2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouni Viljanen ja sihteeriksi kutsuttiin Hannu Lindberg.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouni Viljanen ja sihteeriksi kutsuttiin Hannu Lindberg."

Transkriptio

1 Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta (R:no / ,3 / ) OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: klo 12:00 1. Heikki Ranta avasi kokouksen 2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jouni Viljanen ja sihteeriksi kutsuttiin Hannu Lindberg. 3. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Susanna Simovaara ja Matti Viljanen 4. Kokouksen osallistujat ovat erillisessä liitteessä. 5. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 6. Hannu Lindberg esitteli vuoden 2008 toimintakertomuksen otsikkotasolla. Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. Toimintakertomus liitteenä. 7. Heikki Ranta esitteli vuoden 2008 tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon. Kokous myönsi tili- ja vastuuvapauden hoitokunnalle. 8. Heikki Ranta esitteli vuoden 2009 talousarvion, joka hyväksyttiin. Talousarvio liitteenä. 9. Päätettiin hoitokunnan jäsenten ja kalastuksenvalvojien palkkioksi yksi verkko ja katiskamerkki. 10. Valittiin hoitokunnan jäsenet ja heidän varamiehet: (erovuorossa Pertti Kärpänen, Juhani Mykrä ja Hannu Lindberg, varajäsenet Esa Toivonen, Jarmo Mannerkivi, Esa Vironen). Kokous valitsi entiset uudelleen. Lisäksi valittiin eronneen Timo Melan tilalle yhdeksi vuodeksi Matti Viljanen. 11. Valittiin tilintarkastajat ja heidän varamiehet: (entiset Veijo Hakala ja Juhani Luoto sekä varajäsenet Pertti Mannerkivi ja Mika Ristimäki). Kokous valitsi entiset uudelleen. 12. Valittiin kalastusalueen kokouksiin osakaskunnan edustajaksi Hannu Lindberg ja varalle Juhani Mykrä. 13. Päätettiin, ettei kalastusalueella sallita metsästystä lukuun ottamatta Vähä-Matjärveä. 14. Päätettiin KaIL:n 89 a :n ja 91 :n mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen käytöstä. Sovittiin, että käytetään kalan istutuksiin. 15. Päätettiin 2009 kalastuslupien hinnaksi: Verkkomerkki Katiskamerkki Viehekalastuslupa Viehekalastuslupa Viehekalastuslupa Rapumerkki verkko. (max 2 kpl / talous, myydään vain osakkaille ja kylällä asuville) katiska. (ei rajoitusta, myydään vain osakkaille ja kylällä asuville) henkilö. (lupa on osakkaille kylällä asuville ja on henkilökohtainen) henkilö. (lupa on osakkaiden vieraille nimetön vieraslupa) henkilö. (lupa on ulkopaikkakuntalaisille ja on henkilökohtainen) merta. (max 10 kpl / talous, myydään vain osakkaille ja kylällä asuville) 1

2 Pilkkikilpailun osallistumismaksu on 2 / kilpailija. Kilpailumaksu maksetaan ennakkoon pankkitilille Nordea Tiedotusosaan kirjoitetaan pilkkikilpailu, päivämäärä ja osallistujamäärä. Ravustusaika päätettiin pitää entisenä, eli 21.7 klo Rapukantaa päätettiin seurata yhdessä kalatutkimuksen kanssa. Tarvittaessa parannetaan rapu ja kalakantaa istutuksilla. 16. Päätettiin hoitokunnan kokousten pöytäkirjojen esilläpitopaikasta. Kaikki pöytäkirjat ovat luettavissa osoitteessa tai pöytäkirjan voi tilata puhelimella sihteeriltä numerosta Käsiteltiin muut esille tulevat asiat: Päätettiin kieltää polttomoottorien käyttö veneissä osakaskunnan nimissä. Pelastuskäytössä, hoitonuottauksessa ja järven kunnostuksissa ja tutkimuksissa kielto ei koske. Kokous hyväksyi ainoastaan sähkömoottorin käytön soudun rinnalle. Lentokoneiden toistuva laskeutuminen ei ole myöskään hyväksyttyä Hunttijärvellä. Päätettiin tilata kuhan ja siian kasvusta tutkimus Helsingin yliopistolta. Tutkimus maksaa 1500 euroa. Tutkimus alkaa välittömästi. Hoitokunnan kutsumana Tommi Malinen Helsingin yliopistolta kertoi kuhien kasvututkimuksesta ja miten se toteutetaan. Toimintaohjeet hän lähettää sihteerin sähköpostiin. Ohjeet liitetään nettisivuille. Kasvututkimuksen kalojen pyyntiin osakaskunta päätti antaa 2 ylimääräistä verkkomerkkiä / osallistuva kalastaja. Tutkittavien kalojen pyyntiin päätti osallistua: Ero Vikström, Jukka Viljanen, Jouni Viljanen ja Hannu Lindberg. Hoitokunta laati TE-keskukselle raha-anomuksen aiheesta mitkä kalat syövät sulkasääsken toukkia Hunttijärvessä. Tutkimuksen suorittaa Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden tiedekunta. Mikäli TE-keskus ei tälle vuodelle myönnä avustusta, niin anomus uusitaan. Hoitokunta päätti 2007 kokouksessa nostaa verkon silmäkoon 50 mm. vuoden 2009 alusta. Suositus on uusien verkkojen hankinnassa jo nyt. Kokous päätti kuitenkin siirtää alkamisaikaa kahdella vuodella vuoteen 2011, koska tehtävä kalatutkimus voi antaa vasta oikeaa tietoa verkon silmäkoon valinnalle. Hoitokunta lähetti Uudenmaan tiepiirille kirjeen Kärkölän uuden risteyksen suolauksesta ja risteyksen mahdollisista vaaroista. Risteyksestä on suora yhteys Hunttijärveen. Kirje liitteenä. Hoitokunta lähetti Velos Oy / Vetovarjolle ilmoituksen Hunttijärvellä tapahtuvista vetovarjolennätyksistä. Ilmoituksessa ehdotimme yritystä suorittamaan osakaskunnan tilille 100 euron korvaus / käyntikerta. Korvaus kirjattaisiin pro Hunttijärvi tilille. Kirje liitteenä. Kalojen istutuksia päätettiin jatkaa edelleen. (Istutuksiin käytetään n euroa vuodessa mikä on lupamaksuista saatu korvaus). Hoitokalastusta päätettiin jatkaa syksyllä. Hoitokunta laati kalastusselvityskaavakkeen kala- ja rapukantojen selvitykseen. Kaavake jaetaan kaikille kalastusmerkin ostajille Kotipiirissä yhdessä kalastusohjeiden kanssa. Kaavake palautetaan mennessä Kotipiiriin. 2

3

4

5 1/9 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUUEEN OSAKASKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 PERUSTIEDOT HUNTTIJÄRVESTÄ Hunttijärvi on Mäntsälän kunnan neljänneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Vanhan Lahdentien vieressä noin 15 km Mäntsälästä pohjoiseen Mäntsälänjoen (Mustijoen) vesistön latvavesialueella. Järven pinta-ala on 1,5 km 2 ja järven valuma-alueen koko on noin 15 km 2, järven keskisyvyys on 4,9 m ja maksimisyvyys noin 13 m. Tilavuutta järvellä on on noin 7,4 Mm 3. Järven valuma-alueella on noin 200 kiinteistöä ja järven osakaskuntiin kuuluu noin 170 kiinteistöä. Järveen laskee viisi laskuojaa ja lähtee yksi oja. Lisäksi järvessä on paljon pohjalähteitä. Vesialueeseen kuulu vielä lisäksi Vähä-Matjärvi ja Siltalan joki (liite 4). Yleisiä uimarantoja on kaksi, joista varsinkin järven eteläpäässä olevaa Saaren uimarantaa käytetään ahkerasti ja siellä käy uimareita laajalta alueelta. Järveä hallinnoi maarekisterin mukaan kaksi osakaskuntaa Saaren ja Levannon, joista Levannon osakaskunta on järjestäytynyt. Käytännössä Saaren osakaskunta toimii järjestäytyneen Levannon osakaskunnan sisällä ja Saarella on edustajansa myös hoitokunnassa. Järveen kuuluu vielä pieni Hautjärven osakaskunta, joka ei ole järjestäytynyt, eikä sillä ole ollut varsinaista edustajaa vielä hoitokunnassakaan. Kaiken kaikkiaan tämä järjestely on todettu kuitenkin toimivaksi. Hunttijärvi on vuonna 2006 arvioitu Mäntsälän kunnan toimesta yhdeksi alueen viidestä erityisestä järvestä, jonka kunnostustoimintaa kunta ensisijaisesti tukee. Liitteen 3 mukainen järven tavoitetila on kunnan pyytämä hoitokunnan visonäärinen näkemys järven tulevaisuudesta. Järvessä esiintyy ainakin seuraavat kalalajit siika, kuha, karppi, hauki, ahven, lahna, made, särki, tammukka, kiiski ja salakka. Viime vuosina järveen on istutettu pääsääntöisesti siikaa ja kuhaa, kertaalleen on kokeiltu kirjolohta. Vuosina 2005, 2006 ja 2008 istutettiin kokeeksi Ounasjoen tammukkaa. Lisäksi järvessä on täplärapuja. Pääasiallisia kalastustapoja järvellä ovat olleet verkko- ja katiskakalastus, heitto- ja vetouistelu, ravustus, onkiminen ja pilkkiminen. Linnustoa järvellä ja rannan läheisyydessä pesimässä on havaittu ainakin seuraavasti; silkkiuikku, telkkä, tiira, heinäsorsa, isokoskelo, kalalokki, rantasipi, västäräkki ja vierailevia tähtiä on paljon kalasääski (harvemmin), joutsenia, hanhia, lepakoita, pöllöjä, tikkoja... Lisäksi järvessä asustelee ainakin vesimyyriä ja näkinkenkiä. Järven kunto on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan tyydyttävä. Nykyisin järvessä on vuosittain esiintynyt jonkin verran sinilevää. Järvi voidaan luokitella reheväksi ja siihen laskee ojista liikaa ravinteita. YLEISTÄ KAUDELTA 2008 Tänä vuonna jatkettiin hoitokalastusta nuottaamalla ja saaliiksi saatiin noin kg kalaa, ennenkaikkea lahnaa ja huomattavasti edellesvuosia vähemmän särkeä ja pientä ahventa. Laueralta tilattiin lisäselvitys eleläisen laskuojan vedenlaadusta. Tutkimuksen johtopäätökset olivat seuraavat: Eteläinen laskuoja oli maaliskuun ja huhtikuun tulosten mukaan tasoltaan hyvä tai lievästi rehevöitynyt. Heinäkuun tulosten mukaan oja luokiteltaisiin erittäin rehevöityneeksi. Heinäkuun tuloksiin vaikuttivat näytteenottopäivää edeltäneet runsaat sateet. Maa oli vettynyt ja huuhtouman mukana ojan oli kulkeutunut runsaammin ravinteita valumaalueelta. Kokonaistyppipitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla suuria. Eteläisen laskuojan valuma-alue on pienempi kuin Järvisillanojan tai Avojärvenojan valuma-alueet. Asutusta ja peltoja oli Eteläisen laskuojan valuma-alueella huomattavasti vähemmän kuin Järvisillan- ja Avojärvenojan valuma-alueilla. Näytteenottopisteen vieressä oli hakkuualue, joka saattaa osaltaan vaikuttaa huuhtouman mukanaan tuomien ravinteiden määrään.

6 2/9 Kauden aikana Mäntsälän kunta on teettänyt tutkimuksen sulkasääsken toukista. Niitä esiintyy erityisesti pohjoispään syvänteessä. Sulkasääsket syövät eläinplanktonia, jotka taas söisivät kasviplanktoneita ja leviä. Eli järvelle olisi edullisempaa, että sulkasääskitoukkien määrä laskisi. Muuta toimintaa Järven vedenpinnan korkeutta on edelleen seurattu ja siitä on kuva tässä toimintakertomuksessa (liite 1) KALASTUS Järveen istutetut siiat, hauet ja kuhat ovat parantaneet merkittävästi kalastajien kiinnostusta kalastamiseen ja tämän kehtityksen toivotaan jatkuvan suotuisasti. Kaudella 2008 järvestä saatiin kuhaa, useampia yli 3 kg kuhia ja ainakin yksi yli 4 kg kuha ja jonkin verran siikaa. Verkkokalastus ei ehkä antanut aivan yhtä hyviä saaliita kuin joinakin aikaisempina vuosina, mutta tilannetta pyritään parantamaan sopivia istutuksia lisäämällä ja kalakantaa muokkaamalla. Kalastajien toivotaan tavoittelevan myös suuria haukia saaliiksi. Järvessä on tutkimuksen (2005) mukaa kalaa noin 125 kg/ha eli yhteensä kg, josta särkikalaa noin kg ja siikaa, kuhaa, haukea, ahventa yms. noin kg. Järven kalakanta on asiantuntijoiden mukaan vääristynyt ja sitä pyritään korjaamaan tehonuottauksella niin, että särkikaloja saataisiin järvestä ylös kolmen vuoden aikana tonnia. Järven kalantuotoksi vuodessa on arvioitu aikoinaan kg/ha/vuosi. Kalojen istutukset Järveen istutettiin lisää Peled-siikaa kpl (135 g) ja kpl Purotaimenta. Istutuksilla pyritään kasvattamaan kiinnostavien lajien kalansaaliita ja samalla heikentämään särkikalojen mahdollisuuksia vallata asemiaan takaisin tehonuottauksen jälkeen. Istutustoimintaa on ajateltu jatkettavan saatujen ohjeiden mukaan ja suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Kalalaji Yhteensä [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] Siika Peled Pohjasiika Järvisiika Luirojoensiika Muut Purotaimen Yhteensä Nuottaukset Järvellä suoritettiin yhtenä viikonloppuna tehonuottaus, jossa käytettiin yhtä nuottaa ja tarvittavaa kalustoa talkoovoimin. Hoitokunta kiittää talkoolaisia antamastaan ajasta ja hyvästä yhteistyöstä. Järvestä saatiin ylös noin kg kalaa, lähinnä lahnaa ja jonkin verran salakka, särkeä ja ahventa. Kasvavia kuhanpoikasia heitettiin takaisin paljon. Tutkimusten mukaan 60 kg särkipoistuma vastaa samaa jätekuormistusta mitä yhden ihmisen puhdistamattomat jätevedet aiheuttavat tai 10 ihmisen puhdistetut jätevedet. Suosituksen mukaan nuottauksia on tällä teholla jatkettava vielä muutaman vuoden ajan. Tuloksena pitäisi näkyä kirkkaampi vesi ja kalastuksessa enemmän pyydettäviä siikoja ja kuhia. Nuottauksella ei siis pystytä suoranaisesti ravinteita poistamaan järvestä, sillä kg kalaa sisältää vain noin 4 kg fosforia ja 30 kg typpeä.

7 3/9 HALLINTO Kauden 2008 hoitokunnan jäsenet ovat olleet: Teppo Rautavesi, pj. varajäsen Rauli Kataja Timo Melan, varapj. varajäsen Mikko Mela Hannu Lindberg, siht. varajäsen Esa Vironen Pertti Kärpänen varajäsen Esa Toivonen Juhani Mykrä, Saari varajäsen Jarmo Mannerkivi Heikki Ranta, talous varajäsen Tuija Ahlqvist Hoitokunta on vuoden aikana kokooontunut 3 kertaa. Tilintarkastajana vuonna 2008 toimivat: - Juhani Luoto ja Veijo Hakala HENKILÖSTÖ Kalastuksen valvojina järvellä toimivat: Hannu Lindberg, Juhani Mykrä, Juhani Luoto, Arto Mannerkivi sekä kalastusalueen valvoja Kalle Pitkänen. Vuoden aikana on suoritettu muutama tehtotarkkailujakso, jolloin on käyty kaikki pyydykset läpi. Tällöin on löytynyt muutamia luvattomia pyydyksiä, mitä voidaan pitää varsin paheksuttavana toimintana suhteutettuna osakkaiden enemmistön rehellisesti maksamiin lupamaksuihin sekä vapaaehtoisiin jäsenmaksuihin. TALOUS Luvista perittiin tilikauden aikana seuraavia maksuja Verkkomerkit (max 2kpl.) 10 Pitkäsiima 100 koukkua 10 (verkkomerkki) Katiska 1 Rapumerta (ruokakunta, enintään 10 kpl) 4 Heittouistin/Uistelulupa paikallisille 8 Heittouistin/Uistelulupa vieraille 15 Pilkkikilpailun osaanottomaksu. 2 /hlö/päivä Lisäksi järvellä kerättiin vapaaehtoista vuotuista 20 jäsenmaksua osakkailta. Tämä on tuottanut hyvää tulosta, vaikkakin lievästi vuotta 2007 jäsenmaksutuottoa vähemmän: Kiitos osallistuneille. Edelleen toivotaan laajempaa osallistujajoukkoa ja lisää vapaaehtoisia lahjoituksia, jotta saadaan varmistettua järvemme virkistyskäyttö myös tulevaisuudessa. Lupatuotot kaudelta 2008 olivat yhteensä 2 473,48. Jäsenmaksujen keräys tuotti 2 671,25. Osakaskunnan merkittävimpiä kuluja olivat kalaistutukset 3 922,30 sekä järven hoitokulut 1 886,61 - tarkempaa tietoa tuloslaskelmasta, Liite 2 Osakaskunnan tulos osoittaa ,72 alijäämää. Tilillä on ollut vuoden vaihteessa 7 069,57. Toimintakertomuksen vakuudeksi Levannolla Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunta

8 4/9 Liite 1 HUNTTIJÄRVEN VEDENPINNAN VAIHTELU VUONNA ,000 72,900 72,800 72,700 Alkupisteet: , , , Hunttijärven karttakorko N Loppupisteet : , , , ,600 72,500 72,400 72,300 72,200 72,100 72,000 touk kesä heinä elo syys loka toteutunut vedenkorkeus 2004 toteutunut vedenkorkeus 2005 toteutunut vedenkorkeus 2006 toteutunut vedenkorkeus 2007 toteutunut vedenkorkeus 2008 toteutunut vedenkorkeus 2009

9 5/9 Liite 2 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot 3000 Kalastusluvat 2 473, , Pilkkikilpailutuotot 0,00 0, Muut tuotot 31,84 80, , ,13 Kulut 3003 Kalan istutus , , Muut kulut -306,23-379, Jäsenmaksukulut -351,15-311, Sampo-avustus kulut 0,00 0, Järvenhoitokulut ,61-184, , ,26 Varsinaisen toiminnan kulujäämä ,97-495,13 Varainhankinta 3012 Jäsenmaksutuotot 2 671, , Pro Hunttijärvi 0,00 0,00 Tuotto/kulujäämä , ,87 Avustukset 3010 Sampo-avustus 0,00 0, Muut avustukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,87

10 6/9 Liite 3 Hunttijärven tavoitetila Kunnostettu Huntti vuonna 2020, ilman rahakattoa Järvimaisema Järvelle on tehty näköalapaikka Hunttikalliolle, josta voi ihailla järven kauneutta ja monimuotoisuutta. Järvellä seilaa pieni purjejolla, pari uistelijaa vetää uistinta tavoitteena saada, joko isoa kuhaa tai järvitaimenta. Rannat ovat siistit ja kaikkien mökit kylpevät täysin remointoituina ilta-auringon alla. Myös Levannon ja Saaren uimarannat esittäytyvät Mäntsälän Rivieerana kylän ja kunnan asukkaille. Vesikasvillisuus Huntilla ei ole ollut suuria ongelmia vesikasvillisuuden kanssa, mutta järviruokoa on kuitenkin muutamissa paikoissa. Lumpeet ja ulpukat kukkivat kuitenkin pitkin rantoja, kuten kurjenmiekat ja leinikitkin. Muutamasta paikasta löytyy ahvenruohoa, joiden alta on hyvä kaloja narrata. Ylimääräinen kasvillisuus siis poistettaisiin. Kalasto Vedenlaatu Huntin kalansaaliit ovat hyvät. Verkkoon jää ainakin joka kolmannella kerralla siika tai kuha. Uistelu on mielekästä kun saalista tulee. Talvella pilkkiessä saa hyvin kookasta ahventa ja muuta kalaa. Pienet ahvent ja särjet ovat poissa ja lahnat ovat vähentyneet nykyisestä huomattavasti. Kalastoa hoidetaan tehokalastuksella, ravinteiden pääsyn estämisellä ja oikeilla ja riittävän suurilla istutuksilla. Rapusaaliit ovat alueen parhaimmistoa. Vesi on kirkastunut niin, että pohjan erottaa vielä 1,5 m syvyydestä. Leväkukintoja ei ole eikä verkot limoitu ollenkaan. Tavoitetila saavutettaisiin ravinteiden poistolla järvestä ja sinne valuvasta vedestä. Kaikki kiinteistöt ovat liittyneet viemäriverkostoon. Valuma-alueen ominaisuudet Veden valumisnopeutta järveen saadaan hidastettua. Peltomaisema voi säilyä, mutta ravinteiden pääsy järveen estetään uudella joenuomalla tai riittävän isolla kosteikolla tai muulla veden käsittelyllä, jolla saadaan ravinteet vedestä pois. Järven arvo nykyisenä käyttökohteena Järvellä on suuri arvo sen vieressä asuville, mökkiläisille, kuntalaisille ja turisteille. Järvi tarjoaa nykyisin kohtuulliset mahdollisuudet sen hyödyntämiseen monella tapaa. Järven arvo tulevana käyttökohteena Järvellä on suuri arvo Levannon ja Saaren kyläläisille, ranta-asukkaille, kuntalaisille ja turisteille. Järvi tarjoaa nykyisin kohtuulliset mahdollisuudet sen hyödyntämiseen monella tavalla. Järven arvo sellaisenaan ilman käyttöä Järvi tarjoaa luonnolle ekosysteemin; jollekin hyvän ja toiselle mahdollisesti huonomman. Joku eliö tulee järvessä tai sen ympäristössä elämään hamaan maailman loppuun. Siis sille eliölle joka järvessä elää on tietysti järven olemassaolo elinehto.

11 Liite 4 7/9

12 8/9 Liite 5 LAUREA-ammattikorkeakoulun tekemä Hunttijärven vedenlaatuseuranta tutkimuksen(09/ /2007) johtopäätösosio. Kirjoittaja Lasse Kumpulainen 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Hunttijärvi on yleisluokituksen mukaan rehevä järvi. Suurin osa analyyseistä sijoitti Hunttijärven luokaan tyydyttävä tai hyvä. Monet tulokset kuitenkin vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen välillä. Järven rehevyyteen vaikuttaa voimakkaimmin korkea fosfaattifosforitaso. Fosfori on järvessä niin sanottu minimitekijä, joka rajoittaa normaalisti rehevöitymistä. Kun järveen päätyy käyttökelpoista fosforia, alkaa leväkasvusto lisääntyä nopeasti. Leväkasvuston lisääntyminen aiheuttaa myös pintaveden ph-arvon kasvua, mikä voi aiheuttaa ongelmia kaloille. Jos ph-arvo nousee hyvin korkealla, voi fosforia alkaa vapautumaan myös pintaveden sedimenteistä, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään. Molempien ojien fosforipitoisuus kasvoi huomattavasti loppukesällä Samaan aikaan kohonneet hygieniabakteerimäärät viittaavat jätevesipäästöihin. Varsinkin Järvisillanojan kohonnut sähkönjohtokyky, fosfori- ja typpipitoisuus sekä E. Coli -määrä antavat viitteitä jätevedestä. Ojista tullut fosforikuormitus nosti myös järven fosforitasoa huomattavasti. Fosforia huuhtoutui järveen myös valuma-alueella olevilta pelloilta, mutta pelkästään tämä ei riitä selittämään fosforitason suurta nousua. Elokuussa 2007 järven syvänteestä otetussa näytteessä liuenneen fosforin määrä oli yli 14 kertaa suurempi kuin pinnassa, mikä viittaa siihen, että fosforia on alkanut vapautua pohjasta. Tästä ei voida kuitenkaan olla varmoja, koska järven syvänteen happitilanteesta ei ole tuolta ajalta tietoja. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että syvänteen happitilanne on huonontunut kesän aikana. Suuri tekijä Hunttijärven fosforikuormitukseen ovat valuma-alueen pellot, joita lannoitetaan fosforilla. Lannoitustarpeen määrittäminen on usein hankalaa, sillä pellot varastoivat fosforia edellisiltäkin vuosilta. Kun peltoja lannoitetaan lisää, jää osa fosforista käyttämättä. Käyttämättä jäänyt fosfori ei sitoudu maaperään vaan huuhtoutuu helposti ojiin ja sitä kautta järveen. Jos Hunttijärven valuma-alueen peltojen fosforilannoitus saadaan oikealle tasolle, voidaan fosforin huuhtoutumista järveen vähentää merkittävästi. Fosforin huuhtoutumista vähentämällä voidaan parantaa Hunttijärven tilaa ja hidastaa rehevöitymistä. Osa analyyseistä viittasi siihen, että ojia ja järveä kuormittavat myös jätevesipäästöt. Jätevesipäästöjen vaikutukset ovat suurimmillaan sateiden sekä sulamisvesien aikaan, sillä tällöin ne huuhtoutuvat varsin nopeasti järveen asti. Jätevesipäästöjen suurin vaikutus on se, että ne lisäävät ravinteiden määrää järvessä, jolloin myös rehevöityminen nopeutuu. Jätevesipäästöjä pienentämällä voitaisiin vähentää rehevöitymistä ja parantaa Hunttijärven tilaa.

13 9/9 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUUEN OSAKASKUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2009 TULOT Lupatuotot kpl Hinta Summa Virveli 32 8,00 256,00 Virveli vieras 10 15,00 150,00 Verkkoluvat 10 ja ,00 550,00 Pitkäsiima (verkkolupa) 10,00 Katiskaluvat 50 1,00 50,00 Rapumerrat 274 4, ,00 Kilpailutuotot hlö 2,00 0, ,00 Jäsenmaksu , ,00 Hoitojäämä 2008 Yhteensä 5 102,00 MENOT Kalanhoito Kalojen istutukset 2 000,00 Lupamerkit 180,00 Muut kulut 200, ,00 Järven hoito Järven kunnostus 1 500,00 Jäsenmaksut 300,00 Muut kulut 400, ,00 Varaus tuleviin hankkeisiin 2 850, ,00 Yhteensä 7 430,00 Tulosennuste kaudelle ,00

14 Uudenmaan tiehoitopiiri Tiedoksi: Mäntsälän ympäristösihteeri Vaatimus suolauksen lakkauttamisesta Vanhan Lahdentien (140) ja uuden Kärkölän oikotien risteyksessä. Ehdotuksemme Vanhan Lahdentien ja uuden Kärkölän oikotien risteysalue kuuluu Hunttijärven valumaalueeseen. Valuma-alueen ydin on Hunttijärvi, jonka Mäntsälän kunta on virallisesti luokitellut yhdeksi kunnan tärkeimmistä kunnoltaan suojeltavista järvistä. Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta on nimenomaan perustettu varmistamaan Hunttijärven yhteisen vesialueen biologinen kunto ja takaamaan näin järven virkistyskäyttö kyläläisille, mökkiläisille ja muille järvellä vieraileville. Kyseessä olevan risteysalueen merkittävin ongelma on se, että Kärkölästä Vanhalle Lahdentielle tultaessa on ennen risteystä vaarallinen alamäki, joka aiheuttaa Hunttijärven biologiselle kunnolle suuren riskin myös kesäaikana: Jos esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja kuljettava rekka kolaroi tai vaurioituu alamäessä, niin kemikaalit valuvat valuma-alueen laskuojia pitkin suoraan Hunttijärveen ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa järvelle suuren biologisen tuhon ja näin virkistyskäytön loppumisen pitkäksi aikaa. Risteyksessä on uuden oikotien lyhytaikaisen olemassaolon aikana jo sattunut useita onnettomuuksia. Ehkä juuri näiden seurauksena on Kärkölän tien suolausta talviaikana lisätty. Tästä taasen seuraa, että lumien sulaessa tien suolauksen kemikaalijätteet valuvat Hunttijärveen huonontamaan sen biologista kuntoa. Järven ympärillä olevat maatilat ovat kiinnittäneet huomiota lannoitusmääriin, asukkaat ovat panostaneet jätteiden käsittelyyn ja puhdistamiseen, niin meistä olisi kohtuullista, että teiden ylläpitäjä sitoutuisi osaltaan järveen pääsevien päästöjen vähentämiseen. Risteyksen ongelma on kaksitahoinen ja osin ristiriitainen. Emme voi hyväksyä alueen suolausta, mutta myös risteyksen onneton toteutus aiheuttaa aivan liian suuren kolaririskin. Koko järven virkistyskäyttö voi romahtaa nollaan yhdestä ainoasta sattumanvaraisesta liikenneonnettomuudesta. Mielestämme ainoa keino tämän riskin poistamiseksi on oikotien Vanhalle Lahdentielle johtavan mäen merkittävä madaltaminen. Risteyksen suolaamisen lopettaminen ja korvaaminen pelkällä, mutta riittävällä hiekoituksella on kuitenkin vähimmäisvaatimuksemme, jotta kemikaalikuormitusta ei lisätä Hunttijärveen. Ehdotamme myös vakavasti harkittavaksi risteyksen mäen poistoa, jolloin autojen pysäyttäminen helpottuu ja onnettomuusriski pienenee. Jäämme odottamaan korjausehdotustanne lähiaikana osoitteeseen Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta c/o Hannu Lindberg, Päiväpolku 16, Järvenpää Mäntsälässä 9. helmikuuta 2009 osakaskunnan puolesta Teppo Rautavesi Hunttijärven osakaskuntien puheenjohtaja PS. Voitte tutustua toimintaamme osoitteessa

15 Velos Oy Ruolankatu 20 A LAHTI Vetovarjolennätyksen lupamaksu Mäntsälän Hunttijärvellä Taustaa Olemme havainneet yhtiönne internet-sivustolla maininnan, että yhtenä paikkana harjoittaa liiketoimintaanne on Mäntsälän Hunttijärvi. Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Osakaskunnan sääntöjen 1 mukaan sen tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta. Osakaskunnan sääntöjen 14 mukaan osakaskunnan hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa sekä edustaa muutoinkin osakaskuntaa. Osakaskunnan sääntöjen 6 :n mukaan silloin kun osakaskunta vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta ja vuokrasta erikseen. Kun yhtiönne harjoittaa liiketoimintaansa Hunttijärven jäällä, on kyseessä juuri vesialueen osan vuokraaminen. Osakaskunnan hoitokunta on osakaskunnan puhevaltaa käyttäen päättänyt kokouksessaan , että kukin vetovarjolennätyksen käyntikerta on vesialueen vuokraamista ja että yhtiötänne pyydetään suorittamaan kustakin vetovarjolennätyksen käyntikerrasta Hunttijärvellä 100 euron vuokrakorvaus osakaskunnan tilille Nordea Mäntsälässä 10. helmikuuta 2009 Teppo Rautavesi osakaskunnan puheenjohtaja postiosoite: Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta c/o Hannu Lindberg Päiväpolku 16, Järvenpää

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta HOITOKUNNAN KOKOUS 1/2009 Paikka: Levannon VPK-talo Aika: 7.1.2009 klo 10:00 Läsnä: Teppo Rautavesi, puheenjohtaja Hannu Lindberg, sihteeri Pertti Kärpänen,

Lisätiedot

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta PÖYTÄKIRJA OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: 25.3.2006 klo 12:00 1. Puheenjohtaja Teppo Rautavesi avasi kokouksen 2. Valittiin

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio.

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio. UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS POYTAKIRJA Paikka: Utsjoen kunnantalo, valtuustosali Aika: 28.03.2015 klo 12:00-15:15 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala.

4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala. KARVIAN KALASTUSKUNNAN / JAKOKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS ÄMMÄLÄN SOPUKALLA 28.5. 2010 KLO 18. 1.Kalastuskunnan esimies Vesa Raiskio avasi kokouksen. 2. Sihteeri selvitti, että kokouskutsu oli lähetetty 13.5

Lisätiedot

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Pekka Puujalka Kalliolan koulu 25.3.2015 Paimelan koulu 26.3.2015 VAANIAN OSAKASKUNNAT Vaanian yhteinen vesialue / kalastuskunta, rnro 453-876-1, pinta-ala 655

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ Kuivasen osakaskunta Pöytäkirja 17.3.2014 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 16.03.2014 klo 14.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ 1. Kokouksen avaus Istuvan hoitokunnan

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

1 (5) osoitteessa kuun päivänä 200 alkaen klo. Hoitokunnan puheenjohtaja/toimitsijamies avasi kokouksen.

1 (5) osoitteessa kuun päivänä 200 alkaen klo. Hoitokunnan puheenjohtaja/toimitsijamies avasi kokouksen. 1 (5) PÖYTÄKIRJA yksityisen tien tiekunnan vuosikokouksesta/ylimääräisestä kokouksesta Paikka ja Aika Someron kaupungin kylässä luona osoitteessa kuun _päivänä 200 alkaen klo _. Kokouksen avaus Kokouksen

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Kuivaniemen Osakaskunta PÖYTÄKIRJA Kuivaniemen Osakaskunnan vuosikokous 2013 Aika: 20.4.2013 klo 12:00-15:24 Paikka: Kuivaniemen nuorisoseuran talo 1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 26.4.2013 klo 12.00

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 26.4.2013 klo 12.00 Suonteen kalastusalueen vuosikokous 26.4.2013 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 26.4.2013 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1. Perustiedot Osakaskunnan nimi on Judinsalon osakaskunta (rek nro 435-401-876-5) ja sen hallinnon kotipaikka on Luhangan kunta. Osakaskunnan kalastusalue käsittää ns. Judinsalo

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS AIKA Tiistai 21.5.2013 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Skomarsin torppa, Hakunila Markku Loikkanen (pj) Sirkka Luukkanen Marjukka Kallio Markku Kallio Reino Raijos Sirkku

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. 6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys - hyväksyttiin kokouksen työjärjestys esitetyssä muodossa.

PÖYTÄKIRJA. 6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys - hyväksyttiin kokouksen työjärjestys esitetyssä muodossa. Vanhanselän osakaskunnan kokous Aika: 15.4.2013 klo 13.00 Paikka: Kukkaismäki, Jämsä 1. Kokouksen avaus - Antti Hirvelä avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri - puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 1 LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 Tausta: Särkijärven kalastuskunta on perustettu v 1994, osakasmäärä

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Pöytäkirja 31.3.2016. Hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen avasi kokouksen ja toivoi jatkossa jokaisen osanottajan

Pöytäkirja 31.3.2016. Hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen avasi kokouksen ja toivoi jatkossa jokaisen osanottajan KUIVASEN OSAKASKUNTA Pöytäkirja 31.3.2016 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 30.3.2016 klo 18.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196, 54950 PETTILÄ 1.Kokouksen avaus Hoitokunnan puheenjohtaja

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012

Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Pöytäkirja 1 (6) Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012 Aika: 9.4.2012 Paikka: Veikkola VPK:n kokoustila, Vanhatie 22,

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 17.10.2009 klo 15.00 Paikka: Läsnä: Kerhohuone, Toivakantie 36, Toivakka Timo Särkkä Jukka Heinonen Markku Ilomäki Kirsi Rutajärvi Venla Rutajärvi Juha Lampinen Heimo Nieminen

Lisätiedot

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJA 1(3) 20.03.2013 TaLVI ry Sääntömääräinen kevätkokous Aika 20.03.2013 klo 18.25-18.55 Paikka ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39, Tampere Läsnä Osallistujaluettolo (liite 1) 1. KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Keskiviikkona 29.04.2015 klo 18.00-19.13 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Läsnä: Risto Jormalainen,

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 10.3.2015 klo 18:00 1/6 Paikka Wanha WPK, Koskitie 1, Huittinen LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 18.55 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari Kantola Pentti Karjalainen Esa Markkanen

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

yksityisen tien tiekunta Paikka

yksityisen tien tiekunta Paikka PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS Tiekunta Aika Paikka 1 Kokouksen avaus yksityisen tien tiekunta. 20 klo. - klo. Kokouksen avasi 2 Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin: ja sihteeriksi:.

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.3.2014 klo 18:00 Paikka Cumulus Rauma, Aittakarinkatu 9 1/5 LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg Harri Haapala Heikki

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 9.10.2010 klo 15.15 Paikka: Läsnä: Hirsiaho, Toivakka Jukka Heinonen Kirsi Rutajärvi Venla Rutajärvi Juha Lampinen Heimo Nieminen Tuomas Hokkanen Sari Puikkonen Ronja Hokkanen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot