SISÄLLYSLUETTELO OULUN ENERGIA VUOSIKERTOMUS 2006

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus Energian tuotanto ja kaukolämpö Sähkökauppa Sähkön siirto ja jakelu Yrityspalvelut Energialautakunnan toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Yhteenveto Sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelma Sähköverkkoliiketoiminnan tase Muiden sähköliiketoimintojen tuloslaskelma.. 26 Muiden sähköliiketoimintojen tase Summary

3 OULUN ENERGIA LYHYESTI Oulun Energian toiminta-ajatus on turvata edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Se tuottaa, hankkii, myy, siirtää ja jakaa sähköä ja kaukolämpöä ympäristöystävällisesti, tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Vahvasti pohjoissuomalainen Oulun Energia on Oulun kaupungin omistama liikelaitos. KESKEISET TUNNUSLUVUT VUONNA 2006 Liikevaihto 162,6 M Liikevoitto 47,3 M Investoinnit 29,3 M Sijoitetun pääoman tuotto 21,1 % Käyttökate 36,0 % Omavaraisuusaste (ei sisällä liittymismaksuja) 53,4 % Liikevaihto/henkilö 0,510 M Liikevoitto/henkilö 0,148 M Henkilökunta 319 Asiakkaat Sähkönmyyntiasiakkaat (Oulun Sähkönmyynti Oy) Sähkönsiirtoasiakkaat omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 4 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sähkömarkkinoiden avaamisella ei ole päästy kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin, eikä kaikki kehitys markkinoilla näytä suuntautuvan kuluttajan eduksi. Tämän johdosta viranomaisvalvontaa ja -ohjausta on alettu lisätä, vaikka tarkoituksena oli niiden vähentäminen ja markkinoiden vapauttaminen. Oulun Energian toimintaan viranomaisen toimenpiteet näkyivät vaatimuksena yhtiöittää sähkön siirto ja jakelu. Laki ei edellyttänyt tämän toiminnan erottamista Oulun Energiasta, mutta loppuvuonna 2006 tehdyssä ratkaisussa se kuitenkin irrotettiin kokonaan omaksi yhtiökseen. Ratkaisu oli poikkeuksellinen, sillä asiantuntijaselvitykset, kuten myös Oulun kaupunginvaltuuston päätös, edellyttivät energia-alan johtamista yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Oulun kaupungin johto on sittemmin ilmoittanut tavoittelevansa asian käsittelyä uudelleen, jolloin pyrittäisiin valtuuston aikaisemmin asettamaan tavoitteeseen. Oulun Energian vahvuus on ollut sen muodostama toimiva kokonaisuus, joka on sisältänyt vankan otteen energian tuotannosta aina kaukolämmön ja sähkön loppuasiakasmyyntiin. Toimintamalli, tehdyt panostukset ja voimavarojen onnistunut käyttö suotuisissa ulkoisissa olosuhteissa johtivat vuonna 2006 erittäin hyvään tulokseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että on mahdollista hajottaa kokonaisuus erillisiksi yrityksiksi, joista jokainen keskittyy vain rajattuun omaan toimintaansa. Energia-alalla kaikki osapuolet vaikuttavat kaikkiin, ja vain sujuva yhteistyö niiden välillä tuottaa hyvän tuloksen. 4

5 Hyvinä vuosina on tehtävä panostuksia tulevaisuuteen, koska energia-ala ei tule olemaan pelkkä menestystarina. Alamäki tulee vääjäämättä. Kilpailussa on koko ajan mentävä eteenpäin tai muut ajavat ohi. Tärkeää on huolehtia siitä, että jatkossakin Oulun Energia ja sen ympärille muodostuvat yhtiöt ovat vahvoja. Niillä on oltava yhteinen tahtotila, ja niitä on johdettava yhtenä kokonaisuutena. Tähän asti yhteinen tahto on löytynyt ja löytyy varmasti jatkossakin. Kiitos vuodesta 2006 henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja päättäjillemme. Tapani Kurkela toimitusjohtaja 5

6 ENERGIANTUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ TUOTANTO KASVOI RIPEÄSTI Suotuisat hintasuhteet ja lisääntynyt kysyntä vetivät sähkön ja kaukolämmön tuotannon selvään kasvuun. Oulun Energian oma sähköntuotanto nousi vuonna 2006 reilusti edellisvuotta suuremmaksi, vaikka se rajoittikin ajoittain tuotantoaan alkuvuoden kalliista päästöoikeuden hinnasta johtuen. Korkeiden tuotantolukujen takana oli ennen kaikkea keväällä alkanut sähkön hinnan nousu. Hinta kohosi loppukesällä ja alkusyksystä euroon megawattitunnilta. Loppuvuonna markkinahinta alkoi laskea, mutta pysyi kuitenkin tasolla, jolla lauhdetuotanto oli kannattavaa. Kaiken kaikkiaan Oulun Energian sähkönhankinta viime vuonna oli 1987 gigawattituntia, josta sen omat voimalaitokset tuottivat 1312 ja osakkuusvoimalaitokset 307 gigawattituntia. Pörssisähkön osuus oli 368 gigawattituntia. Omien ja osakkuusvoimalaitosten osuus hankinnasta oli 44,7 prosenttia suurempi kuin vuonna Erityisen vahvasti lisääntyi pääosin Pohjolan Voiman voimalaitoksissa tuotetun osakkuussähkön määrä sen kasvuprosentti oli lähes 233. Toppilan voimalaitoksen sähköntuotanto kasvoi 32,2 prosenttia. Sen sijaan Merikosken vesivoimalaitos tuotti kuivan kesän vuoksi 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turvetuotannon kannalta vuosi 2006 oli kaikkien aikojen paras. Turvetta nostettiin lähes kaksinkertainen määrä tavoitteisiin nähden. Tuotantomäärä oli niin suuri, että vuodelta 2004 peräisin oleva vaje ylivuotisissa varastoissa saatiin korvattuksi. KAUKOLÄMPÖTOIMINTA LAAJENI Oulun Energian kaukolämpötoiminta laajeni niin asiakkaiden määrällä kuin verkon koollakin mitattuna. Uusia kaukolämpöasiakkaita se sai Oulun alueella ennätysmäärän eli 401. Lisäksi Oulun Energia osti vuodenvaihteessa Oulunsalon kunnan kaukolämpöliiketoiminnan. Samalla kunnan kaukolämpöverkko sekä lämpökeskukset siirtyivät Oulun Energian omistukseen ja Oulunsalon 176 kaukolämpöasiakasta sen asiakkaiksi. Kaukolämmön myyntimäärään kaupalla ei ollut vaikutusta, koska aikaisemmin Oulun Energia myi kaukolämmön tukkuna Oulunsalon kunnalle. Kaiken kaikkiaan kaukolämpöasiakkaiden määrä oli vuoden lopussa Kaukolämpöverkon rakentaminen jatkui vilkkaana. Oulun Energia rakennutti kaukolämpöverkkoa kaikkiaan 29 kilometriä yhteensä 4,2 miljoonalla eurolla. Suurimmat yksittäiset kohteet olivat Kuivasrannassa ja Metsokankaalla. Verkon kokonaispituus oli vuoden lopussa 535 kilometriä. Kaukolämmön tarve kasvoi vuonna 2006 edelliseen vuoteen nähden 4,7 prosenttia. Kasvu johtui kylmemmästä säästä ja uusien asiakkaiden suuresta määrästä. Kaukolämpöä tuotettiin Toppilassa gigawattituntia, joka oli 93 prosenttia kaikesta kaukolämmöstä ja yhden prosentin verran enemmän kuin edellisvuonna. Teräsputkien ja maarakennuksen kustannustason nousun johdosta Oulun Energia korotti Oulun alueella kaukolämmön liittymismaksuja noin 8 prosenttia. Kaukolämmön hinta on Oulussa erittäin kilpailukykyinen niin muihin lämmitysmuotoihin kuin muihin kaupunkeihin verrattuna. Sen hinta on pysynyt samana vuoden 2005 alusta lähtien. TOPPILAAN SAVUKAASULAUHDUTIN Oulun Energia aloitti Toppilan lämpövoimalassa keväällä 2006 savukaasulauhduttimen rakentamisen. Lauhdutin tehostaa merkittävästi lämmön tuotantoa. Sen avulla saadaan Toppila 2:n savukaasuista vuodessa talteen lämpömäärä, joka vastaa viidennestä Oulun tarvitsemasta kaukolämmöstä. Samalla noin puolet Toppila 2:n rikki- ja hiukkaspäästöistä saadaan puhdistettua. Kaikkiaan noin 11 miljoonan euron investoinnilla varaudutaan myös tulevaan Kioto-kauden kauppaan, jolloin Oulun Energian maksuttomien päästöoikeuksien määrä vähenee, eivätkä ne riitä kattamaan tarvittavaa kaukolämmön ja sähkön tuotantoa. Lisäksi Oulun Energia uusi Merikosken ykköskoneiston generaattorin staattorin ja turpiinin juoksupyörän. Koneisto oli poissa käytöstä kesäkuusta aina joulukuun alkuun asti. 6

