KEMIA. Kemi SATA- VUOTIAAN VAUHTIA KOHTI VUOHET. kemistin huikea ura. yhteistyöhön, laboratoriot. kierrätysyhteiskuntaa. kirjastojen valtiaina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. Kemi SATA- VUOTIAAN VAUHTIA KOHTI VUOHET. kemistin huikea ura. yhteistyöhön, laboratoriot. kierrätysyhteiskuntaa. kirjastojen valtiaina"

Transkriptio

1 KEMIA 1/2012 Kemi Sanyo_GWB_adv_U500VX_148x210mm_nw_22676 GWB Finland :34 Pagina 1 SATA- VUOTIAAN kemistin huikea ura VAUHTIA yhteistyöhön, laboratoriot SANYO-pakastimessa näytteesi ovat turvassa Uudessa SANYO MDF-U500VX-syväjääpakastimessa on ainutlaatuinen Tuplaturvaratkaisu. Vaikka kompressori rikkoutuisi, toinen jatkaa toimintaa ja pitää näytteet kylminä. SANYO ja GWB KOHTI kierrätysyhteiskuntaa Innovatiivinen Tuplaturva VUOHET kirjastojen valtiaina Luotettava l Äärimmäinen säilytysturva kaksoisjäähdytysjärjestelmällä l Mullistava VIP PLUS eriste maksimoi säilytystilan l Noin 15 %:n energiansäästö ECO mode toiminnolla l Käyttäjäystävällisyyttä data log toiminnoilla Oy G.W. Berg & Co. AB Mäkituvantie 7 FI-01511, Vantaa Finland Telephone: Website: -86 Dual Cool Technology

2 Bruker Optics The PEAK in Research FT-IR VERTEX Series When Bruker Optics set the bar for research FT-IR spectrometers, we knew that someday we would have to raise it. The VERTEX Series is the culmination of everything Bruker Optics has pioneered and developed in over 30 years. Flexibility The VERTEX Series is built on a fully upgradeable optics platform that is designed with the utmost flexibility in mind. VERTEX spectrometers share a wide range of features, including the BRuker Artificial Intelligence Network (BRAIN), Automatic Component Recognition (ACR), the Plug & Play Ethernet connection and Automatic Accessory Recognition (AAR). VERTEX 80 VERTEX 70v VERTEX 80v Performance The VERTEX 80 series FT-IR spectrometers are based on the new UltraScan TM interferometer which utilizes precise wearfree linear air bearing scanner with TrueAlignment TM technology to provide PEAK spectral resolution. Vacuum The new VERTEX 70v and VERTEX 80v evacuable optics benches can eliminate atmospheric moisture absorptions for ultimate sensitivity and stability. Entry level The VERTEX 70 is a routine to research FT-IR spectrometer that is equipped with pre-aligned optical components and the field proven stable RockSolid interferometer. VERTEX 70 Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE Solna Sweden Tel. +46 (0) Tel: (FIN) Contact us for more details: think forward FT-IR

3 Elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet Maljanvalulaitteet, annostelijat ja laimentimet

4 SISÄLLYS Radionrakentaja, räjäytysekspertti, bassolaulaja ja nörtti. Satavuotiaalla kemistiveteraanilla on monta taitoa. (s. 6) 40 Ammattilaiset uskovat: Laboratorioiden tulevaisuus on yhteistyössä Sanna Alajoki ja Päivi Ikonen 34 NÄKÖKULMA Ekologista rikkihiiltä Anja Nystén 34 KEMIA SILLOIN ENNEN 43 Pelihimo kuriin pillerillä Arja-Leena Paavola ja Päivi Ikonen 46 Suomalaisuutuus tähtää maailmalle Fotoakustinen ilmaisin taipuu moneen sovellukseen Sanna Alajoki 6 Satavuotiaan Olavi Jäntin huikea ura Kemistiviikarista puolustusvoimien luottotutkijaksi Jaana Koverola 10 TÄTÄ MIELTÄ Rahoituksen puute vie tutkijalta työn tai ilon siitä Leena Valmu 12 Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa Jarmo Wallenius Olavi Jäntin kotialbumista 35 PIENI SUURI NANO Nanolla poweria polttokennoihin Maija Pohjakallio 36 KEMIAN VUOSI Kemian yö huipensi juhlavuoden Kemia tuli lähelle Hollywoodia hämäläisittäin Leena Laitinen, Sanna Alajoki ja Sirpa Kauppila 38 NAISET JA KEMIA Margarethe von Wrangell oli ruhtinatar ja maatalouskemisti Sisko Loikkanen 48 Tulevaisuuden Eurooppa tekee Jätteestä energiaa Sanna Alajoki ja Elina Saarinen 50 Kanadalaisprofessori kehittää Kasvikuiduista uusiutuvia materiaaleja Tuija Käyhkö 53 Yrityksestä ja erehdyksestä teoreettiseen tutkimukseen Katalyysi avautuu tietokoneella Lauri Lehtinen 54 Vuohet ja vasikat kirjastojen herroina Pergamentti oli keskiajan paperi Pekka T. Heikura 57 KEEMIKKO Kaikki pelaa 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 16 AJANKOHTAISTA Hidasteita matkalla Kohti kierrätysyhteiskuntaa Leena Laitinen 18 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT Scanstockphoto 64 SEURASIVUT 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Puhdasta vettä pikasuodattimilla Jari Kettunen Mitä meillä olisi ilman harvinaisia maametalleja? Ei ainakaan ipodeja. (s. 12) Scanstockphoto 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Miksi vuohet olivat keskiajan kirjastojen kuninkaita? Se selviää sivulta 54. Hedelmäpeli voi koukuttaa kuin heroiini. Katkaisuavuksi toivotaan opiaatinsalpaajia. (s. 43) Scanstockphoto 4 KEMIA 1/2012

5 Pääkirjoitus 7. helmikuuta 2012 KEMIA Kemi Vol. 39 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 99 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2012 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Yli sietorajan Kierrätys on tätä nykyä merkittävää liiketoimintaa ja osa globaalia taloutta, hyvässä ja pahassa. Tiedostamme luonnonvarojen ja puhtaan ympäristön rajallisuuden ja ymmärrämme, että arvoaineet kannattaa ottaa talteen ja haitta-aineet poistaa kierrosta. Käytännössä emme silti ota riittävän vakavasti sitä, että maapallon kantokyky on ylitetty sukupolvi sitten, kuten professori Juha Kaila tässä lehdessä muistuttaa. Seurauksena on eriasteisia ekokatastrofeja, joista lähiesimerkin antaa huonovointinen Itämeri. Tilanteen parantamiseen on uhrattu kansainvälisin ponnistuksin valtavasti työtä ja rahaa, ja hyviä tuloksia on jo saatu. Sitä sokeeraavampia ovat tuoreet uutiset venäläisen lannoitetehtaan holtittomista fosforipäästöistä Suomenlahteen. Vaikka todisteet ovat tiskissä, Fosforitin tehtaan omistava kaivosjätti EuroChem kiistää pokerina vastuunsa. Jätekipsivuoren päästöt saataisiin kemiallisen fosforinpoiston avulla kuriin summalla, joka on murto-osa EuroChemin omistajan, miljardööri Andrei Melnitšenkon luksushuvijahdin hinnasta. Eikö oligarkkia haittaa, että risteily leväsotkun keskellä voi pilata hyvän hankinnan? Suomessa vastaavan koulun kävi aikanaan Kemira, jonka Uudenkaupungin lannoitetehdas kuormitti raskaasti kaupungin lähivesiä. Oppi meni perille kantapään kautta, ja päästöt saatiin vuosien jälkeen hallintaan 1980-luvulla. Tuore tilanne on päällä Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella Kainuussa. Odotukset olivat korkealla ja ennakkojulkisuus poikkeuksellisen myönteistä myös Kemia-lehdessä, kun yhtiö ryhtyi käynnistämään uraauurtavaan bioliuotusprosessiin perustuvaa tuotantoaan. Sitä nolompina näyttäytyvät nyt haparoinnit viestinnässä ja ennakoitua suurempien ympäristöhaittojen korjaustoimissa. Yritys vakuuttaa ottaneensa opiksi, mutta likaantuneen maineen puhdistaminen on melkein yhtä vaikeaa kuin likaantuneen ympäristön. Sekä Kemiran että Talvivaaran tapauksissa tärkeän työllistäjän päästöjä siedettiin melko pitkään ennen asian ryöpsähtämistä julkisuuteen Fosforitin tapauksessa siedettäisiin yhä, elleivät Suomen ympäristökeskuksen tutkijat olisi julkistaneet havaintojaan. Tehtaat jatkavat ympäristön kuormittamista ja aasialaislapset kännyköiden paistamista paistinpannulla niin kauan kuin hiljaa hyväksymme talouskasvun hinnaksi luonnon ja terveyden tärveltymisen. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssa Print, Forssa 2012 ISO 9002 Karolliina Ek 1/2012 KEMIA 5

6 Satavuotias Olavi Jäntti juhli merkkipäiväänsä perheen, ystävien ja kukkien keskellä marraskuussa KEMIA 1/2012

7 Satavuotiaan Olavi Jäntin huikea ura Kemistiviikarista puolustusvoimien luottotutkijaksi Viime syksynä satavuotispäiviään juhlinut professori Olavi Jäntti seuraa tarkasti kemian alan kehitystä ja pitää kuntoaan yllä porraskiipeilyharjoituksin. Jaana Koverola Olavi Jäntti Syntyi Vilppulassa Asuu Helsingissä. Ylioppilas Tampereen Lyseosta 1930, FM Helsingin yliopistosta 1937, FT Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian dosentti Professorin arvonimi Pääosa työurasta Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa kemistinä ja laboratorionjohtajana. Eläkkeelle 1971, jonka jälkeen työssä VTT:n turvelaboratoriossa ja Seismologisessa laitoksessa. Tärkein harrastus musiikki. Laulanut mm. Ylioppilaskunnan Laulajissa, soittaa pianoa ja kontrabassoa. Puoliso Annikki Jäntti, 95. Kolme lasta, seitsemän lastenlasta, viisi lastenlastenlasta. Olavi Jäntin kotialbumi Monen tulevan tutkijan tapaan Olavi Jäntti, 100, innostui luonnontieteistä ja tekniikasta jo polvenkorkuisena. Isän ajan vei työ pahankuristen poikien kasvatuslaitoksen johtajana, ja oma poika tunsi itsensä hieman yksinäiseksi, kunnes sai tärkeän lahjan: Ilmari Jäämaan Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan. Sen avulla rakentelin kaikenlaisia fysikaalisia kojeita, kipinäinduktorin muun muassa. Vuonna 1925 alkoi radiotoiminta, ja se innosti tekemään oman radion, Jäntti kertoo. Tekninen askartelu toi sorminäppäryyttä ja kätevyyttä, joka kantoi pitkälle elämässä. Sotien jälkeen tutkijana toimiessani jouduin opastamaan professoreita käytännön töissä. Sainkin niistä niin hyvät todistukset, että niillä pääsin myöhemmin moneen virkaan. Kemiasta Jäntti viehättyi Tampereen Lyseossa, jossa hänen kemianopettajanaan toimi Jussi Kahilus. Tämä oli kirjoittanut aiheesta myös oppikirjan. Kemian alkeet kului Jäntin käsissä sekä koulussa että vapaa-aikana, ja hän rakensi kotiinsa pienen laboratorion, jossa saattoi tehdä omia kokeitaan. Erinomaiset kemian taidot saattoivat nuoren miehen kerran pahaan pulaankin. Meille tuli lukiossa ranskan opettajaksi Alviina Tikander, joka käytti niin paljon hajuvettä, että koko luokka haisi kuin Saaronin lilja, Jäntti muistelee. Luokan pojat päättivätkin ryhtyä vastahyökkäykseen omilla hajuillaan. Niiden järjestäminen sälytettiin Jäntin kontolle, joka teki työtä käskettyä ja asensi rikkivedyn kehittimen luokan kaakeliuuniin. Sieltä tuli kamala rikkivedyn haju. Kun Tikander saapui tunnille, hän nosti semmoisen metelin, että minun täytyi tunnustaa, että minä sen tein. Rangaistus kolttosesta näkyi seuraavassa todistuksessa: ranskan numero oli pudonnut yhdeksästä neloseen. Tossutanssiaiset ongelmanratkaisijana Talvisodan syttyessä marraskuussa 1939 Olavi Jäntti oli jo nuori kemian maisteri ja työssä Valtion maanviljelyskemiallisessa laboratoriossa, jonka toiminta kuitenkin pantiin sodan takia jäihin. Silloin tapasin Artturi I. Virtasen, meidän ensimmäisen Nobel-kemistin, ja sanoin hänelle, että tässä olisi joutilas kemisti, jota ei ole kutsuttu sotaväkeen. Virtanen neuvoi Jänttiä ottamaan yhteyttä Puolustusvoimien kemialliseen koelaitokseen, josta työpaikka järjestyikin. Siellä teimme silikageeliä tarkoituksenamme puhdistaa käytettyjä voiteluaineita, hyvin tuloksin. Jatkosodan vuodet Jäntti taisteli Karjalankannaksella ja palasi rintamalta kotiuduttuaan takaisin Tampereelle. Teknillisen opiston laboratoriotöiden opettajana 1/2012 KEMIA 7

8 Olli-poika kasvoi kasvatuslaitoksessa, jonka asukkien kanssa hän ei kuitenkaan saanut olla missään tekemisissä. Pahankurisista pojista yritettiin tehdä muun muassa räätäleitä. Kuvat: Olavi Jäntin kotialbumi ja Suomen Gummitehtaan nokitutkimuksissa vierähti pari vuotta, kunnes armeijan leivistä löytyi uusi, kiinnostavampi paikka. Pääsin 1947 kemistiksi Puolustusvoimien Tutkimuskeskukseen, joka toimi Helsingissä Harakan saaressa. Siellä etenin ajan myötä laboratorion johtajaksi ja siellä viihdyin eläkeikään asti. Harakan ajoilta Jäntillä riittää kerrottavaksi hauska tarina toisensa jälkeen, kemisti kun ei epäröinyt käydä käsiksi tehtävään kuin tehtävään. Keskuksen fyysikot saivat kerran lääkintäosastolta pyynnön selvittää, mitä tapahtuu panssarivaunun sisällä, kun se on saanut osuman ammuksesta tai miinasta. Fyysikkojen mielestä työ oli mahdoton, Jäntistä ei, joten hän pani ongelman hautumaan. Pulma lähti ratkeamaan tossutanssiaisten ansiosta. Ne järjestettiin meillä kotona vaimoni Annikin syntymäpäivän kunniaksi. Professori Heikki Miekk-oja toi hänelle lahjaksi tiiliskiven kokoisen Metalliopin. Sen sisällysluettelosta löysin ratkaisevan sanan myötöraja. Ennestään tiedettiin, että kun torpedo osuu sotalaivaan, kannelle saapuva värähdysliike katkaisee siellä seisovien jalkaluut. Tankin kolhussa kytkintä painavan jalka menee muusiksi nilkkaa myöten. Kun tankin massa on paljon pienempi sotalaivan massaa, tuli mieleen tutkia tankin liikkeitä myötörajaa hyväksi käyttäen. Armeijan varikolta Jäntti sai tutkimuskohteekseen vanhan tankin. Sen sisään sähköteknikot asensivat painepiirturin, jossa oli 10 paineanturia eri jäykkyyksin. Sitten piti räjäyttää kolmen kilon trotyylipanoksia lähellä tankkia ensin 50 metrin, sitten 25 metrin päässä ja niin edelleen. Muutaman räjäytyksen jälkeen fyysikot nousivat kapinaan. Minulta ei kysytty mitään, mutta insinöörioppilaskokelas lähetettiin tiedustelemaan akateemikko Pekka Jauholta, onko tuollaisessa räjäyttelemisessä mitään järkeä. Jauho kehotti jatkamaan loppuun asti. Niin tapahtui. Tulos piirrettiin sitten koordinaatistoon, jossa ordinaattana oli etäisyyden logaritmi ja abskissana tankin seinän liike. Kuvaaja nousi pystysuunnassa aivan suorana, kunnes vaakasuunta saavutti 30 senttiä, jossa abskissa oli vaakasuora. Tämä oli sopusoinnussa ajajan nilkkahavainnon kanssa. Tankin seinän värähdysluku on niin suuri, että elollinen aine tuhoutuu koskettaessaan tankin seinää. Eläkeläisenä tietokonenörtiksi Toinen mieleen painunut tutkimus liittyi merivoimien laivaston syvyysluotauksiin. Kun kaikuluotaimen piirturi piirsi sinistä käyrää paperirullalle, huomattiin, että viiva vähitellen häipyi olemattomiin. Kynälläkään ei kannattanut ryhtyä viivaa vahvistamaan, sillä monen päivän urakka olisi ollut liian työläs. Paperissa oli siis jotakin vialla. Tervakoskelta tuli meille tutkittavaksi iso pino paperirullia. Kun kastelimme paperia kadmiumjodidissa, saimme selville, missä ongelma piili. Paperi sisälsi valkaisun jäljiltä vielä niin paljon klooria, että se sai sinisen viivan katoamaan. Kemian opiskelija tienasi rahaa elämiseen soittamalla huonompaa musiikkia tanssiorkesterissa. Kemistien ratkaisu oli käsitellä paperi vakuumikaapissa ensin ammoniakilla ja sen jälkeen hiilihapolla. Lopputuloksena paperin ph oli noin 5, ja nyt siniväri pysyi siinä lujasti kiinni. Kaikuluotaajat olivat hyvin tyytyväisiä, kun pääsivät jatkamaan töitä. Harakassa Jäntti näki läheltä myös Suomen tietokoneistumisen ensi askeleet. Tutkimuskeskus sai vuonna 1965 puolustusvoimien ensimmäisen täystietokoneen, jonka äärellä alkuun häärivät lähinnä insinöörioppilaskokelaat, siviilissä teekkarit. Vähitellen tietokoneet alkoivat kuitenkin kiinnostaa myös laboratorionjohtajaa, jopa siinä määrin, että hän 60-vuotiaana eläkeläisenä loi itselleen vielä uuden ammatin ohjelmoinnista. Muutama vuosi kului kiehtovissa ohjelmointitöissä ensin VTT:ssä turvelaboratoriossa ja sen jälkeen Seismologisessa laitoksessa. Tutkija Pekka Saastamoinen kaipasi kerran siellä ohjelmaa, joka tekisi kolmiulotteisen kuvan anturien mittaamasta maanjäristysten tärinästä. Pari vuotta meni ennen kuin sain ohjelman valmiiksi. Suurin urakka, jonka olen eläkkeellä ollessani tehnyt. Liikunta ja seuratoiminta pitävät kunnossa Kunnioitettavaan ikään yltäneen kemistin on pitänyt hyvässä kunnossa aktiivinen liikuntaharrastus. 8 KEMIA 1/2012

9 Talvisodan aikana nuori kemisti tutki käytettyjen voiteluaineiden puhdistamista uudelleenkäyttöön. Vuonna 1939 aloitin tenniksen, ja sitä pelasin säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Tennistä jatkoin siihen asti, kunnes näkö heikkeni niin, etten enää erottanut palloa, Jäntti kertoo. Kävely sen sijaan sujuu yhä. Eläkkeelle jäätyään Jäntti otti ohjelmaansa kuntoilun kerrostalon portaissa. Kotona asuessani kävelin raput kolme kerrosta ylös ja alas useamman kerran päivässä. Nyt hoitokodissa kävelen päivittäin viisi kerrosta ylöspäin. Alas tulen kyllä hissillä. Liikuntaa Jäntti saa myös käydessään tervehtimässä Annikki-vaimoaan, joka asuu puolisonsa kanssa samassa hoitokodissa mutta eri kerroksessa. Mielen virkeyttä tuo muun muassa yhdistystoiminta. Olavi Jäntti on toiminut pitkään Suomalaisten Kemistien Seuran innokkaana jäsenenä, joka kannustaa myös nuoria kemistejä hankkimaan itselleen hyviä harrastuksia. Hän itse ideoi aikanaan seuran järjestämät jatkokoulutuskurssit ja oli mukana myös monien suunnittelussa. Ensimmäisen kerran Jäntti esitelmöi seuran kokouksessa pian sotien jälkeen. Tohtori Hentola pyysi minua kertomaan seuran jäsenille sotakorvausteollisuudelle tehtävistä analyyseista, joita minä olin kehittämässä Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa. Sehän oli silloin uutta ja vaativaa työtä, jossa pantiin päivän jatkoksi yötäkin. Minulla oli kokouksessa mukanani itse rakentamani laitteet, joilla tehtiin punametallin analyyseja. Luennon aikana eli kahdessa tunnissa saatiin analyysi valmiiksi. Jälkeenpäin sainkin kiitoksia, että harvoin kuulee näin hyvin pidettyä ja näin hyvin demonstroitua esitelmää. Jäntti on kautta vuosikymmenten ollut myös kiitollinen kuulija, kun luennointivuorossa ovat olleet seuratoverit ja kollegat. Seuran kokouksissa kaikkiaan on ollut hyvin mielenkiintoisia esitelmiä, joita olen kuunnellut korvat pystyssä. Samoin Kemia-lehti on ollut kiinnostavaa luettavaa. Siinä on hyviä, ajan tasalla pitäviä artikkeleita. Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksen laboratorionjohtaja kokosi joukkonsa valokuvaan. Jaana Koverola on laajennetun luonnontieteen tutkija ja Olavi Jäntin tytär. Kemistitoiminta on ollut Olavi Jäntille (toinen vas.) tärkeä asia. Kemian Päivien juhlaillallista nautitaan Kalastajatorpalla. 1/2012 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Rahoituksen puute vie tutkijalta työn tai ilon siitä SUOMESSA satsataan bioalan tutkimukseen selvästi vähemmän kuin monissa muissa maissa. Korkeakoulujen tutkimukselle ja opetukselle myönnettävä yhteensäkin vaatimaton rahoitus niputetaan keskusteluissa usein samaan virkkeeseen. Alan koulutusta on kuitenkin lisätty samalla, kun tutkimusrahoitusta on leikattu. Ristiriita piileekin biotieteiden ylikoulutuksen ja alan työpaikkojen vähäisyyden välillä. Valtio synnytti samanaikaisesti odotuksen Bio-Nokiasta ja siirsi korkeakoulut tulospalkkaukseen, jossa ne saavat rahaa opiskelijamäärien mukaan. Mutta kun työmarkkinat eivät ime, jää suurin osa tekemään tohtorintutkintoa. Se sopii hyvin valtionjohdolle, joka kilpailukyvyn turvaamiseksi hyperventiloi korkeakoulutuskiiman kourissa. Tutkija löytää kyllä rahoituksen väitöskirjalleen ja sitä seuraavalle post doc -kaudelle. Aktiivinen potkaisu ulkomaille auttaa monia. Paluumuuttajallekin rahaa vielä löytyy, mutta sitten kilpailu kovenee. Lopullinen seinä on vastassa, kun akatemian rahoitus on käytetty eikä toista kautta enää saa. Pätkät säätiöiden apurahoilla on koluttu eikä harvoihin yliopistovirkoihin ole asiaa, koska ei ole professorin vaimon ystävä. firmoja. Vain harva niistä kuitenkaan pärjää. Bioala on liian pitkäjänteistä kvartaalimittareihin tottuneille riskisijoittajille. IT-maailmasta Suomelle on tuttu malli, jossa iso vakaa toimija ostaa innovaatioita ympärille rakentuvilta alihankintayrityksiltä. Muualla Euroopassa lääkejätit lisensoivat itselleen keksintöjä rahoittaen sekä akateemista tutkimusta että yritysten syntymistä. Alan harvat suomalaistoimijat ovat valinneet tärkeämmäksi kanavoida voittonsa osakkeenomistajien taskuun. ONKO tällä tieteentekijän näkökulmalla laajempaa merkitystä? Yhteiskunta maksaa reippaasti bioalan tutkijoiden koulutuksesta. Eikö sitä siis har- mita, jos tohtori vaihtaakin sihteeriksi isänsä rakennusfirmaan? Biolääketieteen koulutukseen pantu raha on monin verroin arvokkaampaa kuin esimerkiksi peliteollisuuteen sijoitettu. Se on pitkäaikainen sijoitus, jonka hedelmiä voi kerätä vuosien kuluttua terveydenhuollon kehittymisenä ja yhteiskunnan hyvinvointina. Työhyvinvointia korostavana aikana tahdon vielä alleviivata tutkimusrahoituksen vähentämisen merkitystä yksittäisen tieteentekijän hyvinvoinnille. Bioalalla se laskee silmissä, koska työpaikkojen normaalia vaihtuvuutta ei ole. Tutkijat kestävät ala-arvoisia palkkoja, epäinhimillisiä pätkätöitä ja epäoikeudenmukaista johtamista vain siksi, että muuta vaihtoehtoa ei ole. SYSTEEMI on synnyttänyt itsetoimintaisen ikärasismin, jossa syrjitään keski-ikäistä, isolla asuntolainalla hankitussa kodissaan paria murrosikäistä elättävää tieteentekijää. Amerikassa vastaava huippuosaaja on ryhmän kunnioitettu senioritutkija, jolle toimiva rahoitussysteemi takaa vakaan toimentulon. Eniten epäilyä bioalan tohtoreiden työtilanteen suhteen on kuulunut kouluttavien tahojen suunnalta. Onko tilanne oikeasti huono? Kun helsinkiläinen tutkimusinstituutti hakee laboranttia, yli 90 prosenttia hakijoista on tohtoreita. Pienemmän yliopistokaupungin väitelleet biotieteilijät pyrkivät lääketieteelliseen saadakseen työtä edes lääkärinä. Koulutusinstituutit valmistelevat kursseja, joiden pääasiallinen tavoite on lisätä tohtoreiden liikeelämän taitoja ja saada heidät työllistymään. Mutta eivätkö tohtorit pääse yrityksiin, koska heillä ei ole bisnesosaamista, vai eikö bioalan yritystyöpaikkoja vain ole riittävästi? Bio-Nokiaa ei syntynyt, mutta biokeskuksiin on toki perustettu pieniä alan Lasse Rantanen Leena Valmu on filosofian tohtori ja biokemian dosentti Helsingin yliopistossa. 10 KEMIA 1/2012

11 alan johtavat toimijat ja tuotemerkit koottuna saman katon alle HelsinGin messukeskus HuHTikuuTa 2012 ProsessiTeollisuus & analyysitekniikka2012 Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma vieraile kevään 2012 merkittävimmässä teollisuuden ammattitapahtumassa Tule ammattitapahtumaan... tapaamaan alan toimijoita löytämään uusia toimittajia tutustumaan viimeisimpiin tekniikoihin näkemään uutuustuotteita tapaamaan alan kollegoita luomaan uusia kontakteja kuuntelemaan seminaareja kahden tapahtumapäivän aikana on luvassa paljon aktiviteetteja ja seminaareja. Täysin maksutta! Seminaarilavalla klo16.30 huhtikuuta 18. TerveTuloa maksuttomaan alan verkoistoitumistilaisuuteen Yhteistyökumppanit: Lue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessa

12 Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa Moderni yhteiskunta ei tule toimeen ilman maametalleja. Arvoaineista uhkaa kuitenkin tulla huutava pula, sillä niiden tuotantoa hallitseva Kiina on vääntänyt vientihanat lähes kiinni. Jarmo Wallenius 2000-luvulla ihmiskunta on paljolti omaa syytään ajautunut vaikeuk- Hopeanhohtoiset REEmetallit ovat kietoneet koko maailman pauloihinsa. Ilman niitä moderni tietoyhteiskunta lamaantuisi. James Cameronin Avatar-elokuvassa eletään 22. vuosisadan puoliväliä. Alpha Centaurin kaksoistähtien Polyphemusplaneetan Pandora-kuuhun lähetetty siirtokunta etsii kuun kamarasta arvokasta, harvinaista metallia nimeltä unobtanium. 20 miljoonaa dollaria kilolta maksavalla aineella on poikkeuksellisia magneettisia ja suprajohtavia ominaisuuksia. Ihmiskunnan ei onneksi tarvitse lähteä jahtaamaan tavoittamattomia alkuaineita 4,37 valovuoden päähän. Harvinaisia maametalleja (rare earth element, REE) on sekä jalkojemme alla että rikastettuina jokapäiväisessä käytössämme. Moderni informaatioyhteiskunta ei pyörisi ilman harvinaisia maametalleja. Autot eivät rullaisi maanteillä, digitaalinen data ei tallentuisi tietokoneen kovalevylle eikä siirtyisi nopeasti optisia kuituja pitkin. Teletekniikka, viihde-elektroniikka ja oraalla oleva vihreä teknologia olisivat pulassa ilman REEaineita ja -yhdisteitä. Niitä tarvitsevat myös energiantuotanto ja lentokoneteollisuus. REE-aineita on luonnehdittu 21. vuosisadan öljyksi ja niiden etsintää uuden Maailman tunnetut REE-varannot ovat noin 110 miljoonaa tonnia, jotka jakautuvat seuraavasti: Valtio Prosenttiosuus Kiina lähes 50 IVY-maat 17 Yhdysvallat 12 Intia 3 Australia 2 Muut maat yhteensä yli 16 Lähde: USGS Mineral Commodity Summaries 2011 / Critical Materials Strategy vuosisadan kultakuumeeksi. Etsintä myös tuottaa tuloksia, sillä prometiumia lukuun ottamatta harvinaisia maametalleja löytyy luonnosta paljon. Yleisintä eli ceriumia on maankuoressa yhtä paljon kuin kuparia ja harvinaisintakin, tuliumia, 200 kertaa enemmän kuin kultaa. Harvinaisiksi REE-aineita nimitetään siksi, että ne esiintyvät hyvin pieninä pitoisuuksina, eivät koskaan yksinään, ja jopa 200 erilaisessa mineraalityypissä. Harvinaiset maametallit eivät kykene helposti rikastumaan maankuoressa malmeiksi, ja niiden eristäminen toisistaan on vaikeaa. Kaikki tämä tekee kaivostoiminnasta kallista ja hankalaa. Huolestuttava Kiina-ilmiö 12 KEMIA 1/2012

13 Seitsemäntoista säihkyvää ainetta Harvinaiset maametallit ovat harmaita ja hopeanvärisiä, kiiltäviä, pehmeitä, taipuisia ja helposti muokattavia reaktiivisia alkuaineita, joilla on poikkeuksellisia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Harvinaisiin maametalleihin kuuluu jaksollisen järjestelmän kolmannen ryhmän 17 alkuainetta: skandium (järjestysluku 21) ja yttrium (39) sekä kaikki 15 lantanoidia (57 71) eli lantaani, cerium, praseodyymi, neodyymi, prometium, samarium, europium, gadolinium, terbium, dysprosium, holmium, erbium, tulium, ytterbium ja lutetium. Aineet skandiumista samariumiin luetaan raskaisiin (HREE) ja aineet siin päästämällä Kiinan hallitsemaan REE-markkinoita lähes yksinään. Kiinan osuus maailman tämänhetkisestä tonnin vuosituotannosta on 97 prosenttia. europiumista lutetiumiin kevyisiin maametalleihin (LREE). Kolme kaupallisesti tärkeintä mineraalia, joista REE-aineita saadaan, ovat monatsiitti, bastnäsiitti ja ioniadsorptiosavi. Monatsiitti ja bastnäsiitti ovat kevyiden LREE-aineiden lähteitä. Ioniadsorptiosavesta taas löytyy raskaampia HREE-metalleja. Uloimpien elektronien samanlaisen järjestyksen vuoksi harvinaiset maametallit voivat korvata toisiaan kiderakenteissa. Elektronikuorten samankaltainen luonne antaa niille yhteneviä ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi elektropositiivisuus ja poikkeukselliset magneettiset ja optiset ominaisuudet. Lisäksi Kiinalla on hallussaan puolet kaikista tunnetuista harvinaisten maametallien reserveistä. Valtaosa maan nykyisestä REE-tuotannosta on peräisin Keski-Mongoliassa sijaitsevasta Baotoun kaivoksesta. Vielä 1980-luvulla maailman silloisesta tonnin vuosituotannosta tuli Kiinasta vain reilu neljäsosa. Idän jättiläinen alkoi kuitenkin kehittää strategiaansa tarjoamalla REE-metalleja niin edullisesti, että jopa Yhdysvallat joutui kannattavuussyistä sulkemaan parhaan kaivoksensa vuonna Viime vuonna Mountain Passin kaivos Kaliforniassa päätettiin tosin käynnistää uudelleen, kun Kiina oli viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien systemaattisesti vähentänyt REE-metalleja sisältävien mineraalien vientiä. Nyt Kiina haluaa jalostaa ne arvokkaiksi lopputuotteiksi itse. Todelliseen pulaan jouduttiin, kun Kiina vuonna 2010 pudotti vientinsä tonniin. Kysyntä maailmalla on reilusti suurempi. Jo vuonna 2007 harvinaisia maametalleja käytettiin erilaisten tuotteiden valmistukseen tonnia, kertoo Yalen yliopiston tutkijoiden raportti. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Kun REE-aineiden käyttökohteiden lukumäärä lisäksi kasvaa nopeasti, harvinaisten maametallien hinnat ovat moninkertaistuneet muutamassa vuodessa. Pebby Greb/USDA ARS Harvinaisten maametallien oksideja ryhmäkuvassa. Takana keskellä tumma praseodyymi, siitä myötäpäivään cerium, lantaani, neodyymi, samarium ja vasemmassa yläkulmassa suomalaisen Johan Gadolinin kunniaksi nimetty gadolinium. 1/2012 KEMIA 13

14 Scanstockphoto Joidenkin hinta on kausiluontoisesti jopa satakertaistunut. Pakon edessä käyntiin on polkaistu satakunta uutta kaivosprojektia eri puolilla maailmaa Grönlannista ja Kanadasta Brasiliaan ja Etelä-Afrikkaan, Tansaniasta ja Australiasta Malesiaan ja Vietnamiin. Otollista aluetta uusille löydöille on myös Suomi ja muu Fennoskandia, sillä täälläkin on samanlaista vanhaa prekambrista kilpeä. Uuden kaivoksen käyntiin saaminen vie kuitenkin kymmenisen vuotta. Toimintaa hidastavat muun muassa tiukentuvat ympäristölait. Kiinan ongelmana Mitä meillä olisi ilman REE-aineita? Ei ainakaan ipodeja, ei tabletteja, läppäreitä eikä taulutelevisioita. on jo nyt myös laiton kaivostoiminta. Kierrätystä ja korvaavia tuotteita Kiinan vienninrajoitustoimilla on sekä taloudellisia että poliittisia vaikuttimia, korostaa professori Raimo Väyrynen, joka luennoi aiheesta tammikuisilla Tekniikan päivillä. Rajoitukset ovat olleet isku erityisesti Japanille, jonne Kiina syksyllä 2010 kielsi REE-oksidien laivauksen kokonaan kalastusalusselkkauksen jälkeen. Väyrysen mukaan maailman kaup- Maametallit ovat monessa mukana Skandium (Sc) Alumiiniyhdisteinä pelimailoissa, polkupyörissä ja lentokoneissa. Luonnollistamassa elohopealampun valoa. Yttrium (Y) Lasereissa, suprajohteissa, laseissa, energiansäästölampuissa, loisteaineena tv-kuvaputkessa, kuituoptiikassa. Lantaani (La) Kameran linsseissä, hiilikaarilampuissa, akuissa, krakkauskatalyyteissä. Cerium (Ce) Hiontajauheena. Antamassa kellertävää väriä laseihin ja keraamisiin kohteisiin. Praseodyymi (Pr) REE-magneeteissa, lasereissa, magnesiumseoksena lentokoneen moottoreissa. Neodyymi (Nd) Magneeteissa, tietokoneen kovalevyissä, tuuliturbiineissa, hybridiautoissa, korvakuulokkeissa, taulutietokoneissa ja MP3-soittimissa. Aseteknologissa sovelluksissa, kuten ohjuksissa, lasertähtäimissä, helikopterin roottoreissa. Antamassa violettia väriä laseihin ja keraamisiin kohteisiin. Prometium (Pm) Atomiparistoissa, kelloissa ja sydämentahdistajissa. Samarium (Sm) Magneeteissa, lasereissa ja laseissa. Europium (Eu) Loisteaineena tvkuvan punaisen värin aikaansaamiseen. Energiansäästölampuissa ja optisissa kuiduissa. Gadolinium (Gd) Magneeteissa, tietokoneiden muisteissa, lasereissa, röntgenputkissa ja MR- ja NMRkuvantamislaitteissa, tulevaisuuden jääkaappien jäähdytystekniikassa. Terbium (Tb) Loisteaineena loisteja energiansäästölampuissa, magneeteissa. Dysprosium (Dy) Magneeteissa, lasereissa, aseteknologisissa sovelluksissa. Holmium (Ho) Voimakkaissa teollisuusmagneeteissa, lasereissa ja laseissa. Erbium (Er) Vahvistimena kuituoptisissa sovelluksissa. Tulium (Tm) Säädettävissä röntgenlaitteissa. Ytterbium (Yb) Infrapunalasereissa, aseteknologisissa sovelluksissa. Lutetium (Lu) PET-laitteistoissa, linsseissä ja laseissa, öljyteollisuuden katalyyteissä. 14 KEMIA 1/2012

15 Scanstockphoto Japanilainen Honda esitteli uuden hybridiautonsa vuonna Jokaisen auton akkuun tarvitaan kymmenkunta kiloa harvinaisia maametalleja. Rokokooajan löytö Ensimmäiset REE-metallit löydettiin harvinaisista oksidimineraaleista vuonna 1787 Ytterbyn kylästä Tukholman saaristosta, vain kivenheiton päässä nykyisten ruotsinlaivojen reitiltä. Aivan ensimmäistä mineraalia kutsuttiin aluksi ytterbiitiksi, mutta vuonna 1800 se sai uudeksi nimekseen gadoliniitti Turun akatemian professorin Johan Gadolinin mukaan. Hän oli jo vuonna 1789 onnistunut eristämään luutnantti Carl Axel Arrheniuksen löytämästä mineraalista tuntemattoman alkuaineen, yttriumin, oksidia. Vuonna 1803 Ruotsin Bastnäsistä löytyi tavallisinta REE-ainetta, ceriumia, joka 25. yleisin alkuaine. Runsaassa sadassa vuodessa kyettiin eristämään kaikki luonnossa esiintyvät 16 pajärjestö WTO on tuominnut Kiinan vienninrajoitustoimet laittomina. Kiina on torjunut väitteet, mutta ei toisaalta ole sulkenut pois mahdollisuutta muuttaa politiikkaansa. Tilanne elää. Muun muassa Venäjä on lupautunut tarpeen tullen huolehtimaan Saksan REE-kysynnästä. Japanilaiset ovat jo kehittämässä omia ratkaisujaan. Hitachi ja Toyota ovat alkaneet kierrättää harvinaisia maametalleja, joita arvioidaan löytyvän elektroniikkatuotteista, kovalevyjen magneeteista, ilmanvaihtojärjestelmien moottoreista ja hybridiautojen akuista tonnin verran. Sekä Japanissa että Yhdysvalloissa etsitään aktiivisesti myös REE-magneettien korvaajia. Voimakkaisiin magneetteihin hupenee vuosittain viidennes harvinaisten maametallien kulutuksesta. REE-magneetteja onkin yritetty doupata muilla aineilla. Lisäksi perinteisiä, alumiinista, nikkelistä, raudasta ja koboltista valmistettuja kestomagneetteja on pyritty parantamaan muun muassa sintrauksen keinoin. Toistaiseksi tulokset ovat tosin jääneet heikoiksi. Uutta valoa tilanteeseen tuo Tokion yliopiston tutkijoiden viime kesänä julkaisema tutkimus. Tyynenmeren pohjaa poranneet geologit löysivät muutaman neliökilometrin alueelta REE-esiintymiä, REE-metallia. Viimeisinä löytyivät europium vuonna 1901 ja lutetium vuonna Fennoskandialla on ollut tärkeä rooli REE-metallien historiassa. REE-aineita tuotettiin myös kaupallisesti ensimmäiseksi Ruotsissa ja Norjassa. Niiden kaivosten monatsiitti-mineraalista löytyi lantaani- ja yttriumoksideja, joita käytettiin vuonna 1884 aloitetussa hehkulamppujen valmistuksessa. Toden teolla harvinaisia maametalleja ryhdyttiin kuitenkin etsimään ja hyödyntämään vasta 1950-luvulla. REE-aineiden varsinainen kaupallinen käyttö on jaettu kolmeen aikakauteen: monatsiitin aikaan , amerikkalaisen Mountain Passin aikaan ja Kiinan aikaan jotka ovat kaksi kertaa suurempia kuin Kiinan tunnetut varannot. Japanilaisten mukaan merten pohjassa saattaa olla jopa tuhat kertaa enemmän REE-aineita kuin mantereiden maankuoressa. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. 1/2012 KEMIA 15

16 ajankohtaista Hidasteita matkalla Kohti kierrätysyhteiskuntaa Onko kierrätysyhteiskunta utopiaa vai realistinen tavoite? Tätä pohdittiin tammikuisilla Tekniikan päivillä Espoon Otaniemessä. Leena Laitinen Raaka-aineiden kulutuksen kiihtyvä kasvu lykkää tasapainoisen kierrätysyhteiskunnan saavuttamisen vähintään sukupolven päähän. Edes maksimaalinen kierrätys ei riitä kompensoimaan luonnonvarojen kysynnän kasvua. Tätä mieltä on jätehuoltoteknologian professori Juha Kaila Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta. Tekniikan päivillä 13. tammikuuta puhunut Kaila ei silti tunnustaudu pessimistiksi vaan korostaa monia myönteisiä kehityssuuntia, jotka tosin jakautuvat globaalisti epätasaisesti. Jakelujärjestelmät täyttävät jo nykyisin valtaosin kierrätysyhteiskunnan vaatimukset ja ovat myös maailmanlaajuisesti tehokkaita. Kaikilla muillakin osa-alueilla on jo ryhdytty oi- keansuuntaisiin toimiin, mutta matkaan menee vielä aikaa. Suurimpana haasteena ovat järjestelmätason muutokset. Vielä emme kaikilta osin edes tiedä, miten voimme saada aikaan kestäviä muutoksia. Juhlapuheista konkretiaan Kierrätysyhteiskunta ei ole vain hieno juhlapuheen aihe vaan Kailan mukaan välttämätön to- Tuotteen suunnittelu kierrätettäväksi on välttämätön mutta ei vielä riittävä edellytys kierrätyksen onnistumiselle. Scanstockphoto 16 KEMIA 1/2012

17 teuttaa, jos ihmiskunta mielii säilyä ja voida hyvin. Maapallon kantokyky ylitettiin noin vuonna Tätä nykyä maapallon luonnonvarat kultakin vuodelta on käytetty jo alkusyksystä. Kun velka kasvaa, seurauksena on eriasteisia ekokatastrofeja, joita on jo sattunut. Esimerkiksi kalakantojen häviämisiä on todistettu eri alueilla. Lähivuosien ennusteet eivät näytä lupaavilta, sillä vuonna 2020 tarvitaan moninkertainen määrä terästä, alumiinia, muovia, paperia ja muita raaka-aineita vuoteen 1975 verrattuna. Kulutuksen seurauksena myös jätemäärät kasvavat tasaista tahtia. Kierrätyksellä voidaan hidastaa jätteiden määrän ja luonnonvarojen kysynnän kasvua, mutta ei niin paljon, että suunta kääntyisi. Kailan mukaan taustalla on sekä teknisiä että taloudellisia rajoitteita. Esimerkiksi paperinvalmistuksessa kierrätyskuidun osuus voi olla aivan maksimissaan 80 prosenttia. Hyvällä nykytasolla kierrätyskuidun osuus on noin 30 prosenttia. Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen johtaja Ilkka V. Kojo Outotecista konkretisoi omassa puheenvuorossaan kierrätyksen vaikutuksia: Jokaista kierrätettyä paperitonnia kohti säästetään 17 puuta, 160 kilogrammaa kalkkikiveä, neljä tonnia höyryenergiaa, 225 kilowattituntia sähköä ja 227 kuutiometriä vettä. Tuotteet monimutkaistuvat Kierrätysyhteiskunnassa: Materiaalit kiertävät prosesseissa arvonsa säilyttäen. Luonnonvarojen ja energian käyttö on kestävällä tasolla. Tuotteiden valmistus ja käyttö kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Tuotanto ja jakelu on tehokasta, jätteet kerätään ja hyödynnetään. Kierrosta poistuvat aineet käsitellään ja palautetaan haitattomasti luonnon kiertokulkuun. Käytännössä kaikissa tuotteissa käytetään nykyisin kierrätysmateriaalia, mutta kierrätysaste on yleensä alhainen, Juha Kaila toteaa. Lähes kaikki jätteet voidaan hyödyntää jos halutaan, mutta kierrätysmateriaalit eivät aina vastaa käyttöarvoltaan neitseellisiä raaka-aineita. Kailan mukaan esimerkiksi elektroniikkaromussa noin neljä viidesosaa arvosta on kiinni yhdessä sadasosassa massasta. Lisäpulmia arvoaineiden talteenottoon tuo tuotteiden monimutkaistuminen. Kun tietotekniikkatuotteissa käytettiin vielä 1990-luvulla noin viittätoista alkuainetta, nyt niitä on jo kuutisenkymmentä. Ongelmana on myös tavallisten kuluttajien laimea kierrätysinto. Nokia ilmoittaa, että sen matkapuhelinten materiaalit ovat nykyisin sataprosenttisesti kierrätettävissä, mutta käyttäjiltä palautuu kierrätykseen alle kymmenesosa käytetyistä kännyköistä. Kierrätystuotteen laatukaan ei aina vastaa tavoitteita. Ilkka Kojon mukaan esimerkiksi raudan ja alumiinin kierrätysprosessissa tuotteisiin joutuu epäpuhtauksia, jotka heikentävät laatua. Toisaalta elektrolyysin kautta kierrätettävä kupari on täysin alkuperäisen veroista. Outotec osti pari vuotta sitten australialaisen Ausmelt Ltd:n ja sai kaupan mukana uuden teknologian, TSL (top submerged lance) -sulatusteknologian metallien tuotantoon ja teollisuusjätteiden kierrätykseen. Menetelmä sopii monien metallien ja metallurgisten jätteiden räätälöityyn käsittelyyn. Lämpötilaa voidaan säätää ja olosuhteita vaihtaa hapettavista pelkistäviin. Laitoksen rakenne on yksinkertainen ja uunijärjestelmä suljettu, Kojo kuvaa. Hän pitää TSL-teknologiaa onnistuneena mutta kaipaa vielä tutkimukselta lisää tietoa metallien käyttäytymisestä eri prosesseissa. Tule vaativan jätehuollon kurssille! Ekokem järjestää vaativan jätehuollon yleistä koulutusta sekä halutessasi yrityksesi tarpeiden mukaan räätälöityjä koulutustilaisuuksia. PERUSKURSSI Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä. Riihimäki Riihimäki TYÖKURSSI Työkurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Riihimäki AJANKOHTAISSEMINAARI Hämäräbisnestä ongelmajätteillä Globaalista näkökulmasta haasteena on kierrätysbisneksen eettisyys. Kaila kuvaa malliesimerkkinä belgialaista elektroniikkaromun kierrätystehdasta, jossa toiminta on modernia, turvallista ja kannattavaa ja jossa arvoaineista saadaan talteen jopa 99 prosenttia. Toista ääripäätä edustavat aasialaislapset, jotka istuvat nuotion ääressä paistamassa paistinpannulla länsimaista kuskattuja kännyköitä. Kierrätysmateriaalit ovat osa globaalia taloutta niin hyvässä kuin pahassa. Viherpesua esiintyy, mutta vakavampi ongelma on ongelmajätteiden laiton maailmankauppa ja romuvirtojen suuntautuminen Aasiaan. Nykyisillä toimintatavoilla haitallisia aineita ei saada pysyvästi pois kierrosta. ILMOITTAUDU KURSSILLE JA TUTUSTU KURSSI- TARJONTAAMME > koulutus Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja. Turku /2012 KEMIA 17

18 UUTISIA Suomen perunaosaamista nälkäiseen Pohjois-Koreaan Pohjois-Korean nälkäänäkeviä yritetään pelastaa suomalaisella tietotaidolla perunan kasvatuksesta ja varastoinnista. Suomalaisen Fida International ry:n perunaprojekti pyrkii vahvistamaan ruokaturvaa Pohjois-Koreassa, jonka elinolosuhteet ovat viime aikoina heikentyneet entisestään. Fida on Kansainvälisen Punaisen Ristin ohella yksi harvoista alueella toimivista avustusjärjestöistä. Suomalaiset opettavat pohjoiskorealaisia viljelemään perunaa, sillä riisiin verrattuna siitä saadaan viisinkertainen määrä energiaa hehtaaria kohden. Pohjois-Korean maaperä on lisäksi hiekkapitoinen ja ravinneköyhä, eikä lannoitetarpeen määrittelyyn ole käytettävissä tutkimustuloksia. Perunan viljely kuitenkin onnistuu vaatimattomissakin olosuhteissa. Vuoroviljelyssä peruna on hyödyllinen esimerkiksi maissin tai viljakasvien kanssa, jotka tuottavat tarvittavaa typpeä. Lisäksi maissi varjostaa perunaa kuumalta kesäauringolta ja ylläpitää kosteutta, sanoo Markku Toimela, joka on valvonut Pohjois- Koreassa Fidan toimittaman ja ulkoministeriön rahoittaman ruoka-avun jakamista. Suomesta viedään myös perunan varastointiosaamista. Köyhässä maassa ei ole mahdollisuutta hankkia ilmanvaihtolaitteita säilytystiloihin, ja perunat pilaantuvat herkästi. Me olemme rakentaneet sinne suomalaisin menetelmin ilmatunneleita, jotka maa jäähdyttää kesällä ja lämmittää talvella, Toimela kertoo. Kevättalvesta ennakoidaan erittäin vaikeaa, sillä Pohjois-Korean ruokahuolto ei pysty vastaamaan liki 24-miljoonaisen kansan tarpeisiin. Valtion valmiusvarastot on syöty melkein tyhjiksi, ja nälkä uhkaa levitä yhteiskunnan kaikkiin kerroksiin. Syynä nälänhätään ovat Toimelan mukaan energiapula ja tehoton viljelytekniikka, joiden vuoksi tuotanto on riittämätöntä. Myös oikeanlaisten lannoitteiden puutteella on osuutensa. Kylmä ja nälkä tuovat sairaudet Noin 80 prosenttia Pohjois-Koreasta on vuoristoaluetta. Polttopuun tarpeen vuoksi metsät ovat lähes kadonneet, vaikka hakkuita on pyritty paikkaamaan istutuksin. Eroosio on voimakasta ja ilmasto haastava. Kesällä on kuumaa, talvet sen sijaan ovat kylmiä, mutta koska ilma on kuivaa, lunta kertyy vain vähän. Tähän vuodenaikaan Koreassa on parikymmentä astetta pakkasta. Kaupunkiasunnotkin ovat ajoittain vailla sähköä, ja ihmisten täytyy etsiä poltettavaa omatekoisiin kamiinoihinsa. Vesijohtoverkosto toimii satunnaisesti, joten kodeissa ollaan kantoveden varassa. Suomen toimittamalla ruoka-avulla, ruokaöljyllä, maissilla ja soijapavuilla, pyritään täydentämään maan varastoja siemenperunoiden säästämiseksi. Suuri osa niistä on jouduttu jo syömään. Ruoka-apu on suunnattu etenkin kaupunkien lapsille ja nuorille, sillä aliravitsemus uhkaa nimenomaan kaupunkilaisia, joilla ei ole mahdollisuutta lisäravinnon viljelyyn. Esimerkiksi päiväkodeissa ruokatarvikkeita yritetään kerätä luonnosta. Nälän seuraukset voivat olla kauaskantoiset, Toimela sanoo. Aliravitsemus aiheuttaa lapsille kasvuongelmia ja sairauksia, joiden hoito taas sitoo voimavaroja. Päiväkodeissa ja kouluissa ei ole mitään, millä tiloja lämmittää, joten sisälämpötilakin saattaa laskea lähelle nollaa. Kylmässä oleminen rasittaa kehoa entisestään, eikä lapsilla ole voimia oppia. Arja-Leena Paavola Esko Ikävalko / Fida International Perunasadot ovat Pohjois-Koreassa pieniä, mutta suomalaisin varastointimenetelmin syötävää toivotaan riittävän pidempään. 18 KEMIA 1/2012

19 Kemiallisten taisteluaineiden analytiikkaa päivitettiin Kemiallisten taisteluaineiden analytiikan Sinisestä kirjasta (Recommended Operating Procedures for Analysis in the Verification of Chemical Disarmament) on ilmestynyt uudistettu versio, joka korvaa vuoden 1994 painoksen. Suomalaisen Verifinin johdolla kootun uuden kirjan esitteli keskuksen johtaja, professori Paula Vanninen kansainvälisessä kemiallisten taisteluaineiden analytiikan seminaarissa, joka joulukuussa kokosi Helsinkiin satakunta alan asiantuntijaa 25 maasta. Kirja kattaa laajan kokoelman suositusmenetelmiä näytematriisien käsittelystä valmistettujen näytteiden instrumentaalianalyysiin, jonka lopputuloksena on kemiallisen aseen kieltosopimuksen CWC:n määrittelemien kemikaalien aukoton tunnistaminen. Seminaarissa kuultiin myös suomalaisten, sveitsiläisten ja kiinalaisten laboratorioiden valmiudesta analysoida muun muassa biologista alkuperää olevia saksitoksiinia ja risiiniproteiinia. Yhteys dopingvalvontaan Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin professorin Helena Rannan näyttämät kuvat Balkanilla käydyn sodan jälkeisistä kuolemansyyntutkimuksista eivät jättäneet ketään kylmäksi. Oli järkyttävää kuulla, kuinka paljon uhreja monissa maissa tehdyt ihmisoikeusrikkomukset ovat vaatineet ja kuinka huonosti tunnettuja rikkomukset suurelle yleisölle ovat. Tiia Kuuranne Yhtyneiden Medix Laboratorioiden dopingvalvontalaboratoriosta kertoi urheiluun liittyvien mahdollisten uusien dopingaineiden etsimisestä. Dopingtutkimusten Paula Vanninen luovutti Sinisen kirjan ensimmäisen kappaleen kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n pääjohtajalle Ahmet Üzümcülle. Suomalaisen radiokemian suurkatselmus, Marie Curielle ja tämän Nobelin palkinnolle omistettu symposio kokosi joulukuussa Helsinkiin noin 120 alan tutkijaa ja asiantuntijaa. Radiokemiallinen tutkimus on Suomessa hyvällä mallilla, kiteytti esitelmässään professori Jukka Lehto Helsingin yliopistosta, jonka radiokemian laboratorio kuuluu maailman suurimpiin yliopistollisiin radiokemian yksiköihin ja joka myös tutkimuksen tason osalta tähtää maailman kärkeen. Alan tutkimusta tekevät meillä myös Säteilyturvakeskus ja Turun valtakunnallinen PETkeskus sekä useat laitokset, kuten Ilmatieteen laitos, VTT, MAP Medical Technologies ja ydinvoimaloiden laboratoriot. Tärkeimmät suomalaiset tuttavoitteet ja analyyseissa käytettävä tutkimusstrategia muistuttavat esityksen perusteella yllättävän paljon kemiallisten taisteluaineiden strategiaa. Albanialainen Fadil Vucaj käsitteli kemiallisten aseiden hävittämistä ja hävityksen todentamista. Vucaj n esitykseen toi erityistä mielenkiintoa se, että hän oli henkilökohtaisesti vastuussa Albaniassa olleiden kemiallisten aseiden hävittämisestä. Vesa Häkkinen Linda Tammisto Radiokemistit kokoontuivat Harvardin yliopiston Olli Heinonen esitelmöi symposiossa ydinasevalvonnan radiokemiallisista ja ydinteknisistä menetelmistä. Risto Koivula kimusalueet ovat tätä nykyä radioaktiivisten ydinjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvä kemia, ympäristön radioaktiivisuuden tutkimus ja radiolääkeainekemian tutkimus, kertoi Lehto, jonka mukaan perustutkimuksen osuus on kasvussa, vaikka radiokemia pääosin onkin yhä soveltavaa tutkimusta. Tilaisuuden puhujiin kuului myös Harvardin yliopiston tutkija, kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varapääjohtaja Olli Heinonen, jonka aiheena olivat ydinasevalvonnan menetelmät. Emeritusprofessori Pekka Pyykkö puolestaan kertoi maailman ensimmäisen radiokemistin Marie Curien elämästä ja työstä. 1/2012 KEMIA 19

20 UUTISIA Vetyperoksidi ja mikrobit puhdistavat teollisuusaluetta Tampereelle nousevan uuden asuinalueen pilaantuneen maaperän kunnostuksessa tarvitaan sekä kemiallisia että biologisia menetelmiä. Tampereen Härmälänrannan entisiä teollisuusalueita kunnostetaan paraikaa asuinalueeksi. Osa alueista on sellaisia, joilla maamassojen vaihto ei tule kysymykseen. Ne kunnostetaan kemiallisella ja biologisella in situ -menetelmällä eli kaivamatta, maan sisässä. Härmälänrannassa on toiminut vuosikymmeniä raskasta teollisuutta, muun muassa Valtion lentokonetehdas. Vuosien aikana maaperä on laajalti saastunut, ja maaperätutkimuksissa on paikallistettu toistakymmentä aluetta, joilla polttoöljyn, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat kohonneita. Ensimmäisessä vaiheessa pitoisuuksia alennetaan hapettamalla haitta-aineita kemiallisesti eli syöttämällä maaperään laimeaa vetyperoksidiliuosta, kertoo kunnostusurakkaa hoitavan Doranova Oy:n varatoimitusjohtaja Jarno Laitinen. Hapetinliuos reagoi maaperässä haitta-aineiden kanssa hajottaen maaperässä olevat öljyhiilivedyt yksinkertaisemmiksi haitattomiksi yhdisteiksi, pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Loppukunnostus tehdään biologisesti hyödyntämällä maaperän omia mikro-organismeja. Biologisessa kunnostuksessa maaperään syötetään happea ja ravinteita, joiden houkuttelemana luontaiset mikro-organismit alkavat lisääntyä ja syödä maaperän öljyhiilivetyjä. Biologinen in situ -kunnostus on ekotehokkain menetelmä maaperän kunnostamisessa, sillä menetelmällä säästetään kaivuun, kuljetuksen ja loppusijoituksen ekologiset ja taloudelliset kustannukset. In situ -menetelmillä myös poistetaan haitta-aineet lopullisesti, eikä ongelmaa siirretä kaivamalla sitä kaatopaikalle tulevien sukupolvien murheeksi, Laitinen perustelee. Parin vuoden urakka Syyskuussa 2011 käynnistyneen Härmälänrannan puhdistusurakan kesto on noin kaksi vuotta. Urakan tilaajana toimii teollisuusalueen Skanskalle viime vuonna myynyt Cargotec, joka siirtää sen aikana toimintonsa uuteen osaamis- ja teknologiakeskukseen. Kun Pyhäjärven rannassa sijaitsevan alueen maaperä on puhdistettu riskittömäksi, paikalle on määrä vuosina nousta kodit jopa asukkaalle. Doranovalla on käynnissä useita muitakin pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostushankkeita ympäri Suomea. Jarno Laitisen mukaan Suomessa ollaan pilaantuneiden maiden kunnostuksessa siirtymässä määrällisesti runsaista kohteista määrällisesti pieniin mutta haastaviin kohteisiin. Elina Saarinen Doranova on toteuttanut useita pilaantuneiden maiden kunnostuksia samoin menetelmin, joita nyt käytetään Tampereella. Kuvan puhdistuskohde on Mikkelin Setrinmäessä. SÄHKEITÄ MariMaticille jälleen iso tilaus Saudi-Arabiasta Vantaalainen ympäristöteknologiayritys MariMatic toimittaa jätteiden putkikeräysjärjestelmän maailman suurimpaan siipikarjan käsittelylaitokseen Saudi- Arabian Hailiin. Alipaineeseen perustuva järjestelmä kerää siipikarjan käsittelyprosessissa syntyvät sivutuotteet ja kuljettaa ne koonta-asemalle valmiiksi lajiteltuina. Suomalaisyhtiö rakentaa parhaillaan maailman laajinta yhdyskuntajätteen putkikeräysjärjestelmää Saudi-Arabian Mekkaan. Doranova Oy Biohit luopui nesteannostelusta Biohit Oyj on myynyt nesteannosteluliiketoimintansa ja keskittyy jatkossa pelkästään diagnostiikkatuotteiden kehittämiseen. Nesteannostelutoiminnot osti Sartorius Lab Holding, johtava kansainvälinen laboratorio- ja prosessiteknologian yritys. Kaupan myötä Sartoriukselle siirtyivät kaikki liiketoimintaan liittyvät immateriaalioikeudet, tuotantolaitokset ja tytäryhtiöt. Myös Biohitin toimitusjohtaja Jussi Heiniö vaihtoi Sartoriuksen palvelukseen, ja yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti joulukuussa 2011 Semi Korpela. Biohit kertoo pyrkivänsä vahvistamaan kaupalla rahoitusasemaansa. 20 KEMIA 1/2012

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

JOKIPIIN PELLAVA OY. Timo Laurila toimitusjohtaja

JOKIPIIN PELLAVA OY. Timo Laurila toimitusjohtaja JOKIPIIN PELLAVA OY Isoisämme Asser Laurila perusti v. 1920 yrityksen 21-vuotiaana nuorena miehenä Jokipiin kylään Jalasjärvellä. Sahatoiminta oli tuon ajan tyypillistä maaseudun teollisuutta. Tukit uitettiin

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

6. MURTOLUVUT MURTOLUVUN MUUTTAMINEN YHTEENLASKU JA VÄHENNYSLASKU KERTOLASKU JAKOLASKU

6. MURTOLUVUT MURTOLUVUN MUUTTAMINEN YHTEENLASKU JA VÄHENNYSLASKU KERTOLASKU JAKOLASKU 6. MURTOLUVUT MURTOLUVUN MUUTTAMINEN YHTEENLASKU JA VÄHENNYSLASKU KERTOLASKU JAKOLASKU Murtoluku Sekaluku Osoittaja Nimittäjä Kokonaisosa Murto-osa Murtoluvun muuttaminen Jos murtoluvun osoittaja on suurempi

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka FT Paula Vanninen Johtaja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos () Historiaa I Maailmansota saksalaiset, britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015 KOKOEKOseminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Kierrätä pala Siljaa KOKOEKO- seminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Tallink Silja haastoi nuoret suunnittelijat luomaan kierrätyshengessä uusia tuotteita - Kaksiosainen

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä lauri.i.niskanen@gmail.com 2016-11-15 1 Työhistoria-viidellä-pointilla LinkedIn: Lauri Niskanen, Email: lauri.i.niskanen@gmail.com Big Data tuotteen ohjelmistoarkkitehti

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot