SARJA B 2012:11. Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus HELSINGIN SATAMAN JULKAISU
|
|
- Helmi Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SARJA B 2012:11 Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus HELSINGIN SATAMAN JULKAISU
2 1(14) Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on mitata Helsingin sataman taloudellista ja työllistävää vaikuttavuutta. Mittareina käytettiin vaikutusta BKT:hen ja työllisyysvaikutusta. Nämä selvitettiin Helsingin sataman lisäksi satamaa hyödyntävältä yritystoiminnalta, jonka merkittävimpiä toimialoja ovat liikenne, kuljetus, lastinkäsittely ja varastointi sekä matkatoimistot. Matkustajaliikenteen osalta selvitettiin, mikä on matkailijoiden (Suomessa käyvät ulkomaalaiset sekä risteilymatkustajat) rahankäyttö Suomessa. Tämän perusteella laskettua vaikuttavuutta verrattiin BKT:oon ja työlliseen työvoimaan. Erikseen selvitettiin vielä kunnallistaloudellinen vaikutus: mikä on vaikutus kuntien saamiin verotuloihin. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin. Haastattelut tehtiin kesäkuussa Haastattelutulosten perusteella saadut tulokset laajennettiin kattamaan kaikki tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat yritykset. Tutkimus valmistui lokakuussa Tutkimusta Helsingin Sataman puolelta ohjasivat satamajohtaja Kimmo Mäki ja toimistopäällikkö Eve Tuomola. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat WSP Finland Oy ja Kari Hietala Oy, joissa työhön osallistuivat Timo Kärkinen, Cecilia Halsti ja Kari Hietala.
3 2(14) 2. Keskeiset käsitteet Tuotos, liikevaihto, myynti = yrityksen valmistamistaan ja myymistään hyödykkeistä (tavaroista ja palveluista) saama rahamäärä. Arvonlisäys (jalostusarvo, value added) tarkoittaa tuotannossa syntyvää arvoa. Se saadaan esiin vähentämällä liikevaihdosta ostettujen välituotteiden (tavaroiden ja palvelusten) arvo. Se voidaan laskea myös henkilöstökulujen, kiinteän pääoman kulumisen (poistojen) ja mahdollisten tuotannon ja tuonnin verojen summana. Yritykset maksavat arvonlisästä arvonlisäveron. Ostetuista panostekijöistä tätä ei makseta, vaan sen maksavat panostekijöitä tarjonneet yritykset, joiden arvonlisään ne kuuluvat. Näin vältetään kaksinkertainen laskenta. Arvonlisien summa on BKT. Yritys kerryttää BKT:tä juuri arvonlisänsä verran. Välituote käytetään panoksena muiden hyödykkeiden valmistamiseen. Välituote on mukana liikevaihdossa mutta ei arvonlisässä., välitön = työllisten määrä (henkilöä), joka on osallistunut tuotoksen aikaansaamiseen yrityksessä. Työllisyyden kerrannaisvaikutus leviää välituoteostojen kautta. Välituotteiden valmistukseen osallistuneiden henkilöiden työpanos muissa yrityksissä usein muilla alueilla. yhteensä = välitön työllisyysvaikutus plus työllisyyden kerrannaisvaikutus. Ilmoittaa, kuinka suuri henkilömäärä on tarvittu satamalle tai sataman kautta kulkeneille matkustajille myytyjen tavaroiden tai palvelusten valmistukseen plus käytettyjen välituotteiden valmistukseen muissa yrityksissä. Analyysi perustuu kyselyaineistoihin sekä panos-tuotostutkimukseen. Tuotos/liikevaihto/myynnit selvitettiin kyselyjen avulla. Yrityskyselyn avulla selvitettiin lisäksi välitön työllisyys. Arvonlisäys ja työllisyys yhteensä selvitettiin panos-tuotostutkimuksen avulla. Matkailijoita koskevissa analyyseissä myös välitön työllisyys selvitettiin panostuotostutkimuksen avulla.
4 3(14) 3. Yrityskyselyn perusjoukko ja otos Perusjoukko ja otos määriteltiin Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella. Perusjoukoksi määriteltiin Helsingin seudun alueella sijaitsevat liikenteeseen liittyvien toimialojen toimipaikat mukaan luettuna matkatoimistot. Toimipaikkoja oli perusjoukossa Yli 10 henkilön toimipaikat otettiin mukaan kaikki. Pienemmistä toimipaikoista (0 4 henkilöä) otettiin 10 %:n otos. Jos henkilökuntaa oli 5 tai enemmän, otettiin kaikki mukaan otokseen. Pienempi otantasuhde oli kuitenkin tieliikenteen tavarankuljetuksessa, koska raskaan liikenteen tavarankuljetusyrityksiä oli perusjoukossa hyvin paljon. Toimialalta otettiin 5 %:n otos, kun henkilökuntaa oli 0 4, 25 %:n otos, kun henkilökuntaa oli 5 9 ja otos oli 50 %, kun henkilökuntaa oli Lopuista toimipaikoista otantasuhde oli 100 %. Kustakin yrityksestä haastateltiin (puhelinkyselynä) vain yhtä toimipaikkaa, jolta saatiin koko yrityksen tiedot. Otos oli yhteensä 378 yritystä (suuremmilla yrityksillä oli useita toimipaikkoja). Vastauksia saatiin 261 eli vastausprosentti oli 57 %. Yrityskyselyn avulla arvioidaan, mikä on Helsingin sataman vaikutus arvonlisäykseen ja työllisyyteen. Arvonlisäys ilmoittaa suoraan vaikutuksen BKT:hen. BKT on itse asiassa kaikkien Suomen (tai jonkin alueen) arvonlisäysten summa. Vastanneiden tiedot yleistetään perusjoukkoa koskeviksi laskemalla painot sen mukaan, kuinka suuri on vastanneiden osuus perusjoukosta toimialan ja yrityskoon mukaan. Analyysi suoritetaan ensin Helsingin sataman kanssa asioivien yritysten osalta. Sitten sama suoritetaan matkailijoiden osalta. Lopuksi tutkitaan vielä kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
5 4(14) 4. Satamaa hyödyntävä yritystoiminta On yrityksiä, joiden liikevaihdosta ja työllisyydestä osa liittyy Helsingin satamatoimintaan. Satamaan liittyvä osuus voidaan katsoa Helsingin sataman vaikuttavuudeksi. Ilman Helsingin satamaa tätä osuutta liikevaihdosta ja työllisyydestä ei olisi olemassa näille yrityksille. Osuutta selvitettiin yrityskyselyn avulla. Kyselylomake on liitteenä. Taulukossa 1 on esitetty tulokset toimialan mukaan. Mukana ei ole Helsingin Satamaa eikä toimialoja, joilta oli vain yksi yritys. Yhden yrityksen toimialat ovat mukana taulukoissa 2 ja 3. Helsingin satama on mukana yhteenvetotaulukossa 9. Suurin arvonlisäys tulee toimialalta lastinkäsittely ja varastointi sekä muu liikennettä palveleva toiminta. Suurin työllisyysvaikutus tulee muusta kuljetusvälityksestä. Koko aineistossa miljoonan euron arvonlisäys saavutetaan 6,1 henkilön vuotuisella työpanoksella (2335/381). Koko maassa samoilla toimialoilla tarvitaan selvästi suurempi työpanos eli tuottavuus on Helsingin satamaa hyödyntävässä yritystoiminnassa keskimääräistä suurempaa. Arvonlisäys jakautuu tavaraliikenteeseen ja matkustajaliikenteeseen toimialoittain odotetulla tavalla. Taulukko 1. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus toimialan mukaan Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Arvonlisäys % Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Maaliikenne pl. taksit ,8 0,2 Taksit 4, ,0 Meriliikenteen henkilökuljetus ,7 95,3 Meriliikenteen tavarankuljetus ,0 0 Lastinkäsittely ja varastointi sekä Muu liikennettä palveleva toiminta ,9 0,1 Matkatoimistot ja Muu matkailua ,0 palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys ,0 0 Tukevat viranomaistoiminnot* 10, Yhteensä, josta Tavaraliikenne ,0 0 - Matkustajaliikenne ,0 *(suluissa henkilöä): Luotsit (15), Hinaajat (20), Väylänpito (10), Jäänmurto (15), Rajavartiolaitos (26), Alusliikennepalvelu VTS (10), Tulli (75) Tukevat viranomaistoiminnot (ja taulukossa 9 Helsingin satama) on jaettu tavara- ja matkustajaliikenteeseen muiden toimintojen arvonlisäysten suhteessa (87/13). Taulukossa 1. ei ole mukana Helsingin Satamaa, vartiointia eikä matkustajaliikenteen alueelle jättämien rahojen vaikutusta. Tukevat viranomaistoiminnot on sijoitettu panos-tuotos tarkastelussa puoliksi toimialaan 522 Liikennettä avustavat palvelut ja puoliksi toimialaan 84 Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palvelut. Taksien vaikuttavuusarvion lähtötietona on ollut se, että taksit ovat tehneet Helsingin satamiin ja satamista matkaa v GPS tietojen perusteella. Yhden matkan hinnaksi
6 5(14) on arvioitu varovasti 20 euroa. Ulkomaiset kuljetusyritykset eivät kuuluneet otokseen eivätkä perusjoukkoon. Niiden vaikutus arvioitiin siten, että oletettiin heidän hoitavan kuljetuksista neljäsosan ja yritysten oletettiin olevan samanlaisia kuin ovat perusjoukon 0 4 henkilön yritykset toimialalla tieliikenne ja tavarankuljetus. Kaikkien vaikuttavuuden osatekijöiden yhteisvaikutus on yhteenvetotaulukossa 9. Taulukko 2. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus yrityskoon mukaan Arvonlisäys Arvonlisäys % Välitön (milj. ) välitön yh- teensä Tavaraliikenne Matkustajaliikenne työllisyys/ Arvonlisäys Suuret (LV 10 milj.) ,2 Keskisuuret (0,7 milj. LV < 10 milj.) ,5 Pienet (LV < 0,7 milj.) ,5 Yhteensä ,1 Taulukoissa ei ole mukana Helsingin Sataman, satamaa tukevien viranomaistoimintojen, taksien, ulkomaisten kuljetusyritysten eikä matkustajaliikenteen alueelle tuoman kysynnän vaikutusta. Helsingin satamaa lukuun ottamatta yrityskokoa ja yrityksen kotikuntaa ei ollut näiltä osin tiedossa. Miljoonan euron arvonlisäys (välitön työllisyys hlöä/arvonlisäys milj. euroa) saavutetaan suurissa yrityksissä viiden, keskisuurissa kymmenen ja pienissä kahdenkymmenen henkilötyövuoden työpanoksella. Toiminnan työvaltaisuus kasvaa siten voimakkaasti yrityskoon pienentyessä. Kokonaistyöllisyysvaikutus suhteessa välittömään työllisyysvaikutukseen on suurissa yrityksissä 2,1-kertainen, keskisuurissa yrityksissä 1,9-kertainen ja pienissä yrityksissä 1,7- kertainen. Matkustajaliikenteen osuus arvonlisäyksestä kasvaa yrityskoon kasvaessa. Taulukko 3. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus yrityksen sijaintipaikan mukaan Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Arvonlisäys % Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Välitön työllisyys/ Arvonlisäys Helsinki ,0 Helsingin seutu ,6 Muu Uusimaa ,5 Muu Suomi ,0 Yhteensä ,1
7 6(14) Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirk konummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Miljoonan euron arvonlisäys saavutetaan Helsingissä kahdeksan, Helsingin seudulla viiden ja muualla 11 henkilön vuoden työpanoksella. Satamaan liittyvät toiminnot ovat helsinkiläisyrityksillä työvaltaisempia kuin Helsingin seudun (pl. Helsinki) yrityksillä. Kaikilla alueilla kerrannaistyöpaikat ovat samaa suuruusluokkaa kuin välittömät työpaikat eli kokonaistyöllisyysvaikutus on kaksinkertainen (Helsingissä kuitenkin 2,2-kertainen ja Helsingin seudulla 2,1-kertainen) välittömään vaikutukseen verrattuna. Taulukossa 4 on vielä esitetty Helsinki ja Helsingin seutu toimialan mukaan. Arvonlisäys on Helsingin seudulla suurempi, mutta työllisyysvaikutus Helsingissä suurempi. Taulukko 4. Arvonlisäys ja työllisyysvaikutus toimialan mukaan Helsingissä ja Helsingin seudulla Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Helsinki Helsingin seutu Helsinki Helsingin Helsinki Helsingin seutu seutu Maaliikenne Meriliikenteen henkilökuljetus Meriliikenteen tavarankuljetus Lastinkäsittely ja varastointi sekä Muu liikennettä palveleva toiminta Matkatoimistot ja Muu matkailua palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys Yhteensä
8 7(14) 5. Ulkomaiset matkailijat Seuraava analyysi perustuu Matkailun Edistämiskeskuksen ja Tilastokeskuksen Raja haastattelututkimukseen vuodelta Vuonna 2011 Suomessa kävi 7,26 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Näistä Helsingin sataman kautta kulki 1,37 milj. matkustajaa eli 19 %. (Luvuissa eivät ole mukana risteilymatkustajat, ammattimainen liikenne, Ahvenanmaa, paikallisliikenne Ruotsista ja Norjasta eivätkä eräät pienet rajanylityspaikat.) Laivaliikenteen avulla Suomessa kävi 1,72 milj. matkustajaa eli Helsingin sataman osuus oli tästä peräti 80 %. Varustamojen tietojen mukaan Suomessa kävi Helsingin sataman kautta 4,1 miljoonaa ulkomaista matkailijaa vuonna 2011 eli kolme kertaa enemmän kuin MEK/TK:n mukaan. Taulukko 5. Ulkomaisten matkustajien Suomen-matkan pääsyyt v liikennemuodon mukaan (tuhansia matkustajia ja prosenttia) Matkan pääsyyt Helsingin Muu laivaliikennliikenne Lento- Maaliikenne Yhteensä (1000 matkustajaa) satama Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Useita syitä Yhteensä Matkan pääsyyt (%) Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Useita syitä Yhteensä Maaliikenteessä ja laivaliikenteessä painottuvat muut vapaa-ajanmatkat eli turismi kun taas lentoliikenteessä painottuu työmatkaliikenne. Työmatkat ovat Helsingin sataman kautta kulkeneessa matkustajaliikenteessä suhteellisesti neljä kertaa yleisempiä (24 %) kuin muiden satamien kautta kulkevassa liikenteessä (6 %), jossa puolestaan muut matkat sekä tuttava- ja sukulaisvierailut ovat suhteellisesti yleisempiä. Muu vapaa-ajanmatkustus eli turismi on suhteellisesti yhtä yleistä (noin puolet) Helsingin ja muiden satamien kautta kulkevassa matkustajaliikenteessä (risteilymatkustajia, joita oli , ei tässä huomioida). Turismi on selvästi suhteellisesti yleisempää maantieliikenteessä mutta vähäisempää lentoliikenteessä. Itse asiassa turisteja kulkee Helsingin sataman kautta lähes sama määrä kuin Suomen lentokenttien kautta. Kun risteilymatkustajat huomioidaan, turisteja kulkee selvästi enemmän Helsingin sataman kautta. Helsingin sataman kautta kulkeneet matkustajat toivat v Suomeen 319,8 miljoonaa euroa, mikä on 14,4 % koko Suomeen tuodusta rahamäärästä, 2 222,4 miljoonasta euros-
9 8(14) ta. Matkailijaa kohden Helsingin sataman kautta kulkeneet jättivät Suomeen 234. Vastaavasti kaikki Suomeen tulleet jättivät keskimäärin 306. Tässä ei ole vakioitu maassaoloaikaa. Risteilymatkustajat (laivojen miehistö mukaan luettuna) jättivät Suomeen lisäksi 28 miljoonaa euroa eli Helsingin sataman kautta tuli yhteensä 348 miljoonaa euroa. Taulukko 6. Helsingin sataman kautta kulkeneiden ulkomaisten matkustajien v Suomeen tuomat rahamäärät kohdealueen ja kulutuksen kohteen mukaan sekä vertailu kaikkiin matkustajiin Kohdealue (milj. ) Ennakkomaksut Majoitus Ravintolat kahvilat Polttoaine Ostokset Taksit Muu kulutus Yhteensä (milj. ) Helsinki 11,4 23,4 41,3 7,8 52,0 5,1 14,2 155,3 Helsingin seutu 0,5 5,8 12,0 4,2 19,0 1,0 7,0 49,6 Laaja metropolialue 0,6 2,8 5,3 2,3 7,2 0,4 1,9 20,6 Muu Suomi 4,3 19,1 21,1 8,7 30,4 1,9 8,8 94,3 Kaikki Hgin sataman kautta kulkeneet 16,9 51,2 79,8 23,0 108,6 8,4 32,0 319,8 Kaikki Suomeen tulleet ,1 430,6 78,7 966,1 91,8 127, ,4 Hgin satama % kaikista matkustajista Kohdealue (%) Helsinki 7,4 15,1 26,6 5,0 33,5 3,3 9,1 100,0 Helsingin seutu 1,0 11,8 24,2 8,5 38,3 2,0 14,2 100,0 Laaja metropolialue 3,1 13,8 25,9 10,9 34,8 1,9 9,4 100,0 Muu Suomi 4,6 20,2 22,4 9,3 32,2 2,0 9,4 100,0 Kaikki Hgin sataman kautta kulkeneet 5,3 16,0 24,9 7,2 33,9 2,6 10,0 100,0 Kaikki Suomeen tulleet 5,1 18,6 19,4 3,6 43,5 4,1 5,7 100,0 - Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti - Laaja metropolialue: Uudenmaan (ml. entinen Itä-Uudenmaan), Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen maakunnat pl. Helsinki ja Helsingin seutu - Kahdessa pääkohteessa käyneiden matkustajien rahankäyttö on jaettu puoliksi pääkohteiden kesken. Monta kohdetta tai Ei kohdetta vastanneiden matkailijoiden rahankäyttö on jaettu tasan kaikkien alueiden kesken. Helsingin sataman kautta kulkeneet käyttävät suhteellisesti vähemmän rahaa ostoksiin ja takseihin mutta suhteellisesti enemmän rahaa ravintoloihin ja kahviloihin, polttoaineisiin ja muuhun kulutukseen kuin kaikki Suomeen tulleet matkailijat. Helsingin sataman kautta tulleilla kolmasosa jätetystä rahamäärästä kohdentui ostoksiin kun kaikilla matkailijoilla luku oli suurempi: 44 %. Helsinki ei näyttäisi olevan mikään erityinen ostosmatkailukohde. Helsingin seudulle sataman kautta tulleet käyttävät ostoksiin suhteellisesti hieman enemmän rahaa kuin Helsinkiin tulleet. Helsingin sataman kautta muualle Suomeen menneet käyttävät majoitukseen suhteellisen runsaasti rahaa.
10 9(14) Helsingin sataman kautta kulkeneiden jättämästä rahamäärästä (319,8 milj. ) kohdentui Helsinkiin puolet, 49 % (155,3 milj. ), Helsingin seudulle 16 %, laajalle metropolialueelle 6 % ja muualle Suomeen 29 %. Varustamojen matkailijamäärätietojen mukaan myös Suomeen jätetyt rahamäärät olisivat edellä esitettyä suurempia. 6. Risteilymatkustajat Seuraavaksi analyysiin lisätään risteilymatkustajat. Taulukko 7. Helsingin sataman kautta Suomeen saapuvien matkustajien rahankäyttö ja kansantaloudelliset vaikutukset v Risteily Muu Yhteensä Arvonlisäys Välitön työllisyys yhteensä (milj. ) Ostokset 5,58 108,6 114,2 63, Kuljetus, taksit, kiertomatkat Ravintolat, kahvilat, majoitus 13,94 31,4 45,3 26, ,51 131,0 135,5 56, Muu kulutus 4,00 48,9 52,9 23, Yhteensä 28,03 319,8 347,9 170, Risteilymatkustajien tiedot perustuvat European Cruise Council n Euroopan risteilymatkustajille suuntaamaan kyselyyn, joka on julkaistu raportissa The Cruise Industry. Contribution of Cruise Tourism to the Economies of Europe Edition. Luokan Muu tiedot ovat edellä esitettyjä rajahaastattelututkimuksen tietoja. Aineistojen välillä on seuraavia eroavuuksia. Risteilyaineistossa ei ole kansallisuusrajoitetta kun taas rajahaastattelussa ovat mukana vain ulkomaalaiset. Risteilyaineistossa ovat mukana myös risteilylaivoilla tapahtuneet yhdensuuntaiset matkat ( henkilöä) mutta rajahaastatteluissa niitä ei huomioida. Majoitukseen liittyvät kustannukset (1,77 milj. ) tulevat näiltä yhdensuuntaisilta matkoilta. Risteilymatkaajat majoittuvat laivoissa. Pelkkien risteilymatkaajien ( henkilöä) rahankäyttö oli 22,4 milj. (66,02 per henkilö). Maissa käyneiden miehistön jäsenten rahankäyttö (0,755 milj. ; 19,92 per maissa käynyt henkilö) on risteilyaineistossa mukana. Rajahaastatteluaineistossa ammattiliikennettä (laivoilla matkustavat rekkojen ja linja-autojen kuljettajat sekä miehistön jäsenet) ei huomioida. Noin puolet risteilymatkaajien jättämästä rahamäärästä kohdentuu kiertoajeluihin ja vastaaviin. Helsingin sataman kautta tulleet matkailijat tuovat palveluyrityksille 350 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen, mikä lisää BKT:tä 170 miljoonalla eurolla ja aikaansaa työpaikkaa palveluja tarjoaviin yrityksiin. Eri toimialoille ja alueille välituoteostojen kautta leviävät kerrannaisvaikutukset huomioon ottava työllisyysvaikutus on yhteensä lähes työ-
11 10(14) paikkaa. Välitön työllisyysvaikutus on keskimääräiseen tasoon verrattuna noin kaksinkertainen johtuen palveluntarjoajien (vähittäiskauppa, ravintolat, kahvilat, taksit) työvaltaisuudesta. Vastaavasti kerrannaisvaikutus on keskimääräistä selvästi pienempää. 7. Kunnallistaloudelliset vaikutukset Satamaan suoraan tai välillisesti liittyvien yritysten henkilöstö maksaa kunnallisveroja Helsingille ja muille asuinkunnilleen. Seuraavassa arvioidaan kuinka suuria maksetut kunnallisverot ovat satamaan liittyvien yritysten henkilöstön ja matkailijoita palvelevien yritysten henkilöstön osalta. Analyysi rajataan luonnollisten henkilöiden maksamiin kunnallisveroihin. Taulukko 8. Kuntien saamat verotulot Helsingin satamaan liittyvistä toiminnoista ja sataman kautta kulkeneesta matkailusta v.2011 Yksikkö Helsinki Helsingin Muu maa Yhteensä seutu Satamaan liittyvät yritykset Työpanos hlö Korjattu työpanos hlö Kunnallisvero henkilöä kohden Kunnallisverot yhteensä M 30,5 52,3 4,5 87,3 Matkailijoita palvelevat yritykset Työpanos hlö Korjattu työpanos hlö Kunnallisvero henkilöä kohden Kunnallisverot yhteensä M 9,1 6,3 11,7 27,1 Molemmat yhteensä M 39,6 58,6 16,2 114,4 Työpanoksessa on mukana työllisyyden kerrannaisvaikutus. Satamaan liittyvien yritysten Helsingin työpanoksessa on mukana Helsingin sataman vaikutus. Korjattu työpanos on arvioitu siten, että on huomioitu pendelöinti ja työllisyyden kerrannaisvaikutusten alueellinen leviäminen. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132. Helsingin työpanos on jaettu luvulla 1,32. Helsingistä ylijäävä työpanos on jaettu kahden muun alueluokan kesken, jonne on lisäksi sijoitettu arvioitu työllisyyden kerrannaisvaikutuksen alueellinen leviäminen. Tämä arvio on hyvin epävarma. Lisäksi osa leviämisvaikutuksesta kohdentuu ulkomaille, mitä ei tässä huomioida. Helsinkiin rekisteröityjen yritysten työntekijöistä osa asuu ja maksaa kunnallisveronsa Helsingin ulkopuolella ja yritykset ostavat osan tarvitsemistaan panostekijöistä Helsingin ulkopuolelta tai ne on valmistettu Helsingin ulkopuolella. Matkailijoita palvelevien yritysten työpanos on jaettu alueille suhteessa rahankäytön jakaumaan ko. alueilla. Satamaan liittyvien yritysten henkilöstön keskimääräiseksi vuosiansioksi on oletettu eli /kk lomarahat mukaan luettuna. Matkailijoita palvelevien yritysten keskipalkaksi on vastaavasti oletettu /v eli /kk. Aloille tyypillisissä ammateissa säännölliset kuukausiansiot ovat tätä luokkaa. Tyypillisen palkansaajan on oletettu asuvan Helsingissä, Vantaalla (Helsingin seutu) tai Lahdessa (muu maa). Hänen oletetaan kuuluvan evankelisluterilaiseen kirkkoon ja hänellä oletetaan olevan huollettavanaan kaksi lasta.
12 11(14) Kunnallisvero henkilöä kohden vuodelta 2011 saadaan nyt verohallinnon laskurilla. Kunnallisverot yhteensä on kunnallisvero henkilöä kohden kertaa korjattu työpanos. Kuntien saamia verotuloja ei sisällytetä taulukossa 9. esitettyyn yhteenvetolaskelmaan, jotta vältetään kaksinkertainen laskenta. Arvonlisäykseen sisältyvät bruttopalkat, joista verot maksetaan. Vastaavasti sataman suorittamia investointeja ei sisällytetä yhteenvetolaskelmaan, koska korvausinvestoinnit rahoitetaan poistoilla, jotka nekin sisältyvät arvonlisäykseen. Jos vaikuttavuuskuvaa haluaa tarkentaa, voi näitä ja monia muita rahavirtoja jäljittää ja analysoida kunhan välttää kaksinkertaisen laskennan. 8. Yhteenveto Taulukko 9. Helsingin sataman taloudelliset vaikutukset v Yhteenveto Liikevaihto (M ) Arvonlisäys (M ) välitön yhteensä Välit.työll/ arvonlisäys Työll.yht./ välit.työll Helsingin satama 86,5 60, ,1 2,5 Satamaa hyödyntävät ,2 2,1 yritykset pl. taksit Taksit 6,5 4, ,8 1,2 Tukevat viranomaistoiminnot 28,4 10, ,6 2,0 Ulkomaiset matkailijat 319,8 156, ,0 1,6 Risteilymatkustajat 28,0 13, ,0 1,6 Yhteensä, josta ,6 1,9 - Tavaraliikenne ,3 2,1 - Matkustajaliikenne ,3 1,7 Helsingin sataman arvonlisäys on Sataman tilinpäätöksen käsittein liikevaihto miinus ostot ja liiketoiminnan muut kulut kuten vuokrat. Nämä erät kirjautuvat muiden yritysten arvonlisäksi. Toisaalta arvonlisäys on yhtä kuin henkilöstökulut plus poistot plus liikeylijäämä. Helsingin satama aikaansaa satamaan välittömästi liittyvät toiminnot mukaan luettuna 3,8 miljardin euron liikevaihdon, josta 1,4 miljardia on BKT:tä lisäävää arvonlisäystä. Satama aikaansaa työpaikkaa välittömästi kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa työpaikkaa. Miljoonan euron arvonlisäyksen aikaansaamiseen tarvitaan 8,6 työpaikkaa. Työvaltaisuus (toisesta näkökulmasta tuottavuus) vaihtelee kuitenkin erittäin paljon toimialan mukaan. Kokonaistyöllisyysvaikutus on 1,9 kertaa välitön työllisyysvaikutus. Työllisyyden kerrannaisvaikutus on selvästi pienempi työvaltaisilla matkailijoita palvelevilla aloilla, jossa puolestaan välitön työllisyysvaikutus on hyvin suuri. Työllisyyden kerrannaisvaikutus on vastaavasti suurempi pääomavaltaisilla aloilla, jossa taas välitön työllisyysvaikutus on varsin pieni. Tavaraliikenteen välitön työllisyysvaikutus on vain kolmanneksen (36 %) suurempi kuin matkustajaliikenteen työllisyysvaikutus. Sataman aikaansaama arvonlisäys on sen sijaan tavaraliikenteessä yli kolminkertainen matkustajaliikenteeseen verrattuna.
13 12(14) 9. Vertailu vuoden 2007 tutkimukseen Vuonna 2007 suoritettiin samanlainen tutkimus kuin tämä perustuen vuoden 2006 aineistoihin. Satamaa hyödyntävien yritysten otos oli sama. Tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, koska nyt vastausprosentti yrityshaastatteluissa oli suurempi, 57 %, kun se edellisellä kerralla oli 22 %. Lisäksi edellisellä kerralla vastauksia yritettiin ensin saada internetkyselyn avulla. Tällöin kyselyyn vastasi enemmän niitä, joilla on yhteistyötä sataman kanssa. Sama suuntaus on myös puhelinkyselyissä. Helpoimmin vastaavat ne, joilla on toimintaa satamaan. Muut kokevat kyselyn vieraaksi. Tällä kertaa vastaajien joukko oli selvästi suurempi. Nyt saatiin vastaamaan paljon niitäkin, joilla ei ole sataman kanssa mitään tekemistä. Kummassakin tapauksessa vastanneiden tiedot yleistettiin perusjoukkoon (Helsingin seudulla toimivat liikenteeseen liittyvät toimialat). Tulos oli se, että vaikuttavuus näyttää olleen edellisellä kerralla suurempi kuin tällä kertaa. Tulos johtuu kuitenkin siitä, että edellisellä kertaa vastaajien joukko oli positiivisesti valikoitunutta niin kuin termi kuuluu. Viime kerralla liikevaihdosta liittyi osa satamaan 81 prosentilla vastaajista, kun nyt liittyi vain 56 prosentilla. Suurempi vastausprosentti pienensi tässä tapauksessa mitattua vaikutusta. Toisaalta sitä kasvatti se, että nyt mukaan otettiin eräitä ryhmiä, joita ei viime kerralla ollut. Tällaisia olivat tukevat viranomaistoiminnot ja risteilymatkailijat. Taulukko 10. Osuudet BKT:stä ja työllisyydestä. Helsingin sataman taloudelliset vaikutukset suhteessa eri aluetasojen perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen ja työllisten määrään vuosien 2006 (edellinen tutkimus) ja 2011 (tämä tutkimus) aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa Tämä tutkimus Edellinen tutkimus Arvonlisäys välitön yhteensä Arvonlisäys välitön yhteensä Abs (M, hlö) % Helsinki 4,8 4,0 7,6 5,0 4,2 6,4 Helsingin seutukunta 2,7 1,6 3,1 2,8 1,6 2,4 Koko maa 0,96 0,51 0,96 0,94 0,48 0,73 Vuoden 2006 tutkimustietoja on verrattu vuoden 2006 tilastotietoihin eri aluetasoilta. Vuoden 2011 tutkimustietoja taas on verrattu vuoden 2009 tilastotietoihin. BKT käyvin hinnoin on kasvanut 10 % koko maassa Arvonlisäyksen oikeat prosentit tämän tutkimuksen osalta ovat siksi hieman pienempiä kuin taulukossa olevat. Osaltaan tätä selittävät edellä esitetyt vastausprosenttiin liittyvät tekijät. Eri aluetasojen työllisyydessä sen sijaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
14 13(14) Absoluuttisesti vaikuttavuudet tässä tutkimuksessa ovat hieman suurempia kuin edellisessä tutkimuksessa. Suhteessa eri aluetasojen arvonlisäykseen (BKT:hen) ja työllisyyteen voidaan todeta, että arvonlisäykset ovat saattaneet pienentyä tai säilyä ennallaan, välitön työllisyysvaikutus on säilynyt suunnilleen ennallaan ja työllisyyden kerrannaisvaikutus ja sen mukana kokonaistyöllisyysvaikutus on selvästi kasvanut. Työllisyyden kerrannaisvaikutuksen kasvu saattaa johtua osittain arviointimenetelmästä. Panos-tuotostarkastelussa ei päästä riittävän tarkalle toimialatasolle. Toisaalta yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan, mikä saattaa vaikuttaa. Suhteessa koko maahan kaikilla vaikuttavuusmittareilla on tapahtunut kasvua.
15 14(14) LIITE 1 Puhelinhaastattelulomake 1) Kuinka suuri osa myynnistänne/liikevaihdostanne liittyy Helsingin satamaan? % liikevaihdosta 2) Jos satamaan liittyvä myyntinne oli suurempi kuin 0 %, se jakautuu seuraavasti (yhteensä 100 % liittyvästä myynnistä) % Myynnistä liittyy tavaraliikenteeseen % Myynnistä liittyy matkustajaliikenteeseen 3) Kuinka suuri osa yrityksen henkilötyöpanoksesta liittyy Helsingin satamaan? % 4) Mitä yrityksenne tekee, yrityksenne pääasialliset toimialat? 5) Henkilökunnan lukumäärä yrityksessänne keskimäärin v ) Yrityksenne liikevaihto v ) Yrityksenne sijaintikunta? 8) Mahdollisia perusteluja? Muuta? LIITE 2 Toimialaluettelo Tutkimuksessa käytettiin v toimialaluokitusta, koska käytettiin vuodelta 2006 olevia perusjoukkoa ja otosta. Samat luokat eri numeroilla löytyvät nyt voimassaolevasta vuoden 2008 luokituksesta. Perusjoukkoon ja otokseen valikoitui yrityksiä seuraavilta toimialoilta: I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 60 Maaliikenne (matkustajien ja tavaroiden kuljetus tilaus- ja linjaliikenteessä maitse) 61 Vesiliikenne (tavaroiden ja matkustajien säännöllinen ja epäsäännöllinen kuljetus vesitse) Meriliikenteen henkilökuljetus (matkustajien kuljetus meritse ulkomaanliikenteessä joko omilla tai rahdatuilla aluksilla mukaan lukien risteilyt) Meriliikenteen tavarankuljetus (tavaroiden kuljetus meritse ulkomaanliikenteessä joko omilla tai aika- ja matkarahdatuilla aluksilla mukaan lukien näillä harjoitettu linja-, sopimus- ja hakurahtiliikenne) 63 Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot 631 Lastinkäsittely ja varastointi (tavaroiden (mukaan luettuna kontit) ammattimaisesti harjoitettu lastaaminen, purkaminen ja varastointi) 632 Muu liikennettä palveleva toiminta 6322 Muu vesiliikennettä palveleva toiminta (kaikenlaiset vesiliikennettä palvelevat toiminnat kuten sataman ja niihin liittyvien laitteiden hoito ja toiminta, jäänmurtajat, luotsaus, majakat, väylänhoito, kanavien ylläpito ja toiminta, meripelastus sekä merenkulkuhallinto) 633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 634 Muu kuljetusvälitys Huolinta ja rahtaus (Vienti- ja tuontikuljetusten järjestely ja toteuttaminen. Kuljetusketjujen rakentaminen. Tavaroiden noudon ja jakelun järjestäminen, lastauksen, purkamisen ja siirtokuormauksen järjestäminen. Pakkaus-, mittaus- ja tarkastuspalvelut. Kuljetusasiakirjojen ja rahtikirjojen hankinta ja toimittaminen. Logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto. Vienti- ja tuontitullaus. Huolintayritysten omalla kalustollaan suorittamat kuljetukset. Huolintaan liittyvä terminaalitoiminta.)
Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotMATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008
MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotKaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<
Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen
LisätiedotTyömatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman
LisätiedotRajahaastattelututkimukset
Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1
Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Kiina (ml. Hongkong), 113 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuus
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
LisätiedotTAK Rajatutkimus 2015
Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotGUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle
20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi
LisätiedotAlueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki
Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana
Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
Lisätiedot14,5 M 85 htv. matkailutulon. -työllisyys vuonna (2016: 13,3 M, +9 %) (2016: 85 htv, +0 %) 0,4 M 2,0 % 2,5 M
Mänttä-Vilppulan matkailutulo ja -työllisyys vuonna 217 14,5 M 85 (216: 13,3 M, +9 ) (216: 85, + ) Välitön matkailutulo Välitön matkailutyöllisyys Ylä-Pirkanmaan kuntien matkailutulo jaettiin jokaiselle
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotMuseoiden taloudellinen vaikuttavuus
Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,
LisätiedotTAK Rajatutkimus 2015
Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...
LisätiedotHämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
LisätiedotTUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS
TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotYrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
LisätiedotMatkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla
Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotTampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015
Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014
Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotHelsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotTurun yliopiston Brahea keskus, MKK. Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2016
Turun yliopiston Brahea keskus, MKK Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2016 Tapio Karvonen 28.2.2017 Sisällys Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 4 2. Keskeiset käsitteet ja aineistot sekä menetelmät...
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotPaula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Lisätiedot