7 Turve 87% GWh Öljy 2% Biokaasu alle 1% Puu 11% POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ GWh KAUKOLÄMMÖN MYYNTI Markkinasähkö 19% M 5 4 Osuussähkö 15% Toppila 57% 3 2 Merikoski 9% SÄHKÖN HANKINTA GWh KAUKOLÄMPÖINVESTOINNIT Osto 4% Lämpökeskukset ja huippukattilat 3% LÄMMÖN HANKINTA GWh Toppila 93% m KAUKOLÄMPÖVERKON RAKENTAMINEN 7

8 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖKAUPPA TEKI HYVÄN TULOKSEN Hintaheilahtelut pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla olivat poikkeuksellisen suuria. Oulun Energian sähkökaupan tulos vuonna 2006 muodostui korkeiden sähkön hintojen ja tuotannon hintasuojausten ansiosta hyväksi. Sähkön tukkuhinta tosin vaihteli voimakkaasti. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden ongelmat keskittynyt tuotanto sekä siirtorajoitusten hallinnan ja kansallisten markkinoiden harmonisoinnin puutteet voimistivat heilahtelua ja heikensivät markkinoiden uskottavuutta. Sähkön hinnan kehitys pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla on Oulun Energian kannalta ratkaisevassa asemassa. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat ennen kaikkea vesivoimatuotannon määrä ja varastotilanne sekä päästöoikeuden ja polttoaineiden hinnat. Lisäksi sähkönkulutus seuraa lämpötilan muutoksia, mikä usein vahvistaa hintavaihteluja. Vuoden 2006 aikana muutokset sähkön hintaan vaikuttavissa tekijöissä olivat poikkeuksellisen suuria. Vesitilanne oli vuoden alussa keskimääräistä parempi, mutta heikkeni kesän ja syksyn aikana. Hydrologisen taseen vajaus oli suurimmillaan elokuussa noin 30 terawattituntia. Lämpimän ja sateisen loppuvuoden ansiosta tase vahvistui vuodenvaihteeseen mennessä normaalille tasolle. Tämän jälkeen sen vahvistuminen on jatkunut. KEHITTYMÄTTÖMÄT PÄÄSTÖMARKKINAT EU:n päästöoikeuden (EUA) keskihinta viime vuonna oli 18,5 euroa. Vaihtelut olivat kuitenkin suuria ja yllättäviä. Kalleimmillaan päästöoikeus maksoi huhtikuussa yli 31 euroa ja halvimmillaan vuoden lopussa noin 6 euroa. Rajut muutokset kertovat markkinoiden kehittymättömyydestä. NORJAN JA RUOTSIN VESIVARASTOJEN TILANNE TWh Viikko vuosi 2006 pitkän ajan keskiarvo 8

9 Graafien lähde: Power-Deriva Oy PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS 35,0 32,5 30,0 27,5 25,0 22,5 20,0 17,5 15,0 12,5 10,0 7,5 5,0 2, EUADEC 07 EUADEC 08 Päästökaupan ongelmat heijastuvat myös sähkön hintaan. Kallis päästöoikeus vaikuttaa lauhdesähkön tuotannon muuttuviin kustannuksiin ja nostaa sähkön markkinahintaa useita kymmeniä prosentteja. Ajoittain keinotekoisen kalliit päästöoikeudet ovat osaltaan heikentäneet sähkömarkkinoiden toimintaa ja uskottavuutta. KESKIHINTA NOUSI YLI 60 PROSENTTIA Spot-sähkön keskihinta vuonna 2006 oli 48,6 euroa megawattitunnilta. Nousua edelliseen vuoteen, jolloin keskihinta oli 29,3 euroa megawattitunnilta, kertyi yli 60 prosenttia. Ruotsin ydinvoimalaitosten tuotantoseisokit vahvistivat osaltaan hintakehitystä. Spot-hinnan ja markkinatekijöiden muutosten seurauksena myös sähköjohdannaisten hinnat sahasivat voimakkaasti. Korkeimmillaan vuosituotteen 2007 hinta oli 59,0 ja alimmillaan 37,0 euroa megawattitunnilta. Kuluvan vuoden sähkökauppanäkymät ovat Oulun Energian osalta suotuisat. Lähiajan spot-hinnan ja päästöoikeuden hinnanvaihteluilta on pääosin suojauduttu. Vuoden lopussa EU:n sisäinen päästökauppa päättyy ja sähkö- ja päästökaupankäynti siirtyy ensimmäiselle varsinaiselle Kioto-kaudelle. SÄHKÖJOHDANNAISTEN ENOQ1-07 JA ENOYR-07 HINTAMUUTOKSET /MWh ENOQ1-07 ENOYR-07 9

10 SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELU ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ KASVOI Oulun Energia kiinnittää erityistä huomiota sähkön siirron luotettavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Oulun Energian sähköasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2006 aikana selvästi, lähes 1 700:lla. Vuoden lopussa asiakkaita oli Sähköliittymissopimuksia yhtiön jakeluverkkoon tehtiin kaikkiaan 585, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Oulun Energia kiinnittää erityistä huomiota sähkön siirron luotettavuuteen sekä edullisuuteen ja on mittausten mukaan molemmissa ominaisuuksissa Suomen kärkeä. Sen asiakkaat kokivat vuoden aikana keskimäärin vain 13 minuuttia kestäneen vioista aiheutuneen sähkökatkon. Häiriötilanteisiin varautumista Oulun Energia paransi varallaolojärjestelmäänsä kehittämällä ja tietoliikenneyhteyksiään varmentamalla. Huollosta johtuvista töistä aiheutui noin 17 minuutin katkos asiakasta kohti. Näitä suunniteltuja katkoksia koskevaa tiedottamista Oulun Energia tehosti siirtymällä postikorttien automaattilähetykseen suoraan kytkentäsuunnitelmatiedostosta ja ilmoitteluun ilmaisjakelulehdissä. SEITSEMÄN MILJOONAN EURON INVESTOINNIT Verkkotoiminnan kokonaisinvestoinnit olivat 7,0 ja käyttö- ja kunnossapitokulut 8,2 miljoonaa euroa, josta kantaverkkomaksujen ja siirtohäviöiden osuus oli 3,5 miljoonaa euroa. Merkittävin yksittäinen investointikohde oli käyttöön otettu Toppilan 110/10 kilovoltin sähköasema. Lisäksi jatkettiin vanhan avojohtoverkon uusimista maakaapeliksi ja jakeluverkon käyttövarmuuden parantamista erotinasemia ja varayhteyksiä rakentamalla. Aikaisemmin aloitetut jakeluverkoston rakennustyöt jatkuivat Etu-Lyötyn, Intiön ja Vasaraperän kaupunginosissa. Kiimingissä uudisrakentamista tehtiin Yrityskylän lisäksi kaava-alueiden ulkopuolelle tulleiden kiinteistöjen liittämisessä sekä varayhteyksien vahvistamisessa. Vuonna 2005 aloitetut työt Talvikankaan ja Metsokankaan asuntoalueilla Oulussa valmistuivat. Samalla alkoi Metsokankaan seuraavan vaiheen rakentaminen. MONIPUOLISTA OSAAMISTA Oulun Energian sähkön siirron ja jakelun urakointiyksikkö tarjosi monipuolista osaamistaan erilaisiin sähköverkon ja muuntamoiden rakentamis- ja kunnossapitotöihin. Lisäksi sen ammattitaitoa hyödynnettiin ulkopuolisissa urakointikohteissa. Tärkeimpiä ulkopuolisia työkohteita olivat Oulun kaupungin katu- ja liikennevalojen uudisrakentaminen ja huolto, tievalojen huolto Ylikiimingin, Kiimingin ja Kempeleen kunnissa sekä Oulun Veden ja Senaattikiinteistöjen tilauksesta tehty kiinteistö- ja puistomuuntamoiden saneeraus ja rakentaminen. Oulun Energian verkkoalueen ulkopuolisista töistä merkittävimpiä olivat Vattenfall Verkko Oy:n työt Pattijoen alueella, Rautaruukin Raahen terästehtaan sintraamon työpaikkakeskusten uusiminen, Tiehallinnon tievalaistuksen, liikennevalojen ja pumppaamoiden isännöinti sekä Oulun Seudun Sähkön sähköverkon uusiminen ja perusparannus Oulunsalossa. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi järjestettiin monipuolista koulutusta. Urakoinnin kilpailukykyä parannettiin myös kohentamalla materiaalilogistiikan kustannustehokkuutta, kehittämällä toimintamalleja ja lisäämällä töiden kustannusseurantaa. 10

11 M 8 kpl GWh INVESTOINNIT M h 1,20 1,00 0,80 UUDET SÄHKÖLIITTYMÄT Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas Häiriökeskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas 900 0, , , ASIAKKAILLE SIIRRETYN SÄHKÖN MÄÄRÄ JA 20 kv:n KESKEYTYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KESTOAIKA h/asiakas 11

12 YRITYSPALVELUT YDINTOIMINTAA TUKEVIA PALVELUJA Yrityspalveluyksikkö vastaa muun muassa Oulun Energian laatujärjestelmistä sekä työhyvinvoinnista. Sisäinen yrityspalveluyksikkö tuottaa Oulun Energian ydintoimintoja tukevia ja tehostavia palveluja. Se koordinoi ja ylläpitää eri liiketoimintayksiköiden sertifioituja toiminta-, laatu- ja ympäristöjärjestelmiä sekä hoitaa työhyvinvointi-, turvallisuus- ja henkilöstöpalveluja. Lisäksi sen vastuulle kuuluvat Energiatalon kiinteistö- ja kuljetuspalvelut. Yksikön toiminnan lähtökohtana ovat palvelujen helppo saavutettavuus ja kustannustehokkuus. Loppuvuonna 2006 aloitettiin kaikkia Oulun Energian kiinteistöjä ja Toppilan lämpövoimalan prosesseja koskeva valvontakameraprojekti, jolla parannetaan kiinteistöjen ja prosessien turvallisuutta. Kalimenvaaran vanhan maa-ainesten ottopaikan maisemointi voimalaitostuhkalla yhdessä Stora Enso Oyj:n ja Kemira Oyj:n kanssa saatettiin loppuun. Tuhkien läjitysalueen laajentamisesta Miehonsuolla käynnistettiin YVA-selvitys. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ENNALLAAN Vuoden 2006 lopussa Oulun Energian henkilömäärä oli 319 (322 vuonna 2005), josta vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 119 (118) ja tuntipalkkaisia 164 (161). Määräaikaisessa työsuhteessa oli 36 (43) henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,6 (48,5) vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 20 (18) henkilöä ja vuorotteluvapaata käytti 5 (4). Oulun Energia käytti viime vuonna ulkopuoliseen, lähinnä ammatilliseen koulutukseen noin 950 euroa työntekijää kohti. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin sisäisenä koulutuksena muun muassa sähkö- ja työturvallisuus- sekä tietoturva- ja tulityökorttikoulutusta sekä ensiapuopetusta. Oulun kaupungin johtamis- ja strategiakoulutus jatkui ja suuntautui työnjohto- ja mestaritasolle. Oppisopimussuhteisia henkilöitä oli Oulun Energian palveluksessa yhteensä 10. Työn ohella opiskeli kaksi henkilöä, joista toinen valmistui insinööriksi ja toinen fi losofian maisteriksi. POISSAOLOT LISÄÄNTYIVÄT Yhteistyö Oulun Työterveyden kanssa jatkui työhyvinvointija työterveysasioissa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat edelleen merkittävin sairauspoissaolojen syy. Työergonomiaa, vuorotyöstä johtuvia ongelmia sekä oman fyysisen kunnon parantamista käsiteltiin työpaikka- ja työryhmäkokouksissa sekä koulutustapahtumissa. Terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot lisääntyivät selvästi, mutta työtapaturmista johtuvat poissaolot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Yksikkökohtaisiin työsuojelusuunnitelmiin sisältyi yksilöön ja työyhteisöön liittyvien ongelmien ennakointia ja parannusehdotusten toteuttamista. VIREÄÄ VIRKISTYSTOIMINTAA Oulun Energian vireä harrastus- ja virkistystoiminta keräsi viime vuonna noin 25 erilaiseen tapahtumaan tai liikuntatilaisuuteen yhteensä yli osallistujakertaa. Kaupungin koko henkilökunnalleen järjestämien kulttuuri- ja liikuntapalvelujen lisäksi Oulun Energia tarjosi palveluksessaan oleville pääsylippuja paikallisten seurojen palloilu- ja kiekko-otteluihin. 12

13 Oulun Merikosken kalatiellä uivia kaloja voi tarkkailla internetin välityksellä. Palvelu on saanut innostuneen vastaanoton sekä runsaasti myönteistä palautetta. 13

14 ENERGIALAUTA KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Energian riittävyys ja energiaomavaraisuus ovat olleet viime aikoina esillä keskustelussa. Energian merkitys yhteiskunnassa on entisestään kasvanut. Energia-alalla tapahtuu luonnollista kehitystä ja verkottumista sekä valtiovallan toimenpiteiden aiheuttamia muutoksia, jotka vaikuttavat alan toiminnan hallintamalleihin. Entinen Oulun Energia on jakaantunut useisiin eri yhtiöihin. Siitä huolimatta energia-alan toiminnot on aina nähtävä yhtenä kokonaisuutena, jonka jokainen osa tukee koko toimintoketjua polttoaineista sähkön ja lämmön loppukuluttajiin. Vain hyvin toimiva ketju takaa oululaisille edulliset sähkön ja kaukolämmön hinnat. Näiden perustarpeiden toimittaminen on yksi merkittävä oululaisten energiayritysten yhteiskunnallinen vastuu, mutta tämän rinnalla näiden yritysten on tehtävä myös taloudellista tulosta Oulun kaupungin muiden toimintojen ylläpitämiseen. Oulun Energian liiketoimintaa arvioitaessa on nähtävä kaksi erityyppistä toimintamuotoa. Sähkön siirto ja jakelu sekä kaukolämpötoiminta ovat selkeitä Oulun ja Kiimingin alueella harjoitettavia toimintoja, joilla on joko monopoli tai määräävä markkina-asema. Toiminnot tulee hoitaa tehokkaasti ja siten taata oululaisille ja kiiminkiläisille edulliset sähkön siirtohinnat ja edullinen kaukolämpö. Viranomainen on määräyksillään muuttanut toisen liiketoimemme, sähkön tuotannon ja sähkökaupan, markkinaehtoiseksi. Viime vuosina sähkön tuotanto ja kauppa on tullut entistä merkittävämmäksi tekijäksi Oulun Energian taloudessa. Sähkökaupan osuus onkin jo noussut 57 prosenttiin liikevaihdosta, ja liikevoitosta sen osuus on yli 65 prosenttia. Oulun Energian toimintavuoden hyvää tulosta arvioitaessa onkin otettava huomioon, että se on syntynyt sähkön tuotannon ja kaupan onnistumisesta hyvissä tuloksenteko-olosuhteissa. Tulos voi heiketä sähkömarkkinoiden muuttuessa. Siksi nyt saavutettu hyvä tulos tulee sijoittaa siten, että varmistetaan tuloksellinen toiminta myös tulevina vuosina. LIIKEVAIHTO KASVUSSA Oulun Energian vuoden 2006 liikevaihto oli 162,6 miljoonaa euroa (130,5 M vuonna 2005) eli 25 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta kasvoi edelleen ja oli 57 prosenttia (49 %), sähkön siirron osuus 10 prosenttia (13 %), kaukolämmön myynnin osuus 26 prosenttia (27 %) ja muun myyntitoiminnan osuus 7 prosenttia (11 %). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat oman tuotannon ja osakkuuslaitoksilta saadun tuotannon lisäys sekä aiempaa korkeampi sähkön myyntihinta. KULUT JA LIIKEVOITTO Liiketoiminnan kulut olivat 117,8 miljoonaa euroa (98,5 M ) eli 20 % korkeammat kuin vuonna Materiaalien ja palveluiden osuus oli 89,8 miljoonaa euroa (71,5 M ), 55,2 % (54,8 %) liikevaihdosta. Henkilöstökulut olivat 13,5 miljoonaa euroa (12,9 M ). Henkilöstökuluihin sisältyvät vanhan eläkesäännön mukaisen eläkevarauksen kirjaukset sekä maksetut tulospalkkiot. Liiketoiminnan muut kulut olivat 1,8 miljoonaa euroa (2,1 M ). Suunnitelman mukaiset poistot olivat 12,6 miljoonaa euroa (12,0 M ). Poistot on laskettu hankintahintaisista jäännösarvoista kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusten mukaisesti. Liikevoittoa kuvaava liikeylijäämä oli 47,3 miljoonaa euroa (33,4 M ) ja 29,0 prosenttia (25,5 %) liikevaihdosta. 14

15 Lautakunta alkaen vasemmalta: Pia Saarela, Tapani Kurkela, Pirjo Käyhkö, Oili Puurunen, Heikki Ojala, Veijo Keinänen, Lippo Mikola, Pekka Heikkilä, Sirkka-Liisa Myllylä, Leena Yliniemi, Martti Turkka, Reijo Sallinen ja Maisa Ilvesviita. ENERGIALAUTAKUNTA 2006 VARSINAINEN JÄSEN HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Martti Turkka, pj. Jari-Pekka Raitamaa Pekka Heikkilä, varapj. Timo Heikkilä saakka Antti Kontio alkaen Veijo Keinänen Matti Luodonpää Pirjo Käyhkö Tarja Lehto Jaana Manninen saakka Pia Saarela saakka Pia Saarela alkaen Antti Haapala Timo Hoikkala alkaen Lippo Mikola Pentti Huhtala Sirkka-Liisa Myllylä Tanja Huovinen Heikki Ojala Kirsti Veikkolainen Oili Puurunen Liisa Turpeinen Mervi Tervo Outi Hägglund Leena Yliniemi Janne Knuutinen Reijo Sallinen, kh:n edustaja Raimo Kuismin, kh:n varaedustaja Esittelijänä energialautakunnan kokouksissa toimii Tapani Kurkela ja sihteerinä Maisa Ilvesviita. RAHOITUSKULUT JA TULOUTUKSET Rahalaitoksille maksettiin korkoja 1,0 miljoonaa euroa (1,1 M ). Kaupunginvaltuuston Oulun Energialle vuodelle 2006 asettama tuloutustavoite oli 15,6 miljoonaa euroa (15,6 M ). Tuloutusta suoritettiin korkoina 2,4 miljoonaa euroa (2,4 M ), peruspääoman tuottona 8,3 miljoonaa euroa (8,3 M ), ylijäämän tuloutuksena 4,7 miljoonaa euroa (4,7M ) ja erillisinä vuokrina 0,2 miljoonaa euroa (0,2 M ). Lisäksi arvonlisäveron palautuksia kirjattiin 0,4 miljoonaa euroa (0,5 M ). TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä oli 31,7 miljoonaa euroa (15,7 M ), joka esitetään siirrettäväksi Oulun Energian voittovarat-tilille. 15

16 INVESTOINNIT Investoinneilla on tähdätty tuotantorakenteen monipuolistamiseen ja joustavuuden lisäämiseen. Samalla on ennakoitu kiristyvää ympäristölainsäädäntöä ja tulevaa Kioto-kautta nostamalla vesivoimalaitoksen ja vastapainelaitoksen hyötysuhdetta. Kaupungin kasvu näkyy selvästi verkkotoiminnan ja kaukolämmön investointitasossa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 29,3 miljoonaa euroa (17,8 M ). Tuotannon investoinnit olivat 10,0 miljoonaa euroa, sähköverkon investoinnit 7,0 miljoonaa euroa ja kaukolämmön investoinnit 4,5 miljoonaa euroa. Osakkeita tai osuuksia hankittiin 5,0 miljoonalla eurolla, ja niistä merkittävin oli Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n merkintä 3,2 miljoonaa euroa. Muita verkostoitumista palvelevia sijoituksia olivat sijoitukset Power-Deriva Oy:hyn, Tornion Voima Oy:hyn ja Kemin Ajoksen sekä Riutunkarin tuulivoimalapuistoihin. RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan kassavarojen muutos oli 14,7 miljoonaa euroa (15,0 M ). Liittymismaksukertymä oli 4,2 miljoonaa euroa (3,1 M ), vuoden 2006 kertymässä ovat mukana Oulunsalon kaukolämmön siirtyneet liittymisvelat. Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys oli 3,1 miljoonaa euroa. VOITONJAKO JA RAHOITUSVAIKUTUS KAUPUNGILLE Oulun Energian tilinpäätös osoittaa ,52 euron ylijäämää ja energialautakunta esittää, että ylijäämä siirretään omaan pääomaan. Lisäksi lautakunta esittää, että vuonna 2007 siirretään Oulun Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista 20 miljoonaa euroa peruskunnan omaan pääomaan. Oulun Energia on tehnyt hyvää tulosta ja koska selkeitä lisäinvestointikohteita ei ole, jaetaan osa voittona omistajalle ja osa jätetään yritykseen, jotta suunnitellut investointitarpeet voidaan kattaa talousarvion mukaisesti. Samalla Oulun Energian omavaraisuusaste heikkenee hieman. Voitonjakoerä siirretään tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen Oulun Energian edellisten tilikausien voittovaroista keskushallinnon taseeseen ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovarojen tilille. Oulun Energian rahoitusvaikutus kaupungin talouteen tulee siten olemaan yhteensä 35,6 miljoonaa euroa (17,6 M ). Vuoden 2007 aikana on edelleen jatkettava ja parannettava valmiuksia tulevaan uuteen Kioto-kauteen vuosille Nämä vuodet tulevat olemaan Oulun Energialle entistä haasteellisempia, koska Oulun Energian tuotantorakenne ei ole paras mahdollinen päästökaupan kiristyessä tulevalla Kioto-kaudella ENERGIALAUTAKUNNAN KOKOUKSET JA KOULUTUS Energialautakunta kokoontui vuonna 2006 kaksitoista kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 118. Lautakunnan jäseniä on vuoden aikana osallistunut Oulun Energian jäsenyysorganisaatioiden ajankohtaisseminaareihin ja luentopäiviin. Syksyllä lautakunta teki matkan Belgiaan, jossa vierailtiin energiaministeriössä ja tutustuttiin jätteen käsittelyyn ja energiahyötykäyttöön. TARKASTUKSET Oulun Energian tilintarkastajana toimi KPMG Kunta Oy Oulun kaupungin revisiotoimiston avustamana. Sähköturvallisuuden sekä paineastioiden ja myrkyllisten aineiden käytön ja varastoinnin tarkastivat kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Turvatekniikkakeskus (TUKES) ja Fimtekno Oy. Sähköverkon rakentamisen osalta varmennustarkastukset suoritettiin itse TUKES:in Oulun Energialle myöntämän oman työn varmennusoikeuden nojalla. Sähköverkon määräaikaistarkastukset suoritti Fimtekno Oy. JÄSENYYDET Energiateollisuus ry, Nord Pool ASA, Nord Pool Clearing ASA, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten Kehittämisyhdistys ry, Puuenergia ry Träenergi rf, RECS Internationalin Suomen ryhmä, Suomalaisen Työn Liitto ja Turveteollisuusliitto ry. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Oulun Energian ja koko Oulun kaupungin energialiiketoimen tuleva haaste on, miten valtuuston edellyttämä tavoite, energiatoimialan johtaminen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan toteutumaan. Oulun Energian oma toiminnallinen tulos tulee perustumaan tämänhetkisen hallintamallin mukaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä kaukolämmön siirtoon ja jakeluun. Oulun Energian toiminnallinen tulos näiden liiketoimien osalta on myös vuodelle 2007 varmistettu, sillä Oulun Energian riskienhallintajärjestelmä edellyttää osittaista tuotannon myyntiä etukäteen ja siten tulovirran varmistamista. Luonnollisesti uhkana hyvälle tulokselle ovat ulkoiset tekijät ja mahdollisesti tuotantolaitoksissa tapahtuvat pahat häiriöt. 16

17 OULUN ENERGIAN ORGANISAATIO ENERGIALAUTAKUNTA TOIMITUSJOHTAJA Tapani Kurkela JOHTAJA (erillistehtävät) Reino Aula BUSINESS CONTROLLER Arto Sutinen JOHDON JA ENERGIA- LAUTAKUNNAN SIHTEERI Maisa Ilvesviita TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ Jukka Salovaara, johtaja SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELU Antti Timonen, johtaja ENERGIAKAUPPA Jouko Isoviita, johtaja HALLINTO JA TALOUS Timo Heiskari, hallintopäällikkö YRITYSPALVELUT Tuomo Rounioja, yrityspalvelupäällikkö 17

18 18

19 TULOSLASKELMA EUROA TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Vesivoima- ja johtoaluevuokra Muut rahoituskulut VOITTO ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloksesta jaettava osuus TILIKAUDEN VOITTO

20 TASE EUROA VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 1 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset B VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset 6 5 Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 TASE EUROA VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lainat kunnalta Muut velat/liittymismaksut ja muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot 1 1 Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