2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouni Viljanen ja sihteeriksi kutsuttiin Hannu Lindberg.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouni Viljanen ja sihteeriksi kutsuttiin Hannu Lindberg."

Transkriptio

1 Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta (R:no / ,3 / ) OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: klo 12:00 1. Heikki Ranta avasi kokouksen 2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouni Viljanen ja sihteeriksi kutsuttiin Hannu Lindberg. 3. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Susanna Simovaara ja Matti Viljanen 4. Kokouksen osallistujat ovat erillisessä liitteessä. 5. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 6. Hannu Lindberg esitteli vuoden 2008 toimintakertomuksen otsikkotasolla. Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. Toimintakertomus liitteenä. 7. Heikki Ranta esitteli vuoden 2008 tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon. Kokous myönsi tili- ja vastuuvapauden hoitokunnalle. 8. Heikki Ranta esitteli vuoden 2009 talousarvion, joka hyväksyttiin. Talousarvio liitteenä. 9. Päätettiin hoitokunnan jäsenten ja kalastuksenvalvojien palkkioksi yksi verkko ja katiskamerkki. 10. Valittiin hoitokunnan jäsenet ja heidän varamiehet: (erovuorossa Pertti Kärpänen, Juhani Mykrä ja Hannu Lindberg, varajäsenet Esa Toivonen, Jarmo Mannerkivi, Esa Vironen). Kokous valitsi entiset uudelleen. Lisäksi valittiin eronneen Timo Melan tilalle yhdeksi vuodeksi Matti Viljanen. 11. Valittiin tilintarkastajat ja heidän varamiehet: (entiset Veijo Hakala ja Juhani Luoto sekä varajäsenet Pertti Mannerkivi ja Mika Ristimäki). Kokous valitsi entiset uudelleen. 12. Valittiin kalastusalueen kokouksiin osakaskunnan edustajaksi Hannu Lindberg ja varalle Juhani Mykrä. 13. Päätettiin, ettei kalastusalueella sallita metsästystä lukuun ottamatta Vähä-Matjärveä. 14. Päätettiin KaIL:n 89 a :n ja 91 :n mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen käytöstä. Sovittiin, että käytetään kalan istutuksiin. 15. Päätettiin 2009 kalastuslupien hinnaksi: Verkkomerkki Katiskamerkki Viehekalastuslupa Viehekalastuslupa Viehekalastuslupa Rapumerkki verkko. (max 2 kpl / talous, myydään vain osakkaille ja kylällä asuville) katiska. (ei rajoitusta, myydään vain osakkaille ja kylällä asuville) henkilö. (lupa on osakkaille kylällä asuville ja on henkilökohtainen) henkilö. (lupa on osakkaiden vieraille nimetön vieraslupa) henkilö. (lupa on ulkopaikkakuntalaisille ja on henkilökohtainen) merta. (max 10 kpl / talous, myydään vain osakkaille ja kylällä asuville) 1

2 Pilkkikilpailun osallistumismaksu on 2 / kilpailija. Kilpailumaksu maksetaan ennakkoon pankkitilille Nordea Tiedotusosaan kirjoitetaan pilkkikilpailu, päivämäärä ja osallistujamäärä. Ravustusaika päätettiin pitää entisenä, eli 21.7 klo Rapukantaa päätettiin seurata yhdessä kalatutkimuksen kanssa. Tarvittaessa parannetaan rapu ja kalakantaa istutuksilla. 16. Päätettiin hoitokunnan kokousten pöytäkirjojen esilläpitopaikasta. Kaikki pöytäkirjat ovat luettavissa osoitteessa tai pöytäkirjan voi tilata puhelimella sihteeriltä numerosta Käsiteltiin muut esille tulevat asiat: Päätettiin kieltää polttomoottorien käyttö veneissä osakaskunnan nimissä. Pelastuskäytössä, hoitonuottauksessa ja järven kunnostuksissa ja tutkimuksissa kielto ei koske. Kokous hyväksyi ainoastaan sähkömoottorin käytön soudun rinnalle. Lentokoneiden toistuva laskeutuminen ei ole myöskään hyväksyttyä Hunttijärvellä. Päätettiin tilata kuhan ja siian kasvusta tutkimus Helsingin yliopistolta. Tutkimus maksaa 1500 euroa. Tutkimus alkaa välittömästi. Hoitokunnan kutsumana Tommi Malinen Helsingin yliopistolta kertoi kuhien kasvututkimuksesta ja miten se toteutetaan. Toimintaohjeet hän lähettää sihteerin sähköpostiin. Ohjeet liitetään nettisivuille. Kasvututkimuksen kalojen pyyntiin osakaskunta päätti antaa 2 ylimääräistä verkkomerkkiä / osallistuva kalastaja. Tutkittavien kalojen pyyntiin päätti osallistua: Ero Vikström, Jukka Viljanen, Jouni Viljanen ja Hannu Lindberg. Hoitokunta laati TE-keskukselle raha-anomuksen aiheesta mitkä kalat syövät sulkasääsken toukkia Hunttijärvessä. Tutkimuksen suorittaa Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden tiedekunta. Mikäli TE-keskus ei tälle vuodelle myönnä avustusta, niin anomus uusitaan. Hoitokunta päätti 2007 kokouksessa nostaa verkon silmäkoon 50 mm. vuoden 2009 alusta. Suositus on uusien verkkojen hankinnassa jo nyt. Kokous päätti kuitenkin siirtää alkamisaikaa kahdella vuodella vuoteen 2011, koska tehtävä kalatutkimus voi antaa vasta oikeaa tietoa verkon silmäkoon valinnalle. Hoitokunta lähetti Uudenmaan tiepiirille kirjeen Kärkölän uuden risteyksen suolauksesta ja risteyksen mahdollisista vaaroista. Risteyksestä on suora yhteys Hunttijärveen. Kirje liitteenä. Hoitokunta lähetti Velos Oy / Vetovarjolle ilmoituksen Hunttijärvellä tapahtuvista vetovarjolennätyksistä. Ilmoituksessa ehdotimme yritystä suorittamaan osakaskunnan tilille 100 euron korvaus / käyntikerta. Korvaus kirjattaisiin pro Hunttijärvi tilille. Kirje liitteenä. Kalojen istutuksia päätettiin jatkaa edelleen. (Istutuksiin käytetään n euroa vuodessa mikä on lupamaksuista saatu korvaus). Hoitokalastusta päätettiin jatkaa syksyllä. Hoitokunta laati kalastusselvityskaavakkeen kala- ja rapukantojen selvitykseen. Kaavake jaetaan kaikille kalastusmerkin ostajille Kotipiirissä yhdessä kalastusohjeiden kanssa. Kaavake palautetaan mennessä Kotipiiriin. 2

3

4

5 1/9 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUUEEN OSAKASKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 PERUSTIEDOT HUNTTIJÄRVESTÄ Hunttijärvi on Mäntsälän kunnan neljänneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Vanhan Lahdentien vieressä noin 15 km Mäntsälästä pohjoiseen Mäntsälänjoen (Mustijoen) vesistön latvavesialueella. Järven pinta-ala on 1,5 km 2 ja järven valuma-alueen koko on noin 15 km 2, järven keskisyvyys on 4,9 m ja maksimisyvyys noin 13 m. Tilavuutta järvellä on on noin 7,4 Mm 3. Järven valuma-alueella on noin 200 kiinteistöä ja järven osakaskuntiin kuuluu noin 170 kiinteistöä. Järveen laskee viisi laskuojaa ja lähtee yksi oja. Lisäksi järvessä on paljon pohjalähteitä. Vesialueeseen kuulu vielä lisäksi Vähä-Matjärvi ja Siltalan joki (liite 4). Yleisiä uimarantoja on kaksi, joista varsinkin järven eteläpäässä olevaa Saaren uimarantaa käytetään ahkerasti ja siellä käy uimareita laajalta alueelta. Järveä hallinnoi maarekisterin mukaan kaksi osakaskuntaa Saaren ja Levannon, joista Levannon osakaskunta on järjestäytynyt. Käytännössä Saaren osakaskunta toimii järjestäytyneen Levannon osakaskunnan sisällä ja Saarella on edustajansa myös hoitokunnassa. Järveen kuuluu vielä pieni Hautjärven osakaskunta, joka ei ole järjestäytynyt, eikä sillä ole ollut varsinaista edustajaa vielä hoitokunnassakaan. Kaiken kaikkiaan tämä järjestely on todettu kuitenkin toimivaksi. Hunttijärvi on vuonna 2006 arvioitu Mäntsälän kunnan toimesta yhdeksi alueen viidestä erityisestä järvestä, jonka kunnostustoimintaa kunta ensisijaisesti tukee. Liitteen 3 mukainen järven tavoitetila on kunnan pyytämä hoitokunnan visonäärinen näkemys järven tulevaisuudesta. Järvessä esiintyy ainakin seuraavat kalalajit siika, kuha, karppi, hauki, ahven, lahna, made, särki, tammukka, kiiski ja salakka. Viime vuosina järveen on istutettu pääsääntöisesti siikaa ja kuhaa, kertaalleen on kokeiltu kirjolohta. Vuosina 2005, 2006 ja 2008 istutettiin kokeeksi Ounasjoen tammukkaa. Lisäksi järvessä on täplärapuja. Pääasiallisia kalastustapoja järvellä ovat olleet verkko- ja katiskakalastus, heitto- ja vetouistelu, ravustus, onkiminen ja pilkkiminen. Linnustoa järvellä ja rannan läheisyydessä pesimässä on havaittu ainakin seuraavasti; silkkiuikku, telkkä, tiira, heinäsorsa, isokoskelo, kalalokki, rantasipi, västäräkki ja vierailevia tähtiä on paljon kalasääski (harvemmin), joutsenia, hanhia, lepakoita, pöllöjä, tikkoja... Lisäksi järvessä asustelee ainakin vesimyyriä ja näkinkenkiä. Järven kunto on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan tyydyttävä. Nykyisin järvessä on vuosittain esiintynyt jonkin verran sinilevää. Järvi voidaan luokitella reheväksi ja siihen laskee ojista liikaa ravinteita. YLEISTÄ KAUDELTA 2008 Tänä vuonna jatkettiin hoitokalastusta nuottaamalla ja saaliiksi saatiin noin kg kalaa, ennenkaikkea lahnaa ja huomattavasti edellesvuosia vähemmän särkeä ja pientä ahventa. Laueralta tilattiin lisäselvitys eleläisen laskuojan vedenlaadusta. Tutkimuksen johtopäätökset olivat seuraavat: Eteläinen laskuoja oli maaliskuun ja huhtikuun tulosten mukaan tasoltaan hyvä tai lievästi rehevöitynyt. Heinäkuun tulosten mukaan oja luokiteltaisiin erittäin rehevöityneeksi. Heinäkuun tuloksiin vaikuttivat näytteenottopäivää edeltäneet runsaat sateet. Maa oli vettynyt ja huuhtouman mukana ojan oli kulkeutunut runsaammin ravinteita valumaalueelta. Kokonaistyppipitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla suuria. Eteläisen laskuojan valuma-alue on pienempi kuin Järvisillanojan tai Avojärvenojan valuma-alueet. Asutusta ja peltoja oli Eteläisen laskuojan valuma-alueella huomattavasti vähemmän kuin Järvisillan- ja Avojärvenojan valuma-alueilla. Näytteenottopisteen vieressä oli hakkuualue, joka saattaa osaltaan vaikuttaa huuhtouman mukanaan tuomien ravinteiden määrään.

6 2/9 Kauden aikana Mäntsälän kunta on teettänyt tutkimuksen sulkasääsken toukista. Niitä esiintyy erityisesti pohjoispään syvänteessä. Sulkasääsket syövät eläinplanktonia, jotka taas söisivät kasviplanktoneita ja leviä. Eli järvelle olisi edullisempaa, että sulkasääskitoukkien määrä laskisi. Muuta toimintaa Järven vedenpinnan korkeutta on edelleen seurattu ja siitä on kuva tässä toimintakertomuksessa (liite 1) KALASTUS Järveen istutetut siiat, hauet ja kuhat ovat parantaneet merkittävästi kalastajien kiinnostusta kalastamiseen ja tämän kehtityksen toivotaan jatkuvan suotuisasti. Kaudella 2008 järvestä saatiin kuhaa, useampia yli 3 kg kuhia ja ainakin yksi yli 4 kg kuha ja jonkin verran siikaa. Verkkokalastus ei ehkä antanut aivan yhtä hyviä saaliita kuin joinakin aikaisempina vuosina, mutta tilannetta pyritään parantamaan sopivia istutuksia lisäämällä ja kalakantaa muokkaamalla. Kalastajien toivotaan tavoittelevan myös suuria haukia saaliiksi. Järvessä on tutkimuksen (2005) mukaa kalaa noin 125 kg/ha eli yhteensä kg, josta särkikalaa noin kg ja siikaa, kuhaa, haukea, ahventa yms. noin kg. Järven kalakanta on asiantuntijoiden mukaan vääristynyt ja sitä pyritään korjaamaan tehonuottauksella niin, että särkikaloja saataisiin järvestä ylös kolmen vuoden aikana tonnia. Järven kalantuotoksi vuodessa on arvioitu aikoinaan kg/ha/vuosi. Kalojen istutukset Järveen istutettiin lisää Peled-siikaa kpl (135 g) ja kpl Purotaimenta. Istutuksilla pyritään kasvattamaan kiinnostavien lajien kalansaaliita ja samalla heikentämään särkikalojen mahdollisuuksia vallata asemiaan takaisin tehonuottauksen jälkeen. Istutustoimintaa on ajateltu jatkettavan saatujen ohjeiden mukaan ja suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Kalalaji Yhteensä [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] Siika Peled Pohjasiika Järvisiika Luirojoensiika Muut Purotaimen Yhteensä Nuottaukset Järvellä suoritettiin yhtenä viikonloppuna tehonuottaus, jossa käytettiin yhtä nuottaa ja tarvittavaa kalustoa talkoovoimin. Hoitokunta kiittää talkoolaisia antamastaan ajasta ja hyvästä yhteistyöstä. Järvestä saatiin ylös noin kg kalaa, lähinnä lahnaa ja jonkin verran salakka, särkeä ja ahventa. Kasvavia kuhanpoikasia heitettiin takaisin paljon. Tutkimusten mukaan 60 kg särkipoistuma vastaa samaa jätekuormistusta mitä yhden ihmisen puhdistamattomat jätevedet aiheuttavat tai 10 ihmisen puhdistetut jätevedet. Suosituksen mukaan nuottauksia on tällä teholla jatkettava vielä muutaman vuoden ajan. Tuloksena pitäisi näkyä kirkkaampi vesi ja kalastuksessa enemmän pyydettäviä siikoja ja kuhia. Nuottauksella ei siis pystytä suoranaisesti ravinteita poistamaan järvestä, sillä kg kalaa sisältää vain noin 4 kg fosforia ja 30 kg typpeä.

7 3/9 HALLINTO Kauden 2008 hoitokunnan jäsenet ovat olleet: Teppo Rautavesi, pj. varajäsen Rauli Kataja Timo Melan, varapj. varajäsen Mikko Mela Hannu Lindberg, siht. varajäsen Esa Vironen Pertti Kärpänen varajäsen Esa Toivonen Juhani Mykrä, Saari varajäsen Jarmo Mannerkivi Heikki Ranta, talous varajäsen Tuija Ahlqvist Hoitokunta on vuoden aikana kokooontunut 3 kertaa. Tilintarkastajana vuonna 2008 toimivat: - Juhani Luoto ja Veijo Hakala HENKILÖSTÖ Kalastuksen valvojina järvellä toimivat: Hannu Lindberg, Juhani Mykrä, Juhani Luoto, Arto Mannerkivi sekä kalastusalueen valvoja Kalle Pitkänen. Vuoden aikana on suoritettu muutama tehtotarkkailujakso, jolloin on käyty kaikki pyydykset läpi. Tällöin on löytynyt muutamia luvattomia pyydyksiä, mitä voidaan pitää varsin paheksuttavana toimintana suhteutettuna osakkaiden enemmistön rehellisesti maksamiin lupamaksuihin sekä vapaaehtoisiin jäsenmaksuihin. TALOUS Luvista perittiin tilikauden aikana seuraavia maksuja Verkkomerkit (max 2kpl.) 10 Pitkäsiima 100 koukkua 10 (verkkomerkki) Katiska 1 Rapumerta (ruokakunta, enintään 10 kpl) 4 Heittouistin/Uistelulupa paikallisille 8 Heittouistin/Uistelulupa vieraille 15 Pilkkikilpailun osaanottomaksu. 2 /hlö/päivä Lisäksi järvellä kerättiin vapaaehtoista vuotuista 20 jäsenmaksua osakkailta. Tämä on tuottanut hyvää tulosta, vaikkakin lievästi vuotta 2007 jäsenmaksutuottoa vähemmän: Kiitos osallistuneille. Edelleen toivotaan laajempaa osallistujajoukkoa ja lisää vapaaehtoisia lahjoituksia, jotta saadaan varmistettua järvemme virkistyskäyttö myös tulevaisuudessa. Lupatuotot kaudelta 2008 olivat yhteensä 2 473,48. Jäsenmaksujen keräys tuotti 2 671,25. Osakaskunnan merkittävimpiä kuluja olivat kalaistutukset 3 922,30 sekä järven hoitokulut 1 886,61 - tarkempaa tietoa tuloslaskelmasta, Liite 2 Osakaskunnan tulos osoittaa ,72 alijäämää. Tilillä on ollut vuoden vaihteessa 7 069,57. Toimintakertomuksen vakuudeksi Levannolla Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunta

8 4/9 Liite 1 HUNTTIJÄRVEN VEDENPINNAN VAIHTELU VUONNA ,000 72,900 72,800 72,700 Alkupisteet: , , , Hunttijärven karttakorko N Loppupisteet : , , , ,600 72,500 72,400 72,300 72,200 72,100 72,000 touk kesä heinä elo syys loka toteutunut vedenkorkeus 2004 toteutunut vedenkorkeus 2005 toteutunut vedenkorkeus 2006 toteutunut vedenkorkeus 2007 toteutunut vedenkorkeus 2008 toteutunut vedenkorkeus 2009

9 5/9 Liite 2 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot 3000 Kalastusluvat 2 473, , Pilkkikilpailutuotot 0,00 0, Muut tuotot 31,84 80, , ,13 Kulut 3003 Kalan istutus , , Muut kulut -306,23-379, Jäsenmaksukulut -351,15-311, Sampo-avustus kulut 0,00 0, Järvenhoitokulut ,61-184, , ,26 Varsinaisen toiminnan kulujäämä ,97-495,13 Varainhankinta 3012 Jäsenmaksutuotot 2 671, , Pro Hunttijärvi 0,00 0,00 Tuotto/kulujäämä , ,87 Avustukset 3010 Sampo-avustus 0,00 0, Muut avustukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,87

10 6/9 Liite 3 Hunttijärven tavoitetila Kunnostettu Huntti vuonna 2020, ilman rahakattoa Järvimaisema Järvelle on tehty näköalapaikka Hunttikalliolle, josta voi ihailla järven kauneutta ja monimuotoisuutta. Järvellä seilaa pieni purjejolla, pari uistelijaa vetää uistinta tavoitteena saada, joko isoa kuhaa tai järvitaimenta. Rannat ovat siistit ja kaikkien mökit kylpevät täysin remointoituina ilta-auringon alla. Myös Levannon ja Saaren uimarannat esittäytyvät Mäntsälän Rivieerana kylän ja kunnan asukkaille. Vesikasvillisuus Huntilla ei ole ollut suuria ongelmia vesikasvillisuuden kanssa, mutta järviruokoa on kuitenkin muutamissa paikoissa. Lumpeet ja ulpukat kukkivat kuitenkin pitkin rantoja, kuten kurjenmiekat ja leinikitkin. Muutamasta paikasta löytyy ahvenruohoa, joiden alta on hyvä kaloja narrata. Ylimääräinen kasvillisuus siis poistettaisiin. Kalasto Vedenlaatu Huntin kalansaaliit ovat hyvät. Verkkoon jää ainakin joka kolmannella kerralla siika tai kuha. Uistelu on mielekästä kun saalista tulee. Talvella pilkkiessä saa hyvin kookasta ahventa ja muuta kalaa. Pienet ahvent ja särjet ovat poissa ja lahnat ovat vähentyneet nykyisestä huomattavasti. Kalastoa hoidetaan tehokalastuksella, ravinteiden pääsyn estämisellä ja oikeilla ja riittävän suurilla istutuksilla. Rapusaaliit ovat alueen parhaimmistoa. Vesi on kirkastunut niin, että pohjan erottaa vielä 1,5 m syvyydestä. Leväkukintoja ei ole eikä verkot limoitu ollenkaan. Tavoitetila saavutettaisiin ravinteiden poistolla järvestä ja sinne valuvasta vedestä. Kaikki kiinteistöt ovat liittyneet viemäriverkostoon. Valuma-alueen ominaisuudet Veden valumisnopeutta järveen saadaan hidastettua. Peltomaisema voi säilyä, mutta ravinteiden pääsy järveen estetään uudella joenuomalla tai riittävän isolla kosteikolla tai muulla veden käsittelyllä, jolla saadaan ravinteet vedestä pois. Järven arvo nykyisenä käyttökohteena Järvellä on suuri arvo sen vieressä asuville, mökkiläisille, kuntalaisille ja turisteille. Järvi tarjoaa nykyisin kohtuulliset mahdollisuudet sen hyödyntämiseen monella tapaa. Järven arvo tulevana käyttökohteena Järvellä on suuri arvo Levannon ja Saaren kyläläisille, ranta-asukkaille, kuntalaisille ja turisteille. Järvi tarjoaa nykyisin kohtuulliset mahdollisuudet sen hyödyntämiseen monella tavalla. Järven arvo sellaisenaan ilman käyttöä Järvi tarjoaa luonnolle ekosysteemin; jollekin hyvän ja toiselle mahdollisesti huonomman. Joku eliö tulee järvessä tai sen ympäristössä elämään hamaan maailman loppuun. Siis sille eliölle joka järvessä elää on tietysti järven olemassaolo elinehto.

11 Liite 4 7/9

12 8/9 Liite 5 LAUREA-ammattikorkeakoulun tekemä Hunttijärven vedenlaatuseuranta tutkimuksen(09/ /2007) johtopäätösosio. Kirjoittaja Lasse Kumpulainen 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Hunttijärvi on yleisluokituksen mukaan rehevä järvi. Suurin osa analyyseistä sijoitti Hunttijärven luokaan tyydyttävä tai hyvä. Monet tulokset kuitenkin vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen välillä. Järven rehevyyteen vaikuttaa voimakkaimmin korkea fosfaattifosforitaso. Fosfori on järvessä niin sanottu minimitekijä, joka rajoittaa normaalisti rehevöitymistä. Kun järveen päätyy käyttökelpoista fosforia, alkaa leväkasvusto lisääntyä nopeasti. Leväkasvuston lisääntyminen aiheuttaa myös pintaveden ph-arvon kasvua, mikä voi aiheuttaa ongelmia kaloille. Jos ph-arvo nousee hyvin korkealla, voi fosforia alkaa vapautumaan myös pintaveden sedimenteistä, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään. Molempien ojien fosforipitoisuus kasvoi huomattavasti loppukesällä Samaan aikaan kohonneet hygieniabakteerimäärät viittaavat jätevesipäästöihin. Varsinkin Järvisillanojan kohonnut sähkönjohtokyky, fosfori- ja typpipitoisuus sekä E. Coli -määrä antavat viitteitä jätevedestä. Ojista tullut fosforikuormitus nosti myös järven fosforitasoa huomattavasti. Fosforia huuhtoutui järveen myös valuma-alueella olevilta pelloilta, mutta pelkästään tämä ei riitä selittämään fosforitason suurta nousua. Elokuussa 2007 järven syvänteestä otetussa näytteessä liuenneen fosforin määrä oli yli 14 kertaa suurempi kuin pinnassa, mikä viittaa siihen, että fosforia on alkanut vapautua pohjasta. Tästä ei voida kuitenkaan olla varmoja, koska järven syvänteen happitilanteesta ei ole tuolta ajalta tietoja. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että syvänteen happitilanne on huonontunut kesän aikana. Suuri tekijä Hunttijärven fosforikuormitukseen ovat valuma-alueen pellot, joita lannoitetaan fosforilla. Lannoitustarpeen määrittäminen on usein hankalaa, sillä pellot varastoivat fosforia edellisiltäkin vuosilta. Kun peltoja lannoitetaan lisää, jää osa fosforista käyttämättä. Käyttämättä jäänyt fosfori ei sitoudu maaperään vaan huuhtoutuu helposti ojiin ja sitä kautta järveen. Jos Hunttijärven valuma-alueen peltojen fosforilannoitus saadaan oikealle tasolle, voidaan fosforin huuhtoutumista järveen vähentää merkittävästi. Fosforin huuhtoutumista vähentämällä voidaan parantaa Hunttijärven tilaa ja hidastaa rehevöitymistä. Osa analyyseistä viittasi siihen, että ojia ja järveä kuormittavat myös jätevesipäästöt. Jätevesipäästöjen vaikutukset ovat suurimmillaan sateiden sekä sulamisvesien aikaan, sillä tällöin ne huuhtoutuvat varsin nopeasti järveen asti. Jätevesipäästöjen suurin vaikutus on se, että ne lisäävät ravinteiden määrää järvessä, jolloin myös rehevöityminen nopeutuu. Jätevesipäästöjä pienentämällä voitaisiin vähentää rehevöitymistä ja parantaa Hunttijärven tilaa.

13 9/9 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUUEN OSAKASKUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2009 TULOT Lupatuotot kpl Hinta Summa Virveli 32 8,00 256,00 Virveli vieras 10 15,00 150,00 Verkkoluvat 10 ja ,00 550,00 Pitkäsiima (verkkolupa) 10,00 Katiskaluvat 50 1,00 50,00 Rapumerrat 274 4, ,00 Kilpailutuotot hlö 2,00 0, ,00 Jäsenmaksu , ,00 Hoitojäämä 2008 Yhteensä 5 102,00 MENOT Kalanhoito Kalojen istutukset 2 000,00 Lupamerkit 180,00 Muut kulut 200, ,00 Järven hoito Järven kunnostus 1 500,00 Jäsenmaksut 300,00 Muut kulut 400, ,00 Varaus tuleviin hankkeisiin 2 850, ,00 Yhteensä 7 430,00 Tulosennuste kaudelle ,00

14 Uudenmaan tiehoitopiiri Tiedoksi: Mäntsälän ympäristösihteeri Vaatimus suolauksen lakkauttamisesta Vanhan Lahdentien (140) ja uuden Kärkölän oikotien risteyksessä. Ehdotuksemme Vanhan Lahdentien ja uuden Kärkölän oikotien risteysalue kuuluu Hunttijärven valumaalueeseen. Valuma-alueen ydin on Hunttijärvi, jonka Mäntsälän kunta on virallisesti luokitellut yhdeksi kunnan tärkeimmistä kunnoltaan suojeltavista järvistä. Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta on nimenomaan perustettu varmistamaan Hunttijärven yhteisen vesialueen biologinen kunto ja takaamaan näin järven virkistyskäyttö kyläläisille, mökkiläisille ja muille järvellä vieraileville. Kyseessä olevan risteysalueen merkittävin ongelma on se, että Kärkölästä Vanhalle Lahdentielle tultaessa on ennen risteystä vaarallinen alamäki, joka aiheuttaa Hunttijärven biologiselle kunnolle suuren riskin myös kesäaikana: Jos esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja kuljettava rekka kolaroi tai vaurioituu alamäessä, niin kemikaalit valuvat valuma-alueen laskuojia pitkin suoraan Hunttijärveen ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa järvelle suuren biologisen tuhon ja näin virkistyskäytön loppumisen pitkäksi aikaa. Risteyksessä on uuden oikotien lyhytaikaisen olemassaolon aikana jo sattunut useita onnettomuuksia. Ehkä juuri näiden seurauksena on Kärkölän tien suolausta talviaikana lisätty. Tästä taasen seuraa, että lumien sulaessa tien suolauksen kemikaalijätteet valuvat Hunttijärveen huonontamaan sen biologista kuntoa. Järven ympärillä olevat maatilat ovat kiinnittäneet huomiota lannoitusmääriin, asukkaat ovat panostaneet jätteiden käsittelyyn ja puhdistamiseen, niin meistä olisi kohtuullista, että teiden ylläpitäjä sitoutuisi osaltaan järveen pääsevien päästöjen vähentämiseen. Risteyksen ongelma on kaksitahoinen ja osin ristiriitainen. Emme voi hyväksyä alueen suolausta, mutta myös risteyksen onneton toteutus aiheuttaa aivan liian suuren kolaririskin. Koko järven virkistyskäyttö voi romahtaa nollaan yhdestä ainoasta sattumanvaraisesta liikenneonnettomuudesta. Mielestämme ainoa keino tämän riskin poistamiseksi on oikotien Vanhalle Lahdentielle johtavan mäen merkittävä madaltaminen. Risteyksen suolaamisen lopettaminen ja korvaaminen pelkällä, mutta riittävällä hiekoituksella on kuitenkin vähimmäisvaatimuksemme, jotta kemikaalikuormitusta ei lisätä Hunttijärveen. Ehdotamme myös vakavasti harkittavaksi risteyksen mäen poistoa, jolloin autojen pysäyttäminen helpottuu ja onnettomuusriski pienenee. Jäämme odottamaan korjausehdotustanne lähiaikana osoitteeseen Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta c/o Hannu Lindberg, Päiväpolku 16, Järvenpää Mäntsälässä 9. helmikuuta 2009 osakaskunnan puolesta Teppo Rautavesi Hunttijärven osakaskuntien puheenjohtaja PS. Voitte tutustua toimintaamme osoitteessa

15 Velos Oy Ruolankatu 20 A LAHTI Vetovarjolennätyksen lupamaksu Mäntsälän Hunttijärvellä Taustaa Olemme havainneet yhtiönne internet-sivustolla maininnan, että yhtenä paikkana harjoittaa liiketoimintaanne on Mäntsälän Hunttijärvi. Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Osakaskunnan sääntöjen 1 mukaan sen tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta. Osakaskunnan sääntöjen 14 mukaan osakaskunnan hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa sekä edustaa muutoinkin osakaskuntaa. Osakaskunnan sääntöjen 6 :n mukaan silloin kun osakaskunta vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta ja vuokrasta erikseen. Kun yhtiönne harjoittaa liiketoimintaansa Hunttijärven jäällä, on kyseessä juuri vesialueen osan vuokraaminen. Osakaskunnan hoitokunta on osakaskunnan puhevaltaa käyttäen päättänyt kokouksessaan , että kukin vetovarjolennätyksen käyntikerta on vesialueen vuokraamista ja että yhtiötänne pyydetään suorittamaan kustakin vetovarjolennätyksen käyntikerrasta Hunttijärvellä 100 euron vuokrakorvaus osakaskunnan tilille Nordea Mäntsälässä 10. helmikuuta 2009 Teppo Rautavesi osakaskunnan puheenjohtaja postiosoite: Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta c/o Hannu Lindberg Päiväpolku 16, Järvenpää

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta PÖYTÄKIRJA OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: 25.3.2006 klo 12:00 1. Puheenjohtaja Teppo Rautavesi avasi kokouksen 2. Valittiin

Lisätiedot

4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala.

4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala. KARVIAN KALASTUSKUNNAN / JAKOKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS ÄMMÄLÄN SOPUKALLA 28.5. 2010 KLO 18. 1.Kalastuskunnan esimies Vesa Raiskio avasi kokouksen. 2. Sihteeri selvitti, että kokouskutsu oli lähetetty 13.5

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05 , NJVOK PÖYTÄKIRJA 1/5 NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS Kokousaika: 16.5.2016 klo 18:05 Kokouspaikka: Läsnäolijat: Nukarin koulu, Nurmijärvi 5 henkilöä liitteenä olevan ääniluettelon

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ Kuivasen osakaskunta Pöytäkirja 17.3.2014 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 16.03.2014 klo 14.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ 1. Kokouksen avaus Istuvan hoitokunnan

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. Perustiedot Osakaskunnan nimi on Judinsalon osakaskunta (rek nro 435-401-876-5) ja sen hallinnon kotipaikka on Luhangan kunta. Osakaskunnan kalastusalue käsittää ns. Judinsalo

Lisätiedot

Vuosikokous henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi puuttuu listalta).

Vuosikokous henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi puuttuu listalta). Mäntsälän Kennel ja Metsästysseura Ry Vuosikokous 2013 25.2.2013 Paikka: Ampumarata Paviljonki Aika: 25.2.2013 klo 18.00 Läsnä: 64 henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB PÖYTÄKIRJA SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2008 Aika: 14.5.2008 klo 13.30 14.25 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Läsnä: kunta osallistuja äänimäärä Hyvinkään

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Kuivaniemen Osakaskunta PÖYTÄKIRJA Kuivaniemen Osakaskunnan vuosikokous 2013 Aika: 20.4.2013 klo 12:00-15:24 Paikka: Kuivaniemen nuorisoseuran talo 1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

Kirkkoneuvosto (9) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6

Kirkkoneuvosto (9) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Kirkkoneuvosto 18.5.2016 1 (9) KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 18.5.2016 klo 16.30-17.40 Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Ennen varsinaista kokousta, klo 16 alkaen

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Iin seudun riistanhoitoyhdistys PÖYTÄKIRJA Pokholmintie 30 95100 KUIVANIEMI Puh 0400-936 333 Email ii@rhy.riista.fi 23.2.2016 Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Aika: 23.2.2016 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2012 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) KOKOUSAIKA Keskiviikko 15.8.2012 kello 9.00 10.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, ruokalan vieressä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Pöytäkirja 31.3.2016. Hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen avasi kokouksen ja toivoi jatkossa jokaisen osanottajan

Pöytäkirja 31.3.2016. Hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen avasi kokouksen ja toivoi jatkossa jokaisen osanottajan KUIVASEN OSAKASKUNTA Pöytäkirja 31.3.2016 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 30.3.2016 klo 18.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196, 54950 PETTILÄ 1.Kokouksen avaus Hoitokunnan puheenjohtaja

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kirkkoneuvosto

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kirkkoneuvosto PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 19.55 Paikka: Seurakuntakoti Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Henkilökoh. varajäsen Läsnä Karjalainen Esa x Kiljunen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Keskiviikko 14.4.2010 kello 8.00 10.15 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1. Perustiedot Osakaskunnan nimi on Judinsalon osakaskunta (rek nro 435-401-876-5) ja sen hallinnon kotipaikka on Luhangan kunta. Osakaskunnan kalastusalue käsittää ns. Judinsalo

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08

Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08 Suomen APL-yhdistyksen syyskokous 19.11.2014 Eläketurvakeskus, Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08 2. Kokouksen toimihenkilöiden

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 1 LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 Tausta: Särkijärven kalastuskunta on perustettu v 1994, osakasmäärä

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 11.10.2014 klo 15:30 Paikka: Nuorisotalo, Toivakka Läsnä: Niina Ikonen Kirsi Hokkanen Juha Lampinen Heimo Nieminen Arto Virtanen Topi Saareleinen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS: Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenkyrössä / 2013 / 2013

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS: Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenkyrössä / 2013 / 2013 1 KOKOUSAIKA Maanantai 4.3.2013 17.00 KOKOUSPAIKKA Isopappila SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET: pj Erkki Malmberg, khra (X) vj Heikki Uusitalo (Heimo Nordfors) (X) j Tarja Hätönen (X) j Liisa Kivimäki (X) j Eveliina

Lisätiedot

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus 1) kokouksen avaaminen Rhy:n puheenjohtaja Asko Autio avasi kokouksen. Asko kertoi ajankohtaisista tapahtumista rhy:ssä. Vuoden 2014 pienpetokilpailun palkitut olivat 1 Ari hautakangas, 26 pienpetoa 2.

Lisätiedot

SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS

SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 4/2011 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: tiistaina 24.5.2011 klo 9.00 9.15 Paikka: Nivalan, kaupungintalo valtuustosali Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 21. elokuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Tapani Saarinen toivotti syyskokoukseen osallistuneet johtokunnan puolesta tervetulleiksi ja avasi syyskokouksen klo 18:05.

Tapani Saarinen toivotti syyskokoukseen osallistuneet johtokunnan puolesta tervetulleiksi ja avasi syyskokouksen klo 18:05. Kangasalan Melojat ry TYÖJÄRJESTYS Kangasalan Melojien syyskokous Aika: 22.11.2016 klo 18:00 Paikka: Vesaniemen takkahuone, Kangasala 1 Kokouksen avaus Tapani Saarinen toivotti syyskokoukseen osallistuneet

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA

UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Tällä kyselylomakkeella kootaan tietoa järvien tilassa tapahtuneista muutoksista ranta-asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien, veneilijöiden ym. ihmisten kokemusten

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2016

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2016 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Perjantai 8.4.2016 kello 16.00 17.45 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän kertasi vuoden 2014 tapahtumia, joista päällimmäisenä VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri. Taloudellinen tulos on jopa liiankin hyvä,

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta.

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1/2011 Aika: 7.4.2011 klo 16.30 Paikka: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä: Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1 Kokouksen

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 19.10.2013 klo 15:00 Paikka: Paloisten koulukeskus, Toivakka Läsnä: Juha Lampinen Markus Mäki-Kulmala Topi Saarelainen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala Elias Mäki-Kulmala Niina Ikonen

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, Espoo)

Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, Espoo) 1(5) RUUKKI GROUP OYJ PÖYTÄKIRJA 2/2009 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Torstai 7.5.2009 klo 11.00 12.56 Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, 02150 Espoo) Läsnä Lisäksi paikalla

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5 1/5 Aika 9.6.2013 klo 17:00 Paikka Pyhämaan paloasema, Lyökintie 7 23930 PYHÄMAA 1. Kokouksen avaus Hallituksen puheenjohtaja Olle Kari avasi kokouksen ja toivotti osakkaat tervetulleeksi kokoukseen. 2

Lisätiedot

Yhtiökokousedustajat Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja

Yhtiökokousedustajat Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja KOKOUSKUTSU 2/2016 SUOMENSELÄN LENTOKENTTÄ Oy 26.05.2016 Aika Torstai 09.06.2016 klo 18.00 Paikka Kivijärven Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat/esityslista: 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

SUOMEN PETANQUE-LIITTO SP-L RY:N KEVÄTLIITTOKOKOUS

SUOMEN PETANQUE-LIITTO SP-L RY:N KEVÄTLIITTOKOKOUS SUOMEN PETANQUE-LIITTO SP-L RY:N KEVÄTLIITTOKOKOUS AIKA Sunnuntai 30.3.2014 klo 12:00. Valtakirjojen tarkistus klo 11:30 alkaen PAIKKA Helsinki Petankin halli, Pasila, Tallikatu 99 ALUSTAVA ESITYSLISTA

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja 28.9. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen järjestäytyminen Katja Lahdenranta-Linna valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi.

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 07.04.2015 1 Aika Tiistaina 07.04.2015 klo 16.00 16.58 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Gammelin

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kirkkoneuvosto

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kirkkoneuvosto PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 - Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari Kantola Pentti Varapj Kiljunen Ismo Majuri

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot