöitä. Keskusliiton toimintaan ja sen toteuttamiseen vaikuttavat monet liiton ulkopuoliset tekijät. PEST analyysissä nämä toiminnan suunnitteluun vaikuttavat tekijät on jaettu neljään eri lohkoon. Lohkoissa tarkastellaan poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja teknisiä muutostekijöitä. PEST P = poliittiset kuntarakenneuudistus omaishoidon lakiuudistus kilpailulainsäädäntö verolainsäädäntö terveydenhuollon tulevaisuusmietinnöt E = economical / taloudelliset EU lainsäädäntö ja sen vaikutukset Rayn monopoliasemaan valtion ja kuntien kiristyvä talous mm. väestön ikärakenteen muutoksen myötä S = sosiaaliset väestön ikärakenteen muutos kiristyvässä taloustilanteessa kiristyvät asenteet toisaalta olemassa oleva sosiaalinen tilaus omaistyön kehittämiselle uudessa toimintatilanteessa mahdollisuus uusiin verkostotyön malleihin ja yhteistyöhön yhä laajemmalla sektorilla yhteiskunnalliset muutostekijät, markkinoistuminen, yksilön korostaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen omaisten rooli yhteiskunnassa> omaisista koulutetaan omaistyön ammattilaisia T = tekniset kehittyvä tietotekniikka mahdollistaa lähes reaaliaikaisen yhteydenpidon jäsenjärjestöjen (ja verkoston) kanssa toimintaympäristöstä tulevat signaalit helpompi ja nopeampi tavoittaa toiminnan reflektointi ja kehittäminen helpompaa Keskusliiton strateginen suunnitelma 9

10 Sidosryhmäanalyysit Sidosryhmillä tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joilla on jotain saatavaa keskusliiton toiminnasta tai joilla on jotakin annettavaa keskusliiton toiminnalle. Sidosryhmien odotukset keskusliiton toimintaa kohtaan voivat olla konkreettisiin palveluihin tai abst- raktimpaan yhteiseen verkostotyöhön liittyviä. Myös keskusliitto odottaa jotakin sidosryhmiltä. Seuraavat sidosryhmäanalyysit auttavat myös omalta osaltaan hahmottamaan toimintaympäristöä ja siinä olevia keskusliiton toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät Euroopan taso / Eufami EU valtakunnan taso / ulkoinen verkosto Oppilaitokset Valtio/ julkinen sektori Kansalaisjärjestöt / kolmas sektori Jäsenjärjestöt oma / sisäinen verkosto Omaiset Keskusliitto Hallitus Työntekijät Markkinat/ Yksityiset palveluntuottajat 10 Keskusliiton strateginen suunnitelma

11 Sidosryhmien odotukset toimintaa kohtaan Jokaisella sidosryhmällä on omat odotuksensa keskusliiton toimintaa kohtaan. Oikeiden strategisten linjausten löytämiseksi keskusliiton toiminnalle on tärkeä tunnistaa sidosryhmien odotukset. Tätä kautta on mahdollista löytää yhteiselle verkostotoiminnalle luontevat ja toiminnan tulevaisuutta rakentavat yhteiset tavoitteet. Sidosryhmien odotuksia kartoittamalla vastaamme myös yhteen strategian ydinkysymykseen: mitä annettavaa keskusliitolla on sidosryhmilleen tai vastaavasti: mitä saatavaa keskusliitolla on sidosryhmiltään? Sidosryhmät on edelleen jaoteltu eri tasoihin toimintaympäristön laajuuden mukaan. Eurooppalainen Eurooppalaisen omais- ja perhetyön vaikuttavuuden lisääminen Yhteinen iso vaikuttamiskanava Euroopan tasolla Yhteisten ja hyvien käytäntöjen luominen ja niiden soveltaminen kansallisesti Kansallisten hyvien käytäntöjen soveltaminen eri jäsenmaissa Valtakunnallinen Omaisten näkökulman esiintuominen ja edustaminen Yhteistyön kautta mt-kentän volyymin lisääminen Sisäinen verkosto Tiedon tuottaja omaistyöstä (tutkimukset yms) Tiedon jakaja omaistyöhön ja yleisemmin mielenterveystyöhön liittyvistä aiheista ja asioista valtakunnallisesti Yhteisen foorumin tarjoaminen jäsenjärjestöjen käyttöön Yhteisen omaistyön pääoman kasvattaminen ja jakaminen jäsenjärjestöjen käyttöön (koulutukset, projekti) Valtakunnallinen edunvalvonta Valtakunnallinen tiedottaminen Euroopan tason työ ja edunvalvonta Keskusliiton strateginen suunnitelma 11

12 Seuraavassa sidosryhmiä kartoittavassa analyysissä on otettu lähempään tarkasteluun vain valtakunnan tason sidosryhmät. Sidosryhmät on jaoteltu kolmeen eri toimintalohkoon. Jokaisessa lohkossa suunnitellaan ja toteutetaan mielenterveyteen liittyviä hankkeita ja palveluita maassamme. Kukin näistä toimintaympäristöistä pitää sisällään oman logiikkansa toimintansa toteuttamisessa. Tämän vuoksi on järkevää tarkastella kutakin ryhmää erikseen ja miettiä niitä odotuksia joita kullakin lohkolla on keskusliiton toimintaa kohtaan. Sidosryhmäanalyysi 2. Valtakunnallisen tason odotukset toimintaa kohtaan kansalaistoiminta Sidosryhmät mihin tarpeeseen vastataan nyt ja tulevaisuudessa? valtio/ julkinen sektori Sidosryhmät mihin tarpeeseen vastataan nyt ja tulevaisuudessa? markkinat / yksityiset palveluntuottajat Kansalaistoiminta Yhteinen verkostotoiminta (pooli, omaishoidon verkosto yms.) ja sitä kautta yleinen mielenterveyssektorilla olevan kansalaistoiminnan volyymin lisäys Oman sektorin asiantuntemus Uudet käytännöt Ehkäisevä ja edistävä mielenterveystyö Yhteisen ja yleisen hyvinvoinnin lisääminen Markkinat / yksityiset palveluntuottajat Omaistyön asiantuntemus Toimivat käytännöt Yhteistyö palveluiden tuottamisessa ja niiden suunnittelussa Valtio / julkinen sektori Kansalaisen näkökulman esiin tuominen ja edistäminen Omaistyön asiantuntemus Toimivat käytännöt 12 Keskusliiton strateginen suunnitelma

13 Eräs keskeisimpiä sidosryhmiä koskevia analyysejä koskee sidosryhmien asenteiden kartoitusta keskusliiton toimintaa kohtaan. Strategisten ratkaisujen kannalta on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa toimintaa estävät tai sitä tukevat sidosryhmät. Tämä kartoitus toimii johdon apuvälineenä toiminnan tavoitteita määriteltäessä ja niitä suunnatessa. Sidosryhmien asenne- ja tärkeyskartoitus Tärkeys Asenne Kielteinen Myönteinen Suuri Estäjät Edistäjät omia jäsenjärjestöjä? omat jäsenjärjestöt tiedosta verkostossa olevat tiedosta verkostossa olevat Vähäinen Vastustajat Kannattajat verkostossa olevat verkostossa olevat Edistäjät ovat tärkeitä ja suhtautuvat myönteisesti strategian tavoitteisiin. Edistäjät ovat varmin takuu strategian toteutumiselle. Edistäjät pystyvät vaikuttamaan tavoitteiden toteutumiseen. He ovat uskottavia sanansaattajia strategiasta viestimisessä. Heihin kannattaa panostaa. Estäjät ovat tärkeä ryhmä. Heillä on resursseja tai asema, jolla he voivat estää strategisten tavoitteiden toteutumisen. Tulee olla selvillä siitä, mihin kielteinen asenne perustuu. On lisäksi tunnistettava ne mahdollisuudet ja keinot, jota heillä on käytössään strategisten tavoitteiden toteutumisen estämiseksi. Kannattajat ovat strategisia tavoitteita kannattavia, mutta vähemmän merkityksellisiä ja vaikutusvaltaisia. Heihin ei kannata panostaa suuria määriä resursseja, mutta heitä ei kannata unohtaakaan. He voivat tulevaisuudessa nousta merkittäväksi ja vaikutusvaltaiseksi strategisten tavoitteiden edistäjäksi tai vastustajaksi. Vastustajat Sama pätee vastustajiin, eli sidosryhmiin, jotka asennoituvat kielteisesti, mutta he eivät ole vaikutusvaltaisia. Keskusliiton strateginen suunnitelma 13

14 Tiivistelmä Keskusliiton toimintaympäristön eri tasot Eurooppalainen Valtakunnallinen Oman verkoston Pääkohderyhmät Jäsenjärjestöt Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaiset ja läheiset Muut Poliittiset päätöksentekijät Julkinen sektori / valtio Oppilaitokset Media Suuri yleisö Suhde ulkopuolisiin tekijöihin Keskusliitto toimii jäsenkeskeisesti, alhaalta ylöspäin. Keskusliiton hallitus koostuu jäsenjärjestöjen edustajakokouksessa valitsemista edustajista, näin ollen keskusliiton toimintaa määrittelevät ja sen toiminnasta päättävät jäsenjärjestöjen edustajat. Keskusliiton ylin päättävä elin, edustajakokous koostuu jäsenjärjestöjen valtuuttamista edustajista ja se määrittelee vuosi kerrallaan keskusliiton toiminnan ja talouden linjaukset. Keskusliiton noudattama toimintamalli on pääosin proaktiivista eli ennakoivaa ja kehittävää, mutta tarpeen mukaan keskusliitto organisaationa toimii reaktiivisesti eli reagoi tapahtuneisiin. 14 Keskusliiton strateginen suunnitelma

15 Keskusliiton Missio Ei etäinen maali riitä Tie maaliin tarvitaan. Tien löytäminen ei riitä, On mentävä kulkemaan! Yksinkin, edeltä. Myös ensimmäisenä. Mutta lähtö yksin ei riitä: Tie muille auetkoon Ja vain joka johtaa uskaltaa, myös muita kutsukoon. Mihaly Vaci Keskusliiton missiona on luoda omaistyön asiantuntijuutta sekä toimia valtakunnallisena omaistyön kehittämis- ja asiantuntijaorganisaationa. Keskusliitto tukee toiminnallaan siihen kuuluvia järjestöjä ja tätä kautta tukee yksittäisiä omaisia koko maassa. Liitto on yhdessä sen jäsenjärjestöjen kanssa maamme johtava mielenterveyskuntoutujien omaisten ja läheisten kansalaisjärjestöperiaatteilla tuotettavan tukitoiminnan antaja ja kehittäjä kolmannella sektorilla. Keskusliiton visio vuosille Omaiset mielenterveystyön keskusliitto ry on valtakunnallisesti tunnustettu ja tunnettu omaistyön asiantuntijaorganisaatio, jolla on oma selkeä ja profiloitunut paikkansa kolmannen sektorin mielenterveystyön kentällä. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt muodostavat yhteisen ja yhtenäisen omaistyön verkoston maassamme, jossa jokainen alueellinen jäsenjärjestö toimii itsenäisesti kullekin alueelle parhaiten soveltuvalla tavalla. Keskusliitto on vahva valtakunnallinen vaikuttaja ja omaisten edunvalvoja. Keskusliitto on kansalaisjärjestö, joka toimii omaisten näkökulmien ja asiantuntijuuden esille tuojana julkisuudessa. Keskusliiton strateginen suunnitelma 15

16 Keskusliiton toiminnalle asetettuja tavoitteita Omaisten näkökulma ja tarpeet otetaan huomioon alueellisessa, valtakunnallisessa ja Eurooppalaisessa päätöksenteossa sekä mielenterveyteen tai muuhun omaisten hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien valmistelussa. Omaisnäkökulma otetaan huomioon valtakunnallisissa mielenterveysalan koulutuksissa. Omaisten osallisuutta vahvistetaan toiminnan edelleen kehittämisessä. Omaisille mahdollistetaan yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvoa asuinpaikkakunnasta riippumatta Omaisten omaehtoista kansalaistoimintaa vahvistetaan ja tuetaan Mielenterveyspotilaan ja -kuntoutujan omaisten tilanne ja siihen vaikuttavat kuormitustekijät tulee tunnistaa ja ne tulee ottaa esiin mielenterveysalan koulutuksissa, potilaan hoidon ja kuntoutuksen yhteydessä sekä yleisissä mielenterveyteen liittyvissä edistämis- ja toteuttamishankkeissa. Toiminnan arvot INHIMILLISYYS AVOIMUUS LUOTETTAVUUS YHTEISTYÖKYKYISYYS Keskusliitto painottaa inhimillisyyttä suhteessa ihmisiin ja asioihin, joita sen toiminnan piirissä kohdataan. Inhimillisyys näkyy toiminnassa aktiivisena pyrkimyksenä poistaa mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja ja uskomuksia sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisena. Keskusliiton toiminta perustuu avoimeen ja rehelliseen keskusteluyhteyteen ja vuorovaikutukseen jäsenjärjestöjen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Se pyrkii jatkuvasti kehittämään niitä toimia, joilla parannetaan liiton ja sen jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi liiton toiminnassa painotetaan hyvän yhteistyön merkitystä järjestöjen ja muiden sen yhteistyöverkoston piirissä olevien toimijoiden kanssa. 16 Keskusliiton strateginen suunnitelma

17 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 1. Omaisten näkökulma ja tarpeet otetaan huomioon alueellisessa, valtakunnallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa sekä mielenterveyteen tai muuhun omaisten hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien valmistelussa. Toimenpiteet Keskusliiton tasolla syvennetään henkilökunnan ammattiosaamista ja ymmärrystä omaisten tilanteesta ja tarpeista sekä teoreettisella että toiminnan tasolla. Kehitetään dialogisuutta työskentelytapana suhteessa omaisiin, jäsenjärjestöihin ja verkostoon. Alueellisella tasolla kehitetään ja vahvistetaan yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa. Näin tuetaan alueellisten omaisjärjestöjen toimintaa ja annetaan lisäresursseja alueellisen omaistoimintaan ja paikalliseen edunvalvontatyöhön. Valtakunnallisella tasolla ollaan aktiivinen toimija mielenterveys- ja muilla omaisten asemaan vaikuttavilla sektoreilla. Toiminnalla vahvistetaan verkostotyötä sekä pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ennen muuta mielenterveyssektorin eri tasoilla omaisnäkökulman esille tuomiseksi ja vahvistamiseksi. Lisätään aktiivisuutta suhteessa poliittisiin päättäjiin. Eurooppalaisella tasolla vahvistetaan ja lisätään yhteistyötä EUFAMIn ja eri eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Vahvistetaan ulkoista tiedottamista omaisten tilanteesta Tavoite 2. Omaisnäkökulma otetaan huomioon valtakunnallisissa mielenterveysalan koulutuksissa. Toimenpiteet Yleisen toiminnan ja kehittämisprojektin tulosten perusteella hahmotellaan oppilaitoksille soveltuvaa tietoa omaisten tilanteesta ja tarpeista Kehitetään yhteistyötä ja erilaisia mahdollisia yhteistyömuotoja eri oppilaitosten ja ministeriöiden kanssa. Vahvistetaan ulkoista tiedottamista omaisten tilanteesta Tavoite 3. Omaisten osallisuutta vahvistetaan toiminnan edelleen kehittämisessä. Toimenpiteet Kehitetään toimintamuotoja, jotka tukevat omaisten suoraa osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon. Luodaan uusia kanavia omaisten äänen kuulumiselle Keskusliiton strateginen suunnitelma 17

18 Kehitetään henkilökunnan ammattitaitoa ja selkiytetään omaistoiminnan piirissä olevien toimijoiden eri rooleja ja niiden mukana tulevia velvoitteita ja vastuita. Vahvistetaan ja avataan yhteiseen tietoisuuteen kansalaistoiminnan lainalaisuuksien ymmärrystä (vapaaehtoistyö /ammattityö, kahden sääntökirjan toiminta ) ja tätä kautta luodaan yhteistä ymmärrystä ja kieltä toiminnalle Etsitään aktiivisesti toimintatapoja ja muotoja, jotka lisäävät kunnioitusta eri toimijoiden kesken Vahvistetaan nöyryyttä ja osaamista työssä. Vahvistetaan verkoston sisäistä viestintää ja yhteistyötä sekä lisätään tiedottamista toiminnasta suoraan omaisille ja jäsenjärjestöille. Tavoite 4. Omaisille mahdollistetaan yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvoa asuinpaikkakunnasta riippumatta Toimenpiteet Kehitetään ja vahvistetaan yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa. Näin tuetaan alueellisten omaisjärjestöjen toimintaa ja annetaan lisäresursseja alueellisen omaistoimintaan ja paikalliseen edunvalvontatyöhön. Tuetaan omaistyötä eri paikkakunnilla keskusliiton käytössä olevien resurssien ja alueiden erilaisten tarpeiden mukaan. Tuetaan edellytyksiä uusien omaisyhdistysten perustamiseen ja toimimiseen siellä, missä omaistyötä ei vielä tehdä tai sitä ei ole mahdollista tehdä riittävästi ja tarpeen mukaisesti. Kehitetään ja vahvistetaan valtakunnallista edunvalvontatyötä, jotta omaisnäkökulma tulee näkyväksi eri tasoilla sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Lisätään viestintää valtakunnallisella ja alueellisella tasolla Tavoite 5. Omaisten omaehtoista kansalaistoimintaa vahvistetaan ja tuetaan Toimenpiteet Vahvistetaan dialogisuutta ja kansalaistoiminnan periaatteita toiminnassa. Luodaan eri käytännöillä omaisille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan ja tulla kuulluksi. Luodaan tukikäytäntöjä alueelliseen omaistoimintaan, jotka tukevat kansalaistoiminnan periaatteitten vahvistumista. Lisätään viestintää toiminnasta suoraan omaisille 18 Keskusliiton strateginen suunnitelma

19 Muutosprosessi ja mittaus Resurssit henkilö, osaaminen ja tieto aika taloudelliset ympäristössä olevat, joita voidaan hyödyntää Henkilöstöresurssien mitoitus perustuu strategisiin pääpainopistealueisiin Edunvalvonnan ja omaistyön tunnettavuuden ja merkityksellisyyden vahvistaminen eri tasoilla viestintä ja ulkoinen verkostotyö (toiminnanjohtaja, viestintävastaava) Jäsenjärjestöjen tukitoiminnan lisääminen jäsenjärjestöjen tukitoiminta ja koulutus, oma verkostotyö (toimistosihteeri, järjestösihteeri, koulutusvastaava, omaistoiminnan kehittämisen ja koulutuksen suunnittelija) Kansalaistoiminnan ja suoran omaistoiminnan vahvistaminen (keskusliiton hallitus ja koko henkilökunta) Keskusliiton strateginen suunnitelma 19

20 Henkilökunta ja osaaminen Vuosi 2007 Viestintään tulee 1 kokoaikainen tiedottaja. Tulevaisuudessa toimenkuvaa laajennetaan viestintävastaavaksi. Viestintävastaava huolehtii myös keskusliiton verkostotyön kasvattamisesta ja edunvalvontatyöstä toiminnanjohtajan kanssa. Viestintävastaava toimii toiminnanjohtajan sijaisena ja vastaa kokonaistoiminnasta tarvittaessa. Vuodet Labyrintti-lehden freelancer toimittajien ja kuvaajien määrää lisätään, jotta viestinnästä vastaavalla on enemmän aikaa hoitaa ja kehittää kokonaisviestintää. Palkataan kokoaikainen toimistosihteeri, joka huolehtii käytännön tason tehtävistä toimistolla ja eri tilaisuuksissa. Järjestösihteerin toimenkuvaa muutetaan vastaamaan paremmin alueiden tarpeisiin. Järjestösihteeristä tulee entistä vahvemmin ja selkeämmin alueelliseen omaistoimintaan perehtynyt, jäsenjärjestöjen ja keskusliiton yhteistyön vahvistaja ja kehittäjä. Vuosi 2010 (Omaistyön Kehittämisprojektin jälkeen) Palkataan koulutusvastaava toteuttamaan, kouluttamaan ja edelleen kehittämään keskusliiton projektin tuotoksena tehtyä koulutusohjelmaa sekä valmistelemaan ja tuottamaan muita tarpeellisia omaisverkoston koulutuksia. Palkataan omaistoiminnan kehittämisen ja koulutuksen suunnittelija toteuttamaan ja kouluttamaan koulutusvastaavan kanssa keskusliiton jäsenjärjestöille suunnattuja koulutuksia sekä toimimaan jäsenjärjestöjen toiminnan tukijana järjestösihteerin kanssa. Yleisavustuksen piirissä oleva henkilökunta strategian päättyessä vuonna 2011: Toiminnanjohtaja vastaa koko toiminnasta ja sen taloudesta yhdessä hallituksen kanssa. Viestintävastaava vastaa keskusliiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Koulutusvastaava vastaa keskusliiton koulutuksen kehittämisestä ja toteutuksesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Omaistoiminnan kehittämisen ja koulutuksen suunnittelija toteuttaa yhdessä koulutusvastaavan kanssa keskusliiton koulutuksia ja kehittää alueellisen ja keskusliiton yhteistoimintaa järjestösihteerin kanssa. Järjestösihteeri toimii alueellisen omaistyön ja keskusliiton välisenä yhteyshenkilönä ja kehittäjänä. Toimistosihteeri huolehtii keskusliiton käytännön tason toiminnasta toimistolla ja eri tilaisuuksissa. Henkilökuntaa yhteensä 6 henkilöä. Lisäystä nykyiseen henkilökuntamäärään 1,5 henkilöä. Yleisavustuksen osalta lisäystä 3,5 henkilöä. Taloudelliset ja muut aineelliset resurssit Keskusliiton yleisavustusta kasvatetaan hillitysti vuoteen 2011 loppuun saakka. Vuoden 2011 keskusliitossa työskentelee 6 kokoaikaista henkilöä. Keskusliiton toimitiloja kasvatetaan uusien toimintamuotojen mukaan. Keskusliitolla on käytössään vuoden 2011 lopulla n. 250 m 2 tilat Helsingin keskustassa. Tiloissa on työhuoneiden lisäksi erilaisiin neuvottelutilanteisiin ja koulutuksiin soveltuvat tilat. Ympäristössä olevat resurssit, joita voidaan hyödyntää Keskusliitto aloittaa neuvottelut muiden kolmannella sektorilla toimivien järjestöjen kanssa mahdollisista yhteisistä toimitiloista. Yhteiskäytössä voidaan neuvottelu ja kokoustilojen käyttöä tehostaa ja näin parantaa kustannustehokkuutta tilojen osalta. Lisäksi voidaan oikean yhteistyökumppanin valinnalla saada aikaa synergiaetuja toiminnoissa ja mahdollisesti kehittää uusia yhteistyömuotoja tai hankkeita. Tehostetaan keskusliiton hallitukselta saatavaa tietoa, taitoa ja tukea. Tehostetaan jäsenjärjestöiltä saatavaa tietoa, taitoa ja tukea. Seuranta Vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja kertomukset hallitusten kokoukset, yhteiset henkilökunnan ja hallituksen kokoukset Vuosittaiset talousarviot hallitusten kokoukset, yhteiset henkilökunnan ja hallituksen kokoukset Henkilöstöstrategia omat kokoukset, palaverit, kehittämispäivät Projektistrategia omat kokoukset, palaverit, kehittämispäivät Viestinnän strategia omat kokoukset, palaverit, kehittämispäivät 20 Keskusliiton strateginen suunnitelma