Calgary, Alberta, Kanada Tiina Saarenketo, erityisopettaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Calgary, Alberta, Kanada 13.9. 1.12.2010 Tiina Saarenketo, erityisopettaja"

Transkriptio

1 Matkaraportti Calgary, Alberta, Kanada Tiina Saarenketo, erityisopettaja Yhteenveto Vietin syksyllä 2010 noin 2,5 kk Kanadassa perheeni kanssa tutustuen paikalliseen elämänmenoon ja koulukulttuuriin. Sain mahdollisuuden vierailla Calgaryn koulumaailmassa Jyväskylän kaupungin kansainvälisen henkilöstövaihdon kautta. Opettajamieheni otti vuorotteluvapaata omasta työstään ja piti kotikoulua 5. ja 6. luokkalaisille pojillemme matkan aikana. Toki heille jäi ihanasti aikaa muuhunkin, esimerkiksi paikallisissa jalkapalloharjoituksissa käymiseen. Loin itse kontaktit Calgaryn opetuspuolelle kaupungin kansainvälisten palveluiden laatiman saatekirjeen tukemana. Sain taloudellista tukea henkilöstövaihdon kautta; maksoimme itse perheeni matkasta koituvat kulut. Olen edelleen vaikuttunut saamastani mahdollisuudesta tutustua toiseen koulukulttuuriin ja samalla katsoa omaa työtäni etäämmältä. Matkani antia ehdottomasti oli tilaisuus verkostoitua kansainvälisesti näistä kontakteista toivottavasti ammennan vielä pitkään. Kielitaitoni varmistuminen on tuottanut huomattavaa iloa: koen, että nyt voin olla ammatillisesti kompetentti myös englannin kielellä. Sain huomata, että koulujärjestelmien eroista huolimatta tulevaisuuden koulu asettaa opettajien ammattitaidon huimaan haasteeseen. Opettajan täytyy pystyä ohjaamaan heterogeenistä ryhmää jokaiselle oppilaalleen sopivia haasteita tarjoten. Opetussuunnitelmasisältöjen opetuksen ohessa erilaistenopiskelutaitojen opetusta tulee tehostaa. Koen, että sisältöjä kannattaisi karsia, jotta aikaa jäisi ohjata oppilaan oman toiminnan organisointia, erilaisia opiskelustrategioita sekä kokeisiin vastaamisen taitoja. Oppilaita on ohjattava myös omien tavoitteiden asetteluun, jotta nykyisin kovin usein ulkoapäin ohjattu opiskelu muuttuisi aktiiviseksi ja vastuuta kantavaksi sisältäpäin ohjautuvaksi toiminnaksi. Hyvät yhteistyötaidot nousevat opettajan ammattitaidon kulmakiveksi. Jään miettimään, miten opettajia olisi jatkossa tuettava työssään, jotta kaikki tuo olisi mahdollista. Omassa työssäni lähden luomaan toimintamalleja opiskelutaitojen opetuksen tehostamiseen sekä opettajien ammattitaidon kehittämiseen samanaikaisopetuksen kautta. Kilpisen koulussa ollaan hyvässä vauhdissa ja hyvään suuntaan. Nautin siitä, että työyhteisöni on halukas kehittymään. 1. Calgary Calgary on Bow joen ympärille levittäytyvä suurkaupunki, joka sijaitsee Kanadassa Albertan provinssin eteläosassa. Se sijaitsee 1128 m meren pinnan yläpuolella, itään upeista Kalliovuorista. Calgaryssa asuu reilu miljoona asukasta ja matalan, omakotitalorakentamista suosivan tyylinsä vuoksi se levittäytyy laajalle 5107 km² alueelle. Calgaryn talous perustuu vahvasti öljyyn ja öljy-yhtiöiden pääkonttoritornit luovat keskustaan suurkaupunkimaista tunnelmaa. Calgary on Kanadan rikkain ja nopeimmin kasvava kaupunki ja Alberta Kanadan rikkain provinssi. 1

2 Säätilat vaihtelevat Calgaryssa nopeasti, sillä lämpimät Chinook tuulet voivat kohottaa lämpötilaa huomattavan nopeasti. Me saimme kokea poikkeuksellisen lämpimän ja aurinkoisen syksyn kuulaine aamuineen ja sitä seuranneen pikaisen talven saapumisen. Calgaryssa saimme kokea siirtymän +5 asteesta -15 asteeseen ja lumimyrskyyn yhdessä vuorokaudessa. Calgaryssa puhalsi myös hallinnossa uusia tuulia: lokakuussa pidettiin vaalit, joissa valittiin uusi pormestari Naheed Nenshi ja CBE:lle (Calgary Board of Education) uusi lautakunta ohjaamaan opetustointa kolmen seuraavan vuoden ajaksi (http://www.cbe.ab.ca/trustees/default.asp). 2. Calgaryn perusopetuksen organisaatio Kanadassa koulujärjestelmä on huomattavasti moninaisempi kuin Suomessa. Julkisin varoin ylläpidettävät koulut ovat kahden eri organisaation alla: joko CBE (Calgary Board of Education - tai CCSD (Calgary Catholic School District - organisoi opetuksen. Oli hämmentävää huomata, kuinka vähän yhteistyötä nämä kaksi järjestelmää tekevät keskenään: koulutason yhteistyötä ei juuri ole, mutta organisaatioissa työskentelevät asiantuntijat tekevät jonkin verran yhteistyötä mm. koulutusten järjestämisessä. Sain kuulla historian jakautumisen perusteista ja ymmärrän, että siihen puuttuminen olisi kenelle tahansa poliitikolle poliittinen itsemurha. Kuitenkin yhdestä yhtenäisestä ja arvostetusta koulujärjestelmästä tuleva suomalainen ajautuu ihmettelemään kahteen erilliseen hallintoon uppoavia resursseja. Haluaisin niin mielelläni nähdä myös Kanadan opetustoimen vähenevät resurssit mahdollisimman lähellä oppilasta, jotta yksilöllistä oppimista voitaisiin entistä paremmin tukea. CBE jakautuu viiteen koulualueeseen. Koulun rehtorin läheisin esimies on alueen johtaja, joka organisoi alueen taloutta, resurssien jakoa, oppilaiden erityispalveluita ja muita tukipalveluja (esim. asiantuntijatason organisointi omalla alueella) sekä työntekijöiden palveluja. Alueiden johtajien yläpuolella organisaatiossa on tarkastajientaso, jota johtaa ylitarkastaja. Korkeinta päätösvaltaa opetuspuolella käyttää syksyllä 2010 valittu uusi 7 henkilön lautakunta, johon aiemmin jo viittasin. 2

3 CBE:n alueella on useita Charter -kouluja (charter = toimilupa, perustamiskirja). Nämä koulut saavat rahoituksensa julkisista varoista, mutta toimivat hyvin itsenäisinä yksikköinä. Jotta Charter koulu voidaan perustaa, on osoitettava erityinen missio koululle: on perusteltava painotusalue, jota ei muista CBE:n kouluista löydy. Julkisin varoin ylläpidettyjen koulujen lisäksi Calgaryssa on kymmenittäin yksityiskouluja, jotka usein ovat profiloituneet opettamaan tietynlaisia oppilaita. Calgaryssa kotiopetus on huomattavasti yleisempää kuin Jyväskylässä. CBE tarjoaa tukea kotiopetuksessa oleville oppilaille. Osa oppilaista on kokonaan kotiopetuksessa, osa osittain. Itse tapasin muutamia vanhempia, joiden lapset olivat olleet ainakin osan kouluvuosistaan kokonaan kotiopetuksessa. Netin kautta kotiopetuksen apuna on sivusto CBe-learn. Kotikoulua käyvällä oppilaalle tulee kirjoittaa oppimissuunnitelma (Learning Plan), jonka kirjoitukseen on netin kautta saatavissa apua. Tarkemmin CBE:n kotiopetukseen voi tutustua oheisen linkin kautta Vierailin pääasiassa CBE:n kouluissa ja Senator Patrick Burns koululla, joka on alueella II. Sain myös mahdollisuuden tutustua yhteen yksityiskouluun (Foothills Academy: koulu oppilaille, joilla oppimisvaikeuksia) ja yhteen Charter kouluun (Westmount Charter School: koulu lahjakkaille oppilaille). Lista kaikista vierailukohteistani löytyy myöhemmin tästä raportista. 3. Calgaryn perusopetus oppilaalle, perheelle ja opettajalle Perusopetus alkaa Calgaryssa viisivuotiaana ja kestää 13 vuotta. Lapsi, joka on täyttänyt viisi vuotta helmikuun loppuun mennessä, aloittaa esikoulun seuraavana syksynä. Jako vuosiluokkiin ei siis mene kalenterivuosittain kuten Suomessa, vaan katko sijoittuu helmi-maaliskuun vaihteeseen. Vaikka kirjoitettuna aloitusiässä on Suomen ja Calgaryn välillä vuoden ero, suurin osa kanadalaisista oppilaista silti aloittaa esikoulun sinä vuonna kun täyttää kuusi vuotta kuten meillä Suomessa. Perusopetus Albertassa kattaa esikouluvuoden lisäksi 12 luokkaa. Koulutus jaetaan usein neljään tasoon: Kindergarden (esikoulu), Elementary (luokat 1-6), Junior High (luokat 7-9) ja High School (luokat 10 12). Se, mitä luokkatasoja kukin koulu opettaa, vaihtelee jonkin verran: esim. Senator Patrick Burns koulussa opiskelee tavallisten luokkien kanssa kaksikielisiä luokkia (50 % opetuksesta espanjan kielellä). Lukukausimaksu on vuonna esikoulussa ja alaluokilla (1-6.lk) 30 cad, Junior High kouluissa 105 cad ja High kouluissa 132 cad. Yhden perheen enimmäismaksu on 264 cad lukuvuodessa. (100 Kanadan dollaria = noin 75 euroa) Albertan provinssissa alle 80 % oppilaista saa päättötodistuksen 12. luokan jälkeen. Kanadan työmarkkinoilta on mahdollista löytää työtä ilman perusopetuksen päättötodistusta ei toki arvostettua työtä. Havahduin asiaan tarkemmin vasta vierailuni loppupuolella enkä osaa kertoa, kuinka pudokkaita tuetaan jatkamaan opintojensa suorittamista. Huolestuneita asiasta oltiin ja käsittääkseni luokkien opetuksen järjestäminen on yksi painopistealue Albertan ja Suomen alkavassa yhteistyössä. Erityisopettajana huomasin Junior High kouluissa useita mahdollisia High School pudokkaita. Toivoisin heille mahdollisimman varhaista tukea. Koulubussijärjestelmän vuoksi koulupäivän pituus on vakio koulukohtaisesti. Eri luokka-asteet samassa koulussa opiskelevat saman aikataulun mukaan. Alueen lähikoulut tekevät yhteistyötä bussikuljetusten suhteen ja siten noudattavat yhtenevää koulupäivän aikataulua. Vanhemmat maksavat koulukyydeistä erillismaksun 200 cad/oppilas perheen enimmäismaksun ollessa 400 cad. 3

4 Lukujärjestys Lukujärjestys Calgaryssa rakentuu useimmiten kahden erilaisen päiväohjelman varaan. Maanantaisin ja keskiviikkoisin noudatetaan ensimmäistä ja tiistaisin ja torstaisin toista lukujärjestystä. Perjantait eletään vuoroin kummallakin lukujärjestyksellä. Kouluvuoteen sisältyy noin 200 koulupäivää ja oppilailla on kaikkiaan noin 950 tuntia opetusta vuodessa. Pakollisten oppiaineiden minimi on 575 tuntia/kouluvuosi. Koulupäivä on tiivis eikä oppituntien välissä ole juurikaan taukoja. Ainoa pidempi tauko on lounastauko, jolloin oppilaat syövät pääasiassa kotoa tuomiaan eväitä. Liitteenä Senator Patrick Burns koulun päiväaikataulu (liite 1). Koulupäivien aikataulu on tiukka, koska 8-15 välille täytyy saada mahtumaan seitsemän oppituntia taukoineen. Aluksi ihmettelin minuuttitasolle kirjattua aikataulua. Noudatetaanko sellaista oikeasti, ihmetteli viiden minuutin tarkkuuksilla tulevasta aikataulusta tullut vierailija. Kyllä noudatettiin. Lounastauko on siis ainoa pidempi katko ohjattuun toimintaan. Muut tauot menevät luokkia vaihtaessa. Toisaalta minua kovin ihmetytti tuo taukojen vähäisyys: onko oppilaille mahdollista työskennellä tehokkaasti aamuisin kolmen tunnin pätkä vain pienen luokanvaihtotauon avulla? Ensimmäisellä viikolla itse olin aivan uuvuksissa jo 45 minuutin oppitunnin seuraamisen jälkeen. Kun viikot etenivät, huomasin tiiviiden aikataulujen hyötyjä: oppilaiden mahdollisuudet karata esim. välituntitupakalle ovat huomattavasti vähäisemmät eikä Senator Patrick Burns koululla ollut tupakkaongelmaa. Meidän tupakoinnin haasteet ihmetyttivät paikallista kouluväkeä, koska he kohtaavat samanlaisia haasteita vasta vanhempien nuorten kanssa eivätkä ehkä silloinkaan siinä laajuudessa kuin me. Koen, että tiivis koulupäivän aikataulu myös opettaa paremmin työelämän aikatauluun: aikuisena työpäivästä selvitään yhden lounastauon ja pienen kahvitauon tukemina. Toisaalta erillinen 45 minuutin oppitunnin aikana toiminta on tiiviimpää, ehkä tuottoisampaa. Toisaalta suomalaisessa lukujärjestyksessä toiminnanohjaushaasteiden kanssa taisteleva oppilas joutuu kerran tunnissa etsimään paikkansa ja aloittamaan alusta työskentelyn. Suomalaisten alakoulujen välituntien iloiset kiljahdukset ja liikkuvat lapset palauttavat uskoni välituntien tarpeellisuuteen. Pidin Senator Patrick Burns koulun lounastauon jälkeisestä lukuhetkestä. Maanantaista torstaihin oppilaat lukivat omia kirjojaan noin 15 minuutin ajan. Nautin siitä rauhasta, mikä laskeutui vilkkaan lounastauon jälkeen koko kouluun. Osa oppilaista luki niin kiinnostavaa kirjaa, että he aloittivat lukemisensa jo lounastauolla. Niiden oppilaiden, joille lukemisen harjoittelu olisi ollut erittäin tärkeää, näin usein yrittävän puuhastella lukutauolla muuta hiljaista hommaa. Opettajat kuitenkin tunsivat oppilaansa ja osasivat ohjata lukemiseen. 4

5 Kaikille opetettavia ja päivittäin lukujärjestyksessä olevia oppiaineita ovat social studies (sisältää mm. historiaa, yhteiskuntaoppia, maantietoa), englanti ( Language and Litteracy ), matematiikka ja tiede ( science sisältää kemian, fysiikan, biologian ). Näistä oppiaineista kasaantuu neljä oppituntia kuhunkin päivään. Viides joka päivä toistuva oppitunti on liikunta (me suomalaiset haukoimme henkeä katsellessamme koulujen ympärillä olevia, hyvin hoidettuja urheilukenttiä). Oppiaineiden laajuus mahdollistaa Kanadassa Suomea helpommin erilaisten projektien tekemisen: mahdollisuus tutkia maailman kokonaisuuksia onnistuu yhden ja/tai kahden opettajan ohjaamana. Suomessa hajanaisempi lukujärjestys vaatii opettajilta tarkempaa projektien suunnittelua ja työnjakoa: Suomessa toisen opettajan ollessa vapaa työskentelemään tietyn ryhmän kanssa, toinen on lähes poikkeuksetta kiinni jonkun muun ryhmän opetuksessa. Sain nähdä Calgaryssa esimerkiksi hienoja sekä mustan surman vaikutuksia selvittäviä että löytöretkiin liittyviä projekteja. Minua ihmetytti oppikirjojen vähyys. Tekstikirjat olivat isoja ja paksuja, mutta työkirjoja ei juuri ollut (Senator Patrick Burns koululla ainoa pakollisten aineiden työkirja oli matematiikan kotitehtäväkirja). Työskentely perustui vahvasti kansioihin ja niihin sijoitettaviin irtopapereihin. Osalla oppilaista oli huomattavia vaikeuksia organisoida kansioitaan ja löytää oikeita monisteita niitä tarvittaessa. Kansion organisointitaitoa opetettiin osassa vierailukouluistani hyvin järjestelmällisesti. Hämmästyin muutamien oppilaiden heikkoa englannin (äidinkielen) kielen osaamista. Englannin kielen opetukseen ei ollut kirjaa. Tästä keskustelin myös professori Bejkon (Ambrose) kanssa. Opettajana olisin kaivannut kirjaa, joka järjestelmällisesti ohjaisi kielioppisisältöihin. Lieneekö jossain olemassa kanadalainen englannin kielen kielioppi ääntämis- ja oikeinkirjoitussääntöineen? Toivottavasti ja toivottavasti se löytäisi tiensä kouluille opettajien ja oppilaiden avuksi. Senator Patrick Burns koululla valinnaisia opintoja kuuluu jokaiseen koulupäivään kaksi tuntia. Pakollisena valintana oppilailla on yksi vieras kieli - useimmiten espanja (muissa kouluissa myös ranska usein tarjolla). Muita valinnaisia ovat mm. musiikki, draama ja kuvataide. Osassa Calgaryn kouluista vapaaehtoisesti valittavat opinnot kulkevat läpäisyperiaatteella pakollisten 5

6 aineiden tunneilla. Valinnaisaineiden erilaiset järjestelyt herättivät hyviä keskusteluja useammalla koululla. Itse näkisin mielelläni nuo taideaineet erillisinä ja opetukseen erikoistuneiden opettajien opettamina. Pakollisiin oppiaineisiin sisällytettyinä ne helposti jäävät ohuiksi. Mistä löytyvät ne taiturit opettajiksi, jotka pystyvät tieteen, äidinkielen, social studies ym. opintoihin yhdistämään tasokkaan kuvataiteen, musiikin ja draaman opetuksen? Kuinka rakentaa opettajakoulutus näille moniosaajille? Taideaineiden läpäisyperiaate asettaa huimia haasteita myös opettajakoulutuksen opiskelijavalinnalle, jotta moniosaajat löytyvät. Opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen Opettajien koulutus poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä etenkin siinä, että opettajat voivat vapaammin valita valmistumisensa jälkeen opettamansa aineen ja luokkatason. Albertan provinssissa opettajiksi aikovat suorittavat ensin alemman tutkinnon joltain alalta (psykologia, matematiikka, kirjallisuus tms.) ja jatkavat sitten opettajan työhön pätevöittäviin opintoihin, jotka kestävät noin neljä vuotta (a Bachelor of Education). Tarkemmin Albertan provinssin pätevyysvaatimuksiin voi tutustua esim. osoitteessa Suomessa opettajan pätevyyteen vaaditaan maisterin tutkinto. Albertan opettajien ammatillinen kehittyminen on paljon tarkemmin ohjattua kuin Suomessa. Suomessa tärkein työkalu opettajan ammatillisen kehittymisen tukemisessa lienee vuosittaiset rehtorin kanssa käytävät kehityskeskustelut, jotka turhan usein jäävät ajanpuutteen vuoksi kevyiksi. Albertan provinssissa opettajien ammatillinen kehittyminen perustuu sekä pakollisiin vuosittaisiin toimintoihin että tarjottuihin vapaaehtoisiin mahdollisuuksiin Jokainen opettaja kirjoittaa syksyisin oman TPGP:n (Teacher Professional Growth Plan) ammatillisenkasvunsa tueksi. Ohessa osoite esitteeseen n_brochure.pdf Suunnitelman alkavalle kouluvuodelle voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Sen tulee sisältää opettajan itselleen asettamia tavoitteita, odotettavia tuloksia ja suunnitelmia/strategioita, joilla tavoitteisiinsa pyrkii. Opettajan tulee kuvata, miltä valmis saavutus näyttää (kuvata menestyksen arvioinnin kriteerejä) sekä kirjata myös, mitä apua ja tukea hän tarvitsee matkallaan. Toivottavaa on, että TPGP sisältäisi aikataulutuksen suunnitelluille toimille. Rehtori hyväksyy kaikkien opettajien suunnitelmat ja antaa suullista, henkilökohtaista palautetta niistä. Toimintaohjeisiin on kirjattu myös menettelyohjeet sellaisten tilanteiden varalta, että joku opettaja jättää oman suunnitelmansa tekemättä. Pidän tarpeellisena tätä kirjoittamisvaatimusta ja pientä pysähtymistä oman ammatillisen kasvun viereen. Hyvänä näen sen, ettei TPGP:n muotoa ole liian tarkasti määritelty: se jättää sekä kokeneelle että kokemattomalle opettajalle mahdollisuuden rakentaa itselleen omannäköinen, tarpeellinen suunnitelma. Opettajan asettamien tavoitteiden laajuudet eri kouluvuosille vaihtelevat: jonkun vuoden tavoitteena voi olla parantaa omia Smart Board -taitojaan ja toisen keskittyä jonkin opetussuunnitelman sisällön opetukseen. TPGP ei ole osa opettajan työn arviointia. CBE:n opettajilla on PD päiviä (Professional Development) noin kerran kuussa. Tällöin, jo lukuvuotta suunniteltaessa sovittuina arkipäivinä, oppilaat jäävät kotiin ja opettajat työskentelevät eri aiheiden parissa. Sain vierailuni aikana osallistua useampaan Senator Patrick Burns koulun PD päivään. Useimmilla kerroilla osa päivästä käytettiin yhteiseen koulutukseen; kouluttajina käytettiin alueiden spesialisteja eli esim. yksilöllisten opetussuunnitelmien kirjoittamisen (IPP = Individual Program Plan) aikaan asiantuntija kertoi tavoitteiden asettamiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisista ratkaisuista. Joitain päiviä opettajat saivat käyttää tarvitsemallaan tavalla eli yhteistä osuutta ei pidetty. Osa PD -päivistä oli alueellisia, jolloin useamman koulun henkilökunta kokoontui tietyn aihepiirin ympärille. Senator Patrick Burns koululla on mielestäni toimiva kokous/palaverikäytäntö. Joka perjantai oppilaat pääsevät kotiin yhden aikaan ja opettajat kokoontuvat klo koulun kirjastoon. Alun tiedotusten jälkeen kukin perjantai kulkee tietyn teeman ympärillä. Kuukauden ensim- 6

7 mäinen perjantai on varattu hallinnollisille aiheille. Toinen perjantai keskittyy oppilaiden tarpeisiin, jolloin opettajat jakautuvat opettamansa luokka-asteen mukaisiin ryhmiin. Kolmas perjantai kuluu opetussuunnitelmaan liittyviin töihin ja silloin opettajat työskentelevät aineryhmittäin jakaen/suunnitellen projekteja ym. sisältöjä opetukselle. Neljäs perjantai käytetään opettajien ammatilliseen kehittymiseen. Kaikkina iltapäivinä yhteisen osuuden jälkeen vetovastuu on Learning Leader henkilöillä, joita koulussa on nimetty neljä. Pidin tästä selkeästä kuukausittaisesta rytmityksestä, koska sen avulla saadaan kerran kuussa keskiöön sekä oppilas, opetus että opettaja hallinnon asioita unohtamatta. Toivon, että omassa koulussani löytäisimme entistä paremmin aikaa samantapaisen rytmityksen rakentamiseen. Usein hallinnolliset asiat, käytännön sopimiset ja ilmoitusasiat isossa koulussa vievät aikaa opetussisältöjen ja oppilaiden tarpeiden miettimiseltä. Opetuksen arvioinnit Opetuksen laadun kirjaamisessa Alberta on edellä Suomea. Albertassa laatukriteerejä on kirjoitettu vuonna 1997 ja ne löytyvät netin kautta osoitteesta Albertan provinssissa toimii myös laatukriteerineuvosto (Council on Alberta Teaching Quality, COATS). Koska pidän opettajien ammattitaidosta huolehtimista olennaisena tulevaisuuden koulun hyvinvoinnissa, liitän tähän Albertan opettajien ammattitaidon kehittämisen pohjalla olevat kuusi pääperiaatetta COATS:n sivuilta teachers are key and critical to the provision of quality education to students; teachers are lifelong learners and becoming a teacher is based on a continuum of learning experiences throughout the teacher s career; quality teaching is built on a strong foundation of knowledge, skills and attributes that teachers use to help students learn; competency extends beyond credentials and means the "ability to do the job by applying professional preparation and professional development in the service of student learning"; competency should be the primary criterion used to determine whether an individual acquires and maintains the authority to teach; and, individual teachers are ultimately responsible for the quality of their teaching, particularly where they have the opportunities to make key decisions that affect that quality (Quality Teaching, 1995, p. 2). Standardoituihin testeihin ja provinssitasolta ohjattuihin kokeisiin perustuva oppilaiden arviointi on Calgaryn opetustoimessa huomattavasti suuremmassa osassa kuin suomalaisessa koulutuksessa. Opiskelutuloksia julkaistaan vuosittain, ohessa linkki yhteen tuloskoosteeseen CBE:n sivuille Joka vuosi kaikki Albertan provinssin 3., 6. ja 9.luokkalaiset tekevät samanlaiset luokkatasoa vastaavat testit ja 12. luokkien kaikki oppilaat tekevät saman loppukokeen, jotta opiskelusaavutuksia voidaan mitata eri alueilla. Tulokset esitetään useimmin koulukohtaisina, mutta joskus koodattujen erityisoppilaiden (lisää myöhemmin raportissa) ja englantia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden tulokset löytyvät myös erillisinä. Tavallisten kokeiden lisäksi Calgaryssa on tapana pitää lukuvuoden lopulla koko vuoden aikana opituista asioista isot kokeet. Isot loppukokeet pidetään ainakin social studies, kieli ja kirjallisuus (englanti), tiede ja matematiikka opinnoista. En päässyt kurkkaamaan yhtään näistä kokeista en ymmärtänyt syksyllä Kanadassa ollessa kevään haasteita pyytää katsottavakseni. Näin raporttia kirjoittaessani mietin loppukokeen mielekkyyttä erityisoppilaan kannalta: jos oppilas ei ole menestynyt lukuvuoden pienemmissä kokeissa, en näe hänellä mahdollisuuksia selvitä hyvin kokeesta, joka vaatii sekä osien muistamista että kokonaisuuksien hallintaa. Seuraavaksi huomaan miettiväni mitä ja ketä tuollaisen kokeen tekeminen hänen kohdallaan palvelee? Varsinkin tilanteessa, jossa opettajalla ei ole resurssia ohjata kokeeseen valmistautumis- ja vastaamisstrategioita riittävän eriytetysti. Antavatko kokeet ns. hyvän oppilaan taidoista/tiedoista sellaista tietoa, jota muuten ei opettajalla ole käytössään? Jos kouluilla on aikaa 7

8 ohjata ja opettaa em. kokeisiin valmistautumista ja niiden suorittamista, löydän kokeille mielekkään tarpeen noiden opiskelutaitojen harjoittamisesta. Albertan provinssin tietyillä luokkatasoilla teettämät testit tavoittelevat kolmea pääasiaa (lähde: (alhaalla: PowerPoint presentation for parents)): 1. seurata oppilaan edistymistä suhteessa koulusaavutustavoitteisiin, 2. parantaa luokkahuoneen ohjausstrategioita tunnistamalla oppilaiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä 3. kehittää toimintamalleja, jotka parantavat oppilaan ymmärrystä spesifeistä opetussuunnitelman sisällöistä. Vierailuni oli liian lyhyt, jotta kokisin pystyväni arvioimaan, päästäänkö testauksella asetettuihin tavoitteisiin. Sen ehdin kokea, että em. arviointien toteutus vaatii huomattavasti resurssia opettajilta ja koulun tutkimuksen ja opetuksen ohjaajalta. Itse tavallaan ilahtuisin, jos tietäisin, miten omat oppilaani suoriutuvat suhteessa muihin suomalaisiin oppilaisiin. Mihin tietojani lopulta tarvitsisin? Antaisivatko suomalaisversiot vastaavista loppukokeista minulle sellaista opetuksen suunnittelun kannalta olennaista tietoa, jota minulla muuten ei olisi? Olisiko rajallisen resurssimme kohdistaminen valtakunnallisen koepatterin luomiseen ja vuosittaiseen läpiviemiseen kaikille järkevää resurssin käyttöä? Taidan kuitenkin päätyä kannustamaan resurssien sijoittamista vähemmän testaamisen ja enemmän oppilaan opetukseen ja ohjaukseen. Opetustoimen resursseista, opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä Olin ja olen edelleen kovin vaikuttunut kaikesta materiaalista, jota kirjallisuuden ja netin kautta kanadalainen opetuspuoli tuottaa. Kovin helposti sain päivän uppoamaan lueskellen. Iso osa matkani antia ehdottomasti oli tuo mahdollisuus irrottaa aikaa resurssien kartoittamiseen ja läpikäyntiin. Erityisen tuen tarpeista kiinnostuneen kannattaa aloittaa vaikka seuraavilta sivuilta: Calgaryn kouluorganisaation asiantuntijataso sai aluksi minut kovin kateelliseksi: koin, ettei tietämättömyyttä ainakaan tarvitsisi Calgaryssa pelätä. Mitä lähemmäs vierailuni loppua kuljin, sitä enemmän ajauduin kyseenalaistamaan tuon asiantuntijaorganisaation laajuuden. En missään tapauksessa halua kyseenalaistaa kenenkään ammattitaitoa ja osaamista nuo asiantuntijat olivat todellisia ammattilaisia sektoreillaan. Kyseenalaistan kuitenkin resurssienjaon periaatteita. Koulunkäyntiavustajien ammattiryhmä Calgaryssa on huomattavasti Suomea pienempi: esim. Senator Patrick Burns koulun noin 500 oppilaan kanssa työskenteli yksi osa-aikainen kieliavustaja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa. Nykyisellä mallilla opettaja saa Calgaryssa tukea tiedollisesti ja ohjausta työhönsä, muttei saa tukea arjen työhön siihen jokapäiväiseen ja -tuntiseen riittämättömyyteen, kun ei vaan ehdi tehdä ja huomata kaikkea. Opettajien työssä jaksaminen on koetuksella. Kovin mielelläni ohjaisin asiantuntijaresurssia alas kouluille erityisopettajina ja/tai koulunkäyntiavustajina. Toivon kansainvälisesti ymmärrystä sille, että oppilaiden vieressä pitkäaikaisesti työskenteleviä aikuisia tarvitaan, jotta oppimista voidaan aidosti tukea. Albertan opetussuunnitelma sisältää paljon oppisisältöjä ja ruokkii opettajien kokemaa kiirettä työssään. Opettajien kokema kiire taitaa olla universaalihaaste työssä jaksamiselle. Olisiko meillä mahdollisuuksia karsia opetettavista sisällöistä ja löytää enemmän aikaa opiskelu/elämäntaitojen opetukseen? Löytäisimmekö jotenkin sen vähemmän, jotta meille jäisi aikaa antaa oppilaalle se enemmän. Oheisen linkin kautta pääsee tutkailemaan Albertan eri luokkatasojen opetussuunnitelmista vanhemmille kirjoitettuja käsikirjoja. 8

9 Opettajan työssä tänä päivänä korostuvat tietotekniikkataidot: opettajan on pystyttävä hyödyntämään mahdollisuudet tiedonhankinnassa, opetuksessa, arvioinnissa jne. Calgaryssa sain kokea Smart Board järjestelmien saapumisen kouluihin: paljon uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen, mutta kuinka saada järjestelmästä irti enemmän kuin tietokoneprojektori yhdistelmästä? Tarvitaan taitoja! Miten voisimme entistä enemmän tukea verkostoistumista ja kokemusten vaihtoa ammattilaisten kesken? Pyörä on keksitty. Nyt toivon lisää uskallusta jakaa tietoa, kuinka se pyörisi mahdollisimman tehokkaasti. Toki opettajan on Calgaryssa mahdollista helposti löytää CBE:n verkon kautta tukea opetussuunnitelman toteuttamiseen, ohessa yksi linkeistä Calgaryssa oli tavallista, että opettajat olivat erikoistuneet opettamaan yhtä luokka-astetta vuodesta toiseen. Esimerkiksi seitsemännen luokan englannin ja social studies opettaja tapasi oppilaitaan joka päivä, koko lukuvuoden ajan ja vastaanotti taas seuraavat uudet oppilaat seuraavana syksynä. Meillä Kilpisen koulussa opettajat pyrkivät opettamaan samoja oppilaita oppiaineessaan läpi kolmen vuoden yläkoulun. Tällöin opettajan oppilaskontaktien määrä lukuvuoden aikana on huomattavasti suurempi kuin Calgaryssa, mutta kolmen vuoden jaksoissa mitattuna ei liene suurta eroa. Calgaryn systeemi antaa opettajalle mahdollisuuden kehittyä opetussuunnitelman sisältöjen hallinnassa ja niiden opettamisessa eri menetelmin. Meillä opettajalta vaaditaan kolmen eri luokkatason sisältöjen hallintaa, mutta he ehtivät tutustua oppilaisiinsa syvällisemmin ja pystyvät seuraavana vuonna jatkamaan siitä, mihin edellisenä jäivät. Pitemmällä aikavälillä Suomen malli tukee oppilaan kehittymistä, kun opettaja oppii tuntemaan oppilaansa ja tietää edellisvuoden kehityksen. Calgaryssa vuodesta toiseen samat 7. luokkien opettajat saavat selvitellä oppilaidensa taustoja ja ohjata koulunkulttuuriin. Jotenkin minusta on reilumpaa, että lähes kaikki opettajat ottavat osaa uusien kouluun tulleiden oppilaiden tavoille opettamisesta, kuten Kilpisen systeemissä tapahtuu. Koen, että suomalainen koulusysteemi ohjaa luontaisemmin yhteiseen vastuuseen oppilaista kun ainakin kymmenen eri opettajaa tuntee ja kohtaa kunkin oppilaan lukuvuoden aikana. Suomalaisen systeemin haaste on tiedonvälitys: kuinka kaikki oppilasta opettavat voivat olla riittävän tietoisia opetuksen kannalta tarpeellisista seikoista? Tätä haastetta koetamme ratkoa viikoittain. Calgaryssa opettajalla on tietokoneen kautta saavutettavissa tiedostot, joista opettaja saattaa lukea oppilaalle tehtyjen tutkimusten tuloksia, IPP:t (Individualized Program Planning, vastaa suomalaista HOJKS:ia) ja löytää oppilaiden aiempia saavutuksia sekä yhteystietoja. Ilahduin, kuin sain palattuani joulukuussa kuulla, että Jyväskylässä tulevien lakimuutosten kannustamana ollaan luomassa mielekkäitä sähköisiä työkaluja vastaaviin tarpeisiin. Odotan projektilta paljon. Itse kaipaan kipeästi HOJKS:ia pienempiin ohjauksen/opetuksen mukautuksiin helppokäyttöisiä, mutta monipuolisia työkaluja: sellaisia, jotka voisivat toimia myös opettajan tukena pedagogisen lausunnon kirjoitusprosessissa. Minulle on muodostunut muutamia ajatuksia työkaluista ja olen saanut mahdollisuuden niitä kehitellä Kilpisen koululle. Erityisoppilas Calgaryssa Erityisoppilaan saamat tuet perustuivat syksyllä 2010 vahvasti oppilaiden koodaukseen. Saadakseen tukiin oikeuttavan koodin, oppilaan täytyi päästä psykologin tutkimuksiin, joissa kognitiivinen suoriutuminen selvitetään. Minusta erityisoppilaiden koodit muistuttivat lääketieteellisiä koodeja eivätkä antaneet opetuksellista lisäarvoa. Vierailuni alussa oli kuitenkin vaikuttunut: koululla oli tiedossa oppilaiden vahvat ja tukea vaativat alueet sekä oppilaan älykkyysosamäärä. Miten paljon helpompaa olisikaan kohdistaa yksilöllisiä tavoitteita! Viikkojen kuluessa sain huomata, että psykologin tutkimuksiin oli pitkät jonot ja usein vanhempia kannustettiin teettämään tutkimukset yksityisellä sektorilla (maksoi noin cad, mutta osalla vakuutus korvasi). Viikkojen kuluessa huomasin, että koodaussysteemi hidastaa tuen kohdistamista ja opettajat joutuvat luvatta yksilöllistämään oppilaitaan, jotka eivät suoriudu opinnoistaan. Vaikka koo- 9

10 daus on työlästä, tuntuu, että kattava IPP kirjoitetaan Calgaryssa aiemmin kuin meillä Kilpisessä: suurin osa Senator Patrick Burns koulun IPP oppilaista olisi meillä kulkenut ilman yksilöllistä opetussuunnitelmaa. Calgaryn IPP vastasikin lähinnä meidän suomalaista oppimissuunnitelmaa (Hoppi), sillä oppiaineiden sisältöjä muovattiin harvoin. Jos oppilas kaipasi vahvempaa tukea, hänet yritettiin sijoittaa alueen erillisiin erityisopetusohjelmiin. Koodatuille oppilaille on tarjolla erillisiä ohjelmia alueiden kouluissa. Osa ohjelmista löytyy joka alueelta, osa toteutetaan alueiden yhteistyönä. Esimerkkejä näistä ovat mm. - L&L = Learning and Litteracy (kielelliset oppimisvaikeudet) - GATE = Gifted and Talented Education (lahjakkaat) - ALP = Adapted Learning Program (kognitiivisen kehityksen lievät ja keskinkertaiset viivästymät) - Access (kognitiivisen kehityksen huomattavat viivästymät) Syksystä 2011 lähtien oppilaiden koodaus nykymuotoisena poistuu Calgaryn kouluista. Muutos herätti jo nyt paljon huolta. Itse näen muutoksen hyvänä, sillä vaikka koodauksen perusteena olleet tutkimukset antavat tarpeellista tietoa, niiden jonottaminen viivästyttää oppilaan yksilöllisten tavoitteiden rakentumista. Taas kerran haluaisin rajallisten resurssien kohdistuvan opettajan työn tukemiseen. Koulupsykologin luokkavierailut voisivat olla yksittäisiä tutkimuksia tehokkaampia, kun opettajan ammattitaitoa rakennetaan. Toki aina on paikka erillisille, yksilöllisille psykologin tutkimuksille. Koska kaikki oppilaat tarvitsevat tukea ja yksilöllistä ohjausta selvitäkseen opinnoistaan, nostan taas esille oppilaiden vierellä luokkahuoneessa olevien aikuisten riittävän määrän. Kirjoitetuista resursseista ei siis Albertan provinssissa ole pulaa. Oheiselta sivulta löytyy PDF - tiedosto Albertan erityisopetuksen standardeista Yksi Albertan useista opetuspuolen projekteista on erityisopetuksen kehittäminen. Oheisen osoitteen kautta on mahdollista tutustua tarkemmin: Suosittelen mm. Progress on Short-Term Priorities ja Inclusive education facts tiedostoihin kurkkaamista. Albertan opettajien ammattijärjestö on julkaissut kirjasen tulevaisuuden erityisopetushaasteista: löytyy ja haku nimellä Success for all tai Yksilölliset suunnitelmat, IPP:t (Individual Program Plan) kirjoitettaan oppilaille heti lukukauden alkaessa. Senator Patrick Burns koululla kullekin IPP -oppilaalle valitaan avainopettaja, joka kirjoittaa suunnitelman ja tapaa vanhempia. Avainopettajaksi valitaan se opettaja, joka parhaiten oppilaan tuntee. IPP oppilaat jaetaan opettajien kesken mahdollisimman tasaisesti, jotta kukaan ei ylikuormitu. Koulun ohjaus- ja tutkimusneuvoja (Guidance and Research Counselor) tekee huiman työn lukiessaan kaikki IPP:t läpi ja ohjatessaan opettajia tavoitteiden asettelussa. Vaikeassa tavoitteen asettelussa Calgaryssa pyrittiin lyhyemmän aikavälin tavoitteisiin kuin meillä Kilpisessä. Tässä meillä on kehittymisen paikka. Haasteellinen tavoitteiden saavuttamisen mitattavuus puhuttaa myös Kanadassa paljon, mutta tapauskohtaisesti tuohon haasteeseen on yritettävä vastata. Mikä haaste meillä onkaan, jotta sekä eri opettajien asettamat että eri kouluilla asetetut tavoitteet olisivat yhteismitallisia! Oppilaiden oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi tuohon on kuitenkin pyrittävä. Tarvitsemme koulutason ja kuntatason yhteistyötä avuksi. Oivallinen apu yksilöllisten suunnitelmien kirjoittamiseen on CBE:n julkaisu Individualized Program Planning, jonka voi löytää myös netin kautta osoitteesta: Julkaisun 7.kappale ohjaa merkityksellisten, mitattavien ja hallittavien tavoitteiden asettelussa, mihin aina tuntuu kaipaavan lisää näkemyksiä omassa työssään. Julkaisun vahvuutena pidän myös hyviä liitteitä, joita tulen varmasti myöhemmin katselemaan tarkemmin miettien, josko joku niistä olisi mielekäs alku omien työkalujen luomisessa. Lukemisen ja kirjoittamisen työkaluja laatiessa täytyy muistaa erot englannin ja suomen kielen rakentumisessa. 10

11 Calgaryssa aloiteltiin henkilökohtaisten oppilasprofiilien keräämistä syksyllä Kunkin oppilaan tutkimukset, arvosanat ym. kasataan yhteen tiedostoon. Omaa työtäni helpottaisi, jos yhdestä paikasta olisi selvitettävissä oppilaan kouluhistoria tukineen ja tutkimuksineen. Suomalaiset rekisterilait taitavat estää tuon estävätkö? Ainakaan terveys- ja sosiaalipuolen tiedostot ovat koulupuolelle saavuttamattomia hallinnonrajojen vuoksi. 4. Vierailuni kohteet Suurimman osan vierailustani vietin siis Senator Patrick Burns koululla (SPB), jossa tavallisen luokkien opinto-ohjelman lisäksi voi opiskella jääkiekko-ohjelmassa ja espanja-englanti kaksikielisessä ohjelmassa (myös luokat 5-6). Koululla minut otettiin avoimesti ja ystävällisesti vastaan, mistä olen erittäin kiitollinen. Ei ollut kysymystä, johon ei olisi yhdessä etsitty vastauksia. Sain mahdollisuuden seurata useiden opettajien oppitunteja, koulun juhlia sekä osallistua henkilökunnan kokouksiin. Minut otettiin mukaan myös henkilökunnan PD -ohjelmiin (Professional Day): ammatilliseen kehittymiseen varattu päivä opettajille, jolloin oppilaat eivät ole koulussa. Näitä päiviä Calgaryn opettajilla on siis noin kerran kuukaudessa. Alla lista kouluista ja ohjelmista, joissa vierailin. Laitan perään koulujen nettisivut, joiden kautta niihin on mahdollista tutustua tarkemmin. Muutamilla kouluilla vierailin osana henkilökunnan PD ohjelmia, mutta niitä en mainitse. - Senator Patrick Burns School (CBE) o tavalliset luokat o jääkiekko -ohjelma o English as a Second Language (ESL) Program (lähellä suomalaista maahanmuuttajien valmistavaa opetusta) 11

12 - Georges P. Vanier School (CBE) o Learning and Litteracy Program (oppilaat, joilla kielellisiä oppimisvaikeuksia) - Queen Elisabeth School (CBE) o Gifted Program (lahjakkaiden opetus, luokat 7-12) - Langevin school (CBE) o science school (tiedettä ja tutkimusta painottava koulu) - William Aberhart High School (CBE) o ALP (vrt. suomalaista yksilöllisen opetuksen pienryhmä) o Learning Resource Centre (koulun sisäinen oppimistukikeskus, jossa oppilaat voivat tehdä opintojaan) - Dr. Gordon Townsend School (CBE) o sairaalakouluopetus o 10 viikon tutkimus- ja tukijaksot psyykkistä tukea tarvitseville - Westmount Charter school (Charter) o lahjakkaiden oppilaiden koulu, luokat K-12 - Foothills Academy (yksityiskoulu) o oppilaille, joilla todettu oppimisvaikeuksia, luokat

13 Muita vierailukohteitani: - Ambrose University College, opettajakoulutus o Foothills Academyssa tutustuin opettajiksi opiskeleviin naisiin, jotka pyysivät minua omalle yliopistolleen kertomaan suomalaisesta koulujärjestelmästä. Vierailin perheeni kanssa Ambrosella ja tutustuin mm. professori Adriana Bejkoon. Yhteydenpito professori Bejkon kanssa on jatkunut senkin jälkeen. - Supporting the Academic and Emotional Development of the Gifted -work shop o Sain mahdollisuuden osallistua tähän kahden päivän koulutukseen Calgaryssa , kouluttajana australialainen professori Miraca Gross - Albertan lastensairaala: tutkimusyksikkö (The Alberta Children's Hospital, Research Institute for Child and Maternal Health, Behaviour & the Developing Brain Theme Group) o Tutustuin sekä Albertan lastensairaalaan että sen tutkimusyksikköön Susan Crawfordin ohjauksessa. Vaikutuin tutkimukseen käytettävistä resursseista ja tietysti ihanasta lasten ehdoilla suunnitellusta sairaalasta. Muita tärkeitä kontakteja: Julia Romanchuk: Suomen kunniakonsuli Calgaryssa Tapasin Ms Romanchukin vierailuni viimeisellä viikolla, koska hän oli kiinnostunut kuulemaan Calgaryn kokemuksistani. Nautin keskustelustamme. - J-C Couture: Alberta Teachers Association, ATA Tapasin Mr. Couturen Hän toimii aktiivisena osapuolena Albertan ja Suomen välisen opetuspuolen yhteistyön käynnistämisessä. Heillä on suunnitelmissa keväällä 2011 aloittaa yhteistyötä, joka tähtää molemminpuoliseen toisilta oppimiseen. Mr. Couture oli kiinnostunut kuulemaan Calgaryn kokemuksistani. Olisin todella ilahtunut, jos saisin mahdollisuuden osallistua/seurata läheltä alkavaa yhteistyötä. Nautin myös tästä keskusteluhetkestä. 13

14 Muuta jaettavaa Calgaryssa kouluilla on omat tunnuksensa, joiden alla koulujen joukkueet esiintyvät. Syksyn 2010 aikana Senator Patrick Burns koulun Bronchot osallistuivat ainakin jalkapallo- ja lentopallo-otteluihin sekä maastojuoksukisoihin muita kouluja vastaan. Kevätlukukaudella vuorossa on toiset lajit. Koululla on myös oma orkesteri, joka esiintyy isommissa juhlissa. Kaikki tuo toiminta nostatti mukavasti kouluhenkeä ja soisin jotain vastaavaa rakentuvan myös Jyväskylän kouluihin. Marraskuussa Senator Patrick Burns koululla vietettiin oppimisen juhlaa muutaman iltapäivän oppitunnin ajan. Koulun salissa oppilaat esittelivät koko koulun väelle ja paikalle päässeille vanhemmille oppimistaan tekemiensä projektien kautta. Samassa tilaisuudessa kerrottiin koulun eri urheilujoukkueiden menestyksestä. Minä olin ihastunut tilaisuudesta, jossa osattiin yhdessä nauttia ponnistelujen tuottamista tuloksista. Kiivaasti edelleen mietin, kuinka vastaavanlaisia tilaisuuksia rakentaisimme omalle koululleni. Liian usein oppilaiden upeat suoriutumiset jäävät pienen piirin tietoon. Julkisen jakamisen kautta oppilas saa työstään ansaitsemansa palkkion, mikä kannustaa myös muita oppilaita ja tarjoaa heille positiivista esimerkkiä seuraavien töiden kehittelyyn. Calgaryn kouluissa auktoriteetti on vahvasti koulun rakenteissa. Kirjoitan muutamia esimerkkejä. Opettajia kutsutaan Mr., Mrs. ja Ms. liittein ja sukunimin. Aamuisin myöhästymiset selvitellään koulun kansliassa ja oppilaat tulevat lappujensa kanssa hiljaa tunneille (opetus ei keskeydy). Tuntien ristiriitatilanteissa opettaja voi lähettää oppilaan kansliaan selvittämään asiaa: oppilas täyttää kanslian henkilökunnan ja/tai rehtoreiden kanssa paperin tilanteesta ja palaa luokkaan, kun on omalta osaltaan selvittänyt tilanteen. Oppilaan tulee lomaketta täyttäessään ottaa kantaa siihen, milloin hän selvittää asiaa kansliaan lähettäneen opettajan kanssa. Myöhemmin paperiin kirjataan opettajan kommentit ja paperi menee kotiin tiedoksi. Toimintamallissa on minusta hyvää se, että kiistan osapuolet saavat rauhoittumisaikaa ja että oppilas ohjattuna miettii seuraavia toimintamallejaan. Toisaalta helposti ajaudutaan tilanteeseen, jossa vallankäyttö on tilanteen sovittelevaa ratkaisua tärkeämpää. 5. Mitä opin ja miten jatkan matkaani: Tulevaisuuden kouluissa on yhä vähemmän ja vähemmän kyse tiedon opetuksesta: koulun täytyy olla paikka, jonka keskiössä on oppiminen. Siirtymä opettajan kurssisisältöihin perustuvasta opetuksesta oppilaiden oppimiskykyihin ja vauhteihin sopeutuvaan toimintaan on suuri. Kuinka siitä selviämme? Mitä taitoja muutoksessa ja sen jälkeen tarvitaan? 14

15 Tulevaisuuden koulu haastaa meidät kaikki ja erilaisia kehitysprojekteja pyörii kaikkialla. Toivottavasti verkostoitumisen kautta saisimme yhteistyön voiman avuksi, jotta toisilta oppiessa pääsisimme pidemmälle. Oman osani tähän tarjoan jakamalla näitä linkkejä raportissani. Suosittelen lataamaan ATA:n sivuilta (tai ja haku nimellä) The Courage to Choose kirjasen (lainaan tarvittaessa) ja tutustumaan sen loppupuolella oleviin taulukoihin. Niissä on kertaalleen mietitty, mitä koulun muutoksissa meidän pitää osata lopettaa, aloittaa ja suunnitella uudelleen. Oppilasryhmien heterogeenisyys on arkipäivää kaikkialla. Erilaiset oppilaat odottavat opettajan vastaavan heidän henkilökohtaisiin tarpeisiinsa ja haasteisiinsa niin lähes inklusiivisesti toimivissa kouluissa (esim. Kilpisen koulu Jyväskylässä) kuin erilaisiin kohdistettuihin ohjelmiin perustuvissa luokissakin (esim. CBE:n lahjakkaiden ohjelmat ja ohjelmat oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville oppilaille). Kaikkialla opettajan ammattitaito nousee keskiöön: opettajan on mukautettava opetustaan heikoille oppilaille ja samalla tarjottava lahjakkaille lisähaasteita. On löydettävä arjessa aikaa ja taitoa kohdata oppilaat omina persooninaan ja osattava tukea heidän erilaisia työskentelytapoja. Näen opettajien tuen tarpeen huomattavana. Kuinka opettajia voidaan tukea näissä tulevaisuuden haasteissa? Mitä ominaisuuksia uudelta valmistuvalta opettajalta vaaditaan? Kuinka opettajankoulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin paremmin? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta jo valmistuneiden opettajien ammatillinen kasvu toteutuu? Kuinka voisimme kannustaa opettajia ammatilliseen kehittymiseen? Mitkä ovat palkkauksen mahdollisuudet motivoida opettajia? Kuinka saada kouluyhteisöt näkemään kaikkien osiensa (sisältää myös oppilaat) vahvuudet ja perustamaan toimintaansa niiden varaan? Jään miettimään, mikä on minun osuuteni kaikessa tässä Maailma on niin täynnä tietoa, ettei kukaan meistä enää voi kuvitella opettavansa niitä jollekin toiselle. Näen erittäin tärkeänä, että tiedon painotuksen sijaan kouluissa alkaisimme entistä pontevammin painottaa opiskelutaitojen opettamista. Meidän on valtautettava oppilaat opiskelunsa suhteen: luotava sisäisiä syitä opiskelulle ulkoisen pakon tilalle etsittävä motivaatio ja into oppimiseen, jonka ajan kuluessa olemme hukanneet liian monelta. Koulussa on varmistettava, että oppilaat osaavat asettaa itselleen tavoitteita oppijoina ja organisoida arkensa tukemaan tavoitteidensa saavuttamista. Oppijan hallussa on oltava joustavia opiskelustrategioita, joita hän mielekkäästi käyttää. Kriittinen ajattelu kaikessa tietotulvassa on elinehto. Kaipaisin siis kouluihin vähemmän asiaa, mutta huolellisemmin ja tietoisemmin läpikäytynä. Tässä näen osani selkeänä Kilpisen kouluyhteisössä: pystyn osallistumaan aktiivisesti sekä tiedonvälitykseen em. asioista että materiaalin tuottamiseen, jotta aineopettajien on sitten helpompaa muovata omaa toimintaansa. Toivon, että kouluilla säilyisi kaikkien säästöpaineiden keskellä mahdollisuus joustaviin opetusryhmäjärjestelyihin. Syksystä siirrymme Suomessa toteuttamaan uusimman erityisopetusstrategian mukaan uudelleen jaettuja/nimettyjä tukimuotoja. Kilpisessä neljättä vuotta tietoisesti kehitetty samanaikaisopetus vastaa jo nyt tuleviin haasteisiin, mutta tehostamalla toimintaa voimme saada uusia opiskelustrategioita käyttöön ja oppilaan yksilöllisempi kohtaaminen mahdollistuu. Muutoksia koulun kulttuuriin olemme saaneet aikaan, mutta meillä on enemmän tai vähemmän jäljellä siirtymää opetuksesta oppimiseen. Jos jotain koulustamme haluaisin jakaa muille (Suomessa tai Kanadassa) on uskallus aloittaa ja kehittää samanaikaisopetusta työmuotona. Senator Patrick Burns koululla pääsin sivuamaan aihetta Janet opettajan luokassa. Koen, että yhteistyön avulla voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin edes jollain tasolla. Minulle joustava samanaikaisopetus on ollut antoisaa päivittäistä täydennyskoulutusta. Olen ilahtuneena huomannut, että useat ihmiset ovat kiinnostuneet Calgaryn kokemuksistani. Osalle olen kokemuksiani jo kertonut ja mieluusti juttelen vielä tulevissakin tapaamisissa. Moni on pyytänyt minua laittamaan tämän raportin heille luettavaksi sen teen, kunhan se valmistuu. Ajan kuluessa kaipaan varmasti tarkennuksia omiin kokemuksiini ja olen ylpeä, että minulla on nyt kansainvälisiä kontakteja, joiden kautta voin asioita tarkentaa. 15

16 Alkuvuodesta 2011 aloitamme kirjekaveriprojektin Queen Elisabeth koulun lahjakkaiden oppilaiden luokkien ja Kilpisen koulun välillä. Oppituntien aikana oppilaat kirjoittelevat muutamia sähköposteja kirjekavereilleen Calgaryssa/Suomessa. Muutaman kuukauden ohjatun kirjoittelun jälkeen oppilaat itse harkitsevat, jatkavatko yhteydenpitoa pidemmälle. Nautin, kun saatan tarjota oman koulumme oppilaille mahdollisuutta löytää ystäviä maailmalta. Toivottavasti mielekäs tarve kielitaidolle myös motivoi oppilaita kieliopintoihin. Lopuksi Olen erittäin tyytyväinen, että sain tämän mahdollisuuden tutustua kanadalaiseen koulumaailmaan ensivaikutelmaa syvemmälle. Sain mahdollisuuden seurata toimintaa riittävän ajan, jolloin näin ja pystyin ymmärtämään tehtyjä ratkaisuja pelkän havaintojen rekisteröinnin sijaan. Nautin suunnattomasti myös mahdollisuudesta katsoa omaa työtäni kauempaa: pystyin irrottautumaan arjen ratkaisuista ja miettimään työn kehittämisen seuraavia askelia. Matka oli minulle hyvä pysäkkipaikka matkalla tulevaisuuteen. Tähän kansainväliseen vaihtoon osallistuminen antoi minulle hienon mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti. Luomani kontaktit ruokkivat ammatillista kasvuani vielä pitkään. Yhteydenpito jatkuu varmasti. Avoimet ja avuliaat ammattilaiset ovat minulle sähköisesti tavoitettavissa ja toivon, että yhteistyömme jatkuu niin toisillemme lupasimme. Toivon saavani jonain päivänä ihmisiä vastavierailulle Jyväskylään. Erityisen kiitoksen haluan kirjoittaa Senator Patrick Burns koulun henkilökunnalle; varsinkin rehtori Maureen Leewille, joka auttoi minua kontaktien luomisessa, Guidance and Research Counselor Deborah Walchukille, joka jaksoi etsiä minulle tarvitsemiani tiedonlähteitä, ja Janet Scott-Gattingerille, joka jakoi luokkahuoneensa useana päivänä kanssani. Ilman professori Marja Cantellin apua kesän 2010 aikana, olisi matkamme voinut olla vähemmän palkitseva. Sain myös nauttia hänen upeasta Calgaryn verkostostaan. Kiitos kaikesta! Kielitaidon varmistuminen ei liene vähäisin reissuni anti. Toimin Calgaryssa täysin englannin kielellä. Aluksi aksenttini hieman huvitti oppilaita, mutta pian yhteinen kielemme varmistui. Nautin oman kielitaitoni sujuvuudesta arjen jutteluissa, lehtien lukemisissa ja ennen kaikkea ammatillisissa keskusteluissa. Perheeltämme kyseltiin suomalaisesta kieltenopetuksesta, kun koko perheemme kielitaito koettiin hyväksi. Koen nyt olevani ammatillisesti kompetentti myös englannin kielellä, mistä nautin suunnattomasti. Olen entistä valmiimpi hyödyntämään myös englanninkielistä materiaalia ammatillisessa kehittymisessäni. 16

17 Suurkiitos Jyväskylän kaupunki ja kaupungin kansainväliset palvelut! Jyväskylässä Tiina Saarenketo Lake Louise Kanadan Kalliovuorilla 17

18 Liite 1 18

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot