RVL. Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja. sivu 6. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja. sivu 6. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja sivu 6 Kuva Aki Rask Kouvolassa juhlittiin Ekonomistit laskevat 140-vuotiasta sivu 10 ja selvittävät sivu 12

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto (09) Järjestösihteeri Soile Olmari (09) Toimisto avoinna arkisin klo (09) Valtakunnalliset pääluottamusmiehet VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Samalla kun RVL sai uuden puheenjohtajan, saimme me liiton työntekijät uuden esimiehen. Aiemman työtoveruuden perusteella voin sanoa, että yhtä köyttä vedetään, toimeen tullaan ja huumoriakin viljellään. Entiselle puheenjohtajalle ja esimiehelle Tarjalle tässä julkiset kiitokset, henkilökohtaisemmat sitten myöhemmin. RVL:llä on edessään monia haasteita: Miten vahvistaa edunvalvontaa tai edes saada pysymään nykyisellä tasolla vähenevien resurssien tilanteessa? Tähän liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset, joista Turtiainen kirjoittaa sivulla 5. Myös VR:n muutostilanteissa on oltava tarkkana. Vappuaattona saimme tietää, että pitkään neuvoteltu rautatiealan koulutuksen keskittäminen Kouvolan seudun ammattiopistolle toteutuu. Siirto liittyy rautatiealan kilpailun avautumiseen; valtio halusi siirtää koulutuksen VR:stä riippumattomalle taholle. Koulutukset VR Koulutuskeskuksen nykyisissä tiloissa Pasilassa jatkuvat ainakin vuoden 2014 loppuun ja VR:n ilmoituksen mukaan nykyisestä 22:sta noin 15 henkilöä siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Sepon valinta puheenjohtajaksi osui RVL:n 140-vuotisjuhlakokoukseen. Perinnejuna Valtteri vei meidät juhlistamaan merkkivuotta Hämeenlinnaan ja meillä oli ilo saada vieraiksi lähes parikymmentä liiton veteraania. Menestyvä edunvalvonta vaatii aina tukevan perustuksen ja kivijalan. Vielä kerran kiitokset niin entisille kuin nykyisille aktiiveille. Osastot ja niiden jäsenet vielä juhlistavat 140 ayvuotta omilla tapahtumillaan. Mukavia juhlahetkiä, työ jatkuu. Kukin meistä juhlisti tai oli juhlistamatta myös kevään, työn ja ylioppilaiden juhlapäivää, vappua. Vappupuheita pidettiin eri puolilla Suomea. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly puhui Kotkassa ja Loviisassa. Hän nosti esiin tärkeän aiheen: - Yrittäjäriskin siirtäminen työntekijöiden harteille näkyy muun muassa lisääntyvinä työaika- ja palkkajoustoina, nollasopimuksina sekä osa-aika- ja vuokratyön teettämisenä. Raadollisimmillaan tilanne on se, että heti kun yrityksen talous tai toiminta sakkaa, työntekijöitä irtisanotaan tai toiminnat ulkoistetaan. Kysyä sopii, minkälaista työnantajapolitiikkaa valtio yritysten omistajana toteuttaa. Onko se toimillaan lisäämässä Lylyn esittämän kysymyksen aiheellisuutta? Lylyn mielestä on syytä todella pysähtyä sen kysymyksen ääreen, ollaanko työelämää viemässä yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijä tarvitsee palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukea tullakseen toimeen, elääkseen. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 2 / 2013 Liittojuhlaan 8 Valtterilla Perinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n 140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi tervehdyksessään muun muassa, että valtioneuvosto suhtautuu varsin kriittisesti henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle rautatieliikenteessä. Komissio haluaa lisää rautatiekilpailua Euroopan komissio antoi ehdotuksen neljänneksi rautatiepaketiksi. Sen mielestä rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa. Rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista Seinäjoen osasto kutsuu kesäpäiville RVL:n kesäpäiviä vietetään PowerParkissa Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla Ohjelmassa on muun muassa fiilistelyä Koop Arposen yhtyeen kanssa, kiertoajelua Häjyylyperinteen juurille ja Tanssii rautatieläisen kanssa -kisailua. Majoitusvaihtoehtoja on moneen makuun. Ilmoittaudu jo nyt! Muut jutut 16 Trafi kehittää rautatieturvallisuutta Tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. 18 Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vapaaherrattaren muistorahakokoelma oli rautatiemuseon lähtölaukaus. Helsingin osasto teki museon perustamisesta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. 20 Osastojen toimihenkilöitä 2013 Pääkonttorin osasto äänesti vuosikokouksessa osaston lakkauttamisen ja Helsingin osastoon yhdistämisen puolesta. Lopullinen päätös tehdään seuraavassa jäsenkokouksessa. 23 Nyt hyvinvointia lisäämään! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1. askel-hyvinvointijaksoja 30 kohteessa ympäri Suomea. Hyvä ajatus Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki, valvo ja vahdi joka hetki. Tarja Turtiainen sivulla 5 Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 17 Jutunjuuri 30 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja asti Jäsenmaksun palautusosuuden muutos toteutui vihdoin RVL:n 140-vuotisjuhlaliittovaltuuston kokous on takanapäin. Vastaava tilaisuus on viimeksi ollut liiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Siksi kokouksella oli erityinen merkitys. Liiton 140-vuotisjuhlapäivä sopi erinomaisesti uuden puheenjohtajan valintahetkeksi. Jännitys tiivistyi, kun ääntenlaskijat kertoivat äänestyksen tuloksen. Jännitin tätä valintaa enemmän kuin aikoinaan omaa valintaani. Toivotan Sepolle onnea ja menestystä vaativassa tehtävässä. Tiedän työkaveruuden perusteella, että Seppo pystyy luotsaamaan teitä sujuvasti merikortteja lukien. Paitsi puheenjohtajakysymyksessä, RVL:n liittovaltuustossa tehtiin tärkeä päätös liiton talouden suhteen. Jo vuonna 2005 liittovaltuuston kokouksessa tehtiin esitys, jossa liiton hallitus velvoitettiin selvittämään ja muuttamaan osastoille palautuva jäsenmaksuosuus tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi eri osastojen kesken. Tällöin päätettiin asettaa työryhmä tekemään selvitys ja esitys vuoden 2007 talousarvioon. Työryhmä päätyi esittämään palautusosuuden rakennemuutosta. Tätä asiaa hallitus ei ole pystynyt tuomaan liittovaltuuston käsittelyyn, koska se herätti jo hallituksessa melkoisia ristiriitoja. Nyt oli korkea aika ottaa kissa pöydälle. Jäsenen maksama 1,4 %:n suuruinen jäsenmaksu tulee liiton tilille ja liitto palauttaa osan siitä osastoille näiden toimintaa varten. Vuosikausien ajan RVL:n palautus on koostunut perusmaksusta, jonka suuruus on kullekin osastolle. Tämän lisäksi on palautettu 0,20 % osaston jäsenistön palkkasummasta. Tämä on johtanut siihen, että pienin osasto saa jäsentä kohti noin 200 ja suurin noin 90. Jäsenmäärän pienentyessä jäsenmaksutulotkin ovat suorastaan romahtaneet. Vuoden 2012 jäsenmaksu tuloissa verrattuna edelliseen vuoteen on tapahtunut lähes 10 % pienentyminen. Osastopalautus sen rakenteesta johtuen pieneni vain 1 %: verran. Edellä mainitusta johtuen hallitus esitti valtuustolle, että osastojen palautusosuutena maksetaan kaikille osastoille jäsentä kohti sama summa, jolloin epäoikeudenmukaisuus poistuu. Summaksi esitettiin 90 jäsentä kohti. Tämä on merkittävä muutos liiton talousarviossa, se merkitsee noin säästöä nykyiseen verrattuna. Uudistus takaa kaikille osastoille mahdollisuuden varsinaiseen kovaan edunvalvontaan, mutta muiden toimintojen tärkeysjärjestys ja tarpeellisuus on tietenkin mietittävä uusiksi. Olen todella hyvilläni, että ehdotus meni nyt läpi, koska se helpottaa teidän tulevaisuuden toimintaanne. Vuosittaisen toiminnan kulut pitää suhteuttaa vuosittaisen toiminnan menoihin. Pahin uhkakuva oli, että ilman nyt tehtyä päätöstä jouduttaisiin keskustelemaan jäsenmaksun korottamisesta. Pohdinta käyntiin Käsittelin juhlaliittovaltuuston puheessa myös kuljetusliittojen tilannetta. Vertasin sitä ratarahoitukseen. Kaikki tunnustavat, että ratojen kunnossapito on tärkeää, mutta rahoitus puuttuu silti. Kaikki ovat olleet käsittääkseni varsin yksimielisiä kuljetusliittojen yhteistyön ja yhdistymisenkin tärkeydestä, mutta toteutus ontuu. Jättäydyimme itse ensimmäisenä yhdistymishankkeesta, oma uskoni asiaan ei kantanut pitemmälle. Joku aika sitten myös Veturimiesten liitto vetäytyi suunnitelmasta ja aivan hiljattain AKT totesi hankkeen tulleen tiensä päähän. 4

5 Totesin jo vuosi sitten ja sanoin valtuustossa uudelleen, että RVL:n pitää pystyä vahvistamaan toimintaansa, siis resursseja. Yksi keino on liittyminen johonkin suurempaan. Järkeviä vaihtoehtoja on vain muutama ja niistä nyt kuljetusliittohanke on kariutunut. Yhdistyminen tähän ei siis enää ole edes mahdollista. Jäljelle jää yhdistyminen toiseen realistiseen vaihtoehtoon (joka ei aiemmin maistunut) tai pitää löytää toiminnan vahvistamiseksi muita tapoja. Tähän pohdintaan liittyy myös se päätös, palkataanko nyt vapaaksi jääneeseen liittosihteerin tehtävään henkilö. Jos palkataan, millä nimikkeellä, minkälaisella koulutustaustalla ja millä toimenkuvalla? Tulipalokiirettä tämän asian kanssa ei ole, mutta hallituksen jäsenten on syytä ryhtyä miettimään tätä asia. Kassan fuusioituminen RVL:n toimintaan liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset. Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa on fuusioitumassa JHL:n työttömyyskassan kanssa alkaen ja tämän seurauksena työttömyyskassan jäsenmaksu tulee nousemaan 0,17 prosentista 0,28 prosenttiin. Fuusion selvittämiseen päädyttiin, kun yksi iso asiamiespiiri eli raideammattilaiset olivat joka tapauksessa oman yhdistymisensä myötä yhdistämässä myös työttömyyskassatoimintansa JHL:n työttömyyskassaan. RVL selvittää myös edullisempaa vaihtoehtoa, mutta oma noin 10 prosentin työttömyysaste vaikeuttaa neuvotteluasemaa. Veturimiesten, vankilavirkailijoiden ja tullilaisten työttömyysaste on meihin verrattuna hyvin alhainen ja siitä syystä nämä 3 asiamiespiiriä liittynevät muuhun työttömyyskassaan. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan fuusiopäätös tehdään toukokuun kokouksessa. PS. Tämä kirjoitus kuulu sarjaan Puheenjohtajan päiväkirjasta, ja se on viimeinen kirjoitukseni tällä palstalla. Muuttuuko palstan nimi, se selviää seuraavassa lehdessä, mutta kirjoittaja vaihtuu vuorenvarmasti. Historiasarjaa jatkan vielä koko vuoden. PSS. Päätoimittaja pyysi tekemään tähän lehteen kirjallisen testamentin. Supistin sen lyhyeen: Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki, valvo ja vahdi joka hetki. Knoppeja kokoustekniikasta Valtuustossa tehdään aina silloin tällöin ponsiesitys, mutta mikä se oikeasti on? Ponsi on kokouksen tekemä päätösluonteinen toivomus, joka on tehty varsinaisen asian käsittelyn ulkopuolella. Ponsi ei ole kuitenkaan kokouksen varsinainen päätös, koska ponsi sisältää asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kokouksen tekemillä ponsilausumilla ei voida kiertää yhdistyslain ja sääntöjen velvoittavuutta mainita käsiteltävät asiat kutsussa. Ponsilausumassa jokin elin, esimerkiksi hallitus, velvoitetaan valmistelemaan, tutkimaan tai ottamaan huomioon jokin asia. Ponsiehdotus syntyy päätösasian yhteydessä, mutta se otetaan käsittelyyn vasta varsinaisen päätösasian käsittelyn jälkeen. Ponsi on kokouksen toivomus, joka tulee liittyä käsiteltävään asiaan. Se ei saa olla ristiriitainen tehdyn päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Ponnen toivomusluonteen vuoksi sillä on pienempi velvoittavuus kuin kokouksen varsinaisella päätöksellä. Esimerkki ponnesta Hallitus on jakanut valmistelemansa seuraavan vuoden budjetin vuosikokouksessa. Osanottajien on budjetin käsittelyn yhteydessä vaikea verrata kuulemiaan tietoja kuluvan vuoden budjettiin, koska siitä ei ole jaettu vertailutietoja. Nyt voidaan tehdä ponsiesitys, että seuraavassa vuosikokouksessa hallituksen pitää jakaa myös kulumassa olevan vuoden budjetin vertailutiedot kirjallisesti. Toinen esimerkki ponnesta Hallitus velvoitetaan tekemään seuraavaan kokoukseen selvitys osastojen jäsenmaksuosuuden muutoksesta. Kokouksen puheenjohtaja jatkaa varsinaisen asian käsittelyä, kunnes se on saatu päätökseen. Tämän jälkeen otetaan ponsiesitys käsiteltäväksi. Tarvittaessa ponnen hyväksymisestä päätetään äänestämällä. Ponsi merkitään pöytäkirjaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu huolehtia, että kokouksissa kaikki tapahtuu omien sääntöjen ja yhdistyslain kirjausten mukaan. Kokoustekniikka ei ole itsetarkoitus sinänsä, vaan idea on se, että kaikki saavat ennakkoon samat tiedot ja pystyvät samalla tavalla vaikuttamaan asioihin. Jos säännöistä lipsutaan, on pelkona, että kokouksen päätökset voivat olla mitättömiä tai moitteenvaraisia, joista kummastakin voidaan nosta kanne. 5

6 Seppo Juseliuksesta puheenjohtaja Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto valitsi RVL:n 140-vuotisjuhlakokouksessa uudeksi liiton puheenjohtajaksi Seppo Juseliuksen. Puheenjohtaja äänestettiin kolmen ehdokkaan joukosta: Kari Vähäuski sai 7, Karri Peltola 9 ja Seppo Juselius 14 ääntä. Juselius on toiminut vuodesta 2006 lähtien RVL:n liittosihteerinä ja toiminut edellisen puheenjohtajan Tarja Turtiaisen työparina esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa. Tarja Turtiainen siirtyy eläkkeelle ensi vuoden alusta. Osastoille palautettava vuosimaksu nyt samansuuruinen Liittovaltuustossa tehtiin myös toinen merkittävä päätös, kun se hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen osastoille palautettavan vuosimaksun suuruudesta. Päätöksen mukaan osastoille palautettava jäsenmaksuosuus on 90 euroa maksavaa jäsentä kohti. Jäsenmäärä määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän mukaan ja palautukset maksetaan neljännesvuosittain. Jäsenmaksuna peritään edelleen 1,40 % jäsenen veronalaisesta palkkatulosta ja vuoden 2014 eläkeläisjäsenmaksuksi päätettiin 12 euroa. Valtuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen ja liiton talousarvion tilikautta 2013 varten. Pääkonttorin osaston edustaja liiton hallituksessa vaihtuu. Osastoa edustaa jatkossa osaston puheenjohtaja Aira Rönkkö. Valtuusto hyväksyi Helsingin osaston ponnen, jonka mukaan liittovaltuusto kutsutaan koolle käsittelemään tulevaa, VR:n kanssa solmittavaa luottamusmiessopimusta. 6

7 Äänestyslippuja jakamassa Albert Seppälä. Äänestyslippuja jakamassa Harri Lahti. Aänestämässä Marianne Stenvall Helsingin osastosta. Harri Lahti Seinäjoen osastosta, Juha Torkkeli Kouvolan osastosta ja Albert Seppälä Tampereen osastosta laskivat puheenjohtajaäänestyksen tuloksen. 7

8 Teksti Soile Olmari Kuvat Aki Rask Juhlia vietettiin Hotelli Vaakunassa ja musiikista vastasi Esa Nummelan trio. Perinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n 140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Vieraiden joukossa oli valtuutettujen lisäksi liiton entisiä ja nykyisiä aktiiveja. Liikenneministeri Merja Kyllönen toi tervehdyksen ja Tarja Turtiainen piti juhlapuheen. Otteita Turtiaisen puheesta on sivulla 8. Kyllönen muisteli RVL:n syntyhetkiä ja sitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöön yhdistys perustettiin: - Rautateiden synty oli oman aikansa logistinen ja tiedonkulun vallankumous. Sillä oli yhteiskunnalle todella iso merkitys. Nykyajan toimintaan myös rautateillä vaikuttaa suuresti EU ja sen 4. rautatiepaketti: - Siinä on kuusi lainsäädännöllistä ehdotusta henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle rautateillä. Valtioneuvoston kanta tähän on varsin kriittinen. Huolena on muun muassa, että harvaan asutut seudut jäävät julkisen vallan hoitoon. Lopuksi Kyllönen kehotti RVL:n jäseniä olemaan ylpeitä omasta ammattitaidostaan: - Toivon liitolle vireyttä ja pitkää ikää. Olkoot seuraavat 140 vuotta vähintäänkin yhtä kunniakkaita kuin edeltävät 140 vuotta. Malja RVL:lle ja keväälle. Valtterin kyydissä skoolasivat Karri Peltola, Harri Lindblom, Pirkko Haapsaari ja Marjatta Hildén. Osa kutsuvieraista ehti tutustua myös Valtterin salonkivaunuun. Liikenneministeri Merja Kyllönen kertoi valtioneuvoston kannan EU:n ehdotukseen kilpailun avaamisesta rautatien henkilöliikenteessä: - Me vaadimme, että kansalliset olosuhteet otetaan huomioon. 8 Juhlassa oli esillä valokuvakooste RVL:n toiminnasta ennen 2000-lukua.

9 Otteita Tarja Turtiaisen liittojuhlapuheesta Yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleen Kuvat Aki Rask Kun rautatievirkamiesten järjestötoiminta alkoi vuonna 1873, tarkoitukseksi määriteltiin yhdistää lujaan toveriliittoon kaikki Suomen Valtionrautateiden virkamiehet, koettaa yhteisin ponnistuksin edistää näiden yhteisetuja ja keskinäistä hauskuutta, herättää rautatievirkamiehissä halua saada korkeampia tietoja yleensä ja ammattitietoja erikoisesti perustamalla lainakirjasto ja julkaisemalla arvokkaita huomiota ja kokemuksia sekä siten koettaa edistää Suomen rautatielaitoksen kehitystä ja edistystä. Mitä yhteisetujen edistäminen on nykyään vai onko maailma jo tullut valmiiksi? Ei ole tullut, vaan yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleenkin. Otan vain yhden esimerkin. Rautatievirkamiehet ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, ettei yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja ole käyty kuin vasta aivan viime vuosina. Olemme itse asiassa havahtuneet siihen, että Suomen yhteistoimintalainsäädäntö ja muutosturva eivät pärjääkään vertailussa Euroopan maiden lainsäädäntöön. Tätä lainsäädäntöä ei RVL:n voimin saada paremmaksi, vaan siihen tarvitaan keskusjärjestöjen ponnisteluja. Olemme tottuneet olemaan vahvasti mukana Kun yhdistyksen perustajajäsenet olivat varsin korkea-arvoisia ja yhtenä puuhamiehenä oli VR:n ensimmäinen päätirehtööri, oli työnantajan kehitykseen vaikuttaminen itsestään selvää. Jos RVL tuntuu VR:n johdon mielestä hankalalta kumppanilta, on syytä muistaa ketkä olivat toiminnan alkuunpanijat. Ja edelleenkin haluamme olla mukana VR:n toiminnassa. VR sanoo kehittävänsä jatkuvasti toimintatapojansa yhdessä henkilöstön kanssa, mutta toimintatavoista meillä on selvä näkemysero nykyisen VR:n kanssa. Asiat valmistellaan viittä vaille valmiiksi, ja sitten esitellään suunnitelmat. Tällöin niihin ei enää juurikaan voi vaikuttaa ja joudutaan helposti vastakkaisasetelmaan. Historiasta johtuen olemme tottuneet olemaan niin vahvasti mukana että se, mikä on normaalia muualla työelämässä, tuntuu meistä ulkopuolelle jäämiseltä. Koulutusasiat tänäkin päivänä liiton listoilla Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin korkeampien tietojen saanti. Niinpä alusta pitäen tehtiin esityksiä, jotka tähtäsivät sivistyksen ja koulutustason nostamiseen. Tällainen oli muun muassa ajatus rautatieopiston perustamisesta. Koulutusasiat ovat olleet tänäkin päivänä liiton listoilla. Näin jälkeenpäin ajatellen, tuntuu oikeastaan käsittämättömältä, että ajauduimme 1988 VR:n kanssa konfliktiin koulutusasioissa. Vaatimuksemme oli, että tehtäviin nimetyillä pitää olla sekä ulkopuolista että VR:n sisältä saatua koulutusta. Mielestämme VR oli tuolloin koulutuskysymyksissä aivan liian liberaalilla linjalla. Tästä tuloksena syntyi kuuluisa ruutupaperisopimus, jolla asia ratkaistiin. Koulutuskysymys nousi aivan hiljattain elämää suuremmaksi asiaksi, kun raamisopimuksella sovitusta 3 päivän koulutusvapaan toteutuksesta ei tahtonut syntyä sopua. Työryhmätyöskentelyssä syntyi kompromissi toisensa perään ja koko asia oli jo lähes kaatumassa työnantajapuolen toimesta, kunnes neuvottelutulos saatiin aikaan. Tämänkin ajan työnantajapuolen suhtautumisessa on jotain samaa, mitä koimme 80-luvun lopussa. Valtio liian välinpitämätön yhtiöidensä henkilöstöpolitiikkaan Vuonna 2008 törmättiin aivan uuteen tilanteeseen, josta ei pehmeillä keinoilla selvitty. Alkoi VR:n muutosohjelma. Rautatievirkamiesliiton jäsenille muutosohjelma merkitsi Cargon puolella noin 40 henkilön lomautuksia, jotka jo pelkästään herättivät kuohuntaa ja kritiikkiä. Jatkona seurasi kymmeniä ja kymmeniä ytneuvotteluja ja ilmoituksia irtisanomisista ja osaaikaistamisista. Matkustajaliikenteessä työskentelevät kokivat kaikkein kovimman iskun, 40 irtisanottiin ja 60 pakotettiin osa-aikaiseksi. Lisäksi koettiin 2 liikkeen luovutusta, joista toinen koski palkanlaskijoita. Valtion omistajapolitiikkaa on haukuttu mediassa useasti ja monelta suunnalta. Nämä kriittiset arviot voi allekirjoittaa. Valtio suhtautuu liian välinpitämättömästi omistamiensa yhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan. Valtio-omistajan yrityksillä ei näköjään ole enää velvoitetta toimia esimerkillisesti eikä omistaja näytä haluavan asettaa muutosohjelmille minkäänlaisia reunaehtoja. Direktiivillä ei saa pakottaa kilpailuun Liikenneministeriö asetti vuonna 2011 selvitysmiehen tekemään kokonaistaloudellista selvitystä kilpailun avaamisen vaikutuksista. Selvitysmiehen esitys on vielä varsin maltillinen, mutta nykyaikaan kuuluu aivan uusi uhka eli EU. EU:n neljäs rautatiepaketti pyrkii vaikuttamaan matkustajaliikenteen rautatiekilpailun avaamiseen jopa niin, että puhutaan pakkokilpailusta, jossa ei olisi enää kansallisesti mahdollisuutta päättää asiasta. EU:n päättävät elimet eivät selvästikään tunnista eri jäsenmaiden erityisolosuhteita. On sanomattakin selvää, ettei tällaista tule sallia. Suomessa turvataan koko maan liikennöinti kannattavien yhteysvälien tuotoilla eikä tästä pidä luopua. Direktiivillä ei pidä pakottaa avaamaan kilpailua, vaan päätöksenteon on oltava jäsenmaiden käsissä. Tulevaisuudessakin pitää olla mahdollista tehdä niin sanottuja suoria sopimuksia ilman kilpailutusta. EU:n esitys tarkoittaisi myös kalustoyhtiön perustamista yhteiskunnan hoteisiin. Kalustoriskin on oltava kuitenkin yrittäjällä; mitä bisnestä sellainen on jossa ei ole riskiä? 9

10 Rautatievirkamiesliitto edunvalvontaa vuodesta 1873 Kuvat Kouvolan osasto RVL:n nykyiset osastot (9) perustettiin syksyllä 1976 ja ne juhlistavat vuodesta 1873 jatkunutta aytoimintaa kukin tahoillaan jäsentensä kanssa. Kouvolan osasto kutsui jäsenensä seuralaisineen 6.4. Kouvolan Upseerikerhon tiloihin ja kutsua noudatti lähes 90 juhlijaa. Muista osastoista esimerkiksi Helsingin osastolaiset on kutsuttu Järvenpäähän, Pieksämäen osasto risteilee 8.6. ja oululaiset järjestävät juhlaristeilyn Sirkusryhmä Sikriksen nuoret jäsenet esittivät sirkustemppuja ja akrobatiaa 10 Illan juonsi taiteilija, taikuri Markku Purho. Hän myös esitti osaamistaan, avustajana Arja Mäkilä.

11 Iloisissa tunnelmissa Johanna ja Taisto Heiskanen sekä Maija Koivula. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtisen (oik.) pöytäseurana kunniavieras Heikki Karhu. Tarja Jäntti ja Lasse Linnasalo Merja Lähteenmäki Työtoverukset Transpointilta 11

12 Ekonomistit SAK:n taloudellisten analyysien tekijöinä Olli Koski vetää SAK:ssa viiden hengen tiimiä, joka tekee eri asioihin liittyviä taloudellisia analyyseja ja tarjoaa muita ekonomistipalveluja keskusjärjestön käyttöön. Teksti ja kuva Soile Olmari Koski on SAK:n pääekonomisti ja tiimin jäsenistä kaksi työskentelee Edunvalvontaosastolla, kolme Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla. Hän on myös SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö ja vastaa SAK:n elinkeinopolitiikasta Janne Metsämäen siirryttyä valtiosihteeriksi Lauri Ihalaisen johtamaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla työskentelee myös kolme elinkeinopoliittista asiantuntijaa. Koski on valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi ja aloitti SAK:ssa syksyllä 2004 vakituisesti ekonomistina. Ekonomisti on titteli, joka tarkoittaa kansantalouden asiantuntijaa Koski nimitettiin pääekonomistiksi. - Me ekonomistit tarjoamme taloudellisia analyyseja eri asioista SAK:n osastojen käyttöön. Esimerkiksi Edunvalvontaosasto valmistelee ja vastaa muun muassa sopimuspuolesta, palkka- ja työehtopuolen koordinaatiosta sekä sosiaalipuolen asioista. Työllisyys ja kestävä kasvu -osaston vastuulla ovat muun muassa työvoimapolitiikka, veropolitiikka ja elinkeinopolitiikka. Sosiaaliasioihin vaikuttaminen edellyttää koko ajan laskemista ja vertailua muun muassa siitä, mikä on palkansaajille käteen jäävä tulo eri vaihtoehdoissa: - Ekonomisteja tarvitaan, kun vaaditaan syvällistä perehtymistä etuuksien määrittämiseen. On osattava laskea verotuksen kanssa eri vaihtoehtojen vaikutuksia, jotta jäsenistöllemme löydetään fiksuin ratkaisu. Ekonomistit laskevat ja selvittävät Mikä on ekonomistin rooli keskitetyistä palkkaratkaisuista neuvoteltaessa? Yleensä on niin, että tällaisissa neuvottelutilanteissa osapuolten apuna on puolivirallinen keskusjärjestöjen ekonomistiryhmä. Puheenjohtajat antavat neuvottelujen kuluessa tälle porukalle laskemiseen ja selvittämiseen liittyviä toimeksiantoja, Koski kertoo. - Laadimme esimerkiksi taulukot ostovoima- ja työllisyysvaikutuksista. Tarvitaan yhteisiä numeroita, joiden vaikutuksista voidaan olla suurin piirtein samaan mieltä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi Suomen työmarkkina- ja taloudellinen tilanne. - Toki työntekijä- ja työnantajapuolilla on erilaisia painotuksia, joita neuvotteluissa yritetään sovittaa yhteen ja saada sopimus aikaiseksi. Aina se ei onnistu ja esimerkiksi tämän vuoden kehysriihen alla painetta sopimuksen syntyyn ei ollut riittävästi. Koski mainitsee, että hän yrittää olla myös mahdollisimman hyödyllinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylylle: - Käymme esimerkiksi neuvottelutauoilla läpi taktiikoita, joista syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Yleensä neuvotteluissa on mukana myös SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa: - Hän miettii asioita työehtosopimusnäkökulmasta ja minun tehtäväni on miettiä niitä talouspolitiikan näkökulmasta. Yksinään kaikkea ei voi tehdä. 12

13 Olli Koski kertoo, että SAK:n ekonomistien työhön kuuluu muun muassa muistioiden teko liiton puheenjohtajalle ja osastojen johtoryhmille: - Koska SAK yrittää vaikuttaa valtion budjettiin, teemme myös tavoitteet sitä varten. Akuuttien neuvottelutilanteiden aikana SAK:ssa on yleensä valmiustilassa neljä ekonomistia: - Tänä päivänä ei enää tarvitse päivystää toimistossa. Tekniikka auttaa yhteydenpidossa, joten päivystys onnistuu myös kotona, Koski sanoo. Lausuntopyyntöjä ja työryhmävalmistelua Neuvotteluissa tarvitaan tueksi paljon taloudellista taustamateriaalia esimerkiksi työllisyysnäkymistä: - Olemme mukana tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnassa, joka toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. - Puheenjohtaja on Jukka Pekkarinen ja siinä on mukana kaikkien keskusjärjestöjen ekonomisteja. Asiantuntijajäseniä ovat muun muassa Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin edustajat sekä Suomen Yrittäjien ja MTK:n edustajat. Tämä toimikunta tuottaa kaksi kertaa vuodessa virallisen raportin Suomen kilpailukyvyn ja ostovoiman kehityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä valtiovarainministeriössä. Ekonomistien työhön kuuluu myös valtionhallinnosta tulevien lausuntopyyntöjen valmistelu SAK:n kannanottoa varten. SAK on mukana erilaisten työryhmien, kuten Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyä uudistavan ryhmän valmistelutyössä. SAK:n kantoja Palkkaperintö on tilastollinen käsite. Palkan vuosimuutosta laskettaessa saadaan palkkojen nousun vuosikeskiarvo. Palkkaperintö on vuosikeskiarvon ja vuoden lopussa olevan palkan erotus. Usein korotus tulee myöhemmin kuin 1.1. ja se nostaa seuraavankin vuoden keskiarvoa. Tavallisen henkilön tilipussissa se ei näy. Liukuma on erotus joka saadaan, kun keskimääräisestä ansiotason noususta vähennetään sopimuskorotuksen vaikutus. Merkittävä osa liukumaa tulee tänä päivänä siitä, että tehtävärakenne on muuttunut ja matalamman palkkatason työntekijöitä on irtisanottu ja siirtynyt eläkkeelle. - Esimerkiksi teollisuudesta on vähentynyt matalapalkkaisia ammatteja, kun monella työpaikalla on ulkoistettu muun muassa kiinteistönhoito, kunnossapito ja siivous, Olli Koski kertoo. - Kun tällaisia ammattiryhmiä poistuu tilastopohjasta, se nostaa keskimääräistä ansiotasoa ja tilastoissa näkyy keskimääräisen ansiotason selvä nousu. Liukuma ei ole siis pelkästään sitä, että työpaikoilla on neuvoteltu jokin summa palkankorotusten päälle. 13

14 valmistellaan myös yhteistyössä liittojen kanssa. Koski itse toimii puheenjohtajana talous- ja elinkeinoasiantuntijoiden työryhmässä, joka koostuu SAK:n jäsenliittojen toimitsijoista. - Työmarkkinajärjestöt ovat mukana suomalaisen käytännön mukaan eläkepolitiikan, työttömyysturvan ja työlainsäädännön valmistelussa. Tavoitteena ostovoiman turvaaminen Miten SAK:ssa päädytään palkkatavoitetta määriteltäessä tiettyihin prosentteihin? - Raamiratkaisun yhteydessä ei ollut virallisia palkkatavoitteita, mutta ajattelu lähtee palkkanormista, joka on käypä teoreettinen lähestymistapa palkankorotuksiin. - Työvoimakustannusten nousun tulisi olla pidemmän päälle yhtä kuin keskuspankin inflaatiotavoite lisättynä työn tuottavuuden nousulla, Koski toteaa. - Tämä on ns. jakovara, joka on käytettävissä sosiaali vakuutusmaksujen nousuun ja työvoimakustannusten nousuun. Tästä lähtökohdasta palkkatavoitetta voidaan haarukoida. Toki tavoitteeseen vaikuttavat myös muut asiat. Esimerkiksi jos on hirveän huono työllisyystilanne, ei voitane vaatia niin paljon. Neuvotteluissa voidaan ottaa käyttöön myös lisäelementtejä: - Raamineuvotteluissa tällainen oli ns. kertaerä, jolla on pienipalkkaisille prosentuaalisesti suurempi merkitys kuin parempipalkkaisille. Liittokohtaisissa neuvotteluissa on eri näkökulma: - Silloin katsotaan kyseisen alan tuottavuuskehitystä. Keskusjärjestöneuvotteluissa asiaa lähestytään kansantalouden näkökulmasta. - SAK:n tavoite on saada kaikille aloille kehitys, joka korvaa reaaliansioiden kehityksen. Työnantaja haluaisi päättää korotuksista paikallisella tasolla, kuka saa korotuksen ja mitä saa. Tämä perusristiriita ei ratkea helpolla. On kuitenkin monta alaa, esimerkiksi metalliala, jossa paikallinen sopiminen toimii. Keskusjärjestön tavoitteena on palkansaajien ostovoiman turvaaminen: - Kun verrataan Suomen tilannetta muihin maihin, on hyvä tietää maakohtaisten tilastojen taustat. Esimerkiksi keskusjärjestö- ja liittotasollakin on ruotsalaisten kanssa hyvää yhteistyötä. Jonkin verran on keskusteluja käyty myös muiden pohjoismaiden ja saksalaisten kanssa. Palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään Ostovoiman kannalta Koski pitää nykyistä akuuttia tilannetta Suomessa synkkänä: - Suomen kilpailukyvystä on huoli, mutta jonkin kokoiset palkankorotukset pitää tulla. Suomen tuottavuuskehitys on ollut aika heikkoa verrattuna parin vuoden takaiseen ennakointiin. - Valtio ei tekisi mielellään nyt edes inflaatiotarkistuksia ja veroja kiristetään. Viime vuonna inflaatioprosentti oli 2,8, josta yksi prosenttiyksikkö johtui pelkästään verotuksesta. Ansiotaso nousi viime vuonna ennakkotietojen perusteella 3,5 prosenttia. Ensi vuonna on sovittu aloitettavaksi eläkeneuvottelut, jotka pitäisi saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi eläke-etuuksiin liittyvät maksut eivät ole sillä tasolla, mikä riittäisi. - Jatko näyttää huonolta; maailmantaloudessa kysyntä on heikkoa, Euroopassa on edelleen epävarma taloudellinen tilanne ja suhteessa Ruotsiin ja Saksaan meillä menee vähän heikommin, Koski toteaa. Vaikka tilanteet vaihtuvat tosi nopeasti, eivät perustelut raamisopimisen kaltaiselle jatkolle ole häipyneet mihinkään: - Työrauha ajaa työnantajat tekemään myönnytyksiä, joten syksyllä voi olla toinen ääni kellossa, kun metallilla on työehtosopimus katkolla. - Uskon, että syksyllä vielä yritetään jotain keskitettyä ratkaisua. Kehysriihessä palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään. Tarvitaan keskitetty ratkaisu, muuten hallituksen puolueilla voi olla edessä poliittisesti aika synkkä aika. 14

15 Komissiolta ehdotuksia rautatieliikenteen kilpailun lisäämiseksi Lähde Liikenne- ja viestintäministeriö Euroopan komission tavoitteena on, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avataan kilpailulle. 1) Institutionaalinen eriyttäminen: Esimerkiksi rataverkon haltijalla ja liikenteenharjoittajalla ei ole omistajuus- eikä määräysvaltasuhteita keskenään. 2) Vertikaalisesti integroitunut yritys tuottaa itse peräkkäiset teknisesti erilliset tuotantovaiheet tuotteen valmistamiseksi ja toimittamiseksi kuluttajalle. 3) Holdingyhtiön tarkoitus on toisen yhtiön tai yhtiöiden omistaminen, hallitseminen ja valvominen. Ko. yhtiö voi olla esimerkiksi jonkin konsernin emoyhtiö. Komissio antoi 30. tammikuuta 2013 ehdotuksen Euroopan unionin neljänneksi rautatiepaketiksi. Pakettiin sisältyy lainsäädäntöehdotuksia koskien markkinoille pääsyn avaamista sekä rajat ylittävän rautatieliikenteen teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista turvallisuuden ja yhteentoimivuuden lisäämiseksi. Ehdotusten taustalla on rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen. Komissio katsoo, että rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa. Lisäksi komissio on selvityksissään tullut siihen tulokseen, että rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevat vaatimukset poikkeavat edelleen huomattavasti jäsenvaltioittain vaikeuttaen rautatieliikenteen sujuvuutta. Komission ehdotusten tavoitteena on tehostaa viranomaisten lupien myöntämisprosessia ja poistaa turvallisuustodistusten myöntämisessä ja tunnustamisessa mahdollisesti esiintyvä syrjintä. Lisäksi kansallista rautatieturvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevaa sääntelyä esitetään yhtenäistettäväksi ja tarpeeton kansallinen sääntely poistettavaksi. Jatkossa Euroopan rautatievirasto myöntäisi EU-alueen rautatieyrityksille yhtenäiset turvallisuustodistukset ja rautatieyritysten käyttämälle kalustolle kalustopassin, jos kalustoa käytetään useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella. Lisäksi komissio katsoo, että rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista. Ehdotus lähtee yleisesti siitä, että 1)institutionaalinen eriyttäminen on yksinkertaisin ja läpinäkyvin tapa saavuttaa tämä. Komissio tunnustaa kuitenkin, että 2)vertikaalisesti integroitunut yritys tai 3)holdingrakenne voi turvata tarvittavan riippumattomuuden, jos riittävä oikeudellinen, taloudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen varmistetaan. Ehdotuksia työntekijöiden asemaan Komission ehdotus sisältää myös työntekijöiden asemaan liittyviä ehdotuksia. Ammattitaitoisesta työvoimasta todetaan muun muassa, että rautatiesektorin elinvoimaisuuden edellytys on ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima. Rautatiepaketilla varmistetaan, että jäsenvaltiot tekevät kaikkensa henkilöstön etujen suojelemiseksi, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Komissio katsoo, että niiden jäsenvaltioiden kokemuksen perusteella, joiden kansalliset rautatiemarkkinat on jo avattu, odotettavissa on uusia ja parempia työpaikkoja. Komission ehdottaman EU:n sääntelykehyksen turvin jäsenvaltioilla on mahdollisuus suojella työntekijöitä edellyttämällä, että uudet sopimuksentekijät ottavat nämä palvelukseensa, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Tämä vaatimus on komission mukaan tiukempi kuin yritysten luovutusta koskevat EU:n yleiset vaatimukset. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt rautatieliikenteen henkilöliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia. Selvitysmies dosentti Juha Honkatukian selvitys valmistui joulukuussa Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ehdotuksen valtioneuvoston kannaksi komission ehdotuksiin lähiviikkojen aikana. 15

16 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Kehittää rautatieturvallisuutta Teksti Soile Olmari Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin nettisivut, Liikenteen turvallisuusvirastossa kehitetään liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistetään liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastataan liikennejärjestelmän viranomaispalveluista. Liikennejärjestelmä yleensä kattaa kaikki liikennemuodot. Järjestelmään kuuluvat ihmiset, elinkeinoelämä, liikennevälineet, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut, infrastruktuuri sekä säädökset. Toinen viranomainen, Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneväylistä ja omistaa valtion rataverkon eli kilometriä rataa. Käytännössä Trafi antaa muun muassa tarvittavia lupia, hyväksyntöjä sekä toimialaa koskevia oikeussääntöjä. Trafin antamia lupia ovat esimerkiksi henkilöluvat, organisaatioluvat sekä liikenneväline- ja infraluvat. Trafi vastaa myös tutkintojen järjestämisestä, toimialan verotusja rekisteröintitehtävistä sekä luotettavista tietopalveluista. Esimerkiksi Trafin sähköisissä palveluissa voi poistaa auton liikennekäytöstä, tilata rekisteröintitodistuksen tai tarkistaa maksamattomat ajoneuvoverot, Trafi valvoo myös liikennemarkkinoihin liittyviä tehtäviä sekä liikennejärjestelmää koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Se huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Trafin tehtävä on luoda edellytyksiä älyliikenteen kehittämiseen ja jakaa tietoa kansalaisille liikkumisen valinnoista. Parhaillaan on esimerkiksi käynnissä Trafisafe-tutkimushanke, jossa välittömän ajotapapalautteen avulla nuorten ajotavasta pyritään saamaan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Lisäksi Trafi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön. Trafin tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle toimimalla aktiivisesti, ammattimaisesti, avoimesti, kehitysmyönteisesti ja yhteistyökykyisesti. Trafi myöntää turvallisuustodistukset Rautateillä kuljetaan Suomessa vuosittain noin 70 miljoonaa matkaa ja kuljetetaan rahtia kymmeniä miljoonia tonneja. Trafi myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataverkon haltijoille turvallisuusluvat. Se ylläpitää rautatiekalustorekisteriä ja hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita. Liikennevirastolla on voimassa oleva turvallisuuslupa rataverkon suunnittelua, rakentamista, kunnossapitämistä ja hallintaa varten. VR:lle on myönnetty turvallisuustodistus. Tavaraliikenteessä turvallisuustodistus on myönnetty myös VR:n kilpailijoille Proxion Train Oy:lle ja Ratarahti Oy:lle. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että ko. toimija on ottanut käyttöön vaaditun turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Toiminnan aloittamiseen tarvitaan lisäksi toimilupa, myönnettyä ratakapasiteettia ja rataverkon käyttösopimus. Tavaraliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2007 ja henkilöliikenteen kilpailun avaaminen on näköpiirissä. Trafissa säännellään markkinoiden toimivuutta Trafi tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan rautatieviraston, Euroopan komission ja muiden EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten kanssa. EU:n rautatieturvallisuusdirektiivissä edellytetään, että jokaisessa jäsenvaltiossa on rautatieturvallisuutta valvova viranomainen. Viranomaisen on oltava itsenäinen ja riippumaton rataverkon haltijasta ja rautatieliikenteen harjoittajista. Trafissa toimii rautatiealan sääntelyelin, joka huolehtii markkinoiden toimivuudesta ja siitä, että alan toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tällaisia asioita ovat muun muassa rautatiepalvelujen saatavuus ja hinnoittelu, ratakapasiteetin jako, radan käyttömaksut ja hinnoittelu. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa VR:n tytäryhtiö Finrail Oy, jonka palveluksessa ovat liikenneohjaajat. Seuraavassa vaiheessa ohjausyhtiö siirretään valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen ja riippumaton liikenteenohjauspalvelu. Tausta-ajatuksena on kilpailijoiden tulo rautatiemarkkinoille. 16

17 Luottamuksella Avointa rehellistä pohdintaa Henry Kulin Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Kävimme RVL:ssä muutama vuosi sitten keskustelua järjestöorganisaatiosta. Liiton hallitus ja johto olivat pitkään pohtineet yhteistyömahdollisuutta Rautatieläisten Liiton kanssa JHL:n yhteydessä. Asiaa käsiteltiin kuudessa hallituksen kokouksessa ja myös neuvottelupäivillä pääluottamusmiesten kanssa. Alustava suunnitelma käytiin läpi liittovaltuustossa ja esitettiin, että tarvittava selvitystyö tehdään loppuun saakka. Tilanne huipentui liittovaltuuston tiukkaan äänestykseen, jossa valtuusto ei antanut lupaa lähteä selvittämään uutta järjestörakennetta JHL: n suuntaan. Päätös oli ehkä ymmärrettävä siinä epävarmuuden tilanteessa, jossa VR:llä alkoivat massiiviset yt-neuvottelut. Sen jälkeen käännyimme itseemme ja pohdimme, mitä voisimme tehdä omalle organisaatiollemme. Tähän kuului myös liiton toimistossa tehty puolentoista henkilötyövuoden vähennys. Yt-neuvottelut VR:llä käytiin yt-menettelyn mukaisesti luottamusmiesten voimin. Käytännössä neuvotteluja johti liiton pääluottamusmies. Mukana olivat varapääluottamusmies ja aluepääluottamusmiehet. Liiton puheenjohtaja ja liittosihteeri toimivat taustatukena. He osallistuivat osittain myös itse neuvotteluihin ja kävivät muita asiaan liittyviä neuvotteluja. Yt-neuvottelujen kohteena olevaan VR:n muutosohjelmaan liittyi lukuisia kiperiä kysymyksiä, ja näissä juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä käytimme ostopalveluna lakitoimistoa. Keskittäminen synnyttänyt uusia tulkintoja Kolme vuotta on nyt kulunut ennen kuin sain aikaa pohtia mennyttä; kalenteriin tuli kaksi päivää, jolloin ei ollut varauksia. Muu aika on mennyt yt-neuvotteluissa ja juridisia kysymyksiä ratkoessa yhdessä liiton johdon ja juristin kanssa. VR on purkanut erillisen aluehallintonsa, jossa asioita on menneinä vuosina eri puolella Suomea tulkittu eri tavalla. Työnantaja on nyt keskittänyt valtaansa Helsinkiin ja pyrkii yhtenäiseen käytäntöön koko Suomessa. Tämä on synnyttänyt kitkaa ja myös uusia tulkintoja, joiden työehtosopimuksen mukaisuutta on selvitetty. Muutama asia on jäänyt erimielisyyteen, joista on tehty pöytäkirjat eteenpäin vietäväksi liittojen väliseen neuvotteluun tai oikeuskäsittelyyn. Edellä mainittu valtuuston päätös aiheutti sen, että edelleenkään RVL:ssä ei ole päätoimista henkilöä pohtimassa juridisia kysymyksiä yhdessä pääneuvottelijoiden kanssa. Kollegoilla Veturimiesten liitossa, VR:n Teknisillä ja Raideammattilaisten yhteisjärjestössä ovat lakipalvelut käytössä joko suoraan omilla palkkalistoilla tai isompaan liittoon liittymisen kautta. RVL käyttää tiettyä asianajotoimistoa ja mahdollisuuksien mukaan myös SAK:n juristeja apunaan. Pitää muistaa, että heillä on omat varsinaiset työnsä ja niiden sovittaminen meidän tarpeisiin on työlästä ja aikaa vievää. Palveluja nykyaikaisella tavalla VR:n muutokset eivät jää tähän yhteen muutosohjelmaan, vaan muutoksia tapahtuu tulevaisuudessakin, esimerkiksi Finrail Oy:n asemaan sekä lähi- ja kaukoliikenteen kilpailun avaamiseen liittyen. RVL:n on tulevaisuudessa etsittävä laajempaa pohjaa, jotta edunvalvonta voidaan hoitaa tehokkaammin. Pohjaa, jossa yhteiskuntavaikuttaminen on myös osana. Kun haluamme pysyä SAK:n perheessä, vaihtoehdot ovat vähäiset. Kuljetusliittojen yhteistyö näyttää aina vain hankaloituvan. Veturi on irtautunut siitä jo aiemmin ja muutama viikko sitten siitä irtautui Posti- ja logistiikka-alan unioni. Yhtenä vaihtoehtona on edelleen JHL. Ei kirjaimien takia, vaan resursseiltaan paremman ja nykyaikaisemman edunvalvonnan mahdollistavan organisaation takia. JHL:ssä on tapahtunut organisaatiomuutos, jossa edunvalvontaan on tullut Yksityinen sektori myös valtioyhtiöiden neuvottelutoimintaa varten. Tärkeintä on saada palveluja nykyaikaisella tavalla ja hyvillä resursseilla. Suurella järjestöllä on varaa palkata enemmän väkeä edunvalvontaan. RVL:ssä on kolme ja puoli henkilöä ja esimerkiksi JHL:ssä 200. Tulevaisuudessa JHL kouluttaa luottamusmiehensä Helsingissä. Raseborg-opiston toiminnat siirretään Karjaalta JHL-taloon Sörnäisiin. Tärkeintä olisi, että saisimme hyvän edunvalvonnan ja hyvät koulutuspaikat tuleville aktiiveille. Liittymällä isompaan yhteisöön saisimme samalla hyvät lakimiehet avuksi niihin tilanteisiin, jolloin heitä tarvitaan. Neuvotellaanko laki ja sopimuspuoli edellä vai luotammeko vain järjestövoimaan? Itse näen, että Suomi on sopimusyhteiskunta, jolloin tarvitaan neuvotteluja lakikirja edellä eikä pelkästään järjestövoimaan luottaen. Eikö olisi hyvä, että liiton tes-neuvottelijat saisivat tukea tehtäväänsä? Eikö olisi hyvä, että liitto saisi koulutus- ja tiedotustoimintaan uutta potkua? Eikö olisi hyvä, että luottamusmiehet saisivat juridista apua toimintaansa? Eikö olisi hyvä, että RVL:n jäsenistökin saisi samalla jäsenmaksulla myös samanlaiset edut lomanviettopaikkoineen ja vakuutuksineen, joita RVL ei yksittäisenä toimijana pysty kustantamaan? 17

18 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vapaaherrattaren muistorahakokoelma Rautatiemuseon lähtölaukaus Aivan 1800-luvun lopussa Järnvägsmannaföreningen i Finland -yhdistyksessä suuri kysymys oli vaatimus varainkantotakuun poistamisesta. Tuohon aikaan vaadittiin kassavastuussa olevilta vuosittain ilmoitusta, että heidän takaajansa olivat vielä elossa ja pystyivät vastaamaan takauksesta. Järjestelmä oli sekä nöyryyttävä että virkamiesten epäilyyn perustuva. Toinen iso ajatus oli rautatiemuseon perustaminen, se oli kytenyt jo jonkun aikaa. Innostus johti lopulta siihen, että Helsingin osasto teki asiasta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. Perustettiin museotoimikunta ja museon lähtölaukaus oli lahjoituksena saatu muistorahakokoelma. Jäsenistöltä kerättiin esineitä ja rautatiehallitukselta anottiin museolle tiloja. Sivistyselämä kukoisti ja levisi kulovalkeana yli maan. Kalevalan sanat alkoivat vaikuttaa yhä voimakkaammin, Eino Leinon helkavirret ja Sibeliuksen sävellykset tehostivat suomalaisuuden henkeä. Savon rata jatkui Iisalmeen asti ja suora yhteys Helsingistä Turkuun syntyi. Venäläisten tulo herätti kritiikkiä Mutta sitten tuli helmikuun manifesti. Kenraalikuvernööri Bobrikov käytti hyväksi asemaansa ja valitsi rautatielaitoksen ensimmäiseksi venäläistämiskohteeksi. Päätirehtööri Georg Strömberg erosi virastaan 80-vuotiaana, joko sairauden tai poliittisen painostuksen takia. Viipurin aseman virkailijoita vuonna

19 Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vuodet Rautatievirkamiesliitto on maalauttanut yhdistyksen perustajajäseniin kuuluneen rautatiepäällikkö, päätirehtööri Georg Strömbergin muotokuvan, joka on RVL:n toimistossa. Jäljennös on VR:n tiloissa. Yhdistyksessä ei vietetty vuosijuhlia pariin vuoteen ja tunnelmat olivat synkät. Yhdistyksen puheenjohtaja C. B. Federley totesi, että rautateiden tulevaisuudesta tulee olla huolestunut: Kiskoilta suistuminen on tapahtunut ja parhaista yrityksistä huolimatta sillä voi olla tuhoisat seuraukset. Uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin eversti Daniel Dratshevskij. Ei merkinnyt mitään, ettei hän ollut Suomen kansalainen, ei tuntenut rautateitämme, eikä puhunut suomea tai ruotsia. Noin 60 rautatievirkamiestä menetti paikkansa, heidän joukossaan yhdistyksen puheenjohtaja Federley ja 1. varapuheenjohtaja Fabritius. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenten tuli olla rautateiden palveluksessa, nyt järjestö menetti toimihenkilönsä. Tapahtuma myös yhdisti rautatievirkamiehiä. Turun osasto laati seuraavan kirjeen Dratshevskijlle: Kunnollisia virkamiehiä ja palvelijoita on pakotettu eroamaan, onnenonkijat ovat päässet rehentelemään, salainen ilmiantojärjestelmä pääsi valtaan ja henkilöitä, joilla ei ole asetusten määräämiä kelpoisuusehtoja, on nimitetty virkoihin, vaikka he eivät osaa maamme kieltä. Onneksi kirje jäi lähettämättä. Suomen kieli valtaa alaa Lokakuun 30 päivänä 1905 puhkesi suurlakko, jonka tarkoituksena oli palauttaa lailliset olot maahan. Se alkoi yleisellä rautatielakolla, mutta levisi nopeasti myös muihin piireihin. Muiden rautatieläisten aloittaessa palkkataistelun, pysyivät rautatievirkamiehet erillään näistä toimenpiteistä. Kuuden rautatiejärjestön kesken pidettiin yhteinen mammuttikokous, jossa asioita käsiteltiin kuuden päivän ajan. Lopulta päätettiin asettaa komitea laatimaan sääntöjä yhteistä keskusjärjestöä varten. Koko maan rautatieläisten nimissä oli kutsuttu yleinen kokous Kansallisteatteriin. Siihen osallistui kolmatta tuhatta rautatieläistä. Ennen tätä kokousta virkamiehet pitivät oman kokouksena, jossa he suunnittelivat laillisuutta noudattavia ponsia. Poliittisesti myrskyisässä kokouksessa virkamiesten perustuslaillinen kanta joutui niin selvästi tappiolla, että heidät ajettiin pois kokouksesta. Välit virkamiesten ja ns. palvelukunnan välillä katkesivat kokonaan. Puheenjohtajan paikalla kävi tuuletus. Vuonna 1905 puheenjohtajana oli ratatirehtööri August Granfelt, vuonna 1906 puutavarakonttorin esimies A. R. G. Stenius ja vuonna 1908 linjakasööri Th. Munck. Suurlakon vaikutus näkyi yhdistyksen jäsenmäärän nousuna ja nuorten virkamiesten aktivoitumisena. Turun ja Tampereen osaston nuoremmat virkamiehet saivat koolle ylimääräisen kokouksen, mikä oli lähes kapinaan nousu. Kokouksessa vaadittiin toimintaan puolueettomuutta ja oikeutta sekä yhdistyksen nimeä muutettavaksi suomenkieliseksi. Vuosikokouksessa kielikysymyksestä keskusteltiin kiivaasti ja yhdistys asetti sääntökomitean, jonka työn tuloksena 1907 hyväksyttiin uudet säännöt. Niiden mukaan nimeksi tuli Suomen Rautatievirkamiesyhdistys Järnvägstjänstemannaföreningen i Finland. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset julkaistiin sillä kielellä millä ne oli kirjoitettu. Vuosina oli jo joka neljäs kirjoitus suomeksi. Kun rautatievirkamiesten työ yhä enemmän erikoistui, oli tarve pohtia asioita ammattikunnittain. Vanhin ammattijakoon perustunut yhdistys, VR Lennätinteknikkoyhdistys syntyi 1900 ja Asemapäällikköyhdistys Suurlakon jälkeinen riitainen olotila ei voinut jatkua, vaan syntyi ajatus perustaa puolueista riippumaton rautatieläisten keskusjärjestö. Mukana oli asian alullepanija Konduktööriyhdistys, Rautatievirkamiesyhdistys ja 4 muuta, mutta ei Rautatieläisten Liitto eikä Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistys. Tällä joukolla pidettiin 6 päivän mittainen mammuttikokous, jossa keskustelukysymyksiä oli 80. Yksi näistä sisälsi ajatuksen syrjäseutulisän tarpeellisuudesta. Keskusjärjestön perustamiseen meni vielä vuosia. 19

20 Osastojen toimihenkilöitä 2013 Helsingin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Irma Wiita, I varapuheenjohtajana toimii Pekka Romu ja II:na Jarmo Haukkasalo. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen), Erja Melkko (Irmeli Hovi), Arja Peltonen (Nina Väyrynen), Pekka Romu (Sanni Rautavuo), Paula Sairo (Pirjo Kärnä), Marianne Stenvall (Kia Viskari), Kari Tervo (Marja Vihinen), Kari-Juha Virkola (uutena Pirjo Lindeman) ja uutena Sirkku Väyrynen (uutena Anne Kuosmanen). Osasto- ja kokoussihteerinä, tiedottajana sekä jäsenrekisterin hoitajana toimii Paula Sairo, koulutussihteerinä Pirjo Kärnä ja taloudenhoitajana Maini Myyry. Joensuun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Minna Raimoaho, I varapuheenjohtajana Jarmo Pankko ja II:na Ahti Karppanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Pankko (Mirja Papunen), Ahti Karppanen (Eero Moilanen), Markku Nenonen (Hannu Liimatta), Sinikka Rantonen (Arto Papunen), Sirkka Tuononen (uutena Leila Kovanen-Lievonen) ja Reino Turunen (Paavo Turunen). Osaston sihteerinä, tiedotussihteerinä, koulutussihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana toimii Sinikka Rantonen ja taloudenhoitajana Vesa Pekka Reponen. Kouvolan osasto: Puheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen, I varapuheenjohtajana Mirja Tirranen ja II:na Mikko Roitto. Johtokunta (varahlöt suluissa): Anne Huotari (Ulla Pensola-Villanen), Ilkka Kokkonen (Tommi Karte), uutena Hanna Kovanen (uutena Rauno Rantanen), Eija Majuri (Arto Karhu), Kimmo Mark (Teemu Salo), Anne Mömmö (uutena Mervi Kääriä), Anneli Palenius (Merja Kinnunen), Mikko Roitto (Juha Torkkeli), Mirja Tirranen (Arja Mäkilä) ja Eija Vainio (uutena Anne Lehtonen). Sihteerinä toimii Anneli Palenius, tiedotussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Mirja Tirranen ja taloudenhoitajana jatkaa Arja Mäkilä. Oulun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Mervi Ylitalo, I varapuheenjohtajana Reijo Lapinniemi ja II:na Juha Kuukkanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Hannu Alaluusua (Lasse Malvalehto), Marjatta Hildén (Seppo Seppälä), Sami Puumalainen (Tuula Finni), Juha Kuukkanen (Jaana Ojakoski-Hautamäki), Reijo Lapinniemi (Esa Oikarinen), uutena Mika Kyröläinen (Arto Taimio), Raija Kuha (Satu Heikkinen) ja Pekka Tikkala (Matti Haapala). Osaston sihteerinä ja koulutussihteerinä toimii Sami Puumalainen sekä taloudenhoitajana Matti Karvo. Pieksämäen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Harri Lindblom, I varapuheenjohtajana Hanna Remes ja II:na Markku Markkanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Pirkko Haapsaari (Erkki Siloaho), Riitta Jääskeläinen (Paula Hyvönen), Matti Komulainen (Päivi Karjalainen), Markku Markkanen (Tuire Blomqvist), Aimo Nykänen (Pauli Eronen), Raili Nykänen (Reijo Tikkanen), Hanna Remes (Pekka Heiskanen) sekä Markku Hoffrén (uutena Olli Nissinen). Osaston sihteerinä toimii Hanna Remes, taloudenhoitajana Maija-Riikka Jämsä sekä tiedotussihteerinä, koulutus- ja jäsenasioiden hoitajana Päivi Karjalainen. Pieksämäen osaston vuosikokouksessa vieraili Tarja Turtiainen. 20

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Tavoitteemme & tahtotilamme Rakennamme Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2017 Selkeä esityslista lista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Sääntelyelimen rooli ja toiminnan painopisteet vuonna 2017

Sääntelyelimen rooli ja toiminnan painopisteet vuonna 2017 Sääntelyelimen rooli ja toiminnan painopisteet vuonna 2017 Riikka Ristinen Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Sisältö Sääntelyelimen roolista Katsaus kuluneeseen vuoteen Toiminnan painopisteet vuonna 2017

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT

Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki (Rekisterinumero 135.917) SÄÄNNÖT 1. Kerhon nimi on Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. ja sen kotipaikka on Kokemäen kaupunki. 2. Kerhon tarkoituksena on järjestää

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema Yhtymävaltuusto 10.12.2014 26 Kokousaika 10.12.2014 klo 17.00 18.53 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Kajander Rauno Kallio Reino Ketola

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT PRH vahvistanut Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

SÄÄNNÖT PRH vahvistanut Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Skills Finland ry SÄÄNNÖT PRH vahvistanut 25.3.2013 I LUKU Yhdistyksen nimi, toimiala ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli on suomi.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 10.12.2009 39 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 KOKOUSAIKA torstaina 10. päivänä joulukuuta 2009 kello 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Haataja Markku Huttunen Eino Piippo

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 1/2010 Aika Torstai 14.1.2010, klo 18.00-19.15 Paikka Nurmijärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 2 b, Nurmijärvi 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006 1(5) Aika 12.10.2006 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

Työnantajan ilmoitus yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta Raision vesihuoltopalveluiden

Työnantajan ilmoitus yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta Raision vesihuoltopalveluiden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 56 26.4.2016 Asianro 484/01.04.00/2016 111 Työnantajan ilmoitus yhteistoimintaneuvottelujen päättämisestä Raision vesihuoltopalveluiden yhtiöittämisen

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki PÖYTÄKIRJA 1(10) EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS AIKA Klo 17.00 PAIKKA Pasila, tila 2004 KUTSUTUT 1 Salla Korhonen paikalla 2 Juhani Sillanpää paikalla 3 Teemu Tiilikainen paikalla 4 Tiina Hiltunen paikalla

Lisätiedot

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry, josta voidaan käyttää lyhennystä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Alankomaat-Suomi Yhdistyksen säännöt

Alankomaat-Suomi Yhdistyksen säännöt Alankomaat-Suomi Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi- ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Alankomaat-Suomi Yhdistys. Sen kotipaikka on Amsterdam. Tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edesauttaa Alankomaiden

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Aika 29.09.2007 klo: 15:00. Käsiteltävät asiat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen

Aika 29.09.2007 klo: 15:00. Käsiteltävät asiat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen Aika 29.09.2007 klo: 15:00 Paikka Helsinki Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen 3. Nuorisojaoston toimintakentän hahmottaminen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän musiikinopettajat ry, Småbarns Musiklärare rf. Yhdistyksen nimistä

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot