kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2011"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2011 Musiikkitalossa soi kauniisti s. 18 > Avotilaratkaisu lisäsi CIMOn työtyytyväisyyttä s. 16 > Tiukka EI talousrikollisuudelle s. 24 > Miten taide voi edistää työhyvinvointia? s. 28

2 Ratsupoliisi näkee ja näkyy Ratsupoliisi Henrik Westerberg nimeää lempipaikakseen Kallion alueen Helsingissä. Valinta on ensi kuulemalta hieman yllättävä ison hevosen kanssa liikkuvalle ylikonstaapelille.»pidän Kallion kaupunginosan rosoisuudesta ja elävyydestä. Monenlaiset liikkujat tulevat juttelemaan ja tekemään tuttavuutta», ihmisläheisestä työstään pitävä Westerberg selventää. Alla hörähtelevä 16-vuotias ruuna Herimior tuttavallisemmin Hemppa tuntuu olevan samaa mieltä. Se ei ole moksiskaan ihmispaljoudesta, ohikulkijoiden taputtelijoista tai liki kuvetta viistävistä raitiovaunuista. Töissähän tässä vaan ollaan. Ratsupoliisin päätehtävä ei ensi vuonna 130 vuotta täyttävän yksikön historian aikana ole muuttunut: Toimenkuvana on yleisen järjestyksen valvonta ratsain. Westerbergin kokemuksen mukaan jo ratsupoliisin läsnäolo riittää useimmiten rauhoittamaan tunnelmaa isommassakin väkijoukossa. Moneen häiriötekijään siedätetyt hevoset pääsevät massatapahtumissa yleisön keskelle, sinne missä tapahtuu. Ratsukko erottuu kauas, ja hevosen selästä poliisilla on myös hyvä näkyvyys.»läsnäololla ehkäistään rikoksia», Westerberg tiivistää ratsukon edun poliisityössä.»ihmiset suhtautuvat ratsupoliisiin pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Meitä saa mielellään tulla morjestamaan ja hevosta saa taputtaa, kunhan kuitenkin kysyy ensin luvan. Kuvallisia hevoskorttejakin on jaossa», Westerberg vinkkaa. 2 kontrahti 3/2011

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Ratsupoliisi Henrik Westerberg suuntaa tänään Hempan kanssa partioimaan Kallioon. Matka sinne Ruskeasuon talleilta tasaista käyntiä kulkien vie noin kolme varttia. info Ratsupoliisi on Helsingin poliisilaitoksen vanhin toiminnassa oleva vuonna 1882 perustettu yksikkö. Ratsupoliisi valvoo järjestystä yleensä Pasilan piirin alueella, toimialuee na on kuitenkin koko Helsinki. Tällä hetkellä ratsupoliisin palveluksessa on kymmenisen ratsukkoa. kontrahti 3/2011 3

4 Seinäjoen uusi virastotalo Fallesmanni s Musiikkitalo saa sävelet soimaan s Kansikuva on Musiikkitalolta Senaatti-kiinteistöjen 200-vuotisjuhlista Esiintymässä sopraano Mari Palo ja Total Cello Ensemble. sisältö Hiilettömyydessä muhii mahdollisuus, sanoo Sitran Marco Steinberg. Avotilaratkaisu lisäsi työtyyväisyyttä CIMOssa. Johtaja Olavi Hiekka kertoo, mitä Senaattikiinteistöt tekee talousrikollisuuden torjumiseksi. 4 kontrahti 3/2011

5 Getty Image /Chemistry pääkirjoitus 28 Miten taiteella voi edistää työhyvinvointia? Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Talous 24 Kurkistus ulos 26 Työhyvinvointi 28 Historia 30 Kolumni 31 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Marjatta Erwe, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Petri Porkka ja Satu Simpanen-Ahlgren. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Mari Palo ja Total Cello Ensemble. Kuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitilaasiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Talousrikollisuus kuriin uusin keinoin Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes rakennusta, yhteensä yli 6 miljoonaa neliömetriä. Rakennusten ylläpitoon ja hoitoon menee vuosittain 130 miljoonaa euroa, korjaus- ja uudisrakentamiseen lähes 300 miljoonaa euroa. Työt, materiaalit ja tarvikkeet tilataan alan yrityksiltä, jotka puolestaan tilaavat osan työsuoritteista muilta alan yrityksiltä. Nämä käyttävät apunaan toisia alan yrityksiä. Kiinteistöala toimii verkottoutuneesti muiden toimialojen tapaan. Paluuta menneeseen, jossa kaikki tehtiin itse, ei enää ole. Senaatti-kiinteistöjen verkostoon mahtuu monenlaisia tekijöitä, suurimmalta osalta rehellisiä ja vastuullisia ammattilaisia. Valitettavasti joukkoon livahtaa aina myös joitain velvollisuuksia laiminlyöviä toimijoita. Pyrimme ehkäisemään talousrikollisuutta monin eri keinoin jo kilpailuttaessamme yrityksiä sekä jatkuvalla seurannalla ja valvonnalla. Toimittajia on myös velvoitettu valvomaan omia toimittajiaan. Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt. Viime vuosien näkyvimmässä rakennuskohteessa, Musiikkitalossakin, on panostettu talousrikollisuuden torjuntaan, työturvallisuuteen ja kulunvalvontaan. Kaikista rakennuttajan toimenpiteistä huolimatta työmaalla on tullut esiin talousrikollisuuden tunnusmerkit täyttäviä toimintatapoja ja muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksissa on havaittu epäselvyyksiä. Esille tulleet asiat on ratkottu myös viranomaisten avustuksella. Muutaman kuukauden Suomea johtanut uusi hallitus on luvannut tarttua kovin ottein talousrikollisuuden torjuntaan. Ehdotetut toimet, kuten veronumerot ja tiukentunut ilmoitusvelvollisuus, ovat saaneet laajalti kiinteistöalalta kiitosta. Samalla kuitenkin tunnustetaan, että tilaajat joutuvat tekemään lisää työtä ja ponnistelemaan harmaan työn poiskitkemiseksi. Uudet kiristyvät toimenpiteet tuovat mukanaan lisäkustannuksia, mutta niin kuin kaikkialla muuallakin, rikollisesta toiminnasta on kustannuksia rehellisille. Olemme erittäin tyytyväisiä hallituksen ja koko kiinteistöalan lupauksiin panostaa enemmän harmaan talouden torjuntaan. Aiomme olla edelläkävijöiden joukossa, kun uusia tapoja talousrikollisuuden torjuntaan kiinteistöalalla otetaan käyttöön. Talousrikollisuuden torjunnasta syntyy kuin itsestään teemavuosi kiinteistön hoidolle, ylläpidolle ja rakentamiselle. Juha Lemström, johtaja Alue- ja prosessiyksikkö kontrahti 3/2011 5

6 ympäristö Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussuunnitelma tähtää ministeriön energiankulutuksen vähentämiseen liki kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Shutterstock Energiatehokkuutta sanoista teoiksi Eniten energiankäyttöön vaikuttavat kahden toimitilakiinteistön peruskorjaukset, joiden yhteydessä parannetaan tilatehokkuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastavalmistunut energiatehokkuussuunnitelma asettaa riman korkealle. Ministeriö aikoo vähentää kokonaisenergiankulutustaan 25 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. TEM:n hallintojohtaja Hannes Aulu arvioi tavoitteen haasteelliseksi, mutta realistiseksi.»onnistuminen vaatii toki paljon työtä meiltä ja yhteistyökumppaneiltamme. Tärkeintä on motivoida henkilöstö edistämään energiatehokkuutta ihan arkisissa asioissa.» Johdonmukaisesti ja kätevästi TEM:n ensimmäisestä toimintavuodesta 2008 vuoteen 2010 mennessä ministeriön kokonaisenergiankulutus laski jo 8,4 prosenttia.»olemme toteuttaneet useita valaistukseen, tietotekniikkaan ja tulostukseen liittyviä energiansäästö- ja toimintatapamuutoksia osana WWF:n Green Office -järjestelmää, johon TEM liittyi ensimmäisenä ministeriönä. Sen seurantaan voimme luontevasti kytkeä energiatehokkuussuunnitelman toteutumisen seuraamisen», Aulu mainitsee. Linjaratkaisuna ministeriö edellyttää laitehankinnoissa alhaista energiankulutusta, lisää videoneuvotteluja matkustamisen sijaan sekä suosii liikkumisessa julkista liikennettä, junia ja kävelyä. Pieniä joskin tärkeitä yksityiskohtia ovat työpöydiltä löytyvät sähkökatkaisimet virran sammuttamiseksi laitteista ja läsnäolotunnistimilla varustetut valaisimet osassa toimitiloja.»energiansäästö edellyttää myös näppärää tekniikkaa, jonka käyttäjä haluaa heti ottaa käyttöön», Aulu tuumii. Monitilaratkaisut kahteen kiinteistöön Ministeriön käytössä on neljä kiinteistöä Helsingin keskustassa. Jatkossa toiminta 6 kontrahti 3/2011

7 TEM energiatehokkuus TEM:n malli hoitaa ja säästää. säästöt keskitetään kahteen Eteläesplanadilla ja Aleksanterinkadulla sijaitsevaan kiinteistöön. Varsinaisten ministeriötilojen lisäksi valtakunnansovittelijalla on toimisto Bulevardilla.»Kiinteistöjen peruskorjaukset ja niiden yhteydessä tehtävä tilatehokkuuden parantaminen ovat merkittävimmät tulevaisuuden energiankäyttöämme pienentävät toimenpiteet.»»siirrymme moderniin monitilaratkaisuun, josta löytyy enimmäkseen tiimitiloja, mutta myös jonkin verran kahden ja yhden hengen työhuoneita. Lisäksi tilamme jakaantuvat julkiseen, puolijulkiseen ja vain työntekijöille tarkoitettuun tilaan», Aulu kertoo. Parhaillaan Eteläesplanadin osalta on käynnistymässä rakennussuunnitteluvaihe. Peruskorjaustyön arvioidaan valmistuvan vuonna Kun Eteläesplanadin kiinteistö saadaan uudelleen otettua käyttöön, peruskorjaustyöt alkavat Aleksanterinkadulla. Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi molempiin tiloihin aiotaan tehdä TEM mallina muille Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laatiman energiatehokkuussuunnitelman taustalla on Euroopan unionin velvoite, jonka mukaan julkisen sektorin tulee toimia esimerkkinä energiatehokkuuden edistämisessä. Valtioneuvosto määräsi TEM:n ensimmäisenä laatimaan energiatehokkuussuunnitelmansa. Tämän jälkeen ministeriön tehtävänä on ohjata alaisiaan virastoja ja laitoksia asettamaan omat haasteelliset energiatehokkuuden parantamistavoitteet. Muiden hallinnonalojen pitää laatia energiatehokkuussuunnitelmat ensi vuoden loppuun mennessä. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Green Lease -mallin mukaiset vuokrasopimukset. Kiinteistön ja henkilöstön mukaan Eteläesplanadin remontti on Senaattikiinteistöjen pilottihanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia parantaa valtion arvokiinteistöjen energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä.»vaikka asemakaavalla suojeltua rakennusta ei voi muuttaa mielin määrin, sisärakenteet eivät estä monitilaratkaisun toteuttamista», Aulu toteaa. Ministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen yhteydenpito energiatehokkuuden tiellä on jatkuvaa ja monipuolista. Esimerkiksi peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa on ohjausryhmän lisäksi kokoontunut käyttäjiä edustanut hankeryhmä, joka jatkaa toimintaansa projektin edetessä.»meille on tärkeää saada kuuluville työntekijöidemme ideat ja odotukset. Niiden pohjalta suunniteltuja ratkaisuja voimme testata ja kokeilla Eteläesplanadille juuri valmistuneessa viiden hengen monitilan prototyypissä.» kontrahti 3/2011 7

8 ympäristö Näillä näkymin ensi vuonna Helsingin Jätkäsaaressa käynnistyvät Sitran uusien toimitilojen rakennustyöt edustavat kestävän kehityksen mukaista energiaa säästävää ja vähähiilistä suunnittelua. Sitran toimitilat ovat osa laajempaa Jätkäsaaren Low2No-toimintamallia. Teksti Olli Manninen Kuva Jari Härkönen Hiilettömyydessä muhii mahdollisuus Low2No tulee sanoista»from low carbon to no carbon». Low2Nokehitystyöhön kuuluu hiiliniukka ja energiapihi suunnittelu sekä rakentaminen. Näiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö.»kehitettävät ratkaisut tulevat palvelemaan esimerkkinä Suomessa ja kansainvälisesti», sanoo Sitran strategisen suunnittelun johtaja Marco Steinberg. Hän haluaa korostaa keskustelussa uusien rakennushankkeiden energiankäytöstä kokonaisvaltaista näkemystä. Yksittäinen matalaenergiarakennus sinänsä ei tuo tavoiteltuja hyötyjä, elleivät käyttäjät uudista kulutustottumuksiaan tai ympäristö tue kestävää kehitystä.»voimme omalla toiminnallamme tuhota sen, minkä jokin matalaenergiaratkaisu periaatteessa voisi tuottaa. Kun keskustellaan vähähiilisistä ratkaisuista, on tärkeää nähdä asioiden laajemmat yhteydet. On pohdittava, miten esimerkiksi ruokailutottumuksemme tai suosimamme liikenneratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen», Steinberg sanoo. Kokonaisnäkemys esiin Matalaenergian sijasta Steinberg puhuu mieluummin vähähiilisistä kokonaisratkaisuista. Hän uskoo, että meillä on paljon alan osaamista, jota voisimme markkinoida kansainvälisesti. Alalla pitäisi kuitenkin keskustella enemmän, miten tämän osaamisen vientiä voitaisiin edistää tehokkaammin kokonaisratkaisuina.»kokonaisvaltaisen ja yhteisen näkemyksen luominen on haasteellista, sillä meillä eri alojen teknologiaosaaminen elää vielä vahvasti omissa siiloissaan, eikä nähdä vielä yksittäisten näkemysten rajahyötyä suhteessa kokonaisuuksiin. Kaivattua vuorovaikutusta ei ole riittävästi», Steinberg arvioi. Jätkäsaaren kestävän rakentamisen korttelissa luodaan kestävän kehityksen mukaista ja innovatiivista kaupunkikorttelia ja toimintamallia. Rakentamista ja toimintojen kehittämistä ohjaa keskeisinä periaatteina innostava kokonaisvaltainen suunnittelu, sosiaaliset innovaatiot, ympäristökytkeytyneisyys, taloudellinen elinvoima ja toistettavuus.»kokonaisvaltaisuus tarkoittaa monikäyttöisiä ratkaisuja, joissa huomioidaan vuodenaikojen erot ja rakennusten yhteisten tilojen kokonaisvaltainen suunnittelu. Sosiaalisten innovaatioiden tavoitteena on osallistaa asiakkaita sekä heidän elämäntapavalintojaan ja tuottaa edullisia asuntoja. Ympäristökytkeytyneisyys merkitsee nollaenergia-suunnittelua, hiilineutraaleja toimintoja ja vaikutusten seurantaa reaaliajassa», Steinberg kuvailee. Ekologisina ratkaisuina Steinberg mainitsee ekopesulan ja -ruokalan, maatilatorin ruokakaupan ja esimerkiksi korttelisaunan. Energiaratkaisuissa voidaan hyödyntää aurinkokennoja tehokkaammin. Uusilla toimitiloilla lisää läpinäkyvyyttä Sitran uusissa toimitiloissa haetaan myös enemmän läpinäkyvyyttä kaupunkilaisiin ja sidosryhmiin päin. Katutasossa olevaan kerrokseen suunnitellaan julkisia näyttelyja keskustelutiloja, jotka kertovat asiantuntijaorganisaation toiminnasta ja luovat nykyistä enemmän vuorovaikutteisuutta myös ulospäin.»varsinaisissa toimitiloissa pyritään pois nykyisestä, eri kerroksissa sijaitsevista omien huoneiden kulttuurista, missä spontaani vuorovaikutteisuus on vähäistä jo pelkästään lukuisten kerrosten vuoksi. Tavoitteena on löytää tasapainoinen ratkaisu, joka edistää asiantuntijoiden tiimityöskentelyä, mutta tarjoaa myös mahdollisuudet itsenäiseen työskentelyyn», Steinberg sanoo. Vaikka liikkuva työ ja läsnätyöskentely yleistyy, hän uskoo Sitran kaltaisten asiantuntijaorganisaatioiden arvostavan yhdessä työskentelemistä samoissa tiloissa.»henkilökohtainen vuorovaikutus suunnittelutyössä on keskeistä laadukkaan lopputuloksen kannalta», Steinberg sanoo. Hiilipihiin kortteliin tulossa 200 asuntoa Vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden rinnalla Jätkäsaaren Low2No-hankkeessa on avainasemassa sellaisten kulutustottu 8 kontrahti 3/2011

9 »Ympäristökytkeytyneisyys merkitsee nollaenergiasuunnittelua, hiilineutraaleja toimintoja ja vaikutusten seurantaa reaaliajassa», sanoo strategisen suunnittelun johtaja Marco Steinberg Sitrasta. musten mahdollistaminen, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja säästävät ympäristöä. Jätkäsaaressa sijaitseva kerrosneliökilometriä käsittävä kortteli on ensimmäinen kohde, jossa Low2Notoimintamallia kehitetään ja määritellään käytännössä. Korttelin hiilijalanjäljelle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Sitran uusien toimitilojen lisäksi kortteliin tulee noin 200 asuntoa, jotka SRV ja VVO rakennuttavat. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitasrahoitteisia. Loput asunnoista ovat VVO:n vuokra-asuntoja. Kortteliin suunnitellaan monia lähipalveluja Low2No-periaatteen mukaisesti. Sitra järjesti Helsingin kaupungin kanssa kestävän rakentamisen suunnittelukilpailun vuonna Kilpailun voitti kansainvälinen ARUP-SauerbruchHutton- Experientia-työryhmä. Tiimin kumppaneina toimivat suomalaiset eturivin suunnittelutoimistot SARC, Vahanen ja Granlund. Ensi vuoden puolella alkavan korttelin rakentamisen on arvioitu valmistuvan vuoteen 2014 mennessä. Kokonaisnäkemyksen luominen on haasteellista. kontrahti 3/2011 9

10 Fallesmanni-virastotalon pääsisäänkäynti kutsuu sisäänsä monen eri viraston asiak - kaat.»yhden oven politiikka» helpottaa kävijöiden löytämistä haluamansa tahon luo. Ei mikään ruma Fallesmanni* Seinäjoella sijaitseva uusi virastotalo sai komeaksi nimekseen Fallesmanni. Yhtenä talon käyttäjänä kun on poliisi. Lisäksi talossa toimii oikeusministeriön alaisia virastoja sekä maistraatti. Monen käyttäjän asiakaspalvelurakennus lisää synergiaetuja. Teksti Kirsi Haapamatti Kuvat Juha Harju *»Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken. Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken.» Kansanlaulusta Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen Seinäjoen pääpoliisiasema muutti kuluvan vuoden kesäkuussa uusiin tiloihin, uuteen valtion virastotaloon, Fallesmanniin. Talon käyttäjät suitsuttavat kilvan uuden rakennuksen toimivuutta.»entisiin tiloihin verrattuna niin paljon on muuttunut, että oikeastaan kaikki on muuttunut», apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas sanoo. Keski-Opas ja poliisipäällikkö Esa Ojala muistelevat poliisin entisiä, vanhentuneita ja käyttötarkoituksiinsa sopimattomia tiloja Seinäjoen keskustassa, ja vertaavat niitä mieluusti uusiin.»on tärkeää, että nämä tilat on alusta lähtien suunniteltu poliisitoimintaa varten. Asiat sujuvat nyt paremmin niin poliisien kuin asiakkaidemmekin kannalta», Esa Ojala sanoo ja avaa oven käräjäsaliin. Saliin kuljetaan kahta eri reittiä ja kahdesta eri ovesta: tuomari on huonetta jakavan kalteriaidan toisella puolella, ja tuomiotaan kuulemaan tulevat toisella. Huone palvelee myös tunnistamishuoneena, jolloin tunnistusriviin tulevat marssitetaan huoneeseen eri reittiä kuin tunnistamaan tulevat. Samalla periaatteella toimivat poliisin koko tilat: rikoksista syytetyt ja rikosten uhrit eivät missään vaiheessa joudu vahingossa kohtaamaan toisiaan.»tilat ovat hyvät myös kiinniotettujen kantilta. Esimerkiksi tutkintavankien 10 kontrahti 3/2011

11 Seinäjoen maistraatin palveluaula Fallesmannin talossa on tilava. Valoisasta pääaulasta on kulku eri virastoihin, joko hissillä tai portaita pitkin. Aulapalvelu ohjaa eteenpäin. Poliisin palveluaula sijaitsee heti pääaulan vieressä. Poliisipäällikkö Esa Ojala (vas.) ja apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas ovat tyytyväisiä siihen, että poliisi oli mukana rakennuksen suunnittelutyössä alusta alkaen. kontrahti 3/

12 Pylväättömään parkkitilaan pohjakerroksessa mahtuu poliisin koko ajokalusto. Maijat sisältävät paljon elektroniikkaa, joten niiden on oltava latauksessa, kun eivät ole ajossa. ulkoilutila on rakennuksen aidatulla sisäpihalla, katseilta suojassa. Vanhoissa tiloissa ulkoilualueelle näki vastapäisen oppilaitoksen pihalta», Keski-Opas sanoo. Poliisin tilat ovat toimivat siksi, että käyttäjän tarpeet on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Poliisista on ollut edustajat useissa suunnittelutyöryhmissä. Parasta mahdollista toimivuutta on tavoiteltu niin poliisien kuin heidän asiakkaidensakin vuoksi. Maistraatin Anne Lemponen valitsi työhuoneeseensa jättimäisen ilmoitustaulun. Kukin työntekijä sai vaikuttaa työtilansa järjestykseen ja huonekaluihin. Yksityisyys säilyy Seinäjoen pääpoliisiasemalla asioi vuosittain pari tuhatta ihmistä, ja palvelutiskillä käsitellään noin lupa-asiaa joka vuosi. Uudessa palveluaulassa asiakaspaikat on rakennettu niin, että nyt voi asioida rauhassa muiden korvilta. Aikaisempi tilanahtaus koetteli intimiteettisuojaa myös tutkinnassa, kun kuulusteluita piti suorittaa jopa poliisitalon käytävillä. Fallesmannin parkkialueelle ja poliisin parkkihalliin mahtuu poliisin koko ajokalusto hyvin. Myös anastetut polkupyörät ja takavarikoidut tavarat autoista ja veneistä lähtien mahtuvat lämpimiin varastoihin. Oma sisäampumarata ja esimerkiksi autojen tutkimiseen tarkoitettu nostin tehostavat poliisin toimintaa entisestään. Kari Keski-Opas korostaa, että kaikki tilat on suojattu tarkasti ulkopuolisilta, muurein suojattu sisäpiha on paitsi katseilta Fallesmannin väki voi lounastaa ruokalassa. Myös työntekijöiden taukotiloissa on runsaasti tilaa ja tykötarpeet omista eväistä nauttiville. 12 kontrahti 3/2011

13 Rakennuksessa on noudatettu kestävän kehityksen periaatteita. Kokoustilojen puuttuminen harmitti virastoja ennen. Nyt ei: Fallesmannin yhteiseen koulutustilaan mahtuu parisen sataa kuulijaa. Edustustilasta ja sen terassilta on näkymä kaupungin suuntaan. kontrahti 3/

14 Poliisitilojen pohjakerroksessa tuskin eksytään, mutta värimaailman vaihtuvuus tilasta toiseen rytmittää pitkillä käytävillä kulkijan menoa. Värimaailma ja materiaalit muuttuvat myös selvästi, kun siirrytään asiakas- ja poliisin työskentelytiloista putkaan ja esitutkintavankilaan. Tunnistamistilanteessa epäilty ja tunnistaja eivät vahingossakaan törmää toisiinsa, kun kulkureitit eivät pääse risteämään. Peililasin läpi on näkyvyys vain toiseen suuntaan. Kuvassa apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas (vas.) ja poliisipäällikkö Esa Ojala. piilossa, myös turvallinen. Kiinniotetut puretaan maijoista sisätiloissa.»uudet koulutustilamme tulivat myös tarpeeseen. Tila palvelee koko taloa, ja sinne mahtuu parisen sataa henkilöä», Esa Ojala sanoo. Omannäköiset työhuoneet Seinäjoen maistraatin työntekijöiden työhuoneet Fallesmannissa ovat kaikki hivenen erilaisia.»oli mukavaa, että saimme ihan huonetasolla vaikuttaa tilojen ulkoasuun», kuluttajaoikeusneuvoja Anne Lemponen sanoo työpöytänsä takaa. Lemponen toivoi huoneensa seinälle isoa muistitaulua. Myös pöytien ja hyllyjen sijoittelusta ovat työntekijät itse päättäneet. Toinen tykkää pöydästään ikkunan edessä, toinen haluaa suunnata katseensa ovelle. Säädettävien työpisteiden ansiosta pöytiä voi käyttää myös seisoviltaan, kuten jotkut maistraatin paristakymmenestä työntekijästä tekevätkin. Maistraatin värimaailma on niinikään työntekijöiden valitsema, samoin kauniin vihkihuoneen huonekalut ja sisustus kokonaisuudessaan.»tuntuu, että uudet tilat ovat jotenkin yhteisöllisemmät», Anne Lemponen jatkaa.»isoon taukotilaan mahtuvat kaikki, ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa sujuu, kun olemme saman katon alla.» Synergiaa ja muuntojoustavuutta Fallesmanni-virastotalo imaisi sisäänsä ennen eri osoitteissa pitkin Seinäjoen kaupunkia sijainneet virastot. Talo onkin valtion linjausten mukaisesti useita asiakasryhmiä palveleva rakennus, ja myös virastojen keskinäinen yhteistyö sujuu saman katon alla juohevasti. Koulutustilojen lisäksi kaikille toimijoille yhteisiä ovat ostopalveluina tuotetut aula- ja ravintolapalvelut. info Fallesmanni-virastotalo Valmistumisvuosi: Kevät Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy. Pääurakoitsijat: Destia, YIT, Skanska ja Rakennus K. Karhu Oy. Koko: m 2, josta yli puolet on Etelä-Pohjanmaan poliisin käytössä. Omistaja: NL-Nordic Oy, ja sen välivuokraajana ja vuokralaisten edunvalvojana toimii Senaatti-kiinteistöt. Käyttäjät: Poliisi, syyttäjä, ulosottovirasto, maistraatti, oikeusaputoimisto ja sovittelutoimisto. Rakennuksen nimi on kuvaava, sillä ennen aikaan fallesmannin virkanimikkeellä hoidettiin kaikkia yleishallintoviranomaisen tehtäviä. 14 kontrahti 3/2011

15 teos ja tekijä Monen käyttäjän asiakaspalvelurakennus tuo synergiaetuja. Fallesmannissa kuten muissakin Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa on noudatettu kestävän kehityksen toimintapolitiikkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että rakennus on energiataloudellinen, rakennusosat ja -materiaalit ovat pitkäikäisiä, kulutusta kestäviä sekä helposti huollettavia ja korjattavia. Tilat ovat myös muuntojoustavat. Talon rakennuttajapäällikkö Jouko Keränen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että käyttäjien huomiointi taloa suunniteltaessa on tuottanut tulosta. Palaute on ollut kiitettävää. Keräsellä itsellään oli lisäksi kokemusta jo kahden poliisitalon rakennuttamisesta ennen Fallesmannia.»Poliisille tärkeintä on turvallisuus. Poliisi on tilojen käyttäjänä varsin vaativa, myös toiminnallisesti», Keränen kertoo. Ratkaisu, jossa RL-Nordic Oy rakennutti, rahoittaa ja omistaa rakennuksen, ja Senaatti-kiinteistöt toimii edelleenvuokraajana ja tilojen käyttäjien edunvalvojana, toimii Jouko Keräsen mielestä hyvin. Vuokralaiset valikoituivat siten, että Senaatti-kiinteistöt yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa kartoitti halukkaat tiloihin tulijat.»käyttäjät ja heidän tilatarpeensa ovat siis olleet tiedossa jo rakennushankkeen alkuvaiheessa.» Juuso Paloniemi» Lauri Anttila osoittaa aurinkokellosta heijastuvaa valoa. Kivipuutarha on Suomen ensimmäisiä ympäristötaideteoksia. Meridiaanipeili kertoo puolenpäivän ajan Opetus- ja kulttuuriministeriön tilojen sisäpihalta Meritullinkadulta löytyy salainen kivipuutarha. Sisustusarkkitehti, kuvataiteilija Lauri Anttila kertoo vuonna 1987 valmistuneesta teoksesta: Taiteilija Kaj Franck kutsui entiset oppilaansa eli minut ja teollisen muotoilijan Olli Tammisen mukaan kivipuutarhan tekemiseen ehkä siksi, että yhteistyömme oli aiemminkin sujunut hyvin. Teimme työtä niin tiiviisti yhdessä, että on vaikea eritellä, kenen idea mikäkin oli. Pääsääntöisesti voi kuitenkin sanoa, että Franck ideoi kivipylvään sekä vesialtaan, Tamminen kolme pöytää ja penkin. Minä halusin yhdistää tieteen ja taiteen, ovathan kyseessä opetus- ja kulttuuriministeriön tilat. Teokseni koostuu katonrajassa olevasta aurinkokellosta ja siihen kuuluvista neljästä kivestä, jotka muodostavat pihalle suoran linjan. Keskipäivällä pyöreä auringon kuva heijastuu kivirivistöön. Kivet on valittu huolella. Asetin pihan pohjapiirroksen ja Suomen kartan päällekkäin ja sain 10 metrin tarkkuudella paikat, joista ne hain. Yhdistin mukavasti harrastuksen ja työn, kun pyöräilin ja vaelsin poimimaan kiviä Kittilästä, Keminmaalta, Raudanselänteeltä ja Hausjärveltä. Kriteerinä oli, että kiven pitää mahtua reppuun. Otin myös varakiven varmuuden vuoksi mukaan. Esimerkiksi Keminmaan kiven muodot paljastavat, että se on otettu joesta. Tuo 10 metrin alue sattui nimittäin Akkunusjokeen. kontrahti 3/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Toimitiloilla työhyvinvointia Koppikonttorien vaihtuminen joustavaksi monitilaympäristöksi nosti kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn henkilöstön työtyytyväisyyden pykälää ylöspäin. Avotiloja kohtaan tunnetut ennakkoluulot selätettiin ottamalla henkilöstö alusta asti mukaan tilojen suunnitteluun. Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen IMOn apulaisjohtaja Samu Seitsalo on tyytyväinen nykytilanteeseen. Aikanaan Helsingin rumimmaksikin nimetyksi virastokolossista Hakaniemenranta 6:ssa on jäljellä vain muisto. Kahden vuoden odottelu väistötiloissa kannatti. CIMO palasi Hakaniemenrantaan 2009 alussa, ja jo loppuvuodesta henkilöstölle tehty työtyytyväisyyskysely osoitti ratkaisujen osuneen oikeaan.»jälkiarvioinnin mukaan henkilöstön vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat parantuneet ja tyytyväisyys työympäristöön kasvanut. Tilat ovat nyt aikaisempaa toimivammat ja viihtyisämmät. Ne tukevat henkilöstön kohtaamisia sekä erilaisia työnteon tarpeita», Seitsalo hehkuttaa. Ennen peruskorjausta CIMOn työntekijöillä oli jokaisella omat työhuoneet. Työn liikkuvuuden vuoksi ne olivat kuitenkin usein tyhjillään. Tilankäyttö oli tehotonta. Seitsalo kertoo, että sopivien yhteistilojen puuttuessa samaa työtä tekevät tapasivat seisoskella kapeilla käytävillä tai jonkun työhuoneessa vaihtamassa tietoja keskenään. Ryhmätyönä tehtäviä töitä oli silti paljon. Peruskorjaus kytkettiinkin CIMOssa osaksi strategialähtöistä työympäristön kehittämistä.»vaihtoehtona olisi ollut muuttaa kokonaan uusiin tiloihin. Siinä vaiheessa Senaatti-kiinteistöt tarjosi meille työympäristön kehittämistä ja hankki tarvittavat asiantuntijat. Totesimme, että omat rahkeemme eivät välttämättä riittäisi tällaisen palvelun hankkimiseen, ja tartuimme syöttiin», Seitsalo naurahtaa. Konsultti- ja suunnittelutoimisto DEGW kartoitti, millainen vaihtoehto parhaiten palvelisi CIMOn toimintoja muun muassa haastattelemalla organisaation johtoa ja henkilöstöä sekä järjestämällä aiheesta erilaisia työpajoja. Lopputuloksena CIMOssa päädyttiin yhdistettyyn työhuone-avotilaratkaisuun. Tilat toimintojen mukaan Tiukasti pinnistelemällä saattaa vielä tunnistaa pitsimäisen lasipinnoituksen alta vuonna 1975 valmistuneen Hakaniemenranta 6:n massiivisen julkisivun. Vielä olennaisempi on kiinteistön sisällä tapahtunut muutos. Aikansa eläneestä toimistokiinteistöstä on jäljellä vain kantavat rakenteet. Sisääntuloaula on nyt lähes yhtenäistä, avointa ja valoisaa tilaa. Sisääntulokerrokseen sijoittuvat myös monipuoliset, kiinteistön muiden toimijoiden kanssa jaettavat yhteistilat, joiden palvelut muun muassa aula-palvelut, ravintolan ja siivouksen Senaattikiinteistöt kilpailutti vuokralaistensa puolesta.»saamme tarvitsemamme palvelut yhteishankintana edullisemmin. Palveluiden jatkuvuuden ilman kesäloma- ja muita katkoksia varmistaa, kun meitä on useampi niitä käyttämässä», Seitsalo huomauttaa. Väliseiniä on purettu myös kerroksissa. CIMOn käytössä oleva kerros tulvii nyt valoa. Suuri avotila on jaettu 1,20 metriä korkein kaapistoin ja sermein työpisteisiin.»tilanjakajien korkeus on tarkoin harkittu. Ihmiset näkevät yhdellä silmäyksellä ketkä ovat paikalla. Jos tilanjakajat olisivat korkeammat, ne loisivat vääränlaisen illuusion yksin olemisesta, jolloin myös puhelimessa puhuessa ääni helposti korottuisi. Nyt valo pääsee esteettömästi kaikkialle. Silti sermit ovat tarpeeksi korkeat rauhoittamaan työympäristöä», Seitsalo arvioi. Pitkää käytävää rytmittävät tilan molemmin puolin sijoitetut työhuoneet ja monitoimitilat. Työpisteet jaettiin toimintojen mukaan. Oman huoneen saivat edelleen esimiehet, joiden työ edellyttää yksityisyyttä. Huoneet ovat tyhjinä olles 16 kontrahti 3/2011

17 Avotilaratkaisu lisäsi työtyyväisyyttä CIMOssa. saan kaikkien vapaassa käytössä. Toimitilojen ytimessä on niin sanottu Plaza, yhteinen tauko- ja kokoontumispaikka. Avotilat vaativat toimistoetikettiä Seitsalo tunnustaa, että henkilöstö ei oitis niellyt ajatusta omasta työhuoneesta luopumisesta ja avotilaan siirtymisestä. Muutosvastarinta alkoi kuitenkin vähitellen murtua tiedottamalla ja ottamalla henkilöstö mukaan tilatyöryhmien työskentelyyn ja sisustuksen suunnitteluun. Seitsalo uskoo, että huolellinen ennakkovalmistelu loi myönteisyyttä ja hälvensi info pelkoja. Jokaisella oli tilaisuus sanoa oma mielipiteensä. Yhtenäisessä tilassa työskenteleminen on edellyttänyt sopimista yhteisistä pelisäännöistä.»avotoimistoetiketin tavoitteena on turvata työrauha. Toimintasääntöjen avulla olemme sopineet muun muassa laitteisiin ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Puhelimia ei saa jättää pöydälle, kun itse lähtee pois työpisteestä. Soitto- tai tietokoneen käynnistysäänet eivät saa ärsyttää eivätkä olla liian äänekkäitä. Pitempiä keskusteluja käydään ryhmätyötiloissa.» Seitsalo myöntää, että etätyön tekeminen on jonkin verran lisääntynyt sen jälkeen, kun CIMO siirtyi monitilaympäristöön. Toiset tehtävät yksinkertaisesti vaativat enemmän keskittymisrauhaa. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelitilat vaikuttavat kilpailukykyyn Toimitilat vaikuttavat organisaation kilpailukykyyn ja työn tuloksellisuuteen. Tiloilla voidaan tukea myös henkilöstön hyvinvointia: vuorovaikutusta ja kohtaamisia, osaamisen jakamista ja hiljaisen tiedon siirtymistä. Ei ole myöskään samantekevää miltä tilat näyttävät: tiloilla voidaan luoda erottuvuutta ja niiden visuaalisella ilmeellä vahvistaa haluttua työnantajakuvaa ja kilpailukykyä. Tilasuunnittelulla voidaan tukea myös luovia ryhmätyöprosesseja. Työhyvinvointi ja brändi-kysymykset ovat nyt entistä vahvemmin esillä valtion työympäristöjen kehittämisessä. Kun työympäristö suunnitellaan henkilöstön kanssa yhdessä kehitellen ja tilojen viihtyisyyteen panostetaan, paranee usein myös työympäristötyytyväisyys. Jopa sairaspoissaolot voivat vähentyä. Lue lisää: Tilanjakajien korkeus 1,2 metriä on tarkkaan harkittu. Yhdellä silmäyksellä näkee, ketkä ovat paikalla. Toisaalta sermit ovat riittävän korkeat, jotta työympäristö olisi rauhallinen. met kuitenkin mahdollistavat yhteydenpidon milloin ja mistä tahansa. Päätöksiä etätyön suhteen ei ole vielä tehty, mutta CIMOssa keskustellaan sen mahdollistavista työaikajärjestelyistä.»jännitimme aika lailla uusiin tiloihin siirtymistä. Valtaosa väestämme on nyt tyytyväinen uusiin tiloihimme, mutta edelleen esitetään myös kritiikkiä avotiloja kohtaan. Silti uskaltaisin väittää, ettei koppikonttoreihin siirtyminen saisi enää kannatusta», Seitsalo summaa. kontrahti 3/

18 Musiikkitalo saa sävelet soimaan Viiden vuoden rakennusurakka Eduskuntataloa vastapäätä on vihdoin päättynyt. Musiikkitalon avajaissävelet kajahtivat ilmoille elo syyskuun vaihteessa. Pääkäyttäjät ovat valmiina: on aika soittaa taloon elämää. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen ja Arno de la Chapelle Kun Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta oli vasta pikkutyttö, hän halusi koulun orkesteriin. Opettaja kaivoi varastosta sellon ja otaksui sen sopivan hyvin pitkälle tytölle. Sellosta tuli rakas, mutta enää Hiilivirta suostuu soittamaan vain omaksi ilokseen. Nyt entisen sellistin tehtävänä on heiluttaa Musiikkitalon hallinnollista ja ohjelmallista tahtipuikkoa.»visioni on, että Musiikkitalosta tulee eläväinen keskus, ja että saamme monipuolisella tarjonnalla jokaiselle päivälle konsertteja ja penkit täyteen yleisöä. Haluamme olla kulttuurin alueella edelläkävijä, joka luo aktiivista ja modernia kaupunkikuvaa.» Talon pääkäyttäjät ovat Hiilivirralle entuudestaan tuttuja. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, toiminut sellistinä Helsingin kaupunginorkesterissa ja intendenttinä Radion sinfoniaorkesterissa. Keskenään kilpailevien Musiikkitalo orkesterien saamista saman katon alle hän pitää suorastaan kihelmöivänä. viestinnän ilme»ehkä orkesterit siivittävät kilpailullaan toisiaan entistäkin parempiin Työversio: ja kunnianhimoisempiin suorituksiin», Hiilivirta heittää.

19 Musiikkitalo viestinnän ilme Työversio:

20 Sibelius-Akatemialla on luokka- ja toimistotiloja seitsemässä kerroksessa. Johtaja toivoo Musiikkitaloon monimuotoista musiikkia, ei pelkästään klassista. Syksyn ohjelmistoon mahtuu isäntien konserttien ja näiden huippuvieraiden lisäksi ainakin kansanmusiikkia, jazzia, sotilas- ja viihdemusiikkia. Tilat tukevat erilaisia esityksiä: noin 1700 kuuntelijaa vetävän konserttisalin lisäksi talosta löytyy 6 pienempää salia kuulijalle. Salien akustiset ominaisuudet on suunniteltu eri käyttötarkoitusten mukaan. Esimerkiksi Organo-salista löytyvät kolmet erityyliset urut ja Sonore soveltuu ennen kaikkea laulumusiikille ja musiikkiteatterille. Johtaja Helena Hiilivirta toivoo, että mahdollisimman moni harrastaja ja ammattilainen pääsisi esiintymään Musiikkitaloon. Opinahjo tuleville ammattilaisille Maamme ainoalla musiikkiyliopistolla, Sibelius-Akatemialla, on luokka- ja toimistotiloja seitsemässä kerroksessa. Alimmissa kerroksissa sijaitsevat yliopiston studiotilat ja kaikille avoin musiikkikirjasto. Opiskelijoita SibA:ssa on ja henkilökuntaa 400. Akatemialla on tiloja myös Pohjoisella Rautatienkadulla sekä Nervanderinkadulla. Pitäjänmäellä olevista tiloista on tarkoitus luopua. Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professori Matti Hyökki näkee tilojen keskittymisen keskustaan hyvänä asiana. 20 kontrahti 3/2011

21 Mus viesti Työversio: 15 Musiikkitalon ovat suunnitelleet Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen LPR-Arkkitehdit Oy:stä. Musiikkitalo valittiin Senaatti-kiinteistöjen 200-vuotisjuhlavuoden rakennushankkeeksi. Musiikkitalo on avoin kaikille. kontrahti 3/

22 Konserttimestari Erkki Palolan mielestä musiikista voi tulla nauttimaan vaikka suoraan kadulta.»viihtyisät tilat vaalivat hyvää henkeä», sanoo konserttimestari Petri Aarnio. Kuoronjohdon professori Matti Hyökin mielestä on hienoa, että musiikkiyliopiston väellä on nyt mahdollisuus kampuselämään.»nyt meilläkin on vihdoin mahdollisuus luoda tiiviimpi kampus ja taideyhteisö», Hyökki kertoo. Hyökki iloitsee myös siitä, että opiskelijoille tärkeä auditorio rakennettiin, vaikka se hankkeen alkuvaiheessa oli karsintalistalla. Jäähyväiset matkalaukkuelämälle Radion sinfoniaorkesteri joutui aiemmin pakkaamaan soittimiaan ja nuottiaan tiiviiseen tahtiin, sillä 99 soittajaa harjoitteli eri puolilla kaupunkia. Konserttimestari Petri Aarnio heittää mielellään hyvästit matkalaukkuelämälle.»kaikkein tärkeintä on, että saamme vihdoin soittaa arvoisessamme ympäristössä», Aarnio kertoo. Hän uskoo, että vaikka soittajien työilmapiiri on ollut aiemminkin hyvä, uudet ja upeat tilat vievät orkesteria eteenpäin.»viihtyisät tilat luovat lisää positiivista henkeä. Saamme myös helpommin kutsuttua loistavia solisteja maailmanluokan konserttisaliin. Salissa yhdistyy soinnin lämpö ja tasapainoisuus, ja tunnelma on äärimmäisen intiimi», Aarnio kehuu. Kuin soittimen sisässä Musiikkitalon kehutun ja ylistetyn akustiikan takaa löytyy japanilainen Yasuhisa Toyota. Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestari Erkki Palola tunnustaa olleensa vaikuttunut soittaessaan Musiikkitalossa ensimmäisen kerran.»on kuin olisin istunut soittimen sisässä. Väkisinkin siinä tulee hyvälle tuulelle», Palola kuvailee. Kaupunginorkesterille muuttaminen Musiikkitaloon on ollut iso muutos. Aiemmin 102 hengen orkesteri harjoitteli ja esiintyi tiiviisti Finlandia-talolla. Nyt info tilojen varaaminen vaatii erityistä suunnitelmallisuutta ja huolellisuutta, kun käyttäjiä on monta. Palola toivoo, että kaikenikäiset niin lapset, nuoret, aikuiset ja varttuneempi väki löytäisivät tiensä Musiikkitalolle.»Olisi hienoa, jos kadulta uskallettaisiin tulla konsertteihin vaikka ihan ex-tempore», Palola sanoo. Musiikkitalo Rakennuttaja: Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (osakkaina Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt (omistusosuus 48 %), Helsingin kaupunki (26 %) ja Yleisradio Oy (26 %). Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy. Pääurakoitsija: SRV Toimitilat Oy. Arkkitehtitoimisto: LPR-Arkkitehdit Oy (Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen). Akustiikan suunnittelu: Nagata Acoustics/Yasuhisa Toyota. Rakennuksen kokonaispinta-ala: brm², tilavuus m 3. Pääkäyttäjät Helsingin kaupunginorkesteri (HKO): 102 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari John Storgårds ja muuta henkilökuntaa 10. Radion sinfoniaorkesteri (RSO): 99 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari Sakari Oramo ja muuta henkilökuntaa 11. Sibelius-Akatemia (SibA): Noin opiskelijaa, opetus- ja muuta henkilöstöä noin kontrahti 3/2011

23 Johtava asiantuntija Tuomo Hahl Senaattikiinteistöistä on seurannut Musiikkitalon värikkäitä suunnittelu- ja rakentamisvaiheita 14 vuoden ajan. Lopputulos on jopa odotuksia parempi. Senaatti-kiinteistöt jatkaa vuokranantajana Musiikkitalo on ollut monen vuoden ajan Senaatti-kiinteistöjen suurin rakennushanke. Talon valmistuttua Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamistehtävät supistuvat takuuajan tehtäviin. Päärooleiksi Musiikkitalossa jää kiinteistöosakeyhtiön hallitustyöskentelyn vetäminen ja toimiminen Sibelius-Akatemian tilojen vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Tuomo Hahl on seurannut Musiikkitalon suunnittelua ja rakentamista 14 vuoden ajan. Hänen ensimmäisenä tehtävänä oli teettää sijaintiselvitys Töölönlahden alueella. Tämän selvityksen pohjalta nykyinen rakennuspaikka tuli valittua.»haastavinta aikaa oli se kun emme edes tienneet, onnistuuko koko hanke vai ei. Kilpailun käynnistyessä ja pitkään tulosten julkistamisen jälkeenkään kaikki osapuolet eivät olleet vielä sitoutuneet hankkeeseen», Hahl muistelee. Hahl antaa kiitosta sinnikkäälle silloiselle opetusministerille Tuula Haataiselle. Hän potki hankkeeseen kaivattua vauhtia vuonna 2003, ja sai valtion sitoutumaan Musiikkitalon rakentamiseen. Toisena merkkipaaluna Tuomo Hahl pitää vuotta 2005, jolloin perustettiin KOY Helsingin Musiikkitalo ja käynnistettiin lopullinen rakennussuunnittelu. Tietomallintamisesta suurta apua Musiikkitalossa hyödynnettiin tietomallintamista niin suunnittelussa, akustiikan laskennallisessa testaamisessa kuin työmaavaiheessakin. Mallinnuksen ansiosta Musiikkitaloa koskeva tieto löytyy yhdestä tietopankista, josta on apua muutostöiden hallinnassa ja mahdollisten virheiden korjaamisessa.»suomen suurin rakentamispuolen malli on nyt melko täydellinen ja olemme siitä ylpeitä. Jatkossa mallia hyödynnetään ylläpitotoiminnassa. Esimerkiksi siivouk sessa mallista on apua kun tiedämme tarkkaan mitä materiaaleja on käytetty missäkin.» Visio toteutui ja vähän enemmänkin Pitkä urakka päättyi toukokuussa, kun viimeisetkin rakennustelineet purettiin ja Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle. Arkkitehtinä Tuomo Hahl pitää Musiikkitaloa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti erittäin onnistuneena hankkeena. Kolmen omistajan ja kolmen käyttäjän vahva, yhteinen näkemys talosta ovat hänen mielestään kantaneet hienosti vaikeuksienkin läpi.»voi sanoa, että visio on toteutunut. Ja jotain vielä enemmän: moninaiset tilat ruokkivat toisiaan. Yksittäinen pieni toimija voi imeä yhteisöstä voimaa, joka yksilön kautta vapautuu yhteiseen tekemiseen. Tähän Musiikkitalo tarjoaa upeat puitteet», Hahl kuvailee. kontrahti 3/

24 Tiukka ei talousrikollisuudelle Syksystä alkaen Senaatti-kiinteistöt turvaa tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa sopimussakoilla. Se myös toivoo, ettei hallituksen lupaus kitkeä talousrikollisuutta kovin ottein jäisi vain puheeksi. Teksti Pirjo Kupila Kuva Maria Grönroos Kuuliainen rakennuttaja toimii lakien ja ohjeiden mukaan, mutta talousrikollisten kanssa sekään ei aina riitä. Takavuosina Senaatti-kiinteistöjenkin kohteissa ratsattiin työntekijöitä, jotka eivät olleet työmaan rekisterissä. Senaatti-kiinteistöjen hankintastrategian uudistamisesta vastaava johtaja Olavi Hiekka Länsi-Suomen alueelta ei edes lupaa, ettei vastaavaa enää koskaan tapahtuisi.»tässä maailma on aivan liian monimutkainen yhden toimijan hallittavaksi. Talousrikollisuuden torjunnassa tarvitsemme tueksemme niitä viranomaistoimenpiteitä, joista hallitusohjelmassakin puhutaan», hän sanoo. Esimerkiksi kuittikauppa, konkurssilla keinottelu ja ulkomaisten työntekijöiden veronkierto ovat tyypillisiä talousrikollisuuden muotoja, joihin kokeneen rakennuttajankaan Sopimussakko tulee käyttöön syksyllä. kynnet eivät yllä. Rikollisuuden torjuntaa vaikeuttaa myös nihkeä tiedonsaanti ulkomaisista yrityksistä. Talousrikollisuudella on monia ikäviä seurauksia, joista yksi, talousrikollisuuden yhtey dessä vähemmän esillä ollut asia on rakentamisen heikko laatu.»jos rakentajan kaikki jauhot eivät ole puhtaita, se ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti myös työn laatuun», Hiekka muistuttaa. Tiukka linja Senaatti-kiinteistöt ryhtyi terävöittämään käytäntöjään talousrikollisuuden torjunnassa, kun sen hankintaprosessi arvioitiin viime vuonna. Talousrikollisuuden torjunta päätettiin nostaa ylemmän ohjeistuksen tasolle niin, että se koskee koko liikelaitoksen toimintaa eikä vain yksittäisiä toimintoja. Uudessa hankintastrategiassaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii sopimussakoilla tekemään rikollisen toiminnan kannattamattomaksi omissa rakennushankkeissaan.»rahalla sanktiointi parantaa sopimusten noudattamista», Hiekka perustelee tiukkaa linjaa. Sopimussakot tulevat syksystä alkaen käyttöön kaikissa uusissa rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä sopimuksissa. Sakko rapsahtaa sopimusten vastaisesta urakoiden ketjuttamisesta, puuttuvista henkilötunnisteista ja muista laiminlyönneistä talousrikollisuuden torjunnassa. Samalla Senaatti-kiinteistöt rajoittaa urakoiden ketjuttamisen kolmeen yritykseen ja vaatii tilaajavastuulain mukaiset selvitykset myös aliurakoitsijoista. Urakkasopimukset Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa verottajalle, kuten se on tehnyt jo 2000-luvun alusta lähtien. Senaatti-kiinteistöt myös valvoo ehtojen noudattamista omilla työmaatarkastuksillaan ja raportoi niistä vuosittain hankintakertomuksessaan. Maan tavaksi Talonrakennuksessa Senaattikiinteistöt on yksi merkittävimmistä rakennuttajista Suomessa. Se investoi vuosittain miljoonaa euroa. Hiekka myöntää, että talousrikollisuuden ehkäiseminen lisää työtä.»laaja ja perusteellinenkaan raportointivelvoite ei poista rikollisuutta, mutta vähentää sitä. Kilpailutuksissa joku aina hyytyy lisäselvityspyyntöihimme. Toisaalta alalla kovempia ehtoja asettava joutuu hyväksymään myös muita kalliimmat sopimukset», hän sanoo. Hiekka sanoo, että Senaatti-kiinteistöt tulee suosittelemaan omia menettelytapojaan Johtaja Olavi Hiekka sanoo, että Senaattikiinteistöt haluaa olla tiennäyttäjä rakennusalalla myös talousrikollisuuden torjunnassa.»yksittäinen rakennuttaja ei voi kuitenkaan puhdistaa alaa, vaan siihen tarvitaan koko toimiala ja myös viranomaisten tuki.» alan vaikuttajaverkostoille kaikkeen rakennuttamiseen.»myös rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja olisi muutettava niin, että rikollinen toiminta rakennusurakoissa tulee kannattamattomaksi», hän lisää. Strategiaan kuuluu, että Senaatti-kiinteistöjen henkilökunta opiskelee ja tenttii uudet eettiset ohjeet. Niissä on ohjeistettu myös se, mitä sivutoimena voi tehdä ja mitä sidonnaisuuksia pitää ilmoittaa työnantajalle. Hiekka tähdentää, että kaikki uuden hankintastrategian mukaiset torjuntakeinot eivät toteudu ensimmäisenä vuonna. Sellainen on esimerkiksi hankintaketjun sähköistäminen. 24 kontrahti 3/2011

25 info Luotettavat kumppanit Tilaajavastuulain mukaan julkisella sektorilla sekä rakennus- ja kiinteistöalalla tilaajan on selvitettävä, että sen käyttämät urakoitsijat ja palveluntuottajat ovat täyttäneet vero- ja työnantajavelvoitteensa. Julkista tietopalvelua, josta yritysten tiedot voitaisiin tarkastaa, ei ole saatu aikaan. Sen vuoksi rakennusala on luonut Tilaajavastuu.fi -palvelun, josta löytyy yli yrityksen tilaajavastuutiedot. Ohjelma hoitaa urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttämien tietojen noutamisen eri rekistereistä ja pitää tiedot ajan tasalla. Tilaaja tunnistaa tilaajavastuulain vaatimukset täyttävän yrityksen Luotettava kumppani -tunnuksesta. Palvelusta vastaa Suomen Tilaajavastuu Oy, jonka omistavat Rakentamisen Laatu RALA ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry yhdessä ohjelmiston kehittäjän Aspida Oy:n kanssa. Tilaajavastuulakia on pidetty hampaattomana, koska sen laiminlyöntimaksut ovat pieniä suhteessa pimeästä urakoinnista saatavaan hyötyyn. Hallitus on luvannut selvittää lain uudistamistarpeet. Lisätietoja: tilaajavastuu.fi kontrahti 3/

26 kurkistus ulos Töissä saa viihtyä Lakitoimisto Fondia haluaa erottua: talo tarjoaa taattua asiantuntevaa ammattitaitoa, mutta jazzilla, villeillä väreillä sekä avoimella asiakaspalvelulla höystettynä. Pönötystä näistä tiloista ei löydy. Teksti Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Fondian lakipalvelut löytyvät Helsingin ydinkeskustan upeasta arvotalosta. Sisään astuja kuitenkin yllättyy. Siinä missä lakitoimistot on totuttu näkemään arvokkaina, hiljaisina ja staattisina tiloina jykevine ovineen ja kiiltävine työpöytineen, Fondiassa tarjotaan tulijalle heti kodikkaasti kupillinen herkullista cappuccinoa lämpimän hymyn kera. Kutsuvassa kahvilassa soi taustalla hidas jazz, ja muotokuvaseinällä hymyilevät firman työntekijät mikäli heitä ei kohtaa sisääntulon kahvitilassa tai kaikille avoimessa loungehuoneessa. Rohkeat ratkaisut antavat ajatusten lentää Fondian tilat pursuavat toinen toistaan hersyvämpiä sisustuksia ja väriyhdistelmiä. Talon juristit työskentelevät avokonttorissa, jossa paikkoja vaihdetaan puolivuosittain. Avotilat on todettu tiedon kulun ja oppimisen kannalta onnistuneeksi valinnaksi. Asiakkaita tavataan talon värikkäissä ja persoonallisissa neuvottelutiloissa. Oltaisiinko tänään kenties Tuvassa, Herrainhuoneessa, Leikkihuoneessa, Goassa vai Teesalongissa? Henkilöstöstä vastaava Paula Stelander nauraa kertoessaan joidenkin kommentoineen, että eihän lakifirmaa voi näin sisustaa.»ideana onkin ollut ravistella erilaisella kulttuurillamme perinteitä niitä joskus melko kuluneitakin lakitoimistokliseitä. Erilaisuus näkyy paitsi toimiston sisustuksessa myös uudenlaisessa palvelumallissamme; ennakkoluulotonta, helppoa ja joustavaa palvelua, hyvää fiilistä, ammattitaitoa ja luovaa hulluutta!» Viestintäosaston Marja Näsi täydentää, että pyrkimys on avoimeen ja lämminhenkiseen kanssakäymiseen.»uskomme, että omalla toiminnallamme pystymme osoittamaan juristiemme olevan rautaisia alan ammattilaisia. Osaamista ei tarvitse alleviivata tyypillisillä lakitoimistoelementeillä. Meidän tiloissamme ei pönötetä, täällä viihdytään niin henkilökunta kuin asiakkaammekin.» Talon huonekalut ovat vanhoja, kierrätettyjä ja kunnostettuja. Jokaisella esineellä on tarina. Intia-henkisessä Goa-huoneessa luovat ajatukset lentävät. Fondian»juridiikkamaailman hipit» arvostavat ekologisuutta, tasa-arvoa ja epähierarkiaa make law, not war. 26 kontrahti 3/2011

27 Make law, not war. Kahvilassa kohtaaminen on taattua, sillä se on talon ainoa paikka, josta saa kahvia. Tiloissa voi myös syödä lounasta. Väliseinät eivät rajoita tiedonkulkua avokonttorissa. Värien ja tyylien kirjo luo mielenkiintoisen ja inspiroivan työympäristön. kontrahti 3/

28 työhyvinvointi Taiteella lisää työhyvinvointia Edelläkävijät ymmärtävät, että taiteen eri muotojen hyödyntäminen työpaikoilla kannattaa. Sen avulla voi kehittää vuorovaikutustaitoja, lisätä osaamista ja jopa ennaltaehkäistä uupumusta. Samalla edistetään tuottavuutta. Teksti Marjo Tiirikka Kuvitus Juha Helasto 28 kontrahti 3/2011

29 Taidetta on moneksi: on kuvataidetta, videoinstallaatioita, valokuvia, tanssia, kirjoittamista ja draamaa. Vapaa-ajan kulttuuriharrastaminen lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia.»työhyvinvoinnin edistäminen on yhteiskunnassamme suuri haaste. Siksi on mielenkiintoista tutkia, voiko työpaikoilla tapahtuva taidetoiminta lisätä kokemusta hyvinvoinnista, työn mielekkyydestä, luovuudesta sekä jaksamisesta», sanoo taidekasvatuksen tutkija Cecilia von Brandenburg. Hän toimii Novia ammattikorkeakoulun taidetta, taiteilijoita ja taidelähtöisiä menetelmiä työpaikoille tuovan ArtGoes Work-projektin metodivastaavana. Von Brandenburgin mielestä taiteen kokeminen esimerkiksi nykytaiteen teoksina työpaikan tiloissa voi olla jo itsessään merkityksellinen asia ihmisten arjessa. Jos työntekijä saa taulun huoneeseensa, olisi hyvä, jos sen voisi itse valita. Itselle mieluinen teos saattaa toiselle olla ahdistava.»erittäin tärkeää olisi nähdä taide myös muuntavassa roolissa, jolloin se lisää tietoa, luottamusta ja sosiaalista pääomaa. Taide antaa tilaa luovuudelle, kun kehitetään työskentelytapoja ja työyhteisöä. Se rohkaisee uusien ratkaisujen löytämisessä.» Taide avuksi koulutukseen Saksa ja Ruotsi ovat jo pitkään käyttäneet taidetta apunaan työelämässä osaamisen ja luovuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi draaman keinoin on opeteltu kohtaamaan hankala asiakas. Von Brandenburg kertoo tapauksesta, jossa siivoojien havaintokykyä aktivoitiin kuvataidetta käyttäen. Taiteen avulla oppii näkemään asioita tarkemmin, syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Taidetta käyttämällä voidaan kehittää tiimitaitoja, ja taidepajoissa ihmiset oppivat ilmaisemaan mielipiteitä.»kannattaa kokea ennakkoluulottomasti eri taiteen muotoja, jotta löytää itselle sopivimman muodon. Totta kai on kiinni myös tiloista, mitä keinoja voi käyttää.» Taide voimaannuttaa Taiteesta voi olla apua yksilötasolla, kun kyse on jaksamisesta. Henkistä hyvinvointia ylläpitävät taidekurssit edistävät itseilmaisun lisäksi myös työpaikalla tarvittavaa luovuutta. info Taidetta voi hyödyntää työyhteisöissä 1. Koulutuksessa osaamisen ja luovuuden lisäämiseksi sekä persoonallisuuden kehittämiseksi. Esim. havaintokyvyn aktivointi, tiimityötaitojen, luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. 2. Yksilötasolla ennaltaehkäisevänä, hoitavana ja kuntouttavana menetelmänä. Esim. taidekurssille osallistuminen, meditatiivinen maalaus. Taideterapian käyttö burnoutin tai post-traumaattisen stressin hoidossa. 3. Taide työympäristössä lisää viihtyisyyttä ja esteettisyyttä. Esim. taidetapahtumien järjestäminen omissa tiloissa tai osallistuminen muihin tapahtumiin. Cecilia von Brandenburg Lähde: von Brandenburg Cecilia Kuvataide työhyvinvoinnin ja tykytoiminnan tukena Uusia näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Raporttisarja 2003/1, Työturvallisuuskeskus, Helsinki Voimaannuttava taidetyöskentely voi tukea yksilöä kriisitilanteissa ja ehkäistä uupumusta. Koulutetun taideterapeutin ohjaama taideterapia voisi tutkijan mielestä olla vahvemmin työterveyshuollossa mukana. Ennalta ehkäisevänä, hoitavana ja kuntouttavana menetelmänä siitä voi olla apua paranemisessa tai kriisitilanteissa. Yhdessä kokeminen vie eteenpäin Jos taiteen keinoja käytetään vuorovaikutuksen tai yhteishengen parantamiseksi, on avainasemassa yhdessä tekeminen ja kokeminen. Esimerkiksi saksalaisessa metallialan yrityksessä työstettiin joukolla yhteisötaiteilijan ohjauksessa suurta taideteosta yrityksen omasta metallijätteestä. Työntekijät oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja näkivät työkavereistaan uusia puolia.»saksassa on ymmärretty, että vaikka taiteen käyttö vie työaikaa, hyöty tulee moninkertaisena takaisin.» Taidetta työpaikoilla hyödyntävät yritykset ovat tutkijan mielestä edelläkävijöitä. Ne osoittavat ennakkoluulottomuutta ja samalla todennäköisesti käynnistyy erilaisia muuntumisprosesseja. Esiin voi nousta pinnan alla kyteviä asioita, syntyä vuoropuhelua ja myös kriittistä keskustelua. Kaikki nämä ovat edesauttamassa kehittymistä. Tutkija kehottaa katsomaan asiaa kestävän kehityksen näkökulmasta, jolloin myös henkilöstöstä on huolehdittava pitkäjänteisesti.»meillä on runsaasti myönteisiä kokemuksia meneillään olevassa projektissamme taiteen viemisestä yrityksiin Uudenmaan alueella. Hyvä työpaikka pitää huolta työntekijöistään ja luo samalla positiivista imagoa. Tähän taide sopii hyvin työkaluksi», Cecilia von Brandenburg sanoo. ArtGoesWork-projektista lisää: novia.fi/artgoeswork/vad-vi-gor-suomeksi/ kontrahti 3/

30 historia Malmin lentokenttä tyylipuhdasta funktionalismia Malmin lentokentällä on odoteltu Hitleriä ja nähty lehmiä. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Raine Haikarainen jastusten estämiseksi kallistetut ikkunat olivat kolminkertaiset. Nainen ja kuusi lehmää Lentokenttään liittyy monia tarinoita etenkin sotavuosilta. Kerrotaan, että Mannerheimin syntymäpäivänä kentällä odotettiin asennoissa Hitlerin saapumista. Hitlerin kone lensi matalalla, mutta se jatkoikin matkaansa Immolan sotilaskentälle, jossa presidentti Risto Ryti otti hänet vastaan. Vuosina kenttä oli valvontakomission hallussa. Liittoutuneiden koneiden laskeutuessa koneesta astui tiettävästi ensimmäisenä ulos viimeisillään raskaana oleva nainen ja hänen perässään kuusi lehmää. Malmin lentokenttä oli Helsingin päälentoasema vuoteen 1952 saakka. Malmin lentokentän aloitettua toimintansa joulukuussa 1936, kentältä nousi tai sinne laskeutui yksi tai kaksi konetta päivässä. Funktionalismia edustavat lentoasema ja lentokonehalli ovat ensimmäisiä moderneja valtion rakennuksia. Kokonaisuus sisälsi sylinterinmuotoisen keskusosan, kaksi matalammasta siipiosasta koostuvaa lentokenttärakennusta, lentokonehallin sekä neljä lomittain sijoitettua 800 metriä pitkää kiitorataa. Lentokenttärakennuksessa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa: keskusosan seinissä käytettiin lämpöeristeenä Suomessa ensimmäistä kertaa Siporexia, ilmanvaihto oli koneellinen ja lennonjohtotornin heiinfo Malmin lentokenttä Valmistui vuonna Arkkitehdit: Vera Rosendal ja Dag Englund. Toiminta tällä hetkellä: käyttäjinä noin alan harrastajaa sekä Rajavartiolaitos, pelastuslaitos, Ilmavoimat ja poliisi. Alueelle kaavailtua asuinaluetta vastustamaan syntyi Malmin lentoaseman ystävät ry vuonna Lähteet: Juhana Lahti: Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys. Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa. Edita, kontrahti 3/2011

31 kolumni Julkista ja juhlavaa rakentamista 200 vuotta»lapsuuden täysivaltaisimpiin kokemuksiin kuului konsertti Helsingin yliopiston juhlasalissa. Konsertin lopuksi sanoin silmät loistaen äidilleni:»taivaassa varmaan on sitten koko ajan tällaista!» Sekä yliopisto että Musiikkitalo ovat aitoja valtion, siis meidän, rakennuksiamme. Vierailin Oulussa hienossa Tervaväylän kehitysvammaisten koulussa. Tällainen pieni erikoiskoulu on yhtä vaativa rakennuskohde kuin merkittävimmät opin ja kulttuurin rakennukset pääkaupungissa. Suunnittelun ja rakentamisen jälki heijastaa aina yhteiskunnan kulloista tilaa: rakennuttajan kunnianhimoa, arkkitehtien taitoa ja sitä, että kansalaisia todellakin myös rakentamalla kunnioitetaan. Tai sitten ei. Rakennusala on tänä päivänä outojen tautien kourissa. Kilpailuttamiset ja hankintamenettelyt mutkistavat todellisen laadun syntymistä. Rakentaminen asumisesta puhumattakaan on Suomessa tullut poikkeuksellisen kalliiksi; alalla touhuaa kaikenlaista puliveivaria ja suhmuroitsijaa. Yhteisten rakennusten tekijöiden haasteena on entistä tanakammin tukea opetusta, kulttuuria ja hallintoa ja näin antaa kansalaisten arjelle nostetta, tuottaa arkkitehtonisia elämyksiä ja saada nuorissa jopa aikaan kipinä ryhtyä insinööriksi, rakentajaksi tai rakennustaiteen ammattilaisiksi. Vielä enemmän tehtävää riittää rakentamisen johdattelemisessa kokonaan uuteen aikaan. Siihen ei kaivata latteita ajatuksia ja ihmisiä laisinkaan. Yhteiset rakennukset ovat avainasemassa, kun ympäristö kaupallistuu ja karnevalisoituu. Rakennusten ei tarvitse puhkua ja pöhöttää eri suuntiin, vaikka media sitä koko ajan haluaisikin. Hieno arkkitehtuuri voi olla myös hiljaisempaa, kuten Soc&komin mainio talo Kruununhaassa. Suurella odotuksella katson myös Helsingin uuden yliopistokirjaston rakentumista. Näyttää lupaavalta, sopii paikalleen. Pelkkä laatuarkkitehtuuri ei riitä. Rakennustaide pääsee uuteen nousuun vain rakentamisen tarkoituksen syvällisemmällä pohdinnalla, monenlaisten osaajien yhteisellä ja sinnikkäällä tutkimustyöllä sekä teknologian että materiaalien suhteen ja palauttamalla rakentamiseen myös eettinen ryhti sekä ekologinen ja sosiaalinen omatunto. Senaatti-kiinteistöjen hommia, nuokin. Vielä enemmän siis odotan todella haasteellista, energiamääräyksiä ja -säädöksiä älykkäällä tavalla tulkitsevaa Viikin Synergiataloa ja sen oloissamme uutta ennakoivaa arkkitehtuuria. Tarja Nurmi Kirjoittaja on arkkitehti SAFA Lisää luovaa tulkintaa rakentamiseen! Jari Härkönen 31

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro?

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Rakennusalan harmaa talous Pesii pitkissä

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Cecilia von Brandenburg Aalto /Arts YH Novia/ ArtGoesWork cecilia.vonbrandenburg@aalto.fi Jäniksen tarina Voimmeko ajatella maailmaa

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI RAKENNUTTAJAN TAHTOTILA MARITA ROVAMO, 20.5.2015 SISÄLLYS Senaatti-kiinteistöt Delegointi Yhteiskuntavastuu Nolla tapaturmaa Avaimia 2 SENAATTI-KIINTEISTÖT LYHYESTI Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS TEHOSTA Lähtötilanne: Nykyiset tilasi ovat liian kalliit, vuokrakustannuksia pitää leikata tai toimipisteiden määrää karsia. Toimintamalleja

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Iso Roobertinkatu 21, Helsinki

Iso Roobertinkatu 21, Helsinki Toimistot Iso Roobertinkatu 21, Helsinki Iso Roobertinkatu 21, 00120 Helsinki Sijaintikartta Tämä toimisto- ja liikekiinteistö sijaitsee kävelykadun varrella keskellä Helsinkiä. Kiinteistö on helposti

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Sijainti Citycenter sijaitsee kaupungin parhaalla paikalla Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa rautatieasemaa vastapäätä. Kohde on saavutettavissa helposti kaikilla

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

VUORIKATU 20. Kaisaniemen klassikko

VUORIKATU 20. Kaisaniemen klassikko SUOJAISAT TILAT SOPIVASSA PAIKASSA Monien yritysten sekä yliopiston ja poliisihallinnon tiloina toiminut Vuorikatu 20:n kiinteistö lukeutuu Helsingin keskustan klassikko-osoitteisiin. Kaisaniemessä Vuorikadun

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Mikko nissinen, PALVELUjohtaja, thl. Case: THL

Mikko nissinen, PALVELUjohtaja, thl. Case: THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääkaupunkiseudun toimistotyötä ja -tiloja koskeva kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2011. Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoiden kanssa syntyi

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö Päivi Hietanen, Työympäristöpäällikkö Energiatehokkuuskoulutus 7.10.2014 Kestävä kehitys Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys

Lisätiedot

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta Eteläesplanadi 8 Helsinki ydinkeskusta Vuoden 2016 lopussa vapautuva arvokiinteistö Helsingin ydinkeskustassa. Uuden käyttäjän tarpeen mukaan muunneltavia toimistotiloja 50 300 henkilön organisaatiolle.

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Veikko Virkki, KHT Auktorisoitu tilitoimisto ja KHT-yhteisö kansainvälisillä valmiuksilla ja nykyaikaisimmilla järjestelmillä Rakennusalan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Minä keskityn tänään hallinnolliseen hankesuunnitteluun Tuote-esittelijät kertovat putkiremontin teknistä toteutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

TILAA HENGITTÄÄ. Tietokuja

TILAA HENGITTÄÄ. Tietokuja 4Tietokuja 4 4 Tietokuja Tietokuja 4 on laadukas, 6-kerroksinen toimistotalo Munkkiniemessä, Helsingissä. Toimistot sijoittuvat kahteen erilliseen siipeen, joiden välissä on upea lasinen atriumpiha. Pihalle

Lisätiedot

JOS RAKENNAT NIIN REKISTERÖIDYT

JOS RAKENNAT NIIN REKISTERÖIDYT JOS RAKENNAT NIIN REKISTERÖIDYT Tietojen ilmoittaminen Veronumero.fi-palveluun vie muutaman minuutin. Se ei maksa mitään, mutta merkitsee suuria asioita yrityksesi tulevaisuudelle. Ilmoitusmenettely on

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Puh. 040 569 3617 (Kokousemäntä) Puh. 020 729 6712 (Info, avoinna klo 8-16)

Puh. 040 569 3617 (Kokousemäntä) Puh. 020 729 6712 (Info, avoinna klo 8-16) Tervetuloa Ravintola Pääpostiin! Osoite: Mannerheiminaukio 1 B 00100 Helsinki Puh. 040 569 3617 (Kokousemäntä) Puh. 020 729 6712 (Info, avoinna klo 8-16) Sijainti Ravintola Pääposti sijaitsee Helsingin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin 200 työpistettä Laadukasta toimistotilaa Helsingin ydinkeskustassa Kevan omistama, moderni toimistokiinteistö vapautuu kokonaisuudessaan vuokrattavaksi sopimuksen

Lisätiedot

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä.

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Wood City Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Puun moderni paluu Wood City on näyttävä nyky- ja puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

Arvokiinteistö vuodesta 1927

Arvokiinteistö vuodesta 1927 Arvokiinteistö vuodesta 1927 Historia Arkkitehti Carl Armfelt suunnitteli kiinteistön alun perin asuinkäyttöön vuonna 1890, minkä jälkeen vuonna 1927 arkkitehti Ole Gripenberg piirsi talon toimistotaloksi.

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

2/05. Tulisija tuo tunnelmaa. Koti kuntoon. Valoa kattoikkunasta. Rakentajan, remontoijan ja sisustajan tietopaketti

2/05. Tulisija tuo tunnelmaa. Koti kuntoon. Valoa kattoikkunasta. Rakentajan, remontoijan ja sisustajan tietopaketti Rakentajan, remontoijan ja sisustajan tietopaketti Koti kuntoon Tulisija tuo tunnelmaa 2/05 Valoa kattoikkunasta Osallistu lukijatutkimukseen, voita palkinto. Tässä lehdessä mm. pihan viherkasveista V

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO HIOMO s 3-4 PERUSTIEDOT s 5-11 MUUNNELTAVAT TILAT s 12 LISÄTIEDOT 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Hiomon toimitilakokonaisuus sijoittuu Pitäjänmäen keskeiselle

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Veronumero tuli, olitko valmis? Tietoa veronumerolaista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja Veronumero.fi-palveluista

Veronumero tuli, olitko valmis? Tietoa veronumerolaista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja Veronumero.fi-palveluista Veronumero tuli, olitko valmis? Tietoa veronumerolaista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja Veronumero.fi-palveluista Sähköurakoitsijapäivät 19.4.2013 Suomen Tilaajavastuu Oy M.Huhtamäki Suomen Tilaajavastuu

Lisätiedot

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA SÄÄNNÖT 6.3.2012 Kilpailusäännöt ARVOKAS Sivu 2 (6) ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA -KILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 OSALLISTUJAT...

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Harmaan talouden torjuntakeinot -Sitä saa mitä tilaa?

Harmaan talouden torjuntakeinot -Sitä saa mitä tilaa? Harmaan talouden torjuntakeinot -Sitä saa mitä tilaa? Suomen Tilaajavastuu Oy Mika Huhtamäki 12.4.2011 Suomen Tilaajavastuu Oy Toukokuussa 2010: Tilaajavastuu.fi palvelu yhtiöitetty Suomen Tilaajavastuu

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot