SARJA B 2012:11. Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus HELSINGIN SATAMAN JULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SARJA B 2012:11. Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus HELSINGIN SATAMAN JULKAISU"

Transkriptio

1 SARJA B 2012:11 Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus HELSINGIN SATAMAN JULKAISU

2 1(14) Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on mitata Helsingin sataman taloudellista ja työllistävää vaikuttavuutta. Mittareina käytettiin vaikutusta BKT:hen ja työllisyysvaikutusta. Nämä selvitettiin Helsingin sataman lisäksi satamaa hyödyntävältä yritystoiminnalta, jonka merkittävimpiä toimialoja ovat liikenne, kuljetus, lastinkäsittely ja varastointi sekä matkatoimistot. Matkustajaliikenteen osalta selvitettiin, mikä on matkailijoiden (Suomessa käyvät ulkomaalaiset sekä risteilymatkustajat) rahankäyttö Suomessa. Tämän perusteella laskettua vaikuttavuutta verrattiin BKT:oon ja työlliseen työvoimaan. Erikseen selvitettiin vielä kunnallistaloudellinen vaikutus: mikä on vaikutus kuntien saamiin verotuloihin. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin. Haastattelut tehtiin kesäkuussa Haastattelutulosten perusteella saadut tulokset laajennettiin kattamaan kaikki tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat yritykset. Tutkimus valmistui lokakuussa Tutkimusta Helsingin Sataman puolelta ohjasivat satamajohtaja Kimmo Mäki ja toimistopäällikkö Eve Tuomola. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat WSP Finland Oy ja Kari Hietala Oy, joissa työhön osallistuivat Timo Kärkinen, Cecilia Halsti ja Kari Hietala.

3 2(14) 2. Keskeiset käsitteet Tuotos, liikevaihto, myynti = yrityksen valmistamistaan ja myymistään hyödykkeistä (tavaroista ja palveluista) saama rahamäärä. Arvonlisäys (jalostusarvo, value added) tarkoittaa tuotannossa syntyvää arvoa. Se saadaan esiin vähentämällä liikevaihdosta ostettujen välituotteiden (tavaroiden ja palvelusten) arvo. Se voidaan laskea myös henkilöstökulujen, kiinteän pääoman kulumisen (poistojen) ja mahdollisten tuotannon ja tuonnin verojen summana. Yritykset maksavat arvonlisästä arvonlisäveron. Ostetuista panostekijöistä tätä ei makseta, vaan sen maksavat panostekijöitä tarjonneet yritykset, joiden arvonlisään ne kuuluvat. Näin vältetään kaksinkertainen laskenta. Arvonlisien summa on BKT. Yritys kerryttää BKT:tä juuri arvonlisänsä verran. Välituote käytetään panoksena muiden hyödykkeiden valmistamiseen. Välituote on mukana liikevaihdossa mutta ei arvonlisässä., välitön = työllisten määrä (henkilöä), joka on osallistunut tuotoksen aikaansaamiseen yrityksessä. Työllisyyden kerrannaisvaikutus leviää välituoteostojen kautta. Välituotteiden valmistukseen osallistuneiden henkilöiden työpanos muissa yrityksissä usein muilla alueilla. yhteensä = välitön työllisyysvaikutus plus työllisyyden kerrannaisvaikutus. Ilmoittaa, kuinka suuri henkilömäärä on tarvittu satamalle tai sataman kautta kulkeneille matkustajille myytyjen tavaroiden tai palvelusten valmistukseen plus käytettyjen välituotteiden valmistukseen muissa yrityksissä. Analyysi perustuu kyselyaineistoihin sekä panos-tuotostutkimukseen. Tuotos/liikevaihto/myynnit selvitettiin kyselyjen avulla. Yrityskyselyn avulla selvitettiin lisäksi välitön työllisyys. Arvonlisäys ja työllisyys yhteensä selvitettiin panos-tuotostutkimuksen avulla. Matkailijoita koskevissa analyyseissä myös välitön työllisyys selvitettiin panostuotostutkimuksen avulla.

4 3(14) 3. Yrityskyselyn perusjoukko ja otos Perusjoukko ja otos määriteltiin Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella. Perusjoukoksi määriteltiin Helsingin seudun alueella sijaitsevat liikenteeseen liittyvien toimialojen toimipaikat mukaan luettuna matkatoimistot. Toimipaikkoja oli perusjoukossa Yli 10 henkilön toimipaikat otettiin mukaan kaikki. Pienemmistä toimipaikoista (0 4 henkilöä) otettiin 10 %:n otos. Jos henkilökuntaa oli 5 tai enemmän, otettiin kaikki mukaan otokseen. Pienempi otantasuhde oli kuitenkin tieliikenteen tavarankuljetuksessa, koska raskaan liikenteen tavarankuljetusyrityksiä oli perusjoukossa hyvin paljon. Toimialalta otettiin 5 %:n otos, kun henkilökuntaa oli 0 4, 25 %:n otos, kun henkilökuntaa oli 5 9 ja otos oli 50 %, kun henkilökuntaa oli Lopuista toimipaikoista otantasuhde oli 100 %. Kustakin yrityksestä haastateltiin (puhelinkyselynä) vain yhtä toimipaikkaa, jolta saatiin koko yrityksen tiedot. Otos oli yhteensä 378 yritystä (suuremmilla yrityksillä oli useita toimipaikkoja). Vastauksia saatiin 261 eli vastausprosentti oli 57 %. Yrityskyselyn avulla arvioidaan, mikä on Helsingin sataman vaikutus arvonlisäykseen ja työllisyyteen. Arvonlisäys ilmoittaa suoraan vaikutuksen BKT:hen. BKT on itse asiassa kaikkien Suomen (tai jonkin alueen) arvonlisäysten summa. Vastanneiden tiedot yleistetään perusjoukkoa koskeviksi laskemalla painot sen mukaan, kuinka suuri on vastanneiden osuus perusjoukosta toimialan ja yrityskoon mukaan. Analyysi suoritetaan ensin Helsingin sataman kanssa asioivien yritysten osalta. Sitten sama suoritetaan matkailijoiden osalta. Lopuksi tutkitaan vielä kunnallistaloudellisia vaikutuksia.

5 4(14) 4. Satamaa hyödyntävä yritystoiminta On yrityksiä, joiden liikevaihdosta ja työllisyydestä osa liittyy Helsingin satamatoimintaan. Satamaan liittyvä osuus voidaan katsoa Helsingin sataman vaikuttavuudeksi. Ilman Helsingin satamaa tätä osuutta liikevaihdosta ja työllisyydestä ei olisi olemassa näille yrityksille. Osuutta selvitettiin yrityskyselyn avulla. Kyselylomake on liitteenä. Taulukossa 1 on esitetty tulokset toimialan mukaan. Mukana ei ole Helsingin Satamaa eikä toimialoja, joilta oli vain yksi yritys. Yhden yrityksen toimialat ovat mukana taulukoissa 2 ja 3. Helsingin satama on mukana yhteenvetotaulukossa 9. Suurin arvonlisäys tulee toimialalta lastinkäsittely ja varastointi sekä muu liikennettä palveleva toiminta. Suurin työllisyysvaikutus tulee muusta kuljetusvälityksestä. Koko aineistossa miljoonan euron arvonlisäys saavutetaan 6,1 henkilön vuotuisella työpanoksella (2335/381). Koko maassa samoilla toimialoilla tarvitaan selvästi suurempi työpanos eli tuottavuus on Helsingin satamaa hyödyntävässä yritystoiminnassa keskimääräistä suurempaa. Arvonlisäys jakautuu tavaraliikenteeseen ja matkustajaliikenteeseen toimialoittain odotetulla tavalla. Taulukko 1. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus toimialan mukaan Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Arvonlisäys % Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Maaliikenne pl. taksit ,8 0,2 Taksit 4, ,0 Meriliikenteen henkilökuljetus ,7 95,3 Meriliikenteen tavarankuljetus ,0 0 Lastinkäsittely ja varastointi sekä Muu liikennettä palveleva toiminta ,9 0,1 Matkatoimistot ja Muu matkailua ,0 palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys ,0 0 Tukevat viranomaistoiminnot* 10, Yhteensä, josta Tavaraliikenne ,0 0 - Matkustajaliikenne ,0 *(suluissa henkilöä): Luotsit (15), Hinaajat (20), Väylänpito (10), Jäänmurto (15), Rajavartiolaitos (26), Alusliikennepalvelu VTS (10), Tulli (75) Tukevat viranomaistoiminnot (ja taulukossa 9 Helsingin satama) on jaettu tavara- ja matkustajaliikenteeseen muiden toimintojen arvonlisäysten suhteessa (87/13). Taulukossa 1. ei ole mukana Helsingin Satamaa, vartiointia eikä matkustajaliikenteen alueelle jättämien rahojen vaikutusta. Tukevat viranomaistoiminnot on sijoitettu panos-tuotos tarkastelussa puoliksi toimialaan 522 Liikennettä avustavat palvelut ja puoliksi toimialaan 84 Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palvelut. Taksien vaikuttavuusarvion lähtötietona on ollut se, että taksit ovat tehneet Helsingin satamiin ja satamista matkaa v GPS tietojen perusteella. Yhden matkan hinnaksi

6 5(14) on arvioitu varovasti 20 euroa. Ulkomaiset kuljetusyritykset eivät kuuluneet otokseen eivätkä perusjoukkoon. Niiden vaikutus arvioitiin siten, että oletettiin heidän hoitavan kuljetuksista neljäsosan ja yritysten oletettiin olevan samanlaisia kuin ovat perusjoukon 0 4 henkilön yritykset toimialalla tieliikenne ja tavarankuljetus. Kaikkien vaikuttavuuden osatekijöiden yhteisvaikutus on yhteenvetotaulukossa 9. Taulukko 2. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus yrityskoon mukaan Arvonlisäys Arvonlisäys % Välitön (milj. ) välitön yh- teensä Tavaraliikenne Matkustajaliikenne työllisyys/ Arvonlisäys Suuret (LV 10 milj.) ,2 Keskisuuret (0,7 milj. LV < 10 milj.) ,5 Pienet (LV < 0,7 milj.) ,5 Yhteensä ,1 Taulukoissa ei ole mukana Helsingin Sataman, satamaa tukevien viranomaistoimintojen, taksien, ulkomaisten kuljetusyritysten eikä matkustajaliikenteen alueelle tuoman kysynnän vaikutusta. Helsingin satamaa lukuun ottamatta yrityskokoa ja yrityksen kotikuntaa ei ollut näiltä osin tiedossa. Miljoonan euron arvonlisäys (välitön työllisyys hlöä/arvonlisäys milj. euroa) saavutetaan suurissa yrityksissä viiden, keskisuurissa kymmenen ja pienissä kahdenkymmenen henkilötyövuoden työpanoksella. Toiminnan työvaltaisuus kasvaa siten voimakkaasti yrityskoon pienentyessä. Kokonaistyöllisyysvaikutus suhteessa välittömään työllisyysvaikutukseen on suurissa yrityksissä 2,1-kertainen, keskisuurissa yrityksissä 1,9-kertainen ja pienissä yrityksissä 1,7- kertainen. Matkustajaliikenteen osuus arvonlisäyksestä kasvaa yrityskoon kasvaessa. Taulukko 3. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus yrityksen sijaintipaikan mukaan Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Arvonlisäys % Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Välitön työllisyys/ Arvonlisäys Helsinki ,0 Helsingin seutu ,6 Muu Uusimaa ,5 Muu Suomi ,0 Yhteensä ,1

7 6(14) Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirk konummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Miljoonan euron arvonlisäys saavutetaan Helsingissä kahdeksan, Helsingin seudulla viiden ja muualla 11 henkilön vuoden työpanoksella. Satamaan liittyvät toiminnot ovat helsinkiläisyrityksillä työvaltaisempia kuin Helsingin seudun (pl. Helsinki) yrityksillä. Kaikilla alueilla kerrannaistyöpaikat ovat samaa suuruusluokkaa kuin välittömät työpaikat eli kokonaistyöllisyysvaikutus on kaksinkertainen (Helsingissä kuitenkin 2,2-kertainen ja Helsingin seudulla 2,1-kertainen) välittömään vaikutukseen verrattuna. Taulukossa 4 on vielä esitetty Helsinki ja Helsingin seutu toimialan mukaan. Arvonlisäys on Helsingin seudulla suurempi, mutta työllisyysvaikutus Helsingissä suurempi. Taulukko 4. Arvonlisäys ja työllisyysvaikutus toimialan mukaan Helsingissä ja Helsingin seudulla Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Helsinki Helsingin seutu Helsinki Helsingin Helsinki Helsingin seutu seutu Maaliikenne Meriliikenteen henkilökuljetus Meriliikenteen tavarankuljetus Lastinkäsittely ja varastointi sekä Muu liikennettä palveleva toiminta Matkatoimistot ja Muu matkailua palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys Yhteensä

8 7(14) 5. Ulkomaiset matkailijat Seuraava analyysi perustuu Matkailun Edistämiskeskuksen ja Tilastokeskuksen Raja haastattelututkimukseen vuodelta Vuonna 2011 Suomessa kävi 7,26 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Näistä Helsingin sataman kautta kulki 1,37 milj. matkustajaa eli 19 %. (Luvuissa eivät ole mukana risteilymatkustajat, ammattimainen liikenne, Ahvenanmaa, paikallisliikenne Ruotsista ja Norjasta eivätkä eräät pienet rajanylityspaikat.) Laivaliikenteen avulla Suomessa kävi 1,72 milj. matkustajaa eli Helsingin sataman osuus oli tästä peräti 80 %. Varustamojen tietojen mukaan Suomessa kävi Helsingin sataman kautta 4,1 miljoonaa ulkomaista matkailijaa vuonna 2011 eli kolme kertaa enemmän kuin MEK/TK:n mukaan. Taulukko 5. Ulkomaisten matkustajien Suomen-matkan pääsyyt v liikennemuodon mukaan (tuhansia matkustajia ja prosenttia) Matkan pääsyyt Helsingin Muu laivaliikennliikenne Lento- Maaliikenne Yhteensä (1000 matkustajaa) satama Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Useita syitä Yhteensä Matkan pääsyyt (%) Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Useita syitä Yhteensä Maaliikenteessä ja laivaliikenteessä painottuvat muut vapaa-ajanmatkat eli turismi kun taas lentoliikenteessä painottuu työmatkaliikenne. Työmatkat ovat Helsingin sataman kautta kulkeneessa matkustajaliikenteessä suhteellisesti neljä kertaa yleisempiä (24 %) kuin muiden satamien kautta kulkevassa liikenteessä (6 %), jossa puolestaan muut matkat sekä tuttava- ja sukulaisvierailut ovat suhteellisesti yleisempiä. Muu vapaa-ajanmatkustus eli turismi on suhteellisesti yhtä yleistä (noin puolet) Helsingin ja muiden satamien kautta kulkevassa matkustajaliikenteessä (risteilymatkustajia, joita oli , ei tässä huomioida). Turismi on selvästi suhteellisesti yleisempää maantieliikenteessä mutta vähäisempää lentoliikenteessä. Itse asiassa turisteja kulkee Helsingin sataman kautta lähes sama määrä kuin Suomen lentokenttien kautta. Kun risteilymatkustajat huomioidaan, turisteja kulkee selvästi enemmän Helsingin sataman kautta. Helsingin sataman kautta kulkeneet matkustajat toivat v Suomeen 319,8 miljoonaa euroa, mikä on 14,4 % koko Suomeen tuodusta rahamäärästä, 2 222,4 miljoonasta euros-

9 8(14) ta. Matkailijaa kohden Helsingin sataman kautta kulkeneet jättivät Suomeen 234. Vastaavasti kaikki Suomeen tulleet jättivät keskimäärin 306. Tässä ei ole vakioitu maassaoloaikaa. Risteilymatkustajat (laivojen miehistö mukaan luettuna) jättivät Suomeen lisäksi 28 miljoonaa euroa eli Helsingin sataman kautta tuli yhteensä 348 miljoonaa euroa. Taulukko 6. Helsingin sataman kautta kulkeneiden ulkomaisten matkustajien v Suomeen tuomat rahamäärät kohdealueen ja kulutuksen kohteen mukaan sekä vertailu kaikkiin matkustajiin Kohdealue (milj. ) Ennakkomaksut Majoitus Ravintolat kahvilat Polttoaine Ostokset Taksit Muu kulutus Yhteensä (milj. ) Helsinki 11,4 23,4 41,3 7,8 52,0 5,1 14,2 155,3 Helsingin seutu 0,5 5,8 12,0 4,2 19,0 1,0 7,0 49,6 Laaja metropolialue 0,6 2,8 5,3 2,3 7,2 0,4 1,9 20,6 Muu Suomi 4,3 19,1 21,1 8,7 30,4 1,9 8,8 94,3 Kaikki Hgin sataman kautta kulkeneet 16,9 51,2 79,8 23,0 108,6 8,4 32,0 319,8 Kaikki Suomeen tulleet ,1 430,6 78,7 966,1 91,8 127, ,4 Hgin satama % kaikista matkustajista Kohdealue (%) Helsinki 7,4 15,1 26,6 5,0 33,5 3,3 9,1 100,0 Helsingin seutu 1,0 11,8 24,2 8,5 38,3 2,0 14,2 100,0 Laaja metropolialue 3,1 13,8 25,9 10,9 34,8 1,9 9,4 100,0 Muu Suomi 4,6 20,2 22,4 9,3 32,2 2,0 9,4 100,0 Kaikki Hgin sataman kautta kulkeneet 5,3 16,0 24,9 7,2 33,9 2,6 10,0 100,0 Kaikki Suomeen tulleet 5,1 18,6 19,4 3,6 43,5 4,1 5,7 100,0 - Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti - Laaja metropolialue: Uudenmaan (ml. entinen Itä-Uudenmaan), Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen maakunnat pl. Helsinki ja Helsingin seutu - Kahdessa pääkohteessa käyneiden matkustajien rahankäyttö on jaettu puoliksi pääkohteiden kesken. Monta kohdetta tai Ei kohdetta vastanneiden matkailijoiden rahankäyttö on jaettu tasan kaikkien alueiden kesken. Helsingin sataman kautta kulkeneet käyttävät suhteellisesti vähemmän rahaa ostoksiin ja takseihin mutta suhteellisesti enemmän rahaa ravintoloihin ja kahviloihin, polttoaineisiin ja muuhun kulutukseen kuin kaikki Suomeen tulleet matkailijat. Helsingin sataman kautta tulleilla kolmasosa jätetystä rahamäärästä kohdentui ostoksiin kun kaikilla matkailijoilla luku oli suurempi: 44 %. Helsinki ei näyttäisi olevan mikään erityinen ostosmatkailukohde. Helsingin seudulle sataman kautta tulleet käyttävät ostoksiin suhteellisesti hieman enemmän rahaa kuin Helsinkiin tulleet. Helsingin sataman kautta muualle Suomeen menneet käyttävät majoitukseen suhteellisen runsaasti rahaa.

10 9(14) Helsingin sataman kautta kulkeneiden jättämästä rahamäärästä (319,8 milj. ) kohdentui Helsinkiin puolet, 49 % (155,3 milj. ), Helsingin seudulle 16 %, laajalle metropolialueelle 6 % ja muualle Suomeen 29 %. Varustamojen matkailijamäärätietojen mukaan myös Suomeen jätetyt rahamäärät olisivat edellä esitettyä suurempia. 6. Risteilymatkustajat Seuraavaksi analyysiin lisätään risteilymatkustajat. Taulukko 7. Helsingin sataman kautta Suomeen saapuvien matkustajien rahankäyttö ja kansantaloudelliset vaikutukset v Risteily Muu Yhteensä Arvonlisäys Välitön työllisyys yhteensä (milj. ) Ostokset 5,58 108,6 114,2 63, Kuljetus, taksit, kiertomatkat Ravintolat, kahvilat, majoitus 13,94 31,4 45,3 26, ,51 131,0 135,5 56, Muu kulutus 4,00 48,9 52,9 23, Yhteensä 28,03 319,8 347,9 170, Risteilymatkustajien tiedot perustuvat European Cruise Council n Euroopan risteilymatkustajille suuntaamaan kyselyyn, joka on julkaistu raportissa The Cruise Industry. Contribution of Cruise Tourism to the Economies of Europe Edition. Luokan Muu tiedot ovat edellä esitettyjä rajahaastattelututkimuksen tietoja. Aineistojen välillä on seuraavia eroavuuksia. Risteilyaineistossa ei ole kansallisuusrajoitetta kun taas rajahaastattelussa ovat mukana vain ulkomaalaiset. Risteilyaineistossa ovat mukana myös risteilylaivoilla tapahtuneet yhdensuuntaiset matkat ( henkilöä) mutta rajahaastatteluissa niitä ei huomioida. Majoitukseen liittyvät kustannukset (1,77 milj. ) tulevat näiltä yhdensuuntaisilta matkoilta. Risteilymatkaajat majoittuvat laivoissa. Pelkkien risteilymatkaajien ( henkilöä) rahankäyttö oli 22,4 milj. (66,02 per henkilö). Maissa käyneiden miehistön jäsenten rahankäyttö (0,755 milj. ; 19,92 per maissa käynyt henkilö) on risteilyaineistossa mukana. Rajahaastatteluaineistossa ammattiliikennettä (laivoilla matkustavat rekkojen ja linja-autojen kuljettajat sekä miehistön jäsenet) ei huomioida. Noin puolet risteilymatkaajien jättämästä rahamäärästä kohdentuu kiertoajeluihin ja vastaaviin. Helsingin sataman kautta tulleet matkailijat tuovat palveluyrityksille 350 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen, mikä lisää BKT:tä 170 miljoonalla eurolla ja aikaansaa työpaikkaa palveluja tarjoaviin yrityksiin. Eri toimialoille ja alueille välituoteostojen kautta leviävät kerrannaisvaikutukset huomioon ottava työllisyysvaikutus on yhteensä lähes työ-

11 10(14) paikkaa. Välitön työllisyysvaikutus on keskimääräiseen tasoon verrattuna noin kaksinkertainen johtuen palveluntarjoajien (vähittäiskauppa, ravintolat, kahvilat, taksit) työvaltaisuudesta. Vastaavasti kerrannaisvaikutus on keskimääräistä selvästi pienempää. 7. Kunnallistaloudelliset vaikutukset Satamaan suoraan tai välillisesti liittyvien yritysten henkilöstö maksaa kunnallisveroja Helsingille ja muille asuinkunnilleen. Seuraavassa arvioidaan kuinka suuria maksetut kunnallisverot ovat satamaan liittyvien yritysten henkilöstön ja matkailijoita palvelevien yritysten henkilöstön osalta. Analyysi rajataan luonnollisten henkilöiden maksamiin kunnallisveroihin. Taulukko 8. Kuntien saamat verotulot Helsingin satamaan liittyvistä toiminnoista ja sataman kautta kulkeneesta matkailusta v.2011 Yksikkö Helsinki Helsingin Muu maa Yhteensä seutu Satamaan liittyvät yritykset Työpanos hlö Korjattu työpanos hlö Kunnallisvero henkilöä kohden Kunnallisverot yhteensä M 30,5 52,3 4,5 87,3 Matkailijoita palvelevat yritykset Työpanos hlö Korjattu työpanos hlö Kunnallisvero henkilöä kohden Kunnallisverot yhteensä M 9,1 6,3 11,7 27,1 Molemmat yhteensä M 39,6 58,6 16,2 114,4 Työpanoksessa on mukana työllisyyden kerrannaisvaikutus. Satamaan liittyvien yritysten Helsingin työpanoksessa on mukana Helsingin sataman vaikutus. Korjattu työpanos on arvioitu siten, että on huomioitu pendelöinti ja työllisyyden kerrannaisvaikutusten alueellinen leviäminen. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132. Helsingin työpanos on jaettu luvulla 1,32. Helsingistä ylijäävä työpanos on jaettu kahden muun alueluokan kesken, jonne on lisäksi sijoitettu arvioitu työllisyyden kerrannaisvaikutuksen alueellinen leviäminen. Tämä arvio on hyvin epävarma. Lisäksi osa leviämisvaikutuksesta kohdentuu ulkomaille, mitä ei tässä huomioida. Helsinkiin rekisteröityjen yritysten työntekijöistä osa asuu ja maksaa kunnallisveronsa Helsingin ulkopuolella ja yritykset ostavat osan tarvitsemistaan panostekijöistä Helsingin ulkopuolelta tai ne on valmistettu Helsingin ulkopuolella. Matkailijoita palvelevien yritysten työpanos on jaettu alueille suhteessa rahankäytön jakaumaan ko. alueilla. Satamaan liittyvien yritysten henkilöstön keskimääräiseksi vuosiansioksi on oletettu eli /kk lomarahat mukaan luettuna. Matkailijoita palvelevien yritysten keskipalkaksi on vastaavasti oletettu /v eli /kk. Aloille tyypillisissä ammateissa säännölliset kuukausiansiot ovat tätä luokkaa. Tyypillisen palkansaajan on oletettu asuvan Helsingissä, Vantaalla (Helsingin seutu) tai Lahdessa (muu maa). Hänen oletetaan kuuluvan evankelisluterilaiseen kirkkoon ja hänellä oletetaan olevan huollettavanaan kaksi lasta.

12 11(14) Kunnallisvero henkilöä kohden vuodelta 2011 saadaan nyt verohallinnon laskurilla. Kunnallisverot yhteensä on kunnallisvero henkilöä kohden kertaa korjattu työpanos. Kuntien saamia verotuloja ei sisällytetä taulukossa 9. esitettyyn yhteenvetolaskelmaan, jotta vältetään kaksinkertainen laskenta. Arvonlisäykseen sisältyvät bruttopalkat, joista verot maksetaan. Vastaavasti sataman suorittamia investointeja ei sisällytetä yhteenvetolaskelmaan, koska korvausinvestoinnit rahoitetaan poistoilla, jotka nekin sisältyvät arvonlisäykseen. Jos vaikuttavuuskuvaa haluaa tarkentaa, voi näitä ja monia muita rahavirtoja jäljittää ja analysoida kunhan välttää kaksinkertaisen laskennan. 8. Yhteenveto Taulukko 9. Helsingin sataman taloudelliset vaikutukset v Yhteenveto Liikevaihto (M ) Arvonlisäys (M ) välitön yhteensä Välit.työll/ arvonlisäys Työll.yht./ välit.työll Helsingin satama 86,5 60, ,1 2,5 Satamaa hyödyntävät ,2 2,1 yritykset pl. taksit Taksit 6,5 4, ,8 1,2 Tukevat viranomaistoiminnot 28,4 10, ,6 2,0 Ulkomaiset matkailijat 319,8 156, ,0 1,6 Risteilymatkustajat 28,0 13, ,0 1,6 Yhteensä, josta ,6 1,9 - Tavaraliikenne ,3 2,1 - Matkustajaliikenne ,3 1,7 Helsingin sataman arvonlisäys on Sataman tilinpäätöksen käsittein liikevaihto miinus ostot ja liiketoiminnan muut kulut kuten vuokrat. Nämä erät kirjautuvat muiden yritysten arvonlisäksi. Toisaalta arvonlisäys on yhtä kuin henkilöstökulut plus poistot plus liikeylijäämä. Helsingin satama aikaansaa satamaan välittömästi liittyvät toiminnot mukaan luettuna 3,8 miljardin euron liikevaihdon, josta 1,4 miljardia on BKT:tä lisäävää arvonlisäystä. Satama aikaansaa työpaikkaa välittömästi kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa työpaikkaa. Miljoonan euron arvonlisäyksen aikaansaamiseen tarvitaan 8,6 työpaikkaa. Työvaltaisuus (toisesta näkökulmasta tuottavuus) vaihtelee kuitenkin erittäin paljon toimialan mukaan. Kokonaistyöllisyysvaikutus on 1,9 kertaa välitön työllisyysvaikutus. Työllisyyden kerrannaisvaikutus on selvästi pienempi työvaltaisilla matkailijoita palvelevilla aloilla, jossa puolestaan välitön työllisyysvaikutus on hyvin suuri. Työllisyyden kerrannaisvaikutus on vastaavasti suurempi pääomavaltaisilla aloilla, jossa taas välitön työllisyysvaikutus on varsin pieni. Tavaraliikenteen välitön työllisyysvaikutus on vain kolmanneksen (36 %) suurempi kuin matkustajaliikenteen työllisyysvaikutus. Sataman aikaansaama arvonlisäys on sen sijaan tavaraliikenteessä yli kolminkertainen matkustajaliikenteeseen verrattuna.

13 12(14) 9. Vertailu vuoden 2007 tutkimukseen Vuonna 2007 suoritettiin samanlainen tutkimus kuin tämä perustuen vuoden 2006 aineistoihin. Satamaa hyödyntävien yritysten otos oli sama. Tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, koska nyt vastausprosentti yrityshaastatteluissa oli suurempi, 57 %, kun se edellisellä kerralla oli 22 %. Lisäksi edellisellä kerralla vastauksia yritettiin ensin saada internetkyselyn avulla. Tällöin kyselyyn vastasi enemmän niitä, joilla on yhteistyötä sataman kanssa. Sama suuntaus on myös puhelinkyselyissä. Helpoimmin vastaavat ne, joilla on toimintaa satamaan. Muut kokevat kyselyn vieraaksi. Tällä kertaa vastaajien joukko oli selvästi suurempi. Nyt saatiin vastaamaan paljon niitäkin, joilla ei ole sataman kanssa mitään tekemistä. Kummassakin tapauksessa vastanneiden tiedot yleistettiin perusjoukkoon (Helsingin seudulla toimivat liikenteeseen liittyvät toimialat). Tulos oli se, että vaikuttavuus näyttää olleen edellisellä kerralla suurempi kuin tällä kertaa. Tulos johtuu kuitenkin siitä, että edellisellä kertaa vastaajien joukko oli positiivisesti valikoitunutta niin kuin termi kuuluu. Viime kerralla liikevaihdosta liittyi osa satamaan 81 prosentilla vastaajista, kun nyt liittyi vain 56 prosentilla. Suurempi vastausprosentti pienensi tässä tapauksessa mitattua vaikutusta. Toisaalta sitä kasvatti se, että nyt mukaan otettiin eräitä ryhmiä, joita ei viime kerralla ollut. Tällaisia olivat tukevat viranomaistoiminnot ja risteilymatkailijat. Taulukko 10. Osuudet BKT:stä ja työllisyydestä. Helsingin sataman taloudelliset vaikutukset suhteessa eri aluetasojen perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen ja työllisten määrään vuosien 2006 (edellinen tutkimus) ja 2011 (tämä tutkimus) aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa Tämä tutkimus Edellinen tutkimus Arvonlisäys välitön yhteensä Arvonlisäys välitön yhteensä Abs (M, hlö) % Helsinki 4,8 4,0 7,6 5,0 4,2 6,4 Helsingin seutukunta 2,7 1,6 3,1 2,8 1,6 2,4 Koko maa 0,96 0,51 0,96 0,94 0,48 0,73 Vuoden 2006 tutkimustietoja on verrattu vuoden 2006 tilastotietoihin eri aluetasoilta. Vuoden 2011 tutkimustietoja taas on verrattu vuoden 2009 tilastotietoihin. BKT käyvin hinnoin on kasvanut 10 % koko maassa Arvonlisäyksen oikeat prosentit tämän tutkimuksen osalta ovat siksi hieman pienempiä kuin taulukossa olevat. Osaltaan tätä selittävät edellä esitetyt vastausprosenttiin liittyvät tekijät. Eri aluetasojen työllisyydessä sen sijaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

14 13(14) Absoluuttisesti vaikuttavuudet tässä tutkimuksessa ovat hieman suurempia kuin edellisessä tutkimuksessa. Suhteessa eri aluetasojen arvonlisäykseen (BKT:hen) ja työllisyyteen voidaan todeta, että arvonlisäykset ovat saattaneet pienentyä tai säilyä ennallaan, välitön työllisyysvaikutus on säilynyt suunnilleen ennallaan ja työllisyyden kerrannaisvaikutus ja sen mukana kokonaistyöllisyysvaikutus on selvästi kasvanut. Työllisyyden kerrannaisvaikutuksen kasvu saattaa johtua osittain arviointimenetelmästä. Panos-tuotostarkastelussa ei päästä riittävän tarkalle toimialatasolle. Toisaalta yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan, mikä saattaa vaikuttaa. Suhteessa koko maahan kaikilla vaikuttavuusmittareilla on tapahtunut kasvua.

15 14(14) LIITE 1 Puhelinhaastattelulomake 1) Kuinka suuri osa myynnistänne/liikevaihdostanne liittyy Helsingin satamaan? % liikevaihdosta 2) Jos satamaan liittyvä myyntinne oli suurempi kuin 0 %, se jakautuu seuraavasti (yhteensä 100 % liittyvästä myynnistä) % Myynnistä liittyy tavaraliikenteeseen % Myynnistä liittyy matkustajaliikenteeseen 3) Kuinka suuri osa yrityksen henkilötyöpanoksesta liittyy Helsingin satamaan? % 4) Mitä yrityksenne tekee, yrityksenne pääasialliset toimialat? 5) Henkilökunnan lukumäärä yrityksessänne keskimäärin v ) Yrityksenne liikevaihto v ) Yrityksenne sijaintikunta? 8) Mahdollisia perusteluja? Muuta? LIITE 2 Toimialaluettelo Tutkimuksessa käytettiin v toimialaluokitusta, koska käytettiin vuodelta 2006 olevia perusjoukkoa ja otosta. Samat luokat eri numeroilla löytyvät nyt voimassaolevasta vuoden 2008 luokituksesta. Perusjoukkoon ja otokseen valikoitui yrityksiä seuraavilta toimialoilta: I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 60 Maaliikenne (matkustajien ja tavaroiden kuljetus tilaus- ja linjaliikenteessä maitse) 61 Vesiliikenne (tavaroiden ja matkustajien säännöllinen ja epäsäännöllinen kuljetus vesitse) Meriliikenteen henkilökuljetus (matkustajien kuljetus meritse ulkomaanliikenteessä joko omilla tai rahdatuilla aluksilla mukaan lukien risteilyt) Meriliikenteen tavarankuljetus (tavaroiden kuljetus meritse ulkomaanliikenteessä joko omilla tai aika- ja matkarahdatuilla aluksilla mukaan lukien näillä harjoitettu linja-, sopimus- ja hakurahtiliikenne) 63 Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot 631 Lastinkäsittely ja varastointi (tavaroiden (mukaan luettuna kontit) ammattimaisesti harjoitettu lastaaminen, purkaminen ja varastointi) 632 Muu liikennettä palveleva toiminta 6322 Muu vesiliikennettä palveleva toiminta (kaikenlaiset vesiliikennettä palvelevat toiminnat kuten sataman ja niihin liittyvien laitteiden hoito ja toiminta, jäänmurtajat, luotsaus, majakat, väylänhoito, kanavien ylläpito ja toiminta, meripelastus sekä merenkulkuhallinto) 633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 634 Muu kuljetusvälitys Huolinta ja rahtaus (Vienti- ja tuontikuljetusten järjestely ja toteuttaminen. Kuljetusketjujen rakentaminen. Tavaroiden noudon ja jakelun järjestäminen, lastauksen, purkamisen ja siirtokuormauksen järjestäminen. Pakkaus-, mittaus- ja tarkastuspalvelut. Kuljetusasiakirjojen ja rahtikirjojen hankinta ja toimittaminen. Logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto. Vienti- ja tuontitullaus. Huolintayritysten omalla kalustollaan suorittamat kuljetukset. Huolintaan liittyvä terminaalitoiminta.)

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 2.6.2014 Kyselyn tulokset Kauppa- ja ravintolamyynnin ja keskioluen vähittäismyynnin osuudet myynnistä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsinkiin saapuvien ulkomaisten risteilymatkustajien rahankäyttöä, ajan viettämistä, Helsingin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Turun yliopiston Brahea keskus, MKK. Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2016

Turun yliopiston Brahea keskus, MKK. Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2016 Turun yliopiston Brahea keskus, MKK Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2016 Tapio Karvonen 28.2.2017 Sisällys Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 4 2. Keskeiset käsitteet ja aineistot sekä menetelmät...

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot