RVL. Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja. sivu 6. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja. sivu 6. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja sivu 6 Kuva Aki Rask Kouvolassa juhlittiin Ekonomistit laskevat 140-vuotiasta sivu 10 ja selvittävät sivu 12

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto (09) Järjestösihteeri Soile Olmari (09) Toimisto avoinna arkisin klo (09) Valtakunnalliset pääluottamusmiehet VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Samalla kun RVL sai uuden puheenjohtajan, saimme me liiton työntekijät uuden esimiehen. Aiemman työtoveruuden perusteella voin sanoa, että yhtä köyttä vedetään, toimeen tullaan ja huumoriakin viljellään. Entiselle puheenjohtajalle ja esimiehelle Tarjalle tässä julkiset kiitokset, henkilökohtaisemmat sitten myöhemmin. RVL:llä on edessään monia haasteita: Miten vahvistaa edunvalvontaa tai edes saada pysymään nykyisellä tasolla vähenevien resurssien tilanteessa? Tähän liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset, joista Turtiainen kirjoittaa sivulla 5. Myös VR:n muutostilanteissa on oltava tarkkana. Vappuaattona saimme tietää, että pitkään neuvoteltu rautatiealan koulutuksen keskittäminen Kouvolan seudun ammattiopistolle toteutuu. Siirto liittyy rautatiealan kilpailun avautumiseen; valtio halusi siirtää koulutuksen VR:stä riippumattomalle taholle. Koulutukset VR Koulutuskeskuksen nykyisissä tiloissa Pasilassa jatkuvat ainakin vuoden 2014 loppuun ja VR:n ilmoituksen mukaan nykyisestä 22:sta noin 15 henkilöä siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Sepon valinta puheenjohtajaksi osui RVL:n 140-vuotisjuhlakokoukseen. Perinnejuna Valtteri vei meidät juhlistamaan merkkivuotta Hämeenlinnaan ja meillä oli ilo saada vieraiksi lähes parikymmentä liiton veteraania. Menestyvä edunvalvonta vaatii aina tukevan perustuksen ja kivijalan. Vielä kerran kiitokset niin entisille kuin nykyisille aktiiveille. Osastot ja niiden jäsenet vielä juhlistavat 140 ayvuotta omilla tapahtumillaan. Mukavia juhlahetkiä, työ jatkuu. Kukin meistä juhlisti tai oli juhlistamatta myös kevään, työn ja ylioppilaiden juhlapäivää, vappua. Vappupuheita pidettiin eri puolilla Suomea. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly puhui Kotkassa ja Loviisassa. Hän nosti esiin tärkeän aiheen: - Yrittäjäriskin siirtäminen työntekijöiden harteille näkyy muun muassa lisääntyvinä työaika- ja palkkajoustoina, nollasopimuksina sekä osa-aika- ja vuokratyön teettämisenä. Raadollisimmillaan tilanne on se, että heti kun yrityksen talous tai toiminta sakkaa, työntekijöitä irtisanotaan tai toiminnat ulkoistetaan. Kysyä sopii, minkälaista työnantajapolitiikkaa valtio yritysten omistajana toteuttaa. Onko se toimillaan lisäämässä Lylyn esittämän kysymyksen aiheellisuutta? Lylyn mielestä on syytä todella pysähtyä sen kysymyksen ääreen, ollaanko työelämää viemässä yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijä tarvitsee palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukea tullakseen toimeen, elääkseen. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 2 / 2013 Liittojuhlaan 8 Valtterilla Perinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n 140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi tervehdyksessään muun muassa, että valtioneuvosto suhtautuu varsin kriittisesti henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle rautatieliikenteessä. Komissio haluaa lisää rautatiekilpailua Euroopan komissio antoi ehdotuksen neljänneksi rautatiepaketiksi. Sen mielestä rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa. Rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista Seinäjoen osasto kutsuu kesäpäiville RVL:n kesäpäiviä vietetään PowerParkissa Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla Ohjelmassa on muun muassa fiilistelyä Koop Arposen yhtyeen kanssa, kiertoajelua Häjyylyperinteen juurille ja Tanssii rautatieläisen kanssa -kisailua. Majoitusvaihtoehtoja on moneen makuun. Ilmoittaudu jo nyt! Muut jutut 16 Trafi kehittää rautatieturvallisuutta Tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. 18 Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vapaaherrattaren muistorahakokoelma oli rautatiemuseon lähtölaukaus. Helsingin osasto teki museon perustamisesta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. 20 Osastojen toimihenkilöitä 2013 Pääkonttorin osasto äänesti vuosikokouksessa osaston lakkauttamisen ja Helsingin osastoon yhdistämisen puolesta. Lopullinen päätös tehdään seuraavassa jäsenkokouksessa. 23 Nyt hyvinvointia lisäämään! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1. askel-hyvinvointijaksoja 30 kohteessa ympäri Suomea. Hyvä ajatus Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki, valvo ja vahdi joka hetki. Tarja Turtiainen sivulla 5 Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 17 Jutunjuuri 30 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja asti Jäsenmaksun palautusosuuden muutos toteutui vihdoin RVL:n 140-vuotisjuhlaliittovaltuuston kokous on takanapäin. Vastaava tilaisuus on viimeksi ollut liiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Siksi kokouksella oli erityinen merkitys. Liiton 140-vuotisjuhlapäivä sopi erinomaisesti uuden puheenjohtajan valintahetkeksi. Jännitys tiivistyi, kun ääntenlaskijat kertoivat äänestyksen tuloksen. Jännitin tätä valintaa enemmän kuin aikoinaan omaa valintaani. Toivotan Sepolle onnea ja menestystä vaativassa tehtävässä. Tiedän työkaveruuden perusteella, että Seppo pystyy luotsaamaan teitä sujuvasti merikortteja lukien. Paitsi puheenjohtajakysymyksessä, RVL:n liittovaltuustossa tehtiin tärkeä päätös liiton talouden suhteen. Jo vuonna 2005 liittovaltuuston kokouksessa tehtiin esitys, jossa liiton hallitus velvoitettiin selvittämään ja muuttamaan osastoille palautuva jäsenmaksuosuus tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi eri osastojen kesken. Tällöin päätettiin asettaa työryhmä tekemään selvitys ja esitys vuoden 2007 talousarvioon. Työryhmä päätyi esittämään palautusosuuden rakennemuutosta. Tätä asiaa hallitus ei ole pystynyt tuomaan liittovaltuuston käsittelyyn, koska se herätti jo hallituksessa melkoisia ristiriitoja. Nyt oli korkea aika ottaa kissa pöydälle. Jäsenen maksama 1,4 %:n suuruinen jäsenmaksu tulee liiton tilille ja liitto palauttaa osan siitä osastoille näiden toimintaa varten. Vuosikausien ajan RVL:n palautus on koostunut perusmaksusta, jonka suuruus on kullekin osastolle. Tämän lisäksi on palautettu 0,20 % osaston jäsenistön palkkasummasta. Tämä on johtanut siihen, että pienin osasto saa jäsentä kohti noin 200 ja suurin noin 90. Jäsenmäärän pienentyessä jäsenmaksutulotkin ovat suorastaan romahtaneet. Vuoden 2012 jäsenmaksu tuloissa verrattuna edelliseen vuoteen on tapahtunut lähes 10 % pienentyminen. Osastopalautus sen rakenteesta johtuen pieneni vain 1 %: verran. Edellä mainitusta johtuen hallitus esitti valtuustolle, että osastojen palautusosuutena maksetaan kaikille osastoille jäsentä kohti sama summa, jolloin epäoikeudenmukaisuus poistuu. Summaksi esitettiin 90 jäsentä kohti. Tämä on merkittävä muutos liiton talousarviossa, se merkitsee noin säästöä nykyiseen verrattuna. Uudistus takaa kaikille osastoille mahdollisuuden varsinaiseen kovaan edunvalvontaan, mutta muiden toimintojen tärkeysjärjestys ja tarpeellisuus on tietenkin mietittävä uusiksi. Olen todella hyvilläni, että ehdotus meni nyt läpi, koska se helpottaa teidän tulevaisuuden toimintaanne. Vuosittaisen toiminnan kulut pitää suhteuttaa vuosittaisen toiminnan menoihin. Pahin uhkakuva oli, että ilman nyt tehtyä päätöstä jouduttaisiin keskustelemaan jäsenmaksun korottamisesta. Pohdinta käyntiin Käsittelin juhlaliittovaltuuston puheessa myös kuljetusliittojen tilannetta. Vertasin sitä ratarahoitukseen. Kaikki tunnustavat, että ratojen kunnossapito on tärkeää, mutta rahoitus puuttuu silti. Kaikki ovat olleet käsittääkseni varsin yksimielisiä kuljetusliittojen yhteistyön ja yhdistymisenkin tärkeydestä, mutta toteutus ontuu. Jättäydyimme itse ensimmäisenä yhdistymishankkeesta, oma uskoni asiaan ei kantanut pitemmälle. Joku aika sitten myös Veturimiesten liitto vetäytyi suunnitelmasta ja aivan hiljattain AKT totesi hankkeen tulleen tiensä päähän. 4

