KEMIA. Kemi SATA- VUOTIAAN VAUHTIA KOHTI VUOHET. kemistin huikea ura. yhteistyöhön, laboratoriot. kierrätysyhteiskuntaa. kirjastojen valtiaina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. Kemi SATA- VUOTIAAN VAUHTIA KOHTI VUOHET. kemistin huikea ura. yhteistyöhön, laboratoriot. kierrätysyhteiskuntaa. kirjastojen valtiaina"

Transkriptio

1 KEMIA 1/2012 Kemi Sanyo_GWB_adv_U500VX_148x210mm_nw_22676 GWB Finland :34 Pagina 1 SATA- VUOTIAAN kemistin huikea ura VAUHTIA yhteistyöhön, laboratoriot SANYO-pakastimessa näytteesi ovat turvassa Uudessa SANYO MDF-U500VX-syväjääpakastimessa on ainutlaatuinen Tuplaturvaratkaisu. Vaikka kompressori rikkoutuisi, toinen jatkaa toimintaa ja pitää näytteet kylminä. SANYO ja GWB KOHTI kierrätysyhteiskuntaa Innovatiivinen Tuplaturva VUOHET kirjastojen valtiaina Luotettava l Äärimmäinen säilytysturva kaksoisjäähdytysjärjestelmällä l Mullistava VIP PLUS eriste maksimoi säilytystilan l Noin 15 %:n energiansäästö ECO mode toiminnolla l Käyttäjäystävällisyyttä data log toiminnoilla Oy G.W. Berg & Co. AB Mäkituvantie 7 FI-01511, Vantaa Finland Telephone: Website: -86 Dual Cool Technology

2 Bruker Optics The PEAK in Research FT-IR VERTEX Series When Bruker Optics set the bar for research FT-IR spectrometers, we knew that someday we would have to raise it. The VERTEX Series is the culmination of everything Bruker Optics has pioneered and developed in over 30 years. Flexibility The VERTEX Series is built on a fully upgradeable optics platform that is designed with the utmost flexibility in mind. VERTEX spectrometers share a wide range of features, including the BRuker Artificial Intelligence Network (BRAIN), Automatic Component Recognition (ACR), the Plug & Play Ethernet connection and Automatic Accessory Recognition (AAR). VERTEX 80 VERTEX 70v VERTEX 80v Performance The VERTEX 80 series FT-IR spectrometers are based on the new UltraScan TM interferometer which utilizes precise wearfree linear air bearing scanner with TrueAlignment TM technology to provide PEAK spectral resolution. Vacuum The new VERTEX 70v and VERTEX 80v evacuable optics benches can eliminate atmospheric moisture absorptions for ultimate sensitivity and stability. Entry level The VERTEX 70 is a routine to research FT-IR spectrometer that is equipped with pre-aligned optical components and the field proven stable RockSolid interferometer. VERTEX 70 Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE Solna Sweden Tel. +46 (0) Tel: (FIN) Contact us for more details: think forward FT-IR

3 Elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet Maljanvalulaitteet, annostelijat ja laimentimet

4 SISÄLLYS Radionrakentaja, räjäytysekspertti, bassolaulaja ja nörtti. Satavuotiaalla kemistiveteraanilla on monta taitoa. (s. 6) 40 Ammattilaiset uskovat: Laboratorioiden tulevaisuus on yhteistyössä Sanna Alajoki ja Päivi Ikonen 34 NÄKÖKULMA Ekologista rikkihiiltä Anja Nystén 34 KEMIA SILLOIN ENNEN 43 Pelihimo kuriin pillerillä Arja-Leena Paavola ja Päivi Ikonen 46 Suomalaisuutuus tähtää maailmalle Fotoakustinen ilmaisin taipuu moneen sovellukseen Sanna Alajoki 6 Satavuotiaan Olavi Jäntin huikea ura Kemistiviikarista puolustusvoimien luottotutkijaksi Jaana Koverola 10 TÄTÄ MIELTÄ Rahoituksen puute vie tutkijalta työn tai ilon siitä Leena Valmu 12 Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa Jarmo Wallenius Olavi Jäntin kotialbumista 35 PIENI SUURI NANO Nanolla poweria polttokennoihin Maija Pohjakallio 36 KEMIAN VUOSI Kemian yö huipensi juhlavuoden Kemia tuli lähelle Hollywoodia hämäläisittäin Leena Laitinen, Sanna Alajoki ja Sirpa Kauppila 38 NAISET JA KEMIA Margarethe von Wrangell oli ruhtinatar ja maatalouskemisti Sisko Loikkanen 48 Tulevaisuuden Eurooppa tekee Jätteestä energiaa Sanna Alajoki ja Elina Saarinen 50 Kanadalaisprofessori kehittää Kasvikuiduista uusiutuvia materiaaleja Tuija Käyhkö 53 Yrityksestä ja erehdyksestä teoreettiseen tutkimukseen Katalyysi avautuu tietokoneella Lauri Lehtinen 54 Vuohet ja vasikat kirjastojen herroina Pergamentti oli keskiajan paperi Pekka T. Heikura 57 KEEMIKKO Kaikki pelaa 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 16 AJANKOHTAISTA Hidasteita matkalla Kohti kierrätysyhteiskuntaa Leena Laitinen 18 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT Scanstockphoto 64 SEURASIVUT 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Puhdasta vettä pikasuodattimilla Jari Kettunen Mitä meillä olisi ilman harvinaisia maametalleja? Ei ainakaan ipodeja. (s. 12) Scanstockphoto 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Miksi vuohet olivat keskiajan kirjastojen kuninkaita? Se selviää sivulta 54. Hedelmäpeli voi koukuttaa kuin heroiini. Katkaisuavuksi toivotaan opiaatinsalpaajia. (s. 43) Scanstockphoto 4 KEMIA 1/2012

5 Pääkirjoitus 7. helmikuuta 2012 KEMIA Kemi Vol. 39 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 99 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2012 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Yli sietorajan Kierrätys on tätä nykyä merkittävää liiketoimintaa ja osa globaalia taloutta, hyvässä ja pahassa. Tiedostamme luonnonvarojen ja puhtaan ympäristön rajallisuuden ja ymmärrämme, että arvoaineet kannattaa ottaa talteen ja haitta-aineet poistaa kierrosta. Käytännössä emme silti ota riittävän vakavasti sitä, että maapallon kantokyky on ylitetty sukupolvi sitten, kuten professori Juha Kaila tässä lehdessä muistuttaa. Seurauksena on eriasteisia ekokatastrofeja, joista lähiesimerkin antaa huonovointinen Itämeri. Tilanteen parantamiseen on uhrattu kansainvälisin ponnistuksin valtavasti työtä ja rahaa, ja hyviä tuloksia on jo saatu. Sitä sokeeraavampia ovat tuoreet uutiset venäläisen lannoitetehtaan holtittomista fosforipäästöistä Suomenlahteen. Vaikka todisteet ovat tiskissä, Fosforitin tehtaan omistava kaivosjätti EuroChem kiistää pokerina vastuunsa. Jätekipsivuoren päästöt saataisiin kemiallisen fosforinpoiston avulla kuriin summalla, joka on murto-osa EuroChemin omistajan, miljardööri Andrei Melnitšenkon luksushuvijahdin hinnasta. Eikö oligarkkia haittaa, että risteily leväsotkun keskellä voi pilata hyvän hankinnan? Suomessa vastaavan koulun kävi aikanaan Kemira, jonka Uudenkaupungin lannoitetehdas kuormitti raskaasti kaupungin lähivesiä. Oppi meni perille kantapään kautta, ja päästöt saatiin vuosien jälkeen hallintaan 1980-luvulla. Tuore tilanne on päällä Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella Kainuussa. Odotukset olivat korkealla ja ennakkojulkisuus poikkeuksellisen myönteistä myös Kemia-lehdessä, kun yhtiö ryhtyi käynnistämään uraauurtavaan bioliuotusprosessiin perustuvaa tuotantoaan. Sitä nolompina näyttäytyvät nyt haparoinnit viestinnässä ja ennakoitua suurempien ympäristöhaittojen korjaustoimissa. Yritys vakuuttaa ottaneensa opiksi, mutta likaantuneen maineen puhdistaminen on melkein yhtä vaikeaa kuin likaantuneen ympäristön. Sekä Kemiran että Talvivaaran tapauksissa tärkeän työllistäjän päästöjä siedettiin melko pitkään ennen asian ryöpsähtämistä julkisuuteen Fosforitin tapauksessa siedettäisiin yhä, elleivät Suomen ympäristökeskuksen tutkijat olisi julkistaneet havaintojaan. Tehtaat jatkavat ympäristön kuormittamista ja aasialaislapset kännyköiden paistamista paistinpannulla niin kauan kuin hiljaa hyväksymme talouskasvun hinnaksi luonnon ja terveyden tärveltymisen. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssa Print, Forssa 2012 ISO 9002 Karolliina Ek 1/2012 KEMIA 5

6 Satavuotias Olavi Jäntti juhli merkkipäiväänsä perheen, ystävien ja kukkien keskellä marraskuussa KEMIA 1/2012

7 Satavuotiaan Olavi Jäntin huikea ura Kemistiviikarista puolustusvoimien luottotutkijaksi Viime syksynä satavuotispäiviään juhlinut professori Olavi Jäntti seuraa tarkasti kemian alan kehitystä ja pitää kuntoaan yllä porraskiipeilyharjoituksin. Jaana Koverola Olavi Jäntti Syntyi Vilppulassa Asuu Helsingissä. Ylioppilas Tampereen Lyseosta 1930, FM Helsingin yliopistosta 1937, FT Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian dosentti Professorin arvonimi Pääosa työurasta Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa kemistinä ja laboratorionjohtajana. Eläkkeelle 1971, jonka jälkeen työssä VTT:n turvelaboratoriossa ja Seismologisessa laitoksessa. Tärkein harrastus musiikki. Laulanut mm. Ylioppilaskunnan Laulajissa, soittaa pianoa ja kontrabassoa. Puoliso Annikki Jäntti, 95. Kolme lasta, seitsemän lastenlasta, viisi lastenlastenlasta. Olavi Jäntin kotialbumi Monen tulevan tutkijan tapaan Olavi Jäntti, 100, innostui luonnontieteistä ja tekniikasta jo polvenkorkuisena. Isän ajan vei työ pahankuristen poikien kasvatuslaitoksen johtajana, ja oma poika tunsi itsensä hieman yksinäiseksi, kunnes sai tärkeän lahjan: Ilmari Jäämaan Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan. Sen avulla rakentelin kaikenlaisia fysikaalisia kojeita, kipinäinduktorin muun muassa. Vuonna 1925 alkoi radiotoiminta, ja se innosti tekemään oman radion, Jäntti kertoo. Tekninen askartelu toi sorminäppäryyttä ja kätevyyttä, joka kantoi pitkälle elämässä. Sotien jälkeen tutkijana toimiessani jouduin opastamaan professoreita käytännön töissä. Sainkin niistä niin hyvät todistukset, että niillä pääsin myöhemmin moneen virkaan. Kemiasta Jäntti viehättyi Tampereen Lyseossa, jossa hänen kemianopettajanaan toimi Jussi Kahilus. Tämä oli kirjoittanut aiheesta myös oppikirjan. Kemian alkeet kului Jäntin käsissä sekä koulussa että vapaa-aikana, ja hän rakensi kotiinsa pienen laboratorion, jossa saattoi tehdä omia kokeitaan. Erinomaiset kemian taidot saattoivat nuoren miehen kerran pahaan pulaankin. Meille tuli lukiossa ranskan opettajaksi Alviina Tikander, joka käytti niin paljon hajuvettä, että koko luokka haisi kuin Saaronin lilja, Jäntti muistelee. Luokan pojat päättivätkin ryhtyä vastahyökkäykseen omilla hajuillaan. Niiden järjestäminen sälytettiin Jäntin kontolle, joka teki työtä käskettyä ja asensi rikkivedyn kehittimen luokan kaakeliuuniin. Sieltä tuli kamala rikkivedyn haju. Kun Tikander saapui tunnille, hän nosti semmoisen metelin, että minun täytyi tunnustaa, että minä sen tein. Rangaistus kolttosesta näkyi seuraavassa todistuksessa: ranskan numero oli pudonnut yhdeksästä neloseen. Tossutanssiaiset ongelmanratkaisijana Talvisodan syttyessä marraskuussa 1939 Olavi Jäntti oli jo nuori kemian maisteri ja työssä Valtion maanviljelyskemiallisessa laboratoriossa, jonka toiminta kuitenkin pantiin sodan takia jäihin. Silloin tapasin Artturi I. Virtasen, meidän ensimmäisen Nobel-kemistin, ja sanoin hänelle, että tässä olisi joutilas kemisti, jota ei ole kutsuttu sotaväkeen. Virtanen neuvoi Jänttiä ottamaan yhteyttä Puolustusvoimien kemialliseen koelaitokseen, josta työpaikka järjestyikin. Siellä teimme silikageeliä tarkoituksenamme puhdistaa käytettyjä voiteluaineita, hyvin tuloksin. Jatkosodan vuodet Jäntti taisteli Karjalankannaksella ja palasi rintamalta kotiuduttuaan takaisin Tampereelle. Teknillisen opiston laboratoriotöiden opettajana 1/2012 KEMIA 7

8 Olli-poika kasvoi kasvatuslaitoksessa, jonka asukkien kanssa hän ei kuitenkaan saanut olla missään tekemisissä. Pahankurisista pojista yritettiin tehdä muun muassa räätäleitä. Kuvat: Olavi Jäntin kotialbumi ja Suomen Gummitehtaan nokitutkimuksissa vierähti pari vuotta, kunnes armeijan leivistä löytyi uusi, kiinnostavampi paikka. Pääsin 1947 kemistiksi Puolustusvoimien Tutkimuskeskukseen, joka toimi Helsingissä Harakan saaressa. Siellä etenin ajan myötä laboratorion johtajaksi ja siellä viihdyin eläkeikään asti. Harakan ajoilta Jäntillä riittää kerrottavaksi hauska tarina toisensa jälkeen, kemisti kun ei epäröinyt käydä käsiksi tehtävään kuin tehtävään. Keskuksen fyysikot saivat kerran lääkintäosastolta pyynnön selvittää, mitä tapahtuu panssarivaunun sisällä, kun se on saanut osuman ammuksesta tai miinasta. Fyysikkojen mielestä työ oli mahdoton, Jäntistä ei, joten hän pani ongelman hautumaan. Pulma lähti ratkeamaan tossutanssiaisten ansiosta. Ne järjestettiin meillä kotona vaimoni Annikin syntymäpäivän kunniaksi. Professori Heikki Miekk-oja toi hänelle lahjaksi tiiliskiven kokoisen Metalliopin. Sen sisällysluettelosta löysin ratkaisevan sanan myötöraja. Ennestään tiedettiin, että kun torpedo osuu sotalaivaan, kannelle saapuva värähdysliike katkaisee siellä seisovien jalkaluut. Tankin kolhussa kytkintä painavan jalka menee muusiksi nilkkaa myöten. Kun tankin massa on paljon pienempi sotalaivan massaa, tuli mieleen tutkia tankin liikkeitä myötörajaa hyväksi käyttäen. Armeijan varikolta Jäntti sai tutkimuskohteekseen vanhan tankin. Sen sisään sähköteknikot asensivat painepiirturin, jossa oli 10 paineanturia eri jäykkyyksin. Sitten piti räjäyttää kolmen kilon trotyylipanoksia lähellä tankkia ensin 50 metrin, sitten 25 metrin päässä ja niin edelleen. Muutaman räjäytyksen jälkeen fyysikot nousivat kapinaan. Minulta ei kysytty mitään, mutta insinöörioppilaskokelas lähetettiin tiedustelemaan akateemikko Pekka Jauholta, onko tuollaisessa räjäyttelemisessä mitään järkeä. Jauho kehotti jatkamaan loppuun asti. Niin tapahtui. Tulos piirrettiin sitten koordinaatistoon, jossa ordinaattana oli etäisyyden logaritmi ja abskissana tankin seinän liike. Kuvaaja nousi pystysuunnassa aivan suorana, kunnes vaakasuunta saavutti 30 senttiä, jossa abskissa oli vaakasuora. Tämä oli sopusoinnussa ajajan nilkkahavainnon kanssa. Tankin seinän värähdysluku on niin suuri, että elollinen aine tuhoutuu koskettaessaan tankin seinää. Eläkeläisenä tietokonenörtiksi Toinen mieleen painunut tutkimus liittyi merivoimien laivaston syvyysluotauksiin. Kun kaikuluotaimen piirturi piirsi sinistä käyrää paperirullalle, huomattiin, että viiva vähitellen häipyi olemattomiin. Kynälläkään ei kannattanut ryhtyä viivaa vahvistamaan, sillä monen päivän urakka olisi ollut liian työläs. Paperissa oli siis jotakin vialla. Tervakoskelta tuli meille tutkittavaksi iso pino paperirullia. Kun kastelimme paperia kadmiumjodidissa, saimme selville, missä ongelma piili. Paperi sisälsi valkaisun jäljiltä vielä niin paljon klooria, että se sai sinisen viivan katoamaan. Kemian opiskelija tienasi rahaa elämiseen soittamalla huonompaa musiikkia tanssiorkesterissa. Kemistien ratkaisu oli käsitellä paperi vakuumikaapissa ensin ammoniakilla ja sen jälkeen hiilihapolla. Lopputuloksena paperin ph oli noin 5, ja nyt siniväri pysyi siinä lujasti kiinni. Kaikuluotaajat olivat hyvin tyytyväisiä, kun pääsivät jatkamaan töitä. Harakassa Jäntti näki läheltä myös Suomen tietokoneistumisen ensi askeleet. Tutkimuskeskus sai vuonna 1965 puolustusvoimien ensimmäisen täystietokoneen, jonka äärellä alkuun häärivät lähinnä insinöörioppilaskokelaat, siviilissä teekkarit. Vähitellen tietokoneet alkoivat kuitenkin kiinnostaa myös laboratorionjohtajaa, jopa siinä määrin, että hän 60-vuotiaana eläkeläisenä loi itselleen vielä uuden ammatin ohjelmoinnista. Muutama vuosi kului kiehtovissa ohjelmointitöissä ensin VTT:ssä turvelaboratoriossa ja sen jälkeen Seismologisessa laitoksessa. Tutkija Pekka Saastamoinen kaipasi kerran siellä ohjelmaa, joka tekisi kolmiulotteisen kuvan anturien mittaamasta maanjäristysten tärinästä. Pari vuotta meni ennen kuin sain ohjelman valmiiksi. Suurin urakka, jonka olen eläkkeellä ollessani tehnyt. Liikunta ja seuratoiminta pitävät kunnossa Kunnioitettavaan ikään yltäneen kemistin on pitänyt hyvässä kunnossa aktiivinen liikuntaharrastus. 8 KEMIA 1/2012

9 Talvisodan aikana nuori kemisti tutki käytettyjen voiteluaineiden puhdistamista uudelleenkäyttöön. Vuonna 1939 aloitin tenniksen, ja sitä pelasin säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Tennistä jatkoin siihen asti, kunnes näkö heikkeni niin, etten enää erottanut palloa, Jäntti kertoo. Kävely sen sijaan sujuu yhä. Eläkkeelle jäätyään Jäntti otti ohjelmaansa kuntoilun kerrostalon portaissa. Kotona asuessani kävelin raput kolme kerrosta ylös ja alas useamman kerran päivässä. Nyt hoitokodissa kävelen päivittäin viisi kerrosta ylöspäin. Alas tulen kyllä hissillä. Liikuntaa Jäntti saa myös käydessään tervehtimässä Annikki-vaimoaan, joka asuu puolisonsa kanssa samassa hoitokodissa mutta eri kerroksessa. Mielen virkeyttä tuo muun muassa yhdistystoiminta. Olavi Jäntti on toiminut pitkään Suomalaisten Kemistien Seuran innokkaana jäsenenä, joka kannustaa myös nuoria kemistejä hankkimaan itselleen hyviä harrastuksia. Hän itse ideoi aikanaan seuran järjestämät jatkokoulutuskurssit ja oli mukana myös monien suunnittelussa. Ensimmäisen kerran Jäntti esitelmöi seuran kokouksessa pian sotien jälkeen. Tohtori Hentola pyysi minua kertomaan seuran jäsenille sotakorvausteollisuudelle tehtävistä analyyseista, joita minä olin kehittämässä Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa. Sehän oli silloin uutta ja vaativaa työtä, jossa pantiin päivän jatkoksi yötäkin. Minulla oli kokouksessa mukanani itse rakentamani laitteet, joilla tehtiin punametallin analyyseja. Luennon aikana eli kahdessa tunnissa saatiin analyysi valmiiksi. Jälkeenpäin sainkin kiitoksia, että harvoin kuulee näin hyvin pidettyä ja näin hyvin demonstroitua esitelmää. Jäntti on kautta vuosikymmenten ollut myös kiitollinen kuulija, kun luennointivuorossa ovat olleet seuratoverit ja kollegat. Seuran kokouksissa kaikkiaan on ollut hyvin mielenkiintoisia esitelmiä, joita olen kuunnellut korvat pystyssä. Samoin Kemia-lehti on ollut kiinnostavaa luettavaa. Siinä on hyviä, ajan tasalla pitäviä artikkeleita. Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksen laboratorionjohtaja kokosi joukkonsa valokuvaan. Jaana Koverola on laajennetun luonnontieteen tutkija ja Olavi Jäntin tytär. Kemistitoiminta on ollut Olavi Jäntille (toinen vas.) tärkeä asia. Kemian Päivien juhlaillallista nautitaan Kalastajatorpalla. 1/2012 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Rahoituksen puute vie tutkijalta työn tai ilon siitä SUOMESSA satsataan bioalan tutkimukseen selvästi vähemmän kuin monissa muissa maissa. Korkeakoulujen tutkimukselle ja opetukselle myönnettävä yhteensäkin vaatimaton rahoitus niputetaan keskusteluissa usein samaan virkkeeseen. Alan koulutusta on kuitenkin lisätty samalla, kun tutkimusrahoitusta on leikattu. Ristiriita piileekin biotieteiden ylikoulutuksen ja alan työpaikkojen vähäisyyden välillä. Valtio synnytti samanaikaisesti odotuksen Bio-Nokiasta ja siirsi korkeakoulut tulospalkkaukseen, jossa ne saavat rahaa opiskelijamäärien mukaan. Mutta kun työmarkkinat eivät ime, jää suurin osa tekemään tohtorintutkintoa. Se sopii hyvin valtionjohdolle, joka kilpailukyvyn turvaamiseksi hyperventiloi korkeakoulutuskiiman kourissa. Tutkija löytää kyllä rahoituksen väitöskirjalleen ja sitä seuraavalle post doc -kaudelle. Aktiivinen potkaisu ulkomaille auttaa monia. Paluumuuttajallekin rahaa vielä löytyy, mutta sitten kilpailu kovenee. Lopullinen seinä on vastassa, kun akatemian rahoitus on käytetty eikä toista kautta enää saa. Pätkät säätiöiden apurahoilla on koluttu eikä harvoihin yliopistovirkoihin ole asiaa, koska ei ole professorin vaimon ystävä. firmoja. Vain harva niistä kuitenkaan pärjää. Bioala on liian pitkäjänteistä kvartaalimittareihin tottuneille riskisijoittajille. IT-maailmasta Suomelle on tuttu malli, jossa iso vakaa toimija ostaa innovaatioita ympärille rakentuvilta alihankintayrityksiltä. Muualla Euroopassa lääkejätit lisensoivat itselleen keksintöjä rahoittaen sekä akateemista tutkimusta että yritysten syntymistä. Alan harvat suomalaistoimijat ovat valinneet tärkeämmäksi kanavoida voittonsa osakkeenomistajien taskuun. ONKO tällä tieteentekijän näkökulmalla laajempaa merkitystä? Yhteiskunta maksaa reippaasti bioalan tutkijoiden koulutuksesta. Eikö sitä siis har- mita, jos tohtori vaihtaakin sihteeriksi isänsä rakennusfirmaan? Biolääketieteen koulutukseen pantu raha on monin verroin arvokkaampaa kuin esimerkiksi peliteollisuuteen sijoitettu. Se on pitkäaikainen sijoitus, jonka hedelmiä voi kerätä vuosien kuluttua terveydenhuollon kehittymisenä ja yhteiskunnan hyvinvointina. Työhyvinvointia korostavana aikana tahdon vielä alleviivata tutkimusrahoituksen vähentämisen merkitystä yksittäisen tieteentekijän hyvinvoinnille. Bioalalla se laskee silmissä, koska työpaikkojen normaalia vaihtuvuutta ei ole. Tutkijat kestävät ala-arvoisia palkkoja, epäinhimillisiä pätkätöitä ja epäoikeudenmukaista johtamista vain siksi, että muuta vaihtoehtoa ei ole. SYSTEEMI on synnyttänyt itsetoimintaisen ikärasismin, jossa syrjitään keski-ikäistä, isolla asuntolainalla hankitussa kodissaan paria murrosikäistä elättävää tieteentekijää. Amerikassa vastaava huippuosaaja on ryhmän kunnioitettu senioritutkija, jolle toimiva rahoitussysteemi takaa vakaan toimentulon. Eniten epäilyä bioalan tohtoreiden työtilanteen suhteen on kuulunut kouluttavien tahojen suunnalta. Onko tilanne oikeasti huono? Kun helsinkiläinen tutkimusinstituutti hakee laboranttia, yli 90 prosenttia hakijoista on tohtoreita. Pienemmän yliopistokaupungin väitelleet biotieteilijät pyrkivät lääketieteelliseen saadakseen työtä edes lääkärinä. Koulutusinstituutit valmistelevat kursseja, joiden pääasiallinen tavoite on lisätä tohtoreiden liikeelämän taitoja ja saada heidät työllistymään. Mutta eivätkö tohtorit pääse yrityksiin, koska heillä ei ole bisnesosaamista, vai eikö bioalan yritystyöpaikkoja vain ole riittävästi? Bio-Nokiaa ei syntynyt, mutta biokeskuksiin on toki perustettu pieniä alan Lasse Rantanen Leena Valmu on filosofian tohtori ja biokemian dosentti Helsingin yliopistossa. 10 KEMIA 1/2012

11 alan johtavat toimijat ja tuotemerkit koottuna saman katon alle HelsinGin messukeskus HuHTikuuTa 2012 ProsessiTeollisuus & analyysitekniikka2012 Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma vieraile kevään 2012 merkittävimmässä teollisuuden ammattitapahtumassa Tule ammattitapahtumaan... tapaamaan alan toimijoita löytämään uusia toimittajia tutustumaan viimeisimpiin tekniikoihin näkemään uutuustuotteita tapaamaan alan kollegoita luomaan uusia kontakteja kuuntelemaan seminaareja kahden tapahtumapäivän aikana on luvassa paljon aktiviteetteja ja seminaareja. Täysin maksutta! Seminaarilavalla klo16.30 huhtikuuta 18. TerveTuloa maksuttomaan alan verkoistoitumistilaisuuteen Yhteistyökumppanit: Lue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessa

12 Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa Moderni yhteiskunta ei tule toimeen ilman maametalleja. Arvoaineista uhkaa kuitenkin tulla huutava pula, sillä niiden tuotantoa hallitseva Kiina on vääntänyt vientihanat lähes kiinni. Jarmo Wallenius 2000-luvulla ihmiskunta on paljolti omaa syytään ajautunut vaikeuk- Hopeanhohtoiset REEmetallit ovat kietoneet koko maailman pauloihinsa. Ilman niitä moderni tietoyhteiskunta lamaantuisi. James Cameronin Avatar-elokuvassa eletään 22. vuosisadan puoliväliä. Alpha Centaurin kaksoistähtien Polyphemusplaneetan Pandora-kuuhun lähetetty siirtokunta etsii kuun kamarasta arvokasta, harvinaista metallia nimeltä unobtanium. 20 miljoonaa dollaria kilolta maksavalla aineella on poikkeuksellisia magneettisia ja suprajohtavia ominaisuuksia. Ihmiskunnan ei onneksi tarvitse lähteä jahtaamaan tavoittamattomia alkuaineita 4,37 valovuoden päähän. Harvinaisia maametalleja (rare earth element, REE) on sekä jalkojemme alla että rikastettuina jokapäiväisessä käytössämme. Moderni informaatioyhteiskunta ei pyörisi ilman harvinaisia maametalleja. Autot eivät rullaisi maanteillä, digitaalinen data ei tallentuisi tietokoneen kovalevylle eikä siirtyisi nopeasti optisia kuituja pitkin. Teletekniikka, viihde-elektroniikka ja oraalla oleva vihreä teknologia olisivat pulassa ilman REEaineita ja -yhdisteitä. Niitä tarvitsevat myös energiantuotanto ja lentokoneteollisuus. REE-aineita on luonnehdittu 21. vuosisadan öljyksi ja niiden etsintää uuden Maailman tunnetut REE-varannot ovat noin 110 miljoonaa tonnia, jotka jakautuvat seuraavasti: Valtio Prosenttiosuus Kiina lähes 50 IVY-maat 17 Yhdysvallat 12 Intia 3 Australia 2 Muut maat yhteensä yli 16 Lähde: USGS Mineral Commodity Summaries 2011 / Critical Materials Strategy vuosisadan kultakuumeeksi. Etsintä myös tuottaa tuloksia, sillä prometiumia lukuun ottamatta harvinaisia maametalleja löytyy luonnosta paljon. Yleisintä eli ceriumia on maankuoressa yhtä paljon kuin kuparia ja harvinaisintakin, tuliumia, 200 kertaa enemmän kuin kultaa. Harvinaisiksi REE-aineita nimitetään siksi, että ne esiintyvät hyvin pieninä pitoisuuksina, eivät koskaan yksinään, ja jopa 200 erilaisessa mineraalityypissä. Harvinaiset maametallit eivät kykene helposti rikastumaan maankuoressa malmeiksi, ja niiden eristäminen toisistaan on vaikeaa. Kaikki tämä tekee kaivostoiminnasta kallista ja hankalaa. Huolestuttava Kiina-ilmiö 12 KEMIA 1/2012

13 Seitsemäntoista säihkyvää ainetta Harvinaiset maametallit ovat harmaita ja hopeanvärisiä, kiiltäviä, pehmeitä, taipuisia ja helposti muokattavia reaktiivisia alkuaineita, joilla on poikkeuksellisia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Harvinaisiin maametalleihin kuuluu jaksollisen järjestelmän kolmannen ryhmän 17 alkuainetta: skandium (järjestysluku 21) ja yttrium (39) sekä kaikki 15 lantanoidia (57 71) eli lantaani, cerium, praseodyymi, neodyymi, prometium, samarium, europium, gadolinium, terbium, dysprosium, holmium, erbium, tulium, ytterbium ja lutetium. Aineet skandiumista samariumiin luetaan raskaisiin (HREE) ja aineet siin päästämällä Kiinan hallitsemaan REE-markkinoita lähes yksinään. Kiinan osuus maailman tämänhetkisestä tonnin vuosituotannosta on 97 prosenttia. europiumista lutetiumiin kevyisiin maametalleihin (LREE). Kolme kaupallisesti tärkeintä mineraalia, joista REE-aineita saadaan, ovat monatsiitti, bastnäsiitti ja ioniadsorptiosavi. Monatsiitti ja bastnäsiitti ovat kevyiden LREE-aineiden lähteitä. Ioniadsorptiosavesta taas löytyy raskaampia HREE-metalleja. Uloimpien elektronien samanlaisen järjestyksen vuoksi harvinaiset maametallit voivat korvata toisiaan kiderakenteissa. Elektronikuorten samankaltainen luonne antaa niille yhteneviä ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi elektropositiivisuus ja poikkeukselliset magneettiset ja optiset ominaisuudet. Lisäksi Kiinalla on hallussaan puolet kaikista tunnetuista harvinaisten maametallien reserveistä. Valtaosa maan nykyisestä REE-tuotannosta on peräisin Keski-Mongoliassa sijaitsevasta Baotoun kaivoksesta. Vielä 1980-luvulla maailman silloisesta tonnin vuosituotannosta tuli Kiinasta vain reilu neljäsosa. Idän jättiläinen alkoi kuitenkin kehittää strategiaansa tarjoamalla REE-metalleja niin edullisesti, että jopa Yhdysvallat joutui kannattavuussyistä sulkemaan parhaan kaivoksensa vuonna Viime vuonna Mountain Passin kaivos Kaliforniassa päätettiin tosin käynnistää uudelleen, kun Kiina oli viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien systemaattisesti vähentänyt REE-metalleja sisältävien mineraalien vientiä. Nyt Kiina haluaa jalostaa ne arvokkaiksi lopputuotteiksi itse. Todelliseen pulaan jouduttiin, kun Kiina vuonna 2010 pudotti vientinsä tonniin. Kysyntä maailmalla on reilusti suurempi. Jo vuonna 2007 harvinaisia maametalleja käytettiin erilaisten tuotteiden valmistukseen tonnia, kertoo Yalen yliopiston tutkijoiden raportti. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Kun REE-aineiden käyttökohteiden lukumäärä lisäksi kasvaa nopeasti, harvinaisten maametallien hinnat ovat moninkertaistuneet muutamassa vuodessa. Pebby Greb/USDA ARS Harvinaisten maametallien oksideja ryhmäkuvassa. Takana keskellä tumma praseodyymi, siitä myötäpäivään cerium, lantaani, neodyymi, samarium ja vasemmassa yläkulmassa suomalaisen Johan Gadolinin kunniaksi nimetty gadolinium. 1/2012 KEMIA 13

14 Scanstockphoto Joidenkin hinta on kausiluontoisesti jopa satakertaistunut. Pakon edessä käyntiin on polkaistu satakunta uutta kaivosprojektia eri puolilla maailmaa Grönlannista ja Kanadasta Brasiliaan ja Etelä-Afrikkaan, Tansaniasta ja Australiasta Malesiaan ja Vietnamiin. Otollista aluetta uusille löydöille on myös Suomi ja muu Fennoskandia, sillä täälläkin on samanlaista vanhaa prekambrista kilpeä. Uuden kaivoksen käyntiin saaminen vie kuitenkin kymmenisen vuotta. Toimintaa hidastavat muun muassa tiukentuvat ympäristölait. Kiinan ongelmana Mitä meillä olisi ilman REE-aineita? Ei ainakaan ipodeja, ei tabletteja, läppäreitä eikä taulutelevisioita. on jo nyt myös laiton kaivostoiminta. Kierrätystä ja korvaavia tuotteita Kiinan vienninrajoitustoimilla on sekä taloudellisia että poliittisia vaikuttimia, korostaa professori Raimo Väyrynen, joka luennoi aiheesta tammikuisilla Tekniikan päivillä. Rajoitukset ovat olleet isku erityisesti Japanille, jonne Kiina syksyllä 2010 kielsi REE-oksidien laivauksen kokonaan kalastusalusselkkauksen jälkeen. Väyrysen mukaan maailman kaup- Maametallit ovat monessa mukana Skandium (Sc) Alumiiniyhdisteinä pelimailoissa, polkupyörissä ja lentokoneissa. Luonnollistamassa elohopealampun valoa. Yttrium (Y) Lasereissa, suprajohteissa, laseissa, energiansäästölampuissa, loisteaineena tv-kuvaputkessa, kuituoptiikassa. Lantaani (La) Kameran linsseissä, hiilikaarilampuissa, akuissa, krakkauskatalyyteissä. Cerium (Ce) Hiontajauheena. Antamassa kellertävää väriä laseihin ja keraamisiin kohteisiin. Praseodyymi (Pr) REE-magneeteissa, lasereissa, magnesiumseoksena lentokoneen moottoreissa. Neodyymi (Nd) Magneeteissa, tietokoneen kovalevyissä, tuuliturbiineissa, hybridiautoissa, korvakuulokkeissa, taulutietokoneissa ja MP3-soittimissa. Aseteknologissa sovelluksissa, kuten ohjuksissa, lasertähtäimissä, helikopterin roottoreissa. Antamassa violettia väriä laseihin ja keraamisiin kohteisiin. Prometium (Pm) Atomiparistoissa, kelloissa ja sydämentahdistajissa. Samarium (Sm) Magneeteissa, lasereissa ja laseissa. Europium (Eu) Loisteaineena tvkuvan punaisen värin aikaansaamiseen. Energiansäästölampuissa ja optisissa kuiduissa. Gadolinium (Gd) Magneeteissa, tietokoneiden muisteissa, lasereissa, röntgenputkissa ja MR- ja NMRkuvantamislaitteissa, tulevaisuuden jääkaappien jäähdytystekniikassa. Terbium (Tb) Loisteaineena loisteja energiansäästölampuissa, magneeteissa. Dysprosium (Dy) Magneeteissa, lasereissa, aseteknologisissa sovelluksissa. Holmium (Ho) Voimakkaissa teollisuusmagneeteissa, lasereissa ja laseissa. Erbium (Er) Vahvistimena kuituoptisissa sovelluksissa. Tulium (Tm) Säädettävissä röntgenlaitteissa. Ytterbium (Yb) Infrapunalasereissa, aseteknologisissa sovelluksissa. Lutetium (Lu) PET-laitteistoissa, linsseissä ja laseissa, öljyteollisuuden katalyyteissä. 14 KEMIA 1/2012

15 Scanstockphoto Japanilainen Honda esitteli uuden hybridiautonsa vuonna Jokaisen auton akkuun tarvitaan kymmenkunta kiloa harvinaisia maametalleja. Rokokooajan löytö Ensimmäiset REE-metallit löydettiin harvinaisista oksidimineraaleista vuonna 1787 Ytterbyn kylästä Tukholman saaristosta, vain kivenheiton päässä nykyisten ruotsinlaivojen reitiltä. Aivan ensimmäistä mineraalia kutsuttiin aluksi ytterbiitiksi, mutta vuonna 1800 se sai uudeksi nimekseen gadoliniitti Turun akatemian professorin Johan Gadolinin mukaan. Hän oli jo vuonna 1789 onnistunut eristämään luutnantti Carl Axel Arrheniuksen löytämästä mineraalista tuntemattoman alkuaineen, yttriumin, oksidia. Vuonna 1803 Ruotsin Bastnäsistä löytyi tavallisinta REE-ainetta, ceriumia, joka 25. yleisin alkuaine. Runsaassa sadassa vuodessa kyettiin eristämään kaikki luonnossa esiintyvät 16 pajärjestö WTO on tuominnut Kiinan vienninrajoitustoimet laittomina. Kiina on torjunut väitteet, mutta ei toisaalta ole sulkenut pois mahdollisuutta muuttaa politiikkaansa. Tilanne elää. Muun muassa Venäjä on lupautunut tarpeen tullen huolehtimaan Saksan REE-kysynnästä. Japanilaiset ovat jo kehittämässä omia ratkaisujaan. Hitachi ja Toyota ovat alkaneet kierrättää harvinaisia maametalleja, joita arvioidaan löytyvän elektroniikkatuotteista, kovalevyjen magneeteista, ilmanvaihtojärjestelmien moottoreista ja hybridiautojen akuista tonnin verran. Sekä Japanissa että Yhdysvalloissa etsitään aktiivisesti myös REE-magneettien korvaajia. Voimakkaisiin magneetteihin hupenee vuosittain viidennes harvinaisten maametallien kulutuksesta. REE-magneetteja onkin yritetty doupata muilla aineilla. Lisäksi perinteisiä, alumiinista, nikkelistä, raudasta ja koboltista valmistettuja kestomagneetteja on pyritty parantamaan muun muassa sintrauksen keinoin. Toistaiseksi tulokset ovat tosin jääneet heikoiksi. Uutta valoa tilanteeseen tuo Tokion yliopiston tutkijoiden viime kesänä julkaisema tutkimus. Tyynenmeren pohjaa poranneet geologit löysivät muutaman neliökilometrin alueelta REE-esiintymiä, REE-metallia. Viimeisinä löytyivät europium vuonna 1901 ja lutetium vuonna Fennoskandialla on ollut tärkeä rooli REE-metallien historiassa. REE-aineita tuotettiin myös kaupallisesti ensimmäiseksi Ruotsissa ja Norjassa. Niiden kaivosten monatsiitti-mineraalista löytyi lantaani- ja yttriumoksideja, joita käytettiin vuonna 1884 aloitetussa hehkulamppujen valmistuksessa. Toden teolla harvinaisia maametalleja ryhdyttiin kuitenkin etsimään ja hyödyntämään vasta 1950-luvulla. REE-aineiden varsinainen kaupallinen käyttö on jaettu kolmeen aikakauteen: monatsiitin aikaan , amerikkalaisen Mountain Passin aikaan ja Kiinan aikaan jotka ovat kaksi kertaa suurempia kuin Kiinan tunnetut varannot. Japanilaisten mukaan merten pohjassa saattaa olla jopa tuhat kertaa enemmän REE-aineita kuin mantereiden maankuoressa. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. 1/2012 KEMIA 15

16 ajankohtaista Hidasteita matkalla Kohti kierrätysyhteiskuntaa Onko kierrätysyhteiskunta utopiaa vai realistinen tavoite? Tätä pohdittiin tammikuisilla Tekniikan päivillä Espoon Otaniemessä. Leena Laitinen Raaka-aineiden kulutuksen kiihtyvä kasvu lykkää tasapainoisen kierrätysyhteiskunnan saavuttamisen vähintään sukupolven päähän. Edes maksimaalinen kierrätys ei riitä kompensoimaan luonnonvarojen kysynnän kasvua. Tätä mieltä on jätehuoltoteknologian professori Juha Kaila Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta. Tekniikan päivillä 13. tammikuuta puhunut Kaila ei silti tunnustaudu pessimistiksi vaan korostaa monia myönteisiä kehityssuuntia, jotka tosin jakautuvat globaalisti epätasaisesti. Jakelujärjestelmät täyttävät jo nykyisin valtaosin kierrätysyhteiskunnan vaatimukset ja ovat myös maailmanlaajuisesti tehokkaita. Kaikilla muillakin osa-alueilla on jo ryhdytty oi- keansuuntaisiin toimiin, mutta matkaan menee vielä aikaa. Suurimpana haasteena ovat järjestelmätason muutokset. Vielä emme kaikilta osin edes tiedä, miten voimme saada aikaan kestäviä muutoksia. Juhlapuheista konkretiaan Kierrätysyhteiskunta ei ole vain hieno juhlapuheen aihe vaan Kailan mukaan välttämätön to- Tuotteen suunnittelu kierrätettäväksi on välttämätön mutta ei vielä riittävä edellytys kierrätyksen onnistumiselle. Scanstockphoto 16 KEMIA 1/2012

17 teuttaa, jos ihmiskunta mielii säilyä ja voida hyvin. Maapallon kantokyky ylitettiin noin vuonna Tätä nykyä maapallon luonnonvarat kultakin vuodelta on käytetty jo alkusyksystä. Kun velka kasvaa, seurauksena on eriasteisia ekokatastrofeja, joita on jo sattunut. Esimerkiksi kalakantojen häviämisiä on todistettu eri alueilla. Lähivuosien ennusteet eivät näytä lupaavilta, sillä vuonna 2020 tarvitaan moninkertainen määrä terästä, alumiinia, muovia, paperia ja muita raaka-aineita vuoteen 1975 verrattuna. Kulutuksen seurauksena myös jätemäärät kasvavat tasaista tahtia. Kierrätyksellä voidaan hidastaa jätteiden määrän ja luonnonvarojen kysynnän kasvua, mutta ei niin paljon, että suunta kääntyisi. Kailan mukaan taustalla on sekä teknisiä että taloudellisia rajoitteita. Esimerkiksi paperinvalmistuksessa kierrätyskuidun osuus voi olla aivan maksimissaan 80 prosenttia. Hyvällä nykytasolla kierrätyskuidun osuus on noin 30 prosenttia. Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen johtaja Ilkka V. Kojo Outotecista konkretisoi omassa puheenvuorossaan kierrätyksen vaikutuksia: Jokaista kierrätettyä paperitonnia kohti säästetään 17 puuta, 160 kilogrammaa kalkkikiveä, neljä tonnia höyryenergiaa, 225 kilowattituntia sähköä ja 227 kuutiometriä vettä. Tuotteet monimutkaistuvat Kierrätysyhteiskunnassa: Materiaalit kiertävät prosesseissa arvonsa säilyttäen. Luonnonvarojen ja energian käyttö on kestävällä tasolla. Tuotteiden valmistus ja käyttö kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Tuotanto ja jakelu on tehokasta, jätteet kerätään ja hyödynnetään. Kierrosta poistuvat aineet käsitellään ja palautetaan haitattomasti luonnon kiertokulkuun. Käytännössä kaikissa tuotteissa käytetään nykyisin kierrätysmateriaalia, mutta kierrätysaste on yleensä alhainen, Juha Kaila toteaa. Lähes kaikki jätteet voidaan hyödyntää jos halutaan, mutta kierrätysmateriaalit eivät aina vastaa käyttöarvoltaan neitseellisiä raaka-aineita. Kailan mukaan esimerkiksi elektroniikkaromussa noin neljä viidesosaa arvosta on kiinni yhdessä sadasosassa massasta. Lisäpulmia arvoaineiden talteenottoon tuo tuotteiden monimutkaistuminen. Kun tietotekniikkatuotteissa käytettiin vielä 1990-luvulla noin viittätoista alkuainetta, nyt niitä on jo kuutisenkymmentä. Ongelmana on myös tavallisten kuluttajien laimea kierrätysinto. Nokia ilmoittaa, että sen matkapuhelinten materiaalit ovat nykyisin sataprosenttisesti kierrätettävissä, mutta käyttäjiltä palautuu kierrätykseen alle kymmenesosa käytetyistä kännyköistä. Kierrätystuotteen laatukaan ei aina vastaa tavoitteita. Ilkka Kojon mukaan esimerkiksi raudan ja alumiinin kierrätysprosessissa tuotteisiin joutuu epäpuhtauksia, jotka heikentävät laatua. Toisaalta elektrolyysin kautta kierrätettävä kupari on täysin alkuperäisen veroista. Outotec osti pari vuotta sitten australialaisen Ausmelt Ltd:n ja sai kaupan mukana uuden teknologian, TSL (top submerged lance) -sulatusteknologian metallien tuotantoon ja teollisuusjätteiden kierrätykseen. Menetelmä sopii monien metallien ja metallurgisten jätteiden räätälöityyn käsittelyyn. Lämpötilaa voidaan säätää ja olosuhteita vaihtaa hapettavista pelkistäviin. Laitoksen rakenne on yksinkertainen ja uunijärjestelmä suljettu, Kojo kuvaa. Hän pitää TSL-teknologiaa onnistuneena mutta kaipaa vielä tutkimukselta lisää tietoa metallien käyttäytymisestä eri prosesseissa. Tule vaativan jätehuollon kurssille! Ekokem järjestää vaativan jätehuollon yleistä koulutusta sekä halutessasi yrityksesi tarpeiden mukaan räätälöityjä koulutustilaisuuksia. PERUSKURSSI Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä. Riihimäki Riihimäki TYÖKURSSI Työkurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Riihimäki AJANKOHTAISSEMINAARI Hämäräbisnestä ongelmajätteillä Globaalista näkökulmasta haasteena on kierrätysbisneksen eettisyys. Kaila kuvaa malliesimerkkinä belgialaista elektroniikkaromun kierrätystehdasta, jossa toiminta on modernia, turvallista ja kannattavaa ja jossa arvoaineista saadaan talteen jopa 99 prosenttia. Toista ääripäätä edustavat aasialaislapset, jotka istuvat nuotion ääressä paistamassa paistinpannulla länsimaista kuskattuja kännyköitä. Kierrätysmateriaalit ovat osa globaalia taloutta niin hyvässä kuin pahassa. Viherpesua esiintyy, mutta vakavampi ongelma on ongelmajätteiden laiton maailmankauppa ja romuvirtojen suuntautuminen Aasiaan. Nykyisillä toimintatavoilla haitallisia aineita ei saada pysyvästi pois kierrosta. ILMOITTAUDU KURSSILLE JA TUTUSTU KURSSI- TARJONTAAMME > koulutus Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja. Turku /2012 KEMIA 17

18 UUTISIA Suomen perunaosaamista nälkäiseen Pohjois-Koreaan Pohjois-Korean nälkäänäkeviä yritetään pelastaa suomalaisella tietotaidolla perunan kasvatuksesta ja varastoinnista. Suomalaisen Fida International ry:n perunaprojekti pyrkii vahvistamaan ruokaturvaa Pohjois-Koreassa, jonka elinolosuhteet ovat viime aikoina heikentyneet entisestään. Fida on Kansainvälisen Punaisen Ristin ohella yksi harvoista alueella toimivista avustusjärjestöistä. Suomalaiset opettavat pohjoiskorealaisia viljelemään perunaa, sillä riisiin verrattuna siitä saadaan viisinkertainen määrä energiaa hehtaaria kohden. Pohjois-Korean maaperä on lisäksi hiekkapitoinen ja ravinneköyhä, eikä lannoitetarpeen määrittelyyn ole käytettävissä tutkimustuloksia. Perunan viljely kuitenkin onnistuu vaatimattomissakin olosuhteissa. Vuoroviljelyssä peruna on hyödyllinen esimerkiksi maissin tai viljakasvien kanssa, jotka tuottavat tarvittavaa typpeä. Lisäksi maissi varjostaa perunaa kuumalta kesäauringolta ja ylläpitää kosteutta, sanoo Markku Toimela, joka on valvonut Pohjois- Koreassa Fidan toimittaman ja ulkoministeriön rahoittaman ruoka-avun jakamista. Suomesta viedään myös perunan varastointiosaamista. Köyhässä maassa ei ole mahdollisuutta hankkia ilmanvaihtolaitteita säilytystiloihin, ja perunat pilaantuvat herkästi. Me olemme rakentaneet sinne suomalaisin menetelmin ilmatunneleita, jotka maa jäähdyttää kesällä ja lämmittää talvella, Toimela kertoo. Kevättalvesta ennakoidaan erittäin vaikeaa, sillä Pohjois-Korean ruokahuolto ei pysty vastaamaan liki 24-miljoonaisen kansan tarpeisiin. Valtion valmiusvarastot on syöty melkein tyhjiksi, ja nälkä uhkaa levitä yhteiskunnan kaikkiin kerroksiin. Syynä nälänhätään ovat Toimelan mukaan energiapula ja tehoton viljelytekniikka, joiden vuoksi tuotanto on riittämätöntä. Myös oikeanlaisten lannoitteiden puutteella on osuutensa. Kylmä ja nälkä tuovat sairaudet Noin 80 prosenttia Pohjois-Koreasta on vuoristoaluetta. Polttopuun tarpeen vuoksi metsät ovat lähes kadonneet, vaikka hakkuita on pyritty paikkaamaan istutuksin. Eroosio on voimakasta ja ilmasto haastava. Kesällä on kuumaa, talvet sen sijaan ovat kylmiä, mutta koska ilma on kuivaa, lunta kertyy vain vähän. Tähän vuodenaikaan Koreassa on parikymmentä astetta pakkasta. Kaupunkiasunnotkin ovat ajoittain vailla sähköä, ja ihmisten täytyy etsiä poltettavaa omatekoisiin kamiinoihinsa. Vesijohtoverkosto toimii satunnaisesti, joten kodeissa ollaan kantoveden varassa. Suomen toimittamalla ruoka-avulla, ruokaöljyllä, maissilla ja soijapavuilla, pyritään täydentämään maan varastoja siemenperunoiden säästämiseksi. Suuri osa niistä on jouduttu jo syömään. Ruoka-apu on suunnattu etenkin kaupunkien lapsille ja nuorille, sillä aliravitsemus uhkaa nimenomaan kaupunkilaisia, joilla ei ole mahdollisuutta lisäravinnon viljelyyn. Esimerkiksi päiväkodeissa ruokatarvikkeita yritetään kerätä luonnosta. Nälän seuraukset voivat olla kauaskantoiset, Toimela sanoo. Aliravitsemus aiheuttaa lapsille kasvuongelmia ja sairauksia, joiden hoito taas sitoo voimavaroja. Päiväkodeissa ja kouluissa ei ole mitään, millä tiloja lämmittää, joten sisälämpötilakin saattaa laskea lähelle nollaa. Kylmässä oleminen rasittaa kehoa entisestään, eikä lapsilla ole voimia oppia. Arja-Leena Paavola Esko Ikävalko / Fida International Perunasadot ovat Pohjois-Koreassa pieniä, mutta suomalaisin varastointimenetelmin syötävää toivotaan riittävän pidempään. 18 KEMIA 1/2012

19 Kemiallisten taisteluaineiden analytiikkaa päivitettiin Kemiallisten taisteluaineiden analytiikan Sinisestä kirjasta (Recommended Operating Procedures for Analysis in the Verification of Chemical Disarmament) on ilmestynyt uudistettu versio, joka korvaa vuoden 1994 painoksen. Suomalaisen Verifinin johdolla kootun uuden kirjan esitteli keskuksen johtaja, professori Paula Vanninen kansainvälisessä kemiallisten taisteluaineiden analytiikan seminaarissa, joka joulukuussa kokosi Helsinkiin satakunta alan asiantuntijaa 25 maasta. Kirja kattaa laajan kokoelman suositusmenetelmiä näytematriisien käsittelystä valmistettujen näytteiden instrumentaalianalyysiin, jonka lopputuloksena on kemiallisen aseen kieltosopimuksen CWC:n määrittelemien kemikaalien aukoton tunnistaminen. Seminaarissa kuultiin myös suomalaisten, sveitsiläisten ja kiinalaisten laboratorioiden valmiudesta analysoida muun muassa biologista alkuperää olevia saksitoksiinia ja risiiniproteiinia. Yhteys dopingvalvontaan Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin professorin Helena Rannan näyttämät kuvat Balkanilla käydyn sodan jälkeisistä kuolemansyyntutkimuksista eivät jättäneet ketään kylmäksi. Oli järkyttävää kuulla, kuinka paljon uhreja monissa maissa tehdyt ihmisoikeusrikkomukset ovat vaatineet ja kuinka huonosti tunnettuja rikkomukset suurelle yleisölle ovat. Tiia Kuuranne Yhtyneiden Medix Laboratorioiden dopingvalvontalaboratoriosta kertoi urheiluun liittyvien mahdollisten uusien dopingaineiden etsimisestä. Dopingtutkimusten Paula Vanninen luovutti Sinisen kirjan ensimmäisen kappaleen kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n pääjohtajalle Ahmet Üzümcülle. Suomalaisen radiokemian suurkatselmus, Marie Curielle ja tämän Nobelin palkinnolle omistettu symposio kokosi joulukuussa Helsinkiin noin 120 alan tutkijaa ja asiantuntijaa. Radiokemiallinen tutkimus on Suomessa hyvällä mallilla, kiteytti esitelmässään professori Jukka Lehto Helsingin yliopistosta, jonka radiokemian laboratorio kuuluu maailman suurimpiin yliopistollisiin radiokemian yksiköihin ja joka myös tutkimuksen tason osalta tähtää maailman kärkeen. Alan tutkimusta tekevät meillä myös Säteilyturvakeskus ja Turun valtakunnallinen PETkeskus sekä useat laitokset, kuten Ilmatieteen laitos, VTT, MAP Medical Technologies ja ydinvoimaloiden laboratoriot. Tärkeimmät suomalaiset tuttavoitteet ja analyyseissa käytettävä tutkimusstrategia muistuttavat esityksen perusteella yllättävän paljon kemiallisten taisteluaineiden strategiaa. Albanialainen Fadil Vucaj käsitteli kemiallisten aseiden hävittämistä ja hävityksen todentamista. Vucaj n esitykseen toi erityistä mielenkiintoa se, että hän oli henkilökohtaisesti vastuussa Albaniassa olleiden kemiallisten aseiden hävittämisestä. Vesa Häkkinen Linda Tammisto Radiokemistit kokoontuivat Harvardin yliopiston Olli Heinonen esitelmöi symposiossa ydinasevalvonnan radiokemiallisista ja ydinteknisistä menetelmistä. Risto Koivula kimusalueet ovat tätä nykyä radioaktiivisten ydinjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvä kemia, ympäristön radioaktiivisuuden tutkimus ja radiolääkeainekemian tutkimus, kertoi Lehto, jonka mukaan perustutkimuksen osuus on kasvussa, vaikka radiokemia pääosin onkin yhä soveltavaa tutkimusta. Tilaisuuden puhujiin kuului myös Harvardin yliopiston tutkija, kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varapääjohtaja Olli Heinonen, jonka aiheena olivat ydinasevalvonnan menetelmät. Emeritusprofessori Pekka Pyykkö puolestaan kertoi maailman ensimmäisen radiokemistin Marie Curien elämästä ja työstä. 1/2012 KEMIA 19

20 UUTISIA Vetyperoksidi ja mikrobit puhdistavat teollisuusaluetta Tampereelle nousevan uuden asuinalueen pilaantuneen maaperän kunnostuksessa tarvitaan sekä kemiallisia että biologisia menetelmiä. Tampereen Härmälänrannan entisiä teollisuusalueita kunnostetaan paraikaa asuinalueeksi. Osa alueista on sellaisia, joilla maamassojen vaihto ei tule kysymykseen. Ne kunnostetaan kemiallisella ja biologisella in situ -menetelmällä eli kaivamatta, maan sisässä. Härmälänrannassa on toiminut vuosikymmeniä raskasta teollisuutta, muun muassa Valtion lentokonetehdas. Vuosien aikana maaperä on laajalti saastunut, ja maaperätutkimuksissa on paikallistettu toistakymmentä aluetta, joilla polttoöljyn, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat kohonneita. Ensimmäisessä vaiheessa pitoisuuksia alennetaan hapettamalla haitta-aineita kemiallisesti eli syöttämällä maaperään laimeaa vetyperoksidiliuosta, kertoo kunnostusurakkaa hoitavan Doranova Oy:n varatoimitusjohtaja Jarno Laitinen. Hapetinliuos reagoi maaperässä haitta-aineiden kanssa hajottaen maaperässä olevat öljyhiilivedyt yksinkertaisemmiksi haitattomiksi yhdisteiksi, pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Loppukunnostus tehdään biologisesti hyödyntämällä maaperän omia mikro-organismeja. Biologisessa kunnostuksessa maaperään syötetään happea ja ravinteita, joiden houkuttelemana luontaiset mikro-organismit alkavat lisääntyä ja syödä maaperän öljyhiilivetyjä. Biologinen in situ -kunnostus on ekotehokkain menetelmä maaperän kunnostamisessa, sillä menetelmällä säästetään kaivuun, kuljetuksen ja loppusijoituksen ekologiset ja taloudelliset kustannukset. In situ -menetelmillä myös poistetaan haitta-aineet lopullisesti, eikä ongelmaa siirretä kaivamalla sitä kaatopaikalle tulevien sukupolvien murheeksi, Laitinen perustelee. Parin vuoden urakka Syyskuussa 2011 käynnistyneen Härmälänrannan puhdistusurakan kesto on noin kaksi vuotta. Urakan tilaajana toimii teollisuusalueen Skanskalle viime vuonna myynyt Cargotec, joka siirtää sen aikana toimintonsa uuteen osaamis- ja teknologiakeskukseen. Kun Pyhäjärven rannassa sijaitsevan alueen maaperä on puhdistettu riskittömäksi, paikalle on määrä vuosina nousta kodit jopa asukkaalle. Doranovalla on käynnissä useita muitakin pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostushankkeita ympäri Suomea. Jarno Laitisen mukaan Suomessa ollaan pilaantuneiden maiden kunnostuksessa siirtymässä määrällisesti runsaista kohteista määrällisesti pieniin mutta haastaviin kohteisiin. Elina Saarinen Doranova on toteuttanut useita pilaantuneiden maiden kunnostuksia samoin menetelmin, joita nyt käytetään Tampereella. Kuvan puhdistuskohde on Mikkelin Setrinmäessä. SÄHKEITÄ MariMaticille jälleen iso tilaus Saudi-Arabiasta Vantaalainen ympäristöteknologiayritys MariMatic toimittaa jätteiden putkikeräysjärjestelmän maailman suurimpaan siipikarjan käsittelylaitokseen Saudi- Arabian Hailiin. Alipaineeseen perustuva järjestelmä kerää siipikarjan käsittelyprosessissa syntyvät sivutuotteet ja kuljettaa ne koonta-asemalle valmiiksi lajiteltuina. Suomalaisyhtiö rakentaa parhaillaan maailman laajinta yhdyskuntajätteen putkikeräysjärjestelmää Saudi-Arabian Mekkaan. Doranova Oy Biohit luopui nesteannostelusta Biohit Oyj on myynyt nesteannosteluliiketoimintansa ja keskittyy jatkossa pelkästään diagnostiikkatuotteiden kehittämiseen. Nesteannostelutoiminnot osti Sartorius Lab Holding, johtava kansainvälinen laboratorio- ja prosessiteknologian yritys. Kaupan myötä Sartoriukselle siirtyivät kaikki liiketoimintaan liittyvät immateriaalioikeudet, tuotantolaitokset ja tytäryhtiöt. Myös Biohitin toimitusjohtaja Jussi Heiniö vaihtoi Sartoriuksen palvelukseen, ja yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti joulukuussa 2011 Semi Korpela. Biohit kertoo pyrkivänsä vahvistamaan kaupalla rahoitusasemaansa. 20 KEMIA 1/2012

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS Kestävä ratkaisu tyhjille pakkauksille: SCHÜTZ TICKET SERVICE. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö kuuluvat tämän päivän teollisuusyritysten

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

kuin sinkkiä tai kuparia. Kuvassa 1 esitetään

kuin sinkkiä tai kuparia. Kuvassa 1 esitetään DI Minna Haavisto, asiantuntija, ja TkT Martti Paju, johtaja, Prizztech Oy Magneettiteknologiakeskus Ovatko harvinaiset maametallit käymässä harvinaisiksi? 1. Johdanto Harvinaisten maametallien käyttö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka FT Paula Vanninen Johtaja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos () Historiaa I Maailmansota saksalaiset, britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) OPPILAAN NIMI: Ikä: Syntymävuosi: Koulu: Opettajan nimi Luokka: 1 Ohjeet oppilaalle Kirjoita

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot