Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Seinäjoen Tangomarkkinat Sivut 10 11

Transkriptio

1 Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Seinäjoen Tangomarkkinat Sivut 10 11

2 Olemme iloisia yhteistyöstä Matkailumessujen osalta Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätalo iloitsee yhteistyösopimuksesta Suomen Matkailijayhdistyksen (SMY), Maaseutuyrittäjien (MSY) sekä Matkailulehden kanssa ensi vuoden Matkailumessujen suhteen. Olemme pidemmän aikaa etsineet sopivaa yhteistyökumppania matkailumessujen markkinointiin, mutta emme ole tähän mennessä löytäneet. Olemme iloisia, että nyt löytyi sopiva yhteistyökumppani, toteaa Vähätalo. Hannu Vähätalo pitää erinomaisena asiana, että uusilla yhteiskumppaneilla on hyvät kontaktit varsinkin pieniin yrityksiin. Hänen mukaansa Tampereen Messut haluaa sopimuksen pohjalta hyödyntää SMY:n, MSY:n ja Matkailulehden osaamista ja kontakteja asiakkaisiin. -Yhteistyökumppanit ottavat yhteyttä yrityksiin ja me saamme heidän tietonsa käyttöömme. Näin voimme neuvo- tella pienempienkin yritysten osallistumisesta 2012 Matkailumessuille. Tämä lisää messujen tarjontaa ja kattavuutta maanlaajuisesti. -Tampereen Messut Oy:llä on joidenkin messujen kohdalla hyviä kokemuksia vastaavista sopimuksista, joten nyt tehty sopimus on todella positiivinen asia, toteaa Hannu Vähätalo. (KA) SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY. TURISTFÖRENINGEN I FINLAND TFF RF. Kotimaan Matkailumessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Kenkäkauppa Alina Uusikaupunki LAATUA JALOILLE. Mummi tykkää lehmästä, Vilja tykkää Hello Kitystä. Jokaiselle jotain. Miehille kenkiä kokoon 53 asti. Naisille kokoon 45 asti. Naisille iloisia, asiallisia - kaikenlaisia sandaaleja ja kesäkenkiä. Kenkäkauppa Alina Palvelemme Arkisin klo Lauantaisin Kesä-heinäkuu Arkisin klo Launtaisin klo Voit myös tilata kengät postitse. Alinenkatu 36, Uusikaupunki. Puh Meiltä löydät joka asuun sopivat juhlakengät. Pidämme huolta pikkuväen jaloista. Nilkkuri on muodikas - sopii joka lähtöön. -KENKIEN LÖYTÖMYYNTI- Kenkäkauppa Alina on... Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Omalaatuinen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Kenkäkauppa Alinaan. Ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu! Kesällä 10 tuntia päivässä. Ja mitäs vielä?? Alinaa vastapäätä on kenkien löytömyymälä. Tee elämäsi löydöt! Yksittäispareja, erikoisvärejä, tavanomaisia malleja. Lapsille, aikuisille. Kesällä 10 tuntia päivässä. Kadun toisella puolella vastapäätä Alinaa Alinan kenkäillat Kerää ryhmä työpaikalta tai harrastuspiiristä ja sovi iltatilaisuus! 2

3 Lämpimän kesänodotuksen myötä kotimaan matkailutarjonta on taas parhaimmillaan. Kesäkuun alun sisäänajon jälkeen on kaikki nyt trimmissään ja odotukset elinkeinon sisällä ovat korkealla. Yleisesti ottaen näköpiirissä ei ole tiedossaolevia epävarmuustekijöitä ja näin ollen matkailukesästä muodostunee varsin hyvä. Kotimaan tarjonta on jälleen monipuolistunut ja tuhannet tapahtumat odottavat matkailijoita. Ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden suhde palveluiden kokonaiskäyttäjistä on edelleen selkeä. Kolme neljästä matkailupalveluiden käyttäjästä on kotimaisia. Uuden hallituksen myötä ryhdytään jälleen pohtimaan myös Suomen matkailun kehittämistä ja sesongin pidentämisen toivotaan olevan asialistalla. Useiden vuosien ajan on käyty keskusteluja koululaisten lomien uudelleenajoituksesta. Rintamalinjat ovat melko selkeät. Voitanee kuitenkin todeta, että positiivisen syrjinnän ansiosta Suomi menettää satoja tuhansia mahdollisuuksia tarjota niin kotimaisille kuin ulkomaalaisillekin matkailijoille unohtumattomia matkailupalveluita. Meillä kaikilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus heinäkuun lopulla tarkastella asiaa omista lähtökohdistamme. Voimme miettiä miltä tuntuisi viettää muutama viikko lomaa elokuun aikana. Nauttia pimenevistä illoista esimerkiksi nuotion loimussa Lapin erämaissa tai järven rannalla jossain Järvi-Suomessa jne Matkailijan kannalta se kuulostaa houkuttelevalta. Hyvää kesää! Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: Ylipuutarhuri Arno Kasvi Raasepori-Tammisaaren Saaristo Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Tangomarkkinat,... Härmän Kylpylä - Power Park Rauman Selkämeren kansallispuisto Ahvenanmaa Kemiönsaari Seinäjoen Tangomarkkinat Seinäjoen Tangomarkkinat Sivut Uusikaupunki Suomen Keskipiste Yli-Tornio-Ounasvaara-Kemijärvi Matkailu

4 Suomen Mister Puutarha Toissa syksynä eläkkeelle jäänyt Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Arno Kasvi ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen. Hän kiertää edelleen ympäri maata luennoimassa, valistamassa ja kertomassa kasveista ja niiden hoidosta kaikille kiinnostuneille. Ei eläkeläinen voi mennä piippuhyllylle lepäämään, naurahtaa ahkeruudesta aina tunnettu maamme ykköspuutarhuri. Kuin varmemmaksi vakuudeksi hyvästä kunnostaan hän kertoo vieläkin olevansa ehkä ainoa kasvitieteellisen puutarhan väestä, joka saa jalat ylös renkailla. Arno Kasvia tullaan kuuntelemaan ympäri maata niin ryhmissä kuin yksityisestikin missä hän sitten esiintyykin. Hänen tiensä on kuitenkin ollut nykyiseen asemaansa ja tietämykseensä pitkä.. Sota-aikana Salon seudulla syntyneen tenavan tie puutarhaneuvokseksi on ollut vaiheikas niin hyvässä kuin pahassakin. Hänen kohtalonsa jakoivat Suomessa tuhannet lapset, jotka olivat menettäneet huoltajansa. Iän karttuessa nuorukaisen piti päättää, mitä alkaisi isona tehdä. Ammatti piti saada. Puutarhatyö oli Arno Kasville alusta lähtien itsestään selvää ja hän haki ja pääsi Lepaan puutarhakouluun. Hän itse uskoo, että orvolle kristallisoituu helpommin tällaiset valinnat kuin oman turvallisen perheen parissa kasvaneelle lapselle. -Sain itse tehdä valintani. Tilanne oli tietysti haastava, mutta sitä menee ikään kuin virran mukana, katsoo Kasvi. Tie vei Ruotsiin Koulun jälkeen Arno Arno Kasvi työskenteli yksityisillä puutarhoilla ja toimi jopa kaupparatsuna ajaen kukkia Pohjois-Suomeen luvun puolivälissä Kasvi muutti Ruotsiin Smålandiin ja palkkautui jättisuureen kauppapuutarhaan. Kielen opiskelu ja yksinkertaisemmat puutarhatyöt kulkivat aluksi rinnakkain. Hän työskenteli varsinkin orkideoiden kanssa. -Kieltä opittua sain nopeasti erikoistöitä, koska olen kova pälpattämään. Kommunikoiminen ihmisten kanssa on minulle luontaista. Oppia tuli siten lisää, mutta homma tavallaan pysähtyi, sillä kyseessä oli kauppapuutarha. Arno Kasvi muutti Örebrohon, jossa löytyi mielenkiintoisempia töitä kasvihuonepuutarhassa. Yrityksen vetäjä iski pian silmänsä ahkeraan ja lahjakkaaseen nuorukaiseen ja teki tästä pikkupomon. Pian Kasvi kuitenkin jo lopetti pestinsä. Hän ei palannut, vaikka perään soiteltiin ja toivottiin työsuhteen jatkuvan. Osaavasta suomalaisesta oli vaikea luopua. -Tein välillä muitakin töitä, kunnes hain Uppsalan yliopiston puutarhaan ja pääsin sinne. Siellä oli hyvä tilaisuus ammentaa uutta oppia. 4

5 Oppi ja taito toi viran Yli 17 vuoden aikana Ruotsissa hankittua kokemusta ja taitoa sekä varsinkin Uppsalan oppia Arno Kaski saikin sitten heti käyttää palatessaan Suomeen ja Turkuun vuonna Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan haettiin ylipuutarhuria ja valinta osui Arno Kasviin. -Taisin olla sopivan epäpoliittinen henkilö virkaan. Tällaisissa valinnoissa on aina enemmän tai vähemmän politiikkaa mukana, vähättelee Kasvi ammattitaitonsa tuomaa etua. Arno Kasvi ryhtyi innokkaasti uuteen toimeensa. Hänellä oli päässään heti visio, miten kasvitieteellistä puutarhaa aletaan kehittää: rakennukset täytyi pistää uusiksi, aluetta oli saatava lisää ja oli kerättävä kokoelmia. -Rahaa emme kuitenkaan saaneet näihin tarpeisiin. Paljon töitä teetettiin työllistetyillä. Myös lähiseudun ihmiset osallistuivat talkoisiin ja toivat hyvää hyvyyttään multaa ja sitä itseään. Näin päästiin kehitystyön alkuun. Nyt Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on hyvässä mallissa ja mielenkiintoinen tutustumiskohde niin kasvihuoneidensa kuin ulkotilojensakin osalta. Arno Kasvi ei kuitenkaan ole vielä tyytyväinen. Kehitystyötä pitäisi hänen mielestään ehdottomasti jatkaa. -Kokoelmat ovat toki laajat, sillä meillä on hyvät yhteydet yksityisiin ja yliopistollisiin puutarhoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kasvien siementäkin saamme vaikka mistä. Kehitystyötä ei saisi kuitenkaan pysäyttää. Puutarha on sopivan kokoinen ja meillä on hirveän hyvä pohja, jolle rakentaa. -Tosiasiassa koko Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on uhan alla. Opetusministeriössä on kai säästötalkoot ja sieltä on kuulunut huhuja, ettei Suomessa tarvittaisi kuin Oulun ja Helsingin yliopistojen puutarhat. Merkittävä matkailukohde Arno Kasvin työllä, ymmärtävien esimiesten avulla sekä kaupungin tuella Turun kasvitieteellinen puutarha on kehittynyt ja pysynyt pystyssä, vaikka valtion määrärahat ovat olleet aina niukat. Kasvien ja istukkaiden myynnillä on toisinaan maksettu myös työntekijöiden palkkoja. -Olenkin saattanut päättäjien tietoon, että meillä on enemmän kävijöitä kuin esimerkiksi Turun kaupunginteatterilla. Siinäkin on yksi syy jatkaa kehitystyötä, korostaa Kasvi. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha onkin merkittävä kohde myös matkailullisesti. Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi opastaa edelleen Ruissalossa ryhmiä ja esittelee kokoelmia. Häntä käytetään myös asiantuntijana erilaisissa näyttelyissä ja tapahtumissa ympäri maata ja useissa ulkomaisissa matkakohteissa. Pienen kritiikin siemenen hän kuitenkin heittää. -Suomessa on liikaa puutarha-alan näyttelyjä, jotka ovat vielä osittain päällekkäin. Tällainen toiminta heikentää näyttelyjen tasoa. Näyttelyistä ja niiden ajankohdista pitäisi kyetä sopimaan, päättää ylipuutarhuri Arno Kasvi. (KA) SMYn ensimmäinen kultainen ansiomerkki jaettiin juhlallisesti Helsingin kaupungintalon tiloissa Ansiomerkin luovutti SMYn hallituksen jäsen professori Olavi Syrjänen (seisaalla) Ministeri Pertti Paasiolle (oikealle). Tilaisuudessa olivat mukana myös Bengt Pihlström, Pekka Ropponen, Matti Orama, Anu Kehusmaa, Erkki Torniainen, Kalevi Etelä, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (äärimmäisenä vasemmalla) sekä Lea Häyhä. Matkailu

6 Tammisaaren vierasvenesatamaa. Raaseporissa riittää koettavaa ja nähtävää Johtava matkailusihteeri Viveca Blomberg lähes hengästyy luetellessaan Raaseporin kesän matkailullisia mahdollisuuksia. On näyttelyitä, tapahtumia, teatteria, vanhat hienot ruukit ja tietysti Tammisaaren hieno saaristo. Raaseporin kaupunki syntyi, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät vuonna Näin Raaseporista löytyy upea saaristo, elävää pikkukaupungin idylliä sekä ainutlaatuisia ruukkimiljöitä. Tammisaaren museossa voi aina lokakuun puoleen väliin saakka saada välähdyksiä musiikin kulttuurihistoriaan Sano se sävelin -näyttelyssä. Tämä näyttely tarjoaa muusikoita, musiikkia ja soittimia. Esillä on kaikkea vanhasta klassisesta musiikista uudempaan populaarimusiikkiin länsi-uusmaalaisesta näkökulmasta laajempaan perspektiiviin. Näyttelyssä on mukana klavikordi ja muita harvinaisia soittimia. Myös Tammisaaren laululintunen Emma Engdahl esittäytyy. Kansanmusiikkia aina muinaisilta ajoilta eteenpäin esitellään mm. Berg-Kallen voimin. Country Express, Paul Oxley s Unit ja diskoteekki Gnägget ovat joitakin tunnettuja länsi-uusmaalaisia populaarimusiikin ilmiöitä. -Elokuun päivä järjestetään Jukka-Pekka Sarasteen vetämä Tammisaaren kesäkonsertit -tapahtuma. Tarjolla on klassisen musiikin ohella paljon muutakin. Hienoja solisteja ja mm. Emma Salokoski on tapahtuman yksi esiintyjistä, kertoo Viveca Blomberg. EKTA ja Raaseporin linna Tammisaaren museokeskus EKTA sijaitsee torin läheisyydessä ja koostuu eri rakennuksista; museohalli, Porvaristalo ja Valokuvaamo. Museohallista löytyy museon perusnäyttely sekä näyttelyhalli erikoisnäyttelyitä varten. Tutustumalla museokeskus EKTAn pysyvään näyttelyyn voi tehdä aikamatkan Länsi-Uudenmaan historiassa ja tavata henkilöitä, jotka aikoinaan kävelivät Tammisaaren kaupungin kaduilla. Näyttely vastaa moniin kysymyksiin seudun historiasta: esimerkiksi miten kivikaudella asuttiin tai millaiselta Raaseporin linna näytti keskiajalla. -Raaseporin linnan rauniot ovat kaikille sopiva mielenkiintoinen vierailukohde. Tänä kesänä siellä on kesäteatteria. Vaikka esitys on ruotsinkielinen, niin musikaalina siitä voivat 6

7 nauttia kaikki. Linnan raunioilla järjestetään myös Keskiaika Raaseporissa -tapahtuma, jossa on mm. turnajaiset, paljastaa Viveca Blomberg. Fiskarsin ruukin ainutlaatuisessa miljöössä on sekä näyttelyitä että tapahtumia. Siellä kannattaa tutustua ainakin Tilallisia paikkoja -näyttelyyn sekä pysyvään näyttelyyn. Fiskarsissa on myös hienoja ravintoloita. Bilnäsin kesässä on runsaasti teematapahtumia kuten Ruukki herää eloon. Bilnäsissä on hyvät majoitusmahdollisuudet ja asuntoja vuokrattavana. Vuoden vierasvenesatama Tammisaaren vierassatama on äänestetty vuoden 2011 vierasvenesatamaksi. Tammisaaren vierassatama aivan keskustan tuntumassa on yksi läntisen Suomenlahden harvoista veneilykeskuksista. Se tarjoaa veneilijöille suojaisen sataman kaikkine ajanmukaisine peruspalveluineen. Unohtaa ei sovi Tammisaaren luontokeskusta. Keskiviikko on kesällä paras päivä päästä Tammisaaresta saaristoon. Tuolloin pohjoissatamasta lähtee risteilyalus puolilta päivin. Alus kulkee Sommaröön ja Jussaröön palaten samaa reittiä takaisin Mys Anna -alus risteilee Tammisaaren ja Hangon välillä. (KA) Raaseporin linnan rauniot sekä Keskiaikaa (pikkukuva) KAUPUNKILOMALLE HELSINKIIN! visithelsinki.fi Helsingissä löydät uusia elämyksiä! Helsingin kulttuuritarjonta on kiistatta Suomen runsain. Valittavana on paljon sellaista, mitä ei voi kokea muualla. TUTUSTU HELSINGIN TARJONTAAN MATKAILUN VERKKOSIVUILLA Monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan joka piristää kesää odotellessa. Yövy laadukkaissa hotelleissa, shoppaile kauppakeskuksissa ja nauti kauden herkut Helsinki Menu -ravintoloissa. Matkailu- ja kongressitoimisto, Pohjoisesplanadi 19, PL 28, Helsingin kaupunki, Puh. (0) matkailu_178x128_kevat2011.indd :18:48 Matkailu

8 Alikartano Tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin mielenkiintoinen koti Nummisten kylässä Etelä-Mäntsälässä sijaitseva Alikartano eli Frugård oli kahdensadan vuoden ajan Nordenskiöld-suvun kotina. Nykyään se toimii museona, jossa voi tutustua luvun kartanoelämään ja Nordenskiöldien mielenkiintoisiin vaiheisiin. Uusmaalaisessa maalaismaisemassa Alikartanon vuonna 1805 valmistunut päärakennus erottuu pitkälle. Se on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen maassamme ja Adolf Gustaf Nordenskiöldin itsensä suunnittelema. Kahden kerroksen korkuisen keskeissalin vaikuttavuuden tajuaa vasta rakennuksen sisällä. Mustijoen rannalle rakennetusta kokonaisuudesta on säilynyt myös 1730-luvulta peräisin oleva vanha päärakennus sekä aitta. Läheisessä purolaaksossa kiertävä historia- ja luontopolku on säilyttänyt monia kartanon puutarhasta karanneita koriste- ja hyötykasveja. Koillisväylän löytäjä Nordenskiöldit olivat luonnontieteilijöitä, mystikkoja ja sotilaita jotkut näitä kaikkia yhdessä persoonassa. Tunnetuin suvun jäsenistä on varmastikin professori vapaaherra A. E. Nordenskiöld, joka löysi Koillisväylän, meritien Tyynelle valtamerelle Siperian pohjoispuolitse. Alikartano on hänen lapsuudenkotinsa. Kartanossa on myös muistoja uusien viljelykasvien kokeiluista ja teknisistä keksinnöistä hyödyn aikakauden hengessä. Kartanon marja- ja hedelmätarha oli aikoinaan kuuluisa ja perunakin otettiin täällä viljelyyn ensim- mäisten joukossa Suomessa. Swedenborgilainen mystiikka taas johti mm. kokeisiin alkemian parissa; näistä on säilynyt muistona alkemistin uuni sekä tieto purolaaksossa sijainneesta laboratoriosta. Mesa Verden intiaanikaupunkien esinelöytöjäkin voi ihastella, sillä Gustaf Nordenskiöld teki alueella pioneerikaivaukset. Osa huoneista on taas sisustettu 1800-luvun tyyliin niissä voi kuvitella siirtyvänsä taaksepäin aikaan, jolloin lapsikatrasta ja palvelijoita kaitseva kartanonrouva ehti illalla hetkeksi rauhoittua käsitöiden ääressä tai kartanonherra tapasi muita pitäjän nokkamiehiä punssilasin ääressä keskustellen yhteisten asioiden hoidosta. Tutustumiskohde koko perheelle Alikartanon rakennukset olivat joutuneet varsin huonoon kuntoon, kun Museovirasto hankki sen omistukseensa 60-luvulla. Pitkällisen restaurointityön jälkeen museo avattiin vuonna Moni korjausrakentaja käy museossa hakemassa ideoita ja ohjeita oman kotinsa kunnostamiseen. Museokierroksen lisäksi voivat lapsiperheet tai koululaisryhmät tehdä pihalla tehtäväradan, jossa on erilaisia Nordenskiöldeihin ja Alikartanoon liittyviä tehtäviä. Kun museokierros, tehtävärata sekä historia- ja luontopolku on käyty, voi herkutella museokahvila Hedda Noorassa pullakahvilla tai jäätelöllä. Alikartano sijaitsee vajaan tunnin automatkan päässä Helsingistä ja on oiva retkikohde koko perheelle. Lisätietoja www. nba.fi/fi/alikartano. Kulttuurimme kehto - Paikkarin torppa Sammatissa Vuonna 1889 Paikkarin torppa, Elias Lönnrotin syntymäpaikka ja lapsuudenkoti Sammatin kappelin Haarjärven kylässä, otettiin Senaatin tekemällä päätöksellä valtion haltuun ja päätettiin säilyttää muuttumattomana muistona 5 vuotta aiemmin edesmenneen suomalaisen suurmiehen varhaisvaiheista. Samana vuonna torpassa vieraili 65 henkilöä, joista neljä ulkomaalaista. Paikkarin torppa on ollut nähtävyyskohteena jo yli 120 vuoden ajan. Paikkarin torpan tuvan pystytti vuoden 1800 tienoilla kyläräätäli Fredrik Johan Lönnrot. Elias Lönnrot, keskimmäinen kyläräätälin seitsemästä lapsesta, asui torpassa syntymästään syksyyn 1822, jolloin hän aloitti opintonsa Turun Akatemiassa. Elias Lönnrot oli monilahjakkuus, joka tunnetuimpien töidensä kansanrunouden keruun, Kalevalan ja Kantelettaren ohella työsti suomen kehittymätöntä kirjakieltä, toimitti sanoma- ja aikakauslehtiä sekä suomalaisen kasvitieteen varhaisimmat teokset, työskenteli räätälinä, lääkärinä ja 8

9 huilistina, kokosi sanakirjoja, runoili virsiä ja valisti kansaa. Kaiken tämän ohella hän oli myös aviomies ja perheenisä, josta hänen tyttärensä saattoi todeta: Älä kysy isältä, ei hän mitään tiedä. Nykyisin Paikkarin torppa toimii kesämuseona, jonka läheisyydessä on myös museokauppa/ kahvipiste. Kesän aikana torpan tiluksilla järjestetään Sampo-juhlat, kesäteatterinäytöksiä, lastentapahtuma, runolaulu-, musiikki- ja tanssiesityksiä sekä teemaopastuksia. Paikkarin torpassa museokävijä voi paitsi tutustua suurmiehemme Elias Lönnrotin lapsuusaikaan ja elämäntyöhön myös kokea suomalaisen elämänmuodon alkuperäisimmillään, aistia menneen meissä. Lisätietoja Paikkarin torpasta ja Paikkarin kesätapahtumista Yli-Lauroselan talomuseo Yli-Lauroselan taloa Ilmajoella pidetään yhtenä merkittävimmistä talonpoikaisarkkitehtuurin muistomerkeistä Suomessa luvun puolivälissä valmistuneessa kaksikerroksisessa päärakennuksessa yhtyy pohjalainen rakennusperinne empirestä omaksuttuihin tyylipiirteisiin. Huoneet on sisustettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Yli-Lauroselan pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi alkuperäisillä paikoillaan yhdeksän talousrakennusta, joilla kaikilla on ollut oma tehtävänsä taloudenpidossa ja maanviljelyksen harjoittamisessa. Museokierroksella vierailija voi eläytyä entisajan vauraan talonpoikaistalon elämään tutustumalla mm. pujettuun flikkaan luttiin, ajokaluliiveriin, vellisaunaan tai sepän pajaan. Talon viimeiset omistajat olivat sisarukset Frans ja Eliina Yli-Laurosela. Talo hankittiin perikunnalta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan Talomuseo avattiin yleisölle 1978 pää- ja talousrakennusten perusteellisten entistämis- ja korjaustöiden jälkeen. Kesänäyttely Naiset ja lapset sodassa Entisessä navettarakennuksessa on esillä pohjalaisesta rakennushistoriasta kertova Päreitä, purua ja postipuita - näyttely. Päärakennuksen yläkerran sali on varattu vaihtuville näyttelyille. Kesänäyttely 2011 kertoo kotirintaman uhrauksista talvi- ja jatkosodan aikana. Se on myös kunnianosoitus suomalaisille naisille ja lapsille, jotka tekivät oman osuutensa sodasta kärsivän isänmaan pelastamiseksi. Pääpaino näyttelyssä on Lotta Svärd -järjestön toiminnan esittelyssä. Oman lukunsa ovat saaneet myös muut toisen maailmansodan aikana toimineet naisjärjestöt sekä nuorten ja lasten järjestöt kuten pikkulotat ja sotilaspojat. Lystiä ja leikkiä Yli-Lauroselassa järjestetään erilaista toimintaa pitkin vuotta. Heinäkuun museopäivästä on vuosien varrella muodostunut koko perheen tapahtuma. Tänä vuonna teemana on pula-aika. Puhdetyöpajoissa opitaan kehräämään lankaa, karstaamaan villaa ja parsimaan sukkia. Lystiä leikkiä -museohetkissä lauletaan ja leikitään perinteen pohjalta ja tutustutaan museorakennuksiin. Myös syyskuun 10.päivänä pidettävistä, runsaasti myyjiä ja ostajia keräävistä Yli-Lauroselan maalaismarkkinoista on tullut jokavuotinen perinne. Kahvihetki museokahvila Edlassa ja tuliaiset museokauppa Franssista Ilmajoen Musiikkijuhlien Taipaleenjoki-oopperan esityspaikan ja historiallisen Ilkan kentän välittömässä läheisyydessä sijaitseva talomuseo on avoinna päivittäin ti su klo (juhannusaatto ja -päivä suljettu) sekä muina aikoina ryhmille sopimuksen mukaan. Opastuksia järjestetään ryhmille varauksesta. Päärakennuksessa sijaitsevasta museokauppa Franssista voi ostaa paikallisten käsityöntekijöiden tuotteita ja museokahvila Edlassa voi nauttia kahvia ja muita virvokkeita kotileivonnaisten kera. Ryhmiltä toivotaan ennakkovarausta. ALIKARTANO Nordenskiöldien sukukartano Mäntsälässä Maailmankuulun tutkimusmatkailijan A. E. Nordenskiöldin lapsuudenkoti. Museokauppatuotteita ja kahvila Hedda Noora. Kartanon pihapiirissä historiaja luontopolku sekä viiden rastin seikkailu lapsille. Avoinna: ke-su Nummistentie 48, NUMMINEN (MÄNTSÄLÄ) puh. (019) alikartano@nba.fi PAIKKARIN TORPPA Luonnonhelmassa Kauhiam pal kivaa Paikkarin kesäs! Elias Lönnrotin lapsuudenkodista löytyvät Eliaksen kehto ja kantele, kyynäräkeppi ja kirjoituslauta, Kalevalan juuret ja kulttuurimme kivijalka. Teemaopastuksia ja tapahtumia. Avoinna: ke-su Torpantie 20, SAMMATTI puh. (019) paikkarin.torppa@nba.fi YLI-LAUROSELAN TALOMUSEO Komian tähären 1800-luvun talonpoikaisarkkitehtuurin mestariteos. Yhdeksän rakennuksen pohjalainen pihapiiri. Museokahvila Edla ja museokauppa Franssi sekä lasten aitta. Koko perheen kohde. Avoinna: ti-su klo Könnintie 2, ILMAJOKI puh. (06) yli-lauroselantalomuseo@nba.fi Matkailu

10 Ensi kesänä Seinäjoelle kutsuvat maailman tangot Seinäjoen Tangomarkkinat on vuodesta toiseen yksi Suomen kesän suurimmista tapahtumista. Tänä vuonna teemana on Tangon maailmat ja kaupungissa soi tango kansainvälisempänä kuin koskaan. Varaslähdön tekee käynnistyvä Cumbre Mundial del Tango, jonka ohjelmistossa on esiintyjiä 10 maasta, mm. Argentiinasta, Japanista, Sveitsistä, Chilestä, Venezuelasta ja Ruotsista. Kotimaiset ja ulkomaiset artistit esiintyvät päivien aikana yhteisissä konserteissa ja Tangokadun esiintymispaikoilla. Tangomarkkinoiden vetovoima koostuu mielenkiintoisesta kattauksesta huippuartistien esiintymisiä, kilpailujen aiheuttamasta uteliaisuudesta nousevia laulajatähtiä kohtaan ja yleisölle tarjoutuvasta mahdollisuudesta tanssia läpi vuorokauden sydämensä kyllyydestä, varastoon pimeää talvea varten. Tänä kesänä festivaalikävijöille tarjotaan entistä enemmän tanssimahdollisuuksia: paviljongin koko on lähes kaksinkertaistunut ja tanssiaikaa tulee lisää joka päivä järjestettävien päivätanssien myötä. Uutena tanssipaikkana avautuu Huvimaja ja suosittu Tanssi-Areena lähes 1000 neliön parketteineen tanssittaa perinteisen tanssimusiikin tahtiin. Tangomarkkinoiden kiistattomasti tunnetuin tilaisuus on Tangolaulukilpailun finaali lauantaina 9.7., jolloin yleisö paikan päällä Kisa-Areenalla ja kotikatsomoissa television äärellä jännittää, kuka kruunataan vuoden 2011 Tangokuninkaalliseksi viime vuoden Tangokuninkaan Marko Maunukselan jälkeen. Tapahtuman aikana rohkaistaan myös mahdollisia tulevaisuuden nimiä Tangovekara ja Tangojuniori kilpailuissa ja senioreillekin on oma tangolaulukisansa. Jos laulaminen ujostuttaa voi taitojaan mitata myös Lavatangon tai Ilmatangon SM-kilpailuissa. 10

11 Marko Maunuksela vuoden 2010 tangokuningas. Tangomarkkinoiden järjestäjien keskeisenä tavoitteena on paitsi hehkuttaa suomalaisen tangon ainutlaatuisuutta, myös etsiä uusia tulkintoja ja tekijöitä tangomusiikille. Vuodesta 1985 lähtien on järjestetty sävellys- ja sanoituskilpailua, jonka tavoitteena on löytää uusia tangosävelmiä, edistää tangomusiikkia ja innostaa uusia tekijöitä tangon pariin. Kilpailun kaksi parasta palkitaan heinäkuussa Seinäjoella. Viime vuonna kisan voitti aivan muista musiikkikuvioista kuin tangosta tutuksi tullut Mariska. Esiintymispaikoista TangostYLE siirtyy kesällä klubimaisempaan interiööriin ja tuo esille tangoperinteeseen uusia näkökulmia tarjoavia esiintyjiä kuten haitaritrio Harmonautit, Tango Primo, Trio Kiero ja Projecto del JazzTango. Tangomarkkinoiden ennakkoluulottomuudesta kertoo sekin, että toisena teemana on Tango ja terveys, jonka myötä yleisöllä on mahdollisuus osallistua tangozumbaan vuoden 1994 Tangokuningattaren Tiina Räsäsen vauhdittamana. Lapsiperheille on omistettu festivaalin päätöspäivä sunnuntai 10.7., jolloin esiintyy mm. Hevisaurus. Cumbre Mundial del Tango tarjoaa laadukkaan konserttivalikoiman, jonka argentinalaisia tähtiä ovat mm. runoilija Horacio Ferrer, Juan Caros Cuacci, Duo Roggero, Edmundo Muni Rivero sekä koreografi, tanssija Miguel Angel Zotto, joka myös opettaa tangotanssia Seinäjoella. Japanista saapuu tangotähti Anna Saeki, Ruotsista tango-orkesteri Tangarte, Tanskasta Che Tango Trio ja Saksasta Duo Tangente. Cumbre Mundial del Tangoon liittyy myös erittäin runsas oheisohjelmisto työpajoineen ja seminaareineen. OHJELMASSA MM. KISA-AREENAN KONSERTIT TANGOLAULUKILPAILUN FINAALIN KARSINTA To 7.7. klo liput 30,-/25,- S-Etu 27,-/22,- (raj. katsomot) TANGON MAAILMAT -konsertti Pe 8.7. klo liput 35,-/33,- S-Etu 32,-/30,- (raj. katsomot) mm. Eino Grön, Jari Sillanpää, Marko Maunuksela, Suvi Karjula, Kaija Lustila ja Cumbre Mundial del Tango -esiintyjiä, sekä Fantasia juhlakokoonpanossaan. TANGOLAULUKILPAILUN FINAALI La 9.7. klo liput 43,-/40,- S-Etu 40,-/37,- (raj. katsomot) YLE TV2, Radio Suomi, To/la suorat lähetykset - pe taltiointi s e i n ä j o e n Cumbre Mundial del Tango Liput tevästi kä verkosta piletti.fi Liput, ryhmä-, yritys-, VIP-myynti ja asuntovaunupaikkojen varaukset: Seinäjoen Tangomarkkinat Oy, Torik. 15, Seinäjoki p. (06) ark. klo 9-16 info@tangomarkkinat.fi, Liput: p (1,71 /min + pvm) ark. klo 9-20, la-su klo 2-16 Cumbre Mundial del TANGO SEINÄJOKI FINLAND 2011 Matkailu

12 Härmän Kylpylä uudistui Härmän Kylpylä on saanut mittavan uudistuksen valmiiksi. Uudistuksen myötä kylpylän vesipinta-ala tuplaantui 600 neliömetriä. Tarjolla on myös Suomen ensimmäinen hiekkaranta sisätiloissa, jossa voit nauttia hiekkarannasta kesät, talvet. Ylihärmässä keskellä Lakeuksia kultaisen kolmion - Seinäjoki, Kokkola, Vaasa - keskellä sijaitseva Härmän Kylpylä on ollut vahva kuntouttaja ja hyvinvointipalvelujen tuottaja jo vuodesta Myyntipäällikkö Pasi Vainion mukaan Härmän Kuntokeskus eli Härmän Kylpylä on todella suosittu niin kuntoutus- kuin kylpylävieraidenkin parissa. Varsinkin kesällä kylpylä on lapsiperheiden suosiossa kylpyläpalveluiden sekä Powerparkin huvipuiston ansiosta. 12

13 -Meillä saa saman katon alla kaikki palvelut: ravintolapalvelut, hemmottelu, viihde, kylpylä- ja hotellimajoitus. Lisäksi vieressä on liikuntahalli Anssin Jussin Areena sekä 9-reikäinen golfkenttä, joten tekemistä riittää kaiken ikäisille. Lähellä sijaitseva huvipuisto ei myöskään ole ainakaan haitaksi vieraiden viihtymiseksi, kertoo Vainio. -Pystymme vastaamaan kaiken ikäisten vieraiden monenlaisiin vaatimuksiin. Meillä on esimerkiksi tansseja kuutena iltana viikossa sekä konsertteja. Lapsille on kylpyläilojen lisäksi tarjolla mm. taitopaja, jossa voi tehdä erilaisia käsitöitä ohjaajien opastuksella. Ja ilman muuta vanhemmatkin saavat mennä mukaan! Kylpylän lisäksi Härmän Kuntokeskuksessa on avattu valtakunnallisestikin huomionarvoinen Wellness -osasto. Yrityksillä on myös käytössään ravintolapalveluissa uusi välimerellinen tilausravintola Banketti, joka hellii kaikkia aisteja: Upea ruoka yhdistettynä visuaalisuuteen sekä Välimeren äänimaisemaan sateineen ja myrskyineen... Kerrasaan upea kokonaisuus, joka hakee veroistaan! Uudistusten investointi oli euroissa oli kaikkiaan noin 5,5 miljoonaa ja valmistui vapuksi sopivasti kesäkauteen, toteaa Pasi Vainio. Tervetuloa viettämään upeaa kylpyläelämää Härmän Kylpylässä (KA) HÄRMÄN KYLPYL Ä Matkailu

14 Suomen paras vapaaajankeskus 2010 Kauhavan Alahärmässä sijaitseva elämyspuisto PowerPark arvioitiin Suomen parhaaksi vapaaajankeskukseksi viime vuonna. Tänä vuonna PowerPark on entistä vetovoimaisempi. PowerParkista on tullut maatilamatkailun erikoinen menestystarina. Tämä tarina osoittaa, että menestyvä matkailukeskus voi muodostua myös muualle kuin ainoastaan suuriin vetovoimakeskuksiin, iloitsee johtaja Mikko Kiviluoma. Taloustutkimus Oy:n tekemässä tutkimuksessa PowerPark päihitti sellaiset matkailuikonit kuin Särkänniemi, Linnanmäki ja Korkeasaari. PowerPark sai tutkittujen vapaa-ajankeskusten joukossa parhaimmat arviot henkilökunnan palvelualttiudessa sekä alueen ja laitteiden kunnosta. Tämän vuoden keväästä lähtien PowerParkissa on ollut mahdollista kokea aivan uudenlaisia elämyksiä, kun 5D -elokuvateatteri valmistui Palace -hotelliin. 5D:n 148 paikkainen auditorio palvelee myös isoja kokousryhmiä. -Huippunykyaikainen auditorio on merkittävä lisä kokousasiakkaittemme palveluun ja Suomessa harvinainen 3-ulotteisia visualisointeja näyttävä 5D on mainio lisä monitoimipuistomme palveluihin, uskoo Mikko Kiviluoma. Uutuutena vuoristorata Yksi tämän kesän uutuuksia on huvipuistoon nouseva uusi vuoristorata. PowerPark täydentyy myös neljän hehtaarin kokoisella vesilaitealueella. Se valmistuu kahden vuoden päästä. Kyseessä on suurinvestointi ja laitekokonaisuus, joka on aivan uutta ja erilaista Suomessa. -Todellinen vesiseikkailu! iloitsee Kiviluoma. Powerparkissa on huvipuiston lisäksi monenlaisia aktiviteetteja kuten hevoskeskus, kartingrata, mönkijäsafaria jne. (KA) Valvomotie 11, Hämeenlinna S ä h k ö i s t ä p e l i k u l t t u u r i a E l e c t r a s t a P o n g i i n, Pongista Pleikkaan N ä h t ä v ä ä j a p e l a t t a v a a! & facebook 14

15 Saara Ekströmin tuotantoa Kuntsin modernin taiteen museossa Gun Holmström; Arkipelag, 2008 Kesän kynnyksellä avautuu Kuntsin modernin taiteen museossa maamme keskeisimpiin valokuva- ja videotaiteilijoihin kuuluvan Saara Ekströmin näyttely Limbus, joka on tuotettu yhteistyössä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa. Samaan aikaan esitellään Pro Artibus säätiön tuottama vesiteemainen näyttely H2O Heijastuksia. Näyttelyt ovat esillä Limbus on Saara Ekströmin (s Turussa) tähän asti laajin yksityisnäyttely, joka esittelee laajan valikoiman valokuva- ja videoteoksia taiteilijan uusimmasta tuotannosta noin viiden viime vuoden ajalta. Näyttelyn nimi Limbus tarkoittaa välivaihetta, esimerkiksi epämääräistä rajaa kuoleman jälkeen ja ennen syntymää. Minulle se on eräänlainen epätila tai epäaika, kertoo Saara Ekström näyttelynsä nimestä. Vastakohdat kuten kaunis ja ruma, elävä ja kuollut, tietoinen ja tiedostamaton ovat Ekströmin taiteessa läsnä yhtä aikaa. Pro Artibus säätiön tuottama näyttely H2O Heijastuksia on monipuolinen valokuvaa, akvarelleja, veistoksia ja videoinstallaatioita esittelevä kokonaisuus, jossa teosten yhteinen nimittäjä on vesi. Näyttelyssä nähtävät heijastukset ovat yhtä aikaa joko konkreettisia tai monitahoisen abstrakteja, ja ne kertovat ajastamme ja yhteiskunnastamme. Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: HC Berg, Petri Hytönen, Ann Sundholm, Erik Uddström, Carina Granlund, Gun Holmström, Jan Kaila, Susanna Majuri, Catarina Ryöppy, Elina Julin, Joonas Jokiranta, Jan Jämsén, Marcus Lerviks, Pekka Niittyvirta ja Karin Widnäs. Suuri osa näyttelyssä nähtävistä teoksista on säätiön omista kokoelmista. Yhteistyössä / I samarbete med / In co-operation with 07/05 31/ Sisäsatama, Vaasa Inre hamnen, Vasa, (06) ti-su/sö 11-17, to 11-20, matkailulehti.indd 1 Matkailu :58:04

16 Oriveden ori ja Reikäreuna Teksti ja kuvat Aino Rimppi Oriveden historiaan sisältynee ori jo 1600-luvulla, sillä paikkakunta on vanha. Myös kansantarinassa ori nousee kirmaten rannalle, vedestä. Niinpä myös Oriveden vaakunassa kirmaa punainen ori. Taidekeskus Purnun pihapiiriin kuuluu niin ikään taideteos punaisesta oriista - toteemipaalujen lisäksi. Purnu on tuttu taidepaikka vuosien takaa. Se avaa jälleen porttinsa 12. kesäkuuta. Näyttely kantaa nimeä Sijamuotoja ja esillä on 17 taiteilijan teoksia, mm. Stig Baumgartner, Elina Brotherus ja Saara Ekström. Oriveden Opiston kesä on hyvinkin aktiivista aikaa. Siellä on mainio mahdollisuus täydentää taitojaan mm. musiikin alalla. Musiikki kuuluu luontaisesti Oriveden kesätapahtumiin. Musiikkia on mukana myös Reikäreuna-tapahtumassa. Ota hyöty ja huvi, koe Oriveden Suvi Oriveden Opiston kesässä 2011 mm. Klemetin Kesän konsertit Rönnin Kesäteatterissa Moreeni Rönnin huvikeskuksessa tanssit Taidekeskus Purnussa Sijamuotoja Reikäreuna-elokuvafestivaali orivedensuvi.fi p. (03) Rönnin huvikeskuksessakin on taidetta. Elokuvien tekijät tuntevat Reikäreunan Reikäreuna koskee elokuvaa, filmaamista. Tapahtuman nimi juontaa filmin reunassa olevista rei istä. Elokuvat, kuvataide ja musiikki kuuluvat Reikäreuna-festivaalin henkeen. Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Ijäs on Reikäreunafestivaalin päävieras. Hänen kanssaan kuuluvat raatiin taiteilijavieras Kari Tykkyläinen Pudasjärveltä - tunnettu suolle rakentamistaan taideteoksista - ja satunnainen vieras, Oriveden oma työterveyshoitaja Päivi Suomela-Rautio. Osallistujat julkistetaan elokuun lopulla, varsinainen tapahtuma järjestetään syyskuuta Taiston talossa. Kilpailun järjestää Taideyhdistys Roihu ry. Rönnin huvikeskus lienee yksi Suomen tunnetuimmista tanssilavoista. Äkkiseltään alue vaikuttaa kovin sekavalta - toiminta aloitettu vuonna silti jo toukokuun lauantaiiltana parkkipaikat täyttyvät. Jos parketilla tulee ahdasta, tilaa piisaa grillin ja klubin puolella. Rannallakin voi istuskella ja kuulostella suomalaista suvea - ja tangon taikaa. Kesän tapahtumia Orivedellä Kullanhuuhdonnan kilpailut Eväjärven Lankajärvellä Nuoriso-orkesterikurssi 50 vuotta Klemetin Kesän konsertit Lauri Viidan Moreeni Rönnin kesäteatterissa Lavatanssit Rönnillä, lauantaisin ja keskikesällä myös keskiviikkoisin Purnun taidenäyttely Sijamuotoja 2.7. Längelmäveden kesäpäivä 9.7. Tunkelon Isotalon perinnepidot

17 Kehäkukasta kansallismaisemaan Teksti ja kuvat Aino Rimppi Hämeenkyrö tarjoilee suomalaisen kansallismaiseman joka kesä uudessa loistossaan. Vaikka Myllykolun museo ja Myllykolun kesäteatteri ovatkin tänä kesänä remontissa, F. E. Sillanpää on läsnä aina, kaikkialla. Kirjailijan Töllinmäessä sijainnut nuoruudenkoti on avoinna yleisölle. Hämeenkyrön vanhalla hautausmaalla voi myös käväistä katsomassa kirjailijan hautaa. Pystikin löytyy - kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämä F. E. Sillanpään rintakuva yhteiskoulun puistossa. Frantsila juhlii tänä kesänä 30-vuotista taipalettaan luomuyrttien viljelyssä, keräilyssä ja jalostuksessa. Yrttitilalla on oma tehdas, Tippavaara. Yritys on suomalaisen yrttiviljelyn uranuurtaja. - Frantsila kukittaa Hämeenkyrön matkailua paljon, sanoo matkailusta vastaava Anitta Puntala-Periaho. Frantsilan Kehäkukka, Purimo-laiva ja Hämeenkyröstä Käsin Puotihuone muodostavat Hämeenkyrön matkailun kärkituotteen. Ja tietysti Frantsilan tunnettu kahvila-yrttipuoti, joka on auki ympäri vuoden. Me kahvilassa istuttihin ja nautittihin. Kehäkukan kahvila ja yrttimyymälä tunnetaan. Muita kahviloita Hämeenkyrössä voisi kesäisin kiertää vaikka pyöräillen. Jumesniemen Kirkkokoulun pihassa avataan uusi kesäkahvila. Minnan Savusaunan kesäkahvila palvelee edelleen Miharintiellä ja Maisemakahvila Hämeenkyrön varsinaisen kansallismaiseman miljöössä, liki Myllykolua. Aito maatalomiljöö Heiska ja Heiskan Pakarikahvila sijaitsevat lähellä kolmostietä, Heiskankujalla, jonne ohikulkijan on helppo poiketa. Urkin piilopirtissä Pinsiössä on esillä Suo- Hämeenkyrön vanha hautausmaa on idyllinen. Siellä sijaitsee myös F.S. Sillanpään hauta. men merkittävimpien nykylasitaiteilijoiden töitä ˆ ravinnoksi kauneutta kaipaaville. Vaikka Myllykolussa ei nyt ole teatteria, se löytyy koko kesäkuun ajan Jokiteatterissa: Markku Pölösen Kuningasjätkä! Tapahtumia Hämeenkyrössä Kesäteatterin ensi-ilta: Markku Pölösen Kuningasjätkä Juhannusjuhla Heiskalla Kuulakarnevaalit Kyröskosken urheilukeskuksessa Kyröskoski kuohuaan ˆ koskinäytös 25.6., ja klo Hämyvestarit Kyröskoskella Tapahtumien yö Hämeenkyrön kirkonkylässä. KESÄTEATTERIA HÄMEENKYRÖSSÄ 2011 Teksti: Markku Pölönen ohjaus: Eeva Kähtävä Kuningasjätkä klo aikuiset 15 ryhmät (yli 20 hlöä) 13 eläkeläiset ja opiskelijat 13 lapset (alle 15v.) 10 Tiedustelut ja lippuvaraukset: Hämeenkyrön matkailupalvelut, p Ryhmän on ennen tai teatteriesityksen jälkeen mahdollista varata itselleen teatteriristeily sillanpääläisissä maisemissa, joissa tukkeja uitettiin vuosikymmeniä Hämeenkyröstä käsin Puotihuone on avoinna joka päivä - Frantsilan pihapiirissä. Esityksen pituus n. 2 h. Puffetti. Järjestäjät pidättävät itselleen oikeuden muuttaa näitä ennakkotietoja. Matkailu

18 Pälkäneellä kukoistaa entisajan romantiikka Teksti ja kuvat Aino Rimppi Miltä kuulostaa prinsessan hemmottelupäivät? Vieraanvaraisuuskin on kuin hemmottelua, ja sitä asiakas saa osakseen Pälkäneen Keltaisessa talossa, aivan rauniokirkon läheisyydessä, Lahti- Tampere -tien varressa. Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry ja Lomalaidun ry valitsivat Keltaisen Talon Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -palkinnon saajaksi vuonna Keltaisen talon sitkeät hengettäret ovat Sari Yli- Salomäki ja Heli Rapatti. Keltaiseen taloon johtava tie kulkee Pälkäneen Pyhän Mikaelin Kirkkoraunion kautta. Talon alakerrasta löytyy sisustustavaroiden aarreaitta, lahjaputiikki ja kahvila. Talossa voi myös yöpyä, mutta ennen kaikkea sen vanhalla pihamaalla voi hetken istahtaa ja nauttia kahvit tai si la aitoa ahvenanmaalaista omenasiideriä. Historialliset kulissit Keltainen talo toimii vanhan maatilan päärakennuksessa, joka on peräisin 1800-luvulta. Tarkkaa rakennusvuotta ei tunneta, mutta historiankirjat kertovat, että syyskuussa 1876 talon tuvassa on aloittanut poikien kansakoulu - ensimmäisenä Pälkäneellä. Nykyinen yritystoiminta talossa alkoi neljä vuotta sitten. Keltaisen Talon emäntä Heli Rapatti tarjoilee vierailleen juotavaa pihamaalle. Pyhän Mikaelin kirkko valmistui katoliseksi pyhätöksi 1400-luvun lopulla. Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin. Hiekkamaalle rakennetut perustukset alkoivat pettää 1800-luvulla, jolloin kirkko hylättiin. Joulukuun 3.päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä sen katto lopulta sortui. Kirkkosali on yhä ilman kattoa, mutta hylätty se ei ole - suojelukohteen vaaliminen ja kuuden vuoden kunnostus jatkuvat Pälkäneen tapahtumia Yökonsertti Rauniokirkolla Kostia-tapahtuma ja wanhan ajan markkinat Tankki täyteen -musiikkinäytelmä, Sappeen kesäteatteri Pyhän Mikaelin Rauniokirkolla matkaaja saattaa nähdä jopa hääseurueen, sillä kesän aikana siellä vihitään kymmenkunta paria - kuvassa Janne ja Emma Mäkelä. Kirkossa järjestetään myös yökonsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia. 18

19 Perinnekylä vailla vertaa Teksti ja kuvat Aino Rimppi Harakkamylly on vuosimallia 1828 Virtailla sijaitsee yllätyskohde, Perinnekylä - Marttisen saarella toteutuu mennyt ja nykyinen. Jo paikkana Marttisen saari edustaa kauneinta Suomea. Nuorisokeskus Marttinen on Virtain Perinnekylän kyljessä sijaitseva leirejä ja leirikouluja järjestävä toimintapaikka. Vaativan yhteiskuntamme rattailta pudonneilla nuorilla on siellä mahdollisuus löytää elämäänsä uusi asenne. Alueen ympäristö on inspiroiva. Marttisen saari on myös juhla- ja lomanviettopaikka. Harmaat hirsimökit Näsijärven rannalla tarjoavat loman ajaksi miellyttävän asuinpaikan kenelle tahansa. Vanha pappila on kunnostettu juhlia ja kokouksia varten. Nuorisokeskuksen ja mökkikylän kyljessä sijaitseva Perinnekylä on 31-vuotias museo- ja matkailukohde. Elävä perinteiden paikka Perinnekylä on historiallisesti arvokasta maatalous- ja metsätyöperinnettä esittelevä museoalue. Avajaiset toteutuivat vuonna Siitä lähtien Perinnekylää elävöittävät kesäisin yritystoiminta ja erilaiset tapahtumat. Ravintola Mikontalo on avoinna päivittäin, samoin Reetantuvan Kesäpuoti ja Perinnekylän matkailuinfo. Myös Jalokivigalleria esittelee kalleuksiaan, samoin Virtain Käsityökeskuksen kesämyymälä. Perinnekylä toimii kulttuuriperinnön opetusympäristönä ˆ mm. savusauna kertoo ajasta Museoalueella järjestetään kesäisin opastuskierroksia 1800-luvun talonpoikaistaloon ja maalaisväestön elämään. Perinnekylän ratsutallissa on mahdollista osallistua ratsastustunneille tai lähteä poniajelulle. Marttisen saari rajoittuu pohjoisreunalta Herraskosken kanavaan. Kanavan läpi veneet voi luotsata alempana sijaitsevalta Näsijärveltä ylempänä sijaitsevalle Toisvedelle. Marttisen saarelle on matkaa Tampereelta suoraa tietä 100 kilometriä, samoin Seinäjoelta ja 115 kilometriä Jyväskylästä. Virtain Perinnekylän tapahtumia kesällä Käsityökeskuksen kesänäyttely Riihigalleriassa Eläintenhoitoaamut ja käsityöpajat keskiviikkoisin 4H-tilalla Wanhanajan juhannusmarkkinat klo ja juhannusjulistus Opastetut museokierrokset torstaisin, risteilylle M/S Kimalteella TilkkuVirrat -näyttely Viljamakasiinissa , luentoja ja kursseja Masiinatorstai -vanhoja maatalouskoneita, menopelejä ja työnäytöksiä Tule viihtymään ja virkistymään Virtain Perinnekylään Kylä täynnä tapahtumia ja toimintaa! Rajalahden talomuseo, Halin metsäkämppä ja Kanavamuseo Sotaveteraanien museohuone ja kenttälinnoitusalue Kesänäyttelyt Kotieläinpiha ja ratsutalli Luontopolku, Herraskosken kanava Juhannusmarkkinat ja muut kesätapahtumat Ravintolat, kahvio, kioski Käsityömyymälä, lahjatavaroita, taidetalo ym. kesäpuoteja Opastetut kierrokset ja ohjelmapalvelut Marttisen majoituspalvelut Museot, putiikit ja näyttelyt avoinna yleisölle kesäaikaan. Ohjelma-, ateria- ja majoituspalvelut tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Marttinen/Virtain Perinnekylä Herrasentie 16, Virrat p info@marttinen.fi Matkailu

20 Kulttuurimaisemaa ja ajoneuvokulttuuria Vehoniemenharjulla Kuvat ja teksti Aino Rimppi Kangasala on tunnettu järvistään ja harjuistaan. Harjujen ympärillä kimaltelevat Roine, Längelmävesi ja Vesijärvi. Kaikkien viiden harjun laelle on rakennettu näkötorni. Haralanharjun, Keisarinharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit ovat avoinna jatkuvasti. Vehoniemen tornista näkee yli Roineen, Rapolan rautakautiselle Linnavuorelle asti. Harjun metsä kuuluu valtiolle ja on rauhoitettu. Opastettuja polkuja seuraten pääsee visakoivujen valtaaman metsään ja rannalle. Vehoniemen harjun toinen valtti on automuseo - avattu yleisölle vuonna Museossa on vaihtuvia näyttelyjä auton historiasta, kansainvälisistä loistoautoista eri vuosikymmenien käyttöautoihin ja moottoripyöriin. Kuka näkemättä uskoisi, että Trabant on ollut suomalaisen poliisin käytössä, tai että presidentti J.K. Paasikivi on vuonna 1948 saanut Neuvostoliitolta lahjaksi mustan, seitsenpaikkaisen ZIS -Limousinen. Uskomattoman upeat autot, kahvilan aidot lusikkamunkit ja vapaa sisäänpääsy toimivat varmoina houkuttimina -kävijöitä vuosittain Suomen Matkailijayhdistyksen astiasto ja valokuva entisestä Vehoniemenharjun Matkailumajasta, Automuseon vitriinissä, kertovat suomalaisen matkailun historiasta harjulla ennen 1970-lukua. Avoinna ympäri vuoden! Kammintie 6, Jyväskylä Puh Kahvila-Ravintola Eeden (Lounas, A-oikeudet) Puh Kangasalan tapahtumia 3.6. Vehoniemen Automuseo, motoristien yökahvila perjantaisin Ramppiteatteri esittää Muistat sie Monrepos n Kansallinen museoajoneuvopäivä klo 10-15, Mobilia Taidepappilan 40-vuotisjuhlanäyttely Saarikylien Myllypäivät Haaviston tuulimyllyllä Kangasalan Nukketeatteripäivät 20