5 Totesin jo vuosi sitten ja sanoin valtuustossa uudelleen, että RVL:n pitää pystyä vahvistamaan toimintaansa, siis resursseja. Yksi keino on liittyminen johonkin suurempaan. Järkeviä vaihtoehtoja on vain muutama ja niistä nyt kuljetusliittohanke on kariutunut. Yhdistyminen tähän ei siis enää ole edes mahdollista. Jäljelle jää yhdistyminen toiseen realistiseen vaihtoehtoon (joka ei aiemmin maistunut) tai pitää löytää toiminnan vahvistamiseksi muita tapoja. Tähän pohdintaan liittyy myös se päätös, palkataanko nyt vapaaksi jääneeseen liittosihteerin tehtävään henkilö. Jos palkataan, millä nimikkeellä, minkälaisella koulutustaustalla ja millä toimenkuvalla? Tulipalokiirettä tämän asian kanssa ei ole, mutta hallituksen jäsenten on syytä ryhtyä miettimään tätä asia. Kassan fuusioituminen RVL:n toimintaan liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset. Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa on fuusioitumassa JHL:n työttömyyskassan kanssa alkaen ja tämän seurauksena työttömyyskassan jäsenmaksu tulee nousemaan 0,17 prosentista 0,28 prosenttiin. Fuusion selvittämiseen päädyttiin, kun yksi iso asiamiespiiri eli raideammattilaiset olivat joka tapauksessa oman yhdistymisensä myötä yhdistämässä myös työttömyyskassatoimintansa JHL:n työttömyyskassaan. RVL selvittää myös edullisempaa vaihtoehtoa, mutta oma noin 10 prosentin työttömyysaste vaikeuttaa neuvotteluasemaa. Veturimiesten, vankilavirkailijoiden ja tullilaisten työttömyysaste on meihin verrattuna hyvin alhainen ja siitä syystä nämä 3 asiamiespiiriä liittynevät muuhun työttömyyskassaan. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan fuusiopäätös tehdään toukokuun kokouksessa. PS. Tämä kirjoitus kuulu sarjaan Puheenjohtajan päiväkirjasta, ja se on viimeinen kirjoitukseni tällä palstalla. Muuttuuko palstan nimi, se selviää seuraavassa lehdessä, mutta kirjoittaja vaihtuu vuorenvarmasti. Historiasarjaa jatkan vielä koko vuoden. PSS. Päätoimittaja pyysi tekemään tähän lehteen kirjallisen testamentin. Supistin sen lyhyeen: Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki, valvo ja vahdi joka hetki. Knoppeja kokoustekniikasta Valtuustossa tehdään aina silloin tällöin ponsiesitys, mutta mikä se oikeasti on? Ponsi on kokouksen tekemä päätösluonteinen toivomus, joka on tehty varsinaisen asian käsittelyn ulkopuolella. Ponsi ei ole kuitenkaan kokouksen varsinainen päätös, koska ponsi sisältää asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kokouksen tekemillä ponsilausumilla ei voida kiertää yhdistyslain ja sääntöjen velvoittavuutta mainita käsiteltävät asiat kutsussa. Ponsilausumassa jokin elin, esimerkiksi hallitus, velvoitetaan valmistelemaan, tutkimaan tai ottamaan huomioon jokin asia. Ponsiehdotus syntyy päätösasian yhteydessä, mutta se otetaan käsittelyyn vasta varsinaisen päätösasian käsittelyn jälkeen. Ponsi on kokouksen toivomus, joka tulee liittyä käsiteltävään asiaan. Se ei saa olla ristiriitainen tehdyn päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Ponnen toivomusluonteen vuoksi sillä on pienempi velvoittavuus kuin kokouksen varsinaisella päätöksellä. Esimerkki ponnesta Hallitus on jakanut valmistelemansa seuraavan vuoden budjetin vuosikokouksessa. Osanottajien on budjetin käsittelyn yhteydessä vaikea verrata kuulemiaan tietoja kuluvan vuoden budjettiin, koska siitä ei ole jaettu vertailutietoja. Nyt voidaan tehdä ponsiesitys, että seuraavassa vuosikokouksessa hallituksen pitää jakaa myös kulumassa olevan vuoden budjetin vertailutiedot kirjallisesti. Toinen esimerkki ponnesta Hallitus velvoitetaan tekemään seuraavaan kokoukseen selvitys osastojen jäsenmaksuosuuden muutoksesta. Kokouksen puheenjohtaja jatkaa varsinaisen asian käsittelyä, kunnes se on saatu päätökseen. Tämän jälkeen otetaan ponsiesitys käsiteltäväksi. Tarvittaessa ponnen hyväksymisestä päätetään äänestämällä. Ponsi merkitään pöytäkirjaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu huolehtia, että kokouksissa kaikki tapahtuu omien sääntöjen ja yhdistyslain kirjausten mukaan. Kokoustekniikka ei ole itsetarkoitus sinänsä, vaan idea on se, että kaikki saavat ennakkoon samat tiedot ja pystyvät samalla tavalla vaikuttamaan asioihin. Jos säännöistä lipsutaan, on pelkona, että kokouksen päätökset voivat olla mitättömiä tai moitteenvaraisia, joista kummastakin voidaan nosta kanne. 5

6 Seppo Juseliuksesta puheenjohtaja Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto valitsi RVL:n 140-vuotisjuhlakokouksessa uudeksi liiton puheenjohtajaksi Seppo Juseliuksen. Puheenjohtaja äänestettiin kolmen ehdokkaan joukosta: Kari Vähäuski sai 7, Karri Peltola 9 ja Seppo Juselius 14 ääntä. Juselius on toiminut vuodesta 2006 lähtien RVL:n liittosihteerinä ja toiminut edellisen puheenjohtajan Tarja Turtiaisen työparina esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa. Tarja Turtiainen siirtyy eläkkeelle ensi vuoden alusta. Osastoille palautettava vuosimaksu nyt samansuuruinen Liittovaltuustossa tehtiin myös toinen merkittävä päätös, kun se hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen osastoille palautettavan vuosimaksun suuruudesta. Päätöksen mukaan osastoille palautettava jäsenmaksuosuus on 90 euroa maksavaa jäsentä kohti. Jäsenmäärä määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän mukaan ja palautukset maksetaan neljännesvuosittain. Jäsenmaksuna peritään edelleen 1,40 % jäsenen veronalaisesta palkkatulosta ja vuoden 2014 eläkeläisjäsenmaksuksi päätettiin 12 euroa. Valtuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen ja liiton talousarvion tilikautta 2013 varten. Pääkonttorin osaston edustaja liiton hallituksessa vaihtuu. Osastoa edustaa jatkossa osaston puheenjohtaja Aira Rönkkö. Valtuusto hyväksyi Helsingin osaston ponnen, jonka mukaan liittovaltuusto kutsutaan koolle käsittelemään tulevaa, VR:n kanssa solmittavaa luottamusmiessopimusta. 6

7 Äänestyslippuja jakamassa Albert Seppälä. Äänestyslippuja jakamassa Harri Lahti. Aänestämässä Marianne Stenvall Helsingin osastosta. Harri Lahti Seinäjoen osastosta, Juha Torkkeli Kouvolan osastosta ja Albert Seppälä Tampereen osastosta laskivat puheenjohtajaäänestyksen tuloksen. 7

8 Teksti Soile Olmari Kuvat Aki Rask Juhlia vietettiin Hotelli Vaakunassa ja musiikista vastasi Esa Nummelan trio. Perinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n 140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Vieraiden joukossa oli valtuutettujen lisäksi liiton entisiä ja nykyisiä aktiiveja. Liikenneministeri Merja Kyllönen toi tervehdyksen ja Tarja Turtiainen piti juhlapuheen. Otteita Turtiaisen puheesta on sivulla 8. Kyllönen muisteli RVL:n syntyhetkiä ja sitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöön yhdistys perustettiin: - Rautateiden synty oli oman aikansa logistinen ja tiedonkulun vallankumous. Sillä oli yhteiskunnalle todella iso merkitys. Nykyajan toimintaan myös rautateillä vaikuttaa suuresti EU ja sen 4. rautatiepaketti: - Siinä on kuusi lainsäädännöllistä ehdotusta henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle rautateillä. Valtioneuvoston kanta tähän on varsin kriittinen. Huolena on muun muassa, että harvaan asutut seudut jäävät julkisen vallan hoitoon. Lopuksi Kyllönen kehotti RVL:n jäseniä olemaan ylpeitä omasta ammattitaidostaan: - Toivon liitolle vireyttä ja pitkää ikää. Olkoot seuraavat 140 vuotta vähintäänkin yhtä kunniakkaita kuin edeltävät 140 vuotta. Malja RVL:lle ja keväälle. Valtterin kyydissä skoolasivat Karri Peltola, Harri Lindblom, Pirkko Haapsaari ja Marjatta Hildén. Osa kutsuvieraista ehti tutustua myös Valtterin salonkivaunuun. Liikenneministeri Merja Kyllönen kertoi valtioneuvoston kannan EU:n ehdotukseen kilpailun avaamisesta rautatien henkilöliikenteessä: - Me vaadimme, että kansalliset olosuhteet otetaan huomioon. 8 Juhlassa oli esillä valokuvakooste RVL:n toiminnasta ennen 2000-lukua.

9 Otteita Tarja Turtiaisen liittojuhlapuheesta Yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleen Kuvat Aki Rask Kun rautatievirkamiesten järjestötoiminta alkoi vuonna 1873, tarkoitukseksi määriteltiin yhdistää lujaan toveriliittoon kaikki Suomen Valtionrautateiden virkamiehet, koettaa yhteisin ponnistuksin edistää näiden yhteisetuja ja keskinäistä hauskuutta, herättää rautatievirkamiehissä halua saada korkeampia tietoja yleensä ja ammattitietoja erikoisesti perustamalla lainakirjasto ja julkaisemalla arvokkaita huomiota ja kokemuksia sekä siten koettaa edistää Suomen rautatielaitoksen kehitystä ja edistystä. Mitä yhteisetujen edistäminen on nykyään vai onko maailma jo tullut valmiiksi? Ei ole tullut, vaan yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleenkin. Otan vain yhden esimerkin. Rautatievirkamiehet ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, ettei yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja ole käyty kuin vasta aivan viime vuosina. Olemme itse asiassa havahtuneet siihen, että Suomen yhteistoimintalainsäädäntö ja muutosturva eivät pärjääkään vertailussa Euroopan maiden lainsäädäntöön. Tätä lainsäädäntöä ei RVL:n voimin saada paremmaksi, vaan siihen tarvitaan keskusjärjestöjen ponnisteluja. Olemme tottuneet olemaan vahvasti mukana Kun yhdistyksen perustajajäsenet olivat varsin korkea-arvoisia ja yhtenä puuhamiehenä oli VR:n ensimmäinen päätirehtööri, oli työnantajan kehitykseen vaikuttaminen itsestään selvää. Jos RVL tuntuu VR:n johdon mielestä hankalalta kumppanilta, on syytä muistaa ketkä olivat toiminnan alkuunpanijat. Ja edelleenkin haluamme olla mukana VR:n toiminnassa. VR sanoo kehittävänsä jatkuvasti toimintatapojansa yhdessä henkilöstön kanssa, mutta toimintatavoista meillä on selvä näkemysero nykyisen VR:n kanssa. Asiat valmistellaan viittä vaille valmiiksi, ja sitten esitellään suunnitelmat. Tällöin niihin ei enää juurikaan voi vaikuttaa ja joudutaan helposti vastakkaisasetelmaan. Historiasta johtuen olemme tottuneet olemaan niin vahvasti mukana että se, mikä on normaalia muualla työelämässä, tuntuu meistä ulkopuolelle jäämiseltä. Koulutusasiat tänäkin päivänä liiton listoilla Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin korkeampien tietojen saanti. Niinpä alusta pitäen tehtiin esityksiä, jotka tähtäsivät sivistyksen ja koulutustason nostamiseen. Tällainen oli muun muassa ajatus rautatieopiston perustamisesta. Koulutusasiat ovat olleet tänäkin päivänä liiton listoilla. Näin jälkeenpäin ajatellen, tuntuu oikeastaan käsittämättömältä, että ajauduimme 1988 VR:n kanssa konfliktiin koulutusasioissa. Vaatimuksemme oli, että tehtäviin nimetyillä pitää olla sekä ulkopuolista että VR:n sisältä saatua koulutusta. Mielestämme VR oli tuolloin koulutuskysymyksissä aivan liian liberaalilla linjalla. Tästä tuloksena syntyi kuuluisa ruutupaperisopimus, jolla asia ratkaistiin. Koulutuskysymys nousi aivan hiljattain elämää suuremmaksi asiaksi, kun raamisopimuksella sovitusta 3 päivän koulutusvapaan toteutuksesta ei tahtonut syntyä sopua. Työryhmätyöskentelyssä syntyi kompromissi toisensa perään ja koko asia oli jo lähes kaatumassa työnantajapuolen toimesta, kunnes neuvottelutulos saatiin aikaan. Tämänkin ajan työnantajapuolen suhtautumisessa on jotain samaa, mitä koimme 80-luvun lopussa. Valtio liian välinpitämätön yhtiöidensä henkilöstöpolitiikkaan Vuonna 2008 törmättiin aivan uuteen tilanteeseen, josta ei pehmeillä keinoilla selvitty. Alkoi VR:n muutosohjelma. Rautatievirkamiesliiton jäsenille muutosohjelma merkitsi Cargon puolella noin 40 henkilön lomautuksia, jotka jo pelkästään herättivät kuohuntaa ja kritiikkiä. Jatkona seurasi kymmeniä ja kymmeniä ytneuvotteluja ja ilmoituksia irtisanomisista ja osaaikaistamisista. Matkustajaliikenteessä työskentelevät kokivat kaikkein kovimman iskun, 40 irtisanottiin ja 60 pakotettiin osa-aikaiseksi. Lisäksi koettiin 2 liikkeen luovutusta, joista toinen koski palkanlaskijoita. Valtion omistajapolitiikkaa on haukuttu mediassa useasti ja monelta suunnalta. Nämä kriittiset arviot voi allekirjoittaa. Valtio suhtautuu liian välinpitämättömästi omistamiensa yhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan. Valtio-omistajan yrityksillä ei näköjään ole enää velvoitetta toimia esimerkillisesti eikä omistaja näytä haluavan asettaa muutosohjelmille minkäänlaisia reunaehtoja. Direktiivillä ei saa pakottaa kilpailuun Liikenneministeriö asetti vuonna 2011 selvitysmiehen tekemään kokonaistaloudellista selvitystä kilpailun avaamisen vaikutuksista. Selvitysmiehen esitys on vielä varsin maltillinen, mutta nykyaikaan kuuluu aivan uusi uhka eli EU. EU:n neljäs rautatiepaketti pyrkii vaikuttamaan matkustajaliikenteen rautatiekilpailun avaamiseen jopa niin, että puhutaan pakkokilpailusta, jossa ei olisi enää kansallisesti mahdollisuutta päättää asiasta. EU:n päättävät elimet eivät selvästikään tunnista eri jäsenmaiden erityisolosuhteita. On sanomattakin selvää, ettei tällaista tule sallia. Suomessa turvataan koko maan liikennöinti kannattavien yhteysvälien tuotoilla eikä tästä pidä luopua. Direktiivillä ei pidä pakottaa avaamaan kilpailua, vaan päätöksenteon on oltava jäsenmaiden käsissä. Tulevaisuudessakin pitää olla mahdollista tehdä niin sanottuja suoria sopimuksia ilman kilpailutusta. EU:n esitys tarkoittaisi myös kalustoyhtiön perustamista yhteiskunnan hoteisiin. Kalustoriskin on oltava kuitenkin yrittäjällä; mitä bisnestä sellainen on jossa ei ole riskiä? 9

10 Rautatievirkamiesliitto edunvalvontaa vuodesta 1873 Kuvat Kouvolan osasto RVL:n nykyiset osastot (9) perustettiin syksyllä 1976 ja ne juhlistavat vuodesta 1873 jatkunutta aytoimintaa kukin tahoillaan jäsentensä kanssa. Kouvolan osasto kutsui jäsenensä seuralaisineen 6.4. Kouvolan Upseerikerhon tiloihin ja kutsua noudatti lähes 90 juhlijaa. Muista osastoista esimerkiksi Helsingin osastolaiset on kutsuttu Järvenpäähän, Pieksämäen osasto risteilee 8.6. ja oululaiset järjestävät juhlaristeilyn Sirkusryhmä Sikriksen nuoret jäsenet esittivät sirkustemppuja ja akrobatiaa 10 Illan juonsi taiteilija, taikuri Markku Purho. Hän myös esitti osaamistaan, avustajana Arja Mäkilä.

11 Iloisissa tunnelmissa Johanna ja Taisto Heiskanen sekä Maija Koivula. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtisen (oik.) pöytäseurana kunniavieras Heikki Karhu. Tarja Jäntti ja Lasse Linnasalo Merja Lähteenmäki Työtoverukset Transpointilta 11

12 Ekonomistit SAK:n taloudellisten analyysien tekijöinä Olli Koski vetää SAK:ssa viiden hengen tiimiä, joka tekee eri asioihin liittyviä taloudellisia analyyseja ja tarjoaa muita ekonomistipalveluja keskusjärjestön käyttöön. Teksti ja kuva Soile Olmari Koski on SAK:n pääekonomisti ja tiimin jäsenistä kaksi työskentelee Edunvalvontaosastolla, kolme Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla. Hän on myös SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö ja vastaa SAK:n elinkeinopolitiikasta Janne Metsämäen siirryttyä valtiosihteeriksi Lauri Ihalaisen johtamaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla työskentelee myös kolme elinkeinopoliittista asiantuntijaa. Koski on valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi ja aloitti SAK:ssa syksyllä 2004 vakituisesti ekonomistina. Ekonomisti on titteli, joka tarkoittaa kansantalouden asiantuntijaa Koski nimitettiin pääekonomistiksi. - Me ekonomistit tarjoamme taloudellisia analyyseja eri asioista SAK:n osastojen käyttöön. Esimerkiksi Edunvalvontaosasto valmistelee ja vastaa muun muassa sopimuspuolesta, palkka- ja työehtopuolen koordinaatiosta sekä sosiaalipuolen asioista. Työllisyys ja kestävä kasvu -osaston vastuulla ovat muun muassa työvoimapolitiikka, veropolitiikka ja elinkeinopolitiikka. Sosiaaliasioihin vaikuttaminen edellyttää koko ajan laskemista ja vertailua muun muassa siitä, mikä on palkansaajille käteen jäävä tulo eri vaihtoehdoissa: - Ekonomisteja tarvitaan, kun vaaditaan syvällistä perehtymistä etuuksien määrittämiseen. On osattava laskea verotuksen kanssa eri vaihtoehtojen vaikutuksia, jotta jäsenistöllemme löydetään fiksuin ratkaisu. Ekonomistit laskevat ja selvittävät Mikä on ekonomistin rooli keskitetyistä palkkaratkaisuista neuvoteltaessa? Yleensä on niin, että tällaisissa neuvottelutilanteissa osapuolten apuna on puolivirallinen keskusjärjestöjen ekonomistiryhmä. Puheenjohtajat antavat neuvottelujen kuluessa tälle porukalle laskemiseen ja selvittämiseen liittyviä toimeksiantoja, Koski kertoo. - Laadimme esimerkiksi taulukot ostovoima- ja työllisyysvaikutuksista. Tarvitaan yhteisiä numeroita, joiden vaikutuksista voidaan olla suurin piirtein samaan mieltä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi Suomen työmarkkina- ja taloudellinen tilanne. - Toki työntekijä- ja työnantajapuolilla on erilaisia painotuksia, joita neuvotteluissa yritetään sovittaa yhteen ja saada sopimus aikaiseksi. Aina se ei onnistu ja esimerkiksi tämän vuoden kehysriihen alla painetta sopimuksen syntyyn ei ollut riittävästi. Koski mainitsee, että hän yrittää olla myös mahdollisimman hyödyllinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylylle: - Käymme esimerkiksi neuvottelutauoilla läpi taktiikoita, joista syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Yleensä neuvotteluissa on mukana myös SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa: - Hän miettii asioita työehtosopimusnäkökulmasta ja minun tehtäväni on miettiä niitä talouspolitiikan näkökulmasta. Yksinään kaikkea ei voi tehdä. 12

13 Olli Koski kertoo, että SAK:n ekonomistien työhön kuuluu muun muassa muistioiden teko liiton puheenjohtajalle ja osastojen johtoryhmille: - Koska SAK yrittää vaikuttaa valtion budjettiin, teemme myös tavoitteet sitä varten. Akuuttien neuvottelutilanteiden aikana SAK:ssa on yleensä valmiustilassa neljä ekonomistia: - Tänä päivänä ei enää tarvitse päivystää toimistossa. Tekniikka auttaa yhteydenpidossa, joten päivystys onnistuu myös kotona, Koski sanoo. Lausuntopyyntöjä ja työryhmävalmistelua Neuvotteluissa tarvitaan tueksi paljon taloudellista taustamateriaalia esimerkiksi työllisyysnäkymistä: - Olemme mukana tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnassa, joka toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. - Puheenjohtaja on Jukka Pekkarinen ja siinä on mukana kaikkien keskusjärjestöjen ekonomisteja. Asiantuntijajäseniä ovat muun muassa Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin edustajat sekä Suomen Yrittäjien ja MTK:n edustajat. Tämä toimikunta tuottaa kaksi kertaa vuodessa virallisen raportin Suomen kilpailukyvyn ja ostovoiman kehityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä valtiovarainministeriössä. Ekonomistien työhön kuuluu myös valtionhallinnosta tulevien lausuntopyyntöjen valmistelu SAK:n kannanottoa varten. SAK on mukana erilaisten työryhmien, kuten Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyä uudistavan ryhmän valmistelutyössä. SAK:n kantoja Palkkaperintö on tilastollinen käsite. Palkan vuosimuutosta laskettaessa saadaan palkkojen nousun vuosikeskiarvo. Palkkaperintö on vuosikeskiarvon ja vuoden lopussa olevan palkan erotus. Usein korotus tulee myöhemmin kuin 1.1. ja se nostaa seuraavankin vuoden keskiarvoa. Tavallisen henkilön tilipussissa se ei näy. Liukuma on erotus joka saadaan, kun keskimääräisestä ansiotason noususta vähennetään sopimuskorotuksen vaikutus. Merkittävä osa liukumaa tulee tänä päivänä siitä, että tehtävärakenne on muuttunut ja matalamman palkkatason työntekijöitä on irtisanottu ja siirtynyt eläkkeelle. - Esimerkiksi teollisuudesta on vähentynyt matalapalkkaisia ammatteja, kun monella työpaikalla on ulkoistettu muun muassa kiinteistönhoito, kunnossapito ja siivous, Olli Koski kertoo. - Kun tällaisia ammattiryhmiä poistuu tilastopohjasta, se nostaa keskimääräistä ansiotasoa ja tilastoissa näkyy keskimääräisen ansiotason selvä nousu. Liukuma ei ole siis pelkästään sitä, että työpaikoilla on neuvoteltu jokin summa palkankorotusten päälle. 13

14 valmistellaan myös yhteistyössä liittojen kanssa. Koski itse toimii puheenjohtajana talous- ja elinkeinoasiantuntijoiden työryhmässä, joka koostuu SAK:n jäsenliittojen toimitsijoista. - Työmarkkinajärjestöt ovat mukana suomalaisen käytännön mukaan eläkepolitiikan, työttömyysturvan ja työlainsäädännön valmistelussa. Tavoitteena ostovoiman turvaaminen Miten SAK:ssa päädytään palkkatavoitetta määriteltäessä tiettyihin prosentteihin? - Raamiratkaisun yhteydessä ei ollut virallisia palkkatavoitteita, mutta ajattelu lähtee palkkanormista, joka on käypä teoreettinen lähestymistapa palkankorotuksiin. - Työvoimakustannusten nousun tulisi olla pidemmän päälle yhtä kuin keskuspankin inflaatiotavoite lisättynä työn tuottavuuden nousulla, Koski toteaa. - Tämä on ns. jakovara, joka on käytettävissä sosiaali vakuutusmaksujen nousuun ja työvoimakustannusten nousuun. Tästä lähtökohdasta palkkatavoitetta voidaan haarukoida. Toki tavoitteeseen vaikuttavat myös muut asiat. Esimerkiksi jos on hirveän huono työllisyystilanne, ei voitane vaatia niin paljon. Neuvotteluissa voidaan ottaa käyttöön myös lisäelementtejä: - Raamineuvotteluissa tällainen oli ns. kertaerä, jolla on pienipalkkaisille prosentuaalisesti suurempi merkitys kuin parempipalkkaisille. Liittokohtaisissa neuvotteluissa on eri näkökulma: - Silloin katsotaan kyseisen alan tuottavuuskehitystä. Keskusjärjestöneuvotteluissa asiaa lähestytään kansantalouden näkökulmasta. - SAK:n tavoite on saada kaikille aloille kehitys, joka korvaa reaaliansioiden kehityksen. Työnantaja haluaisi päättää korotuksista paikallisella tasolla, kuka saa korotuksen ja mitä saa. Tämä perusristiriita ei ratkea helpolla. On kuitenkin monta alaa, esimerkiksi metalliala, jossa paikallinen sopiminen toimii. Keskusjärjestön tavoitteena on palkansaajien ostovoiman turvaaminen: - Kun verrataan Suomen tilannetta muihin maihin, on hyvä tietää maakohtaisten tilastojen taustat. Esimerkiksi keskusjärjestö- ja liittotasollakin on ruotsalaisten kanssa hyvää yhteistyötä. Jonkin verran on keskusteluja käyty myös muiden pohjoismaiden ja saksalaisten kanssa. Palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään Ostovoiman kannalta Koski pitää nykyistä akuuttia tilannetta Suomessa synkkänä: - Suomen kilpailukyvystä on huoli, mutta jonkin kokoiset palkankorotukset pitää tulla. Suomen tuottavuuskehitys on ollut aika heikkoa verrattuna parin vuoden takaiseen ennakointiin. - Valtio ei tekisi mielellään nyt edes inflaatiotarkistuksia ja veroja kiristetään. Viime vuonna inflaatioprosentti oli 2,8, josta yksi prosenttiyksikkö johtui pelkästään verotuksesta. Ansiotaso nousi viime vuonna ennakkotietojen perusteella 3,5 prosenttia. Ensi vuonna on sovittu aloitettavaksi eläkeneuvottelut, jotka pitäisi saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi eläke-etuuksiin liittyvät maksut eivät ole sillä tasolla, mikä riittäisi. - Jatko näyttää huonolta; maailmantaloudessa kysyntä on heikkoa, Euroopassa on edelleen epävarma taloudellinen tilanne ja suhteessa Ruotsiin ja Saksaan meillä menee vähän heikommin, Koski toteaa. Vaikka tilanteet vaihtuvat tosi nopeasti, eivät perustelut raamisopimisen kaltaiselle jatkolle ole häipyneet mihinkään: - Työrauha ajaa työnantajat tekemään myönnytyksiä, joten syksyllä voi olla toinen ääni kellossa, kun metallilla on työehtosopimus katkolla. - Uskon, että syksyllä vielä yritetään jotain keskitettyä ratkaisua. Kehysriihessä palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään. Tarvitaan keskitetty ratkaisu, muuten hallituksen puolueilla voi olla edessä poliittisesti aika synkkä aika. 14

15 Komissiolta ehdotuksia rautatieliikenteen kilpailun lisäämiseksi Lähde Liikenne- ja viestintäministeriö Euroopan komission tavoitteena on, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avataan kilpailulle. 1) Institutionaalinen eriyttäminen: Esimerkiksi rataverkon haltijalla ja liikenteenharjoittajalla ei ole omistajuus- eikä määräysvaltasuhteita keskenään. 2) Vertikaalisesti integroitunut yritys tuottaa itse peräkkäiset teknisesti erilliset tuotantovaiheet tuotteen valmistamiseksi ja toimittamiseksi kuluttajalle. 3) Holdingyhtiön tarkoitus on toisen yhtiön tai yhtiöiden omistaminen, hallitseminen ja valvominen. Ko. yhtiö voi olla esimerkiksi jonkin konsernin emoyhtiö. Komissio antoi 30. tammikuuta 2013 ehdotuksen Euroopan unionin neljänneksi rautatiepaketiksi. Pakettiin sisältyy lainsäädäntöehdotuksia koskien markkinoille pääsyn avaamista sekä rajat ylittävän rautatieliikenteen teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista turvallisuuden ja yhteentoimivuuden lisäämiseksi. Ehdotusten taustalla on rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen. Komissio katsoo, että rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa. Lisäksi komissio on selvityksissään tullut siihen tulokseen, että rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevat vaatimukset poikkeavat edelleen huomattavasti jäsenvaltioittain vaikeuttaen rautatieliikenteen sujuvuutta. Komission ehdotusten tavoitteena on tehostaa viranomaisten lupien myöntämisprosessia ja poistaa turvallisuustodistusten myöntämisessä ja tunnustamisessa mahdollisesti esiintyvä syrjintä. Lisäksi kansallista rautatieturvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevaa sääntelyä esitetään yhtenäistettäväksi ja tarpeeton kansallinen sääntely poistettavaksi. Jatkossa Euroopan rautatievirasto myöntäisi EU-alueen rautatieyrityksille yhtenäiset turvallisuustodistukset ja rautatieyritysten käyttämälle kalustolle kalustopassin, jos kalustoa käytetään useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella. Lisäksi komissio katsoo, että rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista. Ehdotus lähtee yleisesti siitä, että 1)institutionaalinen eriyttäminen on yksinkertaisin ja läpinäkyvin tapa saavuttaa tämä. Komissio tunnustaa kuitenkin, että 2)vertikaalisesti integroitunut yritys tai 3)holdingrakenne voi turvata tarvittavan riippumattomuuden, jos riittävä oikeudellinen, taloudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen varmistetaan. Ehdotuksia työntekijöiden asemaan Komission ehdotus sisältää myös työntekijöiden asemaan liittyviä ehdotuksia. Ammattitaitoisesta työvoimasta todetaan muun muassa, että rautatiesektorin elinvoimaisuuden edellytys on ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima. Rautatiepaketilla varmistetaan, että jäsenvaltiot tekevät kaikkensa henkilöstön etujen suojelemiseksi, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Komissio katsoo, että niiden jäsenvaltioiden kokemuksen perusteella, joiden kansalliset rautatiemarkkinat on jo avattu, odotettavissa on uusia ja parempia työpaikkoja. Komission ehdottaman EU:n sääntelykehyksen turvin jäsenvaltioilla on mahdollisuus suojella työntekijöitä edellyttämällä, että uudet sopimuksentekijät ottavat nämä palvelukseensa, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Tämä vaatimus on komission mukaan tiukempi kuin yritysten luovutusta koskevat EU:n yleiset vaatimukset. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt rautatieliikenteen henkilöliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia. Selvitysmies dosentti Juha Honkatukian selvitys valmistui joulukuussa Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ehdotuksen valtioneuvoston kannaksi komission ehdotuksiin lähiviikkojen aikana. 15

16 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Kehittää rautatieturvallisuutta Teksti Soile Olmari Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin nettisivut, Liikenteen turvallisuusvirastossa kehitetään liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistetään liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastataan liikennejärjestelmän viranomaispalveluista. Liikennejärjestelmä yleensä kattaa kaikki liikennemuodot. Järjestelmään kuuluvat ihmiset, elinkeinoelämä, liikennevälineet, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut, infrastruktuuri sekä säädökset. Toinen viranomainen, Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneväylistä ja omistaa valtion rataverkon eli kilometriä rataa. Käytännössä Trafi antaa muun muassa tarvittavia lupia, hyväksyntöjä sekä toimialaa koskevia oikeussääntöjä. Trafin antamia lupia ovat esimerkiksi henkilöluvat, organisaatioluvat sekä liikenneväline- ja infraluvat. Trafi vastaa myös tutkintojen järjestämisestä, toimialan verotusja rekisteröintitehtävistä sekä luotettavista tietopalveluista. Esimerkiksi Trafin sähköisissä palveluissa voi poistaa auton liikennekäytöstä, tilata rekisteröintitodistuksen tai tarkistaa maksamattomat ajoneuvoverot, Trafi valvoo myös liikennemarkkinoihin liittyviä tehtäviä sekä liikennejärjestelmää koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Se huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Trafin tehtävä on luoda edellytyksiä älyliikenteen kehittämiseen ja jakaa tietoa kansalaisille liikkumisen valinnoista. Parhaillaan on esimerkiksi käynnissä Trafisafe-tutkimushanke, jossa välittömän ajotapapalautteen avulla nuorten ajotavasta pyritään saamaan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Lisäksi Trafi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön. Trafin tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle toimimalla aktiivisesti, ammattimaisesti, avoimesti, kehitysmyönteisesti ja yhteistyökykyisesti. Trafi myöntää turvallisuustodistukset Rautateillä kuljetaan Suomessa vuosittain noin 70 miljoonaa matkaa ja kuljetetaan rahtia kymmeniä miljoonia tonneja. Trafi myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataverkon haltijoille turvallisuusluvat. Se ylläpitää rautatiekalustorekisteriä ja hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita. Liikennevirastolla on voimassa oleva turvallisuuslupa rataverkon suunnittelua, rakentamista, kunnossapitämistä ja hallintaa varten. VR:lle on myönnetty turvallisuustodistus. Tavaraliikenteessä turvallisuustodistus on myönnetty myös VR:n kilpailijoille Proxion Train Oy:lle ja Ratarahti Oy:lle. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että ko. toimija on ottanut käyttöön vaaditun turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Toiminnan aloittamiseen tarvitaan lisäksi toimilupa, myönnettyä ratakapasiteettia ja rataverkon käyttösopimus. Tavaraliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2007 ja henkilöliikenteen kilpailun avaaminen on näköpiirissä. Trafissa säännellään markkinoiden toimivuutta Trafi tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan rautatieviraston, Euroopan komission ja muiden EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten kanssa. EU:n rautatieturvallisuusdirektiivissä edellytetään, että jokaisessa jäsenvaltiossa on rautatieturvallisuutta valvova viranomainen. Viranomaisen on oltava itsenäinen ja riippumaton rataverkon haltijasta ja rautatieliikenteen harjoittajista. Trafissa toimii rautatiealan sääntelyelin, joka huolehtii markkinoiden toimivuudesta ja siitä, että alan toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tällaisia asioita ovat muun muassa rautatiepalvelujen saatavuus ja hinnoittelu, ratakapasiteetin jako, radan käyttömaksut ja hinnoittelu. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa VR:n tytäryhtiö Finrail Oy, jonka palveluksessa ovat liikenneohjaajat. Seuraavassa vaiheessa ohjausyhtiö siirretään valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen ja riippumaton liikenteenohjauspalvelu. Tausta-ajatuksena on kilpailijoiden tulo rautatiemarkkinoille. 16

17 Luottamuksella Avointa rehellistä pohdintaa Henry Kulin Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Kävimme RVL:ssä muutama vuosi sitten keskustelua järjestöorganisaatiosta. Liiton hallitus ja johto olivat pitkään pohtineet yhteistyömahdollisuutta Rautatieläisten Liiton kanssa JHL:n yhteydessä. Asiaa käsiteltiin kuudessa hallituksen kokouksessa ja myös neuvottelupäivillä pääluottamusmiesten kanssa. Alustava suunnitelma käytiin läpi liittovaltuustossa ja esitettiin, että tarvittava selvitystyö tehdään loppuun saakka. Tilanne huipentui liittovaltuuston tiukkaan äänestykseen, jossa valtuusto ei antanut lupaa lähteä selvittämään uutta järjestörakennetta JHL: n suuntaan. Päätös oli ehkä ymmärrettävä siinä epävarmuuden tilanteessa, jossa VR:llä alkoivat massiiviset yt-neuvottelut. Sen jälkeen käännyimme itseemme ja pohdimme, mitä voisimme tehdä omalle organisaatiollemme. Tähän kuului myös liiton toimistossa tehty puolentoista henkilötyövuoden vähennys. Yt-neuvottelut VR:llä käytiin yt-menettelyn mukaisesti luottamusmiesten voimin. Käytännössä neuvotteluja johti liiton pääluottamusmies. Mukana olivat varapääluottamusmies ja aluepääluottamusmiehet. Liiton puheenjohtaja ja liittosihteeri toimivat taustatukena. He osallistuivat osittain myös itse neuvotteluihin ja kävivät muita asiaan liittyviä neuvotteluja. Yt-neuvottelujen kohteena olevaan VR:n muutosohjelmaan liittyi lukuisia kiperiä kysymyksiä, ja näissä juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä käytimme ostopalveluna lakitoimistoa. Keskittäminen synnyttänyt uusia tulkintoja Kolme vuotta on nyt kulunut ennen kuin sain aikaa pohtia mennyttä; kalenteriin tuli kaksi päivää, jolloin ei ollut varauksia. Muu aika on mennyt yt-neuvotteluissa ja juridisia kysymyksiä ratkoessa yhdessä liiton johdon ja juristin kanssa. VR on purkanut erillisen aluehallintonsa, jossa asioita on menneinä vuosina eri puolella Suomea tulkittu eri tavalla. Työnantaja on nyt keskittänyt valtaansa Helsinkiin ja pyrkii yhtenäiseen käytäntöön koko Suomessa. Tämä on synnyttänyt kitkaa ja myös uusia tulkintoja, joiden työehtosopimuksen mukaisuutta on selvitetty. Muutama asia on jäänyt erimielisyyteen, joista on tehty pöytäkirjat eteenpäin vietäväksi liittojen väliseen neuvotteluun tai oikeuskäsittelyyn. Edellä mainittu valtuuston päätös aiheutti sen, että edelleenkään RVL:ssä ei ole päätoimista henkilöä pohtimassa juridisia kysymyksiä yhdessä pääneuvottelijoiden kanssa. Kollegoilla Veturimiesten liitossa, VR:n Teknisillä ja Raideammattilaisten yhteisjärjestössä ovat lakipalvelut käytössä joko suoraan omilla palkkalistoilla tai isompaan liittoon liittymisen kautta. RVL käyttää tiettyä asianajotoimistoa ja mahdollisuuksien mukaan myös SAK:n juristeja apunaan. Pitää muistaa, että heillä on omat varsinaiset työnsä ja niiden sovittaminen meidän tarpeisiin on työlästä ja aikaa vievää. Palveluja nykyaikaisella tavalla VR:n muutokset eivät jää tähän yhteen muutosohjelmaan, vaan muutoksia tapahtuu tulevaisuudessakin, esimerkiksi Finrail Oy:n asemaan sekä lähi- ja kaukoliikenteen kilpailun avaamiseen liittyen. RVL:n on tulevaisuudessa etsittävä laajempaa pohjaa, jotta edunvalvonta voidaan hoitaa tehokkaammin. Pohjaa, jossa yhteiskuntavaikuttaminen on myös osana. Kun haluamme pysyä SAK:n perheessä, vaihtoehdot ovat vähäiset. Kuljetusliittojen yhteistyö näyttää aina vain hankaloituvan. Veturi on irtautunut siitä jo aiemmin ja muutama viikko sitten siitä irtautui Posti- ja logistiikka-alan unioni. Yhtenä vaihtoehtona on edelleen JHL. Ei kirjaimien takia, vaan resursseiltaan paremman ja nykyaikaisemman edunvalvonnan mahdollistavan organisaation takia. JHL:ssä on tapahtunut organisaatiomuutos, jossa edunvalvontaan on tullut Yksityinen sektori myös valtioyhtiöiden neuvottelutoimintaa varten. Tärkeintä on saada palveluja nykyaikaisella tavalla ja hyvillä resursseilla. Suurella järjestöllä on varaa palkata enemmän väkeä edunvalvontaan. RVL:ssä on kolme ja puoli henkilöä ja esimerkiksi JHL:ssä 200. Tulevaisuudessa JHL kouluttaa luottamusmiehensä Helsingissä. Raseborg-opiston toiminnat siirretään Karjaalta JHL-taloon Sörnäisiin. Tärkeintä olisi, että saisimme hyvän edunvalvonnan ja hyvät koulutuspaikat tuleville aktiiveille. Liittymällä isompaan yhteisöön saisimme samalla hyvät lakimiehet avuksi niihin tilanteisiin, jolloin heitä tarvitaan. Neuvotellaanko laki ja sopimuspuoli edellä vai luotammeko vain järjestövoimaan? Itse näen, että Suomi on sopimusyhteiskunta, jolloin tarvitaan neuvotteluja lakikirja edellä eikä pelkästään järjestövoimaan luottaen. Eikö olisi hyvä, että liiton tes-neuvottelijat saisivat tukea tehtäväänsä? Eikö olisi hyvä, että liitto saisi koulutus- ja tiedotustoimintaan uutta potkua? Eikö olisi hyvä, että luottamusmiehet saisivat juridista apua toimintaansa? Eikö olisi hyvä, että RVL:n jäsenistökin saisi samalla jäsenmaksulla myös samanlaiset edut lomanviettopaikkoineen ja vakuutuksineen, joita RVL ei yksittäisenä toimijana pysty kustantamaan? 17

18 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vapaaherrattaren muistorahakokoelma Rautatiemuseon lähtölaukaus Aivan 1800-luvun lopussa Järnvägsmannaföreningen i Finland -yhdistyksessä suuri kysymys oli vaatimus varainkantotakuun poistamisesta. Tuohon aikaan vaadittiin kassavastuussa olevilta vuosittain ilmoitusta, että heidän takaajansa olivat vielä elossa ja pystyivät vastaamaan takauksesta. Järjestelmä oli sekä nöyryyttävä että virkamiesten epäilyyn perustuva. Toinen iso ajatus oli rautatiemuseon perustaminen, se oli kytenyt jo jonkun aikaa. Innostus johti lopulta siihen, että Helsingin osasto teki asiasta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. Perustettiin museotoimikunta ja museon lähtölaukaus oli lahjoituksena saatu muistorahakokoelma. Jäsenistöltä kerättiin esineitä ja rautatiehallitukselta anottiin museolle tiloja. Sivistyselämä kukoisti ja levisi kulovalkeana yli maan. Kalevalan sanat alkoivat vaikuttaa yhä voimakkaammin, Eino Leinon helkavirret ja Sibeliuksen sävellykset tehostivat suomalaisuuden henkeä. Savon rata jatkui Iisalmeen asti ja suora yhteys Helsingistä Turkuun syntyi. Venäläisten tulo herätti kritiikkiä Mutta sitten tuli helmikuun manifesti. Kenraalikuvernööri Bobrikov käytti hyväksi asemaansa ja valitsi rautatielaitoksen ensimmäiseksi venäläistämiskohteeksi. Päätirehtööri Georg Strömberg erosi virastaan 80-vuotiaana, joko sairauden tai poliittisen painostuksen takia. Viipurin aseman virkailijoita vuonna

19 Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vuodet Rautatievirkamiesliitto on maalauttanut yhdistyksen perustajajäseniin kuuluneen rautatiepäällikkö, päätirehtööri Georg Strömbergin muotokuvan, joka on RVL:n toimistossa. Jäljennös on VR:n tiloissa. Yhdistyksessä ei vietetty vuosijuhlia pariin vuoteen ja tunnelmat olivat synkät. Yhdistyksen puheenjohtaja C. B. Federley totesi, että rautateiden tulevaisuudesta tulee olla huolestunut: Kiskoilta suistuminen on tapahtunut ja parhaista yrityksistä huolimatta sillä voi olla tuhoisat seuraukset. Uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin eversti Daniel Dratshevskij. Ei merkinnyt mitään, ettei hän ollut Suomen kansalainen, ei tuntenut rautateitämme, eikä puhunut suomea tai ruotsia. Noin 60 rautatievirkamiestä menetti paikkansa, heidän joukossaan yhdistyksen puheenjohtaja Federley ja 1. varapuheenjohtaja Fabritius. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenten tuli olla rautateiden palveluksessa, nyt järjestö menetti toimihenkilönsä. Tapahtuma myös yhdisti rautatievirkamiehiä. Turun osasto laati seuraavan kirjeen Dratshevskijlle: Kunnollisia virkamiehiä ja palvelijoita on pakotettu eroamaan, onnenonkijat ovat päässet rehentelemään, salainen ilmiantojärjestelmä pääsi valtaan ja henkilöitä, joilla ei ole asetusten määräämiä kelpoisuusehtoja, on nimitetty virkoihin, vaikka he eivät osaa maamme kieltä. Onneksi kirje jäi lähettämättä. Suomen kieli valtaa alaa Lokakuun 30 päivänä 1905 puhkesi suurlakko, jonka tarkoituksena oli palauttaa lailliset olot maahan. Se alkoi yleisellä rautatielakolla, mutta levisi nopeasti myös muihin piireihin. Muiden rautatieläisten aloittaessa palkkataistelun, pysyivät rautatievirkamiehet erillään näistä toimenpiteistä. Kuuden rautatiejärjestön kesken pidettiin yhteinen mammuttikokous, jossa asioita käsiteltiin kuuden päivän ajan. Lopulta päätettiin asettaa komitea laatimaan sääntöjä yhteistä keskusjärjestöä varten. Koko maan rautatieläisten nimissä oli kutsuttu yleinen kokous Kansallisteatteriin. Siihen osallistui kolmatta tuhatta rautatieläistä. Ennen tätä kokousta virkamiehet pitivät oman kokouksena, jossa he suunnittelivat laillisuutta noudattavia ponsia. Poliittisesti myrskyisässä kokouksessa virkamiesten perustuslaillinen kanta joutui niin selvästi tappiolla, että heidät ajettiin pois kokouksesta. Välit virkamiesten ja ns. palvelukunnan välillä katkesivat kokonaan. Puheenjohtajan paikalla kävi tuuletus. Vuonna 1905 puheenjohtajana oli ratatirehtööri August Granfelt, vuonna 1906 puutavarakonttorin esimies A. R. G. Stenius ja vuonna 1908 linjakasööri Th. Munck. Suurlakon vaikutus näkyi yhdistyksen jäsenmäärän nousuna ja nuorten virkamiesten aktivoitumisena. Turun ja Tampereen osaston nuoremmat virkamiehet saivat koolle ylimääräisen kokouksen, mikä oli lähes kapinaan nousu. Kokouksessa vaadittiin toimintaan puolueettomuutta ja oikeutta sekä yhdistyksen nimeä muutettavaksi suomenkieliseksi. Vuosikokouksessa kielikysymyksestä keskusteltiin kiivaasti ja yhdistys asetti sääntökomitean, jonka työn tuloksena 1907 hyväksyttiin uudet säännöt. Niiden mukaan nimeksi tuli Suomen Rautatievirkamiesyhdistys Järnvägstjänstemannaföreningen i Finland. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset julkaistiin sillä kielellä millä ne oli kirjoitettu. Vuosina oli jo joka neljäs kirjoitus suomeksi. Kun rautatievirkamiesten työ yhä enemmän erikoistui, oli tarve pohtia asioita ammattikunnittain. Vanhin ammattijakoon perustunut yhdistys, VR Lennätinteknikkoyhdistys syntyi 1900 ja Asemapäällikköyhdistys Suurlakon jälkeinen riitainen olotila ei voinut jatkua, vaan syntyi ajatus perustaa puolueista riippumaton rautatieläisten keskusjärjestö. Mukana oli asian alullepanija Konduktööriyhdistys, Rautatievirkamiesyhdistys ja 4 muuta, mutta ei Rautatieläisten Liitto eikä Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistys. Tällä joukolla pidettiin 6 päivän mittainen mammuttikokous, jossa keskustelukysymyksiä oli 80. Yksi näistä sisälsi ajatuksen syrjäseutulisän tarpeellisuudesta. Keskusjärjestön perustamiseen meni vielä vuosia. 19

20 Osastojen toimihenkilöitä 2013 Helsingin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Irma Wiita, I varapuheenjohtajana toimii Pekka Romu ja II:na Jarmo Haukkasalo. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen), Erja Melkko (Irmeli Hovi), Arja Peltonen (Nina Väyrynen), Pekka Romu (Sanni Rautavuo), Paula Sairo (Pirjo Kärnä), Marianne Stenvall (Kia Viskari), Kari Tervo (Marja Vihinen), Kari-Juha Virkola (uutena Pirjo Lindeman) ja uutena Sirkku Väyrynen (uutena Anne Kuosmanen). Osasto- ja kokoussihteerinä, tiedottajana sekä jäsenrekisterin hoitajana toimii Paula Sairo, koulutussihteerinä Pirjo Kärnä ja taloudenhoitajana Maini Myyry. Joensuun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Minna Raimoaho, I varapuheenjohtajana Jarmo Pankko ja II:na Ahti Karppanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Pankko (Mirja Papunen), Ahti Karppanen (Eero Moilanen), Markku Nenonen (Hannu Liimatta), Sinikka Rantonen (Arto Papunen), Sirkka Tuononen (uutena Leila Kovanen-Lievonen) ja Reino Turunen (Paavo Turunen). Osaston sihteerinä, tiedotussihteerinä, koulutussihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana toimii Sinikka Rantonen ja taloudenhoitajana Vesa Pekka Reponen. Kouvolan osasto: Puheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen, I varapuheenjohtajana Mirja Tirranen ja II:na Mikko Roitto. Johtokunta (varahlöt suluissa): Anne Huotari (Ulla Pensola-Villanen), Ilkka Kokkonen (Tommi Karte), uutena Hanna Kovanen (uutena Rauno Rantanen), Eija Majuri (Arto Karhu), Kimmo Mark (Teemu Salo), Anne Mömmö (uutena Mervi Kääriä), Anneli Palenius (Merja Kinnunen), Mikko Roitto (Juha Torkkeli), Mirja Tirranen (Arja Mäkilä) ja Eija Vainio (uutena Anne Lehtonen). Sihteerinä toimii Anneli Palenius, tiedotussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Mirja Tirranen ja taloudenhoitajana jatkaa Arja Mäkilä. Oulun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Mervi Ylitalo, I varapuheenjohtajana Reijo Lapinniemi ja II:na Juha Kuukkanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Hannu Alaluusua (Lasse Malvalehto), Marjatta Hildén (Seppo Seppälä), Sami Puumalainen (Tuula Finni), Juha Kuukkanen (Jaana Ojakoski-Hautamäki), Reijo Lapinniemi (Esa Oikarinen), uutena Mika Kyröläinen (Arto Taimio), Raija Kuha (Satu Heikkinen) ja Pekka Tikkala (Matti Haapala). Osaston sihteerinä ja koulutussihteerinä toimii Sami Puumalainen sekä taloudenhoitajana Matti Karvo. Pieksämäen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Harri Lindblom, I varapuheenjohtajana Hanna Remes ja II:na Markku Markkanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Pirkko Haapsaari (Erkki Siloaho), Riitta Jääskeläinen (Paula Hyvönen), Matti Komulainen (Päivi Karjalainen), Markku Markkanen (Tuire Blomqvist), Aimo Nykänen (Pauli Eronen), Raili Nykänen (Reijo Tikkanen), Hanna Remes (Pekka Heiskanen) sekä Markku Hoffrén (uutena Olli Nissinen). Osaston sihteerinä toimii Hanna Remes, taloudenhoitajana Maija-Riikka Jämsä sekä tiedotussihteerinä, koulutus- ja jäsenasioiden hoitajana Päivi Karjalainen. Pieksämäen osaston vuosikokouksessa vieraili Tarja Turtiainen. 20

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Tavoitteemme & tahtotilamme Rakennamme Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema Yhtymävaltuusto 10.12.2014 26 Kokousaika 10.12.2014 klo 17.00 18.53 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Kajander Rauno Kallio Reino Ketola

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 10.12.2009 39 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 KOKOUSAIKA torstaina 10. päivänä joulukuuta 2009 kello 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Haataja Markku Huttunen Eino Piippo

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 1/2010 Aika Torstai 14.1.2010, klo 18.00-19.15 Paikka Nurmijärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 2 b, Nurmijärvi 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Turun kaupunkiseudun kuntakokous Kokousaika Tiistai 27.8.2012 klo 16.30 Kokouspaikka Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Asialuettelo 1 Avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Asteriski ry Syyskokous (7) Vesilinnantie Turku

Asteriski ry Syyskokous (7) Vesilinnantie Turku Asteriski ry Syyskokous 2016 1 (7) ASTERISKI RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2016 Aika 3.11.2016 klo 16.15 Paikka Sali XXI, Agora Läsnä Juha Jaaksi, Janne Iltanen, Jesse Rauha, Arttu Laitinen (poistui

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2011 Aika Tiistai 24.5.2011 klo 18.00 Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän kertasi vuoden 2014 tapahtumia, joista päällimmäisenä VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri. Taloudellinen tulos on jopa liiankin hyvä,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

Keskusliiton jäseneksi voivat liittyä rahoitus-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinatoimialoilla toimintaa harjoittavat oikeustoimikelpoiset yhteisöt.

Keskusliiton jäseneksi voivat liittyä rahoitus-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinatoimialoilla toimintaa harjoittavat oikeustoimikelpoiset yhteisöt. 1 (5) FINANSSIALAN KESKUSLIITON SÄÄNNÖT (Rekisteröity PRH:ssa 12.6.2014) 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Finanssialan Keskusliitto - Finansbranschens Centralförbund ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2017 Kirkkovaltuusto Tervakosken seurakuntakeskus - HUOM. PAIKKA!

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2017 Kirkkovaltuusto Tervakosken seurakuntakeskus - HUOM. PAIKKA! Aika 31.1.2017 kello 18.30 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus - HUOM. PAIKKA! Läsnä Aarnio-Närhi Hannele Ahvenjärvi Seppo Elo Irmeli Elo Joonas Hakala Pentti Hietanen Sari Ilmarinen Liisa Jauhiainen Juha

Lisätiedot

Esitettiin kokouksen puheenjohtajaksi Miika Länsi-Seppänen. Oli käytettävissä. Valittiin Miika Länsi-Seppänen kokouksen puheenjohtajaksi.

Esitettiin kokouksen puheenjohtajaksi Miika Länsi-Seppänen. Oli käytettävissä. Valittiin Miika Länsi-Seppänen kokouksen puheenjohtajaksi. Asteriski ry Pöytäkirja 2015 1 (6) ASTERISKIN RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika Tiistaina 17.11.2015 klo 17.00 Paikka Luentosali Beta, ICT-talo Läsnä Miika Länsi-Seppänen, Janne Iltanen, Arttu

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 6/2009. Aika Tiistai , klo Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 6/2009. Aika Tiistai , klo Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 6/2009 Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00-19.10 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2013. torstaina 3. päivänä lokakuuta 2013 klo alkaen

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2013. torstaina 3. päivänä lokakuuta 2013 klo alkaen 3.10.2013 33 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2013 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA JÄSENET torstaina 3. päivänä lokakuuta 2013 klo 19.00 alkaen Seurakuntatalo Eskelinen Sanna Haataja Markku Huuskonen Erkki Karppinen

Lisätiedot

Satakunnan ammattiopisto Ulvila, Yhdystie

Satakunnan ammattiopisto Ulvila, Yhdystie KOKOUSKUTSU 4 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 5.4.2011 1 KOKOUSAIKA Keskiviikko 13.4.2011 klo 15.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Ulvila, Yhdystie KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 016 Kokousaika Maanantai 22.2.2016 klo 15:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä

Lisätiedot

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 )

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kokouksen aika Keskiviikko 21.1.2015 klo 18.10 20.13 Paikka Vuokatin kirkko Läsnä Mustonen Teuvo puheenjohtaja 1-4 Mustonen Tuomo puheenjohtaja 5-18 Diukman Sanna Juntunen Pirjo

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu 36 (42) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu 36 (42) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu 36 (42) Valtuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko 23.4.2012 kello 18.00-18.40 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 20 valtuutettua

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot