Calgary, Alberta, Kanada Tiina Saarenketo, erityisopettaja

Transkriptio

1 Matkaraportti Calgary, Alberta, Kanada Tiina Saarenketo, erityisopettaja Yhteenveto Vietin syksyllä 2010 noin 2,5 kk Kanadassa perheeni kanssa tutustuen paikalliseen elämänmenoon ja koulukulttuuriin. Sain mahdollisuuden vierailla Calgaryn koulumaailmassa Jyväskylän kaupungin kansainvälisen henkilöstövaihdon kautta. Opettajamieheni otti vuorotteluvapaata omasta työstään ja piti kotikoulua 5. ja 6. luokkalaisille pojillemme matkan aikana. Toki heille jäi ihanasti aikaa muuhunkin, esimerkiksi paikallisissa jalkapalloharjoituksissa käymiseen. Loin itse kontaktit Calgaryn opetuspuolelle kaupungin kansainvälisten palveluiden laatiman saatekirjeen tukemana. Sain taloudellista tukea henkilöstövaihdon kautta; maksoimme itse perheeni matkasta koituvat kulut. Olen edelleen vaikuttunut saamastani mahdollisuudesta tutustua toiseen koulukulttuuriin ja samalla katsoa omaa työtäni etäämmältä. Matkani antia ehdottomasti oli tilaisuus verkostoitua kansainvälisesti näistä kontakteista toivottavasti ammennan vielä pitkään. Kielitaitoni varmistuminen on tuottanut huomattavaa iloa: koen, että nyt voin olla ammatillisesti kompetentti myös englannin kielellä. Sain huomata, että koulujärjestelmien eroista huolimatta tulevaisuuden koulu asettaa opettajien ammattitaidon huimaan haasteeseen. Opettajan täytyy pystyä ohjaamaan heterogeenistä ryhmää jokaiselle oppilaalleen sopivia haasteita tarjoten. Opetussuunnitelmasisältöjen opetuksen ohessa erilaistenopiskelutaitojen opetusta tulee tehostaa. Koen, että sisältöjä kannattaisi karsia, jotta aikaa jäisi ohjata oppilaan oman toiminnan organisointia, erilaisia opiskelustrategioita sekä kokeisiin vastaamisen taitoja. Oppilaita on ohjattava myös omien tavoitteiden asetteluun, jotta nykyisin kovin usein ulkoapäin ohjattu opiskelu muuttuisi aktiiviseksi ja vastuuta kantavaksi sisältäpäin ohjautuvaksi toiminnaksi. Hyvät yhteistyötaidot nousevat opettajan ammattitaidon kulmakiveksi. Jään miettimään, miten opettajia olisi jatkossa tuettava työssään, jotta kaikki tuo olisi mahdollista. Omassa työssäni lähden luomaan toimintamalleja opiskelutaitojen opetuksen tehostamiseen sekä opettajien ammattitaidon kehittämiseen samanaikaisopetuksen kautta. Kilpisen koulussa ollaan hyvässä vauhdissa ja hyvään suuntaan. Nautin siitä, että työyhteisöni on halukas kehittymään. 1. Calgary Calgary on Bow joen ympärille levittäytyvä suurkaupunki, joka sijaitsee Kanadassa Albertan provinssin eteläosassa. Se sijaitsee 1128 m meren pinnan yläpuolella, itään upeista Kalliovuorista. Calgaryssa asuu reilu miljoona asukasta ja matalan, omakotitalorakentamista suosivan tyylinsä vuoksi se levittäytyy laajalle 5107 km² alueelle. Calgaryn talous perustuu vahvasti öljyyn ja öljy-yhtiöiden pääkonttoritornit luovat keskustaan suurkaupunkimaista tunnelmaa. Calgary on Kanadan rikkain ja nopeimmin kasvava kaupunki ja Alberta Kanadan rikkain provinssi. 1

2 Säätilat vaihtelevat Calgaryssa nopeasti, sillä lämpimät Chinook tuulet voivat kohottaa lämpötilaa huomattavan nopeasti. Me saimme kokea poikkeuksellisen lämpimän ja aurinkoisen syksyn kuulaine aamuineen ja sitä seuranneen pikaisen talven saapumisen. Calgaryssa saimme kokea siirtymän +5 asteesta -15 asteeseen ja lumimyrskyyn yhdessä vuorokaudessa. Calgaryssa puhalsi myös hallinnossa uusia tuulia: lokakuussa pidettiin vaalit, joissa valittiin uusi pormestari Naheed Nenshi ja CBE:lle (Calgary Board of Education) uusi lautakunta ohjaamaan opetustointa kolmen seuraavan vuoden ajaksi ( 2. Calgaryn perusopetuksen organisaatio Kanadassa koulujärjestelmä on huomattavasti moninaisempi kuin Suomessa. Julkisin varoin ylläpidettävät koulut ovat kahden eri organisaation alla: joko CBE (Calgary Board of Education - tai CCSD (Calgary Catholic School District - organisoi opetuksen. Oli hämmentävää huomata, kuinka vähän yhteistyötä nämä kaksi järjestelmää tekevät keskenään: koulutason yhteistyötä ei juuri ole, mutta organisaatioissa työskentelevät asiantuntijat tekevät jonkin verran yhteistyötä mm. koulutusten järjestämisessä. Sain kuulla historian jakautumisen perusteista ja ymmärrän, että siihen puuttuminen olisi kenelle tahansa poliitikolle poliittinen itsemurha. Kuitenkin yhdestä yhtenäisestä ja arvostetusta koulujärjestelmästä tuleva suomalainen ajautuu ihmettelemään kahteen erilliseen hallintoon uppoavia resursseja. Haluaisin niin mielelläni nähdä myös Kanadan opetustoimen vähenevät resurssit mahdollisimman lähellä oppilasta, jotta yksilöllistä oppimista voitaisiin entistä paremmin tukea. CBE jakautuu viiteen koulualueeseen. Koulun rehtorin läheisin esimies on alueen johtaja, joka organisoi alueen taloutta, resurssien jakoa, oppilaiden erityispalveluita ja muita tukipalveluja (esim. asiantuntijatason organisointi omalla alueella) sekä työntekijöiden palveluja. Alueiden johtajien yläpuolella organisaatiossa on tarkastajientaso, jota johtaa ylitarkastaja. Korkeinta päätösvaltaa opetuspuolella käyttää syksyllä 2010 valittu uusi 7 henkilön lautakunta, johon aiemmin jo viittasin. 2

3 CBE:n alueella on useita Charter -kouluja (charter = toimilupa, perustamiskirja). Nämä koulut saavat rahoituksensa julkisista varoista, mutta toimivat hyvin itsenäisinä yksikköinä. Jotta Charter koulu voidaan perustaa, on osoitettava erityinen missio koululle: on perusteltava painotusalue, jota ei muista CBE:n kouluista löydy. Julkisin varoin ylläpidettyjen koulujen lisäksi Calgaryssa on kymmenittäin yksityiskouluja, jotka usein ovat profiloituneet opettamaan tietynlaisia oppilaita. Calgaryssa kotiopetus on huomattavasti yleisempää kuin Jyväskylässä. CBE tarjoaa tukea kotiopetuksessa oleville oppilaille. Osa oppilaista on kokonaan kotiopetuksessa, osa osittain. Itse tapasin muutamia vanhempia, joiden lapset olivat olleet ainakin osan kouluvuosistaan kokonaan kotiopetuksessa. Netin kautta kotiopetuksen apuna on sivusto CBe-learn. Kotikoulua käyvällä oppilaalle tulee kirjoittaa oppimissuunnitelma (Learning Plan), jonka kirjoitukseen on netin kautta saatavissa apua. Tarkemmin CBE:n kotiopetukseen voi tutustua oheisen linkin kautta Vierailin pääasiassa CBE:n kouluissa ja Senator Patrick Burns koululla, joka on alueella II. Sain myös mahdollisuuden tutustua yhteen yksityiskouluun (Foothills Academy: koulu oppilaille, joilla oppimisvaikeuksia) ja yhteen Charter kouluun (Westmount Charter School: koulu lahjakkaille oppilaille). Lista kaikista vierailukohteistani löytyy myöhemmin tästä raportista. 3. Calgaryn perusopetus oppilaalle, perheelle ja opettajalle Perusopetus alkaa Calgaryssa viisivuotiaana ja kestää 13 vuotta. Lapsi, joka on täyttänyt viisi vuotta helmikuun loppuun mennessä, aloittaa esikoulun seuraavana syksynä. Jako vuosiluokkiin ei siis mene kalenterivuosittain kuten Suomessa, vaan katko sijoittuu helmi-maaliskuun vaihteeseen. Vaikka kirjoitettuna aloitusiässä on Suomen ja Calgaryn välillä vuoden ero, suurin osa kanadalaisista oppilaista silti aloittaa esikoulun sinä vuonna kun täyttää kuusi vuotta kuten meillä Suomessa. Perusopetus Albertassa kattaa esikouluvuoden lisäksi 12 luokkaa. Koulutus jaetaan usein neljään tasoon: Kindergarden (esikoulu), Elementary (luokat 1-6), Junior High (luokat 7-9) ja High School (luokat 10 12). Se, mitä luokkatasoja kukin koulu opettaa, vaihtelee jonkin verran: esim. Senator Patrick Burns koulussa opiskelee tavallisten luokkien kanssa kaksikielisiä luokkia (50 % opetuksesta espanjan kielellä). Lukukausimaksu on vuonna esikoulussa ja alaluokilla (1-6.lk) 30 cad, Junior High kouluissa 105 cad ja High kouluissa 132 cad. Yhden perheen enimmäismaksu on 264 cad lukuvuodessa. (100 Kanadan dollaria = noin 75 euroa) Albertan provinssissa alle 80 % oppilaista saa päättötodistuksen 12. luokan jälkeen. Kanadan työmarkkinoilta on mahdollista löytää työtä ilman perusopetuksen päättötodistusta ei toki arvostettua työtä. Havahduin asiaan tarkemmin vasta vierailuni loppupuolella enkä osaa kertoa, kuinka pudokkaita tuetaan jatkamaan opintojensa suorittamista. Huolestuneita asiasta oltiin ja käsittääkseni luokkien opetuksen järjestäminen on yksi painopistealue Albertan ja Suomen alkavassa yhteistyössä. Erityisopettajana huomasin Junior High kouluissa useita mahdollisia High School pudokkaita. Toivoisin heille mahdollisimman varhaista tukea. Koulubussijärjestelmän vuoksi koulupäivän pituus on vakio koulukohtaisesti. Eri luokka-asteet samassa koulussa opiskelevat saman aikataulun mukaan. Alueen lähikoulut tekevät yhteistyötä bussikuljetusten suhteen ja siten noudattavat yhtenevää koulupäivän aikataulua. Vanhemmat maksavat koulukyydeistä erillismaksun 200 cad/oppilas perheen enimmäismaksun ollessa 400 cad. 3

4 Lukujärjestys Lukujärjestys Calgaryssa rakentuu useimmiten kahden erilaisen päiväohjelman varaan. Maanantaisin ja keskiviikkoisin noudatetaan ensimmäistä ja tiistaisin ja torstaisin toista lukujärjestystä. Perjantait eletään vuoroin kummallakin lukujärjestyksellä. Kouluvuoteen sisältyy noin 200 koulupäivää ja oppilailla on kaikkiaan noin 950 tuntia opetusta vuodessa. Pakollisten oppiaineiden minimi on 575 tuntia/kouluvuosi. Koulupäivä on tiivis eikä oppituntien välissä ole juurikaan taukoja. Ainoa pidempi tauko on lounastauko, jolloin oppilaat syövät pääasiassa kotoa tuomiaan eväitä. Liitteenä Senator Patrick Burns koulun päiväaikataulu (liite 1). Koulupäivien aikataulu on tiukka, koska 8-15 välille täytyy saada mahtumaan seitsemän oppituntia taukoineen. Aluksi ihmettelin minuuttitasolle kirjattua aikataulua. Noudatetaanko sellaista oikeasti, ihmetteli viiden minuutin tarkkuuksilla tulevasta aikataulusta tullut vierailija. Kyllä noudatettiin. Lounastauko on siis ainoa pidempi katko ohjattuun toimintaan. Muut tauot menevät luokkia vaihtaessa. Toisaalta minua kovin ihmetytti tuo taukojen vähäisyys: onko oppilaille mahdollista työskennellä tehokkaasti aamuisin kolmen tunnin pätkä vain pienen luokanvaihtotauon avulla? Ensimmäisellä viikolla itse olin aivan uuvuksissa jo 45 minuutin oppitunnin seuraamisen jälkeen. Kun viikot etenivät, huomasin tiiviiden aikataulujen hyötyjä: oppilaiden mahdollisuudet karata esim. välituntitupakalle ovat huomattavasti vähäisemmät eikä Senator Patrick Burns koululla ollut tupakkaongelmaa. Meidän tupakoinnin haasteet ihmetyttivät paikallista kouluväkeä, koska he kohtaavat samanlaisia haasteita vasta vanhempien nuorten kanssa eivätkä ehkä silloinkaan siinä laajuudessa kuin me. Koen, että tiivis koulupäivän aikataulu myös opettaa paremmin työelämän aikatauluun: aikuisena työpäivästä selvitään yhden lounastauon ja pienen kahvitauon tukemina. Toisaalta erillinen 45 minuutin oppitunnin aikana toiminta on tiiviimpää, ehkä tuottoisampaa. Toisaalta suomalaisessa lukujärjestyksessä toiminnanohjaushaasteiden kanssa taisteleva oppilas joutuu kerran tunnissa etsimään paikkansa ja aloittamaan alusta työskentelyn. Suomalaisten alakoulujen välituntien iloiset kiljahdukset ja liikkuvat lapset palauttavat uskoni välituntien tarpeellisuuteen. Pidin Senator Patrick Burns koulun lounastauon jälkeisestä lukuhetkestä. Maanantaista torstaihin oppilaat lukivat omia kirjojaan noin 15 minuutin ajan. Nautin siitä rauhasta, mikä laskeutui vilkkaan lounastauon jälkeen koko kouluun. Osa oppilaista luki niin kiinnostavaa kirjaa, että he aloittivat lukemisensa jo lounastauolla. Niiden oppilaiden, joille lukemisen harjoittelu olisi ollut erittäin tärkeää, näin usein yrittävän puuhastella lukutauolla muuta hiljaista hommaa. Opettajat kuitenkin tunsivat oppilaansa ja osasivat ohjata lukemiseen. 4

5 Kaikille opetettavia ja päivittäin lukujärjestyksessä olevia oppiaineita ovat social studies (sisältää mm. historiaa, yhteiskuntaoppia, maantietoa), englanti ( Language and Litteracy ), matematiikka ja tiede ( science sisältää kemian, fysiikan, biologian ). Näistä oppiaineista kasaantuu neljä oppituntia kuhunkin päivään. Viides joka päivä toistuva oppitunti on liikunta (me suomalaiset haukoimme henkeä katsellessamme koulujen ympärillä olevia, hyvin hoidettuja urheilukenttiä). Oppiaineiden laajuus mahdollistaa Kanadassa Suomea helpommin erilaisten projektien tekemisen: mahdollisuus tutkia maailman kokonaisuuksia onnistuu yhden ja/tai kahden opettajan ohjaamana. Suomessa hajanaisempi lukujärjestys vaatii opettajilta tarkempaa projektien suunnittelua ja työnjakoa: Suomessa toisen opettajan ollessa vapaa työskentelemään tietyn ryhmän kanssa, toinen on lähes poikkeuksetta kiinni jonkun muun ryhmän opetuksessa. Sain nähdä Calgaryssa esimerkiksi hienoja sekä mustan surman vaikutuksia selvittäviä että löytöretkiin liittyviä projekteja. Minua ihmetytti oppikirjojen vähyys. Tekstikirjat olivat isoja ja paksuja, mutta työkirjoja ei juuri ollut (Senator Patrick Burns koululla ainoa pakollisten aineiden työkirja oli matematiikan kotitehtäväkirja). Työskentely perustui vahvasti kansioihin ja niihin sijoitettaviin irtopapereihin. Osalla oppilaista oli huomattavia vaikeuksia organisoida kansioitaan ja löytää oikeita monisteita niitä tarvittaessa. Kansion organisointitaitoa opetettiin osassa vierailukouluistani hyvin järjestelmällisesti. Hämmästyin muutamien oppilaiden heikkoa englannin (äidinkielen) kielen osaamista. Englannin kielen opetukseen ei ollut kirjaa. Tästä keskustelin myös professori Bejkon (Ambrose) kanssa. Opettajana olisin kaivannut kirjaa, joka järjestelmällisesti ohjaisi kielioppisisältöihin. Lieneekö jossain olemassa kanadalainen englannin kielen kielioppi ääntämis- ja oikeinkirjoitussääntöineen? Toivottavasti ja toivottavasti se löytäisi tiensä kouluille opettajien ja oppilaiden avuksi. Senator Patrick Burns koululla valinnaisia opintoja kuuluu jokaiseen koulupäivään kaksi tuntia. Pakollisena valintana oppilailla on yksi vieras kieli - useimmiten espanja (muissa kouluissa myös ranska usein tarjolla). Muita valinnaisia ovat mm. musiikki, draama ja kuvataide. Osassa Calgaryn kouluista vapaaehtoisesti valittavat opinnot kulkevat läpäisyperiaatteella pakollisten 5

6 aineiden tunneilla. Valinnaisaineiden erilaiset järjestelyt herättivät hyviä keskusteluja useammalla koululla. Itse näkisin mielelläni nuo taideaineet erillisinä ja opetukseen erikoistuneiden opettajien opettamina. Pakollisiin oppiaineisiin sisällytettyinä ne helposti jäävät ohuiksi. Mistä löytyvät ne taiturit opettajiksi, jotka pystyvät tieteen, äidinkielen, social studies ym. opintoihin yhdistämään tasokkaan kuvataiteen, musiikin ja draaman opetuksen? Kuinka rakentaa opettajakoulutus näille moniosaajille? Taideaineiden läpäisyperiaate asettaa huimia haasteita myös opettajakoulutuksen opiskelijavalinnalle, jotta moniosaajat löytyvät. Opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen Opettajien koulutus poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä etenkin siinä, että opettajat voivat vapaammin valita valmistumisensa jälkeen opettamansa aineen ja luokkatason. Albertan provinssissa opettajiksi aikovat suorittavat ensin alemman tutkinnon joltain alalta (psykologia, matematiikka, kirjallisuus tms.) ja jatkavat sitten opettajan työhön pätevöittäviin opintoihin, jotka kestävät noin neljä vuotta (a Bachelor of Education). Tarkemmin Albertan provinssin pätevyysvaatimuksiin voi tutustua esim. osoitteessa Suomessa opettajan pätevyyteen vaaditaan maisterin tutkinto. Albertan opettajien ammatillinen kehittyminen on paljon tarkemmin ohjattua kuin Suomessa. Suomessa tärkein työkalu opettajan ammatillisen kehittymisen tukemisessa lienee vuosittaiset rehtorin kanssa käytävät kehityskeskustelut, jotka turhan usein jäävät ajanpuutteen vuoksi kevyiksi. Albertan provinssissa opettajien ammatillinen kehittyminen perustuu sekä pakollisiin vuosittaisiin toimintoihin että tarjottuihin vapaaehtoisiin mahdollisuuksiin Jokainen opettaja kirjoittaa syksyisin oman TPGP:n (Teacher Professional Growth Plan) ammatillisenkasvunsa tueksi. Ohessa osoite esitteeseen n_brochure.pdf Suunnitelman alkavalle kouluvuodelle voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Sen tulee sisältää opettajan itselleen asettamia tavoitteita, odotettavia tuloksia ja suunnitelmia/strategioita, joilla tavoitteisiinsa pyrkii. Opettajan tulee kuvata, miltä valmis saavutus näyttää (kuvata menestyksen arvioinnin kriteerejä) sekä kirjata myös, mitä apua ja tukea hän tarvitsee matkallaan. Toivottavaa on, että TPGP sisältäisi aikataulutuksen suunnitelluille toimille. Rehtori hyväksyy kaikkien opettajien suunnitelmat ja antaa suullista, henkilökohtaista palautetta niistä. Toimintaohjeisiin on kirjattu myös menettelyohjeet sellaisten tilanteiden varalta, että joku opettaja jättää oman suunnitelmansa tekemättä. Pidän tarpeellisena tätä kirjoittamisvaatimusta ja pientä pysähtymistä oman ammatillisen kasvun viereen. Hyvänä näen sen, ettei TPGP:n muotoa ole liian tarkasti määritelty: se jättää sekä kokeneelle että kokemattomalle opettajalle mahdollisuuden rakentaa itselleen omannäköinen, tarpeellinen suunnitelma. Opettajan asettamien tavoitteiden laajuudet eri kouluvuosille vaihtelevat: jonkun vuoden tavoitteena voi olla parantaa omia Smart Board -taitojaan ja toisen keskittyä jonkin opetussuunnitelman sisällön opetukseen. TPGP ei ole osa opettajan työn arviointia. CBE:n opettajilla on PD päiviä (Professional Development) noin kerran kuussa. Tällöin, jo lukuvuotta suunniteltaessa sovittuina arkipäivinä, oppilaat jäävät kotiin ja opettajat työskentelevät eri aiheiden parissa. Sain vierailuni aikana osallistua useampaan Senator Patrick Burns koulun PD päivään. Useimmilla kerroilla osa päivästä käytettiin yhteiseen koulutukseen; kouluttajina käytettiin alueiden spesialisteja eli esim. yksilöllisten opetussuunnitelmien kirjoittamisen (IPP = Individual Program Plan) aikaan asiantuntija kertoi tavoitteiden asettamiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisista ratkaisuista. Joitain päiviä opettajat saivat käyttää tarvitsemallaan tavalla eli yhteistä osuutta ei pidetty. Osa PD -päivistä oli alueellisia, jolloin useamman koulun henkilökunta kokoontui tietyn aihepiirin ympärille. Senator Patrick Burns koululla on mielestäni toimiva kokous/palaverikäytäntö. Joka perjantai oppilaat pääsevät kotiin yhden aikaan ja opettajat kokoontuvat klo koulun kirjastoon. Alun tiedotusten jälkeen kukin perjantai kulkee tietyn teeman ympärillä. Kuukauden ensim- 6

7 mäinen perjantai on varattu hallinnollisille aiheille. Toinen perjantai keskittyy oppilaiden tarpeisiin, jolloin opettajat jakautuvat opettamansa luokka-asteen mukaisiin ryhmiin. Kolmas perjantai kuluu opetussuunnitelmaan liittyviin töihin ja silloin opettajat työskentelevät aineryhmittäin jakaen/suunnitellen projekteja ym. sisältöjä opetukselle. Neljäs perjantai käytetään opettajien ammatilliseen kehittymiseen. Kaikkina iltapäivinä yhteisen osuuden jälkeen vetovastuu on Learning Leader henkilöillä, joita koulussa on nimetty neljä. Pidin tästä selkeästä kuukausittaisesta rytmityksestä, koska sen avulla saadaan kerran kuussa keskiöön sekä oppilas, opetus että opettaja hallinnon asioita unohtamatta. Toivon, että omassa koulussani löytäisimme entistä paremmin aikaa samantapaisen rytmityksen rakentamiseen. Usein hallinnolliset asiat, käytännön sopimiset ja ilmoitusasiat isossa koulussa vievät aikaa opetussisältöjen ja oppilaiden tarpeiden miettimiseltä. Opetuksen arvioinnit Opetuksen laadun kirjaamisessa Alberta on edellä Suomea. Albertassa laatukriteerejä on kirjoitettu vuonna 1997 ja ne löytyvät netin kautta osoitteesta Albertan provinssissa toimii myös laatukriteerineuvosto (Council on Alberta Teaching Quality, COATS). Koska pidän opettajien ammattitaidosta huolehtimista olennaisena tulevaisuuden koulun hyvinvoinnissa, liitän tähän Albertan opettajien ammattitaidon kehittämisen pohjalla olevat kuusi pääperiaatetta COATS:n sivuilta teachers are key and critical to the provision of quality education to students; teachers are lifelong learners and becoming a teacher is based on a continuum of learning experiences throughout the teacher s career; quality teaching is built on a strong foundation of knowledge, skills and attributes that teachers use to help students learn; competency extends beyond credentials and means the "ability to do the job by applying professional preparation and professional development in the service of student learning"; competency should be the primary criterion used to determine whether an individual acquires and maintains the authority to teach; and, individual teachers are ultimately responsible for the quality of their teaching, particularly where they have the opportunities to make key decisions that affect that quality (Quality Teaching, 1995, p. 2). Standardoituihin testeihin ja provinssitasolta ohjattuihin kokeisiin perustuva oppilaiden arviointi on Calgaryn opetustoimessa huomattavasti suuremmassa osassa kuin suomalaisessa koulutuksessa. Opiskelutuloksia julkaistaan vuosittain, ohessa linkki yhteen tuloskoosteeseen CBE:n sivuille Joka vuosi kaikki Albertan provinssin 3., 6. ja 9.luokkalaiset tekevät samanlaiset luokkatasoa vastaavat testit ja 12. luokkien kaikki oppilaat tekevät saman loppukokeen, jotta opiskelusaavutuksia voidaan mitata eri alueilla. Tulokset esitetään useimmin koulukohtaisina, mutta joskus koodattujen erityisoppilaiden (lisää myöhemmin raportissa) ja englantia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden tulokset löytyvät myös erillisinä. Tavallisten kokeiden lisäksi Calgaryssa on tapana pitää lukuvuoden lopulla koko vuoden aikana opituista asioista isot kokeet. Isot loppukokeet pidetään ainakin social studies, kieli ja kirjallisuus (englanti), tiede ja matematiikka opinnoista. En päässyt kurkkaamaan yhtään näistä kokeista en ymmärtänyt syksyllä Kanadassa ollessa kevään haasteita pyytää katsottavakseni. Näin raporttia kirjoittaessani mietin loppukokeen mielekkyyttä erityisoppilaan kannalta: jos oppilas ei ole menestynyt lukuvuoden pienemmissä kokeissa, en näe hänellä mahdollisuuksia selvitä hyvin kokeesta, joka vaatii sekä osien muistamista että kokonaisuuksien hallintaa. Seuraavaksi huomaan miettiväni mitä ja ketä tuollaisen kokeen tekeminen hänen kohdallaan palvelee? Varsinkin tilanteessa, jossa opettajalla ei ole resurssia ohjata kokeeseen valmistautumis- ja vastaamisstrategioita riittävän eriytetysti. Antavatko kokeet ns. hyvän oppilaan taidoista/tiedoista sellaista tietoa, jota muuten ei opettajalla ole käytössään? Jos kouluilla on aikaa 7

8 ohjata ja opettaa em. kokeisiin valmistautumista ja niiden suorittamista, löydän kokeille mielekkään tarpeen noiden opiskelutaitojen harjoittamisesta. Albertan provinssin tietyillä luokkatasoilla teettämät testit tavoittelevat kolmea pääasiaa (lähde: (alhaalla: PowerPoint presentation for parents)): 1. seurata oppilaan edistymistä suhteessa koulusaavutustavoitteisiin, 2. parantaa luokkahuoneen ohjausstrategioita tunnistamalla oppilaiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä 3. kehittää toimintamalleja, jotka parantavat oppilaan ymmärrystä spesifeistä opetussuunnitelman sisällöistä. Vierailuni oli liian lyhyt, jotta kokisin pystyväni arvioimaan, päästäänkö testauksella asetettuihin tavoitteisiin. Sen ehdin kokea, että em. arviointien toteutus vaatii huomattavasti resurssia opettajilta ja koulun tutkimuksen ja opetuksen ohjaajalta. Itse tavallaan ilahtuisin, jos tietäisin, miten omat oppilaani suoriutuvat suhteessa muihin suomalaisiin oppilaisiin. Mihin tietojani lopulta tarvitsisin? Antaisivatko suomalaisversiot vastaavista loppukokeista minulle sellaista opetuksen suunnittelun kannalta olennaista tietoa, jota minulla muuten ei olisi? Olisiko rajallisen resurssimme kohdistaminen valtakunnallisen koepatterin luomiseen ja vuosittaiseen läpiviemiseen kaikille järkevää resurssin käyttöä? Taidan kuitenkin päätyä kannustamaan resurssien sijoittamista vähemmän testaamisen ja enemmän oppilaan opetukseen ja ohjaukseen. Opetustoimen resursseista, opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä Olin ja olen edelleen kovin vaikuttunut kaikesta materiaalista, jota kirjallisuuden ja netin kautta kanadalainen opetuspuoli tuottaa. Kovin helposti sain päivän uppoamaan lueskellen. Iso osa matkani antia ehdottomasti oli tuo mahdollisuus irrottaa aikaa resurssien kartoittamiseen ja läpikäyntiin. Erityisen tuen tarpeista kiinnostuneen kannattaa aloittaa vaikka seuraavilta sivuilta: Calgaryn kouluorganisaation asiantuntijataso sai aluksi minut kovin kateelliseksi: koin, ettei tietämättömyyttä ainakaan tarvitsisi Calgaryssa pelätä. Mitä lähemmäs vierailuni loppua kuljin, sitä enemmän ajauduin kyseenalaistamaan tuon asiantuntijaorganisaation laajuuden. En missään tapauksessa halua kyseenalaistaa kenenkään ammattitaitoa ja osaamista nuo asiantuntijat olivat todellisia ammattilaisia sektoreillaan. Kyseenalaistan kuitenkin resurssienjaon periaatteita. Koulunkäyntiavustajien ammattiryhmä Calgaryssa on huomattavasti Suomea pienempi: esim. Senator Patrick Burns koulun noin 500 oppilaan kanssa työskenteli yksi osa-aikainen kieliavustaja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa. Nykyisellä mallilla opettaja saa Calgaryssa tukea tiedollisesti ja ohjausta työhönsä, muttei saa tukea arjen työhön siihen jokapäiväiseen ja -tuntiseen riittämättömyyteen, kun ei vaan ehdi tehdä ja huomata kaikkea. Opettajien työssä jaksaminen on koetuksella. Kovin mielelläni ohjaisin asiantuntijaresurssia alas kouluille erityisopettajina ja/tai koulunkäyntiavustajina. Toivon kansainvälisesti ymmärrystä sille, että oppilaiden vieressä pitkäaikaisesti työskenteleviä aikuisia tarvitaan, jotta oppimista voidaan aidosti tukea. Albertan opetussuunnitelma sisältää paljon oppisisältöjä ja ruokkii opettajien kokemaa kiirettä työssään. Opettajien kokema kiire taitaa olla universaalihaaste työssä jaksamiselle. Olisiko meillä mahdollisuuksia karsia opetettavista sisällöistä ja löytää enemmän aikaa opiskelu/elämäntaitojen opetukseen? Löytäisimmekö jotenkin sen vähemmän, jotta meille jäisi aikaa antaa oppilaalle se enemmän. Oheisen linkin kautta pääsee tutkailemaan Albertan eri luokkatasojen opetussuunnitelmista vanhemmille kirjoitettuja käsikirjoja. 8

9 Opettajan työssä tänä päivänä korostuvat tietotekniikkataidot: opettajan on pystyttävä hyödyntämään mahdollisuudet tiedonhankinnassa, opetuksessa, arvioinnissa jne. Calgaryssa sain kokea Smart Board järjestelmien saapumisen kouluihin: paljon uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen, mutta kuinka saada järjestelmästä irti enemmän kuin tietokoneprojektori yhdistelmästä? Tarvitaan taitoja! Miten voisimme entistä enemmän tukea verkostoistumista ja kokemusten vaihtoa ammattilaisten kesken? Pyörä on keksitty. Nyt toivon lisää uskallusta jakaa tietoa, kuinka se pyörisi mahdollisimman tehokkaasti. Toki opettajan on Calgaryssa mahdollista helposti löytää CBE:n verkon kautta tukea opetussuunnitelman toteuttamiseen, ohessa yksi linkeistä Calgaryssa oli tavallista, että opettajat olivat erikoistuneet opettamaan yhtä luokka-astetta vuodesta toiseen. Esimerkiksi seitsemännen luokan englannin ja social studies opettaja tapasi oppilaitaan joka päivä, koko lukuvuoden ajan ja vastaanotti taas seuraavat uudet oppilaat seuraavana syksynä. Meillä Kilpisen koulussa opettajat pyrkivät opettamaan samoja oppilaita oppiaineessaan läpi kolmen vuoden yläkoulun. Tällöin opettajan oppilaskontaktien määrä lukuvuoden aikana on huomattavasti suurempi kuin Calgaryssa, mutta kolmen vuoden jaksoissa mitattuna ei liene suurta eroa. Calgaryn systeemi antaa opettajalle mahdollisuuden kehittyä opetussuunnitelman sisältöjen hallinnassa ja niiden opettamisessa eri menetelmin. Meillä opettajalta vaaditaan kolmen eri luokkatason sisältöjen hallintaa, mutta he ehtivät tutustua oppilaisiinsa syvällisemmin ja pystyvät seuraavana vuonna jatkamaan siitä, mihin edellisenä jäivät. Pitemmällä aikavälillä Suomen malli tukee oppilaan kehittymistä, kun opettaja oppii tuntemaan oppilaansa ja tietää edellisvuoden kehityksen. Calgaryssa vuodesta toiseen samat 7. luokkien opettajat saavat selvitellä oppilaidensa taustoja ja ohjata koulunkulttuuriin. Jotenkin minusta on reilumpaa, että lähes kaikki opettajat ottavat osaa uusien kouluun tulleiden oppilaiden tavoille opettamisesta, kuten Kilpisen systeemissä tapahtuu. Koen, että suomalainen koulusysteemi ohjaa luontaisemmin yhteiseen vastuuseen oppilaista kun ainakin kymmenen eri opettajaa tuntee ja kohtaa kunkin oppilaan lukuvuoden aikana. Suomalaisen systeemin haaste on tiedonvälitys: kuinka kaikki oppilasta opettavat voivat olla riittävän tietoisia opetuksen kannalta tarpeellisista seikoista? Tätä haastetta koetamme ratkoa viikoittain. Calgaryssa opettajalla on tietokoneen kautta saavutettavissa tiedostot, joista opettaja saattaa lukea oppilaalle tehtyjen tutkimusten tuloksia, IPP:t (Individualized Program Planning, vastaa suomalaista HOJKS:ia) ja löytää oppilaiden aiempia saavutuksia sekä yhteystietoja. Ilahduin, kuin sain palattuani joulukuussa kuulla, että Jyväskylässä tulevien lakimuutosten kannustamana ollaan luomassa mielekkäitä sähköisiä työkaluja vastaaviin tarpeisiin. Odotan projektilta paljon. Itse kaipaan kipeästi HOJKS:ia pienempiin ohjauksen/opetuksen mukautuksiin helppokäyttöisiä, mutta monipuolisia työkaluja: sellaisia, jotka voisivat toimia myös opettajan tukena pedagogisen lausunnon kirjoitusprosessissa. Minulle on muodostunut muutamia ajatuksia työkaluista ja olen saanut mahdollisuuden niitä kehitellä Kilpisen koululle. Erityisoppilas Calgaryssa Erityisoppilaan saamat tuet perustuivat syksyllä 2010 vahvasti oppilaiden koodaukseen. Saadakseen tukiin oikeuttavan koodin, oppilaan täytyi päästä psykologin tutkimuksiin, joissa kognitiivinen suoriutuminen selvitetään. Minusta erityisoppilaiden koodit muistuttivat lääketieteellisiä koodeja eivätkä antaneet opetuksellista lisäarvoa. Vierailuni alussa oli kuitenkin vaikuttunut: koululla oli tiedossa oppilaiden vahvat ja tukea vaativat alueet sekä oppilaan älykkyysosamäärä. Miten paljon helpompaa olisikaan kohdistaa yksilöllisiä tavoitteita! Viikkojen kuluessa sain huomata, että psykologin tutkimuksiin oli pitkät jonot ja usein vanhempia kannustettiin teettämään tutkimukset yksityisellä sektorilla (maksoi noin cad, mutta osalla vakuutus korvasi). Viikkojen kuluessa huomasin, että koodaussysteemi hidastaa tuen kohdistamista ja opettajat joutuvat luvatta yksilöllistämään oppilaitaan, jotka eivät suoriudu opinnoistaan. Vaikka koo- 9

10 daus on työlästä, tuntuu, että kattava IPP kirjoitetaan Calgaryssa aiemmin kuin meillä Kilpisessä: suurin osa Senator Patrick Burns koulun IPP oppilaista olisi meillä kulkenut ilman yksilöllistä opetussuunnitelmaa. Calgaryn IPP vastasikin lähinnä meidän suomalaista oppimissuunnitelmaa (Hoppi), sillä oppiaineiden sisältöjä muovattiin harvoin. Jos oppilas kaipasi vahvempaa tukea, hänet yritettiin sijoittaa alueen erillisiin erityisopetusohjelmiin. Koodatuille oppilaille on tarjolla erillisiä ohjelmia alueiden kouluissa. Osa ohjelmista löytyy joka alueelta, osa toteutetaan alueiden yhteistyönä. Esimerkkejä näistä ovat mm. - L&L = Learning and Litteracy (kielelliset oppimisvaikeudet) - GATE = Gifted and Talented Education (lahjakkaat) - ALP = Adapted Learning Program (kognitiivisen kehityksen lievät ja keskinkertaiset viivästymät) - Access (kognitiivisen kehityksen huomattavat viivästymät) Syksystä 2011 lähtien oppilaiden koodaus nykymuotoisena poistuu Calgaryn kouluista. Muutos herätti jo nyt paljon huolta. Itse näen muutoksen hyvänä, sillä vaikka koodauksen perusteena olleet tutkimukset antavat tarpeellista tietoa, niiden jonottaminen viivästyttää oppilaan yksilöllisten tavoitteiden rakentumista. Taas kerran haluaisin rajallisten resurssien kohdistuvan opettajan työn tukemiseen. Koulupsykologin luokkavierailut voisivat olla yksittäisiä tutkimuksia tehokkaampia, kun opettajan ammattitaitoa rakennetaan. Toki aina on paikka erillisille, yksilöllisille psykologin tutkimuksille. Koska kaikki oppilaat tarvitsevat tukea ja yksilöllistä ohjausta selvitäkseen opinnoistaan, nostan taas esille oppilaiden vierellä luokkahuoneessa olevien aikuisten riittävän määrän. Kirjoitetuista resursseista ei siis Albertan provinssissa ole pulaa. Oheiselta sivulta löytyy PDF - tiedosto Albertan erityisopetuksen standardeista Yksi Albertan useista opetuspuolen projekteista on erityisopetuksen kehittäminen. Oheisen osoitteen kautta on mahdollista tutustua tarkemmin: Suosittelen mm. Progress on Short-Term Priorities ja Inclusive education facts tiedostoihin kurkkaamista. Albertan opettajien ammattijärjestö on julkaissut kirjasen tulevaisuuden erityisopetushaasteista: löytyy ja haku nimellä Success for all tai Yksilölliset suunnitelmat, IPP:t (Individual Program Plan) kirjoitettaan oppilaille heti lukukauden alkaessa. Senator Patrick Burns koululla kullekin IPP -oppilaalle valitaan avainopettaja, joka kirjoittaa suunnitelman ja tapaa vanhempia. Avainopettajaksi valitaan se opettaja, joka parhaiten oppilaan tuntee. IPP oppilaat jaetaan opettajien kesken mahdollisimman tasaisesti, jotta kukaan ei ylikuormitu. Koulun ohjaus- ja tutkimusneuvoja (Guidance and Research Counselor) tekee huiman työn lukiessaan kaikki IPP:t läpi ja ohjatessaan opettajia tavoitteiden asettelussa. Vaikeassa tavoitteen asettelussa Calgaryssa pyrittiin lyhyemmän aikavälin tavoitteisiin kuin meillä Kilpisessä. Tässä meillä on kehittymisen paikka. Haasteellinen tavoitteiden saavuttamisen mitattavuus puhuttaa myös Kanadassa paljon, mutta tapauskohtaisesti tuohon haasteeseen on yritettävä vastata. Mikä haaste meillä onkaan, jotta sekä eri opettajien asettamat että eri kouluilla asetetut tavoitteet olisivat yhteismitallisia! Oppilaiden oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi tuohon on kuitenkin pyrittävä. Tarvitsemme koulutason ja kuntatason yhteistyötä avuksi. Oivallinen apu yksilöllisten suunnitelmien kirjoittamiseen on CBE:n julkaisu Individualized Program Planning, jonka voi löytää myös netin kautta osoitteesta: Julkaisun 7.kappale ohjaa merkityksellisten, mitattavien ja hallittavien tavoitteiden asettelussa, mihin aina tuntuu kaipaavan lisää näkemyksiä omassa työssään. Julkaisun vahvuutena pidän myös hyviä liitteitä, joita tulen varmasti myöhemmin katselemaan tarkemmin miettien, josko joku niistä olisi mielekäs alku omien työkalujen luomisessa. Lukemisen ja kirjoittamisen työkaluja laatiessa täytyy muistaa erot englannin ja suomen kielen rakentumisessa. 10

11 Calgaryssa aloiteltiin henkilökohtaisten oppilasprofiilien keräämistä syksyllä Kunkin oppilaan tutkimukset, arvosanat ym. kasataan yhteen tiedostoon. Omaa työtäni helpottaisi, jos yhdestä paikasta olisi selvitettävissä oppilaan kouluhistoria tukineen ja tutkimuksineen. Suomalaiset rekisterilait taitavat estää tuon estävätkö? Ainakaan terveys- ja sosiaalipuolen tiedostot ovat koulupuolelle saavuttamattomia hallinnonrajojen vuoksi. 4. Vierailuni kohteet Suurimman osan vierailustani vietin siis Senator Patrick Burns koululla (SPB), jossa tavallisen luokkien opinto-ohjelman lisäksi voi opiskella jääkiekko-ohjelmassa ja espanja-englanti kaksikielisessä ohjelmassa (myös luokat 5-6). Koululla minut otettiin avoimesti ja ystävällisesti vastaan, mistä olen erittäin kiitollinen. Ei ollut kysymystä, johon ei olisi yhdessä etsitty vastauksia. Sain mahdollisuuden seurata useiden opettajien oppitunteja, koulun juhlia sekä osallistua henkilökunnan kokouksiin. Minut otettiin mukaan myös henkilökunnan PD -ohjelmiin (Professional Day): ammatilliseen kehittymiseen varattu päivä opettajille, jolloin oppilaat eivät ole koulussa. Näitä päiviä Calgaryn opettajilla on siis noin kerran kuukaudessa. Alla lista kouluista ja ohjelmista, joissa vierailin. Laitan perään koulujen nettisivut, joiden kautta niihin on mahdollista tutustua tarkemmin. Muutamilla kouluilla vierailin osana henkilökunnan PD ohjelmia, mutta niitä en mainitse. - Senator Patrick Burns School (CBE) o tavalliset luokat o jääkiekko -ohjelma o English as a Second Language (ESL) Program (lähellä suomalaista maahanmuuttajien valmistavaa opetusta) 11

12 - Georges P. Vanier School (CBE) o Learning and Litteracy Program (oppilaat, joilla kielellisiä oppimisvaikeuksia) - Queen Elisabeth School (CBE) o Gifted Program (lahjakkaiden opetus, luokat 7-12) - Langevin school (CBE) o science school (tiedettä ja tutkimusta painottava koulu) - William Aberhart High School (CBE) o ALP (vrt. suomalaista yksilöllisen opetuksen pienryhmä) o Learning Resource Centre (koulun sisäinen oppimistukikeskus, jossa oppilaat voivat tehdä opintojaan) - Dr. Gordon Townsend School (CBE) o sairaalakouluopetus o 10 viikon tutkimus- ja tukijaksot psyykkistä tukea tarvitseville - Westmount Charter school (Charter) o lahjakkaiden oppilaiden koulu, luokat K-12 - Foothills Academy (yksityiskoulu) o oppilaille, joilla todettu oppimisvaikeuksia, luokat

13 Muita vierailukohteitani: - Ambrose University College, opettajakoulutus o Foothills Academyssa tutustuin opettajiksi opiskeleviin naisiin, jotka pyysivät minua omalle yliopistolleen kertomaan suomalaisesta koulujärjestelmästä. Vierailin perheeni kanssa Ambrosella ja tutustuin mm. professori Adriana Bejkoon. Yhteydenpito professori Bejkon kanssa on jatkunut senkin jälkeen. - Supporting the Academic and Emotional Development of the Gifted -work shop o Sain mahdollisuuden osallistua tähän kahden päivän koulutukseen Calgaryssa , kouluttajana australialainen professori Miraca Gross - Albertan lastensairaala: tutkimusyksikkö (The Alberta Children's Hospital, Research Institute for Child and Maternal Health, Behaviour & the Developing Brain Theme Group) o Tutustuin sekä Albertan lastensairaalaan että sen tutkimusyksikköön Susan Crawfordin ohjauksessa. Vaikutuin tutkimukseen käytettävistä resursseista ja tietysti ihanasta lasten ehdoilla suunnitellusta sairaalasta. Muita tärkeitä kontakteja: Julia Romanchuk: Suomen kunniakonsuli Calgaryssa Tapasin Ms Romanchukin vierailuni viimeisellä viikolla, koska hän oli kiinnostunut kuulemaan Calgaryn kokemuksistani. Nautin keskustelustamme. - J-C Couture: Alberta Teachers Association, ATA Tapasin Mr. Couturen Hän toimii aktiivisena osapuolena Albertan ja Suomen välisen opetuspuolen yhteistyön käynnistämisessä. Heillä on suunnitelmissa keväällä 2011 aloittaa yhteistyötä, joka tähtää molemminpuoliseen toisilta oppimiseen. Mr. Couture oli kiinnostunut kuulemaan Calgaryn kokemuksistani. Olisin todella ilahtunut, jos saisin mahdollisuuden osallistua/seurata läheltä alkavaa yhteistyötä. Nautin myös tästä keskusteluhetkestä. 13

14 Muuta jaettavaa Calgaryssa kouluilla on omat tunnuksensa, joiden alla koulujen joukkueet esiintyvät. Syksyn 2010 aikana Senator Patrick Burns koulun Bronchot osallistuivat ainakin jalkapallo- ja lentopallo-otteluihin sekä maastojuoksukisoihin muita kouluja vastaan. Kevätlukukaudella vuorossa on toiset lajit. Koululla on myös oma orkesteri, joka esiintyy isommissa juhlissa. Kaikki tuo toiminta nostatti mukavasti kouluhenkeä ja soisin jotain vastaavaa rakentuvan myös Jyväskylän kouluihin. Marraskuussa Senator Patrick Burns koululla vietettiin oppimisen juhlaa muutaman iltapäivän oppitunnin ajan. Koulun salissa oppilaat esittelivät koko koulun väelle ja paikalle päässeille vanhemmille oppimistaan tekemiensä projektien kautta. Samassa tilaisuudessa kerrottiin koulun eri urheilujoukkueiden menestyksestä. Minä olin ihastunut tilaisuudesta, jossa osattiin yhdessä nauttia ponnistelujen tuottamista tuloksista. Kiivaasti edelleen mietin, kuinka vastaavanlaisia tilaisuuksia rakentaisimme omalle koululleni. Liian usein oppilaiden upeat suoriutumiset jäävät pienen piirin tietoon. Julkisen jakamisen kautta oppilas saa työstään ansaitsemansa palkkion, mikä kannustaa myös muita oppilaita ja tarjoaa heille positiivista esimerkkiä seuraavien töiden kehittelyyn. Calgaryn kouluissa auktoriteetti on vahvasti koulun rakenteissa. Kirjoitan muutamia esimerkkejä. Opettajia kutsutaan Mr., Mrs. ja Ms. liittein ja sukunimin. Aamuisin myöhästymiset selvitellään koulun kansliassa ja oppilaat tulevat lappujensa kanssa hiljaa tunneille (opetus ei keskeydy). Tuntien ristiriitatilanteissa opettaja voi lähettää oppilaan kansliaan selvittämään asiaa: oppilas täyttää kanslian henkilökunnan ja/tai rehtoreiden kanssa paperin tilanteesta ja palaa luokkaan, kun on omalta osaltaan selvittänyt tilanteen. Oppilaan tulee lomaketta täyttäessään ottaa kantaa siihen, milloin hän selvittää asiaa kansliaan lähettäneen opettajan kanssa. Myöhemmin paperiin kirjataan opettajan kommentit ja paperi menee kotiin tiedoksi. Toimintamallissa on minusta hyvää se, että kiistan osapuolet saavat rauhoittumisaikaa ja että oppilas ohjattuna miettii seuraavia toimintamallejaan. Toisaalta helposti ajaudutaan tilanteeseen, jossa vallankäyttö on tilanteen sovittelevaa ratkaisua tärkeämpää. 5. Mitä opin ja miten jatkan matkaani: Tulevaisuuden kouluissa on yhä vähemmän ja vähemmän kyse tiedon opetuksesta: koulun täytyy olla paikka, jonka keskiössä on oppiminen. Siirtymä opettajan kurssisisältöihin perustuvasta opetuksesta oppilaiden oppimiskykyihin ja vauhteihin sopeutuvaan toimintaan on suuri. Kuinka siitä selviämme? Mitä taitoja muutoksessa ja sen jälkeen tarvitaan? 14

15 Tulevaisuuden koulu haastaa meidät kaikki ja erilaisia kehitysprojekteja pyörii kaikkialla. Toivottavasti verkostoitumisen kautta saisimme yhteistyön voiman avuksi, jotta toisilta oppiessa pääsisimme pidemmälle. Oman osani tähän tarjoan jakamalla näitä linkkejä raportissani. Suosittelen lataamaan ATA:n sivuilta (tai ja haku nimellä) The Courage to Choose kirjasen (lainaan tarvittaessa) ja tutustumaan sen loppupuolella oleviin taulukoihin. Niissä on kertaalleen mietitty, mitä koulun muutoksissa meidän pitää osata lopettaa, aloittaa ja suunnitella uudelleen. Oppilasryhmien heterogeenisyys on arkipäivää kaikkialla. Erilaiset oppilaat odottavat opettajan vastaavan heidän henkilökohtaisiin tarpeisiinsa ja haasteisiinsa niin lähes inklusiivisesti toimivissa kouluissa (esim. Kilpisen koulu Jyväskylässä) kuin erilaisiin kohdistettuihin ohjelmiin perustuvissa luokissakin (esim. CBE:n lahjakkaiden ohjelmat ja ohjelmat oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville oppilaille). Kaikkialla opettajan ammattitaito nousee keskiöön: opettajan on mukautettava opetustaan heikoille oppilaille ja samalla tarjottava lahjakkaille lisähaasteita. On löydettävä arjessa aikaa ja taitoa kohdata oppilaat omina persooninaan ja osattava tukea heidän erilaisia työskentelytapoja. Näen opettajien tuen tarpeen huomattavana. Kuinka opettajia voidaan tukea näissä tulevaisuuden haasteissa? Mitä ominaisuuksia uudelta valmistuvalta opettajalta vaaditaan? Kuinka opettajankoulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin paremmin? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta jo valmistuneiden opettajien ammatillinen kasvu toteutuu? Kuinka voisimme kannustaa opettajia ammatilliseen kehittymiseen? Mitkä ovat palkkauksen mahdollisuudet motivoida opettajia? Kuinka saada kouluyhteisöt näkemään kaikkien osiensa (sisältää myös oppilaat) vahvuudet ja perustamaan toimintaansa niiden varaan? Jään miettimään, mikä on minun osuuteni kaikessa tässä Maailma on niin täynnä tietoa, ettei kukaan meistä enää voi kuvitella opettavansa niitä jollekin toiselle. Näen erittäin tärkeänä, että tiedon painotuksen sijaan kouluissa alkaisimme entistä pontevammin painottaa opiskelutaitojen opettamista. Meidän on valtautettava oppilaat opiskelunsa suhteen: luotava sisäisiä syitä opiskelulle ulkoisen pakon tilalle etsittävä motivaatio ja into oppimiseen, jonka ajan kuluessa olemme hukanneet liian monelta. Koulussa on varmistettava, että oppilaat osaavat asettaa itselleen tavoitteita oppijoina ja organisoida arkensa tukemaan tavoitteidensa saavuttamista. Oppijan hallussa on oltava joustavia opiskelustrategioita, joita hän mielekkäästi käyttää. Kriittinen ajattelu kaikessa tietotulvassa on elinehto. Kaipaisin siis kouluihin vähemmän asiaa, mutta huolellisemmin ja tietoisemmin läpikäytynä. Tässä näen osani selkeänä Kilpisen kouluyhteisössä: pystyn osallistumaan aktiivisesti sekä tiedonvälitykseen em. asioista että materiaalin tuottamiseen, jotta aineopettajien on sitten helpompaa muovata omaa toimintaansa. Toivon, että kouluilla säilyisi kaikkien säästöpaineiden keskellä mahdollisuus joustaviin opetusryhmäjärjestelyihin. Syksystä siirrymme Suomessa toteuttamaan uusimman erityisopetusstrategian mukaan uudelleen jaettuja/nimettyjä tukimuotoja. Kilpisessä neljättä vuotta tietoisesti kehitetty samanaikaisopetus vastaa jo nyt tuleviin haasteisiin, mutta tehostamalla toimintaa voimme saada uusia opiskelustrategioita käyttöön ja oppilaan yksilöllisempi kohtaaminen mahdollistuu. Muutoksia koulun kulttuuriin olemme saaneet aikaan, mutta meillä on enemmän tai vähemmän jäljellä siirtymää opetuksesta oppimiseen. Jos jotain koulustamme haluaisin jakaa muille (Suomessa tai Kanadassa) on uskallus aloittaa ja kehittää samanaikaisopetusta työmuotona. Senator Patrick Burns koululla pääsin sivuamaan aihetta Janet opettajan luokassa. Koen, että yhteistyön avulla voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin edes jollain tasolla. Minulle joustava samanaikaisopetus on ollut antoisaa päivittäistä täydennyskoulutusta. Olen ilahtuneena huomannut, että useat ihmiset ovat kiinnostuneet Calgaryn kokemuksistani. Osalle olen kokemuksiani jo kertonut ja mieluusti juttelen vielä tulevissakin tapaamisissa. Moni on pyytänyt minua laittamaan tämän raportin heille luettavaksi sen teen, kunhan se valmistuu. Ajan kuluessa kaipaan varmasti tarkennuksia omiin kokemuksiini ja olen ylpeä, että minulla on nyt kansainvälisiä kontakteja, joiden kautta voin asioita tarkentaa. 15

16 Alkuvuodesta 2011 aloitamme kirjekaveriprojektin Queen Elisabeth koulun lahjakkaiden oppilaiden luokkien ja Kilpisen koulun välillä. Oppituntien aikana oppilaat kirjoittelevat muutamia sähköposteja kirjekavereilleen Calgaryssa/Suomessa. Muutaman kuukauden ohjatun kirjoittelun jälkeen oppilaat itse harkitsevat, jatkavatko yhteydenpitoa pidemmälle. Nautin, kun saatan tarjota oman koulumme oppilaille mahdollisuutta löytää ystäviä maailmalta. Toivottavasti mielekäs tarve kielitaidolle myös motivoi oppilaita kieliopintoihin. Lopuksi Olen erittäin tyytyväinen, että sain tämän mahdollisuuden tutustua kanadalaiseen koulumaailmaan ensivaikutelmaa syvemmälle. Sain mahdollisuuden seurata toimintaa riittävän ajan, jolloin näin ja pystyin ymmärtämään tehtyjä ratkaisuja pelkän havaintojen rekisteröinnin sijaan. Nautin suunnattomasti myös mahdollisuudesta katsoa omaa työtäni kauempaa: pystyin irrottautumaan arjen ratkaisuista ja miettimään työn kehittämisen seuraavia askelia. Matka oli minulle hyvä pysäkkipaikka matkalla tulevaisuuteen. Tähän kansainväliseen vaihtoon osallistuminen antoi minulle hienon mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti. Luomani kontaktit ruokkivat ammatillista kasvuani vielä pitkään. Yhteydenpito jatkuu varmasti. Avoimet ja avuliaat ammattilaiset ovat minulle sähköisesti tavoitettavissa ja toivon, että yhteistyömme jatkuu niin toisillemme lupasimme. Toivon saavani jonain päivänä ihmisiä vastavierailulle Jyväskylään. Erityisen kiitoksen haluan kirjoittaa Senator Patrick Burns koulun henkilökunnalle; varsinkin rehtori Maureen Leewille, joka auttoi minua kontaktien luomisessa, Guidance and Research Counselor Deborah Walchukille, joka jaksoi etsiä minulle tarvitsemiani tiedonlähteitä, ja Janet Scott-Gattingerille, joka jakoi luokkahuoneensa useana päivänä kanssani. Ilman professori Marja Cantellin apua kesän 2010 aikana, olisi matkamme voinut olla vähemmän palkitseva. Sain myös nauttia hänen upeasta Calgaryn verkostostaan. Kiitos kaikesta! Kielitaidon varmistuminen ei liene vähäisin reissuni anti. Toimin Calgaryssa täysin englannin kielellä. Aluksi aksenttini hieman huvitti oppilaita, mutta pian yhteinen kielemme varmistui. Nautin oman kielitaitoni sujuvuudesta arjen jutteluissa, lehtien lukemisissa ja ennen kaikkea ammatillisissa keskusteluissa. Perheeltämme kyseltiin suomalaisesta kieltenopetuksesta, kun koko perheemme kielitaito koettiin hyväksi. Koen nyt olevani ammatillisesti kompetentti myös englannin kielellä, mistä nautin suunnattomasti. Olen entistä valmiimpi hyödyntämään myös englanninkielistä materiaalia ammatillisessa kehittymisessäni. 16

17 Suurkiitos Jyväskylän kaupunki ja kaupungin kansainväliset palvelut! Jyväskylässä Tiina Saarenketo Lake Louise Kanadan Kalliovuorilla 17

18 Liite 1 18