kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2011"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2011 Musiikkitalossa soi kauniisti s. 18 > Avotilaratkaisu lisäsi CIMOn työtyytyväisyyttä s. 16 > Tiukka EI talousrikollisuudelle s. 24 > Miten taide voi edistää työhyvinvointia? s. 28

2 Ratsupoliisi näkee ja näkyy Ratsupoliisi Henrik Westerberg nimeää lempipaikakseen Kallion alueen Helsingissä. Valinta on ensi kuulemalta hieman yllättävä ison hevosen kanssa liikkuvalle ylikonstaapelille.»pidän Kallion kaupunginosan rosoisuudesta ja elävyydestä. Monenlaiset liikkujat tulevat juttelemaan ja tekemään tuttavuutta», ihmisläheisestä työstään pitävä Westerberg selventää. Alla hörähtelevä 16-vuotias ruuna Herimior tuttavallisemmin Hemppa tuntuu olevan samaa mieltä. Se ei ole moksiskaan ihmispaljoudesta, ohikulkijoiden taputtelijoista tai liki kuvetta viistävistä raitiovaunuista. Töissähän tässä vaan ollaan. Ratsupoliisin päätehtävä ei ensi vuonna 130 vuotta täyttävän yksikön historian aikana ole muuttunut: Toimenkuvana on yleisen järjestyksen valvonta ratsain. Westerbergin kokemuksen mukaan jo ratsupoliisin läsnäolo riittää useimmiten rauhoittamaan tunnelmaa isommassakin väkijoukossa. Moneen häiriötekijään siedätetyt hevoset pääsevät massatapahtumissa yleisön keskelle, sinne missä tapahtuu. Ratsukko erottuu kauas, ja hevosen selästä poliisilla on myös hyvä näkyvyys.»läsnäololla ehkäistään rikoksia», Westerberg tiivistää ratsukon edun poliisityössä.»ihmiset suhtautuvat ratsupoliisiin pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Meitä saa mielellään tulla morjestamaan ja hevosta saa taputtaa, kunhan kuitenkin kysyy ensin luvan. Kuvallisia hevoskorttejakin on jaossa», Westerberg vinkkaa. 2 kontrahti 3/2011

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Ratsupoliisi Henrik Westerberg suuntaa tänään Hempan kanssa partioimaan Kallioon. Matka sinne Ruskeasuon talleilta tasaista käyntiä kulkien vie noin kolme varttia. info Ratsupoliisi on Helsingin poliisilaitoksen vanhin toiminnassa oleva vuonna 1882 perustettu yksikkö. Ratsupoliisi valvoo järjestystä yleensä Pasilan piirin alueella, toimialuee na on kuitenkin koko Helsinki. Tällä hetkellä ratsupoliisin palveluksessa on kymmenisen ratsukkoa. kontrahti 3/2011 3

4 Seinäjoen uusi virastotalo Fallesmanni s Musiikkitalo saa sävelet soimaan s Kansikuva on Musiikkitalolta Senaatti-kiinteistöjen 200-vuotisjuhlista Esiintymässä sopraano Mari Palo ja Total Cello Ensemble. sisältö Hiilettömyydessä muhii mahdollisuus, sanoo Sitran Marco Steinberg. Avotilaratkaisu lisäsi työtyyväisyyttä CIMOssa. Johtaja Olavi Hiekka kertoo, mitä Senaattikiinteistöt tekee talousrikollisuuden torjumiseksi. 4 kontrahti 3/2011

5 Getty Image /Chemistry pääkirjoitus 28 Miten taiteella voi edistää työhyvinvointia? Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Talous 24 Kurkistus ulos 26 Työhyvinvointi 28 Historia 30 Kolumni 31 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Marjatta Erwe, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Petri Porkka ja Satu Simpanen-Ahlgren. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Mari Palo ja Total Cello Ensemble. Kuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitilaasiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Talousrikollisuus kuriin uusin keinoin Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes rakennusta, yhteensä yli 6 miljoonaa neliömetriä. Rakennusten ylläpitoon ja hoitoon menee vuosittain 130 miljoonaa euroa, korjaus- ja uudisrakentamiseen lähes 300 miljoonaa euroa. Työt, materiaalit ja tarvikkeet tilataan alan yrityksiltä, jotka puolestaan tilaavat osan työsuoritteista muilta alan yrityksiltä. Nämä käyttävät apunaan toisia alan yrityksiä. Kiinteistöala toimii verkottoutuneesti muiden toimialojen tapaan. Paluuta menneeseen, jossa kaikki tehtiin itse, ei enää ole. Senaatti-kiinteistöjen verkostoon mahtuu monenlaisia tekijöitä, suurimmalta osalta rehellisiä ja vastuullisia ammattilaisia. Valitettavasti joukkoon livahtaa aina myös joitain velvollisuuksia laiminlyöviä toimijoita. Pyrimme ehkäisemään talousrikollisuutta monin eri keinoin jo kilpailuttaessamme yrityksiä sekä jatkuvalla seurannalla ja valvonnalla. Toimittajia on myös velvoitettu valvomaan omia toimittajiaan. Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt. Viime vuosien näkyvimmässä rakennuskohteessa, Musiikkitalossakin, on panostettu talousrikollisuuden torjuntaan, työturvallisuuteen ja kulunvalvontaan. Kaikista rakennuttajan toimenpiteistä huolimatta työmaalla on tullut esiin talousrikollisuuden tunnusmerkit täyttäviä toimintatapoja ja muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksissa on havaittu epäselvyyksiä. Esille tulleet asiat on ratkottu myös viranomaisten avustuksella. Muutaman kuukauden Suomea johtanut uusi hallitus on luvannut tarttua kovin ottein talousrikollisuuden torjuntaan. Ehdotetut toimet, kuten veronumerot ja tiukentunut ilmoitusvelvollisuus, ovat saaneet laajalti kiinteistöalalta kiitosta. Samalla kuitenkin tunnustetaan, että tilaajat joutuvat tekemään lisää työtä ja ponnistelemaan harmaan työn poiskitkemiseksi. Uudet kiristyvät toimenpiteet tuovat mukanaan lisäkustannuksia, mutta niin kuin kaikkialla muuallakin, rikollisesta toiminnasta on kustannuksia rehellisille. Olemme erittäin tyytyväisiä hallituksen ja koko kiinteistöalan lupauksiin panostaa enemmän harmaan talouden torjuntaan. Aiomme olla edelläkävijöiden joukossa, kun uusia tapoja talousrikollisuuden torjuntaan kiinteistöalalla otetaan käyttöön. Talousrikollisuuden torjunnasta syntyy kuin itsestään teemavuosi kiinteistön hoidolle, ylläpidolle ja rakentamiselle. Juha Lemström, johtaja Alue- ja prosessiyksikkö kontrahti 3/2011 5

6 ympäristö Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussuunnitelma tähtää ministeriön energiankulutuksen vähentämiseen liki kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Shutterstock Energiatehokkuutta sanoista teoiksi Eniten energiankäyttöön vaikuttavat kahden toimitilakiinteistön peruskorjaukset, joiden yhteydessä parannetaan tilatehokkuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastavalmistunut energiatehokkuussuunnitelma asettaa riman korkealle. Ministeriö aikoo vähentää kokonaisenergiankulutustaan 25 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. TEM:n hallintojohtaja Hannes Aulu arvioi tavoitteen haasteelliseksi, mutta realistiseksi.»onnistuminen vaatii toki paljon työtä meiltä ja yhteistyökumppaneiltamme. Tärkeintä on motivoida henkilöstö edistämään energiatehokkuutta ihan arkisissa asioissa.» Johdonmukaisesti ja kätevästi TEM:n ensimmäisestä toimintavuodesta 2008 vuoteen 2010 mennessä ministeriön kokonaisenergiankulutus laski jo 8,4 prosenttia.»olemme toteuttaneet useita valaistukseen, tietotekniikkaan ja tulostukseen liittyviä energiansäästö- ja toimintatapamuutoksia osana WWF:n Green Office -järjestelmää, johon TEM liittyi ensimmäisenä ministeriönä. Sen seurantaan voimme luontevasti kytkeä energiatehokkuussuunnitelman toteutumisen seuraamisen», Aulu mainitsee. Linjaratkaisuna ministeriö edellyttää laitehankinnoissa alhaista energiankulutusta, lisää videoneuvotteluja matkustamisen sijaan sekä suosii liikkumisessa julkista liikennettä, junia ja kävelyä. Pieniä joskin tärkeitä yksityiskohtia ovat työpöydiltä löytyvät sähkökatkaisimet virran sammuttamiseksi laitteista ja läsnäolotunnistimilla varustetut valaisimet osassa toimitiloja.»energiansäästö edellyttää myös näppärää tekniikkaa, jonka käyttäjä haluaa heti ottaa käyttöön», Aulu tuumii. Monitilaratkaisut kahteen kiinteistöön Ministeriön käytössä on neljä kiinteistöä Helsingin keskustassa. Jatkossa toiminta 6 kontrahti 3/2011

7 TEM energiatehokkuus TEM:n malli hoitaa ja säästää. säästöt keskitetään kahteen Eteläesplanadilla ja Aleksanterinkadulla sijaitsevaan kiinteistöön. Varsinaisten ministeriötilojen lisäksi valtakunnansovittelijalla on toimisto Bulevardilla.»Kiinteistöjen peruskorjaukset ja niiden yhteydessä tehtävä tilatehokkuuden parantaminen ovat merkittävimmät tulevaisuuden energiankäyttöämme pienentävät toimenpiteet.»»siirrymme moderniin monitilaratkaisuun, josta löytyy enimmäkseen tiimitiloja, mutta myös jonkin verran kahden ja yhden hengen työhuoneita. Lisäksi tilamme jakaantuvat julkiseen, puolijulkiseen ja vain työntekijöille tarkoitettuun tilaan», Aulu kertoo. Parhaillaan Eteläesplanadin osalta on käynnistymässä rakennussuunnitteluvaihe. Peruskorjaustyön arvioidaan valmistuvan vuonna Kun Eteläesplanadin kiinteistö saadaan uudelleen otettua käyttöön, peruskorjaustyöt alkavat Aleksanterinkadulla. Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi molempiin tiloihin aiotaan tehdä TEM mallina muille Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laatiman energiatehokkuussuunnitelman taustalla on Euroopan unionin velvoite, jonka mukaan julkisen sektorin tulee toimia esimerkkinä energiatehokkuuden edistämisessä. Valtioneuvosto määräsi TEM:n ensimmäisenä laatimaan energiatehokkuussuunnitelmansa. Tämän jälkeen ministeriön tehtävänä on ohjata alaisiaan virastoja ja laitoksia asettamaan omat haasteelliset energiatehokkuuden parantamistavoitteet. Muiden hallinnonalojen pitää laatia energiatehokkuussuunnitelmat ensi vuoden loppuun mennessä. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Green Lease -mallin mukaiset vuokrasopimukset. Kiinteistön ja henkilöstön mukaan Eteläesplanadin remontti on Senaattikiinteistöjen pilottihanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia parantaa valtion arvokiinteistöjen energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä.»vaikka asemakaavalla suojeltua rakennusta ei voi muuttaa mielin määrin, sisärakenteet eivät estä monitilaratkaisun toteuttamista», Aulu toteaa. Ministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen yhteydenpito energiatehokkuuden tiellä on jatkuvaa ja monipuolista. Esimerkiksi peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa on ohjausryhmän lisäksi kokoontunut käyttäjiä edustanut hankeryhmä, joka jatkaa toimintaansa projektin edetessä.»meille on tärkeää saada kuuluville työntekijöidemme ideat ja odotukset. Niiden pohjalta suunniteltuja ratkaisuja voimme testata ja kokeilla Eteläesplanadille juuri valmistuneessa viiden hengen monitilan prototyypissä.» kontrahti 3/2011 7

8 ympäristö Näillä näkymin ensi vuonna Helsingin Jätkäsaaressa käynnistyvät Sitran uusien toimitilojen rakennustyöt edustavat kestävän kehityksen mukaista energiaa säästävää ja vähähiilistä suunnittelua. Sitran toimitilat ovat osa laajempaa Jätkäsaaren Low2No-toimintamallia. Teksti Olli Manninen Kuva Jari Härkönen Hiilettömyydessä muhii mahdollisuus Low2No tulee sanoista»from low carbon to no carbon». Low2Nokehitystyöhön kuuluu hiiliniukka ja energiapihi suunnittelu sekä rakentaminen. Näiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö.»kehitettävät ratkaisut tulevat palvelemaan esimerkkinä Suomessa ja kansainvälisesti», sanoo Sitran strategisen suunnittelun johtaja Marco Steinberg. Hän haluaa korostaa keskustelussa uusien rakennushankkeiden energiankäytöstä kokonaisvaltaista näkemystä. Yksittäinen matalaenergiarakennus sinänsä ei tuo tavoiteltuja hyötyjä, elleivät käyttäjät uudista kulutustottumuksiaan tai ympäristö tue kestävää kehitystä.»voimme omalla toiminnallamme tuhota sen, minkä jokin matalaenergiaratkaisu periaatteessa voisi tuottaa. Kun keskustellaan vähähiilisistä ratkaisuista, on tärkeää nähdä asioiden laajemmat yhteydet. On pohdittava, miten esimerkiksi ruokailutottumuksemme tai suosimamme liikenneratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen», Steinberg sanoo. Kokonaisnäkemys esiin Matalaenergian sijasta Steinberg puhuu mieluummin vähähiilisistä kokonaisratkaisuista. Hän uskoo, että meillä on paljon alan osaamista, jota voisimme markkinoida kansainvälisesti. Alalla pitäisi kuitenkin keskustella enemmän, miten tämän osaamisen vientiä voitaisiin edistää tehokkaammin kokonaisratkaisuina.»kokonaisvaltaisen ja yhteisen näkemyksen luominen on haasteellista, sillä meillä eri alojen teknologiaosaaminen elää vielä vahvasti omissa siiloissaan, eikä nähdä vielä yksittäisten näkemysten rajahyötyä suhteessa kokonaisuuksiin. Kaivattua vuorovaikutusta ei ole riittävästi», Steinberg arvioi. Jätkäsaaren kestävän rakentamisen korttelissa luodaan kestävän kehityksen mukaista ja innovatiivista kaupunkikorttelia ja toimintamallia. Rakentamista ja toimintojen kehittämistä ohjaa keskeisinä periaatteina innostava kokonaisvaltainen suunnittelu, sosiaaliset innovaatiot, ympäristökytkeytyneisyys, taloudellinen elinvoima ja toistettavuus.»kokonaisvaltaisuus tarkoittaa monikäyttöisiä ratkaisuja, joissa huomioidaan vuodenaikojen erot ja rakennusten yhteisten tilojen kokonaisvaltainen suunnittelu. Sosiaalisten innovaatioiden tavoitteena on osallistaa asiakkaita sekä heidän elämäntapavalintojaan ja tuottaa edullisia asuntoja. Ympäristökytkeytyneisyys merkitsee nollaenergia-suunnittelua, hiilineutraaleja toimintoja ja vaikutusten seurantaa reaaliajassa», Steinberg kuvailee. Ekologisina ratkaisuina Steinberg mainitsee ekopesulan ja -ruokalan, maatilatorin ruokakaupan ja esimerkiksi korttelisaunan. Energiaratkaisuissa voidaan hyödyntää aurinkokennoja tehokkaammin. Uusilla toimitiloilla lisää läpinäkyvyyttä Sitran uusissa toimitiloissa haetaan myös enemmän läpinäkyvyyttä kaupunkilaisiin ja sidosryhmiin päin. Katutasossa olevaan kerrokseen suunnitellaan julkisia näyttelyja keskustelutiloja, jotka kertovat asiantuntijaorganisaation toiminnasta ja luovat nykyistä enemmän vuorovaikutteisuutta myös ulospäin.»varsinaisissa toimitiloissa pyritään pois nykyisestä, eri kerroksissa sijaitsevista omien huoneiden kulttuurista, missä spontaani vuorovaikutteisuus on vähäistä jo pelkästään lukuisten kerrosten vuoksi. Tavoitteena on löytää tasapainoinen ratkaisu, joka edistää asiantuntijoiden tiimityöskentelyä, mutta tarjoaa myös mahdollisuudet itsenäiseen työskentelyyn», Steinberg sanoo. Vaikka liikkuva työ ja läsnätyöskentely yleistyy, hän uskoo Sitran kaltaisten asiantuntijaorganisaatioiden arvostavan yhdessä työskentelemistä samoissa tiloissa.»henkilökohtainen vuorovaikutus suunnittelutyössä on keskeistä laadukkaan lopputuloksen kannalta», Steinberg sanoo. Hiilipihiin kortteliin tulossa 200 asuntoa Vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden rinnalla Jätkäsaaren Low2No-hankkeessa on avainasemassa sellaisten kulutustottu 8 kontrahti 3/2011

9 »Ympäristökytkeytyneisyys merkitsee nollaenergiasuunnittelua, hiilineutraaleja toimintoja ja vaikutusten seurantaa reaaliajassa», sanoo strategisen suunnittelun johtaja Marco Steinberg Sitrasta. musten mahdollistaminen, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja säästävät ympäristöä. Jätkäsaaressa sijaitseva kerrosneliökilometriä käsittävä kortteli on ensimmäinen kohde, jossa Low2Notoimintamallia kehitetään ja määritellään käytännössä. Korttelin hiilijalanjäljelle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Sitran uusien toimitilojen lisäksi kortteliin tulee noin 200 asuntoa, jotka SRV ja VVO rakennuttavat. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitasrahoitteisia. Loput asunnoista ovat VVO:n vuokra-asuntoja. Kortteliin suunnitellaan monia lähipalveluja Low2No-periaatteen mukaisesti. Sitra järjesti Helsingin kaupungin kanssa kestävän rakentamisen suunnittelukilpailun vuonna Kilpailun voitti kansainvälinen ARUP-SauerbruchHutton- Experientia-työryhmä. Tiimin kumppaneina toimivat suomalaiset eturivin suunnittelutoimistot SARC, Vahanen ja Granlund. Ensi vuoden puolella alkavan korttelin rakentamisen on arvioitu valmistuvan vuoteen 2014 mennessä. Kokonaisnäkemyksen luominen on haasteellista. kontrahti 3/2011 9

10 Fallesmanni-virastotalon pääsisäänkäynti kutsuu sisäänsä monen eri viraston asiak - kaat.»yhden oven politiikka» helpottaa kävijöiden löytämistä haluamansa tahon luo. Ei mikään ruma Fallesmanni* Seinäjoella sijaitseva uusi virastotalo sai komeaksi nimekseen Fallesmanni. Yhtenä talon käyttäjänä kun on poliisi. Lisäksi talossa toimii oikeusministeriön alaisia virastoja sekä maistraatti. Monen käyttäjän asiakaspalvelurakennus lisää synergiaetuja. Teksti Kirsi Haapamatti Kuvat Juha Harju *»Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken. Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken.» Kansanlaulusta Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen Seinäjoen pääpoliisiasema muutti kuluvan vuoden kesäkuussa uusiin tiloihin, uuteen valtion virastotaloon, Fallesmanniin. Talon käyttäjät suitsuttavat kilvan uuden rakennuksen toimivuutta.»entisiin tiloihin verrattuna niin paljon on muuttunut, että oikeastaan kaikki on muuttunut», apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas sanoo. Keski-Opas ja poliisipäällikkö Esa Ojala muistelevat poliisin entisiä, vanhentuneita ja käyttötarkoituksiinsa sopimattomia tiloja Seinäjoen keskustassa, ja vertaavat niitä mieluusti uusiin.»on tärkeää, että nämä tilat on alusta lähtien suunniteltu poliisitoimintaa varten. Asiat sujuvat nyt paremmin niin poliisien kuin asiakkaidemmekin kannalta», Esa Ojala sanoo ja avaa oven käräjäsaliin. Saliin kuljetaan kahta eri reittiä ja kahdesta eri ovesta: tuomari on huonetta jakavan kalteriaidan toisella puolella, ja tuomiotaan kuulemaan tulevat toisella. Huone palvelee myös tunnistamishuoneena, jolloin tunnistusriviin tulevat marssitetaan huoneeseen eri reittiä kuin tunnistamaan tulevat. Samalla periaatteella toimivat poliisin koko tilat: rikoksista syytetyt ja rikosten uhrit eivät missään vaiheessa joudu vahingossa kohtaamaan toisiaan.»tilat ovat hyvät myös kiinniotettujen kantilta. Esimerkiksi tutkintavankien 10 kontrahti 3/2011

11 Seinäjoen maistraatin palveluaula Fallesmannin talossa on tilava. Valoisasta pääaulasta on kulku eri virastoihin, joko hissillä tai portaita pitkin. Aulapalvelu ohjaa eteenpäin. Poliisin palveluaula sijaitsee heti pääaulan vieressä. Poliisipäällikkö Esa Ojala (vas.) ja apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas ovat tyytyväisiä siihen, että poliisi oli mukana rakennuksen suunnittelutyössä alusta alkaen. kontrahti 3/

12 Pylväättömään parkkitilaan pohjakerroksessa mahtuu poliisin koko ajokalusto. Maijat sisältävät paljon elektroniikkaa, joten niiden on oltava latauksessa, kun eivät ole ajossa. ulkoilutila on rakennuksen aidatulla sisäpihalla, katseilta suojassa. Vanhoissa tiloissa ulkoilualueelle näki vastapäisen oppilaitoksen pihalta», Keski-Opas sanoo. Poliisin tilat ovat toimivat siksi, että käyttäjän tarpeet on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Poliisista on ollut edustajat useissa suunnittelutyöryhmissä. Parasta mahdollista toimivuutta on tavoiteltu niin poliisien kuin heidän asiakkaidensakin vuoksi. Maistraatin Anne Lemponen valitsi työhuoneeseensa jättimäisen ilmoitustaulun. Kukin työntekijä sai vaikuttaa työtilansa järjestykseen ja huonekaluihin. Yksityisyys säilyy Seinäjoen pääpoliisiasemalla asioi vuosittain pari tuhatta ihmistä, ja palvelutiskillä käsitellään noin lupa-asiaa joka vuosi. Uudessa palveluaulassa asiakaspaikat on rakennettu niin, että nyt voi asioida rauhassa muiden korvilta. Aikaisempi tilanahtaus koetteli intimiteettisuojaa myös tutkinnassa, kun kuulusteluita piti suorittaa jopa poliisitalon käytävillä. Fallesmannin parkkialueelle ja poliisin parkkihalliin mahtuu poliisin koko ajokalusto hyvin. Myös anastetut polkupyörät ja takavarikoidut tavarat autoista ja veneistä lähtien mahtuvat lämpimiin varastoihin. Oma sisäampumarata ja esimerkiksi autojen tutkimiseen tarkoitettu nostin tehostavat poliisin toimintaa entisestään. Kari Keski-Opas korostaa, että kaikki tilat on suojattu tarkasti ulkopuolisilta, muurein suojattu sisäpiha on paitsi katseilta Fallesmannin väki voi lounastaa ruokalassa. Myös työntekijöiden taukotiloissa on runsaasti tilaa ja tykötarpeet omista eväistä nauttiville. 12 kontrahti 3/2011

13 Rakennuksessa on noudatettu kestävän kehityksen periaatteita. Kokoustilojen puuttuminen harmitti virastoja ennen. Nyt ei: Fallesmannin yhteiseen koulutustilaan mahtuu parisen sataa kuulijaa. Edustustilasta ja sen terassilta on näkymä kaupungin suuntaan. kontrahti 3/

14 Poliisitilojen pohjakerroksessa tuskin eksytään, mutta värimaailman vaihtuvuus tilasta toiseen rytmittää pitkillä käytävillä kulkijan menoa. Värimaailma ja materiaalit muuttuvat myös selvästi, kun siirrytään asiakas- ja poliisin työskentelytiloista putkaan ja esitutkintavankilaan. Tunnistamistilanteessa epäilty ja tunnistaja eivät vahingossakaan törmää toisiinsa, kun kulkureitit eivät pääse risteämään. Peililasin läpi on näkyvyys vain toiseen suuntaan. Kuvassa apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas (vas.) ja poliisipäällikkö Esa Ojala. piilossa, myös turvallinen. Kiinniotetut puretaan maijoista sisätiloissa.»uudet koulutustilamme tulivat myös tarpeeseen. Tila palvelee koko taloa, ja sinne mahtuu parisen sataa henkilöä», Esa Ojala sanoo. Omannäköiset työhuoneet Seinäjoen maistraatin työntekijöiden työhuoneet Fallesmannissa ovat kaikki hivenen erilaisia.»oli mukavaa, että saimme ihan huonetasolla vaikuttaa tilojen ulkoasuun», kuluttajaoikeusneuvoja Anne Lemponen sanoo työpöytänsä takaa. Lemponen toivoi huoneensa seinälle isoa muistitaulua. Myös pöytien ja hyllyjen sijoittelusta ovat työntekijät itse päättäneet. Toinen tykkää pöydästään ikkunan edessä, toinen haluaa suunnata katseensa ovelle. Säädettävien työpisteiden ansiosta pöytiä voi käyttää myös seisoviltaan, kuten jotkut maistraatin paristakymmenestä työntekijästä tekevätkin. Maistraatin värimaailma on niinikään työntekijöiden valitsema, samoin kauniin vihkihuoneen huonekalut ja sisustus kokonaisuudessaan.»tuntuu, että uudet tilat ovat jotenkin yhteisöllisemmät», Anne Lemponen jatkaa.»isoon taukotilaan mahtuvat kaikki, ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa sujuu, kun olemme saman katon alla.» Synergiaa ja muuntojoustavuutta Fallesmanni-virastotalo imaisi sisäänsä ennen eri osoitteissa pitkin Seinäjoen kaupunkia sijainneet virastot. Talo onkin valtion linjausten mukaisesti useita asiakasryhmiä palveleva rakennus, ja myös virastojen keskinäinen yhteistyö sujuu saman katon alla juohevasti. Koulutustilojen lisäksi kaikille toimijoille yhteisiä ovat ostopalveluina tuotetut aula- ja ravintolapalvelut. info Fallesmanni-virastotalo Valmistumisvuosi: Kevät Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy. Pääurakoitsijat: Destia, YIT, Skanska ja Rakennus K. Karhu Oy. Koko: m 2, josta yli puolet on Etelä-Pohjanmaan poliisin käytössä. Omistaja: NL-Nordic Oy, ja sen välivuokraajana ja vuokralaisten edunvalvojana toimii Senaatti-kiinteistöt. Käyttäjät: Poliisi, syyttäjä, ulosottovirasto, maistraatti, oikeusaputoimisto ja sovittelutoimisto. Rakennuksen nimi on kuvaava, sillä ennen aikaan fallesmannin virkanimikkeellä hoidettiin kaikkia yleishallintoviranomaisen tehtäviä. 14 kontrahti 3/2011

15 teos ja tekijä Monen käyttäjän asiakaspalvelurakennus tuo synergiaetuja. Fallesmannissa kuten muissakin Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa on noudatettu kestävän kehityksen toimintapolitiikkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että rakennus on energiataloudellinen, rakennusosat ja -materiaalit ovat pitkäikäisiä, kulutusta kestäviä sekä helposti huollettavia ja korjattavia. Tilat ovat myös muuntojoustavat. Talon rakennuttajapäällikkö Jouko Keränen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että käyttäjien huomiointi taloa suunniteltaessa on tuottanut tulosta. Palaute on ollut kiitettävää. Keräsellä itsellään oli lisäksi kokemusta jo kahden poliisitalon rakennuttamisesta ennen Fallesmannia.»Poliisille tärkeintä on turvallisuus. Poliisi on tilojen käyttäjänä varsin vaativa, myös toiminnallisesti», Keränen kertoo. Ratkaisu, jossa RL-Nordic Oy rakennutti, rahoittaa ja omistaa rakennuksen, ja Senaatti-kiinteistöt toimii edelleenvuokraajana ja tilojen käyttäjien edunvalvojana, toimii Jouko Keräsen mielestä hyvin. Vuokralaiset valikoituivat siten, että Senaatti-kiinteistöt yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa kartoitti halukkaat tiloihin tulijat.»käyttäjät ja heidän tilatarpeensa ovat siis olleet tiedossa jo rakennushankkeen alkuvaiheessa.» Juuso Paloniemi» Lauri Anttila osoittaa aurinkokellosta heijastuvaa valoa. Kivipuutarha on Suomen ensimmäisiä ympäristötaideteoksia. Meridiaanipeili kertoo puolenpäivän ajan Opetus- ja kulttuuriministeriön tilojen sisäpihalta Meritullinkadulta löytyy salainen kivipuutarha. Sisustusarkkitehti, kuvataiteilija Lauri Anttila kertoo vuonna 1987 valmistuneesta teoksesta: Taiteilija Kaj Franck kutsui entiset oppilaansa eli minut ja teollisen muotoilijan Olli Tammisen mukaan kivipuutarhan tekemiseen ehkä siksi, että yhteistyömme oli aiemminkin sujunut hyvin. Teimme työtä niin tiiviisti yhdessä, että on vaikea eritellä, kenen idea mikäkin oli. Pääsääntöisesti voi kuitenkin sanoa, että Franck ideoi kivipylvään sekä vesialtaan, Tamminen kolme pöytää ja penkin. Minä halusin yhdistää tieteen ja taiteen, ovathan kyseessä opetus- ja kulttuuriministeriön tilat. Teokseni koostuu katonrajassa olevasta aurinkokellosta ja siihen kuuluvista neljästä kivestä, jotka muodostavat pihalle suoran linjan. Keskipäivällä pyöreä auringon kuva heijastuu kivirivistöön. Kivet on valittu huolella. Asetin pihan pohjapiirroksen ja Suomen kartan päällekkäin ja sain 10 metrin tarkkuudella paikat, joista ne hain. Yhdistin mukavasti harrastuksen ja työn, kun pyöräilin ja vaelsin poimimaan kiviä Kittilästä, Keminmaalta, Raudanselänteeltä ja Hausjärveltä. Kriteerinä oli, että kiven pitää mahtua reppuun. Otin myös varakiven varmuuden vuoksi mukaan. Esimerkiksi Keminmaan kiven muodot paljastavat, että se on otettu joesta. Tuo 10 metrin alue sattui nimittäin Akkunusjokeen. kontrahti 3/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Toimitiloilla työhyvinvointia Koppikonttorien vaihtuminen joustavaksi monitilaympäristöksi nosti kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn henkilöstön työtyytyväisyyden pykälää ylöspäin. Avotiloja kohtaan tunnetut ennakkoluulot selätettiin ottamalla henkilöstö alusta asti mukaan tilojen suunnitteluun. Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen IMOn apulaisjohtaja Samu Seitsalo on tyytyväinen nykytilanteeseen. Aikanaan Helsingin rumimmaksikin nimetyksi virastokolossista Hakaniemenranta 6:ssa on jäljellä vain muisto. Kahden vuoden odottelu väistötiloissa kannatti. CIMO palasi Hakaniemenrantaan 2009 alussa, ja jo loppuvuodesta henkilöstölle tehty työtyytyväisyyskysely osoitti ratkaisujen osuneen oikeaan.»jälkiarvioinnin mukaan henkilöstön vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat parantuneet ja tyytyväisyys työympäristöön kasvanut. Tilat ovat nyt aikaisempaa toimivammat ja viihtyisämmät. Ne tukevat henkilöstön kohtaamisia sekä erilaisia työnteon tarpeita», Seitsalo hehkuttaa. Ennen peruskorjausta CIMOn työntekijöillä oli jokaisella omat työhuoneet. Työn liikkuvuuden vuoksi ne olivat kuitenkin usein tyhjillään. Tilankäyttö oli tehotonta. Seitsalo kertoo, että sopivien yhteistilojen puuttuessa samaa työtä tekevät tapasivat seisoskella kapeilla käytävillä tai jonkun työhuoneessa vaihtamassa tietoja keskenään. Ryhmätyönä tehtäviä töitä oli silti paljon. Peruskorjaus kytkettiinkin CIMOssa osaksi strategialähtöistä työympäristön kehittämistä.»vaihtoehtona olisi ollut muuttaa kokonaan uusiin tiloihin. Siinä vaiheessa Senaatti-kiinteistöt tarjosi meille työympäristön kehittämistä ja hankki tarvittavat asiantuntijat. Totesimme, että omat rahkeemme eivät välttämättä riittäisi tällaisen palvelun hankkimiseen, ja tartuimme syöttiin», Seitsalo naurahtaa. Konsultti- ja suunnittelutoimisto DEGW kartoitti, millainen vaihtoehto parhaiten palvelisi CIMOn toimintoja muun muassa haastattelemalla organisaation johtoa ja henkilöstöä sekä järjestämällä aiheesta erilaisia työpajoja. Lopputuloksena CIMOssa päädyttiin yhdistettyyn työhuone-avotilaratkaisuun. Tilat toimintojen mukaan Tiukasti pinnistelemällä saattaa vielä tunnistaa pitsimäisen lasipinnoituksen alta vuonna 1975 valmistuneen Hakaniemenranta 6:n massiivisen julkisivun. Vielä olennaisempi on kiinteistön sisällä tapahtunut muutos. Aikansa eläneestä toimistokiinteistöstä on jäljellä vain kantavat rakenteet. Sisääntuloaula on nyt lähes yhtenäistä, avointa ja valoisaa tilaa. Sisääntulokerrokseen sijoittuvat myös monipuoliset, kiinteistön muiden toimijoiden kanssa jaettavat yhteistilat, joiden palvelut muun muassa aula-palvelut, ravintolan ja siivouksen Senaattikiinteistöt kilpailutti vuokralaistensa puolesta.»saamme tarvitsemamme palvelut yhteishankintana edullisemmin. Palveluiden jatkuvuuden ilman kesäloma- ja muita katkoksia varmistaa, kun meitä on useampi niitä käyttämässä», Seitsalo huomauttaa. Väliseiniä on purettu myös kerroksissa. CIMOn käytössä oleva kerros tulvii nyt valoa. Suuri avotila on jaettu 1,20 metriä korkein kaapistoin ja sermein työpisteisiin.»tilanjakajien korkeus on tarkoin harkittu. Ihmiset näkevät yhdellä silmäyksellä ketkä ovat paikalla. Jos tilanjakajat olisivat korkeammat, ne loisivat vääränlaisen illuusion yksin olemisesta, jolloin myös puhelimessa puhuessa ääni helposti korottuisi. Nyt valo pääsee esteettömästi kaikkialle. Silti sermit ovat tarpeeksi korkeat rauhoittamaan työympäristöä», Seitsalo arvioi. Pitkää käytävää rytmittävät tilan molemmin puolin sijoitetut työhuoneet ja monitoimitilat. Työpisteet jaettiin toimintojen mukaan. Oman huoneen saivat edelleen esimiehet, joiden työ edellyttää yksityisyyttä. Huoneet ovat tyhjinä olles 16 kontrahti 3/2011

17 Avotilaratkaisu lisäsi työtyyväisyyttä CIMOssa. saan kaikkien vapaassa käytössä. Toimitilojen ytimessä on niin sanottu Plaza, yhteinen tauko- ja kokoontumispaikka. Avotilat vaativat toimistoetikettiä Seitsalo tunnustaa, että henkilöstö ei oitis niellyt ajatusta omasta työhuoneesta luopumisesta ja avotilaan siirtymisestä. Muutosvastarinta alkoi kuitenkin vähitellen murtua tiedottamalla ja ottamalla henkilöstö mukaan tilatyöryhmien työskentelyyn ja sisustuksen suunnitteluun. Seitsalo uskoo, että huolellinen ennakkovalmistelu loi myönteisyyttä ja hälvensi info pelkoja. Jokaisella oli tilaisuus sanoa oma mielipiteensä. Yhtenäisessä tilassa työskenteleminen on edellyttänyt sopimista yhteisistä pelisäännöistä.»avotoimistoetiketin tavoitteena on turvata työrauha. Toimintasääntöjen avulla olemme sopineet muun muassa laitteisiin ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Puhelimia ei saa jättää pöydälle, kun itse lähtee pois työpisteestä. Soitto- tai tietokoneen käynnistysäänet eivät saa ärsyttää eivätkä olla liian äänekkäitä. Pitempiä keskusteluja käydään ryhmätyötiloissa.» Seitsalo myöntää, että etätyön tekeminen on jonkin verran lisääntynyt sen jälkeen, kun CIMO siirtyi monitilaympäristöön. Toiset tehtävät yksinkertaisesti vaativat enemmän keskittymisrauhaa. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelitilat vaikuttavat kilpailukykyyn Toimitilat vaikuttavat organisaation kilpailukykyyn ja työn tuloksellisuuteen. Tiloilla voidaan tukea myös henkilöstön hyvinvointia: vuorovaikutusta ja kohtaamisia, osaamisen jakamista ja hiljaisen tiedon siirtymistä. Ei ole myöskään samantekevää miltä tilat näyttävät: tiloilla voidaan luoda erottuvuutta ja niiden visuaalisella ilmeellä vahvistaa haluttua työnantajakuvaa ja kilpailukykyä. Tilasuunnittelulla voidaan tukea myös luovia ryhmätyöprosesseja. Työhyvinvointi ja brändi-kysymykset ovat nyt entistä vahvemmin esillä valtion työympäristöjen kehittämisessä. Kun työympäristö suunnitellaan henkilöstön kanssa yhdessä kehitellen ja tilojen viihtyisyyteen panostetaan, paranee usein myös työympäristötyytyväisyys. Jopa sairaspoissaolot voivat vähentyä. Lue lisää: Tilanjakajien korkeus 1,2 metriä on tarkkaan harkittu. Yhdellä silmäyksellä näkee, ketkä ovat paikalla. Toisaalta sermit ovat riittävän korkeat, jotta työympäristö olisi rauhallinen. met kuitenkin mahdollistavat yhteydenpidon milloin ja mistä tahansa. Päätöksiä etätyön suhteen ei ole vielä tehty, mutta CIMOssa keskustellaan sen mahdollistavista työaikajärjestelyistä.»jännitimme aika lailla uusiin tiloihin siirtymistä. Valtaosa väestämme on nyt tyytyväinen uusiin tiloihimme, mutta edelleen esitetään myös kritiikkiä avotiloja kohtaan. Silti uskaltaisin väittää, ettei koppikonttoreihin siirtyminen saisi enää kannatusta», Seitsalo summaa. kontrahti 3/

18 Musiikkitalo saa sävelet soimaan Viiden vuoden rakennusurakka Eduskuntataloa vastapäätä on vihdoin päättynyt. Musiikkitalon avajaissävelet kajahtivat ilmoille elo syyskuun vaihteessa. Pääkäyttäjät ovat valmiina: on aika soittaa taloon elämää. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen ja Arno de la Chapelle Kun Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta oli vasta pikkutyttö, hän halusi koulun orkesteriin. Opettaja kaivoi varastosta sellon ja otaksui sen sopivan hyvin pitkälle tytölle. Sellosta tuli rakas, mutta enää Hiilivirta suostuu soittamaan vain omaksi ilokseen. Nyt entisen sellistin tehtävänä on heiluttaa Musiikkitalon hallinnollista ja ohjelmallista tahtipuikkoa.»visioni on, että Musiikkitalosta tulee eläväinen keskus, ja että saamme monipuolisella tarjonnalla jokaiselle päivälle konsertteja ja penkit täyteen yleisöä. Haluamme olla kulttuurin alueella edelläkävijä, joka luo aktiivista ja modernia kaupunkikuvaa.» Talon pääkäyttäjät ovat Hiilivirralle entuudestaan tuttuja. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, toiminut sellistinä Helsingin kaupunginorkesterissa ja intendenttinä Radion sinfoniaorkesterissa. Keskenään kilpailevien Musiikkitalo orkesterien saamista saman katon alle hän pitää suorastaan kihelmöivänä. viestinnän ilme»ehkä orkesterit siivittävät kilpailullaan toisiaan entistäkin parempiin Työversio: ja kunnianhimoisempiin suorituksiin», Hiilivirta heittää.

19 Musiikkitalo viestinnän ilme Työversio:

20 Sibelius-Akatemialla on luokka- ja toimistotiloja seitsemässä kerroksessa. Johtaja toivoo Musiikkitaloon monimuotoista musiikkia, ei pelkästään klassista. Syksyn ohjelmistoon mahtuu isäntien konserttien ja näiden huippuvieraiden lisäksi ainakin kansanmusiikkia, jazzia, sotilas- ja viihdemusiikkia. Tilat tukevat erilaisia esityksiä: noin 1700 kuuntelijaa vetävän konserttisalin lisäksi talosta löytyy 6 pienempää salia kuulijalle. Salien akustiset ominaisuudet on suunniteltu eri käyttötarkoitusten mukaan. Esimerkiksi Organo-salista löytyvät kolmet erityyliset urut ja Sonore soveltuu ennen kaikkea laulumusiikille ja musiikkiteatterille. Johtaja Helena Hiilivirta toivoo, että mahdollisimman moni harrastaja ja ammattilainen pääsisi esiintymään Musiikkitaloon. Opinahjo tuleville ammattilaisille Maamme ainoalla musiikkiyliopistolla, Sibelius-Akatemialla, on luokka- ja toimistotiloja seitsemässä kerroksessa. Alimmissa kerroksissa sijaitsevat yliopiston studiotilat ja kaikille avoin musiikkikirjasto. Opiskelijoita SibA:ssa on ja henkilökuntaa 400. Akatemialla on tiloja myös Pohjoisella Rautatienkadulla sekä Nervanderinkadulla. Pitäjänmäellä olevista tiloista on tarkoitus luopua. Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professori Matti Hyökki näkee tilojen keskittymisen keskustaan hyvänä asiana. 20 kontrahti 3/2011

21 Mus viesti Työversio: 15 Musiikkitalon ovat suunnitelleet Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen LPR-Arkkitehdit Oy:stä. Musiikkitalo valittiin Senaatti-kiinteistöjen 200-vuotisjuhlavuoden rakennushankkeeksi. Musiikkitalo on avoin kaikille. kontrahti 3/

22 Konserttimestari Erkki Palolan mielestä musiikista voi tulla nauttimaan vaikka suoraan kadulta.»viihtyisät tilat vaalivat hyvää henkeä», sanoo konserttimestari Petri Aarnio. Kuoronjohdon professori Matti Hyökin mielestä on hienoa, että musiikkiyliopiston väellä on nyt mahdollisuus kampuselämään.»nyt meilläkin on vihdoin mahdollisuus luoda tiiviimpi kampus ja taideyhteisö», Hyökki kertoo. Hyökki iloitsee myös siitä, että opiskelijoille tärkeä auditorio rakennettiin, vaikka se hankkeen alkuvaiheessa oli karsintalistalla. Jäähyväiset matkalaukkuelämälle Radion sinfoniaorkesteri joutui aiemmin pakkaamaan soittimiaan ja nuottiaan tiiviiseen tahtiin, sillä 99 soittajaa harjoitteli eri puolilla kaupunkia. Konserttimestari Petri Aarnio heittää mielellään hyvästit matkalaukkuelämälle.»kaikkein tärkeintä on, että saamme vihdoin soittaa arvoisessamme ympäristössä», Aarnio kertoo. Hän uskoo, että vaikka soittajien työilmapiiri on ollut aiemminkin hyvä, uudet ja upeat tilat vievät orkesteria eteenpäin.»viihtyisät tilat luovat lisää positiivista henkeä. Saamme myös helpommin kutsuttua loistavia solisteja maailmanluokan konserttisaliin. Salissa yhdistyy soinnin lämpö ja tasapainoisuus, ja tunnelma on äärimmäisen intiimi», Aarnio kehuu. Kuin soittimen sisässä Musiikkitalon kehutun ja ylistetyn akustiikan takaa löytyy japanilainen Yasuhisa Toyota. Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestari Erkki Palola tunnustaa olleensa vaikuttunut soittaessaan Musiikkitalossa ensimmäisen kerran.»on kuin olisin istunut soittimen sisässä. Väkisinkin siinä tulee hyvälle tuulelle», Palola kuvailee. Kaupunginorkesterille muuttaminen Musiikkitaloon on ollut iso muutos. Aiemmin 102 hengen orkesteri harjoitteli ja esiintyi tiiviisti Finlandia-talolla. Nyt info tilojen varaaminen vaatii erityistä suunnitelmallisuutta ja huolellisuutta, kun käyttäjiä on monta. Palola toivoo, että kaikenikäiset niin lapset, nuoret, aikuiset ja varttuneempi väki löytäisivät tiensä Musiikkitalolle.»Olisi hienoa, jos kadulta uskallettaisiin tulla konsertteihin vaikka ihan ex-tempore», Palola sanoo. Musiikkitalo Rakennuttaja: Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (osakkaina Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt (omistusosuus 48 %), Helsingin kaupunki (26 %) ja Yleisradio Oy (26 %). Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy. Pääurakoitsija: SRV Toimitilat Oy. Arkkitehtitoimisto: LPR-Arkkitehdit Oy (Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen). Akustiikan suunnittelu: Nagata Acoustics/Yasuhisa Toyota. Rakennuksen kokonaispinta-ala: brm², tilavuus m 3. Pääkäyttäjät Helsingin kaupunginorkesteri (HKO): 102 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari John Storgårds ja muuta henkilökuntaa 10. Radion sinfoniaorkesteri (RSO): 99 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari Sakari Oramo ja muuta henkilökuntaa 11. Sibelius-Akatemia (SibA): Noin opiskelijaa, opetus- ja muuta henkilöstöä noin kontrahti 3/2011

23 Johtava asiantuntija Tuomo Hahl Senaattikiinteistöistä on seurannut Musiikkitalon värikkäitä suunnittelu- ja rakentamisvaiheita 14 vuoden ajan. Lopputulos on jopa odotuksia parempi. Senaatti-kiinteistöt jatkaa vuokranantajana Musiikkitalo on ollut monen vuoden ajan Senaatti-kiinteistöjen suurin rakennushanke. Talon valmistuttua Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamistehtävät supistuvat takuuajan tehtäviin. Päärooleiksi Musiikkitalossa jää kiinteistöosakeyhtiön hallitustyöskentelyn vetäminen ja toimiminen Sibelius-Akatemian tilojen vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Tuomo Hahl on seurannut Musiikkitalon suunnittelua ja rakentamista 14 vuoden ajan. Hänen ensimmäisenä tehtävänä oli teettää sijaintiselvitys Töölönlahden alueella. Tämän selvityksen pohjalta nykyinen rakennuspaikka tuli valittua.»haastavinta aikaa oli se kun emme edes tienneet, onnistuuko koko hanke vai ei. Kilpailun käynnistyessä ja pitkään tulosten julkistamisen jälkeenkään kaikki osapuolet eivät olleet vielä sitoutuneet hankkeeseen», Hahl muistelee. Hahl antaa kiitosta sinnikkäälle silloiselle opetusministerille Tuula Haataiselle. Hän potki hankkeeseen kaivattua vauhtia vuonna 2003, ja sai valtion sitoutumaan Musiikkitalon rakentamiseen. Toisena merkkipaaluna Tuomo Hahl pitää vuotta 2005, jolloin perustettiin KOY Helsingin Musiikkitalo ja käynnistettiin lopullinen rakennussuunnittelu. Tietomallintamisesta suurta apua Musiikkitalossa hyödynnettiin tietomallintamista niin suunnittelussa, akustiikan laskennallisessa testaamisessa kuin työmaavaiheessakin. Mallinnuksen ansiosta Musiikkitaloa koskeva tieto löytyy yhdestä tietopankista, josta on apua muutostöiden hallinnassa ja mahdollisten virheiden korjaamisessa.»suomen suurin rakentamispuolen malli on nyt melko täydellinen ja olemme siitä ylpeitä. Jatkossa mallia hyödynnetään ylläpitotoiminnassa. Esimerkiksi siivouk sessa mallista on apua kun tiedämme tarkkaan mitä materiaaleja on käytetty missäkin.» Visio toteutui ja vähän enemmänkin Pitkä urakka päättyi toukokuussa, kun viimeisetkin rakennustelineet purettiin ja Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle. Arkkitehtinä Tuomo Hahl pitää Musiikkitaloa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti erittäin onnistuneena hankkeena. Kolmen omistajan ja kolmen käyttäjän vahva, yhteinen näkemys talosta ovat hänen mielestään kantaneet hienosti vaikeuksienkin läpi.»voi sanoa, että visio on toteutunut. Ja jotain vielä enemmän: moninaiset tilat ruokkivat toisiaan. Yksittäinen pieni toimija voi imeä yhteisöstä voimaa, joka yksilön kautta vapautuu yhteiseen tekemiseen. Tähän Musiikkitalo tarjoaa upeat puitteet», Hahl kuvailee. kontrahti 3/

24 Tiukka ei talousrikollisuudelle Syksystä alkaen Senaatti-kiinteistöt turvaa tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa sopimussakoilla. Se myös toivoo, ettei hallituksen lupaus kitkeä talousrikollisuutta kovin ottein jäisi vain puheeksi. Teksti Pirjo Kupila Kuva Maria Grönroos Kuuliainen rakennuttaja toimii lakien ja ohjeiden mukaan, mutta talousrikollisten kanssa sekään ei aina riitä. Takavuosina Senaatti-kiinteistöjenkin kohteissa ratsattiin työntekijöitä, jotka eivät olleet työmaan rekisterissä. Senaatti-kiinteistöjen hankintastrategian uudistamisesta vastaava johtaja Olavi Hiekka Länsi-Suomen alueelta ei edes lupaa, ettei vastaavaa enää koskaan tapahtuisi.»tässä maailma on aivan liian monimutkainen yhden toimijan hallittavaksi. Talousrikollisuuden torjunnassa tarvitsemme tueksemme niitä viranomaistoimenpiteitä, joista hallitusohjelmassakin puhutaan», hän sanoo. Esimerkiksi kuittikauppa, konkurssilla keinottelu ja ulkomaisten työntekijöiden veronkierto ovat tyypillisiä talousrikollisuuden muotoja, joihin kokeneen rakennuttajankaan Sopimussakko tulee käyttöön syksyllä. kynnet eivät yllä. Rikollisuuden torjuntaa vaikeuttaa myös nihkeä tiedonsaanti ulkomaisista yrityksistä. Talousrikollisuudella on monia ikäviä seurauksia, joista yksi, talousrikollisuuden yhtey dessä vähemmän esillä ollut asia on rakentamisen heikko laatu.»jos rakentajan kaikki jauhot eivät ole puhtaita, se ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti myös työn laatuun», Hiekka muistuttaa. Tiukka linja Senaatti-kiinteistöt ryhtyi terävöittämään käytäntöjään talousrikollisuuden torjunnassa, kun sen hankintaprosessi arvioitiin viime vuonna. Talousrikollisuuden torjunta päätettiin nostaa ylemmän ohjeistuksen tasolle niin, että se koskee koko liikelaitoksen toimintaa eikä vain yksittäisiä toimintoja. Uudessa hankintastrategiassaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii sopimussakoilla tekemään rikollisen toiminnan kannattamattomaksi omissa rakennushankkeissaan.»rahalla sanktiointi parantaa sopimusten noudattamista», Hiekka perustelee tiukkaa linjaa. Sopimussakot tulevat syksystä alkaen käyttöön kaikissa uusissa rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä sopimuksissa. Sakko rapsahtaa sopimusten vastaisesta urakoiden ketjuttamisesta, puuttuvista henkilötunnisteista ja muista laiminlyönneistä talousrikollisuuden torjunnassa. Samalla Senaatti-kiinteistöt rajoittaa urakoiden ketjuttamisen kolmeen yritykseen ja vaatii tilaajavastuulain mukaiset selvitykset myös aliurakoitsijoista. Urakkasopimukset Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa verottajalle, kuten se on tehnyt jo 2000-luvun alusta lähtien. Senaatti-kiinteistöt myös valvoo ehtojen noudattamista omilla työmaatarkastuksillaan ja raportoi niistä vuosittain hankintakertomuksessaan. Maan tavaksi Talonrakennuksessa Senaattikiinteistöt on yksi merkittävimmistä rakennuttajista Suomessa. Se investoi vuosittain miljoonaa euroa. Hiekka myöntää, että talousrikollisuuden ehkäiseminen lisää työtä.»laaja ja perusteellinenkaan raportointivelvoite ei poista rikollisuutta, mutta vähentää sitä. Kilpailutuksissa joku aina hyytyy lisäselvityspyyntöihimme. Toisaalta alalla kovempia ehtoja asettava joutuu hyväksymään myös muita kalliimmat sopimukset», hän sanoo. Hiekka sanoo, että Senaatti-kiinteistöt tulee suosittelemaan omia menettelytapojaan Johtaja Olavi Hiekka sanoo, että Senaattikiinteistöt haluaa olla tiennäyttäjä rakennusalalla myös talousrikollisuuden torjunnassa.»yksittäinen rakennuttaja ei voi kuitenkaan puhdistaa alaa, vaan siihen tarvitaan koko toimiala ja myös viranomaisten tuki.» alan vaikuttajaverkostoille kaikkeen rakennuttamiseen.»myös rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja olisi muutettava niin, että rikollinen toiminta rakennusurakoissa tulee kannattamattomaksi», hän lisää. Strategiaan kuuluu, että Senaatti-kiinteistöjen henkilökunta opiskelee ja tenttii uudet eettiset ohjeet. Niissä on ohjeistettu myös se, mitä sivutoimena voi tehdä ja mitä sidonnaisuuksia pitää ilmoittaa työnantajalle. Hiekka tähdentää, että kaikki uuden hankintastrategian mukaiset torjuntakeinot eivät toteudu ensimmäisenä vuonna. Sellainen on esimerkiksi hankintaketjun sähköistäminen. 24 kontrahti 3/2011

25 info Luotettavat kumppanit Tilaajavastuulain mukaan julkisella sektorilla sekä rakennus- ja kiinteistöalalla tilaajan on selvitettävä, että sen käyttämät urakoitsijat ja palveluntuottajat ovat täyttäneet vero- ja työnantajavelvoitteensa. Julkista tietopalvelua, josta yritysten tiedot voitaisiin tarkastaa, ei ole saatu aikaan. Sen vuoksi rakennusala on luonut Tilaajavastuu.fi -palvelun, josta löytyy yli yrityksen tilaajavastuutiedot. Ohjelma hoitaa urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttämien tietojen noutamisen eri rekistereistä ja pitää tiedot ajan tasalla. Tilaaja tunnistaa tilaajavastuulain vaatimukset täyttävän yrityksen Luotettava kumppani -tunnuksesta. Palvelusta vastaa Suomen Tilaajavastuu Oy, jonka omistavat Rakentamisen Laatu RALA ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry yhdessä ohjelmiston kehittäjän Aspida Oy:n kanssa. Tilaajavastuulakia on pidetty hampaattomana, koska sen laiminlyöntimaksut ovat pieniä suhteessa pimeästä urakoinnista saatavaan hyötyyn. Hallitus on luvannut selvittää lain uudistamistarpeet. Lisätietoja: tilaajavastuu.fi kontrahti 3/

26 kurkistus ulos Töissä saa viihtyä Lakitoimisto Fondia haluaa erottua: talo tarjoaa taattua asiantuntevaa ammattitaitoa, mutta jazzilla, villeillä väreillä sekä avoimella asiakaspalvelulla höystettynä. Pönötystä näistä tiloista ei löydy. Teksti Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Fondian lakipalvelut löytyvät Helsingin ydinkeskustan upeasta arvotalosta. Sisään astuja kuitenkin yllättyy. Siinä missä lakitoimistot on totuttu näkemään arvokkaina, hiljaisina ja staattisina tiloina jykevine ovineen ja kiiltävine työpöytineen, Fondiassa tarjotaan tulijalle heti kodikkaasti kupillinen herkullista cappuccinoa lämpimän hymyn kera. Kutsuvassa kahvilassa soi taustalla hidas jazz, ja muotokuvaseinällä hymyilevät firman työntekijät mikäli heitä ei kohtaa sisääntulon kahvitilassa tai kaikille avoimessa loungehuoneessa. Rohkeat ratkaisut antavat ajatusten lentää Fondian tilat pursuavat toinen toistaan hersyvämpiä sisustuksia ja väriyhdistelmiä. Talon juristit työskentelevät avokonttorissa, jossa paikkoja vaihdetaan puolivuosittain. Avotilat on todettu tiedon kulun ja oppimisen kannalta onnistuneeksi valinnaksi. Asiakkaita tavataan talon värikkäissä ja persoonallisissa neuvottelutiloissa. Oltaisiinko tänään kenties Tuvassa, Herrainhuoneessa, Leikkihuoneessa, Goassa vai Teesalongissa? Henkilöstöstä vastaava Paula Stelander nauraa kertoessaan joidenkin kommentoineen, että eihän lakifirmaa voi näin sisustaa.»ideana onkin ollut ravistella erilaisella kulttuurillamme perinteitä niitä joskus melko kuluneitakin lakitoimistokliseitä. Erilaisuus näkyy paitsi toimiston sisustuksessa myös uudenlaisessa palvelumallissamme; ennakkoluulotonta, helppoa ja joustavaa palvelua, hyvää fiilistä, ammattitaitoa ja luovaa hulluutta!» Viestintäosaston Marja Näsi täydentää, että pyrkimys on avoimeen ja lämminhenkiseen kanssakäymiseen.»uskomme, että omalla toiminnallamme pystymme osoittamaan juristiemme olevan rautaisia alan ammattilaisia. Osaamista ei tarvitse alleviivata tyypillisillä lakitoimistoelementeillä. Meidän tiloissamme ei pönötetä, täällä viihdytään niin henkilökunta kuin asiakkaammekin.» Talon huonekalut ovat vanhoja, kierrätettyjä ja kunnostettuja. Jokaisella esineellä on tarina. Intia-henkisessä Goa-huoneessa luovat ajatukset lentävät. Fondian»juridiikkamaailman hipit» arvostavat ekologisuutta, tasa-arvoa ja epähierarkiaa make law, not war. 26 kontrahti 3/2011

27 Make law, not war. Kahvilassa kohtaaminen on taattua, sillä se on talon ainoa paikka, josta saa kahvia. Tiloissa voi myös syödä lounasta. Väliseinät eivät rajoita tiedonkulkua avokonttorissa. Värien ja tyylien kirjo luo mielenkiintoisen ja inspiroivan työympäristön. kontrahti 3/

28 työhyvinvointi Taiteella lisää työhyvinvointia Edelläkävijät ymmärtävät, että taiteen eri muotojen hyödyntäminen työpaikoilla kannattaa. Sen avulla voi kehittää vuorovaikutustaitoja, lisätä osaamista ja jopa ennaltaehkäistä uupumusta. Samalla edistetään tuottavuutta. Teksti Marjo Tiirikka Kuvitus Juha Helasto 28 kontrahti 3/2011

29 Taidetta on moneksi: on kuvataidetta, videoinstallaatioita, valokuvia, tanssia, kirjoittamista ja draamaa. Vapaa-ajan kulttuuriharrastaminen lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia.»työhyvinvoinnin edistäminen on yhteiskunnassamme suuri haaste. Siksi on mielenkiintoista tutkia, voiko työpaikoilla tapahtuva taidetoiminta lisätä kokemusta hyvinvoinnista, työn mielekkyydestä, luovuudesta sekä jaksamisesta», sanoo taidekasvatuksen tutkija Cecilia von Brandenburg. Hän toimii Novia ammattikorkeakoulun taidetta, taiteilijoita ja taidelähtöisiä menetelmiä työpaikoille tuovan ArtGoes Work-projektin metodivastaavana. Von Brandenburgin mielestä taiteen kokeminen esimerkiksi nykytaiteen teoksina työpaikan tiloissa voi olla jo itsessään merkityksellinen asia ihmisten arjessa. Jos työntekijä saa taulun huoneeseensa, olisi hyvä, jos sen voisi itse valita. Itselle mieluinen teos saattaa toiselle olla ahdistava.»erittäin tärkeää olisi nähdä taide myös muuntavassa roolissa, jolloin se lisää tietoa, luottamusta ja sosiaalista pääomaa. Taide antaa tilaa luovuudelle, kun kehitetään työskentelytapoja ja työyhteisöä. Se rohkaisee uusien ratkaisujen löytämisessä.» Taide avuksi koulutukseen Saksa ja Ruotsi ovat jo pitkään käyttäneet taidetta apunaan työelämässä osaamisen ja luovuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi draaman keinoin on opeteltu kohtaamaan hankala asiakas. Von Brandenburg kertoo tapauksesta, jossa siivoojien havaintokykyä aktivoitiin kuvataidetta käyttäen. Taiteen avulla oppii näkemään asioita tarkemmin, syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Taidetta käyttämällä voidaan kehittää tiimitaitoja, ja taidepajoissa ihmiset oppivat ilmaisemaan mielipiteitä.»kannattaa kokea ennakkoluulottomasti eri taiteen muotoja, jotta löytää itselle sopivimman muodon. Totta kai on kiinni myös tiloista, mitä keinoja voi käyttää.» Taide voimaannuttaa Taiteesta voi olla apua yksilötasolla, kun kyse on jaksamisesta. Henkistä hyvinvointia ylläpitävät taidekurssit edistävät itseilmaisun lisäksi myös työpaikalla tarvittavaa luovuutta. info Taidetta voi hyödyntää työyhteisöissä 1. Koulutuksessa osaamisen ja luovuuden lisäämiseksi sekä persoonallisuuden kehittämiseksi. Esim. havaintokyvyn aktivointi, tiimityötaitojen, luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. 2. Yksilötasolla ennaltaehkäisevänä, hoitavana ja kuntouttavana menetelmänä. Esim. taidekurssille osallistuminen, meditatiivinen maalaus. Taideterapian käyttö burnoutin tai post-traumaattisen stressin hoidossa. 3. Taide työympäristössä lisää viihtyisyyttä ja esteettisyyttä. Esim. taidetapahtumien järjestäminen omissa tiloissa tai osallistuminen muihin tapahtumiin. Cecilia von Brandenburg Lähde: von Brandenburg Cecilia Kuvataide työhyvinvoinnin ja tykytoiminnan tukena Uusia näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Raporttisarja 2003/1, Työturvallisuuskeskus, Helsinki Voimaannuttava taidetyöskentely voi tukea yksilöä kriisitilanteissa ja ehkäistä uupumusta. Koulutetun taideterapeutin ohjaama taideterapia voisi tutkijan mielestä olla vahvemmin työterveyshuollossa mukana. Ennalta ehkäisevänä, hoitavana ja kuntouttavana menetelmänä siitä voi olla apua paranemisessa tai kriisitilanteissa. Yhdessä kokeminen vie eteenpäin Jos taiteen keinoja käytetään vuorovaikutuksen tai yhteishengen parantamiseksi, on avainasemassa yhdessä tekeminen ja kokeminen. Esimerkiksi saksalaisessa metallialan yrityksessä työstettiin joukolla yhteisötaiteilijan ohjauksessa suurta taideteosta yrityksen omasta metallijätteestä. Työntekijät oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja näkivät työkavereistaan uusia puolia.»saksassa on ymmärretty, että vaikka taiteen käyttö vie työaikaa, hyöty tulee moninkertaisena takaisin.» Taidetta työpaikoilla hyödyntävät yritykset ovat tutkijan mielestä edelläkävijöitä. Ne osoittavat ennakkoluulottomuutta ja samalla todennäköisesti käynnistyy erilaisia muuntumisprosesseja. Esiin voi nousta pinnan alla kyteviä asioita, syntyä vuoropuhelua ja myös kriittistä keskustelua. Kaikki nämä ovat edesauttamassa kehittymistä. Tutkija kehottaa katsomaan asiaa kestävän kehityksen näkökulmasta, jolloin myös henkilöstöstä on huolehdittava pitkäjänteisesti.»meillä on runsaasti myönteisiä kokemuksia meneillään olevassa projektissamme taiteen viemisestä yrityksiin Uudenmaan alueella. Hyvä työpaikka pitää huolta työntekijöistään ja luo samalla positiivista imagoa. Tähän taide sopii hyvin työkaluksi», Cecilia von Brandenburg sanoo. ArtGoesWork-projektista lisää: novia.fi/artgoeswork/vad-vi-gor-suomeksi/ kontrahti 3/

30 historia Malmin lentokenttä tyylipuhdasta funktionalismia Malmin lentokentällä on odoteltu Hitleriä ja nähty lehmiä. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Raine Haikarainen jastusten estämiseksi kallistetut ikkunat olivat kolminkertaiset. Nainen ja kuusi lehmää Lentokenttään liittyy monia tarinoita etenkin sotavuosilta. Kerrotaan, että Mannerheimin syntymäpäivänä kentällä odotettiin asennoissa Hitlerin saapumista. Hitlerin kone lensi matalalla, mutta se jatkoikin matkaansa Immolan sotilaskentälle, jossa presidentti Risto Ryti otti hänet vastaan. Vuosina kenttä oli valvontakomission hallussa. Liittoutuneiden koneiden laskeutuessa koneesta astui tiettävästi ensimmäisenä ulos viimeisillään raskaana oleva nainen ja hänen perässään kuusi lehmää. Malmin lentokenttä oli Helsingin päälentoasema vuoteen 1952 saakka. Malmin lentokentän aloitettua toimintansa joulukuussa 1936, kentältä nousi tai sinne laskeutui yksi tai kaksi konetta päivässä. Funktionalismia edustavat lentoasema ja lentokonehalli ovat ensimmäisiä moderneja valtion rakennuksia. Kokonaisuus sisälsi sylinterinmuotoisen keskusosan, kaksi matalammasta siipiosasta koostuvaa lentokenttärakennusta, lentokonehallin sekä neljä lomittain sijoitettua 800 metriä pitkää kiitorataa. Lentokenttärakennuksessa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa: keskusosan seinissä käytettiin lämpöeristeenä Suomessa ensimmäistä kertaa Siporexia, ilmanvaihto oli koneellinen ja lennonjohtotornin heiinfo Malmin lentokenttä Valmistui vuonna Arkkitehdit: Vera Rosendal ja Dag Englund. Toiminta tällä hetkellä: käyttäjinä noin alan harrastajaa sekä Rajavartiolaitos, pelastuslaitos, Ilmavoimat ja poliisi. Alueelle kaavailtua asuinaluetta vastustamaan syntyi Malmin lentoaseman ystävät ry vuonna Lähteet: Juhana Lahti: Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys. Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa. Edita, kontrahti 3/2011

31 kolumni Julkista ja juhlavaa rakentamista 200 vuotta»lapsuuden täysivaltaisimpiin kokemuksiin kuului konsertti Helsingin yliopiston juhlasalissa. Konsertin lopuksi sanoin silmät loistaen äidilleni:»taivaassa varmaan on sitten koko ajan tällaista!» Sekä yliopisto että Musiikkitalo ovat aitoja valtion, siis meidän, rakennuksiamme. Vierailin Oulussa hienossa Tervaväylän kehitysvammaisten koulussa. Tällainen pieni erikoiskoulu on yhtä vaativa rakennuskohde kuin merkittävimmät opin ja kulttuurin rakennukset pääkaupungissa. Suunnittelun ja rakentamisen jälki heijastaa aina yhteiskunnan kulloista tilaa: rakennuttajan kunnianhimoa, arkkitehtien taitoa ja sitä, että kansalaisia todellakin myös rakentamalla kunnioitetaan. Tai sitten ei. Rakennusala on tänä päivänä outojen tautien kourissa. Kilpailuttamiset ja hankintamenettelyt mutkistavat todellisen laadun syntymistä. Rakentaminen asumisesta puhumattakaan on Suomessa tullut poikkeuksellisen kalliiksi; alalla touhuaa kaikenlaista puliveivaria ja suhmuroitsijaa. Yhteisten rakennusten tekijöiden haasteena on entistä tanakammin tukea opetusta, kulttuuria ja hallintoa ja näin antaa kansalaisten arjelle nostetta, tuottaa arkkitehtonisia elämyksiä ja saada nuorissa jopa aikaan kipinä ryhtyä insinööriksi, rakentajaksi tai rakennustaiteen ammattilaisiksi. Vielä enemmän tehtävää riittää rakentamisen johdattelemisessa kokonaan uuteen aikaan. Siihen ei kaivata latteita ajatuksia ja ihmisiä laisinkaan. Yhteiset rakennukset ovat avainasemassa, kun ympäristö kaupallistuu ja karnevalisoituu. Rakennusten ei tarvitse puhkua ja pöhöttää eri suuntiin, vaikka media sitä koko ajan haluaisikin. Hieno arkkitehtuuri voi olla myös hiljaisempaa, kuten Soc&komin mainio talo Kruununhaassa. Suurella odotuksella katson myös Helsingin uuden yliopistokirjaston rakentumista. Näyttää lupaavalta, sopii paikalleen. Pelkkä laatuarkkitehtuuri ei riitä. Rakennustaide pääsee uuteen nousuun vain rakentamisen tarkoituksen syvällisemmällä pohdinnalla, monenlaisten osaajien yhteisellä ja sinnikkäällä tutkimustyöllä sekä teknologian että materiaalien suhteen ja palauttamalla rakentamiseen myös eettinen ryhti sekä ekologinen ja sosiaalinen omatunto. Senaatti-kiinteistöjen hommia, nuokin. Vielä enemmän siis odotan todella haasteellista, energiamääräyksiä ja -säädöksiä älykkäällä tavalla tulkitsevaa Viikin Synergiataloa ja sen oloissamme uutta ennakoivaa arkkitehtuuria. Tarja Nurmi Kirjoittaja on arkkitehti SAFA Lisää luovaa tulkintaa rakentamiseen! Jari Härkönen 31

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Lain tarkoitus ja tavoite Reaaliaikaisen kokonaiskuvan luominen yrityksistä ja työntekijöistä Tietojen avulla voidaan käsitellä, arvioida ja määritellä asiakkaiden verotusstatusta

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta Eteläesplanadi 8 Helsinki ydinkeskusta Vuoden 2016 lopussa vapautuva arvokiinteistö Helsingin ydinkeskustassa. Uuden käyttäjän tarpeen mukaan muunneltavia toimistotiloja 50 300 henkilön organisaatiolle.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

DIAK KALASATAMA. Tärkeintä on ammattiin valmistuvien. yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää

DIAK KALASATAMA. Tärkeintä on ammattiin valmistuvien. yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää DIAK KALASATAMA Tärkeintä on ammattiin valmistuvien yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää laadukasta korkeakoulutusta sekä innovatiivista tutkimus- ja kehitystyötä. UUDEN AJAN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

Veronumero tuli, olitko valmis? Tietoa veronumerolaista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja Veronumero.fi-palveluista

Veronumero tuli, olitko valmis? Tietoa veronumerolaista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja Veronumero.fi-palveluista Veronumero tuli, olitko valmis? Tietoa veronumerolaista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja Veronumero.fi-palveluista Sähköurakoitsijapäivät 19.4.2013 Suomen Tilaajavastuu Oy M.Huhtamäki Suomen Tilaajavastuu

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Valtioexpo 7.5.2013 Olipa kerran KEHU Olipa kerran ASTA Olipa kerran

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Tarvitsetko lisää virtaa?

Tarvitsetko lisää virtaa? Tarvitsetko lisää virtaa? Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut 1 Staples Business Advantage Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut Parhaat ideat eivät aina synny työpöydän tai tietokoneen ääressä: toisinaan

Lisätiedot

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä Vuokraus: Senaatin Notariaatti Oy Jukka Myyryläinen, 0400-688 861 Mats Kuhlefelt, 0400-500 285 www.senaatinnotariaatti.fi Insinöörinkatu 7 B, 00880 Helsinki Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot